Toimint asuunnitelma 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimint asuunnitelma 2011"

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2011

2 Väestöliitto Toimintasuunnitelma Kalevankatu 16, PL 849, Helsinki Puhelin (09) , Faksi (09) Valokuvat: s. 11 ja 50 Mari Hohtari/Rhinoceros Oy s. 30 Kare Bonsdorff Taitto: Hanna Kyttälä

3 Sisältö Yleistä 5 Toimintaympäristö 6 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 7 Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma 11 Poikien ja nuorten miesten erityistarpeet 24 Nuorten elämänhallinnan tukeminen 26 Tutkimushankkeet 27 Kansainväliset kehittämishankkeet 28 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma 30 Parisuhde 32 Vanhemmuus 36 Työn ja perheen yhteensovittaminen 41 Tutkimushankkeet 43 Seksuaaliterveyden kehittämisohjelma 44 Aikuisväestön seksuaaliterveyden edistäminen 45 Tutkimushankkeet 47 Kansainväliset kehittämishankkeet 48 Monikulttuurista yhteiskuntaa edistävä kehittämisohjelma 50 Monikulttuuristen perheiden tukeminen 52 Neuvontaa uusille maahan tuleville 55 Tutkimushankkeet 55 Väestöntutkimuslaitos 56 Kansainvälisen kehityksen yksikkö 57 Viestintä 64 Henkilöstöhallinto ja henkilöstö 66 Voimavarat 67 Talous 70

4

5 Yleistä Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden ja väestön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto keskittyy vahvistamaan perheiden ja nuorten hyvinvointia sekä edistämään seksuaaliterveyttä ja monikulttuurista yhteiskuntaa. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palveluiden tuottajana. Väestöliitolle on ominaista ennalta ehkäisevä työote. Vuonna 2011 Väestöliitto viettää 70-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuoden teemat näkyvät mm. Kodin viikolla ja juhlaseminaarissa. Syksyllä julkaistaan juhlakirja Suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tulevaisuus. Väestöliiton strategia hyväksyttiin kevätkokouksessa Se antaa suunnan seuraavalle viidelle toimintavuodelle. Väestöliitto haluaa olla yhteiskunnallinen toimija, johon päättäjät ja kansalaiset luottavat. Väestöliitto on herkkä havaitsija, innovatiivinen toimija ja rohkea vaikuttaja. Väestöliiton työskentelyotteena on ongelmien ennaltaehkäisy ja sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen. Strategiassa on määritelty kuusi yhteiskuntapoliittista tavoitetta, joihin suunnitelmakaudella koetetaan päästä. Huhtikuussa 2011 järjestettäviä eduskuntavaaleja varten Väestöliitto valmistelee vaaliohjelman, joka konkretisoi yhteiskuntapoliittisia teesejä. Väestöliiton strategiset linjaukset ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen Sosiaaliset innovaatiot eli kehittämishankkeet Kumppanuus ja yhteistyö Maksullinen palvelutoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen käsitellään seuraavassa luvussa omana kokonaisuutenaan. Muut strategiset linjaukset on merkitty toimintasuunnitelmaan yllä olevilla väreillä. Toimintasuunnitelman lopusta löytyy yhteenveto vuoden 2011 keskeisistä painopisteistä sekä taulukot vuoden 2011 strategisista linjauksista. Strategiassa valittiin painopistealueiksi perheiden hyvinvoinnin, nuorten hyvinvoinnin, seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan kehittämisohjelmat. Toiminta-suunnitelmassa Väestöliiton toimintoja käsitellään näiden kehittämisohjelmien sisällä. Tavoitteena on Väestöliiton sisäisen synergian vahvistaminen ja uusien kehittämishankkeiden käynnistäminen. 5

6 Toimintaympäristö Talouden näkymät ovat paranemassa. Työttömyyden kasvu on pysähtynyt, mutta pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat edelleen suurta. Valtio on velkaantunut, kun hallitus on koettanut välttää edellisen laman virheiden toistamista. Velka on kuitenkin joskus maksettava ja poliittisessa keskustelussa ennustetaan etuuksien jäädyttämisiä ja mahdollisia leikkauksia (esim. asuntovelkojen korkovähennysten poistot). Monet kunnat kamppailevatkin jo nyt talousvaikeuksissa. Epävarmuus tulevaisuudesta vaikuttaa Väestöliiton palvelujen kysyntään ja liiton mahdollisuuksiin vastata niihin. Järjestölähtöinen auttamistyö, jota Väestöliitossa tehdään netin ja puhelimen kautta, vastaanotoilla ja vertaistukiryhmissä, on RAY:n tukemaa toimintaa. Kysyntään vastaaminen edellyttää tuen kasvamista. Osa palvelutoiminnasta on yhtiöitetty (mm. lapsettomuushoidot, lääketieteellinen tutkimus ja lastenhoitopalvelut) ja pienimuotoisempaa harjoitetaan osana yhdistyksen toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi seksuaali- ja parisuhdeterapiapalvelut. Maksullisen palvelutoiminnan ennustetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Raha-automaattiyhdistys on arvioinut, että sen tulot vähenevät ensi ja seuraavana vuonna pelaamisen toimintaympäristön muutoksien takia. Nettipelien järjestämisen ennustetaan kuitenkin tuovan RAY:lle tulovirran kasvua lähivuosina. RAY on tarkistamassa strategiaansa. Nykyisessä vuosia koskevassa strategiassa Väestöliiton kannalta keskeisiä painopisteitä ovat hyvinvointia ylläpitävien ja osallistumismahdollisuuksia tarjoavien toimintojen edistäminen, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen sekä ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen. Ennalta ehkäisevä työote on keskeinen koko Väestöliiton toiminnassa. Sen lisäksi Väestöliitto auttaa erityisryhmiä kuten seksuaalisesti kaltoin kohdeltuja nuoria ja perheitä, joissa on perinnöllistä sairautta sairastava jäsen sekä nuoria, joiden elämänhallintataidot tarvitsevat vahvistusta. Näissäkin tapauksissa auttamistyön tavoitteena on myös saada ja välittää tietoa ongelmasta ja sen korjaamismahdollisuuksista. 6

7 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koko Väestöliiton olemassaolon perusta. Kaiken toiminnan tavoite on, että saataisiin kansalaisten hyvinvoinnille merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Signaalit yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista nousevat kehitystyön, palveluiden, tutkimustoiminnan, yhteistyön sekä jäsenjärjestöjen viestien kautta. Näitä viestejä Väestöliitto välittää eri tavoin päättäjille, medialle ja kansalaisille. Vuosi 2011 on eduskuntavaalivuosi. Väestöliitto tuo eri puolueiden käyttöön vaaliohjelmansa, jossa se painottaa perheille, nuorille ja maahanmuuttajille tärkeitä asioita. Väestöliitto korostaa hyvinvointi-yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamista ja sen oikeudenmukaisuuden edistämistä vaikuttamalla päättäjiin, asiantuntijoihin, mediaan ja kansalaisiin. Perheiden hyvinvointi ja perhepolitiikka Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Se kertoo taloudellisesta eriarvoistumisesta, pätkätöistä, tulojen pienuudesta sekä perhepoliittisten tukien jälkeenjääneisyydestä. Hallitus on sitomassa lapsilisät ja eräät muut perhetuet indeksisiin, jolloin niiden ostoarvo säilyy nykyistä paremmin. Erityisesti tulonjaon alapäässä oleville perheille tuet ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä. Esimerkiksi lapsilisien yleistä tasoa on korotettava tai vaihtoehtoisesti on siirryttävä verotuksessa lapsivähennyksiin. Verovähennysten ongelmana on, että kaikkein köyhimmät eivät niistä hyödy. Perhepoliittisissa etuuksissa on otettava huomioon erityisesti pienituloiset perheet, yhden vanhemman perheet, monilapsiset perheet sekä perheet, joilla on vammainen perheenjäsen. Tämä tarkoittaa lapsilisien, kotihoidon tukien sekä omaishoidon tukien 7

8 korotusten kohdentamista erityisesti näille perheille. Kotihoidon tukea on kehitettävä joustavammaksi niin, että se mahdollistaa osa-aikatyön, lapsen osa-aikapäivähoidossa ja vanhemmille osittaisen kotihoidon tuen. Myös tasoa on nostettava niin, että osittaisella tuella voi tehdä osa-aikatyötä. Suomessa sekä yksin elävät että perheelliset kärsivät usein yhteisöllisyyden ja sosiaalisen tuen puutteesta. Väestöliitto haluaakin tukea kansalaisten omaehtoista yhteisöllisyyttä yhteiskuntasuunnittelussa ja perhepolitiikassa. Perhevapaajärjestelmää ollaan uusimassa. Väestöliitto esittää perhevapaan pidentämistä ja osan siitä suuntaamista isille. Samalla järjestelmää tulisi tehdä joustavammaksi niin, että perhevapaata voidaan käyttää nykyistä pitemmällä ajanjaksolla ja tarvittaessa molemmat vanhemmat samaan aikaan. Perhevapaiden kustannukset on jaettava sekä isien että äitien työnantajien kesken tasapuolisesti esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti. Työn ja perheen yhteensovittamista on edistettävä sekä pikkulapsivaiheessa että lasten murrosiässä, samoin, silloin kun perhettä kohtaa sairaus, tai kriisi tai ikääntyvät omaiset tarvitsevat hoitoa. Lasten oikeudet on otettava huomioon nykyistä paremmin vanhempien erotilanteissa. Lasten oikeus molempiin vanhempiin ja lapselle tärkeisiin ihmisiin, kuten isovanhempiin, on turvattava. Esimerkiksi Australiassa laki edellyttää lasten tarpeiden selvittämistä asiantuntijavoimin ja vanhempien osallistumista huoltajuussovitteluun. Isyyslaki on 70-luvulta, ja se on laadittu toisenlaisiin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Lapsen oikeus isään ja isän oikeus vanhemmuuteen eivät toteudu nykylain mukaan. Perheelle tärkeistä palveluista ja etuuksista päätetään useissa eri ministeriöissä, joiden välinen yhteistyö toisinaan ontuu. Väestöliitto ehdottaa, että seuraavan hallituksen ohjelmaan sisällytetään perheministeriön perustaminen. Uuteen ministeriöön kootaan lasten, nuorten ja perheiden asiat sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä opetusministeriöstä. Hyvällä perhepolitiikalla luodaan edellytykset perheellistymiseen sekä joustavaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Vaikutetaan siihen, että Suomeen saataisiin perinnöllisten ja harvinaisten sairauksien kansallinen hoito-ohjelma. Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö Suurin osa nuorista voi paremmin kuin koskaan, mutta osa syrjäytyy sekä opinnoista että työelämästä. Valtiontalouden tarkastusviraston 2007 tekemien laskelmien mukaan yhden syrjäytyneen henkilön kustannukset yhteiskunnalle ovat kokonaisuudessaan euroa. Nuorisotyöttömyyden torjuntaan on lisättävä määrärahoja. On myös selvitettävä, voitaisiinko yrityksiä kannustaa ja julkisen sektorin toimijoita velvoittaa työllistämään tietty osuus nuorista työnhakijoista. Peruskoulun ja lukion jälkeisiin opintoihin tai siihen ja työelämään valmentavaan toimintaan siirtymistä on tuettava nykyistä tehokkaammin. Yhteiskunnan on taattava nuorille osallistumistakuu joko koulutukseen tai opintoihin. Koulujen terveystieto-oppiaineen tuntimäärä ja siihen sisältyvä seksuaalikasvatus on säilytettävä. Nuorten seksuaaliterveyspalveluja on järjestettävä matalan kynnyksen periaatteella, jossa kouluterveydenhuolto on keskeisessä asemassa. Poikien ja miesten hakeutuminen seksuaaliterveyspalveluihin on merkittävästi harvinaisempaa. Onkin tarpeen kehittää erityisesti poikien tarpeet huomioon ottavia seksuaaliterveyspalveluja. 8

9 Väestöliitto edistää seksuaaliterveyden sisällyttämistä luontevaksi osaksi yleistä terveyden edistämistoimintaa (neuvola, koulu- ja opiskelija-terveydenhuolto sekä armeija). Huolenaiheena on myös nuorison tiedonpuute. Nuoret tietävät yleisesti seksuaaliterveydestä huonosti, mutta erityisesti poikien seksuaaliterveyden tietous on selvästi heikompi kuin tyttöjen. Nuoret tietävät ehkäisystä melko hyvin, mutta riskikäyttäytyminen on silti yleistä. Lisääntynyt kannabiksen käyttö altistaa nuoret muille riskeille. Suunnittelemattomat raskaudet ja seksitaudit ovatkin viime aikoina lisääntyneet. Itsearvostuksen vahvistaminen on tärkeätä. Vasta kun nuori pitää itseään suojelemisen arvoisena, hän on valmis myös huolehtimaan itsestään ja kumppanistaan. Seksuaalikasvatus ja seksuaaliterveystieto vaikuttavat tutkitusti esimerkiksi nuorten yhdyntöjen aloittamisikään: kun kouluissa lisättiin seksuaalikasvatusta, yhdyntöjen aloittamisikä nousi. Erityishaasteita koulujen seksuaaliterveyskasvatukselle ovat seksuaalisen monimuotoisuuden, sukupuolisensitiivisyyden ja monikulttuurisuuden huomioiminen. Lisäksi tämän päivän haasteena ovat median, erityisesti pornon, tuottamat vääristyneet mielikuvat ja tavoitteet, jotka koskevat muun muassa kehoa, ihmissuhteita ja seksiä. Asiallisen ja riittävän seksuaalivalistuksen tarjoaminen kouluissa ja sen ulkopuolella antaa nuorille paremmat mahdollisuudet tehdä seksuaaliterveyttänsä koskevat päätökset tietoisesti ja vastuullisesti. Nuorilla on oltava myös pääsy laadukkaisiin, nuoret huomioon ottaviin seksuaaliterveyspalveluihin. Maailmanlaajuisesti nykyinen nuorten sukupolvi on suurempi kuin koskaan: puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita. Nuorten lastenhankintaa koskevat päätökset vaikuttavat pitkällä aikavälillä erityisesti väestön kasvuun. Tähän mennessä kansainvälisiä sitoumuksia nuorten seksuaaliterveyden ja seksuaalioikeuksien saavuttamiseksi ei ole toteutettu. Monissa kehitysmaissa valtaosa tytöistä avioituu edelleen alle 18-vuotiaana. Arviolta 14 miljoonaa lasta syntyy vuosittain teini-ikäisille tytöille. Seksuaaliterveys kuuluu kaikille Kuntien seksuaaliterveyspalveluja on suunnattava myös ikääntyville ihmisille ja pareille, joilla on seksuaalielämän ongelmia. Sairauksien ja niiden hoitojen vaikutus seksuaalisuuteen pitäisi ottaa huomioon itsestään selvänä osana sekä potilaan että hänen kumppaninsa sairaanhoidossa. Parisuhteen laatu edistää terveyttä ja hyvinvointia. Siksi se on myös kansanterveydellinen kysymys. Seksuaaliterveyspalveluissa on kehitettävä osaamista eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kohtaamisessa. Synnytyksen jälkeisessä ehkäisyneuvonnassa on puutteita, mikä on johtanut raskaudenkeskeytysten suureen määrään vuoden aikana synnytyksestä. Väestöliitto haluaakin edistää kansallisten ohjeiden saamista synnytysten jälkeisen ehkäisyneuvontaan. Tahaton lapsettomuus on lisääntynyt. Eräiden arvioiden mukaan jopa neljännes pareista kärsii tulevaisuudessa tästä ongelmasta. Suomessa on Euroopan suurin kuilu lapsenhankintatoiveiden ja toteutuneen lapsiluvun välillä. Väestöliitto ehdottaa, että hedelmällisyysneuvontaa lisätään ja annetaan tietoa iän ja terveysongelmien merkityksestä hedelmällisyydelle. Tavoitteena on tukea ihmisten toiveita saada haluamansa lapsimäärä. 9

10 Suomen kehitysyhteistyössä seksuaaliterveysasioita on painotettava nykyistä enemmän. 10 prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista tulisi kohdentaa seksuaaliterveyden parantamiseen ja erityisesti äitiyskuolemien vähentämiseen. Suomen ja muiden Pohjoismaiden poliitikkoihin ja päätöksentekijöihin vaikutetaan, jotta seksuaaliterveyden merkitys köyhyyden vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen torjumisessa ymmärrettäisiin myös käytännön päätöksiä tehtäessä. Kevään 2011 eduskuntavaalit ja uuden hallituksen asettaminen tuovat mukanaan uuden hallitusohjelman, kehityspoliittisen ohjelman sekä Venäjä-linjauksen. Väestöliitto yrittää vaikuttaa kehityspoliittisen ohjelman sisältöön, niin että kehitysyhteistyölle asetetut kansainväliset sitoumukset täytetään ja että seksuaaliterveys ja -oikeus säilyvät ohjelmassa yhtenä tärkeänä lohkona. Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä tavoitteena on vaikuttaa muiden järjestöjen kanssa siihen, että sosiaali- ja terveysalan järjestötyön mahdollisuudet lähialueilla säilyvät. Monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen Suomessa asuu noin lapsiperhettä, joista toinen tai kumpikin vanhempi on vieraskielinen. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten lukumäärä kasvaa. Globaalissa maailmassa ihmisten liikkuminen on tosiasia; lisäksi ikääntyvän väestön takia myös tarvitsemme maahanmuuttajia. Hyvin hoidettu, pitkäjänteinen kotouttamispolitiikka on toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan edellytys. Työn lisäksi maahanmuuttajilla on monia muita tarpeita, jotka liittyvät muun muassa heidän perheeseensä sekä heidän osallistumiseensa yhteiskunnan toimintaan. Monilla muuttajilla on perhe mukanaan tai he muodostavat perheen Suomessa. Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuuden tulevaisuus riippuukin paljolti maahanmuuttajataustaisten perheiden hyvinvoinnista. Uusien tulijoiden kotouttaminen on nähtävä investointina tulevaisuuteen. Kunnat ovat ratkaisevassa asemassa maahanmuuttajien asettumisessa osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Alueellista keskittymistä etnisin perustein on ehkäistävä. Kunnille pitää antaa riittävät taloudelliset, korvamerkityt resurssit uusien tulijoiden kotouttamiseen. Kotoutumisvaiheessa olevat lapset, nuoret ja perheet olisi laskettava palveluissa 1,5-kertaisena asiakkuutena, joka mahdollistaisi palvelun antajan ajalliset resurssit erityistarpeisiin vastaamiseksi. Maahan muuttaneiden on saatava tietopaketti omalla kielellään oikeuksistaan, velvollisuuksistaan sekä yhteiskunnan tarjoamista palveluista ja lainsäädännöstä esimerkiksi oleskeluluvan saannin yhteydessä. Heille on tarjottava myös keskitettyä neuvontaa omalla kielellään esimerkiksi valtakunnallisena puhelin- ja sähköpostineuvontana. Kotoutujille pitää taata oikeus suomen/ ruotsin kielen koulutukseen kolmen kuukauden kuluessa oleskeluluvan myöntämisestä. Kielikoulutuksella pitää olla laatukriteerit ja kurssitasojen on oltava johdonmukaisesti eteneviä. Maahanmuuttajien työelämään pääsyä on helpotettava aloitustuilla, yrityshautomoiden avulla ja väljentämällä kielitaitovaatimuksia, missä se on mahdollista. 10

11 Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää nuorten hyväksi toimivat palvelut, tutkimus- ja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Ohjelma keskittyy alle 20-vuotiaiden nuorten elämänkysymyksiin. Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa painopisteitä ovat tyttöjen ja poikien seksuaaliterveys ja -kasvatus, nuorten elämänhallinta, poikien ja nuorten miesten erityistarpeet, tutkimus ja kansainvälinen kehittämistyö. Oheisessa kuviossa on esitelty kehittämisohjelman painopisteisiin liittyvät kehittämis- ja tutkimushankkeet: Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö Toimintaympäristö Nuorten hyvinvointi edellyttää sitä, että nuoren kasvu- ja elinympäristö (koti, koulu, työ, ystävät, harrastukset, asuinalue, palvelut ja mediaympäristö) on turvallinen ja tukee nuoren elämänhallinnan halua ja taitoja. Elinympäristöön vaikuttavat yhteiskunnalliset tahot, kuten kunnat ja niiden rakenteet (mm. sosiaali-, terveys-, opetus- ja sivistystoimi) sekä näitä rakenteita koskevat lainsäädäntö, suositukset ja ohjeistukset. Nuoren hyvinvointia kuvaavat monet eri määreet, kuten kokemus turvallisuudesta ja onnellisuudesta, vahvat sosiaaliset siteet sekä luottamus itseen, muihin ihmisiin ja tulevaisuuteen. Nuoret kaipaavat myös tunnetta siitä, että he voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Hyvinvointi voidaan mieltää myös nuoren optimaaliseksi henkilökohtaiseksi toimintakyvyksi. Pahoinvoinnin puute ei ole sama asia kuin hyvinvointi. Nuoren elämänhallintataidot muodostuvat kyvystä toimia arjessa, hallita ulkoisten 11

12 kuormittavien tekijöiden aiheuttamia rajoituksia ja paineita sekä käsitellä sisäisiä ristiriitoja myönteisesti eteenpäin suuntaavalla tavalla. Näin nuorelle syntyy iän ja kehityksen myötä taito tunnistaa terveyttä ylläpitäviä tekijöitä ja kokemus elämästä jäsentyneenä, käsiteltävissä olevana ja tarkoituksenmukaisena. Lapsen ja nuoren kasvuympäristöjen ristiriidat, huono ilmapiiri ja vaikeudet ovat riskitekijöitä nuoren elämänhallinnalle. Näiden asioiden ennaltaehkäisy ja nuorten kasvurauhan turvaaminen ovat siis hyvinvoinnin peruskysymyksiä. Yhteisöllisyys, sosiaalisuus ja ystävyyssuhteet ovat merkittävässä asemassa nuorten kokonaishyvinvoinnissa. Yhteiskunnalliset indikaattorit kuitenkin osoittavat, että eri-ikäisten nuorten yksinäisyys on kasvanut merkittävästi. Tämä näkyy esimerkiksi sekä tyttöjen että poikien läheisten ystävien puutteena. Kuvio 1. Ei yhtään läheistä ystävää. Prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan vuosina 2000/ /2009. Lähde: Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla, Kouluterveyskysely , THL (http://www.thl.fi/ thl-client/pdfs/91431fe2-cfa eda1839dc3) Nuorten huono-osaisuus ja syrjäytyminen on syvenemässä vuotiaiden nuorten työttömyysaste on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2007 (16,6, %) vuoden 2010 ensimmäiseen vuosineljännekseen (24,7 %). Suomessa on myös laaja joukko nuoria, jotka syrjäytyvät toisen asteen koulutuksesta. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 6 % keskeytti opintonsa lukuvuonna Huonoin tilanne (10 %) oli ammatillisessa koulutuksessa. Nykyiset työmarkkinat ovat sulkeneet ammattitaidottomat nuoret ulkopuolelleen. Vaikein tilanne on, jos nuori putoaa useamman kuin yhden yhteiskunnan toimintajärjestelmän ulkopuolelle. Yksittäisistä väestöryhmistä maahanmuuttajanuorten tilanne on kaikkein vaikein. Heinäkuussa 2010 voimaan astunut laki velvoittaa kunnat monialaiseen yhteistyöhön koulupudokkaiden ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevässä työssä. Yhteiskunnallisella tasolla haasteita nuorten hyvinvoinnille tuo myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrän merkittävä kasvaminen luvun alusta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut 8 000:sta yli :een. Samalla huostaan otettujen tai kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut merkittävästi. Haasteelliseksi kehityskulun tekee myös se, että yhä useampi huostaan otettu on vuotias. Nuorten osuus on kasvanut merkittävästi verrattuna muiden ikäryhmien osuuteen. 12

13 Kuvio 2. Huostassa vuosittain olleet lapset suhteutettuna vastaavaan väestöön vuosina Lähde: Lastensuojelu 2008, THL (http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2009/tr19_09.pdf) Seksuaalikasvatus ja seksuaaliterveystieto vaikuttavat tutkitusti esimerkiksi nuorten yhdyntöjen aloittamisikään: kun kouluissa 90-luvun lopussa vähennettiin seksuaalikasvatusta merkittävästi, yhdyntöjen aloittamisikä laski kouluterveystutkimuksen mukaan ja kun 2004 paikkeilla sitä lisättiin, yhdyntöjen aloittamisikä nousi. 90-luvun loppupuolella, edellisen laman myötä, miltei kaikkea ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa ja -neuvontaa, kuten ehkäisyneuvoloita ja kouluterveydenhuoltoa supistettiin. Tällöin seksuaaliopetuksen tilanne oli myös heikko. Tämä johti seksuaaliterveyden heikkenemiseen Suomessa käytettävissä olevien indikaattoreiden perusteella. Vuoden 2002 jälkeen todettujen klamydiatartuntojen lisääntyminen on Suomessa pysähtynyt, ja raskaudenkeskeytykset alkaneet vähetä. Erityisen selvää väheneminen on ollut teini-ikäisillä, joihin oleellisesti parantunut koulujen seksuaalikasvatus näyttää vaikuttaneen. Kuitenkin nykyisen taloustilanteen myötä on edelleen pelättävissä, että samat virheet nuorten seksuaaliterveyden tilassa toistuvat ja kertautuvat. Jos kaikille nuorille suunnattua terveystiedon perusopetusta supistetaan, joudutaan tulevaisuudessa korjaamaan entistä enemmän erilaisia seurauksia. Suomessa seksuaaliterveys on ollut viime vuodet kansainvälisesti vertaillen hyvällä tasolla. Tätä selitetään lähes koko ikäkohortin kattavalla koulun seksuaaliopetuksella ja kouluja opiskeluterveydenhuollolla, sekä näiden hyvällä yhteistyöllä. THL on kuitenkin osoittanut, että ensimmäisiä merkkejä positiivisen trendin muuttumisesta voi todeta muiden muassa raskauden keskeytys- ja tartuntatautitilastoissa, joissa nuorten raskauden keskeytykset ovat kääntyneet vuonna 2009 jälleen nousuun ja hiv-tartunnat ovat yleistyneet nuorissa ikäluokissa. 13

14 Kuvio 3. Ei käyttänyt mitään ehkäisyä viimeisemmässä yhdynnässä. Asiallisen ja riittävän seksuaalivalistuksen tarjoaminen kouluissa terveystiedon osana antaa nuorille paremmat mahdollisuudet tehdä seksuaaliterveyteensä liittyvät päätökset tietoisesti ja vastuullisesti. Väestöliitto näkee, että kokonaisvaltainen ja laaja-alainen terveystiedon opetus on kustannustehokkain ja vaikuttavin keino edistää nuorten seksuaaliterveyttä ja hyvinvointia koko valtakunnan tasolla. Järjestöjen toiminta, kampanjat ja nettipalvelut täydentävät hyvin terveystiedon opetuksen sisältöjä ja mahdollistavat ajankohtaisten aiheiden esiin nostamisen ottamalla huomioon nuorten elämäntilanteen Kuvio 4. Lapsen ikä rikoksen alkaessa. Vuonna 2009 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tehtiin rikosilmoitusta poliisille. Vuodesta 2006 lähtien lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tehdyt rikosilmoitukset ovat yli ilmoitusta/ vuosi. Iso osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Valtaosa poliisin tietoon tulleista lasten hyväksikäyttötapauksista kohdistuu yli 12- vuotiaisiin lapsiin. Internet mahdollistaa seksuaalista hyväksikäyttöä tavoittelevien kontaktien luomisen ja laajan, systemaattisen, hyväksikäyttöprosessin. Kouluterveyskyselyssä (2008) kartoitettiin ensimmäistä kertaa koettua ja tehtyä sek- 14

15 suaalista väkivaltaa. Koko maassa (vuoden 2008 ja 2009 kyselyn tiedot yhdistettyinä) oli vastentahtoisesti yhdynnässä ollut 3,9 prosenttia eli reilut nuorta. Yhdyntään oli kumppaniaan painostanut kaksi prosenttia eli vajaa nuorta. Molempiin kysymyksiin oli vastuksia sekä pojilta että tytöiltä. Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö on vaiettu osa lasten ja nuorten seksuaalista kaltoinkohtelua. Väestöliiton tutkimuksen (2006, puolet ikäluokasta, eli yli nuorta vastasi) mukaan yli 10 prosenttia 8.-luokkalaisista pojista ja yli 11 prosenttia tytöistä on kokenut seksuaalista kaltoinkohtelua, joka sisältää vastentahtoista intiimialueiden koskettelua tai seksiin pakottamista. Kuvio 5. Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa kokeneet pojat ja tytöt. Erityinen huolenaihe on peruskoulun ja ammatillisten oppilaitosten tytöt ja pojat, jotka Kouluterveyskyselyn perusteella ovat kokeneet erittäin paljon seksuaalista häirintää. Lisäksi tytöt kaikilla oppiasteilla kokevat merkittävästi poikia enemmän seksuaalista väkivaltaa ja painostusta. Suomalaislasten paine aikuistua liian varhain lisää riskiä syrjäytyä sekä omaksua sopimattomia aikuismaisia käyttäytymismalleja (päihdekokeilut sekä seksielämän aloittaminen liian varhain). Varsinkin lastensuojelun asiakkailla on nähtävissä nuorten varhainen seksisuhteiden aloittaminen. Kun lapsen ja nuoren arkiset kasvuolot sisältävät monenlaisia riskejä, on tärkeää tehostaa ajanmukaista ennalta ehkäisevää työtä. Poikien tiedot seksuaaliterveydestä ovat huonot. Erilaiset riskikäyttäytymisen muodot ovat heillä tavallisia. Erityisesti riskikäyttäytyvien poikaryhmien seksuaalikäyttäytymisen asenteet ovat huolestuttavia. Lisäksi miesten läsnäolo poikien seksuaalija aggressiokasvatuksessa on vähäistä. Poikien aggression hallinta on keskimäärin haastavampaa kuin tyttöjen, ja heidän tapaturma- ja väkivaltariskinsä ovat suurempia. Poikien terveen seksuaali- ja aggressiokehityksen tueksi ammatti-kasvattajillakaan ei ole riittävästi tietoa. Kumpaankaan nuorten miesten terveen kasvun kannalta olennaiseen osaamiseen ammattilaistahoja ei Suomessa ole monia. Mikään niistä ei ole erityisesti keskittynyt poikien ja nuorten miesten seksuaaliterveystietoon ja palveluihin. Poikien ja nuorten miesten tervettä kasvua tulee tukea. Näin ehkäistään ennalta poikien ja miesten syrjäytymistä opiskeluista, työelämästä ja perhe-elämästä. Tämä toteutetaan toimimalla kohderyhmän parissa (internetissä, kouluissa, puhelinpalvelussa, vastaanotoilla), kouluttamalla ammattilaisia (opetus-, sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstö), tuottamalla uusia palveluja ja materiaaleja. 15

16 Kansainvälisessä nuorten seksuaaliterveyden edistämistyössä tavoitteena on lisätä Suomen lähialueiden nuorten hyvinvointia ja tiedonvaihdon avulla vahvistaa suomalaista osaamista nuorten seksuaaliterveyden parantamiseksi. Tavoitteeseen pyritään kansainvälisissä hankkeissa, joissa kotimaassa luotuja malleja ja hyviä käytäntöjä siirretään Suomen lähialueen maihin sekä kehitetään edelleen maiden olosuhteita vastaaviksi. Lisäksi muualla Euroopassa luotuja käytänteitä hyödynnetään Suomessa. Väestöliitto hyötyy yhteistyöstä muun muassa saamalla lisätietoa kehittämiensä mallien soveltuvuudesta sekä vahvistamalla tietämystään lähialueiden nuorten tarpeista. Tieto nuorten tarpeista eri maissa on tärkeää tilanteessa, jossa rajat ylittävä liikkuvuus kasvaa jatkuvasti. Hankkeita on toteutettu Venäjällä sekä Baltian maissa. Entisen Neuvostoliiton maat ovat haastava toimintaympäristö, jossa nuorten terveyden haasteita ovat muun muassa hiv-tapausten nopea kasvu sekä seksuaalikasvatuksen puuttuminen, sen vaihteleva taso tai sitä kohtaan osoitetut ennakkoluulot. Nuorison huomioon ottavia palveluja on kehitetty alueella, mutta kuitenkin nuorten erilaisten tarpeiden huomioimiseksi tarvitaan jatkuvasti tukea ja kansainvälistä yhteistyötä. Väestöliiton nuorten hyvinvointitoimikunta Vuonna 2009 perustettu Väestöliiton nuorten hyvinvointitoimikunta kokoaa yhteen Väestöliiton toiminnat ja toimijat, jotka tekevät joko suoraan tai välillisesti töitä lasten, erityisesti nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimikunnan tarkoituksena on linjata ja kehittää Väestöliiton nuorten hyvinvointia ja sen edistämistä koskevaa toimintaa, tutkimusta, verkostoja ja poliittista vaikuttamista. Toimikunnan tavoitteena on sisäisesti jakaa tietoa ja kokemuksia nuorten hyvinvoinnin edistämisestä Väestöliitossa ja kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita. Tavoitteena on synergian löytyminen Väestöliiton sisällä ja yhteistyön hyödyntäminen eri hankkeissa, projekteissa ja verkostoissa. Tavoitteena on kehittää Väestöliiton nuorten hyvinvoinnin edistämistyötä ja nostaa liiton profiilia nuorten hyvinvoinnin edistäjänä ja vaikuttajana niin liiton sisällä kuin sidosryhmien sekä nuorten ja perheiden keskuudessa. Väestöliiton nuorten hyvinvointitoimikunta on Väestöliiton sisäinen toimija, joka on herkkä havaitsija, innovatiivinen toimija ja rohkea vaikuttaja, joka on nuoren puolella Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus Vuoden 2011 aikana Väestöliiton nuorten seksuaaliterveyttä edistävät hankkeet yhdistetään osaamiskeskukseksi, joka tuottaa tutkimukseen ja pitkäjänteiseen asiakastyöhön perustuvaa tietoa, koulutusta ja toimintamalleja. Suomessa ei ole toista vastaavanlaista ammatillista kolmannen sektorin nuorten seksuaaliterveyden edistämisen osaamis- ja kehittämisyksikköä, joka reagoi asiakastyössä ja yhteiskunnassa 16

17 esiin tuleviin ilmiöihin. Osaamiskeskuksen toimintamuotoja ovat vaikuttaminen, yhteistyö, kehittämistyö ja auttamistoiminta. Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen päämääränä on edistää nuorten seksuaaliterveyden toteutumista koko maassa. Asiantuntijuus perustuu käytännön työstä saatuihin kokemuksiin ja tietoihin, tutkittuun tietoon, verkostoyhteistyöhön sekä jatkuvaan lisäkouluttautumiseen. Osaamiskeskuksessa on kaksi toiminta-aluetta: (1) nuorten seksuaaliterveyden ja -kasvatuksen edistäminen (2) seksuaalisen kaltoinkohtelun ehkäisyn ja hoidon erityisasiantuntemus. Kuvio 6. Väestöliiton nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen toimintamuodot. 1) Nuorten seksuaaliterveyden ja -kasvatuksen edistäminen Keskeisinä painopisteinä on vaikuttaa seksuaalikasvatuksen laatuun, vahvistaa seksuaalikasvattajien osaamistasoa ja lisätä yleisellä tasolla nuorten tietotaitoa seksuaaliterveydestä. Tavoitteena on edistää nuorten seksuaalioikeuksien toteutumista ja vaikuttaa seksuaaliterveyspolitiikkaan sekä edistää nuorten kasvurauhan turvaamista. 17

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi 6.11.2014 Jyrki Kataisen hallitusohjelma Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Painopistealueet. Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma

Painopistealueet. Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma Painopistealueet Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-174-7 Eija Raussi-Lehto, Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot