Toimint asuunnitelma 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimint asuunnitelma 2011"

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2011

2 Väestöliitto Toimintasuunnitelma Kalevankatu 16, PL 849, Helsinki Puhelin (09) , Faksi (09) Valokuvat: s. 11 ja 50 Mari Hohtari/Rhinoceros Oy s. 30 Kare Bonsdorff Taitto: Hanna Kyttälä

3 Sisältö Yleistä 5 Toimintaympäristö 6 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 7 Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma 11 Poikien ja nuorten miesten erityistarpeet 24 Nuorten elämänhallinnan tukeminen 26 Tutkimushankkeet 27 Kansainväliset kehittämishankkeet 28 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma 30 Parisuhde 32 Vanhemmuus 36 Työn ja perheen yhteensovittaminen 41 Tutkimushankkeet 43 Seksuaaliterveyden kehittämisohjelma 44 Aikuisväestön seksuaaliterveyden edistäminen 45 Tutkimushankkeet 47 Kansainväliset kehittämishankkeet 48 Monikulttuurista yhteiskuntaa edistävä kehittämisohjelma 50 Monikulttuuristen perheiden tukeminen 52 Neuvontaa uusille maahan tuleville 55 Tutkimushankkeet 55 Väestöntutkimuslaitos 56 Kansainvälisen kehityksen yksikkö 57 Viestintä 64 Henkilöstöhallinto ja henkilöstö 66 Voimavarat 67 Talous 70

4

5 Yleistä Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden ja väestön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto keskittyy vahvistamaan perheiden ja nuorten hyvinvointia sekä edistämään seksuaaliterveyttä ja monikulttuurista yhteiskuntaa. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palveluiden tuottajana. Väestöliitolle on ominaista ennalta ehkäisevä työote. Vuonna 2011 Väestöliitto viettää 70-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuoden teemat näkyvät mm. Kodin viikolla ja juhlaseminaarissa. Syksyllä julkaistaan juhlakirja Suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tulevaisuus. Väestöliiton strategia hyväksyttiin kevätkokouksessa Se antaa suunnan seuraavalle viidelle toimintavuodelle. Väestöliitto haluaa olla yhteiskunnallinen toimija, johon päättäjät ja kansalaiset luottavat. Väestöliitto on herkkä havaitsija, innovatiivinen toimija ja rohkea vaikuttaja. Väestöliiton työskentelyotteena on ongelmien ennaltaehkäisy ja sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen. Strategiassa on määritelty kuusi yhteiskuntapoliittista tavoitetta, joihin suunnitelmakaudella koetetaan päästä. Huhtikuussa 2011 järjestettäviä eduskuntavaaleja varten Väestöliitto valmistelee vaaliohjelman, joka konkretisoi yhteiskuntapoliittisia teesejä. Väestöliiton strategiset linjaukset ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen Sosiaaliset innovaatiot eli kehittämishankkeet Kumppanuus ja yhteistyö Maksullinen palvelutoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen käsitellään seuraavassa luvussa omana kokonaisuutenaan. Muut strategiset linjaukset on merkitty toimintasuunnitelmaan yllä olevilla väreillä. Toimintasuunnitelman lopusta löytyy yhteenveto vuoden 2011 keskeisistä painopisteistä sekä taulukot vuoden 2011 strategisista linjauksista. Strategiassa valittiin painopistealueiksi perheiden hyvinvoinnin, nuorten hyvinvoinnin, seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan kehittämisohjelmat. Toiminta-suunnitelmassa Väestöliiton toimintoja käsitellään näiden kehittämisohjelmien sisällä. Tavoitteena on Väestöliiton sisäisen synergian vahvistaminen ja uusien kehittämishankkeiden käynnistäminen. 5

6 Toimintaympäristö Talouden näkymät ovat paranemassa. Työttömyyden kasvu on pysähtynyt, mutta pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat edelleen suurta. Valtio on velkaantunut, kun hallitus on koettanut välttää edellisen laman virheiden toistamista. Velka on kuitenkin joskus maksettava ja poliittisessa keskustelussa ennustetaan etuuksien jäädyttämisiä ja mahdollisia leikkauksia (esim. asuntovelkojen korkovähennysten poistot). Monet kunnat kamppailevatkin jo nyt talousvaikeuksissa. Epävarmuus tulevaisuudesta vaikuttaa Väestöliiton palvelujen kysyntään ja liiton mahdollisuuksiin vastata niihin. Järjestölähtöinen auttamistyö, jota Väestöliitossa tehdään netin ja puhelimen kautta, vastaanotoilla ja vertaistukiryhmissä, on RAY:n tukemaa toimintaa. Kysyntään vastaaminen edellyttää tuen kasvamista. Osa palvelutoiminnasta on yhtiöitetty (mm. lapsettomuushoidot, lääketieteellinen tutkimus ja lastenhoitopalvelut) ja pienimuotoisempaa harjoitetaan osana yhdistyksen toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi seksuaali- ja parisuhdeterapiapalvelut. Maksullisen palvelutoiminnan ennustetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Raha-automaattiyhdistys on arvioinut, että sen tulot vähenevät ensi ja seuraavana vuonna pelaamisen toimintaympäristön muutoksien takia. Nettipelien järjestämisen ennustetaan kuitenkin tuovan RAY:lle tulovirran kasvua lähivuosina. RAY on tarkistamassa strategiaansa. Nykyisessä vuosia koskevassa strategiassa Väestöliiton kannalta keskeisiä painopisteitä ovat hyvinvointia ylläpitävien ja osallistumismahdollisuuksia tarjoavien toimintojen edistäminen, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen sekä ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen. Ennalta ehkäisevä työote on keskeinen koko Väestöliiton toiminnassa. Sen lisäksi Väestöliitto auttaa erityisryhmiä kuten seksuaalisesti kaltoin kohdeltuja nuoria ja perheitä, joissa on perinnöllistä sairautta sairastava jäsen sekä nuoria, joiden elämänhallintataidot tarvitsevat vahvistusta. Näissäkin tapauksissa auttamistyön tavoitteena on myös saada ja välittää tietoa ongelmasta ja sen korjaamismahdollisuuksista. 6

7 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koko Väestöliiton olemassaolon perusta. Kaiken toiminnan tavoite on, että saataisiin kansalaisten hyvinvoinnille merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Signaalit yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista nousevat kehitystyön, palveluiden, tutkimustoiminnan, yhteistyön sekä jäsenjärjestöjen viestien kautta. Näitä viestejä Väestöliitto välittää eri tavoin päättäjille, medialle ja kansalaisille. Vuosi 2011 on eduskuntavaalivuosi. Väestöliitto tuo eri puolueiden käyttöön vaaliohjelmansa, jossa se painottaa perheille, nuorille ja maahanmuuttajille tärkeitä asioita. Väestöliitto korostaa hyvinvointi-yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamista ja sen oikeudenmukaisuuden edistämistä vaikuttamalla päättäjiin, asiantuntijoihin, mediaan ja kansalaisiin. Perheiden hyvinvointi ja perhepolitiikka Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Se kertoo taloudellisesta eriarvoistumisesta, pätkätöistä, tulojen pienuudesta sekä perhepoliittisten tukien jälkeenjääneisyydestä. Hallitus on sitomassa lapsilisät ja eräät muut perhetuet indeksisiin, jolloin niiden ostoarvo säilyy nykyistä paremmin. Erityisesti tulonjaon alapäässä oleville perheille tuet ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä. Esimerkiksi lapsilisien yleistä tasoa on korotettava tai vaihtoehtoisesti on siirryttävä verotuksessa lapsivähennyksiin. Verovähennysten ongelmana on, että kaikkein köyhimmät eivät niistä hyödy. Perhepoliittisissa etuuksissa on otettava huomioon erityisesti pienituloiset perheet, yhden vanhemman perheet, monilapsiset perheet sekä perheet, joilla on vammainen perheenjäsen. Tämä tarkoittaa lapsilisien, kotihoidon tukien sekä omaishoidon tukien 7

8 korotusten kohdentamista erityisesti näille perheille. Kotihoidon tukea on kehitettävä joustavammaksi niin, että se mahdollistaa osa-aikatyön, lapsen osa-aikapäivähoidossa ja vanhemmille osittaisen kotihoidon tuen. Myös tasoa on nostettava niin, että osittaisella tuella voi tehdä osa-aikatyötä. Suomessa sekä yksin elävät että perheelliset kärsivät usein yhteisöllisyyden ja sosiaalisen tuen puutteesta. Väestöliitto haluaakin tukea kansalaisten omaehtoista yhteisöllisyyttä yhteiskuntasuunnittelussa ja perhepolitiikassa. Perhevapaajärjestelmää ollaan uusimassa. Väestöliitto esittää perhevapaan pidentämistä ja osan siitä suuntaamista isille. Samalla järjestelmää tulisi tehdä joustavammaksi niin, että perhevapaata voidaan käyttää nykyistä pitemmällä ajanjaksolla ja tarvittaessa molemmat vanhemmat samaan aikaan. Perhevapaiden kustannukset on jaettava sekä isien että äitien työnantajien kesken tasapuolisesti esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti. Työn ja perheen yhteensovittamista on edistettävä sekä pikkulapsivaiheessa että lasten murrosiässä, samoin, silloin kun perhettä kohtaa sairaus, tai kriisi tai ikääntyvät omaiset tarvitsevat hoitoa. Lasten oikeudet on otettava huomioon nykyistä paremmin vanhempien erotilanteissa. Lasten oikeus molempiin vanhempiin ja lapselle tärkeisiin ihmisiin, kuten isovanhempiin, on turvattava. Esimerkiksi Australiassa laki edellyttää lasten tarpeiden selvittämistä asiantuntijavoimin ja vanhempien osallistumista huoltajuussovitteluun. Isyyslaki on 70-luvulta, ja se on laadittu toisenlaisiin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Lapsen oikeus isään ja isän oikeus vanhemmuuteen eivät toteudu nykylain mukaan. Perheelle tärkeistä palveluista ja etuuksista päätetään useissa eri ministeriöissä, joiden välinen yhteistyö toisinaan ontuu. Väestöliitto ehdottaa, että seuraavan hallituksen ohjelmaan sisällytetään perheministeriön perustaminen. Uuteen ministeriöön kootaan lasten, nuorten ja perheiden asiat sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä opetusministeriöstä. Hyvällä perhepolitiikalla luodaan edellytykset perheellistymiseen sekä joustavaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Vaikutetaan siihen, että Suomeen saataisiin perinnöllisten ja harvinaisten sairauksien kansallinen hoito-ohjelma. Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö Suurin osa nuorista voi paremmin kuin koskaan, mutta osa syrjäytyy sekä opinnoista että työelämästä. Valtiontalouden tarkastusviraston 2007 tekemien laskelmien mukaan yhden syrjäytyneen henkilön kustannukset yhteiskunnalle ovat kokonaisuudessaan euroa. Nuorisotyöttömyyden torjuntaan on lisättävä määrärahoja. On myös selvitettävä, voitaisiinko yrityksiä kannustaa ja julkisen sektorin toimijoita velvoittaa työllistämään tietty osuus nuorista työnhakijoista. Peruskoulun ja lukion jälkeisiin opintoihin tai siihen ja työelämään valmentavaan toimintaan siirtymistä on tuettava nykyistä tehokkaammin. Yhteiskunnan on taattava nuorille osallistumistakuu joko koulutukseen tai opintoihin. Koulujen terveystieto-oppiaineen tuntimäärä ja siihen sisältyvä seksuaalikasvatus on säilytettävä. Nuorten seksuaaliterveyspalveluja on järjestettävä matalan kynnyksen periaatteella, jossa kouluterveydenhuolto on keskeisessä asemassa. Poikien ja miesten hakeutuminen seksuaaliterveyspalveluihin on merkittävästi harvinaisempaa. Onkin tarpeen kehittää erityisesti poikien tarpeet huomioon ottavia seksuaaliterveyspalveluja. 8

9 Väestöliitto edistää seksuaaliterveyden sisällyttämistä luontevaksi osaksi yleistä terveyden edistämistoimintaa (neuvola, koulu- ja opiskelija-terveydenhuolto sekä armeija). Huolenaiheena on myös nuorison tiedonpuute. Nuoret tietävät yleisesti seksuaaliterveydestä huonosti, mutta erityisesti poikien seksuaaliterveyden tietous on selvästi heikompi kuin tyttöjen. Nuoret tietävät ehkäisystä melko hyvin, mutta riskikäyttäytyminen on silti yleistä. Lisääntynyt kannabiksen käyttö altistaa nuoret muille riskeille. Suunnittelemattomat raskaudet ja seksitaudit ovatkin viime aikoina lisääntyneet. Itsearvostuksen vahvistaminen on tärkeätä. Vasta kun nuori pitää itseään suojelemisen arvoisena, hän on valmis myös huolehtimaan itsestään ja kumppanistaan. Seksuaalikasvatus ja seksuaaliterveystieto vaikuttavat tutkitusti esimerkiksi nuorten yhdyntöjen aloittamisikään: kun kouluissa lisättiin seksuaalikasvatusta, yhdyntöjen aloittamisikä nousi. Erityishaasteita koulujen seksuaaliterveyskasvatukselle ovat seksuaalisen monimuotoisuuden, sukupuolisensitiivisyyden ja monikulttuurisuuden huomioiminen. Lisäksi tämän päivän haasteena ovat median, erityisesti pornon, tuottamat vääristyneet mielikuvat ja tavoitteet, jotka koskevat muun muassa kehoa, ihmissuhteita ja seksiä. Asiallisen ja riittävän seksuaalivalistuksen tarjoaminen kouluissa ja sen ulkopuolella antaa nuorille paremmat mahdollisuudet tehdä seksuaaliterveyttänsä koskevat päätökset tietoisesti ja vastuullisesti. Nuorilla on oltava myös pääsy laadukkaisiin, nuoret huomioon ottaviin seksuaaliterveyspalveluihin. Maailmanlaajuisesti nykyinen nuorten sukupolvi on suurempi kuin koskaan: puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita. Nuorten lastenhankintaa koskevat päätökset vaikuttavat pitkällä aikavälillä erityisesti väestön kasvuun. Tähän mennessä kansainvälisiä sitoumuksia nuorten seksuaaliterveyden ja seksuaalioikeuksien saavuttamiseksi ei ole toteutettu. Monissa kehitysmaissa valtaosa tytöistä avioituu edelleen alle 18-vuotiaana. Arviolta 14 miljoonaa lasta syntyy vuosittain teini-ikäisille tytöille. Seksuaaliterveys kuuluu kaikille Kuntien seksuaaliterveyspalveluja on suunnattava myös ikääntyville ihmisille ja pareille, joilla on seksuaalielämän ongelmia. Sairauksien ja niiden hoitojen vaikutus seksuaalisuuteen pitäisi ottaa huomioon itsestään selvänä osana sekä potilaan että hänen kumppaninsa sairaanhoidossa. Parisuhteen laatu edistää terveyttä ja hyvinvointia. Siksi se on myös kansanterveydellinen kysymys. Seksuaaliterveyspalveluissa on kehitettävä osaamista eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kohtaamisessa. Synnytyksen jälkeisessä ehkäisyneuvonnassa on puutteita, mikä on johtanut raskaudenkeskeytysten suureen määrään vuoden aikana synnytyksestä. Väestöliitto haluaakin edistää kansallisten ohjeiden saamista synnytysten jälkeisen ehkäisyneuvontaan. Tahaton lapsettomuus on lisääntynyt. Eräiden arvioiden mukaan jopa neljännes pareista kärsii tulevaisuudessa tästä ongelmasta. Suomessa on Euroopan suurin kuilu lapsenhankintatoiveiden ja toteutuneen lapsiluvun välillä. Väestöliitto ehdottaa, että hedelmällisyysneuvontaa lisätään ja annetaan tietoa iän ja terveysongelmien merkityksestä hedelmällisyydelle. Tavoitteena on tukea ihmisten toiveita saada haluamansa lapsimäärä. 9

10 Suomen kehitysyhteistyössä seksuaaliterveysasioita on painotettava nykyistä enemmän. 10 prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista tulisi kohdentaa seksuaaliterveyden parantamiseen ja erityisesti äitiyskuolemien vähentämiseen. Suomen ja muiden Pohjoismaiden poliitikkoihin ja päätöksentekijöihin vaikutetaan, jotta seksuaaliterveyden merkitys köyhyyden vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen torjumisessa ymmärrettäisiin myös käytännön päätöksiä tehtäessä. Kevään 2011 eduskuntavaalit ja uuden hallituksen asettaminen tuovat mukanaan uuden hallitusohjelman, kehityspoliittisen ohjelman sekä Venäjä-linjauksen. Väestöliitto yrittää vaikuttaa kehityspoliittisen ohjelman sisältöön, niin että kehitysyhteistyölle asetetut kansainväliset sitoumukset täytetään ja että seksuaaliterveys ja -oikeus säilyvät ohjelmassa yhtenä tärkeänä lohkona. Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä tavoitteena on vaikuttaa muiden järjestöjen kanssa siihen, että sosiaali- ja terveysalan järjestötyön mahdollisuudet lähialueilla säilyvät. Monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen Suomessa asuu noin lapsiperhettä, joista toinen tai kumpikin vanhempi on vieraskielinen. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten lukumäärä kasvaa. Globaalissa maailmassa ihmisten liikkuminen on tosiasia; lisäksi ikääntyvän väestön takia myös tarvitsemme maahanmuuttajia. Hyvin hoidettu, pitkäjänteinen kotouttamispolitiikka on toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan edellytys. Työn lisäksi maahanmuuttajilla on monia muita tarpeita, jotka liittyvät muun muassa heidän perheeseensä sekä heidän osallistumiseensa yhteiskunnan toimintaan. Monilla muuttajilla on perhe mukanaan tai he muodostavat perheen Suomessa. Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuuden tulevaisuus riippuukin paljolti maahanmuuttajataustaisten perheiden hyvinvoinnista. Uusien tulijoiden kotouttaminen on nähtävä investointina tulevaisuuteen. Kunnat ovat ratkaisevassa asemassa maahanmuuttajien asettumisessa osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Alueellista keskittymistä etnisin perustein on ehkäistävä. Kunnille pitää antaa riittävät taloudelliset, korvamerkityt resurssit uusien tulijoiden kotouttamiseen. Kotoutumisvaiheessa olevat lapset, nuoret ja perheet olisi laskettava palveluissa 1,5-kertaisena asiakkuutena, joka mahdollistaisi palvelun antajan ajalliset resurssit erityistarpeisiin vastaamiseksi. Maahan muuttaneiden on saatava tietopaketti omalla kielellään oikeuksistaan, velvollisuuksistaan sekä yhteiskunnan tarjoamista palveluista ja lainsäädännöstä esimerkiksi oleskeluluvan saannin yhteydessä. Heille on tarjottava myös keskitettyä neuvontaa omalla kielellään esimerkiksi valtakunnallisena puhelin- ja sähköpostineuvontana. Kotoutujille pitää taata oikeus suomen/ ruotsin kielen koulutukseen kolmen kuukauden kuluessa oleskeluluvan myöntämisestä. Kielikoulutuksella pitää olla laatukriteerit ja kurssitasojen on oltava johdonmukaisesti eteneviä. Maahanmuuttajien työelämään pääsyä on helpotettava aloitustuilla, yrityshautomoiden avulla ja väljentämällä kielitaitovaatimuksia, missä se on mahdollista. 10

11 Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää nuorten hyväksi toimivat palvelut, tutkimus- ja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Ohjelma keskittyy alle 20-vuotiaiden nuorten elämänkysymyksiin. Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa painopisteitä ovat tyttöjen ja poikien seksuaaliterveys ja -kasvatus, nuorten elämänhallinta, poikien ja nuorten miesten erityistarpeet, tutkimus ja kansainvälinen kehittämistyö. Oheisessa kuviossa on esitelty kehittämisohjelman painopisteisiin liittyvät kehittämis- ja tutkimushankkeet: Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö Toimintaympäristö Nuorten hyvinvointi edellyttää sitä, että nuoren kasvu- ja elinympäristö (koti, koulu, työ, ystävät, harrastukset, asuinalue, palvelut ja mediaympäristö) on turvallinen ja tukee nuoren elämänhallinnan halua ja taitoja. Elinympäristöön vaikuttavat yhteiskunnalliset tahot, kuten kunnat ja niiden rakenteet (mm. sosiaali-, terveys-, opetus- ja sivistystoimi) sekä näitä rakenteita koskevat lainsäädäntö, suositukset ja ohjeistukset. Nuoren hyvinvointia kuvaavat monet eri määreet, kuten kokemus turvallisuudesta ja onnellisuudesta, vahvat sosiaaliset siteet sekä luottamus itseen, muihin ihmisiin ja tulevaisuuteen. Nuoret kaipaavat myös tunnetta siitä, että he voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Hyvinvointi voidaan mieltää myös nuoren optimaaliseksi henkilökohtaiseksi toimintakyvyksi. Pahoinvoinnin puute ei ole sama asia kuin hyvinvointi. Nuoren elämänhallintataidot muodostuvat kyvystä toimia arjessa, hallita ulkoisten 11

12 kuormittavien tekijöiden aiheuttamia rajoituksia ja paineita sekä käsitellä sisäisiä ristiriitoja myönteisesti eteenpäin suuntaavalla tavalla. Näin nuorelle syntyy iän ja kehityksen myötä taito tunnistaa terveyttä ylläpitäviä tekijöitä ja kokemus elämästä jäsentyneenä, käsiteltävissä olevana ja tarkoituksenmukaisena. Lapsen ja nuoren kasvuympäristöjen ristiriidat, huono ilmapiiri ja vaikeudet ovat riskitekijöitä nuoren elämänhallinnalle. Näiden asioiden ennaltaehkäisy ja nuorten kasvurauhan turvaaminen ovat siis hyvinvoinnin peruskysymyksiä. Yhteisöllisyys, sosiaalisuus ja ystävyyssuhteet ovat merkittävässä asemassa nuorten kokonaishyvinvoinnissa. Yhteiskunnalliset indikaattorit kuitenkin osoittavat, että eri-ikäisten nuorten yksinäisyys on kasvanut merkittävästi. Tämä näkyy esimerkiksi sekä tyttöjen että poikien läheisten ystävien puutteena. Kuvio 1. Ei yhtään läheistä ystävää. Prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan vuosina 2000/ /2009. Lähde: Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla, Kouluterveyskysely , THL (http://www.thl.fi/ thl-client/pdfs/91431fe2-cfa eda1839dc3) Nuorten huono-osaisuus ja syrjäytyminen on syvenemässä vuotiaiden nuorten työttömyysaste on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2007 (16,6, %) vuoden 2010 ensimmäiseen vuosineljännekseen (24,7 %). Suomessa on myös laaja joukko nuoria, jotka syrjäytyvät toisen asteen koulutuksesta. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 6 % keskeytti opintonsa lukuvuonna Huonoin tilanne (10 %) oli ammatillisessa koulutuksessa. Nykyiset työmarkkinat ovat sulkeneet ammattitaidottomat nuoret ulkopuolelleen. Vaikein tilanne on, jos nuori putoaa useamman kuin yhden yhteiskunnan toimintajärjestelmän ulkopuolelle. Yksittäisistä väestöryhmistä maahanmuuttajanuorten tilanne on kaikkein vaikein. Heinäkuussa 2010 voimaan astunut laki velvoittaa kunnat monialaiseen yhteistyöhön koulupudokkaiden ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevässä työssä. Yhteiskunnallisella tasolla haasteita nuorten hyvinvoinnille tuo myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrän merkittävä kasvaminen luvun alusta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut 8 000:sta yli :een. Samalla huostaan otettujen tai kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut merkittävästi. Haasteelliseksi kehityskulun tekee myös se, että yhä useampi huostaan otettu on vuotias. Nuorten osuus on kasvanut merkittävästi verrattuna muiden ikäryhmien osuuteen. 12

13 Kuvio 2. Huostassa vuosittain olleet lapset suhteutettuna vastaavaan väestöön vuosina Lähde: Lastensuojelu 2008, THL (http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2009/tr19_09.pdf) Seksuaalikasvatus ja seksuaaliterveystieto vaikuttavat tutkitusti esimerkiksi nuorten yhdyntöjen aloittamisikään: kun kouluissa 90-luvun lopussa vähennettiin seksuaalikasvatusta merkittävästi, yhdyntöjen aloittamisikä laski kouluterveystutkimuksen mukaan ja kun 2004 paikkeilla sitä lisättiin, yhdyntöjen aloittamisikä nousi. 90-luvun loppupuolella, edellisen laman myötä, miltei kaikkea ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa ja -neuvontaa, kuten ehkäisyneuvoloita ja kouluterveydenhuoltoa supistettiin. Tällöin seksuaaliopetuksen tilanne oli myös heikko. Tämä johti seksuaaliterveyden heikkenemiseen Suomessa käytettävissä olevien indikaattoreiden perusteella. Vuoden 2002 jälkeen todettujen klamydiatartuntojen lisääntyminen on Suomessa pysähtynyt, ja raskaudenkeskeytykset alkaneet vähetä. Erityisen selvää väheneminen on ollut teini-ikäisillä, joihin oleellisesti parantunut koulujen seksuaalikasvatus näyttää vaikuttaneen. Kuitenkin nykyisen taloustilanteen myötä on edelleen pelättävissä, että samat virheet nuorten seksuaaliterveyden tilassa toistuvat ja kertautuvat. Jos kaikille nuorille suunnattua terveystiedon perusopetusta supistetaan, joudutaan tulevaisuudessa korjaamaan entistä enemmän erilaisia seurauksia. Suomessa seksuaaliterveys on ollut viime vuodet kansainvälisesti vertaillen hyvällä tasolla. Tätä selitetään lähes koko ikäkohortin kattavalla koulun seksuaaliopetuksella ja kouluja opiskeluterveydenhuollolla, sekä näiden hyvällä yhteistyöllä. THL on kuitenkin osoittanut, että ensimmäisiä merkkejä positiivisen trendin muuttumisesta voi todeta muiden muassa raskauden keskeytys- ja tartuntatautitilastoissa, joissa nuorten raskauden keskeytykset ovat kääntyneet vuonna 2009 jälleen nousuun ja hiv-tartunnat ovat yleistyneet nuorissa ikäluokissa. 13

14 Kuvio 3. Ei käyttänyt mitään ehkäisyä viimeisemmässä yhdynnässä. Asiallisen ja riittävän seksuaalivalistuksen tarjoaminen kouluissa terveystiedon osana antaa nuorille paremmat mahdollisuudet tehdä seksuaaliterveyteensä liittyvät päätökset tietoisesti ja vastuullisesti. Väestöliitto näkee, että kokonaisvaltainen ja laaja-alainen terveystiedon opetus on kustannustehokkain ja vaikuttavin keino edistää nuorten seksuaaliterveyttä ja hyvinvointia koko valtakunnan tasolla. Järjestöjen toiminta, kampanjat ja nettipalvelut täydentävät hyvin terveystiedon opetuksen sisältöjä ja mahdollistavat ajankohtaisten aiheiden esiin nostamisen ottamalla huomioon nuorten elämäntilanteen Kuvio 4. Lapsen ikä rikoksen alkaessa. Vuonna 2009 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tehtiin rikosilmoitusta poliisille. Vuodesta 2006 lähtien lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tehdyt rikosilmoitukset ovat yli ilmoitusta/ vuosi. Iso osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Valtaosa poliisin tietoon tulleista lasten hyväksikäyttötapauksista kohdistuu yli 12- vuotiaisiin lapsiin. Internet mahdollistaa seksuaalista hyväksikäyttöä tavoittelevien kontaktien luomisen ja laajan, systemaattisen, hyväksikäyttöprosessin. Kouluterveyskyselyssä (2008) kartoitettiin ensimmäistä kertaa koettua ja tehtyä sek- 14

15 suaalista väkivaltaa. Koko maassa (vuoden 2008 ja 2009 kyselyn tiedot yhdistettyinä) oli vastentahtoisesti yhdynnässä ollut 3,9 prosenttia eli reilut nuorta. Yhdyntään oli kumppaniaan painostanut kaksi prosenttia eli vajaa nuorta. Molempiin kysymyksiin oli vastuksia sekä pojilta että tytöiltä. Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö on vaiettu osa lasten ja nuorten seksuaalista kaltoinkohtelua. Väestöliiton tutkimuksen (2006, puolet ikäluokasta, eli yli nuorta vastasi) mukaan yli 10 prosenttia 8.-luokkalaisista pojista ja yli 11 prosenttia tytöistä on kokenut seksuaalista kaltoinkohtelua, joka sisältää vastentahtoista intiimialueiden koskettelua tai seksiin pakottamista. Kuvio 5. Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa kokeneet pojat ja tytöt. Erityinen huolenaihe on peruskoulun ja ammatillisten oppilaitosten tytöt ja pojat, jotka Kouluterveyskyselyn perusteella ovat kokeneet erittäin paljon seksuaalista häirintää. Lisäksi tytöt kaikilla oppiasteilla kokevat merkittävästi poikia enemmän seksuaalista väkivaltaa ja painostusta. Suomalaislasten paine aikuistua liian varhain lisää riskiä syrjäytyä sekä omaksua sopimattomia aikuismaisia käyttäytymismalleja (päihdekokeilut sekä seksielämän aloittaminen liian varhain). Varsinkin lastensuojelun asiakkailla on nähtävissä nuorten varhainen seksisuhteiden aloittaminen. Kun lapsen ja nuoren arkiset kasvuolot sisältävät monenlaisia riskejä, on tärkeää tehostaa ajanmukaista ennalta ehkäisevää työtä. Poikien tiedot seksuaaliterveydestä ovat huonot. Erilaiset riskikäyttäytymisen muodot ovat heillä tavallisia. Erityisesti riskikäyttäytyvien poikaryhmien seksuaalikäyttäytymisen asenteet ovat huolestuttavia. Lisäksi miesten läsnäolo poikien seksuaalija aggressiokasvatuksessa on vähäistä. Poikien aggression hallinta on keskimäärin haastavampaa kuin tyttöjen, ja heidän tapaturma- ja väkivaltariskinsä ovat suurempia. Poikien terveen seksuaali- ja aggressiokehityksen tueksi ammatti-kasvattajillakaan ei ole riittävästi tietoa. Kumpaankaan nuorten miesten terveen kasvun kannalta olennaiseen osaamiseen ammattilaistahoja ei Suomessa ole monia. Mikään niistä ei ole erityisesti keskittynyt poikien ja nuorten miesten seksuaaliterveystietoon ja palveluihin. Poikien ja nuorten miesten tervettä kasvua tulee tukea. Näin ehkäistään ennalta poikien ja miesten syrjäytymistä opiskeluista, työelämästä ja perhe-elämästä. Tämä toteutetaan toimimalla kohderyhmän parissa (internetissä, kouluissa, puhelinpalvelussa, vastaanotoilla), kouluttamalla ammattilaisia (opetus-, sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstö), tuottamalla uusia palveluja ja materiaaleja. 15

16 Kansainvälisessä nuorten seksuaaliterveyden edistämistyössä tavoitteena on lisätä Suomen lähialueiden nuorten hyvinvointia ja tiedonvaihdon avulla vahvistaa suomalaista osaamista nuorten seksuaaliterveyden parantamiseksi. Tavoitteeseen pyritään kansainvälisissä hankkeissa, joissa kotimaassa luotuja malleja ja hyviä käytäntöjä siirretään Suomen lähialueen maihin sekä kehitetään edelleen maiden olosuhteita vastaaviksi. Lisäksi muualla Euroopassa luotuja käytänteitä hyödynnetään Suomessa. Väestöliitto hyötyy yhteistyöstä muun muassa saamalla lisätietoa kehittämiensä mallien soveltuvuudesta sekä vahvistamalla tietämystään lähialueiden nuorten tarpeista. Tieto nuorten tarpeista eri maissa on tärkeää tilanteessa, jossa rajat ylittävä liikkuvuus kasvaa jatkuvasti. Hankkeita on toteutettu Venäjällä sekä Baltian maissa. Entisen Neuvostoliiton maat ovat haastava toimintaympäristö, jossa nuorten terveyden haasteita ovat muun muassa hiv-tapausten nopea kasvu sekä seksuaalikasvatuksen puuttuminen, sen vaihteleva taso tai sitä kohtaan osoitetut ennakkoluulot. Nuorison huomioon ottavia palveluja on kehitetty alueella, mutta kuitenkin nuorten erilaisten tarpeiden huomioimiseksi tarvitaan jatkuvasti tukea ja kansainvälistä yhteistyötä. Väestöliiton nuorten hyvinvointitoimikunta Vuonna 2009 perustettu Väestöliiton nuorten hyvinvointitoimikunta kokoaa yhteen Väestöliiton toiminnat ja toimijat, jotka tekevät joko suoraan tai välillisesti töitä lasten, erityisesti nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimikunnan tarkoituksena on linjata ja kehittää Väestöliiton nuorten hyvinvointia ja sen edistämistä koskevaa toimintaa, tutkimusta, verkostoja ja poliittista vaikuttamista. Toimikunnan tavoitteena on sisäisesti jakaa tietoa ja kokemuksia nuorten hyvinvoinnin edistämisestä Väestöliitossa ja kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita. Tavoitteena on synergian löytyminen Väestöliiton sisällä ja yhteistyön hyödyntäminen eri hankkeissa, projekteissa ja verkostoissa. Tavoitteena on kehittää Väestöliiton nuorten hyvinvoinnin edistämistyötä ja nostaa liiton profiilia nuorten hyvinvoinnin edistäjänä ja vaikuttajana niin liiton sisällä kuin sidosryhmien sekä nuorten ja perheiden keskuudessa. Väestöliiton nuorten hyvinvointitoimikunta on Väestöliiton sisäinen toimija, joka on herkkä havaitsija, innovatiivinen toimija ja rohkea vaikuttaja, joka on nuoren puolella Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus Vuoden 2011 aikana Väestöliiton nuorten seksuaaliterveyttä edistävät hankkeet yhdistetään osaamiskeskukseksi, joka tuottaa tutkimukseen ja pitkäjänteiseen asiakastyöhön perustuvaa tietoa, koulutusta ja toimintamalleja. Suomessa ei ole toista vastaavanlaista ammatillista kolmannen sektorin nuorten seksuaaliterveyden edistämisen osaamis- ja kehittämisyksikköä, joka reagoi asiakastyössä ja yhteiskunnassa 16

17 esiin tuleviin ilmiöihin. Osaamiskeskuksen toimintamuotoja ovat vaikuttaminen, yhteistyö, kehittämistyö ja auttamistoiminta. Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen päämääränä on edistää nuorten seksuaaliterveyden toteutumista koko maassa. Asiantuntijuus perustuu käytännön työstä saatuihin kokemuksiin ja tietoihin, tutkittuun tietoon, verkostoyhteistyöhön sekä jatkuvaan lisäkouluttautumiseen. Osaamiskeskuksessa on kaksi toiminta-aluetta: (1) nuorten seksuaaliterveyden ja -kasvatuksen edistäminen (2) seksuaalisen kaltoinkohtelun ehkäisyn ja hoidon erityisasiantuntemus. Kuvio 6. Väestöliiton nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen toimintamuodot. 1) Nuorten seksuaaliterveyden ja -kasvatuksen edistäminen Keskeisinä painopisteinä on vaikuttaa seksuaalikasvatuksen laatuun, vahvistaa seksuaalikasvattajien osaamistasoa ja lisätä yleisellä tasolla nuorten tietotaitoa seksuaaliterveydestä. Tavoitteena on edistää nuorten seksuaalioikeuksien toteutumista ja vaikuttaa seksuaaliterveyspolitiikkaan sekä edistää nuorten kasvurauhan turvaamista. 17

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Miehen Aika toiminta

Miehen Aika toiminta toiminta Seksuaaliterveysklinikka Joonas Kekkonen http://www.vaestoliitto.fi/miehen_aika/ http://www.vaestoliitto.fi/seksuaaliterveys/seksuaaliterveysklinikan_nettipa/miehet/ Miehen Ajassa työskentelee

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot