Toimint asuunnitelma 2011

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2011

2 Väestöliitto Toimintasuunnitelma Kalevankatu 16, PL 849, Helsinki Puhelin (09) , Faksi (09) Valokuvat: s. 11 ja 50 Mari Hohtari/Rhinoceros Oy s. 30 Kare Bonsdorff Taitto: Hanna Kyttälä

3 Sisältö Yleistä 5 Toimintaympäristö 6 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 7 Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma 11 Poikien ja nuorten miesten erityistarpeet 24 Nuorten elämänhallinnan tukeminen 26 Tutkimushankkeet 27 Kansainväliset kehittämishankkeet 28 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma 30 Parisuhde 32 Vanhemmuus 36 Työn ja perheen yhteensovittaminen 41 Tutkimushankkeet 43 Seksuaaliterveyden kehittämisohjelma 44 Aikuisväestön seksuaaliterveyden edistäminen 45 Tutkimushankkeet 47 Kansainväliset kehittämishankkeet 48 Monikulttuurista yhteiskuntaa edistävä kehittämisohjelma 50 Monikulttuuristen perheiden tukeminen 52 Neuvontaa uusille maahan tuleville 55 Tutkimushankkeet 55 Väestöntutkimuslaitos 56 Kansainvälisen kehityksen yksikkö 57 Viestintä 64 Henkilöstöhallinto ja henkilöstö 66 Voimavarat 67 Talous 70

4

5 Yleistä Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden ja väestön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto keskittyy vahvistamaan perheiden ja nuorten hyvinvointia sekä edistämään seksuaaliterveyttä ja monikulttuurista yhteiskuntaa. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palveluiden tuottajana. Väestöliitolle on ominaista ennalta ehkäisevä työote. Vuonna 2011 Väestöliitto viettää 70-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuoden teemat näkyvät mm. Kodin viikolla ja juhlaseminaarissa. Syksyllä julkaistaan juhlakirja Suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tulevaisuus. Väestöliiton strategia hyväksyttiin kevätkokouksessa Se antaa suunnan seuraavalle viidelle toimintavuodelle. Väestöliitto haluaa olla yhteiskunnallinen toimija, johon päättäjät ja kansalaiset luottavat. Väestöliitto on herkkä havaitsija, innovatiivinen toimija ja rohkea vaikuttaja. Väestöliiton työskentelyotteena on ongelmien ennaltaehkäisy ja sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen. Strategiassa on määritelty kuusi yhteiskuntapoliittista tavoitetta, joihin suunnitelmakaudella koetetaan päästä. Huhtikuussa 2011 järjestettäviä eduskuntavaaleja varten Väestöliitto valmistelee vaaliohjelman, joka konkretisoi yhteiskuntapoliittisia teesejä. Väestöliiton strategiset linjaukset ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen Sosiaaliset innovaatiot eli kehittämishankkeet Kumppanuus ja yhteistyö Maksullinen palvelutoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen käsitellään seuraavassa luvussa omana kokonaisuutenaan. Muut strategiset linjaukset on merkitty toimintasuunnitelmaan yllä olevilla väreillä. Toimintasuunnitelman lopusta löytyy yhteenveto vuoden 2011 keskeisistä painopisteistä sekä taulukot vuoden 2011 strategisista linjauksista. Strategiassa valittiin painopistealueiksi perheiden hyvinvoinnin, nuorten hyvinvoinnin, seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan kehittämisohjelmat. Toiminta-suunnitelmassa Väestöliiton toimintoja käsitellään näiden kehittämisohjelmien sisällä. Tavoitteena on Väestöliiton sisäisen synergian vahvistaminen ja uusien kehittämishankkeiden käynnistäminen. 5

6 Toimintaympäristö Talouden näkymät ovat paranemassa. Työttömyyden kasvu on pysähtynyt, mutta pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat edelleen suurta. Valtio on velkaantunut, kun hallitus on koettanut välttää edellisen laman virheiden toistamista. Velka on kuitenkin joskus maksettava ja poliittisessa keskustelussa ennustetaan etuuksien jäädyttämisiä ja mahdollisia leikkauksia (esim. asuntovelkojen korkovähennysten poistot). Monet kunnat kamppailevatkin jo nyt talousvaikeuksissa. Epävarmuus tulevaisuudesta vaikuttaa Väestöliiton palvelujen kysyntään ja liiton mahdollisuuksiin vastata niihin. Järjestölähtöinen auttamistyö, jota Väestöliitossa tehdään netin ja puhelimen kautta, vastaanotoilla ja vertaistukiryhmissä, on RAY:n tukemaa toimintaa. Kysyntään vastaaminen edellyttää tuen kasvamista. Osa palvelutoiminnasta on yhtiöitetty (mm. lapsettomuushoidot, lääketieteellinen tutkimus ja lastenhoitopalvelut) ja pienimuotoisempaa harjoitetaan osana yhdistyksen toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi seksuaali- ja parisuhdeterapiapalvelut. Maksullisen palvelutoiminnan ennustetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Raha-automaattiyhdistys on arvioinut, että sen tulot vähenevät ensi ja seuraavana vuonna pelaamisen toimintaympäristön muutoksien takia. Nettipelien järjestämisen ennustetaan kuitenkin tuovan RAY:lle tulovirran kasvua lähivuosina. RAY on tarkistamassa strategiaansa. Nykyisessä vuosia koskevassa strategiassa Väestöliiton kannalta keskeisiä painopisteitä ovat hyvinvointia ylläpitävien ja osallistumismahdollisuuksia tarjoavien toimintojen edistäminen, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen sekä ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen. Ennalta ehkäisevä työote on keskeinen koko Väestöliiton toiminnassa. Sen lisäksi Väestöliitto auttaa erityisryhmiä kuten seksuaalisesti kaltoin kohdeltuja nuoria ja perheitä, joissa on perinnöllistä sairautta sairastava jäsen sekä nuoria, joiden elämänhallintataidot tarvitsevat vahvistusta. Näissäkin tapauksissa auttamistyön tavoitteena on myös saada ja välittää tietoa ongelmasta ja sen korjaamismahdollisuuksista. 6

7 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koko Väestöliiton olemassaolon perusta. Kaiken toiminnan tavoite on, että saataisiin kansalaisten hyvinvoinnille merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Signaalit yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista nousevat kehitystyön, palveluiden, tutkimustoiminnan, yhteistyön sekä jäsenjärjestöjen viestien kautta. Näitä viestejä Väestöliitto välittää eri tavoin päättäjille, medialle ja kansalaisille. Vuosi 2011 on eduskuntavaalivuosi. Väestöliitto tuo eri puolueiden käyttöön vaaliohjelmansa, jossa se painottaa perheille, nuorille ja maahanmuuttajille tärkeitä asioita. Väestöliitto korostaa hyvinvointi-yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamista ja sen oikeudenmukaisuuden edistämistä vaikuttamalla päättäjiin, asiantuntijoihin, mediaan ja kansalaisiin. Perheiden hyvinvointi ja perhepolitiikka Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Se kertoo taloudellisesta eriarvoistumisesta, pätkätöistä, tulojen pienuudesta sekä perhepoliittisten tukien jälkeenjääneisyydestä. Hallitus on sitomassa lapsilisät ja eräät muut perhetuet indeksisiin, jolloin niiden ostoarvo säilyy nykyistä paremmin. Erityisesti tulonjaon alapäässä oleville perheille tuet ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä. Esimerkiksi lapsilisien yleistä tasoa on korotettava tai vaihtoehtoisesti on siirryttävä verotuksessa lapsivähennyksiin. Verovähennysten ongelmana on, että kaikkein köyhimmät eivät niistä hyödy. Perhepoliittisissa etuuksissa on otettava huomioon erityisesti pienituloiset perheet, yhden vanhemman perheet, monilapsiset perheet sekä perheet, joilla on vammainen perheenjäsen. Tämä tarkoittaa lapsilisien, kotihoidon tukien sekä omaishoidon tukien 7

8 korotusten kohdentamista erityisesti näille perheille. Kotihoidon tukea on kehitettävä joustavammaksi niin, että se mahdollistaa osa-aikatyön, lapsen osa-aikapäivähoidossa ja vanhemmille osittaisen kotihoidon tuen. Myös tasoa on nostettava niin, että osittaisella tuella voi tehdä osa-aikatyötä. Suomessa sekä yksin elävät että perheelliset kärsivät usein yhteisöllisyyden ja sosiaalisen tuen puutteesta. Väestöliitto haluaakin tukea kansalaisten omaehtoista yhteisöllisyyttä yhteiskuntasuunnittelussa ja perhepolitiikassa. Perhevapaajärjestelmää ollaan uusimassa. Väestöliitto esittää perhevapaan pidentämistä ja osan siitä suuntaamista isille. Samalla järjestelmää tulisi tehdä joustavammaksi niin, että perhevapaata voidaan käyttää nykyistä pitemmällä ajanjaksolla ja tarvittaessa molemmat vanhemmat samaan aikaan. Perhevapaiden kustannukset on jaettava sekä isien että äitien työnantajien kesken tasapuolisesti esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti. Työn ja perheen yhteensovittamista on edistettävä sekä pikkulapsivaiheessa että lasten murrosiässä, samoin, silloin kun perhettä kohtaa sairaus, tai kriisi tai ikääntyvät omaiset tarvitsevat hoitoa. Lasten oikeudet on otettava huomioon nykyistä paremmin vanhempien erotilanteissa. Lasten oikeus molempiin vanhempiin ja lapselle tärkeisiin ihmisiin, kuten isovanhempiin, on turvattava. Esimerkiksi Australiassa laki edellyttää lasten tarpeiden selvittämistä asiantuntijavoimin ja vanhempien osallistumista huoltajuussovitteluun. Isyyslaki on 70-luvulta, ja se on laadittu toisenlaisiin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Lapsen oikeus isään ja isän oikeus vanhemmuuteen eivät toteudu nykylain mukaan. Perheelle tärkeistä palveluista ja etuuksista päätetään useissa eri ministeriöissä, joiden välinen yhteistyö toisinaan ontuu. Väestöliitto ehdottaa, että seuraavan hallituksen ohjelmaan sisällytetään perheministeriön perustaminen. Uuteen ministeriöön kootaan lasten, nuorten ja perheiden asiat sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä opetusministeriöstä. Hyvällä perhepolitiikalla luodaan edellytykset perheellistymiseen sekä joustavaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Vaikutetaan siihen, että Suomeen saataisiin perinnöllisten ja harvinaisten sairauksien kansallinen hoito-ohjelma. Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö Suurin osa nuorista voi paremmin kuin koskaan, mutta osa syrjäytyy sekä opinnoista että työelämästä. Valtiontalouden tarkastusviraston 2007 tekemien laskelmien mukaan yhden syrjäytyneen henkilön kustannukset yhteiskunnalle ovat kokonaisuudessaan euroa. Nuorisotyöttömyyden torjuntaan on lisättävä määrärahoja. On myös selvitettävä, voitaisiinko yrityksiä kannustaa ja julkisen sektorin toimijoita velvoittaa työllistämään tietty osuus nuorista työnhakijoista. Peruskoulun ja lukion jälkeisiin opintoihin tai siihen ja työelämään valmentavaan toimintaan siirtymistä on tuettava nykyistä tehokkaammin. Yhteiskunnan on taattava nuorille osallistumistakuu joko koulutukseen tai opintoihin. Koulujen terveystieto-oppiaineen tuntimäärä ja siihen sisältyvä seksuaalikasvatus on säilytettävä. Nuorten seksuaaliterveyspalveluja on järjestettävä matalan kynnyksen periaatteella, jossa kouluterveydenhuolto on keskeisessä asemassa. Poikien ja miesten hakeutuminen seksuaaliterveyspalveluihin on merkittävästi harvinaisempaa. Onkin tarpeen kehittää erityisesti poikien tarpeet huomioon ottavia seksuaaliterveyspalveluja. 8

9 Väestöliitto edistää seksuaaliterveyden sisällyttämistä luontevaksi osaksi yleistä terveyden edistämistoimintaa (neuvola, koulu- ja opiskelija-terveydenhuolto sekä armeija). Huolenaiheena on myös nuorison tiedonpuute. Nuoret tietävät yleisesti seksuaaliterveydestä huonosti, mutta erityisesti poikien seksuaaliterveyden tietous on selvästi heikompi kuin tyttöjen. Nuoret tietävät ehkäisystä melko hyvin, mutta riskikäyttäytyminen on silti yleistä. Lisääntynyt kannabiksen käyttö altistaa nuoret muille riskeille. Suunnittelemattomat raskaudet ja seksitaudit ovatkin viime aikoina lisääntyneet. Itsearvostuksen vahvistaminen on tärkeätä. Vasta kun nuori pitää itseään suojelemisen arvoisena, hän on valmis myös huolehtimaan itsestään ja kumppanistaan. Seksuaalikasvatus ja seksuaaliterveystieto vaikuttavat tutkitusti esimerkiksi nuorten yhdyntöjen aloittamisikään: kun kouluissa lisättiin seksuaalikasvatusta, yhdyntöjen aloittamisikä nousi. Erityishaasteita koulujen seksuaaliterveyskasvatukselle ovat seksuaalisen monimuotoisuuden, sukupuolisensitiivisyyden ja monikulttuurisuuden huomioiminen. Lisäksi tämän päivän haasteena ovat median, erityisesti pornon, tuottamat vääristyneet mielikuvat ja tavoitteet, jotka koskevat muun muassa kehoa, ihmissuhteita ja seksiä. Asiallisen ja riittävän seksuaalivalistuksen tarjoaminen kouluissa ja sen ulkopuolella antaa nuorille paremmat mahdollisuudet tehdä seksuaaliterveyttänsä koskevat päätökset tietoisesti ja vastuullisesti. Nuorilla on oltava myös pääsy laadukkaisiin, nuoret huomioon ottaviin seksuaaliterveyspalveluihin. Maailmanlaajuisesti nykyinen nuorten sukupolvi on suurempi kuin koskaan: puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita. Nuorten lastenhankintaa koskevat päätökset vaikuttavat pitkällä aikavälillä erityisesti väestön kasvuun. Tähän mennessä kansainvälisiä sitoumuksia nuorten seksuaaliterveyden ja seksuaalioikeuksien saavuttamiseksi ei ole toteutettu. Monissa kehitysmaissa valtaosa tytöistä avioituu edelleen alle 18-vuotiaana. Arviolta 14 miljoonaa lasta syntyy vuosittain teini-ikäisille tytöille. Seksuaaliterveys kuuluu kaikille Kuntien seksuaaliterveyspalveluja on suunnattava myös ikääntyville ihmisille ja pareille, joilla on seksuaalielämän ongelmia. Sairauksien ja niiden hoitojen vaikutus seksuaalisuuteen pitäisi ottaa huomioon itsestään selvänä osana sekä potilaan että hänen kumppaninsa sairaanhoidossa. Parisuhteen laatu edistää terveyttä ja hyvinvointia. Siksi se on myös kansanterveydellinen kysymys. Seksuaaliterveyspalveluissa on kehitettävä osaamista eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kohtaamisessa. Synnytyksen jälkeisessä ehkäisyneuvonnassa on puutteita, mikä on johtanut raskaudenkeskeytysten suureen määrään vuoden aikana synnytyksestä. Väestöliitto haluaakin edistää kansallisten ohjeiden saamista synnytysten jälkeisen ehkäisyneuvontaan. Tahaton lapsettomuus on lisääntynyt. Eräiden arvioiden mukaan jopa neljännes pareista kärsii tulevaisuudessa tästä ongelmasta. Suomessa on Euroopan suurin kuilu lapsenhankintatoiveiden ja toteutuneen lapsiluvun välillä. Väestöliitto ehdottaa, että hedelmällisyysneuvontaa lisätään ja annetaan tietoa iän ja terveysongelmien merkityksestä hedelmällisyydelle. Tavoitteena on tukea ihmisten toiveita saada haluamansa lapsimäärä. 9

10 Suomen kehitysyhteistyössä seksuaaliterveysasioita on painotettava nykyistä enemmän. 10 prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista tulisi kohdentaa seksuaaliterveyden parantamiseen ja erityisesti äitiyskuolemien vähentämiseen. Suomen ja muiden Pohjoismaiden poliitikkoihin ja päätöksentekijöihin vaikutetaan, jotta seksuaaliterveyden merkitys köyhyyden vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen torjumisessa ymmärrettäisiin myös käytännön päätöksiä tehtäessä. Kevään 2011 eduskuntavaalit ja uuden hallituksen asettaminen tuovat mukanaan uuden hallitusohjelman, kehityspoliittisen ohjelman sekä Venäjä-linjauksen. Väestöliitto yrittää vaikuttaa kehityspoliittisen ohjelman sisältöön, niin että kehitysyhteistyölle asetetut kansainväliset sitoumukset täytetään ja että seksuaaliterveys ja -oikeus säilyvät ohjelmassa yhtenä tärkeänä lohkona. Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä tavoitteena on vaikuttaa muiden järjestöjen kanssa siihen, että sosiaali- ja terveysalan järjestötyön mahdollisuudet lähialueilla säilyvät. Monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen Suomessa asuu noin lapsiperhettä, joista toinen tai kumpikin vanhempi on vieraskielinen. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten lukumäärä kasvaa. Globaalissa maailmassa ihmisten liikkuminen on tosiasia; lisäksi ikääntyvän väestön takia myös tarvitsemme maahanmuuttajia. Hyvin hoidettu, pitkäjänteinen kotouttamispolitiikka on toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan edellytys. Työn lisäksi maahanmuuttajilla on monia muita tarpeita, jotka liittyvät muun muassa heidän perheeseensä sekä heidän osallistumiseensa yhteiskunnan toimintaan. Monilla muuttajilla on perhe mukanaan tai he muodostavat perheen Suomessa. Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuuden tulevaisuus riippuukin paljolti maahanmuuttajataustaisten perheiden hyvinvoinnista. Uusien tulijoiden kotouttaminen on nähtävä investointina tulevaisuuteen. Kunnat ovat ratkaisevassa asemassa maahanmuuttajien asettumisessa osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Alueellista keskittymistä etnisin perustein on ehkäistävä. Kunnille pitää antaa riittävät taloudelliset, korvamerkityt resurssit uusien tulijoiden kotouttamiseen. Kotoutumisvaiheessa olevat lapset, nuoret ja perheet olisi laskettava palveluissa 1,5-kertaisena asiakkuutena, joka mahdollistaisi palvelun antajan ajalliset resurssit erityistarpeisiin vastaamiseksi. Maahan muuttaneiden on saatava tietopaketti omalla kielellään oikeuksistaan, velvollisuuksistaan sekä yhteiskunnan tarjoamista palveluista ja lainsäädännöstä esimerkiksi oleskeluluvan saannin yhteydessä. Heille on tarjottava myös keskitettyä neuvontaa omalla kielellään esimerkiksi valtakunnallisena puhelin- ja sähköpostineuvontana. Kotoutujille pitää taata oikeus suomen/ ruotsin kielen koulutukseen kolmen kuukauden kuluessa oleskeluluvan myöntämisestä. Kielikoulutuksella pitää olla laatukriteerit ja kurssitasojen on oltava johdonmukaisesti eteneviä. Maahanmuuttajien työelämään pääsyä on helpotettava aloitustuilla, yrityshautomoiden avulla ja väljentämällä kielitaitovaatimuksia, missä se on mahdollista. 10

11 Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää nuorten hyväksi toimivat palvelut, tutkimus- ja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Ohjelma keskittyy alle 20-vuotiaiden nuorten elämänkysymyksiin. Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa painopisteitä ovat tyttöjen ja poikien seksuaaliterveys ja -kasvatus, nuorten elämänhallinta, poikien ja nuorten miesten erityistarpeet, tutkimus ja kansainvälinen kehittämistyö. Oheisessa kuviossa on esitelty kehittämisohjelman painopisteisiin liittyvät kehittämis- ja tutkimushankkeet: Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö Toimintaympäristö Nuorten hyvinvointi edellyttää sitä, että nuoren kasvu- ja elinympäristö (koti, koulu, työ, ystävät, harrastukset, asuinalue, palvelut ja mediaympäristö) on turvallinen ja tukee nuoren elämänhallinnan halua ja taitoja. Elinympäristöön vaikuttavat yhteiskunnalliset tahot, kuten kunnat ja niiden rakenteet (mm. sosiaali-, terveys-, opetus- ja sivistystoimi) sekä näitä rakenteita koskevat lainsäädäntö, suositukset ja ohjeistukset. Nuoren hyvinvointia kuvaavat monet eri määreet, kuten kokemus turvallisuudesta ja onnellisuudesta, vahvat sosiaaliset siteet sekä luottamus itseen, muihin ihmisiin ja tulevaisuuteen. Nuoret kaipaavat myös tunnetta siitä, että he voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Hyvinvointi voidaan mieltää myös nuoren optimaaliseksi henkilökohtaiseksi toimintakyvyksi. Pahoinvoinnin puute ei ole sama asia kuin hyvinvointi. Nuoren elämänhallintataidot muodostuvat kyvystä toimia arjessa, hallita ulkoisten 11

12 kuormittavien tekijöiden aiheuttamia rajoituksia ja paineita sekä käsitellä sisäisiä ristiriitoja myönteisesti eteenpäin suuntaavalla tavalla. Näin nuorelle syntyy iän ja kehityksen myötä taito tunnistaa terveyttä ylläpitäviä tekijöitä ja kokemus elämästä jäsentyneenä, käsiteltävissä olevana ja tarkoituksenmukaisena. Lapsen ja nuoren kasvuympäristöjen ristiriidat, huono ilmapiiri ja vaikeudet ovat riskitekijöitä nuoren elämänhallinnalle. Näiden asioiden ennaltaehkäisy ja nuorten kasvurauhan turvaaminen ovat siis hyvinvoinnin peruskysymyksiä. Yhteisöllisyys, sosiaalisuus ja ystävyyssuhteet ovat merkittävässä asemassa nuorten kokonaishyvinvoinnissa. Yhteiskunnalliset indikaattorit kuitenkin osoittavat, että eri-ikäisten nuorten yksinäisyys on kasvanut merkittävästi. Tämä näkyy esimerkiksi sekä tyttöjen että poikien läheisten ystävien puutteena. Kuvio 1. Ei yhtään läheistä ystävää. Prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan vuosina 2000/ /2009. Lähde: Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla, Kouluterveyskysely , THL ( thl-client/pdfs/91431fe2-cfa eda1839dc3) Nuorten huono-osaisuus ja syrjäytyminen on syvenemässä vuotiaiden nuorten työttömyysaste on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2007 (16,6, %) vuoden 2010 ensimmäiseen vuosineljännekseen (24,7 %). Suomessa on myös laaja joukko nuoria, jotka syrjäytyvät toisen asteen koulutuksesta. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 6 % keskeytti opintonsa lukuvuonna Huonoin tilanne (10 %) oli ammatillisessa koulutuksessa. Nykyiset työmarkkinat ovat sulkeneet ammattitaidottomat nuoret ulkopuolelleen. Vaikein tilanne on, jos nuori putoaa useamman kuin yhden yhteiskunnan toimintajärjestelmän ulkopuolelle. Yksittäisistä väestöryhmistä maahanmuuttajanuorten tilanne on kaikkein vaikein. Heinäkuussa 2010 voimaan astunut laki velvoittaa kunnat monialaiseen yhteistyöhön koulupudokkaiden ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevässä työssä. Yhteiskunnallisella tasolla haasteita nuorten hyvinvoinnille tuo myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrän merkittävä kasvaminen luvun alusta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut 8 000:sta yli :een. Samalla huostaan otettujen tai kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut merkittävästi. Haasteelliseksi kehityskulun tekee myös se, että yhä useampi huostaan otettu on vuotias. Nuorten osuus on kasvanut merkittävästi verrattuna muiden ikäryhmien osuuteen. 12

13 Kuvio 2. Huostassa vuosittain olleet lapset suhteutettuna vastaavaan väestöön vuosina Lähde: Lastensuojelu 2008, THL ( Seksuaalikasvatus ja seksuaaliterveystieto vaikuttavat tutkitusti esimerkiksi nuorten yhdyntöjen aloittamisikään: kun kouluissa 90-luvun lopussa vähennettiin seksuaalikasvatusta merkittävästi, yhdyntöjen aloittamisikä laski kouluterveystutkimuksen mukaan ja kun 2004 paikkeilla sitä lisättiin, yhdyntöjen aloittamisikä nousi. 90-luvun loppupuolella, edellisen laman myötä, miltei kaikkea ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa ja -neuvontaa, kuten ehkäisyneuvoloita ja kouluterveydenhuoltoa supistettiin. Tällöin seksuaaliopetuksen tilanne oli myös heikko. Tämä johti seksuaaliterveyden heikkenemiseen Suomessa käytettävissä olevien indikaattoreiden perusteella. Vuoden 2002 jälkeen todettujen klamydiatartuntojen lisääntyminen on Suomessa pysähtynyt, ja raskaudenkeskeytykset alkaneet vähetä. Erityisen selvää väheneminen on ollut teini-ikäisillä, joihin oleellisesti parantunut koulujen seksuaalikasvatus näyttää vaikuttaneen. Kuitenkin nykyisen taloustilanteen myötä on edelleen pelättävissä, että samat virheet nuorten seksuaaliterveyden tilassa toistuvat ja kertautuvat. Jos kaikille nuorille suunnattua terveystiedon perusopetusta supistetaan, joudutaan tulevaisuudessa korjaamaan entistä enemmän erilaisia seurauksia. Suomessa seksuaaliterveys on ollut viime vuodet kansainvälisesti vertaillen hyvällä tasolla. Tätä selitetään lähes koko ikäkohortin kattavalla koulun seksuaaliopetuksella ja kouluja opiskeluterveydenhuollolla, sekä näiden hyvällä yhteistyöllä. THL on kuitenkin osoittanut, että ensimmäisiä merkkejä positiivisen trendin muuttumisesta voi todeta muiden muassa raskauden keskeytys- ja tartuntatautitilastoissa, joissa nuorten raskauden keskeytykset ovat kääntyneet vuonna 2009 jälleen nousuun ja hiv-tartunnat ovat yleistyneet nuorissa ikäluokissa. 13

14 Kuvio 3. Ei käyttänyt mitään ehkäisyä viimeisemmässä yhdynnässä. Asiallisen ja riittävän seksuaalivalistuksen tarjoaminen kouluissa terveystiedon osana antaa nuorille paremmat mahdollisuudet tehdä seksuaaliterveyteensä liittyvät päätökset tietoisesti ja vastuullisesti. Väestöliitto näkee, että kokonaisvaltainen ja laaja-alainen terveystiedon opetus on kustannustehokkain ja vaikuttavin keino edistää nuorten seksuaaliterveyttä ja hyvinvointia koko valtakunnan tasolla. Järjestöjen toiminta, kampanjat ja nettipalvelut täydentävät hyvin terveystiedon opetuksen sisältöjä ja mahdollistavat ajankohtaisten aiheiden esiin nostamisen ottamalla huomioon nuorten elämäntilanteen Kuvio 4. Lapsen ikä rikoksen alkaessa. Vuonna 2009 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tehtiin rikosilmoitusta poliisille. Vuodesta 2006 lähtien lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tehdyt rikosilmoitukset ovat yli ilmoitusta/ vuosi. Iso osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Valtaosa poliisin tietoon tulleista lasten hyväksikäyttötapauksista kohdistuu yli 12- vuotiaisiin lapsiin. Internet mahdollistaa seksuaalista hyväksikäyttöä tavoittelevien kontaktien luomisen ja laajan, systemaattisen, hyväksikäyttöprosessin. Kouluterveyskyselyssä (2008) kartoitettiin ensimmäistä kertaa koettua ja tehtyä sek- 14

15 suaalista väkivaltaa. Koko maassa (vuoden 2008 ja 2009 kyselyn tiedot yhdistettyinä) oli vastentahtoisesti yhdynnässä ollut 3,9 prosenttia eli reilut nuorta. Yhdyntään oli kumppaniaan painostanut kaksi prosenttia eli vajaa nuorta. Molempiin kysymyksiin oli vastuksia sekä pojilta että tytöiltä. Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö on vaiettu osa lasten ja nuorten seksuaalista kaltoinkohtelua. Väestöliiton tutkimuksen (2006, puolet ikäluokasta, eli yli nuorta vastasi) mukaan yli 10 prosenttia 8.-luokkalaisista pojista ja yli 11 prosenttia tytöistä on kokenut seksuaalista kaltoinkohtelua, joka sisältää vastentahtoista intiimialueiden koskettelua tai seksiin pakottamista. Kuvio 5. Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa kokeneet pojat ja tytöt. Erityinen huolenaihe on peruskoulun ja ammatillisten oppilaitosten tytöt ja pojat, jotka Kouluterveyskyselyn perusteella ovat kokeneet erittäin paljon seksuaalista häirintää. Lisäksi tytöt kaikilla oppiasteilla kokevat merkittävästi poikia enemmän seksuaalista väkivaltaa ja painostusta. Suomalaislasten paine aikuistua liian varhain lisää riskiä syrjäytyä sekä omaksua sopimattomia aikuismaisia käyttäytymismalleja (päihdekokeilut sekä seksielämän aloittaminen liian varhain). Varsinkin lastensuojelun asiakkailla on nähtävissä nuorten varhainen seksisuhteiden aloittaminen. Kun lapsen ja nuoren arkiset kasvuolot sisältävät monenlaisia riskejä, on tärkeää tehostaa ajanmukaista ennalta ehkäisevää työtä. Poikien tiedot seksuaaliterveydestä ovat huonot. Erilaiset riskikäyttäytymisen muodot ovat heillä tavallisia. Erityisesti riskikäyttäytyvien poikaryhmien seksuaalikäyttäytymisen asenteet ovat huolestuttavia. Lisäksi miesten läsnäolo poikien seksuaalija aggressiokasvatuksessa on vähäistä. Poikien aggression hallinta on keskimäärin haastavampaa kuin tyttöjen, ja heidän tapaturma- ja väkivaltariskinsä ovat suurempia. Poikien terveen seksuaali- ja aggressiokehityksen tueksi ammatti-kasvattajillakaan ei ole riittävästi tietoa. Kumpaankaan nuorten miesten terveen kasvun kannalta olennaiseen osaamiseen ammattilaistahoja ei Suomessa ole monia. Mikään niistä ei ole erityisesti keskittynyt poikien ja nuorten miesten seksuaaliterveystietoon ja palveluihin. Poikien ja nuorten miesten tervettä kasvua tulee tukea. Näin ehkäistään ennalta poikien ja miesten syrjäytymistä opiskeluista, työelämästä ja perhe-elämästä. Tämä toteutetaan toimimalla kohderyhmän parissa (internetissä, kouluissa, puhelinpalvelussa, vastaanotoilla), kouluttamalla ammattilaisia (opetus-, sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstö), tuottamalla uusia palveluja ja materiaaleja. 15

16 Kansainvälisessä nuorten seksuaaliterveyden edistämistyössä tavoitteena on lisätä Suomen lähialueiden nuorten hyvinvointia ja tiedonvaihdon avulla vahvistaa suomalaista osaamista nuorten seksuaaliterveyden parantamiseksi. Tavoitteeseen pyritään kansainvälisissä hankkeissa, joissa kotimaassa luotuja malleja ja hyviä käytäntöjä siirretään Suomen lähialueen maihin sekä kehitetään edelleen maiden olosuhteita vastaaviksi. Lisäksi muualla Euroopassa luotuja käytänteitä hyödynnetään Suomessa. Väestöliitto hyötyy yhteistyöstä muun muassa saamalla lisätietoa kehittämiensä mallien soveltuvuudesta sekä vahvistamalla tietämystään lähialueiden nuorten tarpeista. Tieto nuorten tarpeista eri maissa on tärkeää tilanteessa, jossa rajat ylittävä liikkuvuus kasvaa jatkuvasti. Hankkeita on toteutettu Venäjällä sekä Baltian maissa. Entisen Neuvostoliiton maat ovat haastava toimintaympäristö, jossa nuorten terveyden haasteita ovat muun muassa hiv-tapausten nopea kasvu sekä seksuaalikasvatuksen puuttuminen, sen vaihteleva taso tai sitä kohtaan osoitetut ennakkoluulot. Nuorison huomioon ottavia palveluja on kehitetty alueella, mutta kuitenkin nuorten erilaisten tarpeiden huomioimiseksi tarvitaan jatkuvasti tukea ja kansainvälistä yhteistyötä. Väestöliiton nuorten hyvinvointitoimikunta Vuonna 2009 perustettu Väestöliiton nuorten hyvinvointitoimikunta kokoaa yhteen Väestöliiton toiminnat ja toimijat, jotka tekevät joko suoraan tai välillisesti töitä lasten, erityisesti nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimikunnan tarkoituksena on linjata ja kehittää Väestöliiton nuorten hyvinvointia ja sen edistämistä koskevaa toimintaa, tutkimusta, verkostoja ja poliittista vaikuttamista. Toimikunnan tavoitteena on sisäisesti jakaa tietoa ja kokemuksia nuorten hyvinvoinnin edistämisestä Väestöliitossa ja kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita. Tavoitteena on synergian löytyminen Väestöliiton sisällä ja yhteistyön hyödyntäminen eri hankkeissa, projekteissa ja verkostoissa. Tavoitteena on kehittää Väestöliiton nuorten hyvinvoinnin edistämistyötä ja nostaa liiton profiilia nuorten hyvinvoinnin edistäjänä ja vaikuttajana niin liiton sisällä kuin sidosryhmien sekä nuorten ja perheiden keskuudessa. Väestöliiton nuorten hyvinvointitoimikunta on Väestöliiton sisäinen toimija, joka on herkkä havaitsija, innovatiivinen toimija ja rohkea vaikuttaja, joka on nuoren puolella Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus Vuoden 2011 aikana Väestöliiton nuorten seksuaaliterveyttä edistävät hankkeet yhdistetään osaamiskeskukseksi, joka tuottaa tutkimukseen ja pitkäjänteiseen asiakastyöhön perustuvaa tietoa, koulutusta ja toimintamalleja. Suomessa ei ole toista vastaavanlaista ammatillista kolmannen sektorin nuorten seksuaaliterveyden edistämisen osaamis- ja kehittämisyksikköä, joka reagoi asiakastyössä ja yhteiskunnassa 16

17 esiin tuleviin ilmiöihin. Osaamiskeskuksen toimintamuotoja ovat vaikuttaminen, yhteistyö, kehittämistyö ja auttamistoiminta. Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen päämääränä on edistää nuorten seksuaaliterveyden toteutumista koko maassa. Asiantuntijuus perustuu käytännön työstä saatuihin kokemuksiin ja tietoihin, tutkittuun tietoon, verkostoyhteistyöhön sekä jatkuvaan lisäkouluttautumiseen. Osaamiskeskuksessa on kaksi toiminta-aluetta: (1) nuorten seksuaaliterveyden ja -kasvatuksen edistäminen (2) seksuaalisen kaltoinkohtelun ehkäisyn ja hoidon erityisasiantuntemus. Kuvio 6. Väestöliiton nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen toimintamuodot. 1) Nuorten seksuaaliterveyden ja -kasvatuksen edistäminen Keskeisinä painopisteinä on vaikuttaa seksuaalikasvatuksen laatuun, vahvistaa seksuaalikasvattajien osaamistasoa ja lisätä yleisellä tasolla nuorten tietotaitoa seksuaaliterveydestä. Tavoitteena on edistää nuorten seksuaalioikeuksien toteutumista ja vaikuttaa seksuaaliterveyspolitiikkaan sekä edistää nuorten kasvurauhan turvaamista. 17