OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-JOULUKUU 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-JOULUKUU 2012"

Transkriptio

1 LIITE OSELA TAMPEREEN KAUPUNKI OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-JOULUKUU 2012

2 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin tehtävänä on vastata osaamis- ja elinkeinopalvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista sekä osaamis- ja elinkeinolautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja viranomaistoiminnan järjestämisestä. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet olivat vuonna 2012 toisen asteen koulutus (ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus), osaamisen edistäminen ja elinkeinojen edistäminen. Toimintaympäristön muutokset Taloustilanne jatkui epävakaana ja vuoden 2012 loppupuolella suhdanteet kääntyivät selvästi huonompaan suuntaan myönteisemmän kehitysvaiheen jälkeen. Talouden kehitys on ollut epävakaata vuonna 2008 alkaneesta taloustaantumasta alkaen. Suhdannenäkymät heikkenivät niin teollisuudessa kuin rakentamisessakin. Palveluiden osalta suhdannetilanne säilyi ennallaan hieman normaalia heikommalla tasolla. Muutosta myönteiseen suuntaan ei ole näköpiirissä lähikuukausien aikana. Vahvasti vientiin nojaavalla Pirkanmaalla talouden notkahduksen vaikutukset ovat merkittävät. Ensimmäisenä vaikutukset tuntuvat teknologiateollisuudessa, mutta ulottuvat pahimmillaan myös palveluihin ja kauppaan. ICT-toimialan rakennemuutos jatkui vuonna 2012 ja paljon alan osaajia joutui työttömäksi. Taloustilanteen seurauksena myös Tampereen työttömyystilanteessa tapahtui käänne huonompaan suuntaan. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on huolestuttavan korkealla. Tampereen työttömyysaste on edelleen selvästi valtakunnallista tasoa korkeampi (työttömyysaste oli joulukuussa 2012 Tampereella 14,7 % ja koko maassa 10,7 %; joulukuussa 2011 Tampereella 12,8 % ja koko maassa 9,7 %). Talous- ja työllisyystilanne vaikutti osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palveluihin vuonna Toisen asteen koulutuspaikan tarjoaminen kaikille perusasteen päättäville oli edelleen keskeinen tavoite ja siinä onnistuttiin hyvin. Ammatilliseen koulutukseen haettiin ja saatiin myös lisäopiskelijapaikkoja. Työllisyydenhoidon palvelut kohdennettiin erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Elinkeinopalveluissa tuettiin yrityksille vetovoimaisen toimintaympäristön kehittymistä sekä kärkitoimialojen lisäksi nousevien toimialojen kehittymistä. Vaikka työttömyys on tällä hetkellä vakava ongelma, voi tulevaisuudessa olla edessä työvoimapula. Sen torjuminen edellyttää pitkäjänteistä koulutustarpeen ennakointia, työllisyydenhoidon palveluiden kehittämistä ja valmistautumista myös ulkomaisen työvoiman lisääntymiseen. Tampere on edelleen vetovoimainen koulutuskaupunki. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen suosio säilyi vahvana. Vuonna 2012 vietiin päätökseen Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän yhdistymisen valmistelu. Suomen toiseksi suurin ammattioppilaitos Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) aloitti toimintansa Lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa jatkettiin vuonna 2012 koulutustarjonnan ja tilaratkaisuiden kehittämistoimia. Keskeinen kehittämisväline on laaja oppimisympäristöjen kehittämishanke Top School. Tutkimusten mukaan Tampere oli vuonna 2012 halutuin asuinpaikka ja yritysilmastoltaan paras suurista kaupungeista. Korkeatasoiset koulutuspalvelut, osaavan työvoiman saatavuus sekä toimivat palvelut elinkeinoelämälle ovat tärkeitä tekijöitä hyvinvointipalveluiden ylläpidossa sekä vetovoimaisen yritysympäristön vahvistamisessa. Pirkanmaan talouden veturina Tampereen on jatkossakin panostettava osaamisen ja elinkeinojen kehittämiseen. Osaamis- ja elinkeinolautakunta tilasi vuonna 2012 toisen asteen koulutuspalvelut sekä osin osaamisen edistämisen palvelut kaupungin toisen asteen koulutusorganisaatiolta (lukiot ja Tampereen ammattiopisto). Elinkeino- ja matkailupalvelut tilattiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:ltä. Työllisyydenhoidon palvelut tilattiin palvelusopimuksilla vuonna 2009 toimintansa aloittaneelta Työllisyydenhoidon palveluyksiköltä (TYPA) sekä kaupungin laitoshoidon tekniseltä yksiköltä. TYPA:n toiminta vakinaistettiin vuoden 2013 alusta alkaen. Lisäksi palvelusopimukset laadittiin Tampereen kesäyliopiston sekä Mind Trek ry:n kanssa. Myös yliopistojen tuessa jatkettiin sopimuskäytäntöä. Maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut Tampereelle tuotti yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana Oriveden kaupunki.

3 STRATEGIARAPORTOINTI TAMMI-JOULUKUU 2012 Tilaajan ydinprosessien toteutumat Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen vastuukortit Vuositavoite 2012 ja mittarit Vuosittain seurattava mittari Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Toteutuma ja pormestarin arvio toteutumasta Tammi 2012 Maalis 2012 Kesä 2012 Elo 2012 Loka 2012 Joulu 2012 Joulu 2011 Sitova tavoitetaso 2012 Työvoimapalvelujen vaikuttavuus on parantunut Työttömyysaste, % Työttömät, yhteensä, hlöä 12,7 12,0 13,3 13,3 13,3 14,7 12, Alle 25-vuotiaat työttömät, hlöä Yli vuoden työttömänä olleet, hlöä Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatuke a saaneet, hlöä Kunnan osuus työmarkkinatuesta, kumulatiivinen, euroa Kokonaistyöttömyys kääntyi kasvuun vuoteen 2011 verrattuna. Tampereen työttömyystilanne on yhä heikompi kuin maassa keskimäärin, mutta tilanne on heikentynyt myös muualla Suomessa. Alle 25-vuotiaita on työttömänä huolestuttavan paljon. Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrä on kasvanut. Kunnan työmarkkinatukikustannusten selvä nousu ( ) aiheutuu merkittävältä osin (arvio noin 2,6 M ) tuen korotuksesta alkaen. Kaupungin työllisyydenhoidon palvelut kohdistettiin työttömyystilannetta vastaavasti erityisesti nuoriin ja pitkään työttömänä olleisiin. Työllisyydenhoidon palveluyksikön palvelujen vaikuttavuus on sopimusseurannan mukaan hyvällä tasolla ja osin nousi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vuosittain seurattava mittari Työllisyydenhoidon palvelujen kohdentuminen erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin Sitova tavoitetaso 2012 Työllisyydenhoidon palveluja on kohdennettu erityisesti nuorille Pormestarin arvio: Tavoitetta ei saavutettu. Kaupungin työllisyydenhoidon palvelut kohdennettiin erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan tilaamien palvelujen pääasialliset kohderyhmätavoitteet olivat nuorten työttömyyden vähentäminen (syrjäytymisen ehkäisy) ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisy (katkaistaan siirtymää yli 500- päiväiseen työttömyyteen). Keskeisiä palveluryhmiä olivat avoimille työmarkkinoille valmentavat palvelut ja koulutukseen valmentavat palvelut. 3

4 ja pitkäaikaistyöttömille Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kaikista asiakkaista 47 prosenttia oli joulukuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä tai heihin rinnastettavia ja uusista asiakkaista 59 prosenttia oli saanut työttömyyden perusteella työttömyysturvaa yli 500 päivää (vastaavana ajankohtana 2011: 59 prosenttia ja 59 prosenttia). Nuorten verkostotyöpaja -projektissa ja Kestävät koulutus- ja uravalinnat - projektissa aloitti vuoden aikana yhteensä 342 uutta nuorta asiakasta (2011: 370). Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan tilaamien palvelujen pääasialliset kohderyhmätavoitteet olivat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden tai sinne siirtymävaarassa olevien henkilöiden integroiminen yhteiskuntaan. Keskeisiä palveluryhmiä olivat sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyydenhoidon palvelut, laitoshoidon teknisen yksikön työllistämistoiminta, Nuorten Startti -hanke sekä Työvalmennussäätiö Sykkeen palvelut. Esimerkiksi Tampereen työtoiminnan 769 asiakkaasta 40 prosenttia oli alle 30-vuotiaita ja 38 prosenttia oli saanut yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea (2011: asiakkaita noin 608, joista 46 prosenttia alle 30-vuotiaita ja 36 prosenttia saanut yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea). Kaupungin sosiaalinen yritys Tampereen Sarka Oy on työllistänyt määräaikaisiin avustaviin työtehtäviin 42 pitkäaikaistyötöntä työntekijää. 11 työntekijälle on järjestetty työn ohessa koulutusta (lähiavustajan ja koulunkäyntiavustajan TOPPIS) työnsaantivalmiuksien parantamiseksi. Kaksi työntekijää on siirtynyt kaupungille määräaikaiseen työsuhteeseen ja yksi ammatilliseen koulutukseen. Vuosittain seurattava mittari 1. Alkavien yritysten ja kasvuyritysten määrät kaupunkiseudulla ja 2. Ulkomaisten yritysten ja ulkomaisten investointien määrä kaupunkiseudulla Sitova tavoitetaso 2011 Seudullisen elinkeinopolitiikan toimenpiteillä on edistetty yritysten perustamista, kasvua, sijoittumista sekä investointien määrää Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tampereen kaupunkiseudulle perustettiin neuvontapalvelu Ensimetrin kautta 765 (2011: 803) uutta yritystä, joista kasvuyrityksiä 44. Kokonaisuudessaan uusia yrityksiä syntyi vuonna 2012 Tampereen kaupunkiseudulla kpl (vuonna 2011: kpl). Osuuskuntia perustettiin 11 (2011:22). Viestinvaihto-hankkeessa tehtiin 27 (2011:25) omistajanvaihdosta ja yrityskummit auttoivat 238 (2011:170) yritystä. Tredean yritysten sijoittumisneuvontaa annettiin 48 yritykselle, joista 11 oli ulkomaisia. Yritysten sijoittumisia vuoden aikana oli viisi ja niistä kaksi ulkomaisia (2011: 6). Uuden Tehtaan kautta kanavoitui rahoitusta innovaattoreille ja startup-yrityksille vuoden 2012 aikana noin 13 M. Kaupungin kiinteistötoimi luovutti vuonna 2012 teollisuuden käyttöön neliömetriä tontteja kolmelle eri yritykselle. Luovutetuille alueille voi rakentaa yhteensä kerrosneliömetriä käsittävät rakennukset. Liike- ja toimistorakennusten tontteja kiinteistötoimi luovutti viidelle eri taholle. Luovutettujen tonttien pinta-ala oli yhteensä neliömetriä. Tonteille on mahdollista rakentaa yhteensä kerrosneliömetriä käsittävät rakennukset. Vuosittain seurattava mittari Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Sitova tavoitetaso 2011 Seudun kansainväliset lentoyhteydet ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Kesäkaudella 2012 Tampereelta ulkomaille oli yhteensä 15 lentoreittiä (vuonna 2011: 15): Tukholma ja Kööpenhamina (Blue1), Riika (Air Baltic), Alicante, Bremen, Budapest, Edinburgh, Frankfurt Hahn, Kaunas, Lontoo, Malaga, Bergamo, Palma de Mallorca, Rooma ja Trapani (Ryanair). Talvikaudella 2012 Tampereelta ulkomaille oli yhteensä 8 lentoreittiä (vuonna 2011: 9): Tukholma ja Kööpenhamina (Blue1), Riika (Air Baltic), Bremen, Budapest, Rooma, Frankfurt /Hahn ja Lontoo/Stansted (Ryanair). Lisäksi oli lomalento Teneriffalle. Ryanair lopetti Budapestin ja Rooman lennot kesken kauden. Lähteviä ulkomaanlentoja oli viikossa 45 (kaikkien lähtevien lentojen määrä viikossa 72). 4

5 Ulkomaisia lentomatkustajia Tampere-Pirkkalan lentoasemalla oli tammimarraskuun 2012 aikana yhteensä (edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna -13,2 %). Kansainvälisten laskujen määrä väheni kpl (-10,1 %). Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaali 2:n osalta päätettiin luopua uudisrakentamisesta ja sen sijaan laajentaa nykyistä lentoasemaa. Laajennuksen suunnittelu on käynnissä ja rakentaminen aloitetaan keväällä Laajennuksen on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaupunki kävi neuvotteluja eri lentoyhtiöiden kanssa uusien operaattoreiden ja uusien reittien saamiseksi Tampereelle. Ryanairin kanssa tehtiin aiesopimus, jonka mukaan heidän reittiensä ja matkustajiensa määrää pyritään nostamaan prosenttia vuosittain yhteisin toimenpitein. Nämä toimenpiteet ovat lähinnä markkinointia ja yhdessä tehtävää reittisuunnittelua. Kaupunki osallistui liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategian sidosryhmätyöskentelyyn. Tredea on markkinoinut Tamperetta lento- ja matkailukohteena kansainvälisillä messuilla ja lehdistö- ja matkanjärjestäjävierailuilla sekä ollut mukana Tampereen kauppakamarin Lento advisory board -työryhmässä, joka pyrkii vaikuttamaan lentoyhteyksien paranemiseen. Vuosittain seurattava mittari 1. Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteiden toteutustilanne ja 2. Sijoittuminen oppilaitosten hakijamäärätilastoissa Sitova tavoitetaso 2011 Oppilaitosten vetovoimaisuutta on vahvistettu varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ulottuvan oppimisympäristöjen kehittämishankkeen toimenpiteillä Pormestarin arvio: Tavoitetta ei saavutettu. TOP School -hanke eteni projektisuunnitelman mukaisesti. Sampolan koulukeskuksen muutoksenhallinnan tuki käynnistyi joulukuussa 2012 VTT:n toteuttamana. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös muun muassa Tampereen seudun ammattiopistossa. Tampereen teknillinen yliopisto ja Nokia Oyj:n Student Innovation Lab toteuttivat lukiolaisille suunnatun mobiiliohjelmointikurssin syksyllä Kurssia suunnitellaan toteutettavaksi joka toinen vuosi. Uuden Tehtaan Demolan kanssa aloitettu yhteistyö jatkui: kaksi monitieteistä opiskelijaryhmää tuottavat Tampereen kaupungille oppimisympäristöjä rikastavaa sisältöä (energiakasvatus sekä opetussuunnitelmiin perustuva videopankki opettajien käyttöön opetuksen monipuolistamiseksi). Molemmat opiskelijaryhmät ovat organisoineet toimintansa perustamalla osuuskunnan. Aktiiviset oppimisen tilat -konsortiohanke etenee suunnitelman mukaisesti. On line -webinaari suunniteltiin vuoden 2012 aikana ja tämä opettajille suunnattu aikaan ja paikkaan sitomaton täydennyskoulutuskokeilu toteutetaan alkuvuodesta Yrityskylän vakinaistamista seudullisena yhteistyönä Tampereelle selvitetään. Tampereen ammattiopisto (TAO) säilytti vetovoimaisuutensa, kun sitä mitataan ensisijaisten hakijoiden määrällä aloituspaikkaa kohden. TAO:n ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden kevään 2012 yhteishaussa oli 2,11 (2011: 2,13). Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka kevään 2012 yhteishaussa oli 1,27 (vuosi 2011: 1,31). Tampereen kaupungin lukioihin oli keväällä ,06 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden (2011: 1,08). Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) syksyllä 2012 alkaviin koulutusohjelmiin oli hakijoita , joista 13 % (2 357) sai paikan. (2011: ; 16 %; 2 589). Hyväksyttyjen %-osuus oli TAMKissa ammattikorkeakoulujen kolmanneksi pienin. Tampereen yliopistoon oli vuonna 2012 yhteensä hakijaa, joista hyväksyttiin (10,2 %). (2011: ; 2 209; 12,4 %). Hyväksyttyjen %-osuus oli TaY:ssa monialaisten korkeakoulujen pienin. Tampereen teknilliseen yliopistoon oli vuonna 2012 yhteensä hakijaa, joista 895 hyväksyttiin (23,4 %). (2011: 4 937; 1 587; 32,1 %). Hyväksyttyjen %- osuus oli TTY:ssä isompi kuin muissa teknillisissä korkeakouluissa. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Vuosittain seurattava mittari Sopimus ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueesta on hyväksytty 12 5

6 Toimenpiteet korkeakoulujen strategisten muutosten edistämisessä Sitova tavoitetaso 2011 Toisen asteen koulutuksen seudullista yhteistyötä on kehitetty kokoamisselvityksen pohjalta kunnassa ja opetus- ja kulttuuriministeriö on siirtänyt Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän koulutuksen järjestämisluvan Tampereen kaupungille. Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) on aloittanut toimintansa Kaupunki on tukenut luokanopettajakoulutuksen siirtoa Tampereelle vuokraamalla Nekalan koulun yliopiston luokanopettajakoulutuksen harjoittelukouluksi. Toiminta on aloitettu Tampereella lukuvuoden alusta. Raportti Kaupin kampuksen kehittämissuunnitelmasta luovutettiin pormestarille ja hankkeen toteutus etenee muun muassa alueen toimijoiden investointien kautta. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Muut strategiakortit Vuositavoite 2011 ja mittarit Vuosittain seurattava mittari Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Sitova tavoitetaso Palveluissa on toteutettu uusia ennaltaehkäiseviä, erityisesti syrjäytymistä ehkäiseviä, ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä Vuosittain seurattava mittari Palveluketjujen toimivuutta parantavat toimenpiteet Sitova tavoitetaso 2011 Palveluketjujen toimivuutta on parannettu (TO) Toteutuma ja pormestarin arvio toteutumasta Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Hyvinvointineuvolan "Psykososiaalinen vanhemmuuden tuki ja palveluohjaus erityistilanteissa" -hankkeessa tarjotut terveydenhoitajan käynnit erityistä tukea tarvitseville vauvaa odottaville tai 0-2-vuotiaiden perheille osoittautuivat vaikuttaviksi. Alakoululaisten perheille tarjottava Perhepiste Nopean ennaltaehkäisevä työ vakinaistettiin ehkäisevän työn yksikössä. Lisäksi mallinnetaan monisektoraalista palvelukokonaisuutta tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Samalla toteutetaan ADHD-valmennusta lapsille ja nuorille. Elokuussa aloitettiin esi- ja alkuopetuksen yhteistyö, jossa oli vuoden lopussa mukana 15 koulua ja 20 päiväkotia. Lisäksi tamperelaisille lapsiperheille suunnatut palvelut on kartoitettu ja asiakaskysely on toteutettu. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Työttömänä 500 päivää olleille on tarjottu kuntouttavaa työtoimintaa osana sosiaalista kuntoutusta. Työttömien terveystarkastuksia on lisätty ja yhteistyö TE-toimiston kanssa tarkastusten osalta käynnistettiin. Työttömiä tarkastettiin 439 vuonna Lokakuussa aloitettu Terveysnysse-palvelu kohdentui työelämän ulkopuolella oleviin ja erityisesti ikäihmisiin. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): Yksilöllisen fysioterapian (kuntosaliharjoittelu) palveluseteli ohjatussa ryhmässä otettiin käyttöön. Geripoli-hanke on päättynyt ja sen toiminta on vakiinnutettu osaksi sopimusohjausta. Palvelukeskustoiminnan sisältöjä on kehitetty ja kehitystyön tulokset otetaan käyttöön toiminnassa alkuvuonna Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tampereen ammattiopiston työpaja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi käynnistyi. Tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisykeinoja ja poluttaa nuoria osatutkintokokonaisuuksien avulla opintoihin ja työhön. Ryhmä- ja yksilöohjauksessa oli yhteensä 48 nuorta. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Kirjastopalvelut tarjosi presidentinvaalien aikaan äänestysmahdollisuuden, ja influenssarokotuksia on jaettu kiertävässä Netti-Nyssessä. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjauksessa kehitetään asiakaslähtöisiä palveluja sairaalatoiminnan ja ikäihmisten asumispalvelujen kehittämishankkeissa. Kaupunkiympäristön kehittäminen (TH): Rakentamisen ja asumisen energianeuvontapalvelu (Rane) on käynnistetty. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Lasten ja nuorten terveyspalvelut on osallistunut alueellisten hoitoketjujen päivittämiseen ja jalkauttamiseen (allergia ja astma) ja uusien hoitoketjujen laatimiseen (nuorten depressio). Perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö ja TAYS:n lastenpsykiatrian klinikka ovat jatkaneet yhteistyötään sekä toimivan lastensuojelu-lastenspykiatria - polun rakentamiseksi päivystys- ja kriisitilanteisiin että palvelevien 6

7 hoitopolkujen varmistamiseksi. Palveluketjua on kehitetty yhteistyössä perustason, Osmo-hankkeen sekä TAYS:n nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa. Lasten ja nuorten palvelujen asiakaslähtöinen järjestäminen - hankkeessa on tehty esitykset lasten ja nuorten palvelujen ikä- ja tarveperusteiseksi järjestämiseksi. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Palvelusetelin käyttöönotto erikoissairaanhoidossa (ihotaudit, gynekologia, kardiologia, ruoansulatuskanavan tähystykset) ja perusterveydenhuollossa (yleislääkärin vastaanotto, kiireelliset hoidot) on mahdollistanut asiakaslähtöisen hoitoon pääsyn ja parantanut hoitoketjun sujuvuutta. Terveysnysse-palvelun aloittaminen vahvisti palveluketjua luomalla lähetteettömästi ja ajanvarauksetta toimivan terveyspalvelun. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): Geripoli-toiminta vakiinnutettiin osaksi sopimusohjausta. Oman tuotannon kotihoidon tilausta lisättiin, jotta pystytään vastaamaan merkittävästi kasvaneeseen asiakasmäärään. Päiväkeskukset liitettiin osaksi alueellista kotihoidon toimintaa. Tehostetun palveluasumisen paikkoja lisättiin sadalla paikalla. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Toisen asteen koulutus kehitti nivelvaiheen yhteistyötä perusopetuksen kanssa. Työllisyydenhoidossa on käynnissä kokonaisvaltainen kehittämistyö, jonka yhtenä tavoitteena on edistää asiakkaan siirtymistä palvelusta toiseen (sosiaali- ja työllisyydenhoidon palvelut) ja edelleen työmarkkinoille tai koulutukseen. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Asiakkaita on ohjattu terveyspalveluista liikkumisresepteillä liikuntapalvelujen painonhallinta- ja matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Vuosittain seurattava mittari Palveluverkon kehittämistoimenpiteet Sitova tavoitetaso 2011 Tehtyjä oppilaitosverkkopäätöksiä on toteutettu (TO) Vuosittain seurattava mittari Uudet sähköiset palvelut Sitova tavoitetaso 2011 Uusia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön (TO) Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Kaarilan ja Tammerkosken lukioiden tilat siirtyivät perusopetuksen käyttöön ja Klassillisen koulun tilat lukion käyttöön lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan vuonna 2010 tekemän päätöksen mukaisesti. Oppilaanohjaus muuttui siten, että Vehmaisten koululta siirrytään 7. luokalle Kaukajärven kouluun ja Johanneksen koulusta Tammerkosken kouluun. Hyhkyn ja Kalkun koulujen 5. ja 6. luokkien oppilaat ohjataan Kaarilan kouluun. Järvensivun koulusta 5. luokalle Sammon kouluun siirtyminen toteutetaan lukuvuoden alkaessa. Nekalan koulu (Muotialan yksikkö mukaan lukien) siirtyi osaksi Tampereen yliopiston normaalikoulua Tampereen kaupungin ja Tampereen yliopiston sopimuksen mukaisesti. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tammerkosken ja Kaarilan lukiot yhdistyivät uudeksi Tammerkosken lukioksi. Lukio aloitti toimintansa Sampolan kiinteistössä elokuussa Tampereen ammattiopiston kampusalueelle sijoittuvan Tampereen teknillisen lukion kiinteistön suunnittelua on jatkettu ja kiinteistö valmistuu kesään 2014 mennessä. Tampereen klassillisen lukion käyttöön tulevien tilojen muutos- ja laajennustöiden suunnittelu on käynnissä. Klassillinen lukio saa perusopetukselta vapautuvat tilat käyttöönsä vaiheittain niin, että pääosa tiloista on sen käytössä syksystä 2013 alkaen. Näiden toimenpiteiden jälkeen vuonna 2010 tehty oppilaitosverkkopäätös on lukioverkon osalta kokonaan toteutettu. Osana ammatillisen koulutuksen palveluverkon kehittämistä osa Sairaalankadun kiinteistöstä on myyty ja opetustoiminta siirtyy lähivuosina Santalahdentien toimipisteeseen. Hervannan kampukselle tulevan sähkötalon suunnittelu on aloitettu. Sähkötalo valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Kohti kumppanuutta - Lapsiperheiden ja nuorten rajattomat palvelut -hanke päättyi Loppuvuoden 2012 aikana laadittiin Kohti kumppanuutta palvelujen käyttöönoton projektisuunnitelma. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Sähköinen lääkemääräys, e- resepti, otettiin käyttöön Tampereella huhtikuussa. Lääkäri laatii ja allekirjoittaa lääkemääräyksen sähköisesti ja tallentaa sen Reseptikeskus- 7

8 tietokantaan, minkä jälkeen potilas voi hakea lääkkeet mistä tahansa apteekista. Apteekissa nähdään asiakkaalle määrätyt lääkkeet Reseptikeskuksesta. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): E-resepti otettiin käyttöön tehostetussa palveluasumisessa. Verkkosivuilta löytyvä palvelusetelilaskuri on uusittu. Palveluseteliportaalia kehitetään yhteistyössä suurten kaupunkien kanssa. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Kaupungin elinkeinopalvelujen internetsivujen uudistaminen aloitettiin. Elinkeino- ja matkailupalveluiden VILI-verkkopalvelukokonaisuus on valmis ja avattu (www.tampereallbright.fi). Matkailuosion (FI, ENG, RU) visuaalisuutta, toiminnallisuutta ja sisältöä kehitettiin matkailijoita ja yrityksiä paremmin palvelevaksi. Sosiaalista mediaa käytettiin aktiivisesti ja erityisesti venäläisille kuluttajille luotiin palveluja. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Lapsille otettiin käyttöön kirjastopalveluissa sähköinen pelillinen mediakasvatusmateriaali, jota voi hyödyntää esimerkiksi koulujen mediakasvatuksessa. Varausten itsepalvelunouto on otettu käyttöön kolmessa aluekirjastossa. Kaupunkiympäristön kehittäminen (TH): Tampereen joukkoliikenne avasi sivuston facebookiin. Palvelun avulla pystytään jakamaan tietoa ja keskustelemaan entistä monipuolisemmin palveluista. Matkakorttien nettilataus on otettu käyttöön. Joukkoliikenteen tarjoamaan avoimeen dataan perustuvia sovellutuksia on otettu käyttöön. Katujen talvikunnossapidossa valmisteltiin tekstiviestipalvelua, jonka avulla kadunvarsien asukkaat saavat etukäteen viestin lumenpoistoon liittyvistä töistä. Kunnossapidossa valmisteltiin myös palvelua, jonka avulla kadun vaurioista tai kunnossapidon ongelmista voi jättää palautetta GIS-järjestelmään. Vuosittain seurattava mittari Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen kehittämis- ja laajentamistoimenpiteet Sitova tavoitetaso 2011 Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen tarjonta on laajentunut Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Pakolaisten kotouttamisen tukemiseksi eteläisellä sosiaaliasemalla on vuoden alusta työskennellyt sosiaaliohjaaja, joka on tehnyt ennaltaehkäisevää työtä maahanmuuttajaperheiden kanssa. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Maahanmuuttajille tarjottiin kulttuuriset erityistarpeet huomioon ottavia terveystarkastuksia. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Kotoutumiskoulutusta kehittävä hanke jatkui Tampereen ammattiopistossa (TAO) ja aikuislukiossa luku- ja kirjoitustaidon koulutuksella sekä aikuisten perusopetuksella. Kokemusten perusteella on valmisteltu Nuorten maahanmuuttajien luku- ja opiskelutaitojen koulutuksen opetussuunnitelma sekä Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetussuunnitelma. Tredean työperusteista maahanmuuttoa edistävä hanke käynnistyi. Kaupunkiseudun kuntien palveluista tuotettiin tietoa englanniksi livetampere.fi -sivustolle, jossa opastetaan maahanmuuttajia myös työnhaun ja suomalaisen työelämän kysymyksissä. Työnantajia neuvottiin kansainvälisen rekrytoinnin kysymyksissä. Tampereen kaupungin henkilöstölle valmisteltiin henkilöstöyksikön kanssa monikulttuurisuuskoulutuksia. Hankkeella pyrittiin vaikuttamaan maahanmuuttajiin kohdistuviin asenteisiin eri keinoin. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Työväenopisto on toteuttanut ilmaista Kotona Suomessa -infosarjaa maahanmuuttajille. Opetusja kulttuuriministeriön sekä salibandyseura Classicin kanssa on käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on saattaa kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat yhteen liikunnan avulla. Hankkeen myötä käynnistyi viisi ryhmää, joista kaksi on naisille suunnattuja. Hankkeeseen liittyen järjestettiin myös monikulttuurinen liikuntatapahtuma Tampere Areenalla Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. 8

9 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2012 Muutettu TA 2012 Alkuperäinen TA 2012 Toimintatuotot Tuet ja avustukset Tuotot yhteensä Toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos Olennaiset poikkeamat talousarvioon Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 0,4 milj. euroa talousarviota pienempinä, mikä johtui pääosin palkkatuettujen työllistämisjaksojen jatkumisesta yli vuodenvaihteen. Kuluneena vuonna käyttämättä jääneitä työllistämismäärärahoja (0,22 milj. euroa) esitetään uudelleen budjetoitavaksi vuodelle Osaamisen ja elinkeinojen edistämisen palvelut (bruttobudjetoitu) Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuperäinen talousarvio KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Osaamis- ja elinkeinolautakunta ohjaa ja valvoo alaistaan toimintaa. Lautakunta vastaa toimintayksikön hallinnon, talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta. Tilaajapäällikkö ja tilaajajohtaja johtavat ja kehittävät lautakunnan alaista toimintaa ja huolehtivat sen hallinnon, talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, ei osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin tiedossa ole. Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu edellä toimintakertomuksessa. Osaamis- ja elinkeinolautakunta on hyväksynyt tilaajalautakuntien riskienhallintasuunnitelman. Toimintayksikössä on tunnistettu merkittävimmät yksikön toimintaa uhkaavat riskit ja määritelty, miten niihin vastataan. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin toiminnalle tai toimintatavoitteiden toteutumiselle. 9

10 Tilikauden aikana osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessissa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä yksikkö ole joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen sopimushallinta on vastuutettu. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita negatiivisia seuraamuksia. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessi on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla. Kokonaisarviona osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin johto lausuu, että sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. 10

11 Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus -palvelukokonaisuus sisältää ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen. Toisen asteen ammatillinen koulutus on ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan lukioopetuksen järjestämiseen. Järjestämisluvan haltija päättää oppilaitoksista, joissa lukio-opetusta annetaan. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toisen asteen ammatillista koulutusta tuotti vuonna 2012 Tampereen ammattiopisto (TAO) viidessä toimipisteessä. Tampereen kaupungin lukiokoulutusta annettiin kuudessa päivälukiossa sekä aikuislukiossa. Osalla tamperelaisia lukioita on valtakunnallinen erityistehtävä. Osaamis- ja elinkeinolautakunta teki vuonna 2010 päätöksen lukioverkon kehittämisestä. Päätökseen liittyen Tammerkosken ja Kaarilan lukiot yhdistyivät syyslukukauden 2012 alusta ja toiminta siirtyi Sampolan kiinteistöön. Luoviin aloihin painottuva lukio sai nimekseen Tammerkosken lukio. Hervannassa sijaitseva Tampereen teknillinen lukio siirtyy vuonna 2013 Tredun kampusalueelle, jonne sille on rakenteilla uudet tilat. Lukiolla on opetussuunnitelmallinen painotus matematiikkaan ja tietotekniikkaan. Tampereen klassillisen lukion tilojen laajennustöiden suunnittelu aloitettiin ja lukiolle annetaan opetussuunnitelmallinen luonnontiedepainotus syksystä 2013 alkaen. Hatanpään lukion opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi lisättiin musiikin ohella myös musiikkiteatteri. Tämän jälkeen kaikilla kaupungin päivälukioilla on joko oma opetussuunnitelmallinen painotuksensa tai valtakunnallinen erityistehtävä. Vuonna 2012 valmisteltiin Tampereen ammattiopiston (TAO) ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän (Pirko) yhdistyminen. Tuloksena syntyi Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu), joka aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Tampere toimii isäntäkuntana ammatillisen koulutuksen järjestämisessä 12 kunnan solmiman yhteistoimintasopimuksen nojalla. Keskeisenä kehittämisen painopisteenä vuonna 2013 on Tredun toiminnan käynnistäminen yhtenäisenä oppilaitoksena mukaan lukien yhteisten prosessien kehittäminen ja opetussuunnitelmien yhtenäistäminen. Vuonna 2013 Tredu toimii 19 toimipisteessä kahdeksan kunnan alueella. Vuonna 2013 käynnistetään työ ammatillisen koulutuksen toimipisteverkon ja tilojen käytön kehittämiseksi. Työssä otetaan huomioon aiemmat linjaukset kampusajattelun kehittämisestä Tampereella. Tampere on sitoutunut koulutuksen järjestäjänä yhteistyökunnissa sijaitsevien toimipisteiden säilyttämiseen vuoden 2017 loppuun asti. Tampereen ammattiopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) järjestämässä haussa 50 uutta opiskelijapaikkaa ammatilliseen peruskoulutukseen alkaen. Lisäpaikat ohjattiin kone- ja metallialalle sekä liiketalouden alalle. Tampereen seudun ammattiopiston järjestämislupa on alkaen yhteensä opiskelijapaikkaa. Opintojen keskeyttäminen on ongelma ammatillisessa koulutuksessa. Siihen pyritään puuttumaan tarjoamalla opiskelijoille yksilöllisiä tukitoimia. Opiskelijahuollon ja tukiopetuksen lisäksi vuonna 2012 opiskelijat saivat tukea muun muassa Korjaamohankkeen ja Tikas-toiminnan palveluista. Tilaajan ja tuottajan välisessä palvelusopimuksessa sovittuina kehittämiskohteina keskeyttämisen ehkäisyn lisäksi olivat muun muassa nivelvaiheen yhteistyö perusopetuksen kanssa, vieraskielisen koulutuksen lisääminen, lukiokoulutuksen paikallinen ja seudullinen yhteistyö, ammatillisen koulutuksen eri muotojen kuten osatutkintopolun kehittäminen sekä yhdistelmätutkintojen kehittäminen. Toisen asteen koulutuksen vahvaa sisäistä yhteistyötä samanaikaiseen ammattitutkintoon ja ylioppilastutkintoon johtavan yhdistelmätutkintokoulutuksen järjestämisessä jatkettiin edelleen vuonna Ammatillisessa koulutuksessa tarjottiin työelämän tarpeeseen myös ammatillisia yhdistelmätutkintoja (ns. kaksoisammattitutkinto). 11

12 Palvelutilauksen toteutuminen Toisen asteen koulutus Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio Muutokset Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Oma tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Toisen asteen koulutus Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuperäinen talousarvio KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

13 Osaamisen edistäminen Osaamisen edistäminen palvelukokonaisuus sisältää muun muassa toisen asteen koulutuksen toteuttaman aikuiskoulutuksen sekä yhdistelmätutkintokoulutuksen (ammattilukio), jotka tähtäävät osaamisen edistämiseen ja ylläpitämiseen. Palvelukokonaisuuteen kuuluu myös tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen. Lisäksi palvelukokonaisuuteen sisältyvät Tampereen kesäyliopiston sekä Mind Trek ry:n kanssa solmitut palvelusopimukset ja avustusluonteisia eriä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampere edistää tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämistä rahoittamalla osin tai kokonaan erikseen sovittuja professuureja ja tutkimusalueita. Vuoden 2012 aikana rahoitettiin seuraavia kohteita: Tutkivan teatterityön keskus (TaY), geriatrian professuuri (TaY), kasvatustieteiden professuuri (oppimisympäristöjen kehittäminen; TaY), ROViR-professuuri (VTT), jätteenkäsittelyn energiatehokkuuden ja jätteiden uudelleenkäytön kehittämisohjelma (TTY) sekä teollisuuden palveluliiketoiminnan tutkimusohjelma (TTY). Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämisessä on käytössä tavoitteellinen sopimuspohjainen yhteistyö määriteltyine seurantakäytäntöineen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen rooli on vahva vastattaessa työelämän muutokseen sekä työllisyyden hoidossa. Työikäiselle aikuisväestölle sopivaa tutkintokoulutusta sekä lisä- ja täydennyskoulutusta on suunnattu vastaamaan kysyntään. Sosiaali- ja terveysalan lähihoitajan aikuiskoulutustarjontaa lisättiin ottamalla sisään yksi ryhmä aiempaa enemmän syksyllä 2012 järjestämisluvan opiskelijamäärän puitteissa. Kaikki kaupungissa toimivat ammatilliset oppilaitokset sekä korkeakoulut järjestävät ammatillista aikuiskoulutusta. Kaupunki tukee omistamiensa oppilaitosten pyrkimyksiä aikuiskoulutuksen kehittämiseksi sekä edistää kaupungissa toimivien oppilaitosten laajaa yhteistyötä. Palvelutilauksen toteutuminen Osaamisen edistäminen Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio Muutokset Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Oma tuotanto yhteensä Muut palvelut Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen Oppimisympäristöjen kehittäminen Kesäyliopistotoiminta Avustukset Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Osaamisen edistämisen palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat 0,04 milj. euroa budjetoitua pienempinä, mikä johtui kehittämishankkeisiin varattujen määrärahojen käytöstä. Osaamisen edistäminen Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuperäinen talousarvio KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

14 Elinkeinojen edistäminen Elinkeinojen edistämisen palvelukokonaisuus sisältää elinkeino- ja matkailupalvelut, työllisyydenhoidon palvelut sekä maaseutuelinkeinotoiminnan viranomaispalvelut. Elinkeinojen edistämisen palveluiden keskeinen tavoite on tukea alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä edistämällä elinkeinoelämälle vetovoimaisen toimintaympäristön muodostumista alueella. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Taloustilanne vaikeutui ja työttömyys kääntyi kasvuun vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla. Käänne pysäytti laman jälkeen alkaneen varovaisen myönteisen kehityksen. Alueen elinkeinoelämässä ja työttömyystilanteessa näkyvät monin tavoin vuonna 2008 alkaneen epävakaan taloustilanteen vaikutukset. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden 2012 aikana. Työllisyydenhoidon palvelut suunnattiin vaikean työllisyystilanteen mukaisesti, ja palveluita kohdennettiin erityisesti nuorille ja yli vuoden työttömänä olleille. Nuorten tilanteeseen panostettiin muun muassa tuetulla työharjoittelulla sekä koulutukseen ja työhön pääsyä tukevalla yksilöllisellä ohjauksella. Pidempään työttömänä olleille moniammatillista palvelua tarjoaa Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus TYP, joka Tampereen toiminnan osalta on osa Työllisyydenhoidon palveluyksikköä (TYPA). TYPA:n lisäksi työllisyydenhoidon palveluja tilattiin laitoshoidon tekniseltä yksiköltä asiakaspalveluperusteisen palkkatukityöllistämisen osalta. Pormestarin nimittämä työryhmä luovutti keväällä 2012 raporttinsa kaupungin työllisyydenhoidon palveluiden järjestämisestä vuodesta 2013 alkaen. Kaupunginhallitus hyväksyi raportissa esitetyt linjaukset ja sen seurauksena työllisyydenhoidon palveluiden tilaaminen keskitettiin osaamis- ja elinkeinolautakunnalle. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden lautakunnan vastuulle kuuluvat sosiaalisen kuntoutuksen palvelut. Työllisyydenhoidon palveluyksikkö TYPA vakinaistettiin neljän vuoden kokeilujakson päätteeksi vuoden 2013 alussa. Tampere hyväksyttiin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön työllisyydenhoidon kuntakokeiluun, jolla etsitään keinoja pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseen. Tavoitteena on muodostaa työllisyydenhoidon palveluista yhtenäinen, hallittu ja toimenpiteiltään vaikuttava palveluiden kokonaisuus. Palvelutarjontaa ja asiakkaan palveluketjua kehitetään yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon ja kaupungin sosiaalipalveluiden kanssa. Kaupungilla on merkittävä rooli vuoden 2013 alusta voimaan tulleen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. Nuorisotakuun mukaan jokaiselle työttömälle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Elinkeinopalveluiden tehtävänä on osaltaan edistää yrityksille houkuttelevan toimintaympäristön muodostumista ja vahvistamista alueella. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan tilaama elinkeinopalvelujen kokonaisuus muodostui matkailijoiden, investointien sekä osaajien houkuttelusta ja innovaatiopalveluista sekä niitä tukevista seutumarkkinoinnin toimenpiteistä. Lisäksi keskeisenä tavoitteena oli tukea yritystoiminnan perusedellytyksiä sekä tukea alueen kärkitoimialojen ja uusien nousevien alojen kehittymistä. Matkailupalvelut kehittivät alueen matkailuelinkeinoa ja markkinoivat vetovoimatekijöitä potentiaalisille vierailijoille sekä antoivat matkailuneuvontaa, yhteisenä tavoitteena alueen matkailutulon kasvattaminen. Elinkeino- ja matkailupalveluita koskeva palvelusopimus solmittiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n kanssa. Elinkeinopolitiikan strategisesta määrittelystä ja ohjauksesta vastaa konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmä. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan palvelutilauksen lisäksi elinkeinotoimintaa ja ympäristöä kehitetään kaupungin elinkeinopoliittisilla hankkeilla. Maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut on tuotettu vuodesta 2011 alkaen yhteistoiminta-alueella, jonka isäntäkuntana toimii Oriveden kaupunki. 14

15 Palvelutilauksen toteutuminen Elinkeinojen edistäminen Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio Muutokset Työllisyydenhoidon palvelut Oma tuotanto yhteensä Elinkeino- ja matkailupalvelut Maaseutupalvelut Muut palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintakulut 0,32 milj. euroa talousarviota pienempinä, mikä johtui pääosin palkkatuettujen työllistämisjaksojen jatkumisesta yli vuodenvaihteen. Lisäksi kehittämishankkeisiin varattuja määrärahoja käytettiin budjetoitua vähemmän. Elinkeinojen edistäminen Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuperäinen talousarvio KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

16 PALVELUSOPIMUSTEN TAVOITTEIDEN TOTEUMA Toisen asteen koulutus Strategiset tavoitteet KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITE Osaavan työvoiman saatavuus on turvattu Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja PALVELUSTRATEGIAN TAVOITE Koulutusta on suunnattu kasvavan työvoimakysynnän avainaloille Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kehitetty erilaisia ammatillisen koulutuksen muotoja (mm. maahanmuuttajat, nuoret) TAVOITETASO ARVIOINTIMITTARI TOTEUMA 1-12/2012 Nykyistä koulutustarjontaa tarkastellaan kriittisesti ja analysoidaan suhteessa muuttuvaan elinkeinorakenteeseen. Jatketaan vuonna 2010 alkanutta kehittämistyötä. Käynnistetään starttipajatoiminta. Koulutustarjonnan suuntamisratkaisut. Kehittämistyön tilanne (ja tulokset). Starttipajan käynnistämistilanne ja toiminnan tulokset. Sosiaali- ja terveysalan/lähihoitaja aikuiskoulutus-tarjontaa lisättiin ottamalla sisään yksi ryhmä enemmän elokuussa 2012 järjestämisluvan opiskelijamäärän puitteissa. Järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä kasvoi 50 opiskelijapaikalla , ollen nyt Lisäpaikat ohjattiin kone- ja metallialalle sekä liiketalouden alalle. Aloitettiin englanninkielinen merkonomikoulutus. Korjaamo-hankkeen kohderyhmänä ovat Tampereen ammattiopiston nuorisoasteen alle 25-vuotiaat perustutkintoopiskelijat sekä lukioiden alle 25-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä tai pitkittyä. Hankkeen avulla on kehitetty uudenlaisia toimintamenetelmiä tukemaan opiskelijoiden opintoja sekä kasvua ja itsenäistymistä. Tärkeimmät kehittämiskohteet ovat: 1) Korjaamo-ohjaaja menetelmä: uudenlaisen työmuodon luominen ja vakiinnuttaminen oppilaitokseen. Työ painottuu ennaltaehkäisevään yksilötyöhön. 2) Konesoppi: yksilöllisen opiskelun mahdollistava oppimisympäristö kone- ja metallialan opiskelijoille. 3) Kerttu-ohjausmalli lukion maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Kaudella 1-6/2012 hankkeen ohjaajilla on ollut yhteensä 580 asiakasta, joille on annettu joko yksilö- tai ryhmämuotoista tukea 2891 h. Tämä tarkoittaa keskimäärin yli 100 asiakasta ohjaajaa kohden. 16 ESR-rahoitteisen SiltaLisä-hankeen päätoteuttajana on Silta- Valmennusyhdistys kaupungin perusopetuksen ja Tampereen ammattiopiston toimiessa osatoteuttajina. Hankkeessa on jatkettu projektisuunnitelman mukaista kehittämistyötä. Tavoitteena on luoda malli käsillä tekemiseen ja toimintaan perustuvalle lisäopetusryhmälle. Ryhmä on tarkoitettu niille peruskoulun päättäneille alle 18- vuotiaille nuorille, jotka eivät ole saaneet toisen asteen

17 opiskelupaikkaa ja joiden tavoitteena on sijoittuminen ammatilliseen koulutukseen. Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä Kaikille on varmistettu edellytysten mukainen koulutuspaikka Psykososiaalisen opiskelijahuollon resurssien riittävyys on varmistettu Koulutuspaikka on varmistettu peruskoulun päättäneille Koulutuspaikkoja tarjotaan riittävästi toisella asteella Psykososiaalisen opiskelijahuollon resurssit lisääntyvät yhdellä työparilla ja palveluiden välittömän asiakastyön (opiskelija-asiakkaat) osuus kasvaa. Koulutuspaikkoja toisella asteella tarjotaan riittävästi peruskoulun Koulutuspaikkojen riittävyys, ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkatarjontaan Lisäresursoinnin toteutuminen ja välittömään asiakastyöhön käytetyn ajan osuus Koulutuspaikkojen riittävyys, perusopetuksensa päättäneiden TIKAS-toiminnan ryhmä ja yksilötyön alaisuudessa on vuoden 2012 aikana ollut 48 syrjäytymisuhan alla ollutta nuorta, joista 40 kohdalta asetetut tavoitteet ovat joko kokonaan tai osittain toteutuneet. Ryhmätoimintaa on ollut viitenä päivänä viikossa klo välisenä aikana.tikastoiminnan puitteissa on kehitetty uusia väyliä opiskelijoille, joiden ammatillinen tutkinto on jäänyt syystä tai toisesta kesken. TIKAS-toiminnassa on mallinnettu ns. opinnollistamisen muotoja, mm. kokkien iltakerhon ja projektikurssin muodossa. Myös muita yksittäisiä kursseja ja opintokokonaisuuksia (mm. matematiiikka) on TIKAStoiminnan kautta ollut mahdollisuus suorittaa. Yhteistyötä opinnollistamisen suhteen on tehty erityisesti Siltavalmennuksen kanssa. TIKAS-toiminta on tutkintotavoitteista. TIKAS-toimintaa toteutetaan myös perinteisen ammattikoulutuksen ja työpaja-toiminnan välisellä alueella. Tällä alueella ei vastaavaa toimintaa ole Tampereella aiemmin ollut. TIKAS-toiminnan voidaankin katsoa toteuttavan ns. avoimen ammattikoulun toimintaperiaatteita madaltaen kynnystä ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Yksilöohjaus on myös tärkeä osa TIKAS-toimintaa. Tässä asiakasryhmässä korostuvat ohjaaminen ammatillisiin perustutkinto-opintoihin, työkokeiluihin, työpajoille tai suoraan työllistymiseen. Lukio: Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka 2012: 1, : 1, : 1,04 TAO: Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka 2012: 2, : 2, : 2,11 Resurssit eivät ole lisääntyneet psyko-sosiaalisessa opiskelijahuollossa, vaikka tarvetta siihen on. Välittömän asiakastyön osuus on riittävällä tasolla ja ennaltaehkäisevään ja muuhun ohjaustyöhön tulee kiinnittää resurssien lisääntyessä huomiota. 94,1% peruskoulun päättäneistä sijoittui toisen asteen koulutukseen. 2 peruskoulun päättänyttä ei 17

18 Koulutuksen kansainvälisyyttä ja työelämälähtöisyyttä on lisätty Koulutuksen työelämälähtöisyyttä on kehitetty Koulutuksen kansainvälisyyttä on kehitetty päättäneille. Ennakointitiedon hyödyntämistä kehitetään. Kansainvälisten opiskelija- ja opettajavaihtojen määrä kasvaa toisen asteen koulutuksessa. Vieraskielinen opetus lisääntyy toisen asteen koulutuksessa 18 tamperelaisten nuorten sijoittuminen toisen asteen koulutukseen Ennakointitiedon hyödyntämisen tilanne. Kansainvälisten opiskelija- ja opettajavaihtojen määrät (trenditieto) Vieraskielisen opetuksen määrä toisen asteen koulutuksessa (trenditieto) ole sijoittunut toisen asteen koulutukseen eikä muihin toimintoihin (lisäopetus, Silta-lisä, lukio-/ammattistartti jne.) ja 9:stä ei ole tietoa. Ennakointityö jatkuu suunnitelmien (hyväksytty ennakointiprosessi) mukaisesti TAO-työryhmän linjauksia noudattaen. Yhdistelmätutkintojen/ammatillinen pt ja lukio/yo-tutkinto -tarjontaa tarkastellaan kriittisesti yhteishaun vetovoimaisuustekijä huomioiden. TAO:sta lähteneet vaihto-opiskelijat: Pitkät (väh. 2 vkoa) opiskelijavaihdot: lv : 133 lv : 125 lv : 89 Lyhyet (alle 2 vkoa) opiskelijavaihdot: lv : 33 lv : 51 lv : 9 TAO:sta vaihtoon lähteneet opettajat ja asiantuntijat: Pitkät (väh.5 pvää) vaihdot: lv : 76 lv : 62 lv : 32 Lyhyet (3-4 pvää) vaihdot: lv : 47 lv : 118 lv : 34 TAO:on tulleet opiskelijat ja opettajat/asiantuntijat: Opiskelijavaihdot: lv: : 98 lv : 113 lv : 77 Opettaja-/asiantuntijavaihdot: lv : 123 lv : 74 lv : 69 Lukio: Lukuvuonna : - saksan kielidiplomiin valmistavaa opetusta kaksi kurssia, yksi syksyllä ja yksi keväällä, molemmissa 25 opiskelijaa - ilmaisutaidon kurssi, opetuskielinä englanti ja suomi, 15 opiskelijaa - ranskaa 1,5 kurssia, natiiviopettaja, 20 opisk.

19 - Global me kansainvälisyyskurssi, 22 opisk. - American history in English -kurssi, 24 opisk. - IB:lle valmennettaville opiskelijoille opetusta englanniksi (syksy 2012) 22,5 kurssia 11 oppiaineessa (kansallisen ops:n mukaisia kursseja) Lukuvuonna : - saksan kielidiplomiin valmistavaa opetusta 1 kurssi, 12 opiskelijaa (syksy) - saksan kielidiplomiin valmistavaa opetusta 1 kurssi, 16 opiskelijaa (kevät) - projektikurssi englanniksi, European Youth Parliament, 9 opiskelijaa - ilmaisutaidon kurssi, opetuskielinä englanti ja suomi, 15 opiskelijaa (englanninkielinen näytelmän ohjaaja kaikilla tunneilla) Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia Tamperelaiset oppilaitokset ovat maan vetovoimaisimpia Tampere sijoittuu korkealle hakijatietovertailuissa. Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteet etenevät suunnitellusti. Yhteisvalinnan tulokset Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteiden toteutustilanne. TAO: - Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto, International Wilderness Guide program (aikuiskoulutus). 31 opiskelijaa (2 kurssia) - Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto, Forest machine operator (aikuiskoulutus). 12 opiskelijaa (1 kurssi) - Liiketalouden perustutkinto (merkonomi) peruskoulupohjainen koulutus, asiakaspalvelu ja myynti eli Vocational Qualification in Business and Administration, Customer Services and Sales. 25 opiskelijaa - Lentokoneasennuksen perustutkinto, opintojakson osan Inhimilliset tekijät (Module 9 Human Factors) koulutus englannin kielisenä, pituus 2 ov. 32 opiskelijaa (2 kurssia) - Hirsirakentaminen Loghouse building course (aikuiskoulutus). 24 opiskelijaa (2 kurssia) Lukio: Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka 2012: 1, : 1, : 1,04 TAO: Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka 2012: 2, : 2, : 2,11 TOP School -hanke, Tampereen kaupungin oppimisympäristöjen kehittämishanke ( ) toteuttaa osaltaan kaupunkistrategian päämäärää Tampereesta 19

20 korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymänä. Hanke tukee ja vahvistaa myös Tampereen kaupunkiseudun koulutusosaamiseen liittyvää yritys- ja vientitoimintaa. Tampereen kaupunki varmistaa hankkeen kautta kansallisen Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toteutumista. Toisen asteen koulutus on ollut mukana pilottikohteiden toteutuksessa, mm. TEKES -rahoitteisessa Aktiiviset oppimistilat arvoverkkohankkeessa ja Learning Bridge - pirkanmaalaisen koulutusosaamisen vientiverkosto hankkeessa. Muut laadulliset ja vaikuttavuustavoitteet VAIKUTTAVUUSTAVOITE TOIMENPITEET TAVOITETASO ARVIOINTIMITTARI TOTEUMA 1-12/2012 Koulutus on tuloksellista ja Tutkinnon suorittamista vaikuttavaa edistetään ja tuetaan Tutkinto tuottaa työnantajille osaavaa työvoimaa Tutkinto antaa hyvät valmiudet jatko-opintoihin Tutkinnon suorittaa määräajassa - lukio-opiskelijoista 95% - ammatillisen koulutuksen perustutkinto-opiskelijoista (nuorten koulutus) 70% Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista työllistyy koulutuksen jälkeen 55% (seuranta 2 vuotta valmistumisen jälkeen) Tutkinnon suorittaneista jatkaa jatko-opintoihin - lukio-opiskelijoista 55% - ammatillisen tutkinnon suorittaneista 25% (seuranta 2 vuotta valmistumisen jälkeen) 20 Tutkinnon määräajassa suorittaneiden opiskelijoiden määrä Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen Toisen asteen koulutuksen jälkeinen jatko-opintoihin sijoittuminen (% tutkinnon suorittaneista) Lukio: Kevään 2012 ylioppilaista suoritti tutkinnon 3 vuodessa 87,5 %. Lukuvuonna jatkaa opintoja yli neljän vuoden 7 opiskelijaa. Yleislukiolaisista yo-tutkinnon suoritti 3 vuodessa 87,9 % (586) 4 vuodessa 8,1 % (54) (hylätty 27 eli 4 %) Erityislinjalaisista (painotettu ops) yo-tutkinnon suoritti 3 vuodessa 70,5 % (93) 4 vuodessa 29,5 % (39) TAO: 55,3 % Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista: 47,6 % työssä (vuosina valmistuneiden työllistyminen vuoden 2010 lopussa, Tilastokeskus) 14 % työttömänä Lukio: Yo-tutkinnon suorittaneista sijoittunut korkeakouluopintoihin vuosi valmistumisen jälkeen 53 % (yo 2009, sij. 2010) ja kaksi vuotta valmistumisen jälkeen 72 % (yo 2008, sij. 2010) Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista: 25,3 % Opiskelijoiden sitoutumista Lukiokoulutus: Ilman erityistä Ilman erityistä syytä eronneiden Syyslukukaudella 2012 ilman erityistä syytä (negatiivinen

OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-ELOKUU 2012

OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-ELOKUU 2012 LIITE OSELA 25.10.2012 TAMPEREEN KAUPUNKI OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-ELOKUU 2012 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI JOULUKUU 2010

OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI JOULUKUU 2010 LIITE OSELA 24.2.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI JOULUKUU 2010 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HUHTIKUU 2012

OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HUHTIKUU 2012 LIITE OSELA 19.6.2012 TAMPEREEN KAUPUNKI OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HUHTIKUU 2012 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012 LISÄTIETOLIITE. Strategiakortit Talousarvion yksikkökohtainen toteumavertailu

TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012 LISÄTIETOLIITE. Strategiakortit Talousarvion yksikkökohtainen toteumavertailu TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012 LISÄTIETOLIITE Strategiakortit Talousarvion yksikkökohtainen toteumavertailu STRATEGIAKORTIT Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2012 talousarviossa 57 suoraan

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa. 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto

TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa. 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto Hallituksen ja TEM:n kärkihanke Malli ollut voimassa v:sta 2005 (yhteiskuntatakuu), mutta v. 2013 alusta

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa

Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Vetovoimainen kunta Innostavassa ja suvaitsevaisessa kunnassa into ja suvaitsevaisuus toteuttavat itse

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Kouvolan seudun ammattiopisto

Kouvolan kaupunki Kouvolan seudun ammattiopisto Kouvolan kaupunki Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2015 Vastuuhenkilö Rehtori Timo Olli Toiminta ja siinä tapahtuneet olennaiset muutokset KSAO järjestää Opetus- ja kulttuuriministeriön alaista nuorten ja

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot