OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-JOULUKUU 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-JOULUKUU 2012"

Transkriptio

1 LIITE OSELA TAMPEREEN KAUPUNKI OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-JOULUKUU 2012

2 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin tehtävänä on vastata osaamis- ja elinkeinopalvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista sekä osaamis- ja elinkeinolautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja viranomaistoiminnan järjestämisestä. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet olivat vuonna 2012 toisen asteen koulutus (ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus), osaamisen edistäminen ja elinkeinojen edistäminen. Toimintaympäristön muutokset Taloustilanne jatkui epävakaana ja vuoden 2012 loppupuolella suhdanteet kääntyivät selvästi huonompaan suuntaan myönteisemmän kehitysvaiheen jälkeen. Talouden kehitys on ollut epävakaata vuonna 2008 alkaneesta taloustaantumasta alkaen. Suhdannenäkymät heikkenivät niin teollisuudessa kuin rakentamisessakin. Palveluiden osalta suhdannetilanne säilyi ennallaan hieman normaalia heikommalla tasolla. Muutosta myönteiseen suuntaan ei ole näköpiirissä lähikuukausien aikana. Vahvasti vientiin nojaavalla Pirkanmaalla talouden notkahduksen vaikutukset ovat merkittävät. Ensimmäisenä vaikutukset tuntuvat teknologiateollisuudessa, mutta ulottuvat pahimmillaan myös palveluihin ja kauppaan. ICT-toimialan rakennemuutos jatkui vuonna 2012 ja paljon alan osaajia joutui työttömäksi. Taloustilanteen seurauksena myös Tampereen työttömyystilanteessa tapahtui käänne huonompaan suuntaan. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on huolestuttavan korkealla. Tampereen työttömyysaste on edelleen selvästi valtakunnallista tasoa korkeampi (työttömyysaste oli joulukuussa 2012 Tampereella 14,7 % ja koko maassa 10,7 %; joulukuussa 2011 Tampereella 12,8 % ja koko maassa 9,7 %). Talous- ja työllisyystilanne vaikutti osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palveluihin vuonna Toisen asteen koulutuspaikan tarjoaminen kaikille perusasteen päättäville oli edelleen keskeinen tavoite ja siinä onnistuttiin hyvin. Ammatilliseen koulutukseen haettiin ja saatiin myös lisäopiskelijapaikkoja. Työllisyydenhoidon palvelut kohdennettiin erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Elinkeinopalveluissa tuettiin yrityksille vetovoimaisen toimintaympäristön kehittymistä sekä kärkitoimialojen lisäksi nousevien toimialojen kehittymistä. Vaikka työttömyys on tällä hetkellä vakava ongelma, voi tulevaisuudessa olla edessä työvoimapula. Sen torjuminen edellyttää pitkäjänteistä koulutustarpeen ennakointia, työllisyydenhoidon palveluiden kehittämistä ja valmistautumista myös ulkomaisen työvoiman lisääntymiseen. Tampere on edelleen vetovoimainen koulutuskaupunki. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen suosio säilyi vahvana. Vuonna 2012 vietiin päätökseen Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän yhdistymisen valmistelu. Suomen toiseksi suurin ammattioppilaitos Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) aloitti toimintansa Lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa jatkettiin vuonna 2012 koulutustarjonnan ja tilaratkaisuiden kehittämistoimia. Keskeinen kehittämisväline on laaja oppimisympäristöjen kehittämishanke Top School. Tutkimusten mukaan Tampere oli vuonna 2012 halutuin asuinpaikka ja yritysilmastoltaan paras suurista kaupungeista. Korkeatasoiset koulutuspalvelut, osaavan työvoiman saatavuus sekä toimivat palvelut elinkeinoelämälle ovat tärkeitä tekijöitä hyvinvointipalveluiden ylläpidossa sekä vetovoimaisen yritysympäristön vahvistamisessa. Pirkanmaan talouden veturina Tampereen on jatkossakin panostettava osaamisen ja elinkeinojen kehittämiseen. Osaamis- ja elinkeinolautakunta tilasi vuonna 2012 toisen asteen koulutuspalvelut sekä osin osaamisen edistämisen palvelut kaupungin toisen asteen koulutusorganisaatiolta (lukiot ja Tampereen ammattiopisto). Elinkeino- ja matkailupalvelut tilattiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:ltä. Työllisyydenhoidon palvelut tilattiin palvelusopimuksilla vuonna 2009 toimintansa aloittaneelta Työllisyydenhoidon palveluyksiköltä (TYPA) sekä kaupungin laitoshoidon tekniseltä yksiköltä. TYPA:n toiminta vakinaistettiin vuoden 2013 alusta alkaen. Lisäksi palvelusopimukset laadittiin Tampereen kesäyliopiston sekä Mind Trek ry:n kanssa. Myös yliopistojen tuessa jatkettiin sopimuskäytäntöä. Maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut Tampereelle tuotti yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana Oriveden kaupunki.

3 STRATEGIARAPORTOINTI TAMMI-JOULUKUU 2012 Tilaajan ydinprosessien toteutumat Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen vastuukortit Vuositavoite 2012 ja mittarit Vuosittain seurattava mittari Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Toteutuma ja pormestarin arvio toteutumasta Tammi 2012 Maalis 2012 Kesä 2012 Elo 2012 Loka 2012 Joulu 2012 Joulu 2011 Sitova tavoitetaso 2012 Työvoimapalvelujen vaikuttavuus on parantunut Työttömyysaste, % Työttömät, yhteensä, hlöä 12,7 12,0 13,3 13,3 13,3 14,7 12, Alle 25-vuotiaat työttömät, hlöä Yli vuoden työttömänä olleet, hlöä Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatuke a saaneet, hlöä Kunnan osuus työmarkkinatuesta, kumulatiivinen, euroa Kokonaistyöttömyys kääntyi kasvuun vuoteen 2011 verrattuna. Tampereen työttömyystilanne on yhä heikompi kuin maassa keskimäärin, mutta tilanne on heikentynyt myös muualla Suomessa. Alle 25-vuotiaita on työttömänä huolestuttavan paljon. Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrä on kasvanut. Kunnan työmarkkinatukikustannusten selvä nousu ( ) aiheutuu merkittävältä osin (arvio noin 2,6 M ) tuen korotuksesta alkaen. Kaupungin työllisyydenhoidon palvelut kohdistettiin työttömyystilannetta vastaavasti erityisesti nuoriin ja pitkään työttömänä olleisiin. Työllisyydenhoidon palveluyksikön palvelujen vaikuttavuus on sopimusseurannan mukaan hyvällä tasolla ja osin nousi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vuosittain seurattava mittari Työllisyydenhoidon palvelujen kohdentuminen erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin Sitova tavoitetaso 2012 Työllisyydenhoidon palveluja on kohdennettu erityisesti nuorille Pormestarin arvio: Tavoitetta ei saavutettu. Kaupungin työllisyydenhoidon palvelut kohdennettiin erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan tilaamien palvelujen pääasialliset kohderyhmätavoitteet olivat nuorten työttömyyden vähentäminen (syrjäytymisen ehkäisy) ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisy (katkaistaan siirtymää yli 500- päiväiseen työttömyyteen). Keskeisiä palveluryhmiä olivat avoimille työmarkkinoille valmentavat palvelut ja koulutukseen valmentavat palvelut. 3

4 ja pitkäaikaistyöttömille Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kaikista asiakkaista 47 prosenttia oli joulukuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä tai heihin rinnastettavia ja uusista asiakkaista 59 prosenttia oli saanut työttömyyden perusteella työttömyysturvaa yli 500 päivää (vastaavana ajankohtana 2011: 59 prosenttia ja 59 prosenttia). Nuorten verkostotyöpaja -projektissa ja Kestävät koulutus- ja uravalinnat - projektissa aloitti vuoden aikana yhteensä 342 uutta nuorta asiakasta (2011: 370). Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan tilaamien palvelujen pääasialliset kohderyhmätavoitteet olivat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden tai sinne siirtymävaarassa olevien henkilöiden integroiminen yhteiskuntaan. Keskeisiä palveluryhmiä olivat sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyydenhoidon palvelut, laitoshoidon teknisen yksikön työllistämistoiminta, Nuorten Startti -hanke sekä Työvalmennussäätiö Sykkeen palvelut. Esimerkiksi Tampereen työtoiminnan 769 asiakkaasta 40 prosenttia oli alle 30-vuotiaita ja 38 prosenttia oli saanut yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea (2011: asiakkaita noin 608, joista 46 prosenttia alle 30-vuotiaita ja 36 prosenttia saanut yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea). Kaupungin sosiaalinen yritys Tampereen Sarka Oy on työllistänyt määräaikaisiin avustaviin työtehtäviin 42 pitkäaikaistyötöntä työntekijää. 11 työntekijälle on järjestetty työn ohessa koulutusta (lähiavustajan ja koulunkäyntiavustajan TOPPIS) työnsaantivalmiuksien parantamiseksi. Kaksi työntekijää on siirtynyt kaupungille määräaikaiseen työsuhteeseen ja yksi ammatilliseen koulutukseen. Vuosittain seurattava mittari 1. Alkavien yritysten ja kasvuyritysten määrät kaupunkiseudulla ja 2. Ulkomaisten yritysten ja ulkomaisten investointien määrä kaupunkiseudulla Sitova tavoitetaso 2011 Seudullisen elinkeinopolitiikan toimenpiteillä on edistetty yritysten perustamista, kasvua, sijoittumista sekä investointien määrää Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tampereen kaupunkiseudulle perustettiin neuvontapalvelu Ensimetrin kautta 765 (2011: 803) uutta yritystä, joista kasvuyrityksiä 44. Kokonaisuudessaan uusia yrityksiä syntyi vuonna 2012 Tampereen kaupunkiseudulla kpl (vuonna 2011: kpl). Osuuskuntia perustettiin 11 (2011:22). Viestinvaihto-hankkeessa tehtiin 27 (2011:25) omistajanvaihdosta ja yrityskummit auttoivat 238 (2011:170) yritystä. Tredean yritysten sijoittumisneuvontaa annettiin 48 yritykselle, joista 11 oli ulkomaisia. Yritysten sijoittumisia vuoden aikana oli viisi ja niistä kaksi ulkomaisia (2011: 6). Uuden Tehtaan kautta kanavoitui rahoitusta innovaattoreille ja startup-yrityksille vuoden 2012 aikana noin 13 M. Kaupungin kiinteistötoimi luovutti vuonna 2012 teollisuuden käyttöön neliömetriä tontteja kolmelle eri yritykselle. Luovutetuille alueille voi rakentaa yhteensä kerrosneliömetriä käsittävät rakennukset. Liike- ja toimistorakennusten tontteja kiinteistötoimi luovutti viidelle eri taholle. Luovutettujen tonttien pinta-ala oli yhteensä neliömetriä. Tonteille on mahdollista rakentaa yhteensä kerrosneliömetriä käsittävät rakennukset. Vuosittain seurattava mittari Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Sitova tavoitetaso 2011 Seudun kansainväliset lentoyhteydet ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Kesäkaudella 2012 Tampereelta ulkomaille oli yhteensä 15 lentoreittiä (vuonna 2011: 15): Tukholma ja Kööpenhamina (Blue1), Riika (Air Baltic), Alicante, Bremen, Budapest, Edinburgh, Frankfurt Hahn, Kaunas, Lontoo, Malaga, Bergamo, Palma de Mallorca, Rooma ja Trapani (Ryanair). Talvikaudella 2012 Tampereelta ulkomaille oli yhteensä 8 lentoreittiä (vuonna 2011: 9): Tukholma ja Kööpenhamina (Blue1), Riika (Air Baltic), Bremen, Budapest, Rooma, Frankfurt /Hahn ja Lontoo/Stansted (Ryanair). Lisäksi oli lomalento Teneriffalle. Ryanair lopetti Budapestin ja Rooman lennot kesken kauden. Lähteviä ulkomaanlentoja oli viikossa 45 (kaikkien lähtevien lentojen määrä viikossa 72). 4

5 Ulkomaisia lentomatkustajia Tampere-Pirkkalan lentoasemalla oli tammimarraskuun 2012 aikana yhteensä (edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna -13,2 %). Kansainvälisten laskujen määrä väheni kpl (-10,1 %). Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaali 2:n osalta päätettiin luopua uudisrakentamisesta ja sen sijaan laajentaa nykyistä lentoasemaa. Laajennuksen suunnittelu on käynnissä ja rakentaminen aloitetaan keväällä Laajennuksen on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaupunki kävi neuvotteluja eri lentoyhtiöiden kanssa uusien operaattoreiden ja uusien reittien saamiseksi Tampereelle. Ryanairin kanssa tehtiin aiesopimus, jonka mukaan heidän reittiensä ja matkustajiensa määrää pyritään nostamaan prosenttia vuosittain yhteisin toimenpitein. Nämä toimenpiteet ovat lähinnä markkinointia ja yhdessä tehtävää reittisuunnittelua. Kaupunki osallistui liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategian sidosryhmätyöskentelyyn. Tredea on markkinoinut Tamperetta lento- ja matkailukohteena kansainvälisillä messuilla ja lehdistö- ja matkanjärjestäjävierailuilla sekä ollut mukana Tampereen kauppakamarin Lento advisory board -työryhmässä, joka pyrkii vaikuttamaan lentoyhteyksien paranemiseen. Vuosittain seurattava mittari 1. Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteiden toteutustilanne ja 2. Sijoittuminen oppilaitosten hakijamäärätilastoissa Sitova tavoitetaso 2011 Oppilaitosten vetovoimaisuutta on vahvistettu varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ulottuvan oppimisympäristöjen kehittämishankkeen toimenpiteillä Pormestarin arvio: Tavoitetta ei saavutettu. TOP School -hanke eteni projektisuunnitelman mukaisesti. Sampolan koulukeskuksen muutoksenhallinnan tuki käynnistyi joulukuussa 2012 VTT:n toteuttamana. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös muun muassa Tampereen seudun ammattiopistossa. Tampereen teknillinen yliopisto ja Nokia Oyj:n Student Innovation Lab toteuttivat lukiolaisille suunnatun mobiiliohjelmointikurssin syksyllä Kurssia suunnitellaan toteutettavaksi joka toinen vuosi. Uuden Tehtaan Demolan kanssa aloitettu yhteistyö jatkui: kaksi monitieteistä opiskelijaryhmää tuottavat Tampereen kaupungille oppimisympäristöjä rikastavaa sisältöä (energiakasvatus sekä opetussuunnitelmiin perustuva videopankki opettajien käyttöön opetuksen monipuolistamiseksi). Molemmat opiskelijaryhmät ovat organisoineet toimintansa perustamalla osuuskunnan. Aktiiviset oppimisen tilat -konsortiohanke etenee suunnitelman mukaisesti. On line -webinaari suunniteltiin vuoden 2012 aikana ja tämä opettajille suunnattu aikaan ja paikkaan sitomaton täydennyskoulutuskokeilu toteutetaan alkuvuodesta Yrityskylän vakinaistamista seudullisena yhteistyönä Tampereelle selvitetään. Tampereen ammattiopisto (TAO) säilytti vetovoimaisuutensa, kun sitä mitataan ensisijaisten hakijoiden määrällä aloituspaikkaa kohden. TAO:n ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden kevään 2012 yhteishaussa oli 2,11 (2011: 2,13). Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka kevään 2012 yhteishaussa oli 1,27 (vuosi 2011: 1,31). Tampereen kaupungin lukioihin oli keväällä ,06 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden (2011: 1,08). Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) syksyllä 2012 alkaviin koulutusohjelmiin oli hakijoita , joista 13 % (2 357) sai paikan. (2011: ; 16 %; 2 589). Hyväksyttyjen %-osuus oli TAMKissa ammattikorkeakoulujen kolmanneksi pienin. Tampereen yliopistoon oli vuonna 2012 yhteensä hakijaa, joista hyväksyttiin (10,2 %). (2011: ; 2 209; 12,4 %). Hyväksyttyjen %-osuus oli TaY:ssa monialaisten korkeakoulujen pienin. Tampereen teknilliseen yliopistoon oli vuonna 2012 yhteensä hakijaa, joista 895 hyväksyttiin (23,4 %). (2011: 4 937; 1 587; 32,1 %). Hyväksyttyjen %- osuus oli TTY:ssä isompi kuin muissa teknillisissä korkeakouluissa. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Vuosittain seurattava mittari Sopimus ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueesta on hyväksytty 12 5

6 Toimenpiteet korkeakoulujen strategisten muutosten edistämisessä Sitova tavoitetaso 2011 Toisen asteen koulutuksen seudullista yhteistyötä on kehitetty kokoamisselvityksen pohjalta kunnassa ja opetus- ja kulttuuriministeriö on siirtänyt Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän koulutuksen järjestämisluvan Tampereen kaupungille. Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) on aloittanut toimintansa Kaupunki on tukenut luokanopettajakoulutuksen siirtoa Tampereelle vuokraamalla Nekalan koulun yliopiston luokanopettajakoulutuksen harjoittelukouluksi. Toiminta on aloitettu Tampereella lukuvuoden alusta. Raportti Kaupin kampuksen kehittämissuunnitelmasta luovutettiin pormestarille ja hankkeen toteutus etenee muun muassa alueen toimijoiden investointien kautta. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Muut strategiakortit Vuositavoite 2011 ja mittarit Vuosittain seurattava mittari Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Sitova tavoitetaso Palveluissa on toteutettu uusia ennaltaehkäiseviä, erityisesti syrjäytymistä ehkäiseviä, ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä Vuosittain seurattava mittari Palveluketjujen toimivuutta parantavat toimenpiteet Sitova tavoitetaso 2011 Palveluketjujen toimivuutta on parannettu (TO) Toteutuma ja pormestarin arvio toteutumasta Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Hyvinvointineuvolan "Psykososiaalinen vanhemmuuden tuki ja palveluohjaus erityistilanteissa" -hankkeessa tarjotut terveydenhoitajan käynnit erityistä tukea tarvitseville vauvaa odottaville tai 0-2-vuotiaiden perheille osoittautuivat vaikuttaviksi. Alakoululaisten perheille tarjottava Perhepiste Nopean ennaltaehkäisevä työ vakinaistettiin ehkäisevän työn yksikössä. Lisäksi mallinnetaan monisektoraalista palvelukokonaisuutta tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Samalla toteutetaan ADHD-valmennusta lapsille ja nuorille. Elokuussa aloitettiin esi- ja alkuopetuksen yhteistyö, jossa oli vuoden lopussa mukana 15 koulua ja 20 päiväkotia. Lisäksi tamperelaisille lapsiperheille suunnatut palvelut on kartoitettu ja asiakaskysely on toteutettu. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Työttömänä 500 päivää olleille on tarjottu kuntouttavaa työtoimintaa osana sosiaalista kuntoutusta. Työttömien terveystarkastuksia on lisätty ja yhteistyö TE-toimiston kanssa tarkastusten osalta käynnistettiin. Työttömiä tarkastettiin 439 vuonna Lokakuussa aloitettu Terveysnysse-palvelu kohdentui työelämän ulkopuolella oleviin ja erityisesti ikäihmisiin. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): Yksilöllisen fysioterapian (kuntosaliharjoittelu) palveluseteli ohjatussa ryhmässä otettiin käyttöön. Geripoli-hanke on päättynyt ja sen toiminta on vakiinnutettu osaksi sopimusohjausta. Palvelukeskustoiminnan sisältöjä on kehitetty ja kehitystyön tulokset otetaan käyttöön toiminnassa alkuvuonna Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tampereen ammattiopiston työpaja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi käynnistyi. Tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisykeinoja ja poluttaa nuoria osatutkintokokonaisuuksien avulla opintoihin ja työhön. Ryhmä- ja yksilöohjauksessa oli yhteensä 48 nuorta. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Kirjastopalvelut tarjosi presidentinvaalien aikaan äänestysmahdollisuuden, ja influenssarokotuksia on jaettu kiertävässä Netti-Nyssessä. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjauksessa kehitetään asiakaslähtöisiä palveluja sairaalatoiminnan ja ikäihmisten asumispalvelujen kehittämishankkeissa. Kaupunkiympäristön kehittäminen (TH): Rakentamisen ja asumisen energianeuvontapalvelu (Rane) on käynnistetty. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Lasten ja nuorten terveyspalvelut on osallistunut alueellisten hoitoketjujen päivittämiseen ja jalkauttamiseen (allergia ja astma) ja uusien hoitoketjujen laatimiseen (nuorten depressio). Perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö ja TAYS:n lastenpsykiatrian klinikka ovat jatkaneet yhteistyötään sekä toimivan lastensuojelu-lastenspykiatria - polun rakentamiseksi päivystys- ja kriisitilanteisiin että palvelevien 6

7 hoitopolkujen varmistamiseksi. Palveluketjua on kehitetty yhteistyössä perustason, Osmo-hankkeen sekä TAYS:n nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa. Lasten ja nuorten palvelujen asiakaslähtöinen järjestäminen - hankkeessa on tehty esitykset lasten ja nuorten palvelujen ikä- ja tarveperusteiseksi järjestämiseksi. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Palvelusetelin käyttöönotto erikoissairaanhoidossa (ihotaudit, gynekologia, kardiologia, ruoansulatuskanavan tähystykset) ja perusterveydenhuollossa (yleislääkärin vastaanotto, kiireelliset hoidot) on mahdollistanut asiakaslähtöisen hoitoon pääsyn ja parantanut hoitoketjun sujuvuutta. Terveysnysse-palvelun aloittaminen vahvisti palveluketjua luomalla lähetteettömästi ja ajanvarauksetta toimivan terveyspalvelun. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): Geripoli-toiminta vakiinnutettiin osaksi sopimusohjausta. Oman tuotannon kotihoidon tilausta lisättiin, jotta pystytään vastaamaan merkittävästi kasvaneeseen asiakasmäärään. Päiväkeskukset liitettiin osaksi alueellista kotihoidon toimintaa. Tehostetun palveluasumisen paikkoja lisättiin sadalla paikalla. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Toisen asteen koulutus kehitti nivelvaiheen yhteistyötä perusopetuksen kanssa. Työllisyydenhoidossa on käynnissä kokonaisvaltainen kehittämistyö, jonka yhtenä tavoitteena on edistää asiakkaan siirtymistä palvelusta toiseen (sosiaali- ja työllisyydenhoidon palvelut) ja edelleen työmarkkinoille tai koulutukseen. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Asiakkaita on ohjattu terveyspalveluista liikkumisresepteillä liikuntapalvelujen painonhallinta- ja matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Vuosittain seurattava mittari Palveluverkon kehittämistoimenpiteet Sitova tavoitetaso 2011 Tehtyjä oppilaitosverkkopäätöksiä on toteutettu (TO) Vuosittain seurattava mittari Uudet sähköiset palvelut Sitova tavoitetaso 2011 Uusia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön (TO) Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Kaarilan ja Tammerkosken lukioiden tilat siirtyivät perusopetuksen käyttöön ja Klassillisen koulun tilat lukion käyttöön lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan vuonna 2010 tekemän päätöksen mukaisesti. Oppilaanohjaus muuttui siten, että Vehmaisten koululta siirrytään 7. luokalle Kaukajärven kouluun ja Johanneksen koulusta Tammerkosken kouluun. Hyhkyn ja Kalkun koulujen 5. ja 6. luokkien oppilaat ohjataan Kaarilan kouluun. Järvensivun koulusta 5. luokalle Sammon kouluun siirtyminen toteutetaan lukuvuoden alkaessa. Nekalan koulu (Muotialan yksikkö mukaan lukien) siirtyi osaksi Tampereen yliopiston normaalikoulua Tampereen kaupungin ja Tampereen yliopiston sopimuksen mukaisesti. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tammerkosken ja Kaarilan lukiot yhdistyivät uudeksi Tammerkosken lukioksi. Lukio aloitti toimintansa Sampolan kiinteistössä elokuussa Tampereen ammattiopiston kampusalueelle sijoittuvan Tampereen teknillisen lukion kiinteistön suunnittelua on jatkettu ja kiinteistö valmistuu kesään 2014 mennessä. Tampereen klassillisen lukion käyttöön tulevien tilojen muutos- ja laajennustöiden suunnittelu on käynnissä. Klassillinen lukio saa perusopetukselta vapautuvat tilat käyttöönsä vaiheittain niin, että pääosa tiloista on sen käytössä syksystä 2013 alkaen. Näiden toimenpiteiden jälkeen vuonna 2010 tehty oppilaitosverkkopäätös on lukioverkon osalta kokonaan toteutettu. Osana ammatillisen koulutuksen palveluverkon kehittämistä osa Sairaalankadun kiinteistöstä on myyty ja opetustoiminta siirtyy lähivuosina Santalahdentien toimipisteeseen. Hervannan kampukselle tulevan sähkötalon suunnittelu on aloitettu. Sähkötalo valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Kohti kumppanuutta - Lapsiperheiden ja nuorten rajattomat palvelut -hanke päättyi Loppuvuoden 2012 aikana laadittiin Kohti kumppanuutta palvelujen käyttöönoton projektisuunnitelma. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Sähköinen lääkemääräys, e- resepti, otettiin käyttöön Tampereella huhtikuussa. Lääkäri laatii ja allekirjoittaa lääkemääräyksen sähköisesti ja tallentaa sen Reseptikeskus- 7

8 tietokantaan, minkä jälkeen potilas voi hakea lääkkeet mistä tahansa apteekista. Apteekissa nähdään asiakkaalle määrätyt lääkkeet Reseptikeskuksesta. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): E-resepti otettiin käyttöön tehostetussa palveluasumisessa. Verkkosivuilta löytyvä palvelusetelilaskuri on uusittu. Palveluseteliportaalia kehitetään yhteistyössä suurten kaupunkien kanssa. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Kaupungin elinkeinopalvelujen internetsivujen uudistaminen aloitettiin. Elinkeino- ja matkailupalveluiden VILI-verkkopalvelukokonaisuus on valmis ja avattu (www.tampereallbright.fi). Matkailuosion (FI, ENG, RU) visuaalisuutta, toiminnallisuutta ja sisältöä kehitettiin matkailijoita ja yrityksiä paremmin palvelevaksi. Sosiaalista mediaa käytettiin aktiivisesti ja erityisesti venäläisille kuluttajille luotiin palveluja. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Lapsille otettiin käyttöön kirjastopalveluissa sähköinen pelillinen mediakasvatusmateriaali, jota voi hyödyntää esimerkiksi koulujen mediakasvatuksessa. Varausten itsepalvelunouto on otettu käyttöön kolmessa aluekirjastossa. Kaupunkiympäristön kehittäminen (TH): Tampereen joukkoliikenne avasi sivuston facebookiin. Palvelun avulla pystytään jakamaan tietoa ja keskustelemaan entistä monipuolisemmin palveluista. Matkakorttien nettilataus on otettu käyttöön. Joukkoliikenteen tarjoamaan avoimeen dataan perustuvia sovellutuksia on otettu käyttöön. Katujen talvikunnossapidossa valmisteltiin tekstiviestipalvelua, jonka avulla kadunvarsien asukkaat saavat etukäteen viestin lumenpoistoon liittyvistä töistä. Kunnossapidossa valmisteltiin myös palvelua, jonka avulla kadun vaurioista tai kunnossapidon ongelmista voi jättää palautetta GIS-järjestelmään. Vuosittain seurattava mittari Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen kehittämis- ja laajentamistoimenpiteet Sitova tavoitetaso 2011 Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen tarjonta on laajentunut Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Pakolaisten kotouttamisen tukemiseksi eteläisellä sosiaaliasemalla on vuoden alusta työskennellyt sosiaaliohjaaja, joka on tehnyt ennaltaehkäisevää työtä maahanmuuttajaperheiden kanssa. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Maahanmuuttajille tarjottiin kulttuuriset erityistarpeet huomioon ottavia terveystarkastuksia. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Kotoutumiskoulutusta kehittävä hanke jatkui Tampereen ammattiopistossa (TAO) ja aikuislukiossa luku- ja kirjoitustaidon koulutuksella sekä aikuisten perusopetuksella. Kokemusten perusteella on valmisteltu Nuorten maahanmuuttajien luku- ja opiskelutaitojen koulutuksen opetussuunnitelma sekä Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetussuunnitelma. Tredean työperusteista maahanmuuttoa edistävä hanke käynnistyi. Kaupunkiseudun kuntien palveluista tuotettiin tietoa englanniksi livetampere.fi -sivustolle, jossa opastetaan maahanmuuttajia myös työnhaun ja suomalaisen työelämän kysymyksissä. Työnantajia neuvottiin kansainvälisen rekrytoinnin kysymyksissä. Tampereen kaupungin henkilöstölle valmisteltiin henkilöstöyksikön kanssa monikulttuurisuuskoulutuksia. Hankkeella pyrittiin vaikuttamaan maahanmuuttajiin kohdistuviin asenteisiin eri keinoin. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Työväenopisto on toteuttanut ilmaista Kotona Suomessa -infosarjaa maahanmuuttajille. Opetusja kulttuuriministeriön sekä salibandyseura Classicin kanssa on käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on saattaa kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat yhteen liikunnan avulla. Hankkeen myötä käynnistyi viisi ryhmää, joista kaksi on naisille suunnattuja. Hankkeeseen liittyen järjestettiin myös monikulttuurinen liikuntatapahtuma Tampere Areenalla Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. 8

9 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2012 Muutettu TA 2012 Alkuperäinen TA 2012 Toimintatuotot Tuet ja avustukset Tuotot yhteensä Toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos Olennaiset poikkeamat talousarvioon Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 0,4 milj. euroa talousarviota pienempinä, mikä johtui pääosin palkkatuettujen työllistämisjaksojen jatkumisesta yli vuodenvaihteen. Kuluneena vuonna käyttämättä jääneitä työllistämismäärärahoja (0,22 milj. euroa) esitetään uudelleen budjetoitavaksi vuodelle Osaamisen ja elinkeinojen edistämisen palvelut (bruttobudjetoitu) Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuperäinen talousarvio KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Osaamis- ja elinkeinolautakunta ohjaa ja valvoo alaistaan toimintaa. Lautakunta vastaa toimintayksikön hallinnon, talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta. Tilaajapäällikkö ja tilaajajohtaja johtavat ja kehittävät lautakunnan alaista toimintaa ja huolehtivat sen hallinnon, talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, ei osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin tiedossa ole. Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu edellä toimintakertomuksessa. Osaamis- ja elinkeinolautakunta on hyväksynyt tilaajalautakuntien riskienhallintasuunnitelman. Toimintayksikössä on tunnistettu merkittävimmät yksikön toimintaa uhkaavat riskit ja määritelty, miten niihin vastataan. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin toiminnalle tai toimintatavoitteiden toteutumiselle. 9

10 Tilikauden aikana osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessissa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä yksikkö ole joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen sopimushallinta on vastuutettu. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita negatiivisia seuraamuksia. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessi on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla. Kokonaisarviona osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin johto lausuu, että sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. 10

11 Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus -palvelukokonaisuus sisältää ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen. Toisen asteen ammatillinen koulutus on ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan lukioopetuksen järjestämiseen. Järjestämisluvan haltija päättää oppilaitoksista, joissa lukio-opetusta annetaan. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toisen asteen ammatillista koulutusta tuotti vuonna 2012 Tampereen ammattiopisto (TAO) viidessä toimipisteessä. Tampereen kaupungin lukiokoulutusta annettiin kuudessa päivälukiossa sekä aikuislukiossa. Osalla tamperelaisia lukioita on valtakunnallinen erityistehtävä. Osaamis- ja elinkeinolautakunta teki vuonna 2010 päätöksen lukioverkon kehittämisestä. Päätökseen liittyen Tammerkosken ja Kaarilan lukiot yhdistyivät syyslukukauden 2012 alusta ja toiminta siirtyi Sampolan kiinteistöön. Luoviin aloihin painottuva lukio sai nimekseen Tammerkosken lukio. Hervannassa sijaitseva Tampereen teknillinen lukio siirtyy vuonna 2013 Tredun kampusalueelle, jonne sille on rakenteilla uudet tilat. Lukiolla on opetussuunnitelmallinen painotus matematiikkaan ja tietotekniikkaan. Tampereen klassillisen lukion tilojen laajennustöiden suunnittelu aloitettiin ja lukiolle annetaan opetussuunnitelmallinen luonnontiedepainotus syksystä 2013 alkaen. Hatanpään lukion opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi lisättiin musiikin ohella myös musiikkiteatteri. Tämän jälkeen kaikilla kaupungin päivälukioilla on joko oma opetussuunnitelmallinen painotuksensa tai valtakunnallinen erityistehtävä. Vuonna 2012 valmisteltiin Tampereen ammattiopiston (TAO) ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän (Pirko) yhdistyminen. Tuloksena syntyi Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu), joka aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Tampere toimii isäntäkuntana ammatillisen koulutuksen järjestämisessä 12 kunnan solmiman yhteistoimintasopimuksen nojalla. Keskeisenä kehittämisen painopisteenä vuonna 2013 on Tredun toiminnan käynnistäminen yhtenäisenä oppilaitoksena mukaan lukien yhteisten prosessien kehittäminen ja opetussuunnitelmien yhtenäistäminen. Vuonna 2013 Tredu toimii 19 toimipisteessä kahdeksan kunnan alueella. Vuonna 2013 käynnistetään työ ammatillisen koulutuksen toimipisteverkon ja tilojen käytön kehittämiseksi. Työssä otetaan huomioon aiemmat linjaukset kampusajattelun kehittämisestä Tampereella. Tampere on sitoutunut koulutuksen järjestäjänä yhteistyökunnissa sijaitsevien toimipisteiden säilyttämiseen vuoden 2017 loppuun asti. Tampereen ammattiopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) järjestämässä haussa 50 uutta opiskelijapaikkaa ammatilliseen peruskoulutukseen alkaen. Lisäpaikat ohjattiin kone- ja metallialalle sekä liiketalouden alalle. Tampereen seudun ammattiopiston järjestämislupa on alkaen yhteensä opiskelijapaikkaa. Opintojen keskeyttäminen on ongelma ammatillisessa koulutuksessa. Siihen pyritään puuttumaan tarjoamalla opiskelijoille yksilöllisiä tukitoimia. Opiskelijahuollon ja tukiopetuksen lisäksi vuonna 2012 opiskelijat saivat tukea muun muassa Korjaamohankkeen ja Tikas-toiminnan palveluista. Tilaajan ja tuottajan välisessä palvelusopimuksessa sovittuina kehittämiskohteina keskeyttämisen ehkäisyn lisäksi olivat muun muassa nivelvaiheen yhteistyö perusopetuksen kanssa, vieraskielisen koulutuksen lisääminen, lukiokoulutuksen paikallinen ja seudullinen yhteistyö, ammatillisen koulutuksen eri muotojen kuten osatutkintopolun kehittäminen sekä yhdistelmätutkintojen kehittäminen. Toisen asteen koulutuksen vahvaa sisäistä yhteistyötä samanaikaiseen ammattitutkintoon ja ylioppilastutkintoon johtavan yhdistelmätutkintokoulutuksen järjestämisessä jatkettiin edelleen vuonna Ammatillisessa koulutuksessa tarjottiin työelämän tarpeeseen myös ammatillisia yhdistelmätutkintoja (ns. kaksoisammattitutkinto). 11

12 Palvelutilauksen toteutuminen Toisen asteen koulutus Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio Muutokset Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Oma tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Toisen asteen koulutus Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuperäinen talousarvio KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

13 Osaamisen edistäminen Osaamisen edistäminen palvelukokonaisuus sisältää muun muassa toisen asteen koulutuksen toteuttaman aikuiskoulutuksen sekä yhdistelmätutkintokoulutuksen (ammattilukio), jotka tähtäävät osaamisen edistämiseen ja ylläpitämiseen. Palvelukokonaisuuteen kuuluu myös tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen. Lisäksi palvelukokonaisuuteen sisältyvät Tampereen kesäyliopiston sekä Mind Trek ry:n kanssa solmitut palvelusopimukset ja avustusluonteisia eriä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampere edistää tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämistä rahoittamalla osin tai kokonaan erikseen sovittuja professuureja ja tutkimusalueita. Vuoden 2012 aikana rahoitettiin seuraavia kohteita: Tutkivan teatterityön keskus (TaY), geriatrian professuuri (TaY), kasvatustieteiden professuuri (oppimisympäristöjen kehittäminen; TaY), ROViR-professuuri (VTT), jätteenkäsittelyn energiatehokkuuden ja jätteiden uudelleenkäytön kehittämisohjelma (TTY) sekä teollisuuden palveluliiketoiminnan tutkimusohjelma (TTY). Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämisessä on käytössä tavoitteellinen sopimuspohjainen yhteistyö määriteltyine seurantakäytäntöineen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen rooli on vahva vastattaessa työelämän muutokseen sekä työllisyyden hoidossa. Työikäiselle aikuisväestölle sopivaa tutkintokoulutusta sekä lisä- ja täydennyskoulutusta on suunnattu vastaamaan kysyntään. Sosiaali- ja terveysalan lähihoitajan aikuiskoulutustarjontaa lisättiin ottamalla sisään yksi ryhmä aiempaa enemmän syksyllä 2012 järjestämisluvan opiskelijamäärän puitteissa. Kaikki kaupungissa toimivat ammatilliset oppilaitokset sekä korkeakoulut järjestävät ammatillista aikuiskoulutusta. Kaupunki tukee omistamiensa oppilaitosten pyrkimyksiä aikuiskoulutuksen kehittämiseksi sekä edistää kaupungissa toimivien oppilaitosten laajaa yhteistyötä. Palvelutilauksen toteutuminen Osaamisen edistäminen Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio Muutokset Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Oma tuotanto yhteensä Muut palvelut Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen Oppimisympäristöjen kehittäminen Kesäyliopistotoiminta Avustukset Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Osaamisen edistämisen palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat 0,04 milj. euroa budjetoitua pienempinä, mikä johtui kehittämishankkeisiin varattujen määrärahojen käytöstä. Osaamisen edistäminen Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuperäinen talousarvio KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

14 Elinkeinojen edistäminen Elinkeinojen edistämisen palvelukokonaisuus sisältää elinkeino- ja matkailupalvelut, työllisyydenhoidon palvelut sekä maaseutuelinkeinotoiminnan viranomaispalvelut. Elinkeinojen edistämisen palveluiden keskeinen tavoite on tukea alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä edistämällä elinkeinoelämälle vetovoimaisen toimintaympäristön muodostumista alueella. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Taloustilanne vaikeutui ja työttömyys kääntyi kasvuun vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla. Käänne pysäytti laman jälkeen alkaneen varovaisen myönteisen kehityksen. Alueen elinkeinoelämässä ja työttömyystilanteessa näkyvät monin tavoin vuonna 2008 alkaneen epävakaan taloustilanteen vaikutukset. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden 2012 aikana. Työllisyydenhoidon palvelut suunnattiin vaikean työllisyystilanteen mukaisesti, ja palveluita kohdennettiin erityisesti nuorille ja yli vuoden työttömänä olleille. Nuorten tilanteeseen panostettiin muun muassa tuetulla työharjoittelulla sekä koulutukseen ja työhön pääsyä tukevalla yksilöllisellä ohjauksella. Pidempään työttömänä olleille moniammatillista palvelua tarjoaa Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus TYP, joka Tampereen toiminnan osalta on osa Työllisyydenhoidon palveluyksikköä (TYPA). TYPA:n lisäksi työllisyydenhoidon palveluja tilattiin laitoshoidon tekniseltä yksiköltä asiakaspalveluperusteisen palkkatukityöllistämisen osalta. Pormestarin nimittämä työryhmä luovutti keväällä 2012 raporttinsa kaupungin työllisyydenhoidon palveluiden järjestämisestä vuodesta 2013 alkaen. Kaupunginhallitus hyväksyi raportissa esitetyt linjaukset ja sen seurauksena työllisyydenhoidon palveluiden tilaaminen keskitettiin osaamis- ja elinkeinolautakunnalle. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden lautakunnan vastuulle kuuluvat sosiaalisen kuntoutuksen palvelut. Työllisyydenhoidon palveluyksikkö TYPA vakinaistettiin neljän vuoden kokeilujakson päätteeksi vuoden 2013 alussa. Tampere hyväksyttiin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön työllisyydenhoidon kuntakokeiluun, jolla etsitään keinoja pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseen. Tavoitteena on muodostaa työllisyydenhoidon palveluista yhtenäinen, hallittu ja toimenpiteiltään vaikuttava palveluiden kokonaisuus. Palvelutarjontaa ja asiakkaan palveluketjua kehitetään yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon ja kaupungin sosiaalipalveluiden kanssa. Kaupungilla on merkittävä rooli vuoden 2013 alusta voimaan tulleen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. Nuorisotakuun mukaan jokaiselle työttömälle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Elinkeinopalveluiden tehtävänä on osaltaan edistää yrityksille houkuttelevan toimintaympäristön muodostumista ja vahvistamista alueella. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan tilaama elinkeinopalvelujen kokonaisuus muodostui matkailijoiden, investointien sekä osaajien houkuttelusta ja innovaatiopalveluista sekä niitä tukevista seutumarkkinoinnin toimenpiteistä. Lisäksi keskeisenä tavoitteena oli tukea yritystoiminnan perusedellytyksiä sekä tukea alueen kärkitoimialojen ja uusien nousevien alojen kehittymistä. Matkailupalvelut kehittivät alueen matkailuelinkeinoa ja markkinoivat vetovoimatekijöitä potentiaalisille vierailijoille sekä antoivat matkailuneuvontaa, yhteisenä tavoitteena alueen matkailutulon kasvattaminen. Elinkeino- ja matkailupalveluita koskeva palvelusopimus solmittiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n kanssa. Elinkeinopolitiikan strategisesta määrittelystä ja ohjauksesta vastaa konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmä. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan palvelutilauksen lisäksi elinkeinotoimintaa ja ympäristöä kehitetään kaupungin elinkeinopoliittisilla hankkeilla. Maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut on tuotettu vuodesta 2011 alkaen yhteistoiminta-alueella, jonka isäntäkuntana toimii Oriveden kaupunki. 14

15 Palvelutilauksen toteutuminen Elinkeinojen edistäminen Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio Muutokset Työllisyydenhoidon palvelut Oma tuotanto yhteensä Elinkeino- ja matkailupalvelut Maaseutupalvelut Muut palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintakulut 0,32 milj. euroa talousarviota pienempinä, mikä johtui pääosin palkkatuettujen työllistämisjaksojen jatkumisesta yli vuodenvaihteen. Lisäksi kehittämishankkeisiin varattuja määrärahoja käytettiin budjetoitua vähemmän. Elinkeinojen edistäminen Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuperäinen talousarvio KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

16 PALVELUSOPIMUSTEN TAVOITTEIDEN TOTEUMA Toisen asteen koulutus Strategiset tavoitteet KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITE Osaavan työvoiman saatavuus on turvattu Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja PALVELUSTRATEGIAN TAVOITE Koulutusta on suunnattu kasvavan työvoimakysynnän avainaloille Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kehitetty erilaisia ammatillisen koulutuksen muotoja (mm. maahanmuuttajat, nuoret) TAVOITETASO ARVIOINTIMITTARI TOTEUMA 1-12/2012 Nykyistä koulutustarjontaa tarkastellaan kriittisesti ja analysoidaan suhteessa muuttuvaan elinkeinorakenteeseen. Jatketaan vuonna 2010 alkanutta kehittämistyötä. Käynnistetään starttipajatoiminta. Koulutustarjonnan suuntamisratkaisut. Kehittämistyön tilanne (ja tulokset). Starttipajan käynnistämistilanne ja toiminnan tulokset. Sosiaali- ja terveysalan/lähihoitaja aikuiskoulutus-tarjontaa lisättiin ottamalla sisään yksi ryhmä enemmän elokuussa 2012 järjestämisluvan opiskelijamäärän puitteissa. Järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä kasvoi 50 opiskelijapaikalla , ollen nyt Lisäpaikat ohjattiin kone- ja metallialalle sekä liiketalouden alalle. Aloitettiin englanninkielinen merkonomikoulutus. Korjaamo-hankkeen kohderyhmänä ovat Tampereen ammattiopiston nuorisoasteen alle 25-vuotiaat perustutkintoopiskelijat sekä lukioiden alle 25-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä tai pitkittyä. Hankkeen avulla on kehitetty uudenlaisia toimintamenetelmiä tukemaan opiskelijoiden opintoja sekä kasvua ja itsenäistymistä. Tärkeimmät kehittämiskohteet ovat: 1) Korjaamo-ohjaaja menetelmä: uudenlaisen työmuodon luominen ja vakiinnuttaminen oppilaitokseen. Työ painottuu ennaltaehkäisevään yksilötyöhön. 2) Konesoppi: yksilöllisen opiskelun mahdollistava oppimisympäristö kone- ja metallialan opiskelijoille. 3) Kerttu-ohjausmalli lukion maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Kaudella 1-6/2012 hankkeen ohjaajilla on ollut yhteensä 580 asiakasta, joille on annettu joko yksilö- tai ryhmämuotoista tukea 2891 h. Tämä tarkoittaa keskimäärin yli 100 asiakasta ohjaajaa kohden. 16 ESR-rahoitteisen SiltaLisä-hankeen päätoteuttajana on Silta- Valmennusyhdistys kaupungin perusopetuksen ja Tampereen ammattiopiston toimiessa osatoteuttajina. Hankkeessa on jatkettu projektisuunnitelman mukaista kehittämistyötä. Tavoitteena on luoda malli käsillä tekemiseen ja toimintaan perustuvalle lisäopetusryhmälle. Ryhmä on tarkoitettu niille peruskoulun päättäneille alle 18- vuotiaille nuorille, jotka eivät ole saaneet toisen asteen

17 opiskelupaikkaa ja joiden tavoitteena on sijoittuminen ammatilliseen koulutukseen. Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä Kaikille on varmistettu edellytysten mukainen koulutuspaikka Psykososiaalisen opiskelijahuollon resurssien riittävyys on varmistettu Koulutuspaikka on varmistettu peruskoulun päättäneille Koulutuspaikkoja tarjotaan riittävästi toisella asteella Psykososiaalisen opiskelijahuollon resurssit lisääntyvät yhdellä työparilla ja palveluiden välittömän asiakastyön (opiskelija-asiakkaat) osuus kasvaa. Koulutuspaikkoja toisella asteella tarjotaan riittävästi peruskoulun Koulutuspaikkojen riittävyys, ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkatarjontaan Lisäresursoinnin toteutuminen ja välittömään asiakastyöhön käytetyn ajan osuus Koulutuspaikkojen riittävyys, perusopetuksensa päättäneiden TIKAS-toiminnan ryhmä ja yksilötyön alaisuudessa on vuoden 2012 aikana ollut 48 syrjäytymisuhan alla ollutta nuorta, joista 40 kohdalta asetetut tavoitteet ovat joko kokonaan tai osittain toteutuneet. Ryhmätoimintaa on ollut viitenä päivänä viikossa klo välisenä aikana.tikastoiminnan puitteissa on kehitetty uusia väyliä opiskelijoille, joiden ammatillinen tutkinto on jäänyt syystä tai toisesta kesken. TIKAS-toiminnassa on mallinnettu ns. opinnollistamisen muotoja, mm. kokkien iltakerhon ja projektikurssin muodossa. Myös muita yksittäisiä kursseja ja opintokokonaisuuksia (mm. matematiiikka) on TIKAStoiminnan kautta ollut mahdollisuus suorittaa. Yhteistyötä opinnollistamisen suhteen on tehty erityisesti Siltavalmennuksen kanssa. TIKAS-toiminta on tutkintotavoitteista. TIKAS-toimintaa toteutetaan myös perinteisen ammattikoulutuksen ja työpaja-toiminnan välisellä alueella. Tällä alueella ei vastaavaa toimintaa ole Tampereella aiemmin ollut. TIKAS-toiminnan voidaankin katsoa toteuttavan ns. avoimen ammattikoulun toimintaperiaatteita madaltaen kynnystä ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Yksilöohjaus on myös tärkeä osa TIKAS-toimintaa. Tässä asiakasryhmässä korostuvat ohjaaminen ammatillisiin perustutkinto-opintoihin, työkokeiluihin, työpajoille tai suoraan työllistymiseen. Lukio: Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka 2012: 1, : 1, : 1,04 TAO: Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka 2012: 2, : 2, : 2,11 Resurssit eivät ole lisääntyneet psyko-sosiaalisessa opiskelijahuollossa, vaikka tarvetta siihen on. Välittömän asiakastyön osuus on riittävällä tasolla ja ennaltaehkäisevään ja muuhun ohjaustyöhön tulee kiinnittää resurssien lisääntyessä huomiota. 94,1% peruskoulun päättäneistä sijoittui toisen asteen koulutukseen. 2 peruskoulun päättänyttä ei 17

18 Koulutuksen kansainvälisyyttä ja työelämälähtöisyyttä on lisätty Koulutuksen työelämälähtöisyyttä on kehitetty Koulutuksen kansainvälisyyttä on kehitetty päättäneille. Ennakointitiedon hyödyntämistä kehitetään. Kansainvälisten opiskelija- ja opettajavaihtojen määrä kasvaa toisen asteen koulutuksessa. Vieraskielinen opetus lisääntyy toisen asteen koulutuksessa 18 tamperelaisten nuorten sijoittuminen toisen asteen koulutukseen Ennakointitiedon hyödyntämisen tilanne. Kansainvälisten opiskelija- ja opettajavaihtojen määrät (trenditieto) Vieraskielisen opetuksen määrä toisen asteen koulutuksessa (trenditieto) ole sijoittunut toisen asteen koulutukseen eikä muihin toimintoihin (lisäopetus, Silta-lisä, lukio-/ammattistartti jne.) ja 9:stä ei ole tietoa. Ennakointityö jatkuu suunnitelmien (hyväksytty ennakointiprosessi) mukaisesti TAO-työryhmän linjauksia noudattaen. Yhdistelmätutkintojen/ammatillinen pt ja lukio/yo-tutkinto -tarjontaa tarkastellaan kriittisesti yhteishaun vetovoimaisuustekijä huomioiden. TAO:sta lähteneet vaihto-opiskelijat: Pitkät (väh. 2 vkoa) opiskelijavaihdot: lv : 133 lv : 125 lv : 89 Lyhyet (alle 2 vkoa) opiskelijavaihdot: lv : 33 lv : 51 lv : 9 TAO:sta vaihtoon lähteneet opettajat ja asiantuntijat: Pitkät (väh.5 pvää) vaihdot: lv : 76 lv : 62 lv : 32 Lyhyet (3-4 pvää) vaihdot: lv : 47 lv : 118 lv : 34 TAO:on tulleet opiskelijat ja opettajat/asiantuntijat: Opiskelijavaihdot: lv: : 98 lv : 113 lv : 77 Opettaja-/asiantuntijavaihdot: lv : 123 lv : 74 lv : 69 Lukio: Lukuvuonna : - saksan kielidiplomiin valmistavaa opetusta kaksi kurssia, yksi syksyllä ja yksi keväällä, molemmissa 25 opiskelijaa - ilmaisutaidon kurssi, opetuskielinä englanti ja suomi, 15 opiskelijaa - ranskaa 1,5 kurssia, natiiviopettaja, 20 opisk.

19 - Global me kansainvälisyyskurssi, 22 opisk. - American history in English -kurssi, 24 opisk. - IB:lle valmennettaville opiskelijoille opetusta englanniksi (syksy 2012) 22,5 kurssia 11 oppiaineessa (kansallisen ops:n mukaisia kursseja) Lukuvuonna : - saksan kielidiplomiin valmistavaa opetusta 1 kurssi, 12 opiskelijaa (syksy) - saksan kielidiplomiin valmistavaa opetusta 1 kurssi, 16 opiskelijaa (kevät) - projektikurssi englanniksi, European Youth Parliament, 9 opiskelijaa - ilmaisutaidon kurssi, opetuskielinä englanti ja suomi, 15 opiskelijaa (englanninkielinen näytelmän ohjaaja kaikilla tunneilla) Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia Tamperelaiset oppilaitokset ovat maan vetovoimaisimpia Tampere sijoittuu korkealle hakijatietovertailuissa. Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteet etenevät suunnitellusti. Yhteisvalinnan tulokset Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteiden toteutustilanne. TAO: - Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto, International Wilderness Guide program (aikuiskoulutus). 31 opiskelijaa (2 kurssia) - Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto, Forest machine operator (aikuiskoulutus). 12 opiskelijaa (1 kurssi) - Liiketalouden perustutkinto (merkonomi) peruskoulupohjainen koulutus, asiakaspalvelu ja myynti eli Vocational Qualification in Business and Administration, Customer Services and Sales. 25 opiskelijaa - Lentokoneasennuksen perustutkinto, opintojakson osan Inhimilliset tekijät (Module 9 Human Factors) koulutus englannin kielisenä, pituus 2 ov. 32 opiskelijaa (2 kurssia) - Hirsirakentaminen Loghouse building course (aikuiskoulutus). 24 opiskelijaa (2 kurssia) Lukio: Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka 2012: 1, : 1, : 1,04 TAO: Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka 2012: 2, : 2, : 2,11 TOP School -hanke, Tampereen kaupungin oppimisympäristöjen kehittämishanke ( ) toteuttaa osaltaan kaupunkistrategian päämäärää Tampereesta 19

20 korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymänä. Hanke tukee ja vahvistaa myös Tampereen kaupunkiseudun koulutusosaamiseen liittyvää yritys- ja vientitoimintaa. Tampereen kaupunki varmistaa hankkeen kautta kansallisen Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toteutumista. Toisen asteen koulutus on ollut mukana pilottikohteiden toteutuksessa, mm. TEKES -rahoitteisessa Aktiiviset oppimistilat arvoverkkohankkeessa ja Learning Bridge - pirkanmaalaisen koulutusosaamisen vientiverkosto hankkeessa. Muut laadulliset ja vaikuttavuustavoitteet VAIKUTTAVUUSTAVOITE TOIMENPITEET TAVOITETASO ARVIOINTIMITTARI TOTEUMA 1-12/2012 Koulutus on tuloksellista ja Tutkinnon suorittamista vaikuttavaa edistetään ja tuetaan Tutkinto tuottaa työnantajille osaavaa työvoimaa Tutkinto antaa hyvät valmiudet jatko-opintoihin Tutkinnon suorittaa määräajassa - lukio-opiskelijoista 95% - ammatillisen koulutuksen perustutkinto-opiskelijoista (nuorten koulutus) 70% Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista työllistyy koulutuksen jälkeen 55% (seuranta 2 vuotta valmistumisen jälkeen) Tutkinnon suorittaneista jatkaa jatko-opintoihin - lukio-opiskelijoista 55% - ammatillisen tutkinnon suorittaneista 25% (seuranta 2 vuotta valmistumisen jälkeen) 20 Tutkinnon määräajassa suorittaneiden opiskelijoiden määrä Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen Toisen asteen koulutuksen jälkeinen jatko-opintoihin sijoittuminen (% tutkinnon suorittaneista) Lukio: Kevään 2012 ylioppilaista suoritti tutkinnon 3 vuodessa 87,5 %. Lukuvuonna jatkaa opintoja yli neljän vuoden 7 opiskelijaa. Yleislukiolaisista yo-tutkinnon suoritti 3 vuodessa 87,9 % (586) 4 vuodessa 8,1 % (54) (hylätty 27 eli 4 %) Erityislinjalaisista (painotettu ops) yo-tutkinnon suoritti 3 vuodessa 70,5 % (93) 4 vuodessa 29,5 % (39) TAO: 55,3 % Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista: 47,6 % työssä (vuosina valmistuneiden työllistyminen vuoden 2010 lopussa, Tilastokeskus) 14 % työttömänä Lukio: Yo-tutkinnon suorittaneista sijoittunut korkeakouluopintoihin vuosi valmistumisen jälkeen 53 % (yo 2009, sij. 2010) ja kaksi vuotta valmistumisen jälkeen 72 % (yo 2008, sij. 2010) Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista: 25,3 % Opiskelijoiden sitoutumista Lukiokoulutus: Ilman erityistä Ilman erityistä syytä eronneiden Syyslukukaudella 2012 ilman erityistä syytä (negatiivinen

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ TAMPEREEN KAUPUNKI TRE:52/00.01.01/2017 ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 19.1.2017, palvelualueen johtaja Teppo Rantanen 6 Voimaan 19.1.2017 Palvelualueen tehtävät, organisaatio

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Kouvolan seudun ammattiopisto

Kouvolan kaupunki Kouvolan seudun ammattiopisto Kouvolan kaupunki Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2015 Vastuuhenkilö Rehtori Timo Olli Toiminta ja siinä tapahtuneet olennaiset muutokset KSAO järjestää Opetus- ja kulttuuriministeriön alaista nuorten ja

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ 2017 Lempäälän kunta 2016 / NL Lähtökohdat Pirkanmaan koulutuskonsernin koulutustoiminta siirtyi omistajakuntien

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen 22.5.2012 Koulupudokkuuden ehkäisy Arja Kukkonen, ohjauspalveluiden päällikkö Opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon tuki Aira Rajamäki Opetushallituksen valtionavustustoiminta

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Nuorisotakuu 2013 - ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen. Noin 120

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

perusopetuksesta toiselle

perusopetuksesta toiselle Nuoren polku - ennakoidusti perusopetuksesta toiselle asteelle Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Paula Ylöstalo-Kuronen Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset Kirsi Kangaspunta johtaja Hallitusohjelman tavoite: maailman osaavimmaksi kansaksi Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot