Tuotteistetut palvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotteistetut palvelut"

Transkriptio

1 - Kalibrointijärjestelmän rakentaminen - Kalibrointikansio - RR-testit - GPS-taskukirja - Mittalaitteen valinta - Tarkkuusmittaukset teollisuudessa - Tärinämittaukset - Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin Hinnasto: -> hinnasto 09/13

2 Kalibrointijärjestelmän rakentaminen yritykseen -yhteistyöprojekti Mitä kalibrointitoiminta vaatii yritykseltä? Johdon hyväksynnän Toimitilat (kalibrointihuone) Kalibrointilaitteet Pätevän henkilökunnan Henkilökunnan hyväksynnän Kuva 1. Yrityksen mittalaitteiden hierarkia päänormaalista kalibroimattomiin mittalaitteisiin. Kalibrointijärjestelmä rakentuu pituuden mittauskoneet (0 m 20 m), pituusasteikko ja kulmavirheet yms Kalibrointiohjeistosta Yleiskuvauksesta: työohjeluettelot henkilöt dokumentointi poikkeamat asiakirjojen hallinta jne. Yleiskuvauksesta: Varsinaisista mittauslaitteista Mitataan tuotantoa Kalibrointilaitteista Jäljitettävästi kalibroituja 04/13

3 Kalibrointitoiminnan käynnistäminen yrityksessä Määritetään organisaatio ja vastuuhenkilö Kartoitetaan ja rekisteröidään yrityksen kaikki mittalaitteet Päätetään mitkä suureet ja mittauslaitteet otetaan kalibroinnin piiriin Laaditaan alustava kalibrointi- tai laatukäsikirja Laaditaan aikataulu Laaditaan alustava budjetti Kalibrointijärjestelmässä on määriteltävä Mitkä laitteet kalibroidaan, mitkä jätetään kalibroimatta Mistä haetaan jäljitettävyys (päänormaaliin) Miten usein kalibroidaan (mittalaitteet, kalibrointilaitteet) Sallittu epävarmuus Mitkä ovat yrityksen omat kalibrointilaitteet Kuka tekee kalibroinnit Tarvittava kalibrointiohjeisto ja ohjeiden ylläpito Miten MIKES voi auttaa yrityksen kalibrointijärjestelmän rakentamisessa? Yrityksen tarpeista riippuen räätälöidään sopivan kokoinen yhteisprojekti. Projekti sisältää tilanteen mukaan mm. aloituskäynnin, kartoituksen, avustamista järjestelmän rakentamisessa, koulutusta ja seurantakäyntejä. Pyydä tarjous. Kuva 2. Kalibrointijärjestelmän rakentamiskoulutuksen teorialuento. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

4 Konepajateknisten mittalaitteiden kalibrointikansio CD 2009 versio kalibrointiohjetta yleisimmille konepajateknisille mittalaitteille CD:nä Dim/VIM no Mittalaite 2.1.1a Laser-interferometrin suuntaus 2.1.1b Laser-interferometrien käyttö kulmapoikkeamien mittauksessa 2.1.1c Laser-interferometrien käyttö pituudenmittauksessa 2.1.3a Pituudenmittauskone 2.1.3b Trimos-pituudenmittauskone 2.1.3c (MUL-300) pituudenmittauskone 2.1.4a Piirtojalka 2.1.4b Korkeusmittauslaite Sähköinen pituusanturi Tesa -mittapalojen kalibrointilaite Mittakellon tarkastuslaite Mittapalasarja Mikrometrin nollaussauva 2.2.5a Hakatulkki 2.2.5b Kulmahakatulkki Rakotulkki 2.3.7a Teräsmittanauha 2.3.7b Circometri Teräsviivain 2.4.1a Toleranssitulkki 04/13

5 2.4.1b Mikrometrin asetuskiekkosarja Rengastulkki Optinen monitahokas Pyöröpöytä Autokollimaattori Vesivaaka Teodoliitti Yleiskulmamittain Vaaituskone Kulmamittapalat Suorakulma Pylvässuorakulma 3.4.4a Kartiomainen toleranssitappitulkki 3.4.4b Kartiomainen toleranssirengastulkki Tasolasi Mittaustaso Tasomaisuus laserilla Ympyrämäisyysnormaali Suurennusnormaali Pinnankarheusmittari Kierretappitulkki Kierrerengastulkki Kierrekitatulkki Pikatestikappale Työkalumikroskooppi D-mittauskone Mikrometri Syvyysmikrometri Työntömitta Syvyystyöntömitta Tikkumikrometri Reikämikrometri 6.1.8a Mittakello 6.1.8b Vippakello 6.1.8c Mikrokaattori 6.1.8d Digitaalimittakello 6.1.8e Reikäkello 6.1.8f Syvyysmittakello 6.1.8g Pikamittakello Ilman Dim/VIM-numeroa olevat laitteet 7.1 Mittakellon jalka 7.2 SKF-kartionmittauslaite 7.3 Ympyrämäisyydenmittauskone 7.4 Kovuusmittari 7.5 Roll Call -telamittauslaite 7.6 Työkalujen esiasetuslaite 7.7a Työstökoneen paikoitus ISO c Työstökoneen paikoituksen kalibrointi 7.7f Työstökoneen tsekkauslista Kalibrointikansion hinnan löydät hinnastosta. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

6 RR TUTKIMUS eli mittausjärjestelmän arviointi Millaista toleranssia pystyt oikeasti mittalaitteellasi mittaamaan? RR-TUTKIMUS RR-testit ovat määrämuotoisia kansainvälisesti tunnustettuja koemittauksia, jotka sisältävät myös ohjeet tulosten käsittelyyn ja tulkintaan. Testien nimi tulee englanninkielisistä sanoista repeatability (toistettavuus) ja reproducibility (uusittavuus). Testi kuvastaa nimensä mukaisesti hyvin satunnaisten virheitten suuruutta mittauksissa. RR-testillä saadaan yksinkertaisella koejärjestelyllä selville yrityksen mittausjärjestelmän hajonta ( epävarmuus ). Testin avulla voi tutkia, riittääkö mittalaite tai prosessi annettujen toleranssien mittaamiseen ja onko mahdollinen vika mittaajassa vai mittalaitteessa. Kuva 1. RR-tutkimuksessa käytettävä halkaisijamittauksen kappalesarja. 04/13

7 RR-testejä on kolmea lajia: lyhyt ja pitkä RRtesti sekä aistinvarainen tarkastus (attribuuttitarkastus). - Lyhyt testi kertoo mittauksen kokonaishajonnan. - Pitkä testi erottelee mittauksen uusittavuuden (AV-mittaajista johtuva osa) ja toistettavuuden (EV-laitteesta johtuva osa). - Aistinvaraisessa testissä testataan suoraan mittaajia. Testin suoritus lyhyesti: 2 3 mittaajaa 5 10 mitattavaa kappaletta Kukin mittaa kappaleet satunnaisjärjestyksessä kolme kertaa. Mittausjärjestelmän hajonta = mittalaitteen aiheuttama hajonta + mittaajan aiheuttama hajonta. Saatu RR-arvo kuvastaa kyseisen mittaajan käytetyllä mittalaitteella ja valituilla työkappaleilla syntyvää satunnaisvirhettä 99 %:n luotettavuustasolla, eli se vastaa lähinnä satunnaispoikkeamaa kattavuuskertoimella k = 3. Kun verrataan tulosta vaadittuun toleranssiin (tai prosessin hajontaan) saadaan RR %. Tämä RR % pitää olla alle 30 %, hyvä tulos on alle 15 % ja erinomainen tulos alle 10 % (tällöin mittalaite on kymmenen kertaa mittauskohdetta tarkempi). MIKSI RR-TESTIÄ TARVITAAN? RR-testillä varmistetaan, että mittaustapahtuman aiheuttama vaihtelu on riittävän pieni. Esimerkiksi tilastollinen prosessinohjaus eli SPC:n soveltaminen vaatii, että mittauksen vaihtelu ei dominoi tuloksia. RR:llä varmistetaan, että mittaustapahtuman hajonta on suhteessa toleranssin tai valmistusprosessin hajontaan riittävän pieni. RR:llä opitaan tuntemaan oma mittausjärjestelmän kyky hyviin mittauksiin. Mikäli käytetään kalibroituja kappaleita, saadaan esille myös systemaattiset virhelähteet. Testin hinta määräytyy testin laajuuden mukaan. Lyhimmillään testi on 2 3 h / kolmen hengen ryhmä. Pyydä räätälöity tarjous. Kuva 2. RR-tutkimuksen harjoitustyöt. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

8 Ovatko yrityksenne tekniset piirustukset laadukkaita ja ajan tasalla? Joko tunnet GPS-standardit? (Geometrical Product Specifications eli geometrinen tuotemäärittely) Tiedätkö mitä tarkoittavat verhopinta ja menorajan periaate? Kilpailukykysi on vaarassa ellet tunne näitä käsitteitä yhtä hyvin kuin halpatuotantomaiden kilpailijat. Pitääkö valmistusmaa ottaa huomioon jo suunnittelussa? GPS-taskukirja on pieni suuri kirja: paljon asiaa tiivistetyssä muodossa. Se on muistikirja, josta löydät viittaukset varsinaisiin standardeihin. Per Bennich ja Henrik Nielsen: GPS Taskukirja, Ensimmäinen painos 2010, suom. Mittatekniikan keskus ISBN , A6, 36 s. Kirjan hinta on 11 / kpl + toimituskulut. (Tiedustele oppilaitosalennusta.) 04/13

9 Yleiset GPS-standardit (18 ryhmää) Yleiset Suunnitteluvaihe Mittausvaihe Ketjun lenkki 1. Piirustusmerkinnät Koodimerkinnät 2. Toleranssien määrittely Teoreettinen määrittely ja termistö 3. Todellisten elementtien ominaisuuksien tai parametrien määrittely 4. Työkappaleen poikkeamien määrittäminen Vertailu toleranssirajoihin 5. Vaatimukset mittauslaitteille 6. Kalibrointivaatimukset Kalibrointistandardit 1. Mitta Dimensio Geometria Pinta 2. Etäisyys 3. Säde 4. Kulma 5. Viivan muoto, peruselementeistä riippumaton 6. Viivan muoto, peruselementeistä riippuva 7. Pinnan muoto, peruselementeistä riippumaton 8. Pinnan muoto, peruselementeistä riippuva 9. Suunta 10. Sijainti 11. Heitto 12. Kokonaisheitto 13. Peruselementit 14. Karheusprofiili 15. Aaltomaisuusprofiili 16. Suodattamaton profiili GPS-standardien eli geometrisen tuotemäärittelyn rakenne on matriisi Yleiset GPS-standardit voidaan jaotella 18 ryhmään (pystyakseli) ominaisuuden perusteella ja kuuteen osa-alueeseen (vaaka-akseli) sen mukaan, mitä tuotantovaihtetta (suunnittelu, mittaus, kalibrointi...) standardi koskee. Matriisi kertoo, mihin standardia sovelletaan, eli se liittää yhteen standardin ja käytännön. Esimerkiksi standardi ISO 286 liittyy GPS-matriisin yleisten standardien mittatoleransseja käsittelevän standardiketjun lenkkeihin 1 ja 2 (eli toleranssien määrittelyyn ja piirustusmerkintöihin.) Yleisiä GPS-standardeja täydentävät prosessiin liittyvät täydentävät GPS-standardit (esim. valujen toleranssit) sekä kone-elementteihin liittyvät täydentävät GPS-standardit (esim. kierteet, hammaspyörätoleranssit). 17. Pintavirheet Nurkka 18. Reunat Kansallinen mittanormaalilaboratorio Apulaistutkija Monika Lecklin puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

10 Asiantuntijapalvelu mittausongelman ratkaisuun miten löydät oikean mittausmenetelmän tai -laitteen? MIKES tarjoaa asiantuntija-apua erilaisten mittausongelmien ratkaisemiseksi. Toteutamme kartoitusprojekteja käytössä olevan mittausmenetelmän kehittämiseksi, mittausongelman ratkaisemiseksi tai esimerkiksi sopivan mittauslaitteiston hankkimiseksi. Olemme puolueettomana tutkimuslaitoksena luotettava yhteistyöosapuoli. Peruspaketti 1 Asiakkaan tarpeiden läpikäynti kartoitetaan tarve ja selvitetään eri mittalaitevaihtoehdot tapaaminen MIKESissä, jolloin paikalla on eri alojen tutkijoita MIKESistä tapaaminen asiakkaan luona, jolloin mittausongelma on paremmin ymmärrettävissä vaihtoehtojen kartoituksen jälkeen MIKES tekee ehdotuksen jatkotoimista 04/13

11 Seuraavassa työpakettivaihtoehtoja pituusmetrologian alueelta. Työpaketti 1 Kartoitus Kartoitetaan ja määritetään mittaustarpeet asiakkaan määrittelemällä alueella: esiselvitysvaihe kriittisille mitoille ja toleransseille muiden komponenttien mittaustarve määritetään vaadittava mittausepävarmuus, jotta toleranssit voidaan todentaa testimittauksia MIKESin mittalaitteilla markkinatutkimus mittalaitteista, jotka soveltuvat ko. tarkoitukseen ja niiden hintatason selvittäminen pohditaan yhdessä ratkaisujen sopivuutta osaamistarve, tilatarve kalibroinnin järjestäminen ylläpitokustannukset mikäli tarkoituksenmukaista ja mahdollista voidaan järjestää yhden tai useamman mittalaitteen koekäyttö. EUROPEAN UNION EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INVESTING IN YOUR FUTURE Työpaketti 2 Tilaus ja vastaanotto Ennen tilausta käydään läpi yksityiskohtainen mittalaitteen toimitussisältö: tarvittavat ohjelmistot mittapäät objektiivit ja muut apulaitteet takuu huoltokysymykset vastaanottotarkastuksen sisältö Tarvittaessa MIKES osallistuu vastaanottoon ja siihen liittyvien testien suunnitteluun, analysointiin ja johtopäätösten tekoon. Työpaketti 3 Laitteen käyttöönotto MIKES avustaa mittalaiteen käyttöönotossa. Tämä pitää sisällään: yleiskoulutuksen mittaajille 1 pv sujuvan mittauksen suunnittelua kuten esim. jigit laadunvarmistuksen ja kalibrointiohjelman suunnittelua mittausohjeiden laadintaa toleranssit ja hyväksymisrajat. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous MIKESistä. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

12 MIKES tarkkuusmittaukset teollisuudessa osa mittalaitteista on kalibroitava käyttöpaikoillaan Teollisuudessa on paljon laitteita, joita ei voi kokonsa, tarkkuutensa tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi kuljettaa kalibroitavaksi. MIKES tekee jäljitettäviä kalibrointeja sekä mittauksia myös mittakoneiden ja laitteistojen käyttöpaikoilla. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan mittaustulok-sen tai mittanormaalin yhteyttä kansallisiin tai kansainvälisiin mittanormaaleihin sellai-sen aukottoman vertailuketjun välityksellä, jossa on tiedossa kaikkien vertailujen epä-varmuudet. MIKES kalibroi mm. pituuden, voiman ja vääntömomentin sekä eri sähkösuureiden mittalaitteita myös käyttöpaikalla. 04/13

13 Pituusmittaukset käyttöpaikalla: pituuden mittauskoneet (0 m 20 m), pituusasteikko ja kulmavirheet yms työstökoneet (0 30 m), paikoitustarkkuus, pituusasteikko ja kulmavirheet pyöröpöydät (360 ), kulma-asteikko lieriö- ja ympyräisyysmittakoneet mittapalakomparaattorit koordinaattimittauskoneet mittaustasot (0,1m 5 m) ja tasomai-suus korkeudenmittalaitteet (0 1 m), as-teikko vetokoneasteikot mittapenkit, jigit ja sylinterimittaukset Pituuden kuljetettavia mittanormaaleja ovat mm: laser-interferometri, mittapalat, porrasmittapala, autokollimaattori, polygoni, ympyrämäisyysnormaali, suorakulma jne. Sähkösuureiden mittaukset käyttöpaikalla: jännitteenjakajat (ac, dc ja syöksy) jännite- ja virtamuuntajat suurjännitekuristimet kondensaattorit jännitetesterit normaalisähkömittaukset Värähtelymittaukset: Rakennusten/rakenteiden värähtelymittaukset Voima- ja vääntömomenttimittaukset käyttöpaikalla: voima < 1MN vääntömomentti < 20 knm Asiakkaan luona tehtävien kalibrointien tarkkuus ja jäljitettävyys perustuu osaavaan henkilöstöön, kuljetettavien mittanormaalien huolelliseen käsittelyyn ja säilytykseen sekä mittausolosuhteiden mittaamiseen ja huomioimiseen tuloksissa ja mittausepävarmuuslaskelmissa. MIKES veloittaa asiakkaan luona tehtävistä kalibroinneista ja mittauksista normaalin hinnastonsa mukaisen hinnan tai toteutunei-den kustannusten mukaan. Lisäkustannuk-sena kenttäkalibroinnista tulevat matkakus-tannukset ja päivärahat (sekä mahdollinen matka-aikaveloitus). EUROPEAN UNION EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INVESTING IN YOUR FUTURE Kansallinen mittanormaalilaboratorio Asiakaspalvelupäällikkö Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

14 Tärinämittaukset MIKESissä on kehitetty laitteisto, jolla voidaan seurata 24/7 -periaatteella vaativien tilojen tärinäolosuhteita. Järjestelmä koostuu kahdesta erillisestä seismisestä 3-D kiihtyvyysanturijärjestelmästä, joiden herkkyys alkaa kiihtyvyydestä 0,2 µg (g on putoamiskiihtyvyys). Laitteistolla voidaan seurata mm. tärinävaimennusratkaisujen toimivuutta asettamalla anturit vaimentimen kummallekin puolelle. MIKESin laboratorioissa tehdään tärinälle herkkiä mittauksia. Herkkyyden vuoksi on vuonna 2005 valmistuneen uudisrakennuksemme tärinöitä mitattu rakentamisen jokaisessa vaiheessa suunnittelusta lähtien. Laboratorioidemme tärinävaimennukset on suunniteltu mittauksiin ja kokemukseen perustuen. Lopputulos on onnistunut erinomaisesti, katso kuva 1. Kuva 1. Vasemmalla MIKESin kahdesta eri 3-D anturista koostuva tärinämittausjärjestelmä. Oikealla on kuva MIKESin ilmajousiin perustuvasta tärinävaimentimesta, jonka toimintaa on seurattu metroradan louhinnan aikana. 04/13

15 Länsimetron rakentamisesta aiheutuu tärinöitä, joiden mittaaminen kiinnostaa MIKESiä, katso kuva 2. Metroradan louhinnat vaikuttavat Otaniemessä olevien tutkimustilojen käyttöön usean vuoden ajan. Seuraamme vallitsevia tärinätasoja omissa laboratoriotiloissamme. Tärinämittauksia olemme tehneet myös Viron kansallisessa metrologialaitoksessa (Metrosert Ltd.). Mittausten tulokset otettiin huomioon laboratorioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tarjoamme puolueetonta mittausta myös muille asiasta kiinnostuneille. MIKESin käyttämät anturit ovat jäljitettävästi kalibroituja omassa laboratoriossamme. Palvelumme TÄRINÄMITTAUKSET seismisillä kiihtyvyysantureilla lyhyistä jaksoista tai jatkuvasti (24/7) Mittausalue 0,2 µg 0,1 g. Taajuusalue 0,4 Hz 300 Hz. Yksi tai kaksi anturiasemaa tarpeen mukaan, mittaus xyz-koordinaattien suunnassa. Seuranta mahdollista asiakkaan koneelta. Analyysi joko asiakkaan tai MIKESin toimesta. Ota yhteyttä ja pyydä räätälöity tarjous MIKESistä. v (mm/s) :33:53 measured value limit value Time (s) Kuva 2. Metrotunnelin räjäytyksen aiheuttama tärinä MIKESissä mitattuna. Kuvaan on merkitty punaisella sallitut räjäytysten aiheuttamat suurimmat amplitudit: Räjäytyksestä aiheutunut tärinä pysyi sallituissa rajoissa. Metrotunneli kiertää MIKESin noin 300 m etäisyydellä. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Kari Riski puh Tutkija Jussi Hämäläinen puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

16 Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin Kalibrointi, jäljitettävyys ja mittausepävarmuus miten ne liittyvät toisiinsa? Haluatko saada luotettavia tuloksia tarkoituksenmukaisella mittausepävarmuudella? Tiedätkö miten mittausepävarmuus määritetään? Entä mitä hyötyä siitä on? MIKES tarjoaa koulutusta mittausepävarmuuden määrittämiseen. MIKESin tiloissa Espoon Otaniemessä järjestetään kaikille avoimia päivän mittaisia koulutustilaisuuksia: Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin. Tämän lisäksi toteutamme asiakkaille räätälöityjä kursseja erikseen sovittavassa laajuudessa. Toteutamme myös mittausepävarmuuslaskennat asiakkaan lähtötiedoilla. Mittausepävarmuuden koulutus ja laskenta noudattaa kansainvälisen tunnetun mittausepävarmuusoppaan pe-riaatteita (GUM, Guide to the expression of Uncertainty in Measurement). 1) Mittausepävarmuuskurssit jen lähtötietojen perusteella. Kurssi voidaan toteuttaa MIKESissä tai asiakkaan tiloissa. Kurssin sisältö suunnitellaan ja sovitaan yhdessä. Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin koulutuspäivä voidaan toteuttaa myös sellaisenaan asiakkaan luona. 3) Mittausepävarmuuslaskennat MIKES toteuttaa mittausepävarmuuslaskentoja asiakkaan lähtötiedoilla. Mittausepävarmuuden arviointi ja laskenta projektit toteutetaan tiivissä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Laskentaa viedään eteenpäin askel kerrallaan, asiakkaan täydentäessä ja tarkentaessa lähtötietoja. Kurssit ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Päivän aikana perehdytään mittausepävarmuuden määrittämisen periaatteisiin sekä harjoitellaan muutaman yksinkertaisen laskuesimerkin avulla. Osallistujat saavat perustiedot mittausepävarmuuden arvioinnista ja laskemisesta sekä ideoita kurssilla esitettyjen asioiden soveltamiseksi omissa mittauskohteissaan. Laskuesimerkit tukevat mittausepävarmuusarvion laatimisen konkreettista oppimista ja ovat periaatteiltaan sovellettavissa yleisellä tasolla. 2) Räätälöidyt kurssit Räätälöidyillä kursseilla keskitytään asiakkaan mittauskohteisiin ja käsitellään esimerkkejä asiakkaalta saatu- Lopputuotteena asiakas saa käyttöönsä muunneltavissa olevat Excel-taulukot laskennasta sekä opastuksen niiden käyttöön ja laajempaan hyödyntämiseen. 04/13

17 Järkevä mittausepävarmuus Mittausten luotettavuustason määrittäminen eli halutun mittausepävarmuustavoitteen asettaminen on aina tasapainoilua suhteessa kustannuksiin. Tärkeintä on pyrkiä järkevään, tarvittavaan tarkkuuteen. Ei liian huonoon eikä liian hyvään. On itsestään selvää, että liian huono mittausten luotettavuustaso aiheuttaa vääriä päätöksiä ja merkittävää hävikkiä. Toisaalta myös liiallinen tarkkuuden tavoittelu mittauksissa syö aikaa ja kasvattaa kustannuksia. Pääasiassa kustannussäästöjä saavutetaan välttämällä turhia kustannuksia. Jotta tuote tai yksittäinen kappale saadaan mahdollisimman taloudellisesti valmistettua, kaikkien kustannustekijöiden summan tulee olla mahdollisimman pieni. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toleranssien tulee olla mahdollisimman väljät niissä rajoissa kuin toiminnalliset vaatimukset sen sallivat ja mittaukset tulee toteuttaa mahdollisimman tarkasti siten, kuin se on ilman kohtuuttomia kustannuksia järjestettävissä. Mittausepävarmuus vs. spesifikaatiot Spesifikaationmukaisuutta (tai minkä tahansa hyväksymisrajan toteutumista) tutkittaessa tulee ottaa mittausepävarmuus huomioon. Se kertoo, millä tasolla saatuun tulokseen voidaan luottaa. Jos mittaustulos on epävarmuuksineen rajan ulkona tai sisällä niin silloin voidaan tehdä yksikäsitteinen päätös hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Rajatapaukset taas ovat epäselviä, ja niitä myyjä ja ostaja tulkitsevat eri tavalla. Mittaukset ovat kaikkialla päätöksenteon pohjana Mittaustuloksia käytetään päätöksenteon perusteena, myös terveydenhuollossa. Siksi epätarkat mittaukset heikentävät kilpailukykyä ja lisäävät kustannuksia. Mittausten osuus bruttokansantuotteesta on erään arvion mukaan useita miljardeja euroja. Esimerkiksi teollisuuden valmistusprosessien ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista noin % aiheutuu mittauksista. Panostus mittausten luotettavuuteen lisää tuottavuutta ja turvallisuutta. Mittausten perusteella pitää voida tehdä perusteltuja ja järkeviä päätöksiä, siksi mittaustulosten pitää olla ehdottoman luotettavia. Mittaus Jäljitettävyystorni D K M P Mittalaite D K M P Käyttönormaali D K M P Referenssinormaali D K M P Sekundäärinormaali D K M P Primäärinormaali D K M P SI-järjestelmä Mittausepävarmuus Minkä tahansa osan puuttuminen aiheuttaa tornin sortumisen. Minkä tahansa osan puuttuminen aiheuttaa Jäljitettävyyttä tornin sortumisen. ei ole mikäli jokainen vaihe ei täytä jäljitettävyyden tunnusmerkkejä. Jäljitettävyyttä ei ole mikäli jokainen vaihe Epävarmuus ei täytä jäljitettävyyden ei missään kohdassa voi olla parempi tunnusmerkkejä. kuin sen alla olevissa kerroksissa. Epävarmuus Mittausepävarmuus ei missään kohdassa voi Dokumentoidut olla parempi kuin ja sen yleisesti alla hyväksytyt menetelmät olevissa Pätevyys kerroksissa. Kalibrointi edustava (kalibrointiväli, mittausalue) Mittausepävarmuus Dokumentoidut ja yleisesti Etkö hyväksytyt ole menetelmät varma, mistä aloittaisit? Olisiko pieni kertaus Pätevyys paikallaan? Tarvitsetko tukea omille johtopää- töksillesi? Kalibrointi edustava Ovatko lähtötiedot selvillä, mutta sinulla ei (kalibrointiväli, ole aikaa toteuttaa mittausalue) laskentaa? Osallistu MIKESin järjestämään Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin koulutuspäivään tai ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Sari Saxholm puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin KEMIAN PÄIVÄT 2011 Sari Saxholm, MIKES sari.saxholm@mikes.fi, p. 010 6054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ Säätytalo, Helsinki 10. 11.12.2015 Kalibrointi Kalibroinnissa määritetään mittarin

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

Tehoa robotiikasta -hanke. 1.1 Koordinaattimittalaitekoulutuksen sisältöjen ja toteutuksen suunnittelu

Tehoa robotiikasta -hanke. 1.1 Koordinaattimittalaitekoulutuksen sisältöjen ja toteutuksen suunnittelu Tehoa robotiikasta -hanke 1.1 Koordinaattimittalaitekoulutuksen sisältöjen ja toteutuksen suunnittelu Sisällys MITTAUSTARPEIDEN MÄÄRITTELY... 2 KOORDINAATTIMITTALAITTEEN JA MUIDEN MITTALAITTEIDEN TUOMAT

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich Jatkuvatoimiset paluuheijastuvuusmittaukset Kolme mittalaitetta, kaksi mittausten toimittajaa Kaksi

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja NOKKA-AKSELIEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin nokka-akseli(e)n mittaaminen ja ominaisuuksien laskeminen. Ns. A-(perusympyrä)

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY K022/A15/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNOLOGIA KALIBROINTIKESKUS K022 (EN ISO/IEC 17025)

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Jenni Harjuoja FINAS-päivä 26.1.2017 Luotettavuutta testaus- ja kalibrointituloksille

Lisätiedot

Veden laadun jatkuvatoimisen mittaamisen ja manuaalisen na ytteenoton kokonaisepa varmuudet

Veden laadun jatkuvatoimisen mittaamisen ja manuaalisen na ytteenoton kokonaisepa varmuudet Veden laadun jatkuvatoimisen mittaamisen ja manuaalisen na ytteenoton kokonaisepa varmuudet Loppuraportti 6.5.2016 / M-16M042 Maija Ojanen-Saloranta TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mittatekniikan keskus

Lisätiedot

What gets measured gets done

What gets measured gets done What gets measured gets done Ilmastonmuutos ja yritystoiminta, 1.11.2011 Hiilijalanjäljen laskenta 1. Ympäristövastuu ja hiilijalanjälki 2. Hiilijalanjälkilaskennan perusteet 3. Hiilijalanjäljen laskenta:

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU

TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU 22.1.2016 TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET Edellinen julkaisu vuodelta 2008 Uudet laatuvaatimukset voimassa

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

1 TYÖNTÖMITTA. sisä mittakärjet tuuma-nonio lukitusruuvi. 1.1 Yleistä työntömitasta

1 TYÖNTÖMITTA. sisä mittakärjet tuuma-nonio lukitusruuvi. 1.1 Yleistä työntömitasta MITTAVAUNU MATERIAALIA 1( 35) 1 TYÖNTÖMITTA 1.1 Yleistä työntömitasta Työntömitta ( tönäri, mauseri ) kuuluu tekniikan alan perustyökaluihin, joten sen oikeaoppinen käyttö on jokaisen ammattilaisen osattava.

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET Sami Similä Destia Oy / Asiantuntijapalvelut

KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET Sami Similä Destia Oy / Asiantuntijapalvelut KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET 2015 Sami Similä / Asiantuntijapalvelut Espoo huhtikuu 2015 1 Sisältö: 1. Johdanto sivu 2 2. Testit ja näytteet sivu 3 3. Tulokset testeittäin sivu 3 3.1 Kuulamylly sivu 3 3.2

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen J2/2008 Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2008 Julkaisu J2/2008 Pt100-anturin vertailu: kalibrointi

Lisätiedot

testo 460 Käyttöohje

testo 460 Käyttöohje testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >

Lisätiedot

LaserQC mittauksia laserin nopeudella

LaserQC mittauksia laserin nopeudella LaserQC mittauksia laserin nopeudella 1/6 prosessi LaserQ mittaustulokset 20 sekunnissa! 2D-aihioiden mittojen manuaalinen tarkastus ja muistiinmerkintä on aikaa vievä prosessi. Lisäksi virheiden mahdollisuus

Lisätiedot

KONEPAJATEKNISET MITTAUKSET JA KALIBROINTI 2017 MITTAAJAN JA KALIBROIJAN AMMATTITUTKINTO

KONEPAJATEKNISET MITTAUKSET JA KALIBROINTI 2017 MITTAAJAN JA KALIBROIJAN AMMATTITUTKINTO KONEPAJATEKNISET MITTAUKSET JA KALIBROINTI 2017 MITTAAJAN JA KALIBROIJAN AMMATTITUTKINTO KONEPAJATEKNISET MITTAUKSET JA KALIBROINTI AEL:stä saat käytännönläheiset avoimet ja yrityskohtaiset kurssit konepajateknisistä

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Infrapunalämpömittari CIR350

Infrapunalämpömittari CIR350 Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Ympäristömelu Suunnitelma PR3698 TY01 Sivu 1 (6) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Soran murskaus Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Mittapalat, tulkit ja kulmamitat

Mittapalat, tulkit ja kulmamitat Mittapalat, tulkit ja kulmamitat 66 67 68 69 70 71 72 73 74 Kulmamitat Graniitti mittausalustat Mittausalustat mittakelloille Kulmapalasarjat Alusparallellit Mittapalasarjat työntömittojen tarkastukseen

Lisätiedot

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten

Lisätiedot

Tiemerkintöjen kuntoarvioinnin kehittäminen

Tiemerkintöjen kuntoarvioinnin kehittäminen Tiemerkintöjen kuntoarvioinnin kehittäminen Tiemerkintäpäivät 2012 Jukka Pasanen Esityksen rakenne 1. Tutkimuskohteet ja - menetelmät 2. Tulokset 3. Päätelmät ja kehitysehdotukset Tutkimuskohteet ja -menetelmät

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 TUTUSTUMINEN

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset I 1 Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja

Lisätiedot

Otannasta ja mittaamisesta

Otannasta ja mittaamisesta Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan 1.1.2012

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan 1.1.2012 Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan..202 Tarkoitus on saada jokainen karavaanari kiinnostumaan ajotaitonsa kehittämisestä oman ajoneuvonsa käsittelyssä. On tärkeää, että mahdollisimman moni kokee

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Kilpailutusprosessiin tehoa

Kilpailutusprosessiin tehoa A Basware Presentation Kilpailutusprosessiin tehoa käytännön kokemuksia ja vinkkejä RFx ohjelmiston käytöstä Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Tietoiskun ohjelma

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos?

Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos? Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos? Pertti Virtala PANK-menetelmäpäivä 28.1.2016 Sisältö Mittaustarkkuuden käsitteitä Mittaustarkkuuden analysointi Stabiilius Kohdistuvuus Toistettavuus

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Amprobe IR-608A. Käyttöohje

Amprobe IR-608A. Käyttöohje Amprobe IR-608A Käyttöohje Sisällysluettelo Laitteessa tai tässä käyttöohjeessa käytetyt merkinnät... 4 Tekniset tiedot... 5 Kuinka infrapunalämpömittari toimii... 5 ºC/ºF ja paristo... 5 Laitteen käyttö...

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Käytännöt, työselostuksen rakenne ja mittaustulosten käsittely

Käytännöt, työselostuksen rakenne ja mittaustulosten käsittely Fysiikan laboratoriotyöt Käytännöt, työselostuksen rakenne ja mittaustulosten käsittely 1 (11) 1 Yleistä ysiikan laboratoriotyöt opintojaksosta 1.1 Sisältö ja tavoitteet Opintojakson tavoitteena on perehdyttää

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN

LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN MITTATEKNIIKAN KESKUS Julkaisu J3/2001 LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN Thua Weckström Helsinki 2001 SUMMARY The interlaboratory comparison on calculating coefficients

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET

CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALOPROJEKTI 2013 2015 EAKR-rahoitteinen kehittämisprojekti CLT-pientalon kokeellinen rakennushanke CLT-rakentamisen tiedonkeruuja esittelyhanke CLT-rakenteiden

Lisätiedot

KONEPAJAKONSERNIN MITTAVÄLINEHALLINNAN UUDISTAMINEN. Lumppio Ari

KONEPAJAKONSERNIN MITTAVÄLINEHALLINNAN UUDISTAMINEN. Lumppio Ari KONEPAJAKONSERNIN MITTAVÄLINEHALLINNAN UUDISTAMINEN Lumppio Ari Opinnäytetyö Huhtikuu 2015 Kone- ja tuotantotekniikankoulutusohjelma Tuotekehitys- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

OHJELMOINTI RMS RS1 DTM POM TDC INFO. DCM-RM1 status OK CLEAR DCM ALARM SENSOR ALARM DTM LIMITS LIMIT 1 TDC LIMITS ENTER LIMIT MALFUNCTION LIMIT 2

OHJELMOINTI RMS RS1 DTM POM TDC INFO. DCM-RM1 status OK CLEAR DCM ALARM SENSOR ALARM DTM LIMITS LIMIT 1 TDC LIMITS ENTER LIMIT MALFUNCTION LIMIT 2 RMS RS1 RMS POWER UNIT RPU-RM2 7327 126 POWER RMS RELAY UNIT RRU-RM1 7322 705 RMS RELAY UNIT RRU-RM1 7322 705 DTM POM TDC 230 VAC MAIN SUPPLY INPUT (187-264 VAC) Output: 24 VDC, 5 A INFO DCM-RM1 status

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Petteri Packalén Matti Maltamo Laseraineiston käsittely: Ohjelmistot, formaatit ja standardit Ei kovin monia ohjelmia laserpisteaineiston käsittelyyn» Terrasolid

Lisätiedot

Pirkka Mellanen Lahden Tasopalvelu Oy

Pirkka Mellanen Lahden Tasopalvelu Oy Pirkka Mellanen Lahtelainen, vuonna 1998 toimintansa aloittanut, teräsrakenteisiin erikoistunut metallialan yritys. Henkilökuntaa n. 40hlö Asiakkaita pääasiassa rakennusliikkeet. Sertifionti SFS-EN 1090-2

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

Työntekijöiden säteilyannokset

Työntekijöiden säteilyannokset Työntekijöiden säteilyannokset Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10. 11.12.2015 Säätytalo, Helsinki Maaret Lehtinen Säteilyturvakeskus Altistus terveydenhuollossa maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

FMT aineenkoetuslaitteet

FMT aineenkoetuslaitteet FMT aineenkoetuslaitteet PC-ohjatut testaussylinterijärjestelmät MATERTEST OY PC-ohjatut servohydrauliset testaussylinterijärjestelmät 1-5000 kn Käyttösovellutukset Testaussylintereitä käytetään säätöä

Lisätiedot

KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Mittausepävarmuus ja raportointi Panu Kiviluoma

KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Mittausepävarmuus ja raportointi Panu Kiviluoma KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt 9.10.2015 Mittausepävarmuus ja raportointi Panu Kiviluoma Mittausepävarmuus Mitä virhelähteitä mittauksessa on? Miten virheet saadaan kvantitatiiviseen

Lisätiedot

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP-Teräsrakentamisen eurooppalaiset pelisäännöt TEP / WP4, Sisältö Yleistä Piirustukset Luettelot Tekniset eritelmät

Lisätiedot

ERISTELEVYN ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET

ERISTELEVYN ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET 14 Rakennusakustiikka Raportti PR-R18-1B Warmia Oy Sivu 1/4 Warmia Oy Turku 29.6.2012 Peter Jansén Lämmittäjänkatu 3 207 Kaarina ERISTELEVYN ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET WARMIA OY Mittaukset tehty 26.6.2012

Lisätiedot

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009 TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) METSÄKONESIMULAATTORI Pyydämme tarjoustanne Tampereen ammattikorkeakoulun metsäja konetekniikan opetukseen tulevasta a) metsäkonesimulaattorista ja b) puunkorjuuketjun toimintojen

Lisätiedot

Heinän ja säilörehun kosteusmittari

Heinän ja säilörehun kosteusmittari Heinän ja säilörehun kosteusmittari FI Käyttöohjeet KÄYTTÖOHJEET WILE 25 -KOSTEUSMITTARILLE 1. Toimitussisältö 2 - Wile 25 -kosteusmittari - kantolaukku - kantohihna - käyttöohje - paristo 9 V 6F22 (paikallaan

Lisätiedot