Tuotteistetut palvelut

Transkriptio

1 - Kalibrointijärjestelmän rakentaminen - Kalibrointikansio - RR-testit - GPS-taskukirja - Mittalaitteen valinta - Tarkkuusmittaukset teollisuudessa - Tärinämittaukset - Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin Hinnasto: -> hinnasto 09/13

2 Kalibrointijärjestelmän rakentaminen yritykseen -yhteistyöprojekti Mitä kalibrointitoiminta vaatii yritykseltä? Johdon hyväksynnän Toimitilat (kalibrointihuone) Kalibrointilaitteet Pätevän henkilökunnan Henkilökunnan hyväksynnän Kuva 1. Yrityksen mittalaitteiden hierarkia päänormaalista kalibroimattomiin mittalaitteisiin. Kalibrointijärjestelmä rakentuu pituuden mittauskoneet (0 m 20 m), pituusasteikko ja kulmavirheet yms Kalibrointiohjeistosta Yleiskuvauksesta: työohjeluettelot henkilöt dokumentointi poikkeamat asiakirjojen hallinta jne. Yleiskuvauksesta: Varsinaisista mittauslaitteista Mitataan tuotantoa Kalibrointilaitteista Jäljitettävästi kalibroituja 04/13

3 Kalibrointitoiminnan käynnistäminen yrityksessä Määritetään organisaatio ja vastuuhenkilö Kartoitetaan ja rekisteröidään yrityksen kaikki mittalaitteet Päätetään mitkä suureet ja mittauslaitteet otetaan kalibroinnin piiriin Laaditaan alustava kalibrointi- tai laatukäsikirja Laaditaan aikataulu Laaditaan alustava budjetti Kalibrointijärjestelmässä on määriteltävä Mitkä laitteet kalibroidaan, mitkä jätetään kalibroimatta Mistä haetaan jäljitettävyys (päänormaaliin) Miten usein kalibroidaan (mittalaitteet, kalibrointilaitteet) Sallittu epävarmuus Mitkä ovat yrityksen omat kalibrointilaitteet Kuka tekee kalibroinnit Tarvittava kalibrointiohjeisto ja ohjeiden ylläpito Miten MIKES voi auttaa yrityksen kalibrointijärjestelmän rakentamisessa? Yrityksen tarpeista riippuen räätälöidään sopivan kokoinen yhteisprojekti. Projekti sisältää tilanteen mukaan mm. aloituskäynnin, kartoituksen, avustamista järjestelmän rakentamisessa, koulutusta ja seurantakäyntejä. Pyydä tarjous. Kuva 2. Kalibrointijärjestelmän rakentamiskoulutuksen teorialuento. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

4 Konepajateknisten mittalaitteiden kalibrointikansio CD 2009 versio kalibrointiohjetta yleisimmille konepajateknisille mittalaitteille CD:nä Dim/VIM no Mittalaite 2.1.1a Laser-interferometrin suuntaus 2.1.1b Laser-interferometrien käyttö kulmapoikkeamien mittauksessa 2.1.1c Laser-interferometrien käyttö pituudenmittauksessa 2.1.3a Pituudenmittauskone 2.1.3b Trimos-pituudenmittauskone 2.1.3c (MUL-300) pituudenmittauskone 2.1.4a Piirtojalka 2.1.4b Korkeusmittauslaite Sähköinen pituusanturi Tesa -mittapalojen kalibrointilaite Mittakellon tarkastuslaite Mittapalasarja Mikrometrin nollaussauva 2.2.5a Hakatulkki 2.2.5b Kulmahakatulkki Rakotulkki 2.3.7a Teräsmittanauha 2.3.7b Circometri Teräsviivain 2.4.1a Toleranssitulkki 04/13

5 2.4.1b Mikrometrin asetuskiekkosarja Rengastulkki Optinen monitahokas Pyöröpöytä Autokollimaattori Vesivaaka Teodoliitti Yleiskulmamittain Vaaituskone Kulmamittapalat Suorakulma Pylvässuorakulma 3.4.4a Kartiomainen toleranssitappitulkki 3.4.4b Kartiomainen toleranssirengastulkki Tasolasi Mittaustaso Tasomaisuus laserilla Ympyrämäisyysnormaali Suurennusnormaali Pinnankarheusmittari Kierretappitulkki Kierrerengastulkki Kierrekitatulkki Pikatestikappale Työkalumikroskooppi D-mittauskone Mikrometri Syvyysmikrometri Työntömitta Syvyystyöntömitta Tikkumikrometri Reikämikrometri 6.1.8a Mittakello 6.1.8b Vippakello 6.1.8c Mikrokaattori 6.1.8d Digitaalimittakello 6.1.8e Reikäkello 6.1.8f Syvyysmittakello 6.1.8g Pikamittakello Ilman Dim/VIM-numeroa olevat laitteet 7.1 Mittakellon jalka 7.2 SKF-kartionmittauslaite 7.3 Ympyrämäisyydenmittauskone 7.4 Kovuusmittari 7.5 Roll Call -telamittauslaite 7.6 Työkalujen esiasetuslaite 7.7a Työstökoneen paikoitus ISO c Työstökoneen paikoituksen kalibrointi 7.7f Työstökoneen tsekkauslista Kalibrointikansion hinnan löydät hinnastosta. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

6 RR TUTKIMUS eli mittausjärjestelmän arviointi Millaista toleranssia pystyt oikeasti mittalaitteellasi mittaamaan? RR-TUTKIMUS RR-testit ovat määrämuotoisia kansainvälisesti tunnustettuja koemittauksia, jotka sisältävät myös ohjeet tulosten käsittelyyn ja tulkintaan. Testien nimi tulee englanninkielisistä sanoista repeatability (toistettavuus) ja reproducibility (uusittavuus). Testi kuvastaa nimensä mukaisesti hyvin satunnaisten virheitten suuruutta mittauksissa. RR-testillä saadaan yksinkertaisella koejärjestelyllä selville yrityksen mittausjärjestelmän hajonta ( epävarmuus ). Testin avulla voi tutkia, riittääkö mittalaite tai prosessi annettujen toleranssien mittaamiseen ja onko mahdollinen vika mittaajassa vai mittalaitteessa. Kuva 1. RR-tutkimuksessa käytettävä halkaisijamittauksen kappalesarja. 04/13

7 RR-testejä on kolmea lajia: lyhyt ja pitkä RRtesti sekä aistinvarainen tarkastus (attribuuttitarkastus). - Lyhyt testi kertoo mittauksen kokonaishajonnan. - Pitkä testi erottelee mittauksen uusittavuuden (AV-mittaajista johtuva osa) ja toistettavuuden (EV-laitteesta johtuva osa). - Aistinvaraisessa testissä testataan suoraan mittaajia. Testin suoritus lyhyesti: 2 3 mittaajaa 5 10 mitattavaa kappaletta Kukin mittaa kappaleet satunnaisjärjestyksessä kolme kertaa. Mittausjärjestelmän hajonta = mittalaitteen aiheuttama hajonta + mittaajan aiheuttama hajonta. Saatu RR-arvo kuvastaa kyseisen mittaajan käytetyllä mittalaitteella ja valituilla työkappaleilla syntyvää satunnaisvirhettä 99 %:n luotettavuustasolla, eli se vastaa lähinnä satunnaispoikkeamaa kattavuuskertoimella k = 3. Kun verrataan tulosta vaadittuun toleranssiin (tai prosessin hajontaan) saadaan RR %. Tämä RR % pitää olla alle 30 %, hyvä tulos on alle 15 % ja erinomainen tulos alle 10 % (tällöin mittalaite on kymmenen kertaa mittauskohdetta tarkempi). MIKSI RR-TESTIÄ TARVITAAN? RR-testillä varmistetaan, että mittaustapahtuman aiheuttama vaihtelu on riittävän pieni. Esimerkiksi tilastollinen prosessinohjaus eli SPC:n soveltaminen vaatii, että mittauksen vaihtelu ei dominoi tuloksia. RR:llä varmistetaan, että mittaustapahtuman hajonta on suhteessa toleranssin tai valmistusprosessin hajontaan riittävän pieni. RR:llä opitaan tuntemaan oma mittausjärjestelmän kyky hyviin mittauksiin. Mikäli käytetään kalibroituja kappaleita, saadaan esille myös systemaattiset virhelähteet. Testin hinta määräytyy testin laajuuden mukaan. Lyhimmillään testi on 2 3 h / kolmen hengen ryhmä. Pyydä räätälöity tarjous. Kuva 2. RR-tutkimuksen harjoitustyöt. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@mikes.fi Internet:

8 Ovatko yrityksenne tekniset piirustukset laadukkaita ja ajan tasalla? Joko tunnet GPS-standardit? (Geometrical Product Specifications eli geometrinen tuotemäärittely) Tiedätkö mitä tarkoittavat verhopinta ja menorajan periaate? Kilpailukykysi on vaarassa ellet tunne näitä käsitteitä yhtä hyvin kuin halpatuotantomaiden kilpailijat. Pitääkö valmistusmaa ottaa huomioon jo suunnittelussa? GPS-taskukirja on pieni suuri kirja: paljon asiaa tiivistetyssä muodossa. Se on muistikirja, josta löydät viittaukset varsinaisiin standardeihin. Per Bennich ja Henrik Nielsen: GPS Taskukirja, Ensimmäinen painos 2010, suom. Mittatekniikan keskus ISBN , A6, 36 s. Kirjan hinta on 11 / kpl + toimituskulut. (Tiedustele oppilaitosalennusta.) 04/13

9 Yleiset GPS-standardit (18 ryhmää) Yleiset Suunnitteluvaihe Mittausvaihe Ketjun lenkki 1. Piirustusmerkinnät Koodimerkinnät 2. Toleranssien määrittely Teoreettinen määrittely ja termistö 3. Todellisten elementtien ominaisuuksien tai parametrien määrittely 4. Työkappaleen poikkeamien määrittäminen Vertailu toleranssirajoihin 5. Vaatimukset mittauslaitteille 6. Kalibrointivaatimukset Kalibrointistandardit 1. Mitta Dimensio Geometria Pinta 2. Etäisyys 3. Säde 4. Kulma 5. Viivan muoto, peruselementeistä riippumaton 6. Viivan muoto, peruselementeistä riippuva 7. Pinnan muoto, peruselementeistä riippumaton 8. Pinnan muoto, peruselementeistä riippuva 9. Suunta 10. Sijainti 11. Heitto 12. Kokonaisheitto 13. Peruselementit 14. Karheusprofiili 15. Aaltomaisuusprofiili 16. Suodattamaton profiili GPS-standardien eli geometrisen tuotemäärittelyn rakenne on matriisi Yleiset GPS-standardit voidaan jaotella 18 ryhmään (pystyakseli) ominaisuuden perusteella ja kuuteen osa-alueeseen (vaaka-akseli) sen mukaan, mitä tuotantovaihtetta (suunnittelu, mittaus, kalibrointi...) standardi koskee. Matriisi kertoo, mihin standardia sovelletaan, eli se liittää yhteen standardin ja käytännön. Esimerkiksi standardi ISO 286 liittyy GPS-matriisin yleisten standardien mittatoleransseja käsittelevän standardiketjun lenkkeihin 1 ja 2 (eli toleranssien määrittelyyn ja piirustusmerkintöihin.) Yleisiä GPS-standardeja täydentävät prosessiin liittyvät täydentävät GPS-standardit (esim. valujen toleranssit) sekä kone-elementteihin liittyvät täydentävät GPS-standardit (esim. kierteet, hammaspyörätoleranssit). 17. Pintavirheet Nurkka 18. Reunat Kansallinen mittanormaalilaboratorio Apulaistutkija Monika Lecklin puh tilaukset@mikes.fi MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@mikes.fi Internet:

10 Asiantuntijapalvelu mittausongelman ratkaisuun miten löydät oikean mittausmenetelmän tai -laitteen? MIKES tarjoaa asiantuntija-apua erilaisten mittausongelmien ratkaisemiseksi. Toteutamme kartoitusprojekteja käytössä olevan mittausmenetelmän kehittämiseksi, mittausongelman ratkaisemiseksi tai esimerkiksi sopivan mittauslaitteiston hankkimiseksi. Olemme puolueettomana tutkimuslaitoksena luotettava yhteistyöosapuoli. Peruspaketti 1 Asiakkaan tarpeiden läpikäynti kartoitetaan tarve ja selvitetään eri mittalaitevaihtoehdot tapaaminen MIKESissä, jolloin paikalla on eri alojen tutkijoita MIKESistä tapaaminen asiakkaan luona, jolloin mittausongelma on paremmin ymmärrettävissä vaihtoehtojen kartoituksen jälkeen MIKES tekee ehdotuksen jatkotoimista 04/13

11 Seuraavassa työpakettivaihtoehtoja pituusmetrologian alueelta. Työpaketti 1 Kartoitus Kartoitetaan ja määritetään mittaustarpeet asiakkaan määrittelemällä alueella: esiselvitysvaihe kriittisille mitoille ja toleransseille muiden komponenttien mittaustarve määritetään vaadittava mittausepävarmuus, jotta toleranssit voidaan todentaa testimittauksia MIKESin mittalaitteilla markkinatutkimus mittalaitteista, jotka soveltuvat ko. tarkoitukseen ja niiden hintatason selvittäminen pohditaan yhdessä ratkaisujen sopivuutta osaamistarve, tilatarve kalibroinnin järjestäminen ylläpitokustannukset mikäli tarkoituksenmukaista ja mahdollista voidaan järjestää yhden tai useamman mittalaitteen koekäyttö. EUROPEAN UNION EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INVESTING IN YOUR FUTURE Työpaketti 2 Tilaus ja vastaanotto Ennen tilausta käydään läpi yksityiskohtainen mittalaitteen toimitussisältö: tarvittavat ohjelmistot mittapäät objektiivit ja muut apulaitteet takuu huoltokysymykset vastaanottotarkastuksen sisältö Tarvittaessa MIKES osallistuu vastaanottoon ja siihen liittyvien testien suunnitteluun, analysointiin ja johtopäätösten tekoon. Työpaketti 3 Laitteen käyttöönotto MIKES avustaa mittalaiteen käyttöönotossa. Tämä pitää sisällään: yleiskoulutuksen mittaajille 1 pv sujuvan mittauksen suunnittelua kuten esim. jigit laadunvarmistuksen ja kalibrointiohjelman suunnittelua mittausohjeiden laadintaa toleranssit ja hyväksymisrajat. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous MIKESistä. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@mikes.fi Internet:

12 MIKES tarkkuusmittaukset teollisuudessa osa mittalaitteista on kalibroitava käyttöpaikoillaan Teollisuudessa on paljon laitteita, joita ei voi kokonsa, tarkkuutensa tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi kuljettaa kalibroitavaksi. MIKES tekee jäljitettäviä kalibrointeja sekä mittauksia myös mittakoneiden ja laitteistojen käyttöpaikoilla. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan mittaustulok-sen tai mittanormaalin yhteyttä kansallisiin tai kansainvälisiin mittanormaaleihin sellai-sen aukottoman vertailuketjun välityksellä, jossa on tiedossa kaikkien vertailujen epä-varmuudet. MIKES kalibroi mm. pituuden, voiman ja vääntömomentin sekä eri sähkösuureiden mittalaitteita myös käyttöpaikalla. 04/13

13 Pituusmittaukset käyttöpaikalla: pituuden mittauskoneet (0 m 20 m), pituusasteikko ja kulmavirheet yms työstökoneet (0 30 m), paikoitustarkkuus, pituusasteikko ja kulmavirheet pyöröpöydät (360 ), kulma-asteikko lieriö- ja ympyräisyysmittakoneet mittapalakomparaattorit koordinaattimittauskoneet mittaustasot (0,1m 5 m) ja tasomai-suus korkeudenmittalaitteet (0 1 m), as-teikko vetokoneasteikot mittapenkit, jigit ja sylinterimittaukset Pituuden kuljetettavia mittanormaaleja ovat mm: laser-interferometri, mittapalat, porrasmittapala, autokollimaattori, polygoni, ympyrämäisyysnormaali, suorakulma jne. Sähkösuureiden mittaukset käyttöpaikalla: jännitteenjakajat (ac, dc ja syöksy) jännite- ja virtamuuntajat suurjännitekuristimet kondensaattorit jännitetesterit normaalisähkömittaukset Värähtelymittaukset: Rakennusten/rakenteiden värähtelymittaukset Voima- ja vääntömomenttimittaukset käyttöpaikalla: voima < 1MN vääntömomentti < 20 knm Asiakkaan luona tehtävien kalibrointien tarkkuus ja jäljitettävyys perustuu osaavaan henkilöstöön, kuljetettavien mittanormaalien huolelliseen käsittelyyn ja säilytykseen sekä mittausolosuhteiden mittaamiseen ja huomioimiseen tuloksissa ja mittausepävarmuuslaskelmissa. MIKES veloittaa asiakkaan luona tehtävistä kalibroinneista ja mittauksista normaalin hinnastonsa mukaisen hinnan tai toteutunei-den kustannusten mukaan. Lisäkustannuk-sena kenttäkalibroinnista tulevat matkakus-tannukset ja päivärahat (sekä mahdollinen matka-aikaveloitus). EUROPEAN UNION EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INVESTING IN YOUR FUTURE Kansallinen mittanormaalilaboratorio Asiakaspalvelupäällikkö Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@mikes.fi Internet:

14 Tärinämittaukset MIKESissä on kehitetty laitteisto, jolla voidaan seurata 24/7 -periaatteella vaativien tilojen tärinäolosuhteita. Järjestelmä koostuu kahdesta erillisestä seismisestä 3-D kiihtyvyysanturijärjestelmästä, joiden herkkyys alkaa kiihtyvyydestä 0,2 µg (g on putoamiskiihtyvyys). Laitteistolla voidaan seurata mm. tärinävaimennusratkaisujen toimivuutta asettamalla anturit vaimentimen kummallekin puolelle. MIKESin laboratorioissa tehdään tärinälle herkkiä mittauksia. Herkkyyden vuoksi on vuonna 2005 valmistuneen uudisrakennuksemme tärinöitä mitattu rakentamisen jokaisessa vaiheessa suunnittelusta lähtien. Laboratorioidemme tärinävaimennukset on suunniteltu mittauksiin ja kokemukseen perustuen. Lopputulos on onnistunut erinomaisesti, katso kuva 1. Kuva 1. Vasemmalla MIKESin kahdesta eri 3-D anturista koostuva tärinämittausjärjestelmä. Oikealla on kuva MIKESin ilmajousiin perustuvasta tärinävaimentimesta, jonka toimintaa on seurattu metroradan louhinnan aikana. 04/13

15 Länsimetron rakentamisesta aiheutuu tärinöitä, joiden mittaaminen kiinnostaa MIKESiä, katso kuva 2. Metroradan louhinnat vaikuttavat Otaniemessä olevien tutkimustilojen käyttöön usean vuoden ajan. Seuraamme vallitsevia tärinätasoja omissa laboratoriotiloissamme. Tärinämittauksia olemme tehneet myös Viron kansallisessa metrologialaitoksessa (Metrosert Ltd.). Mittausten tulokset otettiin huomioon laboratorioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tarjoamme puolueetonta mittausta myös muille asiasta kiinnostuneille. MIKESin käyttämät anturit ovat jäljitettävästi kalibroituja omassa laboratoriossamme. Palvelumme TÄRINÄMITTAUKSET seismisillä kiihtyvyysantureilla lyhyistä jaksoista tai jatkuvasti (24/7) Mittausalue 0,2 µg 0,1 g. Taajuusalue 0,4 Hz 300 Hz. Yksi tai kaksi anturiasemaa tarpeen mukaan, mittaus xyz-koordinaattien suunnassa. Seuranta mahdollista asiakkaan koneelta. Analyysi joko asiakkaan tai MIKESin toimesta. Ota yhteyttä ja pyydä räätälöity tarjous MIKESistä. v (mm/s) :33:53 measured value limit value Time (s) Kuva 2. Metrotunnelin räjäytyksen aiheuttama tärinä MIKESissä mitattuna. Kuvaan on merkitty punaisella sallitut räjäytysten aiheuttamat suurimmat amplitudit: Räjäytyksestä aiheutunut tärinä pysyi sallituissa rajoissa. Metrotunneli kiertää MIKESin noin 300 m etäisyydellä. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Kari Riski puh Tutkija Jussi Hämäläinen puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@mikes.fi Internet:

16 Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin Kalibrointi, jäljitettävyys ja mittausepävarmuus miten ne liittyvät toisiinsa? Haluatko saada luotettavia tuloksia tarkoituksenmukaisella mittausepävarmuudella? Tiedätkö miten mittausepävarmuus määritetään? Entä mitä hyötyä siitä on? MIKES tarjoaa koulutusta mittausepävarmuuden määrittämiseen. MIKESin tiloissa Espoon Otaniemessä järjestetään kaikille avoimia päivän mittaisia koulutustilaisuuksia: Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin. Tämän lisäksi toteutamme asiakkaille räätälöityjä kursseja erikseen sovittavassa laajuudessa. Toteutamme myös mittausepävarmuuslaskennat asiakkaan lähtötiedoilla. Mittausepävarmuuden koulutus ja laskenta noudattaa kansainvälisen tunnetun mittausepävarmuusoppaan pe-riaatteita (GUM, Guide to the expression of Uncertainty in Measurement). 1) Mittausepävarmuuskurssit jen lähtötietojen perusteella. Kurssi voidaan toteuttaa MIKESissä tai asiakkaan tiloissa. Kurssin sisältö suunnitellaan ja sovitaan yhdessä. Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin koulutuspäivä voidaan toteuttaa myös sellaisenaan asiakkaan luona. 3) Mittausepävarmuuslaskennat MIKES toteuttaa mittausepävarmuuslaskentoja asiakkaan lähtötiedoilla. Mittausepävarmuuden arviointi ja laskenta projektit toteutetaan tiivissä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Laskentaa viedään eteenpäin askel kerrallaan, asiakkaan täydentäessä ja tarkentaessa lähtötietoja. Kurssit ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Päivän aikana perehdytään mittausepävarmuuden määrittämisen periaatteisiin sekä harjoitellaan muutaman yksinkertaisen laskuesimerkin avulla. Osallistujat saavat perustiedot mittausepävarmuuden arvioinnista ja laskemisesta sekä ideoita kurssilla esitettyjen asioiden soveltamiseksi omissa mittauskohteissaan. Laskuesimerkit tukevat mittausepävarmuusarvion laatimisen konkreettista oppimista ja ovat periaatteiltaan sovellettavissa yleisellä tasolla. 2) Räätälöidyt kurssit Räätälöidyillä kursseilla keskitytään asiakkaan mittauskohteisiin ja käsitellään esimerkkejä asiakkaalta saatu- Lopputuotteena asiakas saa käyttöönsä muunneltavissa olevat Excel-taulukot laskennasta sekä opastuksen niiden käyttöön ja laajempaan hyödyntämiseen. 04/13

17 Järkevä mittausepävarmuus Mittausten luotettavuustason määrittäminen eli halutun mittausepävarmuustavoitteen asettaminen on aina tasapainoilua suhteessa kustannuksiin. Tärkeintä on pyrkiä järkevään, tarvittavaan tarkkuuteen. Ei liian huonoon eikä liian hyvään. On itsestään selvää, että liian huono mittausten luotettavuustaso aiheuttaa vääriä päätöksiä ja merkittävää hävikkiä. Toisaalta myös liiallinen tarkkuuden tavoittelu mittauksissa syö aikaa ja kasvattaa kustannuksia. Pääasiassa kustannussäästöjä saavutetaan välttämällä turhia kustannuksia. Jotta tuote tai yksittäinen kappale saadaan mahdollisimman taloudellisesti valmistettua, kaikkien kustannustekijöiden summan tulee olla mahdollisimman pieni. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toleranssien tulee olla mahdollisimman väljät niissä rajoissa kuin toiminnalliset vaatimukset sen sallivat ja mittaukset tulee toteuttaa mahdollisimman tarkasti siten, kuin se on ilman kohtuuttomia kustannuksia järjestettävissä. Mittausepävarmuus vs. spesifikaatiot Spesifikaationmukaisuutta (tai minkä tahansa hyväksymisrajan toteutumista) tutkittaessa tulee ottaa mittausepävarmuus huomioon. Se kertoo, millä tasolla saatuun tulokseen voidaan luottaa. Jos mittaustulos on epävarmuuksineen rajan ulkona tai sisällä niin silloin voidaan tehdä yksikäsitteinen päätös hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Rajatapaukset taas ovat epäselviä, ja niitä myyjä ja ostaja tulkitsevat eri tavalla. Mittaukset ovat kaikkialla päätöksenteon pohjana Mittaustuloksia käytetään päätöksenteon perusteena, myös terveydenhuollossa. Siksi epätarkat mittaukset heikentävät kilpailukykyä ja lisäävät kustannuksia. Mittausten osuus bruttokansantuotteesta on erään arvion mukaan useita miljardeja euroja. Esimerkiksi teollisuuden valmistusprosessien ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista noin % aiheutuu mittauksista. Panostus mittausten luotettavuuteen lisää tuottavuutta ja turvallisuutta. Mittausten perusteella pitää voida tehdä perusteltuja ja järkeviä päätöksiä, siksi mittaustulosten pitää olla ehdottoman luotettavia. Mittaus Jäljitettävyystorni D K M P Mittalaite D K M P Käyttönormaali D K M P Referenssinormaali D K M P Sekundäärinormaali D K M P Primäärinormaali D K M P SI-järjestelmä Mittausepävarmuus Minkä tahansa osan puuttuminen aiheuttaa tornin sortumisen. Minkä tahansa osan puuttuminen aiheuttaa Jäljitettävyyttä tornin sortumisen. ei ole mikäli jokainen vaihe ei täytä jäljitettävyyden tunnusmerkkejä. Jäljitettävyyttä ei ole mikäli jokainen vaihe Epävarmuus ei täytä jäljitettävyyden ei missään kohdassa voi olla parempi tunnusmerkkejä. kuin sen alla olevissa kerroksissa. Epävarmuus Mittausepävarmuus ei missään kohdassa voi Dokumentoidut olla parempi kuin ja sen yleisesti alla hyväksytyt menetelmät olevissa Pätevyys kerroksissa. Kalibrointi edustava (kalibrointiväli, mittausalue) Mittausepävarmuus Dokumentoidut ja yleisesti Etkö hyväksytyt ole menetelmät varma, mistä aloittaisit? Olisiko pieni kertaus Pätevyys paikallaan? Tarvitsetko tukea omille johtopää- töksillesi? Kalibrointi edustava Ovatko lähtötiedot selvillä, mutta sinulla ei (kalibrointiväli, ole aikaa toteuttaa mittausalue) laskentaa? Osallistu MIKESin järjestämään Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin koulutuspäivään tai ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Sari Saxholm puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@mikes.fi Internet: