Tuotteistetut palvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotteistetut palvelut"

Transkriptio

1 - Kalibrointijärjestelmän rakentaminen - Kalibrointikansio - RR-testit - GPS-taskukirja - Mittalaitteen valinta - Tarkkuusmittaukset teollisuudessa - Tärinämittaukset - Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin Hinnasto: -> hinnasto 09/13

2 Kalibrointijärjestelmän rakentaminen yritykseen -yhteistyöprojekti Mitä kalibrointitoiminta vaatii yritykseltä? Johdon hyväksynnän Toimitilat (kalibrointihuone) Kalibrointilaitteet Pätevän henkilökunnan Henkilökunnan hyväksynnän Kuva 1. Yrityksen mittalaitteiden hierarkia päänormaalista kalibroimattomiin mittalaitteisiin. Kalibrointijärjestelmä rakentuu pituuden mittauskoneet (0 m 20 m), pituusasteikko ja kulmavirheet yms Kalibrointiohjeistosta Yleiskuvauksesta: työohjeluettelot henkilöt dokumentointi poikkeamat asiakirjojen hallinta jne. Yleiskuvauksesta: Varsinaisista mittauslaitteista Mitataan tuotantoa Kalibrointilaitteista Jäljitettävästi kalibroituja 04/13

3 Kalibrointitoiminnan käynnistäminen yrityksessä Määritetään organisaatio ja vastuuhenkilö Kartoitetaan ja rekisteröidään yrityksen kaikki mittalaitteet Päätetään mitkä suureet ja mittauslaitteet otetaan kalibroinnin piiriin Laaditaan alustava kalibrointi- tai laatukäsikirja Laaditaan aikataulu Laaditaan alustava budjetti Kalibrointijärjestelmässä on määriteltävä Mitkä laitteet kalibroidaan, mitkä jätetään kalibroimatta Mistä haetaan jäljitettävyys (päänormaaliin) Miten usein kalibroidaan (mittalaitteet, kalibrointilaitteet) Sallittu epävarmuus Mitkä ovat yrityksen omat kalibrointilaitteet Kuka tekee kalibroinnit Tarvittava kalibrointiohjeisto ja ohjeiden ylläpito Miten MIKES voi auttaa yrityksen kalibrointijärjestelmän rakentamisessa? Yrityksen tarpeista riippuen räätälöidään sopivan kokoinen yhteisprojekti. Projekti sisältää tilanteen mukaan mm. aloituskäynnin, kartoituksen, avustamista järjestelmän rakentamisessa, koulutusta ja seurantakäyntejä. Pyydä tarjous. Kuva 2. Kalibrointijärjestelmän rakentamiskoulutuksen teorialuento. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

4 Konepajateknisten mittalaitteiden kalibrointikansio CD 2009 versio kalibrointiohjetta yleisimmille konepajateknisille mittalaitteille CD:nä Dim/VIM no Mittalaite 2.1.1a Laser-interferometrin suuntaus 2.1.1b Laser-interferometrien käyttö kulmapoikkeamien mittauksessa 2.1.1c Laser-interferometrien käyttö pituudenmittauksessa 2.1.3a Pituudenmittauskone 2.1.3b Trimos-pituudenmittauskone 2.1.3c (MUL-300) pituudenmittauskone 2.1.4a Piirtojalka 2.1.4b Korkeusmittauslaite Sähköinen pituusanturi Tesa -mittapalojen kalibrointilaite Mittakellon tarkastuslaite Mittapalasarja Mikrometrin nollaussauva 2.2.5a Hakatulkki 2.2.5b Kulmahakatulkki Rakotulkki 2.3.7a Teräsmittanauha 2.3.7b Circometri Teräsviivain 2.4.1a Toleranssitulkki 04/13

5 2.4.1b Mikrometrin asetuskiekkosarja Rengastulkki Optinen monitahokas Pyöröpöytä Autokollimaattori Vesivaaka Teodoliitti Yleiskulmamittain Vaaituskone Kulmamittapalat Suorakulma Pylvässuorakulma 3.4.4a Kartiomainen toleranssitappitulkki 3.4.4b Kartiomainen toleranssirengastulkki Tasolasi Mittaustaso Tasomaisuus laserilla Ympyrämäisyysnormaali Suurennusnormaali Pinnankarheusmittari Kierretappitulkki Kierrerengastulkki Kierrekitatulkki Pikatestikappale Työkalumikroskooppi D-mittauskone Mikrometri Syvyysmikrometri Työntömitta Syvyystyöntömitta Tikkumikrometri Reikämikrometri 6.1.8a Mittakello 6.1.8b Vippakello 6.1.8c Mikrokaattori 6.1.8d Digitaalimittakello 6.1.8e Reikäkello 6.1.8f Syvyysmittakello 6.1.8g Pikamittakello Ilman Dim/VIM-numeroa olevat laitteet 7.1 Mittakellon jalka 7.2 SKF-kartionmittauslaite 7.3 Ympyrämäisyydenmittauskone 7.4 Kovuusmittari 7.5 Roll Call -telamittauslaite 7.6 Työkalujen esiasetuslaite 7.7a Työstökoneen paikoitus ISO c Työstökoneen paikoituksen kalibrointi 7.7f Työstökoneen tsekkauslista Kalibrointikansion hinnan löydät hinnastosta. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

6 RR TUTKIMUS eli mittausjärjestelmän arviointi Millaista toleranssia pystyt oikeasti mittalaitteellasi mittaamaan? RR-TUTKIMUS RR-testit ovat määrämuotoisia kansainvälisesti tunnustettuja koemittauksia, jotka sisältävät myös ohjeet tulosten käsittelyyn ja tulkintaan. Testien nimi tulee englanninkielisistä sanoista repeatability (toistettavuus) ja reproducibility (uusittavuus). Testi kuvastaa nimensä mukaisesti hyvin satunnaisten virheitten suuruutta mittauksissa. RR-testillä saadaan yksinkertaisella koejärjestelyllä selville yrityksen mittausjärjestelmän hajonta ( epävarmuus ). Testin avulla voi tutkia, riittääkö mittalaite tai prosessi annettujen toleranssien mittaamiseen ja onko mahdollinen vika mittaajassa vai mittalaitteessa. Kuva 1. RR-tutkimuksessa käytettävä halkaisijamittauksen kappalesarja. 04/13

7 RR-testejä on kolmea lajia: lyhyt ja pitkä RRtesti sekä aistinvarainen tarkastus (attribuuttitarkastus). - Lyhyt testi kertoo mittauksen kokonaishajonnan. - Pitkä testi erottelee mittauksen uusittavuuden (AV-mittaajista johtuva osa) ja toistettavuuden (EV-laitteesta johtuva osa). - Aistinvaraisessa testissä testataan suoraan mittaajia. Testin suoritus lyhyesti: 2 3 mittaajaa 5 10 mitattavaa kappaletta Kukin mittaa kappaleet satunnaisjärjestyksessä kolme kertaa. Mittausjärjestelmän hajonta = mittalaitteen aiheuttama hajonta + mittaajan aiheuttama hajonta. Saatu RR-arvo kuvastaa kyseisen mittaajan käytetyllä mittalaitteella ja valituilla työkappaleilla syntyvää satunnaisvirhettä 99 %:n luotettavuustasolla, eli se vastaa lähinnä satunnaispoikkeamaa kattavuuskertoimella k = 3. Kun verrataan tulosta vaadittuun toleranssiin (tai prosessin hajontaan) saadaan RR %. Tämä RR % pitää olla alle 30 %, hyvä tulos on alle 15 % ja erinomainen tulos alle 10 % (tällöin mittalaite on kymmenen kertaa mittauskohdetta tarkempi). MIKSI RR-TESTIÄ TARVITAAN? RR-testillä varmistetaan, että mittaustapahtuman aiheuttama vaihtelu on riittävän pieni. Esimerkiksi tilastollinen prosessinohjaus eli SPC:n soveltaminen vaatii, että mittauksen vaihtelu ei dominoi tuloksia. RR:llä varmistetaan, että mittaustapahtuman hajonta on suhteessa toleranssin tai valmistusprosessin hajontaan riittävän pieni. RR:llä opitaan tuntemaan oma mittausjärjestelmän kyky hyviin mittauksiin. Mikäli käytetään kalibroituja kappaleita, saadaan esille myös systemaattiset virhelähteet. Testin hinta määräytyy testin laajuuden mukaan. Lyhimmillään testi on 2 3 h / kolmen hengen ryhmä. Pyydä räätälöity tarjous. Kuva 2. RR-tutkimuksen harjoitustyöt. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

8 Ovatko yrityksenne tekniset piirustukset laadukkaita ja ajan tasalla? Joko tunnet GPS-standardit? (Geometrical Product Specifications eli geometrinen tuotemäärittely) Tiedätkö mitä tarkoittavat verhopinta ja menorajan periaate? Kilpailukykysi on vaarassa ellet tunne näitä käsitteitä yhtä hyvin kuin halpatuotantomaiden kilpailijat. Pitääkö valmistusmaa ottaa huomioon jo suunnittelussa? GPS-taskukirja on pieni suuri kirja: paljon asiaa tiivistetyssä muodossa. Se on muistikirja, josta löydät viittaukset varsinaisiin standardeihin. Per Bennich ja Henrik Nielsen: GPS Taskukirja, Ensimmäinen painos 2010, suom. Mittatekniikan keskus ISBN , A6, 36 s. Kirjan hinta on 11 / kpl + toimituskulut. (Tiedustele oppilaitosalennusta.) 04/13

9 Yleiset GPS-standardit (18 ryhmää) Yleiset Suunnitteluvaihe Mittausvaihe Ketjun lenkki 1. Piirustusmerkinnät Koodimerkinnät 2. Toleranssien määrittely Teoreettinen määrittely ja termistö 3. Todellisten elementtien ominaisuuksien tai parametrien määrittely 4. Työkappaleen poikkeamien määrittäminen Vertailu toleranssirajoihin 5. Vaatimukset mittauslaitteille 6. Kalibrointivaatimukset Kalibrointistandardit 1. Mitta Dimensio Geometria Pinta 2. Etäisyys 3. Säde 4. Kulma 5. Viivan muoto, peruselementeistä riippumaton 6. Viivan muoto, peruselementeistä riippuva 7. Pinnan muoto, peruselementeistä riippumaton 8. Pinnan muoto, peruselementeistä riippuva 9. Suunta 10. Sijainti 11. Heitto 12. Kokonaisheitto 13. Peruselementit 14. Karheusprofiili 15. Aaltomaisuusprofiili 16. Suodattamaton profiili GPS-standardien eli geometrisen tuotemäärittelyn rakenne on matriisi Yleiset GPS-standardit voidaan jaotella 18 ryhmään (pystyakseli) ominaisuuden perusteella ja kuuteen osa-alueeseen (vaaka-akseli) sen mukaan, mitä tuotantovaihtetta (suunnittelu, mittaus, kalibrointi...) standardi koskee. Matriisi kertoo, mihin standardia sovelletaan, eli se liittää yhteen standardin ja käytännön. Esimerkiksi standardi ISO 286 liittyy GPS-matriisin yleisten standardien mittatoleransseja käsittelevän standardiketjun lenkkeihin 1 ja 2 (eli toleranssien määrittelyyn ja piirustusmerkintöihin.) Yleisiä GPS-standardeja täydentävät prosessiin liittyvät täydentävät GPS-standardit (esim. valujen toleranssit) sekä kone-elementteihin liittyvät täydentävät GPS-standardit (esim. kierteet, hammaspyörätoleranssit). 17. Pintavirheet Nurkka 18. Reunat Kansallinen mittanormaalilaboratorio Apulaistutkija Monika Lecklin puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

10 Asiantuntijapalvelu mittausongelman ratkaisuun miten löydät oikean mittausmenetelmän tai -laitteen? MIKES tarjoaa asiantuntija-apua erilaisten mittausongelmien ratkaisemiseksi. Toteutamme kartoitusprojekteja käytössä olevan mittausmenetelmän kehittämiseksi, mittausongelman ratkaisemiseksi tai esimerkiksi sopivan mittauslaitteiston hankkimiseksi. Olemme puolueettomana tutkimuslaitoksena luotettava yhteistyöosapuoli. Peruspaketti 1 Asiakkaan tarpeiden läpikäynti kartoitetaan tarve ja selvitetään eri mittalaitevaihtoehdot tapaaminen MIKESissä, jolloin paikalla on eri alojen tutkijoita MIKESistä tapaaminen asiakkaan luona, jolloin mittausongelma on paremmin ymmärrettävissä vaihtoehtojen kartoituksen jälkeen MIKES tekee ehdotuksen jatkotoimista 04/13

11 Seuraavassa työpakettivaihtoehtoja pituusmetrologian alueelta. Työpaketti 1 Kartoitus Kartoitetaan ja määritetään mittaustarpeet asiakkaan määrittelemällä alueella: esiselvitysvaihe kriittisille mitoille ja toleransseille muiden komponenttien mittaustarve määritetään vaadittava mittausepävarmuus, jotta toleranssit voidaan todentaa testimittauksia MIKESin mittalaitteilla markkinatutkimus mittalaitteista, jotka soveltuvat ko. tarkoitukseen ja niiden hintatason selvittäminen pohditaan yhdessä ratkaisujen sopivuutta osaamistarve, tilatarve kalibroinnin järjestäminen ylläpitokustannukset mikäli tarkoituksenmukaista ja mahdollista voidaan järjestää yhden tai useamman mittalaitteen koekäyttö. EUROPEAN UNION EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INVESTING IN YOUR FUTURE Työpaketti 2 Tilaus ja vastaanotto Ennen tilausta käydään läpi yksityiskohtainen mittalaitteen toimitussisältö: tarvittavat ohjelmistot mittapäät objektiivit ja muut apulaitteet takuu huoltokysymykset vastaanottotarkastuksen sisältö Tarvittaessa MIKES osallistuu vastaanottoon ja siihen liittyvien testien suunnitteluun, analysointiin ja johtopäätösten tekoon. Työpaketti 3 Laitteen käyttöönotto MIKES avustaa mittalaiteen käyttöönotossa. Tämä pitää sisällään: yleiskoulutuksen mittaajille 1 pv sujuvan mittauksen suunnittelua kuten esim. jigit laadunvarmistuksen ja kalibrointiohjelman suunnittelua mittausohjeiden laadintaa toleranssit ja hyväksymisrajat. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous MIKESistä. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

12 MIKES tarkkuusmittaukset teollisuudessa osa mittalaitteista on kalibroitava käyttöpaikoillaan Teollisuudessa on paljon laitteita, joita ei voi kokonsa, tarkkuutensa tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi kuljettaa kalibroitavaksi. MIKES tekee jäljitettäviä kalibrointeja sekä mittauksia myös mittakoneiden ja laitteistojen käyttöpaikoilla. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan mittaustulok-sen tai mittanormaalin yhteyttä kansallisiin tai kansainvälisiin mittanormaaleihin sellai-sen aukottoman vertailuketjun välityksellä, jossa on tiedossa kaikkien vertailujen epä-varmuudet. MIKES kalibroi mm. pituuden, voiman ja vääntömomentin sekä eri sähkösuureiden mittalaitteita myös käyttöpaikalla. 04/13

13 Pituusmittaukset käyttöpaikalla: pituuden mittauskoneet (0 m 20 m), pituusasteikko ja kulmavirheet yms työstökoneet (0 30 m), paikoitustarkkuus, pituusasteikko ja kulmavirheet pyöröpöydät (360 ), kulma-asteikko lieriö- ja ympyräisyysmittakoneet mittapalakomparaattorit koordinaattimittauskoneet mittaustasot (0,1m 5 m) ja tasomai-suus korkeudenmittalaitteet (0 1 m), as-teikko vetokoneasteikot mittapenkit, jigit ja sylinterimittaukset Pituuden kuljetettavia mittanormaaleja ovat mm: laser-interferometri, mittapalat, porrasmittapala, autokollimaattori, polygoni, ympyrämäisyysnormaali, suorakulma jne. Sähkösuureiden mittaukset käyttöpaikalla: jännitteenjakajat (ac, dc ja syöksy) jännite- ja virtamuuntajat suurjännitekuristimet kondensaattorit jännitetesterit normaalisähkömittaukset Värähtelymittaukset: Rakennusten/rakenteiden värähtelymittaukset Voima- ja vääntömomenttimittaukset käyttöpaikalla: voima < 1MN vääntömomentti < 20 knm Asiakkaan luona tehtävien kalibrointien tarkkuus ja jäljitettävyys perustuu osaavaan henkilöstöön, kuljetettavien mittanormaalien huolelliseen käsittelyyn ja säilytykseen sekä mittausolosuhteiden mittaamiseen ja huomioimiseen tuloksissa ja mittausepävarmuuslaskelmissa. MIKES veloittaa asiakkaan luona tehtävistä kalibroinneista ja mittauksista normaalin hinnastonsa mukaisen hinnan tai toteutunei-den kustannusten mukaan. Lisäkustannuk-sena kenttäkalibroinnista tulevat matkakus-tannukset ja päivärahat (sekä mahdollinen matka-aikaveloitus). EUROPEAN UNION EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INVESTING IN YOUR FUTURE Kansallinen mittanormaalilaboratorio Asiakaspalvelupäällikkö Veli-Pekka Esala puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

14 Tärinämittaukset MIKESissä on kehitetty laitteisto, jolla voidaan seurata 24/7 -periaatteella vaativien tilojen tärinäolosuhteita. Järjestelmä koostuu kahdesta erillisestä seismisestä 3-D kiihtyvyysanturijärjestelmästä, joiden herkkyys alkaa kiihtyvyydestä 0,2 µg (g on putoamiskiihtyvyys). Laitteistolla voidaan seurata mm. tärinävaimennusratkaisujen toimivuutta asettamalla anturit vaimentimen kummallekin puolelle. MIKESin laboratorioissa tehdään tärinälle herkkiä mittauksia. Herkkyyden vuoksi on vuonna 2005 valmistuneen uudisrakennuksemme tärinöitä mitattu rakentamisen jokaisessa vaiheessa suunnittelusta lähtien. Laboratorioidemme tärinävaimennukset on suunniteltu mittauksiin ja kokemukseen perustuen. Lopputulos on onnistunut erinomaisesti, katso kuva 1. Kuva 1. Vasemmalla MIKESin kahdesta eri 3-D anturista koostuva tärinämittausjärjestelmä. Oikealla on kuva MIKESin ilmajousiin perustuvasta tärinävaimentimesta, jonka toimintaa on seurattu metroradan louhinnan aikana. 04/13

15 Länsimetron rakentamisesta aiheutuu tärinöitä, joiden mittaaminen kiinnostaa MIKESiä, katso kuva 2. Metroradan louhinnat vaikuttavat Otaniemessä olevien tutkimustilojen käyttöön usean vuoden ajan. Seuraamme vallitsevia tärinätasoja omissa laboratoriotiloissamme. Tärinämittauksia olemme tehneet myös Viron kansallisessa metrologialaitoksessa (Metrosert Ltd.). Mittausten tulokset otettiin huomioon laboratorioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tarjoamme puolueetonta mittausta myös muille asiasta kiinnostuneille. MIKESin käyttämät anturit ovat jäljitettävästi kalibroituja omassa laboratoriossamme. Palvelumme TÄRINÄMITTAUKSET seismisillä kiihtyvyysantureilla lyhyistä jaksoista tai jatkuvasti (24/7) Mittausalue 0,2 µg 0,1 g. Taajuusalue 0,4 Hz 300 Hz. Yksi tai kaksi anturiasemaa tarpeen mukaan, mittaus xyz-koordinaattien suunnassa. Seuranta mahdollista asiakkaan koneelta. Analyysi joko asiakkaan tai MIKESin toimesta. Ota yhteyttä ja pyydä räätälöity tarjous MIKESistä. v (mm/s) :33:53 measured value limit value Time (s) Kuva 2. Metrotunnelin räjäytyksen aiheuttama tärinä MIKESissä mitattuna. Kuvaan on merkitty punaisella sallitut räjäytysten aiheuttamat suurimmat amplitudit: Räjäytyksestä aiheutunut tärinä pysyi sallituissa rajoissa. Metrotunneli kiertää MIKESin noin 300 m etäisyydellä. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Kari Riski puh Tutkija Jussi Hämäläinen puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

16 Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin Kalibrointi, jäljitettävyys ja mittausepävarmuus miten ne liittyvät toisiinsa? Haluatko saada luotettavia tuloksia tarkoituksenmukaisella mittausepävarmuudella? Tiedätkö miten mittausepävarmuus määritetään? Entä mitä hyötyä siitä on? MIKES tarjoaa koulutusta mittausepävarmuuden määrittämiseen. MIKESin tiloissa Espoon Otaniemessä järjestetään kaikille avoimia päivän mittaisia koulutustilaisuuksia: Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin. Tämän lisäksi toteutamme asiakkaille räätälöityjä kursseja erikseen sovittavassa laajuudessa. Toteutamme myös mittausepävarmuuslaskennat asiakkaan lähtötiedoilla. Mittausepävarmuuden koulutus ja laskenta noudattaa kansainvälisen tunnetun mittausepävarmuusoppaan pe-riaatteita (GUM, Guide to the expression of Uncertainty in Measurement). 1) Mittausepävarmuuskurssit jen lähtötietojen perusteella. Kurssi voidaan toteuttaa MIKESissä tai asiakkaan tiloissa. Kurssin sisältö suunnitellaan ja sovitaan yhdessä. Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin koulutuspäivä voidaan toteuttaa myös sellaisenaan asiakkaan luona. 3) Mittausepävarmuuslaskennat MIKES toteuttaa mittausepävarmuuslaskentoja asiakkaan lähtötiedoilla. Mittausepävarmuuden arviointi ja laskenta projektit toteutetaan tiivissä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Laskentaa viedään eteenpäin askel kerrallaan, asiakkaan täydentäessä ja tarkentaessa lähtötietoja. Kurssit ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Päivän aikana perehdytään mittausepävarmuuden määrittämisen periaatteisiin sekä harjoitellaan muutaman yksinkertaisen laskuesimerkin avulla. Osallistujat saavat perustiedot mittausepävarmuuden arvioinnista ja laskemisesta sekä ideoita kurssilla esitettyjen asioiden soveltamiseksi omissa mittauskohteissaan. Laskuesimerkit tukevat mittausepävarmuusarvion laatimisen konkreettista oppimista ja ovat periaatteiltaan sovellettavissa yleisellä tasolla. 2) Räätälöidyt kurssit Räätälöidyillä kursseilla keskitytään asiakkaan mittauskohteisiin ja käsitellään esimerkkejä asiakkaalta saatu- Lopputuotteena asiakas saa käyttöönsä muunneltavissa olevat Excel-taulukot laskennasta sekä opastuksen niiden käyttöön ja laajempaan hyödyntämiseen. 04/13

17 Järkevä mittausepävarmuus Mittausten luotettavuustason määrittäminen eli halutun mittausepävarmuustavoitteen asettaminen on aina tasapainoilua suhteessa kustannuksiin. Tärkeintä on pyrkiä järkevään, tarvittavaan tarkkuuteen. Ei liian huonoon eikä liian hyvään. On itsestään selvää, että liian huono mittausten luotettavuustaso aiheuttaa vääriä päätöksiä ja merkittävää hävikkiä. Toisaalta myös liiallinen tarkkuuden tavoittelu mittauksissa syö aikaa ja kasvattaa kustannuksia. Pääasiassa kustannussäästöjä saavutetaan välttämällä turhia kustannuksia. Jotta tuote tai yksittäinen kappale saadaan mahdollisimman taloudellisesti valmistettua, kaikkien kustannustekijöiden summan tulee olla mahdollisimman pieni. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toleranssien tulee olla mahdollisimman väljät niissä rajoissa kuin toiminnalliset vaatimukset sen sallivat ja mittaukset tulee toteuttaa mahdollisimman tarkasti siten, kuin se on ilman kohtuuttomia kustannuksia järjestettävissä. Mittausepävarmuus vs. spesifikaatiot Spesifikaationmukaisuutta (tai minkä tahansa hyväksymisrajan toteutumista) tutkittaessa tulee ottaa mittausepävarmuus huomioon. Se kertoo, millä tasolla saatuun tulokseen voidaan luottaa. Jos mittaustulos on epävarmuuksineen rajan ulkona tai sisällä niin silloin voidaan tehdä yksikäsitteinen päätös hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Rajatapaukset taas ovat epäselviä, ja niitä myyjä ja ostaja tulkitsevat eri tavalla. Mittaukset ovat kaikkialla päätöksenteon pohjana Mittaustuloksia käytetään päätöksenteon perusteena, myös terveydenhuollossa. Siksi epätarkat mittaukset heikentävät kilpailukykyä ja lisäävät kustannuksia. Mittausten osuus bruttokansantuotteesta on erään arvion mukaan useita miljardeja euroja. Esimerkiksi teollisuuden valmistusprosessien ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista noin % aiheutuu mittauksista. Panostus mittausten luotettavuuteen lisää tuottavuutta ja turvallisuutta. Mittausten perusteella pitää voida tehdä perusteltuja ja järkeviä päätöksiä, siksi mittaustulosten pitää olla ehdottoman luotettavia. Mittaus Jäljitettävyystorni D K M P Mittalaite D K M P Käyttönormaali D K M P Referenssinormaali D K M P Sekundäärinormaali D K M P Primäärinormaali D K M P SI-järjestelmä Mittausepävarmuus Minkä tahansa osan puuttuminen aiheuttaa tornin sortumisen. Minkä tahansa osan puuttuminen aiheuttaa Jäljitettävyyttä tornin sortumisen. ei ole mikäli jokainen vaihe ei täytä jäljitettävyyden tunnusmerkkejä. Jäljitettävyyttä ei ole mikäli jokainen vaihe Epävarmuus ei täytä jäljitettävyyden ei missään kohdassa voi olla parempi tunnusmerkkejä. kuin sen alla olevissa kerroksissa. Epävarmuus Mittausepävarmuus ei missään kohdassa voi Dokumentoidut olla parempi kuin ja sen yleisesti alla hyväksytyt menetelmät olevissa Pätevyys kerroksissa. Kalibrointi edustava (kalibrointiväli, mittausalue) Mittausepävarmuus Dokumentoidut ja yleisesti Etkö hyväksytyt ole menetelmät varma, mistä aloittaisit? Olisiko pieni kertaus Pätevyys paikallaan? Tarvitsetko tukea omille johtopää- töksillesi? Kalibrointi edustava Ovatko lähtötiedot selvillä, mutta sinulla ei (kalibrointiväli, ole aikaa toteuttaa mittausalue) laskentaa? Osallistu MIKESin järjestämään Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin koulutuspäivään tai ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Kansallinen mittanormaalilaboratorio Erikoistutkija Sari Saxholm puh MIKES, Tekniikantie 1, ESPOO, puh Sähköposti: Internet:

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Säteilijät - aallonpituusnormaalit Stabiloidut laserit rel. 543,5 nm 5 10-10 λ 0

Säteilijät - aallonpituusnormaalit Stabiloidut laserit rel. 543,5 nm 5 10-10 λ 0 1/ Säteilijät - aallonpituusnormaalit Stabiloidut laserit 32 nm 1 10-10 λ 0 43, nm 10-10 λ 0 633 nm 1 10-10 λ 0 Pituusmitat Pituuden mittauslaitteet Laser-interferometri 1,0 Peruslaitteisto Kulmapoikkeamien

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Koneistusyritysten kehittäminen Mittaustekniikka Mittaaminen ja mittavälineet Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Yleistä Pidä työkalut erillään mittavälineistä Ilmoita rikkoutuneesta mittavälineestä

Lisätiedot

Kalibrointi- ja muut metrologiapalvelut

Kalibrointi- ja muut metrologiapalvelut Hinnasto 2014 Kalibrointi- ja muut metrologiapalvelut Sisällys Punnukset Tiheysnormaalit Kaasuvirtaus Paine Lämpötila Kosteus Pituus Aika ja taajuus Sähkö Akustiikka Suurpunnukset Voima Vääntömomentti

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Yrityksen mittauskyvyn varmistaminen. Heikki Savia Tampereen ammattikorkeakoulu 1

Yrityksen mittauskyvyn varmistaminen. Heikki Savia Tampereen ammattikorkeakoulu 1 Yrityksen mittauskyvyn varmistaminen 1 Mittauskyvyn peruselementit Toiminnan rahoitus Oikea mittayksikkö Kunnossa olevat mittavälineet Kelvollinen mittauspaikka Pätevät mittaajat 2 Johdon vastuu Lopulta

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Raimo A. Ketola Hjelt-instituutti / Oikeuslääketieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 22.1.2013 1 Määritelmiä Mittaustulos:

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä

Lisätiedot

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet 4. Olosuhteet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin iskutilavuuden mittaaminen ja laskeminen. Kyseinen on mahdollista

Lisätiedot

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mitä kalibrointitodistus kertoo? Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.

Lisätiedot

Keskeiset aihepiirit

Keskeiset aihepiirit TkT Harri Eskelinen Keskeiset aihepiirit 1 Perusmääritelmät geometrisiä toleransseja varten 2 Toleroitavat ominaisuudet ja niiden määritelmät 3 Teknisiin dokumentteihin tehtävät merkinnät 4 Geometriset

Lisätiedot

Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos?

Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos? Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos? Pertti Virtala PANK-menetelmäpäivä 29.1.2015 Sisältö Mittaustarkkuuden käsitteitä Mittaustarkkuuden analysointi Stabiilius Kohdistuvuus Toistettavuus

Lisätiedot

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,

Lisätiedot

Pituuden vertailumittaus D7

Pituuden vertailumittaus D7 J9/2005 Pituuden vertailumittaus D7 Loppuraportti Veli-Pekka Esala Mittatekniikan keskus Espoo 2005 Julkaisu J9/2005 Pituuden vertailumittaus D7 Loppuraportti 26.9.2005 Veli-Pekka Esala Mittatekniikan

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

MITTAAJAN JA KALIBROIJAN AMMATTITUTKINTO 2012

MITTAAJAN JA KALIBROIJAN AMMATTITUTKINTO 2012 Näyttötutkinnon perusteet MITTAAJAN JA KALIBROIJAN AMMATTITUTKINTO 2012 Määräys 45/011/2012 Määräykset ja ohjeet 2012:45 Määräykset ja ohjeet 2012:45 Näyttötutkinnon perusteet MITTAAJAN JA KALIBROIJAN

Lisätiedot

Konepajan mittauslaitteiden kalibrointisuunnitelma

Konepajan mittauslaitteiden kalibrointisuunnitelma Ville-Pekka Lahti Konepajan mittauslaitteiden kalibrointisuunnitelma Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Insinöörityö 9.6.2014 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY K022/A15/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNOLOGIA KALIBROINTIKESKUS K022 (EN ISO/IEC 17025)

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS

ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS ph-määrityksen TUTKIMUSTYÖTÄ JO YLI 8 VUOTTA Aloitimme vuonna 2002 systemaattisen ph-määrityksen tutkimustyön syystä, että kansainväliset suositukset phmääritykseen lasielektrodilaitteiston

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

TAUSTAMUISTIO MITTAAJAN JA KALIBROIJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEIDEN LAADINTATYÖ. 1. Lähtökohdat

TAUSTAMUISTIO MITTAAJAN JA KALIBROIJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEIDEN LAADINTATYÖ. 1. Lähtökohdat TAUSTAMUISTIO MITTAAJAN JA KALIBROIJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEIDEN LAADINTATYÖ 1. Lähtökohdat Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinto on uusi tutkinto, joka tuli tutkintorakenteeseen Metrologian neuvottelukunnan

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja NOKKA-AKSELIEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin nokka-akseli(e)n mittaaminen ja ominaisuuksien laskeminen. Ns. A-(perusympyrä)

Lisätiedot

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5) 1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

PETRI AHOMÄKI TOLERANSSIEN ANALYSOINTI JA DIMENSIOMITTAUS OSAVALMISTUKSESSA. Diplomityö

PETRI AHOMÄKI TOLERANSSIEN ANALYSOINTI JA DIMENSIOMITTAUS OSAVALMISTUKSESSA. Diplomityö PETRI AHOMÄKI TOLERANSSIEN ANALYSOINTI JA DIMENSIOMITTAUS OSAVALMISTUKSESSA Diplomityö Tarkastaja: professori Heikki Tikka Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Ryhmäpäällikkö Mittatekniikan keskus (MIKES) 60 henkeä 7 henkeä Mittatekniikan keskus Metrologian eli mittaustieteen ja pätevyydentoteamisen asiantuntija-

Lisätiedot

testo 831 Käyttöohje

testo 831 Käyttöohje testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin

Lisätiedot

Veden laadun jatkuvatoimisen mittaamisen ja manuaalisen na ytteenoton kokonaisepa varmuudet

Veden laadun jatkuvatoimisen mittaamisen ja manuaalisen na ytteenoton kokonaisepa varmuudet Veden laadun jatkuvatoimisen mittaamisen ja manuaalisen na ytteenoton kokonaisepa varmuudet Loppuraportti 6.5.2016 / M-16M042 Maija Ojanen-Saloranta TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mittatekniikan keskus

Lisätiedot

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for

Lisätiedot

MACHINERY on laadunvarmistaja

MACHINERY on laadunvarmistaja MACHINERY on laadunvarmistaja Mitä tapahtuu huomenna? entä jos omaisuudelle tapahtuu jotain? entä jos kalustolle tapahtuu jotain? entä jos sinulle tapahtuu jotain? MACHINERY ennakoi, ennaltaehkäisee ja

Lisätiedot

SFS-EN 932-5:2012 Yleiset laitteet ja kalibrointi

SFS-EN 932-5:2012 Yleiset laitteet ja kalibrointi 1 SFS-EN 932-5:2012 Yleiset laitteet ja kalibrointi Pirjo Kuula-Väisänen TTY Maa- ja pohjarakenteet PANK menetelmäpäivä 26.1.2012 2 Esityksen sisältö Standardin tilanne Kalibrointi ja tarkastus Toleranssit

Lisätiedot

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä

Lisätiedot

2. Määritelmät Puristussuhde: Iskutilavuuden suhde puristustilavuuteen, suhdeluku.

2. Määritelmät Puristussuhde: Iskutilavuuden suhde puristustilavuuteen, suhdeluku. PALOTILAN JA PURISTUSSUHTEEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö Tämän ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin laskennallisen puristustilavuuden ja puristussuhteen laskeminen. Tarkastuksen voi tehdä

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

KALIBROINTI TARVE JA SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUVELVOITTEET TEOLLISUUDESSA. 17. 18.11.2015, AEL, Helsinki

KALIBROINTI TARVE JA SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUVELVOITTEET TEOLLISUUDESSA. 17. 18.11.2015, AEL, Helsinki AEL INSKO-SEMINAARIT KALIBROINTI TARVE JA SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ 17. 18.11.2015, AEL, Helsinki PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUVELVOITTEET TEOLLISUUDESSA 25. 26.11.2015, AEL, Helsinki KALIBROINTI TARVE

Lisätiedot

Kurssit 2015. Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille

Kurssit 2015. Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Kurssit 2015 Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Kurssit 2015 Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Sisältö Pyörivien koneiden linjauskoulutus... 3 Värähtelymittaus ja analysointi...

Lisätiedot

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen J2/2008 Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2008 Julkaisu J2/2008 Pt100-anturin vertailu: kalibrointi

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Standardien hyödyntäminen teollisuuden mittauksissa

Standardien hyödyntäminen teollisuuden mittauksissa J2/2010 Standardien hyödyntäminen teollisuuden mittauksissa Loppuraportti Sari Saxholm, Björn Hemming, Veli-Pekka Esala, Ilkka Palosuo Mittatekniikan keskus Espoo 2010 Julkaisu J2/2010 Standardien hyödyntäminen

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata?

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Ryhmäpäällikkö, Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Tarkkailun lähtötilanne pk-sektorilla

Lisätiedot

Liite 1 - Hakkuukonemittaus

Liite 1 - Hakkuukonemittaus Liite 1 - Hakkuukonemittaus Tämä ohje on MMM:n asetuksen nro 15/06, dnro 926/01/2006 liite 1. Asetus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Hakkuukoneen, joka otetaan käyttöön 1 päivänä toukokuuta 2007

Lisätiedot

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä

Lisätiedot

Ohje laboratoriotöiden tekemiseen. Sisältö. 1 Ennen laboratorioon tuloa 2. 2 Mittausten suorittaminen 2

Ohje laboratoriotöiden tekemiseen. Sisältö. 1 Ennen laboratorioon tuloa 2. 2 Mittausten suorittaminen 2 OHJE 1 (13) Ohje laboratoriotöiden tekemiseen Sisältö 1 Ennen laboratorioon tuloa 2 2 Mittausten suorittaminen 2 3 Mittauspöytäkirja 2 3.1 Mittauspöytäkirjan hyväksyminen................. 3 3.2 Tietokoneella

Lisätiedot

1 TYÖNTÖMITTA. sisä mittakärjet tuuma-nonio lukitusruuvi. 1.1 Yleistä työntömitasta

1 TYÖNTÖMITTA. sisä mittakärjet tuuma-nonio lukitusruuvi. 1.1 Yleistä työntömitasta MITTAVAUNU MATERIAALIA 1( 35) 1 TYÖNTÖMITTA 1.1 Yleistä työntömitasta Työntömitta ( tönäri, mauseri ) kuuluu tekniikan alan perustyökaluihin, joten sen oikeaoppinen käyttö on jokaisen ammattilaisen osattava.

Lisätiedot

Kalibrointipalvelumme

Kalibrointipalvelumme Kalibrointipalvelumme Massa, paine, virtaus - Punnusten kalibrointi - Voiman ja vääntömomentin kalibrointi - Paineen mittauslaitteiden kalibrointi - Vesivirtausmittareiden kalibrointi - Kaasuvirtauskalibroinnit

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa. LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.

Lisätiedot

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä

Lisätiedot

Standardien hyödyntäminen teollisuuden mittauksissa

Standardien hyödyntäminen teollisuuden mittauksissa J2/2010 Standardien hyödyntäminen teollisuuden mittauksissa Loppuraportti Sari Saxholm, Björn Hemming, Veli-Pekka Esala, Ilkka Palosuo Mittatekniikan keskus Espoo 2010 Julkaisu J2/2010 Standardien hyödyntäminen

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

UUDET TUOTTEET. Työntömittojen tarkastussarja teräksestä ja keramiikasta DIN EN ISO 13 385-1:n mukaan Sarja 516 Tarkat tiedot sivulla 297 ja 300.

UUDET TUOTTEET. Työntömittojen tarkastussarja teräksestä ja keramiikasta DIN EN ISO 13 385-1:n mukaan Sarja 516 Tarkat tiedot sivulla 297 ja 300. UUDET TUOTTEET Työntömittojen tarkastussarja teräksestä ja keramiikasta DIN EN ISO 13 385-1:n mukaan Tarkat tiedot sivulla 297 ja 300. Mittapalasarja teräksestä ja keramiikasta Tarkat tiedot sivulla 301.

Lisätiedot

KAIKKI MITÄ TARVITAAN LÄMPÖTILOJEN OMAVALVONTAAN

KAIKKI MITÄ TARVITAAN LÄMPÖTILOJEN OMAVALVONTAAN KAIKKI MITÄ TARVITAAN LÄMPÖTILOJEN OMAVALVONTAAN Langatonta mittaustekniikkaa Nokeval Kotimaista osaamista ja luotettavuutta OVA LÄMPÖTILOJEN OMAVALVONTA Nokeval on kehittänyt langattoman lämpötilan mittausjärjestelmän

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate

Lisätiedot

Menorajan periaate. Ennen ja nyt. Maksimimateriaali, vähimmäsmateriaali ja. Mihin standardilla pyritää. ään LIITE 10 1(4)

Menorajan periaate. Ennen ja nyt. Maksimimateriaali, vähimmäsmateriaali ja. Mihin standardilla pyritää. ään LIITE 10 1(4) LIITE 10 1(4) Menorajan periaate Maksimimateriaalin, vähimmv himmäismateriaalin ismateriaalin ja vastavuoroinen materiaalivaatimus Heikki Lehto Maksimimateriaali, vähimmäsmateriaali ja vastavuoroinen materiaalivaatimus

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN

PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN Opas laboratorio- ja konepajakäyttöön SUOMIPAINOS Profiilit ja suodattimet (EN ISO 4287 ja EN ISO 16610-21) 01 Varsinainen profiili on profiili, joka syntyy todellisen

Lisätiedot

BT-A51. Käyttöohje. KORVAKUUMEMITTARI Malli BT-A51

BT-A51. Käyttöohje. KORVAKUUMEMITTARI Malli BT-A51 BT-A51 Käyttöohje KORVAKUUMEMITTARI Malli BT-A51 JOHDANTO Hyvä käyttäjä, kiitos kun olet valinnut meidän tuotteemme. Lue käyttöohje huolellisesti ennen tuotteen käyttöä. Nämä ohjeet opastavat kuinka tuotetta

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 22.4.2009. Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus

LOPPURAPORTTI 22.4.2009. Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus LOPPURAPORTTI 22.4.2009 Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...3 1.1 Vertailumittausten yleiset periaatteet...3

Lisätiedot

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat

Lisätiedot

PROJECT X. 2D tarkastuksen standardi Mittausteknologian edelläkävijä

PROJECT X. 2D tarkastuksen standardi Mittausteknologian edelläkävijä PROJECT X 2D tarkastuksen standardi Mittausteknologian edelläkävijä 2-dimensioinen kameramittausjärjestelmä Project X.. 2D mittauksen standardi Project X on erilainen. Siinä on otettu käyttöön aivan uusi,

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Laser FLS 90. Käyttöohje

Laser FLS 90. Käyttöohje Laser FLS 90 fi Käyttöohje L SE R R DI TIO N DO NO T ST R E IN TO BE M L SE R CL S S 2 5 1 2 4 3 3 6 7 B1 B2 1 C1 C2 C3 S1 =S2 = 90 C4 S1 90 S2 D1 D2 D3 D4 D5 D6 E1 S=10m 32 10 E2 C L 1 B E3 L 2 D C L

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan Sivu:1(12) Työ- ja mittaväline-tietokanta löytyy serveriltä APPL14.DE.ABB.COM/SRV/ABB Tarvitset read-oikeudet tietokannan tarkasteluun ja editor mainusers-oikeudet tietokannan muokkaukseen. Jos tarkoituksenasi

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA 16 Mittaussuunnitelma PR-Y1384 Tuusulan Moottorikerho ry Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA Tuusulan Moottorikerho ry

Lisätiedot

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Liikennetärinä Raportti PR3389 TÄR01 Sivu 1 (7) Lujatalo Oy Reijo Pitkämäki Sokerilinnantie 11 B 02600 Espoo Turku 13.8.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Kotkansiipi 7, Vantaa Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

3LOGR Ilmavoimien Varikko Lentotekniikkakeskus JÄLJITETTÄVYYDEN MERKITYS SOTILASILMAILUSSA

3LOGR Ilmavoimien Varikko Lentotekniikkakeskus JÄLJITETTÄVYYDEN MERKITYS SOTILASILMAILUSSA 3LOGR Ilmavoimien Varikko Lentotekniikkakeskus JÄLJITETTÄVYYDEN MERKITYS SOTILASILMAILUSSA JÄLJITETTÄVYYS SOTILASILMAILUSSA Jäljitettävyyttä käsitellään kalibrointien lisäksi muillakin osa-alueilla, esim.

Lisätiedot

LaserQC mittauksia laserin nopeudella

LaserQC mittauksia laserin nopeudella LaserQC mittauksia laserin nopeudella 1/6 prosessi LaserQ mittaustulokset 20 sekunnissa! 2D-aihioiden mittojen manuaalinen tarkastus ja muistiinmerkintä on aikaa vievä prosessi. Lisäksi virheiden mahdollisuus

Lisätiedot