EU-vaihde 4/2005 LIIKENTEEN JA VIESTINNÄN EU-TIETOA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU-vaihde 4/2005 LIIKENTEEN JA VIESTINNÄN EU-TIETOA"

Transkriptio

1 4/2005 EU-vaihde LIIKENTEEN JA VIESTINNÄN EU-TIETOA Hallitusneuvos Minna Kivimäki: Komissiolta uusia suunnitelmia tieturvallisuuden parantamiseen...s. 4 Liikkumisesteisten matkustaminen helpottuu...s. 6 Rautatieliikenteen avaaminen kirvoitti kielet...s. 7 Suomi luopuu kauppa-alusten päälliköiden kansalaisuusvaatimuksesta...s. 13 Komissiolta ei vieläkään vastausta rekkojen enimmäisleveydestä...s. 14 Digipiirtureille siirtymäaikaa vuoden loppuun...s. 14.eu-verkkotunnukset käyttöön...s.19 Televisiodirektiivi uusiksi, alustava keskustelu käynnissä...s. 22

2 TOIMITUS Liikenne- ja viestintäministeriö Ministeriön viestintä PL 31, Valtioneuvosto päätoimittaja Mikko Nikula puhelin (09) Johanna Anttila (JA) Jaana Beversdorf (JB) Eine Rossi (ER) Lari Tuononen (LT) Tilaukset ja osoitteenmuutokset faksi (09) puhelin (09) Lisätietojen antajat ovat liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehiä, ellei toisin mainita. sähköposti: ULKOASU JA TAITTO Bulbus Oy Minna Rekola KANNEN KUVA Antero Aaltonen MUUT KUVAT Liikenne- ja viestintäministeriö (ellei toisin mainita) ISSN (painotuote) ISSN (verkkolehti) EU-vaihde on luettavissa liikenne- ja viestintäministeriön www-sivuilta osoitteesta Tekstin lainaaminen on sallittu edellyttäen, että lähde mainitaan.

3 EU-vaihde 4/2005 Sisällys Sisällys NÄKÖKULMA Komissiolla uusia suunnitelmia tieturvallisuuden parantamiseen; hallitusneuvos Minna Kivimäki...4 LIIKENNEMINISTERINEUVOSTO Euroopan unionin liikenneministerit...6 Liikkumisesteisten lentomatkustaminen helpottuu... 6 Rautatieliikenteen avaaminen kirvoitti kielet... 7 Lentoliikennesopimus Yhdysvaltain kanssa askeleen lähempänä... 7 Maantieliikenteen polttoainekulut Ranskan huolena... 8 Julkiset tuet syrjäisille lentoasemille sallitaan... 8 Lentoliikenteen päästökauppa kiinnosti lounaskeskustelussa... 9 LIIKENNEPOLITIIKKA Valkoisen kirjan tavoitteet päivityksessä Suomi vastasi työsuhdeajoneuvojen verotuskanteeseen Ajokorttidirektiivi jumissa Palvelusopimusasetuksesta viimein uusi versio LOGISTIIKKA Komissio perustaisi viraston TEN-verkon vauhdittamiseksi RAUTATIET Rautatievirasto aloittaa syyskuussa 2006 Helsingissä MERENKULKU Suomi luopuu kauppa-alusten päälliköiden kansalaisuusvaatimuksesta Meripolitiikan vihreä kirja valmisteilla MAANTIELIIKENNE Komissiolta ei vieläkään vastausta rekkojen enimmäisleveydestä Digipiirtureille siirtymäaikaa vuoden loppuun Raskaan liikenteen viikonloppuajokieltoja ei harmonisoida LENTOLIIKENNE Parlamentti ehdottaa lentoyhtiöiden mustaa listaa SUOMEN PUHEENJOHTAJUUS Itävallan linjaukset tutuiksi valtiosihteerivierailulla Puheenjohtajakauden valmistelut täsmentyvät Liikenne- ja viestintätiedottajat opissa Brysselissä YMPÄRISTÖ JA JOUKKOLIIKENNE Ministeriö telttaili Esplanadilla Autottomana päivänä TIETOYHTEISKUNTA.eu-verkkotunnukset käyttöön Uusi rahoitusohjelma digitaalisen sisällön käytön ja saavutettavuuden edistämiseen Tärkeimmät urheilutapahtumat listaksi myös Suomessa Teletunnisteasian käsittelyssä ei edistystä komissiolta direktiiviehdotus Komission taajuustiedonanto keskusteltavana Televisiodirektiivi uusiksi, alustava keskustelu käynnissä Huovinen ehdottaa massatekstiviestejä koko EU:iin VIESTINTÄMARKKINAT Komissiolta huomautus yleispalvelun tarjoajan valinnasta MATKAN VARRELTA Liisa Ero yleisen osaston vt. päällikkö Jussi Myllärniemi EASA:an TeliaSoneran omistajuus ja teleregulaatio eri ministeriöihin Virastovesillä pitkään seilannut Raimo Kurki: EU:n merenkulkupolitiikka pääosin kohdallaan SVENSK RESUMÉ Konsultativa tjänstemannen Kaj-Peter Mattson: Det nordiska samarbetet anpassas till EU-realiteten Ministerrådet i Luxemburg den 6 oktober: Flygresandet underlättas för rörelsehindrade Finland frångår medborgarskapskravet på handelsfartygens befälhavare Finlands ordförandeskapsperiod: Planerna klarnar Avgående sjöfartsrådet Raimo Kurki: EU:s sjöfartspolitik är i stora drag som den skall Televisionsdirektivet förnyas en preliminär diskussion pågår JULKAISUT 31 3 EU-vaihde

4 EU-vaihde 4/2005 Näkökulma Hallitusneuvos Minna Kivimäki: Komissiolla uusia suunnitelmia tieturvallisuuden parantamiseksi EU:n liikennepolitiikka keskittyi aluksi paljolti liikennemarkkinoiden avaamiseen. Vuosien kuluessa tämä työ on saatu suurelta osin tehtyä, ja EU:n liikennepolitiikkaan on tullut muita voimakkaita painotuksia turvallisuus yhtenä keskeisimmistä. Vasta Maastrichtin sopimus, joka poisti päätöksenteon yksimielisyysvaatimuksen ja antoi yhteisölle oikeusperustan tieliikenneturvallisuudessa, on mahdollistanut ripeämmän etenemisen yhteisölainsäädännössä. Vaikka komissio onkin kohtuullisen johdonmukaisesti noudattanut vuosien 1992 ja 2001 valkoisten kirjojen liikennepoliittisia linjauksiaan, on yhteisön turvallisuuslainsäädännön kehitykselle ollut ominaista onnettomuusvetoisuus. Vasta iso lento- tai meriliikenneonnettomuus on saanut myös yhteisön lainsäätäjiin vauhtia, kun kansalaisten vaatimukset ovat pakottaneet toimiin. Etenkin merenkulussa ja ilmailussa on lainsäädäntötyö saanut vauhtia onnettomuuksien kautta. Vaikka molemmat liikennemuodot ovat suhteellisesti erityisen turvallisia, niissä sattunut onnettomuus on lähes poikkeuksetta suuri mediatapahtuma ja rajat ylittävän mielenkiinnon kohde. Kansainvälinen sääntely on toisaalta asettanut rajat sille, mihin yhteisölainsäädännössä voidaan mennä. Esimerkiksi merenkulussa YK:n merioikeusyleissopimus määrittää tarkkaan toimivallan jakoa lippu-, satama- ja rantavaltioiden välillä viime aikoina EU on kylläkin testannut sopimuksen rajoja. Matkustajien turvallisuuden osalta EU on merenkulussa keskittynyt lähinnä implementoimaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n määräyksiä yhteisölainsäädännössä. Joiltain osin se on laajentanut niiden soveltamisalaa. Myös Estonian jälkimainingeissa IMO toimi ensin. Merenkulun suojelusäännösten tiukentamisessa (Erika- ja Prestige-alusten onnettomuuksien jälkeen) ympäristön suojelemiseksi on toimittu toisin: EU-vaihde 4

5 EU-vaihde 4/2005 Näkökulma EU tai ainakin komissio on halunnut kulkea IMO:n edellä ja tässä onnistunutkin, kuten esimerkiksi öljysäiliöalusten kaksoisrunkovaatimus osoittaa. Myös ilmailussa yhteisön turvallisuuslainsäädäntö on saanut keskeisen sisältönsä kansainvälisistä määräyksistä ja keskittynyt lähinnä varmistamaan sitä, että kansainvälisiä sääntöjä noudatetaan. Tässäkin onnettomuusvetoisuus näkyy: esimerkiksi kolmansien valtioiden ilma-alusten tarkistuksia koskeva ns. SAFA-direktiivi hyväksyttiin vasta vuonna 2004 Egyptissä sattuneen onnettomuuden jälkeen, vaikka komissio oli tehnyt ehdotuksensa vuonna Viime elokuun onnettomuussuma (kuusi merkittävää onnettomuutta) on kiihdyttänyt jälleen keskustelua lentoliikenteen turvallisuudesta. Komissio aikoo antaa asiaa koskevia uusia ehdotuksia lähitulevaisuudessa. Rautatieliikenteessä, joka perinteisesti on ollut hyvin turvallinen liikennemuoto, yhteisön tason turvallisuussääntelyssä on pyritty etenemään käsi kädessä markkinoiden avaamista koskevan lainsäädännön kanssa. Tällä sektorilla markkinoiden avaaminen ei vielä ole kokonaisuudessaan onnistunut. Yhtenä sen edellytyksenä on nähty turvallisuuden takaaminen yhteisötasolla. Rautatie-, ilma- ja meriliikenteessä on viime vuosien aikana perustettu myös yhteisötason turvallisuusviranomaiset. Tieliikenne on selvästi kaikkein turvattomin liikennemuoto. EU:ssa kuolee tieliikenteessä vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kuitenkin tieliikenteen uhrien saama huomio on ollut jatkuvasti vähäisempää kuin muiden liikennemuotojen uhrien. Komissio on todennut tieliikennekuolemia pidettävän elämän tosiasioina. Lisäksi suuretkin onnettomuudet ovat yleensä vain kansallisia katastrofeja. Niinpä luonnollista vauhtia yhteisön lainsäädäntötyölle ei ole saatu, vaikka tieliikenteen turvallisuus on ehkä eniten kansalaisten arkielämään vaikuttava asia. Tieliikenteen turvallisuuteen on kuitenkin EU:ssa viime vuosina alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Vuoden 2001 valkoisessa kirjassa komissio määritti tavoitteekseen puolittaa tieliikenteessä sattuvat kuolemantapaukset vuoteen 2010 mennessä erittäin vaativa tavoite. Vuonna 2003 komissio hyväksyi suunnitelman tieturvallisuuden parantamiseksi koko EU:n alueella. Veronan liikenneturvallisuuskokouksesta 2003 sai alkunsa Verona-prosessi, jossa jäsenvaltiot kokoontuvat vuosittain keskustelemaan tieturvallisuuskysymyksistä, vaihtamaan tietoja ja parhaita käytäntöjä. Tieturvallisuus on myös ollut jo vuosia puheenjohtajamaiden ohjelmien kestoprioriteetti tosin kovin usein ilman konkreettista sisältöä. Komissio totesi valkoisessa kirjassaan, että vuoteen 2005 asti voidaan tyytyä noudattamaan ns. parhaita käytäntöjä. Tämän jälkeen komissio kuitenkin aikoo tarpeen vaatiessa tehostaa sääntelyä yhteisölainsäädännön kautta. Komissio on valittanut, että jäsenvaltiot eivät edelleenkään tunnusta yhteisön toimien tärkeyttä, vaan tieturvallisuuden osalta vedotaan yhä subsidiariteettiin. Jokseenkin kaikki valtiot kyllä tunnustavat, että EU-tason toimia liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan ainakin jossain määrin. Toisaalta on ollut vaikea löytää sellaisia itsestään selviä yhteisölainsäädännön keinoja, joiden tehosta oltaisiin yksimielisiä. Korkean turvallisuustason maissa EU:ssa on päädytty kaikissa jossain määrin erilaisiin toimintamalleihin. Tämä osoittaa, että kansallisilla ratkaisuilla ja kansallisten olosuhteiden ja tarpeiden huomioonottamisella on suuri merkitys. Olisi kuitenkin väärin sanoa, ettei EU:ssa ole vielä tehty mitään konkreettista tieturvallisuuden edistämiseksi. EU:ssa on hyväksytty paljon ajoneuvojen teknisiä ominaisuuksia koskevaa sisämarkkinalainsäädäntöä ja liikennepuolellakin mm. ajokortteja sekä turvavöiden ja lasten turvaistuinten käyttöä koskevat direktiivit. Komission tarkoituksena on ollut avata tietä myös muulle tieturvallisuuslainsäädännölle. Tieturvallisuusohjelman puolivälin tarkastelun yhteydessä komissio on valmistellut uutta säädöspakettia, joka sisältäisi säännösehdotuksia ajovalojen päiväkäytöstä, kuorma-autoihin jälkiasennettavista peileistä, TENteiden liikenneturvallisuusarvioista sekä mahdollisesti promillerajoista. 5 EU-vaihde

6 EU-vaihde 4/2005 Liikenneministerineuvosto Euroopan unionin liikenneministerit Euroopan unionin liikenneministerit olivat koolla Luxemburgissa 6. lokakuuta. Suomesta neuvoston kokoukseen osallistui liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen. Neuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen asetusehdotuksesta, joka tähtää liikkumisesteisten lentomatkustamisen helpottamiseen. Neuvosto keskusteli myös kolmanteen rautatiepakettiin liittyvästä komission ehdotuksesta, joka lisäisi kilpailua EU-maiden välisessä kansainvälisessä henkilöliikenteessä. Muita puheenaiheita olivat Yhdysvaltain kanssa solmittavan lentoliikennesopimuksen valmistelu ja polttoaineiden hinnannousun vaikutus maantieliikenteeseen. Ministerit kuulivat komission tiedonannon julkisten tukien sallimisesta syrjäisille lentoasemille. Lounaskeskustelun aiheena oli komission suunnitelma lentoliikenteen tuomisesta päästökaupan piiriin. Susanna Huovinen ensimmäisessä ministerineuvoston kokouksessaan. Liikkumisesteisten lentomatkustaminen helpottuu Liikenneministerit hyväksyivät yleisnäkemyksen liikkumisesteisten lentomatkustajien oikeuksista. Liikkumisesteisten oikeuksia vahvistavan asetusehdotuksen pääperiaatteena on, että heitä tulee kohdella samoin kuin muita matkustajia. Poikkeukset sallitaan vain, jos ne ovat tarpeen lentoturvallisuuden kannalta. Asetus täsmentäisi lentoyhtiöiden ja lentoasemien palveluvelvoitteita. Niiden tulisi järjestää uudet palvelut yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Esimerkiksi terminaalirakennuksiin määriteltäisiin erilliset saapumis- ja poistumispisteet, joiden kautta liikkumisesteiset henkilöt saisivat tarvitsemaansa matkustusapua. Jos liikkumisesteistä matkustajaa ei voi päästää ilma-alukseen esimerkiksi siitä syystä, että sen ovet ovat liian pienet, lentoyhtiön pitää järjestää hänelle vaihtoehtoinen lentokuljetus tai palauttaa matkan hinta. Liikkumisesteiselle matkustajalle annettavasta avusta ei saa periä erillistä korvausta. Asetuksesta ilmailualalle koituvat kustannukset siirtynevät kaikkien matkustajien maksettaviksi, mutta mahdolliset korotukset lippujen hintoihin jäävät vähäisiksi. Jäsenvaltioiden pitäisi aktiivisesti tiedottaa asetuksen sisällöstä liikkumisesteisille ja määrittää lainsäädännössään, mitä seuraamuksia asetuksen rikkomisesta tulee lentoyhtiöille ja -asemille. Lisäksi jäsenvaltioiden tulisi nimetä asetuksen täytäntöönpanoa ja noudattamista seuraava elin. Suomi hyväksyi asetusehdotuksen ja piti tervetulleena sitä, että yhteisölainsäädännöllä voidaan merkittävästi edistää vammaisten ja liikkumisesteisten lentomatkustajien tasa-arvoa. Asetuksen henki sopii hyvin yhteen Suomen kansallisen esteettömyysstrategian kanssa. EU:ssa ja Suomessa ei aiemmin ole ollut liikkumisesteisiä lentomatkustajia koskevaa erillislainsäädäntöä. (MN) hallitusneuvos Yrjö Mäkelä, puh. (09) EU-vaihde 6

7 EU-vaihde 4/2005 Liikenneministerineuvosto Rautatieliikenteen avaaminen kirvoitti kielet Liikenneneuvosto keskusteli rautatieliikenteen markkinoista ja komission ehdotuksesta, joka muuttaisi rautateiden kehittämisestä annettua neuvoston direktiiviä. Ehdotuksen tarkoituksena on avata EU-maiden välistä kansainvälistä henkilöliikennettä kilpailulle vuonna Muutosehdotus liittyy rautatieliikenteen kolmanteen pakettiin. Ministerit kertoivat myös näkemyksensä siitä, tulisiko ehdotusta käsitellä rinnakkain palvelusopimusasetusehdotuksen kanssa. Palvelusopimusasetus säätelee rautateiden ja maanteiden julkisia henkilöliikennepalveluja. Lähes kaikki jäsenvaltiot käyttivät kokouksessa puheenvuoron. Niiden kannoissa oli huomattavia eroja: etenkin Ranska, Belgia ja Luxemburg suhtautuivat direktiivin muuttamiseen varauksellisesti. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja kuitenkin totesi jäsenmaiden enemmistön olevan sitä mieltä, että kilpailun avaaminen voisi lisätä rautatieliikenteen houkuttelevuutta ja että EU-maiden välinen kansainvälinen henkilöliikenne voidaan avata vuonna Komission esitys tuskin vaikuttaisi Suomen rautatieliikenteeseen, sillä syrjäinen sijainti ja muista EU-maista poikkeava raideleveys tekevät ulkomaisten toimijoiden tulon suomalaisille markkinoille vaikeaksi. Ministeri Susanna Huovinen ilmoitti puheevuorossaan Suomen suhtautuvan esitykseen neutraalisti. Suomen rautateillä ei ole sellaista kansainvälistä henkilöliikennettä, johon esitystä sovellettaisiin. Suomi pitää kuitenkin välttämättömänä, että päätösvalta kansallisen henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle säilyy jäsenvaltioilla. Rautatieliikenteen harjoittamisen edellytykset vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä suuresti. Suomi katsoo myös, että direktiiviehdotusta ja palvelusopimusasetusehdotusta ei välttämättä tarvitse käsitellä samanaikaisesti. Asioiden kytkeminen yhteen voisi hidastaa niiden käsittelyä merkittävästi, Huovinen linjasi. (MN) hallitusneuvos Hannu Pennanen, puh. (09) Lentoliikennesopimus Yhdysvaltain kanssa askeleen lähempänä Komissio selosti neuvostolle unionin ulkosuhteita lentoliikenteen alalla. Pysähtyneet neuvottelut Yhdysvaltain kanssa olivat jälleen jatkuneet. Komissio sai kesällä 2003 neuvostolta mandaatin neuvotella Yhdysvaltain kanssa mahdollisimman laajasta markkinoiden avaamisesta. Tällä hetkellä osapuolten tavoitteena on solmia niin sanottu ensimmäisen vaiheen sopimus ja jatkaa myöhemmin neuvotteluja kattavamman sopimuksen aikaansaamiseksi. Markkinoille pääsyä koskevat määräykset ja myöhempien neuvottelujen aiheet jakavat vielä EU:n ja Yhdysvaltain näkemyksiä. Suomi pitää tärkeänä, että komissio jatkaa neuvotteluja, ja toivoo mandaattia vastaavan neuvottelutuloksen syntyvän mahdollisimman nopeasti. Komissio on horisontaalimandaattinsa nojalla käynyt neuvotteluja myös useiden muiden EU:iin kuulumattomien valtioiden kanssa. Nämä yhteisötason sopimukset muuttaisivat jäsenvaltioiden solmimia kahdenvälisiä sopimuksia. Sopimus Chilen kanssa allekirjoitettiin kokouksessa. Lisäksi alustava tai lopullinen neuvottelutulos on saavutettu 16 muun valtion kanssa. (MN) hallitusneuvos Rita Linna, puh. (09) EU-vaihde

8 EU-vaihde 4/2005 Liikenneministerineuvosto Maantieliikenteen polttoainekulut Ranskan huolena Neuvosto keskusteli polttoaineiden hinnannousun vaikutuksista maantieliikenteeseen. Kysymyksen nosti esiin Ranska, joka toivoisi EU:n aloittavan jälleen keskustelun ammattiliikenteen polttoaineverotuksen harmonisoinnista. Komissio muistutti EU:n valtiovarainministerien kannasta, jonka mukaan öljytuotteiden hinnanmuodostukseen ei tule puuttua verotuksella. Liikenteenharjoittajien etujen turvaamiseksi komissio tutkii parhaillaan uusia ehdotuksia polttoaineveron minimi- ja maksimitasosta, mutta täydellistä yhtenäistämistä ei enää harkita. Suomi muistutti, että polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat voivat heittelehtiä nopeasti ylös ja alas, mutta EU-maiden korkeahkolla polttoaineverotuksella on jo sinänsä hintavaihteluja tasaava vaikutus, toisin kuin kuin alhaisen veroasteen maissa. Varsinkaan ylärajaa polttoaineverotukselle Suomi ei pidä hyvänä ajatuksena. (MN) neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen, valtiovarainministeriö, puh. (09) Julkiset tuet syrjäisille lentoasemille sallitaan Kokous kuuli komission selonteon, jonka mukaan julkiset tuet syrjäisille lentoasemille ovat vastedes sallittuja. Komission mukaan tukien hyväksyminen on perusteltua, koska suurkaupungeista kaukana sijaitsevien pienten lentoasemien on vaikea kilpailla lentoyhtiöistä menestyksekkäästi. Komission uudet säännöt määrittävät, millaisin edellytyksin lentoasemille voi myöntää tukia. Julkisia ja yksityisiä lentoasemia tulee kohdella samojen periaatteiden mukaisesti. Lentoasemat taas voisivat tilapäisesti tukea uusien reittien avaamista esimerkiksi myöntämällä lentoyhtiöille helpotuksia liikennöintimaksuihin. Komissio korosti neuvostolle, että se ei linjauksellaan halua syrjiä menestyviä lentoasemia. Pienillä asemilla on kuitenkin Euroopan alueiden välisten yhteyksien kehittämisessä tärkeä tehtävä, jota ne eivät aina pysty hoitamaan tyydyttävällä tavalla ilman julkista tukea. (MN) hallitusneuvos Yrjö Mäkelä, puh. (09) EU-vaihde 8

9 EU-vaihde 4/2005 Liikenneministerineuvosto Lentoliikenteen päästökauppa kiinnosti lounaskeskustelussa Lounaalla ministerit keskustelivat liikennepolitiikan valkoisen kirjan välitarkastelusta ja lentoliikenteen ympäristökysymyksistä. Jälkimmäiseen aiheeseen virikkeen antoi komission tiedonanto, jossa ehdotettiin lentoliikenteen saattamista päästökaupan piiriin. Komissio oli huolestunut lentoliikenteen kasvusta: vuosina se oli ollut 73 prosenttia ja vuosina sen on arvioitu olevan peräti 150 prosenttia. Kasvu on niin voimakasta, että se uhkaa vakavasti Kioton sopimuksen tavoitteita, vaikka lentoliikenteen tämänhetkinen osuus on vain kolme prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Ministeri Susanna Huovinen kertoi puheenvuorossaan, että myös Suomi haluaa kiinnittää huomiota ilmailun ympäristövaikutuksiin. Pidämme komission tiedonantoa ehdottomasti tervetulleena mutta emme vielä ole ehtineet muotoilla tarkkaa kantaamme. Aiomme perehtyä komission näkemyksiin huolellisesti ja ennen Suomen puheenjohtajuuskauden alkua haluaisimme vielä kuulla kaikkien jäsenvaltioiden mielipiteet päästökauppakysymyksestä, Huovinen sanoi ministerikollegoilleen. Komission tiedonannon jatkokäsittelyä jatketaan ympäristöneuvostossa. Puheenjohtajamaan tavoitteena on saada tiedonantoa ja asian jatkovalmistelua koskevat päätelmät hyväksyttyä ympäristöneuvoston kokouksessa joulukuussa. Varsinainen tekninen valmistelu tehdään Euroopan ilmasto-ohjelman (ECCP) alaryhmässä, joka saa työnsä valmiiksi huhtikuussa. Tämän jälkeen komissio liittää työryhmän työn tulokset osaksi päästökauppadirektiivin määräämää päästökauppajärjestelmän tarkistusta, jonka on direktiivin mukaan oltava valmis kesäkuussa. Komissio aikoo antaa asiaa koskevan direktiiviehdotuksen vielä vuoden 2006 aikana. (MN) liikenneneuvos Raisa Valli, puh. (09) yli-insinööri Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö, puh. (09) EU-vaihde

10 EU-vaihde 4/2005 Liikennepolitiikka Valkoisen kirjan tavoitteet päivityksessä Liikennepolitiikan valkoinen kirja on komission välitarkastelussa. Työn pohjana ovat jäsenvaltioiden mielipiteet, joita kartoitettiin komission koolle kutsumassa liikennepoliittisessa kokouksessa heinäkuussa sekä puheenjohtajamaan, Ison-Britannian, järjestämässä sähköisessä konsultaatiotilaisuudessa syyskuussa. Komission tiedonanto välitarkastelusta valmistunee vuoden 2006 alkupuoliskolla. Valkoiseen kirjaan koottiin vuonna 2001 komission keskeiset liikennepoliittiset tavoitteet. Tällaisia olivat muun muassa laajentumisen aiheuttamiin liikenneongelmiin varautuminen, ruuhkautumisen vähentäminen ja tieliikenteessä kuolleiden määrän puolittaminen vuoteen 2010 mennessä. Komissio haluaa myös kehittää ympäristöystävällisempiä liikennemuotoja; erityisen tärkeää on elvyttää rautateitä ja edistää lyhyen matkan merenkulkua. Suomi on valkoista kirjaa valmisteltaessa korostanut, että maantieteelliset erityispiirteet on otettava huomioon, sillä toistaiseksi EU:n liikennepolitiikka on paljolti keskittynyt ratkaisemaan tiheään asuttujen maiden ruuhkaongelmia. Alueellisia poikkeusratkaisuja tulisi Suomen mielestä sallia, jos ne eivät vääristä kilpailua eivätkä haittaa sisämarkkinoiden toimintaa. Lähimerenkulun huomioiminen valkoisessa kirjassa on Suomelle erityisen tärkeää, koska yli 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta hoidetaan merikuljetuksin. Lisäksi Suomi toivoo julkisen liikenteen kehittämistä, kaikkien liikennemuotojen turvallisuuden parantamista ja mahdollisimman toimivaa työnjakoa eri liikennemuotojen välille eli tehokasta logistista järjestelmää. Myös EU:n ulkopuolisten yhteyksien merkitys olisi muistettava, sillä usealla jäsenvaltiolla on rajaa Venäjän tai muiden IVY-maiden kanssa. (MN) ylitarkastaja Hanna Perälä, puh. (09) Suomi vastasi työsuhdeajoneuvojen verotuskanteeseen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa Luxemburgissa järjestettiin 29. syyskuuta suullinen käsittely komission Suomea vastaan nostamassa kanneasiassa, joka koskee ulkomaiselta työnantajalta saatujen työsuhdeajoneuvojen verotusta ja rekisteröintiä Suomessa. Komissio pitää Suomen lainsäädäntöä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vastaisena. Kanne koskee tilanteita, joissa Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön ulkomaiselta työnantajalta saaman työsuhdeajoneuvon osalta edellytetään ajoneuvon rekisteröintiä Suomessa sekä tähän liittyvän veron maksamista. Suomen hallitus katsoo, että Suomen lainsäädäntö on perusteltu Suomessa asuvien henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi. Työsuhdeajoneuvot tulee verottaa ja rekisteröidä Suomessa riippumatta siitä, onko henkilö saanut työsuhdeajoneuvon käyttöönsä suomalaiselta vai ulkomaiselta työnantajalta. Tällöin rekisteröinti ja verotus tapahtuu siinä valtiossa, jossa ajoneuvoa pääasiassa käytetään. Suomi on osittain myöntänyt kanteen ja muuttanut lainsäädäntöään niiden ulkomaiselta työnantajalta saatujen työsuhdeajoneuvojen osalta, joita käytetään Suomessa vain tilapäisesti työtehtävien suorittamiseen. Asiaa koskeva valtioneuvoston asetus tuli voimaan 1. tammikuuta Asetuksessa määritellään tilapäiseksi käytöksi enintään kolme vuorokautta yhtäjaksoisesti, eikä autoa saa käyttää yksityisajoon. Seuraava vaihe tuomioistuinkäsittelyssä on yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, joka saadaan yleensä parin kuukauden kuluttua suullisesta käsittelystä. (ER) EU-tuomioistuinasioiden johtaja Tuula Pynnä ulkoasiainministeriö, puh. (09) EU-vaihde 10

11 EU-vaihde 4/2005 Liikennepolitiikka Ajokorttidirektiivi jumissa Pitkään väännetty ajokorttidirektiivi ei ole edennyt, eikä ratkaisua ole näköpiirissä. Asiaa ei otettu esille liikenneministerineuvoston kokouksessa lokakuun alussa Luxemburgissa. Neuvosto pääsi jo lokakuussa 2004 yleisnäkemykseen ajokorttidirektiivistä. Parlamentti äänesti yhteisen EU-ajokortin käyttöönoton puolesta helmikuussa 2005 selvin numeroin Äänestyksessä käytiin läpi kaikkiaan 130 muutosehdotusta neuvoston esitykseen. Kesäkuussa 2005 liikenneministerineuvosto ei päässyt direktiivistä yhteisymmärrykseen. Kokouksessa haettiin ratkaisua, jonka myös Euroopan parlamentti olisi voinut sellaisenaan hyväksyä toisessa käsittelyssään. Erimielisyyttä neuvoston ja parlamentin kesken on ollut lähinnä kolmesta sei- kasta: ajokorttien vaihtamisesta, moottoripyörän ajokortti-iästä sekä B-luokan yhdistelmien kuljettamista koskevista vaatimuksista. (ER) vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu, puh. (09) Palvelusopimusasetuksesta viimein uusi versio Euroopan komissio julkisti heinäkuussa korjatun ehdotuksen palvelusopimusasetukseksi. Asetus määrittelee, millaisin edellytyksin viranomainen voi myöntää yksinoikeuksia ja tukia maanteiden ja rautateiden joukkoliikenteen harjoittamiseen. Kansallisessa lainsäädännössä säädetään erikseen siitä, mikä on missäkin tapauksessa palvelusopimusasetuksen tarkoittama viranomainen. Palveluntarjoaja voi olla joko julkinen tai yksityinen toimija. Vaikeaksi asiaksi osoittautunut, paljon kiistelyä herättänyt palvelusopimusasetus on ollut jäissä vuodesta Komission antama uusin asetusehdotus ei edellytä yhtä pitkälle menevää kilpailuttamista kuin aiemmat versiot. Viranomaiset voivat esimerkiksi ostaa suoraan liikenteenharjoittajalta rautateiden joukkoliikennepalvelut alueellista liikennettä ja kaukoliikennettä varten. Suomessa tämä merkitsee, että valtio ja YTV voivat yhä ostaa VR:ltä taloudellisesti kannattamattomia yhteyksiä. Paikallisia joukkoliikennepalvelujakaan ei ole aina pakko kilpailuttaa. Kunnat voivat suoraan hankkia palvelut omistamaltaan liikenteenharjoittajalta. Yksinoikeuden voisi myös myöntää kunnan liikelaitokselle. Jos kunta kuitenkin haluaa antaa joukkoliikenteen jonkin muun toimijan kuin oman kunnallisen liikennelaitoksensa hoidettavaksi, sen täytyy julistaa avoin tarjouskilpailu. Palvelusopimusasetus sisältää pitkähköt siirtymäkaudet. Linja-autoliikenteessä kausi kestää kahdeksan vuotta, rautatieliikenteessä kymmenen vuotta. Sopimukset palveluntarjoajien kanssa tulee solmia asetuksen edellyttämällä tavalla, ja niiden enimmäiskesto on bussiliikenteessä kahdeksan ja raideliikenteessä 15 vuotta. Neuvoston liikennetyöryhmä on alkanut käsitellä asetusehdotusta. Suomessa asetus on ollut lausuntokierroksella, ja liikenne- ja viestintäministeriö on tilannut vaikutusarvioinnin sekä rautatie- että linja-autoliikenteestä. Arviointi valmistuu marraskuun loppuun mennessä, minkä jälkeen hallitus muodostaa kantansa asetusehdotukseen. (MN) hallitusneuvos Tuula Ikonen, puh. (09) EU-vaihde

12 EU-vaihde 4/2005 Logistiikka, iikka, rautatiet Komissio perustaisi viraston TENverkon vauhdittamiseksi Péter Balázs, Pavel Telicka ja Karel Vinck. Heidän toimikautensa pituus on neljä vuotta. Euroopan komissio kiirehtii Euroopan laajuisen liikenneverkoston eli TEN-T:n kehittämistä. Heinäkuussa komissio nimitti kuuden komissaarin työryhmän valmistelemaan hanketta. Se ehdottaa lisäksi TEN-T:n toimeenpanoviraston perustamista. Liikenneasioista vastaavan komissaarin Jacques Barrot n mukaan työryhmä ja virasto ovat tarpeellisia, koska jäsenvaltioiden väliset koordinointiongelmat vaikeuttavat usein ylikansallisten liikennehankkeiden toteuttamista. Komissio delegoisi virastolle TEN-T:n yhteisrahoitukseen liittyviä teknisiä ja hallinnollisia tehtäviä, ja virasto toimisi yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa. Viraston sijaintipaikkaan komissio ei vielä ottanut kantaa. TEN-T:n kehittämistä valmistelevaan työryhmään kuuluvat komissaarit ovat Loyola de Palacio, Karel Van Miert, Etienne Davignon, TEN-T:hen kuuluvista hankkeista Suomen kannalta merkittävin on Pohjolan kolmio, johon kuuluvat Suomessa tie- ja ratayhteydet Turusta pääkaupunkiseudun kautta itärajalle. Tavoitteena on, että tärkeimmät Pohjolan kolmioon kuuluvat hankkeet on toteutettu vuoteen 2015 mennessä. (MN) yli-insinööri Juha Parantainen, puh. (09) Rautatievirasto aloittaa syyskuussa 2006 Helsingissä EU-määräyksiin perustuva uusi Rautatievirasto aloittaa toimintansa 1. syyskuuta Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt sijoittaa viraston Helsinkiin. Ratahallintokeskuksesta ja rautatieyrityksistä riippumaton Rautatievirasto vastaa rautatieliikenteen turvallisuudesta ja hallinnoinnista. Suurin osa uuden viraston tehtävistä siirtyy Ratahallintokeskuksesta. Ratahallintokeskus on jatkossa ennen kaikkea valtion rataverkon haltija. Rautatievirastolle siirretään Ratahallintokeskuksesta myös liikenneturvallisuustehtävissä toimivien henkilöiden kelpoisuuteen ja rautatiealan koulutukseen liittyvät asiat sekä matkalippujen tarkastus. Liikenne- ja viestintäministeriö piti Helsinkiä tarkoituksenmukaisimpana sijoituspaikkana toiminnallisista, taloudellisista ja henkilöstöön liittyvistä syistä. Viraston valvomat VR ja Ratahallintokeskus sekä tärkeimmät sidosryhmät sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Rautatieviraston henkilöstön määräksi tulee noin 35. Lisäksi virastossa työskentelee 35 matkalippujen tarkastusta hoitavaa virkamiestä. Rautatieviraston toimintamenoiksi arvioidaan neljä miljoonaa euroa vuodessa. Virastoon siirretään sen perustamisen yhteydessä 15 virkaa Ratahallintokeskuksen turvallisuusyksiköstä. Samoin matkalippujen tarkastusta hoitavat 35 virkamiestä siirretään suoraan lain nojalla Rautatievirastoon. Ratahallintokeskukseen perustetaan turvallisuustehtäviä varten viisi uutta virkaa. Myös ilmailuun uusi viranomainen Suomeen perustetaan toinenkin uusi viranomainen, Ilmailuhallinto. Se muodostetaan Ilmailulaitoksen nykyisistä viranomaisyksiköistä. Järjestely on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden alussa. Uusi virasto sijoitetaan Vantaalle. Ilmailuhallinto ottaa hoitaakseen lentoturvallisuusohjeiden- ja määräyksien antamisen sekä ilmailun viranomaistehtävät. Tämän uuden viranomaisen perustamisen taustalla ovat uusi perustuslaki ja liikelaitoslaki. Ilmailulaitos jatkaa valtion liikelaitoksena. Se huolehtii edelleen Suomen lennonvarmistusjärjestelmästä ja valtion lentoasemista. (ER) Lisätietoja Rautatievirastosta: hallitusneuvos Hannu Pennanen, puh. (09) Lisätietoja Ilmailuhallinnosta: apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen, puh. (09) EU-vaihde 12

13 EU-vaihde 4/2005 Merenkulku Suomi luopuu kauppa-alusten päälliköiden kansalaisuusvaatimuksesta Suomen lipun alla purjehtivien kauppa-alusten kapteenien ei tulevaisuudessa enää tarvitse olla Suomen kansalaisia. Suomi muuttaa merilakia komissiolta saamansa virallisen huomautuksen takia. Euroopan komissio katsoi, että Suomen merilaissa oleva suomalaisalusten kapteenien kansalaisuusvaatimus estää EU:n perusperiaatteisiin kuuluvan työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteutumista. Kansalaisuusvaatimus olisi perusteltu vain siinä tapauksessa, että kapteenin työtehtäviin kuuluu huomattavaa julkisen vallan käyttöä, kuten esimerkiksi jäänmurtajan kapteenilla. Merilain muutos on tarkoitus toteuttaa siten, että merenkulun turvallisuus ei vaarannu. Hallituksen tavoitteena on esitellä lainmuutos eduskunnalle vuoden loppuun mennessä. Hankkeen johdosta liikenne- ja viestintäministeriö järjesti syyskuun alussa merenkulkualan toimijoille kuulemistilaisuuden. (MN) hallitussihteeri Pekka Kouhia, puh. (09) Meripolitiikan vihreä kirja valmisteilla Komissio on käynnistänyt Euroopan unionin meripolitiikan vihreän kirjan valmistelun. Tarkoituksena on mahdollisimman laaja-alainen ja useita sektoreita yhdistävä tarkastelu. Komissio toivoo vihreän kirjan toimivan virikkeenä laajalle keskustelulle meripolitiikan päämääristä ja sisällöistä. Haastava kysymys vihreän kirjan työstämisessä on komission mukaan etenkin se, miten meren tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, mutta kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Käsiteltäviä aiheita voisivat komission suunnitelmien mukaan olla esimerkiksi meriklusteriin kuuluvien alojen kilpailukyky, meriin liittyvä tutkimus, meriympäristöstrategia ja rannikkoalueiden kestävä käyttö sekä suunnittelu. Vihreän kirjan valmistelusta vastaa kahdeksan komissaarin ohjausryhmä. Sitä avustaa meripolitiikan valmistelua varten perustettu, virkamiehistä koostuva yksikkö. Työ on tarkoitus saada valmiiksi kesällä (MN) valtioneuvoston kanslia, EU-erityisasiantuntija Helena Vänskä, puh. (09) EU-vaihde

14 EU-vaihde 4/2005 Maantieliikenne Komissiolta ei vieläkään vastausta kysymykseen enimmäisleveydestä Digipiirtureille siirtymäaikaa vuoden loppuun Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole vieläkään saanut vastausta 7. huhtikuuta Euroopan komissiolle lähettämäänsä kyselyyn ajoneuvoyhdistelmien enimmäisleveydestä. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan suurin sallittu leveys on 2,60 m. EU:n direktiivissä ajoneuvot ja vaihdettavat kuormakorit kaventuisivat viidellä sentillä eli maksimileveys olisi 2,55 metriä. Ministeriö tiedusteli komissiolta, voitaisiinko direktiiviä muuttaa siten, että 2,60 m leveys sallittaisiin myös eristämättömillä korirakenteilla varustetuille ajoneuvoille vuoden 2007 alun jälkeenkin. Koska vastausta ei ole saatu, liikenne- ja viestintäministeriö aikoo lähettää komissiolle uuden kyselyn asiasta. (ER) yli-insinööri Jussi Salminen, puh. (09) Suomi on lykännyt digitaalisia ajopiirtureita koskevan EU-säädöksen täytäntöönpanoa elokuusta vuoden 2005 loppuun. Digipiirturista on tulossa pakollinen edellytys raskaan ajoneuvon rekisteröimiselle, mutta joulukuun 31. päivään asti voi vielä rekisteröidä ajoneuvon, jossa on analoginen piirturi. Euroopan komissio myöntyi siirtymäajan pidentämiseen, koska autonvalmistajilla ei ollut saatavissa riittävästi digipiirtureita. Liikenne- ja viestintäministeriö oli arvioinut, että piirturien vaatiminen jo elokuussa olisi pysäyttänyt kuorma- ja linja-autojen rekisteröinnin Suomessa lähes kokonaan. Kuljetuksista riippuvaiselle elinkeinoelämälle tällainen tilanne olisi ollut kestämätön. Alun perin tarkoitus oli, että digitaaliset ajopiirturit olisi otettu käyttöön koko EU:n alueella jo elokuussa Komissio salli täytäntöönpanon lykkäämisen käytännön ongelmien takia nyt toisen kerran. (MN) ylitarkastaja Hanna Perälä, puh. (09) EU-vaihde 14

15 EU-vaihde 4/2005 Maantieliikenne, lentoliikenne Raskaan liikenteen viikonloppuajokieltoja ei harmonisoida Euroopan komissio ei enää tavoittele yhtenäistä käytäntöä raskaan liikenteen viikonloppuajoja sääteleville rajoituksille. Etenkin Saksassa, Ranskassa ja Itävallassa rajoitukset ovat tiukkoja, ja nämä maat ovat myös vastustaneet komission suunnittelemaa, yhtenäistämiseen tähtäävää direktiiviä. Sitä ovat tukeneet ennen muuta unionin reunavaltiot, kuten Suomi ja Espanja, joiden kuljetusalalle erilaiset maakohtaiset käytännöt tuottavat ongelmia. Kuopattu harmonisointihanke on yksi komission puheenjohtajan José Manuel Barroson mainitsemista noin kuudestakymmenestä turhasta direktiivistä, joiden valmistelusta komissio on päättänyt luopua vähentääkseen EU-byrokratiaa. (MN) liikenneneuvos Lassi Hilska, puh. (09) tai hallitusneuvos Jorma Hörkkö, puh. (09) tai Parlamentti ehdottaa lentoyhtiöiden mustaa listaa Lentokiellot ja -rajoitukset pitäisi Euroopan parlamentin mielestä yhtenäistää EU:ssa. Lentoyhtiöille luotaisiin lista, jolle joutuminen merkitsisi automaattista lentokieltoa koko unionin alueella. Listalle joutumisesta säädettäisiin parlamentin ehdotuksen mukaan yhteiset EU-kriteerit, ja lentolippujen myyjät, lentoasemat ja viranomaiset velvoitettaisiin pitämään listat näkyvillä. Lisäksi lentomatkustajat saisivat kuluitta peruuttaa varauksensa, jos matkan myynyt lentoyhtiö joutuu listalle. Toinen vaihtoehto olisi vaihtaa lentovaraus toisen yhtiön vastaavalle lennolle. Liikenneneuvosto saavutti keväällä yleisnäkemyksen lentoturvallisuustietojen vaihtoa ja lentomatkustajien informoimista koskevasta asetusehdotuksesta, johon ei kuitenkaan sisältynyt ajatusta yhteisistä lentokielloista ja -rajoituksista. Neuvosto joutuu nyt ottamaan kantaa parlamentin uuteen avaukseen. Jos neuvoston ja parlamentin näkemykset kyetään sovittamaan yhteen loka-marraskuun aikana, asetusehdotus saatetaan hyväksyä jo ensimmäisessä käsittelyssä joulukuussa. (MN) hallitusneuvos Yrjö Mäkelä, puh. (09) EU-vaihde

16 EU-vaihde 4/2005 Suomen puheenjohtajuus Itävallan linjaukset tutuiksi valtiosihteerivierailulla Itävallan tutkimus-, innovaatio- ja teknologia-asioista vastaava valtiosihteeri Eduard Mainoni vieraili lokakuussa kollegansa Perttu Puron luona liikenne- ja viestintäministeriössä. Itävalta toimii Euroopan unionin puheenjohtajana ennen Suomea eli vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Tapaamisessa osapuolet sovittivat puheenjohtajuusstrategioitaan yhteen. Itävallan puheenjohtajuuskauden painopisteet ovat maantieliikenteen turvallisuus ja sisävesiliikenne. Itävalta järjestää korkean tason kokouksen maantieliikenteen turvallisuudesta tammikuussa Wienissä ja sisävesiliikenteestä helmikuussa. Viestinnässä ja etenkin sähköisessä hallinnossa Itävallan painopisteenä on yhteistoimivuus. Itävalta järjestääkin helmikuussa 2006 Wienissä Trust in the Net -seminaarin, jonka yhdeksi puhujaksi on kutsuttu liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen. Valtiosihteeri Puro kertoi tapaamisessa Suomen puheenjohtajuussuunnitelmista. Keskustelua käytiin etenkin sellaisista EU-hankkeista, joiden käsittely jatkuu Itävallan kaudelta Suomen kaudelle. Tällaisia ovat esimerkiksi kolmas rautatiepaketti ja televisiodirektiivin uudistaminen. (MN) kansainvälisten asioiden neuvos Silja Ruokola, puh. (09) Itävallan puheenjohtajuuskauden tapahtumakalenteri Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston kokoukset epävirallinen kokous tieliikenteen turvallisuudesta (Bregenz) kokous liikenneasioista (Bryssel) kokous liikenne- ja televiestintäasioista (Luxemburg) Liikenne- ja viestintäalan virkamiestapahtumat konferenssi Embedded Systems European Technology Platform (Graz) kokous maantieliikenteen turvallisuudesta (Wien) tutkimusseminaari Trust in the Net (Wien) seminaari egovernment for all Europeans (Wien) asiantuntijakokous sisävesiliikenteestä (Wien) asiantuntijaseminaari Fostering the European Content & Creative Industry in the light of the Lisbon Strategy (Wien) konferenssi European ICT-Research and Innovation Policy i konferenssi Embedded Systems European Technology Platform (Graz) EU-vaihde 16

17 Mikael Carpelan EU-vaihde 4/2005 Suomen puheenjohtajuus Puheenjohtajakauden valmistelut täsmentyvät Ministeriössä puheenjohtajakauden valmistelut vauhdittuvat kaiken aikaa. Syyskuussa pidettiin kokous, jossa ministeriön osastojen edustajat ja Suomen EU-edustustossa toimivat liikenne- ja viestintäasiantuntijat suunnittelivat syksyn 2006 järjestelyjä. Valtiosihteerin johdolla pidetyssä kokouksessa käytiin läpi mm. järjestettävät tilaisuudet. Lähimerenkulun edistämisestä pidetään seminaari Brysselissä syys lokakuussa Jäsenmaiden liikenneattaseoiden kokous on Oulussa 16. joulukuuta ensi vuonna. Suomi suhtautuu myönteisesti siihen, että Italia pitää mahdollisesti maantieliikenteen turvallisuutta käsittelevän Verona IV -ministerikokouksen syksyn aikana. Veronan turvallisuuskokouksista on muodostumassa perinne. Tietoturvasta oli alun perin tarkoitus järjestää asiantuntijaseminaari Espoossa. Nyt seminaarin teemaksi on tarkentunut i2010-tietoyhteiskuntastrategia. Tietoturvakysymyksiä ja erityisesti komission verkkoturvaa koskeva toimintasuunnitelma kuitenkin käsitellään myös strategian yhteydessä. Seminaarin kaavailtu ajankohta on syyskuuta. Osallistujamääräksi tulisi noin 250. Lopullinen päätös tehdään kuluvan vuoden loppuun mennessä, kun seminaarin rahoitus on saatu selvitetyksi. Teleministereille on suunnitteilla illallinen Brysselissä ministerikokouksen yhteydessä joulukuussa. Suomen puheenjohtajakauden alustavat liikenteen ja sähköisen viestinnän asialistat on myös jo koottu. Varsinkin liikenteen lista on vielä pitkä, mutta se lyhenee matkan varrella. Vasta ensi keväänä listat alkavat saada lopullista muotoaan. Liikenteessä poliittisesti merkittäviä asioita ovat mm. kolmas rautatiepaketti ja julkiset palvelusopimukset. Suomi joutunee puheenjohtajana viemään eteenpäin itselleenkin hankalia liikenneasioita. Liikenneasioissa on odotettavissa myös neuvoston ja parlamentin välisiä sovitteluita. Yhtenä aiheena kokouksessa käsiteltiin suhteiden luomista parlamenttiin. Viestinnässä tärkeitä asioita ovat mm. sähköisen viestinnän lainsäädäntöpaketin uudelleentarkastelu ja televisiodirektiivin uudistaminen. On mahdollista, että Suomen kaudella käsitellään myös komission direktiiviehdotusta teletunnistetietojen tallentamisesta. Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen pyrkii tapaamaan mahdollisimman monia EU-kollegoitaan kahden kesken ennen puheenjohtajakauden alkua. (KK) Liikenne- ja viestintätiedottajat opissa Brysselissä Liikenne- ja viestintätiedottajat kävivät Brysselissä euroyhteysseminaarissa Opintomatkan tarkoituksena oli hankkia lisää tietoa Suomen puheenjohtajuuskautta varten ja tutustua EU:n instituutioiden toimintaan. Kuvassa tiedottajajoukko neuvoston tiloissa. 17 EU-vaihde

18 Annina Brandt EU-vaihde 4/2005 Ympäristö ja joukkoliikenne Ministeriö telttaili Esplanadilla Autottomana päivänä 22. syyskuuta vietettiin jälleen kansainvälistä Autotonta päivää. Liikenneja viestintäministeriö osallistui Suomessa kuudetta kertaa järjestettävään tapahtumaan muiden liikenne- ja ympäristöalan toimijoiden kanssa Helsingin Esplanadilla. Päivän aikana autoilla oli rajattu pääsy Esplanadin puiston ympäristöön, jonne oli pystytetty infotelttoja. Yleisöllä oli mahdollisuus saada tietoa joukkoliikenteestä, ilmanlaadusta, liikenneturvallisuudesta, vaihtoehtoisista liikkumismuodoista sekä nauttia ohjelmasta Esplanadin puistossa ja lavalla. Toimintaansa esittelivät LVM:n lisäksi ympäristöministeriö, YTV, HKL, Liikenneturva, Suomen Taksiliitto ja Pyöräilykuntien verkosto. LVM:n teltalla Autottoman päivän sanomaa kerrottiin matka.fi- sekä kulku. info -sivustojen kautta. Kansalaiset pääsivät kokeilemaan valtakunnallista aikataulu- ja reittipalvelua sekä tutustumaan erilaisia liikennemuotoja ja liikkumistapoja kokoavaan kulku. info-sivustoon teltalla olevilla tietokoneilla. Aurinkoinen syyspäivä houkutteli ihmisiä viihtymään ulkona pidempään ja lounasaikaan väkeä oli tungokseen asti. Myös viimeistä päivää liikenne- ja viestintäministerinä toiminut ministeri Leena Luhtanen vieraili teltalla. Esplanadin puistossa ohjelmaa oli tarjolla lasten liikenneleikeistä opastettuihin kävely- ja pyöräretkiin. Päivän aikana julkistettiin myös Arjen tavarankuljetuksen apuväline -ideakilpailun voittajat. Ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön yhdessä järjestämän avoimen ideakilpailun tarkoituksena oli etsiä luovia ratkaisuja arkimatkojen tavarankuljetuksiin euron arvoisen ykköspalkinnon voitti helsinkiläisen Mari Päätalon idea pantillisesta kaupparepusta ja pyörällisestä kauppakassista. Voittajaidea perustuu kaupasta panttia vastaan mukaan saataviin kuljetusvälineisiin, joilla autottomat liikkujat voisivat kuljettaa isotkin ostokset kätevästi kaupasta kotiin. Suomen Autoton päivä oli osa eurooppalaista Liikkujan viikkoa. Liikkujan viikon teema oli tällä kertaa Clever Commuting, joka tarkoittaa järkevää liikkumista työ- ja koulumatkoilla sekä kannustaa kestävän kehityksen mukaisten liikkumistapojen kuten pyöräilyn, kävelyn, joukkoliikenteen ja kimppakyytien käyttöön. Liikkujan viikkoa ja Autotonta päivää vietettiin erilaisin tapahtumin yli 30 paikkakunnalla ympäri Suomea. Euroopassa Autottomaan päivään osallistui lähes 1400 kaupunkia ja sitä edeltävän Liikkujan viikon tapahtumia järjestettiin yli 800 paikkakunnalla. (Annina Brandt) EU-vaihde 18

19 EU-vaihde 4/2005 Tietoyhteiskunta.eu-verkkotunnukset käyttöön EU:ssa otetaan loppuvuodesta käyttöön uusi ensimmäisen asteen verkkotunnus. Julkisoikeudelliset yhteisöt, kuten kansainväliset organisaatiot, valtiot ja kunnat sekä tavaramerkkien haltijat voivat hakea.eu-loppuisia tunnuksia joulukuusta alkaen. Haettavan verkkotunnuksen pitää vastata yhteisön virallista nimeä tai sen yleisesti tunnettua lyhennettä. Eurooppalaista aluetunnusta ylläpitäväksi rekisteriksi komissio on valinnut EURID:n, joka on belgialaisten, ruotsalaisten ja italialaisten muodostama voittoa tavoittelematon yhteisyritys. EURID toimii Belgiassa. Julkisoikeudelliset yhteisöt ja rekisteröidyn tavaramerkin haltijat pääsevät hakemaan tunnuksia muita aikaisemmin, jotta ne saisivat käyttöönsä omaa nimeään vastaavan tunnuksen. Suojaajan tarkasta aloittamispäivämäärästä ilmoitetaan EURID:n verkkosivuilla osoitteessa Tunnusten varsinaisen rekisteröinnin on tarkoitus alkaa huhti toukokuussa Silloin.eu-tunnuksia voivat hakea kaikki EU:n alueella asuvat yksityishenkilöt ja sinne sijoittuneet yritykset. Yksityishenkilöt ja yritykset eivät kuitenkaan voi hakea verkkotunnusta suoraan EURID:lta, vaan ainoastaan hyväksytyiltä palveluntarjoajilta. Ajantasainen lista kaikista.eu-tunnuksia rekisteröivistä yrityksistä löytyy EURID:n verkkosivuilta. Myös monet suomalaiset teleoperaattorit välittävät rekisteröintejä EURID:n listoille akkreditoiduille palveluntarjoajille. Eurooppalaisen aluetunnuksen käyttöönotto perustuu EU:n neuvoston ja parlamentin asetukseen. Internetin verkkotunnusten kansainvälisestä hallinnoinnista vastaava ICANN hyväksyi maaliskuussa.eu-verkkotunnuksen käyttöönoton. Ensimmäisen asteen tunnuksilla tarkoitetaan maakohtaisia verkkotunnuksia, kuten.fi tai maantieteelliseltä käyttöalaltaan rajoittamattomia geneerisiä tunnuksia, kuten kuten.com,.net tai.int. Eurooppalaisen aluetunnuksen on tarkoitus edistää sähköistä kaupankäyntiä ja asiointia EU:ssa. Omalla verkkotunnuksella halutaan tarjota EU:ssa yksityishenkilöille, yrityksille ja yhteisöille vaihtoehto geneerisille verkkotunnuksille. (JB) neuvotteleva virkamies Laura Vilkkonen, puh. (09) tai internetosoite 19 EU-vaihde

20 EU-vaihde 4/2005 Tietoyhteiskunta Uusi rahoitusohjelma digitaalisen sisällön käytön ja saavutettavuuden edistämiseen econtentplus-rahoitusohjelmasta vuosille voi hakea rahoitusta hankkeille, jotka edistävät digitaalisten sisältöjen saavutettavuutta, käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä Euroopassa. Osallistua voivat eurooppalaiset digitaalisten sisältöjen tuottajat, käyttäjät ja jakelijat. econtentplus keskittyy alueille, joilla markkinaehtoinen kilpailu ei tarpeeksi edistä sisällön ja palvelujen saatavuutta. Ohjelmassa on neljä teema-aluetta eli maantieteellinen tieto, opetukselliset sisällöt, kulttuuri- ja tiedesisällöt ja neljäntenä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Hankkeilla tavoitellaan esimerkiksi Euroopan laajuisia maantieteelliseen tietoon perustuvia palveluja, oppimateriaalin monikielistä käyttöä Euroopan laajuisesti, kulttuuri- ja tiedesisältöjen parempaa näkyvyyttä ja julkisen sektorin tiedon tehokkaampaa hyödyntämistä. Painotuksina ovat monikulttuurisuus, monikielisyys, loppukäyttäjän näkökulma ja valmiin sisällön rikastaminen palveluiksi sekä sisältöjen parempi löydettävyys. Ohjelma ei siis rahoita uuden teknologian kehittämistä tai uusien sisältöjen luomista. Ohjelman neljän vuoden kokonaisbudjetti on 149 miljoonaa euroa, josta tänä vuonna on haettavissa ensimmäisellä hakukierroksella 26,6 miljoonaa. Ensimmäinen tarjouskierros käynnistyi syyskuussa ja päättyy Seuraava tarjouskierros käynnistyy kesällä Ohjelmassa on myös vuoden 2009 kesäkuun loppuun saakka kestävä haku, jolla etsitään asiantuntijoita ohjelman arviointi- ja seurantatehtäviin. (Marjukka Saarijärvi) neuvotteleva virkamies Marjukka Saarijärvi, puh. (09) Ohjelman kotisivut econtentplus Tekesin sivuilla muut_ohjelmat/econtent/ Tärkeimmät urheilutapahtumat listaksi myös Suomessa Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt ehdotuksen listaksi erityisen merkittävistä urheilutapahtumista. Merkittävän osan suomalaisista pitäisi nähdä nämä tapahtumat maksuttomilta tv-kanavilta. EU:n televisiodirektiivi antaa mahdollisuuden laatia lista yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista, jotka on lähetettävä maksuttomasti vastaanotettavilla tv-kanavilla. Tällainen lista on voimassa jo viidessä EU-maassa sekä valmisteilla Belgiassa ja Ranskassa. Suomen listalle on otettu tapahtumat, joilla on yhteiskunnallista merkitystä ja joilla on perinteisesti ollut paljon katsojia maksuttomasti vastaanotettavien televisiokanavien puolella. Ministeriön ehdottamalle listalle kuuluvat: - kesä- ja talviolympialaiset - miesten jalkapallon MM-kilpailujen avaus-, semifinaali- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut - miesten jalkapallon EM-kilpailujen avaus-, semifinaali- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut - miesten jääkiekon MM-kilpailujen Suomen maajoukkueen ottelut - FIS:n pohjoismaisten lajien MMkilpailut (maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty) - yleisurheilun MM-kilpailut Liikenne- ja viestintäministeriö on keskustellut tapahtumien televisiointioikeuksien haltijoiden kanssa. Ehdotus on parhaillaan yleisellä lausuntokierroksella. Listasta antaa lausuntonsa myöhemmin myös Euroopan komission alainen televisiodirektiivin yhteyskomitea. Valtioneuvosto vahvistanee lopullisen listan keväällä (JB) viestintäneuvos Ismo Kosonen, puh. (09) EU-vaihde 20

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaiset asiat Hallituksen esitys 13/2015 vp rautatielain ja ratalain muuttamisesta (rautatiemarkkinadirektiivin

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2006 vp Torstai 9.2.2006 kello 12.00-12.45 Läsnä pj. Markku Laukkanen /kesk vpj. Matti Kangas /vas jäs. Leena Harkimo /kok Saara Karhu /sd Inkeri Kerola /kesk

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

EU:n Rautatiepaketit I ja II

EU:n Rautatiepaketit I ja II EU:n Rautatiepaketit I ja II Rautatiepaketti I Rautatiepaketti II Täytäntöönpano Suomessa rautatielailla keväällä 2003 Valmistelu kesken, voimaan Suomessa 2006- (?) Täsmentää rautatieyritysten toimilupasääntelyä

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: eero.paukku@mintc.fi Helsinki 7.11.2005 Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Valtiontuki NN 55/2003 Suomi Ilmailun riskien kattamista valtiontakuulla koskevan järjestelyn jatkaminen (26. joulukuuta 2001 31.

Valtiontuki NN 55/2003 Suomi Ilmailun riskien kattamista valtiontakuulla koskevan järjestelyn jatkaminen (26. joulukuuta 2001 31. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 9-07-2003 C(2003)2152fin Asia: Valtiontuki NN 55/2003 Suomi Ilmailun riskien kattamista valtiontakuulla koskevan järjestelyn jatkaminen (26. joulukuuta 2001 31. lokakuuta 2002)

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Huvivenedirektiivin muutos. Venetekniikkapäivä 14.4.2010 Ville Räisänen

Huvivenedirektiivin muutos. Venetekniikkapäivä 14.4.2010 Ville Räisänen Huvivenedirektiivin muutos Venetekniikkapäivä 14.4.2010 Ville Räisänen TraFin organisaatio A s i a k k a a t ja s i d o s r y h m ä t Merenkulku Tieliikenne ja rautatiet Ilmailu Tarkastus Tekniikka ja

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2009 VÄLIAIKAINEN 2003/0130(COD) 25.2.2005 ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. huhtikuuta 2015 (OR. fr)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. huhtikuuta 2015 (OR. fr) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. huhtikuuta 2015 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2013/0025 (COD) 7768/15 ADD 1 REV 1 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2008 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2008 N:o 38 43. Laki. N:o 38. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2008 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2008 N:o 38 43. Laki. N:o 38. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2008 N:o 38 43 SISÄLLYS N:o Sivu 38 Laki Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevan monenvälisen sopimuksen lainsäädännön

Lisätiedot

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Liikenneministeri Merja Kyllönen U 8/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan unionin neljänneksi rautatiepaketiksi (ns. markkinaosa) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään Eduskunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672 SISÄLLYS N:o Sivu 663 Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta... 3219 664 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan,

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta

Varmaa ja vaivatonta Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Suunnittelija Pirjo Karttunen LVM 25.11.2015 Erityisasiantuntija Saara Norrman Trafi LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari sähköisistä hankinnoista, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Euroopan komission ehdotus

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Rengasfoorumi 2.10.2014 Jussi Salminen Erityisasiantuntija Analyysit; merenkulku, tieliikenne, ympäristö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0026(CNS) 2002/0027(CNS) 14. maaliskuuta 2003 * MIETINTÖLUONNOS komission ehdotuksesta

Lisätiedot

Kuulumisia liikenteen turvallisuusja ympäristöyksiköstä. Liikenneneuvos Kimmo Kiiski

Kuulumisia liikenteen turvallisuusja ympäristöyksiköstä. Liikenneneuvos Kimmo Kiiski Kuulumisia liikenteen turvallisuusja ympäristöyksiköstä Liikenneneuvos Kimmo Kiiski - Tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistus - Ajokorttitoimivallan siirto poliisilta Trafille, syksyllä EKlle - Alkolukkolainsäädännön

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot