Esimies tasapainoilee s. 12. Erilaisia oppimistyylejä s. 25. Hitsin Higgsi s. 28

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esimies tasapainoilee s. 12. Erilaisia oppimistyylejä s. 25. Hitsin Higgsi s. 28"

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 4/2013 Esimies tasapainoilee s. 12 Erilaisia oppimistyylejä s. 25 Hitsin Higgsi s. 28

2 SISÄLLYSLUETTELO: Pääkirjoitus... 3 Ledaren... 4 Päätoimittajalta... 5 Valtuuston syyskokous Toimiluvat - koulutusvastuut - hakukohteet... 8 Kartoitus insinööripedagogiikasta Esimies tasapainoilee puun ja kuoren välissä Ohjelmistoprojektit oppimisen muotona Jyväskylästä taitavia insinöörejä jo 50 vuotta Suolaa, suolaa ja vieläkin suolaa Insinöörikoulutuksen juhlakirja nyt myös verkossa Työaikasopimustaulukko Näkökulma opiskelijoiden erilaisuuteen, opetusmenetelmiin ja oppimisjärjestelyihin Erilaisia oppimistyylejä Hitsin Higgsi...28 Sosiaalinen media ja opettajatiimit halutaan osaksi opettajankoulutuksen arkea Digitaalisten korujen palvelumuotoilua opiskelijatutkijayhteistyönä Joulusaunassa Pimeässä painimista...35 TeKun olympialaiset TOOLin senioreiden syysmatka Viroon Lampela nurin, Kujanpää oikein. Esitelmiä pidettiin yhteensä 62. Salit täyttyivät kuulijoista. s. 6 s. 20 Niukka pudotus. s Toolilainen 3/2013

3 PÄÄKIRJOITUS Elämme vaikeita aikoja Maan talous on taantumassa ja taloudellinen aktiviteetti vaimeaa. Kaikki heijastuu myös tekniikan opettajan kukkaroon. Tulevan kevään korotukset ovat n 20, jota ei todellakaan voi suureksi sanoa vaan reaalisesti kyse on miinusmerkkisestä kehityksestä. Taas tuli vuosi, jolloin meidän tulee odottaa vuoroamme vaikka nyt ei kukaan saanutkaan erityistä korotusta. Tosin prosentuaalisesti emme pärjänneet vaikka akavalaiset järjestöt yleensä kannattavat prosenttilinjaa. Aivan tarkkoja selvityksiä palkan kehityksestä esi mer kiksi verrokkiryhmiin nähden ei ole toistaiseksi saatavilla, mutta yleisen käsityksen mukaan olemme jääneet selvästi jälkeen. Yleensäkin työnantajilla on houkutus pitää palkat matalina, mutta tulisi myös muistaa mitä se vai-kuttaa rekrytoivan henkilöstön saatavuuteen. Välttämättä aktiivisin aines teollisuudesta ei hakeudu matalampien palkkojen perään. Meillä kuitenkin on vastuu tulevien insinööripolvien koulutuksesta, joka heijastuu maan taloudelliseen hyvinvointiin merkittävästi. Olisiko työnantajan syytä ottaa tämä näkökulma jo vakavasti? Vaikka työnantaja pyrkii pitämään korotukset matalina, niin osittain opettajat omalta osaltaan pyr-kivät jopa laskemaan palkkaansa. Tuleva korotus on prosenteissa ilmaistuna n 0.4 %. Kuitenkin jos muistetaan kahden TAS:n h ylittävän päivän palkatonta talkootyötä edustavan 16 h eli 1 % vuosityöajasta, se voidaan tulkita vastaavaksi palkan alennukseksi. Monet valittavat suurta työtaakkaa, joka ylei sen tutinan mukaan on kasvamassa vaikka onkin jo eurooppalaisesti hyvin raskas puhu matta kaan laatuyliopistoista. Tästä huolimatta joskus tehdään vielä ylimääräistä ilmaista työtä. Koko nai suu tena katsoen tämä joskus tuntuu erikoiselle. Jos vaikka tehdään vuositasolla 200 h talkoita, se voidaan tulkita myös 12,5 % palkan alennukseksi, jonka lisäksi samassa paketissa saa myös stres sinpoikasen. Ja jokaista kahdeksaa stahanovilaista työn sankaria kohti saadaan kammettua yksi kollega työt tö mäksi. Työ on rajallinen luonnonvara, joten sitäkin tulisi jakaa kohtuullisesti ja tasapuolisesti, niin mahdollisimman moni voisi siitä nauttia. Edellä mainituissa seikoissa on parantamisen varaa ja on hyvin vaikea nähdä mitään muuta tahoa kuin TOOL, joka pyrkisi hoitamaan tekniikan henkilöstön etuja kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon kaikkien osapuolten pitkän tähtäimen edut. Tämä edellyttää omia resursseja, joita on kuitenkin esitetty pääsääntöisesti poistettavaksi. OAJ:n valtuuston päätös alentaa ns tukimaksuamme neljäsosaan vaikeuttaisi toteutuessaan edunvalvontaamme olennaisesti. TOOL ei ole hyväksynyt OAJ:n päätöstä ja voimassa olevaa sopimusta ei voida yksipuolisesti muuttaa. Kaikkien kannalta on parasta, jos TOOL voi jatkaa toimintaansa omine erikoispiirteineen OAJ:n sisällä ja hoitaa omat asiansa, johon sillä itsellään on kykyä ja halua. Mieleen palaa Augustin Ehrensvärdin sanat Suomenlinnan portissa Jälkimaailma seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun. Toolilainen 4/2013 3

4 LEDAREN Vi lever i svåra tider Landets ekonomi är i depression och den ekonomiska aktiviteten dämpad. Allt återspeglas också i tekniklärarens plånbok. Förhöjningarna kommande vår är ca 20, vilket inte kan kallas påfallande. Det kom igen ett år, då vi måste vänta på vår tur även om ingen nu fått påtaglig förhöjning. Procentuellt är vi dock svaga. Ännu finns inte riktigt klara utredningar om löneutvecklingen jämfört med referensgrupperna, men den allmänna uppfattningen är att vi blivit efter. Överlag vill arbetsgivarna hålla nere lönerna, men man borde också minnas hur det påverkar tillgången på rekryterbar personal. Nödvändigtvis söker sig inte industrins mest aktiva material till lägre löner. Ändå bär vi ansvaret för utbildningen av kommande ingenjörskullar, som återspeglas påtagligt i landets ekonomiska välfärd. Trots att arbetsgivaren försöker hålla förhöjningarna låga, så försöker lärarna å sin sida delvis t.o.m. sänka sina löner. Den kommande förhöjningen betyder i procent ca 0,4%. Men om man minns att två dagar överstigande arbetstidsplanens (ATP) 1600 timmar gjorda på talko motsvarar 1 % av arbetstiden, kan man tolka det som en motsvarande lönesänkning. Många klagar över stor arbetsbörda, som enligt allmän uppfattning ständigt ökar fast den redan nu är på europeisk toppnivå för att inte tala om en jämförelse med toppuniversiteten. Trots det utförs gratis överlopps arbete. Som helhet betraktat känns detta ibland konstigt. Om man t.ex. på årsnivå utför 200 timmar talkoarbete, kan man tolka det som en 12,5 %:ig lönesänkning, som samtidigt innebär en känsla av stress. Och för var åttonde stahalovsk arbetstagare gör man en kollega arbetslös. Arbetet är en begränsad naturresurs, så även detta borde fördelas måttfullt och jämlikt, så kunde alla njuta av det. Det finns rum för förbättring av ovannämnda faktorer och det är mycket svårt att se någon annan instans än TOOL, som utan anspråk skulle försöka sköta teknikutbildningspersonalens fördelar som helhet med beaktande av alla parters långsiktiga fördelar. Detta förutsätter egna resurser, som man dock huvudsakligen nu föreslår avyttras. OAJ-fullmäktiges beslut att minska vår stödkvot till en fjärdedel skulle väsentligt försvaga vår intressebevakningsförmåga. TOOL har inte godkänt avtalsförändringen och den kan inte ändras ensidigt. Det vore ur allas synvinkel bäst om TOOL kan fortsätta sin verksamhet inklusive sina särdrag inom OAJ och sköta sina egna ärenden enligt egen förmåga och egna önskemål. Man drar sig till minnes Augustin Ehrensvärds ord i porten till Sveaborg: Eftervärd, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp. 4 Toolilainen 4/2013

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Loppusuoralla Joulu ja Uusi Vuosi lähestyvät yhtä nopeilla harppauksilla kuin päivän valoisa aika lyhenee. Se tietää monelle tekulaiselle, niin opettajalle kuin opiskelijalle, tiiviitä työrupeamia tenttien ja harjoitustöiden parissa hallinnon vaatimista raporteista puhumattakaan. Se tietää monessa tekussa myös uuden ajan lähestymistä, kun loputkin talot siirtyvät kunnallisilta omistajilta omiksi yhtiöiksi omalle budjettipolitiikalle tai jonkun kolmannen osapuolen syliin. Palaamme siis omistajatahoa ajatellen vähän samantapaiseen tilaan kuin ennen ammattikorkeakoulujen perustamista. Onko se parempi vai huonompi asia nykyiseen menoon verrattuna, selviää aikanaan. Ainakaan mitään zunamin tapaista rahavirtaa se tuskin synnyttää, kun maan ja koko Euroopan talous rämpii yhä sekavammassa vyyhdessä eikä kukaan tunnu osaavan avata tätä Gordionin solmua. Arvattavasti myös kiinteistöjen omistajat osaavat ottaa oman siivunsa tilavuokrina. Omistajamuutoksista huolimatta insinöörikoulutus jatkuu ja sitä tarvitaan entistä kipeämmin niin IT-teollisuuden myllerrysten jälkeisen uusien vientiartikkeleiden tuottamiseen kuin kaivosteollisuuden solmujen ratkomiseen. Ja moneen muuhun. Kun selailin vanhoja Toolilaisen numeroita, silmiin osui mm. noin kymmenen vuotta sitten edeltäjäni Jukka Kurenniemen kirjoittama ote päätoimittajan tekstissä: Ammattikorkeakoulut tulivat, tekut jäivät. Samoin TOOL ja Toolilainen. Tänä päivänä meitä tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan. Suomalainen teollisuus tarvitsee osaavan insinöörikunnan, joka ei synny itsestään. Sen kouluttamiseen tarvitaan ammattikorkeakouluissa Teknisen Opetuksen Osaavia Laatuyksiköitä. On sitä oltu huolissaan siis aikaisemminkin osaamisesta isojen muutosten ja epäselvän tulevaisuuden tunnoissa. Joku toinen, ehkä monikin, on sanonut toisaalla, että muutos on aina suurten, uusien mahdollisuuksien paikka. Sen reilun sadan vuoden aikana, jolloin suomalaisia insinöörejä on koulutettu, on nähty monta muutakin mahdottoman suurta muutosta ja aivan hirmuisen paljon vaikeampia aikoja ja tapahtumia kuin nyt menossa oleva. Ja aina on selviydytty - Himasten kanssa ja ilmankin heitä. Myös Toolilaisen tekemisessä on edessä muutoksen aika, kun allekirjoittanut heitti lusikan nurkkaan työuran suhteen. Sen myötä myös päätoimittajan pes- ti päättyy vuoden vaihteessa ja eteen avautuu vapaaherran mittaamattoman lavea valtatie ainakin toistaiseksi vielä ilman kävelykeppiä. Vai lieneekö mutkainen metsäpolku se realistisempi reitti, aika näyttäköön senkin. Aivan kokonaan ette hyvät lukijat minusta eroon pääse; kovin usein puhutun pehmeän laskeutumisen menetelmällä tulen teitä ilahduttamaan ja/tai vihastuttamaan jossakin muodossa ainakin tulevan vuoden ajan, mutta tätä palstaa täyttelee uusi tekijä. Hänestä kuulette enemmän vuoden 2014 ensimmäisessä numerossa. Toimituskunta on pieni, mutta pippurinen. Se koostuu toolilaisista. Näin se tulee olemaan myös ensi vuoden alusta eteenpäin. Toimituskuntaan on jo jonkin aikaa etsitty lisävoimaa; harrastuspohjalta pienen pienessä porukassa oman työn ohessa juttujen haaliminen ja kirjoittaminen tuntuu joskus jopa työltä, tosin mukavalta sellaiselta. Jos sinusta tuntuu, että haluaisit antaa oman panoksesi lehden tekemiseen, ota ihmeessä yhteyttä heitä mailia jollekin toimituskuntalaiselle tai toimistoon Tiinalle, niin pääsemme jutun alkuun ja saamme uutta orasta iloiseen porukkaamme. Toimituskuntaan kuulumattomiltakin otamme mielihyvin vastaan juttuja kaikista aiheista niin työn kuin harrastusten ja erilaisten kokemusten parista. Vuoden 2014 ensimmäinen numero on ns. teemanumero ja aihealueena mm. fossiilisia polttoaineita korvaavat tuotteet ja niiden käyttö, energian käytön hallinta ja yleensäkin ympäristöä säästävät asiat. Jos tunnet aiheen itsellesi läheiseksi ja haluat siitä kirjoittaa, lähesty läppäriä, tartu tablettiin tai kokeile vaikka kosmoskynää ja laita meille postia. M utta ihan lopuksi: Näkemisiin ja kuulemisiin omasta puolestani, soitellaan, mailataan ja vietetään oikein Rentouttavaa Joulua ja suksitaan monien mahdollisuuksien vuoteen Kauko Toolilainen Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki FI Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Kauko Kallio Torikatu 4 B Oulu TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Mirka Airesvuo Jukka Kurenniemi Sampsa Kupari Jaakko Viitala TILAUSHINTA 30 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Joutsen Median Painotalo Lekatie 4, Oulu Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Pasi Repo , JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Anja Tahvanainen , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2014 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Yrjö Utti: Davidin jalanjäljillä TAKAKANSI: Kauko Kallio Toolilainen 2/2013 5

6 Valtuuston syyskokous 2013 Kovasti keskustelua on herättänyt keskustelu TOOLin maksujen rajusta korotusaikomuksesta OAJ:lle. Puheenjohtaja Repo esitteli perusteellisesti miten asiaa on tähän mennessä käsitelty OAJ:n ja TOOLin välillä ja millaisia perusteluita asialle on esitetty. Tehtävien hoidossa ei ole kuluneen 25 vuoden aikana tapahtunut mainittavia muutossopimuksia. Olennaisin perustelu on linjan yhtenäistäminen, mutta yhtenäistäminenkään ei koske kaikkia järjestöjä, mikä kummastutti osallistujia. Kuitenkin ns. jäsenmaksupalaute TOOLille on n. 40 % koko jäsenmaksusta ja tätä oltaisiin siirtymäajan jälkeen pudottamassa neljänosaan, joka halvaannuttaisi TOOLin itsenäisen toiminnan käytännössä lähes kokonaan. Selkeän konkreettisia perusteita ei maksukorotuksille ole esitelty, joten valtuusto ei voinut hyväksyä tällaista vaan edellyttää tilanteen pitämistä tässä vaiheessa ennallaan. Toimintasuunnitelma noudatteli aiempaa linjaa soveltaen vaikka ulkonainen muoto oli täysin uusi. Valtuusto hyväksyi suunnitelman ja tämän mukaan edetään tuleva valtuustokausi. Tämänvuotinen valtuuston syyskokous pidettiin Oulussa marraskuuta. Aiemmin näin pohjoisessa ei olekaan pidetty valtuuston kokousta ja tätä pidettiin piristävänä vaihteluna. Johtuiko sijainnista vai käsiteltävistä hyvin tärkeistä asioista? Osanottajamäärä oli selvästi nousussa aiempiin ja asiaa riitti puitavaksi kokouksen ulkopuolellakin. Ensimmäisen päivän illallisen yhteydessä puheenjohtaja Repo kiitti Toolilaisen päätoimittajana toiminutta Kauko Kalliota ansiokkaasta toiminnasta järjestön hyväksi ja toivotti hyviä eläkepäiviä. Kaksi olennaista lukua Varapuheenjohtaja Kupari esitteli budjetin. Pääsääntöisesti se noudatteli kuluneiden vuosien tapaa eikä yksittäisten kulujen suhteen paljoakaan merkittäviä muutoksia ole tapahtumassa TOOLin suunnitelmien mukaan. Erityisesti kahteen ns. elämän ja kuoleman lukuun kiinnitettiin huomiota. Ensinnäkin TOOLin toiminta on riippuvainen jäsenmaksuista, joiden määrä näyttää jossain määrin laskevan eläkkeelle jäämisten vuoksi. Näin ollen aktiivinen jäsenhankinta on hyvin tarpeellista kaikkien kannalta, sillä kukaan muu ei puolusta tekniikan henkilöstön etuja. Toinen olennainen luku on OAJ:n palaute, jolla rahoitetaan koko TOOLin toiminta ja joka nykyiselläänkin johtaa nollabudjettiin. Jos se leikataan neljännekseen, tekniikan opettajien edunvalvonta käytännössä loppuu. Uusia jäseniä hallitukseen Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Ritva Lampela, Leif Östman ja Jarno Varteva sekä heidän varajäsenensä Eeva-Leena Forma, Juhani Rouvali ja Ritva Rapila. Lampela on ollut hallituksessa jo kuusi vuotta eikä häntä sääntöjen vuoksi voitu enää valita uudestaan, mutta Östman ja Varteva ilmaisivat suostumuksensa. Heidät valittiinkin sekä uutena Susanna Kujanpää Oulusta. Henkilökohtaisiksi varajäseniksi valittiin Rabbe Storgårds, Juhani Rouvali ja Teija Kerkkänen. Vaalivaliokunta pääsee työn touhuun Vaalivaliokunnan jäseniksi valittiin Esa Salmikangas, pj, Jarno Varteva, Timo Heikkinen, Reijo Manninen, Eeva Jauhiainen ja Reijo Mäkelä. Vaalilautakunta aloittaa kauden mittaan työnsä ja ensi syyskokouksen henkilövalinnat käydään uuden mallin mukaisesti. Kotimatkalle luottavaisin mielin Kokonaisuudessaan kokouksessa oli erittäin tärkeitä asioita. TOOLin tulevaisuus on vaakalaudalla ja valtuusto päätti tehdä kaikkensa, jotta TOOL säilyisi itsenäisenä. TOOLilaisilla on omat erityispiirteensä, joita on hyvin vaikea muuten kuin oman järjestön kautta puolustaa. OAJ humaani na järjestönä tietysti haluaa tukea moniarvoisuutta kaikissa muodoissaan myös opetusalan sisällä, joten kotimatkalle lähdettiin luottavaisin mielin. Valtuuston puheenjohtaja Kirsi Lindfors kutsui soittoseurakseen Oulun Pammauksen viulistin Erkki Marosen ja hanuristin Hannu Ervastin. Kaustinen tuli kuulemma mieleen ja teki mieli tanssimaan niin pitikin! 6 Toolilainen 4/2013

7 Pasi Revon ja Markku Perttusen selvityksiä OAJ-kuvioista ja sopimuspolitiikasta kuunneltiin hartaudella / innostuksella / välirepliikein. Kuvat: Kauko Kallio. Toolilainen 4/2013 7

8 Juhani Keskitalo (HAMK) INSSI-hankkeen projektipäällikkö Toimiluvat koulutusvastuut hakukohteet INSSI-hankkeen oppimisprosessiryhmä Tampereella hiomassa tulevia julkaisuja ja seminaaria. Vuoden 2014 alusta voimaan tulevassa AMK-lain uudistuksessa siirrytään koulutusohjelmista koulutusvastuisiin. Enää ei OKM päätä vuosittain uusista koulutusohjelmista, vaan uusissa toimiluvissa määritellään koulutusvastuut. Ne ovat periaatteessa suurempia yksiköitä kuin koulutusohjelmat. Kukin ammattikorkeakoulu saa toimilupansa rajoissa itse päättää, miten opetuksen organisoi ja millaisilla hakukohteilla ottaa opiskelijat sisään. Koulutusvastuista ei tullut lakiuudistuksessa niin tasapäisiä kuin tavoiteltiin. Koulutusvastuu määritellään tutkinnon ja tutkintonimikkeen pohjalta. Tekniikalla on ollut vain muutama tutkintonimike ja monta koulutusohjelmaa, mutta esimerkiksi sote-alalla on lähes jokaisella koulutusohjelmalla oma tutkintonimike. Tämä kirjavuus säilyi lakiuudistuksessa. Koska ei ole tarkoituksenmukaista, että toimiluvassa määriteltäisiin tehtävä niin laveasti kuin insinöörikoulutus, on tekniikassa lisäksi kymmenen täsmennystä (tässä tekstissä: koulutusvastuualue ). Vastaavasti tekniikan suomenkielisiä koulutusohjelmia vuonna 2011 oli 32. Koulutusvastuut on esitelty oheisessa taulukossa. Uudet toimiluvat tammikuussa 2014 Kaikki nykyiset ammattikorkeakoulut hakivat uutta toimilupaa, joka astuu voimaan vuoden 2014 alussa. Tekniikan osalta haettiin yhteensä 117 koulutusvastuuta täsmennyksin laskien kaikki hakemukset yhteen, ja luovuttiin 9 koulutusvastuusta. Aikaisemmin vuonna 2011 suomen- ja ruotsinkielisiä koulutusohjelmia oli samalla tavalla laskien 157, eli profilointia ja koulutusohjelmien yhdistämisiä on tapahtunut paljon. Tekniikan koulutusvastuussa 10 täsmennysaluetta Tekniikan koulutusvastuurakenne vastaa ihan hyvin sitä, mitä INSSI-hankkeen koulutusrakenneryhmässä kovalla väännöllä pohjustettiin, ja joka Arenen tekniikan ryhmässä viimeisteltiin. Ehdotus sisälsi seitsemän koulutusvastuuta lyhyin nimin (ml. palo- ja pelastusala), ja lopullinen OKM:n linjaus sisältää kymmenen koulutusvastuualuetta nimitäsmennyksin. Jakoperustana on lähinnä LUMA-pohja ja työelämän organisoituminen. Nimikkeet ovat lisäksi lähes samoja kuin teknillisissä yliopistoissa. Nimet ovat myös perinteisiä selkeitä nimikkeitä, kuten opiskelijajäsenet työryhmissä ovat toivoneet, eivätkä mitään kikkailevia muotinimiä. Mikä sopii hakukohteeksi? Hakukohdekysymys on hankalampi linjata, ja siksi se on auki tätä kirjoitettaessa. Kuten edellä kuvataan, eri koulutusaloilla koulutusvastuiden määrittelyperiaate on erilainen. Aloilla, joilla on paljon tutkintonimikkeitä, ne sopivat hakukohteiden nimiksi, ja nuoret hakijat edelleen löytävät haluamansa koulutuksen. Mutta tekniikassa laajojen koulutusvastuualueiden sisällä on opiskelukohteita, joiden suosio on keskenään erisuuruinen, tai joita nuoret hakijat eivät koulutusvastuualueiden nimillä löydä. 8 Toolilainen 4/2013

9 Myös tätä kysymystä on INSSIhankkeen koulutusrakenneryhmässä ja Arenen tekniikan ryhmässä kovasti pohdittu yhteistä ratkaisulinjaa etsien. Autonomian teoria ja käytäntö Uusittu AMK-laki korostaa ammattikorkeakoulujen autonomista oikeutta määrätä hakukohteistaan itse. Uudistuksen perusteluissa korostetaan lisäksi, että tavoitteena on korkeakoulujen koulutustarjonnaltaan profiloituminen erilaisiksi. Periaatteessa hakukohteiden nimien ei tarvitse noudattaa koulutusvastuiden nimiä, vaan ne voisivat olla vaikka ongelmapohjaisia. Nämä lähtökohdat voisivat johtaa hakukohdenimien moninkertaistumiseen vanhaan malliin verrattuna. Meneillään olevassa korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän (KSHJ) suunnittelussa on tavoitteeksi otettu hakukohteiden merkittävä supistaminen ja niiden normittaminen. Se ei ole AMK-lain hengen eikä kirjaimen mukaista. Uudistuva AMK-rahoitusjärjestelmä pakottaa ammattikorkeakoulut kilpailemaan keskenään entistä rajummin tuloksista. KSHJ laittaa ammattikorkeakoulut kilpailemaan yliopistojen kanssa hakijoista. Nämäkin asiat pitää ottaa huomioon hakukohdestrategiaa mietittäessä. Viisaasti valitut tekniikan hakukohteet INSSIn koulutusrakenneryhmässä ja Arenen tekniikan ryhmässä on ajoissa huomattu nämä ristipaineet, ja mietitty viisasta ratkaisua. On päädytty siihen, että ammattikorkeakoulujen kannattaa yhdessä sopia harmonisoitu malli tekniikan hakukohteista, vaikka se jonkun profilointisuunnitelmia kirpaisisikin. Hakukohdenimet kannattaa sopia em. koulutusvastuualueista kehitellen ja tietyt tunnetut poikkeamat hyväksyen niin, että nimikkeitä on vähän mutta enemmän kuin koulutusvastuualueita, ja että käytetään samoja sanoja. Tällä harmonisoinnilla AMK-insinöörikoulutus pärjää KSHJ-yhteishaussa, ja hakijat osaavat ha- keutua kerralla aiheisiin, joita haluavat opiskella. Tällöin väärät valinnat eivät johda keskeyttämisiin. Kukin ammattikorkeakoulu voi Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimikkeet: insinööri (AMK) rakennusarkkitehti (AMK) rakennusmestari (AMK) laboratorioanalyytikko (AMK) Koulutusvastuun täsmennykset: Energia- ja ympäristötekniikka Tieto- ja viestintätekniikka Konetekniikka Prosessi- ja materiaalitekniikka Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Maanmittaus Sähkö- ja automaatiotekniikka Tuotantotalous Logistiikka Palo-ja pelastusala kuvata profiloitumisensa Opintopolku.fi portaalissa koulutustarjonnan esittelyssä, josta itselle mieluista opiskelukohdetta voi etsiä myös vapaasanahaulla. Ammatilliseen opettajankoulutukseen tai erityisopettajankoulutukseen? AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS antaa opettajan pedagogisen kelpoisuuden ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös muiden oppilaitosten opettajille. Koulutus kestää 1 2 vuotta. Tampereen lisäksi koulutus järjestetään Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa ja Seinäjoella. Tarjolla on myös verkko-opintomahdollisuus. AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS antaa pätevyyden erityisopetuksen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa. Koulutus kestää 1,5 vuotta, ja se toteutetaan Tampereella. HAkuaika Ammatillinen opettajakorkeakoulu Toolilainen 4/2013 9

10 Juhani Keskitalo (HAMK) INSSI-hankkeen projektipäällikkö Kartoitus insinööripedagogiikasta Vuoden 2012 alussa INSSIn jatkohankkeen oppimisprosessiryhmä käynnisti uuden kartoituksen, joka täydentää aikaisempaa vuonna 2009 tehtyä hyvien käytäntöjen kartoitusta ja kokoaa myös tilastotietoa eri käytäntöjen yleisyydestä. Kartoituksessa on viisi osaa, jotka ovat a) lähiopetuksen käytänteet, b) LUMA-aineiden opetus, c) työelämälähtöinen projektimuotoinen opiskelu, d) oppimisen arviointimenetelmät sekä e) opiskelijan ohjaus. Kartoituksen tavoitteena on löytää ja analysoida onnistuneita konkreettisia toimintamalleja sekä siirtää hyviä käytäntöjä opettajalta opettajille. Tulokset esitellään INSSI-hankkeen seminaarissa ja samaan aikaan julkistettavissa e-kirjassa ja käsikirjavihossa. Loppuraportissa kuvataan, mitä on käytäntö kussakin viidessä kartoitetussa aiheessa, nostetaan esille opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia sekä esitetään johtopäätöksinä suosituksia. Miksi tällaisia kartoituksia tehdään INSSI-hankkeessa? Syitä on useampia, ja asiaa voi lähestyä useammasta eri suunnasta. Kansakunnan kannalta perusteluina ovat esimerkiksi työurien pidentäminen ja osaamisen tason turvaaminen. Ammattikorkeakoulun kannalta katsottuna etsitään keinoja insinöörikoulutuksen läpäisyasteen parantamiseen, opintosuoritusten nopeutumiseen, opiskeluaikojen lyhentämiseen sekä oppimistulosten parantamiseen. Opiskelijan ja opettajan kan- INSSI-hankkeen yhteinen osasto Studia-messuilla Toolilainen 4/2013

11 nalta kehitetään opiskelutilanteita sellaisiksi, että oppiminen olisi oikeanlaista ja hankitut tiedot petaisivat hyvän työuran. INSSI-hankkeen käynnistyessä ei Suomessa ollut koottu mihinkään hyviä käytäntöjä tekniikan opetuksessa, joten se tehtiin. Hankkeen tavoitteena oli, että opettajat oppivat toistensa kokemuksista, ja soveltavat kuulemaansa soveltuvin osin omaan opetukseensa. Koska tekniikan opettajista vaihtuu lähivuosina iso osa eläköitymisten vuoksi, kaikki hyvä kokemus pitäisi saada siirrettyä myös uusille opettajille. Nyt tehdyssä kartoituksessa selvitettiin laajoilla kyselyillä opiskelijoilta ja opettajilta, miten asiat ovat ja miten niiden toivottaisiin olevan. Osa kartoituksista perustui haastatteluihin, joiden pohjalta on tehty synteesiä. Muutamassa ammattikorkeakoulussa toteutettiin lisäksi opiskelijoiden kanssa keskustelutuokio näistä samoista asioista, ja tulokset hyödynnettiin johtopäätöksissä. INSSI-seminaari tammikuussa 2014 Tulokset raportoidaan e-kirjassa kukin osa-alue omana artikkelinaan. Tammikuun päivinä 2014 INSSI-seminaarissa tekijät kertovat omista osuuksistaan, ja niistä on mahdollisuus keskustella. Materiaalista on tiivistetty 20-sivuinen käsikirjavihkonen, joka jaetaan kaikille tulevien insinöörien opettajille. Vihkosessa on myös linkkejä ja muuta tietoa, mistä lisätietoa saa. Vihkosta elävöittävät lyhyet videot. Seminaarin jälkeen kaikki aineisto löytyy osoitteesta Insinöörikoulutuksen vetovoima alkaa olla kohtuullinen näin suurelle koulutusalalle, mutta jos se kasvaisi, voisi vielä paremmin valita opiskelijat. Tärkeää on saada sisälle opiskelijat, jotka haluavat opiskella itsensä valmiiksi. Insinöörikoulutuksen läpäisyaste ja opintopistekertymä/vuosi ovat kiusallisen alhaisia siirryttäessä uuteen AMK-rahoitusjärjestelmään. Kehittämällä opetusta entistä paremmaksi ja uudet rahoitusmittarit huomioonottavaksi, insinöörikoulutus turvaa asemansa ammattikorkeakoulujen sisällä. Insinöörille morsian Insinöörikoulutuksen suosio kasvaisi räjähdysmäisesti, jos televisiossa esitettäisiin sarjaa, jonka päähenkilönä on insinööri. Tämän havainnon innoittamana INSSI-hankkeen oppimisprosessiryhmässä kuvattiin video otsikolla Insinöörille morsian. Sarjan ensimmäinen jakso on nähtävissä osoitteessa ET1SHbrwJDo. INSSI-SEMINAARI SAVONIA-AMK, MICROKATU 1, KUOPIO Seminaarin aiheet: * Toimiluvat, koulutusvastuut, hakukohteet, profiloituminen * Insinöörikoulutuksen kehittäminen kiristyvässä kilpailussa Seminaarissa koulutusrakenneuudistuksesta: * OKM:n tilannekatsaus, ylijohtaja Hannu Sirén * Toimilupapäätökset amk:n kannalta, TAMK:n ja Lapin amk:n rehtorit * Alakohtainen ryhmätyö uudistuksen jalkauttamisesta * Yritysjohtajan puheenvuoro odotuksista insinöörikoulutukselle Seminaarissa esitykset oppimisprosessin kehittämisestä: * Lähiopetusta halutaan * Luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen kytkeminen muihin ammattiopintoihin * Arviointi ja palaute ohjaavat opiskelua * Opiskelijan ohjaus läpi opintopolun * Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Ilmoittautuminen mennessä sivuston lomakkeella. Osallistumismaksu 100. Toolilainen 4/

12 Mirka Airesvuo Jaakko Viitala Esimies tasapainoilee puun ja kuoren välissä Kun ihminen kokee työnsä merkitykselliseksi, syntyy työn imua, joka puolestaan luo työn iloa. Tämä koskee niin opettajia kuin heidän esimiehiäänkin. Esimies on vastuussa ryhmänsä henkisestä hyvinvoinnista. Niinpä hyvä esimies on ryhmänsä kanssa yhdessä niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Hänen on muistettava myös omat fyysiset ja psyykkiset rajansa; jo oman jaksamisensa takia esimiehen on opittava luottamaan alaisiinsa ja heidän ammattitaitoonsa. Tällainen esimies osaa olla paikalla tarvittaessa ja pysyy näkymättömissä, kun työ sujuu hyvin. Hyvä esimies näkee alaistensa osaamisen ja onnistumiset. Hyvät saavutukset voi palkita tai niistä voi kiittää, ja kun esimies huomaa heikkouksia tai epäonnistumisia, hän korjaa niitä hienovaraisesti. Esimies on esimerkkinä muille omilla puheillaan ja teoillaan: esimerkiksi tervehtimisestä tai tervehtimättä jättämistä tulee pian talon tapa. Hyvää mallia muille esimies voi antaa olemalla rehellinen, kannustava, Seuraavassa kaksi alaistensa arvostamaa esimiestä kuvaavat toimintaperiaatteitaan vinkiksi meille kaikille. Koulutus- ja TSK-päällikkö Sami Kantanen omiensa keskellä. luotettava, harkintakykyinen ja joustava. Hyvin käyttäytyvä esimies ei huuda vaan käyttäytyy asiallisesti. Äärettömän tärkeää on, että esimies pystyy neuvottelemaan niin alaistensa kuin ylempien esimiestensä kanssa, eli saa aikaan päätöksiä, jotka tyydyttävät kaikkia osapuolia. J yväskylän ammattikorkeakoulun logistiikan koulutus- ja T&K-päällikkö Sami Kantanen on muutamassa vuodessa kohonnut erittäin arvostetuksi esimieheksi. Hänellä on kyky innostaa ja kannustaa jokaista korostamalla henkilön hyviä puolia ja ominaisuuksia. Moitteen sanaa ei hänen suustaan kuule. Kantasella on ollut merkittävä rooli siinä, että JAMKin logistiikan koulutusohjelmasta on muodostunut arvostettu yhteistyökumppani sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Eri puolilta maailmaa eri yliopistoista ja korkeakouluista otetaan usein yhteyttä ja halutaan aloittaa yhteistyö koulutusohjelman kanssa tai pyydetään koulutusohjelman opettajia luennoimaan. Miksi suostuit esimiestehtävään? Kosonen: Ajattelin voivani toteuttaa itseäni ja olevani hyödyksi muille tässä tehtävässä. Ajattelin sopivani tähän, koska muut luottivat sopivuuteeni. Kantanen: Olin jo aiemminkin ollut esimiehenä. Kun JAMKissa kysyttiin esimiestehtävään, itsestäni tuntui, että minulla on tähän työhön vaadittava motivaatio ja tunsin pystyväni vastaamaan haasteeseen. Mikä esimiehenä olemisessa on vaikeaa? Kosonen: Aluksi oli vaikeaa hankalien ja epämiellyttävien asioiden sanominen muille, mutta olen oppinut tekemään sen omalla tyylilläni tässä vuosien varrella. Vaikeat tilanteet sysäävät kehitystä eteenpäin. Kantanen: Ajoittain itselläni on riittämättömyyden tunnetta eli en ole tyytyväinen siihen työpanokseen, mitä annan. On haasteellista mitoittaa oman ajankäyttö työtehtäviin. Esimiestyö pitää sisällään sekä mukavia että haasteellisia työtehtäviä. Tässä kokonaisuudessa joskus haasteelliset osiot tuntuvat raskailta. Mistä syystä viihdyt esimiehenä? Kosonen: Pidän ihmisistä ja ongelmanratkaisusta. Kantanen: Yksinkertaisesti minusta on mukava tehdä töitä yhteistyössä persoonallisten ihmisten kanssa. Mikä oppi on jäänyt mieleesi esimieskoulutuksesta: Kosonen: Coaching on mielestäni oikea tapa johtaa asiantuntijoita ja istuu minulle hyvin. Kantanen: Olen saanut omilta hyviltä esimiehiltäni hyvää käytännön oppia esimiestyöstä ja suhtautumisesta asioihin. Nostan tähän yhden moton: Ihmisten välisen kanssakäymisen suurin ilmenemismuoto on väärinymmärrys. Miten opettajien esimiehenä toimiminen eroaa opiskelijoille opettajana olemisesta tai muistuttaa sitä? Kosonen: Samaa on se, että laittaisin sekä 12 Toolilainen 4/2013

13 opiskelijat että opettajat ensisijaisesti itse miettimään ratkaisuja kysymyksiin. Erona on se, että opettajille ei tarvitse yksinkertaistaa asioita. Kantanen: Itse näen tässä olevan samankaltaisuutta. Opettaja on opetustilanteessa omalta osaltaan vastuussa, että kaikilla on mahdollisuus keskittyä oppimiseen. Hyvin usein opetusta tarkastellaan pedagogiikan näkökulmasta. Varmasti on myös tärkeää huomioida, että opetustilanne on kokonaisuudessa sujuva. Millainen alainen on hyvä alainen? Kosonen: Luotettava, itsenäinen, kekseliäs, persoonallinen ja ahkera. Kantanen: Yksilö, joka uskaltaa olla oma itsensä ja tuoda esille omat mielipiteensä rakentavasti. Päätöksen teon jälkeen sitoutuu tehtyyn päätökseen ja tekee oman osuutensa. Lojaali omaa työyhteisöä kohtaan. Millainen alainen on huono alainen? Kosonen: Edellä mainitun vastakohta. Kantanen: Mielestäni ei ole ns. huonoa alaista. Itse uskon vahvasti siihen, että jokainen haluaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Kyse on siitä, saako yksilö tehdä työtänsä luottamuksen ilmapiirissä ja sellaisessa työtehtävässä, jonka kokee omakseen. On siis tärkeää löytää kullekin työtehtävät omalta vahvuusalueelta. Saimaan ammattikorkeakoulun Kielikeskus sai erinomaista palautetta kielten ja viestinnän opetuksen laadun arvioinnissa. Erinomaisesti arvioitiin onnistuneen muun muassa ammatillisesti suuntautuneen kielitaidon näkyvyys opetussuunnitelmissa, kansainvälisyys ja kielimyönteisyys sekä kielten ja viestinnän opetuksen organisointi. Nuo haiskahtavat selvästi kieltenopettajien esimiehen Ritva Kososen toimenkuvaan kuuluvilta... Vapaa sana -osiossa häntä kehuttiin motivoituneeksi ja hehkutettiin, että kielikeskuksen perustaminen on parasta, mitä ammattikorkeakoulumme kieltenopetukselle on milloinkaan tapahtunut. Kielikeskuksen päällikkö Ritva Kosonen matkalla Allegro -junalla työmatkalle Pietariin. Miten vaikeaa on sovitella yhteen alaisten toiveita ja ylempää tulevia vaatimuksia? Kerro vaikka joku esimerkki ja miten se ratkaistiin kumpaakin osapuolta tyydyttävällä tavalla. Kosonen: En koe sitä vaikeaksi ollenkaan, koko ajan tehdään valintoja ja sovitellaan aivan kaikenlaista, ja kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Pitää tietää, miksi tehdään, ja osata perustella järkevästi ja kunnolla. Kaikkia ei vain voi miellyttää. On tietysti määräyksiä, joita ei voi coachingilla hoitaa, ne vain sitten toteutetaan. Kantanen: Luonnollisesti on tilanteita, jossa ei ihan heti löydy yhteyttä ylempää tulevan vaatimuksen ja alaisten toiveiden välillä. Keskustelun kautta syntyy ymmärrystä puolin ja toisin. Mieleeni tulee ainakin yksi tapaus. Henkilökunta esitti hankittavaksi uusia työvälineitä. Samanaikaisesti oli myös tarvetta tehdä säästöjä. Asia saatiin sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä niin, että hankinnat ajoitettiin kahdelle vuodelle. Haluatko kertoa jonkun tapauksen, jolloin pinna katkesi tai oli katketa? Kuinka silloin toimit? Kosonen: Olen erittäin rauhallinen ihminen, enkä muista, että pinnani olisi töissä katkennut. Jos alkaa kärytä, ulkoistan itseni. Kerron itselleni, että olen täällä vain töissä. Kantanen: Kerran yhden kustannusten jakoon liittyvien periaatelinjauksien yhteydessä koin, että esitetty linjaus ei ole oikeudenmukainen. Tämä linjaus hyväksyttiin ja minua sen verran harmitti, että lähdin paikalta hiljaa pois. Menin sitten kotona lenkille. Onko sinun vaikea luottaa alaistesi tekevän työnsä itse, parhaan mahdollisen kykynsä mukaan, vai tekeekö mieli olla valvomassa? Kosonen: Luotan alaisiini. Kaikki tekevät satunnaisesti virheitä, mutta niistä oppii eniten aina virheen tekijä. Kantanen: Mielestäni ihmisten välinen luottamus on tärkeä tekijä töiden onnistumisessa. Uskon jokaisen ihmisen tekevän työnsä mahdollisimman hyvin, kun siihen annetaan mahdollisuus. Toki on myös varmistettava, että henkilö on roolissa, josta kykenee suoriutumaan. Miten toivot oman esimiehesi sinua kohtelevan? Kosonen: Oikeudenmukaisesti tilanteisiin perehtyen. Kantanen: Olemalla minua kohtaan avoin, rehellinen ja oikeudenmukainen. Voisitko kuvitella palaavasi opettajaksi? Kaipaatko jotakin ajalta, kun olit opettaja? Kosonen: Opetan koko ajan vähän, voin kuvitella palaavani opettajaksi. Kantanen: Minulla on oikein mukavat kokemukset opettajan työstä, ja on sitä vieläkin tullut tehtyä. Opettajan työstä kaipaan sitä tunnetta, kun huomaat opettamisen yhteydessä opiskelijoiden lampun syttyvän, eli näet ja tunnet, kuinka opiskelija oppii ja ymmärtää opetettavan asian. Miten pidät itsestäsi huolta? Kosonen: Liikunnalla, hyvällä ruoalla ja ihmissuhteilla. Kantanen: Uskon vahvasti siihen, että ihmisellä on hyvä olla balanssi perheen, työn ja oman itsensä kanssa. Pyrin pitämään huolta näistä kolmesta asiasta. Sen lisäksi yritän kuntoilla säännöllisen epäsäännöllisesti. Jos olet esimies viiden vuoden kuluttua, miten eroat silloin nyky-itsestäsi, eli millaiseksi haluaisit muuttua vai haluatko pysyä tällaisena kuin nyt olet? Kosonen: Haluaisin muuttua esimieheksi, jolla on enemmän face-to-faceaikaa alaisille ja kaikille työkavereille. Joka istuisi siis vähemmän aikaa tietokoneen ääressä taitaa jäädä haaveeksi nykymaailmassa :) Kantanen: En koe olevani koskaan valmis esimiestyössäni. Pyrin kehittymään työssäni myös tulevaisuudessa. Toolilainen 4/

14 Esa Salmikangas ohjelmistotuotannon lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ohjelmistoprojektit oppimisen muotona Jyväskylän ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikön ohjelmistotekniikan koulutusohjelmassa on toteutettu vuodesta 2002 alkaen 13 opintopisteen laajuista Ohjelmistotuotanto-opintojaksokokonaisuutta, jonka oppimistavoitteena on oppia ohjelmistotuotantoa ja ohjelmistoprojektin toteuttamista. Tässä kirjoituksessa kuvatut asiat perustuvat kirjoittajan kokemuksiin vuosien varrella olleista 58 ohjelmistoprojektista, opiskelijoita näissä projekteissa on ollut yhteensä lähemmäs 300. Opintojen perusidea on, että opiskelijat toteuttavat viiden hengen ryhmissä alusta loppuun asiakkaan tilaaman ohjelmistoprojektin. Projektin aikana opiskelijat tekevät sekä tarvittavat määrittely- ja suunnitteludokumentit että varsinaisen ohjelmiston toteutuksen testauksineen. Projektin läpivientiin on varattu aikaa syyskuusta huhtikuuhun. Tavoitteena on, että projekteissa tuotetut järjestelmät tai ohjelmistot ovat valmiina huhtikuun alussa, testaukset ja mahdollinen käyttöönotto suoritettuina. Keskeisenä oppimistavoitteena on ohjelmistoyritysten käyttämien ohjelmistotuotannon hyvien käytänteiden oppiminen. Tämän takia ryhmät itse rakentavat projektien vaatiman kehitysympäristön, valitsevat ja asentavat tarvittavat ohjelmistot sekä suunnittelevat ja toteuttavat työnkulut soveltaen mahdollisimman tarkasti oheisessa kuvassa esitettyä Ohjelmistotuotannon käytännöt -kirjasta lainattua toteutusmallia. Alkuvuosina ohjelmistoprojektit toteutettiin ohjelmistotekniikassa yleisesti käytetyn vesiputousmallin (waterfall) mukaisesti. Yritysten siirryttyä käyttämään sovelluskehityksessä yhä enemmän ketteriä menetelmiä (agile methods) siirryttiin myös opetuksessa käyttämään projektin luonteeseen soveltuvia ketteriä menetelmiä, esimerkiksi kuvassa esitettyä Scrumia. Projekteja yrityksille Projektien toimeksiantajina ovat olleet jyväskyläläiset yritykset, ja lähinnä ohjelmistoyritykset. Jonkin verran projekteja on toteutettu JAMKin omien TKI-hankkeiden tarpeisiin. Vuosien varrella on toteutettu mm. seuraavia mobiili- ja webbi-sovelluksia: kauppapaikka, ilmoittautumisjärjestelmä, tilanvarausjärjestelmä, projektien tuntiseuranta, myyntiprosessien hallinta, palautejärjestelmä, helpdeskin materiaalipankki, projektidokumenttien hallintajärjestelmä, hiihtokisojen ilmoittautumisjärjestelmä, mobiilipohjainen jonotusjärjestelmä ja työmaan läheltä piti -ilmoitussovellus. Lisäksi on toteutettu tietokantapohjaisia sovelluksia, esimerkiksi speksien ja vaatimusten hallintajärjestelmä, painikisojen kilpailujärjestelmä ja verkkoliikennedatan mallinnusohjelma. Alusta ja laiteympäristö on ollut vuosien varrella hyvinkin kirjava ja monipuolinen sisältäen mm. MeeGoa, Nokia N770 -surffilautaa, erilaisia Androidlaitteita, Sharepointia ja lukuisia erilaisia web-pohjaisia sovelluksia. Sovellusympäristöt ovat olleet mm C#.NET, PHP, C++, Java, Android, OpenGL ja Maemo. Projektien resursointi Opiskelijat käyttävät yhden kokonaisen päivän viikossa projektin toteuttamiseen. Lisäksi projektin alussa on muutama tunti viikossa yhteisiä luentoja. Opiskelijaa kohti laskennallinen teoreettinen työpanos projektiin on siis 13 * 26,7 h = 345 h. Käytännössä suurin osa ajasta eli noin 30 x 8 h = 240 h käytetään projektin toteutukseen, siis suunnitteluun, koodaukseen, testaukseen jne. Ohjaava opettaja ja ryhmät tapaavat viikoittain ohjauspalaverissa, jossa käydään läpi 14 Toolilainen 4/2013

15 ryhmän toimintaa ja projektin tilaa. Toimeksiantaja ja ryhmä tapaavat ns. sprinttien katselmoinnin ja suunnittelun merkeissä keskimäärin kerran kuukaudessa. Opiskelijat ovat kolmannen vuoden ohjelmistotekniikan insinööriopiskelijoita, joten heillä on kaksi vuotta opiskelua takanaan. Kaikkia projekteissa käytettäviä ohjelmointikieliä tai teknologioita ei ole vielä opiskeltu, mutta kokemuksien mukaan nuoret miehet ja naiset ovat innokkaita oppimaan. Toki uuden teknologian opiskelu ja projektiin liittyvien käytänteiden ja työtapojen oppiminen vie aikaa, joten projektien tavoitteiden pitää olla riittävän selkeät ja rajatut. Vuosien varrella on ollut lukuisia projekteja, joissa opiskelijat ovat joutuneet opiskelemaan joko uusia ohjelmointikieliä tai uusia teknologioita. Kuitenkin vain yhdessä projektissa on tullut ylitsekäymättömiä ongelmia teknologian kanssa. Enemmän ongelmia on ollut projektiryhmän välisessä tiedonkulussa ja vastuunotossa kuin teknisessä osaamisessa. Projektiryhmillä on käytössään projektihuoneet, joissa kullekin opiskelijalle on vaihtokiintolevyillä varustettu työasema, lisäksi enenevissä määrin ryhmien käyttöön virtualisoidaan palvelimia ja työasemia. Lisäksi joissakin tapauksissa toimeksiantajat ovat antaneet ryhmän käyttöön yrityksen omia palvelimia tai pilvipalveluja. Projektisopimukset Projektin alussa tehdään kirjallinen sopimus projektiyhteistyöstä. Siinä sovitaan tavallisesti, että tuotetun ohjelmiston osalta kaikki oikeudet siirtyvät asiakkaalle ja ohjelmaa tai sen lähdekoodia ei julkisteta. Projektin muun dokumentaation osalta pyritään siihen, että se on julkista opetuksellisista tarpeista johtuen. Hintalappu on viime vuosina ollut sellainen, että jos toimeksiantaja on ollut tyytyväinen ryhmän tuotokseen, toimeksiantaja on suoraan maksanut opiskelijoille sopivaksi katsomansa suorituksen palkkana. Tämän järjestelyn taustalla on tekijänoikeuslain tulkinta, jonka mukaan ohjelmointityön tuotosten tekijänoikeudet siirtyvät palkanmaksun myötä toimeksiantajalle. Onnistumisen edellytykset Jotta asetettuihin oppimistavoitteisiin päästäisiin, vähintään kolmen asian täytyy toteutua: toimeksiantajan, opiskelijaryhmän sekä ohjaajan tulee sitoutua projektiin. Olennainen lähtökohta on hyvin rajattu ohjelmointiprojekti, johon asiakas on tehnyt riittävän tarkan tarvekartoituksen ja jonkin tasoisen esitutkimuksen toteutuksen reunaehdoista. Projektiryhmä tekee sen jälkeen esitutkimuksen ja vaatimusmäärittelyn. Lisäksi tarvitaan toimeksiantajan aikaa noin neljän viikon välein pidettäville palavereille sekä aikaa tarkistaa ja hyväksyä projektinryhmän tuotoksia. Osa palavereista on tarkoituksenmukaista pitää asiakkaan tiloissa, osa pidetään korkeakoulun tiloissa ja tarvittaessa osa pidetään virtuaalisesti nykyteknologiaa hyödyntäen. Case: Usupa uuden sukupolven painjärjestelmä Lukuvuosina ja ovat projektiryhmät Toolilainen 4/

16 Jumalanruoska ja Niskalenkki toteuttaneet urheiluseura Vaajakosken Kuohulle uuden sukupolven Usupa-painijärjestelmän. Lisäksi järjestelmään on tehty opintoihin liittyvää työharjoittelua ja opinnäytetyö. Järjestelmän version 2.0 kehitystä jatketaan kuluvana lukuvuonna Projekti käynnistettiin sen takia, että markkinoilla ei ollut mitään painiseuroille soveltuvaa kotimaista tuotetta painikilpailujen järjestämiseen. Toteutettu Usupajärjestelmä nopeuttaa ja helpottaa painikilpailujen järjestämistä, parantaa yleisöpalvelua sekä varmistaa tulosten luotettavuuden. Lisäksi se tarjoaa uusia mahdollisuuksia sponsoreiden ja mainostajien näkyvyydelle. Järjestelmä koostuu palvelimesta ja tietokantapalvelimesta, ottelujärjestäjien koneista ja tulostimesta, punnitus- ja ajanottokoneista, joihin puntarit ja tulosmonitorit liitetään, kuuluttajan koneesta sekä optiona dataprojektorilla tehtävästä isosta näytöstä. Järjestelmäkokonaisuuteen kuuluu myös oma internetissä toimiva ilmoittautumis- ja tulospalvelujärjestelmä, jota voidaan käyttää samanaikaisesti useiden kisojen järjestämiseen. Järjestelmän uusimpaan versioon on toteutettu mm. maailman painijärjestön FILAn uudet painisäännöt. Painikilpailijat tunnistetaan luotettavasti lisenssikorttien viivakoodien avulla, ja punnitustiedot siirtyvät suoraan puntareilta tietokantaan painijoiden tietojen mukana. Sarjojen ja ottelulistojen tekeminen on nopeaa järjestelmän innovatiivisten taulukkonäyttöjen avulla. Järjestelmään integroidut tulosmonitorit näyttävät painiajat ja pisteet. Pisteet siirtyvät suoraan ajanottokoneilta tietokantaan tulosten selvittämiseksi. Kuuluttajalle on oma ohjelmisto, joka helpottaa otteluiden viemistä matoille ja otteluiden tilanteen seuraamista. Kilpailun tulokset saadaan selville heti otteluiden loputtua. Järjestelmän uusimpaan kehitysversioon tullaan lisäämään otteluvideoiden tallennus, toisto, haku ja katselutoiminnallisuus. Järjestelmää on jo käytetty onnistuneesti lukuisissa kilpailuissa, mm. Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailuissa 2012 ja TUL:n mestaruuskilpailuissa Järjestelmän kaupallistamista suunnitellaan parhaillaan. Kaupallinen lisenssi on tavoitteena saada markkinoille vuoden 2014 alussa. Järjestelmällä voidaan järjestää kilpailuja myös avaimet käteen -periaatteella, jolloin kaikki laitteet ja pääkäyttäjät tulevat Vaajakosken Kuohulta. Järjestelmästä ja sen käyttömahdollisuuksista saa lisätietoja Vaajakosken Kuohun puheenjohtajalta Mika Suhoselta (mika. tai järjestelmäprojektin projektipäälliköltä Petteri Piipolta kolumbus.fi). Järjestelmäprojektin toteutuksessa ovat keskeisessä roolissa olleet JAMKin opiskelijat Janne Strand, Jesse Salo ja Arto Lehestö sekä ohjelmistotuotannon lehtori Esa Salmikangas. Monivuotinen ohjelmistoprojekti on toimiva, käytännönlähtöinen esimerkki JAMKin ja Jyväskylässä toimivien organisaatioiden onnistuneesta pitkäjänteisestä yhteistyöstä. 16 Toolilainen 4/2013

17 Tanja Minkkinen JAMK, teknologiayksikkö Jyväskylästä taitavia insinöörejä jo 50 vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) insinöörikoulutus juhli 50-vuotista taivaltaan syyskuussa. Tilaisuudessa olivat läsnä lähimmät ja pitkäaikaisimmat yhteistyökumppanit. Juhlapuheessaan eläkkeelle jäänyt AKAVAn puheenjohtaja Matti Viljanen kiitteli JAMKin arvostettua insinöörikoulutusta. Opetuksen pitää olla kansainvälisesti hyvää ja kilpailu koulutuksen kentällä voitetaan Viljasen mukaan vain laadulla. Hän näkee osaamisen käytäntöön soveltamisen ja aktiivisen vuoropuhelun yhteisyökumppaneiden kanssa tärkeänä osana osaamisen ylläpitoa. Viljanen haluaa puheensa lopuksi haastaa insinöörikouluttajat osaltaan mukaan tulevaisuuskeskusteluun. Puolustusvoimien ilmavoimien komentaja Lauri Puranen kertoi omassa puheessaan ilmavoimien tehneen yhteistyötä pitkään JAMKin kanssa peruslogistiikan koulutuksessa. Kehittämistyö koulutuksen saralla jatkuu edelleen niin ilma- kuin maavoimien osalta. Yhteistyö ei makaa paikalla tulevaisuudessakaan, sillä yhteistyötä on laajennettu mm. kansallisen kyberturvallisuuden kehittämiseksi. Tällä saralla Puranen näkee laajat yhteistyömahdollisuudet. Tilaisuuden lopuksi JAMKin hallintojohtaja Mikko R. Salminen lausui kiitokset henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille sanoin: Työ ei ilman tekijäänsä tule tehdyksi ja hyvä yhteistyökumppani pakottaa antamaan aina parastaan. Teollisuuden muuttuvat tarpeet haastavat insinöörikoulutuksen Jyväskylän teknillinen oppilaitos aloitti toimintansa teknikkokoulutuksella syksyllä 1961 ja insinöörikoulutuksella 1963 koneenrakennuksen opintosuunnalla. Alkuaikoina tekussa opetettiin lähinnä laskemista, piirtämistä ja luonnontieteiden perusteita. Ammatillinen opetus keskittyi aluksi koneenrakennukseen sekä auto- ja kuljetustekniikkaan. Jyväskylän teknillinen oppilaitos sulautui osaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulua luvulla ICT-koulutus irtaantui omaksi yksiköksi erilliselle kampukselle Dynamoon muun toiminnan keskittyessä pääkampukselle Rajakadulle. Nykyään insinööriopinnot ovat laaja-alaisempia kuin ennen. Tämän päivän opiskelijoilla on paremmat valmiudet hankkia tietoa ja toimia kansainvälisissä projekteissa, yli 30 vuotta insinöörejä opettanut koneautomaation yliopettaja Jaakko Fonselius pohtii. Vuonna 1968 insinööriksi valmistunut nyt jo eläkkeellä oleva lehtori Kaius Kuusimurto toteaa, että loogisen päättelykyvyn tarve ei ole kadonnut 50 vuodessa mihinkään. Insinööreille annettiin 1960-luvulla vahva matemaattisluonnontieteellinen pohja, ja niin annetaan edelleenkin. Jyväskylästä on valmistunut historiansa aikana noin 7000 insinööriä. Vuosittain noin 380 opiskelijaa aloittaa JAMKissa insinööriopinnot. Tekniikan ja liikenteen ala on yksi maamme vetovoimaisimpia ja logistiikan koulutusohjelma on Suomen vetovoimaisin insinöörikoulutuksen hakukohde. Tällä hetkellä JAMK tuottaa mm. automaatiotekniikan, energiatekniikan, informaatioteknologian, konetekniikan, logistiikan ja rakennustekniikan insinöörikoulutusta. Toolilainen 4/

18 Kauko Kallio Suolaa, suolaa ja vieläkin suolaa Suola siintää silmänkantamattomiin ja lämpömittari näyttää 35 astetta. Suola maistuu suussa ja kirvelee silmissä. Olo tiimiläisillä on melkein kuin unta, jota oli odotettu ja toivottu kolme pitkää, työn täyteistä vuotta. Oltiin kuin oltiinkin Bonnevillessä, lähes kahden sadan muun huipputiimin joukossa, hullun nopean ajamisen Mekassa. Silmissä siinsi suolan lisäksi mahdollisuus ajaa ahtamattomien moottoripyörien maailmanennätys, joka oli sillä hetkellä suolapinnalla ajettuna 349 km/h. Ensin pyörän tekniset arvot kohdalleen suunnittelutyökaluilla. Ryhmä Oulun ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön insinööriopiskelijoita on yhteistyössä TeamForceMajorin (TFM) kanssa kehittänyt vuodesta 2010 lähtien moottoripyörää, jonka tavoitteena on olla huippunopeudessa mitattuna maailman nopein ahtamattomien moottoripyörien luokassa. Yhteistyö käynnistyi vuonna 2010, kun TFM otti yhteyttä Tekniikan yksikköön kärsittyään moottoripyöränsä toistuvista moottoririkoista. Yhteistyö Oamkin Tekniikan yksikön kanssa alkoi kolmen autotekniikkaan erikoistuvan koneinsinööriopiskelijan insinöörityön muodossa, joissa paneuduttiin mm. ilokaasujärjestelmien kehittämiseen, moottorin testaamiseen ja ajotilapiirroksiin sekä teknisiin laskelmiin. Odotukset palkittiin Insinöörityöt valmistuivat keväällä , ja tulokset näkyivät heti. Kone kesti ja pyörä kulki odotusten mukaisesti. Yhdysvaltalaisen Guy Caputon nimissä ollutta maailmanennätystä 368 km/h korjailtiin tasaisesti ja viimeisimmän ennätyskokeen jälkeen lukemat ovat 397,41 km/h. Kun työt etenivät melkeinpä yli odotusten, asetettiin tavoitteet korkealle: vuonna 2013 tiimi osallistuisi Bonnevillen suola-aavikolla järjestettävään moottoripyörien nopeusennätystapahtuman mailin matkalle. Tavoite realisoitui ja TFM team kustansi päättötyötekijät USA:n Bonnevilleen kuusi päivää kestävään nopeusennätystapahtumaan. Olimme ensimmäinen suomalainen ryhmä, joka meni sinne, hehkuttaa Oamk:n autolabran puolelta projektia operoinut Arto Lehtonen. Heti alussa saimme oppitunnin siitä, miten suolaa täytyy kunnioittaa. Toinen kuskeistamme, joka on erittäin kokenut, kaatui ensimmäisissä harjoituksissa. Suola poikkeaa alustana täysin sorasta, jäästä tai lumesta. Ei ole olemassa mitään samanlaista alustaa. Sitä voi verrata lähinnä peilipintaan, jolla on pienen pieniä hauleja, Arto kertoo suolapinnan ainutlaatuisuudesta. Vuosikymmenien kokemuksella OAMK:n autolabrassa on moottoreita ja niiden säätötekniikkaa tutkittu jo vuosikymmenien ajan. Säätötekniikassa on autourheilussa päästy pitkälle aina MM-tason menestykseen asti ja tällä kokemuksella oli eväitä avustaa myös TFM teamia. Opetuksen ja tuotekehityksen/ 18 Toolilainen 4/2013

19 palvelutoiminnan yhdistäminen on ollut haaste johon haluttiin tehdä projektista pilotti. Valitsimme ensimmäisessä vaiheessa kolme päättötyöntekijää haastavan aiheen pariin tavoitteena saavuttaa nopeusennätys moottoripyörällä seisovan mailin matkalla. Opiskelijat ottivat heille mielekkään haasteen vastaan innolla ja henkilöstön opastuksella ryhdyttiin toimeen. Projektin nimeksi muotoutui tavoitteensa mukaisesti Bonneville 2013, eli tavoitteena oli mennä rikkomaan Bonnevillen suola-aavikolle vapaasti hengittävien moottoripyörien maailmanennätys. Matkan varrella projektiin liittyi useita muitakin opiskelijoita avustamaan ja uusia päättötöitä tekemään. Kokonaisuudessaan projektiin tehtiin 7 päättötyötä ja useita harjoitustöitä sekä vapaaehtoistyötä. Päättötyöntekijätkin käyttivät jopa tuntia työnsä tekemiseen vaaditun 400 tunnin sijasta. Motivoituneet päättötyöntekijät uurastivat muutoinkin kuin päättötyön parissa ja valmistuivat huippuarvosanoilla ja ajallaan. Projektin kautta opiskelijat löysivät tarpeen monien opintoaineiden teoriatiedolle ja tämä motivoi heitä opiskelemaan ahkerammin. Sää sotki huipennuksen Uudet olosuhteet, paineet, suuri ryhmä vieraalla maalla aiheuttivat uusia haasteita ja siellä... ja tiimi juhlii. Pyörä kulkee.., punnittiin henkinen kestävyys, kuvaa Arto ennätysprojektin päiviä. Vaiherikkaan reissun lopuksi täytyy todeta ylpein mielin, että olemme osanneet antaa opetusta huippuluokan insinööreille. Nämä insinöörit, jotka voittivat omat asettamansa haasteet ja osoittivat osaamisellaan voitavan saavuttaa maailmanluokan tuloksia, ovat varmasti kyvykkäitä siirtymään työelämään ja vastaamaan siellä heille asetettuihin haasteisiin, kiteyttää Arto projektin saavutuksia, opiskelijoiden osaamista ja kykyä ottaa vastaan suuriakin haasteita. Kun lähdetään tekemään maailmanennätystä, voi odottaa, että matkaan mahtuu monenlaista. Juuri näin kävi Yhdysvalloissa Bonnevillen suola-aavikolla. Aluksi saatiin suolaihottumaa ajopukuun asvalttiin tottuneiden kuskien opetellessa suolapinnan saloja. Ja sitten juuri finaalin kynnyksellä sää heittäytyi niin oikulliseksi, että suola-aavikko muuttui suolajärveksi ja niinpä loppuhuipennus jäi ajamatta ja maailmanennätys muutaman karvanmitan päähän. Projektit jatkuvat Uskallan sanoa, että ilman saumatonta yhteistyötä ei olisi päästy näihin tuloksiin. Yhteistyöstä on myös ollut etua opiskelijoillemme, koska he ovat saaneet oikean casen, jossa hyödyntää oppimiaan asioita käytännössä. Henkilökunnan näkökulmasta katsottuna onkin ollut todella mukava nähdä, kuinka opiskelijoiden sitoutuminen ja panostus ovat olleet ihan eri tasolla kuin tavallisissa harjoitustöissä, raamittaa Arto lopuksi Bonneville-projektin tuottamaa kokemusta. Tehtävää tutkimusta hyödynnetään myös moottoripyöräilyn liikenneturvallisuuden parantamisessa. Projektin kummisetänä toimii Leijonan luolastakin tuttu mies, teollisuusneuvos Jorma Terentjeff. Lisää aiheesta: oamk.fi/tekniikka/tfm/#sthash. Iql56D81.dpuf. Myös uusia projekteja on kehitteillä auto- ja moottorilaboratorion ja hankitun osaamisen hyödyntämiseksi. Tällä hetkellä selvitellään mm. tilaajalähtöistä National Racing Car (NRC) -ralliauton rakentamista. Toteutuessaan projektissa rakennetaan ensimmäinen kyseisen luokan ralliauto Suomessa. Mutta siitä joskus toiste. Toolilainen 4/

20 Jukka Kurenniemi Insinöörikoulutuksen juhlakirja nyt myös verkossa Suomalaisen insinöörikoulutuksen satavuotisjuhlien kunniaksi julkaistiin myös juhlakirja Insinöörikoulutusta 100 vuotta Suomessa. Kirja teemoittuu siten, että liikutaan historiasta nykypäivän kautta tulevaisuuteen. Kirjan lukuisat kirjoittajat edustavat monipuolisesti suomalaisen insinöörikoulutuksen asiantuntemusta, joka liikkuu niin ajassa, paikassa kuin insinööriosaamisen alakohtaisessa moninaisuudessakin. Nyt tämä kirja on luettavissa myös pdf-tallenteena Satavee sivustojen Materiaalit osiossa ja se löytyy myös suoralla linkillä: Kuvat on poimittu tästä kirjan verkkoversiosta. Kuva: Hämeenlinnan maakunta-arkisto Kuva: Ville Salminen Kuva: Hämeenlinnan maakunta-arkisto Kuva: Hannu Räsänen 20 Toolilainen 4/2013

INSSI jatkohanke 2011 2013

INSSI jatkohanke 2011 2013 INSSI jatkohanke 2011 2013 1. TAUSTA Tekniikan osaaminen on välttämätöntä Suomen hyvinvoinnin kannalta Ammattikorkeakoulujen yhteishanke Mukana kaikki insinöörejä kouluttavat amk:t sekä alan järjestöjä

Lisätiedot

Tilannekatsaus INSSI-hankkeen kehittämisryhmien työstä. INSSI-seminaari 29.1.2013 Juhani Keskitalo

Tilannekatsaus INSSI-hankkeen kehittämisryhmien työstä. INSSI-seminaari 29.1.2013 Juhani Keskitalo Tilannekatsaus INSSI-hankkeen kehittämisryhmien työstä INSSI-seminaari 29.1.2013 Juhani Keskitalo 1. INSSI-HANKE YHTEISELLÄ ASIALLA - MIKSI HANKE ON OLEMASSA LÄHTÖKOHDAT: * Valtakunnallinen hanke, kaikki

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti 22.05.2012 Jukka Nivala Ammattikorkeakoulut - tulevat haasteet Mikä muuttuu Rahoituslakiuudistus 2014 Aloituspaikkapäätökset

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen. VALTIONEUVOSTO PÄÄTÖS ammattikorkeakoulun toimiluvasta 12.12.2013 Dnro OKM/5/533/2013 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy PL 4000 00079 Metropolia Hakemus Päätös Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset

HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset 19.1.2011 Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi INSSI hanke OPPIMISPROSESSIN KEHITTÄMISRYHMÄ Ydinryhmässä 14 jäsentä eri ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-toimintamalli, lyhyesti: Blogi = vihko, laite = kynä, avoin materiaali pilvipalvelussa = kirja Tiimityöskentelyä, motivointia,

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

OKM Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen -seminaari

OKM Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen -seminaari OKM Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen -seminaari Kommenttipuheenvuoro Opiskelijapalveluiden päällikkö HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu KSHJ-valmistelu keväästä 2011 syksyyn 2013 Keväällä 2011

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen 100 vuotta Insinöörikoulutusta Suomessa Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen teknillisessä opistossa. Tampereen reaalilyseon rehtori, tohtori Relander esitti vuonna 1902,

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Anne-Maria Kuosa, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Merja Öhman, Liiketalouden ja tekniikan keskus,karelia amk Tavoitteet Aktivera

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Abiturienttien vanhempainilta. KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen

Abiturienttien vanhempainilta. KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen Abiturienttien vanhempainilta KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen AIKATAULUA ABEILLE Kurssit (vähän pakollisia, syventävät, soveltavat, kertaukset) 75

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miten tutkinto opiskelijaksi AMK tutkintoon? Yhteishaku syksyllä ja keväällä www.opintopolku.fi JAMKin avoimen amkin väylä Väylän kautta mahdollista hakea, kun suorittaa 60

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu Jaana Tolkki Jaana Tolkki on työskennellyt Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkönä kolme vuotta. Hän on työskennellyt samassa organisaatiossa myös lehtorina ja opetuksen kehittämispäällikkönä.

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Oppimistaitokansio-portaali

Oppimistaitokansio-portaali Oppimistaitokansio-portaali insinööriopiskelijan oppimistaitoja edistämässä 4.10.2012 Jori Leskelä yliopettaja TAMK/TAOKK FT, TkL 1 Oppimistaitokansio-portaali insinööriopiskelijan oppimistaitoja edistämässä

Lisätiedot

Ajankohtaista edunvalvonnasta

Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen 13.5.2015 Jyväskylä Ammatilliset opettajat, AO, ry varapuheenjohtaja OAJ:n ammatilliset opettajat, OAO 2. varapuheenjohtaja OAJ:n valtuutettu

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot