Esimies tasapainoilee s. 12. Erilaisia oppimistyylejä s. 25. Hitsin Higgsi s. 28

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esimies tasapainoilee s. 12. Erilaisia oppimistyylejä s. 25. Hitsin Higgsi s. 28"

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 4/2013 Esimies tasapainoilee s. 12 Erilaisia oppimistyylejä s. 25 Hitsin Higgsi s. 28

2 SISÄLLYSLUETTELO: Pääkirjoitus... 3 Ledaren... 4 Päätoimittajalta... 5 Valtuuston syyskokous Toimiluvat - koulutusvastuut - hakukohteet... 8 Kartoitus insinööripedagogiikasta Esimies tasapainoilee puun ja kuoren välissä Ohjelmistoprojektit oppimisen muotona Jyväskylästä taitavia insinöörejä jo 50 vuotta Suolaa, suolaa ja vieläkin suolaa Insinöörikoulutuksen juhlakirja nyt myös verkossa Työaikasopimustaulukko Näkökulma opiskelijoiden erilaisuuteen, opetusmenetelmiin ja oppimisjärjestelyihin Erilaisia oppimistyylejä Hitsin Higgsi...28 Sosiaalinen media ja opettajatiimit halutaan osaksi opettajankoulutuksen arkea Digitaalisten korujen palvelumuotoilua opiskelijatutkijayhteistyönä Joulusaunassa Pimeässä painimista...35 TeKun olympialaiset TOOLin senioreiden syysmatka Viroon Lampela nurin, Kujanpää oikein. Esitelmiä pidettiin yhteensä 62. Salit täyttyivät kuulijoista. s. 6 s. 20 Niukka pudotus. s Toolilainen 3/2013

3 PÄÄKIRJOITUS Elämme vaikeita aikoja Maan talous on taantumassa ja taloudellinen aktiviteetti vaimeaa. Kaikki heijastuu myös tekniikan opettajan kukkaroon. Tulevan kevään korotukset ovat n 20, jota ei todellakaan voi suureksi sanoa vaan reaalisesti kyse on miinusmerkkisestä kehityksestä. Taas tuli vuosi, jolloin meidän tulee odottaa vuoroamme vaikka nyt ei kukaan saanutkaan erityistä korotusta. Tosin prosentuaalisesti emme pärjänneet vaikka akavalaiset järjestöt yleensä kannattavat prosenttilinjaa. Aivan tarkkoja selvityksiä palkan kehityksestä esi mer kiksi verrokkiryhmiin nähden ei ole toistaiseksi saatavilla, mutta yleisen käsityksen mukaan olemme jääneet selvästi jälkeen. Yleensäkin työnantajilla on houkutus pitää palkat matalina, mutta tulisi myös muistaa mitä se vai-kuttaa rekrytoivan henkilöstön saatavuuteen. Välttämättä aktiivisin aines teollisuudesta ei hakeudu matalampien palkkojen perään. Meillä kuitenkin on vastuu tulevien insinööripolvien koulutuksesta, joka heijastuu maan taloudelliseen hyvinvointiin merkittävästi. Olisiko työnantajan syytä ottaa tämä näkökulma jo vakavasti? Vaikka työnantaja pyrkii pitämään korotukset matalina, niin osittain opettajat omalta osaltaan pyr-kivät jopa laskemaan palkkaansa. Tuleva korotus on prosenteissa ilmaistuna n 0.4 %. Kuitenkin jos muistetaan kahden TAS:n h ylittävän päivän palkatonta talkootyötä edustavan 16 h eli 1 % vuosityöajasta, se voidaan tulkita vastaavaksi palkan alennukseksi. Monet valittavat suurta työtaakkaa, joka ylei sen tutinan mukaan on kasvamassa vaikka onkin jo eurooppalaisesti hyvin raskas puhu matta kaan laatuyliopistoista. Tästä huolimatta joskus tehdään vielä ylimääräistä ilmaista työtä. Koko nai suu tena katsoen tämä joskus tuntuu erikoiselle. Jos vaikka tehdään vuositasolla 200 h talkoita, se voidaan tulkita myös 12,5 % palkan alennukseksi, jonka lisäksi samassa paketissa saa myös stres sinpoikasen. Ja jokaista kahdeksaa stahanovilaista työn sankaria kohti saadaan kammettua yksi kollega työt tö mäksi. Työ on rajallinen luonnonvara, joten sitäkin tulisi jakaa kohtuullisesti ja tasapuolisesti, niin mahdollisimman moni voisi siitä nauttia. Edellä mainituissa seikoissa on parantamisen varaa ja on hyvin vaikea nähdä mitään muuta tahoa kuin TOOL, joka pyrkisi hoitamaan tekniikan henkilöstön etuja kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon kaikkien osapuolten pitkän tähtäimen edut. Tämä edellyttää omia resursseja, joita on kuitenkin esitetty pääsääntöisesti poistettavaksi. OAJ:n valtuuston päätös alentaa ns tukimaksuamme neljäsosaan vaikeuttaisi toteutuessaan edunvalvontaamme olennaisesti. TOOL ei ole hyväksynyt OAJ:n päätöstä ja voimassa olevaa sopimusta ei voida yksipuolisesti muuttaa. Kaikkien kannalta on parasta, jos TOOL voi jatkaa toimintaansa omine erikoispiirteineen OAJ:n sisällä ja hoitaa omat asiansa, johon sillä itsellään on kykyä ja halua. Mieleen palaa Augustin Ehrensvärdin sanat Suomenlinnan portissa Jälkimaailma seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun. Toolilainen 4/2013 3

4 LEDAREN Vi lever i svåra tider Landets ekonomi är i depression och den ekonomiska aktiviteten dämpad. Allt återspeglas också i tekniklärarens plånbok. Förhöjningarna kommande vår är ca 20, vilket inte kan kallas påfallande. Det kom igen ett år, då vi måste vänta på vår tur även om ingen nu fått påtaglig förhöjning. Procentuellt är vi dock svaga. Ännu finns inte riktigt klara utredningar om löneutvecklingen jämfört med referensgrupperna, men den allmänna uppfattningen är att vi blivit efter. Överlag vill arbetsgivarna hålla nere lönerna, men man borde också minnas hur det påverkar tillgången på rekryterbar personal. Nödvändigtvis söker sig inte industrins mest aktiva material till lägre löner. Ändå bär vi ansvaret för utbildningen av kommande ingenjörskullar, som återspeglas påtagligt i landets ekonomiska välfärd. Trots att arbetsgivaren försöker hålla förhöjningarna låga, så försöker lärarna å sin sida delvis t.o.m. sänka sina löner. Den kommande förhöjningen betyder i procent ca 0,4%. Men om man minns att två dagar överstigande arbetstidsplanens (ATP) 1600 timmar gjorda på talko motsvarar 1 % av arbetstiden, kan man tolka det som en motsvarande lönesänkning. Många klagar över stor arbetsbörda, som enligt allmän uppfattning ständigt ökar fast den redan nu är på europeisk toppnivå för att inte tala om en jämförelse med toppuniversiteten. Trots det utförs gratis överlopps arbete. Som helhet betraktat känns detta ibland konstigt. Om man t.ex. på årsnivå utför 200 timmar talkoarbete, kan man tolka det som en 12,5 %:ig lönesänkning, som samtidigt innebär en känsla av stress. Och för var åttonde stahalovsk arbetstagare gör man en kollega arbetslös. Arbetet är en begränsad naturresurs, så även detta borde fördelas måttfullt och jämlikt, så kunde alla njuta av det. Det finns rum för förbättring av ovannämnda faktorer och det är mycket svårt att se någon annan instans än TOOL, som utan anspråk skulle försöka sköta teknikutbildningspersonalens fördelar som helhet med beaktande av alla parters långsiktiga fördelar. Detta förutsätter egna resurser, som man dock huvudsakligen nu föreslår avyttras. OAJ-fullmäktiges beslut att minska vår stödkvot till en fjärdedel skulle väsentligt försvaga vår intressebevakningsförmåga. TOOL har inte godkänt avtalsförändringen och den kan inte ändras ensidigt. Det vore ur allas synvinkel bäst om TOOL kan fortsätta sin verksamhet inklusive sina särdrag inom OAJ och sköta sina egna ärenden enligt egen förmåga och egna önskemål. Man drar sig till minnes Augustin Ehrensvärds ord i porten till Sveaborg: Eftervärd, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp. 4 Toolilainen 4/2013

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Loppusuoralla Joulu ja Uusi Vuosi lähestyvät yhtä nopeilla harppauksilla kuin päivän valoisa aika lyhenee. Se tietää monelle tekulaiselle, niin opettajalle kuin opiskelijalle, tiiviitä työrupeamia tenttien ja harjoitustöiden parissa hallinnon vaatimista raporteista puhumattakaan. Se tietää monessa tekussa myös uuden ajan lähestymistä, kun loputkin talot siirtyvät kunnallisilta omistajilta omiksi yhtiöiksi omalle budjettipolitiikalle tai jonkun kolmannen osapuolen syliin. Palaamme siis omistajatahoa ajatellen vähän samantapaiseen tilaan kuin ennen ammattikorkeakoulujen perustamista. Onko se parempi vai huonompi asia nykyiseen menoon verrattuna, selviää aikanaan. Ainakaan mitään zunamin tapaista rahavirtaa se tuskin synnyttää, kun maan ja koko Euroopan talous rämpii yhä sekavammassa vyyhdessä eikä kukaan tunnu osaavan avata tätä Gordionin solmua. Arvattavasti myös kiinteistöjen omistajat osaavat ottaa oman siivunsa tilavuokrina. Omistajamuutoksista huolimatta insinöörikoulutus jatkuu ja sitä tarvitaan entistä kipeämmin niin IT-teollisuuden myllerrysten jälkeisen uusien vientiartikkeleiden tuottamiseen kuin kaivosteollisuuden solmujen ratkomiseen. Ja moneen muuhun. Kun selailin vanhoja Toolilaisen numeroita, silmiin osui mm. noin kymmenen vuotta sitten edeltäjäni Jukka Kurenniemen kirjoittama ote päätoimittajan tekstissä: Ammattikorkeakoulut tulivat, tekut jäivät. Samoin TOOL ja Toolilainen. Tänä päivänä meitä tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan. Suomalainen teollisuus tarvitsee osaavan insinöörikunnan, joka ei synny itsestään. Sen kouluttamiseen tarvitaan ammattikorkeakouluissa Teknisen Opetuksen Osaavia Laatuyksiköitä. On sitä oltu huolissaan siis aikaisemminkin osaamisesta isojen muutosten ja epäselvän tulevaisuuden tunnoissa. Joku toinen, ehkä monikin, on sanonut toisaalla, että muutos on aina suurten, uusien mahdollisuuksien paikka. Sen reilun sadan vuoden aikana, jolloin suomalaisia insinöörejä on koulutettu, on nähty monta muutakin mahdottoman suurta muutosta ja aivan hirmuisen paljon vaikeampia aikoja ja tapahtumia kuin nyt menossa oleva. Ja aina on selviydytty - Himasten kanssa ja ilmankin heitä. Myös Toolilaisen tekemisessä on edessä muutoksen aika, kun allekirjoittanut heitti lusikan nurkkaan työuran suhteen. Sen myötä myös päätoimittajan pes- ti päättyy vuoden vaihteessa ja eteen avautuu vapaaherran mittaamattoman lavea valtatie ainakin toistaiseksi vielä ilman kävelykeppiä. Vai lieneekö mutkainen metsäpolku se realistisempi reitti, aika näyttäköön senkin. Aivan kokonaan ette hyvät lukijat minusta eroon pääse; kovin usein puhutun pehmeän laskeutumisen menetelmällä tulen teitä ilahduttamaan ja/tai vihastuttamaan jossakin muodossa ainakin tulevan vuoden ajan, mutta tätä palstaa täyttelee uusi tekijä. Hänestä kuulette enemmän vuoden 2014 ensimmäisessä numerossa. Toimituskunta on pieni, mutta pippurinen. Se koostuu toolilaisista. Näin se tulee olemaan myös ensi vuoden alusta eteenpäin. Toimituskuntaan on jo jonkin aikaa etsitty lisävoimaa; harrastuspohjalta pienen pienessä porukassa oman työn ohessa juttujen haaliminen ja kirjoittaminen tuntuu joskus jopa työltä, tosin mukavalta sellaiselta. Jos sinusta tuntuu, että haluaisit antaa oman panoksesi lehden tekemiseen, ota ihmeessä yhteyttä heitä mailia jollekin toimituskuntalaiselle tai toimistoon Tiinalle, niin pääsemme jutun alkuun ja saamme uutta orasta iloiseen porukkaamme. Toimituskuntaan kuulumattomiltakin otamme mielihyvin vastaan juttuja kaikista aiheista niin työn kuin harrastusten ja erilaisten kokemusten parista. Vuoden 2014 ensimmäinen numero on ns. teemanumero ja aihealueena mm. fossiilisia polttoaineita korvaavat tuotteet ja niiden käyttö, energian käytön hallinta ja yleensäkin ympäristöä säästävät asiat. Jos tunnet aiheen itsellesi läheiseksi ja haluat siitä kirjoittaa, lähesty läppäriä, tartu tablettiin tai kokeile vaikka kosmoskynää ja laita meille postia. M utta ihan lopuksi: Näkemisiin ja kuulemisiin omasta puolestani, soitellaan, mailataan ja vietetään oikein Rentouttavaa Joulua ja suksitaan monien mahdollisuuksien vuoteen Kauko Toolilainen Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki FI Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Kauko Kallio Torikatu 4 B Oulu TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Mirka Airesvuo Jukka Kurenniemi Sampsa Kupari Jaakko Viitala TILAUSHINTA 30 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Joutsen Median Painotalo Lekatie 4, Oulu Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Pasi Repo , JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Anja Tahvanainen , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2014 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Yrjö Utti: Davidin jalanjäljillä TAKAKANSI: Kauko Kallio Toolilainen 2/2013 5

6 Valtuuston syyskokous 2013 Kovasti keskustelua on herättänyt keskustelu TOOLin maksujen rajusta korotusaikomuksesta OAJ:lle. Puheenjohtaja Repo esitteli perusteellisesti miten asiaa on tähän mennessä käsitelty OAJ:n ja TOOLin välillä ja millaisia perusteluita asialle on esitetty. Tehtävien hoidossa ei ole kuluneen 25 vuoden aikana tapahtunut mainittavia muutossopimuksia. Olennaisin perustelu on linjan yhtenäistäminen, mutta yhtenäistäminenkään ei koske kaikkia järjestöjä, mikä kummastutti osallistujia. Kuitenkin ns. jäsenmaksupalaute TOOLille on n. 40 % koko jäsenmaksusta ja tätä oltaisiin siirtymäajan jälkeen pudottamassa neljänosaan, joka halvaannuttaisi TOOLin itsenäisen toiminnan käytännössä lähes kokonaan. Selkeän konkreettisia perusteita ei maksukorotuksille ole esitelty, joten valtuusto ei voinut hyväksyä tällaista vaan edellyttää tilanteen pitämistä tässä vaiheessa ennallaan. Toimintasuunnitelma noudatteli aiempaa linjaa soveltaen vaikka ulkonainen muoto oli täysin uusi. Valtuusto hyväksyi suunnitelman ja tämän mukaan edetään tuleva valtuustokausi. Tämänvuotinen valtuuston syyskokous pidettiin Oulussa marraskuuta. Aiemmin näin pohjoisessa ei olekaan pidetty valtuuston kokousta ja tätä pidettiin piristävänä vaihteluna. Johtuiko sijainnista vai käsiteltävistä hyvin tärkeistä asioista? Osanottajamäärä oli selvästi nousussa aiempiin ja asiaa riitti puitavaksi kokouksen ulkopuolellakin. Ensimmäisen päivän illallisen yhteydessä puheenjohtaja Repo kiitti Toolilaisen päätoimittajana toiminutta Kauko Kalliota ansiokkaasta toiminnasta järjestön hyväksi ja toivotti hyviä eläkepäiviä. Kaksi olennaista lukua Varapuheenjohtaja Kupari esitteli budjetin. Pääsääntöisesti se noudatteli kuluneiden vuosien tapaa eikä yksittäisten kulujen suhteen paljoakaan merkittäviä muutoksia ole tapahtumassa TOOLin suunnitelmien mukaan. Erityisesti kahteen ns. elämän ja kuoleman lukuun kiinnitettiin huomiota. Ensinnäkin TOOLin toiminta on riippuvainen jäsenmaksuista, joiden määrä näyttää jossain määrin laskevan eläkkeelle jäämisten vuoksi. Näin ollen aktiivinen jäsenhankinta on hyvin tarpeellista kaikkien kannalta, sillä kukaan muu ei puolusta tekniikan henkilöstön etuja. Toinen olennainen luku on OAJ:n palaute, jolla rahoitetaan koko TOOLin toiminta ja joka nykyiselläänkin johtaa nollabudjettiin. Jos se leikataan neljännekseen, tekniikan opettajien edunvalvonta käytännössä loppuu. Uusia jäseniä hallitukseen Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Ritva Lampela, Leif Östman ja Jarno Varteva sekä heidän varajäsenensä Eeva-Leena Forma, Juhani Rouvali ja Ritva Rapila. Lampela on ollut hallituksessa jo kuusi vuotta eikä häntä sääntöjen vuoksi voitu enää valita uudestaan, mutta Östman ja Varteva ilmaisivat suostumuksensa. Heidät valittiinkin sekä uutena Susanna Kujanpää Oulusta. Henkilökohtaisiksi varajäseniksi valittiin Rabbe Storgårds, Juhani Rouvali ja Teija Kerkkänen. Vaalivaliokunta pääsee työn touhuun Vaalivaliokunnan jäseniksi valittiin Esa Salmikangas, pj, Jarno Varteva, Timo Heikkinen, Reijo Manninen, Eeva Jauhiainen ja Reijo Mäkelä. Vaalilautakunta aloittaa kauden mittaan työnsä ja ensi syyskokouksen henkilövalinnat käydään uuden mallin mukaisesti. Kotimatkalle luottavaisin mielin Kokonaisuudessaan kokouksessa oli erittäin tärkeitä asioita. TOOLin tulevaisuus on vaakalaudalla ja valtuusto päätti tehdä kaikkensa, jotta TOOL säilyisi itsenäisenä. TOOLilaisilla on omat erityispiirteensä, joita on hyvin vaikea muuten kuin oman järjestön kautta puolustaa. OAJ humaani na järjestönä tietysti haluaa tukea moniarvoisuutta kaikissa muodoissaan myös opetusalan sisällä, joten kotimatkalle lähdettiin luottavaisin mielin. Valtuuston puheenjohtaja Kirsi Lindfors kutsui soittoseurakseen Oulun Pammauksen viulistin Erkki Marosen ja hanuristin Hannu Ervastin. Kaustinen tuli kuulemma mieleen ja teki mieli tanssimaan niin pitikin! 6 Toolilainen 4/2013

7 Pasi Revon ja Markku Perttusen selvityksiä OAJ-kuvioista ja sopimuspolitiikasta kuunneltiin hartaudella / innostuksella / välirepliikein. Kuvat: Kauko Kallio. Toolilainen 4/2013 7

8 Juhani Keskitalo (HAMK) INSSI-hankkeen projektipäällikkö Toimiluvat koulutusvastuut hakukohteet INSSI-hankkeen oppimisprosessiryhmä Tampereella hiomassa tulevia julkaisuja ja seminaaria. Vuoden 2014 alusta voimaan tulevassa AMK-lain uudistuksessa siirrytään koulutusohjelmista koulutusvastuisiin. Enää ei OKM päätä vuosittain uusista koulutusohjelmista, vaan uusissa toimiluvissa määritellään koulutusvastuut. Ne ovat periaatteessa suurempia yksiköitä kuin koulutusohjelmat. Kukin ammattikorkeakoulu saa toimilupansa rajoissa itse päättää, miten opetuksen organisoi ja millaisilla hakukohteilla ottaa opiskelijat sisään. Koulutusvastuista ei tullut lakiuudistuksessa niin tasapäisiä kuin tavoiteltiin. Koulutusvastuu määritellään tutkinnon ja tutkintonimikkeen pohjalta. Tekniikalla on ollut vain muutama tutkintonimike ja monta koulutusohjelmaa, mutta esimerkiksi sote-alalla on lähes jokaisella koulutusohjelmalla oma tutkintonimike. Tämä kirjavuus säilyi lakiuudistuksessa. Koska ei ole tarkoituksenmukaista, että toimiluvassa määriteltäisiin tehtävä niin laveasti kuin insinöörikoulutus, on tekniikassa lisäksi kymmenen täsmennystä (tässä tekstissä: koulutusvastuualue ). Vastaavasti tekniikan suomenkielisiä koulutusohjelmia vuonna 2011 oli 32. Koulutusvastuut on esitelty oheisessa taulukossa. Uudet toimiluvat tammikuussa 2014 Kaikki nykyiset ammattikorkeakoulut hakivat uutta toimilupaa, joka astuu voimaan vuoden 2014 alussa. Tekniikan osalta haettiin yhteensä 117 koulutusvastuuta täsmennyksin laskien kaikki hakemukset yhteen, ja luovuttiin 9 koulutusvastuusta. Aikaisemmin vuonna 2011 suomen- ja ruotsinkielisiä koulutusohjelmia oli samalla tavalla laskien 157, eli profilointia ja koulutusohjelmien yhdistämisiä on tapahtunut paljon. Tekniikan koulutusvastuussa 10 täsmennysaluetta Tekniikan koulutusvastuurakenne vastaa ihan hyvin sitä, mitä INSSI-hankkeen koulutusrakenneryhmässä kovalla väännöllä pohjustettiin, ja joka Arenen tekniikan ryhmässä viimeisteltiin. Ehdotus sisälsi seitsemän koulutusvastuuta lyhyin nimin (ml. palo- ja pelastusala), ja lopullinen OKM:n linjaus sisältää kymmenen koulutusvastuualuetta nimitäsmennyksin. Jakoperustana on lähinnä LUMA-pohja ja työelämän organisoituminen. Nimikkeet ovat lisäksi lähes samoja kuin teknillisissä yliopistoissa. Nimet ovat myös perinteisiä selkeitä nimikkeitä, kuten opiskelijajäsenet työryhmissä ovat toivoneet, eivätkä mitään kikkailevia muotinimiä. Mikä sopii hakukohteeksi? Hakukohdekysymys on hankalampi linjata, ja siksi se on auki tätä kirjoitettaessa. Kuten edellä kuvataan, eri koulutusaloilla koulutusvastuiden määrittelyperiaate on erilainen. Aloilla, joilla on paljon tutkintonimikkeitä, ne sopivat hakukohteiden nimiksi, ja nuoret hakijat edelleen löytävät haluamansa koulutuksen. Mutta tekniikassa laajojen koulutusvastuualueiden sisällä on opiskelukohteita, joiden suosio on keskenään erisuuruinen, tai joita nuoret hakijat eivät koulutusvastuualueiden nimillä löydä. 8 Toolilainen 4/2013

9 Myös tätä kysymystä on INSSIhankkeen koulutusrakenneryhmässä ja Arenen tekniikan ryhmässä kovasti pohdittu yhteistä ratkaisulinjaa etsien. Autonomian teoria ja käytäntö Uusittu AMK-laki korostaa ammattikorkeakoulujen autonomista oikeutta määrätä hakukohteistaan itse. Uudistuksen perusteluissa korostetaan lisäksi, että tavoitteena on korkeakoulujen koulutustarjonnaltaan profiloituminen erilaisiksi. Periaatteessa hakukohteiden nimien ei tarvitse noudattaa koulutusvastuiden nimiä, vaan ne voisivat olla vaikka ongelmapohjaisia. Nämä lähtökohdat voisivat johtaa hakukohdenimien moninkertaistumiseen vanhaan malliin verrattuna. Meneillään olevassa korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän (KSHJ) suunnittelussa on tavoitteeksi otettu hakukohteiden merkittävä supistaminen ja niiden normittaminen. Se ei ole AMK-lain hengen eikä kirjaimen mukaista. Uudistuva AMK-rahoitusjärjestelmä pakottaa ammattikorkeakoulut kilpailemaan keskenään entistä rajummin tuloksista. KSHJ laittaa ammattikorkeakoulut kilpailemaan yliopistojen kanssa hakijoista. Nämäkin asiat pitää ottaa huomioon hakukohdestrategiaa mietittäessä. Viisaasti valitut tekniikan hakukohteet INSSIn koulutusrakenneryhmässä ja Arenen tekniikan ryhmässä on ajoissa huomattu nämä ristipaineet, ja mietitty viisasta ratkaisua. On päädytty siihen, että ammattikorkeakoulujen kannattaa yhdessä sopia harmonisoitu malli tekniikan hakukohteista, vaikka se jonkun profilointisuunnitelmia kirpaisisikin. Hakukohdenimet kannattaa sopia em. koulutusvastuualueista kehitellen ja tietyt tunnetut poikkeamat hyväksyen niin, että nimikkeitä on vähän mutta enemmän kuin koulutusvastuualueita, ja että käytetään samoja sanoja. Tällä harmonisoinnilla AMK-insinöörikoulutus pärjää KSHJ-yhteishaussa, ja hakijat osaavat ha- keutua kerralla aiheisiin, joita haluavat opiskella. Tällöin väärät valinnat eivät johda keskeyttämisiin. Kukin ammattikorkeakoulu voi Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimikkeet: insinööri (AMK) rakennusarkkitehti (AMK) rakennusmestari (AMK) laboratorioanalyytikko (AMK) Koulutusvastuun täsmennykset: Energia- ja ympäristötekniikka Tieto- ja viestintätekniikka Konetekniikka Prosessi- ja materiaalitekniikka Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Maanmittaus Sähkö- ja automaatiotekniikka Tuotantotalous Logistiikka Palo-ja pelastusala kuvata profiloitumisensa Opintopolku.fi portaalissa koulutustarjonnan esittelyssä, josta itselle mieluista opiskelukohdetta voi etsiä myös vapaasanahaulla. Ammatilliseen opettajankoulutukseen tai erityisopettajankoulutukseen? AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS antaa opettajan pedagogisen kelpoisuuden ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös muiden oppilaitosten opettajille. Koulutus kestää 1 2 vuotta. Tampereen lisäksi koulutus järjestetään Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa ja Seinäjoella. Tarjolla on myös verkko-opintomahdollisuus. AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS antaa pätevyyden erityisopetuksen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa. Koulutus kestää 1,5 vuotta, ja se toteutetaan Tampereella. HAkuaika Ammatillinen opettajakorkeakoulu Toolilainen 4/2013 9

10 Juhani Keskitalo (HAMK) INSSI-hankkeen projektipäällikkö Kartoitus insinööripedagogiikasta Vuoden 2012 alussa INSSIn jatkohankkeen oppimisprosessiryhmä käynnisti uuden kartoituksen, joka täydentää aikaisempaa vuonna 2009 tehtyä hyvien käytäntöjen kartoitusta ja kokoaa myös tilastotietoa eri käytäntöjen yleisyydestä. Kartoituksessa on viisi osaa, jotka ovat a) lähiopetuksen käytänteet, b) LUMA-aineiden opetus, c) työelämälähtöinen projektimuotoinen opiskelu, d) oppimisen arviointimenetelmät sekä e) opiskelijan ohjaus. Kartoituksen tavoitteena on löytää ja analysoida onnistuneita konkreettisia toimintamalleja sekä siirtää hyviä käytäntöjä opettajalta opettajille. Tulokset esitellään INSSI-hankkeen seminaarissa ja samaan aikaan julkistettavissa e-kirjassa ja käsikirjavihossa. Loppuraportissa kuvataan, mitä on käytäntö kussakin viidessä kartoitetussa aiheessa, nostetaan esille opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia sekä esitetään johtopäätöksinä suosituksia. Miksi tällaisia kartoituksia tehdään INSSI-hankkeessa? Syitä on useampia, ja asiaa voi lähestyä useammasta eri suunnasta. Kansakunnan kannalta perusteluina ovat esimerkiksi työurien pidentäminen ja osaamisen tason turvaaminen. Ammattikorkeakoulun kannalta katsottuna etsitään keinoja insinöörikoulutuksen läpäisyasteen parantamiseen, opintosuoritusten nopeutumiseen, opiskeluaikojen lyhentämiseen sekä oppimistulosten parantamiseen. Opiskelijan ja opettajan kan- INSSI-hankkeen yhteinen osasto Studia-messuilla Toolilainen 4/2013

11 nalta kehitetään opiskelutilanteita sellaisiksi, että oppiminen olisi oikeanlaista ja hankitut tiedot petaisivat hyvän työuran. INSSI-hankkeen käynnistyessä ei Suomessa ollut koottu mihinkään hyviä käytäntöjä tekniikan opetuksessa, joten se tehtiin. Hankkeen tavoitteena oli, että opettajat oppivat toistensa kokemuksista, ja soveltavat kuulemaansa soveltuvin osin omaan opetukseensa. Koska tekniikan opettajista vaihtuu lähivuosina iso osa eläköitymisten vuoksi, kaikki hyvä kokemus pitäisi saada siirrettyä myös uusille opettajille. Nyt tehdyssä kartoituksessa selvitettiin laajoilla kyselyillä opiskelijoilta ja opettajilta, miten asiat ovat ja miten niiden toivottaisiin olevan. Osa kartoituksista perustui haastatteluihin, joiden pohjalta on tehty synteesiä. Muutamassa ammattikorkeakoulussa toteutettiin lisäksi opiskelijoiden kanssa keskustelutuokio näistä samoista asioista, ja tulokset hyödynnettiin johtopäätöksissä. INSSI-seminaari tammikuussa 2014 Tulokset raportoidaan e-kirjassa kukin osa-alue omana artikkelinaan. Tammikuun päivinä 2014 INSSI-seminaarissa tekijät kertovat omista osuuksistaan, ja niistä on mahdollisuus keskustella. Materiaalista on tiivistetty 20-sivuinen käsikirjavihkonen, joka jaetaan kaikille tulevien insinöörien opettajille. Vihkosessa on myös linkkejä ja muuta tietoa, mistä lisätietoa saa. Vihkosta elävöittävät lyhyet videot. Seminaarin jälkeen kaikki aineisto löytyy osoitteesta Insinöörikoulutuksen vetovoima alkaa olla kohtuullinen näin suurelle koulutusalalle, mutta jos se kasvaisi, voisi vielä paremmin valita opiskelijat. Tärkeää on saada sisälle opiskelijat, jotka haluavat opiskella itsensä valmiiksi. Insinöörikoulutuksen läpäisyaste ja opintopistekertymä/vuosi ovat kiusallisen alhaisia siirryttäessä uuteen AMK-rahoitusjärjestelmään. Kehittämällä opetusta entistä paremmaksi ja uudet rahoitusmittarit huomioonottavaksi, insinöörikoulutus turvaa asemansa ammattikorkeakoulujen sisällä. Insinöörille morsian Insinöörikoulutuksen suosio kasvaisi räjähdysmäisesti, jos televisiossa esitettäisiin sarjaa, jonka päähenkilönä on insinööri. Tämän havainnon innoittamana INSSI-hankkeen oppimisprosessiryhmässä kuvattiin video otsikolla Insinöörille morsian. Sarjan ensimmäinen jakso on nähtävissä osoitteessa ET1SHbrwJDo. INSSI-SEMINAARI SAVONIA-AMK, MICROKATU 1, KUOPIO Seminaarin aiheet: * Toimiluvat, koulutusvastuut, hakukohteet, profiloituminen * Insinöörikoulutuksen kehittäminen kiristyvässä kilpailussa Seminaarissa koulutusrakenneuudistuksesta: * OKM:n tilannekatsaus, ylijohtaja Hannu Sirén * Toimilupapäätökset amk:n kannalta, TAMK:n ja Lapin amk:n rehtorit * Alakohtainen ryhmätyö uudistuksen jalkauttamisesta * Yritysjohtajan puheenvuoro odotuksista insinöörikoulutukselle Seminaarissa esitykset oppimisprosessin kehittämisestä: * Lähiopetusta halutaan * Luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen kytkeminen muihin ammattiopintoihin * Arviointi ja palaute ohjaavat opiskelua * Opiskelijan ohjaus läpi opintopolun * Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Ilmoittautuminen mennessä sivuston lomakkeella. Osallistumismaksu 100. Toolilainen 4/

12 Mirka Airesvuo Jaakko Viitala Esimies tasapainoilee puun ja kuoren välissä Kun ihminen kokee työnsä merkitykselliseksi, syntyy työn imua, joka puolestaan luo työn iloa. Tämä koskee niin opettajia kuin heidän esimiehiäänkin. Esimies on vastuussa ryhmänsä henkisestä hyvinvoinnista. Niinpä hyvä esimies on ryhmänsä kanssa yhdessä niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Hänen on muistettava myös omat fyysiset ja psyykkiset rajansa; jo oman jaksamisensa takia esimiehen on opittava luottamaan alaisiinsa ja heidän ammattitaitoonsa. Tällainen esimies osaa olla paikalla tarvittaessa ja pysyy näkymättömissä, kun työ sujuu hyvin. Hyvä esimies näkee alaistensa osaamisen ja onnistumiset. Hyvät saavutukset voi palkita tai niistä voi kiittää, ja kun esimies huomaa heikkouksia tai epäonnistumisia, hän korjaa niitä hienovaraisesti. Esimies on esimerkkinä muille omilla puheillaan ja teoillaan: esimerkiksi tervehtimisestä tai tervehtimättä jättämistä tulee pian talon tapa. Hyvää mallia muille esimies voi antaa olemalla rehellinen, kannustava, Seuraavassa kaksi alaistensa arvostamaa esimiestä kuvaavat toimintaperiaatteitaan vinkiksi meille kaikille. Koulutus- ja TSK-päällikkö Sami Kantanen omiensa keskellä. luotettava, harkintakykyinen ja joustava. Hyvin käyttäytyvä esimies ei huuda vaan käyttäytyy asiallisesti. Äärettömän tärkeää on, että esimies pystyy neuvottelemaan niin alaistensa kuin ylempien esimiestensä kanssa, eli saa aikaan päätöksiä, jotka tyydyttävät kaikkia osapuolia. J yväskylän ammattikorkeakoulun logistiikan koulutus- ja T&K-päällikkö Sami Kantanen on muutamassa vuodessa kohonnut erittäin arvostetuksi esimieheksi. Hänellä on kyky innostaa ja kannustaa jokaista korostamalla henkilön hyviä puolia ja ominaisuuksia. Moitteen sanaa ei hänen suustaan kuule. Kantasella on ollut merkittävä rooli siinä, että JAMKin logistiikan koulutusohjelmasta on muodostunut arvostettu yhteistyökumppani sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Eri puolilta maailmaa eri yliopistoista ja korkeakouluista otetaan usein yhteyttä ja halutaan aloittaa yhteistyö koulutusohjelman kanssa tai pyydetään koulutusohjelman opettajia luennoimaan. Miksi suostuit esimiestehtävään? Kosonen: Ajattelin voivani toteuttaa itseäni ja olevani hyödyksi muille tässä tehtävässä. Ajattelin sopivani tähän, koska muut luottivat sopivuuteeni. Kantanen: Olin jo aiemminkin ollut esimiehenä. Kun JAMKissa kysyttiin esimiestehtävään, itsestäni tuntui, että minulla on tähän työhön vaadittava motivaatio ja tunsin pystyväni vastaamaan haasteeseen. Mikä esimiehenä olemisessa on vaikeaa? Kosonen: Aluksi oli vaikeaa hankalien ja epämiellyttävien asioiden sanominen muille, mutta olen oppinut tekemään sen omalla tyylilläni tässä vuosien varrella. Vaikeat tilanteet sysäävät kehitystä eteenpäin. Kantanen: Ajoittain itselläni on riittämättömyyden tunnetta eli en ole tyytyväinen siihen työpanokseen, mitä annan. On haasteellista mitoittaa oman ajankäyttö työtehtäviin. Esimiestyö pitää sisällään sekä mukavia että haasteellisia työtehtäviä. Tässä kokonaisuudessa joskus haasteelliset osiot tuntuvat raskailta. Mistä syystä viihdyt esimiehenä? Kosonen: Pidän ihmisistä ja ongelmanratkaisusta. Kantanen: Yksinkertaisesti minusta on mukava tehdä töitä yhteistyössä persoonallisten ihmisten kanssa. Mikä oppi on jäänyt mieleesi esimieskoulutuksesta: Kosonen: Coaching on mielestäni oikea tapa johtaa asiantuntijoita ja istuu minulle hyvin. Kantanen: Olen saanut omilta hyviltä esimiehiltäni hyvää käytännön oppia esimiestyöstä ja suhtautumisesta asioihin. Nostan tähän yhden moton: Ihmisten välisen kanssakäymisen suurin ilmenemismuoto on väärinymmärrys. Miten opettajien esimiehenä toimiminen eroaa opiskelijoille opettajana olemisesta tai muistuttaa sitä? Kosonen: Samaa on se, että laittaisin sekä 12 Toolilainen 4/2013

13 opiskelijat että opettajat ensisijaisesti itse miettimään ratkaisuja kysymyksiin. Erona on se, että opettajille ei tarvitse yksinkertaistaa asioita. Kantanen: Itse näen tässä olevan samankaltaisuutta. Opettaja on opetustilanteessa omalta osaltaan vastuussa, että kaikilla on mahdollisuus keskittyä oppimiseen. Hyvin usein opetusta tarkastellaan pedagogiikan näkökulmasta. Varmasti on myös tärkeää huomioida, että opetustilanne on kokonaisuudessa sujuva. Millainen alainen on hyvä alainen? Kosonen: Luotettava, itsenäinen, kekseliäs, persoonallinen ja ahkera. Kantanen: Yksilö, joka uskaltaa olla oma itsensä ja tuoda esille omat mielipiteensä rakentavasti. Päätöksen teon jälkeen sitoutuu tehtyyn päätökseen ja tekee oman osuutensa. Lojaali omaa työyhteisöä kohtaan. Millainen alainen on huono alainen? Kosonen: Edellä mainitun vastakohta. Kantanen: Mielestäni ei ole ns. huonoa alaista. Itse uskon vahvasti siihen, että jokainen haluaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Kyse on siitä, saako yksilö tehdä työtänsä luottamuksen ilmapiirissä ja sellaisessa työtehtävässä, jonka kokee omakseen. On siis tärkeää löytää kullekin työtehtävät omalta vahvuusalueelta. Saimaan ammattikorkeakoulun Kielikeskus sai erinomaista palautetta kielten ja viestinnän opetuksen laadun arvioinnissa. Erinomaisesti arvioitiin onnistuneen muun muassa ammatillisesti suuntautuneen kielitaidon näkyvyys opetussuunnitelmissa, kansainvälisyys ja kielimyönteisyys sekä kielten ja viestinnän opetuksen organisointi. Nuo haiskahtavat selvästi kieltenopettajien esimiehen Ritva Kososen toimenkuvaan kuuluvilta... Vapaa sana -osiossa häntä kehuttiin motivoituneeksi ja hehkutettiin, että kielikeskuksen perustaminen on parasta, mitä ammattikorkeakoulumme kieltenopetukselle on milloinkaan tapahtunut. Kielikeskuksen päällikkö Ritva Kosonen matkalla Allegro -junalla työmatkalle Pietariin. Miten vaikeaa on sovitella yhteen alaisten toiveita ja ylempää tulevia vaatimuksia? Kerro vaikka joku esimerkki ja miten se ratkaistiin kumpaakin osapuolta tyydyttävällä tavalla. Kosonen: En koe sitä vaikeaksi ollenkaan, koko ajan tehdään valintoja ja sovitellaan aivan kaikenlaista, ja kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Pitää tietää, miksi tehdään, ja osata perustella järkevästi ja kunnolla. Kaikkia ei vain voi miellyttää. On tietysti määräyksiä, joita ei voi coachingilla hoitaa, ne vain sitten toteutetaan. Kantanen: Luonnollisesti on tilanteita, jossa ei ihan heti löydy yhteyttä ylempää tulevan vaatimuksen ja alaisten toiveiden välillä. Keskustelun kautta syntyy ymmärrystä puolin ja toisin. Mieleeni tulee ainakin yksi tapaus. Henkilökunta esitti hankittavaksi uusia työvälineitä. Samanaikaisesti oli myös tarvetta tehdä säästöjä. Asia saatiin sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä niin, että hankinnat ajoitettiin kahdelle vuodelle. Haluatko kertoa jonkun tapauksen, jolloin pinna katkesi tai oli katketa? Kuinka silloin toimit? Kosonen: Olen erittäin rauhallinen ihminen, enkä muista, että pinnani olisi töissä katkennut. Jos alkaa kärytä, ulkoistan itseni. Kerron itselleni, että olen täällä vain töissä. Kantanen: Kerran yhden kustannusten jakoon liittyvien periaatelinjauksien yhteydessä koin, että esitetty linjaus ei ole oikeudenmukainen. Tämä linjaus hyväksyttiin ja minua sen verran harmitti, että lähdin paikalta hiljaa pois. Menin sitten kotona lenkille. Onko sinun vaikea luottaa alaistesi tekevän työnsä itse, parhaan mahdollisen kykynsä mukaan, vai tekeekö mieli olla valvomassa? Kosonen: Luotan alaisiini. Kaikki tekevät satunnaisesti virheitä, mutta niistä oppii eniten aina virheen tekijä. Kantanen: Mielestäni ihmisten välinen luottamus on tärkeä tekijä töiden onnistumisessa. Uskon jokaisen ihmisen tekevän työnsä mahdollisimman hyvin, kun siihen annetaan mahdollisuus. Toki on myös varmistettava, että henkilö on roolissa, josta kykenee suoriutumaan. Miten toivot oman esimiehesi sinua kohtelevan? Kosonen: Oikeudenmukaisesti tilanteisiin perehtyen. Kantanen: Olemalla minua kohtaan avoin, rehellinen ja oikeudenmukainen. Voisitko kuvitella palaavasi opettajaksi? Kaipaatko jotakin ajalta, kun olit opettaja? Kosonen: Opetan koko ajan vähän, voin kuvitella palaavani opettajaksi. Kantanen: Minulla on oikein mukavat kokemukset opettajan työstä, ja on sitä vieläkin tullut tehtyä. Opettajan työstä kaipaan sitä tunnetta, kun huomaat opettamisen yhteydessä opiskelijoiden lampun syttyvän, eli näet ja tunnet, kuinka opiskelija oppii ja ymmärtää opetettavan asian. Miten pidät itsestäsi huolta? Kosonen: Liikunnalla, hyvällä ruoalla ja ihmissuhteilla. Kantanen: Uskon vahvasti siihen, että ihmisellä on hyvä olla balanssi perheen, työn ja oman itsensä kanssa. Pyrin pitämään huolta näistä kolmesta asiasta. Sen lisäksi yritän kuntoilla säännöllisen epäsäännöllisesti. Jos olet esimies viiden vuoden kuluttua, miten eroat silloin nyky-itsestäsi, eli millaiseksi haluaisit muuttua vai haluatko pysyä tällaisena kuin nyt olet? Kosonen: Haluaisin muuttua esimieheksi, jolla on enemmän face-to-faceaikaa alaisille ja kaikille työkavereille. Joka istuisi siis vähemmän aikaa tietokoneen ääressä taitaa jäädä haaveeksi nykymaailmassa :) Kantanen: En koe olevani koskaan valmis esimiestyössäni. Pyrin kehittymään työssäni myös tulevaisuudessa. Toolilainen 4/

14 Esa Salmikangas ohjelmistotuotannon lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ohjelmistoprojektit oppimisen muotona Jyväskylän ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikön ohjelmistotekniikan koulutusohjelmassa on toteutettu vuodesta 2002 alkaen 13 opintopisteen laajuista Ohjelmistotuotanto-opintojaksokokonaisuutta, jonka oppimistavoitteena on oppia ohjelmistotuotantoa ja ohjelmistoprojektin toteuttamista. Tässä kirjoituksessa kuvatut asiat perustuvat kirjoittajan kokemuksiin vuosien varrella olleista 58 ohjelmistoprojektista, opiskelijoita näissä projekteissa on ollut yhteensä lähemmäs 300. Opintojen perusidea on, että opiskelijat toteuttavat viiden hengen ryhmissä alusta loppuun asiakkaan tilaaman ohjelmistoprojektin. Projektin aikana opiskelijat tekevät sekä tarvittavat määrittely- ja suunnitteludokumentit että varsinaisen ohjelmiston toteutuksen testauksineen. Projektin läpivientiin on varattu aikaa syyskuusta huhtikuuhun. Tavoitteena on, että projekteissa tuotetut järjestelmät tai ohjelmistot ovat valmiina huhtikuun alussa, testaukset ja mahdollinen käyttöönotto suoritettuina. Keskeisenä oppimistavoitteena on ohjelmistoyritysten käyttämien ohjelmistotuotannon hyvien käytänteiden oppiminen. Tämän takia ryhmät itse rakentavat projektien vaatiman kehitysympäristön, valitsevat ja asentavat tarvittavat ohjelmistot sekä suunnittelevat ja toteuttavat työnkulut soveltaen mahdollisimman tarkasti oheisessa kuvassa esitettyä Ohjelmistotuotannon käytännöt -kirjasta lainattua toteutusmallia. Alkuvuosina ohjelmistoprojektit toteutettiin ohjelmistotekniikassa yleisesti käytetyn vesiputousmallin (waterfall) mukaisesti. Yritysten siirryttyä käyttämään sovelluskehityksessä yhä enemmän ketteriä menetelmiä (agile methods) siirryttiin myös opetuksessa käyttämään projektin luonteeseen soveltuvia ketteriä menetelmiä, esimerkiksi kuvassa esitettyä Scrumia. Projekteja yrityksille Projektien toimeksiantajina ovat olleet jyväskyläläiset yritykset, ja lähinnä ohjelmistoyritykset. Jonkin verran projekteja on toteutettu JAMKin omien TKI-hankkeiden tarpeisiin. Vuosien varrella on toteutettu mm. seuraavia mobiili- ja webbi-sovelluksia: kauppapaikka, ilmoittautumisjärjestelmä, tilanvarausjärjestelmä, projektien tuntiseuranta, myyntiprosessien hallinta, palautejärjestelmä, helpdeskin materiaalipankki, projektidokumenttien hallintajärjestelmä, hiihtokisojen ilmoittautumisjärjestelmä, mobiilipohjainen jonotusjärjestelmä ja työmaan läheltä piti -ilmoitussovellus. Lisäksi on toteutettu tietokantapohjaisia sovelluksia, esimerkiksi speksien ja vaatimusten hallintajärjestelmä, painikisojen kilpailujärjestelmä ja verkkoliikennedatan mallinnusohjelma. Alusta ja laiteympäristö on ollut vuosien varrella hyvinkin kirjava ja monipuolinen sisältäen mm. MeeGoa, Nokia N770 -surffilautaa, erilaisia Androidlaitteita, Sharepointia ja lukuisia erilaisia web-pohjaisia sovelluksia. Sovellusympäristöt ovat olleet mm C#.NET, PHP, C++, Java, Android, OpenGL ja Maemo. Projektien resursointi Opiskelijat käyttävät yhden kokonaisen päivän viikossa projektin toteuttamiseen. Lisäksi projektin alussa on muutama tunti viikossa yhteisiä luentoja. Opiskelijaa kohti laskennallinen teoreettinen työpanos projektiin on siis 13 * 26,7 h = 345 h. Käytännössä suurin osa ajasta eli noin 30 x 8 h = 240 h käytetään projektin toteutukseen, siis suunnitteluun, koodaukseen, testaukseen jne. Ohjaava opettaja ja ryhmät tapaavat viikoittain ohjauspalaverissa, jossa käydään läpi 14 Toolilainen 4/2013

15 ryhmän toimintaa ja projektin tilaa. Toimeksiantaja ja ryhmä tapaavat ns. sprinttien katselmoinnin ja suunnittelun merkeissä keskimäärin kerran kuukaudessa. Opiskelijat ovat kolmannen vuoden ohjelmistotekniikan insinööriopiskelijoita, joten heillä on kaksi vuotta opiskelua takanaan. Kaikkia projekteissa käytettäviä ohjelmointikieliä tai teknologioita ei ole vielä opiskeltu, mutta kokemuksien mukaan nuoret miehet ja naiset ovat innokkaita oppimaan. Toki uuden teknologian opiskelu ja projektiin liittyvien käytänteiden ja työtapojen oppiminen vie aikaa, joten projektien tavoitteiden pitää olla riittävän selkeät ja rajatut. Vuosien varrella on ollut lukuisia projekteja, joissa opiskelijat ovat joutuneet opiskelemaan joko uusia ohjelmointikieliä tai uusia teknologioita. Kuitenkin vain yhdessä projektissa on tullut ylitsekäymättömiä ongelmia teknologian kanssa. Enemmän ongelmia on ollut projektiryhmän välisessä tiedonkulussa ja vastuunotossa kuin teknisessä osaamisessa. Projektiryhmillä on käytössään projektihuoneet, joissa kullekin opiskelijalle on vaihtokiintolevyillä varustettu työasema, lisäksi enenevissä määrin ryhmien käyttöön virtualisoidaan palvelimia ja työasemia. Lisäksi joissakin tapauksissa toimeksiantajat ovat antaneet ryhmän käyttöön yrityksen omia palvelimia tai pilvipalveluja. Projektisopimukset Projektin alussa tehdään kirjallinen sopimus projektiyhteistyöstä. Siinä sovitaan tavallisesti, että tuotetun ohjelmiston osalta kaikki oikeudet siirtyvät asiakkaalle ja ohjelmaa tai sen lähdekoodia ei julkisteta. Projektin muun dokumentaation osalta pyritään siihen, että se on julkista opetuksellisista tarpeista johtuen. Hintalappu on viime vuosina ollut sellainen, että jos toimeksiantaja on ollut tyytyväinen ryhmän tuotokseen, toimeksiantaja on suoraan maksanut opiskelijoille sopivaksi katsomansa suorituksen palkkana. Tämän järjestelyn taustalla on tekijänoikeuslain tulkinta, jonka mukaan ohjelmointityön tuotosten tekijänoikeudet siirtyvät palkanmaksun myötä toimeksiantajalle. Onnistumisen edellytykset Jotta asetettuihin oppimistavoitteisiin päästäisiin, vähintään kolmen asian täytyy toteutua: toimeksiantajan, opiskelijaryhmän sekä ohjaajan tulee sitoutua projektiin. Olennainen lähtökohta on hyvin rajattu ohjelmointiprojekti, johon asiakas on tehnyt riittävän tarkan tarvekartoituksen ja jonkin tasoisen esitutkimuksen toteutuksen reunaehdoista. Projektiryhmä tekee sen jälkeen esitutkimuksen ja vaatimusmäärittelyn. Lisäksi tarvitaan toimeksiantajan aikaa noin neljän viikon välein pidettäville palavereille sekä aikaa tarkistaa ja hyväksyä projektinryhmän tuotoksia. Osa palavereista on tarkoituksenmukaista pitää asiakkaan tiloissa, osa pidetään korkeakoulun tiloissa ja tarvittaessa osa pidetään virtuaalisesti nykyteknologiaa hyödyntäen. Case: Usupa uuden sukupolven painjärjestelmä Lukuvuosina ja ovat projektiryhmät Toolilainen 4/

16 Jumalanruoska ja Niskalenkki toteuttaneet urheiluseura Vaajakosken Kuohulle uuden sukupolven Usupa-painijärjestelmän. Lisäksi järjestelmään on tehty opintoihin liittyvää työharjoittelua ja opinnäytetyö. Järjestelmän version 2.0 kehitystä jatketaan kuluvana lukuvuonna Projekti käynnistettiin sen takia, että markkinoilla ei ollut mitään painiseuroille soveltuvaa kotimaista tuotetta painikilpailujen järjestämiseen. Toteutettu Usupajärjestelmä nopeuttaa ja helpottaa painikilpailujen järjestämistä, parantaa yleisöpalvelua sekä varmistaa tulosten luotettavuuden. Lisäksi se tarjoaa uusia mahdollisuuksia sponsoreiden ja mainostajien näkyvyydelle. Järjestelmä koostuu palvelimesta ja tietokantapalvelimesta, ottelujärjestäjien koneista ja tulostimesta, punnitus- ja ajanottokoneista, joihin puntarit ja tulosmonitorit liitetään, kuuluttajan koneesta sekä optiona dataprojektorilla tehtävästä isosta näytöstä. Järjestelmäkokonaisuuteen kuuluu myös oma internetissä toimiva ilmoittautumis- ja tulospalvelujärjestelmä, jota voidaan käyttää samanaikaisesti useiden kisojen järjestämiseen. Järjestelmän uusimpaan versioon on toteutettu mm. maailman painijärjestön FILAn uudet painisäännöt. Painikilpailijat tunnistetaan luotettavasti lisenssikorttien viivakoodien avulla, ja punnitustiedot siirtyvät suoraan puntareilta tietokantaan painijoiden tietojen mukana. Sarjojen ja ottelulistojen tekeminen on nopeaa järjestelmän innovatiivisten taulukkonäyttöjen avulla. Järjestelmään integroidut tulosmonitorit näyttävät painiajat ja pisteet. Pisteet siirtyvät suoraan ajanottokoneilta tietokantaan tulosten selvittämiseksi. Kuuluttajalle on oma ohjelmisto, joka helpottaa otteluiden viemistä matoille ja otteluiden tilanteen seuraamista. Kilpailun tulokset saadaan selville heti otteluiden loputtua. Järjestelmän uusimpaan kehitysversioon tullaan lisäämään otteluvideoiden tallennus, toisto, haku ja katselutoiminnallisuus. Järjestelmää on jo käytetty onnistuneesti lukuisissa kilpailuissa, mm. Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailuissa 2012 ja TUL:n mestaruuskilpailuissa Järjestelmän kaupallistamista suunnitellaan parhaillaan. Kaupallinen lisenssi on tavoitteena saada markkinoille vuoden 2014 alussa. Järjestelmällä voidaan järjestää kilpailuja myös avaimet käteen -periaatteella, jolloin kaikki laitteet ja pääkäyttäjät tulevat Vaajakosken Kuohulta. Järjestelmästä ja sen käyttömahdollisuuksista saa lisätietoja Vaajakosken Kuohun puheenjohtajalta Mika Suhoselta (mika. tai järjestelmäprojektin projektipäälliköltä Petteri Piipolta kolumbus.fi). Järjestelmäprojektin toteutuksessa ovat keskeisessä roolissa olleet JAMKin opiskelijat Janne Strand, Jesse Salo ja Arto Lehestö sekä ohjelmistotuotannon lehtori Esa Salmikangas. Monivuotinen ohjelmistoprojekti on toimiva, käytännönlähtöinen esimerkki JAMKin ja Jyväskylässä toimivien organisaatioiden onnistuneesta pitkäjänteisestä yhteistyöstä. 16 Toolilainen 4/2013

17 Tanja Minkkinen JAMK, teknologiayksikkö Jyväskylästä taitavia insinöörejä jo 50 vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) insinöörikoulutus juhli 50-vuotista taivaltaan syyskuussa. Tilaisuudessa olivat läsnä lähimmät ja pitkäaikaisimmat yhteistyökumppanit. Juhlapuheessaan eläkkeelle jäänyt AKAVAn puheenjohtaja Matti Viljanen kiitteli JAMKin arvostettua insinöörikoulutusta. Opetuksen pitää olla kansainvälisesti hyvää ja kilpailu koulutuksen kentällä voitetaan Viljasen mukaan vain laadulla. Hän näkee osaamisen käytäntöön soveltamisen ja aktiivisen vuoropuhelun yhteisyökumppaneiden kanssa tärkeänä osana osaamisen ylläpitoa. Viljanen haluaa puheensa lopuksi haastaa insinöörikouluttajat osaltaan mukaan tulevaisuuskeskusteluun. Puolustusvoimien ilmavoimien komentaja Lauri Puranen kertoi omassa puheessaan ilmavoimien tehneen yhteistyötä pitkään JAMKin kanssa peruslogistiikan koulutuksessa. Kehittämistyö koulutuksen saralla jatkuu edelleen niin ilma- kuin maavoimien osalta. Yhteistyö ei makaa paikalla tulevaisuudessakaan, sillä yhteistyötä on laajennettu mm. kansallisen kyberturvallisuuden kehittämiseksi. Tällä saralla Puranen näkee laajat yhteistyömahdollisuudet. Tilaisuuden lopuksi JAMKin hallintojohtaja Mikko R. Salminen lausui kiitokset henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille sanoin: Työ ei ilman tekijäänsä tule tehdyksi ja hyvä yhteistyökumppani pakottaa antamaan aina parastaan. Teollisuuden muuttuvat tarpeet haastavat insinöörikoulutuksen Jyväskylän teknillinen oppilaitos aloitti toimintansa teknikkokoulutuksella syksyllä 1961 ja insinöörikoulutuksella 1963 koneenrakennuksen opintosuunnalla. Alkuaikoina tekussa opetettiin lähinnä laskemista, piirtämistä ja luonnontieteiden perusteita. Ammatillinen opetus keskittyi aluksi koneenrakennukseen sekä auto- ja kuljetustekniikkaan. Jyväskylän teknillinen oppilaitos sulautui osaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulua luvulla ICT-koulutus irtaantui omaksi yksiköksi erilliselle kampukselle Dynamoon muun toiminnan keskittyessä pääkampukselle Rajakadulle. Nykyään insinööriopinnot ovat laaja-alaisempia kuin ennen. Tämän päivän opiskelijoilla on paremmat valmiudet hankkia tietoa ja toimia kansainvälisissä projekteissa, yli 30 vuotta insinöörejä opettanut koneautomaation yliopettaja Jaakko Fonselius pohtii. Vuonna 1968 insinööriksi valmistunut nyt jo eläkkeellä oleva lehtori Kaius Kuusimurto toteaa, että loogisen päättelykyvyn tarve ei ole kadonnut 50 vuodessa mihinkään. Insinööreille annettiin 1960-luvulla vahva matemaattisluonnontieteellinen pohja, ja niin annetaan edelleenkin. Jyväskylästä on valmistunut historiansa aikana noin 7000 insinööriä. Vuosittain noin 380 opiskelijaa aloittaa JAMKissa insinööriopinnot. Tekniikan ja liikenteen ala on yksi maamme vetovoimaisimpia ja logistiikan koulutusohjelma on Suomen vetovoimaisin insinöörikoulutuksen hakukohde. Tällä hetkellä JAMK tuottaa mm. automaatiotekniikan, energiatekniikan, informaatioteknologian, konetekniikan, logistiikan ja rakennustekniikan insinöörikoulutusta. Toolilainen 4/

18 Kauko Kallio Suolaa, suolaa ja vieläkin suolaa Suola siintää silmänkantamattomiin ja lämpömittari näyttää 35 astetta. Suola maistuu suussa ja kirvelee silmissä. Olo tiimiläisillä on melkein kuin unta, jota oli odotettu ja toivottu kolme pitkää, työn täyteistä vuotta. Oltiin kuin oltiinkin Bonnevillessä, lähes kahden sadan muun huipputiimin joukossa, hullun nopean ajamisen Mekassa. Silmissä siinsi suolan lisäksi mahdollisuus ajaa ahtamattomien moottoripyörien maailmanennätys, joka oli sillä hetkellä suolapinnalla ajettuna 349 km/h. Ensin pyörän tekniset arvot kohdalleen suunnittelutyökaluilla. Ryhmä Oulun ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön insinööriopiskelijoita on yhteistyössä TeamForceMajorin (TFM) kanssa kehittänyt vuodesta 2010 lähtien moottoripyörää, jonka tavoitteena on olla huippunopeudessa mitattuna maailman nopein ahtamattomien moottoripyörien luokassa. Yhteistyö käynnistyi vuonna 2010, kun TFM otti yhteyttä Tekniikan yksikköön kärsittyään moottoripyöränsä toistuvista moottoririkoista. Yhteistyö Oamkin Tekniikan yksikön kanssa alkoi kolmen autotekniikkaan erikoistuvan koneinsinööriopiskelijan insinöörityön muodossa, joissa paneuduttiin mm. ilokaasujärjestelmien kehittämiseen, moottorin testaamiseen ja ajotilapiirroksiin sekä teknisiin laskelmiin. Odotukset palkittiin Insinöörityöt valmistuivat keväällä , ja tulokset näkyivät heti. Kone kesti ja pyörä kulki odotusten mukaisesti. Yhdysvaltalaisen Guy Caputon nimissä ollutta maailmanennätystä 368 km/h korjailtiin tasaisesti ja viimeisimmän ennätyskokeen jälkeen lukemat ovat 397,41 km/h. Kun työt etenivät melkeinpä yli odotusten, asetettiin tavoitteet korkealle: vuonna 2013 tiimi osallistuisi Bonnevillen suola-aavikolla järjestettävään moottoripyörien nopeusennätystapahtuman mailin matkalle. Tavoite realisoitui ja TFM team kustansi päättötyötekijät USA:n Bonnevilleen kuusi päivää kestävään nopeusennätystapahtumaan. Olimme ensimmäinen suomalainen ryhmä, joka meni sinne, hehkuttaa Oamk:n autolabran puolelta projektia operoinut Arto Lehtonen. Heti alussa saimme oppitunnin siitä, miten suolaa täytyy kunnioittaa. Toinen kuskeistamme, joka on erittäin kokenut, kaatui ensimmäisissä harjoituksissa. Suola poikkeaa alustana täysin sorasta, jäästä tai lumesta. Ei ole olemassa mitään samanlaista alustaa. Sitä voi verrata lähinnä peilipintaan, jolla on pienen pieniä hauleja, Arto kertoo suolapinnan ainutlaatuisuudesta. Vuosikymmenien kokemuksella OAMK:n autolabrassa on moottoreita ja niiden säätötekniikkaa tutkittu jo vuosikymmenien ajan. Säätötekniikassa on autourheilussa päästy pitkälle aina MM-tason menestykseen asti ja tällä kokemuksella oli eväitä avustaa myös TFM teamia. Opetuksen ja tuotekehityksen/ 18 Toolilainen 4/2013

19 palvelutoiminnan yhdistäminen on ollut haaste johon haluttiin tehdä projektista pilotti. Valitsimme ensimmäisessä vaiheessa kolme päättötyöntekijää haastavan aiheen pariin tavoitteena saavuttaa nopeusennätys moottoripyörällä seisovan mailin matkalla. Opiskelijat ottivat heille mielekkään haasteen vastaan innolla ja henkilöstön opastuksella ryhdyttiin toimeen. Projektin nimeksi muotoutui tavoitteensa mukaisesti Bonneville 2013, eli tavoitteena oli mennä rikkomaan Bonnevillen suola-aavikolle vapaasti hengittävien moottoripyörien maailmanennätys. Matkan varrella projektiin liittyi useita muitakin opiskelijoita avustamaan ja uusia päättötöitä tekemään. Kokonaisuudessaan projektiin tehtiin 7 päättötyötä ja useita harjoitustöitä sekä vapaaehtoistyötä. Päättötyöntekijätkin käyttivät jopa tuntia työnsä tekemiseen vaaditun 400 tunnin sijasta. Motivoituneet päättötyöntekijät uurastivat muutoinkin kuin päättötyön parissa ja valmistuivat huippuarvosanoilla ja ajallaan. Projektin kautta opiskelijat löysivät tarpeen monien opintoaineiden teoriatiedolle ja tämä motivoi heitä opiskelemaan ahkerammin. Sää sotki huipennuksen Uudet olosuhteet, paineet, suuri ryhmä vieraalla maalla aiheuttivat uusia haasteita ja siellä... ja tiimi juhlii. Pyörä kulkee.., punnittiin henkinen kestävyys, kuvaa Arto ennätysprojektin päiviä. Vaiherikkaan reissun lopuksi täytyy todeta ylpein mielin, että olemme osanneet antaa opetusta huippuluokan insinööreille. Nämä insinöörit, jotka voittivat omat asettamansa haasteet ja osoittivat osaamisellaan voitavan saavuttaa maailmanluokan tuloksia, ovat varmasti kyvykkäitä siirtymään työelämään ja vastaamaan siellä heille asetettuihin haasteisiin, kiteyttää Arto projektin saavutuksia, opiskelijoiden osaamista ja kykyä ottaa vastaan suuriakin haasteita. Kun lähdetään tekemään maailmanennätystä, voi odottaa, että matkaan mahtuu monenlaista. Juuri näin kävi Yhdysvalloissa Bonnevillen suola-aavikolla. Aluksi saatiin suolaihottumaa ajopukuun asvalttiin tottuneiden kuskien opetellessa suolapinnan saloja. Ja sitten juuri finaalin kynnyksellä sää heittäytyi niin oikulliseksi, että suola-aavikko muuttui suolajärveksi ja niinpä loppuhuipennus jäi ajamatta ja maailmanennätys muutaman karvanmitan päähän. Projektit jatkuvat Uskallan sanoa, että ilman saumatonta yhteistyötä ei olisi päästy näihin tuloksiin. Yhteistyöstä on myös ollut etua opiskelijoillemme, koska he ovat saaneet oikean casen, jossa hyödyntää oppimiaan asioita käytännössä. Henkilökunnan näkökulmasta katsottuna onkin ollut todella mukava nähdä, kuinka opiskelijoiden sitoutuminen ja panostus ovat olleet ihan eri tasolla kuin tavallisissa harjoitustöissä, raamittaa Arto lopuksi Bonneville-projektin tuottamaa kokemusta. Tehtävää tutkimusta hyödynnetään myös moottoripyöräilyn liikenneturvallisuuden parantamisessa. Projektin kummisetänä toimii Leijonan luolastakin tuttu mies, teollisuusneuvos Jorma Terentjeff. Lisää aiheesta: oamk.fi/tekniikka/tfm/#sthash. Iql56D81.dpuf. Myös uusia projekteja on kehitteillä auto- ja moottorilaboratorion ja hankitun osaamisen hyödyntämiseksi. Tällä hetkellä selvitellään mm. tilaajalähtöistä National Racing Car (NRC) -ralliauton rakentamista. Toteutuessaan projektissa rakennetaan ensimmäinen kyseisen luokan ralliauto Suomessa. Mutta siitä joskus toiste. Toolilainen 4/

20 Jukka Kurenniemi Insinöörikoulutuksen juhlakirja nyt myös verkossa Suomalaisen insinöörikoulutuksen satavuotisjuhlien kunniaksi julkaistiin myös juhlakirja Insinöörikoulutusta 100 vuotta Suomessa. Kirja teemoittuu siten, että liikutaan historiasta nykypäivän kautta tulevaisuuteen. Kirjan lukuisat kirjoittajat edustavat monipuolisesti suomalaisen insinöörikoulutuksen asiantuntemusta, joka liikkuu niin ajassa, paikassa kuin insinööriosaamisen alakohtaisessa moninaisuudessakin. Nyt tämä kirja on luettavissa myös pdf-tallenteena Satavee sivustojen Materiaalit osiossa ja se löytyy myös suoralla linkillä: Kuvat on poimittu tästä kirjan verkkoversiosta. Kuva: Hämeenlinnan maakunta-arkisto Kuva: Ville Salminen Kuva: Hämeenlinnan maakunta-arkisto Kuva: Hannu Räsänen 20 Toolilainen 4/2013

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

TAMK INSSI HANKKEESTA. Janne Roslöf

TAMK INSSI HANKKEESTA. Janne Roslöf IKJ:N TALVIPÄIVÄT 28. 29.1.2009 TAMK AJANKOHTAISTA INSSI HANKKEESTA Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi AGENDA INSSI hankkeen yleisesittely Ajankohtaista kehittämisryhmistä Insinöörikoulutuksen hyvät

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Luonnontieteiden opetuksen kytkeminen muihin ammattiopintoihin

Luonnontieteiden opetuksen kytkeminen muihin ammattiopintoihin Marko Kortetmäki 5.10.2012 Luonnontieteiden opetuksen kytkeminen muihin ammattiopintoihin Tausta Tutkimus perustuu INSSI 2-hankkeessa tekniikan alan opettajille tehtyyn kyselyyn Tutkimusryhmä: Marko Kortetmäki,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen INSSI-seminaari VOV! Valmistuminen opiskelijasta välittämällä Risto Salminen Välittämisen trendi? Viimeisten järkyttävien tapahtumien lisäksi aiempia trendejä johtamisessa suunta yksilöjohtamiseen vanhemmuus

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

OKM Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen -seminaari

OKM Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen -seminaari OKM Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen -seminaari Kommenttipuheenvuoro Opiskelijapalveluiden päällikkö HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu KSHJ-valmistelu keväästä 2011 syksyyn 2013 Keväällä 2011

Lisätiedot

Tietotekniikan Sovellusprojektit

Tietotekniikan Sovellusprojektit Tietotekniikan Sovellusprojektit Jukka-Pekka Santanen Tietotekniikan laitos 16.2.2010 Tavoitteena taitoja ja kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöstä, projektin hallinnasta ja johtamisesta,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto 3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä, MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2016 Tiedotustilaisuus ti 1.12.2015 klo 13.00-14 (Virta 113) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Student Life. Opiskelijatutoreiden koulutuspäivä Suunnittelija Hanna Ahola Strateginen kehittäminen

Student Life. Opiskelijatutoreiden koulutuspäivä Suunnittelija Hanna Ahola Strateginen kehittäminen Student Life Opiskelijatutoreiden koulutuspäivä 1.9.2012 Suunnittelija Hanna Ahola Strateginen kehittäminen Mitä Student Life on? Student Life on Jyväskylän yliopiston ja jyväskyläläisten kumppaneiden

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 11/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys. tulkki (AMK) Diak Humak

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys. tulkki (AMK) Diak Humak AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto tulkki (AMK) yhteisöpedagogi (AMK) Diak Humak Centria Humak esittää luopumista 1

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS)

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) 1 (4) 1. OVTES -palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu palkkauksen eri perusteista

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot