Toimintakertomus ja tilinpäätös

Transkriptio

1 Toimintakertomus ja tilinpäätös /2015

2 Sisällys 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Maakunnan väestön ja aluetalouden kehitys Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS Kuntayhtymän luottamushenkilöorganisaatio Jäsenkunnat Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän organisaatio ja johtaminen Johtavat viranhaltijat / tilivelvolliset Koulutustoiminnan toimielimet Kuntayhtymän toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset Perustehtävä, visio ja arvot Strateginen kehittäminen Ennakointi Hanketoiminta Sisäinen valvonta ja riskien hallinta TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Koulutuspalvelut Savon ammatti- ja aikuisopisto Koulutustarjonta ja järjestämispaikkakunnat Ammatillinen peruskoulutus Työelämäpalvelut Varkauden lukio ja aikuislinja Koulutustarjonta ja järjestämispaikkakunta Pedagogiikka Tuloskortti Savon oppisopimuskeskus Tuloskortti Hallinto- ja tukipalvelut... 33

3 4.3.1 Tuloskortti Kiinteistöyksikkö Tuloskortti SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILINPÄÄTÖS Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Sitovuustaso Kuntayhtymän käyttötalousosan toteutuminen Koulutuspalvelut Savon oppisopimuskeskus Hallinto- ja tukipalvelut Kiinteistöyksikkö Kuntayhtymän investointiosan toteutuminen KUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TASE JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KÄYTTÖTALOUSOSA, KUNTAYHTYMÄ KÄYTTÖTALOUSOSA, TULOSALUEET INVESTOINTIOSA LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA LUETTELO KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KIINTEISTÖYKSIKKÖ TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA KOKONAISTULOT JA -MENOT

4 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TASE JA SEN TUNNUSLUVUT INVESTOINTIOSA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KUNTAYHTYMÄN TASE Liite 1 Hankeluettelo Liite 2 Henkilöstökertomus Liite 3 Kuntayhtymän tuloskortin mittariseloste Liite 4 Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trenditietoja Liite 5 Opiskelijatilastoja Liite 6 Ympäristöraportti ja -tilinpäätös Liite 7 Yhdistykset, joissa Savon koulutuskuntayhtymä jäsenenä vuonna 2014 Liite 8 Kuntayhtymän riskit

5 1 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2014 jää toisen asteen koulutuksessa historiaan. Sitä hallitsivat lakiesitysten valmistelut, jotka muuttavat ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestämistä. Päällimmäisenä olivat järjestäjäverkon, rahoitusjärjestelmän ja tutkintojärjestelmän rakenteelliset uudistukset. Hallitus antoi eduskunnalle lakiesitykset käsiteltäväksi Näillä rakenteellisilla uudistuksilla toteutetaan noin 260 miljoonan euron säästöt toisen asteen koulutuksesta. Vuoden 2014 aikana Savon koulutuskuntayhtymässä ennakoitiin toimintaympäristössä tapahtuva voimakas muutos ja lähdettiin rakentamaan yhteistä tulevaisuutta määrittelemällä perustehtävä, visio, arvot ja strategiset toimenpiteet. Organisaatio uudistettiin siten, että sekä nuorten peruskoulun päättävän ikäluokan että työikäisen aikuisväestön vaateet ammattitaidon ja osaamisen kehittämisessä ovat selkeästi omina kohderyhminään ja tulosalueina. Organisaatiossa edistetään myös yhdenmukaisten toimintatapojen syntymistä eri tulosalueilla ja toimipisteissä suhteessa opiskelijoihin ja työelämään. Tulosaluejohtajille, toimialajohtajille ja päälliköille perustettiin virat ja virkoihin nimitettiin henkilöt. Yhtymävaltuusto päätti myös uudesta hallintosäännöstä, joka yhdistää jatkossa useamman entisen säännön. Nämä tulevaisuuteen vaikuttavat ratkaisut tehtiin omistajien, henkilöstön, opiskelijoiden ja työelämän kanssa järjestettyjen seminaarien, keskustelujen ja muiden vaikutuskanavien pohjalta. Uusi organisaatio ja hallintosääntö astuvat voimaan alkaen. Uudistuneen hallintosäännön mukaan kuntayhtymässä on

6 2 johtoryhmä (1) ja kullakin tulosalueella johtotiimit (5), joihin sekä henkilöstö että opiskelijakunta nimeävät omat edustajansa. Kuntayhtymässä käynnistettiin järjestämislupiin ja tutkintojärjestelmän uudistukseen liittyvät prosessit. Järjestämisluvissa, jotka haetaan 2015 syyskuun loppuun mennessä ja uudistetaan kokonaisuudessaan 2017 alkaen, on kysymys ammattitaidon ja osaamisen kehittämisen toimintaedellytyksistä Pohjois-Savossa, opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksista sekä henkilöstömme työllistymisestä. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) järjestämislupahakemukset tulivat poikkeuksellisesti hakuun jo joulukuussa. Rahoitusjärjestelmän muutoksesta tiedotettiin useissa yhteyksissä henkilöstöä. Opiskeluaikojen sijaan rahoitus tulee 2017 alkaen pääsääntöisesti tutkintojen ja tutkinnon osien suorittamisesta sekä työllistymisestä tai jatko-opinnoista. Rahoitusjärjestelmän muuttuminen vaikuttaa koulutuksen järjestämisen toimintatapaan ja opettajuuteen. Käynnistimme myös yhtymähallituksen päätöksellä selvityksen Kuntalain edellyttämistä kilpailuneutraliteetin alaisista koulutustoimintojen yhtiöittämistarpeista ja -vaihtoehdoista. Taloustilanteen ennakointi edellytti syyskuussa yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä koskien vuotta Hyvässä hengessä käytyjen neuvottelujen lopputuloksena sovittiin, että aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden sekä palveluiden ostot tulisivat vähenemään 1,75 miljoonalla eurolla ja henkilöstöön liittyvät työvoiman vähennykset tulisivat olemaan maksimissaan 55,4 henkilötyövuotta. Kuntayhtymässä jouduttiin irtisanomaan 16 henkilöä, osa-aikaistamaan 28 henkilöä, 33 henkilölle tarjottiin muuta työtä, 35 osalta määräaikainen tehtävä päättyy, 30 henkilöä arvioitiin eläköityvän ja 7 henkilöä siirtyvän osa-aikaeläkkeelle. Organisaatiouudistuksessa esimiesten määrä vähentyy 18 henkilöllä. Luovuimme Suonenjoen toimipisteestä heinäkuussa myymällä kiinteistön yksityiselle yrittäjälle. Kiinteistö muodostui taloudellisesti raskaaksi johtuen vähäisestä opiskelijamäärästä suhteessa kiinteistömassaan (noin m2) ja sen ylläpitokustannuksiin. Kullekin noin 30 opiskelijalle mahdollistettiin opiskelupaikka joko Varkaudesta, Kuopiosta tai Siilinjärveltä. Varkauden toimitilaratkaisuja suunniteltiin yhdessä Varkauden kaupungin ja Savoniaammattikorkeakoulun (Savonia-AMK) kanssa. Teimme selvityksen Varkauden tilatarpeista vahvistetun strategian perusteella. Varkauden kaupunki päätti hankkia osan kuntayhtymän kiinteistöistä. Selvityksen pohjalta kuntayhtymä on ostamassa osan Savonia-AMK:n kiinteistöstä. Tavoitteena on muodostaa yhteinen opiskelijakampus Osmajoentie 75:een, johon sijoittuisivat ammatillinen koulutus, lukiokoulutus ja ammattikorkeakoulu. Kuopion Savilahden ja Siilinjärven Toivalan osalta toteutimme toimitilaselvityksen eri vaihtoehdoista, jonka käsittelimme sitä varten perustetussa ohjausryhmässä. Kuulemista toimitilaselvityksen pohjalta jatketaan ennen päätöksentekoa. Kuopion kaupungin kanssa käynnistimme arkkitehtikilpailun Kuopion Presidentinkadun alueesta. Aloitimme toimitilaselvityksen myös Iisalmen toimipisteen osalta ja Juankosken Muuruveden toimintojen osalta laadittiin kehittämissuunnitelma.

7 3 Suunnitelman mukaan tarpeettomat rakennukset puretaan ja koulutuksen turvaamiseksi etsitään myös yhteistyöhön perustuvaa vaihtoehtoa kiinteistöstä vastaavan ulkopuolisen kumppanin kanssa. Toimitilaratkaisut ovat kuntayhtymän perustehtävän kannalta tulevaisuudessa äärimmäisen tärkeitä. Ratkaisut tehdään pitkälle tulevaisuuteen. Haastavaksi asian tekee se, että ratkaisut toiminnallisten ja terveellisten oppimisympäristöjen turvaamiseksi pitää tehdä mahdollisimman pikaisesti tilanteessa, jossa samanaikaisesti tulorahoitus vähenee oleellisesti ja investointitarpeet lisääntyvät merkittävästi. Toimintaympäristön muutoksista huolimatta kuntayhtymän tulevaisuus sisältää paljon mahdollisuuksia. Rakensimme kuluneena vuonna kumppanuuteen perustuvan toimintamallin. Kumppanuudessa sovitaan kuntayhtymän ja pohjoissavolaisen yrityksen tai yhteisön keskinäisestä, pitkäjänteisestä ja tavoitteellisesta yhteistyöstä ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisessä sekä kehittämisessä. Mallin avulla tarjoamme kumppanillemme kaikki koulutus- ja kehityspalvelumme rahoitusmahdollisuuksineen. Kumppanuuksien edistämiseen on voinut vapaaehtoisesti osallistua kaikki kuntayhtymän työntekijät. Kumppanuus on herättänyt suurta mielenkiintoa alueemme eri yrityksissä ja työyhteisöissä. Ensimmäinen kumppanuus solmittiin toukokuussa ja vuoden loppuun mennessä niitä oli yhteensä 50. Vuoden 2014 aikana järjestimme omistajakunnille seutukunnittain informaatio- ja keskustelutilaisuudet ajankohtaisista asioista. Järjestimme myös henkilöstötapaamisia säännöllisesti kuntayhtymän eri toimipisteissä sekä Lync-keskusteluja tietoverkon välityksellä. Toteutimme muutosvalmennusta henkilöstölle ja esimiehille. Saimme joulukuussa tiedon Opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) vuoden 2015 tuloksellisuuspisteistämme, eli koulutuksemme vaikuttavuudesta ja sen vertailusta muihin koulutuksen järjestäjiin. Vaikuttavuus on kehittynyt parempaan suuntaan. Monialaisista ja suurista koulutuksen järjestäjistä olemme valtakunnallisessa vertailussa kärkiluokkaa ja itäsuomalaisista toiseksi parhaiten menestynyt. OKM myönsi vuonna 2014 kuntayhtymälle perustehtävän onnistumisesta noin 1,9 miljoonaa euroa tuloksellisuusrahoitusta. Opiskelijoidemme menestys ammattitaidon Taitaja2014 -kilpailuissa Lahdessa oli erinomainen. Kaikkien aikojen menestys toi mitalisijoja yhteensä 12 ja neljä (4) Medallion of Excellence -kunniamainintaa. Lahden kisoihin osallistui yhteensä 25 opiskelijaamme. Kukin opiskelija osallistuessaan kisoihin oli jo kahdeksan (8) ammattitaitoisimman suomalaisen nuoren joukossa. Savon koulutuskuntayhtymä oli yksi Suomen parhaiten menestyneitä koulutuksen järjestäjiä kisoissa. Menestys kertoo opiskelijoidemme erinomaisesta ammattitaidosta, mutta samalla myös opetuksemme korkeasta laadusta. Osallistuimme OKM:n vuoden 2014 laatupalkintokilpailuun, jonka erityisteemoina olivat läpäisyasteen tehostaminen ja keskeyttämisen ehkäisy. Arviointiryhmä teki lokakuussa laadun arviointivierailun kuntayhtymään, johon osallistui laajasti omistaja-, työelämä-, henkilöstö- ja opiskelijaedustajia. Kuntayhtymä sijoittui laadun arvioinnissa seitsemän parhaimman koulutuksen järjestäjän joukkoon.

8 4 Vuonna 2014 kuntayhtymän tulosalueina olivat koulutuspalvelut (Savon ammatti- ja aikuisopisto, Varkauden lukio), Savon oppisopimuskeskus, kiinteistöyksikkö sekä hallinto- ja tukipalvelut. Jäsenkuntien alueella kiinteät toimipisteet sijaitsivat Kuopiossa, Iisalmessa, Varkaudessa, Siilinjärvellä, Juankoskella ja Suonenjoella (kesäkuun loppuun saakka). Työpaikalla tapahtuvaa oppimista, oppisopimuskoulutusta, aikuiskoulutusta tai työelämän kehittämispalveluja järjestettiin kaikkien jäsenkuntien alueella. Kuntayhtymä järjesti ammatillista peruskoulutusta ja lisäkoulutusta oppilaitos- ja oppisopimusmuotoisena, työvoima-, henkilöstö- ja lukiokoulutusta sekä työelämän kehittämishankkeita kaikilla kahdeksalla koulutusalalla. Koulutusta järjestettiin OKM:n myöntämien ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestämislupien sekä vapaan kilpailutuksen perusteella. Kokonaisvaltaiset koulutus- ja kehittämispalvelut ovat mahdollistaneet pitkäjänteisen ja joustavan yhteistyön työelämän osaamistarpeiden kehittämisessä Pohjois-Savossa. Vuoden 2014 toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista on tarkasteltu ajantasaisen tuloskortin (BSC) mittariston perusteella. Talouden, asiakkuuden, prosessin ja henkilöstön tulokset ovat esitetty tässä toimintakertomuksessa kuntayhtymä- ja tulosaluekohtaisesti. Kuntayhtymä järjesti koulutusta yhteensä opiskelijalle, joista opiskeli vuoden jokaisena koulupäivänä. Ammatillisia tutkintoja suoritettiin yhteensä ja ylioppilastutkintoja 121. Noin 90 % opiskelijoista tuli Pohjois-Savon kunnista, kaiken kaikkiaan opiskelijoita oli 190 kunnasta. Koulutusta järjestettiin 39 ammatilliseen perustutkintoon, 64 ammattitutkintoon ja 37 erikoisammattitutkintoon. Muuta kuin tutkintoon johtavaa koulutusta toteutettiin järjestämislupien mukaisesti. Ammatillista peruskoulutusta toteutettiin sekä opetussuunnitelma- että näyttötutkintoperusteisesti. Näyttötutkintojen (aikuiskoulutus) osuus ammatillisesta peruskoulutuksesta oli 32 %. Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyön laajuutta kuvaa alueemme työelämässä olleiden työssäoppijoiden määrä, joka vuonna 2014 oli noin Tämän lisäksi järjestettiin noin ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta pääsääntöisesti alueen työelämässä. Työelämän kehittämis- ja palveluhankkeita oli sen sijaan yhteensä 70, joissa kuntayhtymän kustannusosuus oli noin 5,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan opiskelijamäärä oli 5820 ja ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyövuosia kertyi Oppisopimuskoulutuksessa saatiin rahoitusta opiskelijasta ja lukiokoulutuksessa 325 opiskelijasta. Kaksoistutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli 463 opiskelijaa. Kuntayhtymä saavutti sitovan tilikauden taloudellisen toimintakatteen. Ulkoisia toimintatuottoja kertyi 89,7 M. Investointivaraukseksi esitetään 3,5 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan Varkauteen Osmajoentie 75:ssa sijaitsevan kiinteistön investointikustannuksiin vuosien aikana. Tilikauden ylijäämäksi muodostui noin 1,0 miljoonaa euroa investointivarauksen jälkeen. Nettoinvestoinnit (1,13 M ) olivat noin 2,9 miljoonaa euroa talousarviota pienemmät johtuen toimitilaratkaisujen päätöksistä.

9 5 Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa päätoimista henkilöstöä 920. Henkilöstön osaaminen, motivaatio, työhyvinvointi sekä yhteistyökyky ovat toimintamme onnistumisen kannalta tärkeitä. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry ja Suomen Kuntaliitto palkitsivat noin 270 kuntayhtymämme henkilöä ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta ammattitaidon ja osaamisen hyväksi tehdystä työstä. Nyt kohdatut ulkoiset paineet säästöihin, muutosten tarve, niiden määrä ja nopeus vaikuttavat koko henkilöstöön sen eri tasoilla. Parhaimman tulevaisuuden takaa perustehtävään keskittyminen ja sen tuloksekas hoitaminen. Siihen meillä on kaikki edellytykset. Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta 2014! Olemme perustehtävämme mukaisesti edistäneet Pohjois-Savossa työllistymistä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää. Esa Karvinen Kuntayhtymän johtaja

10 6 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNAN- OHJAUS 2.1 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on, että Suomi sijoittuu tuolloin OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä sekä nuorten ja työikäisten korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden väestöosuudessa. Toimintavuoden aikana valmistauduttiin seuraavan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman laatimiseen vuosille Pohjois-Savon liiton johdolla etenevää KESU:n laatimisprosessia tukee osaltamme toimintavuonna laadittu toimintaympäristömme kuvaus. Toimintaympäristön kuvaus Jäsenkuntien määrä vähenee kuntarakenneuudistuksen vuoksi. Jäsenkuntien yhteenlaskettu väestömäärä pysyy ennallaan tai on lievästi kasvava. Jäsenkunnista suurin väestön kasvu määrällisesti kohdistuu Kuopioon. Useimmissa Pohjois-Savon kunnissa väestön määrä vähenee. Myös nuorten ikäluokka vähenee. Valtion ja kuntatalous supistuu ja alueen työttömyysaste on korkealla tasolla. Työttömyysaste vaihtelee jäsenkuntien välillä. Samanaikaisesti työelämästä poistuu ikärakenteen vuoksi enemmän työntekijöitä kuin sinne tulee.

11 7 Ammatillisen koulutuksen tarve nuorten osalta ikäluokkakehityksen vuoksi ei kasva ja aikuisten keskuudessa lisääntyy. Ammatillisen koulutuksen määrälliseen lisäämiseen ja sisällölliseen kehittämiseen vaikuttavat oma osaaminen, alueen työ- ja elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset sekä tarve saada kaikille peruskoulunsa päättäville jatko-opintopaikka. Valtion myöntämä rahoitus koulutukseen vähenee ja rahoituksen perusteet muuttuvat. Rahoituksen perusteena opiskelijamäärän merkitys vähenee ja tutkintosuoritusten sekä koulutuksen vaikuttavuuden merkitys lisääntyy. Koulutuksen järjestäjien tuloksellisuutta ja laatua arvioidaan, järjestäjiä vertaillaan ja tuloksellisuuden onnistumisesta palkitaan. Toiminnan vaikuttavuuden ja rahoitusjärjestelmän muutoksen vuoksi nykyinen tulosrahoituksen trendi on käännyttävä toiseen suuntaan. Valtion taloudellinen tilanne ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen aiheuttaa myös ammatilliselle ja lukiokoulutukselle taloudellisia uhkia. Tarvitsemme toimintojen sopeuttamista perustehtävän turvaamiseksi ja kehittymiseksi alueellamme. On varmistettava, että koko henkilöstö ja luottamushenkilöt ymmärtävät hyvin talouden asettamat haasteet tulevaisuudessa. Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen rakenneuudistus tullaan toteuttamaan. Koulutuksen järjestämisluvat tullaan uusimaan ja järjestäjäverkkoa tiivistetään. Todennäköisesti suuret koulutuksen järjestäjät, kuten Savon koulutuskuntayhtymä, vahvistuvat entisestään ja koulutusvastuu sekä vastuu nuorisotakuun toteuttamisesta lisääntyy. Koulutuksen järjestäjille tulee yhtiöittämisvelvoite osalle toimintoja. Kuntayhtymän toimipisteverkkoa tiivistetään, toimintoja keskitetään ja tilojen käyttöastetta tehostetaan. Kuntayhtymän tuleviin investointeihin liittyvät ratkaisut ovat vaativia. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja koulutustasojen välillä lisääntyy. Tutkintojärjestelmä uudistuu ja joustavuus lisääntyy. Ammatilliselta koulutukselta edellytetään yhä läheisempää yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa sekä kykyä vastata työelämän kiihtyviin muutoksiin. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja poistuu. Ammatillinen koulutus nähdään kasvavassa määrin alueen työ- ja elinkeinoelämän voimavarana, kehittäjänä ja osaavan työvoiman turvaajana. Työelämä kansainvälistyy ja se edellyttää ammatilliselta sekä lukiokoulutukselta uudenlaisia kansainvälistymisvalmiuksia. Työelämävalmiuksien omaksumisen merkitys jo opiskeluaikana lisääntyy. Ammattien ja ammattitaitojen uudistuminen edellyttää muutosvalmiutta ammatillisessa koulutuksessa ja sen opetussuunnitelmissa. Kestävän kehityksen merkitys vahvistuu. Ammatillisen opettajan työ muuttuu oppilaitoskeskeisestä opetuksesta yhä enemmän työtilanteissa ja työpaikalla tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. Aikaisemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkitys lisääntyy. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisääntyy oppimisessa. Ammatillinen koulutus on yhä enemmän kokonaisuus, joka edellyttää järjestäjältä joustavaa kykyä palvella sekä työelämään siirtyvien että työssä olevien koulutustarpeita. Asiakkuuksien kokonaisvaltaiset osaamisen kehittämisratkaisut ja kumppanuuksien rakentaminen kilpailutekijöinä lisääntyy.

12 8 Nuorten arvopohjan muutokset vaikuttavat oppimiseen ja opetukseen. Opiskelijoiden odotukset ja vaatimukset opiskeluympäristön toiminnallisille puitteille ja opetusjärjestelyjen laadulle lisääntyvät. Yksilöllisten opintopolkujen joustavuuden tarve lisääntyy. Opiskelijoiden tarve vaikuttaa koulutuksen järjestämiseen lisääntyy. Opiskelupaikan valintaan vaikuttaa entistä enemmän koulutuksenjärjestäjän maine ja julkisuuskuva. Tämä toimintaympäristön kuvaus ohjasi toimintavuonna kuntayhtymän kehittämistoimia. 2.2 Maakunnan väestön ja aluetalouden kehitys Maakunnan väkiluku vuoden 2011 lopussa oli henkilöä. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan väestömäärä vuonna 2015 olisi henkilöä ja henkilöä vuonna (Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2012) Väestönkehitys Pohjois-Savossa oli kertomusvuonna jo neljättä vuotta peräkkäin positiivinen. Maakunnan ennakoitu väkiluku oli Koko maakunnan väkiluvun kasvu perustui kasvuun Kuopion seudulla. Pohjois-Savon väestön ikärakenne on kuitenkin edelleen vanhusvoittoisempi kuin valtakunnassa keskimäärin, mutta positiivinen kehitys tasoittaa ikäluokkajakaumaa tilastokeskuksen pitkän aikavälin ennustetta paremmaksi. Savon koulutuskuntayhtymän toiminnan ennakoinnissa ja suunnittelussa oli vahva yhteys maakunnan aluetaloudelliseen suunnitteluun ja talouden sekä väestön kehitykseen. Kuntayhtymä on mm. hanketoiminnallaan toteuttanut maakuntaohjelman ja maakuntasuunnitelman linjauksia. 2.3 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset Toimintaamme ovat ohjanneet perusopetuslaki (628/1998), lukiolaki (629/1998), laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), laki taiteen perusopetuksesta (633/1998), laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) sekä lisäksi edellä mainittuihin lakeihin tehdyt muutokset ja lisäykset niiden säätämisen jälkeen. Kuntayhtymä on toteuttanut koulutusta seuraavien OKM:n myöntämien järjestämislupien mukaisesti vuonna 2014:

13 9 Koulutuksen järjestämislupa ammatillisessa peruskoulutuksessa (dnro 200/531/2013) - koulutusta voidaan järjestää jäsenkunnissa ja Pieksämäellä - koulutusta voidaan järjestää seuraavilla koulutusaloilla: kulttuuriala; yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; luonnontieteiden ala; tekniikan ja liikenteen ala; luonnonvara- ja ympäristöala; sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala - vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään opiskelijaa - erityiset koulutustehtävät: Maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen, Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä (30 opiskelijapaikkaa) ja Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus - voi järjestää ammatilliseen perustutkintoon johtavaa/valmistavaa oppisopimuskoulutusta myös muualla kuin jäsenkunnissa - voi järjestää kotitalousopetusta myös muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena - lupa välinehuoltoalan perustutkinnon, sosiaali- terveys- ja liikunta-alan perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisalan ja tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon hyvinvointiteknologiaan painottuvan osaamisalan kokeilukoulutuksiin saakka - voi järjestää vammaisille opiskelijoille tarkoitettua valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (enintään 100 opiskelijaa) - velvoite aktiivisten toimenpiteiden käynnistämiseen ministeriön suositusten ( , dnro 5/500/2009 ja , dnro 1/500/2011) mukaisten järjestäjäfuusioiden aikaan saamiseksi - lupa toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (dnro 214/531/2012) - voi järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena kaikilla koulutusaloilla myös muualla kuin jäsenkunnissa - opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä on oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jolla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja Lukiokoulutuksen järjestämislupa (dnro 45/530/2008) - lupa järjestää lukiokoulutusta Varkauden kaupungissa Kuntayhtymällä on eri tutkintotoimikuntien kanssa järjestämissopimus näyttötutkintoperusteisiin 31 perustutkintoon, 81 ammattitutkintoon ja 42 erikoisammattitutkintoon. Järjestämissopimuksia on yhteensä 154 eri näyttötutkintoon. Kuntayhtymä valmistautui toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjäverkon sekä rahoitusjärjestelmän uudistamiseen.

14 10 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS 3.1 Kuntayhtymän luottamushenkilöorganisaatio Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia olivat vuonna 2014 Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuuston tehtävistä määrätään kuntalain 13. :ssä sekä kuntayhtymän perussopimuksessa. Yhtymävaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Yhtymävaltuuston jäsenten lukumäärästä määrätään perussopimuksen 6. :ssä. Yhtymävaltuustossa on Kuopiosta neljä, Varkaudesta kolme, Iisalmesta ja Siilinjärveltä kaksi jäsentä ja muista yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Yhtymävaltuusto Varsinainen jäsen Varajäsen IISALMI Kekkonen Anne Korhonen Pentti Kolehmainen Santeri Kauppinen Jussi JUANKOSKI Hartikainen Kari II varapuh.joht. Hansen Aurora KAAVI Räsänen Maija Laasanen Risto

15 11 KEITELE Koskinen Saara Airasto Marja KIURUVESI Kokkonen Mira Laaksorinne Maarit KUOPIO Kinnunen Heikki Jauhiainen Jaakko Kukkonen Erkki Matilainen Markku Paavilainen Paula Häkkinen Pekka Purdy Markus Äyräväinen Rita LAPINLAHTI Valta Antti puheenjohtaja Tikkanen Jarmo LEPPÄVIRTA Kolari Auli Ovaskainen Erja-Kaisa MAANINKA Paldanius Jussi Tähtinen Aila PIELAVESI Nousiainen Heikki Haataja Mirja RAUTALAMPI Hintikka-Varis Sari I varapuh.joht. Weiden Ari RAUTAVAARA Pulkkinen Markku Korhonen Mikko SIILINJÄRVI Niemelä Anne Jolkin Arja Strömberg Leila Janhonen Päivi SUONENJOKI Tiihonen Markku Paukkonen Erkki TERVO Suhonen Katja Paretskoi Jouko TUUSNIEMI Tirkkonen-Hersio Asta Smolander Pirjo VARKAUS Alanen Heikki Jumppainen Pauli Nummela Riitta Korhonen Teemu Tenhunen Anne Kuvaja Elina VESANTO Rossi Vuokko Törmänen Ulla Yhtymävaltuusto kokoontui vuonna 2014 kolme (3) kertaa. Pöytäkirjaan kirjattiin 37 pykälää. Ensimmäisessä kokouksessaan yhtymävaltuusto - päätti myydä määräalan ja määräalalla olevat rakennukset Heikkilän tilasta nro (osoite: Jalkalantie 160,77600 SUONENJOKI). Toisessa kokouksessaan yhtymävaltuusto - hyväksyi vuoden 2013 tilinpäätöksen ja - nimesi tilivelvolliset vuodelle Kolmannessa kokouksessaan yhtymävaltuusto - hyväksyi yhtymähallituksen selvityksen tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomukseen, - hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet , - hyväksyi kuntayhtymän hallintosäännön, - hyväksyi luottamushenkilöiden palkkiosäännön tarkistamisen ja - hyväksyi vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2015 talousarvion.

16 Yhtymähallitus Yhtymähallituksen tehtävistä määrätään perussopimuksen 13. :ssä. Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallitus valvoo yhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Yhtymähallituksen kokoonpanosta on määräykset perussopimuksen 12. :ssä. Yhtymävaltuusto valitsee yhtymähallitukseen toimikaudekseen yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtymähallitus Varsinainen jäsen Varajäsen Hänninen Jarmo Tanninen Jorma Kontiainen Hilkka Kolari Auli Louhikallio Tiina Ryhänen Anne Perki-Latvaniemi Eeva-Liisa varapuheenjohtaja Holopainen Jouni Rothström Markko Rossi Minna Ruhanen Jarkko Auvinen Juha Savolainen Leila Joukainen-Miettinen Johanna Söderström Markku Pitkänen Juha Vatanen Ensio puheenjohtaja Jääskeläinen Rauno Esittelijä Karvinen Esa kuntayhtymän johtaja Pöytäkirjanpitäjä Kallunki Aila toimistopäällikkö Yhtymähallitus kokoontui 14 kertaa vuonna Pöytäkirjaan kirjattiin 179 pykälää. Lisäksi yhtymähallitus piti suunnitteluseminaarin toukokuussa ja syyskuussa Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkistaminen. Yhtymävaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.

17 13 Tarkastuslautakunta Varsinainen jäsen Varajäsen Alanen Heikki Turkki Osmo Kekkonen Anne puheenjohtaja Kaunisaho Ari Koskinen Saara varapuheenjohtaja Rossi Vuokko Kauhanen Kauko Nykänen Jarmo Sweeney Kati Hakkarainen Satu Karhunen Pia pöytäkirjanpitäjä arkistosuunnittelija 3.2 Kuntayhtymän organisaatio ja johtaminen Kuva 1. Kuntayhtymän organisaatio.

18 Johtavat viranhaltijat / tilivelvolliset Kuntayhtymän johtaja Kehittämisjohtaja Koulutuspalvelut Pedagoginen johtaja Kehitysjohtaja Aikuiskoulutusjohtaja Rehtori, tekniikan ja liikenteen ala sekä kulttuuriala Rehtori, luonnontieteiden sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä elintarvikeala Rehtori, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Rehtori, luonnonvara- ja ympäristöala Rehtori, erityisopetus, maahanmuuttajien koulutus, opiskelijahuolto, valmentava ja kuntouttava koulutus sekä ammattistartti Rehtori, Varkauden lukio Savon oppisopimuskeskus Oppisopimusjohtaja Tukipalvelut Hallintojohtaja, henkilöstöpalvelut Ravintolapalvelupäällikkö, ravintolapalvelut Talousjohtaja, taloushallintopalvelut Tietohallinto- ja laatupäällikkö, tietohallintopalvelut Toimistopäällikkö, toimisto- ja asiakaspalvelut Viestintäpäällikkö, viestintä- ja markkinointipalvelut Kiinteistöyksikkö Kiinteistöjohtaja Karvinen Esa Soininen Jukka Juvonen Esa Jokela Markku Vartiainen Marja Kosunen Jukka Kankaanpää Birgitta Peltola Pirjo Kettunen Rauno Selkäinaho Marjatta Leinamo Pasi Kovanen Raimo Isohanni-Niiranen Kreettastiina Lampinen Timo Raatikainen Sisko Partanen Jukka Kallunki Aila Sammalvuo Erkki Orsjoki Ari

19 Koulutustoiminnan toimielimet Ammattiosaamisen toimielin Kuntayhtymässä on lakisääteinen (L601/ a, c) ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin, johon kuuluu koulutuksen järjestäjää, opettajaa ja opiskelijoita sekä asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Ammattiosaamisen toimielimen tehtävänä on: hyväksyä koulutuksen järjestäjän suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa ammattiosaamisen näyttötoimintaa, päättää näyttöjen arvioijista, käsitellä arviointia koskevat oikaisuvaatimukset allekirjoittaa näyttötodistukset (puheenjohtaja) Lisäksi lain kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä (L273/2007) mukaan ammattiosaamisen toimielimen tehtävänä on: hyväksyä koulutuksen järjestäjän suunnitelmat ammattipätevyyskokeen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa ammattipätevyyskoetoimintaa ja päättää ammattipätevyyskokeen arvioijista. Toimielimen kokoonpano vuonna 2014: Työ- ja elinkeinoelämän edustajat: Huttunen Eija (varajäsen Juujärvi Marja-Leena) Heikkinen Anne, alkaen Kaarlela Merja, saakka (varajäsen Heikkinen Anne) Miettinen Hannu, puheenjohtaja (varajäsen Savolainen Hannu) Suhonen Sirpa Tuppurainen Tuomo Voutilainen Taina (varajäsen Vauhkonen Mauno) Koulutuksen järjestäjän edustajat: Juvonen Esa, esittelijä Räty Arja, sihteeri Ylitervo Ritva Opettajien edustaja: Toivanen Kari (varajäsen Strengell Tarja) Opiskelijoiden edustaja: Puustinen Tuomas, saakka (varajäsen Niiranen Hanna)

20 16 Toimielimen toiminta vuonna 2014 Toimielin kokoontui varsinaisiin kokouksiin neljä (4) kertaa. Pidetyissä kokouksissa hyväksyttiin seuraavat ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat: sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, valinnainen 10 ov, lasten ja nuorten hyvinvointi, tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto, vaatetusompelija, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, perustason ensihoitaja, kokeilukoulutus sekä liiketalouden perustutkinto, merkonomi, valinnainen tutkinnon osa, organisaation asiakirjojen hoitaminen. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen valvontatehtävää suorittaessaan toimielin on tarkastellut ammattiosaamisen näytöistä saatuja raportteja ja seurannut mm. minkä verran ammattiosaamisen näytöistä toteutetaan työpaikoilla työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutumista sekä opettajien työelämäjaksojen toteutumista. Ammattiosaamisen toimielimen jäsenet ovat toteuttaneet toimielimen valvontatehtävää myös jalkautumalla kentälle seuraamaan ammattiosaamisen näyttöjen toteutumista eri näyttötilaisuuksissa. Lisäksi toimielin käsitteli yhden ammattiosaamisen näytön arviointia koskevan oikaisuvaatimuksen. Toimielin kokoontui vuoden 2014 aikana myös yhteen työkokoukseen. Kokouksessa esiteltiin: Itä-Suomen ammattitaito ry:tä, jonka toiminnan tarkoituksena on mm. ammatillisen koulutuksen arvostuksen, tunnettuuden ja kiinnostavuuden lisääminen toimialueellaan sekä ammattitaitovalmennuksen ja kilpailutoiminnan tukeminen ja kehittäminen yhdessä toimialueen koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän kanssa Savon ammatti- ja aikuisopiston Osaava ohjaus -hankkeen kautta rakennusalan työpaikkaohjaajakoulutukseen luotua koulutusmuotoa, Savon koulutuskuntayhtymän hallinnoiman Back to basics -ammattiosaamisen näyttöjen laadun kehittäminen -hankkeen tavoitteita ja hankesuunnitelmaa sekä opetussuunnitelmatyöprosessin ajankohtaisia asioita. Toimielimen jäseniä osallistui toimielinten verkostotapaamisiin Savonlinnassa ja Mikkelissä.