SATAKUNNAN EDUNVALVONNAN KÄRKIHANKKEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNNAN EDUNVALVONNAN KÄRKIHANKKEET"

Transkriptio

1 1 SATAKUNNAN EDUNVALVONNAN KÄRKIHANKKEET SATAKUNTALIITTO 2002 Sarja A:262

2 2 Satakuntaliiton monistamo Pori 2002 Painos 1000 kpl

3 3 SATAKUNNAN EDUNVALVONNAN KÄRKIHANKKEET Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Satakunta tarvitsee edelleen kehityspanoksia Maakunnan kärkihankkeet edenneet Maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeiden tarkoitus SATAKUNNAN YLEISET ALUEPOLIITTISET TAVOITTEET KOULUTUS, TUTKIMUS JA TEKNOLOGIAN SIIRTO Yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus valtiolle Yliopistotasoisen koulutuksen laajentaminen ja kehittäminen Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen kehittäminen Porin yliopistokeskuksen nykyisten koulutusalojen vahvistaminen Muut yliopistotasoisen koulutuksen hankkeet Satakunnan ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan edelleen vahvistaminen Osaamiskeskusten ja teknologiakeskittymien kehittäminen YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Satakunnan Järvikeskus Selkämeren kansallispuisto Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston opastuskeskus Lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskus Satakuntaan LIIKENNEHANKKEET Tampere Pori rautatien tasoristeysten poisto Tieverkon kehittämishankkeet Valtatie 8 Pori-Söörmarkku Valtatie 12 Rauman sisääntulo Tieverkon kokonaisrahoitushankkeet Valtatie 2 Pori-Vihti Valtatie 8 Turku-Rauma-Pori-Merikarvia Kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki Meriväylät Rauman väylä Porin väylä VARUSKUNNAT Säkylän varuskunta Niinisalon varuskunta KÄRKIHANKE-ESITYKSET

4 5 1 JOHDANTO 1.1 Satakunta tarvitsee edelleen kehityspanoksia Satakunnan maakunnan kehittäminen edellyttää paitsi omaehtoista kuntien ja yritysten toimintaa myös valtion ja Euroopan unionin panostuksia. Satakuntaan kohdentuu valtion budjettitalouden toimintamenoista asukasta kohden laskettuna kolmanneksi vähiten kaikista maakunnista. Tehtävittäin valtion toimintamenoja tarkasteltaessa voidaan todeta, että asuminen ja yhdyskuntapalvelut -nimikkeen alla Satakunta saa kaikkein vähiten rahoitusta. Liikenneministeriön toimiala kuuluu yhdyskuntapalveluihin. Satakunnan kehittäminen ei perustu valtion tukeen, mutta maakuntaan on kohdennettava oikeudenmukainen osuus voimavaroista. Valtion menot maakunnittain ilman investointeja vuonna 2000 Itä-Uusimaa Päijät-Häme SATAKUNTA Etelä-Karjala Kymenlaakso Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa KOKO MAA Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Ahvenanmaa euroa / asukas Lähde: Tilastokeskus

5 6 Maakunnan keskeisimmät ongelmat ovat maan keskiarvoa korkeampi työttömyys ja muuttotappio. Myös bruttokansantuotteen kasvu hidastui vuonna 2001 ja ennusteiden mukaan tuotannon kasvu Satakunnassa on vuonna 2002 yksi prosentti, kun se koko maassa on kaksi prosenttia. Työttömät työnhakijat ja työttömyysaste Satakunnassa ja koko maassa v asti Vuosi Satakunta Koko maa Erotus Yht. % % %-yksikköä ,1 9,2 1, ,7 19,6 2, ,5 18,8 0, ,1 16,4 1, ,8 13,9 2, ,7 11,7 3,0 Vuoden 2001 ja 2002 alkuvuoden aikana Satakunnassa työttömien määrä väheni hieman nopeammin kuin maassa keskimäärin. Viime vuosina työttömien keskimääräinen lukumäärä on vuosittain vähentynyt runsaalla tuhannella. Vuoden 2001 aikana maakunnan muuttotappio lieveni 1400 asukkaan tappiosta 1100 tasoon. Maakunnan vetovoima on lisääntynyt, mikä ilmenee tulomuuton selvänä lisäyksenä. Korkea-asteen koulutuksen laajentuminen, yliopistollisten koulutuspaikkojen nousu ja moninaiset yliopistollisen toiminnan kerrannaisvaikutukset ovat osaltaan olleet vaikuttamassa näin nopeasti nähtävillä oleviin tunnusmerkkeihin. Väestönmuutokset ja väkiluku seutukunnittain 1995 ja 2001 Porin seutukunta Väestö Kokonais- Luonn. väestönmuutos Muuttoliike muutos Synt. Syntyneet Kuolleet Kokonais- Maassamuutto enem. lkm lkm muuttol. Netto Kunnasta Kuntaan * Rauman seutukunta * Kaakkois-Satakunta * Pohjois-Satakunta Satakunta 2001* * * ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, Väestö 1996:8, 2002:1 Satakunnan sisällä seutukuntien ja kuntien keskinäiset erot useimmilla kehittyneisyyttä mittaavilla indikaattoreilla ovat verrattain suuret. Satakunta, jossa vientiteollisuuden asema on vahva, on altis kansainvälisille suhdanteille. Maakunnan pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää, että Suomen valtio ja Euroopan Unioni panostavat Satakuntaan. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Satakunnassa vuosina Aloittaneet Lopettaneet Erotus Yhteensä Vuoden 2000 lopussa oli Satakunnassa yritystä.

6 7 1.2 Maakunnan kärkihankkeet edenneet Satakunnan keskeiset kehittämishankkeet ovat edenneet. Yliopistotasoisen koulutuksen kehittämisessä oli merkittävä askel ylioppilaspohjaisen sisäänoton alkaminen teknillisellä, kauppatieteellisellä ja humanistisella alalla. Satakunnan ammattikorkeakoulu nimettiin vuonna 2001 yhdeksi neljästä aluekehityksen huippuyksiköstä. Porin ammattilentäjien oppilaitoksesta tehtiin myös päätös vuoden 2001 aikana. Porissa on alkanut myös Tampereen yliopiston alainen hyvinvointitutkimus. Satakunnan osaamiskeskus, jonka osaamisaloina ovat etäteknologia ja materiaalitekniikka, on toteuttanut projekteja noin 13,5 miljoonalla eurolla. Osana osaamiskeskuksen toimintaa on valmisteltu lähialueyhteistyöhön ja pohjoiseen ulottuvuuteen liittyen laaja hanke Kaliningradin alueen kanssa, johon liittyy IT -alan tutkija- ja opiskelijavaihtoa. Pohjoisen ulottuvuuden foorumi on vuoden 2002 syksyllä Porissa. Satakunnassa toteutetaan myös elintarviketalouden osaamiskeskusohjelmia osana Seinäjoen elintarviketalouden osaamiskeskusta (sivupiste Satafood Huittisissa) ja verkostoitunutta valtakunnallista elintarviketalouden osaamiskeskusta (solmukohta Pyhäjärvi-instituutissa Eurassa) Satakunnassa. Valtioneuvosto on nimennyt Porin ja Rauman seudut aluekeskuksiksi. Aluekeskuksien ohjelmatyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Myös muissa seutukunnissa eli Kaakkois-Satakunnassa ja Pohjois-Satakunnassa kuntien seudullinen yhteistyö on tiivistynyt. Merkittävä päätös oli myös hätäkeskuslaitoksen sijoittaminen Poriin. Päätös oli ensimmäinen valtion toimintojen uudelleen sijoittamispäätös Paavo Lipposen toisen hallituksen aikana. Liikennehankkeista valmistuu syksyllä 2002 valtatien 2 nelikaistaistus välillä Pori-Ulvila. Porin lentokentän kiitoradan pidennys valmistui vuonna Maakunnan varuskuntien rakennushankkeet ovat edenneet. Niinisalon varuskunnan uusi ruokalarakennus otettiin käyttöön. Maakunnan kärkihankkeista eivät ole edenneet tasoristeysten poisto Tampere-Pori -radalla (25 milj.euroa), valtatie 8 välillä Pori-Söörmarkku (14 milj. euroa) ja valtatie 12 Rauman sisääntulo (12 milj. euroa). 1.3 Maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeiden tarkoitus Satakuntaliitossa maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeilla tarkoitetaan sellaisia tavoitteita ja yksittäisiä hankkeita, joista päätetään maakunnan ulkopuolella lähinnä valtioneuvostossa, eduskunnassa ja Euroopan unionin päätöksentekoelimissä. Hankkeista päätetään poliittisella tasolla ja niiden toteuttamiseen pyritään myös vaikuttamaan paitsi asiaperustein myös poliittisin keinoin. Maakunnallisten edunvalvonnan kärkihankkeiden lisäksi maakunnassa toteutetaan osana aluekehitystyötä satoja pienempimuotoisia hankkeita alueviranomaisten ja Satakuntaliiton päätöksillä, kuntien ja yritysten omina päätöksinä sekä osana EU-ohjelmien toteuttamista. Kärkihankelistaukseen ei ole otettu mukaan aluekehitystyön piiriin kuuluvia hankkeita. Mm. useita kulttuuriin, matkailuun, ympäristöön ja teknologian siirtoon liittyviä hankkeita voidaan edistää ja toteuttaa aluekehitysvaroin. Satakuntaliitto on pyytänyt esityksiä maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeiksi jäsenkunniltaan, valtion alueviranomaisilta, oppilaitoksilta, elinkeinoelämän ja palkansaajien järjestöiltä sekä muilta sidosryhmiltä. Esityksiä tuli mennessä n. 50 eri taholta. Esitykset ovat tämän julkaisun liitteenä. Satakunnassa on käynnissä myös muita aluekehitykseen ja aluepolitiikkaan liittyvien ohjelmien valmistelua ja toteuttamista. Vuoden 2003 keväällä hyväksytään pitkän tähtäimen toimintalinjauksena maakuntasuunnitelma ja syksyllä 2003 uuden aluekehityslain mukainen maakuntaohjelma, jossa määritellään lyhemmän tähtäimen kehittämisen painopisteitä ja hankekoreja. Maakunnassa toteutetaan myös Porin ja Rauman seudun aluekeskusohjelmia sekä osaamiskeskusohjelmia, joiden rahoituksella osa esitetyistä hankkeista saadaan vireille. Kärkihankkeiden valintaa on valmisteltu Satakuntaliiton maakuntahallituksen asettamassa edunvalvontapoliittisessa neuvottelukunnassa, johon kuuluvat maakuntahallituksen poliittisten ryhmien edustajat sekä suurimpien puolueiden piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat. Kärkihankkeista on lisäksi neuvoteltu seutukuntien edustajien kanssa erillisessä seminaarissa ja kahdessa neuvottelussa. Lisäksi maakuntahallitus on käsitellyt kärkihankkeiden valmistelua kolmessa kokouksessaan ja iltakoulussaan. Maakuntavaltuusto on käynyt kärkihankkeista evästyskeskustelun Kärkihankkeet hyväksyttiin maakuntavaltuustossa

7 8 2 SATAKUNNAN YLEISET ALUEPOLIITTISET TAVOITTEET Satakunnan aluekehityksen tavoitteita ovat maakunnan työllisyyden parantaminen ja muuttotappion vähentäminen. Kehittämisen strategia perustuu osaamisen tason nostamiseen, teknologian siirtoon, ympäristön ja kulttuuripalvelujen parantamiseen sekä toimivaan liikenneverkkoon. Maakunnan kehitykselle on myös tärkeää toimivat tietoliikenneyhteydet. Alueelliseen kehitykseen voidaan vaikuttaa mm. alueviranomaisten päätöksin, EU-ohjelmilla sekä oppilaitosten, yritysten ja kuntien välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Vaikka aluekehitys ei ole nykyään valtion rahojen anelua, Satakunnalla on oikeus vaatia oikeudenmukainen osuus valtion määrärahoista. Merkittävä tavoite on, ettei valtion toimintoja ja olemassa olevaa koulutus- ja palveluverkkoa supisteta. Satakunnan maakunnan keskeisin tavoite aluepolitiikassa on sekä valtion että EU:n voimavarojen alueellisessa jaossa oikeudenmukainen osuus yhteisistä varoista. Tavoite koskee niin kuntien valtionosuuksia ja kunta-valtio suhdetta kuin yksittäisiin hankkeisiin ja toimintoihin liittyvää rahoitusta. Kansallisessa aluepolitiikassa Satakunnan tavoitteena on, että koko maakunta on tulevaisuudessakin kansallisten tukialueiden piirissä eli yritykset voivat hyödyntää täysimääräisesti yritystukia. Euroopan unionin alueja rakennepolitiikassa tavoitteena on, että vuoden 2006 jälkeen koko maakunnassa voidaan edelleen toteuttaa EU-osarahoitteisia hankkeita. Maatalouspolitiikassa keskeisin tavoite on turvata artikla 141 mukaisten kansallisten vakavien vaikeuksien tukien jatkuminen. Satakunnassa on myös valmiuksia ja tahtoa erilaisten toiminnallisten ja hallinnollisten kokeilujen käynnistämiseen. Kokeilut voivat liittyä yritysten välillisten työvoimakustannusten vähentämiseen, arvonlisäveron alentamiseen, tietoliikenteen kehittämismalleihin, uudenlaisiin aluehallintomalleihin tai kokeiluihin kuntien palvelutuotannossa. Kokeilut voivat liittyä myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja työelämän tarpeiden tehokkaampaan ennakointiin. Yksittäiset kokeilut tulee suunnitella yhdessä kuntien, alueviranomaisten ja ministeriöiden kesken. Myös monet valtakunnalliset ratkaisut, kuten päättäminen energiatuotannon eri vaihtoehdoista, vaikuttavat Satakunnan kehittämiseen. Mikäli Suomeen rakennetaan lisää ydinvoimaa, on Satakuntaliitto esittänyt uuden voimalaitoksen sijoituspaikaksi Eurajoen Olkiluotoa. Myös maakaasuverkon ulottaminen Satakuntaan on selvitettävänä. Maakunnan rannikko on myös erinomainen tuulivoiman sijoituspaikka. Merkittävä osa kuntien ja muiden tahojen esittämistä hankkeista voidaan toteuttaa EU-ohjelmien rahoituksella. Tällaisia hankkeita ovat useat yritystoimintaan, teknologiaan sekä kulttuuriin, matkailuun ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät hankkeet. Osa asioista taas päätetään eri viranomaisten ja tahojen omassa päätöksenteossa. Seuraavassa on valittu konkreettisia hankkeita, jotka perustuvat Satakuntaliiton kehittämisen painopisteisiin eli koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen, ympäristöön, kulttuuriin, yhteysverkkoon ja varuskuntien kehittämiseen. Kansallisessa ohjelmallisessa aluepolitiikassa tavoitteena on Porin ja Rauman seutujen aluekeskusohjelmien tavoitteiden edistäminen ja Kaakkois-Satakunnan pääseminen yhdessä Vammalan seudun kanssa aluekeskusohjelman piiriin. Maakuntaohjelman mukaisten toteuttamissuunnitelmien esitysten tulee vaikuttaa myös käytännössä valtion talousarvion valmisteluun. Valtion hallinnon kehittämisessä tulee satakuntalaista aluehallintoa edelleen vahvistaa. Maakuntaan tulee perustaa oma ympäristökeskus, Satakunnan TE- keskukseen tulee perustaa kokeiluluontoisesti koulutusosasto ja perustaa maaseutuosaston yhteyteen kalatalousyksikkö. Valtion toimintojen uudelleen sijoittamisessa Satakunta tulee ottaa huomioon mm. Suomen ympäristökeskuksen, alueellisten museokeskusten, maaseutuviraston ja muiden mahdollisten toimintojen uudelleen sijoittamisessa.

8 9 3 KOULUTUS, TUTKIMUS JA TEKNOLOGIAN SIIRTO Satakunnan menestys perustuu ennen kaikkea osaamisen tason nostoon ja tutkimustiedon siirtämiseen yrityksille. Koulutuksessa ovat keskeisiä yliopistotasoinen koulutus, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen koulutus. Kaiken koulutuksen keskeisenä tavoitteena on kohdentua sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä työelämän tarpeisiin. Koulutuksen kehittämisessä on toisen asteen koulutuksella ja ammattikorkeakouluilla suuri merkitys. Yritysten ja julkishallinnon työvoiman tarpeiden turvaaminen sekä ammatillisen koulutuksen kehittämis- ja tutkimustoiminta luovat edellytyksiä aluekehitykselle. Vaikka Satakunnan koulutuksen kärkihankkeet tässä asiakirjassa liittyvät korkeakoulutasoiseen koulutukseen, Satakuntaliitto korostaa toisen asteen koulutuksen merkitystä alueellisessa kehitystyössä. 3.1 Yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus valtiolle Satakunnan yliopistotasoisen koulutuksen kehittämisessä on vuoden 2001 aikana edetty merkittävällä tavalla. Porin yliopistokeskuksessa käynnistyi ylioppilaspohjainen koulutus DI-koulutuksessa (sisäänotto 60 opiskelijaa) Tampereen Teknillisen korkeakoulun toimesta, kauppatieteiden maistereiden koulutuksessa (35 opiskelijaa) Turun Kauppakorkeakoulun toimesta ja humanistinen koulutus (41 opiskelijaa) Turun yliopiston toimesta. Lisäksi yliopistokeskuksessa on muuntokoulutusta sekä vireää täydennyskoulutustoimintaa. Lisäksi Porissa ja Raumalla toimii Turun Yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sekä Porissa Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, joita on kehitetty EU-osarahoitteisin hankkein. EU-ohjelmilla on tuet-u myös Tampereen yliopiston hyvinvointitutkimusta Porissa. Opetusministeriön korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä on esittänyt joulukuussa 2001, että nykyisin pääosin kuntien ja EU-ohjelmien rahoituksella toteutettava Porin yliopistokeskuksen koulutus siirtyy valtion kustannettavaksi vuonna Vuosina on tärkeää, että opetusministeriölle irrotetaan tavoite 2 -ohjelmasta riittävät myöntövaltuudet yliopistotasoisen koulutuksen rahoitukseen, kuten Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä on esittänyt. Satakuntaliiton keskeisin tavoite on, että Satakunnassa toteutettava yliopistotasoinen koulutus rahoitetaan valtion vuoden 2004 talousarviosta emäkorkeakoulujen talousarvioissa ja asiasta sovitaan opetusministeriön ja emäkorkeakoulujen tulossopimuksissa. Tavoite koskee Tampereen teknillisen korkeakoulun DIkoulutusta, Turun kauppakorkeakoulun KTM - koulutusta, Turun yliopiston humanistista koulutusta, Tampereen yliopiston hyvinvointitutkimusta ja Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskusta. 3.2 Yliopistotasoisen koulutuksen laajentaminen ja kehittäminen Yliopistotasoisen koulutuksen kehittämisessä on tavoitteena ensisijaisesti vahvistaa olemassa olevaa koulutusta ja tutkimusta ja toissijaisesti käynnistää uusia koulutusaloja Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen kehittäminen Rauman opettajankoulutuslaitoksen kehittäminen osana valtakunnallista ja alueellista osaajaverkostoa edellyttää, että oppilaitoksella on valmiudet reagoida ja vastata ajankohtaisiin koulutus- ja tutkimustarpeisiin ja kehittämishaasteisiin. Yhtenä osana kehittämistyötä on pätevöittämiskoulutus, jota järjestetään lastentarhanopettajille. Pätevien erityislastentarhan-opettajien vaje on suuri ja tarve pysyvä. Tähän samoin kuin käsityön tutkijakoulun käynnistämiseen ja käsityön verkkomuotoisen sivuaineopetuksen tarjoamiseen on varauduttu Turun yliopiston ja opetusministeriön tulossopimuksessa vuosille Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutus- ja tutkimushankkeen avulla pyritään vastaamaan mm. valtakunnalliseen liikunnanopettajien vajaukseen. Suunnitelmiin sisältyy liikunnan sivuaineopintojen käynnistyminen, mikä liittyy tavoitteeseen perustaa kasvatustieteiden, lääketieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sekä Paavo Nurmi keskuksen yhteistyönä lasten ja nuorten liikunnan ja terveellisen elämäntavan tutkimusyksikkö. Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutus- ja tutkimushankkeelle on haettu opetusministeriön hankerahoitusta vuodelle Rauman opettajankoulutuslaitoksella on lisäksi lukuisia muita hankkeita, joiden edistämiseen tarvitaan taloudellista tukea. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tar-

9 10 koituksenmukaista on esimerkiksi kehittää yhteistyö niin Turun yliopiston muiden tiedekuntien kuin Satakunnassa toimivien toisten yliopistojen kanssa. Tätä tulee tehdä mm. sivuaineopintojen osalta. EU-osarahoituksen turvin on käynnissä opetus- ja kasvatusalan kehittämiskeskuksen toimintamahdollisuuksia selvittävä projekti. Rauman opettajankoulutuslaitoksen kehittämis- ja tutkimushankkeisiin tulee vuosittain varata valtion talousarvioon riittävät määrärahat Porin yliopistokeskuksen nykyisten koulutusalojen vahvistaminen Yliopistotasoisessa koulutuksessa on lisäksi tavoitteena opiskelijoiden sisäänoton lisääminen teknillisellä, kaupallisella ja humanistisella alalla, tutkijakoulutuksen lisääminen sekä taideteollisen korkeakoulun toiminnan laajentaminen Satakuntaan. Teknillisessä koulutuksessa on tavoitteena materiaalitekniikan opetus- ja tutkimustoiminnan käynnistäminen Porin yliopistokeskuksessa. Yhteiskuntatieteellisessä koulutuksessa on tavoitteena käynnistää Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden avoin korkeakouluopetus ja myöhemmin tutkintoon johtava koulutus Muut yliopistotasoisen koulutuksen hankkeet Virtuaaliyliopistotoiminnan mahdollisuuksia Pohjois- Satakunnassa selvitetään yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston kanssa. Esiselvityksen valmistuttua tehdään konkreettisia toimenpide-esityksiä. Satakunnan tavoitteena on myös lääkärien perusterveydenhuollon ja erikoistumiskoulutuksen aloittaminen ja opetusterveysaseman perustaminen Poriin, josta on sovittu Turun yliopiston kanssa. Teknillisen tutkimuksen puolella tavoitteena on Tampereen teknillisen korkeakoulun Rauman tutkimusyksikön toiminnan vakinaistaminen ja puettavan teknologian professuurin perustaminen Kankaanpään puettavan teknologian tutkimuskeskuksen yhteyteen. Maakunnan tavoitteena on myös vahvistaa geologista tutkimusta maakunnassa. Ympäristötutkimuksessa tavoitteena on vahvistaa Satakunnan ympäristöntutkimuskeskusta lisäämällä vakituisessa virkasuhteessa olevien tutkijoiden määrää ja lisäämällä tutkimuskeskuksen kansainvälisiä hankkeita. Tavoitteena on lisäksi taiteen kandidaatin tutkintoon tähtäävän koulutuksen aloittaminen avoimen yliopistokoulutuksen periaatteella Nakkilassa Länsi-Suomen TVja elokuvakeskus Villilässä yhteistyössä Lapin Yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa. 3.3 Satakunnan ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan edelleen vahvistaminen Satakunnan ammattikorkeakoulu nimettiin vuonna 2001 yhdeksi neljästä aluekehityksen huippuyksiköstä Suomessa. Ammattikorkeakoulun toimiminen viidellä paikkakunnalla vaikuttaa välittömästi eri seutujen yritysten ja julkisyhteisöjen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulussa ovat käynnistyneet myös ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden sekä hyvinvointiteknologian jatkotutkinnot, joihin liittyy myös erillisiä kehittämishankkeita. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä (SAMK ja DIAK) tavoitteena on jatkotutkintojen määrän lisääminen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen vahvistaminen. Jatkotutkintokoulutusta pyritään saamaan erityisesti kaupan ja hallinnon alalle. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamisessa on lähtökohtana Satakunnan maakunnallinen teknologiastrategia, Porin ja Rauman aluekeskusohjelmat, muut seudulliset strategiat sekä Satakunnan Makropilotin jatkotoimiin liittyvät hankkeet. Ammattikorkeakoulu on vahvasti sitoutunut maakunnallisiin ja seudullisiin strategioihin. Satakunnan ammattikorkeakoulun kehittämisen painopisteitä ovat automaatio, elektroniikka, energia- ja ympäristö, tietoliikenne, gerontologia, hyvinvointiteknologia, kuvataide, kansainvälinen liiketoiminta, sähköinen kaupankäynti ja verkkoliiketoiminta sekä yrityskiihdyttämö. 3.4 Osaamiskeskusten ja teknologiakeskittymien kehittäminen Satakuntaan on vuonna 2001 hyväksytty laajapohjaisesti valmisteltu teknologiastrategia, jonka mukaan teknologian siirrossa keskitytään erityisesti informaatio- ja tietoliikenneteknologian mukaan lukien hyvinvointiteknologian, automaation ja elektroniikan tuotantoteknologian hyödyntämiseen teollisessa toiminnassa. Satakunnassa toimii osaamiskeskittymiä, joissa yliopistot, ammattikorkeakoulut, aluehallinto, kunnat ja yritykset yhdessä kehittävät huippuosaamista maakunnassa. Prizztech hallinnoi Satakunnan etäteknologian ja

10 11 materiaalitekniikan osaamiskeskusta, joka on valtioneuvoston nimeämä osaamiskeskus. Osaamiskeskuksen siemenrahoitus rahoitetaan EU:n tavoite 2 -ohjelmasta. Satakunnassa on määrätietoisesti kehitetty maakunnan innovaatioympäristöä. Teknologian siirtoon ja osaamiskeskuksiin liittyvää kehittämistoimintaa on rahoitettu pääosin EU-ohjelmilla. Osaamiskeskusten vahvistamiseen ja teknologian siirtoon tarvitaan tulevaisuuspaketin kaltainen alueellinen teknologiaraha, jolla maakunnan ja seutujen osaamisen tasoa voidaan nostaa. Seudullisesti Porin seudulla on painopisteenä hyvinvointi-teknologia ja automaatio, Rauman seudulla automaatio- ja elektroniikka, Kaakkois-Satakunnassa elintarvikkeiden tuotekehitys ja ympäristöteknologia sekä Pohjois-Satakunnassa puettava teknologia. Aluekeskusohjelmassa on konkreettisina tavoitteina Rauman seudulla eri toimialojen yritysklinikoiden kehittäminen, joista päätöksiä on jo tehty metallin ja elintarviketalouden osalta. Seinäjoen elintarvikealan osaamiskeskuksella on toimintoja Kaakkois-Satakunnassa, jossa Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Satafood ry kehittävät elintarviketalouden osaamista. Satakunta on mukana myös verkostoituneessa elintarvikealan osaamiskeskuksessa ( ELO), jossa solmukohtana on Pyhäjärvi-instituutti Eurassa. Elintarvikealan osaamisen kehittäminen perustuu myös pääsääntöisesti EU-rahoitukseen. Tuotekehityksen kautta on syntynyt maakunnan yrityksiin uusia tuotteita ja huippuosaamista. Osana Tampereen Teknillisen Korkeakoulun tutkimustoimintaa on Raumalla käynnistynyt uutta teknologiaa (elektroniikka) edustava sulautettujen järjestelmien tutkimusyksikkö. Toiminnan käynnistämiseen on myönnet-ty avustuksia tulevaisuuspaketista ja EU:n tavoite 2 ohjelmasta. Satakuntalaisten osaamiskeskittymät ovat jo vaikuttaneet yritystoiminnan kehitykseen ja mm. TEKES in tutkimusrahoitus on lisääntynyt maakunnassa. Pitkäjänteiselle kehittämiselle on kuitenkin esteenä vuosittaiset EUrahoituspäätökset, joiden varassa useimpien yksiköiden toiminta on. Teknologian kehittämiselle ja erilaisten osaamiskeskittymien toiminnan turvaamiseksi tulisi valtion talousarvioon varata erillinen määräraha. Satakunnan tavoitteena on, että Satakunnan ja muiden kasvukeskusten ulkopuolisten maakuntien osaamiskeskittymiä varten valtion talousarvioon varattaisiin erillinen 20 miljoonan euron määräraha, josta Satakuntaan kohdistetaan vuosittain 2 miljoonaa euroa osaamiskeskusten ja osaamiskeskittymien perusrakenteiden ylläpitämiseen. Määrärahan käytöstä yksityiskohtaiset päätökset tekisi maakunnan liitto. Satakunnan keskeisenä tavoitteena on lisäksi osaamiskeskusohjelman osaamisalojen laajentaminen biotekniikkaan ja ympäristöön. Maakunnassa varsinaisia toimijoita ovat Satafood ja Pyhäjärvi-instituutti, jotka verkottuvat alan yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Satakunta on ollut myös saumattomien hoitoketjujen kokeilualue. Makropilotti - hankkeessa pyrittiin tietotekniikan avulla etsimään uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja terveydenhuollossa. Saumattomien hoitoketjujen kehittämistyötä jatketaan maakunnassa Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Prizztech:in yhteistoimintana. Satakunta on verkottunut sosiaalialan osaamiskeskuksessa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen kanssa. Sosiaalialan osaamiskeskuksella on yhtymäkohtia Tampereen yliopiston hyvinvointitutkimukseen, saumattomien hoitoketjujen kehittämiseen ja Turun yliopiston Rauman Opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatukseen. Kankaanpäässä on käynnistynyt puettavan teknologian kehitysyksikkö, joka on perustunut erityisesti Reima- Tutta OY:n ja Kankaanpään kaupungin yhteistyöhön. Älyvaatteiden tuotekehitysyksikön perustamiseen ja toimintaan on myös myönnetty EU-osarahoitteisia avustuksia.

11 12 4 YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Viihtyisä, virikkeellinen ja turvallinen asuinympäristö on maakunnan vetovoiman ja samalla aluekehityksen avaintekijöitä. Maailmanperintökohteiden ja muiden kansainvälisesti arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonympäristöjen merkitys maakunnan vetovoimaisuuden, identiteetin sekä matkailun kehittämisessä tunnustetaankin yleisesti ja niiden kunnossapitoon, kehittämiseen ja markkinointiin panostetaan. Vesistöjen tilan parantamiseksi on solmittu ohjelmasopimus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Satakunnan TE -keskuksen ja Satakuntaliiton kesken. Kulttuuriin, matkailuun ja ympäristöön liittyviä hankkeita on edistetty erityisesti EUohjelmilla. Suomessa on viisi sellaista yleismaailmallista arvoa omaavaa kulttuuriperintökohdetta, jotka on liitetty UNESCO:n maailmanperintölistalle. Kohteista kaksi sijaitsee Satakunnassa ja ne ovat Sammallahdenmäki Lapissa ja Vanha Rauma. Maailmanperintökohteiden hoito ja kunnostus kuten myös opastusrakenteiden ja monikielisten esitteiden tuottaminen ovat Satakunnassa pääsääntöisesti olleet maailmanperintökohteiden sijaintikuntien vastuulla. Museovirasto on voinut osallistua kuluihin Sammallahdenmäen kohdalla vain omien toimintamäärärahojensa puitteissa. Kohteiden kunnostukseen ja jatkuvaan hoitoon kaivataan valtion erillisrahoitusta. 4.1 Satakunnan Järvikeskus Vesistöjen rehevöityminen on ongelma, joka myrkyllisten leväkukintojen, haju- ja makuhaittojen sekä järvien virkistyskäyttöarvon laskun myötä muuttuu yhä konkreettisemmaksi. Lähivuosina yhä useampi vesistö on kunnostuksen ja vesiensuojelutoimien tarpeessa. Hankkeet tarvitsevat koordinointia, neuvontaa, koulutusta, apua rahoituksen hakemisessa, näkemystä vesistöjen kokonaisvaltaisesta suojelusta, tietoa vesistötutkimuksesta sekä apua paikallisten asukkaiden ja mökkiläisten aktivoimisessa vesiensuojelutyöhön. Tarpeet neuvonnalle ja sisävesiin liittyvälle osaamiselle lisääntyvät tulevaisuudessa, kun ympäristönsuojelulaki ja valmisteilla oleva haja-asutuksen jätevesiä koskeva asetus velvoittavat kuntia entistä tehokkaampaan hajaasutuksen jätevesien käsittelyyn. Lisäksi EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa viranomaisia tarkkailemaan vesistöjen biologisia muuttujia. Satakunnan Järvikeskus on osaamiskeskittymä, jossa voidaan hyödyntää Pyhäjärven suojeluprojektin pitkää kokemusta vesistöjen kokonaisvaltaisesta kunnostus- ja suojelutyöstä. Pyhäjärven suojelurahasto perustettiin vuonna 1995 ja parhaillaan on meneillään toinen toimi-

12 13 kausi Rahaston tehtävänä on turvata Pyhäjärven rehevöitymiskehityksen pysäyttävät suojelutoimet. Suojelutoimien jatkumiseen ja jo saavutetun, kansainvälisessä mittakaavassakin merkittävän ydinosaamisen pysymiseen ja jatkohyödyntämiseen on panostettava tulevaisuudessa. Pyhäjärven kokemuksia voidaan hyödyntää Satakunnan muissa vesistöjen kunnostushankkeissa, joissa neuvonnan ja ohjauksen tarve on suuri. Tähän tarkoitukseen ollaan perustamassa Satakunnan Järvikeskusta. Se on merkittävä käytännön toimija Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Satakuntaliiton ja Satakunnan TE -keskuksen organisoimassa Satakunnan vesistöjen parantamisohjelmassa. Satakunnan järvikeskuksen toiminnan painopistealueet ovat rehevöityneiden vesistöjen kokonaisvaltainen kunnostus, asukaslähtöinen vesiensuojelutyö ja neuvonta (mm. valtakunnallinen vesiensuojelukummiverkosto, joka on käynnistetty vuonna 2001), tutkimustoiminnan edistäminen, eri toimijatahojen välisen yhteistyön lisääminen sekä koulutus. 4.2 Selkämeren kansallispuisto Selkämeren kansallispuistoehdotus käsittää ulkosaariston nauhan Kustavin Seksmiilarin vesiltä Luvian Säppiin sekä lisäksi Rauman kaupungin omistamaa sisäsaaristoa Rauman edustalta. Selkämeren saariston luonto vaihtelee karuista ulkoluodoista sisäsaariston reheviin lehtoihin. Selkämeren kansallispuiston perustamiseen tähtäävän hankkeen tavoitteena on merkittävän luontonähtävyyden esilläpito sekä luontotuntemuksen ja harrastuksen lisääminen. Tällaisena sillä on tärkeä rooli etenkin Rauman, Eurajoen ja Luvian matkailun kehittämisessä. Kansallispuistostatus ja puistoon kuuluvat palvelut ovat matkailuelinkeinon edistämisen väline samalla kun puiston suojelua ohjelmoidaan suotuisalle tasolle. Alueella on paikallisesti panostettu ja panostetaan edelleen kansallispuistotasoisten palveluiden luomiseen. Selkämeren kansallispuistohanke on ympäristöministeriön valmistelussa ns. ratkaisua odottavien kohteiden listalla. Järvikeskuksen toimintaa valmistellaan Euran kunnan hallinnoimassa esiselvityshankkeessa ja toiminta käynnistyy sekä täsmentyy aluksi hankerahoituksella asteittain vuonna 2002.

13 Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston opastuskeskus Kokemäen ja Huittisten kaupunkien alueella sijaitseva Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto käsittää laajoja Rannikko-Suomen keidassuovyöhykkeeseen kuuluvia suoalueita ja matalan, rehevän Puurijärven. Kansallispuisto on erityisen tunnettu linnuistaan. Alue kiinnostaa niin asiantuntijoita kuin matkailijoitakin. Metsähallitus on rakentanut kansallispuistoon useita lintutorneja ja kulkuyhteyksiä, mutta Metsähallituksen käytettävissä olevat niukat resurssit eivät ole riittäneet alueella tarvittavan opastuskeskuksen rakentamiseen. Opastuskeskuksella olisi maakunnan ja seudun matkailua kehittävä vaikutus. Keskuksen toiminnan ylläpitäjiksi on tarkoitus etsiä eri toimijoita ( yritykset, kunnat ). Tavoitteena on, että valtion lähivuosien investointiohjelmaan voitaisiin ottaa mukaan tarvittavat määrärahat Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kehittämiseen liittyvän opastuskeskuksen rakentamiseen alueelle. 4.4 Lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskus Satakuntaan Verkosto koostuisi mm. seuraavista yksiköistä: - Rauman OKL - Satakunnan hyvinvointikeskus - Porin korkeakouluyksikön humanistinen koulutus - Satakunnan ammattikorkeakoulu - Länsi-Suomen humanistinen ammattikorkeakoulu - Pori Dance Company - Porin Taidemuseon lasten päivähoidon työpaja - Rauman Taidemuseon lastenkulttuuriprojekti - Kulttuuritalo Annankatu 6 - TALLI-projekti - Satakunnan Elävän Kuvan Keskus - Kulttuuritalo TOIVO - Euran esihistoriahanke Lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskus toteutetaan määräaikaisena verkostomuotoisena hankkeena. Hankkeen toteuttamiseksi esitetään myönnettäväksi määrärahat Satakunnan taidetoimikunnalle. Hankkeen kustannukset kokonaisuudessaan ovat 1,5 miljoonaa euroa. Kulttuurin merkitys on ensisijaisen tärkeä ihmisten hyvinvoinnille. Se on myös keskeinen tekijä alueellisen vetovoiman kannalta. Lasten ja nuorten kulttuurin edistäminen ja vahvistaminen on lisäksi merkittävä osa kasvatustyötä. Lastenkulttuurityön pitää rakentua kahdelle tukipisteelle, jotka ovat harjoitettu yhteiskuntapolitiikka (lapsipolitiikka) ja kulttuuripolitiikka (laajasti ymmärrettynä sivistyspolitiikka). Satakunnassa on eri toimijoiden piirissä syntynyt huomattavan monipuolista lastenkulttuuriosaamista, jota voidaan hyödyntää eri puolella Suomea. Osaamista on perinteisen taide- ja kulttuurikasvatuksen piirissä sekä innovatiivisilla hoito- ja sosiaalialaa sivuavilla ja alueellista identiteettiä elvyttävillä alueilla. Verkostomaisen lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskuksen toiminta-ajatuksena on, että Satakunnan lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskus olisi verkosto, joka koostuu alueella toimivista koulutus- ja tutkimusyksiköistä, kulttuurilaitoksista ja eri taiteenalojen toimintayksiköistä. Satakunnan taidetoimikunnan tekemässä alustavassa lastenkulttuuri-kartoituksessa lähes 20 Satakunnan kuntaa on ilmoittanut halukkuutensa osallistua hankkeeseen.

14 15 5 LIIKENNEHANKKEET Liikenneverkko on keskeinen tekijä maakunnan, sen asukkaiden ja yritystoiminnan kannalta. Satakunnassa on aivan viimeisten vuosien aikana saatu kehitetyksi verkkoa kohtalaisen hyvin verrattuna edellisiin vuosikymmeniin. Seuraavassa on esitelty maakunnan keskeiset rautatie-, maantie- ja meriväylähankkeet. Maantieliikenteen tavoitteet on esitelty valtion talousarviokäytännön mukaisesti kahdessa osassa; kehittämishankkeet ja kokonaisrahoitushankkeet. Näiden ohella on turvattava riittävä rahoitus myös alemman asteen tiestölle. Erityisesti suurehkojen seututeiden rahoitus on ongelmallista, koska ne ovat valtakunnallisiksi kehittämishankkeiksi pieniä ja toisaalta tiepiirien perustienpidon nykyisiin rahoitusraameihin liian kalliita. Alemman asteen tiestöä koskevat tavoitteet on esitetty Turun tiepiirin ja Satakuntaliiton yhteisessä maakunnan tieverkon kehittämissuunnitelmassa, joka tarkistetaan ajan tasalle v Tampere Pori rautatien tasoristeysten poisto Tampere-Pori/Rauma radalla on saatu valmiiksi useita vuosia kestänyt suurimittainen perusparannus- ja sähköistystyö. Rataosa on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä. Sähköistys mahdollistaa teoriassa jopa 220 km/t nopeuden mutta nykyinen ratageometria alentaa tätä nopeutta. Kallistuvakorista Pendolino -junaa käytettäessä voidaan nopeutta kuitenkin nostaa perinteisiin juniin verrattuna. Tampere-Pori -rataosa on Rataverkko 2000 selvityksen mukaan v osa nopean liikenteen rataverkkoa. Matka-aika Helsinki-Pori on tuolloin 2.30 tuntia. Nopean liikenteen aloittamisen myötä tulee tarkasteltavaksi myös henkilöliikenteen käynnistäminen uudelleen välillä Rauma-Kokemäki. Liikenneturvallisuuden korostaminen on entistä tärkeämpää junaliikenteen nopeutuessa. Nopeuksien nostamisen edellytyksenä on, että rataosan tasoristeykset on muutettava eritasoristeyksiksi tai poistettava. Tasoristeysten poistuminen mahdollistaa näin investointien täysimääräisen hyödyntämisen nopealla liikenteellä saavutettavien aikavoittojen myötä ja parantaa merkittävästi tie- ja junaliikenteen turvallisuutta. VR on tehnyt v.1995 selvityksen pääratasuuntien tasoristeysten poistamisesta Sen mukaan Tampere-Pori -rataosalla on 91 poistettavaa risteystä. Tuolloisen tilanteen mukaan Satakunnan alueella välillä Kokemäki-Pori oli 52 tasoristeystä, yleisten teiden risteyksiä näistä oli yhdeksän. Perusparannuksen ja sähköistystöiden myötä joitakin tasoristeyksiä on poistettu. Koko Tampere-Pori -rataosan nopeuden noston kustannukset ovat noin 25 milj. euroa. Ratahallintokeskuksen tarkistetun rataverkko 2020-suunnitelman mukaan ei radanpidon nykyisellä rahoitustasolla ole kuitenkaan mahdollista saada junaliikenteen nopeuttamista toteutetuksi aiempien aikataulujen mukaisesti. 5.2 Tieverkon kehittämishankkeet Valtatie 8 Pori-Söörmarkku Satakunnassa tärkein kohde valtatiellä 8 on välityskyvyn lisääminen välillä Pori-Söörmarkku. Tieosa on voimakkaasti kuormittunut, n autoa/vrk. Tieosa välittää myös Järvi-Suomen suunnan valtatieliikenteen (Vt 23). Ruuhkien vähentämiseksi rakennetaan nykyisen valtatien länsipuolelle uusi yksiajoratainen valtatieosuus. Hanke on ollut pitkään vireillä ja siinä on vuosien mittaan suunniteltu useita erilaisia vaihtoehtoja. Nyt toteutettavaksi valittu malli on kustannuksiltaan alle puolet kalleimmasta versiosta. Hankkeen kustannusarvio on noin 14 miljoonaa euroa ja se tulee toteuttaa omana kehittämishankkeenaan. Tämä osuus sisältyy tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelman toiseen hankekoriin (toteutusajankohta v jälkeen) Valtatie 12 Rauman sisääntulo Valtatie 12 Raumalta Huittisten kautta Tampereelle ja edelleen Itä-Suomeen on mm. Rauman sataman maakuljetusyhteys, puunjalostusteollisuuden kuljetusväylä ja yhteys Pori-Helsinki valtatielle 2. Tien merkitystä tärkeänä kuljetusreittinä kuvaa suuri raskaan liikenteen osuus. Tiestä on osa parantamatta, tiepiirin tarveselvityksen mukaan se ei täytä nykyaikaiselle valtatielle asetettuja teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia. Tyypillisiä puutteita ovat tien kapeus ja mäkisyys; liikenteen sujuvuus kärsii jo nykyisillä liikennemäärillä. Rauman puoleisesta päästä se on ruuhkautunut. Valtatiellä 12 tulee rakentaa lisäkapasiteettia Raumalla sisääntuloväylälle ja kunnostaa Eura-Raijala osuus. Koko tieosuudella Rauma-Tampere-Kouvola tulee rakentaa ohituskaistoja ja eritasoja sekä riista-aitoja. Huittisten Sammun liittymän parantaminen sisältyy jo valtakunnalliseen eritasopakettiin, Sahkon liittymä toteutetaan perustienpidon rahoituksella.

15 16 Kiireellisin osuus on Rauman sisääntulon nelikaistaistus ja sataman maayhteyden parantaminen kaupungin läpi valtatielle. Kustannukset ovat noin 12 milj. euroa. 5.3 Tieverkon kokonaisrahoitushankkeet Valtatie 2 Pori-Vihti Valtatie 2 on Satakunnan ja pääkaupunkiseudun välinen pääväylä, joka yhdistää Satakunnan, lounaisen Hämeen ja Uudenmaan. Tielle on välille Pori-Vihti laadittu kehittämisselvitys, joka tähtää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden lisäämiseen sekä ympäristöhaittojen vähentämiseen. Kehittämisselvityksessä mainittujen hankkeiden toteuttamisella säilytetään valtatie kahden liikenteellinen tilanne tyydyttävänä seuraavan 15 vuoden ajan, vaikka liikenteen arvioidaan tällä aikaa kasvavan keskimäärin noin 20-25%. Tavoitteena on luvulla rakennetun valtatien modernisointi liikenteen ja ympäristön tarpeita vastaavaksi. Yhteysväliä on tarkasteltu kokonaisuutena ja vaikutusalueensa runkoväylänä. Toteutettavia parantamistoimia ovat mm. eritasoliittymät, risteysjärjestelyt, ohituskaistat sekä kevyen ja joukkoliikenteen järjestelyt. Tarkoitus on kokeilla myös uusia, liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, joiden kokemuksia hyödynnetään muulla päätieverkolla. Tällaisia ovat keskikaiteelliset ohituskaistat, uudet poikkileikkaukset, hirvivaroitusjärjestelmät ja muuttuvat nopeusrajoitukset. Parantamistöiden kustannusten arvioidaan olevan enintään 35 milj. euroa. Hanke sisältyy tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäiseen koriin (toteutusajankohta ) ja se on tarkoitus toteuttaa kokonaisrahoitus-hankkeena Valtatie 8 Turku-Rauma-Pori- Merikarvia Valtatie 8 yhdistää Pohjanlahden rannikon kaupungit Turusta Rauman ja Porin kautta Ouluun. Tien varrella olevien satamien kautta kulkee noin 40% Suomen tuontija vientikuljetuksista. Näin ollen tie on tärkeä raskaan liikenteen väylä varsinkin kun rannikon koko mitalla ei ole rautatieyhteyttä. Tie on myös tärkeä FinWest -alueen matkailureitti, jonka satamien kautta kulkee paljon ulkomaan matkustajaliikennettä. Tie kuuluu maamme pääteiden runkoverkkoon, jonka laatutasoa parannetaan yhtenäisin periaattein tavoitteena turvata tasalaatuiset liikenneolosuhteet. Tie tulee saada myös koko mitaltaan Turusta Ouluun eurooppalaiseen TEN -verkkoon. Tien parantamistoimenpiteitä on tarkasteltu koko yhteysvälillä. Tielle tulee Satakunnan alueella rakentaa sekä Turku-Rauma että Rauma-Pori-osuuksille mm. ohituskaistoja ja riista-aitoja. Suurena yksittäisenä osiona yhteysvälihankkeessa Satakunnan alueella on Eurajoen ohikulkutie. Hankkeen kehittämisselvitys kustannusarvioineen on tekeillä.

16 Kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää- Kauhajoki Kantatie 44 kulkee halki itäisen ja pohjoisen Satakunnan Vammalan seudulta Kankaanpään ja Honkajoen kautta Kauhajoelle. Tie ei täytä koko mitaltaan kantatietasoiselle tielle asetettuja vaatimuksia. Tie on kapea ja sen geometriassa on puutteita lähinnä Kankaanpäästä pohjoiseen. Tielle on tehty välille Ala-Honkajoki-Vaasan läänin raja parantamissuunnitelma, joka sisältää mm. tien suuntauksen parantamista, leventämistä, siltojen uusimista ja uusia järjestelyjä. Tämän osion kustannukset ovat arviolta 8,4 milj. euroa. Kiireellisimpänä toteuttamiskohteena on valtatien 23 ja kantatien 44 risteyksen uusiminen Kankaanpäässä. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan paikalle on tarkoitus rakentaa joko hajautettu liittymä (kustannusarvio 3,4 milj. euroa) tai kiertoliittymä (kustannusarvio 1,7 milj. euroa). Risteysjärjestelyjä on suunniteltu myös Kiikoisten ja Lavian taajamien kohdille. 5.4 Meriväylät Suomen sijainti merimatkan takana keskiseen Eurooppaan nähden asettaa kovat haasteet maamme ulkomaanliikenteen hoidolle, satamille ja väylille. Toisaalta vahva merenkulkuelinkeino antaa runsaasti mahdollisuuksia tuottoisaan toimintaan ja työmahdollisuuksia. Porin ja Rauman satamilla on merkittävä vaikutus Satakunnan elinkeinoelämässä. Niiden välitön työllistävä vaikutus on noin 1660 htv. ja välillinen vajaa 400 htv. Sidonnaiset vaikutukset ovat n htv. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman meri- ja sisävesiväylien pitkän tähtäimen kehittämisohjelmassa maakunnan molempiin keskeisiin satamiin on kaavailtu uutta väylää. Toteutus on ajoitettu ohjelman jälkimmäiselle kaudelle eli vuoden 2006 jälkeen Rauman väylä Raumalle johtaa kaksi väylää, Valkeakarin 7,5 metrin ja Rihtniemen 10 metrin väylät. Rauman satamaa ollaan jatkuvasti laajentamassa. Erityisesti paperirahtaukset edellyttävät entistä suurempaa laivakokoa, minkä edellytyksenä puolestaan on kuitenkin nykyistä syvempi, joko 11 tai 12 metrinen väylä. Väylätöiden kustannusarvio on valittavasta vaihtoehdosta riippuen joko 19 milj. euroa (Valkeakari) tai 21 milj. euroa (Rihtniemi). Sataman osalta kustannukset ovat samat 1,9 milj. euroa.rauman osalta ei ole vielä päätetty, kumpi nykyisistä väylistä syvennetään Porin väylä Porin Mäntyluodon väylä tulee syventää nykyisestä 10 metristä 12 metriin. Outokumpu Harjavalta Metals on laajentamassa tuotantoaan ja se edellyttää raaka-aineen tuonnin lisäämistä. Väylän syventämisen ohella myös satamassa on tehtävä ruoppaustöitä. Väylätöiden kustannusarvio on 16 milj. euroa ja sataman osalta 5 milj. euroa. ESITYS LIIKENNEHANKKEISTA Seuraavassa on esitetty Satakunnan keskeiset liikennehankkeet: rataverkon kehittäminen Tampere-Pori rautatien tasoristeysten poisto kustannusarvio 25 milj. euroa tieverkon kehittäminen valtatie 8 Pori-Söörmarkku kustannusarvio valtatie 12 Rauman sisääntulo kustannusarvio 14 milj. euroa 12 milj. euroa tieverkon jälkirahoitus ja kokonaisrahoitushankkeet valtatie 2 Pori-Vihti kustannusarvio valtatie 8 Turku-Rauma-Pori-Merikarvia 35 milj. euroa kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki väyläverkon kehittäminen Rauman väylä kustannusarvio Porin väylä kustannusarvio milj. euroa 16 milj. euroa

17 18

18 19 6 VARUSKUNNAT Satakunnassa on kaksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävää kehitettävää varuskuntaa: maakunnan eteläosassa oleva Säkylän varuskunta ja Pohjois- Satakunnassa sijaitseva Niinisalon varuskunta. Varuskunnat työllistävät suoranaisesti toista tuhatta henkilöä ja ne vaikuttavat monin tavoin myönteisesti ympäröiviin seutukuntiin palveluiden sekä ruoka- ja muiden tarvikkeiden suurkuluttajina. Rakennushankkeiden ohella kummallakin varuskunnalla on suunnitelmia osaksi jo toteutuneenakin harjoitusalueiden laajentamiseksi. 6.1 Säkylän varuskunta Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati kuuluu maamme kehitettävien varuskuntien joukkoon. Prikaati on Läntisen maanpuolustusalueen valmiusyhtymä ja kansainvälinen valmiusjoukon pääkouluttaja. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistoiminta vaikuttaa voimakkaasti juuri Säkylässä ja Satakunnassa. Vuosittain prikaatin joukkoja käy harjoituksissa myös ulkomailla. Säkylän Varuskunta tarvitsee edelleen taloudellisia resursseja vaatimusten mukaisen toimivan infrastruktuurin rakentamiseksi. Prikaati saa hyvin runsaasti materiaalia tehtävänsä suorittamiseen. Henkilöstön, materiaalin ja ajoneuvokaluston lisääntyminen merkitsee myös peruskorjaus- ja uudisrakennustarpeita. Uuden keskusvaraston rakentaminen on käynnistynyt keväällä Lähiaikojen uudisrakennuskohteita ovat vielä tänä vuonna huoltoasema, ensi vuonna (2003) kansainväliset tukikohdat ja v helikopteritukikohta ja korjaamo. Saneerausrakentamisen tärkein kohde on muonituskeskus v Kaikkien näiden kustannusarvio on yhteensä n. 10 milj. euroa. 6.2 Niinisalon varuskunta Kankaanpäässä sijaitsevaan Niinisalon varuskuntaan kuuluvat: Tykistöprikaati, Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus, Koeampumalaitos, Satakunnan lennoston tutka-asema, Niinisalon rakennustoimisto ja Metsähallituksen Niinisalon toimisto. Niinisalon varuskunta kuuluu kehitettävien varuskuntien joukkoon. Sillä on huomattava kansainvälinen merkitys siellä toimivien Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen, Koeampumalaitoksen ja Pohjankankaan- Hämeenkankaan harjoitusalueen vuoksi. Varuskunnassa vierailee vuosittain kymmenien eri kansallisuuksien edustajia. Niinisaloon on keskitetty valmiusyhtymän tykistöjoukkojen koulutus ja Puolustusvoimien lentotiedustelutoiminta. Tykistöprikaatiin kuuluva Tykistökoulu antaa korkeakoulutasoista aselajikoulutusta osana Maanpuolustuskorkeakoulun koulutusjärjestelmää. Lisääntyvä henkilömäärä, nykytekniikka ja arvokas kalusto edellyttävät varuskunnan rakennuskannan uusimista ja saneeraamista voimakkaasti lähivuosina. Tärkeimmät rakennushankkeet ovat keskusvarasto ja varastotilan muutos korjaamoksi, valmiusyhtymän uuden tykistöasejärjestelmän Pr2005 varastointi-, koulutus- ja huoltotilat sekä ajoneuvosuojat. Kustannukset ovat noin 16 milj. euroa. ESITYS VARUSKUNTIEN HANKKEISTA Puolustusministeriön tulee hyväksyä em. hankkeet toteutettaviksi varuskuntien suunnittelemalla tavalla yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa.

19 20 KÄRKIHANKE-ESITYKSET 2002 Seuraavassa kuntien ja muiden tahojen tekemät esitykset maakunnan kärkihankkeiksi: Euran kunta 1. Samat kuin Rauman seudun kunnanjohtajien kärkihanke-esitykset, joista erityisesti - Pyhäjärvi-instituutin kehittäminen elintarviketalouden osaamiskeskuksena - Satakunnan Järvikeskus-hanke - Carrefour-toimiston perustaminen - Liikenne, vt 12 peruskorjaus osuudella Eura-Raijala ja seudullisen tien Lappi-Hinnerjoki peruskorjaus - Yliopistotasoisen arkeologian tutkimus- ja koulutuspisteen perustaminen Euraan osana Satakunnan humanistista koulutusta - Elintarviketalouden kehittämisedellytysten turvaaminen EU:n ja kansallista alue- ja maatalouspolitiikkaa uudistettaessa Eurajoen kunta 1. Kolmas ydinvoimalayksikkö Eurajoen Olkiluotoon 2. Vuojoen kartano koulutus-, tutkimus-, kulttuuri- ja matkailukeskukseksi 3. Eurajoen ohikulkutie keskustaajaman kohdalla 4. Eurajoki-Kiukainen-Kokemäki seututien rakentaminen välillä Eurajoki-Panelia 5. Rauman seudun kuntien esitykset Harjavallan kaupunki 1. Valtatien 2 Pori-Helsinki yhteysvälihankkeen toteuttaminen ja mm. Torttilan eritasoliittymän toteuttaminen Harjavallassa 2. Itsenäisen suoriutumisen palvelu- ja tutkimuskeskuksen toteuttaminen Satalinnassa Harjavallassa 3. Valtionhallinnon virastojen ja laitosten hajasijoittaminen Satakuntaan. Esim. ympäristötieteen laitos Harjavaltaan. 4. Yliopistollisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen ja lisääminen Satakunnassa 5. Tampere-Pori radan tasoristeysten poistaminen 6. Maakunnan vetovoimaisuuden lisääminen kulttuurin, liikunnan ja matkailun yhteistyönä. Honkajoen kunta 1. Kantatie 44 - perusparantaminen kantatietasoiseksi - Kiikoisten risteysjärjestelyt - Kankaanpään risteysjärjestelyt 2. Niinisalon varuskunnan kehittäminen - uusi keskusvarasto, uudet ajoneuvosuojat - uusien toimintojen sijoittaminen 3. Niinisalo-Ikaalinen välisen tieyhteyden perusparantaminen 4. Pohjois-Satakunnan virtuaaliyliopistohanke Huittisten kaupunki 1. Satafoodin toiminnan vakinaistaminen 2. Satakunnan luontokeskuksen perustaminen 3. Liikennehankkeet - Vt 2 (Helsinki-Pori) kehittäminen liikenteen ja ympäristön tarpeita vastaavaksi - Mauriala-Vuorenmaa maantien perusparannus - Eura-Raijala ja Huittinen-Vammala osuudet, lähinnä ohituskaistojen rakentaminen, valtatie 12

20 21 Jämijärven kunta 1. Niinisalo-Kilvakkala tien peruskorjaus sisältäen kevyen liikenteen väylän Jämintien risteyksestä Kauppilantien risteykseen 2. Jämijärven kk-jämi kevyen liikenteen väylä sisältäen pistoväylän Mertiörannan kurssikeskukseen 3. Niinisalon varuskunnan kehittämis- ja rakentamishankkeet Kankaanpään kaupunki 1. Kankaanpää-Ikaalinen maantien 261 tason korjaaminen 2. Valtatie 23:n ja ns. Pohjanmaantien (Kantatie 44) risteysjärjestelyt Kankaanpäässä sekä kantatie 44:n saattaminen kokonaisuudessaan kantatietasoiseksi 3. Niinisalon varuskunnan kehittäminen ja jatkoinvestoinnit 4. Virtuaaliyliopistotoiminnan kehittäminen Pohjois-Satakuntaan 5. Kuntien välisen yhteistyön tukeminen 6. Taidetie Karvian kunta 1. Maantien 273 kunnostaminen Karvian kirkonkylältä pohjoiseen Jalasjärven rajalle 2. Suomijärven kunnostaminen 3. Karvianjärven ja Karvianjoen vesistöjen parantaminen Karvian alueella Kiikoisten kunta 1. Kantatie 44:n perusparannus kokonaisuudessaan kantatietasoiseksi ja tien risteysalueiden kehittäminen, joista Kiikoisten risteysalue (vt 11 ja kt 44) ympäristöineen kehitetään hyvän palveluvarustuksen sisältäväksi SataMaan Portiksi 2. Maaseudun kulttuuriperinteen tutkimus-, koulutus- ja esityskeskus Kiikoisten Purpuri-instituutin perustaminen ja toiminnan käynnistäminen 3. Niinisalon varuskunnan edelleen kehittäminen 4. Valtatie 11:n perusparantaminen ja kehittäminen Kiukaisten kunta 1. Samat kuin Rauman seudun kunnanjohtajien kärkihanke-esitykset, joista erityisesti - Pyhäjärvi-instituutin kehittäminen elintarviketalouden ja teollisuuden tutkimus- ja koulutuskeskuksena - Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Satakunnassa - Satakunnan järvikeskuksen kehittäminen vesiensuojelun ja tutkimuksen keskukseksi Kodisjoen kunta 1. Samat kuin Rauman seudun kunnanjohtajien kärkihake-esitykset, joista erityisesti - Yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen vahvistaminen - Osaamiskeskus - Liikenne, vt 8:n parantaminen ja perustienpidon hankkeet Lappi-Hinnerjoki, Rauma-Kodisjoki, Säkylä-Virttaa, Eurajoki-Panelia, kt 43Laitila-Harjavalta, Kodisjoki-Lappi - Satakunnan Järvikeskus-hanke - Carrefour Satakunta, maaseudun EU-Tietokeskuksen perustaminen Kokemäen kaupunki 1. Yliopistollisen koulutuksen laajentaminen sekä osaamis- ja teknologiahankkeet 2. Valtatien 2 saaminen valtion vuoden 2004 talousarvioon ml. Peipohjan eritasoristeys 3. Tampere-Pori radan tasoristeysten poistaminen 4. Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston palveluvarustuksen kehittäminen ja opastuskeskuksen rakentaminen 5. Sääksjärven virkistyskäytön parantaminen 6. Kokemäenjoen virkistyskäytön lisääminen 7. Elintarvikealan osaamiskeskus 8. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen 9. Sosiaali- ja terveystoimen kehittämis- ja jatkohankkeet

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4 Valmisteluryhmä 4 Siirtyvistä tehtävistä ja sidosryhmäyhteistyöstä tulevassa maakunnassa / Satakuntaliitto Maakuntauudistukseen liittyvä sidosryhmätilaisuus koskien alueiden käyttöä, luonnonvaroja ja liikennettä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen

Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen 9.5.2016 Jouni Vataja 1.1. 31.12.2015 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu 32 476 turvapaikanhakijaa, joista Irakilaisia 63 % 20 485 Afganistanilaisia 16 %

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (9) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016 Aika 12.9.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Harjavalta-sali, Myllykatu 3 A, Harjavalta Euran kunta Eurajoen kunta Harjavallan

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT 1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

150 000 Työpaikkaa. Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille

150 000 Työpaikkaa. Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille 150 000 Työpaikkaa Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille Tiina Tolvanen, Pohjois-Karjalan j kauppakamari k 19.9.119 11 Hyvinvoiva Suomi, jossa on hyvä yrittää, on yhteinen asiamme. Kerro meille ideasi

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

T I I V I S T E L M Ä

T I I V I S T E L M Ä VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE 2005-2008 T I I V I S T E L M Ä MAAKUNTAOHJELMA ON MAAKUNNAN TYÖKIRJA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA Koostuu viidestä omaleimaisesta seutukunnasta, joita ovat Loimaan,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat Anders Östergård 17.02.2015 Vt 8 Sepänkylän ohitustie - Avattu liikenteelle, viimeistelytyöt menossa, Skanska Infra pääurakoitsija - Urakkasumma

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa Pori 17.9.2013 Pelkkä peruskoulun varassa 2010 - toiminta Kouluttamattomat (pelkkä peruskoulu) vuonna 2010 Tilanne Määrä Osuus

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7.2013 klo 9.00 Työttömyys lisääntyi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maakuntakierros Kari Nenonen varatoimitusjohtaja

Maakuntakierros Kari Nenonen varatoimitusjohtaja Maakuntakierros 2011 Satakunta 2.11.2011, Harjavalta Kari Nenonen varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Lisätietoja: Kimmo Puolitaival, ylijohtaja Timo Metsä-Tokila, strategia- ja asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot