SATAKUNNAN EDUNVALVONNAN KÄRKIHANKKEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNNAN EDUNVALVONNAN KÄRKIHANKKEET"

Transkriptio

1 1 SATAKUNNAN EDUNVALVONNAN KÄRKIHANKKEET SATAKUNTALIITTO 2002 Sarja A:262

2 2 Satakuntaliiton monistamo Pori 2002 Painos 1000 kpl

3 3 SATAKUNNAN EDUNVALVONNAN KÄRKIHANKKEET Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Satakunta tarvitsee edelleen kehityspanoksia Maakunnan kärkihankkeet edenneet Maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeiden tarkoitus SATAKUNNAN YLEISET ALUEPOLIITTISET TAVOITTEET KOULUTUS, TUTKIMUS JA TEKNOLOGIAN SIIRTO Yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus valtiolle Yliopistotasoisen koulutuksen laajentaminen ja kehittäminen Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen kehittäminen Porin yliopistokeskuksen nykyisten koulutusalojen vahvistaminen Muut yliopistotasoisen koulutuksen hankkeet Satakunnan ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan edelleen vahvistaminen Osaamiskeskusten ja teknologiakeskittymien kehittäminen YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Satakunnan Järvikeskus Selkämeren kansallispuisto Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston opastuskeskus Lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskus Satakuntaan LIIKENNEHANKKEET Tampere Pori rautatien tasoristeysten poisto Tieverkon kehittämishankkeet Valtatie 8 Pori-Söörmarkku Valtatie 12 Rauman sisääntulo Tieverkon kokonaisrahoitushankkeet Valtatie 2 Pori-Vihti Valtatie 8 Turku-Rauma-Pori-Merikarvia Kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki Meriväylät Rauman väylä Porin väylä VARUSKUNNAT Säkylän varuskunta Niinisalon varuskunta KÄRKIHANKE-ESITYKSET

4 5 1 JOHDANTO 1.1 Satakunta tarvitsee edelleen kehityspanoksia Satakunnan maakunnan kehittäminen edellyttää paitsi omaehtoista kuntien ja yritysten toimintaa myös valtion ja Euroopan unionin panostuksia. Satakuntaan kohdentuu valtion budjettitalouden toimintamenoista asukasta kohden laskettuna kolmanneksi vähiten kaikista maakunnista. Tehtävittäin valtion toimintamenoja tarkasteltaessa voidaan todeta, että asuminen ja yhdyskuntapalvelut -nimikkeen alla Satakunta saa kaikkein vähiten rahoitusta. Liikenneministeriön toimiala kuuluu yhdyskuntapalveluihin. Satakunnan kehittäminen ei perustu valtion tukeen, mutta maakuntaan on kohdennettava oikeudenmukainen osuus voimavaroista. Valtion menot maakunnittain ilman investointeja vuonna 2000 Itä-Uusimaa Päijät-Häme SATAKUNTA Etelä-Karjala Kymenlaakso Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa KOKO MAA Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Ahvenanmaa euroa / asukas Lähde: Tilastokeskus

5 6 Maakunnan keskeisimmät ongelmat ovat maan keskiarvoa korkeampi työttömyys ja muuttotappio. Myös bruttokansantuotteen kasvu hidastui vuonna 2001 ja ennusteiden mukaan tuotannon kasvu Satakunnassa on vuonna 2002 yksi prosentti, kun se koko maassa on kaksi prosenttia. Työttömät työnhakijat ja työttömyysaste Satakunnassa ja koko maassa v asti Vuosi Satakunta Koko maa Erotus Yht. % % %-yksikköä ,1 9,2 1, ,7 19,6 2, ,5 18,8 0, ,1 16,4 1, ,8 13,9 2, ,7 11,7 3,0 Vuoden 2001 ja 2002 alkuvuoden aikana Satakunnassa työttömien määrä väheni hieman nopeammin kuin maassa keskimäärin. Viime vuosina työttömien keskimääräinen lukumäärä on vuosittain vähentynyt runsaalla tuhannella. Vuoden 2001 aikana maakunnan muuttotappio lieveni 1400 asukkaan tappiosta 1100 tasoon. Maakunnan vetovoima on lisääntynyt, mikä ilmenee tulomuuton selvänä lisäyksenä. Korkea-asteen koulutuksen laajentuminen, yliopistollisten koulutuspaikkojen nousu ja moninaiset yliopistollisen toiminnan kerrannaisvaikutukset ovat osaltaan olleet vaikuttamassa näin nopeasti nähtävillä oleviin tunnusmerkkeihin. Väestönmuutokset ja väkiluku seutukunnittain 1995 ja 2001 Porin seutukunta Väestö Kokonais- Luonn. väestönmuutos Muuttoliike muutos Synt. Syntyneet Kuolleet Kokonais- Maassamuutto enem. lkm lkm muuttol. Netto Kunnasta Kuntaan * Rauman seutukunta * Kaakkois-Satakunta * Pohjois-Satakunta Satakunta 2001* * * ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, Väestö 1996:8, 2002:1 Satakunnan sisällä seutukuntien ja kuntien keskinäiset erot useimmilla kehittyneisyyttä mittaavilla indikaattoreilla ovat verrattain suuret. Satakunta, jossa vientiteollisuuden asema on vahva, on altis kansainvälisille suhdanteille. Maakunnan pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää, että Suomen valtio ja Euroopan Unioni panostavat Satakuntaan. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Satakunnassa vuosina Aloittaneet Lopettaneet Erotus Yhteensä Vuoden 2000 lopussa oli Satakunnassa yritystä.

6 7 1.2 Maakunnan kärkihankkeet edenneet Satakunnan keskeiset kehittämishankkeet ovat edenneet. Yliopistotasoisen koulutuksen kehittämisessä oli merkittävä askel ylioppilaspohjaisen sisäänoton alkaminen teknillisellä, kauppatieteellisellä ja humanistisella alalla. Satakunnan ammattikorkeakoulu nimettiin vuonna 2001 yhdeksi neljästä aluekehityksen huippuyksiköstä. Porin ammattilentäjien oppilaitoksesta tehtiin myös päätös vuoden 2001 aikana. Porissa on alkanut myös Tampereen yliopiston alainen hyvinvointitutkimus. Satakunnan osaamiskeskus, jonka osaamisaloina ovat etäteknologia ja materiaalitekniikka, on toteuttanut projekteja noin 13,5 miljoonalla eurolla. Osana osaamiskeskuksen toimintaa on valmisteltu lähialueyhteistyöhön ja pohjoiseen ulottuvuuteen liittyen laaja hanke Kaliningradin alueen kanssa, johon liittyy IT -alan tutkija- ja opiskelijavaihtoa. Pohjoisen ulottuvuuden foorumi on vuoden 2002 syksyllä Porissa. Satakunnassa toteutetaan myös elintarviketalouden osaamiskeskusohjelmia osana Seinäjoen elintarviketalouden osaamiskeskusta (sivupiste Satafood Huittisissa) ja verkostoitunutta valtakunnallista elintarviketalouden osaamiskeskusta (solmukohta Pyhäjärvi-instituutissa Eurassa) Satakunnassa. Valtioneuvosto on nimennyt Porin ja Rauman seudut aluekeskuksiksi. Aluekeskuksien ohjelmatyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Myös muissa seutukunnissa eli Kaakkois-Satakunnassa ja Pohjois-Satakunnassa kuntien seudullinen yhteistyö on tiivistynyt. Merkittävä päätös oli myös hätäkeskuslaitoksen sijoittaminen Poriin. Päätös oli ensimmäinen valtion toimintojen uudelleen sijoittamispäätös Paavo Lipposen toisen hallituksen aikana. Liikennehankkeista valmistuu syksyllä 2002 valtatien 2 nelikaistaistus välillä Pori-Ulvila. Porin lentokentän kiitoradan pidennys valmistui vuonna Maakunnan varuskuntien rakennushankkeet ovat edenneet. Niinisalon varuskunnan uusi ruokalarakennus otettiin käyttöön. Maakunnan kärkihankkeista eivät ole edenneet tasoristeysten poisto Tampere-Pori -radalla (25 milj.euroa), valtatie 8 välillä Pori-Söörmarkku (14 milj. euroa) ja valtatie 12 Rauman sisääntulo (12 milj. euroa). 1.3 Maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeiden tarkoitus Satakuntaliitossa maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeilla tarkoitetaan sellaisia tavoitteita ja yksittäisiä hankkeita, joista päätetään maakunnan ulkopuolella lähinnä valtioneuvostossa, eduskunnassa ja Euroopan unionin päätöksentekoelimissä. Hankkeista päätetään poliittisella tasolla ja niiden toteuttamiseen pyritään myös vaikuttamaan paitsi asiaperustein myös poliittisin keinoin. Maakunnallisten edunvalvonnan kärkihankkeiden lisäksi maakunnassa toteutetaan osana aluekehitystyötä satoja pienempimuotoisia hankkeita alueviranomaisten ja Satakuntaliiton päätöksillä, kuntien ja yritysten omina päätöksinä sekä osana EU-ohjelmien toteuttamista. Kärkihankelistaukseen ei ole otettu mukaan aluekehitystyön piiriin kuuluvia hankkeita. Mm. useita kulttuuriin, matkailuun, ympäristöön ja teknologian siirtoon liittyviä hankkeita voidaan edistää ja toteuttaa aluekehitysvaroin. Satakuntaliitto on pyytänyt esityksiä maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeiksi jäsenkunniltaan, valtion alueviranomaisilta, oppilaitoksilta, elinkeinoelämän ja palkansaajien järjestöiltä sekä muilta sidosryhmiltä. Esityksiä tuli mennessä n. 50 eri taholta. Esitykset ovat tämän julkaisun liitteenä. Satakunnassa on käynnissä myös muita aluekehitykseen ja aluepolitiikkaan liittyvien ohjelmien valmistelua ja toteuttamista. Vuoden 2003 keväällä hyväksytään pitkän tähtäimen toimintalinjauksena maakuntasuunnitelma ja syksyllä 2003 uuden aluekehityslain mukainen maakuntaohjelma, jossa määritellään lyhemmän tähtäimen kehittämisen painopisteitä ja hankekoreja. Maakunnassa toteutetaan myös Porin ja Rauman seudun aluekeskusohjelmia sekä osaamiskeskusohjelmia, joiden rahoituksella osa esitetyistä hankkeista saadaan vireille. Kärkihankkeiden valintaa on valmisteltu Satakuntaliiton maakuntahallituksen asettamassa edunvalvontapoliittisessa neuvottelukunnassa, johon kuuluvat maakuntahallituksen poliittisten ryhmien edustajat sekä suurimpien puolueiden piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat. Kärkihankkeista on lisäksi neuvoteltu seutukuntien edustajien kanssa erillisessä seminaarissa ja kahdessa neuvottelussa. Lisäksi maakuntahallitus on käsitellyt kärkihankkeiden valmistelua kolmessa kokouksessaan ja iltakoulussaan. Maakuntavaltuusto on käynyt kärkihankkeista evästyskeskustelun Kärkihankkeet hyväksyttiin maakuntavaltuustossa

7 8 2 SATAKUNNAN YLEISET ALUEPOLIITTISET TAVOITTEET Satakunnan aluekehityksen tavoitteita ovat maakunnan työllisyyden parantaminen ja muuttotappion vähentäminen. Kehittämisen strategia perustuu osaamisen tason nostamiseen, teknologian siirtoon, ympäristön ja kulttuuripalvelujen parantamiseen sekä toimivaan liikenneverkkoon. Maakunnan kehitykselle on myös tärkeää toimivat tietoliikenneyhteydet. Alueelliseen kehitykseen voidaan vaikuttaa mm. alueviranomaisten päätöksin, EU-ohjelmilla sekä oppilaitosten, yritysten ja kuntien välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Vaikka aluekehitys ei ole nykyään valtion rahojen anelua, Satakunnalla on oikeus vaatia oikeudenmukainen osuus valtion määrärahoista. Merkittävä tavoite on, ettei valtion toimintoja ja olemassa olevaa koulutus- ja palveluverkkoa supisteta. Satakunnan maakunnan keskeisin tavoite aluepolitiikassa on sekä valtion että EU:n voimavarojen alueellisessa jaossa oikeudenmukainen osuus yhteisistä varoista. Tavoite koskee niin kuntien valtionosuuksia ja kunta-valtio suhdetta kuin yksittäisiin hankkeisiin ja toimintoihin liittyvää rahoitusta. Kansallisessa aluepolitiikassa Satakunnan tavoitteena on, että koko maakunta on tulevaisuudessakin kansallisten tukialueiden piirissä eli yritykset voivat hyödyntää täysimääräisesti yritystukia. Euroopan unionin alueja rakennepolitiikassa tavoitteena on, että vuoden 2006 jälkeen koko maakunnassa voidaan edelleen toteuttaa EU-osarahoitteisia hankkeita. Maatalouspolitiikassa keskeisin tavoite on turvata artikla 141 mukaisten kansallisten vakavien vaikeuksien tukien jatkuminen. Satakunnassa on myös valmiuksia ja tahtoa erilaisten toiminnallisten ja hallinnollisten kokeilujen käynnistämiseen. Kokeilut voivat liittyä yritysten välillisten työvoimakustannusten vähentämiseen, arvonlisäveron alentamiseen, tietoliikenteen kehittämismalleihin, uudenlaisiin aluehallintomalleihin tai kokeiluihin kuntien palvelutuotannossa. Kokeilut voivat liittyä myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja työelämän tarpeiden tehokkaampaan ennakointiin. Yksittäiset kokeilut tulee suunnitella yhdessä kuntien, alueviranomaisten ja ministeriöiden kesken. Myös monet valtakunnalliset ratkaisut, kuten päättäminen energiatuotannon eri vaihtoehdoista, vaikuttavat Satakunnan kehittämiseen. Mikäli Suomeen rakennetaan lisää ydinvoimaa, on Satakuntaliitto esittänyt uuden voimalaitoksen sijoituspaikaksi Eurajoen Olkiluotoa. Myös maakaasuverkon ulottaminen Satakuntaan on selvitettävänä. Maakunnan rannikko on myös erinomainen tuulivoiman sijoituspaikka. Merkittävä osa kuntien ja muiden tahojen esittämistä hankkeista voidaan toteuttaa EU-ohjelmien rahoituksella. Tällaisia hankkeita ovat useat yritystoimintaan, teknologiaan sekä kulttuuriin, matkailuun ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät hankkeet. Osa asioista taas päätetään eri viranomaisten ja tahojen omassa päätöksenteossa. Seuraavassa on valittu konkreettisia hankkeita, jotka perustuvat Satakuntaliiton kehittämisen painopisteisiin eli koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen, ympäristöön, kulttuuriin, yhteysverkkoon ja varuskuntien kehittämiseen. Kansallisessa ohjelmallisessa aluepolitiikassa tavoitteena on Porin ja Rauman seutujen aluekeskusohjelmien tavoitteiden edistäminen ja Kaakkois-Satakunnan pääseminen yhdessä Vammalan seudun kanssa aluekeskusohjelman piiriin. Maakuntaohjelman mukaisten toteuttamissuunnitelmien esitysten tulee vaikuttaa myös käytännössä valtion talousarvion valmisteluun. Valtion hallinnon kehittämisessä tulee satakuntalaista aluehallintoa edelleen vahvistaa. Maakuntaan tulee perustaa oma ympäristökeskus, Satakunnan TE- keskukseen tulee perustaa kokeiluluontoisesti koulutusosasto ja perustaa maaseutuosaston yhteyteen kalatalousyksikkö. Valtion toimintojen uudelleen sijoittamisessa Satakunta tulee ottaa huomioon mm. Suomen ympäristökeskuksen, alueellisten museokeskusten, maaseutuviraston ja muiden mahdollisten toimintojen uudelleen sijoittamisessa.

8 9 3 KOULUTUS, TUTKIMUS JA TEKNOLOGIAN SIIRTO Satakunnan menestys perustuu ennen kaikkea osaamisen tason nostoon ja tutkimustiedon siirtämiseen yrityksille. Koulutuksessa ovat keskeisiä yliopistotasoinen koulutus, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen koulutus. Kaiken koulutuksen keskeisenä tavoitteena on kohdentua sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä työelämän tarpeisiin. Koulutuksen kehittämisessä on toisen asteen koulutuksella ja ammattikorkeakouluilla suuri merkitys. Yritysten ja julkishallinnon työvoiman tarpeiden turvaaminen sekä ammatillisen koulutuksen kehittämis- ja tutkimustoiminta luovat edellytyksiä aluekehitykselle. Vaikka Satakunnan koulutuksen kärkihankkeet tässä asiakirjassa liittyvät korkeakoulutasoiseen koulutukseen, Satakuntaliitto korostaa toisen asteen koulutuksen merkitystä alueellisessa kehitystyössä. 3.1 Yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus valtiolle Satakunnan yliopistotasoisen koulutuksen kehittämisessä on vuoden 2001 aikana edetty merkittävällä tavalla. Porin yliopistokeskuksessa käynnistyi ylioppilaspohjainen koulutus DI-koulutuksessa (sisäänotto 60 opiskelijaa) Tampereen Teknillisen korkeakoulun toimesta, kauppatieteiden maistereiden koulutuksessa (35 opiskelijaa) Turun Kauppakorkeakoulun toimesta ja humanistinen koulutus (41 opiskelijaa) Turun yliopiston toimesta. Lisäksi yliopistokeskuksessa on muuntokoulutusta sekä vireää täydennyskoulutustoimintaa. Lisäksi Porissa ja Raumalla toimii Turun Yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sekä Porissa Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, joita on kehitetty EU-osarahoitteisin hankkein. EU-ohjelmilla on tuet-u myös Tampereen yliopiston hyvinvointitutkimusta Porissa. Opetusministeriön korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä on esittänyt joulukuussa 2001, että nykyisin pääosin kuntien ja EU-ohjelmien rahoituksella toteutettava Porin yliopistokeskuksen koulutus siirtyy valtion kustannettavaksi vuonna Vuosina on tärkeää, että opetusministeriölle irrotetaan tavoite 2 -ohjelmasta riittävät myöntövaltuudet yliopistotasoisen koulutuksen rahoitukseen, kuten Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä on esittänyt. Satakuntaliiton keskeisin tavoite on, että Satakunnassa toteutettava yliopistotasoinen koulutus rahoitetaan valtion vuoden 2004 talousarviosta emäkorkeakoulujen talousarvioissa ja asiasta sovitaan opetusministeriön ja emäkorkeakoulujen tulossopimuksissa. Tavoite koskee Tampereen teknillisen korkeakoulun DIkoulutusta, Turun kauppakorkeakoulun KTM - koulutusta, Turun yliopiston humanistista koulutusta, Tampereen yliopiston hyvinvointitutkimusta ja Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskusta. 3.2 Yliopistotasoisen koulutuksen laajentaminen ja kehittäminen Yliopistotasoisen koulutuksen kehittämisessä on tavoitteena ensisijaisesti vahvistaa olemassa olevaa koulutusta ja tutkimusta ja toissijaisesti käynnistää uusia koulutusaloja Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen kehittäminen Rauman opettajankoulutuslaitoksen kehittäminen osana valtakunnallista ja alueellista osaajaverkostoa edellyttää, että oppilaitoksella on valmiudet reagoida ja vastata ajankohtaisiin koulutus- ja tutkimustarpeisiin ja kehittämishaasteisiin. Yhtenä osana kehittämistyötä on pätevöittämiskoulutus, jota järjestetään lastentarhanopettajille. Pätevien erityislastentarhan-opettajien vaje on suuri ja tarve pysyvä. Tähän samoin kuin käsityön tutkijakoulun käynnistämiseen ja käsityön verkkomuotoisen sivuaineopetuksen tarjoamiseen on varauduttu Turun yliopiston ja opetusministeriön tulossopimuksessa vuosille Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutus- ja tutkimushankkeen avulla pyritään vastaamaan mm. valtakunnalliseen liikunnanopettajien vajaukseen. Suunnitelmiin sisältyy liikunnan sivuaineopintojen käynnistyminen, mikä liittyy tavoitteeseen perustaa kasvatustieteiden, lääketieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sekä Paavo Nurmi keskuksen yhteistyönä lasten ja nuorten liikunnan ja terveellisen elämäntavan tutkimusyksikkö. Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutus- ja tutkimushankkeelle on haettu opetusministeriön hankerahoitusta vuodelle Rauman opettajankoulutuslaitoksella on lisäksi lukuisia muita hankkeita, joiden edistämiseen tarvitaan taloudellista tukea. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tar-

9 10 koituksenmukaista on esimerkiksi kehittää yhteistyö niin Turun yliopiston muiden tiedekuntien kuin Satakunnassa toimivien toisten yliopistojen kanssa. Tätä tulee tehdä mm. sivuaineopintojen osalta. EU-osarahoituksen turvin on käynnissä opetus- ja kasvatusalan kehittämiskeskuksen toimintamahdollisuuksia selvittävä projekti. Rauman opettajankoulutuslaitoksen kehittämis- ja tutkimushankkeisiin tulee vuosittain varata valtion talousarvioon riittävät määrärahat Porin yliopistokeskuksen nykyisten koulutusalojen vahvistaminen Yliopistotasoisessa koulutuksessa on lisäksi tavoitteena opiskelijoiden sisäänoton lisääminen teknillisellä, kaupallisella ja humanistisella alalla, tutkijakoulutuksen lisääminen sekä taideteollisen korkeakoulun toiminnan laajentaminen Satakuntaan. Teknillisessä koulutuksessa on tavoitteena materiaalitekniikan opetus- ja tutkimustoiminnan käynnistäminen Porin yliopistokeskuksessa. Yhteiskuntatieteellisessä koulutuksessa on tavoitteena käynnistää Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden avoin korkeakouluopetus ja myöhemmin tutkintoon johtava koulutus Muut yliopistotasoisen koulutuksen hankkeet Virtuaaliyliopistotoiminnan mahdollisuuksia Pohjois- Satakunnassa selvitetään yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston kanssa. Esiselvityksen valmistuttua tehdään konkreettisia toimenpide-esityksiä. Satakunnan tavoitteena on myös lääkärien perusterveydenhuollon ja erikoistumiskoulutuksen aloittaminen ja opetusterveysaseman perustaminen Poriin, josta on sovittu Turun yliopiston kanssa. Teknillisen tutkimuksen puolella tavoitteena on Tampereen teknillisen korkeakoulun Rauman tutkimusyksikön toiminnan vakinaistaminen ja puettavan teknologian professuurin perustaminen Kankaanpään puettavan teknologian tutkimuskeskuksen yhteyteen. Maakunnan tavoitteena on myös vahvistaa geologista tutkimusta maakunnassa. Ympäristötutkimuksessa tavoitteena on vahvistaa Satakunnan ympäristöntutkimuskeskusta lisäämällä vakituisessa virkasuhteessa olevien tutkijoiden määrää ja lisäämällä tutkimuskeskuksen kansainvälisiä hankkeita. Tavoitteena on lisäksi taiteen kandidaatin tutkintoon tähtäävän koulutuksen aloittaminen avoimen yliopistokoulutuksen periaatteella Nakkilassa Länsi-Suomen TVja elokuvakeskus Villilässä yhteistyössä Lapin Yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa. 3.3 Satakunnan ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan edelleen vahvistaminen Satakunnan ammattikorkeakoulu nimettiin vuonna 2001 yhdeksi neljästä aluekehityksen huippuyksiköstä Suomessa. Ammattikorkeakoulun toimiminen viidellä paikkakunnalla vaikuttaa välittömästi eri seutujen yritysten ja julkisyhteisöjen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulussa ovat käynnistyneet myös ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden sekä hyvinvointiteknologian jatkotutkinnot, joihin liittyy myös erillisiä kehittämishankkeita. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä (SAMK ja DIAK) tavoitteena on jatkotutkintojen määrän lisääminen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen vahvistaminen. Jatkotutkintokoulutusta pyritään saamaan erityisesti kaupan ja hallinnon alalle. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamisessa on lähtökohtana Satakunnan maakunnallinen teknologiastrategia, Porin ja Rauman aluekeskusohjelmat, muut seudulliset strategiat sekä Satakunnan Makropilotin jatkotoimiin liittyvät hankkeet. Ammattikorkeakoulu on vahvasti sitoutunut maakunnallisiin ja seudullisiin strategioihin. Satakunnan ammattikorkeakoulun kehittämisen painopisteitä ovat automaatio, elektroniikka, energia- ja ympäristö, tietoliikenne, gerontologia, hyvinvointiteknologia, kuvataide, kansainvälinen liiketoiminta, sähköinen kaupankäynti ja verkkoliiketoiminta sekä yrityskiihdyttämö. 3.4 Osaamiskeskusten ja teknologiakeskittymien kehittäminen Satakuntaan on vuonna 2001 hyväksytty laajapohjaisesti valmisteltu teknologiastrategia, jonka mukaan teknologian siirrossa keskitytään erityisesti informaatio- ja tietoliikenneteknologian mukaan lukien hyvinvointiteknologian, automaation ja elektroniikan tuotantoteknologian hyödyntämiseen teollisessa toiminnassa. Satakunnassa toimii osaamiskeskittymiä, joissa yliopistot, ammattikorkeakoulut, aluehallinto, kunnat ja yritykset yhdessä kehittävät huippuosaamista maakunnassa. Prizztech hallinnoi Satakunnan etäteknologian ja

10 11 materiaalitekniikan osaamiskeskusta, joka on valtioneuvoston nimeämä osaamiskeskus. Osaamiskeskuksen siemenrahoitus rahoitetaan EU:n tavoite 2 -ohjelmasta. Satakunnassa on määrätietoisesti kehitetty maakunnan innovaatioympäristöä. Teknologian siirtoon ja osaamiskeskuksiin liittyvää kehittämistoimintaa on rahoitettu pääosin EU-ohjelmilla. Osaamiskeskusten vahvistamiseen ja teknologian siirtoon tarvitaan tulevaisuuspaketin kaltainen alueellinen teknologiaraha, jolla maakunnan ja seutujen osaamisen tasoa voidaan nostaa. Seudullisesti Porin seudulla on painopisteenä hyvinvointi-teknologia ja automaatio, Rauman seudulla automaatio- ja elektroniikka, Kaakkois-Satakunnassa elintarvikkeiden tuotekehitys ja ympäristöteknologia sekä Pohjois-Satakunnassa puettava teknologia. Aluekeskusohjelmassa on konkreettisina tavoitteina Rauman seudulla eri toimialojen yritysklinikoiden kehittäminen, joista päätöksiä on jo tehty metallin ja elintarviketalouden osalta. Seinäjoen elintarvikealan osaamiskeskuksella on toimintoja Kaakkois-Satakunnassa, jossa Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Satafood ry kehittävät elintarviketalouden osaamista. Satakunta on mukana myös verkostoituneessa elintarvikealan osaamiskeskuksessa ( ELO), jossa solmukohtana on Pyhäjärvi-instituutti Eurassa. Elintarvikealan osaamisen kehittäminen perustuu myös pääsääntöisesti EU-rahoitukseen. Tuotekehityksen kautta on syntynyt maakunnan yrityksiin uusia tuotteita ja huippuosaamista. Osana Tampereen Teknillisen Korkeakoulun tutkimustoimintaa on Raumalla käynnistynyt uutta teknologiaa (elektroniikka) edustava sulautettujen järjestelmien tutkimusyksikkö. Toiminnan käynnistämiseen on myönnet-ty avustuksia tulevaisuuspaketista ja EU:n tavoite 2 ohjelmasta. Satakuntalaisten osaamiskeskittymät ovat jo vaikuttaneet yritystoiminnan kehitykseen ja mm. TEKES in tutkimusrahoitus on lisääntynyt maakunnassa. Pitkäjänteiselle kehittämiselle on kuitenkin esteenä vuosittaiset EUrahoituspäätökset, joiden varassa useimpien yksiköiden toiminta on. Teknologian kehittämiselle ja erilaisten osaamiskeskittymien toiminnan turvaamiseksi tulisi valtion talousarvioon varata erillinen määräraha. Satakunnan tavoitteena on, että Satakunnan ja muiden kasvukeskusten ulkopuolisten maakuntien osaamiskeskittymiä varten valtion talousarvioon varattaisiin erillinen 20 miljoonan euron määräraha, josta Satakuntaan kohdistetaan vuosittain 2 miljoonaa euroa osaamiskeskusten ja osaamiskeskittymien perusrakenteiden ylläpitämiseen. Määrärahan käytöstä yksityiskohtaiset päätökset tekisi maakunnan liitto. Satakunnan keskeisenä tavoitteena on lisäksi osaamiskeskusohjelman osaamisalojen laajentaminen biotekniikkaan ja ympäristöön. Maakunnassa varsinaisia toimijoita ovat Satafood ja Pyhäjärvi-instituutti, jotka verkottuvat alan yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Satakunta on ollut myös saumattomien hoitoketjujen kokeilualue. Makropilotti - hankkeessa pyrittiin tietotekniikan avulla etsimään uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja terveydenhuollossa. Saumattomien hoitoketjujen kehittämistyötä jatketaan maakunnassa Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Prizztech:in yhteistoimintana. Satakunta on verkottunut sosiaalialan osaamiskeskuksessa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen kanssa. Sosiaalialan osaamiskeskuksella on yhtymäkohtia Tampereen yliopiston hyvinvointitutkimukseen, saumattomien hoitoketjujen kehittämiseen ja Turun yliopiston Rauman Opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatukseen. Kankaanpäässä on käynnistynyt puettavan teknologian kehitysyksikkö, joka on perustunut erityisesti Reima- Tutta OY:n ja Kankaanpään kaupungin yhteistyöhön. Älyvaatteiden tuotekehitysyksikön perustamiseen ja toimintaan on myös myönnetty EU-osarahoitteisia avustuksia.

11 12 4 YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Viihtyisä, virikkeellinen ja turvallinen asuinympäristö on maakunnan vetovoiman ja samalla aluekehityksen avaintekijöitä. Maailmanperintökohteiden ja muiden kansainvälisesti arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonympäristöjen merkitys maakunnan vetovoimaisuuden, identiteetin sekä matkailun kehittämisessä tunnustetaankin yleisesti ja niiden kunnossapitoon, kehittämiseen ja markkinointiin panostetaan. Vesistöjen tilan parantamiseksi on solmittu ohjelmasopimus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Satakunnan TE -keskuksen ja Satakuntaliiton kesken. Kulttuuriin, matkailuun ja ympäristöön liittyviä hankkeita on edistetty erityisesti EUohjelmilla. Suomessa on viisi sellaista yleismaailmallista arvoa omaavaa kulttuuriperintökohdetta, jotka on liitetty UNESCO:n maailmanperintölistalle. Kohteista kaksi sijaitsee Satakunnassa ja ne ovat Sammallahdenmäki Lapissa ja Vanha Rauma. Maailmanperintökohteiden hoito ja kunnostus kuten myös opastusrakenteiden ja monikielisten esitteiden tuottaminen ovat Satakunnassa pääsääntöisesti olleet maailmanperintökohteiden sijaintikuntien vastuulla. Museovirasto on voinut osallistua kuluihin Sammallahdenmäen kohdalla vain omien toimintamäärärahojensa puitteissa. Kohteiden kunnostukseen ja jatkuvaan hoitoon kaivataan valtion erillisrahoitusta. 4.1 Satakunnan Järvikeskus Vesistöjen rehevöityminen on ongelma, joka myrkyllisten leväkukintojen, haju- ja makuhaittojen sekä järvien virkistyskäyttöarvon laskun myötä muuttuu yhä konkreettisemmaksi. Lähivuosina yhä useampi vesistö on kunnostuksen ja vesiensuojelutoimien tarpeessa. Hankkeet tarvitsevat koordinointia, neuvontaa, koulutusta, apua rahoituksen hakemisessa, näkemystä vesistöjen kokonaisvaltaisesta suojelusta, tietoa vesistötutkimuksesta sekä apua paikallisten asukkaiden ja mökkiläisten aktivoimisessa vesiensuojelutyöhön. Tarpeet neuvonnalle ja sisävesiin liittyvälle osaamiselle lisääntyvät tulevaisuudessa, kun ympäristönsuojelulaki ja valmisteilla oleva haja-asutuksen jätevesiä koskeva asetus velvoittavat kuntia entistä tehokkaampaan hajaasutuksen jätevesien käsittelyyn. Lisäksi EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa viranomaisia tarkkailemaan vesistöjen biologisia muuttujia. Satakunnan Järvikeskus on osaamiskeskittymä, jossa voidaan hyödyntää Pyhäjärven suojeluprojektin pitkää kokemusta vesistöjen kokonaisvaltaisesta kunnostus- ja suojelutyöstä. Pyhäjärven suojelurahasto perustettiin vuonna 1995 ja parhaillaan on meneillään toinen toimi-

12 13 kausi Rahaston tehtävänä on turvata Pyhäjärven rehevöitymiskehityksen pysäyttävät suojelutoimet. Suojelutoimien jatkumiseen ja jo saavutetun, kansainvälisessä mittakaavassakin merkittävän ydinosaamisen pysymiseen ja jatkohyödyntämiseen on panostettava tulevaisuudessa. Pyhäjärven kokemuksia voidaan hyödyntää Satakunnan muissa vesistöjen kunnostushankkeissa, joissa neuvonnan ja ohjauksen tarve on suuri. Tähän tarkoitukseen ollaan perustamassa Satakunnan Järvikeskusta. Se on merkittävä käytännön toimija Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Satakuntaliiton ja Satakunnan TE -keskuksen organisoimassa Satakunnan vesistöjen parantamisohjelmassa. Satakunnan järvikeskuksen toiminnan painopistealueet ovat rehevöityneiden vesistöjen kokonaisvaltainen kunnostus, asukaslähtöinen vesiensuojelutyö ja neuvonta (mm. valtakunnallinen vesiensuojelukummiverkosto, joka on käynnistetty vuonna 2001), tutkimustoiminnan edistäminen, eri toimijatahojen välisen yhteistyön lisääminen sekä koulutus. 4.2 Selkämeren kansallispuisto Selkämeren kansallispuistoehdotus käsittää ulkosaariston nauhan Kustavin Seksmiilarin vesiltä Luvian Säppiin sekä lisäksi Rauman kaupungin omistamaa sisäsaaristoa Rauman edustalta. Selkämeren saariston luonto vaihtelee karuista ulkoluodoista sisäsaariston reheviin lehtoihin. Selkämeren kansallispuiston perustamiseen tähtäävän hankkeen tavoitteena on merkittävän luontonähtävyyden esilläpito sekä luontotuntemuksen ja harrastuksen lisääminen. Tällaisena sillä on tärkeä rooli etenkin Rauman, Eurajoen ja Luvian matkailun kehittämisessä. Kansallispuistostatus ja puistoon kuuluvat palvelut ovat matkailuelinkeinon edistämisen väline samalla kun puiston suojelua ohjelmoidaan suotuisalle tasolle. Alueella on paikallisesti panostettu ja panostetaan edelleen kansallispuistotasoisten palveluiden luomiseen. Selkämeren kansallispuistohanke on ympäristöministeriön valmistelussa ns. ratkaisua odottavien kohteiden listalla. Järvikeskuksen toimintaa valmistellaan Euran kunnan hallinnoimassa esiselvityshankkeessa ja toiminta käynnistyy sekä täsmentyy aluksi hankerahoituksella asteittain vuonna 2002.

13 Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston opastuskeskus Kokemäen ja Huittisten kaupunkien alueella sijaitseva Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto käsittää laajoja Rannikko-Suomen keidassuovyöhykkeeseen kuuluvia suoalueita ja matalan, rehevän Puurijärven. Kansallispuisto on erityisen tunnettu linnuistaan. Alue kiinnostaa niin asiantuntijoita kuin matkailijoitakin. Metsähallitus on rakentanut kansallispuistoon useita lintutorneja ja kulkuyhteyksiä, mutta Metsähallituksen käytettävissä olevat niukat resurssit eivät ole riittäneet alueella tarvittavan opastuskeskuksen rakentamiseen. Opastuskeskuksella olisi maakunnan ja seudun matkailua kehittävä vaikutus. Keskuksen toiminnan ylläpitäjiksi on tarkoitus etsiä eri toimijoita ( yritykset, kunnat ). Tavoitteena on, että valtion lähivuosien investointiohjelmaan voitaisiin ottaa mukaan tarvittavat määrärahat Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kehittämiseen liittyvän opastuskeskuksen rakentamiseen alueelle. 4.4 Lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskus Satakuntaan Verkosto koostuisi mm. seuraavista yksiköistä: - Rauman OKL - Satakunnan hyvinvointikeskus - Porin korkeakouluyksikön humanistinen koulutus - Satakunnan ammattikorkeakoulu - Länsi-Suomen humanistinen ammattikorkeakoulu - Pori Dance Company - Porin Taidemuseon lasten päivähoidon työpaja - Rauman Taidemuseon lastenkulttuuriprojekti - Kulttuuritalo Annankatu 6 - TALLI-projekti - Satakunnan Elävän Kuvan Keskus - Kulttuuritalo TOIVO - Euran esihistoriahanke Lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskus toteutetaan määräaikaisena verkostomuotoisena hankkeena. Hankkeen toteuttamiseksi esitetään myönnettäväksi määrärahat Satakunnan taidetoimikunnalle. Hankkeen kustannukset kokonaisuudessaan ovat 1,5 miljoonaa euroa. Kulttuurin merkitys on ensisijaisen tärkeä ihmisten hyvinvoinnille. Se on myös keskeinen tekijä alueellisen vetovoiman kannalta. Lasten ja nuorten kulttuurin edistäminen ja vahvistaminen on lisäksi merkittävä osa kasvatustyötä. Lastenkulttuurityön pitää rakentua kahdelle tukipisteelle, jotka ovat harjoitettu yhteiskuntapolitiikka (lapsipolitiikka) ja kulttuuripolitiikka (laajasti ymmärrettynä sivistyspolitiikka). Satakunnassa on eri toimijoiden piirissä syntynyt huomattavan monipuolista lastenkulttuuriosaamista, jota voidaan hyödyntää eri puolella Suomea. Osaamista on perinteisen taide- ja kulttuurikasvatuksen piirissä sekä innovatiivisilla hoito- ja sosiaalialaa sivuavilla ja alueellista identiteettiä elvyttävillä alueilla. Verkostomaisen lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskuksen toiminta-ajatuksena on, että Satakunnan lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskus olisi verkosto, joka koostuu alueella toimivista koulutus- ja tutkimusyksiköistä, kulttuurilaitoksista ja eri taiteenalojen toimintayksiköistä. Satakunnan taidetoimikunnan tekemässä alustavassa lastenkulttuuri-kartoituksessa lähes 20 Satakunnan kuntaa on ilmoittanut halukkuutensa osallistua hankkeeseen.

14 15 5 LIIKENNEHANKKEET Liikenneverkko on keskeinen tekijä maakunnan, sen asukkaiden ja yritystoiminnan kannalta. Satakunnassa on aivan viimeisten vuosien aikana saatu kehitetyksi verkkoa kohtalaisen hyvin verrattuna edellisiin vuosikymmeniin. Seuraavassa on esitelty maakunnan keskeiset rautatie-, maantie- ja meriväylähankkeet. Maantieliikenteen tavoitteet on esitelty valtion talousarviokäytännön mukaisesti kahdessa osassa; kehittämishankkeet ja kokonaisrahoitushankkeet. Näiden ohella on turvattava riittävä rahoitus myös alemman asteen tiestölle. Erityisesti suurehkojen seututeiden rahoitus on ongelmallista, koska ne ovat valtakunnallisiksi kehittämishankkeiksi pieniä ja toisaalta tiepiirien perustienpidon nykyisiin rahoitusraameihin liian kalliita. Alemman asteen tiestöä koskevat tavoitteet on esitetty Turun tiepiirin ja Satakuntaliiton yhteisessä maakunnan tieverkon kehittämissuunnitelmassa, joka tarkistetaan ajan tasalle v Tampere Pori rautatien tasoristeysten poisto Tampere-Pori/Rauma radalla on saatu valmiiksi useita vuosia kestänyt suurimittainen perusparannus- ja sähköistystyö. Rataosa on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä. Sähköistys mahdollistaa teoriassa jopa 220 km/t nopeuden mutta nykyinen ratageometria alentaa tätä nopeutta. Kallistuvakorista Pendolino -junaa käytettäessä voidaan nopeutta kuitenkin nostaa perinteisiin juniin verrattuna. Tampere-Pori -rataosa on Rataverkko 2000 selvityksen mukaan v osa nopean liikenteen rataverkkoa. Matka-aika Helsinki-Pori on tuolloin 2.30 tuntia. Nopean liikenteen aloittamisen myötä tulee tarkasteltavaksi myös henkilöliikenteen käynnistäminen uudelleen välillä Rauma-Kokemäki. Liikenneturvallisuuden korostaminen on entistä tärkeämpää junaliikenteen nopeutuessa. Nopeuksien nostamisen edellytyksenä on, että rataosan tasoristeykset on muutettava eritasoristeyksiksi tai poistettava. Tasoristeysten poistuminen mahdollistaa näin investointien täysimääräisen hyödyntämisen nopealla liikenteellä saavutettavien aikavoittojen myötä ja parantaa merkittävästi tie- ja junaliikenteen turvallisuutta. VR on tehnyt v.1995 selvityksen pääratasuuntien tasoristeysten poistamisesta Sen mukaan Tampere-Pori -rataosalla on 91 poistettavaa risteystä. Tuolloisen tilanteen mukaan Satakunnan alueella välillä Kokemäki-Pori oli 52 tasoristeystä, yleisten teiden risteyksiä näistä oli yhdeksän. Perusparannuksen ja sähköistystöiden myötä joitakin tasoristeyksiä on poistettu. Koko Tampere-Pori -rataosan nopeuden noston kustannukset ovat noin 25 milj. euroa. Ratahallintokeskuksen tarkistetun rataverkko 2020-suunnitelman mukaan ei radanpidon nykyisellä rahoitustasolla ole kuitenkaan mahdollista saada junaliikenteen nopeuttamista toteutetuksi aiempien aikataulujen mukaisesti. 5.2 Tieverkon kehittämishankkeet Valtatie 8 Pori-Söörmarkku Satakunnassa tärkein kohde valtatiellä 8 on välityskyvyn lisääminen välillä Pori-Söörmarkku. Tieosa on voimakkaasti kuormittunut, n autoa/vrk. Tieosa välittää myös Järvi-Suomen suunnan valtatieliikenteen (Vt 23). Ruuhkien vähentämiseksi rakennetaan nykyisen valtatien länsipuolelle uusi yksiajoratainen valtatieosuus. Hanke on ollut pitkään vireillä ja siinä on vuosien mittaan suunniteltu useita erilaisia vaihtoehtoja. Nyt toteutettavaksi valittu malli on kustannuksiltaan alle puolet kalleimmasta versiosta. Hankkeen kustannusarvio on noin 14 miljoonaa euroa ja se tulee toteuttaa omana kehittämishankkeenaan. Tämä osuus sisältyy tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelman toiseen hankekoriin (toteutusajankohta v jälkeen) Valtatie 12 Rauman sisääntulo Valtatie 12 Raumalta Huittisten kautta Tampereelle ja edelleen Itä-Suomeen on mm. Rauman sataman maakuljetusyhteys, puunjalostusteollisuuden kuljetusväylä ja yhteys Pori-Helsinki valtatielle 2. Tien merkitystä tärkeänä kuljetusreittinä kuvaa suuri raskaan liikenteen osuus. Tiestä on osa parantamatta, tiepiirin tarveselvityksen mukaan se ei täytä nykyaikaiselle valtatielle asetettuja teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia. Tyypillisiä puutteita ovat tien kapeus ja mäkisyys; liikenteen sujuvuus kärsii jo nykyisillä liikennemäärillä. Rauman puoleisesta päästä se on ruuhkautunut. Valtatiellä 12 tulee rakentaa lisäkapasiteettia Raumalla sisääntuloväylälle ja kunnostaa Eura-Raijala osuus. Koko tieosuudella Rauma-Tampere-Kouvola tulee rakentaa ohituskaistoja ja eritasoja sekä riista-aitoja. Huittisten Sammun liittymän parantaminen sisältyy jo valtakunnalliseen eritasopakettiin, Sahkon liittymä toteutetaan perustienpidon rahoituksella.

15 16 Kiireellisin osuus on Rauman sisääntulon nelikaistaistus ja sataman maayhteyden parantaminen kaupungin läpi valtatielle. Kustannukset ovat noin 12 milj. euroa. 5.3 Tieverkon kokonaisrahoitushankkeet Valtatie 2 Pori-Vihti Valtatie 2 on Satakunnan ja pääkaupunkiseudun välinen pääväylä, joka yhdistää Satakunnan, lounaisen Hämeen ja Uudenmaan. Tielle on välille Pori-Vihti laadittu kehittämisselvitys, joka tähtää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden lisäämiseen sekä ympäristöhaittojen vähentämiseen. Kehittämisselvityksessä mainittujen hankkeiden toteuttamisella säilytetään valtatie kahden liikenteellinen tilanne tyydyttävänä seuraavan 15 vuoden ajan, vaikka liikenteen arvioidaan tällä aikaa kasvavan keskimäärin noin 20-25%. Tavoitteena on luvulla rakennetun valtatien modernisointi liikenteen ja ympäristön tarpeita vastaavaksi. Yhteysväliä on tarkasteltu kokonaisuutena ja vaikutusalueensa runkoväylänä. Toteutettavia parantamistoimia ovat mm. eritasoliittymät, risteysjärjestelyt, ohituskaistat sekä kevyen ja joukkoliikenteen järjestelyt. Tarkoitus on kokeilla myös uusia, liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, joiden kokemuksia hyödynnetään muulla päätieverkolla. Tällaisia ovat keskikaiteelliset ohituskaistat, uudet poikkileikkaukset, hirvivaroitusjärjestelmät ja muuttuvat nopeusrajoitukset. Parantamistöiden kustannusten arvioidaan olevan enintään 35 milj. euroa. Hanke sisältyy tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäiseen koriin (toteutusajankohta ) ja se on tarkoitus toteuttaa kokonaisrahoitus-hankkeena Valtatie 8 Turku-Rauma-Pori- Merikarvia Valtatie 8 yhdistää Pohjanlahden rannikon kaupungit Turusta Rauman ja Porin kautta Ouluun. Tien varrella olevien satamien kautta kulkee noin 40% Suomen tuontija vientikuljetuksista. Näin ollen tie on tärkeä raskaan liikenteen väylä varsinkin kun rannikon koko mitalla ei ole rautatieyhteyttä. Tie on myös tärkeä FinWest -alueen matkailureitti, jonka satamien kautta kulkee paljon ulkomaan matkustajaliikennettä. Tie kuuluu maamme pääteiden runkoverkkoon, jonka laatutasoa parannetaan yhtenäisin periaattein tavoitteena turvata tasalaatuiset liikenneolosuhteet. Tie tulee saada myös koko mitaltaan Turusta Ouluun eurooppalaiseen TEN -verkkoon. Tien parantamistoimenpiteitä on tarkasteltu koko yhteysvälillä. Tielle tulee Satakunnan alueella rakentaa sekä Turku-Rauma että Rauma-Pori-osuuksille mm. ohituskaistoja ja riista-aitoja. Suurena yksittäisenä osiona yhteysvälihankkeessa Satakunnan alueella on Eurajoen ohikulkutie. Hankkeen kehittämisselvitys kustannusarvioineen on tekeillä.

16 Kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää- Kauhajoki Kantatie 44 kulkee halki itäisen ja pohjoisen Satakunnan Vammalan seudulta Kankaanpään ja Honkajoen kautta Kauhajoelle. Tie ei täytä koko mitaltaan kantatietasoiselle tielle asetettuja vaatimuksia. Tie on kapea ja sen geometriassa on puutteita lähinnä Kankaanpäästä pohjoiseen. Tielle on tehty välille Ala-Honkajoki-Vaasan läänin raja parantamissuunnitelma, joka sisältää mm. tien suuntauksen parantamista, leventämistä, siltojen uusimista ja uusia järjestelyjä. Tämän osion kustannukset ovat arviolta 8,4 milj. euroa. Kiireellisimpänä toteuttamiskohteena on valtatien 23 ja kantatien 44 risteyksen uusiminen Kankaanpäässä. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan paikalle on tarkoitus rakentaa joko hajautettu liittymä (kustannusarvio 3,4 milj. euroa) tai kiertoliittymä (kustannusarvio 1,7 milj. euroa). Risteysjärjestelyjä on suunniteltu myös Kiikoisten ja Lavian taajamien kohdille. 5.4 Meriväylät Suomen sijainti merimatkan takana keskiseen Eurooppaan nähden asettaa kovat haasteet maamme ulkomaanliikenteen hoidolle, satamille ja väylille. Toisaalta vahva merenkulkuelinkeino antaa runsaasti mahdollisuuksia tuottoisaan toimintaan ja työmahdollisuuksia. Porin ja Rauman satamilla on merkittävä vaikutus Satakunnan elinkeinoelämässä. Niiden välitön työllistävä vaikutus on noin 1660 htv. ja välillinen vajaa 400 htv. Sidonnaiset vaikutukset ovat n htv. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman meri- ja sisävesiväylien pitkän tähtäimen kehittämisohjelmassa maakunnan molempiin keskeisiin satamiin on kaavailtu uutta väylää. Toteutus on ajoitettu ohjelman jälkimmäiselle kaudelle eli vuoden 2006 jälkeen Rauman väylä Raumalle johtaa kaksi väylää, Valkeakarin 7,5 metrin ja Rihtniemen 10 metrin väylät. Rauman satamaa ollaan jatkuvasti laajentamassa. Erityisesti paperirahtaukset edellyttävät entistä suurempaa laivakokoa, minkä edellytyksenä puolestaan on kuitenkin nykyistä syvempi, joko 11 tai 12 metrinen väylä. Väylätöiden kustannusarvio on valittavasta vaihtoehdosta riippuen joko 19 milj. euroa (Valkeakari) tai 21 milj. euroa (Rihtniemi). Sataman osalta kustannukset ovat samat 1,9 milj. euroa.rauman osalta ei ole vielä päätetty, kumpi nykyisistä väylistä syvennetään Porin väylä Porin Mäntyluodon väylä tulee syventää nykyisestä 10 metristä 12 metriin. Outokumpu Harjavalta Metals on laajentamassa tuotantoaan ja se edellyttää raaka-aineen tuonnin lisäämistä. Väylän syventämisen ohella myös satamassa on tehtävä ruoppaustöitä. Väylätöiden kustannusarvio on 16 milj. euroa ja sataman osalta 5 milj. euroa. ESITYS LIIKENNEHANKKEISTA Seuraavassa on esitetty Satakunnan keskeiset liikennehankkeet: rataverkon kehittäminen Tampere-Pori rautatien tasoristeysten poisto kustannusarvio 25 milj. euroa tieverkon kehittäminen valtatie 8 Pori-Söörmarkku kustannusarvio valtatie 12 Rauman sisääntulo kustannusarvio 14 milj. euroa 12 milj. euroa tieverkon jälkirahoitus ja kokonaisrahoitushankkeet valtatie 2 Pori-Vihti kustannusarvio valtatie 8 Turku-Rauma-Pori-Merikarvia 35 milj. euroa kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki väyläverkon kehittäminen Rauman väylä kustannusarvio Porin väylä kustannusarvio milj. euroa 16 milj. euroa

17 18

18 19 6 VARUSKUNNAT Satakunnassa on kaksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävää kehitettävää varuskuntaa: maakunnan eteläosassa oleva Säkylän varuskunta ja Pohjois- Satakunnassa sijaitseva Niinisalon varuskunta. Varuskunnat työllistävät suoranaisesti toista tuhatta henkilöä ja ne vaikuttavat monin tavoin myönteisesti ympäröiviin seutukuntiin palveluiden sekä ruoka- ja muiden tarvikkeiden suurkuluttajina. Rakennushankkeiden ohella kummallakin varuskunnalla on suunnitelmia osaksi jo toteutuneenakin harjoitusalueiden laajentamiseksi. 6.1 Säkylän varuskunta Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati kuuluu maamme kehitettävien varuskuntien joukkoon. Prikaati on Läntisen maanpuolustusalueen valmiusyhtymä ja kansainvälinen valmiusjoukon pääkouluttaja. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistoiminta vaikuttaa voimakkaasti juuri Säkylässä ja Satakunnassa. Vuosittain prikaatin joukkoja käy harjoituksissa myös ulkomailla. Säkylän Varuskunta tarvitsee edelleen taloudellisia resursseja vaatimusten mukaisen toimivan infrastruktuurin rakentamiseksi. Prikaati saa hyvin runsaasti materiaalia tehtävänsä suorittamiseen. Henkilöstön, materiaalin ja ajoneuvokaluston lisääntyminen merkitsee myös peruskorjaus- ja uudisrakennustarpeita. Uuden keskusvaraston rakentaminen on käynnistynyt keväällä Lähiaikojen uudisrakennuskohteita ovat vielä tänä vuonna huoltoasema, ensi vuonna (2003) kansainväliset tukikohdat ja v helikopteritukikohta ja korjaamo. Saneerausrakentamisen tärkein kohde on muonituskeskus v Kaikkien näiden kustannusarvio on yhteensä n. 10 milj. euroa. 6.2 Niinisalon varuskunta Kankaanpäässä sijaitsevaan Niinisalon varuskuntaan kuuluvat: Tykistöprikaati, Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus, Koeampumalaitos, Satakunnan lennoston tutka-asema, Niinisalon rakennustoimisto ja Metsähallituksen Niinisalon toimisto. Niinisalon varuskunta kuuluu kehitettävien varuskuntien joukkoon. Sillä on huomattava kansainvälinen merkitys siellä toimivien Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen, Koeampumalaitoksen ja Pohjankankaan- Hämeenkankaan harjoitusalueen vuoksi. Varuskunnassa vierailee vuosittain kymmenien eri kansallisuuksien edustajia. Niinisaloon on keskitetty valmiusyhtymän tykistöjoukkojen koulutus ja Puolustusvoimien lentotiedustelutoiminta. Tykistöprikaatiin kuuluva Tykistökoulu antaa korkeakoulutasoista aselajikoulutusta osana Maanpuolustuskorkeakoulun koulutusjärjestelmää. Lisääntyvä henkilömäärä, nykytekniikka ja arvokas kalusto edellyttävät varuskunnan rakennuskannan uusimista ja saneeraamista voimakkaasti lähivuosina. Tärkeimmät rakennushankkeet ovat keskusvarasto ja varastotilan muutos korjaamoksi, valmiusyhtymän uuden tykistöasejärjestelmän Pr2005 varastointi-, koulutus- ja huoltotilat sekä ajoneuvosuojat. Kustannukset ovat noin 16 milj. euroa. ESITYS VARUSKUNTIEN HANKKEISTA Puolustusministeriön tulee hyväksyä em. hankkeet toteutettaviksi varuskuntien suunnittelemalla tavalla yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa.

19 20 KÄRKIHANKE-ESITYKSET 2002 Seuraavassa kuntien ja muiden tahojen tekemät esitykset maakunnan kärkihankkeiksi: Euran kunta 1. Samat kuin Rauman seudun kunnanjohtajien kärkihanke-esitykset, joista erityisesti - Pyhäjärvi-instituutin kehittäminen elintarviketalouden osaamiskeskuksena - Satakunnan Järvikeskus-hanke - Carrefour-toimiston perustaminen - Liikenne, vt 12 peruskorjaus osuudella Eura-Raijala ja seudullisen tien Lappi-Hinnerjoki peruskorjaus - Yliopistotasoisen arkeologian tutkimus- ja koulutuspisteen perustaminen Euraan osana Satakunnan humanistista koulutusta - Elintarviketalouden kehittämisedellytysten turvaaminen EU:n ja kansallista alue- ja maatalouspolitiikkaa uudistettaessa Eurajoen kunta 1. Kolmas ydinvoimalayksikkö Eurajoen Olkiluotoon 2. Vuojoen kartano koulutus-, tutkimus-, kulttuuri- ja matkailukeskukseksi 3. Eurajoen ohikulkutie keskustaajaman kohdalla 4. Eurajoki-Kiukainen-Kokemäki seututien rakentaminen välillä Eurajoki-Panelia 5. Rauman seudun kuntien esitykset Harjavallan kaupunki 1. Valtatien 2 Pori-Helsinki yhteysvälihankkeen toteuttaminen ja mm. Torttilan eritasoliittymän toteuttaminen Harjavallassa 2. Itsenäisen suoriutumisen palvelu- ja tutkimuskeskuksen toteuttaminen Satalinnassa Harjavallassa 3. Valtionhallinnon virastojen ja laitosten hajasijoittaminen Satakuntaan. Esim. ympäristötieteen laitos Harjavaltaan. 4. Yliopistollisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen ja lisääminen Satakunnassa 5. Tampere-Pori radan tasoristeysten poistaminen 6. Maakunnan vetovoimaisuuden lisääminen kulttuurin, liikunnan ja matkailun yhteistyönä. Honkajoen kunta 1. Kantatie 44 - perusparantaminen kantatietasoiseksi - Kiikoisten risteysjärjestelyt - Kankaanpään risteysjärjestelyt 2. Niinisalon varuskunnan kehittäminen - uusi keskusvarasto, uudet ajoneuvosuojat - uusien toimintojen sijoittaminen 3. Niinisalo-Ikaalinen välisen tieyhteyden perusparantaminen 4. Pohjois-Satakunnan virtuaaliyliopistohanke Huittisten kaupunki 1. Satafoodin toiminnan vakinaistaminen 2. Satakunnan luontokeskuksen perustaminen 3. Liikennehankkeet - Vt 2 (Helsinki-Pori) kehittäminen liikenteen ja ympäristön tarpeita vastaavaksi - Mauriala-Vuorenmaa maantien perusparannus - Eura-Raijala ja Huittinen-Vammala osuudet, lähinnä ohituskaistojen rakentaminen, valtatie 12

20 21 Jämijärven kunta 1. Niinisalo-Kilvakkala tien peruskorjaus sisältäen kevyen liikenteen väylän Jämintien risteyksestä Kauppilantien risteykseen 2. Jämijärven kk-jämi kevyen liikenteen väylä sisältäen pistoväylän Mertiörannan kurssikeskukseen 3. Niinisalon varuskunnan kehittämis- ja rakentamishankkeet Kankaanpään kaupunki 1. Kankaanpää-Ikaalinen maantien 261 tason korjaaminen 2. Valtatie 23:n ja ns. Pohjanmaantien (Kantatie 44) risteysjärjestelyt Kankaanpäässä sekä kantatie 44:n saattaminen kokonaisuudessaan kantatietasoiseksi 3. Niinisalon varuskunnan kehittäminen ja jatkoinvestoinnit 4. Virtuaaliyliopistotoiminnan kehittäminen Pohjois-Satakuntaan 5. Kuntien välisen yhteistyön tukeminen 6. Taidetie Karvian kunta 1. Maantien 273 kunnostaminen Karvian kirkonkylältä pohjoiseen Jalasjärven rajalle 2. Suomijärven kunnostaminen 3. Karvianjärven ja Karvianjoen vesistöjen parantaminen Karvian alueella Kiikoisten kunta 1. Kantatie 44:n perusparannus kokonaisuudessaan kantatietasoiseksi ja tien risteysalueiden kehittäminen, joista Kiikoisten risteysalue (vt 11 ja kt 44) ympäristöineen kehitetään hyvän palveluvarustuksen sisältäväksi SataMaan Portiksi 2. Maaseudun kulttuuriperinteen tutkimus-, koulutus- ja esityskeskus Kiikoisten Purpuri-instituutin perustaminen ja toiminnan käynnistäminen 3. Niinisalon varuskunnan edelleen kehittäminen 4. Valtatie 11:n perusparantaminen ja kehittäminen Kiukaisten kunta 1. Samat kuin Rauman seudun kunnanjohtajien kärkihanke-esitykset, joista erityisesti - Pyhäjärvi-instituutin kehittäminen elintarviketalouden ja teollisuuden tutkimus- ja koulutuskeskuksena - Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Satakunnassa - Satakunnan järvikeskuksen kehittäminen vesiensuojelun ja tutkimuksen keskukseksi Kodisjoen kunta 1. Samat kuin Rauman seudun kunnanjohtajien kärkihake-esitykset, joista erityisesti - Yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen vahvistaminen - Osaamiskeskus - Liikenne, vt 8:n parantaminen ja perustienpidon hankkeet Lappi-Hinnerjoki, Rauma-Kodisjoki, Säkylä-Virttaa, Eurajoki-Panelia, kt 43Laitila-Harjavalta, Kodisjoki-Lappi - Satakunnan Järvikeskus-hanke - Carrefour Satakunta, maaseudun EU-Tietokeskuksen perustaminen Kokemäen kaupunki 1. Yliopistollisen koulutuksen laajentaminen sekä osaamis- ja teknologiahankkeet 2. Valtatien 2 saaminen valtion vuoden 2004 talousarvioon ml. Peipohjan eritasoristeys 3. Tampere-Pori radan tasoristeysten poistaminen 4. Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston palveluvarustuksen kehittäminen ja opastuskeskuksen rakentaminen 5. Sääksjärven virkistyskäytön parantaminen 6. Kokemäenjoen virkistyskäytön lisääminen 7. Elintarvikealan osaamiskeskus 8. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen 9. Sosiaali- ja terveystoimen kehittämis- ja jatkohankkeet

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Aikuisohjauksen strategiatyöryhmä Ryhmä koostuu aikuisohjauksen asiantuntijoista

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4 Valmisteluryhmä 4 Siirtyvistä tehtävistä ja sidosryhmäyhteistyöstä tulevassa maakunnassa / Satakuntaliitto Maakuntauudistukseen liittyvä sidosryhmätilaisuus koskien alueiden käyttöä, luonnonvaroja ja liikennettä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

Maakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Maakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Maakuntainfot Satakunta Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Sisällysluettelo Diat 1 ja 2: Kansilehti ja sisällysluettelo Diat 3 ja 4: Yleistä Satakunnan maakunnasta

Lisätiedot

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)

Lisätiedot

Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen

Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen 9.5.2016 Jouni Vataja 1.1. 31.12.2015 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu 32 476 turvapaikanhakijaa, joista Irakilaisia 63 % 20 485 Afganistanilaisia 16 %

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (9) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016 Aika 12.9.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Harjavalta-sali, Myllykatu 3 A, Harjavalta Euran kunta Eurajoen kunta Harjavallan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT 1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Instituutin tehtävänä on alueensa elintarviketalouden kehittäminen. Kehitystyössä edistetään ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja. Erityiskohteena ympäristöasioissa on vesiensuojelu ja vesistökunnostus.

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Maakuntaohjelman

Maakuntaohjelman Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2009 selvitys

Alueiden kilpailukyky 2009 selvitys selvitys 19.8. Tiina Tolvanen www.nk.chamber.fi Taustaa selvitys tarkastelee alueellisten tekijöiden vaikutusta yritystoimintaan. Tavoitteena on tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten sijoittumiseen

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2011

Alueiden kilpailukyky 2011 Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto 17.3.2017 Ohjelman edistymistilanne 9.3.2017 Valtakunnallisesti Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto ohjelma Varattu ja

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot