Krookila on maalaisidylli keskellä Raisiota

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Krookila on maalaisidylli keskellä Raisiota"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITON TIEDOTUSLEHTI INFORMATIONSBLAD FÖR EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND Krookila on maalaisidylli keskellä Raisiota Turun bioklusteri on maakunnan kärkihankkeita Åbo biokluster tillhör landskapets spetsprojekt Logomossa kulttuuri roihuaa Kulturen sprakar i Logomo

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL Merellinen imago on hiomaton timantti Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm 4-5 Varsinais-Suomi vaikuttaa Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan 6-7 Logomo on kulttuurivuoden keskus 8-9 Liiton selvitys osoittaa 22 tuulipuistolle soveltuvaa aluetta Raision Krookilassa viihtyy ympäri vuoden 12 Maakunnan liitot tekevät koulutuksen kehittämissuunnitelman 13 Juho Savo: Jokainen ministeri on maakunnalle lottovoitto 14 PaikkaOppi palkittiin kunniamaininnalla Taide piristää arkea julkisissa tiloissa Varsinais-Suomen yhteismarkkinoinnin puitteissa on tutkittu maakuntamme tunnettuutta ja imagoa. Muiden maakuntien asukkailta kysyttiin mm. mikä on Suomen tunnetuin matkailualue. Lappi sijoittui Innolinkin tekemässä laajassa kyselyssä ykköseksi. Toisella paikalla komeilee Turun saaristo! Myös Naantali kuuluu maamme tunnetuimpiin matkailukohteisiin. Nämä ja mm. Fountain Parkin tekemän tutkimusten tulokset osoittavat, että meri ja saaristo ovat paitsi Varsinais-Suomen, myös koko Suomen valttikortteja. Merellisyyden alle kätkeytyy monenmoista. Kannattaa miettiä miten Varsinais-Suomi voi hyödyntää merellisen imagon potentiaalia - muutoinkin kuin heinäkuussa. Erittäin tärkeä kysymys on Saaristomeren puhdistaminen. Varsinais-Suomessa pitää jatkuvasti ponnistella Saaristomeren rehevöitymisen vähentämiseksi. Onneksi myös valtion tasolla on ruvettu ymmärtämään asian vakavuus. Merellisyys on laaja käsite, myös ihmisten mielissä. Vaikka meri ei suorastaan tärsky Turun keskustassa, se on kuitenkin läsnä Aurajoen rannoilla. Turku on onnistuneesti kohentanut keskustan viihtyvyyttä vanhan pääkirjaston alueella, yhdistämällä historian, kulttuurin, persoonalliset palvelut, modernin muotoilun ja veden läheisyyden. Tänä kesänä voi Aurajoen rannoilla aidosti tuntea olevansa historiaa kunnioittavassa, tyylikkään eurooppalaisessa kaupungissa, jossa on vilskettä ja elämää. Turun seudusta on myös kehittynyt Suomen purjehduksen keskus, jonne tuodaan purjeveneitä koko maailmasta ja jossa toimii useita vuokravene-yrityksiä. Purjehduksen suosio lisääntyy koko ajan, joten alan työllistävät vaikutukset voivat vielä kasvaa. Meriteollisuudessa on globaalia huippuosaamista, josta Varsinais-Suomi aikoo pitää kiinni. Nyt on tärkeää suunnata katseet muualle kuin jättiristeilijöihin vaikkapa uusiutuvaan energiaan. STX:n Turun telakka julkisti pari viikkoa sitten uutisen, että Oy Gaiamare Ab tilaa telakalta Kannattaa miettiä miten Varsinais-Suomi voi hyödyntää merellisen imagon potentiaalia. monikäyttöisen erikoislastialuksen tuulipuistojen rakenteiden kuljettamiseen. Itämerelle tullaan rakentamaan isojakin tuulipuistoja, ja siinä pelissä Varsinais-Suomen huippuosaava meriteollisuus aikoo olla mukana. Alan mahdollisuudet ovat valtaisat. Vuonna 2010 tuulivoiman tuotanto maailmalla kasvoi yli 20 prosenttia. Suomessa suurin potentiaali olisi merituulivoimalla, jolla voitaisiin VTT:n mukaan vuonna 2030 tuottaa jopa kolmannes Suomen sähköstä. Varsinais-Suomessa keskitytään tuulivoimaan manneralueilla, liitto on juuri selvittänyt tuulivoimapuistoiksi soveltuvat alueet. VIIRI Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä 800 kpl Päätoimittaja Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu Antti Vaalikivi Kansikuva Antti Vaalikivi Vår marina image är en oslipad diamant Inom ramen för Egentliga Finlands marknadsföring har man undersökt vårt landskaps image. Då invånare i andra landskap tillfrågades vilket som är landets kändaste turismområde, kom Lappland på första plats. På andra plats kom Åbo skärgård! Även Nådendal tillhör vårt lands mest välkända resmål. Resultaten även från andra liknande undersökningar visar att havet och skärgården är, förutom Egentliga Finlands, hela Finlands trumfkort. Under begreppet havsnära döljer sig mycket. Det lönar sig att tänka på hur Egentliga Finland kan utnyttja potentialen i sin havsnära image också andra tider än juli. En viktig fråga är reningen av Skärgårdshavet. I Egentliga Finland måste vi ständigt kämpa för att minska havets övergödning, det är hoppingivande att man nu även på nationell nivå insett hur viktig frågan är. Även i människors sinnen är det havsnära ett vitt begrepp. Också om havet inte svallar i Åbo centrum är det närvarande vid Aura ås stränder. Åbo har lyckats öka trivseln i centrum vid gamla huvudbiblioteket genom att kombinera historia, kultur, personlig service och modern design och närheten till vatten. I sommar kan man vid Aura ås stränder känna att man vistas i en stilig, europeisk stad som respekterar sitt förflutna, och där det sjuder av liv. Åbotrakten har också utvecklats till landets seglingscentrum. Hit importeras segelbåtar från hela världen och flera företag hyr ut båtar. Segling blir allt populärare och branschens sysselsättande verkan kan ännu växa. I den marina industrin finns globalt toppkunnande som Egentliga Finland tänker hålla fast vid. Det är dags att rikta blickarna mot annat lyxkryssare till exempel mot förnybar energi. STX varv i Åbo publicerade i mars en nyhet att Gaiamare Ab av dem beställer ett specialfartyg för att transportera byggmaterial för vindparker. Stora vindparker kommer ännu att byggas på Östersjön och i det spelet tänker Egentliga Finlands avancerade marina industri spela med. Möjligheterna i branschen är enorma. År 2010 växte t.ex. vindkraftsproduktionen i världen med över 20 procent. I Finland har vindkraft till havs den största potentialen, enligt statens forskningscentral kunde år 2030 en tredjedel av Finlands el produceras med vindkraft. I Egentliga Finland koncentrerar vi oss på vindkraft på land, förbundet har nyligen utrett vilka områden som lämpar sig bäst för vindparker VIIRI VIIRI

3 Varsinais-Suomi vaikuttaa seuraavan hallituksen ohjelmaan Kalle Larsson Edunkuntavaalien alla erilaiset tahot laativat asia- ja tavoitelistoja vaaleja silmälläpitäen. Tavoite on konkretisoida tekijätahon tärkeänä pitämät asiat tulevan hallitusohjelmakauden ajalle. Varsinais-Suomen liitto laati oman listan helmikuussa Mistä on kysymys? Hallitusohjelma on hallitukseen osallistuvien puolueiden hyväksymä toimintasuunnitelma, jossa on sovittu hallituksen tärkeimmistä tehtäväalueista. Käytännössä hallitusneuvotteluissa sovitut poliittiset linjaukset kirjataan ylös hallitusohjelmaksi, jota hallitus toteuttaa koko hallituskauden ajan. Valtioneuvoston kanslia vastaa seurannasta. Seurantaa varten hallitusohjelmasta luotiin kolme poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa, joilla tehostettiin tavoitteiden toteutumista. Ohjelmajohtaminen on nyt tullut jäädäkseen. Varsinais-Suomen liiton hallitusohjelmatavoitteet Liiton hallitusohjelmatavoitteet laadittiin maakunnallisen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden turvaamiseksi ja lisäämiseksi. Ei haluttu ottaa kantaa koko maan kannalta keskeisiin uudistushankkeisiin. Listaa voi luonnehtia hyvin maakunnalliseksi ja konkreettiseksi. Aukeamalla on nostettu muutamia tavoitteita, listaan voi kokonaisuudessaan tutustua sivuilla Maatalouden kilpailukyky Varsinais-Suomi on luonnon olosuhteiltaan maan paras viljelyalue, mutta harjoitettu tukipolitiikka vääristää Suomen sisäistä kilpailukykyä. Maan parhaiden tuotantoalueiden syrjiminen tukipolitiikassa tulee lopettaa uudessa EU:n rahoitusratkaisussa Meriklusteri Meriteollisuuden vaikeudet ovat koskettaneet erityisesti Varsinais-Suomea ja ala on nimetty ensimmäisenä toimialana Suomessa rakennemuutostoimialaksi. Valtion aktiivisuutta tarvitaan myös tulevan hallituskauden aikana. Liiton hallitusohjelmatavoitteet ovat: Meriklusterin osaaminen ja kilpailukyky pitää turvata huomattavalla tukipaketilla. Alihankintaverkoston osaaminen, kehittäminen ja kansainvälistyminen tulee turvata myöntämällä investointiavustuksia. Vahvistetaan alan koulutusta Varsinais-Suomeen mukaan lukien täydennyskoulutus. Syksyllä 2010 rakennettu meriklusterin tukipaketti tulee pitää toimintakykyisenä, jotta säilytetään nopean reagoinnin tae. Valtatie 8 Turku-Pori yhteysväli Maakunnan houkuttelevuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta hyvät liikenneyhteydet ovat peruslähtökohtia. Vuosia keskustelussa ollut vt 8 on niin Varsinais-Suomen kuin Satakunnankin kannalta maakuntien ykköstiehanke. Valtatie 8 Turku-Pori yhteysväli päätetään toteuttaa kokonaisuudessaan hallituskaudella. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden perintö on turvattava Käynnissä oleva kulttuuripääkaupunkivuosi tulee osoittamaan kuinka ainutlaatuinen kulttuurikaupunki Turku on. Hyvään vauhtiin päästyämme, otetta ei saa päästä herpaantumaan. Kulttuurin ja luovien alojen kasvua tulee vahvistaa valtakunnallisin toimin. Turun seudun joukkoliikenne Sujuva joukkoliikenne on keskuskaupunkien kasvun perusedellytys. Joukkoliikennetuet ja matkaketjuja tukevat lippujärjestelmät tulee kohdentaa kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen. Saaristomeri Saaristomerta rasittavat maatalouden vesistökuormitus ja asutuskeskusten jätevedet. Varsinais-Suomi on ollut aktiivinen meren tilan parantamisen tavoittelussa. Maatalouden ympäristötukea tulee kohdentaa erityisesti Saaristomeren valumaalueille. Asutuskeskusten jätevedet tulee käsitellä suurissa yksiköissä, jonne ne johdetaan valtion tuella rakennetuilla siirtoviemäreillä. Bioklusteri Turun bioklusteri on kansainvälisesti johtava alan osaamiskeskittymä, jonka perusrungon muodostavat Turun yliopisto, Åbo Akademi ja alueen elinkeinoelämä. Lääketutkimuksen kautta syntyvien yritysten riskirahoitus valmiisiin lääkkeisiin asti tule varmistaa kansallisesti, jotta parhaita keksintöjä ei jouduta myymään halvalla maailmalle. Tulee perustaa bioalan kasvurahasto, jonka rahoittamiseen valtio osallistuu minimissään vuosittain 50 milj.. Investointiavustus ei saa rajoittua vain käynnistysvaiheen yrityksien investointeihin, vaan kasvuhakuiset yrityksetkin tulee olla tukikelpoisia. Turun biokuvantamisen tulee säilyä Opetus- ja kulttuuriministeriön tärkeimpien tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla. MARKKU SAARI VIIRI VIIRI

4 Logomossa sykkii kulttuurivuoden sydän Jessica Ålgars-Åkerholm Logomo on Turun kulttuuripääkaupunkivuoden sykkivä sydän, jossa musiikki lumoaa, tanssijat liitelevät korkeuksissa ja sykähdyttävä kuva- ja valokuvataide innostaa. Vanhasta konepajasta muokataan tyylikkään rosoinen ja tilava kulttuurikeskus, vain 700 metriä Turun torilta. Kulttuuripääkaupunkivuoden tärkeimmät esitykset ja päänäyttelyt nähdään juuri Logomossa. Mainita voi vaikka Tero Saarisen suurtuotannon Borrowed Light jossa yhdistyy tanssi ja elävä musiikki, Mikko Heiniön oopperan Erik XIV sekä Aurinkobaletin huikean esityksen Tanssiva torni. Tähän mennessä Logomossa on käynyt jo yli ihmistä esittävän taiteen puolella, C-halli on ollut täpötäynnä kun siellä on esitetty mm. hevimusikaalia ja Keski-ikäisten hiukset -musikaalia. Kulttuurivuoden päänäyttely on Turun palosta kertova interaktiivinen Tuli on irti, joka on toteutettu yhteistyössä tiedekeskus Heurekan kanssa. Esillä on myös paljon huomiota saanut homoeroottista taidetta esittelevä Tom of Finland, UEFA:n jalkapallonäyttely, suurin Suomessa nähty nykyvalokuvanäyttely Liisa Ihmemaassa sekä videoinstallaatioita. Modernin pelkistetty Logomon kahvilatila on saksalaisen taitelijan Tobias Rehbergerin ja Artekin yhdessä toteuttama. Tarjolla on lounasta, viiniä sekä pientä makeaa ja suolaista purtavaa. Vaikka Logomossa jo tapahtuu, tilat ovat vielä keskeneräiset. Kaikkiaan tilaa on huikeat neilömetriä ja ne valmistuvat asteittain. Pääsali valmistunee loppuvuodesta 2011, siihen mahtuu jopa 3500 henkilöä. Rakennusyhtiö Hartela suunnittelee Logomoon myös toimisto-, kokous- ja ravintolatiloja. Logomo är kulturhuvudstadens hjärta Logomo är kulturhuvudstadsårets pulserande hjärta där musiken förtrollar, dansare flyger i luften och bild- och fotokonst inspirerar. Den gamla verkstaden håller på att omvandlas till ett stiligt, aningen ruffigt kulturcentrum bara 700 meter från Åbo torg. Kulturhuvudstadsårets viktigaste föreställningar och utställningar ses just här, t.ex. Tero Saarinens storproduktion Borrowed Light eller Mikko Heiniös opera Erik XIV. Logomo har redan lockat över personer till olika föreställningar, musikalerna i C-hallen har varit slutsålda. Årets huvuduställning är interaktiva Elden är lös som berättar om Åbo brand. Utställningen har förverkligats i samarbete med vetenskapscentret Heureka. I Logomo visas även homoerotisk konst av Tom of Finland, UEFA:s fotbollsutställning och den största utställningen av nutidsfotografi någonsin i Finland. Det moderna caféet har förverkligats av den tyska konstnären Tobias Rehberger och Artek. Här serveras lunch, småsalt och bakverk samt vin. Lokalerna är ännu halvfärdiga, totalt utgör Logomo hela kvadratmeter. Huvudsalen rymmer 3500 personer och torde bli färdig i slutet av år Byggnadsbolaget Hartela planerar även kontors- mötes- och restaurangutrymmen i Logomo VIIRI VIIRI

5 Kunnat suhtautuvat myönteisesti tuulivoimaan Varsinais-Suomen liiton tekemässä tuulivoimaselvityksessä on tullut esille 22 tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta maakunnassa. Aleksis Klap Selvityksen tuloksia on esitelty Varsinais-Suomen kunnissa vuoden 2010 lopulla ja kuntien suhtautuminen tuulivoimaa kohtaan on ollut positiivista. Useilla alueilla tuulivoimatoimijat ovat jo aktiivisesti suunnittelemassa mahdollisten puistojen perustamista. - Osoitettuja alueita on pidetty tuulivoimalle sopivina, sillä niille ei kohdistu muita maankäyttöpaineita, sanoo liiton suunnittelija Aleksis Klap, joka on tehnyt tuulivoimaselvityksen. Toteutuakseen tuulipuisto vaati perusteellisemmat selvitykset mm. luonto- ja maise- mavaikutusten osalta sekä kunnan laatiman yleis- tai asemakaavan. Kunnille jää edelleen mahdollisuus selvittää pienempiä aluekokonaisuuksia, joiden kartoittamisessa voi käyttää hyödyksi mm. maakuntaliiton selvityksen tuloksia. - Suurilla tuulivoimaloilla on merkittäviä vaikutuksia maisemaan, mutta olemme onnistuneet löytämään alueita, joissa tuulivoima ja maisema-arvot on sovitettavissa yhteen, kertoo Varsinais-Suomen liiton maakunta-arkkitehti Heidi Saaristo. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys on ra- porttiluonnoksena kommenteilla kunnissa ja yhteistyötahoilla huhtikuun 7. päivään asti. Kommenttien perusteella selvitystä täydennetään ja valmis raportti on tarkoitus toimittaa ympäristöministeriöön toukokuussa Sen jälkeen on tarkoitus aloittaa vaihemaakuntakaavan laadinta, jonka aloittamisesta on tarkoitus tehdä päätös kesäkuun maakuntavaltuustossa. Tuulivoimasta sanottua Annalena Sjöblom, projektipäällikkö/projektchef Kemiönsaari: Kemiönsaaren kunnalle liiton tuulivoimaselvityksestä on ollut suuri apu, kun kunta miettii tuulivoimalle soveltuvia alueita. Koska alueet on kartoitettu maakuntatasolla, se antaa kunnalle tukea tuulivoimakysymyksissä ja auttaa meitä tekemään tuulivoiman yleissuunnitelman. Kemiönsaarella maanomistajat ja muut toimijat ovat kiinnostuneita tuulivoimasta. Kunta haluaa tehdä työtä uusiutuvan energian valtakunnallisten tavoitteiden eteen. Kunnalla on oma hanke joka tähtää Kemiönsaaren energia-omavaraisuuteen, siihen on käytetty myös maakuntaliiton tuulivoimaselvitystä. Hanke on keskittynyt manneralueisiin, emme mielellään rakenna herkkään saaristoympäristöön. Olemme verranneet maanomistajien kanssa eri vuokrasopimuksia. För Kimitoöns kommun har E-F förbunds vindkraftsutredning varit till stor hjälp då kommunen funderar på områden som lämpar sig för vindkraftsproduktion. Att områdena är utredda på landskapsnivå ger kommunen stöd för beslut i vindkraftfrågor och att göra en generalplan för vindkraft. På Kimitoön har markägare och aktörer visat intresse för vindkraft. Kommunen vill vara med om att uppnå de nationella målen om förnyelsebar energi. Kommunen har ett eget utvecklingsprojekt Kimitoön självförsörjande på energy där man utnyttjat information från förbundets utredning. Projektet koncentrerar sig på fasta Kimitoön för att undvika byggande i den känsliga skärgårdsmiljön. Tillsammans med markägarna har vi jämfört olika arrende-erbjudanden. Uudenkaupungin Sanomat, Tuore selvitys tuo tuulivoiman rakentamiseen runsaasti lisää realismia. Näillä mantereen mahdollisilla tuulipuistoalueilla on tuntuvasti suuremmat mahdollisuudet toteutua ja toimia järkevällä tavalla kuin saariston yksittäisillä tuulimyllyillä. Auranmaan viikkolehti, Varsinais-Suomen maakuntaliiton laatima tuulivoimaselvitys osoittaa modernien tuulimyllyjen tuottavan kunnolla energiaa muuallakin kuin rannikoilla. Vakka-Suomen Sanomat, Vaikka Varsinais-Suomen mahdolliset tuulipuistoalueet on nyt tarkasti syynätty ja sopivat kohteet listattu, niin minkäänlaisia päätöksiä uusista tuulivoimahankkeista ei ole tehty. Alueita yhteensä 22 kappaletta Tuulipuistojen keskimääräinen koko noin voimalaa Alueiden yhteenlaskettu kokonaisteho noin 1000MW Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian tavoite tuulivoimatuotannon lisäämiselle on noin MW vuoteen 2020 mennessä Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa on tuulivoimatuotantoa Uudessakaupungissa, Kemiössä ja Pöytyällä Tuulivoima-alueita suunnitteilla mm. Saloon, Lietoon ja Kemiönsaarelle Kartan vaaleanpunaiset alueet soveltuisivat tuulivoimapuistoille VIIRI VIIRI

6 Jessica Ålgars-Åkerholm Kun saapuu Krookilan kotiseutukeskuksen pihalle, on kuin astuisi 1950-luvun maaseudulle. Vanhan talonpoikaistalon punaiset puurakennukset ja kaunis tuulimylly koristavat vehreää pihapiiriä. Vanhimmat osat ovat 1800-luvulta, mahdollisesti jopa 1700-luvulta. Krookilan tila mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna Kesällä Krookilan alapihalla laiduntaa lampaita ja alueella toimii Raision teatterin kesäteatteri. Lounasta tarjoillaan vuoden ympäri. Krookilan erityinen vetonaula on Krookilan Wanhat Kupit, jossa myydään tuotannosta poistuneita Arabian tuotteita. - Vanhimmmat kupit ja kipot ovat 1900-luvun alusta. Erityisen suosittuja ovat ja 1960-luvun tuotteet, Krookilan omistaja Jaana Kaarto sanoo. Wanhat Kupit on toiminut Krookilassa vuodesta Kesäisin eräät vieraat viihtyvät Krookilassa tuntikaupalla, Jaana Kaarto kertoo. He katselevat kuppeja ja nauttivat välillä pihalla, pohtien ostoksiaan. Päärakennuksen Juhla-Mummolassa voi lauantaisin järjestää tilauksesta juhlia ja yritystilaisuuksia. KROOKILAN KOTISEUTUKESKUS Missä sijaitsee: Krookilankuja 40, Raisio, 8 km Turun keskustasta. Aukioloajat: ti-pe klo 11-14, sunnuntaisin klo Ruoka, juoma: lounas ti-pe klo 11-14, sunnuntaisin pitopöytä klo Huomaa myös tämä: pihapiirissä on tilauksesta lämpiävä savusauna n henkilölle. Wanhat kupit ovat Krookilan vetonaula Gamla koppar är Krookilas dragplåster När man anländer till Krookila hembygdscentrum är det som att stiga in i 1950-talets landsbygd. Gamla röda träbyggnader och en vacker väderkvarn pryder den lummiga gårdsplanen. De äldsta delarna är från 1800-talet, möjligen från 1700-talet. Krookila gård nämns i dokument första gången år Under sommaren betar får på den nedre gården, här verkar även Raision teatteris sommarteater. Lunch serveras året om. Krookilas dragplåster är Krookilan Wanhat Kupit, där man säljer Arabia-produkter som inte tillverkas längre. - De äldsta byttorna och kopparna är från början av 1900-talet. Speciellt populära är produkter från och 1960-talen, säger Jaana Kaarto som äger Krookila. Wanhat Kupit har funnits här sedan år Sommartid spenderar vissa besökare flera timmar i Krookila, säger Kaarto, de tittar på Arabia-koppar och funderar i lugn och ro på sina inköp ute på gården. I huvudbyggnaden kan man på beställning fira familjefester och företagsevenemang under lördagar VIIRI VIIRI

7 Juho Savo maakuntajohtaja VAALIEN JÄLKEEN MITATAAN EDUSTAJIEMME PAINOARVO Minne peruskoulun tai lukion jälkeen? Maakunnan liitot tekevät koulutuksen kehittämissuunnitelman vuodelle Korkeakoulujen aloituspaikkoja tulisi vähentää tuntuvasti. Mervi Kylmälä Kevät on peruskoulun ja lukion päättäville nuorille se aika, jolloin pitää päättää, mitä elämältään haluaa. Ammatinvalinta on elämän tärkeimpiä päätöksiä. Nuorten päätöksenteon helpottamiseksi iso joukko virkamiehiä ja asiantuntijoita valmistelee joka neljäs vuosi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU). Parhaillaan käynnissä olevalla kierroksella valmistellaan KESU:a, jossa esitetään mm. nuorten koulutuksen aloittajatavoitteet vuodelle 2016 sekä muita koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä (KESU 2016). Maakunnan liitot ovat keskeisessä roolissa mm. alueyhteistyön koordinoimisessa, ammattirakenne-ennusteen laadinnassa sekä maakunnan tahdon ilmaisussa. Vuodesta 2010 lähtien tästä tehtävästä tuli lakisääteinen. Ennakointitulokset aloituspaikoista v valmistuneet Maakunnan liitot ovat saaneet maaliskuun alussa käyttöönsä opetushallituksen laatimat nuorten koulutuksen aloituspaikkalaskelmat maakunnittain. Laskelmissa on esitetty nuorten aloituspaikkatarve vuodelle 2016 koulutus- ja opintoaloittain eri koulutusasteilla. Luvut ovat suuntaa antavia arvioita siitä, minne koulutuspaikkoja tulisi lisätä ja mistä vähentää. Maakuntatasolla lukuja ei tule tulkita sellaisenaan vaan apuna tulee käyttää vastaavia arvioita koko maan vastaavista arvioista. Ammatillista koulutusta tulisi lisätä Laskelmien mukaan korkeakoulujen aloituspaikkoja tulisi vähentää tuntuvasti samaan aikaan kun ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja tulisi kasvattaa. Suurin vähennystarve on kulttuurin ja luonnontieteiden alalla. Lisäystarpeet eivät ole millään opintoalalla kovin suuria, koska nuorten ikäluokkien määrän vähetessä myös aloituspaikkojen kokonaismäärää tulisi vähentää nykyisestä. Varsinais-Suomen tehtävä yhteistyötä Satakunnan kanssa Varsinais-Suomen tulee käynnistää Satakunnan kanssa keskustelut yhteisen tahdonilmauksen aikaansaamiseksi huhti toukokuun aikana. Kaikkien maakuntien on esitettävä koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat maakunnalliset tavoitteet kesäkuun loppuun mennessä. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja tulisi kasvattaa. Huhtikuun eduskuntavaalien tulosta odotetaan poikkeuksellisen kiinnostuneena. Varsinais-Suomessa muutokset puolueiden voimasuhteissa ovat jo pitkään olleet yhden paikan siirtymän luokkaa. Ilmassa on nyt paineita, jotka voivat johtaa suurempiinkin muutoksiin. Vaalin tulos on aina oikea. Maakunta saa ne edustajat, jotka se itse valitsee. MAAKUNNAN EDUNVALVONNAN kannalta on tärkeää, että eduskuntaan valikoituu mahdollisimman monta sellaista edustajaa, jotka pääsevät puolueissaan neuvottelijan asemaan (puolueen puheenjohtajisto, ryhmän puheenjohtajisto). Vaikuttaminen hallitusohjelmaan ja vaikuttaminen ministerivalintoihin ovat ensimmäiset suuret asiat, joiden eteen edustajat joutuvat. Mitä useampi varsinaissuomalainen on jo valmiiksi ryhmässään todellinen vaikuttaja tai omaa edellytykset nousta sellaiseksi, sen parempi. Kaikki puolueet ovat tässä samalla viivalla. Tulevien hallituspuolueiden edustajien painoarvo nousee hallituksen tultua nimitetyksi. VALLANKÄYTTÖ SUOMESSA on niin ministerikeskeistä, että jokainen ministeri on maakunnalle lottovoitto. Ei välttämättä yksittäisiin päätöksiin liittyvänä kotiinpäinvetona, vaan kanavana, jonka kautta pysytään asioiden kulkuun liittyen kärryillä. Tieto on valtaa. Toisaalta viime vaalikaudet ovat osoittaneet, että erityisesti liikenneministerille sallitaan oman vaalipiirinsä asioiden erityishoito. Tämän takia olenkin eri yhteyksissä korostanut, että liikenneministeri tulisi nyt saada Turku Pori akselilta. Maakunnan liikennehankkeiden ykköskohteen (VT 8) rahoituspäätöksen varmistamiseksi tästä ei olisi ainakaan haittaa. MAAKUNNAN INTRESSISSÄ on päästä osalliseksi myös raideliikenteen kehittämiseen ohjattavista varoista. Maakunnallinen paikallisjunaliikenne ja Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisut ovat niitä, joiden rahoituk- sesta kilpailemme Tampereen kanssa. 8 tien perusparantamisen ja raideliikennehankkeiden vastakkainasettelua on ollut näkyvissä julkisuudessa. Vaalien alla sillä voi koettaa profiloitua, mutta vaalien jälkeen on molemmille annettava täysi tuki. MERITEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLY- TYSTEN vahvistaminen on edelleen maakunnan tärkeimpiä edunvalvonta asioita. Toivottavasti edustajamme pitävät pään kylmänä kun huutokuoro vaatii kaikista suorista yritystuista luopumista. Euroopassa ei olisi laivanrakennustoimintaa lainkaan ilman innovaatio-, ympäristö- jne. tukia sekä erityisrahoitus- ja takuujärjestelmiä. Tukia tarvitaan myös jatkossa. Tuleva elinkeinoministeri vastaa niistä. SAARISTOMEREN SUOJELUN käytännön toimet vaativat seuraavasta eduskunnasta vahvan varsinaissuomalaisen ryhmän. Monenlaisia toimia on käynnissä, mutta oleelliset rahoitusratkaisut on työnnetty seuraavaan maatalouden EU-rahoitusohjelmaan. Se on erityisesti seuraavan maa- ja metsätalousministerin harteilla. Euroopassa ei olisi laivanrakennustoimintaa ilman mm. innovaatioja ympäristötukia. KORKEAKOULUT ovat Varsinais-Suomen maakunnan kehityksen ja kehittämisen tärkeimpiä voimavaroja. Koulutuksen ja tutkimuksen määrärahojen taso, koulutuksen aloituspaikat ja niiden rinnalla kulttuuripalvelujen ja luovien alojen kasvun edellytykset vaativat päättäjiemme erityistä huomiota. Sekä opetusministerin että kulttuuriministerin kanssa on maakunnalla jatkossakin paljon yhteistä. KAIKKI MINISTERIT ovat maakunnalle tärkeitä. Parasta olisikin, jos maakunnan keskeisillä toimijoilla olisi mutkattomat ja suorat yhteydet kaikkiin ministereihin. Myös ministerien lähipiirin virkamiehet ovat erityisasemassa. Valta ja vaikutuskanavat ovat nyt valinkauhassa. Kaikki voimme osaltamme myös vaikuttaa tulevan nelivuotiskauden asetelmiin. On syytä toivoa maakunnalle onnea myös valintaruletteihin VIIRI VIIRI

8 Paikkatietoalan kunniamaininta Varsinais-Suomeen PaikkaOppi-hanke palkittiin edistyksellisestä työstä. Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen Lounaispaikan koordinoima PaikkaOppi-hanke palkittiin vuoden 2010 paikkatietoalan kunniamaininnalla. ProGIS ry:n myöntämän kunniamaininnan vastaanotti hankkeen projektisuunnittelija Juha Riihelä Helsingin messukeskuksessa järjestettyjen Paikkatietomarkkinoiden yhteydessä. - Verkkopalvelun saama huima suosio kertoo, että opetuskäyttöön suunnitellulle paikkatietopalvelulle on ollut kysyntää, sanoo Riihelä. - Saatu kunnianosoitus on myös hieno tunnustus Varsinais-Suomen liitossa pitkään tehdylle työlle paikkatietoaineistojen yhteiskäytön edistämiseksi. Ehdolla kunniamaininnan saajiksi olivat mm. Helsingin Sanomien Oma Kaupunki -karttapalvelu sekä Ympäristökeskuksen OIVA-paikkatietopalvelu. Palkituksi päätyi kuitenkin palvelu, joka valintaperusteiden mukaan on edistyksellisesti tuonut uutta verkon jo lukuisiin paikkatietopalveluihin. Paikkatietoalan yhdistys ProGIS on myöntänyt alan vuosittaisen kunniamaininnan vuodesta 2005 lähtien. Aiemmin kunniamaininnan saajiin ovat lukeutuneet muun muassa kansanedustaja Jyrki Kasvi sekä Maanmittauslaitos. PAIKKAOPPI PaikkaOppi on Opetushallituksen rahoittama ja Varsinais-Suomen liiton koordinoima oppimisympäristöjen kehittämishanke. Hankkeessa toteutetaan maantieteen, ympäristötutkimuksen ja paikkatietotaitojen perus- ja lukioopetusta tukeva verkkopohjainen oppimispalvelu. Vuonna 2008 avautuneen verkkopalvelun käyttäjinä on liki 400 opettajaa ja 200 koulua ympäri maata. Tavoitteena on vakiinnuttaa oppimisympäristö kansalliseksi, missä tahansa oppilaitoksessa käyttöönotettavaksi opetuksen työkaluksi. BalticFuture-messuilta vauhtia maakunnan kansainvälistymiseen Varsinais-Suomen liitto on kutsuttu yhteistyökumppaniksi BalticFuturemessuille Rostockiin Tapahtuman toteutuksessa on vahvasti mukana myös Turun kaupunki, joka on Rostockin ystävyyskaupunki jo 50 vuoden takaa. Seutukunnista ainakin Vakka-Suomi ja Loimaa ovat edustettuina messuilla. Tarkoituksena on saada näkyvyyttä koko maakunnalle ja näin avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueemme yrityksille. BalticFuture -messut järjestetään kolmatta kertaa. Viime vuonna messuilla kävi yli 2100 alan ammattilaista Euroopasta ja Aasiasta tutustumassa yritysten tarjontaan. Tuulienergiaa ja meriteollisuutta BalticFuture messut ovat Itämeren alueen offshore-, tuulienergia- ja meriteollisuusalojen kongressimessutapahtuma, jonka yhteydessä järjestetään korkeatasoisia seminaareja ja oheistapahtumia. Kohderyhminä ovat alan yritykset sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin vaikuttajat. Yhtenä kohderyhmänä ovat korkeakoulujen ja oppilaitosten edustajat, tutkijat ja opiskelijat, jotka edustavat uusinta teknistä osaamista ja uuden sukupolven ratkaisuja meriteollisuuden ja ympäristöteknologian haasteisiin. Varsinais-Suomella yhteisosasto Varsinaissuomalaista osaamista esitellään seminaarissa Challenges, Opportunities and Maritime Cooperation in the Baltic Sea Region. Seminaari toteutetaan yhteistyössä Koneteknologiakeskuksen, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen, Turun kauppakorkeakoulun sekä PBI-instituutin kanssa. Toisena messupäivänä järjestetään workshop, jossa pohditaan konkreettisia yhteistyömuotoja Itämeren alueella. Messujen yhteydessä järjestetään myös B2Byrityskontaktitapahtuma. Toteutuksesta vastaa Enterprise Europe Network verkosto, jota Suomessa koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Messut monipuolisine oheistapahtumineen tarjoavat mahdollisuuksia uusille kontakteille, verkostoille ja yhteistyölle, jota tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan Varsinais-Suomessa. Haastamme alan yritykset, kehittämisorganisaatiot ja muut aiheesta kiinnostuneet osallistumaan messuille joko vierailijoina tai näytteilleasettajina Varsinais-Suomen yhteisosastolle. Lisätietoa: Pia Poikonen, p Krista Taipale on Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö. Brysselissä vaikuttamisen kevät Krista Taipale Belgiassa on jo selkeä lupaus keväästä; mantelipuiden kukkiminen ja mustarastaiden yölliset konsertit ovat alkaneet. Belgia tosin on edelleen ilman hallitusta tilanne alkaa olla jo varsin hankala. On valitettavaa, että osapuolet - hollanninkieliset flaamit ja ranskankieliset valloonit - tuntuvat olevan niin kaukana toisistaan. Konfliktin taustalla olevat syvään juurtuneet historialliset, arvoperustaiset ja kulttuuriset näkemyserot tekevät siitä erittäin hankalasti ratkaistavan. Belgian kahtiajakoa vahvistaa myös Flanderin ja Wallonian suuret erot taloudellisessa vauraudessa. Jokin ratkaisu on toki tähänkin tilanteeseen löydyttävä. Joka tapauksessa Belgialla on nyt kyseenalainen maailmanennätys maana ilman virallista hallitusta. Euroopan unionissa sitä vastoin tapahtuu tänä keväänä paljon. Komission valmistelussa on saman aikaisesti useita myös Turun ja Varsinais-Suomen kannalta erittäin tärkeitä asioita. Rakennerahastoasetusehdotuksia tulevalle ohjelmakaudelle odotetaan kesällä, samoin EU:n rahoituskehysesitystä. Näiden lisäksi komissio linjaa alkuvuonna eurooppalaisten TEN-T liikenneverkkojen, mukaan lukien Pohjolan kolmion ja merten moottoriteiden, tulevaisuuden painopisteet. Myös tulevan tutkimuksen ja innovaation puiteohjelman valmistelu on täydessä vauhdissa. Tulevan ohjelmakauden rakennerahastovalmistelun suhteen töitä on tehty jo pitkään. Komission ja Suomen kantojen valmisteluun on vaikutettu aktiivisesti, virallisesti ja epävirallisesti. Sekä Suomessa että Brysselissä. Iloksi voi todeta, että yhteistyö kaikkien EU-instituutioiden kanssa on ollut aktiivista ja mutkatonta: yhteistyö komission, Euroopan parlamentin ja Suomen pysyvän EU-edustuston kanssa on sujunut kiitettävällä tavalla varmasti kaikkia osapuolia hyödyttäen. Rakennerahastojen tulevaan tasoon vaikuttaa tuleva EU:n kokonaisrahoituskehys. Komission vahvana tavoitteena kuitenkin on, että koko EU:n alue kuuluisi myös tulevaisuudessa unionin rakennerahastojen piiriin. Haetaan myös nykyistä vahvempaa ohjelmien keskittymistä ainoastaan muutamiin, EU:n kilpailukykystrategiasta EU 2020 johdettuihin, painopisteisin. Nykyistä vahvempaa toiminnan keskittämistä ja lisää todennettavia tuloksia - tässä komission tavoitteet tiivistettynä. Brysselissä ja jäsenmaissa varaudutaan poikkeuksellisen hankaliin unionin budjettineuvotteluihin EU:n talouden tilasta johtuen. Myös EU:n Itämeristrategia etenee. Toinen väliarviointi strategian toteuttamisesta julkaistaan Puolan EU-johtajuuskaudella tulevana syksynä. Itämeren aluetta tulee edelleen pitää aktiivisesti esillä kaikissa sopivissa yhteyksissä, koska Itämeristrategian rinnalle on käynnistetty myös toinen, Tonavan alueen, makroaluestrategia. Myös monet muut alueet havittelevat samanlaista konseptia. Toisaalta Itämeren alueeseen kohdistuu tällä hetkellä myös paljon odotuksia onhan se ensimmäinen EU:n makroalueen kehittämisen pilotti. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi näkyy ja kuuluu Brysselissä monin eri tavoin kuluvan kevään ja vuoden aikana. Eurooppa-toimistomme tulee panostamaan vahvasti siihen, että Turun kulttuuripääkaupunkivuosi sekä Turku ja Varsinais-Suomi muistetaan Brysselissä myös tämän kulttuurivuoden vuoden jälkeen! Tavoitteena on aktiivinen ja aikaisemmista Euroopan kulttuuripääkaupungeista myönteisellä tavalla poikkeavat näkyvyyden ja markkinointiviestinnän keinot. Edessä on siis vilkas kevät. Nyt kukkivat mantelipuut. Hetken päästä kirsikkapuut. Ehkä Belgiakin saa kevään myötä lopultakin hallituksen ken tietää VIIRI VIIRI

9 Liiton taidegalleria tuo väriä arkeen Prosenttitaide lisää alueen vetovoimaa Erika Adamssonin teos Kädet toteutetaan kaakelisommitelmina Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T-sairaalaan wc- ja pesutiloihin. Varsinais-Suomi on prosenttitaiteen edelläkävijä. Taide julkisissa tiloissa lisää viihtyisyyttä ja tietoisuutta omasta ympäristöstä. Prosenttiperiaatteen tavoite on käyttää prosentti rakennuskustannuksista taidehankintoihin. Milla Järvipetäjä Varsinais-Suomessa on mahdollista törmätä taiteeseen niin kouluissa, puistoissa kuin asuinalueillakin. - Varsinais-Suomi kunnioittaa laajasti prosenttitaiteen periaatteita. Suomessa tuskin on toista maakuntaa, joka olisi yhtä kiinnostunut tuottamaan hyvää ympäristöä taiteella. Asia ei koske vain suuria kaupunkeja. Mekin saamme kuukausittain kyselyjä prosenttitaiteen hankkimisesta, iloitsee Varsinais-Suomen taidetoimikunnan pääsihteeri Henri Terho. Prosenttitaiteeseen kannustaa myös Varsinais-Suomen maakuntaohjelma sekä lukuisat valtakunnalliset politiikkaohjelmat ja strategiat. Niissä korostetaan prosenttitaiteen merkitystä: se on sijoitus hyvinvointiin, luovuuden edistämiseen, kulttuuriseen tasaarvoon ja viihtyisään ympäristöön. - Laajasti toteutettuna taide vaikuttaa koko alueen imagoon ja vetovoimaisuuteen asunpaikkana ja matkakohteena. Salon prosenttihankinnat tunnetaan Ruotsia myöten, Terho jatkaa. - Salon keskustassa huomaan, kuinka hieno merkitys taiteella voi olla toivottavasti se innostaa myös uusia rakennuttajia. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on meneillään laaja taideohjelma uuden T-sairaalan rakentamisen yhteydessä. Suunnitteluinsinööri Timo Seppälä oli mukana puoltamassa prosenttiperiaatteen käyttöä suunnitteluvaiheesta lähtien. Taide saattaa vaikuttaa jopa hoitotyöhön: - Kaikki keinot myös taide tulee ottaa käyttöön kun pyritään hyvinvointiin. Viihtyisä sairaalaympäristö auttaa niin potilaita, omaisia kuin hoitohenkilökuntaa, perustelee Seppälä. Periaate ei koske pelkästään julkisia rakennuttajia. Yksityisiä rakennuttajia houkuttaa taidekohteiden kasvanut kilpailukyky ja ainutlaatuisuus. Taide korostaa tilojen erityispiirteitä. Turun Ylioppilaskyläsäätiön kaikissa uudiskohteissa on prosenttitaidetta. - Taide pihoilla ja rakennuksissa saa asukkaat kiintymään omaan asuinympäristöönsä. Näin taideteokset myös vähentävät ilkivaltaa alueella, kehaisee Turun Ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtaja Mikko Sedig. Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki ja luovuus kukoistaa joka maakunnan kolkassa, myös työpaikoilla. Varsinais-Suomen liitto haluaa edistää taiteen hyvää tekevää vaikutusta arjessa ja tukea maakunnan luovia aloja. Siksi liitto avasi ystävänpäivänä virastonsa pääaulaan taidegallerian nimeltä Aulagalleria. Aulagalleriassa esitellään tänä vuonna Varsinais-Suomen liiton henkilöstön taidetta sekä nuorten taiteilijoiden töitä, yhteistyössä mm. Taideakatemian (Turun AMK) kanssa. Aulagalleriassa on noin neljä näyttelyä vuodessa. Ensimmäinen näyttely, Varsinais-Suomen liiton graafisen suunnittelijan Antti Vaalikiven (s. 1976) KULMAN TAKANA, koostuu hiilipiirroksista ja serigrafiatöistä. Teemana on kaupunkiarkkitehtuuri Turussa ja Italiassa. Serigrafiatöiden materiaalina on käytetty akryylilevyä eli pleksilasia. Seuraava näyttely koostuu valokuvataiteesta. Varsinais-Suomen liitto kehottaa myös muita työpaikkoja avaamaan ovensa taiteelle ja sitä kautta värikkäämmälle ja hauskemmalle arjelle. Antti Vaalikiven näyttely on esilä Liiton taidenäyttelyt ovat avoinna arkisin klo MILLA JÄRVIPETÄJÄ PROSENTTIPERIAATE Rakentamiskustannuksista 0,5-2 prosenttia käytetään taidehankintoihin. Julkiset ja yksityiset rakennuttajat hankkivat taidetta rakennuksiin, pihoille, puistoihin jne. Taide tekee kohteesta ainutlaatuisen ja lisää ympäristön vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Kansainvälinen käytäntö jo 1920-luvulta; useat valtiot, kunnat ja yksityiset rakennuttajat toteuttavat. Varsinais-Suomen liitto rahoittaa Taideaaltohanketta, joka jakaa tietoa prosenttitaiteesta, taidehankinnoista ja kouluttaa taiteilijoita. Pekka Jylhän Ilo-teos (2007) sijaitsee 16 1 Salon 2011 uimahallin VIIRIedustalla. VIIRI

10 Meri-Teijossa lasketeltiin ja lumilautailtiin Eira, Mailu ja Tuula eläkkeelle Varsinais-Suomen liiton pitkäaikaiset työntekijät, erikoissuunnittelijat Eira Saari-Lahoniitty ja Tuula Halttunen sekä suunnitteluavustaja Marja-Leena Mailu Sonkki, siirtyvät viettämään eläkepäiviään. Eira Saari-Lahoniityn erikoisalaa on ollut koulutus-, matkailu- ja osaamiskeskusasiat, Tuula Halttunen on ollut vastuussa mm. maakuntaohjelman tekemisestä. Mailu Sonkin työura ensin seutukaavaliitossa ja sen jälkeen maakunnan liitossa on jatkunut yli 45 vuotta, mikä on liiton väen keskuudessa ennätys. Kolmikon eläköitymisiä juhlittiin Varsinais-Suomen liiton henkilökunnan keskuudessa Liiton henkilökunta vietti ulkoilupäivän Salon Meri-Teijon talvisissa maisemissa Vauhdikkaan päivän aikana liiton väki mm. lasketteli, lumilautaili ja käveli lumikengillä. Kuuden hengen urhea porukka sai osaavalta opettajalta aloittelijoiden lumilautailu-opetusta. Kymmenien kaatumisten jälkeen onnistui jo hissillä ylös kulkeminen ja pääsimme jopa mäkiä alas. Tyylipisteitä ei kannata kuitenkaan vielä tässä vaiheessa antaa Liiton henkilökunnalle myönnettiin kunniamerkit Central Baltic sai nuorta lisävoimaa Vas. Tuula Halttunen, Eira Saari-Lahoniitty ja Lauri Palmunen. Kuvasta puuttuu Leena Karlström. Maakuntahallituksen helmikuun kokouksessa puheenjohtaja Ilkka Kanerva jakoi tasavallan presidentin myöntämät seuraavat kunniamerkit neljälle Varsinais-Suomen liiton pitkäaikaiselle työntekijälle: Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Palmunen Lauri Suomen Leijonan ansioristi Halttunen Tuula Suomen Leijonan ansioristi Saari-Lahoniitty Eira Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Karlström Leena Tero Kesäläinen on valtiotieteiden maisteri Turusta. Hän asuu Huhkolassa vaimonsa Jonnan ja viiden kuukauden ikäisen Mio pojan kanssa. - Muutimme uuteen asuntoomme äskettäin, joten vapaa-ajan ongelmia ei pääse syntymään kun suurin osa tavaroista on muuttolaatikoissa, Kesäläinen hymähtää. Tero Kesäläinen siirtyi Cargoteciltä Central Baltic -ohjelman Assisting Financial Officeriksi. Edellisessä työssään hän teki kirjanpitäjän tehtäviä. Nyt edessä siintävät uudet työtehtävät maksatushakemusten teknisten tarkastusten parissa. Kaisa Immonen on syntynyt Lappeenrannassa ja hän on asunut lapsuutensa Tampereella. Immonen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri Turun kauppakorkeakoulusta. Kaisa Immonen on työskennellyt aiemmin taloushallinnon konsulttina. Liitossa hän muun muassa sertifioi Central Baltic -projektien maksatushakemuksia, seuraa hankkeiden kustannuksia ja budjetteja sekä raportoi komissiolle. - Työssä on kiinnostavinta erittäin monipuoliset tehtävät, Kaisa Immonen sanoo VIIRI VIIRI

11 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS. Janne Virtanen

EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS. Janne Virtanen EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS Janne Virtanen Telakkateollisuuden kilpailukyvyn parantaminen Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän mietintö Turku Seas 2020, alueellinen meri- ja metalliteollisuuden

Lisätiedot

Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä. Aleksis Klap

Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä. Aleksis Klap Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä Aleksis Klap 1. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011 2. Tuulivoimavaihemaakuntakaava 3. Valtakunnallinen maakuntaliittojen tuulivoimaselvitysten

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2015 City of Helsinki 3 Helsinki-Uusimaa 4 Österbotten 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta PaikkaOppi -hanke 2008-2012 Lounaispaikan Paikkatietopäivä 20.9.2012 Juha Riihelä Turun yliopisto PaikkaOppi pähkinänkuoressa Pilottihanke, jossa kehitettiin

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Tarja Nuotio, Varsinais-Suomen liitto Timo Vesiluoma, Satakunnan liitto 4.2.2016 Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

INDEX. Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen liitto...5 Tampere...6 Länsi-Suomi...7

INDEX. Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen liitto...5 Tampere...6 Länsi-Suomi...7 OPEN DAYS 2010 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET Itä-Suomen Pohjois-Suomessa Etelä-Suomen Varsinais-Suomen liitto Tampere Länsi-Suomi SUOMI 1 INDEX Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ AINO-MARJA KONTIO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista

Lisätiedot

Vindkraftsutredning i Egentliga Finland 2010-2011. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011. Kimito Kemiö 21.6.2011, Heidi Saaristo

Vindkraftsutredning i Egentliga Finland 2010-2011. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011. Kimito Kemiö 21.6.2011, Heidi Saaristo Vindkraftsutredning i Egentliga Finland 2010-2011 Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011 Kimito Kemiö 21.6.2011, Heidi Saaristo Hallitusohjelma 17.6.2011 Hallituksen päämääränä on kehittää Suomesta

Lisätiedot

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit 1 Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit Pellervo-Seura ry myöntää hakemuksesta ja poikkeustapauksissa omasta aloitteestaan ansiomitaleita ja -merkkejä. Niitä myönnetään

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

T I I V I S T E L M Ä

T I I V I S T E L M Ä VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE 2005-2008 T I I V I S T E L M Ä MAAKUNTAOHJELMA ON MAAKUNNAN TYÖKIRJA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA Koostuu viidestä omaleimaisesta seutukunnasta, joita ovat Loimaan,

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007 FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.07 31.12.07 ÅBO TURKU ST KARINS KAARINA PARGAS/ PARAINEN NAGU/ HOUTSKÄR HOUTSKARI Olofsnäs Kittuis min. Galtby KORPO min. 7 km ~8

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 521/2009 vp TEHO-hankkeen vaikutukset maatalouden vesistökuormitukseen Eduskunnan puhemiehelle Maa- ja metsätalous on tärkeä osa suomalaista elinkeinotoimintaa ja yhteiskuntaa, mutta

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot