POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Luonnos, maakuntahallitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015. Luonnos, maakuntahallitus 24.9.2012"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Luonnos, maakuntahallitus

2 Sisältö 1. MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 3. MAAKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA LIITON STRATEGISET PAINOPISTEET Maakunnan yhteistoiminnan johtaminen Maakunnan liiton toimintastrategia Strategiset painopisteet vuosille Liiton organisaatio TAVOITTEET JA TOIMINTA VUOSINA Luottamushenkilöhallinto Aluesuunnittelu 13 - Aluerakenne ja ympäristö - Tutkimus ja tietopalvelu - Kuntapalvelut ja talous 4.3 Aluekehitys 22 - Kilpailukyky ja elinkeinot - Aluekehitysrahoitus - ENPI-ohjelma - Kansainvälisyys 4.4 Hallinto ja talous 30 - Talous- ja henkilöstöhallinto - Yhteiset tehtävät 5. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA V Yleisperustelut Pohjois-Pohjanmaan liiton talousarvioasetelma ja sitovuustaso Talousarvio ja suunnitelma Talousarvio - Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut - Jäsenkuntien maksuosuudet v Muu rahoitus 41 Toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa käytetyt lyhenteet on avattu liiton internetsivuilla kohdassa Pohjois-Pohjanmaan liitto 2

3 1. Maakuntajohtajan katsaus Meneillään olevan valtuustokauden painotuksena periytyi edellisen hallituksen ohjelmasta aluehallinnon uudistus. Tämän uudistuksen tarkoituksena on ollut koota valtion aluehallinto aluehallintovirastojen ja ELY - keskusten alaisuuteen. Kansanvaltaisuuden lisäämiseksi virastojen ohjauksessa haluttiin maakuntaohjelmien ohjausvaikutusten lisäämistä. Syksyllä eduskunnalle annettava selonteko aluehallintouudistuksesta jättää kansanvaltaistamisen arvioinnin uudistuksessa varsin vähälle huomiolle. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa maakuntahallintoa ei tunnisteta toiminnan kohteena tai aktiivina toimijana uudistuksissa. Valitettavasti ja virheellisesti tätä on tulkittu siten, ettei maakunnallista päätöksentekoa enää tarvittaisi. Hallitusohjelma poliittisena agendana vahvistaa kyllä kaupunkiseutujen roolia alueellisena toimijana, mutta se ei ole millään muotoa romuttamassa nykyisenkaltaista alueellista kehittämis- ja suunnittelujärjestelmää. Toiminnan oikeutuksen takana olevien kuntien rakenteella ja määrällä on luonnollisesti vaikuttavuutta alueelliseen päätöksentekoon ja sen painoarvoon. Pohjois-Pohjanmaan liiton oma strategiatarkistus, aluekehityslain uudistus, tulevan rakennerahastokauden rakenne ja alueellisuuden painotus sekä maakuntaohjelmatyön käynnistys aikaistettuna ovat esimerkkejä siitä, että elämme kulloistakin aikaa. Nämä nousevat esille tulevan vuoden toiminnan painopisteistä. Kunnallisen vaalikauden vaihtuminen on ajassa elämistä konkreettisimmillaan. Uudet päättäjät saavat linjata maakunnan tulevaisuutta niin maakuntakaavan kuin -ohjelmankin kautta. Maakuntavaltuutetut saavat luovia alueellisten tavoitteiden ja valtakunnallisten suuntausten välissä varmistaessaan alueelle sen tarvitsemat kehittämisvarat rakennerahastouudistuksessa. Alueemme on menestynyt menneinä vuosikymmeninä erikoistuneen osaamisen vuoksi. Erikoistuminen on tarkoittanut voimakasta toimialaan sidottua riskiä, joka on nyt toteutunut. Ensin tuli menestykset ja sitten menetykset. Purjelaivat, lohi, terva ja kännykkä ovat alueen historiaa. Informaatioteknologian kasvu on vasta näyttänyt merkkejään. Uskomme alan osaamisen poikivan vielä runsaasti uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Pohjois-Pohjanmaa tarvitsee voimakasta taloudellista kasvua hyödyntääkseen kaiken sen osaamisen, jonka täällä olevat ihmiset omaavat. Välineet kasvuun vaativat erikoistumisen uudistamista omat vahvuudet tiedostaen. Vanhenevassa Suomessa olemme siirtyneet aikaan, jossa kehittymisen ja kehittämisen panostusten ydin, koulutusjärjestelmä leikkaa toimintaansa ikäluokkien pienetessä. Tässä tilanteessa Nuorten maakunnan erityisaseman tunnustaminen ja siitä johdettavat johtopäätökset eivät ole itsestään selviä. Harmaantuva Suomi ei tunnista erilaisia alueitaan. Vaikka vuoden 2013 suurimpiin aluepoliittisiin ratkaisuihin kuuluvat rakennerahastopäätökset Suomelle ja Suomessa, on Pohjois-Pohjanmaan liiton kannalta merkittävintä kehittämistä valmiuksiemme parantaminen ennakoinnissa tulevaisuuden tutkimuksen välinein pystyäksemme luomaan vaihtoehtoisia kehityspolkuja alueellemme. Tähän työhön on ryhdytty yhdessä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa. Näiden valmiuksien kautta voimme parhaiten vastata perustehtävään eli maakunnan yhteisen tahtotilan muodostamiseen siitä, mihin haluamme olla menossa. Vuoden 2013 toiminta ja talous on sovitettu yleiseen talouslinjaan. Menojen kasvua hallitaan henkilöstörakenteen muutoksella ja paneutumalla perustehtäviin. Kansainvälistyvä toimintaympäristö vaatii jatkossa selkeitä linjauksia maakuntaliiton ja muiden toimijoiden, kuntien ja valtion aluehallinnon roolista kansainvälisten yhteyksien hoidossa. Nyt roolimme näyttäisi olevan alueen edustaminen monen keskeisessä yhteistyössä. Oulussa Pauli Harju Maakuntajohtaja 3

4 2. Toimintaympäristö Nuori ja kasvava maakunta Vuoden 2011 viimeisenä päivänä Pohjois-Pohjanmaan väkiluku oli asukasta, mikä oli 7,3 % koko maan väestöstä. Edellisestä vuodesta maakunnan väkiluku kasvoi asukkaalla. Väkiluvun kasvu maakunnassa jakaantuu epätasaisesti ja väestön keskittyminen Oulun seudulle jatkuu voimakkaana aikaisempien vuosien tapaan. Oulun seudun väkiluku oli vuoden 2011 lopussa asukasta, mikä oli noin asukasta enemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Oulun kaupungin osuus kasvusta oli noin asukasta. Oulun seudun lisäksi asukasluku kasvoi edellisvuoden tapaan myös Ylivieskan seutukunnassa, jossa väkiluku kasvoi vuonna asukkaalla. Kaikkien muiden maakunnan seutukuntien väkiluku aleni. Eniten väkiluku pieneni Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa 201 asukkaalla ja Koillismaan seutukunnassa, 156 asukkaalla. Pohjois-Pohjanmaan väkiluvun kasvu on perustunut jo pitkään korkeaan luonnolliseen väestönkasvuun. Pohjois-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys oli asukasta vuonna Maakuntien välisessä vertailussa Pohjois-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys oli väkilukuun suhteutettuna selvästi koko maan korkein. Kuntien välinen muuttovoitto oli Oulun seutua (+769 henkilöä) lukuun ottamatta kaikissa muissa seutukunnissa negatiivinen. Nettomaahanmuutto oli kaikissa maakunnan seutukunnissa positiivinen, korkein se oli Oulun seudulla (+410 henkilöä). Pohjois-Pohjanmaa on tällä hetkellä keski-iältään maan nuorin maakunta. Pohjois-Pohjanmaan keski-ikä oli 38,5 vuotta vuonna 2011 (koko maa 41,4). Alle 15-vuotiaitten ikäryhmän suhteellinen osuus väestöstä on Oulun seutukunnassa korkein koko maassa, mutta myös muissa Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa tämän ikäryhmän suhteellinen osuus väestöstä on maan korkeimpien joukossa. 4

5 Elinkeinoissa valopilkkuja, mutta myös isoja haasteita Maailmanlaajuisesti epävarma taloustilanne on näkynyt myös Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämän kehityksessä, mutta ennakoitua maltillisemmin ja yleisvire on säilynyt kohtuullisen hyvänä. Pohjois-Pohjanmaan viimeisimmän suhdanneaineiston mukaan vuoden 2012 alkupuoliskolla teollisuuden liikevaihto on ollut edelleen kasvussa. Myös sisältö- ja media-, hyvinvointi- ja matkailuklustereiden liikevaihto on kehittynyt hyvin. Henkilöstömäärän kehitys on ollut positiivista hyvinvointi- ja matkailuklusterissa, muissa klustereissa henkilöstömäärä on sen sijaan supistunut. ICT -alan rakennemuutos jatkuu edelleen. Erityisen voimakkaasti on pienentynyt ICT- klusterin henkilöstömäärä. Vuoden 2012 tammi-toukokuussa henkilöstömäärä pieneni 3,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Viennin arvo romahti Pohjois-Pohjanmaalla vuodenvaihteessa Vuosina 2009 ja 2010 viennin kasvu on ollut suhteellisen reipasta. Nyt viennin kasvu on selvästi tasaantumassa ja viennin arvo voi laskea merkittävästikin. ELY- keskuksen tekemässä aluetalouskatsauksessa ennakoidaan kuitenkin maakunnan elinkeinoelämän vireen säilyvän positiivisena vuonna Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Kaikkien toimialojen vienti 180 Trendisarja, vuosi 2005 = Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Pohjois-Pohjanmaa on ollut yksi vahvimmista alueista Suomessa. Maakunnan innovaatioympäristössä tapahtuu tällä hetkellä merkittäviä muutoksia. Nokian ja muiden pienempien yritysten voimakkaat leikkaukset vapauttavat runsaasti osaavaa työvoimaa. Mikäli tätä työvoimaa ei pystytä hyödyntämään uusissa avauksissa, vaarana voi olla, että alueen ICT- ja muut korkean teknologian klusterit pienenevät pysyvästi. Rakennemuutoksessa on myös mahdollisuus uusiin avauksiin ja koko innovaatioympäristön monipuolistumiseen ja kansainväliseen verkottumiseen. Nuorisotyöttömyys alentunut Toistaiseksi epävarma taloustilanne ei ole heikentänyt maakunnan työllisyystilannetta niin paljon, kuin on pelätty. Yleisesti ottaen työttömyystilanteen ennakoidaan pysyvän Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2013 alkupuolella suunnilleen syksyn 2012 tasolla ja jopa paranevan 2013 ensimmäisen vuosipuoliskon lopulla. Työttömyys on vuonna 2012 alentunut tai pysynyt suunnilleen entisellä tasolla Oulun, Raahen, Nivala- Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa. Siikalatva-Haapaveden seutukunnassa työttömyys on sen sijaan lisääntynyt puutaloteollisuuden hankalasta tilanteesta johtuen. 5

6 Positiivinen ilmiö vuoden 2012 aikana on ollut nuorisotyöttömyyden aleneminen erityisesti Oulun seudulla, vaikka nuoria on edelleen paljon työttömänä. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömyyden useita vuosia hyvänä jatkunut kehitys näyttää pysähtyneen vuoden 2012 aikana. Kunnilla paineita veronkorotuksiin Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat kyenneet hieman vahvistamaan talouttaan viimeisten vuosien aikana. Kuusi maakunnan kuntaa pystyi kattamaan taseeseen kertyneen alijäämän vuoden 2011 aikana. Rahoituspohjaa on vahvistettu pääsääntöisesti korottamalla tuloveroprosenttia. Vuodelle 2012 tuloveroprosenttiaan korotti seitsemän maakunnan kuntaa. Alhaisin tuloveroprosentti jäsenkunnista on Oulussa, joissa se on 19. Siikalatvalla on maakunnan ja koko maan korkein tuloveroprosentti, 21,75. Kymmenellä Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnalla veroprosentti on vähintään 21. Pohjois-Pohjanmaan kuntien verotulojen karttumista heikensi vuoden 2012 alusta lähtien voimaan tullut kiinteistöveron poisto verotulotasauksesta neljään kuntaa (Yli-Ii, Utajärvi, Kuusamo ja Oulu) lukuun ottamatta. Vuonna 2013 valtionosuudet ovat vähennyksistä johtuen 756 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna koko maan tasolla. Vuonna 2014 leikkaukset ovat 881 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 jo miljoonaa euroa. Kuntaliiton laskelmien mukaan vuoden 2015 leikkaus vastaa jo reilun yhden tuloveroprosentin keskimääräistä tuottoa koko maassa. Leikkaukset toteutetaan valtionosuusprosenttia alentamalla, mutta valtionosuuksien indeksitarkistus pysyy ennallaan. Sen sijaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään vuodelle Tämän vaikutus kuntiin ja kuntayhtymiin on noin 45 miljoonaa euroa. Kuntien korotettua yhteisövero-osuutta jatketaan vuoden 2013 jälkeen. Valtionosuuksien leikkausten vaikutusten kompensoimiseksi kaavaillaan jäteveron tuoton ohjaamista kunnille. Valtio-osuuden vähennysten vuoksi kunnilla on paineita korottaa tuloveroprosenttiaan edelleen vuodelle Kunta- ja palvelurakenneuudistus tähtää vahvoihin peruskuntiin Kuntalaisten palveluiden turvaamiseksi on hallitusohjelmassa sovittu, että Suomessa käynnistetään koko maata koskeva kuntauudistusprosessi, jonka tavoitteena on muodostaa maahan vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vuodesta 2007 lähtien kunta- ja palvelurakenneuudistusta (Paras) on ohjattu puitelailla. Paras-puitelaki on voimassa vielä vuoden 2014 loppuun saakka. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on muodostaa kunnista nykyistä vahvempia peruskuntia. Kuntauudistusta tuetaan valmisteilla olevalla rakennelailla (voimaan viimeistään ). Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistusta jatketaan osana kuntauudistusta. Uudistuksen jatkosuunnitelman pohjaksi on valittu malli, jossa terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti vahvoilla peruskunnilla tai kuntien muodostamilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalueilla. Nykyiset sairaanhoitopiirit on tarkoitus yhdistää hallinnollisesti viideksi erva-alueeksi, jotka vastaisivat tietyistä keskitetyistä ja erityisryhmien palveluista sekä alueiden palvelujen koordinaatiotehtävistä. Kuntauudistuksen yhteydessä on käynnistetty myös kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu. Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Hallitusohjelman mukaan myös valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntauudistusta. Tavoitteena on, että esitys valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta voidaan käsitellä eduskunnassa kevätistuntokaudella 2014 ja uusi lainsäädäntö tulisi voimaan alkaen. Kuntarakenne muuttuu Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaalla tulee vuoden 2013 alussa voimaan kaksi kuntajaon muutosta. Oulun seudulla aloittaa toimintansa Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin muodostama Oulun kaupunki ja Raahen seudulla puolestaan Raahen ja Vihannin muodostama Raahen kaupunki. Vaalan kunta teki vuoden 2011 lopussa päätöksen hakea siirtoa Kainuun maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Hallinto- ja kuntaministeri on siirtänyt päätöksenteon asiasta kuntajakoselvitysten jälkeen tapahtuvaksi. 6

7 Kansainvälinen toimintaympäristö muutoksessa verkostoja tiivistettävä Pohjois-Pohjanmaan kansainväliseen toimintaympäristöön vaikuttaa vahvasti paitsi lähialueemme ja eurooppalaiset toimintaympäristömme, niin myös globaalit kehitystekijät. Pohjoisten alueitten merkitys on alati kasvamassa huolimatta esimerkiksi Venäjän energia-alan investointisuunnitelmien alasajosta. Pohjoisten alueitten energiahankkeiden jatkuminen Norjassa sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat liikennereittien muutokset tuovat sekä haasteita että mahdollisuuksia Suomen pohjoisille alueille. Raaka-aineiden maailmanlaajuinen kysyntä, eurooppalainen raaka-ainepolitiikka ja raaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvät investoinnit pitävät pohjoista edelleen maailmanlaajuisen mielenkiinnon kohteena. Maailmantalouden pitkään jatkuneet ongelmat tuovat omat lisähaasteensa sille, miten pohjoisen kehittäminen tulee lähiaikoina edistymään. Pohjoisen haasteet ja niihin vastaaminen edellyttävät alati kasvavaa yhteistyötä myös rajojen yli. EU:n tulevan rahoituskauden ratkaisujen mahdollinen viivästyminen tulee pitämään tulevaisuuskeskustelun ja edunvalvonnan keskeisellä sijalla myös vuonna Rahoitusratkaisujen jälkeen on valmistauduttava huolella uusien ohjelmien valmisteluun ja toteutukseen. Kansainväliset verkostot ja kehittämishankkeet tulevat vääjäämättä ottamaan yhä keskeisempää sijaa myös maakuntien kehittämisessä. Kehittämiseen suunnattavat kansallisesti päätettävät EU-rahoitukset tulevat vähenemään entisestään ja toisaalta kansainväliset rahoitusinstrumentit tulevat kasvamaan. Tämä luo painetta suunnata hanketoimintaa kansainvälisten partnereiden kanssa toteutettavaksi. 7

8 3. Maakunnan johtamisjärjestelmä ja liiton strategiset painopisteet 3.1 Maakunnan yhteistoiminnan johtaminen Maakunnan yhteistoiminnan johtaminen aluekehityslainsäädännön mukaisesti on yksi liiton keskeinen tehtävä. Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman määrittelemien painopisteiden ja lähivuosien toimenpiteiden yhteen sovittaminen valtion aluehallinnon tulosasiakirjojen kanssa edellyttää liitolta aktiivista yhteistyötä ELY-keskuksen ja aluehallintoviraston kanssa. Maakunnan strategiset tavoitteet on määritelty maakuntasuunnitelmassa ja ohjelmassa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmistelu rytmitetään ja sitä kehitetään niin, että sen vaikuttavuutta valtion seuraavien vuosien talousarvioiden laadintaan voidaan parantaa. Yhteistyö ja edunvalvonta toimintavuonna kohdistuvat erityisesti Euroopan unionin vuonna 2014 alkavan uuden ohjelmakauden linjauksiin ja päätöksiin sekä pohjoisen suurhankkeisiin ja niihin valmistautumiseen. Erityisesti Pyhäjärven Laguna-hanke on vaiheessa, jossa sille on varmistettava voimakas kansallinen tuki. Suuret energiahankkeet (ydinvoima, tuulivoimapuistot) edellyttävät maakunnalta huolellista valmistautumista mm. koulutuksen, palvelujen ja oman yritystoiminnan kehittämiseksi. Liikenneinfrastruktuurihankkeiden edunvalvonta edellyttää liitolta aktiivisia toimia. Kuntarakenteen ja kuntapalvelujen kehittäminen edellyttävät liitolta jatkuvaa maakunnan ja kuntien edunvalvontaa. 3.2 Maakunnan liiton toimintastrategia Maakunnan kehittäminen perustuu suunnitelmalliseen ja määrätietoiseen toimintaan. Maakunnan strategiset pääsuunnitelmat ja -ohjelmat luovat perustan hankkeille ja toimenpiteille, joita toteutetaan kansallisella ja EU:n aluepolitiikalla sekä maakunnan edunvalvonnalla. Maakuntasuunnitelma Maakuntakaava Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma Kuntakaavat Muut suunnitelmat EU-ohjelmat Erityisohjelmat Muut kehittämisohjelmat Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelma on pitkän tähtäimen strateginen suunnitelma, jossa määritellään maakunnan kehittämisen tahtotila n. 20 vuoden päähän. Maakuntasuunnitelma päivitetään valtuustokausittain. Maakunnan kehittämisen keskeinen väline on maakuntaohjelma. Maakuntasuunnitelma ohjaa paitsi maakuntaohjelmaa myös maakuntakaavaa, joka on tärkein alueiden käytön suunnittelun ohjausväline. Vuoden 2013 aikana jatketaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamistyötä. Maakuntaohjelman päivitys alkaa vuonna 2013 ja se saatetaan vuoden 2014 kevätvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) laaditaan vuosille Euroopan unionin ohjelmakauden vaihtuessa Suomessa laaditaan yksi toimenpideohjelma alueosioineen ohjelmakaudelle Pohjois-Pohjanmaan liitto koordinoi Itä- ja Pohjois-Suomen aluesuunnitelman laatimista. 8

9 Pohjois-Pohjanmaan liiton omaa toimintaa ohjaavat visio ja strategia ovat vuodelta Ne tulevat uusituiksi vuonna 2012 ja liiton toimintastrategia hyväksytään lopullisessa muodossaan kevään 2013 valtuustokäsittelyssä. Visio Pohjois-Pohjanmaan liitto on näkyvä kansallinen vaikuttaja ja suunnannäyttäjä sekä johtava ja innostava maakunnan kehittäjä. Liiton toimintatavat ovat ammattimaisia, joustavia ja yhteistyöhön kannustavia. 3.3 Strategiset painopisteet vuosille Maakunnan kehitystä ohjaavien pääsuunnitelmien, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman uudistaminen, EU:n ohjelmakauteen valmistautuminen sekä maakunnan kehityksen ennakointi ovat liiton keskeinen tehtävät lähivuosina. Kuntarakenteen muutokseen valmistaudutaan huolehtimalla kuntapalvelujen kattavuudesta koko maakunnassa. Liiton uusittu toimintastrategia otetaan käyttöön suunnitelmakaudella. Liiton toiminnan strategiset painopisteet lähivuosina ovat: 1. Maakunnan pääsuunnitelma-asiakirjojen uudistaminen - maakuntakaavan 1. vaihekaavan hyväksyminen ja uudistuksen jatkaminen suunnitellusti 2. ja 3. vaihekaavalla - maakuntaohjelman uudistaminen - EU-ohjelman laatiminen kaudelle Uudistettavan maakuntakaavan poikkileikkaavana teemana on ilmasto ja energia. Kaavan uudistaminen tapahtuu kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihekaava (soiden kokonaiskäyttö ja luonnonympäristö, tuulivoima, kaupan palveluverkko ja aluerakenne sekä liikennejärjestelmä) ajoittuu vuosille Toisen vaihekaavan (kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu sekä jätteidenkäsittelyalueet) on suunniteltu ajoittuvan vuosille ja kolmas vaihekaava (pohjavesi- ja kiviainesalueet) on tarkoitus käynnistää alustavasti vuonna Nelivuotinen maakuntaohjelma on eri sektoriohjelmat kokoava alueellinen "ohjelmien ohjelma", jonka hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntaohjelma hyväksytään alueiden kehittämisestä annetun lain mukaisesti kunkin valtuustokauden alkamista seuraavan vuoden loppuun mennessä. Maakuntaohjelma sisältää kehykset maakunnan julkisille kehittämispanoksille sekä määrittelee alueen kehittämistahdon ja kehittämishankkeiden tärkeysjärjestyksen. Maakuntaohjelma kytketään nykyistä tiiviimmin osaksi keskushallinnon ja alueviranomaisten välistä tulosohjausprosessia. Nykyinen maakuntaohjelma koskee vuosia Maakuntahallitus on päättänyt elokuussa 2012, että Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma laaditaan vuosille ja työ käynnistetään vuonna EU:n rakennerahastokauteen valmistautuminen on käynnissä. Ohjelmatyötä valmistellaan aikaisempaa laajemmalla alueella yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa. Tulevalla ohjelmakaudella laaditaan vain yksi ohjelma, joka sisältää sekä EAKR- että ESR- toimenpiteet. Ohjelmalle valmistellaan kaksi alueellista suunnitelmaa: Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma ja Etelä- ja Länsi- Suomen alueellinen suunnitelma. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Lapin liitto, Keski-Pohjanmaan liitto sekä Kainuun maakunta-kuntayhtymä valmistelevat Pohjois-Suomen osiota yhteistyössä Lapin, Kainuun sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskusten kanssa. Ohjelma tulee olemaan Pohjois-Pohjanmaalle yksi tärkeimmistä rahoitusvälineistä, jolla voidaan lisätä kilpailukykyä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. 9

10 Sekä EU- että valtakunnantasolla tulevan ohjelmakauden ratkaisuissa on vielä auki monia keskeisiä kysymyksiä liittyen rahoitukseen ja ohjelman toteuttamiseen. Tämä vaatii maakunnan liitoilta merkittävää edunvalvontaa erityisesti vuoden 2013 osalta, jolloin ohjelmakauden lopulliset linjaukset ja päätökset tehdään. 2. Maakunnan ennakointityö ja osaamisrakenteiden kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan ennakoinnin keskeisin haaste on alueen kilpailukyvyn parantaminen, jonka kautta on mahdollista saavuttaa parempi työllisyys ja hyvinvointi. Pohjois-Pohjanmaan liiton ennakointia ja ennakointiosaamista kehitetään mm. Tulevaisuus Ennakoinnin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla sekä Oppiva Pohjois-Suomi -hankkeiden avulla. Pohjois-Pohjanmaan liiton oman organisointiprosessin on kyettävä tukemaan ennakointityön kehittämistä. Ennakointitietoa sovelletaan strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, jotta toimintaympäristön muutoksiin voidaan reagoida entistä nopeammin ja tehokkaammin. Kuntarakenteiden uudistumiseen liittyvät oleellisesti myös koulutuksen rakenteet, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen omistajuuteen liittyvät kysymykset. Pohjois-Pohjanmaan liitto seuraa ja kohdentaa edunvalvontaansa kriittisiin kysymyksiin. Liitto tukee alueen korkeakoulujen toiminnallista yhteistyötä ja verkottumista sekä yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, toisen asteen ja alueen yritysten kanssa. 3. Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen - nuorten koulutus ja työllistäminen (nuorten yhteiskuntatakuu) - rakennemuutoksen haasteeseen vastaaminen (ICT, energia, kaivokset, logistiikka, koulutus) - suurten investointihankkeiden edunvalvonta Kataisen hallitusohjelman toteuttamiseen sisältyvät keskeisesti nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteuttaminen (vuoden 2013 alusta lähtien) sekä välisenä aikana toteutettava kuntakokeilu, jolla pureudutaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen. Liitto tekee vuosittain selvityksiä työttömyyden hoidosta kunnissa. Selvitysten tavoitteena on ollut tukea ja kannustaa kuntia työllisyyspalveluiden järjestämisessä ja levittää hyviksi havaittuja käytänteitä eri kuntien välillä. Liitto jatkaa tiedon tuotantoa pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten yhteiskuntatakuun seurannan tueksi. ICT-alan voimakas rakennemuutos Oulun seudulla ja toisaalta merkittävät energia- ja kaivosteollisuushankkeet vaativat panostusta elinkeinojen monipuolistamiseen ja yrittäjyyden edellytyksiin. Pohjois-Pohjanmaalla ja pohjoisessa Suomessa on nyt vireillä poikkeuksellisen paljon suuria investointihankkeita, mm. ydinvoimalahanke Pyhäjoella, Laguna-hanke Pyhäjärvellä, useat tuulivoimahankkeet maakunnassa sekä kaivannaisteollisuuden hankkeet. Nämä vaativat osaavaa työvoimaa ja alueen elinkeinoelämältä huolellista valmistautumista sekä alueellista edunvalvontaa. Pohjois-Pohjanmaan liitto tukee investointihankkeiden etenemistä mm. edunvalvonnalla, elinkeinoelämän toimintaympäristöihin panostamalla sekä koulutuksen suuntaamisella. 4. Kunta- ja palvelurakenteen kehittäminen ja aluehallinnon muutosten aktiivinen seuranta Osana kuntauudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista. Kuntauudistus tulee vaikuttamaan maakuntien tehtäviin ja vastuisiin sekä koko aluehallinnon uudistustarpeeseen. Maakunta- ja aluehallinnon uudistaminen ja mahdolliset aluejakojen muutokset riippuvat aluetasolle annettavista kuntien ja valtion tehtävistä ja päätösvallasta, peruskuntien lukumäärästä sekä asukkaiden eduista ja tahdosta. Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu aktiivisesti aluehallinnon muutosprosessiin. 10

11 5. Pohjois-Pohjanmaan liiton toimintastrategia Pohjois-Pohjanmaan liitto on valmistellut vuoden 2012 aikana omaa strategiaansa ollakseen entistä vahvempi ja valmiimpi palvelemaan kuntia ja muita kumppaneitaan muuttuvassa ajassa ja ympäristössä. Strategiaa toteutetaan mm. kehittämällä liiton organisaatiota. Toimintastrategian lähtökohtana on palvelu ja muutos. Liiton ydintehtävät ja toimintatavat sekä organisaatiorakenne on määritelty uudessa strategiassa siitä näkökulmasta, miten voidaan parhaiten palvella maakunnan kokonaisetua muuttuvissa olosuhteissa. Strategiaa on työstetty vuoden 2012 Pohjois-Pohjanmaan liiton henkilöstön kanssa. Lopullisen uuden toimintastrategian hyväksyy Pohjois-Pohjanmaan liiton uusi valtuusto keväällä Liiton organisaatio Nykyisen organisaation mukaan Pohjois-Pohjanmaan liiton virasto on jaettu sisäisen toiminnan ja budjetoinnin järjestämistä varten kolmeen tulosalueeseen. Liiton käytännön toiminta perustuu ydintehtävätiimeihin, joiden tehtävien sisältö noudattelee maakuntaohjelman ja suunnitelman vastuualueita. Uusi organisaatiomalli otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Pohjois-Pohjanmaan liiton virasto-organisaatio v

12 4. Tavoitteet ja toiminta vuosina Luottamushenkilöhallinto Vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitolle valitaan uusi maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja maakunnan yhteistyöryhmä. Lisäksi useiden työryhmien toimikausi päättyy kunnallisvaalikauden vaihtuessa. Kuntien edustajainkokous valitsee jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan nimeää maakuntavaltuusto. Maakuntahallitus asettaa maakunnan yhteistyöryhmän sekä eräät työryhmät ja toimikunnat. Liiton toimintaa ohjaa maakuntavaltuusto, joka päättää liiton toiminnan tavoitteista ja taloudesta sekä keskeisimmistä liiton toimintaa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista. Vuonna 2013 valtuusto hyväksyy uuden maakuntakaavan. Vuonna 2013 maakuntavaltuusto kokoontuu kaksi kertaa. Maakuntahallitus vastaa liiton käytännön toiminnasta ja hallinnosta sekä toteuttaa valtuuston aluekehitystyölle, alueiden käytön suunnittelulle sekä edunvalvonnalle asettamia tavoitteita. Maakuntahallitus osallistuu tiiviisti maakuntakaavoitusta, maakunnan kehittämistä ja edunvalvontaa koskettavien asioiden valmisteluun kaikissa käsittelyvaiheissa. Maakuntahallitus kokoontuu kertaa vuonna Uusi maakuntahallitus tekee opintomatkan liiton toiminnan kannalta keskeiseen kohteeseen ulkomaille. Tarkastuslautakunta suorittaa liiton toiminnan ja talouden tarkastuksen oman erillisen toimintasuunnitelmansa pohjalta. Tarkastuslautakunta kokoontuu vuonna 2013 viisi kertaa. Liitossa toimii maakuntahallituksen toimikautensa ajaksi nimittämiä työryhmiä; hyvinvointistrategian koordinointiryhmä, matkailutoimikunta, kunnallistalouden seurantaryhmä, koulutuksen- ja tutkimuksen yhteistyöryhmä ja energiastrategian seurantaryhmä sekä nuorisoasiain yhteistyöryhmä, joiden kokoustoiminnasta aiheutuvat kulut maksetaan luottamushenkilöhallinnolle varatusta budjetista. Maakunnassa toimii EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), jonka maakuntaliiton hallitus on asettanut. Yhteistyöryhmässä ovat maakunnan alueen kehittämisen kannalta tasapuolisesti edustettuina osapuolina maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot ja alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. MYR:n kustannukset maksetaan rakennerahaston teknisestä tuesta. Pohjois-Pohjanmaan liiton tehtävänä on maakunnan yhteistoiminnan johtaminen ja maakuntahengen vahvistaminen. Yhteistyössä ja yhteisen tahdon muodostamisessa tärkeää on yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpitäminen. Liitto järjestää maakunnan keskeisille toimijoille ja yhteistyötahoille vuosittain perinteeksi muodostuvan Loppiaisvastaanoton, jonka yhteydessä jaetaan Pohjois-Pohjanmaa palkinto. Tilaisuus järjestetään vuorovuosin Oulussa ja muualla maakunnassa. Vuoden 2013 vastaanotto järjestetään Oulun kaupungissa. Luottamushenkilöhallinnon kokous- ja matkakustannusten budjettia nostetaan jonkin verran edellisvuoden (2012) tasolta. Vuodelle 2013 varataan luottamushenkilöiden edustusvaroja euroa, joilla katetaan loppiaisvastaanotto, kansainvälisen naisten päivän vastaanoton kulut sekä maakuntapäivät ja varaudutaan yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettäviin ajankohtaisiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin. Luottamushenkilöhallinnosta katetaan myös Venäjän kunniakonsulin toimintaan liittyviä kustannuksia. 12

13 4.2 Aluesuunnittelu Perustehtävä Tulosalueen perustehtävä on luoda edellytykset maakunnan suunnitelmalliselle kehittämiselle ja tuottaa kehittämisen tarvitsemat strategiset linjaukset ja suunnitelmat alueen kehittämisen, maankäytön, infrastruktuurin, ympäristön ja energiasektoreiden osalta, vastata liiton tutkimus- ja tietopalveluiden tuottamisesta ja ennakoinnista sekä kuntien palvelurakenteen seurannasta ja tietoperustasta. Tehtävistä korostuvat erityisesti maakuntakaavan uudistaminen ja ylläpito, maakuntaohjelman laatiminen, maakunnallisten liikenne- ja energiahankkeiden edistäminen, ympäristön ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja yhteensovittaminen, kuntapalveluiden seuranta sekä koulutustarpeiden ennakointi ja ennakoinnin kehittämistyö. Aluesuunnittelun tulosalueella on kolme tiimiä: Aluerakenne ja ympäristö Tutkimus ja tietopalvelu Kuntapalvelut ja -talous Tulosalueen yleistavoitteet Vastaa tulosalueen viranomaistehtävistä ja -yhteistyöstä Vastaa maakunnan suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvien strategisten asiakirjojen valmistelusta maakunnan tahdon mukaisesti Toteuttaa tulosalueen vastuulla olevat aluesuunnittelun tehtävät ja hankkeet sekä osallistua yhteistyötahojen hankkeisiin osarahoituksella ja asiantuntijatahona Toteuttaa tulosalueen edunvalvontaan ja sidosryhmätoimintaan liittyvät tehtävät Aluesuunnittelu on luonteeltaan yhteen sovittavaa ja strategista toimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tulosalueen tehtävä on useissa tapauksissa yhteistyön organisointi, koordinointi ja johtaminen. Lisäksi osallistutaan aktiivisena toimijana eri yhteistyötahojen, kuten kuntien ja valtion viranomaisten yhteistyöhankkeisiin, työryhmiin ja toimikuntiin. Tehtävissä painottuvat viranomaisyhteistyö ja lausuntojen antaminen. Vuosittain annetaan lähes sata lausuntoa lähinnä kaavoitukseen, liikennehankkeisiin ja ympäristökysymyksiin liittyen. Vuosina keskeinen työpanos kohdistuu maakuntakaavan uudistamiseen vaihekaavoituksen periaatteella, maakuntaohjelman laatimiseen ja maakunnalliseen ennakointiin ja sen kehittämistyöhön. Edellä mainittujen tehtävien toteuttamiseksi tehdään lukuisia taustaselvityksiä ja toteutetaan kehittämishankkeita, joiden kautta saadaan prosessien keskeinen taustamateriaali. Keskeistä on myös jo laadittujen ja päivitettyjen strategioiden ja suunnitelmien seuranta ja edistäminen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman uudistaminen Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus teki kokouksessaan päätöksen, jonka mukaisesti maakuntaohjelmatyötä aikaistetaan vuodella. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden maakuntaohjelman laatiminen aloitetaan vuonna Uusi maakuntaohjelma vuosille on maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyssä keväällä Maakunnan kehittämisen pääohjelman laatimiseen varataan riittävät resurssit. Tuleva EU-ohjelmakausi jakautuu aikataulumuutoksella sopivasti kahteen maakuntaohjelmakauteen eli ja Maakuntaohjelman laatimisaikataulun aientamisella pääsevät liiton ja kuntien uudet luottamushenkilöt heti kautensa alussa osallistumaan ja vaikuttamaan aktiivisesti maakunnan aluekehittämiseen (pois: eli laatimaan uusia maakuntaohjelmia). Maakuntaohjelmien kaudet ja valtuustokaudet ovat myös tällä menettelyllä jatkossa samat. 13

14 Maakuntaohjelman valmistelussa haetaan ja hyödynnetään mahdolliset rajapinnat Oppiva Pohjois-Suomi - hankkeen kanssa. - maakuntaohjelman laatiminen aikataulussa Aluerakenne ja ympäristö Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaavan uudistaminen on käynnistetty syksyllä Työssä tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevien maakuntakaavojen (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, Hanhikiven ydinvoimakaava, Keski- Pohjanmaan 1. ja 2. vaihekaavat Himangan alueella) merkintöjä. Kaavan pohjaksi laadittuihin maakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja liiton keskeisiin strategioihin perustuen uuden maakuntakaavan poikkileikkaavana teemana on ilmasto ja energia. Kaavan uudistaminen tapahtuu kokonaisohjelman mukaisesti kolmessa osin limittäin toteutettavassa ja toisiaan täydentävässä vaiheessa: - 1. vaihekaavan pääteemat ovat: soiden kokonaiskäyttö ja luonnonympäristö, tuulivoima, kaupan palveluverkko ja aluerakenne sekä liikennejärjestelmä. Työ ajoittuu vuosille vaihekaavan teemat ovat alustavasti: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu sekä jätteidenkäsittelyalueet. Työ on suunniteltu ajoittuvan vuosille vaihekaavan teemat pohjavesi- ja kiviainesalueet (Poski-menettelyn mukainen yhteen sovitus ja luokittelu), kaivokset ja tarvittavat päivitykset. Työ on suunniteltu käynnistettäväksi vuonna Maakuntakaavan uudistamistyössä vuodelle 2013 ajoittuu 1. vaihekaavan ehdotuksen laatiminen ja asettaminen nähtäville sekä kaavaehdotuksen hyväksyminen. Maakuntakaavaa varten laadittuja selvityksiä täydennetään ehdotusta varten tarvittaessa kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella, esim. kaupan suuryksiköiden ja tuulivoiman vaikutusten, soiden vesistövaikutusten ja maankohoamisrannikon luontoarvojen osalta. 2. vaihekaavaa varten laaditaan tarvittavia selvityksiä, jotka koskevat mm. rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisema-alueita sekä maaseudun aluerakennetta. Lisäksi varaudutaan käynnistämään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Oulun seudun jätteenkäsittelyä koskevan selvityksen päivitystyö. 3. vaihekaavan maa-ainesten ja pohjavesien käytön tutkimustiedot ja yhteen sovittava työ tehdään POSKIhankekokonaisuudessa. Hankkeen 1. vaiheen (Oulun seutu ja Oulunkaaren alue) toteutusta jatketaan toimintavuonna. Hanke on tarkoitus laajentaa vaiheittain koko maakunnan kattavaksi siten, että se tuottaa yhtäläisin kriteerein ja menettelyin tiedot koko maakunnan alueelta. Liiton toteuttaman maakuntakaavoituksen tueksi nimetään kuntien maakäytön asiantuntijoista koostuva asiantuntijaryhmä. Tarkoituksena on toimintavuoden aikana käynnistää ja organisoida ryhmän toiminta. Periaatteena on, että asiantuntijaryhmässä keskustellaan ja neuvotellaan kaavaratkaisuista ja -linjauksista. Paikkatietoyhteistyötä jatketaan alueellisesti ja laajassa yhteistyössä muiden maakunnan liittojen kanssa siten, että voidaan varautua ja toteuttaa INSPIRE-direktiivin mukaiset vaatimukset. Internet-karttapalvelun avulla tehostetaan maakuntakaavoituksen vuorovaikutusta sekä tehostetaan kunta- ja viranomaisyhteistyötä vaihemaakuntakaavan ehdotuksen valmistuminen, täydennysselvitysten valmistuminen - 2. vaihekaavan ja maakuntakaavan uudistamista palvelevien osaselvitysten käynnistyminen - maankäytön asiantuntijoista koostuvan asiantuntijaryhmän toiminnan käynnistäminen ja organisointi 14

15 Ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toteuttaminen Oulu-Kainuu kehittämisvyöhykkeen yhteistyö jatkuu OuKa koordinaatiohankkeen päättymisen jälkeen Valtatie 22 ry:n (rekisterimuutosten jälkeen Oulu-Kainuu Tervan tie ry) koordinoimana. Liitto osallistuu toimintaan alueen kuntien ja muiden toimijoiden tavoin yhteistyökumppanina ja asiantuntijana. Vuonna 2013 tavoitteena on monipuolistaa yhteistyötä sekä löytää uusia toimintatapoja ja sisältöjä kehittämisen pohjaksi. Toiminnassa on tarkoitus keskittyä liikenneväylien edunvalvontaan, Tervan tie -matkailutien kehittämiseen ja matkailuyhteistyöhön sekä erikseen päätettävien erillishankkeiden toteuttamiseen. Pohjois-Pohjanmaan liitto toteuttaa yhteistyössä Keski-Pohjanmaan liiton ja alueen seutukuntien kanssa ylimaakunnallista Meripohjola-kasvuvyöhyke -kehittämishanketta. Käynnissä oleva hanke jatkuu vuonna Vyöhykkeen tarkoituksena on edistää maakuntien taloudellista kasvua, asukkaiden sosiaalista ja kulttuurista yhteenkuuluvuutta ja kestävää kehitystä. Alueen fyysinen runko on Suomen päärata / Bothnian Corridor ja valtatie 8. Meripohjolan toiminnassa painotetaan uudistetun strategian toimintamallien ja konseptien toteuttamista, joista keskeisimmät työskentelytavat ovat toimijoille avoimet foorumit, erikoisammattitutkintoon tähtäävät koulutusohjelmat ns. Meripohjola verstaat ja pilottihankkeet. Toimintavuonna on käynnissä vähintään viisi ohjelmaa, joista kaksi on suunnattu julkisen sektorin ja kolme yksityisen sektorin toimijoille.ohjelmat toteutetaan hankkeen ulkopuolisella VOS-rahaoituksella. - OuKa-vyöhykkeen tavoitteena on löytää uusia toimintatapoja ja sisältöjä kehittämisvyöhykkeen kehityksen edistämiseksi. - Meripohjola-hanke toteuttaa uudistettua Meripohjola-strategiaa sekä sen mukaisia pilottihankkeita ja (johtamisen tai tuotekehittäjän) erikoisammattitutkintoon tähtääviä koulutusohjelmia ns. Meripohjola verstaissa. Energiatalouden toimintaympäristön kehittäminen Maakunnallisen energiastrategia on päivitetty vuonna Toiminnan painopiste siirtyy toteuttamisen edistämiseen ja seurantaan. Maakunnan energia-alan kehittämistä koordinoi liiton asettama seurantaryhmä. Energia-alan toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja vireillä on useita investointihankkeita, mikä luo tarvetta entistä tiiviimmälle seurannalle ja reagoinnille. Tarvetta maakunnalliseen ja osin ylimaakunnalliseen koordinaatioon lisää myös uuden EU-ohjelmakauden painotukset vähähiilisyys ja energia -teemoihin. Maakunnallisen seurantaryhmän johdolla aletaan kehittää energiasektorille konkreettista toimeenpanoohjelmaa, jonka kautta voidaan jäsentää toimintaympäristön toimijakenttää ja ohjelmoida keskeisiä toimenpiteitä. Seurantaryhmällä on keskeinen rooli strategisten hankkeiden tunnistamisessa ja käynnistettävien toimenpiteiden ohjauksessa ja tukemisessa. - toimenpiteet energiastrategian jalkauttamisessa ja seurantaryhmän toiminnan kehittämiseksi - energia-alan hanketoiminnan osuvuus energiastrategiaan Ilmastostrategian toimeenpanon aktivoiminen Ilmastostrategian laaja-alaisuus ja eri toimialat leikkaava luonne tekevät strategian toimeenpanosta ja seurannasta haasteellisen. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toteutetaan ilmastonsuojelua edistäviä toimenpiteitä ottaen huomioon ilmastostrategian painopisteet ja toimenpiteet. Viranomaistoiminnan kautta liitto osallistuu ympäristö- ja ilmastotavoitteiden mukaisiin maakunnallisiin työryhmiin, eri toimijoiden YVAmenettelyihin ja vastaa suunnitelmien ja ohjelmien arvioinneista. - uusien toimijoiden määrä ilmastostrategiaa toteuttavassa hanketoiminnassa 15

16 Ympäristön ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja laaja-alainen yhteensovittaminen Soiden käytön suunnittelua toteuttava Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma -hanke jatkuu vuoden 2013 toukokuun loppuun. Toimintavuonna pääpaino on turvetuotannon vesistövaikutusten arvioinnissa sekä eri osatehtävien yhteensovittamisessa ja tulosten täydentämisessä tarpeiden mukaan. Hankkeen päätyttyä sen tulokset palvelevat maakuntakaavan 1. vaihekaavan laadintaa ja julkista käyttöä. Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseksi vuonna 2011 käynnistetty EAKR-rahoitteinen Pohjois-Pohjanmaan POSKI-hanke jatkuu vuoden 2014 kevääseen. Hankkeen 1. vaiheen tutkimusalue kohdistuu Oulun, Oulunkaaren sekä osin myös Raahen ja Siikalatvan seutukuntiin. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Geologian tutkimuskeskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, alueen kunnat ja vesilaitokset sekä maa-ainesalan toimijoita. Toimintavuonna hankekokonaisuuden toimenpiteissä painottuvat maa-ainesja pohjavesitutkimukset. Lisäksi toimintavuonna on tarkoitus käynnistää Oulun eteläpuolisille alueille kohdistuva 2. vaiheen hanke hankeohjelmoinnin mukaisesti. Osallistutaan ympäristötavoitteiden mukaisiin maakunnallisiin yhteistyömuotoihin, YVA-menettelyihin ja muiden toimijoiden ympäristötavoitteita edistäviin hankkeisiin. Osallistutaan alueen metsätalouden ja riistatalouden kehittämiseen näiden toimialojen neuvostojen kautta. Seurataan ELY-keskuksen ja ministeriöiden suunnitelmien laadintaa, mm. vesienhoidon suunnittelu, valtakunnallisen merenhoitosuunnitelma ja vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma. Seurataan kalatalouden kehittämishankkeiden (mm. kalatiehankkeet) etenemistä. Toimintavuonna tulosalue vastaa tulevan ohjelmakauden Itä- ja Pohjois-Suomen rakennerahasto-ohjelman sekä maakuntaohjelman ympäristöarviointien toteuttamisesta. Rakennerahasto-ohjelman ympäristöarviointi toteutetaan yhteistyössä ohjelma-alueen muiden maakunnan liittojen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen liittojen ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. - Suo-ohjelman ja sen osatöiden valmistuminen - Poski-hankkeen tutkimustöiden valmistuminen hankesuunnitelman mukaisesti ja hankekokonaisuuden laajentaminen Oulun eteläpuolisille alueille hankeohjelmoinnin mukaisesti - kehittämisohjelmien ympäristöarviointien valmistuminen Maakunnan liikenteellisen saavutettavuuden parantaminen Toimintavuonna keskitytään kolmen maakunnan (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa) yhteisen liikennestrategian (Kakepoli) kärkihankkeiden edistämiseen. Tätä varten toteutetaan aiesopimuksen mukaista seurantaa liiton johtamassa seurantaryhmässä huomioiden toimintaympäristön muutokset suunnittelualueella sekä EU:n ja kansallisen tason liikennepolitiikassa. Toimintavuonna jatketaan yhteistyöhankkeita, joista keskeisiä ja tulevaa kehitystoimintaa linjaavia ovat Pohjois-Suomen logistiikkastrategian laadinta ja Pohjois-Suomen kaivannaisyhteyksien selvitystyö. Liitto osallistuu myös Satamien takamaiden selvitykseen. Näiden tuotokset palvelevat maakunnallista suunnittelua (maakuntakaava ja -ohjelma) ja edunvalvonnan tarpeita. Liikenteen edunvalvonnassa painotetaan toimintavuonna Seinäjoki-Oulu-ratahankkeen suunniteltujen toimenpiteiden toteutuksen varmistamista sekä vt:n 4 Oulu Kemi, Oulun sataman tuloväylän syventämisen sekä vt:n 8 Vaasa Oulu ja vt:n 22 Oulu Kajaani kehittämisen ja suunniteltujen investointien edistämistä. Lisäksi joukkoliikenteen ja maaseudun perustieverkon rahoitus edellyttävät liitolta jatkuvaa ja aktiivista toimintaa. Toimenpiteiden toteuttamiseksi varaudutaan tuottamaan edunvalvontatyötä tukevia aineistoja ja materiaaleja. - Kakepoli-liikennestrategian toteutus ja seuranta - Pohjois-Suomen logistiikkastrategian valmistuminen - liikenteen isojen investointihankkeiden toteutuksen aktiivinen edunvalvonta Euroopan unionin ja kansallisella tasolla 16

17 Maakunnan yhdyskuntatekniikan palvelutason kehittäminen Liitto ohjaa ja edistää työryhmissä ja lausuntomenettelyiden avulla voimajohtohankkeiden toteutusta. Erityisen haasteen toimintaympäristössä muodostavat useat vireillä olevat manneralueiden tuulivoimapuistojen kehittämishankkeet, joille on osoitettava liityntäyhteydet päälinjoihin. Liitto osallistuu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman 2021 laadintaan ja maakunnan tulvaryhmien toimintaan. Tulvaryhmät on nimetty Pudasjärven taajaman ja Alavieska-Ylivieska alueelle. Liitto toimii tulvaryhmien puheenjohtajana ja ELY-keskus asiantuntijatahona. Tulvaryhmien keskeinen tehtävä on valmistella tulvariskien hallintasuunnitelmat tulvariskialueille joulukuuhun 2015 mennessä. Liitto osallistuu myös jätehuollon kehittämiseen toimimalla jäteasiain neuvottelukunnassa. Pohjoiset Kylät hankkeessa on selvitetty vuodesta 2011 lähtien Pohjois-Pohjanmaan alueen pienten vesilaitosten tilaa yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Selvitystyötä jatketaan edelleen vuoden 2013 aikana. Hankkeessa järjestetään myös mm. Turvallinen Vesi seminaarisarja, jossa nostetaan esiin selvityksen tuloksia ja sitä, miten poikkeaviin tilanteisiin voidaan varautua ja miten pienten laitosten turvallisuudesta voidaan varmistua (AK). - annetut lausunnot ja osallistuminen viranomaistoimintaan - tulvariskien työryhmän työskentely ja hallintasuunnitelman laatiminen aikataulussa - pienten vesilaitosten tilaselvitys ja seminaarisarja/osallistujat Kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen vaaliminen Kulttuuriympäristöjen päivitysinventointi ja arvottamistyö jatkuu vuonna 2013 maakuntaohjelman mukaisesti ja koordinoidusti yhteistyössä muiden maakunnassa kulttuuriympäristöön ja maisemaan liittyviä tehtäviä hoitavien tahojen kanssa. Selvitykset hyödyntävät maakuntakaavan laadintaa ja tukevat maakuntaohjelman mukaisia kulttuuriympäristöön ja vetovoimaiseen ympäristöön perustuvia matkailuhankkeita ja muita alueiden vetovoimaa edistäviä hankkeita. Toteutetaan Kulttuuriperintö maakunnan voimavaraksi (Kulmapohjola) -hanke. Lisäksi osallistutaan osatoteuttajana Metsähallituksen hallinnoimaan Pohjolan luonto ja kulttuuri (Polku) -hankkeeseen hyväksytyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Maakunnan arvokkaiden maisema-alueiden päivitystyön toteuttamista jatketaan ympäristöministeriön rahoituksella siten, että työ valmistuu vuonna Kulttuuriympäristön sähköistä maakunnallista inventointiohjelmaa Kioskia kehitetään määrätietoisesti. Lisäksi kuntia opastetaan ja sitoutetaan sen käyttämiseen. Osallistutaan maakunnassa käynnissä olevien laaja-alaisten kulttuuriympäristö- ja maisemahankkeiden ohjausryhmätöihin. Koordinoidaan vuosittain toteutettava Euroopan rakennusperintöpäivien maakunnallinen ohjelmakokonaisuus. - rahoituspäätöksen saaneiden hankkeiden toteuttaminen hankesuunnitelmien mukaisesti - kulttuuriympäristöä koskevien tietojen sisällyttäminen maakuntakaavan 2. vaihekaavaan - Kioski-järjestelmän toiminnallisuuden kehittäminen ja aktiivisesti käyttävien toimijoiden määrän kasvattaminen 17

18 Tutkimus- ja tietopalvelu Tietopalvelu Tutkimus- ja tietopalvelu -tiimin keskeinen tehtävä on tuottaa tietoa maakunnan tilasta erilaisia tietotarpeita ja edunvalvontaa varten. Lisäksi seurataan maakunnan suhdannetilanteen kehitystä Tilastokeskuksen suhdanneaineistojen perusteella. Tiimi laatii aineistojen pohjalta maakunnan suhdannetilannetta kuvaavan katsauksen kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2013 määritellään suhdanneaineiston klusterit uudelleen. Lisäksi seurataan maakuntaohjelman toteutumista eri toimintalinjoille määriteltyjen indikaattoreitten avulla. Tällä hetkellä voimassaolevassa maakuntaohjelmassa tiimillä on sisällöllinen vastuu Kansainvälinen, kilpailukykyinen innovaatiojärjestelmä -toimintalinjasta. - maakuntaohjelman seurantakatsaukset - suhdannetilannekatsaukset Koulutuksen, osaamisen ja pitkän tähtäimen ennakointitoiminta Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmä jatkaa työvoima- ja koulutustarpeiden alue-ennakointiin keskittyvää toimintaansa. Yhteistyöryhmän toiminta painottuu jatkossa valtakunnallisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman seurantaan ja edunvalvonnan organisointiin. Yhteistyöryhmä pyrkii myös ennakoimaan koulutuskentässä tapahtuvia muutoksia ja vaikuttamaan edunvalvontatyöllä siihen, että maakuntaan saadaan riittävästi aloituspaikkoja, ja koulutusjärjestelmä on myös alueellisesti kattava. Pitkän aikavälin ennakointi organisoidaan käynnissä olevalla Tulevaisuus- ja käynnistyvällä Oppiva Pohjois- Suomi -hankkeilla. Hankkeiden tavoitteena on löytää tulevaisuuden muutostekijöitä ja keinoja reagoida muutoksiin, tuottaa tietoa maakunnan kehittämistä varten ja rakentaa maakunnallista ennakointiverkostoa. Tulevaisuus Ennakoinnin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke on pääosin Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettu hanke, jota Pohjois-Pohjanmaan liitto hallinnoi. Hankkeen toiminta-aika on Hankkeen sisältö jakautuu kahteen yhtäaikaisesti toteutettavaan osioon, Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten koulutuksen ennakoinnin kehittäminen ja maakunnallisen ennakointiverkoston luominen. Tavoitteena on, että hanke synnyttää maakuntaan toimivan ennakointiverkoston ja että jo olemassa olevaa ennakointitietoa saadaan koottua nykyistä paremmin sitä tarvitsevien organisaatioiden saataville. Oppiva Pohjois-Suomi -hanke on maakunnan kehittämisrahalla rahoitettava ylimaakunnallinen hanke, joka kestää vuoden 2013 loppuun. Hankkeessa kehitetään toimijoiden ennakointiosaamista, tuotetaan tietoa ennakoinnin ja suunnittelun pohjaksi ja tuetaan Pohjois-Suomen neuvottelukunnan toimintaa sisällöllisesti. - Tulevaisuus-hanke toteuttaa 3 4 ennakointityöpajaa ja tiivistää ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjien ja työelämän välistä yhteistyötä maakunnassa - Oppiva Pohjois-Suomi -hankkeessa työstetään erilaisia tulevaisuusskenaarioita ja uudenlaista alueellisen tiedon analyysia Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kehittämisen tueksi sekä edunvalvonnan välineiksi. Tiedon tuottajana toimii Oulun yliopiston maantieteen laitos. Älykkään erikoistumisen strategia Pohjois-Pohjanmaan liitto liittyi elokuussa 2012 EU:n komission ylläpitämään Smart Specialisation Platformiin, jonka tarkoituksena on auttaa alueita älykkään erikoistumisen strategian luomisessa sekä tarjota koulutusta ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Maakunnallinen älykkään erikoistumisen strategia luodaan tukemaan ohjelman toteutusta. 18

19 Mittari: - älykkään erikoistumisen strategian valmistuminen Laajakaistan edistäminen Laajakaistaa edistetään vuonna 2011 alkaneella 100 Megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hankkeella. Vuonna 2013 hankkeessa jatketaan kylien, kuntien ja osuuskuntien tukemista ja vaihtoehtoisten rakentamismallien etsimiseksi alueille, joihin operaattorit eivät rakenna uusia yhteyksiä. Lisäksi tuetaan jo käynnistettyjä rakennushankkeita. Laajakaista kaikille -hankkeessa on avattu 3 kilpailutuskierrosta laajakaistan rakentamiseksi ja tarjoamiseksi. Valtio tukee haja-asutusalueiden laajakaistan rakentamista vuoden 2015 loppuun mennessä 66 miljoonalla eurolla. Pohjois-Pohjanmaan hankealueiden kilpailutuksia jatketaan, mikäli tarpeita ja tarjouksia on odotettavissa. Vuoden 2013 aikana kilpailutuksia tulee olemaan 1-2. Mittari: - avattujen julkisen tuen hakujen määrä Kuntapalvelut ja talous Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen Pohjois-Pohjanmaalla Kunnallistalouden asiantuntijoista koostuva työryhmä seuraa aktiivisesti kuntauudistusta kokonaisuudessaan sekä kuntarakennelain, kuntalain ja valtionosuuslainsäädännön valmistelua ja toimeenpanoa. Työryhmä pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan valmisteluun ja toteuttamiseen välittämällä tietoa Pohjois-Pohjanmaan kuntien tarpeista ja näkökulmista valtiovallan ja Suomen Kuntaliiton suuntaan. Tiimi seuraa omalta osaltaan valmisteilla olevia lainsäädännön muutoksia, joilla on vaikutusta kuntien palvelurakenteeseen ja kuntatalouteen. Tehdään monipuolista yhteistyötä alueen toimijoiden ja organisaatioiden kanssa erilaisten seminaarien ja koulutustilaisuuksien järjestämiseksi ajankohtaisista asioista. Kunnallistalouden seurantaryhmän nimeää maakuntahallitus valtuustokausittain. - valmistelee keskustelualoitteita ja toimii maakuntahallituksen tukena lausuntojen antamiselssa - yhdessä tutkimus- ja tietopalveluiden tiimin kanssa tuottaa asiaan liittyvää maakunnallista seurantatietoa Koordinoidaan yhteispalvelua Yhtenä hallitusohjelman tavoitteena on luoda koko maassa kuntatasolle kattava yhteispalvelupisteiden verkko. Samassa yhteydessä tulee määritellä jokaisessa yhteispalvelupisteessä vähintään etäpalveluna saatavilla olevat valtion, kuntien ja eri viranomaisten palvelut. Selvitystyötä tehdään valtiovarainministeriön asettamassa Asiakaspalvelu hankkeessa. Hankkeen päätehtävä on tehdä ehdotukset yhteispalvelun uuden järjestämistavan vaatimaksi lainsäädännöksi, rahoitusmalliksi, palveluprosessin toimintamalliksi, yhteispalvelupisteiden sijoittamiskriteereiksi, yhteispalvelupisteverkoksi ja hallinnonalakohtaisten palvelupisteverkostojen sopeuttamiseksi näihin. Pohjois-Pohjanmaan liitolla on yhteispalvelun koordinaatiovastuun myötä merkittävä rooli hankkeen lopputulosten jalkauttamisessa maakuntaan. - Perustetut yhteispalvelupisteet 19

20 Nuorten koulutus ja työllistyminen, hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy Kehitetään maakuntaliiton, valtionhallinnon, kuntien ja koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä koulutukseen liittyvissä asioissa Tuetaan ammattikorkeakoulurakenteen kehittämistä sellaiseksi, että sillä kyetään vastaamaan alueen erityistarpeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että ammattikorkeakoulutuksen määrä sekä laatu kohtaavat mahdollisimman hyvin maakunnan sekä sen elinkeinoelämän tarpeet. Lisäksi tuetaan ammattiopistojen kehittämistä niin, että ne kykenevät turvaamaan suurena pysyvien ikäluokkien koulutustarpeet. Liitto laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen. - aktiivinen edunvalvonta, kannanotot ja lausunnot - laaditaan kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestys Tuetaan ja kannustetaan kuntia työllisyyspalveluiden järjestämisessä ja levitetään hyviksi havaittuja työllistämiskäytänteitä Kunnat ovat huolehtineet omalta osaltaan jo pitkään kaikkein vaikeimmin työllistyvien työllisyyspalvelujen järjestämisestä. Kuntien rooli tämän erityisryhmän työllisyyspalvelujen järjestäjänä korostuu tulevina vuosina entisestäänkin. Kataisen hallitusohjelman toteuttamiseen sisältyvät keskeisesti nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteuttaminen (vuoden 2013 alusta lähtien) sekä välisenä aikana toteutettava kuntakokeilu, jolla pureudutaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen. Maakunnasta kokeiluun osallistuvat Oulu ja Raahen seudun kunnat. Nämä teemat ovat erityisen tärkeitä Pohjois-Pohjanmaan kunnille, sillä nuorten ikäluokat ovat maakunnassa suuria ja taloustaantuman pitkittyminen on viime aikoina lisännyt myös pitkäaikaistyöttömien määrää maakunnassa. Liitto on vuodesta 2009 lähtien tehnyt selvityksiä maakunnan yli 500-päiväisestä työttömyydestä. Selvitysten tavoitteena on ollut tukea ja kannustaa kuntia työllisyyspalveluiden järjestämisessä ja levittää hyviksi havaittuja käytänteitä eri kuntien välillä. Liitto jatkaa tiedon tuotantoa pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten yhteiskuntatakuun seurannan tueksi. - seurataan pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työllisyyden kehittymistä ja rakenteissa tapahtuvia muutoksia maakunnassa liittyen mm. kuntakokeiluihin ja nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuuseen. Seurannan tuloksista tiedotetaan kuntien työllisyysasioista vastaaville henkilöille ja muille viranomais- ym. tahoille. - järjestetään kuntien työllisyysasioista vastaaville henkilöille tapaamis- ja koulutustilaisuus ajankohtaisista työllisyyteen liittyvistä asioista. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman II vaihe ( ) Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma on rakennettu 10 vuoden strategiseksi kehittämisohjelmaksi ( ), jonka toteutus on vaiheistettu kolmeen vaiheeseen. Ohjelman toimeenpanon toinen vaihe käynnistyi vuoden 2012 alusta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma on ensimmäinen kansallisesti tämän tasoinen maakunnallinen hyvinvointiohjelma, jota seurataan eri puolilla Suomea ja ministeriössä ja sille on synnytetty laaja yhteistyöverkosto yli sektori- ja aluerajojen. Ohjelmaa toteutusta tuetaan EAKR-osarahoitteisella Muutos Nyt hankkeella. Hyvinvointiohjelman keskeisenä tehtävänä on maakunnallisen hyvinvoinnin toimintamallin selkeyttäminen ja kehittäminen siten, että maakunnallinen, alueellinen ja paikallinen kehittämistyö muodostavat loogisen polun ja eri tasojen ja alueiden erityispiirteet tulevat tarvelähtöisesti huomioiduksi. Hyvinvointiohjelman II vaiheen erityisenä kohde- 20

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016. Luonnos

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016. Luonnos POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016 Luonnos Sisältö 1. MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 3. MAAKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA LIITON STRATEGISET PAINOPISTEET

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Maakuntahallituksen kokous Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Pentti Malinen, maakuntajohtaja Kainuun aluetalous suhdannekatsaus Kainuun liitto 2 1 Kainuun liitto 3 Kainuun liitto 4 2 Kainuun liitto 5

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ TUKEVASTI raiteilla seminaari 11.9.2013 Hallintojohtaja Riitta Pitkänen Riitta Pitkänen Väestön keski-ikä ja alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUETTELO 11.02.2013. Päätösluettelo. Päätöspvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös.

PÄÄTÖSLUETTELO 11.02.2013. Päätösluettelo. Päätöspvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös. 1/5 Hakuehto Käyttäjä pvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös Järjestys luettelo Arvo Mirja Hiltula Viranhaltija/päätöstyyppi, pykälänumero Viranhaltijan päätöstyypit

Lisätiedot

Kunnanhallitus 13 20.01.2014. Kunnanhallitukselle on saapunut seuraavat asiakirjat:

Kunnanhallitus 13 20.01.2014. Kunnanhallitukselle on saapunut seuraavat asiakirjat: Kunnanhallitus 13 20.01.2014 ILMOITUSASIAT 30/00.02/2014 KHALL 13 Kunnanhallitukselle on saapunut seuraavat asiakirjat: 1. Kuntatyönantajat 11.12.2013: Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten 2014-2016

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot