Merten tutkimus eli oseanografia
|
|
- Elsa Rantanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Merten tutkimus eli oseanografia
2 1. Johdanto Mitä meritiede on? Meritieteen historiaa Nykyiset tutkimusongelmat (ilmastonmuutos, rehevöityminen, ) Merentutkimus Suomessa (yli 100 v)
3 Fysikaalinen meritiede Perustuu luonnossa tehtyihin havaintoihin ja fysiikan teoriaan. Klassinen fysiikka Teoriasta keskeisinä alueina ovat lämpöoppi, optiikka ja virtausoppi Tutkimuksessa käytetään paljon matemaattisia malleja Planetaariset tekijät (Coriolis, vuorovesi). Merivesi on kemiallisesti Homogeeninen suolaliuos.
4 Miksi meriä tutkitaan? Tärkeimmät syyt ovat: Ympäristöongelmat Sää ja ilmasto Merenkulku ja meriteknologia Kalastus Virkistystoiminta Merisodankäynti
5 Merentutkimus kasvoi merenkulun mukana antiikin aikaan (foinikialaiset purjehtivat kaikkialla Välimerellä) Meritiede kehittyi osana maantiedettä. Newtonin aikaan ja sen jälkeen fysiikka mukaan (esim. vuorovedet), ja yleinen virtausoppi kehittyi. Historia
6 Meritiede omaksi tieteeksi 1800-luvulla Yhdysvaltain laivaston luutnantti M. F. Maury julkaisi v teoksen "The Physical Geography of the Sea Brittiläinen Challenger tutkimusmatka
7 Moderni aika Noin v aikaan kaksi merkittävää työkalua astui meritieteen palvelukseen: - kaukokartoitussatelliitit - numeerinen laskenta. Merten laajan koon takia satelliittimenetelmät soveltuvat erinomaisesti kartoitustehtäviin, vaikka niillä onkin omat rajoituksensa.
8 Suomessa Fysikaalinen meritiede on melko pieni ala Suomessa. Käynnistyi jo 1800-luvulla. Lähtökohtina olivat - yleinen luonnontieteellinen mielenkiinto - Itämeren jäät - maannousu. Nykyaikana lisäksi - merten tila - ilmastonmuutos G. Hällström
9 Merentutkimuslaitos Ensimmäinen suomalainen merentutkimusalus oli Nautilus (1903). Aranda (1953, 1989) Merentutkimuslaitos perustettiin v (Rolf Witting) ja lopetettiin Eduskunnan päätöksellä.
10 Eugenie Lisitzin ( ) Vedenkorkeustutkimukset, The Sea Level Changes (1974), Elsevier Ensimmäinen nainen Suomessa, joka väitteli fysiikasta tohtoriksi (1938) Professorin arvo 1965
11 Itämereltä suuriin meriin Kansainvälinen yhteistyö on vienyt tutkimustamme napamerten suuntaan. Pohjois-Atlantti, mukaan lukien Pohjoinen Jäämeri, 1950-luvulta lähtien. Weddellin meri (Etelämannersopimus 1984)
12 2. Havaintomenetelmät Tutkimusalukset Automaattiset asemat Suorat mittaukset Kaukokartoitus
13 Tutkimusalukset - mennään merelle ja lasketetaan laitteet mereen - rantavaltioilla omat laivat (strateginen merkitys) - havainnot tutkimusasemilla eli pisteillä (syvänteet) - laiteasennukset Tutkimusalukset
14 (a) Alus liikkuu havaintoasemalta toiselle tehden joka asemalla mittauksia. Laivan kulkunopeus: solmua. Vinssin laskunopeus on luokkaa 1 m/s. (b) Asennetaan pysyviä mittauslaitteistoja Tutkimusalusten havaintostrategia:
15 CTD-luotaus (Conductivity- Temperature Depth) suolaisuus=f (C,T) p =- ρgh meriveden tiheys tiedossa! Paineella pieni vaikutus Itämerellä, valtamerillä max 5 % tiheydestä Suorat mittaukset
16 Valaistusoloja mitataan säteilymittarien ja Secchi-levyn avulla
17 Automaattiset asemat Merellä on automaattiasemia, ankkuroituja tai ajelehtivia poijuja, joihin on liitetty mittalaitteita. Käytössä Argosjärjestelmä, jossa mittaustiedon siirto reaaliaikaisesti satelliittien avulla. Napamerilla käytetty miehitettyjä/miehittämättömiä jääasemia.
18 Kaukokartoitus Kaukokartoitussatelliitit mittaavat merenpinnasta tulevaa sähkömagneettista säteilyä eri aallonpituuskanavilla. Mittaukset kertovat - aallonpituudesta riippuen - meren värin, pintalämpötilan, pinnan geometrisen karkeuden, ja pinnan korkeuden passiivinen menetelmä mittaa kohteesta tulevaa luonnollista säteilyä aktiivinen menetelmämittaa satelliitin itsensä lähettämän signaalin takaisinsirontaa (tutka,laser)
19
20 Tulkinta Mittauksista on edelleen tulkittava niiden sisältämä geofysikaalinen informaatio: Väri Vedessä olevat aineet, levät, jää Lähi-IR väri -"- Pintalämpötila Pintalämpötila, jää, virtauskentän laatu Pinnankorkeus Pinnankorkeus geoidin suhteen Pinnankarkeus Aallokko, tuuli, jää
21 Fysikaaliseen merentutkimukseen ei kuulu paljon laboratoriotyötä Tärkeimmät alueet ovat veden optiikan tutkimus sekä merijäänäytteet kylmälaboratoriossa. Kalibrointi- ja kontrollimittauksia koskien esim. suolaisuuden määritysmenetelmiä Laboratorio
22 3. Merten topografia ja merivesi Yleispiirteet Merten luokitus Topografian osat Pohja-aines
23 Maapallon pinta-alasta on 70.8 % merta ja 29.2 % maata. Meri:maa suhde on eteläisellä pallonpuoliskolla 4:1 ja pohjoisella 3:2. Merten keskisyvyys on 3.7 km ja suurin syvyys km (Mindanao Trench Tyynen valtameren Aasian reunalla). Dimensiot
24
25 Topografia Merten syvyys H: keskiarvo 3,7 km, max 11,5 km Litteys: H/L ~ 10 3, L = laajuus Ohuus: H/R ~ 10 3, R = maapallon säde Mannerjalusta (-hylly) à mannerrinne Syvänmeren altaat (3 6 km) Keskiselänne (2 km) Hautavajoamat
26 Valtameret!!!!!!Ala!!H!!!!!!!10 6 km 2!m Tyyni valtameri!!147!!4200 Atlantin valtameri! 88!!3300 Intian valtameri!! 49!!3800 Eteläinen valtameri! 77!!3600 Kaikki meret!!!361!!3800
27 Valtamerten osina Suuret välimeret - Välimeri, Karibian meri Pienet välimeret - Itämeri, Musta meri, Hudsonin lahti Reunameret - Pohjanmeri, Ohotan meri Sisämeret - Sargassomeri
28 Valtamerten keskiosassa, mannerlaattojen yhtymäkohdassa - maapallon laajin yhtenäinen topografinen piirre Valtamerten keskiselänne - vedenalaiset tulivuoret - murtumalinjat (vedenvaihto)
29 Keskiselänne tulee pintaan Islannissa
30
31 Pohjois-Atlantti ja Pohjoinen Jäämeri
32 Vesi ja merivesi Vesi on ainoa aine, joka maapallon luonnonoloissa esiintyy kaikissa olomuodoissa: kiinteänä, nestemäisenä ja kaasuna. Valtaosa maapallon vesivaroista on merissä laimeasuolaisena liuoksena. Merivesi poikkeaa hieman ominaisuuksiltaan makeasta vedestä
33 Meriveden suolaisuus Meriveden suolojen suhteellinen massa!s = m s /(m w +m s ) m w on puhtaan veden ja m s suolojen massa.!! Meriveden suolojen suhteelliset osuudet ovat! samat kaikkialla, vain kokonaismäärän! absoluuttinen taso vaihtelee.!! Suolaisuus vaikuttaa merkittävästi meriveden! tiheyteen.!
34 Nykyisin suolaisuus määritetään sähkönjohtavuuden R perusteella R= f(s,t) Tarkat määritykset laboratoriosalinometrin avulla Suolaisuus
35 Meriveden fysikaaliset ominaisuudet Veden poikkeukselliset ominaisuudet Tilayhtälö: ρ = ρ(s,t,p) Muita meriveden fysikaalisia ominaisuuksia Laimea suolaliuos (tavallisesti S 35, max 40 45, murtovesi S < 25, Itämeren pintavesi 5 7 )
36
37 Meriveden fysikaaliset ominaisuudet Suure Laatu Makea vesi Merivesi (35 ppt) Viskositeetti 1 g/(cms) Pieni merkitys (+) Pintajännitys N/m Pieni merkitys (+) Äänennopeus km/s % suurempi Ominaislämpö J/(g o C) % pienempi Lämmön- johtokyky 1 J/(cms o C) 6x10-3 Pieni merkitys (-) Refraktio- indeksi Suurempi (alle 1 %) Valon vaime- neminen 1/m Pieni 1 molekyläärinen
38 4. Lämpötila ja suolaisuus Vesirungon lämpötila, suolaisuus ja tiheysrakenne Muutosvyöhykkeet eli kliinit (termokliini, halokliini,pyknokliini) Vesityypit ja vesimassat Stabiliteetti Tallinn Hels
39 Hydrografia: veden karakterisointi Lämpötila- (T) ja suolaisuus (S) à tiheys Joskus myös happi, ravinteet, Mittaustarkkuus pitää olla suuri (0,005 o C, 0,005 ), mittaus CTD (conductivitytemperature-depth) luotaimella T,S ovat konservatiivisia suureita: perustaso muuttuu vain rajapintojen kautta Jäljittävät meren kiertoliikettä.
40 Vesirungon kerrostuneisuus Peitekerros ( m): vuodenaikojen mukaiset vaiheet, ylinnä 5 50 m paksu homogeeninen tuulen ja aallokon sekoittama pintakerros. Pysyvä termokliini (peitekerroksesta m syvyyteen): ylimenokerros, jossa lämpötila laskee jyrkimmin syvyyden kasvaessa. Syvävesi (yli 1 km:n syvyydet): muutokset pieniä, suolaisuudeltaan ja lämpötilaltaan toisistaan eriäviä vesimassoja, jotka ovat eri alueilta lähtöisin; alimpana (merten) pohjavesi.
41
42 Hydrografia vuodenaikaisvaihtelu, Pohjoinen Tyyni Valtameri
43
44 Vertikaalinen kierto Pintavesi stabiloituu sadannan tai lämpenemisen takia à sekoittumista voi tapahtua tuulen ja aallokon vaikutuksesta pintakerroksessa.! Pintavesi labiloituu haihdunnan tai jäähtymisen takia à muodostuu syvemmälle painuvaa konvektiota.! Talvisaikaan tietyillä napamerten alueilla (Weddellin, Grönlannin ja Rossin meret) konvektio ulottuu pohjaan asti à syvät vesimassat uudistuvat ja pohjaan jäävä kylmä polaarivesi kulkeutuu kaikkialle alemmille leveysasteille.
45 Merten lämpötalous Lämpöä voidaan syöttää meriin tai poistaa vain veden ja ilman rajapinnan kautta Meri-ilma lämmönvaihto Vertikaalinen vaihto
46
47
48 5. Merten dynamiikka Merten virtaukset ja niiden kehittyminen Liikemäärän säilymislaki (3 komponenttia) Massan säilymislaki Tilayhtälö Lämpötalousyhtälö Suolan säilymisyhtälö
49 Merivirrat Ylempi vesipatja (pysyvän termokliinin läpi, 1 2:een kilometriin): pysyvät tuulen ajamat merivirrat, rannikoiden muodon ja Coriolisefektin muovaamana. Alempi vesipatja kulkee termohaliinisena sirkulaationa navoilta kohti alhaisia leveysasteita pohjan topografian ohjaamina.
50
51 Virtaukset: taustamekanismit Maapallon painovoima ja veden tiheys: termohaliini sirkulaatio Tuuli: tuulen ajovirta (pintakerroksessa) Pinnankorkeus à mukautuminen Kuu ja aurinko: vuorovesi Maapallon pyöriminen (Coriolis-efekti)
52 Barometriefekti Ilmanpaineen vaikutus vedenpinnan! korkeuteen.! Lepotilassa vallitsee hydrostaattinen tila eli! horisontaalisuunnassa paine = vakio. Tällöin on! kahden pisteen välillä oltava p a1 = p a2 + ρgh,! missä h on vedenpinnan korkeusero sekä p a1 ja! p a2 ilmanpaineet ko. pisteissä, siis!h = (p a1 p a2 )/ρg Jos p a1 p a2 = 1 mbar = 10 2 N/m 2, on h = 1,0 cm.
53 Geostrofinen virtaus Pyörivän maapallon virittämä" stationäärinen! virtaus, jossa horisontaalinen painevoima ja! Coriolis-kiihtyvyys ovat tasapainossa. Ilmiön voimakkuutta kuvaa suure f = 2Ωsinφ (Ω maapallon kulmanopeus, φ leveysaste)! eli Coriolisparametri; Corioliskiihtyvyys on! f x nopeus, kohtisuoraan oik. kulkusuunnasta! (vas. etel. pallonpuoliskolla).!
54 Pinnankaltevuuden vaikutus Tässä x-suuntaan pinta nousee, z(0) = 0 ja z(l) = h.! Tällöin on u = 0 ja v = (g/f) h/l Esim. Jos h = 10 cm, L = 100 km ja leveysaste =! 60 o N, on v = 7,8 cm/s kuvasta sisään.!
55 Tuulen ajovirta: Ekman spiraali Coriolis ja kitka tasapainottavat toisensa. Malli on pätevä kvalitatiivisesti, ei yksityiskohdittain.
56 Ekmanin kuljetusvirta Tuulen ajovirran kokonaiskuljetus (Ekman-kuljetusvirta)! Suuntautunut kohtisuoraan oik. pohjoisella (vas. etel.) pallonpuoliskolla) tuulen suunnasta.
57 Kumpuaminen rannikolla (pohjoinen pallonpuolisko) tuuli Ekmankuljetus syvä vesi nousee pintaan, tuo ravinteita
58 Normaali )lanne, kumpuaminen Perun rannikolla (kalastus!)
59 El Nino
60 Vuorovesi
61
62 Aaltoliike on ajan/ paikan suhteen jaksollinen, toistuva ilmiö. kapillaariaallot (pintajännitys) matalan veden aallo,) tuulen ajamat aallot sisäiset aallot vuorovedet Aaltoliike
63 Aaltoliike Matalan veden aallot Syvän veden aallot
64
65
66
67 Aallokko Aallokko on dispersiivinen eli eri pituiset aallot etenevät eri nopeuksin, pitkät nopeimmin.! Aallokko sisältää kaikenkokoisia aaltoja ja on esitettävissä sinimuotoisten perusaaltojen summana. Se kuvataan aallokkospektrin avulla, jossa pinnankorkeuden varianssi on esitettynä eri jaksoisten aaltojen osuuksien jakautumana.
68 Täysin kehittynyt aallokko Kyllästystilassa tuulen syöttämä mekaaninen energia ja aallokon ylläpitämisessä kuluva mekaaninen energia ovat tasapainossa.! Kyllästystila riippuu tuulen nopeudesta sekä ns. tuulen pyyhkäisymatkasta.! Merkitsevä aallonkorkeus korkeimman kolmanneksen keskiarvo. Se vastaa melko hyvin havaitsijan visuaalista käsitystä "tyypillisestä" aallonkorkeudesta. Maksimiaallonkorkeus on noin 1,8 kertaa merkitsevä aallonkorkeus.
69
70 Aaltoliike
71 6. Merten optiikka Meren optiikassa tutkitaan merten valaistusoloja -valon heijastuminen veden pinnassa -valon absorptio ja sironta meressä Auringonsäteily ja vesipinta Auringonsäteily eteneminen vedessä
72 Optisesti aktiivit ainekset Luonnonvesien tärkeimmät absorpoivat elementit ovat Vesi itse on tärkein, erityisesti infrapuna-alueella Kelta-aines, liuenneita orgaanisia aineita Suspendoitunut aines Klorofylli (lehtivihreä)
73 Mosaics of the White Sea images taken in May сhldoc smsst chl ug/l doc mcg/l sm mg/l sst C
74 7. Merijää Meriveden jäätyminen Jäätyvät meret Merijään ominaisuudet Jääpeitteen vaikutus meri-ilmavuorovaikutukseen
75 Napameret jäätyvät Yleeensä 60. leveysasteen yläpuolella Meriveden jäätymispiste 2 o C Jää on suolaista Jäät rikkoutuvat lautoiksi, laajuus jopa 100 km - > Ajojää Alivuo)nen jää 1-2 m Monivuo)nen jää 3-5 m Railot ja polinjat Ahtojääröykkiöt vahvimmillaan 50 m paksuja Jäät ajeleh)vat jopa 20 km/vrk
76
77 Ark)nen tutkimus Nansen Pohjoinen Jäämeri Makarov (Jermak) 1900 Sverdrup, Maud luvulla Neuvostoliiton SP- asemat 1937 Kylmän sodan aika Öljy/kaasu kuume 1970 ; AIDJEX Jäänmurtaja Ark)ka navalla 1977 AutomaaZasemat luku Turismi luku Ilmastonmuutos
78 Termodynaaminen kasvu Ensi approksimaa)ossa kuten järvijää, seuraava tarkennus tulee suolataskuista Ensimmäisen talvena aikana ark)nen jää kasvaa metrin vahvuiseksi Kesällä napajää sulaa hieman (~½ m) Muutaman vuoden kuluessa tulee tasapainopaksuus 3 4 m
79 Arktikan Euroopan sektori, toukokuu 1985
766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4
766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotUtön merentutkimusasema
Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotSatelliitti mittaa merten pinnankorkeutta tarkasti
Satelliitti mittaa merten pinnankorkeutta tarkasti Jouko Launiainen Valtamerten pinnannousu on 17 viime vuoden aikana säilynyt vakaana. Merenpinnan vaihteluiden suuret alueelliset erot ovat yllättäneet
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotFluidi virtaa vaakasuoran pinnan yli. Pinnan lähelle muodostuvan rajakerroksen nopeusjakaumaa voidaan approksimoida funktiolla
Tehtävä 1 Fluidi virtaa vaakasuoran pinnan yli. Pinnan lähelle muodostuvan rajakerroksen nopeusjakaumaa voidaan approksimoida funktiolla ( πy ) u(y) = U sin, kun 0 < y < δ. 2δ Tässä U on nopeus kaukana
LisätiedotTermodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,
Lisätiedoton radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).
H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
LisätiedotPitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)
Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotNäkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotFY9 Fysiikan kokonaiskuva
FY9 Sivu 1 FY9 Fysiikan kokonaiskuva 6. tammikuuta 2014 14:34 Kurssin tavoitteet Kerrata lukion fysiikan oppimäärä Yhdistellä kurssien asioita toisiinsa muodostaen kokonaiskuvan Valmistaa ylioppilaskirjoituksiin
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011
1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotVertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa
Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden
LisätiedotMikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen
Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Johdanto Lohjanjärven vedenlaadun kartoitus liittyy Karjaanjoki Life hankkeeseen, jossa Lohjanjärven ja sen valuma-alueen tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 14.12.2018 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotSääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 22.4.2016 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotFysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka
Fysiikan kurssit MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Valtakunnalliset kurssit 1. Fysiikka luonnontieteenä 2. Lämpö 3. Sähkö 4. Voima ja liike 5. Jaksollinen liike ja aallot 6. Sähkömagnetismi
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 13.12.2013 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotCombine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus
Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen
LisätiedotAvoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä
Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä 20.11.2013 Ilmatieteen laitoksen avoin data Verkkopalvelu avattiin toukokuussa 2013 Katalogi Katselupalvelu Latauspalvelu Lisäksi tehty
LisätiedotLämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien
LisätiedotAaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä
Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus 18.9.2012/Päivitetty 20.11.2012 Sopimus Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -nimisen tutkimushankkeen
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
LisätiedotHydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla
Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotPäällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä
Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotNurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3
Tuulen ja vesikasvillisuuden vaikutus sedimentin resuspensioon ja sisäiseen kuormitukseen Pyhäjärvellä ja Taihulla - näkökulma ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri
LisätiedotDemo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT
Demo 5, maanantaina 5.0.2009 RATKAISUT. Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa on usein kaikenlaisia laitteita. Seuraavassa yksi hyvä kandidaatti eli Venturi-mittari, jolla voi määrittää virtauksen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... 3 3 VARAVEDEN MÄÄRÄ JA VARAVESITARPEEN ARVIOINTI... 4 4 VESISYVYYDEN VERTAILUTASO... 5 5 VÄYLÄN
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
LisätiedotHeijastuminen ionosfääristä
Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
LisätiedotKAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]
KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotViikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto
Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai
LisätiedotEsim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p).
3. Peruslait 3. PERUSLAIT Hydrauliikan peruslait voidaan jakaa hydrostaattiseen ja hydrodynaamiseen osaan. Hydrostatiikka käsittelee levossa olevia nesteitä ja hydrodynamiikka virtaavia nesteitä. Hydrauliikassa
Lisätiedot3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta
Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotValon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
LisätiedotLaskun vaiheet ja matemaattiset mallit
Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotVeden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta
Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -
LisätiedotFYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen
FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 24.4.2015 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotKalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys
Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000
LisätiedotRannikkomerenkulkuoppi
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 15.12.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
LisätiedotTulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi
Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti
LisätiedotLänsiharjun koulu 4a
Länsiharjun koulu 4a Kuinka lentokone pysyy ilmassa? Lentokoneen moottori Helsinki-Vantaan lentokentällä. Marius Kolu Olimme luonnossa ja tutkimme kuvia. Jokaisella ryhmällä heräsi kysymyksiä kuvista.
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 9.12.2016 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut
A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan
LisätiedotMEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta
MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ Ympyröi oikea vaihtoehto. Normaali ilmanpaine on a) 1013 kpa b) 1013 mbar c) 1 Pa Kappaleen liike on tasaista, jos a) kappaleen paikka pysyy samana b) kappaleen nopeus pysyy samana
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotSuhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää
3.5 Suhteellinen nopeus Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää P:n nopeus junassa istuvan toisen matkustajan suhteen on v P/B-x = 1.0 m/s Intuitio :
LisätiedotSeurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen
Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Pirkko Kauppila, Jenni Attila, Sari Mitikka, Juhani Kettunen, Kari Kallio ja Seppo Kaitala Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät 10.-11.4.2013
Lisätiedoty 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.
Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI PITKIEN HIEKKOJEN UIMAVESIPROFIILI
HAMINAN KAUPUNKI uimaranta MAANTIETEELLINEN SIJAINTI Uimarannan nimi ja Uimarannan ID-tunnus Koordinaatit Pitkät Hiekat FI126917001 27.2511(longitude) 60.5251(latitude) WGS84 Osoitetiedot Pitkäthiekat
Lisätiedot1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros
1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin
LisätiedotLuento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia
Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia Suhteellinen translaatioliike Pyörimisliikkeestä Suhteellinen pyörimisliike Tyypillisiä koordinaatistomuunnoksia Luennon sisältö Suhteellinen translaatioliike
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotLaskun vaiheet ja matemaattiset mallit
Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta
LisätiedotTurun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015
Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
LisätiedotKunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
Lisätiedot(b) Määritä pumpun todellinen nostokorkeus, jos pumpun hyötysuhde on 65 %. 160 mm. 100 mm. 650 rpm. Kuva 1: Tehtävän asettelu.
Tehtävä 1 Kuvan keskipakopumppu pumppaa vettä (ρ = 998 kg/m 3 ) tilavuusvirralla 180 l/s. Pumpun pesän korkeus on mm. Oletetaan, että sisäänvirtauksessa absoluuttisella nopeudella ei ole tangentiaalista
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 8 Paine nesteissä Nesteen omalla painolla on merkitystä Nestealkio korkeudella y pohjasta: dv Ady dm dv dw gdm gady paino Painon lisäksi alkioon
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotLuento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia
Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia Suhteellinen translaatioliike Suhteellinen pyörimisliike Tyypillisiä koordinaatistomuunnoksia extraa 1 / 31 Luennon sisältö Suhteellinen translaatioliike
Lisätiedot