SISÄLTÖ. Hyvä kahvi on monen tekijän summa, mutta yksikään niistä ei välttämättä ole raha.» 34

Transkriptio

1

2 standardoidut KOULUA meitä Tekniikkaa soopaa Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan palli 5 Kummisedän palsta 6 ENGillä on uusi dekaani 8 Tällainen on 35 op:n kurssi 12 Opetus kehittyy? 14 Näpit opintotuessa 20 Toimitusjohtajia Otaniemessä 22 Vuosijuhla kusi 24 Toilailut kansiin 28 Meitä on kaksikielisiäkin 30 Kahvi on tunnelaji 34 Kädettömät päivät 38 Naamat seinässä 44 KoLehden hevoskohu 46 Miten on mahdollista, ettei opetus ole jo huipputasoa?» 14 Hyvä kahvi on monen tekijän summa, mutta yksikään niistä ei välttämättä ole raha.» 34 SISÄLTÖ 3

3 KONEINSINÖÖRI- KILLAN LEHTI Kappas, Tänä vuonna KoLehti painii aivan eri sarjassa kuin wappujulkaisut. Näille sivuille lienee painettuna lehden historian ensimmäinen kopojuttu, jota ei ole otsikoitu opintoministerin kuulumisiksi tai taitettu tekstiä täynnä olevaksi sivuksi. Ehkä joskus kun keskimääräisen wappufiiliksen arvo on noin 0.5, alkaa Äpy tursuta korvistasi ja Garyn haastattelu vaikuttaa mukavalta vaihtelulta. Paksuutensa puolesta julkaisussa pitäisi riittää luettavaa ja katseltavaa helposti vaikka koko kesäksi. Raikkaita lukuhetkiä! Antti Päätoimittaja Antti surma-aho Ulkoasu & taitto Antti surma-aho Toimitus Kalle Nurmi Hannes Kallioinen Lauri Ahtiainen matti peltola raine Viitala Anniina Kinnunen pietari Vihula Tuomo salmi Elina seppä Tero Kamppinen Eetu Kejonen Liina Hukkinen Jarkko merisalo Kalle-Heikki Koskinen Kansikuva markus markkanen & pekka perunka Kevätpörriäinen Kevät on lähes täällä ja kesä kolkuttaa jo ovella. Wappu on julistettu ja Kuuban yökin on jo painunut maltaisiin muistoihin. Wappu on vuoden parasta aikaa. Silloin voi unohtaa murheet ja nauttia Teekkarina olemisesta. Skumpan ja perunasalaatin määrää on vaikea ulkopuoliselle selittää. Viime Wapusta puhutaan vielä, toisaalta seuraavasta on alettu puhua jo edellisen jälkeen. Wappuna ehtii moneen mukaan ja ympärillä tapahtuu jatkuvasti. Tärkeintä on, että ehtii nauttia omasta olostaan. Itse aion nauttia Wapusta täysin siemauksin. Nähdään Ulliksella! Kuvat Jaakko Lauri Ahtiainen markus markkanen Jami sarnikorpi Antti surma-aho Kuvitus Karri Esala Toni rämö Jarkko merisalo Wappuna voi unohtaa murheet ja nauttia Teekkarina olemisesta. Henkisenä ja fyysisenä tukena Painopaikka ja painosmäärä picaset Oy 180 kpl, Puhiksen pallilta 5

4 Visioita, missioita ja arkea Onko Sinulla suuret luulot itsestäsi? Onko niille luuloille myös katetta? Hyvä juttu, jos on. Suomi tarvitsee ylivertaisia visionäärejä. Nostan kuvaannollisesti hattua Sinulle, jos tämän lisäksi olet valmis taistelemaan kiitettävän arvosanan differentiaalilaskennan kurssista etkä kohtele tovereitasi vain hyödyllisinä askelmina matkalla huipulle. Läheskään kaikilla kiltalaisilla ei ole suuria luuloja omista taidoistaan eikä siihen taida olla perusteitakaan. (Tai sitten on maailma kovasti muuttunut. Oman opiskeluni loppuvaiheessa toivoin kelpaavani työelämässä edes johonkin ja välttäväni pahimmat mokat. Enkä ollut vuosikurssillani ainoa niin ajatteleva.) Visioihin yhdistyy yleensä myös tietoisuus suuresta missiosta. Vaarana on kapea näkökulma: media kertoi suomalaisen haluavan edistää turkistarhausta. Täsmennettynä he tarkoittavat aloitteellaan tarhauksen lisäämistä Kiinassa ja lopettamista Suomesta. Pohjanmaan pienyrittäjät luopukoot viennistä saaduista verirahoista ja siirtykööt kortistoon. Nämä todelliset eläinten ystävät tietävät, että Kiinassa turkiseläinten kohtelu on erityisen lempeää. Nämä aloitteen allekirjoittajat pyrkivät kvartaalitaloustajien kanssa samaan: työllistävin ammattikunta tulevaisuuden Suomessa on eräopas. Mutta mikä minä olen ketään neuvomaan. Viime lokakuusta alkaen olen eläkeläinen. Itse tunnen eläneeni huikean työuran. Muistan Turun laivatelakan juhlahetket lihavine voittoineen, välistä välillä tyhjyyttään ammottavan tilauskirjan. Tapasin Saddam Husseinin everstin, joka pelkäsi henkiriepunsa edestä vakuuttaessani, että pomon 121-metrisen jahdin päämoottorit voidaan kiinnittää vain kumityynyjen varaan. Vieraita näkymiä olivat Connecticutin kuvakauniit syksyiset maisemat, kun ajoin ostamaan kaasuturbiineja maailman tehokkaimpaan jäänmurtajaan. Toinen muistikuva on moottoriveneajelu torkkuvien merirosvojen keskellä Lagosin edustalla. Äkkirikas Nigeria oli tilannut laivalasteittain sementtiä ja lukutaidoton ministeri lisännyt varmuuden vuoksi pari nollaa tilausmäärään. Toistasataa laivaa jonotti sementtilastissa kuukausikaupalla purkausvuoroaan. Pimeän tullen sikisi paikalle epämääräisiä moottoriveneitä, joissa näkyi yksi ohjaaja ja piilossa istui konepistoolimiehiä. Pääsin näkemään vanhan Kiinan silloin, kun Shanghaissa tehtiin ensimmäistä pilvenpiirtäjää eikä sen työmaavalojen lisäksi muuta yövalaistusta ollutkaan. Muistan kymmenet työmatkat Brezhnevin Neuvostoliittoon tapaamaan neukkuja (yllättävän tunneihmisiä) ja kaipailemaan Suomen juhannusta moskovalaisen puiston penkillä. Laulaminen auttoi siihenkin ikävään. Sitten seurasi kaksi Otaniemen vuosikymmentä professorin palvelutehtävissä ja kontaktit satoihin koneteekkareihin. Ilokseni moni heistä jatkaa yhteydenpitoa Varkaudesta tai Singaporesta. Yhtään todella kieroa ihmistä ei tielleni sattunut. Useasti tapasin puuhakkaan Mr. Murphyn, joka hyppäsi torpedoimaan lähes jokaisen projektini työ- ja privaattielämässä. Sellainen kasvatti sisua. Sisua kasvatti myös palaute, jonka antoi yksi Hollannissa 2005 pitämäni laivakoneistokurssin osallistuja: Prof. Häkkinen is not a true teacher. He should be replaced when this course is arrranged next time. Nöyränä poikana aloin heti pohtia, mikä kaikki pitäisi tehdä toisin. Helpotus oli silti suuri, kun muut 24 osallistujaa antoivat minulle myönteisen arvion. Olen vakavana seurannut Eetun, Kallen, Antin, kahden Mikon ja muitten kiltalaisten keskustelua opetuksen ja AY:n uudistamisesta. Näköjään ikuista on tarve muuttaa kaikki järjestelmät, varsinkin ne jotka jo toimivat. Muutoksen käynnistäjän visio säännölli- Muistan kymmenet työmatkat Brezhnevin Neuvostoliittoon tapaamaan neukkuja (yllättävän tunneihmisiä). sesti on yleensä ruusunhohtoinen: hän aliarvioi sekasorron, jokaiselta vaadittavan työn, yliarvioi säästöt ja toteutusaikataulun. Todelliset asiantuntijat tässä tapauksessa opiskelijat ja riviopettajat maksavat hiellään ja turhautumisellaan kapteenien kunnian. Olen nähnyt vuosien aikana niin monta läpirunnottua uudistusta, että käytän niistä kyynistä nimitystä sekoilu. Jos talvisodassa olisi noin toimittu, asuisi Suomen heimo nykyään viisituhatta kilometriä idempänä. Kaikkien edun nimissä toivon, että nyt pessimisti on kerrankin väärässä. parhain terveisin, Kummisetä Oman opiskeluni loppuvaiheessa toivoin kelpaavani työelämässä edes johonkin ja välttäväni pahimmat mokat. 6 Kummisedän palsta Kummisedän palsta 7

5 dekaanin ENGin uuden puheenvuoro Tammikuussa nimitettiin ENG-korkeakoulullemme uusi johtaja heinäkuun alusta alkaen viisivuotiskaudeksi. Tällä hetkellä sovelletun mekaniikan laitoksella lujuusopin professorina toimiva Gary Marquis aloittaa uutena dekaanina eläkkeelle siirtyvän Petri Varstan tilalla. Uusi dekaanimme on monille kone- ja raksakiltalaiselle tuttu dynamiikan kurssia suomea murtaen luennoineena, mutta suurimmalle osalle korkeakoulumme opiskelijoista Yhdysvalloista kotoisin oleva professori on vähemmän tuttu. ITY päätti yhdessä kiltojen puheenjohtajien kanssa ottaa selvää, millainen uusi dekaanimme on. Koko haastattelu suoritettiin muuten suomen kielellä! Haastattelu: Jori Heinonen, Jaakko Rauhala, Janika Lankinen, Jaakko Kiviluoma Teksti ja kuva: Jori Heinonen 8 9

6 Teidät on nimitetty insinööritieteiden korkeakoulun uudeksi dekaaniksi alkaen. Mitkä ovat fiilikset? Olen erittäin iloinen, että minut valittiin. Meillä on isoja haasteita edessä. Muutokset, jotka ovat nyt tapahtuneet, ovat olleet hyvin isoja ja niiden loppuun saattamisessa on vielä paljon työtä. Seuraava iso askel on maisteriuudistus, johon on nyt valittu uudet pääaineet, mutta niiden sisältöjä ei ole vielä lyöty lukkoon. Tämä tulee olemaan valtavan iso asia. Olen niin sanottu rakkauspakolainen Asutte nykyään kaukana kotiseudultanne. Mistä olette kotoisin? Synnyin Pohjois-Indianassa, mutta muutimme nopeasti Chigagon lähiseudulle. 18 vuotiaana siirryin opiskelemaan Illinoisin yliopistoon, josta valmistuin 1984 diplomi-insinööriksi. Opiskelu Illinoisin yliopistossa oli melko tiukkaa ja maksullista. Toisaalta opintojen ohjaukseenkin panostettiin, aina kerran vuodessa käytiin oman professorin kanssa lyhyt keskustelu opintojen tilanteesta. Suurin ero Suomessa opiskeluun oli tavoiteltava tutkinnon taso. Yhdysvalloissa suurin osa jätti opinnot kanditutkinnon jälkeen ja siirtyi työelämään, kun taas Suomessa perinteisesti kaikki opiskelevat diplomi-insinööriksi asti. Lisäksi tohtoritutkinnolla on selkeästi korkeampi status Yhdysvalloissa, jossa yritykset kilpailevat enemmän tohtoreista. Muutitte vuonna 1985 Illinoisista Puolaan. Miten päädyitte tutkijaksi ja töihin Eurooppaan? Halusin vähän avartaa maailmankuvaani, joka yleensä yhdysvaltalaisilla on hyvin kapea. Yleinen ajattelutapa on, että kaikki on USA:ssa parempaa kuin muualla. Päädyin sattuman saattelemana Puolaan. Ilmapiiri Puolassa kommunistiseen aikaan oli hyvä, ihmisten sosiaalisuus oli upeaa. Yhdessäolo ystävien kanssa oli arvokas kokemus ja puolalaiset suhtautuivat amerikkalaisiin myötämielisesti. Puolasta siirryitte vuonna 1988 Suomeen Espooseen VTT:lle. Miksi Suomi? Olen niin sanottu rakkauspakolainen - vaimoni on suomalainen. Kahdeksankymmentäluvun lopulla ulkomaalaisten määrä Suomessa oli todella pieni. Ensimmäiset viisi vuotta olivat ajoittain haastavaa aikaa Suomessa. Kulttuuriero aikaisempaan oli suuri, esimerkiksi ensimmäisen ylinopeussakon määrä oli järkyttävän suuri, USA:ssa sakotuskäytäntö on löysempi. Olette nyt asunut yli 24 vuotta Suomessa. Miten on aika kulunut? VTT:lle oli erittäin hyvä tulla töihin, se oli jo aikoinaan kansainvälinen organisaatio melko hyvällä johtajuuskulttuurilla. Olin 13 vuotta VTT:llä ja olisin voinut varmasti jatkaa samantyyppisissä työtehtävissä pidempäänkin. Rupesin kuitenkin etsimään uusia haasteita ja kuulin melko sattumalta, että Lappeenrannassa avautui professorin virka vuonna (Toim. huom. Vuonna 2001 Marquis aloitti teräsrakenteiden professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ennen siirtymistään lujuusopin professoriksi Teknilliseen korkeakouluun vuonna 2008.) Lappeenranta on erittäin mukava kaupunki ja edelleen perheemme kotikaupunki. Tykkään, että keskustaan pystyy kävelemään tai pyöräilemään. Meillä on vasta nyt talo myyty Lappeenrannasta ja perheeni muuttaa myös pääkaupunkiseudulle. Tähän saakka olen viikonloppuisin matkustanut Lappeenrantaan. Miten ENG on muuttunut viiden vuoden päästä? Mitkä ovat ENG:n tärkeimmät kehitysalueet? Uusi tutkintorakenne on vakiintunut käyttöön. Toivottavasti opetusmenetelmiä kehitetään edelleen, sillä aina löytyy parannettavaa. Meillä on tällä hetkellä noin 8-9 ulkomaalaistaustaista professoria, viiden vuoden päästä määrä on ehkä kaksinkertainen. Kansainvälistymme entisestään ja yhä useammat maisteriopiskelijat ovat kansainvälisiä. Meidän pitäisi integroida suomalaisille ja kansainvälisille tarkoitetut maisteriohjelmat. Tutkimuksellisesti täytyy parantaa kansainvälisiä tuloksia. Lisäksi suuri määrä professoreista jää eläkkeelle seuraavan 5-10 vuoden aikana ja uusien professoreiden rekrytoinnin onnistuminen on haaste. Tarvitsemme hyviä opettajia, tutkijoita ja johtajia. Kanditasoinen opetus tullaan järjestämään pääsääntöisesti suomen kielellä, joitakin kursseja ehkä englanniksi. Maisteritasoiset kurssit järjestetään pääsääntöisesti englanniksi ja mahdollisesti yksittäisiä kursseja myös suomeksi esimerkiksi kiinteistöalalla, jos kurssi on suomalaiseen toimintaympäristöön keskittyvä. Tosin jatkossakin esimerkiksi diplomityön pystynee suorittamaan suomeksi. Suomessa olen tietyllä tapaa oppinut olemaan huono opettaja Kun ja jos teille jää aikaa professorin kiireiden jälkeen, miten vietätte vapaa-aikanne? Tykkään juoksemisesta ja aikoinaan olen juossut neljä kertaa maratonin. Tosin loukkasin akillesjänteeni pari vuotta sitten, mikä on vaatinut kuntoutusta. Tavoitteenani on kuitenkin vielä yksi maraton ja unelmanani on juosta se Berliinissä tai muussa suuren kokoluokan kilpailussa. Luen myös paljon, esimerkiksi historiallisia kirjoja. Agatha Christie on yksi suosikkikirjailijoistani. Suomalaisia kirjoja olen lukenut joitakin englanniksi, esimerkiksi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ja Sofi Oksasen Puhdistus. Mämmi sokerilla ja kermalla vai ilman? En syö mämmiä ollenkaan. En myöskään esimerkiksi maksalaatikkoa, vaikka se onkin omien lapsien herkkuruokaa. Vappuna Ullikselle? Minulle vappu on lähinnä vapaapäivä. May Day oli USA:ssa kesän alkamispäivä, ei erityinen juhlapäivä. Tapana oli lähinnä nauttia ulkona olosta. Toivotamme onnea ja menestystä ENG:n kiltojen puolesta uuteen tehtävään. Mukavaa, että pääsimme tutustumaan. Mitä toivot opiskelijoilta? Suomessa olen tietyllä tapaa oppinut olemaan huono opettaja. Ensimmäisten vuosien aikana yritin houkutella opiskelijoita keskusteluun, mutta se tuntui todella vaikealta. Esimerkiksi USA:ssa kysellään paljon luennoilla, Suomessa jostain syystä näin ei tapahdu. Kyseessä on kulttuurisidonnainen asia, mutta tähän myös opiskelijat voivat vaikuttaa! Hyvä opetus on myös opiskelijoiden käsissä ja opetustilanteet voisivat olla huomattavasti rikkaampia. Haastan opiskelijat olemaan aktiivisempia kaikessa opetuksessa. Mieltä askarruttavista tai epäselväksi jääneistä asioista pitää kysyä, eikä jäädä yksin pohtimaan. Näin kaikki oppivat paremmin ja tehokkaammin

7 ME310 for life? Mechanical Engineering 310 is more than a course. It is a lifestyle. Yes it is one of the most demanding courses there are in Aalto, but it is also one of the most rewarding ones. In spite of the insane schedules and long hours, for some reason the students still enjoy it and would not like to have it any other way. But what is this ME310? At The start of the 2012 fall semester, twenty-two brave students were chosen as ME310 s class of The course is built around small teams of three to four Aalto-based students with varying professional backgrounds (at least one engineer, one designer and one businessperson) that often represent varying cultural backgrounds as well. And as the course is billed as global team-based innovation, each team is paired up with another participating international university to form a single global team of up to nine students in total. Backed by a corporate sponsor, each global team is tasked with a unique yet intensely challenging product development objective to solve over a nine-month period. Our 2013 class at Aalto is made up of six teams, and our corporate partners represent four different continents and the projects vary in scope from the development of creativity toys for children in Colombia, to the design of autonomous car cabins for Audi. So what makes this course so special? Or in other words, what would an everyday engineer, designer or graduating business student get out of this ME310? First, ME310 is one of the most interdisciplinary courses available at Aalto. Few courses offer the same opportunity to work with such an array of academic talent, and in an environment structured around effective knowledge transfer between peers as opposed to calculated delegation. And the pace is fast and hard The course is billed as global team-based innovation. at times teams work 5-7 days a week to meet their deadlines, similar to the schedules that graduates may hold in their future careers. Second, students actually get to build something. ME310 urges the use of tangible prototypes in order to validate ideas, and all prototypes must be tested with real users and not just within familiar classroom settings. It is an excellent way to practice human interaction through design and also the use a different approach compared to the traditional academic point of view. All in all, if you want to learn new approaches, meet awesome people or just search for your limits and see what you are made of, then ME310 is the choice for you. ME310 for life. Text: Eetu Kejonen photo: maud Bocquillod The course in numbers Course code: Kon Credits: ECTs duration of the course: 10 months Number of students: 22 Number of nationalities in class: 8 Countries visited during the year: 13 Continents visited: 5 Hours spent in df: many (and still counting) (Un)official website:

8 Opetus kehittyy!? Monologi valkokankaalle, hämärä Noppa-tiedotus, binääriset tenttiarvosanat, harvat suoritusmahdollisuudet... Ei voi olla totta, tämähän on huippuyliopisto! Ja aina samat kurssit puheenaiheena! Miksei opetus jo ole huippuluokkaa? Teksti: Kalle Nurmi Kuvat: Markus Markkanen ja Kalle Nurmi 14

9 Opetuksen laatu mitä ihmettä? Kiltahuoneen opiskelijamääritelmä opetuksen laadukkuudelle olisi, että kurssit toimivat, opinnot etenevät ja valmistunut diplomi-insinööri selviää työtehtävistään. Yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Martti Raevaara listaa laadusta tämän sijaan muun muassa kansainvälisen houkuttelevuuden, kiltismääritelmän martti raevaara monialaisuuden, tulevaisuusnäkymien huomioinnin opetussuunnittelussa sekä toimivan opetuksen johtamisen. Kuulostaa aika kaukaiselta. Tarkemmin kysyttäessä, opiskelijan tasolla näkyvistä laatutekijöistä Raevaara painottaa oman HOPSin rakentamista ja tilaa valinnoille, sekä professorien roolin korostumista opiskelijoiden ohjauksessa. Kurssien tasolla on iso Aalto-yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Mitä enemmän opiskelijoita osallistetaan, sitä parempia ovat oppimistulokset. murros käynnissä, ja erilaisia menetelmiä pohditaan: On huomattu, että mitä enemmän opiskelijoita osallistetaan, sitä parempia ovat oppimistulokset, Raevaara kiteyttää. Tämä parempi osallistaminen voisi näkyä kaikessa opetuksessa, niin luennoimisessa kuin ryhmä- ja projektitöiden hyödyntämisessäkin. Yliopiston ja korkeakoulun tasolla laadun seurannassa esiintyvät key performance indikaattorit eli kavereiden kesken KPI:t. Koulutuksen ja oppimisen mittaristosta löytyvät esimerkiksi pedagogisesti koulutettujen opettajien prosenttiosuus, kurssipalautteiden pisteet sekä yli 55 opintopistettä lukuvuodessa suorittavien opiskelijoiden osuus. Koska mittaristo on melko uusi, ei sen vaikutuksista voi vielä vetää korkealentoisia johtopäätöksiä, mutta menestys tässä seurannassa vaikuttaa korkeakoulun ja laitosten rahoituksen jakamiseen. Nämä mittarit ovat määrällisiä, mutta ne sisältävät myös opiskelijan kokemukseen liittyviä asioita. Opetusministeriön rahoitusmalliin on tulossa myös tämä opiskelijan tyytyväisyys. Tietoa siitä tullaan jatkossa keräämään, esimerkiksi kanditutkinnon valmistuttua, Raevaara jatkaa. Opiskelijoille näkyvänä tekijänä vararehtori Raevaara kehuu myös Aallon uutta urapolkujärjestelmää, Tenure Track -järjestelmää, jossa opetusansioita arvioidaan aina siirryttäessä professoriuden tasolta toiselle, eikä vain ensimmäisen rekrytoinnin yhteydessä. Neljää elementtiä katsotaan: Kaikkien pitää opettaa. Toinen kriteeri on, että kehittää opetustaan ja se pitää myös arvioinnissa näyttää. Kolmantena, opiskelijapalautetta on kerättävä ja hyödynnettävä, ja neljäntenä on pedagogisten opintojen suorittaminen. Uusi järjestelmä varmasti vaikuttaa positiivisesti, mutta sen tuottamaa muutosta tuskin ehtii valtion tavoitteiden mukaisessa opiskeluajassa nähdä. Opettajilla intoa johtamisessa kehitettävää Energiatekniikan laitoksella työskentelevän Tuomas Paloposken näkemyksen mukaan opetus on henkilökunnasta kiinnostavaa ja palkitsevaa. Kauhutarinaa opetusta inhoavista työntekijöistä hän on kuullut, muttei ole todellisuudessa sellaisia henkilöitä tavannut. Palkitsevuus tulee opettajasta riippuen pääasiassa joko asiasisällön kiinnostavuudesta tai opettamisesta itsestään, mutta aineellisia kannustimia opettamiseen ja kehittämiseen ei juuri ole. Palkkauksessa laadukkaan opetuksen järjestäminen ei suoraan näy. Lisäksi Paloposki huomauttaa, että opiskelijoilta saatu tunnustus on ollut innostavaa. Konetekniikan koulutusohjelman johtaja, professori Kalevi Aaltonen arvioi, että professorin työajankäyttö jakautuu likimain kolmeen yhtä suureen osaan, tutkimukseen, opetukseen ja hallintoon. Paloposken tapauksessa tavoitejako on puolet tutkimukseen ja puo- Tuomas paloposki ENElaitoksella opettava tutkija* Kalevi Aaltonen Konetekniikan koulutusohjelman johtaja ja professori let opetukseen, jonka lisäksi byrokratiaan ja hallintoon liittyvät tehtävät imevät ihan niin paljon aikaa kuin niille on valmis antamaan. Molemmat huomauttivat, että jako vaihtelee henkilöstä riippuen, ja itsenäisyyttä on kaiken kaikkiaan paljon. Itsenäisyyden kääntöpuolena on, että opetuksen järjestämiseen ja kehittämiseen ei välttämättä ole nimenomaisesti varattu tiettyä siivua työajasta. Jos on ihan rentturealistinen, niin kyllä se opetuksen kehittäminen, luentojen uusiminen ja muu on viikonloppuisin ja yöaikaan tehtävää hommaa, professori Aaltonen huokaa. Kaikkien kolmen haastateltavan puheista nousi esiin, että yksittäinen opettaja on pitkään ollut oman kurssinsa herra, mutta kokonaisuuksien johtaminen ja sitä myötä myös niiden kehittäminen on nousussa. Ehkä professoreilla aiemmin oli enemmän mahdollisuutta pyörittää tämmöisiä pieniä kuningaskuntia Raevaara kärjistää, mutta jatkaa ilmapiirin muuttuneen enemmän yhteistyötä korostavaan suuntaan. Kurssien rahoitus perustuu lähinnä näennäisen ilmaisiin resursseihin, eli laitosten henkilökunnan työhön ja koulun tiloihin. Erityisiä kehitysrahoja voidaan saada korkeakouluilta tai kaivettua laitosrahoituksesta, mutta kehitys vaikkapa kurssiassistenttien palkkaamisen muodossa on aina tapauskohtaista. Tiedusteltaessa kriittisintä resurssia, jota kaivattaisiin lisää, saatiin vastauksiin eroja. Raha mainittiin ja toisaalta sen merkitys myös kiistettiin, mutta Paloposken vastaus jäi erityisesti mieleen: Pitäiskö sanoa että järkeä?» 16 Opetus kehittyy? *AYY palkitsi paloposken vuoden 2011 parhaana kansainvälisenä opettajana 17

10 KoLehden väitteet Proffilla ei ole aikaa. KA: Onhan sitä 24 tuntia vuorokaudessa niin kuin muillakin byrokratia on kyllä huolestuttavasti lisääntynyt viiden viime vuoden aikana. TP: Ovathan he kiireistä väkeä. On tehty sellainen hassu systeemi, että lähes asiaan kuin asiaan on saatava proffa. MR: On totta, että proffat ovat olleet viime vuosina kovilla. Ei tehdä nyt, kandiuudistus (/jokin muu) muuttaa kohta kaiken. KA: Pitää paikkansa, kurssien ja opetuksen kehitystyö on odotustilassa. TP: Hyvin pitkälti totta. MR: Ei enää päde. Rahaa on vähän ja sen jakautuminen epätasaista. KA: Valitettavasti joutuu allekirjoittamaan... MR: Rahaa on varmaan enemmän kuin ennen, mutta jakoperusteet ovat muuttuneet: raha on pakko ansaita. Opetuksen kehittäminen on yksittäisen opettajan kiinnostuksen varassa. TP: Jollain lailla totta. Se pätee lähinnä kunkin opettajan oman kurssin osalta. Nyt aletaan jo tiedostaa, että ollaan rakentamassa kokonaisuutta, josta halutaan tehdä yhdessä hyvä. MR: Siinä mielessä totta, että jos opettajaa ei kiinnosta, niin mikään muu ei kyllä auta. Opettaja saa kyllä halutessaan kehittämistyöhön tukea. Opiskelijat ovat laiskoja ja kiittämättömiä eivätkä edes vaivaudu antamaan kurssipalautetta. Ainakaan eivät kysele luennoilla mitään, mokomat. Toista se oli ennen! Kukaan ei allekirjoittanut väitettä. KA: Olen ollut hyvin iloinen ja tyytyväinen meidän opiskelijoiden aktiivisuudesta ja tavasta toimia. 18 Opetus kehittyy?

11 Kauan eläköön opintoraha! O pintoraha on pelastettu jälleen. Lamatalous vaatii aina omat polttouhrinsa ja jotkut poliitikot olivat sitä mieltä, että nyt on opiskelijoiden ja samalla koko koulutusjärjestelmän aika kantaa kortensa palavaan kekoon. Puheet työurien pidentämisestä sieltä alkupäästä kehittämällä kannustavaa opintotukijärjestelmää ovat mielestäni täyttä roskaa, jos kannustava tarkoittaa politiikan arkipäivän käytännössä pelkkää keppiä eikä lainkaan porkkanaa; huippukoulutuksen ja -tutkimuksen sekä uusien innovaatioiden elinehto on nimenomaan maksuton ja kaikille varallisuudesta ja tulevaisuu- 20 den ammatin palkkauksesta riippumaton koulutus. Ennen opintotukijärjestelmän kehittämistä koulutus periytyi. Vain varakkaiden perheiden jälkikasvulla oli ylipäänsä mahdollisuus jatkaa opintojaan korkeammille asteille ja usein myös he joutuivat työskentelemään opintojensa ohella ansaitakseen elantonsa. Tämä kaikki tietenkin karsi suuren osan ikäryhmän potentiaalista pois ja pitkitti opinnoista valmistumista. Vaikka nykyään tilanne on toinen, koulutus on ilmaista ja opintotukea virtaa sisään opiskelijasoluihin ovista ja ikkunoista, periytyy koulutus edelleen. Korkeakoulutettujen vanhempien lapset löytävät itsensä korkeakouluista kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin korkeakouluttamattomien. Toki kasvatus ja asenteet kotona vaikuttavat paljon lasten jatko-opintovalintoihin, mutta varallisuuden merkitystäkään ei tule väheksyä. Tätä taustaa vasten on vaikea löytää tyydyttävät perusteet opintotuen kannustavalle heikentämiselle. Onko tämä hyvä asia? Tälläkin hetkellä monet opiskelijat joutuvat käymään töissä rahoittaakseen asumisensa ja elämisensä, koska opintoraha ei riitä ja lainan ottamiseen vailla varmuutta tulevasta suhtaudutaan nuorella iällä skeptisesti. Tämänhetkisellä tai vielä lainapainotteisemmalla mallilla on vaikea kuvitella, miten varsinaisia, koulutusta vastaavia työuria pidennettäisiin; opiskelujen oheiset hanttihommat kun eivät ainakaan nopeuta valmistumista. Tämänhetkinen tuki ei ota myöskään huomioon alueellisia eroja elintasokustannuksissa. Ruokakori-indeksit, asuntojen vuokrat ja julkisen liikenteen maksut vaihtelevat alueellisesti paljon nousten pääkaupunkiseudulla korkeimmilleen. Jokaiseen kriisiin liittyy aina omat jälkipyykkinsä ja niin myös tähän. Liekö aikoinaan hyvinkin radikaali ja uudistusmielinen Helsingin Sanomien toimittajakunta unohtanut oman opiskeluaikansa ja antautunut kapitalismin ikeelle mainostajien ja muiden isokenkäisten raharikkai- den miellyttämiseksi, vai eikö uutiskynnys vain oikeasti ylittynyt. Mene ja tiedä. Yleisönosastolla aiheesta kuitenkin kirjoitti asiantuntevasti kotonaan asuva lukiolainen. Parasta antia opintotukipolemiikin jälkipyykissä olivatkin tämän nuoren ja ikäänsä nähden valveutuneen kirjoittajan pääomatulot. Tule nyt niillä toimeen. Teksti: raine Viitala Kuva: Jami sarnikorpi No, rauha on maassa ja poliitikoilla hyvä tahto. Opintotukea ei muuteta radikaalisti, vaan se sidotaan indeksiin hallitusohjelman lupausten mukaisesti. Opiskelijajärjestöjen mielenosoituksen tavoite toteutui; näpit pidettiin irti opintotuesta. Ennen opintotukijärjestelmän kehittämistä koulutus periytyi. 21

12 Toimitusjohtajat tentissä Toimitusjohtajat tentissätapahtuma järjestettiin tänäkin vuonna Dipolissa. Tapahtumaan oli saapunut 7 toimitusjohtajaa ja opiskelijoita oli paikalla yhteensä noin 150 Koneinsinöörikillasta, Sähköinsinöörikillasta ja Automaatio ja systeemitekniikan killasta. Lisäksi sisarkilloista Oulusta, Lappeenrannasta ja Tampereelta oli osallistujia mukana. Tilaisuus alkoi Teknologiateollisuuden alkupuheella, jonka jälkeen toimitusjohtajat esittelivät itsensä. Mukana oli Satu Kivelä Cross Wrap Oy:stä, Pasi Tolppanen Pöyry Finland Oy:lta, Jarmo Hyvönen Fastems Oy Ab:lta, Tuomas Timonen Renewa Oy:lta, Heikki Allonen Patria Oyj:lta, Bill Östman Thermo Fisher Scientific Oy:lta sekä Topi Paananen Peikko Group Oy:lta. Tilaisuudessa opiskelijoilla oli mahdollisuus kysyä kysymyksiä toimitusjohtajilta, ja kysymyksiä tulikin yleisöstä enemmän kuin ehdittiin kysyä. Osallistujat halusivat tietää niin kiltatoiminnan merkityksestä, miten toimitusjohtajaksi pääsee, huonoimmasta työpaikasta ja kielitaidon tärkeydestä. Oli hauska huomata, että moni toimitusjohtaja on ollut opiskelijatoiminnassa mukana. Tilaisuudessa oli myös komponenttivisa, eli tietokilpailu, jossa piti arvata, mikä yrityksen komponentti kuvassa oli. Lopuksi ehdittiin ottaa vielä yleisöstä lisää kysymyksiä, minkä jälkeen siirryttiin buffet-pöydän antimiin. Syömisen yhteydessä opiskelijoiden oli helppo mennä juttelemaan yritysten edustajien kanssa. Harvoin pääsee tapahtumaan, jossa on mahdollisuus jutella 7 eri toimitusjohtajan kanssa! Teksti: Liina Hukkinen Haastattelu: Jarkko Merisalo Kuva: Lauri Ahtiainen KoLehden kolme kysymystä Bill Östman Thermo Fisher Scientific Urasi pahin epäonnistuminen? Tulin projektipäälliköksi erääseen keskeneräiseen projektiin, jonka lopputuloksena saatiin epäonnistunut tuote. Tästä viisastuneina kehitimme omaa tuotantoprosessiamme, hankkeiden rakennetta sekä projektien aloitus- ja läpivientimallia. Millaisia taitoja meidän pitäisi alkaa kehittää jo nyt, että olisimme niissä hyviä, kun valmistumme? Opiskelijoiden tulee kehittää vahvaa oman alan osaamista, yrittäjyyshenkeä, periksiantamattomuutta sekä uskallusta ja luottoa itseensä. Kun lähdetään työelämään, on otettava tavoitteeksi valmistaa parasta tuotetta laajoille markkinoille. Maakuntasarjoissa otteleminen ei kannata. Mikä oli lapsuutesi unelma-ammatti? Lentäjä! 22 23

13 Killan satavuotisjuhlat oli pitkään ja hartaasti odotettu huipentuma monelle opiskelijalle ja valmistuneelle. Työskentely pitkän taipaleen juhlistamiselle oli ymmärtääkseni aloitettu hyvissä ajoin, mutta tiettyjä vastoinkäymisiä matkan varrella oli toki ollut. Ilmoittautumisen auettua valtaisa määrä killan nykyisiä tai vanhoja jäseniä aveceineen päätti osallistua juhliin, sillä olihan kyseessä täysin ainutlaatuinen mahdollisuus. Pitkälti toistasataa euroa maksavien juhlien kokonaisuus asetti kovat odotukset kävijälle, etenkin kun missään ei kerrottu, että mitä oli luvassa edes cocktail-tilaisuuden paikkaa ei suostuttu kertomaan etukäteen. Salaperäisyys toi toki tiettyä jännitystä h-hetken odotukseen. Tarvittavan informaation luvattiin tulevan juhlapäivänä tekstiviestin muodossa matkapuhelimeen klo Koodarille oli päässyt tapahtumaan pieni vahinko, kun tieto aloituspaikasta ei mahtunutkaan 160 merkin mittaiseen viestiin. Tästä seurasi valtaisa kaaos niin juhlien järjestäjälle kuin noin tuhannelle kävijällekin. Ihmiset myöhästyivät yhteiskuljetuksista ja kiivastuneina ottivat taksin, minä mukaan lukien. Idea kokkareiden pitämisestä voimalaitoksella oli hauska, mutta yllättäen tehty viereisen yksikön ylösajo nosti melutason tilassa uskomattomalle tasolle, ja pääsihän sieltä pieni nokipilvikin sisäilmaan juhlapukujen haitaksi. Kiusallinen aloitus juhlille saatiin pian päätökseen ja oli aika siirtyä pääjuhlan kuljetuksiin. Bussien asemesta noustiin rekkojen perässä oleviin merikontteihin, joihin mahtui pari sataa ihmistä kuhunkin. Kyyti kontissa oli eksoottista ja tunnelma oli rattoisa, mutta pienehköjen ilmanvaihtoluukkujen vuoksi pari tyttöä taisi pyörtyä kontin pohjalle viime metreillä. Konttien ovet aukesivat ja juhlapaikka avautui silmiemme eteen. Olympiastadion. Valkoinen pöytämeri infrapunalämmittimineen oli vaikuttava näky. Upeasti katetun kentän laidoilla näkyi kummallisia korkeita rakenteita, joiden varassa roikkui las- 25

14 kostettuna metreittäin kiltamme väristä pressua. Olisikin ollut melko uhkarohkeata pitää juhlat alkukeväästä ulkoilmassa ilman säänsuojaa, tuumin. ja juhlamarsalkka päästi lukkarit vauhtiin. Järjestäjien harmiksi liput unohdettiin tuoda esille oikeaan aikaan ja niinpä hyvin alkanut ilta sai oudon käänteen, kun liput nostettiin Olympiastadionin salkoihin parin juomalaulun jälkeen. Suureksi harmiksi killan lipun nostoköysin jumittui kesken noston ja lippu jäi liehumaan hieman puolivälin yläpuolelle, saaden juhlakansan hymähtelemään. Ohjelma eteni tuttuun tapaan puheiden, ruuan, juoman ja esitysten siivittämänä. Pääruuan medium-metso sai vuolaita kehuja pöydässä kuin pöydässä. Eräs ikävä tapaus sattui pääsponsorin juhlapuheen aikana, kun esiintymislavan valot sammuivat yllättäen. Tämä saattoi johtua voimistuvasta tuulesta, joka heilutti voimakkaasti valotelineitä. Oltiin kuitenkin päästy jo miltei jälkiruokaan asti. Kaikki viihtyivät ja lämpöä riitti upean tähtitaivaan alla. Puhettakin häirinnyt tuuli toi kuitenkin pelätyt räntäpilvet lopulta Helsingin ylle. Juhlatilan reunoille viritetty kattojärjestelmä viritettiin toimintakuntoon ja hetkessä upea mekaniikka hoiti juhlijoiden ylle säältä suojaavan katon. Juhlijat nousivat lopulta hurraamaan tälle upealle tempulle! Ehti kulua muutama juomalaulu kun kova pamaus hiljensi puheensorinan. Yksi säänsuojan tukitolpista petti ja rakennelma alkoi luhistua juhlijoiden päälle, peittäen heidät kuin taivaankansi olisi pudonnut. Ihmiset ryntäilivät kaoottisesti kestopeitteen alla, jostain valui jääkylmää vettä, sähkölaitteet kipinöivät siellä täällä. Kaikkien onneksi järjestyksenvalvojat saivat rauhoitettua yleisön hetkessä mikrofonien avulla ja pahoilta loukkaantumisilta vältyttiin. Ikuisen Teekkarin Laulu jäi laulamatta luonnollisesti, kesti useamman vartin ennen kuin järjestävä taho ilmoitti, että kyydit jatkoille lähtevät suunnitellusti stadionin edustalta. Idyllisessä Uunisaaressa jatkojen tunnelma oli hyvin fiktiivinen. Mitä juuri tapahtui, oliko tämän illan tapahtumat unta? Aavemaista tunnelmaa lisäsi juhlijoiden puute, sillä massiivisille jatkoille oli uskaltautunut vain kourallinen pääosin nuorempia ihmisiä pääjuhlasta, mutta oli paikalla myös ainoastaan jatkoille saapuneita opiskelijoita, jotka eivät olleet uskoa korviaan, kun kerroin heille tapahtumista. Loppuillasta avecini alkoi valitella vatsakipuja, jonka arvelin johtuvan illan traumaattisista tapahtumista. Joimme yhdet yömyssyt ja lähdimme taksilla kotiin, sillä huomisen silliaamiainen oli enää muutaman tunnin päässä. Nostin sotkuisen frakkini roikkumaan vaatekaapin ovesta ja painoin pääni tyynyyn. Koneinsinöörikilta viettää 100 -vuotisjuhlia keväällä 2015? Juhlien suunnittelutyö on aloitettu ja tavoitteena on luoda vastakohta Paskimmille Satasille. Luvassa on jotain isoa, eksoottista ja hulvatonta. Teksti: Hannes Kallioinen Kuvitus: Jarkko Merisalo 26 Paskimmat sataset Paskimmat sataset 27

15 Historia sata vuotta yksiin kansiin! Auta meitä! Armas kiltamme on perustettu puolipyöreänä vuonna, Suomen itsenäisyyden aattotunnelmissa, 15. päivänä huhtikuuta Laajaa matematiikkaa lukematonkin osaa siis päätellä, että Koneinsinöörikilta on 100-vuotias vuonna 2015 eli ihan kohta! Mikään ei ole nolompaa kuin tulla yllätetyksi kandiuudistus housuissa, joten kahden vuoden kuluttua koittavaan juhlavuoteen onkin jo alettu varautua. Vuosijuhlan rinnalla käynnissä on kunnianhimoinen hanke, joka tähtää koko killan historian kokoamiseen yksiin kansiin. Keväällä 2015 on tarkoitus julkaista komea kirja, nimittäin Koneinsinöörikillan 100-vuotishistoria. Historiaprojektin tavoitteena on syyskuuhun 2014 mennessä käsikirjoittaa kuvitettu, monisataasivuinen, iloluontoinen viihde- ja tietoteos killan satavuotisesta taipaleesta. Historia tullaan julkaisemaan vuosijuhlaviikolla Sisällön tavoite on olla viihdyttävä tarinakatsaus menneeseen taipaleeseen, eikä kuiva faktapaketti istuneista hallituksista. Kirjan kustannuksista suuri osa pyritään kattamaan ulkopuolisella rahoituksella, jotta kappalehinta jää mahdollisimman matalaksi. Kirjan käsikirjoittaa Polyteekkarimuseon museonjohtaja ja AYY:n arkistonhoitaja, FM Tiina Metso. Tällä hetkellä käynnissä on hektinen tiedonkeruuvaihe. Killan arkistot käännetään yli ja ympäri, valokuva-albumit auotaan, videot katsotaan ja henkilöitä etsitään kertomaan kokemuksiaan killassa. Suuri osa tiedosta on kadoksissa entisten kiltalaisten kodeissa ja muistissa, mitä pyritään kerämään ja tallentamaan parhaan mukaan. Luonnollisesti hyödynnetään jo aiemmin julkaistuja killan historioita eri tasavuosilta. Historiaprojektista on vastuussa kiltakunnan nimittämä historiatoimikunta. Toimikunta pyrkii tulevan kahden vuoden aikana auttamaan kirjoittajaa tiedon ja kuvamateriaalien keräämisessä, hankkimaan kirjalle rahoitusta, luomaan yleisen mediahässäkän historian ympärille ja tarjoamaana aktiivisesti tietoa projektin etenemisestä. Käsikirjoitusta jalostetaan jaksottain myös ohjausryhmien avulla. Käsikirjoituksen vaiheittain valmistuessa, kootaan eri aikakausilla toimineista kiltalaisista ohjausryhmiä arvioimaan ja kehittämään käsikirjoituksen kattavuutta ja todenmukaisuutta oman aikakautensa osalta. Historiaprojekti pyritään pitämään elävänä ja läpinäkyvänä monin keinoin tästä hetkestä julkaisuun saakka. Historialle rakennetaan muun muassa omat nettisivut, joiden kautta projektia voi seurata ja tiedonkeruusen osallistua helposti. Ajatuksissa on muun muassa tunnista kaverisi -palvelu, jossa tuntemattomia henkilöitä killan kuva-arkistoissa voi paljastaa. Nettisivut tulet löytämään osoitteesta kevään aikana. Teksti: Kalle-Heikki Koskinen ja Tuomo Salmi Kuvitus: Toni Rämö Killan 100-vuotishistoriaan tarvitaan paljon sisältöä, ja kaikki apu otetaan vastaan riemuiten. Jos sinulla on tietoa, tarinoita, kuvia tai materiaalia kiltaan tai omaan kiltakokemukseesi liittyen, älä epäröi vinkata siitä historiatoimikunnalle. Yhteystiedot löydät vierestä oikealta. Mitä minä voin tehdä? Ilmianna kiltakaverisi mitä vanhempi, sen parempi! Toimita kuvamateriaalia Lähetä tarinasi Auta rahoituksessa Ylipäänsä: ota yhteyttä! Yhteystiedot Historiatoimikunnan puheenjohtaja Tuomo Salmi Puh Tai ole yhteydessä suoraan kirjoittajaan: Tiina Metso Puh Seuraa killan nettisivuja! Killan arkistot käännetään yli ja ympäri, valokuva-albumit auotaan, videot katsotaan ja henkilöitä etsitään

16 Se velvoittava 5 prosenttia Teknologföreningen, Otakaari 22. Urdsgjallar eli TF:n rumuudestaan kuuluisa osakuntatalo tunnetaan suomenkielisten keskuudessa hyvin opiskelijaravintola Täffän keskiviikkospagetin, ruokajonojen ja suursyömärikilpailun ansiosta. Lisäksi huomiota ovat saaneet loppumattoman pitkät käytävät, jotka johdattavat tällä kertaa suoraan suomenruotsalaisten teekkarien ajatuksiin TF:stä ja killoista

17 Osakunta-aktiivisuus TF ei ole kilta vaan osakunta. Ero kiltispöydän ja TF:n NyaGamla mötesbordenin välillä on, että vieressä istuvan opiskelusuuntaa ei voi tietää etukäteen; TF on poikkitieteellinen järjestö, joka kokoaa alleen kaikki suomenruotsalaiset teekkarit. TF:läiset käyvät phuksivuonna pitkälti samoja kursseja, kuten matematiikkaa ja fysiikkaa muiden TF-phuksien kanssa ruotsiksi, koska useimmilla on takanaan ruotsinkielinen yleissivistys. Ei siis ihme, että kiltiksellä pyörii vähemmän suomenruotsalaisia phukseja tekemässä tehtäviään heillä on oma tukiverkostonsa omalla äidinkielellään. Ensimmäisellä suomenkielisellä matikantunnillani en tiennyt mikä on särmiö suomeksi osaisitko sinä sen ruotsiksi? Yhteisten kurssien vähyys phuksivuonna on ymmärrettävä syy kilta-aktiivisuuden vähyyteen, koska juuri opiskelutaipaleen alussa luodaan tärkeitä ensimmäisiä ystävyyssuhteita ja helpoitenhan se käy, kun sekä opiskelu että opiskelijaelämä onnistuu saumattomasti samojen ihmisten parissa. Ensimmäisellä suomenkielisellä matikantunnillani en tiennyt mikä on särmiö suomeksi osaisitko sinä sen ruotsiksi? Killoissa mukana? Killoissa aktiiviset täffäläiset kuuluvat usein pieniin kiltoihin, koska killan koon suurentuessa sopeutuminen kahteen eri opiskelijayhteisöön tiiviisti on vaikeampaa. Jopa minulle suuri osa kiltiksellä aikaansa tappavista henkilöistä on täysin tuntemattomia, vaikka väitänkin käyväni siellä usein. Tuskin olisin ryhtynyt lukkariksi viime vuonna, jos en olisi phuksina päässyt osaksi aktiivista kaveriporukkaa. Suurimpia syitä kilta-aktiivisuuden vähäisyyteen ovatkin uskoakseni juuri kulttuurierot, kielimuuri ja tiiviin kaveriporukan puute killassa; toki erikoisempiakin syitä on kuultu: TF on tutumpi ympäristö, ja on kai se pakko myöntää että mies-naissuhde on parempi TF:llä. TF koetaankin läheiseksi juuri äidinkielen ja oman kulttuurin takia. Killat keskittyvät joka tapauksessa enemmän suomenkieliseen kulttuuriin ja omien alojensa ainejärjestötoimintaan ja siihen liittyvään verkostoitumiseen. Hyvä balanssi näiden kahden välillä olisi just det. Mikä ihmeen osakunta? Osakunnat ovat yliopistossa toimivia poikkitieteellisiä opiskelijajärjestöjä, jotka ovat perinteisesti saaneet jäsenensä heidän kotiseutunsa mukaan. Myös samanlainen kulttuuritausta, kuten samankielisyys on ollut osakuntiin liittymisen peruste. Nykyään osakuntiin voi liittyä täysin syntyperästä riippumatta. Osakunnat olivat ensimmäisiä opiskelijajärjestöjä Suomessa. Lain mukaan osakuntien tarkoitus on hyvin samantapainen kuin kiltojenkin: tukea ja kehittää jäsentensä henkisiä harrastuksia ja edistää heidän sosiaalisia olojaan. Nykyään osakuntiin liittyminen on vapaaehtoista ja osakuntien jäsenmäärät ovat vähentyneet mm. voimakkaan ainejärjestötoiminnan ja alueellisten kulttuurierojen tasoittumisen vuoksi. Osakuntia on 16, joista 15 kuuluu Helsingin yliopistoon. Useimmat Helsingin yliopiston osakunnat hyväksyvät jäsenikseen myös muissa korkeakouluissa opiskelevat. Teksti: Tero Kamppinen, Elina seppä ja raine Viitala Kuva: markus markkanen Kuvitus: Antti surma-aho Avecjuoma punssi Kuulalaakeri Jallu Sitsien ensimmäinen laulu Kotikilta Ruokapaikka Helan går Hyvät ystävät KiK muut Tä ff ä sodexo KoLehden Täffä-galluppi* Olisiko kiltojen ja TF:n lähentäminen tarpeellista? Mathias Westerholm, KIK 1. vsk Aina on hyvä tutustua uusiin ihmisiin, ja uskon että on jäänyt tutustumatta moneen hyvään tyyppiin, koska en vain ole ollut paikalla. Camilla Maikola, Mittari 1. vsk Minulla on ollut hauskaa tähän mennessä eli ei se niin tarpeellista olisi. Se on henkilöstä kiinni haluaako olla TF:llä tai killassa; voi myös valita molemmat. Karoliina Pesola, Kemisti 2. vsk Olisi hyvä järjestää yhteisiä tapahtumia jotta TF:läiset eivät eristäytyisi killastaan, mutta molemmat pärjäävät myös ilman toisiaan. Richard Rappu, KIK 4. vsk Totta kai, verkostoituminen on nykymaailmassa tärkeintä. Otto Luukkanen, SIK 4. vsk Totta kai, olisi erittäin paljon mahdollisuuksia ja potentiaalia jos tehtäisi enemmän yhteistyötä. Rasmus Kiihamäki, PJK N. vsk Suosittelisin, että kiltoja markkinoidaan TF:läisille ja päinvastoin koska olemalla molemmissa saa laajemman kuvan teekkarikulttuurista. Oletko ollut mukana killan toiminnassa? Mathias Westerholm En pahemmin. Olen ollut mukana TF:llä, enkä osaa niin hyvin suomea. Loppuajan olen Otaniemen ulkopuolella. Camilla Maikola Kyllä, olen toimarina apu-ie:ssä ja haalaritoimikunnassa. Olen kyllä ollut eniten juhlissa. Karoliina Pesola Phuksivuonna niin paljon kuin ehdin, mutta TF meni edelle. En ollut kunnolla alusta asti mukana ja myöhemmin on vaikeampi päästä porukkaan ulkopuolisena. Richard Rappu Kyllä, mutta en hirveän aktiivisesti. Käyn kiltiksellä tuntien välissä ja olen ollut enimmäkseen juhlissa. Viime vuonna en ehtinyt kun olin TF:n hallituksessa. Otto Luukkanen Kyllä, phuksivuonna olin mukana lähes jokaisessa tapahtumassa ja käyn niissä vieläkin. Tuntien välissä on hyvä käydä kiltiksellä juomassa kupin kahvia ja vaihtaa kuulumiset. Rasmus Kiihamäki Juu, Puheenjohtajana 2011, toimarina 2012 ja Tuleva 70-vuotis historiikin päätoimittaja. 32 Se velvoittava 5 prosenttia *Kyselyssä vahingoitettiin 58:aa ruotsinkielistä tekniikan ylioppilasta 33

18 Vaihtoehto kiltiskahville Kahvi saa meidät jaksamaan aikaisin aamulla. Se vie läpi pitkien tenttiviikkojen, ja kahvitauolle on aina hetki aikaa. Mutta nautimmeko kaikesta juomastamme kahvista, etenkään siitä kiltahuoneen ilmaisesta? 34

19 B aristan koulutus on varmasti hyvä tapa oppia tekemään laatukahvia, mutta saa korkeatasoista ja hyvänmakuista juotavaa myös hieman pienemmällä panostuksella. Hyvään kahviin ei lopulta tarvita ihmeitä: laadukasta ja tuoretta kahvia, valmistukseen sopiva kone sekä puhdasta vettä. Hyvin yksinkertaisia perusteita noudattaen seuraava kahvihetki voi olla entistä nautittavampi. Mistä kahvi sitten muodostuu? Kahvin tasokkuus voidaan jakaa raaka-aineen laadukkuuteen ja tuoreuteen. Kahvilajike ja papujen tasalaatuisuus määrittävät halutun paahtoasteen ohella hyvin paljon kahvijuoman mausta. Esimerkiksi niin tyypillinen kitkerä maku johtuu usein halvan kahvin korkeahkosta huonojen papujen prosenttiosuudesta. Toinen tyypillinen virhe on pilata kahvi kuin kahvi säilömällä se väärin: kosketus ilmaan vanhentaa kahvin hyvin nopeasti, jolloin nautinnolliset aromit katoavat ja lopputulos maistuu lattealle ja tunkkaiselle. Paras keino pidentää kahvin elinikää on ostaa se papuina, sillä silloin kahvin ilmaan kosketuksissa oleva pintaala on varsin pieni ja säilyvyys hyvä. Jauhamisen jälkeen maku alkaa heiketä nopeasti, juojan kriteereistä riippuen tunneissa tai päivissä. Investointi omaan kahvimyllyyn on oleellista tuoreuden takaamiseksi, mutta kahvin ostaminen papuina kannattaa 36 myös muista syistä. Hyvälaatuisella kahvimyllyllä voi vasta juuri ennen valmistamista vaikuttaa jauhatuksen karkeuteen. Siten samaa kahvia voi nauttia useilla erilaisilla tavoilla valmistettuna, esimerkiksi hienoksi espressokahviksi jauhettuna, tai karkeampana pressopannulla valmistettuna. Hyvää kahvia voi valmistaa muutaman kymmenen euron hintaisella laitteella. Kahvin valmistukseen käytettä- vien laitteiden kustannusten suhteen voidaan vetää karkea raja espresso- ja muiden kahvien välille. Hyvää kahvia voi valmistaa muutaman kymmenen euron hintaisella laitteella, mutta oikeasti laadukas espressokone maksaa viidestäsadasta eurosta eteenpäin. Oikealta espressolta maistuvaa kahvia valmistavan täytyy myös olla valmis tekemään hieman töitä kahvinsa eteen: espresso tulee aina valmistaa käsikäyttöisellä laitteella. Automaatit ovat Coca-Colaa varten. Espressokoneiden korkea hinta on valitettava, mutta varsin pakollinen seuraus valmistusmenetelmän vaatimista komponenteista sekä laadukkaiden materiaalien hinnoista. Espressokoneessa vesi Vaihtoehto kiltiskahville lämmitetään boilerissa, jonka jälkeen se pumpataan paineella (min. 9 bar) hienoksi jauhetun ja tiiviiksi tampatun kahvin läpi. Jauheen karkeusaste ja tamppausvoima vaikuttavat yhdessä kahvin uuttumisaikaan, joka antaa mahdollisuuden vaikuttaa juoman makuun. Boilerin ansiosta vesi voidaan tarvittaessa kuumentaa höyryksi asti, joka mahdollistaa maidon vaahdottamisen esimerkiksi cappuccinoa varten. Jos kahvikupissa maistuu myös muut kuin espressopohjaiset juomat, pääsee laatukahviin käsiksi huomattavasti halvemmalla. Esimerkiksi pressopannulla tai Aeropress-keittimellä saa valmistettua erinomaista kahvia, eikä kumpikaan maksa kuin parikymppiä. Unohtaa ei myöskään kannata Moccamastereita: laadukkaasta ja vastajauhetusta kahvista saa erinomaista hyvällä suodatinkahvikeittimellä. Valitsipa juomakseen millä tahansa tavalla valmistetun kahvin, ovat perusteet silti samat: tarvitaan laadukasta kahvia, jonka tulee olla juuri ennen valmistusta jauhettua. Tähän päälle tarvitaan vain oikeaa asennetta, hieman harjoittelua ja rakkautta kahviin. Suuret kiitokset ADD Cafelle asiantuntemuksen tarjoamisesta, kuvausmahdollisuudesta sekä hyvästä kahvista! Espressopohjaisia juomia Espresso Kaiken perusta, noin 30ml annos vahvaa mutta pehmeää kahvia. Cappuccino 1/3 espressoa, 1/3 kuumaa maitoa ja 1/3 maitovaahtoa macchiato Espresso, johon sekoitettu pieni määrä maitoa Latte Espresso, jossa suuri määrä maitoa (1:3-1:9 suhteella). Americano Espressoa laimennettuna kuumalla vedellä tehden juomasta suodatinkahvimaisemman. Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen 37

20 Teksti: Nimimerkki Kanki Kuvat: Lauri Ahtiainen Kuvien henkilöt eivät liity juttuun 39