/... S A L M I N P I T Ä J Ä N ., ~., P A I K A N N I M I S T Ö . ' Pro gradu-tutkielma. Hilaria Hotari LUNKULANSAAREN JA MANTSINSAAREN. ..

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "/... S A L M I N P I T Ä J Ä N ., ~., P A I K A N N I M I S T Ö . ' Pro gradu-tutkielma. Hilaria Hotari LUNKULANSAAREN JA MANTSINSAAREN. .."

Transkriptio

1 ., ~., ::~.. :- t..-:,r'~! "" ~ \, :'~~.... l..=.:~:-...oi. : l. '..... J ' 1... ~ /..... r., '. : & ' l S A L M I N P I T Ä J Ä N LUNKULANSAAREN JA MANTSINSAAREN P A I K A N N I M I S T Ö. ' : t... :'..!.. ' Pro gradu-tutkielma 1955 Hilaria Hotari

2 - I - Lyhennyksiä ja selityksiä..... s. II A L K U S A N A T s. i 1~--ev~~.,.../ ( / p A I K A N N I M I E N K Ä S I T T E L Y A I H E P I I R E I T T Ä I N s. 2o A K u 1 t t u u r i n i m e t... s. 21 a) Asumusnimet s. 21 b) Liikennenimet s 106 c) Viljelysnimet s 113 B L u 0 n t 0 n i Dl e t s. 126 a) Maastonimet s. 126 b) Vesistönimet s. 135 NI MEN A N T 0 PERUSTEET s. 181 LÄHDE LUETTE L 0... s. 2o3 f 1 1 P A I K A N N I M I E N A A K K 0 S E L L I N E N LUETTELO... s. 212 K A R T T A L I I T T E E T

3 - II - Lyhennylcsiä ja selityksiä. L ä h t e e t emt. FUF G = ennen mainittu teos = Finnisch-ugrische Forschungen = "Maanmittaushallitu.ksen arkiston G-salkut (karttoja ja asiakirjoja) Gan. Genetz 2,14 = Ganander, Christfrid, Nytt Finskt Lexicor. = Genetz, Arvid, Tutkimus Venäjän Karjalan kielestä, II Sanakirja, Suomi 2,14 Genetz 2,17 = Genetz, Arvid, Tutkimus Aunuksen kielestä II Sanakirja, Suomi 2,17 Hist.ark. KS Kujola Lönnr. = a1storiallinen arkisto = Kalevalan sanakirja = Kujola, Juho, Lyydiläismurteiden sanakirj = Lönnrot, Elias, Suomalais-ruotsalainen sa nakirja MHA NS PNA Poh. = Maanmittaushallituksen arkisto = Nykysuomen Sanakirja = Paikannimiarkisto = Pohjanvalo, Pekka, Salmin murteen sanakir ja Ren. Smaa. SUST VA Wiedemann = Renvall, Gustavus, Suomalainen sanakirja = Suomenmaa = Suomalais-ugrilaisen Seuran toimituksia = Valtionarkisto = ~iedemann, F.J., Efstnisch-Deutsches Wörte buch

4 -!II - Vir. = Virittäjä Vero- ja tuomiokirjojen merkinnöissä (esim. 9804:39) tarkoittaa edellinen numero arkiston asiakirjan säilytysnumeroa ja jälkimmäinen asiakirjan sivua t. aukeamaa. K y 1 i e n n i m e t Hii. Ku. Lun. Orit. Pe. Pel t. Tii. Työm. = = = = = = = = Hiiva Kuronlahti Lunkula Oritselkä Perämaa Peltoinen Tiijala Työmpäinen M u u t hn. rn. sn. = = = henkilönnimi ristimänimi sukunimi

5 . ALKUSANAT. Tutkielmani Lunkulan- ja Mantsinsaaren paikannimistöstä perustuu kesällä 1954 keräämääni nimiainekseen.koska mainitut saaret kuuluvat luovutettuu.n alueeseen, olen suorittanut keruu työni siirtolaisten parissa Maaningalla, Tervoss~ ja Pielavedellä. Itse kenttätyökin on näin ollen muodostunut vaikeaksi Olenhan joutunut turvautumaan yksinomaan kansan muistiin. Nimistön osoittamien paikkojen näkeminen olisi varmasti voinut tuoda huomattavaa lisävalaisua etymologioim.isyri tyksiin. Lisäksi entiset naapurit saattavat nyt asua jopa eri pitäjissä, joten isäntien keskeistä yhteistä keskusteluhetkeä ei juuri pystynyt muodostumaan. Liitteenä seuraavatkart1~:hkin on suureksi osaksi muisti tiedon mukaan tehty. Pienet epätarkkuudet ovat siis mahdollisia. Sentähden, että salmilaiset eivät käyttäneet nk. virallisia talojen nimiä - ne olivat ainoastaan 'paperilla' - en ole katsonut tarpeelliseksi ottaa niitä mukaan. Tutkielmassani käsittelen vain talojen ja torppien kansanomaiset nimet, jotka ovat valtaosaltaan suku- ja ristimänimiä. Nimien t~tkimisessa on venäjän kielen taitamattomuuteni ollut suurena vaikeutena. Siksi olen joutunut syrjäyt tämään Savo-Karjalan maakunta-arkistossa olevat vanhat venäjänkieliset kirkonkirjat, jotka olisivat varmasti olleet huomattavana apuna ristimä- ja sukunimistön selvittämisessä.

6 Kaikesta huolimatta on tehtävä minulle henkilökohtaisesti ollut kiintoisa. Keruutyöni salmila~sten luona oli 1... l t..,,/.,!.: elämys.; toisaalta siksi, että toinen no-ista saarista on ent~nen kotisaareni, toisaalta taas siksi, että haastattelemani henkilöt suhtautuivat sangen myötämielisesti asiaan. Kaikille niille saarten asukkaille, jotka luovuttivat auliisti useita tunteja työpäivästään keskusteluihin nimien parissa, haluan sydämestäni sanoa: 11 Passibuo tilen äijti 11 r s..!/1". -', 'l.t.1;-i,.f. (j...,_,. ' / t.. ~ ' "''., ~ ' r.. ~ '.'!.~., '-"'.. ~. :. 1,. ~-

7 - 3 - J 0 H D A N T 0 I Salnii sijaitsee Laatokan rannalla rajoittuen Suojärven, Suistamon ja Impilahden pitäjiin sekä entiseen valta~ kunnanrajaan. 1 ) Lunkulansaari ja Mantsinsaari, kaksi suurta Laatokan saarta, kuuluvat Salmin pitäjään, mutta kirkollisesti Mantsinsaari muodostaa oman seurakuntansa, johon myös Lunkulan kylä luetaan kuuluvaksi. Lunkulansaari dn aivan lähellä mannerta, 16 km pitkä ja n. 3 km leveä. Saaren erottaa mantereesta kapea Perämaan salmi, jonka yli johtaa Perämaansilta. Mantsinsaari on kool taan n~ 14 km pitkä ja 4 km leveä. 2 ) Vuoriperältään saaret poikkeavat itse pitäjästä. Pitäjän vuoriperän ollessa melkein yksinomaan rapakiveä ovat saaret kauttaaltaan tummaa, vihreäbköä, purkautuneisiin kivilajeihin kuuluvaa diabaasia, jota tavataan mm. Valamon saarilla.3) Laatokka on suuresti vaikuttanut saarten rantaviivan. :. vaihteluihin. Saaret ovat aikojen kuluessa muuttaneet muotoaan. Niinpä vielä 1600-luvun alkqpuoliskolla on Lunkulansaari ollut kahtena saarena, joista toinen oli nimeltään Lunkulan- ja toinen K~ronlahdensaari. 4 ) 'Vesivuosina' - Laatokan veden ollessa korkealla - sat 1) Smaa V s ) _r,_ s.414, A.Viljanto, Salmi s.12. 3) - '. 1 - s ) Ingwald Sourander, Salmin pitäjän vaiheita, kartta ss '

8 - 4 -,tuu vielä nykyäänkin, että saari jakaantuu kahtia, rajan~ Ulahdonluhta. Silloin voidaan kertoman mukaan liikkua veneilläkin tätä 'jokiväylää' myöten. Luhta on tavallisina vuosina vesijättömaata, paikoitellen sangen upottavaa.rantaviivan vaihtelu näkyy paikannimistössäkin. Esiintyy nimittäin sellaisia niemien nimiä, jotka kertovat varhemmista saarista, esim. Panjalansaari, Raitasaari. Mantsinsaaren rannat ovat kivisiä tai hiekkaisia. Lahdelmien kohdalla voi olla lentohiekkakenttiäkin, jotka paikoin ovat harvan metsän peittämiä,paikoin aivan paljaita. 1 ) Lunkulansaaressakin on kivikkorantoja esim. Pöllän kylänosan kohdalla, mutta myös lakeita hiekkarantoja, kuten Kaurunlahden kuuluis~ ranta. Lunkulansaari on matalampi kuin pitkänomaisen harjun tapainen Maritsinsaari. Viimeksi mainitun korkeimpia paikkoja ovat Oritselkä, Peltoinen ja Härkämäki, joilta on ihastuttava näköala kauas Laatokalle. Mantsinsaaren keskiosassa, Peltoisen-Oritselän alueella, on noin kahden kilometrin pituinen ja saman levyinen Suurisuo, joka on syntynyt nykyisen eli kvartäärikauden viimeisellä ajanjaksolla. 2) Suon synnystä kerrotaan vieläkin vanhaa, ihmeellistä tarinaa. Samaan tarinaan liittyy myös Herranojan synty~ Sanotaan nimittäin veden kuiville juostessaan kaivaneen entiseen äyrääseen mainitun ojan. 3 ) Jo 1500-luvulla on Salmissa tavallisuudesta poikkea- 1) Smaa V s.414, Viljanto s.12. 2) J.Ailio, Suomen museo VIII s.4i 3) Tarinasta ks. J.Ailio, Suomen museo VIII s.48

9 '"" 5 - vasti esiintynyt ryhmäasutusta. 1 ) Sama piirre on vielä ny~ kyäänkin havaittavissa. Saarten asutus on - kuten kartasta näkyy - keskittynyt Laatoka~ rantamille ja mäkiseuduille. Koska talot sijaitsevat ryhm.issä,-voivat muutamat saar ten osat olla aivan asumattomia. Kukin tuollainen taloryhmä muodostaa tavallaan oman kylänsä. ' Lunkulansaaren pääkylät ovati Lunkula, Tiijala, Kuron lahti, Perämaa ja Hiiva, Mantsinsaaren: Peltoinen, Oritsel~ kä ja Työmpäinen. Kylät jakaantuvat kylänosiin seuraavasti: Lunkula = Lunkula ja Pöllä, Tiijala = Ulahto, Räbinänmäki, Komaranrnäki, Kotkanen 1. Kotkaniemi 1. Larikankylä, Pantsu, Padats"u, Heikkinen 1. Siikalahti ja Huskanen, Kuronlahti = Kuronlahti, Hovi ja Murronkylä, Perämaa = Perämaa ja Kas~.sniemi, Hiiva = Varpainen, Hiiva ja Alvoittu, Peltoinen = Suonkylä, Yli~ylä, Saukkanen, Peiponen, Jetsunranta 1. Rantakylä, Hiloila ja Seljoi, Oritselkä = Oritselkä ja Här~ämäki, Työmpäinen = Työmpäinen, Terola ja Inker:önkylä. II Salmissa on ollut asutusta verraten varhain. Jo kivikaudel ta on tehty esinelöytöjä. 2 ) Historiallisen ajan alussa oli lappalaisten siirryttävä pois etelästä tulevien uu- 1) J.V.Ronimus, Hist.ark. XX,I S 57. 2) Sourander s.11, Viljant-0 s.13.

10 .,. 6 - sien asukkaiden tieltä tai jaettava asuinpaikkansa heidän kanssaan. Uudet siirtolaiset olivat etupäässä niitä karjalaisia heimoja,. jotka asuivat ennen Vuoksen alajuoksun var rella sekä Laatokan itä- ja kaakkoispuolella ja jotka noin v. 800 j.kr. siirtyivät Laatokan-Karjalan seuduille. Nämä karjalaiset lienevät myös salmilaisten esi-isiä. 1 ) Salmista - samoinkuin koko Karjalasta - tuli ensin Karjalan ja Novgorodin, sitten Ruotsin ja Novgorodin ja vihdoin Ruotsin ja Venäjän välinen kiistamaa. Tyydyn ainoastaan luettelomaisesti mainitsemaan tärkeimmät käänne- kohdat ja keskityn lähemmin vain lahjoitusmaajärjestelmän aikaan, josta on muistoja Lunkulansaaren paikannimistössäkin. Päbkinäsaaren rauhassa v sai Novgorod Ruotsilta Laatokan-puoleisen Karj~lan. Novgorodin vallan aikana Salmi kuului nk. Votskaja pjatinaan 1. vatjalaiseen viiden nekseen. 2 ) V Moskovan suuriruhtinas kukisti Novgorodin ja alkoi verottaa alamaisiaan. V sai Ruotsi Karjalan, mutta luovutti sen Täyssinän rauhassa v ta kaisin Venäjälle. Stolbovan rauhassa v alue yhdistettiin jälleen Ruotsiin. Tällöin tuli Salmin pitäjän itäi sestä rajasta valtaktulllanraja. Uudenkaupungin rauhassa v sai Venäjä taas Karjalan. Alkoi ankara lahjoitusmaakausi, joka koski kipeimmin Salmin pitäjää. Lahjoitusmaat siirtyivät yhtä mittaa omistajalta toiselle. Väestön elämä muodostui näin ollen hyvin epävakaiseksi. V ) Sourander s.17, Viljantö s.13. 2) -~- s.22.

11 - 7 - ostivat Salmin pietarilaiset kauppiaat Fedul ja Sergei Gromov. He rakennuttivat pitäjään sahalaitoksia sekä nk. Tuleman hovin. 1 ). Tältä ajalta on :pe.räisin Kuronlahden kylänopan nimitys Hovi sekä peltoalueen Hovinpellot. Seutu kuului nimittäin Tuleman hovin omistukseen. Näihin aikoihin liittyy myös nimismies Yrjö Neiglickin väkivaltainen kuo~ }r lema. P~riessään saatav~-:~~? maksuja hän oli joutunut rii ; taisuuksiin talonpoikien kanssa. Ehtimiseen häntä vastaan f nos te.ttiin syytteitä Kun lisäksi. kolera levisi tuolloin, J leimasi kansa nimi~mi.ehen tautia vastaan suunnatut toimenpiteet päinvast~isiksi _ yrityksiksi, koska ihmisiä kuoli paljon. Lopuksi kansan kiihko oli siinä määrin yltynyt, että n~smies poltettiin kiduttaen niemellä, joka sai tuosta tapal1ksesta nimen Neiglickinniemi. Poltto tapahtui elo- "- kuun viim'e isenä- -päiväriä ) Vielä viime kesänä kertoi eräs vanhus liikuttuneena tuosta tapauksesta pitäen nimismies Neiglickiä itse 'paholaisena'. 11 0igiedu rahvastu ta-- :poi 11, sanoi hän. Lahjoitusmaakausi s~~milai~ten kohdalt.a :päättyi v. 19o7, jolloin he saivat maan perintökirjat. Mutta jo samana vuonna tuli kenraalikuvernöörin apulaiseksi ja sittemmin kenraalikuvernööriksi Frans A.Seyn. Venäläistyttäminen alkoi. Perustettiin useita venäläisiä kouluja ja yritettiin siten saada lapset venäjänmielisiksi. Vo 1918 Suomen tultua itsenäiseksi Salmin elinkeinoelämä lamautui joksikin aikaa itärajan sulkeutumisen ja Nevajoen liike~teen 1) Viljanto ss.14,15. 2) A.A.A.Laitinen, Hist.ark. XL, s.11.

12 , ' lakkauttamisen vuoksi. Etuna oli kuitenkin se, että Sal-. ") min väestö alkoi innokkaammin viljellä maataan, oppi kiin- 'i,..v,--)/j..... h''.. k t. t 1 ) J' ~ yj ~'f-1') tymaan y a enemman o iseu uunsa. li (~ / ",;r-~,,.;i~ Viime sodat ovat selvä osoitus siitä, mitä rajapitä- ~ '1\Y. J> /~Av/ jänä olo merkitsee. Entisistä, vanhoista uhrisaarista -. \ ('-. l!' ~ > ~ Lunkulansaaresta, jossa vietettiin muinoin bokinpäivää u.h-... O"('.~,... raten pässi 'bok:ki' ja Mantsinsaaresta, jossa toimitettiin ) ~ ~-"'.. ~,L'.., Iljanpäivän härkäuhri 2 ) - tuli kiivaimpia taistelupaikko.;r _..,., t.. (j;<i' :J~-- ~ ~v \ {. t... ~ ja. Unohtaa ei sovi Mantsinsaaren kuuluisaa puolustautu- mieta talvisodan päivinä. 3 ) III Salmilaiset sanovat puhuvansa keskenään 'omua kield.u.. ' Sanonta onkin oikeutettu, ottaen huomioon sen, että murretta sellaisenaan ei muualla esiinny. Koska Salmin mur teesta on kirjoitettu äänneopillinen tutkimus 4 ), ei liene tarpeellista ryhtyä sitä tarkemmin esittämään. Tyydynkin mainitsemaan vain tärkeimmät paikannimistössä tavattavat :piirteet. 1) Viljanto ss.18,19. 2) Uhrimenoista ks. Julius Krohn, Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus ss , Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto ss , Viljanto ss , Iivo Härkönen, Runojen ja metsäin Karjala s.82. 3) Ks. esim. Arvo Kokko, 1.Iantsi Järisevä Koivisto ss ) Joh. Kujola, Äänneopillinen tutkimus salmin murteesta, Suomi 4:lo.

13 loppu -a, -ä on mu.uttunut u:ksi, ii:ksi kaksitavuisissa sanoissa silloin kun ensimmäinen tavu on pitkä, u.seampitavuisissa aina, esim. h I v.. u sigulahti,. 1 e p p lis u a r i, k a n.asua r i Poikkeuksen muodostavat myöhemmät lainasanat, jotka eivät ole ottaneet osaa mainitunlaiseen kehitykseen, esim. 1 a i v ~ 1 a i d u r i. la-johdin ei myöskään esiinny lu-asussa lukuunottamatta muutamia harvoja tapauksia, esim. t I j j a 1 a, h e r r a 1. a, t e r o 1 a, v a g o 1 a,.mutta h i - 1 o i 1 g, t o r o i l u 2. ensitavun ~1 t.t \ pi tk~tä vokaal ~a~ ja å;diftongiutuneet, esim. s ~ r e 1 a n h e i k k i, v i ä - r ä n h o v u n 1 u o d o. 3. i-lopp. diftongit ovat säilyttäneet jälkikomponenttinsa, esim. r e b o i h a u v v a n o j a, S o k o - 1 o v a n t a 1 o i. 4. s on sanan alussa pysynyt yleensä muuttumattomana, esim. s e p ä n a b a i, s o t'i k o v. Muutamissa nimissä saattaa kuitenkin s:n sijalla olla s, esim. s i t t u - r i, ~ a 1 1 u n m ä g i Ojansuu pitää vastaavanlaisia muotoja lainoina karjalaismurteista, s-alueelta. 1 ) Myös Setälän käsitys on sama. 2 ) Sanansisäinen s on soinnillisten 1) Ojansuu, Karjala-Aunuksen äännehistoria s.3~ 2) Setälä, Yhteissuomalainen äännehistoria s.233.

14 lo - äänteiden yhteydessä muuttunut z:ksi, esim. 1 a j u z e n o l'e k s. " : 5. kantasuomen k, t, p ovat soinnillisten äänteiden jäljessä muuttuneet soinnillisiksi, esim.k o r b i 1 a h - t i, 1 i g a 1 u h t u, p e s t o n o j a n s i 1 d u. 6. k o n s o n a n t t i yhtymissä kr, tr k > g, t "? d, esim. k a g r u m u a, p e d r u s u o 1 ) 7. l:n, r:n jäljessä g> 1 (assimiloitu.minen), g> r (assimiloituminen) esim. s a 1 1 u. nm ä g i, kantasana " v s a 1 g u, h ä r r ä n o t't's u, kantasana h ä r g ti, k u r r e n 1 a h t i kantasana k u r g i Assimilaatiota tavataan etelä-karjalassa ja aunuksessa. 2 ) 8. Suomen yleiskielen ts:ää edustaa t't'~,,- t'~, esirr ~ r a h k a n o t't's u 9. alkuperäinen superlatiivin lyhyt m on säilynyt, esim. p e r i m ä n e a b a i. lo. Salmin murteessa on venäläisen fonetiikan vaikutus tuntuva. Palatalisaatiota esiintyy runsaasti, jopa takavo- 1) Ks. Setälä, Yhteissuomalainen äännehistoria s.144. Ojansuu, Karjala-aunuksen äännehistoria ss.lo-12. Martti Rapola, Vir ss ~. 2) Ks.esim. L.Kettunen, Murrekartasto kl,52,53,54. sekä Selityksiä Murrekartastoon s.97.

15 ~ kaalisissakin sanoissa. Niinpä mm. t's- esiintyy ainapalataalistuneena, esim. h ä r r ä n o t't'~ u Myös n saattaa olla palataalistunut joissakin takavokaalisissa ni missä, esim. _ nullanoja. Viimeksi mainittua ilmiötä esii1 tyy erityisesti onomatopoeettisissa sanoissa. 1 ) IV Käsiteltävänä olevassa paikannimistössä on sekä yhdistämättömiä että yhdysperäisiä nimiä. Jälkimmäi.siin kuuluvat myös eri johtimin varustetut nimet, joissa johdin.. korvaa yhdysperäisen paikannimen paikkaa luonnehtivan pe- _..."... _. 4. rusosan. Yhdysperäiset paikannimet muodostavat huomattavan enemmistön; yhdistämättömien luku.määrän jäädessä melko vähäiseksi. A. Yhdysperäiset nimet. Yhdysperäisten paikannimien substantiivinen määriteosa on yks. nom., yks. gen. tai mon. gen., adjektiivinen määriteosa on kongruenttinen perusosan kanssa. 1) Ojansuu, Karjala-Atmll.ksen äännehistoria s.83,

16 ';" Määriteosa yks. nom.. Nominatiivisena rnääriteosana esiintyy ko. nimistössä a) appellatiivi, esim. k o i v u o j a b) adjektiivi, esim. m u s t u o j a Oman tyyppinsä muodostavat nimet, joissa on t-lopp. attribuuttiosa: o r i t s e 1 g ti, k u r a t s u a r i, t a i v a t 1 a h t i, t a 1 v a t s u a r 1 Nimessä o r i t s e 1 g li selittyy analoginen t helposti. Siinä on primäärinen loppu-h korvattu t:llä. (Salmin murteessa ori = ori h ). Nimien k u r a t s u a r i, t a i v a t 1 a h t i ja t a 1 v a t s u a r i t-lopp. attribuuttiosa ei kuitenkaan selity tällä tavoin. Mistä johtuvat mainitunlaiset muodot? Ahlqvist pitää mahdollisena, että kyseessä olisi monikon merkki.l) Vuoden 1906 Virittäjässä Heikki Ojansuu asettuu samalle kannalle. 2 ) Kettusen esityksen mukaan säynät-muoto selittää mainitun nimit.y.ypin probleeman. t-loppuisen nimityypin alueilla ovat säynät-alk. paikannimet olleet yleisiä. Muoto on niiden analogiaa. Edelleen Kettunen sanoo, että analogia oli vielä herkempi tarttumaan, jos säynät oli appellatiivina murteesta väistynyt jonkin muun muodon tieltä; t näytti nimittäin tällöin kuuluvan vain jonkinlaiseen paikannimien johdinainekseen. Paikannimistössä saattavat niinikään esiintyä kevät ja lounat,jotka antavat tukea analogialle. 3 ) Nissilän mukaan on attri- 1) Aug.Ablqvist, Suomen kielen rakennus s.79, 2) Vir s.3o. 3) Kettunen, Suomen murteet III B ss ,

17 buuttiosan t analoginen. Malleina ovat olleet sellaiset muodot kuin esim. o r i t s e 1. g li, jossa analoginen t on helposti ymmärrettävissä. 1 ) Vuoksella analoginen t esiir tyy _myös alunperin s-loppuisissa nimissä, esim. e l'.l'a t - s ä r <.. eljassär, tuomatkorpi..t::. tuomaskorpi. 2 ) Mikäli kura1 suari-nimessä on kantasanana kuras (ks.s.14ft) ja taivatl~hti, taivatsuari-nimissä taivas (ks.ss. 15"8, ISJ ) 1 ovat ne samaa tyyppiä kuin el~'atsär, tuomatkorpi. t-lopp. nimityyppi on varsinkin Itä-Suomessa tavallinen: Kannas, Laatokan- Karjala, Savo. Myös Aunuksen paikannimistössä on t-lopp. nimiä varsin runsaasti. 2. Määriteosa ~ks. gen. Yks. genetiivissä olevana määriteosana tavataan Lu.nkulan- ja Mantsinsaaren paikannimistössä a) henkilönnimi, joka tavallisimmin ilmaisee omistajaa, esim. h i 1 i p ä n k o i v i k k o, mutta myös muita suhteita, esim. t I t a n 1 u o d o, n i e 1 i k i n - n i emi. (Ks. nimien käsittelyä.) Tyyppi on tavallinen itämerensuomalaisessa nimistössä. 3 ) b) appellatiivi, jolloin gen. ilmaisee mm. paikal~isuutta, esim. p e 1 1 o n n i. ~ k u, k u j o n s u. Huomattavia ovat lisäksi sellaiset nimet, joissa gen. muodossa esiintyy eläimennimi, maaperänimi jne., esim.kurre n i emi, rahka ns u a r i. Mainituissa tapauksissa odottaisi nominatiivi-alkua. Tällaiset nimet ovat synty- ~~ Ni~silä, Luennot ~r,:slukukaudella l~?i~ 3) _11 n 11 _

18 ~ ' ' ; (/ ',. f. -:-~ ~o;.: /; t...,!'< "' ':> 1.j l.i- '\. neet' henkilönnimien analogian mukaan. 1 ) a b a i, c) adjektiivi, ainoastaan kaksi nimeä: k a u n e h e z m i e 1 a h a n n i e m i Tämän tyyppistä määri teosaa on yritetty selittää eri tavoin. Eräiden tutkijai! mukaan kyseessä olisi elliptinen lyhe ntymä. Nissilä myöntää, että teoria pätee rajoitetuissa tapauksissa, mutta ~e ei.kykene selittämään, miksi tyyppi oh yleinen. Hän perustaa oman. käsityksensä analogiaratkaisuun: mainitunlaiset nimet olisivat analogisia genetiivi.ssä olevien substantiivisten määriteosien malliin. 2 ) 3. M~äriteosa mon. gen. Nimistössä esiintyy vain pari tähän ryhmään kuuluvaa paikanni~eä, t a m m o i n s u, a r i ja t a m m o i n - a b a j a t Itä-Suomen paikannimistössä tavataan mon. genetiivistä lähinnä I gen. muotoja. Vrt. esim. Vuoksi: n I t s I r a n t a < n i t t ti - s i ~ n r a n t a. 3) Oman laajan ryhmänsä muodostavat nk. sekundääriset nimet, jotka määrittelevät paikan toisen, tunnetumman paikan avulla. 1. Kokosekundääriset nimet, esim. k u a r e z - 1 a m m i n o j a, 1 i e t e rl i e m e n a b a j a t. 2. Määritesekundääriset nimet, esim. s i g u n i e - m i a i t t u 1 a h t i. ll Nissilä, Vuoksen paikannimistb S 33. ~ _ :; _ Luennot s~yslukukaudella 19~4.

19 Paikka- 1. merkityssekundääriset nimet, esim. k u j on s u (apajan nimityksenä). 3-osaiset sekundääriset paikannimet ovat varsin yleisiä Suomessa. 4- ja 5-osaiset nimet ovat harvinaisia, mutta eräs sellainen esiintyy Mantsinsaarenkin nimistössä, nim. 1 a m m i n o j a n s u 1 a h t i ~/yvq. ' ' tilanpuolimmainenniemenpää.1). Vrt. Vuoksi: Kot Johtimista ovat tärkeimmät -(i)nen ja -la, joita mo- J~~; ~;,,~ia esiintyy. et11päässä kylien, talojen ja torppien ni _.r ~{. missä. Ainoastaan yksi poikkeus p i k k u n e (apaja),... la- on suom.ugr. kantakieleen palautuva alkuaan deminutiivinen johdin. 2 ) On myös arveltu, että se olisi ke4ittynyt / 1 ala-sanasta. 3 ) -(i)nen on nykykielen tavallisin deminutiivisubstantiivien ja adjektiivien johdin. Sen nominatiiviasu ei ole säännöllisessä taivutusopil.lisessa suhteessa obliiksisijoissa käytettyihin asuihinsa (-ise, -is-, -isi itse-, -itsi-). Su.hde on vielä tyydyttävästi selittämättä Kysymyksessä on nähtävästi kaksi eri johdinta, jotka jostakin syystä ovat jo v.ksm:ssa liittyneet samaan paradigmaan toinen yks. nominatiiviin (ja sen kaltaiseen akkusatiiviin: toinen kaikkiin muihin sijoihin. 4 ) Esimerkkejä nimistöstä: k o i v u 1 a, v a g o 1 a, t a m m e 1 a p e 1 d 0 ~ e, j ä r V i n e, k a U h a n e 1 2 ) Nissilä, Luennot syyslukukaudella 1954, ) Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys I s.112, 3) Nissilä, Luennot syysluku.kaudella 1954~ 4) Hakulinen I s.lo7~

20 B. Yhdistämättöinät nimet. Yhdistämättömien paikan.nimien ongelmaa on yritetty ratkaista eri tavoin. Suomalaisessa paikannimistössä tulee lähinnä kysymykseen ellipsiteoria, jonka mukaan yhdistämättömät nimet olisivat lyhentymiä alunperin yhdysperäisistä nimistä. Käsiteltävänä olevassa nimistössä pitäisin mahdol lisena seuraavien nimien elliptistä syntyä: parhu< parhansuari m a n t' t ' ~ i < m a n t ' i' i n s u a r i pöllä< pöllänklilä hovi<'. hovinklilä hivu < hivanklilä Edellä mainituista nimistä käytetään kuitenkin molempia muotoja, joten on vaikea ratkaista, onko kysymyksessä ellipsi. Johduin olettamaan ellipsin mahdollisuutta lähinnä siksi, että yhdysperäiset nimet esiintyvät varhemmissa asiakirjoissa. Oman ryhmänsä muodostavat paikannimet, joissa jokin maastosana sellaisenaan esiintyy yhdistämättömänä nimenä, EBim. k a l'l'i v o, t'~ ä r i, t't ö ti r i, r a z i p e r g o. Mainittua tyyppiä tavataan eri puolilla Suomea. Eräät tutkijat ovat pitäneet vastaavanlaisia nimiä el liptisinä lyhentyminä, esim. Arvo Meri sanoo asian olevan näin. k o r p i < I s o k o r p i. 1 ) Nissilä pitää teoriaa oikeutettuna siinä tapauksessa, jos yhdistämätön ni- 1) Arvo Meri, Vanhan Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet I s.11.

21 - l'l - mi tarkoittaa samaa paikkaa kuin yhdysperäinen.. 1 ) Toisen teorian mukaan nimet ovat sellaisinaan kiteytyneet paikannimiksi, esim. alkuperäisestä appellatiivista k a l'l'i - v o olisi siis suoraan kehittynyt K a l'l'i v o Viimek si mainittua kehitystä olettaisin nimissä k a l'l'i v o, t ' s ~ a.. r J.., t'~ ö u r i, r a z i, p e r g o Epeksegeesiä on käsitelty vähän suomalaisessa paikan-,.{'li..,.; nimistötutkimuksessa. Epeksegeesi on selventävä lisä, joka yhdistetään nimeen. Käsiteltävänä olevassa nimistössä pitäisin varmana epeksegeesi-tapauksena nimeä u b r i n - 1 a m b i, jossa ubri jo sellaisenaan ilmaisee paikan laadun. (~alm. u b r i 'leminen sisälampi' (Poh)). Ubri on kui tenkin siksi harvinainen maa$totermi, että sen merkityksen ymmärtämiseksi on tarvittu selventävä lisä 1 a m b i Vertau.ksena voisi mainita Vuoksen r u o k i t o s ~ ruokitoksennittii. 2) Haplologia, assimilaatio ja dissimilaatio eivät ole vaikuttaneet saarten paikannimistöön. Loppuheittoa ja sisäheittoa ei niinikään esiinny. 1) Nissilä, Luennot syyslukukaudella ) tt _n_ -"-

22 18 V.. Paikallissijoibin nähden on huomattava, että inessii- ' vin, elatiivin, adessiivin ja ablatiivin päätteestä on loppuvokaali kadonnut. Sisäisten ja ulkoisten paikallissijojen käyttö on joidenkin nimien kohdalla ho~juva: käyttää molemj;>ia. voidaan Talojen ja torppien nimistä käytetään ainoastaan sisäisiä paikallissijoja, esim. a k i m a n V a s a, s V a 1 V 0 i t u n m i s a s ' r 8 n a 0 s b ä u "' li t 1 1 t a m m e 1 a s. Samoin on laita yhdistämättömien nimien ynnä johdannaisten. Vain nimet t'..; s ä r i ja k a b j a k- ' k 0 tekevät poikkeuksen: t' ~ ä r i 1 k a b j a k 0 1 Yksinomaan sisäisissä paikallissijoissa esiintyvät yhdysperäisten nimien seuraavat perusosat: a i d u V esim. s a 1 1 u n a i j j a s g u b a tl a 1 V 0 i t u n g U V a s h a g a 11 k 0 i V i k k 0 k o r b i k o r V U V V m e n s s 0 z e n h a g a s rt h i 1 i p ä n k 0 i V i k: 0 s,, m a t'h a 1 d'i n k 0 r V e s 11 t e r 0 1 a n k 0 r V a s k u 1 k k u 11 r e d u k u 1 k u s ""' k u 1 ä ll 1 a r i k a n k u 1 ä s 11 m a j a k k u h e i n ii 1 -u V V 0 n m a - j a k' a s n e n ä tl 1 e p p li n e n ä s n i e m i k a s e z n " i e m e 9 lf.n i 1 o r e b 0 i n n. i 1 0 s

23 n i ~k u esim. P e nn 1 ~ k a 5 0 t't'~ u " h ä r r ä n o ~ t's a s p i h a 11 j e t't u n p i h a s r i u t t a lt s a u k k a z z e n r i u t a :: s a 1 m i T1 p e r'a m 0 i n s a 1 m e s s u!! k u j 0 n s u s Ainoastaan ulkoisia paikallissijoja käytetään seuraavista perus osista: a b a i esim. h a U V vana b a j a 1 d 0 r 0 g u 11 h 0 V a t a n d o r 0 g a 1 k a l'l'i V 0 11 k u r r e n k a l'l'i V 0 1 k a 1t g a s 11 m u r u n k a ~ g a h a 1 k u j 0 " 1 a r i k a n k u j 0 1 k ö li k k i!i.k: u 0 p puköiik i 1 1 a g e i 11 - s u r e 1 1 a g i e 1 1 i e t e 11 1 e V i e e t t i e 1 r e b 0 i 11 s ū r e 1 r e b 0 i 1 s i 1 d u n k i V i s a 1 V ä li 1 ä 11 a 1 V 0 i t U n V ä li 1 ä 1 Lisäksi esiintyvät ulkoisissa paikallissijoissa nimet k o m a r o u s "' l. n, m 1- t'o u sv i n, t o r p o u.s.-v a. µ. l. s 1 a u n i k k u ja p 0 s 1 a u n i k k u.

24 - 2o - l'aikannimien K Ä S I T T E L Y A I H E P I I R E I T T Ä I N "''..; Salmin murre on siinä määrin omalaatuista, että pai- 1-cannimi-en kirjakielisen asun muodostaminen voi tuottaa vaikeuksia. Tämän vuoksi olen katsonut parhaaksi me:rki tä en- sin nimen murteellisen ja vasta sen jälkeen varman tai oletetun kirjakielisen asun. Nimien käsittely tapahtuu aihepiireittäin aakkosjär- - j e stykse ssä. Tapat?.ksissa, joissa talojen ja to:rppien nimen. attribuuttiosa tai koko nimi on sama, olen käsittelyn helpottamiseksi maininnut nimet.perätysten sovittaen ne sanan etymologioinnin piiriin. Mikäli jollakin paikall3 on useita nimiä, olen esittänyt ne kaikki sa~assa yhteydessä. Talojen ja torppien nimissä pääsanana olevan ristimänimistön käsi t ~elen erikseen nimien yleisyyden mukaisessa järjestyksessä. p aikannimien etymolo gioinnissa olen käyttänyt Pohjanvalon, Genetzin, Kujolan, Lönnrotin, Renvallin, Gananderin ja Wiedemannin sanakirjoja, Nykysuomen sanakirjaa sekä Sanakirjasäätiön ja Sanakirjasäätiön paikannimiarkiston kokoelmia. Karjalaisten nimiopas ja Viljo Nissilän paikannimistöä käsittelevät lehtiartikkelit ovat olleet suurena apuna erityisesti suku- ja ristimänimistön etymologioinnissa. Asia kirjatiedot olen poiminut Val tionarkiston kokoelmista sekä Maanmi tt aushallituksen arkiston iso j akoka:rtoista ja a siaki:rjoista.

25 , A K u 1 t t u u r i n 1 m e t a a 1 - asumusnimet. - - kylät. Lunk:ulansaari - '(_! I l.j )'t'l 1 - h i v ti Hiiva, kylä saaren eteläosassa. Hiivankylä 1888 MHA. G 72a 15/19. Hiiva 1891 IV1RA G 72a 15/22. Nimen pohjana ei liene aine sana hiiva, jonka asemasta Salmissa käytetään yleisemmin venäjän kielestä saatua drol,}ei - sana~. /,) vaan henkilönnimi Hiiva. Savossa tunnetaan nimi jo luvulla, v:lta 1564 Hiua Jerffuelein. 1 ) Kylän sijaintipaikan vuoksi on tapana sanoa: 11 H.!vaz on muailman loppu, sid ed piäze enembi ni kunne, vezi tulou vastah'! (Salmi), Vrt. Hiivakylä (kylä Ilmajoki), Hiivala (kylä Vahviala, Lappee, tila Ii, Padasjoki~ Hiivaniemi (kylä Lappee, Rautjärvi, Vahviala), Hiivanainen (talo Ilmajoki)..,.., \ ir" \ (,_,. (<.;.;.f..,.i,.( ~ l '1i..v,V"'tJ tl.. tl'.t. ' k u r o n 1 a h t i K u r o n 1 a h t i kylä saaren i keskiosassa.,!_tg:. :!_?n lax 1589 VA 564o~l9, Kurolax 1618 VA 6o45a:74, Kuralax 1638 VA 9646:116, Kuralax 1684 VA 9745: 385, Kurolax 1722 VA 98o4:4o, Kuralax 1725 VA 9812:8, Ku-. rolax Byy 1727 VA 9818!458, Kurolax 1728 VA 9822:549, Kurolax 1764 va 10. 2o5a: 83, Kuronlahti 1892 IVIHA. G 72a 15/26. / Nimen pohjana on kaiketi sn. Kuronen. Vrt. Kuronen (sn. Eno, Hiitola, Kaukola, Kuusjärvi, 1) Savon tuomiokirjat 1559, s.153.

26 Käkisalmi,. Mu~tia, Polvijärvi, Räisälä, Pyhäjärvi (Vl), Pälkjärvi, Tobmajärvi), Kurolanlahti (kylä Maaninka),Kuronlahti (asutusalue Joroinen). 1 u n g u 1 L u n k u 1 a, kylä saaren pohjoisosassa, '- Ronimus mainitsee nimen jo v:lta 1500:) Lungula 1589 VA,?64o:l9, Lungula 1618 VA 6o4 5a:73, Lungulan 1638 VA 9646: 116,_ Lungula 1684 VA 97 45: 385, Lungula 1722 VA 98o4: 39, Lungula 1728 VA 9822:545, Lungula 1764 YA 10, 2o5a:84, Lunkulankylä 1888 MHA G 72a 15/19, Lunkula 1892 MHA G 72a l?/27. On vaikeaa päätellä, mistä nimitys johtuu. Luulisin, että nimessä piilee henkilönnimi. [1r-. t p e r a m 0 i ' ~. :i "'.i.-:: Lo '... ~ _,,; '' r ~- '.. P e r ä m a a, kylä Hiivan koillispuolella. Perämaan.kylä 1888 MHA G 72a 15/19, Perama 1891 MHA G 72a 15/22. Perämaa-nimitys on muodostettu todennäköisesti pefamoi-osasta, lähinnä äänteellisistä syistä. Perämaa r on Salmin murteessa perämua. Kylässä on talo pefamoin m.ikko Perämaan Mikko ja torppa pefamoin nasta Perämaan N~sti. Olisiko kylä saanut nimensä sn:stä peramoi Perämaa? Vrt. Perämaa (kylä 'Mouhijärvi, Valkeala, torppa Kangasniemi). *1M:.1'\.in.' > /"' W~6' 11 K'~.;k ;Jc/;. "'!..~f.~.l.{~~!h:_:_!- I v-vf. ~ ~. ~~, f'-' ~ f ~'::1f, "/ n1, /.t'.-,..j--. 21? I (- ~ z_ J!I JJI...,...: ~ 'rf;,'y7-i,~,,.,,...,...:-a_,,.s ~ 1 o 2.., t I j j a 1 a "T ' i 1-. j a 1 a, kylä Lunkulan ja Kuronlahden välissä. Kiijala, Ronimus, kartt.liite, Kijala 1727 VA 9818:458, Kijala 1728 VA 9822:550, Tijala VA 10. 2o5a 15/26, Tijalankylä 1888 MHA G 72a 15/ 19, Tiijala ) Ronimus, Hist.ark. XX I s.54-

27 MHA G 72a 15/26. Ronimus mainitsee, että vielä 1900-luvun alkupuolella kansan suussa on kylän nimenä Kiijala. 1 ) Kiijalan, Kijalan muuttuminen asiakirjoissa 1764 lähtien Tijalaksi, Tiijalaksi lienee kirjurin syytä. - Kiijala-nimen pohjana taas voisi mahdollisesti olla sn. Kijanen, joka kuuluu luonnonaiheisiin sukunimiin. 2 ) kia ~svart hackspett, spill,-tillkraka (picus martius mustatikka, palokär ki) ' ( Lönnr. ) (L~ '(. /c;,;. ~ c,,..',"~ n~ <t< vt-lj<1;, k..'r.,j" rvrantsinsaari o r i t s e 1 g ti 0 r i t s e 1 k ä, kylä saaren keskiosassa. Jo Vatjalaisen viidenneksen verokirjassa on maininta Ori selästä?) Oriselgä 1618 VA 6o45a: r3, Ori selkä by 1'(64 VA 10. 2o5a: 86, Ori tselän kylä 1891 MBA G '(2b 6/8. Kylä sijaitsee Oritselän harjanteella. Ks. ss.i~, 1,,2.,9. Vrt. esim. Oritkallio, Oritsaari (Antrea). Ori-alk. paikannimiä on varsin runsaasti maamme nimistössä. p e 1 d o n e P e 1 t o i n e n, kylä saaren pohjoisosassa. Vatjalaisen viidenneksen verokirjassa Peltois~), Peldosa 1618 VA 6o45a:74, Peldois 1684 VA 9745:385, Peldois 1686 VA 975o:3o5, Påldois 1727 VA 9818:454, Päldois 1'(28 VA 9822: 546, Peltosen kylä 1891 MHA G 72b. 6/8. Nimen pohjana lienee sn. Pel toinen. Vrt. Peltoirien (kylä Suojärvi, Taipalsaari) 1 Peltonen l) Ronimus, Hist.ark.XX I s.~4. 2) Aarno Maliniemi, Suomen kulttuurihistoria I s ) Ronimus, Hist.ark. XX I s.55. 4) tt -~- _tt_

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat muut mikrokuvatut aineistot, kuten läänin- ja voudintilit, tuomiokirjat, perukirjat,

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA Alla on lueteltuna seurakunnat, joilta on sata vuotta nuorempia kirkonkirjoja mikrokortteina tutkijasalikäytössä jossakin maakuntaarkistossa.

Lisätiedot

LEIVOTAAN YHDESSÄ. Kuvat: Jutta Valtonen

LEIVOTAAN YHDESSÄ. Kuvat: Jutta Valtonen LEIVOTAAN YHDESSÄ Susanna Koistinen Miia Laho Kuvat: Jutta Valtonen SI-SÄL-LYS E-SI-VAL-MIS-TE-LUT... 2 PE-RUS-RE-SEP-TIT KAU-RA-KEK-SIT... 5 SUK-LAA-KEK-SIT... 7 MAR-JA-PII-RAK-KA... 9 MUF-FIN-IT...

Lisätiedot

KIRKONKIRJOJEN RULLAFILMIT

KIRKONKIRJOJEN RULLAFILMIT KIRKONKIRJOJEN RULLAFILMIT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat evankelisluterilaisten seurakuntien kirkonkirjojen rullafilmit. Kirkonkirja-aineistoa on käytettävissä myös

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA Alla on lueteltuna seurakunnat, joilta on sata vuotta nuorempia kirkonkirjoja mikrokortteina tutkijasalikäytössä jossakin maakuntaarkistossa.

Lisätiedot

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta 158 17.11.2015 Kaupunginhallitus 315 07.12.2015 Etevan kuntayhtymän perussopimuksen muutokset 1764/00.04.01/2012 Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Lauri Kettunen: liivin vahalieriöäänitteet Kirjallisuutta: Kettunen, Lauri 1920: Liiviläis-matkalta. Virittäjä 24: 111 119. Kettunen, Lauri

Lisätiedot

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT KANSALLISARKISTOSSA

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT KANSALLISARKISTOSSA SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT KANSALLISARKISTOSSA Alla on lueteltuna seurakunnat, joilta on sata vuotta nuorempia kirkonkirjoja tutkijasalikäytössä jossakin tietyssä Kansallisarkiston

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Maanmittaushallituksen uusi pitäjänkartasto :

Maanmittaushallituksen uusi pitäjänkartasto : Maanmittaushallituksen uusi pitäjänkartasto 1828 1915: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 29.11.2010) [Osakarttoja ei huomioitu.] [Sisältää ainoastaan Maanmittaushallituksen oman luokituksen mukaan sarjaan kuuluneet

Lisätiedot

Veittijärvi-Moision ja Vuorentausta-Soppeenharjun kouluyksiköiden nimien muutokset alkaen

Veittijärvi-Moision ja Vuorentausta-Soppeenharjun kouluyksiköiden nimien muutokset alkaen Sivistyslautakunta 40 16.05.2017 Veittijärvi-Moision ja Vuorentausta-Soppeenharjun kouluyksiköiden nimien muutokset 1.8.2017 alkaen 606/01.017/2016 SIVLTK 16.05.2017 40 Sivistysjohtaja Matti Hursti: Sivistysjohtajan

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja... I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen ,

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen , Kaupunginhallitus 5 09.06.2014 Kaupunginhallitus 10 23.02.2015 Kaupunginhallitus 7 04.04.2016 Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina 2014-2017 / Ajankäytön järjestäminen

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA Sivistyslautakunta 21 25.03.2015 Sivistyslautakunta 33 22.04.2015 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA 2015 2016 SIVLTK 21 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat

Lisätiedot

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815 Ympäristölautakunta 252 30.10.2012 Ympäristölautakunta 145 29.10.2013 Ympäristölautakunta 158 11.11.2014 Ympäristölautakunta 38 17.02.2015 Ympäristön epäsiisteys Ryömäntiellä 746/53.532/2012 YMPLTK 30.10.2012

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS matsku LUUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS MATSU Tämän kirjan omistaa: Sisällysluettelo Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 0053 Helsinki wwwophfi/verkkokauppa Ulkoasu

Lisätiedot

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 KHALL 143 Valmistelu: hallintojohtaja Eeva Vanhanen, p. 050 356 6427 Oulun kaupunki, Oulun seudun

Lisätiedot

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä 1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä KUOPON KAUPUNK Maaoaisuuden hallintapalvelut Tarjousten Tarjousten perusteella perusteella yytävät yytävät oakotitontit oakotitontit Saaristokaupungin Pirttinieessä Tarjousten Tarjousten jättöaika jättöaika

Lisätiedot

Kuopion kaupunginkirjaston sukututkimuksen mikrotallenneluettelo

Kuopion kaupunginkirjaston sukututkimuksen mikrotallenneluettelo Kuopion kaupunginkirjaston sukututkimuksen mikrotallenneluettelo KIRKONARKISTOT ENO Rippikirjat 1780 1843 TK 1304 Rippikirjat 1844 1900 28-159 Lastenkirjat 1808 1900 1-98 Syntyneet 1797 1906 1-30 Vihityt

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 14.12.2015 15. Hakija [--] Osoite Mahlavuorentie 45 15560 Nastola. Autotalli 21 1 Aitta 15 1

Yleiskaavoittaja 14.12.2015 15. Hakija [--] Osoite Mahlavuorentie 45 15560 Nastola. Autotalli 21 1 Aitta 15 1 Poikkeamislupapäätös, Mahlavuorentie 45 1291/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 22.12.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 403 Immilä Mäntyranta 5:40 1900 Osoite Mahlavuorentie 45

Lisätiedot

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S 100 H a n n u P o h a n n o r o N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S lauluäänelle, kitaralle sekä viola da gamballe tai sellolle or voices, guitar, viola da gamba / violoncello - ' 00 Teosto Suomalaisen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52. Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014 Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.521/2014 KAUPHALL 27.10.2014 397 Kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen

Lisätiedot

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja SYNTYMÄPÄIVÄTAIVAS (aapinen s. 114 125): JAKSOARVIOINTI, opettajan ohjeet Jaksoarvioinnin kolme ensimmäistä tehtävää ovat sanelutehtäviä ja ne tehdään

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: : Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista

Lisätiedot

Lautakunta on päättänyt vapauttamisen periaatteista 23.4.2015 kokouk

Lautakunta on päättänyt vapauttamisen periaatteista 23.4.2015 kokouk Ympäristölautakunta 193 27.10.2015 Ympäristölautakunta 233 15.12.2015 MIRJA JA RAIMO LIETZÉNIN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MIRJA JA RAIMO LIETZÉNIN VALITUKSESTA

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun

Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Research Institute for the Languages of Finland Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Antti Leino

Lisätiedot

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA Alla on lueteltuna seurakunnat, joilta on sata vuotta nuorempia kirkonkirjoja mikrokortteina tutkijasalikäytössä jossakin maakuntaarkistossa.

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

Läänintilit 1635-1808

Läänintilit 1635-1808 Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

FT Tuomas Tepora

FT Tuomas Tepora FT Tuomas Tepora 21.4.2016 Ensin YH:n aikana syksyllä 1939 osa palasi ennen sodan alkua Sodan alettua ensin sotatoimialue ja rintamalinjan vetäydyttyä uusia alueita Sodan jälkeen koko luovutettava alue

Lisätiedot

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto KAUPUNGINHALLITUS 41 01.02.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO 17 22.02.2016 Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma 2017-2018 802/02.0202.020200/2016 KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

2013-12-05 Isrikit. Isrikit

2013-12-05 Isrikit. Isrikit Sukujuttuja Palojärvi - Räimälä 2013-12-05 Isrikit Ennen Kannasmaata oli Isrikki. Mihail Is rikki, Mihailin vaimo Jeudokia (os. Soikko nen), lapset Vera, Johannes (Ivan), Pavel ja Lea Isrikki. Alvi, Yrjö

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Lausunto Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta 774/613/2014 Kaupunginhallitus 12.01.2015 12 Vesannon

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI Pöytäkirja 8/2015 1

KITEEN KAUPUNKI Pöytäkirja 8/2015 1 KITEEN KAUPUNKI Pöytäkirja 8/2015 1 Tarkastuslautakunta Aika 21.07.2015 klo 11:00-16:50 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Halttunen Sanna

Lisätiedot

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo Outokumpu Oy l'-lalm:lnet sintä 010/2132/NKla/74 2132 04 KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS Hattula~ Leteensuo Tutkimuskohteen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Hattulan klulnassa Hämeenlinnan lfl{w-puolella rautatien

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki: Kaupunginhallitus 243 17.10.2016 Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kaupunginhallitus 263 07.11.2016 Kaupunginhallitus 272 21.11.2016 Yhteistyötoimikunta 22 23.11.2016 Kaupunginhallitus 283 28.11.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS)

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) Selvitys V. Luhon vuonna 958 suorittamasta kaivauksesta kivikautisella asuinpaikalla Tuija Wallenius 989 Vuonna 958 Ville Luho suoritti tutkimuksia

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan.

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan. Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginvaltuusto 5 26.01.2015 Kokemäen kaupungin ja Freyja Oy:n välisen vuokrasopimuksen muuttaminen (vuoden 2015 vuokraerien maksulykkäys) sekä vuoden 2015 talousarvion

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ja hoitotyön johtajan perustehtävä on vanhuspalvelujen johtaminen ja kehittäminen sekä muutosprosessien läpivieminen.

Vanhuspalvelujen ja hoitotyön johtajan perustehtävä on vanhuspalvelujen johtaminen ja kehittäminen sekä muutosprosessien läpivieminen. Perusturvalautakunta 88 22.10.2014 Perusturvalautakunta 75 03.09.2015 Perusturvalautakunta 110 21.10.2015 Perusturvalautakunta 143 16.12.2015 ASUMISPALVELUJEN- JA HOITOTYÖN ESIMIEHEN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Maakuntahallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä puheenjohtajien vaali toimikaudeksi Kuntalain 81 :n 4.

Maakuntahallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä puheenjohtajien vaali toimikaudeksi Kuntalain 81 :n 4. Maakuntahallitus 49 27.04.2015 Maakuntavaltuusto 6 15.06.2015 Maakuntahallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä puheenjohtajien vaali toimikaudeksi 2015-2016 32/00.00.01/2015 Maakuntahallitus 27.04.2015

Lisätiedot

Kirkonkirjojen, voudintilien sekä historiakirjojen jäljennösten mikrofilmejä ja mikrokortteja Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa

Kirkonkirjojen, voudintilien sekä historiakirjojen jäljennösten mikrofilmejä ja mikrokortteja Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa Kirkonkirjojen, voudintilien sekä historiakirjojen jäljennösten mikrofilmejä ja mikrokortteja Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa Tämä luettelo sisältää Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit Suomen

Lisätiedot

NIMIARKISTO. SUKU 2017 Helinä Uusitalo

NIMIARKISTO. SUKU 2017 Helinä Uusitalo NIMIARKISTO SUKU 2017 Helinä Uusitalo 16.3.2017 Nimiarkiston aineistot Systemaattinen paikannimien keruu alkoi v. 1915. Kokoelmat: paikannimikokoelmat henkilönnimikokoelmat asiakirjanimikokoelmat karttakokoelmat

Lisätiedot

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä.

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä. Kunnanhallitus 18 14.01.2013 Valtuusto 13 24.01.2013 Kunnanhallitus 102 16.03.2015 Valtuusto 13 26.03.2015 Kunnanhallitus 6 18.01.2016 Valtuusto 8 17.03.2016 Kunnanhallitus 227 22.08.2016 Valtuusto 32

Lisätiedot

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA 4.1.2002 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja, Vesulahti,VA 6133, mf ES 941 Lauri Lukkarinen, Vuolingon neljänneskunta, 5. kymmenkunta

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ART HOUSE C M Y CM MY CY CMY K. Harjoitus tekee mestarin. Suomen kielen syventäviä harjoituksia maahanmuuttajille. Marja-Liisa Saunela

ART HOUSE C M Y CM MY CY CMY K. Harjoitus tekee mestarin. Suomen kielen syventäviä harjoituksia maahanmuuttajille. Marja-Liisa Saunela J K T K j j I A-S A A L J A j-bjö M Sb V Hj 3: j j j j j j j Kj j j j j j K j j M j j j j S - j - j ö Hj 3 j j j j T ö j j ö - j TITOSANOMA Mj-L S Hj 3 S j j ART HOUS Hj C M Y CM MY CY CMY K Oj j K S L

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41 Vammaisneuvosto 20.10.2015 Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Paikka Läsnä Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4 (Pohjola-talo) 2. krs Luettelon mukaan Pykälät 26-31

Lisätiedot

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen Pöytäkirja 2/2015 1 Hallituksen henkilöstöjaosto Aika 23.09.2015 klo 14:06-14:27 Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3 Osallistujat

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot