SIVISTYS TAKAA HENKISEN ITSENÄISYYDEN S. 17 KULTUR ÖVER ALLA GRÄNSER sid 7 2/2009. Folkhögskolan. Tuu kartalle Kom på kartan

Transkriptio

1 SIVISTYS TAKAA HENKISEN ITSENÄISYYDEN S. 17 KULTUR ÖVER ALLA GRÄNSER sid 7 k a n s a n o p i s t o Folkhögskolan 2/2009 Tuu kartalle Kom på kartan

2 Folkhögskolan 2/2009 tuu kartalle kom på kartan Pääkirjoitus Jari Valtari 3 Äiti&poika kansanopiston kautta mediamaailmaan Elina Savolainen 4 Internationell vändag firades på Söff Karin Nyström 6 Ajankohtaista 8 Puheenjohtajan pöydältä Hannu Salvi 9 Teatterin opiskelu selkeyttää minäkuvaa Tiina Lappalainen 10 Eteenpäin elävä mieli opiskelemaan eläkkeelläkin! Marita Munukka 11 Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma lupaa paljon Ville Marjomäki 12 Muskarista musiikkialalle Tiina Lappalainen 14 Koulukyydeillä kouluavustajaksi Tiina Lappalainen 15 Sivistyspistoksista monimediaan Katja Liuksiala 16 Tuu kartalle Kom på kartan 18 Kansanopiston kohderyhmä- ja vaikuttavuustutkimus Tanskassa Gorm Hansen 20 Omista harrastuksista tukea nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työhön Tiina Lappalainen 22 Kansanopisto antaa turvallisen kasvualustan Tiina Lappalainen 23 Kansanopisto auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan Päivi Moilanen 24 Hyvä välivuosi vauhdittaa valmistumista Jyrki Ijäs 25 Rankkojen vaiheiden kautta Raamattulinjalle Tiina Lappalainen 26 Rauskissa on aikaa ajatella Tiina Lappalainen 27 Missä menee kansanopistojen liikunta- ja terveyskasvatus Muti Ikonen 28 Baltic School 29 Hannu Patamaa: Keskustelun herättäminen ja tulevaisuuteen katsominen tärkeitä 32 In memoriam 33 Resumé 34 2 kansanopisto 2 Kuukauden ruokaohje * kansanopisto - folkhögskolan 2/ vuosikerta/årgång julkaisija / utgivare Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening päätoimittaja / chefredaktör Jari Valtari Rehtori Raseborg-opisto toimitussihteeri / redaktionssekr. Sari.Virtanen@kansanopistot.fi puh. (09) osoite / adress Annankatu 12 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) toimisto@kansanopistot.fi kansanopistolehti toimitusneuvosto / redaktionsråd Jari Valtari Kirsi Blomberg Tytti Issakainen Leena Mattila Karin Nyström Hannu Patamaa Sirkku Räihälä Aarni Tuominen Sari Virtanen tilausmaksu / prenumerationsavg. 15 euro vuosikerta/årgång ilmoitukset / annonser Sari Virtanen puh./tel. (09) ISSN kannen kuva: Joonas Eronen, opiskelija, , Valokuvauksen opintolinja, Paasikivi-opisto taitto: Marja-Liisa Laitala paino: Oriveden Kirjapaino 2009 Seuraavan numeron teema on ympäristö ja luonto. Lehti ilmestyy 5.6. Temat för nästa nummer är natur och miljö. Tidskriften utkommer 5.6.

3 Oletko kartalla? p ä ä k i r j o i t u s Teknisen kehityksen myötä navigointi tiellä ja merellä on muuttunut huomattavasti aiempaa helpommaksi. Yöllinen sumu, tuo entisaikojen merenkulkijoiden pahin painajainen, ei enää ole mikään ongelma, kun vain laittaa GPS:n ja plotterin päälle, niin tietää sijaintinsa kymmenen metrin tarkkuudella. Tietysti sillä edellytyksellä, että on muistanut ladata akut ja/tai ottaa vaihtopatterit mukaan. Sen sijaan navigointi yhteiskunnassa, koulutuksessa ja työelämässä on muuttunut yhä hankalammaksi. Kiintopisteitä on yhä harvemmassa ja vaikuttaa siltä että osa majakoista on säästösyistä otettu pois päältä. Yksilökeskeisessä ajattelussa solidaarisuus sekä työnantajaa että työntekijää kohtaan alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Koko elämänsä yhtiölle uhrannut tulosta tekevän yksikön ahkera työntekijä saattaa yhtenä kauniina päivänä saada käteensä lomautus- tai irtisanomisilmoituksen. Tai firman avaintyöntekijä saattaa lähteä yrityksestä saatuaan paremman tarjouksen muualta. Ensin mainittuja ilmiöitä tapahtuu enemmän laskukausina ja laman aikaan, jälkimmäisiä puolestaan nousukauden ja talouden ylikuumenemisen aikaan. Talouden näkymät ovat viimeisen puolen vuoden aikana heikentyneet jatkuvasti. Viimeisissä valtiovarainministerin arvioissa on jo ennustettu BKT:n neljän prosentin pudotusta. Tämä on ehkä hieman liioittelua mutta joka tapauksessa on selvää, että taloustieteestä tuttu sana taantuma ei enää riitä kuvaamaan talouden tilaa vaan kyseessä on selvästi lama. Ja koska nykyinen lama on aivan erilainen kuin aiemmat lamat ovat olleet, on sen vaikutusten ennustaminen hyvin haastavaa luvun alun lama johtui hieman yksinkertaistaen sanottuna Neuvostoliiton ja vientiteollisuuden sekä finanssijärjestelmän romahduksesta, mutta silloin lama kosketti kuitenkin vain pääasiassa idänkauppaa ja vain lievästi muita Pohjoismaita. Nyt kyseessä on hyvin laaja globaali finanssi- ja talouskriisi, jossa ovat mukana lähes kaikki maailman maat. Naapurimaillamme Ruotsilla, Venäjällä ja Virolla tilanne on vielä huomattavasti synkempi kuin Suomessa. Islanti, Latvia ja Liettua ovat jo aivan oma lukunsa. Olemme tällä hetkellä hieman kuin matalapaineen keskuksessa jossa ympärillä jo myrskyää mutta täällä on kuitenkin vielä suhteellisen rauhallista. On ehkä kuitenkin hyvä etsiä jo suojaisaa satamaa ja hieman reivata purjeita. Talouden tilanne on heijastunut myös aikuiskoulutuksen resursseihin. Valtion lisäbudjetista pudotettiin pois maahanmuuttajien kielikoulutusrahat, oppilaitosten investointiavustukset sekä opintosetelirahoitus. Ilmassa on muuallakin vahvoja merkkejä siitä, että julkinen sektori reagoi jälleen päinvastoin kuin keynesiläinen talousoppi suosittelee, eli leikkaa omaa kulutustaan, koska tulot ovat vähenemässä. Tämä kameralistinen oppi puolestaan aiheuttaa tietysti laman syvenemistä entisestään. Jostain syystä me suomalaiset aina välillä tarvitsemme ja ehkä osa kaipaakin pientä rankaisua kulutusjuhlien jälkeen. Juhlien jälkeinen krapula vain näyttää tulevan jälleen niiden maksettavaksi, jotka eivät ole oikein ehtineet juhliakaan. Moni tärkeä sosiaali- ja koulutuspoliittinen uudistus näyttää jälleen siirtyvän hamaan tulevaisuuteen. Elämä kuitenkin jatkuu laman jälkeen ja taas siirrytään johonkin uuteen. Viime lamasta selvisimme hyvin pitkälle teknologian, Nokian ja epäilemättä myös EU-jäsenyyden ansiosta. Mikä on resepti tällä kertaa? Koulutus on epäilemättä yksi erittäin hyvä tapa elvyttää taloutta ja sen avulla on mahdollista kehittää uusia innovaatiota joiden avulla lamasta selvitään. Ei kuitenkaan pidä unohtaa sitä, että koulutuksella on myös merkittäviä funktioita sekä yhteiskunnallisen tasaarvon että sosiaalisen koheesion näkökulmasta. Ei siis pidä täsmäkoulutuksen ja huippututkimuksen nimissä uhrata peruskoulutusta ja yhteiskunnan vähäosaisempien koulutustarpeita. Navigoinnissakin on hyvä osata käyttää karttaa ja kompassia vaikka olisikin GPS käytössä. Tekniset apuvälineet nimittäin voivat joskus mennä epäkuntoon tai niistä voivat patterit loppua. Jari Valtari jari.valtari@jhl.fi kansanopisto 2 *

4 k a r t a l l a l a a j a s a l o s s a Äiti & poika kansanopiston kautta mediamaailmaan Aleksi Ale Ylä-Anttila sai valkolakin keväällä 2007, äitinsä Merja melkein 30 vuotta aikaisemmin. Molemmat löysivät loistavan välivuosipaikan Laajasalon opistosta. Merja pääsi aikanaan pois kotikaupungistaan Hämeenlinnasta ja itsenäistymään. Aleksin vuosi tiesi omien urheilutietojen testaamista sekä vahvuuksien löytämistä toimittamisen maailmassa. Merja ja Aleksi Ylä-Anttilan mieliä kiehtoi jatkokoulutuspaikka jossakin, missä olisi viestintää, mediaa ja toimittamista. Molemmat hakivat yliopistoon, Merja pikku paniikissa isänsä mieliksi jopa lääketieteellisen tiedekuntaan. Yliopiston ovet eivät kummallekaan ensimmäisellä kerralla auenneet. Seurasi välivuosi. 4 kansanopisto 2 * 2009 Yleisesti urheilutoimittajaksi halajaville riittää, että on urheilusta kiinnostunut, perussosiaalinen ja mukava tyyppi, ynnää Aleksi Ylä-Anttila vinkiksi urheilutoimittajan uraa miettiville. Kesätöihin Maikkarille Mtv3:lle uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaavaksi päätoimittajaksi päätynyt Merja näkee opistoajat nyt 30 vuotta myöhemmin laajemman kokonaisuuden kautta. Poikansa Alen kertomukset käytännönläheisestä ja ennakkoluulottomasta tekemisestä opistolla saa Merjalta kiitosta ammattimielessä. Muutaman vuoden päästä media-alalla kilpaillaan monitaitoisista alan ammattilaisista, hän heittää. Omallakin uralla opistovuodesta oli Merjalle apua. Laajasalosta saatu todistus oli tarpeeseen, kun Merja opistovuoden

5 jälkeen pääsi valtiotieteelliseen ja etsi ensimmäisenä kesänä kesätöitä. Ovi Maikkarin kesätoimitukseen avautui. Sillä tiellä Merja on vieläkin. En usko, että ensimmäisen vuoden valtiotieteen opiskelijaa olisi huolittu kesätoimittajaksi ilman tiedotusopin opintoja, Merja miettii. Iistsport, Ilta-Sanomat ja Maailman cupin tiedotusta Alen helmikuussa 2008 alkanut vuosi opistolla meni nopeasti. Ennen joulua ja kouluvuoden päättymistä, oli jäljellä enää kaksi suurta koitosta työharjoittelu Ilta-Sanomien urheilutoimituksessa ja tiedotustehtävät pohjoismaisten lajien maailmancupin avauksessa Rukan Nordic Openingissa. Vaikka ala tuntuikin omalta, halusi 20-vuotias Aleksi opiskella lisää viestintää. Vuosi Laajasalossa teki tehtävänsä ja paikka Turun Diakonia-ammattikorkeakoulun medianomilinjalle aukesi. Syksyllä 2008 Laajasalon opiston radiostudiossa oli pyörinyt Iistsport -urheiluradio kahden viikon ajan. Aleksin juontama suora lähetys jalkapallo-ottelusta HJK Jaro tuli ulos Iistsportin toisella viikolla. Siinä tuleva toimittaja oli ymmärtänyt oman vahvuutensa urheilusta puhumisen ja otteluiden selostamisen. Media-alasta on tullut muotiala Nyt on Alelta ainakin ruusunpunaiset haaveet mediamaailmasta karsiutuneet, naurahtaa Merja-äiti. Olisi hyvä, ettei nuorilta tuhlaantuisi aikaa eri alojen pohtimiseen, vaan löytyisi heti oma vahvuus, hän jatkaa. Merja ei tosin itsekään vielä vuonna 1979 tiennyt, mitä toimittajan työ oli. Silloin media-ala ei edes ollut samalla lailla muotiala kuin nyt. Saunakekkerit ja Pelle Miljoonan muisto Radio Iistsportin viimeinen lähetys viime lokakuussa ennen vaaliradion alkamista oli käynnissä vielä iltapäivällä kello Mtv3:n uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaavan päätoimittajan Merja Ylä- Anttilan mielestä Laajasalon opisto antoi hyvät perusvalmiudet mediamaailmaan. kolme. Urheilutoimittajaopiskelija Aleksin studiovuoro oli jo ohi. Mielessä liikkuivat päällimmäisenä illan saunakekkerit opiston rantasaunassa. Merjakin muistelee menemisiään opiskelukavereiden kanssa, joiden kanssa hän myös asui opistolla. Herttoniemen puistossa oli ravintola Vanha Mylly, jonka kulmilla oli Pelle Miljoonan treenikämppä. Kultainen 80-luku oli juuri käynnistynyt ensimmäistä kertaa. Kasarin ollessa taas muodissa suuntasi Aleksi vielä pari kuukautta kouluun samoille kulmille kuin äitinsä silloin ennen. Teksti: Elina Savolainen Kuvat: Tiina Lappalainen Kirjoittaja ja kuvaaja opiskelevat Laajasalon opistossa (Helsingin kr. opisto) crossmedia-toimittajalinjalla kansanopisto 2 *

6 p å k a r t a n i y t t e r m a r k, n ä r p e s INTERNATIONELL VÄNDAG FIRADES PÅ SÖFF med asylsökanden från tio olika länder Svenska Österbottens folkakademi (Söff) i Närpes tog i slutet av januari emot en hel busslast med asylsökanden. Flyktingcentralerna i landet var överfulla och Röda Korset behövde snabbt få fram nödinkvartering. Med bara några få dagars varsel lyckades man snabbt få fram kapacitet för att ta emot 52 nya gäster vid Söff. Detta var möjligt tack vare att de nyanlända fick tränga in sig två och två i internatsrummen och därtill togs också några lägenheter i besittning. Under en månads tid vid Söff hade gruppen lärt känna varandra. En del av asylsökanden hade också blivit bekanta med Söff:s ordinarie studerande. Det är tråkigt att vi nu kommer att splittras eftersom vi kommer att bo i lägenheter i Vasa, konstaterade flera asylsökanden. Skolans datasal var öppen varje eftermiddag för asylgruppen. Många upprätthöll kontakten till sina hemländer via Internet. Internationell Vändag Många av de asylsökanden kom från Somalien men också Afghanistan, Irak och Syrien samt sex andra länder fanns representerade. Det fanns också flera unga ensamstående mammor med småbarn som av olika orsaker var på flykt. Adnan Abu Kibret från Palestina kom till Finland via Frankrike. Han hoppas kunna starta ett nytt liv i Finland. Jag flydde i rädsla för mitt liv, säger han. Undervisning i språk De nyanlända folkhögskoleleverna fick undervisning i svenska och finska. Därtill blev de orienterade i landets seder och bruk. En mammabarn-grupp ordnades också för de unga mammorna. En del av asylsökanden kunde engelska men ibland var det kroppsspråket som fick tas till hjälp. Allt gick bra här på Söff, konstaterar t.f rektor Annica Riddar. Det var bara två, tre dagar som vi hade att förbereda oss på så speciellt med tanke på det så gick allt bra. Hon tycker också att de asylsökanden och studeranden på Söff kom väl tillrätta med varandra. Asylsökanden kommer från många olika kulturer och därtill kan de vara stressade av den situation som de befinner sig i. Men allt gick mycket lugnt till. Det är klart att våra ordinarie stude- 6 kansanopisto 12 * 2009 rande först var ovana med att det kom så mycket folk till skolan. De som bor på internatet var ju vana med att ha ett ganska stort utrymme som plötsligt blev avsevärt mindre. Annica Riddar konstaterar att säkert hade det varit bra med ännu mera information till studeranden på förhand. Ifall det ännu i vår kommer en ny grupp till Söff så har vi önskat att den gruppen skulle vara något färre, omkring 30 personer. Vi har också önskat att föräldrar med barn och par skulle ingå i gruppen. Det är alltså Röda Korset som i samarbete med skolan tog emot gruppen. För närvarande håller en ny asylförläggning att öppna i grannkommunen Kristinestad, så det är för närvarande oklart ifall det kommer nya asylsökanden till Söff. Trivsamt på Söff Mycket snabbt kom asylsökanden att uppskatta miljön och den goda maten vid Söff. När gruppen i slutet av februari åkte vidare till den nyöppnade asylcentralen i Vasa så ville de asylsökanden framför allt framföra sitt varma tack till kökspersonalen. Det var jättegod mat på Söff, löd det samstämmiga omdömet när gruppen höll på att stuva in sitt bagage i bussen som skulle ta dem till den nyöppnade asylcentralen i Vasa. På alla hjärtans dag i mitten av februari beslöt skolan att ordna en internationell vändag. Dagen inleddes med smakprover från sju olika länder. Nämligen rödbetsoppa från Litauen, ärtsoppa från Holland, potatistortilla från Ecuador, pita från Bosnien, vårrullar från Thailand och Vietnam, en currykycklinggryta från Thailand samt som avslutning söta cashewnötter från Filippinerna. Skolan var dekorerad med egentillverkade affischer som visade de olika ländernas särart. Tao Oo från Burma sjöng en burmesisk folksång. Han var också klädd i sitt lands röda folkdräkt. Tatjana Storsved framförde en rysk ballad som hon också själv ackompanjerade på gitarr. Det inslag som roade mest, och som fick mest applåder, var när Valery Birkehentaev från Ryssland framförde en rap-låt tillsammans med sex asylsökande män från Somalien. Valery hade lärt gruppen enkla meningar på finska som taktfast framfördes. Man kan säga att det rådde sann musikglädje i framförandet. Polonäs fick avsluta dagen i festsalen. Alla i festsalen deltog i dansandet under ledning av lärare Elizabet Knip-Häggqvist. Sällan har en sådan färgrik och taktfast dans framförts i Söff:s festsal. Text: Karin Nyström, lärare, Svenska Österbottens folkakademi Foto: Viveca Dahl

7 1. p å k a r t a n i y t t e r m a r k, n ä r p e s Många ensamstående unga kvinnor och mammor fanns i den asylsökargrupp som tillfälligt inkvarterades vid Söff i Närpes. De trivdes alldeles utmärkt efter att också en mammabarn- grupp bildades på skolan. De somaliska kvinnorna hoppas få stanna i Finland. 2. Lärare Lena Salo ( t.v ) och vuxenstuderande Barbro Hannus från Närpes deltar i polonäsdansen vid Söff. 3. Alla tyckte det var spännande att dansa polonäs. Längst fram till höger syns studeranden på Söff:s 10:onde läsåret Ree Meh 4. Kultur över alla gränser var det när Svenska Österbottens folkakademi i mitten av februari ordnade internationell vändag. Asylsökanden, som tillfälligt var inkvarterade vid Söff, deltog också i festligheterna. Från vänster studeranden Nantas Satkevicius, Lettland och Sakineh Matar, Kuwait samt Aamir Mehmood, Pakistan. Längs till höger asylsökande Adnan Abu-Kibret, Palestina. kansanopisto 12 *

8 a j a n k o h t a i s t a Tuunaa penaalisi -kilpailu Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö, VSY, järjestää osana Aikuisopiskelijan viikkoa kaksiosaisen kilpailun Tuunaa penaalisi. Kilpailussa etsitään oppimista virkistäviä oivalluksia ja luovia ratkaisuja. Kilpailuun voi ottaa osaa kahdessa sarjassa: I Kirjoittamalla pienen kuvauksen toimintata vasta, joka on helpottanut opiskelua tai tuo nut uutta puhtia harrastukseen. II Puhalla pölyt pois perinteiseltä kynäkotelolta ja tuunaa penaalista uusi sovellus. Rajoja ei ole, katon asettaa oma mielikuvitus Kilpailu on tarkoitettu kaikille aikuisena op piville ja harrastaville. Osallistua voi yksin, opintoryhmänä tai harrastusporukkana. Kil pailuun voi ottaa osaa useammallakin niksillä tai penaalilla, yhteen sarjaan tai molempiin. Valtakunnallinen raati valitsee molempien sarjojen kekseliäimmät ratkaisut. Pääpalkin not ovat 500 euron arvoisia. VSY palkitsee ja julkaisee kilpailun parhaan sadon Aikuiso piskelijan viikolla. Kilpailuun voi osallistua Lisätietoja: marika.kaarlela@vsy.fi, (09) tai Stajla din penal -tävling Samverkande bildningsorganisationerna VSY/SBO arrangerar tävlingen, som ger fritt utlopp åt vuxnas påhittighet och ger kalla handen åt gammaldags pluggande. Nu tillåts och uppmuntras insiktsfulla och nyskapande metoder att lära sig. Tävlingen har två serier: I Skrivtävling: Skriv en kort beskrivning av ett sätt som har underlättat studierna, eller som givit hobbyn en ny skjuts. II Stajlingtävling: Damma av din gamla trista penal och stajla om den till något helt nytt! Det finns inga gränser, endast din egen fantasi. Tävlingen är riktad till alla vuxna lärande. Du kan delta ensam eller i grupp. Studieoch hobbygrupper är mycket välkomna! Det går att delta med ett eller flera tips/ penaler, i ena serien eller båda. En nationell jury väljer ut de mest kreativa förslagen i båda kategorierna. VSY/ SBO belönar och publicerar tävlingens bästa resultat i oktober Värdet av första priset är 500 euro i vardera kategorin. Bidragen skall sändas tillsammans med din kontaktinformation senast till Samverkande bildningsorganisationerna. Läs mera: AKKU-johtoryhmän II väliraportti: Ammatilliseen aikuiskoulutukseen panostettava taantumassa Luovin kansanopiston toiminta loppuu Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) valmistelusta vastaava johtoryhmä luovutti toisen väliraporttinsa opetusministerille maaliskuun alussa. Raportti sisältää johtoryhmän pääehdotukset uudistuksen toimeenpanosta hallituksen keväällä 2008 päättämien periaatelinjausten ja aikataulun mukaisesti. Uudistuksen lähtökohtana on 2010-luvun tarpeisiin vastaava aikuiskoulutuspolitiikka. Kehityslinjana on työssä ja työn ohella tapahtuva oppiminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen, tutkintojen ja tutkinnon osien joustavat yhdistelymahdollisuudet ja kysyntälähtöisyys. Ammatillisia tutkintoja ja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti. Tutkintojen suorittamiseen lisätään joustavuutta ja näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan. Kehitetään ammatillisen perus- ja 8 kansanopisto 2 * 2009 lisäkoulutuksen sekä korkeakoulujen koulutustarjontaa ja rahoitusperusteita kannustamaan eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista. Johtoryhmän väliraportti sisältää myös yhteistyössä SATA-komitean ja työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistellut aikuisopintojen etuuksien selkiyttämistä ja parantamista koskevat ehdotukset. Ehdotusten mukaan aikuiskoulutuksen etuuksia yksinkertaistetaan ja kannustavuutta lisätään. Aikuiskoulutustuki muodostuisi ehdotuksen mukaan jatkossa kuten työttömyyspäiväraha ja se nostettaisiin työttömyyspäivärahan tasolle. Tuki olisi tästä johtuen korkeampi kuin vuorotteluvapaan aikainen toimeentuloturva. Myös osa-aikainen opiskelu aikuiskoulutustuella tehdään mahdolliseksi työntekijälle, joka siirtyy työnantajan kanssa sopien osa-aikatyöhön. Hengitysliitto Heli lakkauttaa Luovin kansanopiston Sastamalassa. Ammattiopisto Luovin ja kuntoutuspalveluja tuottavan Verven Sastamalan toimipisteiden henkilöstön kanssa on maaliskuun lopulla aloitettu yhteistoimintaneuvottelut nykymuotoisen toiminnan lakkauttamisesta. Luovin toiminta Sastamalassa painottuu kansanopistokoulutukseen. Mahdolliset irtisanomiset koskevat enintään 53 henkilöä, joista 33 työskentelee Ammattiopisto Luovissa ja 20 Vervessä. Ammattiopisto Luovi syntyi 1. elokuuta 2007, kun Hengitysliitto Helin koulutusorganisaatiot Merikosken ammatillinen koulutuskeskus, Kaprakan ammatillinen koulutuskeskus sekä Hoikan opisto yhdistyivät.

9 Työryhmä esittää vapaan sivistystyön lainsäädännön uudistamista Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman loppuraportti luovutettiin opetusministeri Henna Virkkuselle maaliskuun alkupuolella. Opetusministeriön valmisteluryhmä esittää raportissa, että vapaan sivistystyön lainsäädäntö uudistettaisiin siten, että siinä huomioitaisiin nykyistä enemmän kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden vaatimukset. Lainsäädännössä tulisi nykyistä selkeämmin määritellä vapaan sivistystyön asema ja eri oppilaitosmuotojen tehtävät aikuisoppilaitoksina sekä lasten ja nuorten koulutusta antavina oppilaitoksina elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Lakiin tulisi myös lisätä oppilaitosten välistä yhteistyötä koskeva velvoite. Lakiesitys vapaasta sivistystyöstä annettaisiin eduskunnalle syksyllä Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmän perusta olisi esityksen mukaan jatkossakin lakisääteinen laskennallinen valtionosuusjärjestelmä. Järjestelmä uudistettaisiin asteittain perusrahoituksesta sekä laatu- ja kehittämisrahoituksesta muodostuvaksi. Perusrahoitus muodostaisi pääosan rahoituksesta, laatu- ja kehittämisrahoituksen osuus olisi enintään 15 prosenttia. Perusrahoituksen määräytymisperusteita uudistetaan niin, että ne nykyistä paremmin pystyvät ottamaan huomioon vapaan sivistystyön tehtävien moninaisuuden sekä haastavien kohderyhmien - esimerkiksi vammaisten - erityiskustannukset. Kansalaisopistojen rahoituksessa esitetään siirryttäväksi asteittain yhteen yksikköhintaan. Laatu- ja kehittämisrahoituksella tuetaan kasvavien koulutustehtävien hoitoa ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Raportti sisältää lisäksi ehdotuksia vapaan sivistystyön rakenteellisista uudistuksista, joilla tuettaisiin toiminnan edellytyksiä vastata 2010-luvun laajeneviin tehtäviin muuttuvassa toimintaympäristössä. Lähtökohtana on, että vapaan sivistystyön oppilaitosten alueellista yhteistyötä tulisi lisätä sekä oppilaitosmuotojen ja oppilaitosten kesken että ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen suuntaan. Valmisteluryhmä ehdottaa, että rakenteellisen kehittämisen ohjelma toteutetaan vuosina yhteistyössä vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa. Valmisteluryhmä pitää tärkeänä, että osana kehittämisohjelmaa valmistellaan suunnitelma tieto- ja viestintätekniikan ja uusien oppimisympäristöjen hyödyntämisen edellyttämästä pedagogisesta kehittämisestä. Ohjelmaan sisältyy ehdotuksia opetushenkilökunnan täydennyskoulutuksen tehostamisesta sekä näyttötutkintotoiminnan ja opiskelijapalautejärjestelmän käyttöönotosta. Työ jatkuu Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman loppuraportti on ilmestynyt. Vuoden verran valmisteluryhmä asiantuntijoineen teki työtä kuullen eri oppilaitosmuotojen näkemyksiä. Loppuraportti on kehittämisen ketjussa vain välietappi. Vuosi sitten sitä ehkä odotti, että helmikuussa 2009 vapaan sivistyksen maailma olisi valmiimpi, vaikka tiedettiin että kehittämisohjelma ylettyy vuoteen 2012 asti. Vapaan sivistystyön lakia tullaan uudistamaan vuoden 2010 alusta sisällön suhteen ja vuoden 2011 alusta rahoitusjärjestelmän osalta, mutta lain keskeiset muutokset ovat vielä auki. Vapaan sivistystyön tarkoituksesta ja tehtävistä loppuraportti sisältää uudella tavalla muotoiltuja ehdotuksia. Rahoituksen osalta siirrytään suoriteperusteiseen perusrahoitukseen sekä tätä tukevaan laatu- ja kehittämisrahoitukseen. Kansanopistojen suoritteiden porrastusperusteet, internaatin huomioiminen rahoituksessa sekä rakentamisen rahoitus tulevat selvitettäväksi erikseen asetettavassa työryhmässä. Rakenteellinen kehittäminen tähtää ylläpitäjärakenteen vahvistamiseen ja yhteistyön lisäämiseen eri oppilaitosten kesken. Laatuun ja vaikuttavuuteen liittyvät ehdotukset koskevat muun muassa opetushenkilökunnan osaamista, vapaan sivistystyön tutkimusta, osaamisen tunnustamista, opiskelijapalautejärjestelmää sekä elinikäisen oppimisen opintokirjaa. Miltä kansanopiston tulevaisuus näyttää raportin valossa? Onko luettavissa uhkia tai mahdollisuuksia? Mitään sellaista uhkaa ei ole tullut esille, jota ei jo aikaisemminkin olisi tiedetty. Kansanopiston pitää tietää tehtävänsä, ja hoitaa työnsä tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla. Kieltämättä pettymys on se, että loppuraportti ei avaa juuri uusia mahdollisuuksiakaan. Kun kehittämisohjelmaa ruvettiin laatimaan, vapaan sivistystyön oppilaitoksissa oli toiveita, että raporttiin saataisiin kirkkaasti näkyville kansansivistystyön yhteiskunnallinen perustelu. Niin selvät ja vahvat kiinnittymiset nykypäivän tarpeisiin, että valtiovarainministeriökin ymmärtäisi, mihin vapaata sivistystyötä jatkossa tarvitaan. Nyt raportissa jäädään kysynnän, tarjonnan ja kilpailun maailman vietäväksi. Pettymystä lisää se, että todelliset avaukset kehittämiseen puuttuvat. Laatu- ja kehittämisrahoitus sekä tavoitesopimustyyppiset neuvottelut opetusministeriön kanssa toki raportissa mainitaan, mutta epäselväksi jää, halutaanko niille antaa oikeasti merkitystä. Hannu Salvi hannu.salvi@ksopisto.com p u h e e n j o h t a j a n p ö y d ä l t ä p u h e e n j o h t a j a n p ö y d ä l t ä kansanopisto 12 *

10 k a r t a l l a n i i t t y l a h d e s s a Oululainen Eero Ojala, 24, vaihtaa maisemaa päästäkseen tavoitteeseensa. Kansanopiston ikkunasta avautuu karjalainen järvimaisema. Vuosi sitten näyttämönä oli Australia. Kuukausien reppumatkailu vaihtui näyttelijänhommiin, kun Ojalan löytämä agenttifirma järjesti innokkaan suomalaisen niin mainoskuvauksiin kuin sarjojen filmauksiin. Oli kuitenkin palattava Suomeen Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin. Tuolloin ei vielä tärpännyt, joten Ojala hakeutui syksyllä Pohjois-Karjalan opiston näyttelijäntyön koulutukseen. Vieraspaikkakuntalaiselle sisäoppilaitos sopii mainiosti. Koulumatkakin on vain pari metriä alakerran asuntolasta yläkerran harjoitustiloihin. Minulle tästä on vain etua, kun tykkään omistautua tekemisiini. Tarvittaessa pään saa tyhjättyä, kun ympärillä on upea luonto, Ojala toteaa asumisesta kurssikavereiden kanssa. Opiston näyttelijäntyön koulutuksesta Ojala kiinnostui sen erilaisten opetusmetodien vuoksi. Jo toisella opiskeluviikolla lähdettiin teatterivaellukselle Kolille. Epäilin turkkalaisia vaikutteita. Ei ole kyse mistään öykkäröinnistä vaan luonnollisen rasituksen vaikutuksesta kehoon, Ojala selventää. Näyttelijän työ on fyysistä, joten kehon hallinta 10 kansanopisto 2 * 2009 Eero Ojala eli seppä Yrjö kasan ylinnä. Parhaimman kulta-aarteen sinä Johannassa sait! Teatterin opiskelu selkeyttää minäkuvaa on tärkeää näyttelijälle. Oppia väännetään myös aikidon tatamilla. Olin jo pidempään haaveillut lajista, ja nyt harrastus tuli kuin kaupanpäällisiksi. Tosi hienoa! Ojala on näytellyt kahdeksan vuotta, muun muassa Oulun Kaupunginteatterissa. Koulutus on tuonut paljon uutta, mutta olen myös tajunnut paljon vanhaa, kiteyttää Ojala lukuvuoden opit tähän mennessä. Olisipa joku kuusi vuotta sitten sanonut, että toi homma menee noin! Syksyllä opiskeltiin paljon työpajoissa, joissa vieraili useita ohjaajia. Syksyn ja kevään näyttelijäntyön ohjaajilla Lassi Alhorinteellä ja Kai Paavilaisella on täysin erilaiset näkökulmat näyttelemisestä, mikä on ollut minulle erittäin tärkeätä ja oivaltavaa, Ojala kehuu monipuolista opetusta. Koulutuksen motto Vasta kun olet oma itsesi voit olla kuka tahansa on kolahtanut. Erityisesti syksyn taiteilijaseminaarit panivat pohtimaan asiaa ja selkeyttivät minäkuvaa. Olen taiteilija. Ihminen, joka haluaa tehdä taidetta ja siten tulkita maailmaa, Ojala kuvaa paloaan näyttelijäksi. Haluan auttaa ihmisiä tekemään maailmasta paremman paikan. Ojalan mukaan kaikki ammatit ovat sitä varten, että on tarkoitus auttaa muita. Näytteleminen on siitä hyvä ala, että siinä ei ole rajoja. Näyttelijä kokee monta ammattia ja monta elämää. Sitä minä janoan. Ojala on vakuuttunut, että hänen vuoronsa on tänä vuonna. Tammikuussa tuli käytyä parissa alan pääsykokeessa New Yorkissa, ja loppukeväästä on taas vankka yritys Teatterikorkeaan. New Yorkilla olisi imua, sillä se tarjoaisi enemmän kenttää alalla. Ei varmaan olisi haitaksi olla kaksikielinen näyttelijä, Ojala tuumaa tulevaisuudennäkymistä. Jo lähitulevaisuudessa riittää haasteita. Opistolaisten sovitus Minna Canthin Työmiehen vaimosta sai ensi-iltansa huhtikuun alussa. Liki kahteenkymmeneen esitykseen mahtuu opistoesitysten ohella kiertue Varsinais-Suomessa. Odotan innolla kiertue-elämää, Ojala kertoo. Koulutuksessa saa varsin monipuolisen ja realistisen kuvan näyttelijän ammatista. Kuusitoista näyttelijäopiskelijaa työstää produktion kokonaisvaltaisesti markkinoinnista puvustukseen ja lavastukseen. Ojala kuuluu lavastus- ja rekvisiittatyöryhmään. Suosittelen koulua ehdottomasti sellaisille, jotka haluavat päästä sisälle näyttelijän työhön. Teksti: Tiina Lappalainen, opiskelija, Helsingin kr. opisto Kuva: Pohjois-Karjalan opiston Teatteri Väkivahvan arkisto Teatteriin ja näyttelemiseen liittyvää opetusta on mm. seuraavissa kansanopistoissa: Axxell Lappfjärd, Etelä-Pohjanmaan Opisto, Haapaveden Opisto, Helsingin Evankelinen Opisto, Jamilahden kansanopisto, Jyväskylän kristillinen opisto, Kansanlähetysopisto, Lahden kansanopisto, Limingan Kansanopisto, Pohjantähti-opisto, Rovala-Opisto, Oriveden Opisto, Otavan Opisto, Pohjois-Karjalan opisto, Seurakuntaopisto, Työväen Akatemia, Varsinais-Suomen Kansanopisto, Voionmaan opisto, Västra Nylands folkhögskola. Lisätietoja:

11 Eteenpäin elävä mieli opiskelemaan eläkkeelläkin! Pohjois-Savon opistolta Kuopiosta kuuluu kummia. Siellä on nähty entuudestaan tuttujen viittomakielen ja taideopiskelijoiden seassa uusia nauravia naamoja ja harmaantuneita hapsia, kuultu iloista puheensorinaa, laulua ja jopa haitarinsoittoa siis senioriopiskelijoita! Seniorilinja on Pohjois-Savon opiston uusi, yhden lukukauden mittainen opintolinja, joka alkoi opetuskokeiluna syksyllä Ensimmäiset 12 opiskelijaa saivat päättötodistuksensa jouluna, ja heidän palautteensa innostamina uudet seniorit ovat aloittaneet opintonsa kevätlukukaudella Kansanopistossa opiskelu on avointa kaikille ikäihmisille pohjakoulutuksesta riippumatta, eikä erityisiä pääsyvaatimuksia ole. Kurssit kutsuvat Jo uuden opintolinjan suunnitteluvaiheessa kyseltiin seniori-ikäisten omia toiveita sekä opiston avointen ovien päivänä että eläkeläisjärjestöjen kautta. Vanhempi väki otti tilaisuudesta vaarin ja esitti innokkaasti omia ehdotuksiaan ohjelmaan. Palautteen perusteella opintojaksojen pituudet, aiheet ja opetuksen päivärytmi on järjestelty senioreiden toiveiden mukaiseksi. Seniorilinja jakaantuu 1 3 viikon mittaisiin kursseihin, jotka muodostavat yhtenäisen 14 viikon jatkumon. Kysytyimpiä aiheita ovat elämänkaarikirjoitus ja omat elämäntarinat, henkinen hyvinvointi, tietotekniikka, uudet harrastukset ja tulevaisuudensuunnitelmat. Kurssien nimet kutsuvat käymään: Rentoudu ressittä, Eteenpäin elävä mieli, Virkisty väreistä, Tietokone tutuksi, Voimaannuttava valokuva Opistolta voi Enpä nakota enää yksin kotona, sain uusia ystäviä entisten työkavereiden tilalle. kysellä myös yksittäisiä kurssipaikkoja, jos juuri nyt ei ole mahdollista sitoutua koko lukukauden mittaiseen opiskeluun. Lähiopetusta on kolmena päivänä viikossa: maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona luentoalustuksia, omakohtaista pohdintaa ja yhteistoiminnallisia tehtäviä pienryhmissä. Aamu alkaa aina kiireettömästi kello 10, ja päivällä ruokaillaan runsaasta lounaspöydästä. Jollekulle se voi olla päivän ainoa lämmin ateria ja toiselle hemmotteluhetki tai makuelämys, joka innostaa kokeilemaan samaa kotikeittiössäkin. Opiskelu päätetään kello 15, jotta aikaa jää myös omille iltatoimille ja rauhoittumiselle kotona. Itsetuntemusta ja ystäviä uuteen elämänvaiheeseen Syksyn 2008 koulutuskokeiluun osallistuneet seniorit antoivat Pohjois-Savon opistolle hyvää palautetta. Muutamia omakohtaisia kommentteja esimerkiksi: Tämä oli syvä sukellus, vähän pelottavakin alkuun, mutta minä löysin itseni. Opettaja oli kyllä joustava kallonselvittäjä, voisin kuunnella päivän syömättä. Enpä nakota enää yksin kotona, sain uusia ystäviä entisten työkavereiden tilalle. Nyt tiedän, mitä teen kun vain aika riittäisi! Koko 14 viikon opintolinjan läpikäyneet seniorit painottivat kokonaisuutta, sitä erityistä yhteishenkeä, jota yksittäisillä lyhytkursseilla ei ehdi edes syntyä. Tämän pioneeriryhmän luokkakokouskin on jo sovittu pidettäväksi Pohjois-Savon opistolla ennen kesää. Teksti: Marita Munukka, Seniorilinjan vastaava opettaja Kuva: Olli Punto k a r t a l l a k u o p i o s s a Motivoituneita senioriopiskelijoita ohjaajansa ympärillä. Kuvassa oikealta: Aino Savolainen, opettaja Maarit Munukka, Tuula Laitinen ja pöydän toisella puolella vasemmalta Seppo Jalkanen ja Antero Pirskanen. Kansanopisto on avoin kaikille: yläikärajaa ei ole! Sekä pitkäkestoinen vapaatavoitteinen opetus että kurssit sopivat senioriikäisille. Senioreille räätälöityä pitempikestoista koulutusta järjestävät muun muassa: Kiteen Ev. Kansanopisto, Pohjois-Savon opisto, Portaanpään kr. opisto, Rovala-Opisto, Västra Nylands folkhögskola. Lisätietoja: kansanopisto 2 *

12 a j a n k o h t a i s t a Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma lupaa paljon Opetusministeriö asetti kesällä 2007 työryhmän miettimään ratkaisuja ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamistarpeisiin ja alkuvuodesta 2008 vastaavasti työryhmän vapaan sivistystyön kehittämisohjelman laatimiseksi. 12 kansanopisto 2 * 2009 Ammatillinen Akkuryhmä on tähän mennessä jättänyt kaksi väliraporttia ja työ jatkuu. Vapaan sivistystyön Kehoryhmä vuorostaan teki yhden väliraportin ja jätti valmiin esityksensä maaliskuun alkupäivinä. Kummankin ryhmän lopullisten esitysten toimeenpano tapahtuu suunnitelmien mukaan vuosina Vaikka kouluopetus yleensä nähdään sivistysretoriikassa kokonaisvaltaisena ihmisen kasvun tukemisena, on aikuiskoulutus päätöksenteon tasolla ja käytännössä aina haluttu nähdä kahtena tosiasiallisesti erillisenä, omaa erityistehtäväänsä toteuttavana sektorina. Siksi vapaata sivistystyötä ja ammatillista koulutusta on kehitetty toisistaan riippumattomasti. Nykyinen koulutuspolitiikan puhe sekä Akku- ja Kehoprosessien rinnakkaisuus antaa kuitenkin viitteitä pyrkimyksestä nähdä aikuiskoulutus kokonaisuutena, jonka sisällä toteutuu tutkinnollisen ja vapaan aikuiskoulutuksen mukainen työnjako, jota eräiltä osin myös halutaan selkiyttää. Mikäli näin on, voimme odottaa prosessista enemmän, kuin vain toimintalakien täsmennyksiä. kolme näkökulmaa Kansanopistojen kannalta vapaan sivistystyön kehittämisohjelma lupaa paljon. Siihen on kirjoitettu meille merkityksellisiä aivan uudenlaisia kehittämisnäkökulmia, mutta myös jo aiemmin esiin nostettuja, vielä toteutumattomia ajatuksia. Opistoja välittömästi sivuavat esitykset voidaan niputtaa kolmeen osaan: (1) kansanopistojen rahoitusjärjestelmän uudistus, (2) opistoverkoston rakenneuudistus ja (3) koko vapaata sivistystyötä ja aikuiskoulutusta sivuavat uudistukset.

13 hallitsemattomasta kilpailusta monimuotoisuuden vahvistamiseen Kansanopistot ovat joutuneet muita vapaan sivistystyön työmuotoja enemmän kärsimään vuoden 1994 alusta voimaan tulleen rahoituslain ja vuodesta 1999 lähtien voimassa olevan vapaan sivistystyön lain yhteisen kilpailuhengen vuoksi. Lakien mahdollistama (lue pakottama) opiskelijaviikkokilpailu, vapaan sivistystyön todellisiin koulutustehtäväkohtaisiin kustannuksiin perustumaton yksikköhinnan muodostumisperuste ja samanaikaisesti voimassa ollut tosiasiallinen valtionapukatto (budjettirajoite) ovat lähes tuhonneet vapaan sivistystyön edellytykset. Ne ovat syöneet opiskelijaviikon ostovoiman, romuttaneet lopullisesti muutoinkin alimittaisen investointituen ja pakottaneet opistot vähentämään päätoimisia opettajia sekä monin paikoin luopumaan internaatin laadukkaaseen ylläpitämiseen tarvittavista henkilöstöresursseista. Keho lupaa näihin ongelmiin merkittäviä korjauksia. Yksikköhinnan porrastusperusteiden tarkistus, valtionosuuteen liitettävä kehittämisresurssi (korkeintaan 15 % kokonaisuudesta) ja yksikköhintaan sisällytettävä investointituki tuovat toteutuessaan vakautta ja ennustettavuutta sekä toimintaan että kehittämistyöhön. Vaikka linjausten muuttuminen euroiksi vasta lopulta määrääkin parannusten todellisen tason, on esitettyjen periaatelinjausten saaminen säädöksiin joka tapauksessa tarjolla olevan uudistuksen edellytys. rakenneuudistuskin on mahdollisuus Kansanopistoväkeä ennalta eniten arveluttava esitys on opistojen määrän rajoittamiseen tähtäävä rakenneuudistus. Kehittämisohjelmapaperi ei vielä anna yksityiskohtaista selvyyttä siihen mitä kansanopistoverkon tiivistämisvaatimus viimekädessä merkitsee. Vastaus saadaan vasta, kun ensin tartutaan toimeen. Käsitykseni on, että opistoliikkeen vastaukseksi asetettuun haasteeseen riittää verkottuva yhteistyö, joka oikeasti synnyttää opistokentän sisällä ja muiden aikuiskoulutuksen toimijoiden kanssa monimuotoisia yhteisiä opetusohjelmia ja niiden kehittämishankkeita sekä kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden kanssa toteutuvia projekteja. Tavoitteena tulee olla sekä osaamisen että aineellisten resurssien kannalta nykyistä vahvempien, uudistumiskykyisempien ja monipuolisempia vapaan sivistystyön ohjelmia tarjoavien opistojen luominen. Fuusioita ei tarvita, elleivät ne synny opistoryhmittymien oma-aloitteisesti määritellyistä tavoitteista. Sekään ei ole poissuljettu mahdollisuus, mutta edellyttää taustayhteisöiltä erityistä kykyä luottaa oman identiteetin vahvuuteen ja yhteensopivuuteen kumppanien kanssa. Ensisijainen tavoite tulee olla laadun parantaminen, jota volyymin kasvu tukee. Yhteistyön tulee vahvistaa erilaisuuden ja monimuotoisuuden toteutumista, ei niiden toisiinsa sulattamista. Pidän selvänä ja myös arvokkaana, että opistojen vahvistuva yhteistyö lisää toteutuessaan opistojen voimavaroja myös yhteiskunnan resurssijaosta parhaillaan käytävässä kilpailussa. Vapaan sivistystyön ongelma on kiistatta aina ollut huono tunnettavuus ja hämärästi ymmärretty tehtäväkuva. Näkyvyyttämme parantavan uuden yhteistyön avulla voimme saada lisää ymmärrystä ja hyväksyntää. Tuttuja toimijoita kuunnellaan ja ymmärretään markkina-kysynnän ohjaamassa todellisuudessa tuntemattomia paremmin; ne koetaan vetovoimaisemmiksi. Tämän hyväksyminen on realismia ja tulevan menestyksen yksi edellytys. Kysymys ei ole markkinoille alistumisesta, vaan niiden dynamiikan tarpeellisesta hyödyntämisestä. aikuiskoulutustuki vapaaseen sivistystyöhön Muutaman vuoden takainen Pat-mietintö sisälsi esityksen aikuiskoulutustuen ulottamisesta koskemaan määrätyin edellytyksin myös vapaan sivistystyön opintoja. Tätä eduskunnan yksimielisesti hyväksymää esitystä ei jostain kumman syystä ole toistaiseksi haluttu toteuttaa, Nyt sen aika on kuitenkin tullut. Kehossa ajatus on mukana ja siinä kansanopistoille linjatut sosiaaliset sivistystehtävät suorastaan edellyttävät sosiaalitupon ja Akku-työryhmän yhteisen aikuiskoulutustuen uudistamista koskevan esityksen (aikuiskoulutustuen laajentaminen koskemaan työttömiä ja tuen rahallisen tason korottaminen työttömyyspäivärahan tasolle) ulottamista koskemaan myös kansanopistojen pitkiä opintolinjoja. On pelkkää teeskentelyä odottaa työssäkäyvien ja perheellisten aikuisten osallistumista näiden linjojen opintoihin ilman opintososiaalista tukea. Jos se olisi mahdollista, olisi loogista poistaa aikuiskoulutustuki muualtakin. Näin ei kuitenkaan tapahtune. läpinäkyvyys luo uskottavuutta Keho esittää VSOP -ohjelman tavoitteisiin viitaten, että on saatava aikaan myös vapaata sivistystyötä koskeva tutkimusohjelma sekä kattava ja luotettava toiminnan tilastointi. Esitykset ovat tärkeitä. Ilman riittävää luotettavaa ja läpinäkyvää tietoa eivät vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen ja sivistyksellisen merkityksen pätevä julkinen arviointi ja työn ajankohtaisen vaikuttavuuden osoittaminen ole mahdollista. Tutkimuksen ja tilastojen rinnalla kolmas merkittävä tekijä on sekä ulkoisen, että sisäisen arvioinnin menetelmien jatkuva aktiivinen kehittäminen. Tähän mennessä saadut ulkoisen arvioinnin tulokset antavat odottaa parempaa. Teksti: Ville Marjomäki, rehtori, Lahden kansanopisto Kuva: Alexander Zach a j a n k o h t a i s t a kansanopisto 2 *

14 k a r t a l l a r o v a n i e m e l l ä Rovala-Opiston pop&jazzlinjalaiset keikalla. Kuvassa vasemmalta: Annika Lauren, Mari Pallari, Sari Kangas ja Ville Varanka. Muskarista musiikkialalle Tokkopa oli vanhemmilla vielä aavistusta, mille tielle lapsensa laittoivat, kun veivät tyttönsä muskariin. Kaksikymppisenä Sari-Anne Kangas tuumaa, että musiikista voisi leipä tulla. Oivallus on kuitenkin varsin tuore. Vahvistuksesta saa kiittää Rovaniemellä sijaitsevan Rovala-Opiston Pop & Jazz linjaa, jossa Kangas on opiskellut viime syksystä. En vielä viime vuonna ajatellut musiikista näin, paljastaa Kangas, jolla sentään on takana kahdeksan vuoden piano-opinnot ja neljän vuoden laulutunnit kotikaupunkinsa Ylivieskan musiikkiopistossa. Kun luokanopettajakoulutuksen ovet eivät auenneet kevään abiturientille, tämä päätti kokeilla, olisiko musiikista ammatiksi. Parasta antia oma itseluottamus 14 kansanopisto 1 * 2009 Vuosi on ollut innostava monipuolisen opetuksen vuoksi. Ehkä parasta antia on itseluottamus, joka on kasvanut tekemisen myötä, Kangas kertoo, Täällä saa tehdä niin paljon, että löytää omat ulottuvuutensa. Henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa Kankaalla on laulu pääaineena ja piano sivuaineena. Lisäksi hän laulaa yhdessä bändissä ja soittaa pianoa toisessa. Myös bändityöskentely on ohjattua toimintaa, josta saa palautetta. Musiikin teoriaopinnoissa Kangas on musiikkiopistotaustansa ansiosta jo vaativammalla tasolla. Opinnoissa voi suorittaa Pop & Jazz Konservatorion tutkintovaatimusten mukaisia perustutkintoja. Kangas aikoo hyödyntää mahdollisuuden sekä laulussa että pianossa. Jokapäiväinen harjoittelu vauhdittaa tutkinnon suorittamista. En tiedä, koska olisin muutoin saanut tutkinnot valmiiksi, Kangas sanoo. Oman suolansa opintoihin antavat useat artisti- ja asiantuntijavierailijat viimeisimpänä Kai Hyttinen. Samanhenkiset saavat aikaan Napapiirin Pop & Jazz -linjalle on siunaantunut väkeä pääasiassa Pohjois-Suomesta, mutta yksi myös Helsingistä. Suurin osa opiskelijoista asuu opiston asuntolassa viikonloppuja myöten. Erittäin mukavaa, kommentoi Kangas asuntola-asumista, Samojen tyyppien kanssa pyöritään myös vapaa-aikana. Kun samanhenkiset saavat paljon aikaa koulussa, miksei vapaallakin. Jos ei musisoida, niin musiikista puhutaan. Ei kuitenkaan aina, sillä Rovaniemen keskusta kahviloineen ja keilahalleineen on vain parin kilometrin päässä opistolta. Halukkaat voivat jatkaa opintoja opistolla vielä toisenkin vuoden. Kangas siirtyisi mieluusti hieman etelämmäksi. Mielessä siintävät musiikkikasvatuksen opinnot Oulussa. Teksti: Tiina Lappalainen Kuva: Rovala-Opiston arkisto Musiikkiin liittyviä aineita voi opiskella muun muassa seuraavissa kansanopistoissa: Axxell Lappfjärd, Etelä-Pohjanmaan Opisto/Ala-Könniopisto, Eurajoen kristillinen opisto, Evangeliska folkhögskolan i Österbotten, Fria kristliga folkhögskolan, Helsingin Evankelinen Opisto, Jamilahden kansanopisto, Jämsän Kristillinen Kansanopisto, Karkun evankelinen opisto, Kauhajoen evankelinen opisto, Keski-Suomen Opisto, Lärkkulla-stiftelsens folk akademi, Otavan Opisto, Oriveden Opisto, Rovala-Opisto, Savonlinnan kristillinen opisto, Seurakuntaopisto, Suomen Raamattuopisto, Varsinais-Suomen Kansanopisto, Ålands folkhögskola. Lisätietoja:

15 Koulukyydeillä kouluavustajaksi k a r t a l l a i i t i s s ä Vuosikausia taksia ajanut Minna Akkala, 33, kyyditsee nyt itseään, sillä tunnin koulumatka Iitistä Valkealan kristilliseen kansanopistoon Selänpään kylään Kouvolassa taittuu parhaiten omalla autolla. Koululaisia kyyditessään Akkala oli haaveillut, että olisi kivempi olla koululla lasten kanssa kuin ajaa näitä kotiin. Haaveen toteutuminen on lähempänä kuin koskaan. Akkala opiskelee koulunkäyntiavustajan 40 opintoviikon ammattitutkintoa, jonka suoritusaika on lukuvuosi. Töiden aloittaminen heti ensi syksynä on kuitenkin vielä auki, sillä Akkala pohtii jo lisäopintoja: Kun vauhtiin pääsin, haluaisin lukea lisää psykologiaa ja erityispedagogiikkaa. Kannustusjoukot omasta takaa Myös kotijoukot kannustavat Akkalaa opintoihin. Lapset ovat innoissaan, koska äiti on taksiin verrattuna enemmän kotona jopa juhlapyhinä! kertoo kahden lapsen äiti, joka jäi aikoinaan tarjoilijan hommista kotiin viideksi vuodeksi lasten ollessa pieniä. Akkalan opiskelua sivusta seurannut mies on patistanut, että hänen kannattaisi lukea opettajaksi. Olen kuulemma niin tunnollinen ja aina aikataulussa, molemmat opettajalle sopivia piirteitä, Akkala nauraa, Täytyy myöntää, että olen aivan innoissani, kun olin jo luullut, etten koskaan voisi enää opiskella. Akkala oli ottanut kantaakseen vastuuta perheen taksiyrityksestä, kun veli muutti paikkakunnalta. Vuosien puurtaminen alkoi kuitenkin maistua pakkopullalta ja työtuntien ja -päivien laskeminen oli raastavaa. Akkalan äiti aisti tyttärensa pahanolon ja sanoi, ettei kannata jatkaa työssä, jossa ei viihdy. Alan vaihto oli siis edessä. Akkala halusi päivätyön, johon koulutuksen tulisi perheellisenä olla lähellä, mikä rajasi jo vaihtoehtoja. Lopulta hänen äitinsä ehdotti Valkealaa, jossa myös hänen tätinsä ja serkkunsa olivat opiskelleet. Akkala ennätti hakea koulunkäyntiavustajan tutkintoon toiseksi viimeisenä hakupäivänä. Pääsyvaatimusten toive kokemuksesta lasten ja nuorten parissa työskentelystä täyttyi vuosien koulukyydeistä ja 4H-kerhon vetämisestä. Tehtävien tasalla Opinnoissa on teoriaopintoja ja työssä oppimisen jaksoja. Tehtäviä on paljon. Akkala on noudattanut saamaansa neuvoa, että tehtävät kannattaa tehdä sitä mukaa kun niitä tulee, etteivät ne kasaudu. Tällä periaatteella opiskelu ei ole ollut tiukkaa. Olen ennättänyt tehdä muutakin, Akkala sanoo. Ammattipätevyys arvioidaan neljällä tutkintotilaisuudella, joista kaksi oli jo syksyn työharjoittelun yhteydessä. Toinen viiden viikon työharjoittelusta on keväällä. On hienoa, että harjoittelupaikan saa itse etsiä. Näin jokainen pääsee mieleiseensä paikkaan. Minä olen hakenut paikat kotipaikkakunnan ala-asteen kouluilta, Akkala kertoo. Akkala kannustaa muitakin opiskelua harkinneita lähtemään rohkeasti opin tielle. Ei kannata jäädä työhön, jossa ei viihdy. Suosittelen koulunkäyntiavustajan tutkintoa lasten kanssa hyvin toimeentuleville. Koulutus on lyhyt ja ytimekäs, josta on hyvä jatkaa, jos alkaa kiinnostaa. Teksti: Tiina Lappalainen Kuva: Opiston arkisto Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto on ammatillista lisäkoulutusta. Sitä voi opiskella muun muassa seuraavissa kansanopistoissa: Eurajoen kristillinen opisto, Helsingin kristillinen opisto, Itä-Karjalan Kansanopisto, Jaakkiman kristillinen opisto, Jyväskylän kristillinen opisto, Kalajoen Kristillinen Opisto, Kankaanpään opisto, Karstulan Evankelinen Opisto, Kaustisen Evankelinen Opisto, Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto,keski-suomen Opisto, Kiteen Evankelinen Kansanopisto, Lahden kansanopisto, Lapuan kristillinen opisto, Lieksan kristillinen opisto, Pohjola-opisto, Portaanpään kristillinen opisto, Reisjärven kristillinen opisto, Rovala-Opisto, Sisälähetysseuran oppilaitos, Turun kristillinen opisto, Valkealan kristillinen kansanopisto. Lisätietoja: kansanopisto 2 * Minna Akkala haluaa kannustaa muitakin opin tielle.

16 SIVISTYSPISTOKSISTA MONIMEDIAAN Näitä teemoja pysähdyttiin pohtimaan Pasilassa Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä Kansanopisto-lehden ja Yleisradion yhdessä järjestämässä tilaisuudessa. Aiheista olivat alustamassa neuvotteleva virkamies Hannele Koivunen opetusministeriöstä, strategia- ja kehitysjohtaja Ismo Silvo Yleisradiosta, vapaa kirjoittaja Seppo Niemelä sekä Yleisradion hallintoneuvoston jäsenet, kansanedustajat Sirpa Asko-Seljavaara ja Ilkka Kantola. Kulttuurista jokamiehen oikeus Ennen todettiin, että joskus ainoa sivistys on saatu rokotuksessa, oltiinhan rokotusohjelman kautta mukana yhteiskunnallisessa verkostossa. Nykyään eivät pistokset riitä sivistyksen vastaanottamiseksi, monimedian lukutaitoon tarvitaan erilaisia lääkkeitä. Sivistystä ja kulttuuria tulisi jakaa kaikille kansalaisille tasapuolisesti. Sivistystahtoakin löytyy. Mutta millaiset ovat modernit rakenteet tiedon kanavoimiseksi kansalaisille ja toimivatko ne? Hannele Koivunen opetusministeriöstä maalasi alustuksessaan kuvaa luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta. Hän on tutkinut sen perusteita yhdessä Leena Marsion kanssa Reilu kulttuuri-tutkimuksessa. Koivusen mukaan yhteiskunnan luovuus pohjautuu luovuuden lisäksi moninaisuuteen ja osallisuuteen. Kulttuuristen oikeuksien tulisi olla jokamiehen oikeuksia muiden ihmisoikeuksien rinnalla. Kaikilla tulisi olla esteetön saavutettavuus kulttuuriin, turhia raja-aitoja ei tulisi pystyttää. Tällaisella ajattelulla ja siihen pohjautuvalla toiminnalla varmistetaan myös eettinen monikulttuurisuus ja estetään ghettouttaminen taiteen ja median saralla. Spontaaniuden kermavaahtoa Koivunen kritisoi kipakasti amerikkalaisen psykologin Abraham Maslow n tarvehierarkia-ajattelua. Sen mukaanhan luovuus ja spontaanisuus olisivat mahdollisia vasta kun fysiologiset ja turvallisuuden perustarpeet on tyydytetty. Kulttuuri ei ole mitään ylimääräistä kermavaahtoa. Kriisiaikoina on aina turvauduttu kulttuuriin. Niukkuus voidaan nähdä luovana resurssina. Esimerkiksi 50-luvun muotoilu ei olisi puhjennut kukoistukseensa ilman pula-aikaa. Kaikki uusi nousee aidosta traditiosta, ei imitoimalla. Maslow n alkuperäinen teoria on jäänyt vahvasti elämään ja samaan ajatteluun pohjautuu myös Pelastusarmeijan SSS-ohjelma: sopan ja saippuan ajatellaan valmentavan henkiseen kilvoitteluun ja sielunhoitoon. Maslow hun liittyen on kuitenkin hyvä tietää, että hän korjasi myöhemmin teoriaansa ja totesi, että tarpeiden tyydytys ei välttämättä etene hierarkisesti, vaan mikä tahansa tarvetyyppi voi korostua riippumatta alempien tarpeiden tilasta. Vain aitoon voi samaistua Ylen hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Ilkka Kantola pohti tv-tarjontaa viihteestä draamaan. Hänen puheestaan välittyi innostava asenne ammatilliseen työntekoon myös median toiminnassa. Kaiken kaikkiaan professionaalisuus työn tekemisessä synnyttää iloa ja ylpeyttä. Ja mediatarjonnassakin vain aito voi tarjota samaistumiskohteen. 16 kansanopisto 2 * 2009

17 Sivistystä pohtimassa Sirpa Asko-Seljavaara, Seppo Niemelä, Ismo Silvo ja Ilkka Kantola. Kantola korosti myös ymmärryksen ja empatian kuuluvan sivistykseen viitaten näitä tuntemuksia herättäviin ohjelmiin. Mediakansalaisen yhteisö Yleisradion Ismo Silvo totesi Ylen olevan velvollinen tarjoamaan kaikille jotain. Sivistystehtävä on sille laissa määrätty. Ylen missio strategiasuunnitelmansa mukaan on turvata monipuolisen suomalaisen sähköisen median tulevaisuus. Silvon mukaan Ylessä pohditaan kovasti millaista on tämän päivän yhteisöllisyys ja missä määrin media voi olla mukana rakentamassa sitä. Silvo mietti onko mennyt yhteisöllinen aika samalla myös median kadonnut paratiisi. Aiemmin kaikki katsoivat samoja ohjelmia samaan aikaan ja tiesivät siten yhteiset puheenaiheet. Nyt ohjelmatarjonta on valtava ja katsojat hajaantuvat eri kanaville ja internettiin. Ylen pitäisi kuitenkin pystyä pitämään yllä mahdollisimman laajaa ja monimuotoista suomalaista yhteisöllisyyttä. Ylen budjetti on peräti 400 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden Ylessä erityisesti lasten ohjelmien ja kotimaisen draaman tukemiseen panostetaan merkittävästi. Silvon mukaan draama on tehokasta sivistystyötä sillä moraalin ja eettisyyden kysymykset tulevat draaman muodossa lähelle ihmistä ja hänen arkeaan. Sivistysvajetta ja -tahtoa Kulttuuri ei ole mitään ylimääräistä kermavaahtoa. Kriisiaikoina on aina turvauduttu kulttuuriin. Hannele Koivunen opetusministeriöstä kertoi luovan hyvinvointiyhteiskunnan toimintaedellytyksistä. Seppo Niemelä toi alustuksessaan esille maassamme vallitsevan mittavan sivistysvajeen. Hän pohti muuttuvan ja murenevan yhteisöllisyyden vaikutusta oppimiseen. Yksilöllinen suoriutuminen koulumaailmassa on monelle liian vaativaa. Niemelän mukaan juuri vahvaa itseohjautuvuutta vaativa koulunkäynti voi olla se viimeinen niitti syrjäytymisessä ja järjestelmästä tipahtamisessa. Tuhannet nuoret jäävät tyhjän päälle ilman jatkokoulutusta ja työpaikkaa. Tosiasia onkin, että Suomessa on massiivinen piilotyöttömyys. Työvoimapoliittisilla koulutuksilla pyritään ja osittain onnistutaankin parantamaan tilannetta. Siltikin Suomessa on lähes puoli miljoonaa työikäistä työelämän ulkopuolella. Niemelän mukaan kansanopistojen yhteisöllinen oppimismalli internaatteineen voisi tässä toimia täsmälääkkeenä tarjoten pehmeämpää välimaastoa muiden toimijoiden rinnalla. Sivistys takaa henkisen itsenäisyyden Niemelä muistutti vielä sivistyksen voimaannuttavasta vaikutuksesta. Se mahdollistaa osallistumisen ja yhteisöön kuulumisen tunteen ja antaa välineitä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hän heitti haasteen Ylen suuntaan ihmetellen sitä miten vähän, jos ollenkaan, on vapaa sivistystyö ollut esillä Ylen ohjelmatuotannossa. Tilaisuutta avaamassa ollut oppimis- ja tiedepuolta edustamassa ollut Leila Haltia sanoi Ylen ottavan mielellään pohdittavaksi konkreettisia ohjelma ideoita. Teksti: Katja Liuksiala Kuvat: Sonja Itämäki Kirjoittaja ja kuvaaja ovat media-alan opiskelijoita Helsingin Evankelisessa Opistossa kansanopisto 2 *

18 voimen yliopiston linja Elämyspedagogiikka Erityispedagogiian opintolinja Hoito- ja sosiaalialan linja Hoivayrittäjien laatuoulutus Ilmaisukasvatus Kasvatustiede ja psykologia Matkalla pettajaksi Sosiaali- ja terveysalan linja Taidekasvatus Vårdlinjen ria kristliga folkhögskolan Englanti Global Communicaion Program Kansainväliset opinnot Kielet ja kansainvälisyys Kulttuuri- ja matkailulinja Language programme Ranska Askaruttajakoulutus Dekorationsmålning Kasvua käsillä Käsityön rityistekniikoiden linja Luovat kädentaidot Puutyöpaja Sisusus Teknisten taitojen linja Vanhojen huonekalujen entisöint verhoilulinja Vävlinjen Fysioterapia ja hieronta Idrott Liiunnan ja retkeilyn peruskurssi Luonto- ja erälinja Lääketiede Terveysliikunnan linja Lähetystyö Raamattuopinnot Seurakunatyö Sijaiskanttori Teologia Bändilinja Danskonst Elokuva nglish Drama Course Film och teater Kirjoittaminen Konstcirke

19 kansanopisto 2 * Kuvataide Käsikirjoitus Lauluntekijä Ljudteknik Luovuus Maseerauslinja Musiikki Musiikkiteatteri Nordiska Konstskolan Pop Rock Sarjakuva Suomen kielen ja kirjallisuuden linja Tanssitaide Teatteri Datalinjen Graafinen suunnittelu Liiketoiminta- ja henilöstöjohtaminen Webbdesign och reklam Elokuva- ja TV ilmaisu Fotodesign Journalismi Multimedia Radio- ja TV Valokuvaus Bioympäristötieteet Historia Humanistiset opinnot Oikeustiede Valtiotieteet Kasviskokkikoulutus Kauneudenhoitolinja Laaduohjaaja Seniorilinja Nettiperuskoulu Peruskoululinja maahanuuttajille Kymppiluokka Tionde klassen Lukio Audiovisuaalisen iestinnän perustutkinto Grundexamen i turism Lapsi- ja perhetyön erustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Viitomakielisen ohjauksen perustutkinto Erä- ja luonto-opaskoulutus Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan-ohjaajan ammattitutinto Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto Lasten ja nuorten rityisohjaajan ammattitutkinto Perhepäivähoitajan ammattitutinto Suntion ammattitutkinto Veneenrakentajan ammattitutinto Itsenäiseen elämään erityislinja Työelämäntaitojen linja Maahanmuuttajalinja Suomea maahanmuuttajille / ulkomaalaisille

20 p o h j o i s m a a t Tutkimus osoittaa, että nuoret pyrkivät kansanopistoon ensisijaisesti päästäkseen kansanopistoon. Kun opinnot kansanopistossa aloitetaan, selvästi tavallisin peruste on uusien ihmisten tapaaminen. Tämä koskee ennen kaikkea sekä entisiä, nykyisiä että potentiaalisia kansanopisto-opiskelijoita. Toinen merkittävä tulos on se, että tämän päivän kansanopisto-opiskelijat korostavat kansanopisto-opintojen ammatillista näkökulmaa jossain määrin enemmän kuin aiemmat opiskelijat. Tämä kehitys on nähtävä myös sitä taustaa vasten, että opistot ovat strategioissaan enenevässä määrin korostaneet nimenomaan muodollisesti ammatillisia puolia ja kansanopistoopintojen tuomia etuja. Viime aikoina on myös otettu esille mahdollisuus sisällyttää kansanopisto-opinnot osaksi muodollista koulutusjärjestelmää. Kansanopiston kohderyhmä- ja vaikuttavuustutkimus Tanskassa Tanskan Kansanopistoyhdistys on teettänyt kohderyhmä- ja vaikuttavuustutkimuksen. Tutkimuksen toteutti Capacent Epinion, ja se valmistui kesällä Tutkimuksen päätavoitteena oli parantaa tieto- ja dokumentaatiopohjaa sekä kansanopistojen kohderyhmästä että siitä vaikutuksesta, mikä kansanopisto-opinnoilla on opiskelijoiden jatkokouluttautumiseen, myöhempään työllistymiseen ja sosiaaliseen pääomaan. Seuraavassa on lyhyt yhteenveto tutkimuksen tärkeimmistä tuloksista. Teksti: Gorm Hansen, Folkehøjskolernes Forening i Danmark, Tanskan Kansanopistoyhdistys Käännös: Juha Auvinen Kuva: Alex Zach kuinka monta? Kansanopistojen pitkäkestoisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten määrä on vähentynyt melkoisesti 70-luvun puolivälistä 80-luvuun alkuun. Pudotus 11 prosentista noin kahdeksaan prosenttiin ikäluokasta vastaa 27 prosentin laskua. Yhdistettynä 80-luvun suhteellisen pieniin nuorten ikäluokkiin se on jättänyt jälkensä kansanopistosektorille, joka on reagoinut monella eri tavalla: esimerkiksi terävöittämällä ammatillista profiilia ja ottamalla käyttöön ohjaustoiminnan. Kysymykseen siitä, onko lasku nyt pysähtynyt vai kääntynyt nousuun, tutkimus ei anna vastausta. kuka? Kuka opiskelee kansanopiston pitkäkestoisessa koulutuksessa? Tähän tutkimukseen sisältyvissä ikäluokissa ( ) naisten lukumäärä kansanopistossa aloittaneiden joukossa on huomattavasti suurempi kuin miesten suunnilleen kaksi kolmesta on naisia. Vain alle prosentilla opiskelijoista on maahanmuuttaja-/jälkeläistausta. Lisäksi henkilöt, joiden vanhemmat olivat opiskelleet kansanopistossa, olivat valmiimpia valitsemaan kansanopisto-opinnot kuin sellaiset, joiden vanhemmilla ei ollut kansanopistotaustaa. Peruskoululaisten iltapäiväkoulutoiminnalla (efterskole) näyttää olevan myönteinen vaikutus nuorten valmiudelle valita kansanopisto-opinnot. - Naiset valitsevat yli kaksinkertaisella todennäköisyydellä kansanopisto-opinnot suhteessa miehiin. Tämä pätee erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. - Todennäköisyys sille, että maahanmuuttajat ja heidän lapsensa valitsevat kansanopiston, on paljon alhaisempi kuin etnisesti tanskalaisten. 20 kansanopisto 2 * 2009

21 vaikuttavuus Kun kansanopisto-opintojen vaikutusta mitataan suoritetun koulutustason mu- kaan, todetaan, että kansanopiston käyneet saavuttavat suhteellisesti korkean koulutustason. Tulotasoa mitattaessa havaitaan, että kansanopiston käyneillä henkilöillä on vähän alhaisemmat tulot verrattuna henkilöihin, jotka eivät ole opiskelleet kansanopistossa. Tämä selittyy sillä, että kansanopiston käyneet valitsevat keskipitkältä korkea-asteelta (mellemlangt videregående niveau) yleensä sellaiset koulutukset, jotka työllistävät tyypillisesti julkiselle sektorille.julkisella sektorilla taas on keskimäärin alhaisempi tulotaso kuin yksityisellä sektorilla, jolle valmistuu työvoimaa vastaavan tason muista koulutuksista. Sosiaalisen pääoman osalta tulokset osoittavat, että potentiaaliset, entiset ja nykyiset kansanopisto-opiskelijat osoittavat suurempaa yleistä vakaumusta ja luottamusta kuin ne, jotka eivät ole opiskelleet kansanopistossa. Kääntäen tämä osoittaa myös, että niillä, jotka eivät ole opiskelleet kansanopistossa, on suurempi institutionaalinen luottamus kuin muilla ryhmillä, joskin erot ovat varsin pienet. Tutkimus osoittaa myös, että potentiaaliset ja entiset kansanopisto-opiskelijat osallistuvat huomattavasti aktiivisemmin yhdistystoimintaan kuin ne, jotka eivät ole opiskelleet kansanopistossa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaalista pääomaa mittaavien muuttujien osalta kansanopisto-opiskelijat saavat huomattavasti korkeammat pisteet (kaksi kolmesta muuttujasta) kuin ne henkilöt, jotka eivät ole opiskelleet kansanopistossa. Juuri nämä kaksi muuttujaa on viime vuosina nostettu esiin erityisen tärkeinä tekijöinä tanskalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta keskusteltaessa. Tutkimus on luettavissa osoitteessa: pohjoismaat - Iltapäiväkoulutoimintaan osallistuneiden kohdalla todennäköisyys lähteä kansanopistoon on suurempi kuin niiden osalta, jota eivät siihen ole osallistuneet. - Todennäköisyys kansanopisto-opinnoille on huomattavasti suurempi, jos vanhemmat ovat opiskelleet kansanopistossa. - Mitä korkeampi vanhempien koulutustaso on, sitä suurempi on kansanopisto-opintojen todennäköisyys. - Henkilöt, jotka ovat aktiivisesti mukana yhdistytoiminnassa tai tekevät vapaaehtoistyötä, hakeutuvat todennäköisemmin kansanopistoon kuin ei-aktiiviset henkilöt. - Jos asuu Jyllannissa tai Fynillä sen sijaan, että asuisi Sjellannissa, on todennäköisempää, että valitsee kansanopiston.

22 k a r t a l l a t o r n i o s s a Omista harrastuksista tukea Teemu Homanen, 17, on onnellisessa asemassa, sillä valmistuttuaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi vuoden päästä hän voi ammentaa työssään omista harrastuksistaan. Nuorukainen toimii vapaapalokuntalaisena jo kuudetta vuotta, mutta mainetta ja mammonaa hän niittää paikallisen punk-rockpop-bändin laulaja-kitaristina. Ensiapuja alkusammutustaidoista ei ole varmaan haittaa kiihkeän fanilauman ympäröimänä. Homasen tulevaisuudenhaaveena on ohjata bänditoimintaa nuorille. Nuori itsenäistyy oppilasasuntolassa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työhön Kemiläinen Homanen opiskelee nyt toista vuotta kolmivuotista peruskoulupohjaista nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa Peräpohjolan Opistossa Torniossa. Koska koulutus on ammatillista peruskoulutusta ja tapahtuu kansanopistossa, asuminen sisäoppilaitoksessa ja ruokailut koulupäivinä ovat ilmaisia. Vaikeiden bussiyhteyksien päästä Kemistä tuleva Homanen asuukin viikot opistolla. Meillä on sellainen sääntö, että yli 250 kilometrin päästä tulevat saavat jäädä opistolle asumaan viikonlopuksi, mutta siihenkin on haettava erillinen lupa, Homanen kertoo, Mutta kyllä näinkin saa riittävästi itsenäisyyttä, kun ei koko ajan asu kotona. Samaa tutkintoa voi suorittaa myös lukio- tai ammattikoulupohjalta. Ryhmä opiskelee osittain yhdessä. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajilta vaaditaan paljon Tutkinnon tavoitteissa on varsin laaja lista ohjaajaan kohdistuvia ammatillisia vaatimuksia. Nuorta on osattava muun muassa ohjata, innostaa ja tukea. Jos lista olisi tullut luettua ennen tänne hakua, olisi tuntunut aika epätoivoiselta, Homanen naurahtaa, Mutta matkalla tavoitteisiin ollaan ja niitä opiskellaan. Hyvin on mennyt tähän asti ja parhaimpani yritän jatkossakin. Nuorten pahoinvoinnista on keskusteltu paljon viime aikoina kouluampumisten myötä. Koulutuksessa onkin painotettu erityisnuorisotyötä, nuorten sosiaalista vahvistamista ja yhteisöllisyyttä. Alalla toimivien on huolehdittava myös omasta jaksamisestaan. Koulutukseen pääsyn edellytyksenä on, että oma kaappi on järjestyksessä, Homanen sanoo ja jatkaa, että bändihommissa pääsee hyvin irtautumaan ja saa virtaa. Homasen hakeutuminen alalle ei ollut itsestäänselvyys. Hän ei ollut koskaan itse ollut nuorisotilanuori, joten tietoa alasta ei ollut karttunut. Yhteishaussa ensisijainen vaihtoehto olikin media-ala, jonne hän olisi myös päässyt. Homanen kuitenkin valitsi Peräpohjolan Opiston pääsykoepäivän kokemuksen perusteella. Päivääkään en ole katunut. Oikeassa hommassa olen kiinni, Homanen toteaa tyytyväisenä. Käytännönläheinen koulutus saa kiitosta Koulutuksessa opiskellaan viikko, pari samaa aihetta, mikä kuitataan tentillä perjantaisin. Suuren osan opiskelusta muodostavat kuitenkin erilaiset ohjaustuokiot eri paikoissa sekä työssäoppimisjaksot. Parasta on ollut opiskelun käytännönläheisyys, Homanen kertoo, Olen ollut työharjoittelussa nuorisotiloissa, leirikouluissa ja viimeksi apuoppaana Pyhätunturissa. Tosiaan, tutkintohan on kaksiosainen: nuoriso-ohjaajan lisäksi vapaa-ajanohjaajan kohderyhmänä ovat kaikenikäiset. Teksti: Tiina Lappalainen Kuva: Peräpohjolan Opiston arkisto Päivääkään en ole katunut. Oikeassa hommassa olen kiinni, sanoo Teemu Homanen tyytyväisenä. Ammatillinen peruskoulutus on kolmevuotista. Tutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Kansanopistoissa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, kuten esimerkiksi lastenohjaajan, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ja matkailualan perustutkinnon. Nuoriso- ja vapaaajan ohjauksen perustutkintoa voi opiskella seuraavissa kansanopistoissa: Etelä-Pohjanmaan Opisto, Haapaveden Opisto, Kankaanpään opisto, Kanneljärven Opisto, Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto, Keski-Suomen Opisto, Luovin kansanopisto, Partaharjun Opisto, Peräpohjolan Opisto, Pohjois-Karjalan opisto, Seurakuntaopisto. Lisätietoja: kansanopisto 12 *

23 Kansanopisto antaa turvallisen kasvualustan Peruskoulu ei aina anna pelkästään oppimisen ja kasvamisen elämyksiä, vaan joskus lieveilmiöt kuten koulukiusaaminen häiritsevät pääasiaa. Näin kävi kauhajokiselle Pilvi Perälälle, 17, joka halusi koulukiusaamisen takia vaihtaa koulua kahdeksannen luokan jälkeen. Hän kävi peruskoulun päättöluokan Kauhajoen evankelisessa opistossa. Opistosta hän oli kuullut kavereiltaan, ja nettiselailun perusteella opisto vaikutti hyvältä vaihtoehdolta. Kun Perälä ei peruskoulun jälkeen päässyt parturilinjalle, päätti hän korottaa numeroitaan vielä seuraavan lukuvuoden opiston kymppiluokalla. Päätös on ollut oikea, sillä Perälä on petrannut peruskoulun päättötodistuksensa alle seitsemän keskiarvon yli kahdeksaan jo välitodistuksessa. Pidän eniten äidinkielestä, kotitaloudesta ja matematiikasta, Perälä listaa lempiaineensa. Keskeisten peruskouluaineiden lisäksi opinto-ohjelmassa on myös askartelua, joka tuo mukavaa vaihtelua teoreettisempiin opintoihin. Kymppiluokalla voi korottaa yksittäisiä arvosanoja. Opiskelijan kanssa yhteistyössä laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Samalla voi selkeyttää tulevaisuudensuunnitelmiaan ja kehittää opiskeluvalmiuksiaan. Kansanopistokymppi tarjoaa tuettua opiskelua ja elämänhallintaa, opiskelua pienryhmissä sekä kannustavan opiskeluilmapiirin ja asumisen opistolla. Kymppiluokka on noin 30 kansanopistossa. Lisätietoa: jopa siinä määrin, että opistolla asuva voi saada opettajan aamuherätyksen, jos opiskelija ei ole ilmaantunut tunnille. Paikkakuntalaisena Perälä kuitenkin käy opiston kymppiluokkaa kotoa käsin. Loppukevään tavoitteena Perälällä on korottaa numeroita vielä välitodistuksesta. Yhteishaussa viimevuotisen suosikin, parturilinjan, edelle menivät datanomiopinnot. Opiskeluintoa riittää siis jatkossakin. Ilman kymppiluokkaa olisi hatara olo hakea jatko-opintoihin, Perälä sanoo, Kymppiluokka on selvästi vahvistanut omaa osaamista ja sitä kautta itseluottamusta. Teksti: Tiina Lappalainen Kuva: Merja Utriainen k a r t a l l a k a u h a j o e l l a Pienessä ryhmässä yksilöllistä opetusta Koulupäivät ovat tiiviitä tiistaista torstaihin, mutta maanantai ja perjantai ovat lyhyempiä matkustuspäiviä vieraspaikkakuntalaisia ajatellen. Eikä koulukiusaamisesta ole ollut tietoakaan. Päinvastoin, opistolla on hyvä yhteishenki paikkakuntalaisten ja muualta tulleiden kesken. Pieni, reilun kymmenen oppilaan ryhmä edesauttaa myös opiskelua ja saa oppilaiden vahvuudet esiin. On täällä rauhallisempaa, ja opetus on yksilöllisempää, kuvailee Perälä opiston vapaata ja kannustavaa ilmapiiriä. Pienessä ryhmässä opettajalla on aikaa huomioida jokaisen yksilölliset tarpeet Pia Perälä on kymppiluokalla petrannut peruskoulun päättötodistuksensa alle seitsemän keskiarvon yli kahdeksaan jo välitodistuksessa. kansanopisto 12 *

24 o p i s t o i s s a t a p a h t u u Kansanopisto auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan Haapaveden Opisto on käynnistänyt kotouttamisrahaston tuella R.O.A.D. -monikulttuurisuushankkeen. Hankkeessa etsitään uusia keinoja kotouttaa kolmansista maista Suomeen muuttaneita naisia ja vuotiaita nuoria. Maahanmuuttajat toistensa tukena Kotouttamisessa käytetään vertaistukea, mentorointia ja yksilöohjausta. Hanke järjestää vertaisryhmien tapaamisia, joissa maahanmuuttajat oppivat toisiltaan, vaihtavat kokemuksia ja tutustuvat toisiinsa. Ryhmissä pureudutaan kotou- Amerikkalainen Amber on aloittanut kotoutumisen Nivalaan 24 kansanopisto 2 * 2009 tumisen ja monikulttuurisuuden haasteisiin. Mentoroinnissa maahan aiemmin muuttanut maahanmuuttaja-mentori siirtää omaa osaamistaan uudelle maahanmuuttajalle. Maahanmuuttajaa autetaan myös tekemään henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma. Suunnitelman laatimiseksi käydään läpi maahanmuuttajan tausta ja tilanne sekä sovelletaan henkilökohtaistamista. Maahanmuuttajaa tuetaan suunnitelman toteuttamisessa esimerkiksi ohjaamalla hänet sopivaan koulutukseen. Opiston tarjoama suomen kielen ja kulttuurin koulutus tukee omalta osaltaan kotoutumista. Maahanmuuttajien tavoittaminen haasteellista Hanke pyrkii tavoittamaan vuoden 2009 aikana 20 naista ja 20 nuorta maahanmuuttajaa. Mentoreita hanke sitouttaa toimintaan ensimmäisen vuoden aikana viisi. Kohderyhmien tavoittaminen on kuitenkin haasteellista. Tärkeänä apuna tässä nähdään yhteistyökumppanit, maahanmuuttajatyötä tekevät tahot ja viranomaiset. Myös tavanomaiset keinot eli lehti-ilmoitukset, Internet, media, ilmoitustaulut ja tehokkaaksi havaittu puskaradio ovat käytössä. Amerikkalainen Amber kaipaa sosiaalista verkostoa Yhdysvalloista 1,5 vuotta sitten Nivalaan muuttanut Amber Bishop-Kainu kertoo kaipaavansa sosiaalista verkostoa ympärilleen ja laajempaa palvelutarjontaa kuin mitä Nivalassa ja lähiseudulla on tarjolla. Hän toivoo monikulttuurisia kohtaamisia vaikkapa kahvilassa. Vertaistoimintaa ja mentorointia Amber pitää hyvinä ideoina. Toiminnan tulisi hänen mielestään olla säännöllistä ja kunkin maahanmuuttajan tarpeeseen vastaavaa. Tiedon hankinta on vaikeaa Amber kokee olevansa hyvin paljon suomalaisen miehensä varassa, mitä tulee tiedon hankintaan yhteiskunnasta, palveluista ja tapahtumista. Hän kritisoi sitä, että tietoa englanniksi uudesta kotikaupungista ei ole saatavilla. Ajatuksia asioiden kehittämiseksi Amberilla ja hänen miehellään Toni Kainulla riittää. Kaupungilla voisi joku henkilö ottaa tiettyinä päivinä ulkomaalaisia vastaan. Hän kertoisi kaupungin palveluista, esittelisi paikkoja ja vastaisi maahanmuuttajien kysymyksiin, he ideoivat. Maahanmuuttajille pitäisi heidän mielestään kertoa laajasti suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnan osa-alueista kuten päivähoidosta, koulujärjestelmästä, sosiaaliturvasta ja niin edelleen. Suomen kielen koulutuksessa parantamisen varaa Suurena puutteena Amber näkee jatkuvan suomen kielen koulutuksen puuttumisen. Maahanmuuttaja pitäisi saada paljon nopeammin suomen kielen kurssille kuin nyt, Amber sanoo. Pitkät tauot kurssien välissä haittaavat suomen oppimista, mikä puolestaan hidastaa työllistymistä. Kiitoksiakin suomalainen virkamieskoneista Amberilta kuitenkin saa: Kaikki kohtaamani ihmiset ovat olleet mukavia ja palvelunhaluisia. Teksti ja kuva: Päivi Moilanen, projektipäällikkö, Haapaveden Opisto

25 k e s k u s t e l u a Hyvä välivuosi vauhdittaa valmistumista ennen kuin opetusministeriössä kiiruhdetaan toteuttamaan politiikkariihen innovaatiota laittaa pääsykoekirjat piiloon huhtikuuhun saakka, kannattaisi ministeri Virkkusen lukea mitä hänen tanskalainen kollegansa Bertel Haarder totesi Politiken -lehden opiskeluliitteessä tämän vuoden alussa: Et sabbatår er godt, to er dumt og tre er torske dumt. Ministeri Haarderin kommentti perustui paitsi omaan kokemukseen hän vietti itse lukion jälkeen välivuoden Yhdysvalloissa opiskelemassa Aarhusin yliopiston tutkimukseen opiskelun ns. pullonkauloista. Siinä selvitettiin vuosina opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintojen etenemistä. Tutkimuksen tulos oli, että suoraan lukiosta opiskelemaan lähteneiden opintojen keskeyttämisen todennäköisyys oli 50 % suurempi kuin niiden, joka olivat pitäneet ns. välivuoden lukion jälkeen. Viime vuoden syksyyn mennessä oli 27 % toisen vuoden opiskelijoista keskeyttänyt opintonsa, kun yhden välivuoden pitäneillä vastaava luku oli puolet pienempi. Meillä ei tietääkseni ole vielä selvitetty korkea-asteen opintoihin valmistautumisen vaikutusta opintovalintojen ja itse opintojen onnistumiseen. Turun yliopistossa viitisen vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että yli 70 % ylioppilastutkinnon suorittaneista tytöistä olisi halunnut pitää välivuoden mm. selvittääkseen itselleen tarkemmin mitä he haluavat ryhtyä opiskelemaan. Pojistakin lähes puolet olisi halunnut valmistautua jatko-opintoihin vuoden verran. Suomalaiset abiturientit ovat siis samaa mieltä Bertel Haarderin kanssa. Tanskan opetusministeri on viettänyt lapsuutensa kansanopistoperheessä ja tietää, että kansanopistot vahvistavat yhteisöllisyyttä ja elinikäistä oppimista. Neljän suomalaisen kansanopiston viime syksynä julkaisema selvitys osoitti, että kansanopistovuosi oli auttanut nuoria löytämään itselleen sopivat jatko-opinnot (ja auttanut heitä myös pääsemään tähän opiskelupaikkaan). Näillä nuorilla oli myös välivuoden aikana kertyneitä opintoja, joista osa luetaan hyväksi korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Hyvän opiskelumotivaation lisäksi heille kertyi valmistumista nopeuttavia suoritteita. Suomessa opintojen keskeyttäminen on erityinen ongelma toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa; siellä opintonsa keskeyttäneiden määrä on edelleen noin kolmannes. Yliopistoissa ongelmana taas on opintojen pitkittyminen yhä uusien opintosuoritusten hankkimisen takia. Opintoja ei kannata keskeyttää pätkätöiden takia ja yliopistoyhteisössä on mukavampi olla kuin kortistossa. Pääministeri Vanhanen peräänkuulutti uusia innovaatioita. Kansanopisto on Suomessa jo 120 vuotta vanha elinikäisen oppimisen innovaatio. Onneksi ministeri Virkkunen on viettänyt oman välivuotensa Tanskassa ja kertonut julkisuudessakin aloittaneensa opintonsa uudelleen kansanopistossa. Hänellä ja ministeri Haarderilla on yhteistä kokemusperäistä tietoa, jota tulisi soveltaa laajemmin myös meillä nuorten opiskelumotivaation ja opiskelupolkujen vahvistamiseksi. Jyrki Ijäs pääsihteeri Suomen Kansanopistoyhdistys kansanopisto 21 *

26 k a r t a l l a r y t t y l ä s s ä Rankkojen vaiheiden kautta Raamattulinjalle Joihinkin kansanopistoihin hakeudutaan niiden tarjoaman aatteellisen tai hengellisen kasvualustan vuoksi. Ryttylässä sijaitsee Kansanlähetysopisto, jonka kaikilla linjoilla perehdytään Raamattuun. Riihikoskelainen Timo Hiltunen, 29, lähettää hartaat kiitokset yläkertaan, että on viime syksystä asti saanut nauttia hengen ravinnosta opiston Raamattulinjalla, jota voisi luonnehtia Raamatun yleistietolinjaksi. Ennen opistoon tuloaan Hiltunen oli pari vuotta työttömänä, joten koulun tarjoama mahdollisuus kuitata kurssimaksu ruokineen ja asumisineen opintosetelillä oli tervetullut. Olen oppinut paljon itsestäni, muista ja Raamatusta ja sen tarinoista. Olen saanut paljon viisautta ja uusia kavereita. Monien, rankkojenkin, vaiheiden jälkeen Hiltunen on sinut menneisyytensä kanssa, vaikka itsetunnon kanssa onkin vielä työstämistä. Hän on kuitenkin vakuuttunut, että kaikella on tarkoituksensa. Opistolla opiskelijat pitävät pareittain aamuhartauden kolmesti viikossa. Keskiviikkoisin nautitaan ehtoollista. Hiltuseen on purrut parhaiten perinteinen opettajajohtoinen opetus, vaikka opetusmenetelminä on myös ryhmätöitä, vierailijoita ja vierailukäyntejä. Hiltusen tärkeä oivallus onkin, että hän tarvitsee ohjausta maallisessa elämässään. Koulun jälkeen voisin tehdä hengellistä työtä. Tai puutarha-alan hommia, mutta niihin pitäisi saada ohjausta, Hiltunen pohtii. Hän ei kuitenkaan murehdi huomisesta vaan jättää sen Herran haltuun. Jeremiasta lainatakseni Jeesus antaa tulevaisuuden ja toivon (Jer. 29:11), kun häneen luotamme ja rukoilemme, Hiltunen kiteyttää yhden elämänohjeistaan. Teksti: Tiina Lappalainen Kuva: Elina Virtanen Se pieni ero Hiltusen koulutusura on ollut rosoinen, vaikka hän saikin suoritettua puutarhurin tutkinnon erityisammattioppilaitoksessa muutama vuosi sitten. Erityisammattioppilaitoksessa ihminen huomioidaan sellaisena kuin hän on ja erityisopettajat huolehtivat yksilöllisestä opetuksesta. Itse olen ADHD-tapaus eli minun on vaikea keskittyä. Saatan esimerkiksi jumittua johonkin sanaan ja pudota kärryiltä, Hiltunen selittää tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötään. Alan töitä ei valmistumisen jälkeen löytynyt. Ennen puutarhurikoulua Hiltunen poikkesi kalakoulussa ja maaseutuoppilaitoksessa, mutta opinnot eivät johtaneet tulokseen. Välillä tuli livettyä kaidalta polulta ja ahdingossa ajauduttua jopa itsemurhan partaalle. Kristillinen kasvatus kuitenkin kannatteli, ja lopulta Hiltunen tuli uskoon. Raamattukoulusta hän kuuli hiljattain ja päätti hakeutua oppiin. Tarvittiin vielä kahden uskovaisen suositus, että mies on kiinnostunut uskonasioista. Hengen ravinto ruokkii Vaikka tämä koulutus ei olekaan ammattiin johtavaa, niin tämä on minulle hengellisesti tärkeää, Hiltunen kertoo, Opintosetelirahoituksen avulla useat kansanopistot pystyvät tarjoamaan joko alennusta opintomaksuihin tai kokonaan maksuttomia opintoja. Opetusministeriön myöntämä opintosetelityyppinen avustus mahdollistaa opintomaksujen alennukset määrätyille opiskelijaryhmille. Näitä kohderyhmiä ovat maahanmuuttajat, työttömät sekä henkilöt, joilla on alhainen pohjakoulutus tai jotka kokevat oppimisvaikeuksia. Avustuksen hakuvaiheessa opisto kohdistaa avustuksen jollekin näistä ryhmistä. Kysy tarkemmin Suomen Kansanopistoyhdistyksestä tai osoitteesta 26 kansanopisto 2 * 2009

27 Tämän lukuvuoden Alexander Chipov opiskelee englantia vaihto-oppilaana Eastbournessa. Rauskissa on aikaa ajatella Kuudessa kansanopistossa on ylioppilastutkintoaineiden suoritusmahdollisuus. Lukioopetuksessa voi suorittaa lukion päästötodistuksen tai osia siitä sekä osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Lukiokoulutusta järjestävät kansanopistot ovat: Itä- Hämeen opisto, Karkun evankelinen opisto, Oriveden Opisto, Otavan Opisto, Portaanpään kristillinen opisto ja Raudaskylän Kristillinen Opisto. Lisätietoja: k a r t a l l a y l i v i e s k a s s a Harva ehkä tietää, että joissakin kansanopistoissa voi suorittaa myös lukio-opintoja. Venäläissyntyinen Alexander Chipov, 18, opiskelee Raudaskylän Kristillisen Opiston, tuttavallisemmin Rauskin, lukiolinjalla. Tämän lukuvuoden kaveri tosin on vaihto-oppilaana Eastbournessa Englannissa petraamassa englannin kieltään. Ensi syksynä Chipov palaa Ylivieskaan Raudaskylän lukioon. Vaihto-oppilaaksi päätin lähteä jo, kun olin yläasteella, koska englanti tuotti minulle suuria ongelmia, Chipov perustelee vaihtovuottaan sähköpostitse Etelä-Englannista, Päätavoitteeni vaihtooppilasvuotena on oppia englannin kieli, saada uusia ystäviä, tulla itsenäisemmäksi ja nähdä Englantia, koska en ole käynyt täällä ennen. Paremman elämän toivossa Venäjältä Suomeen Chipov oli 8-vuotias, kun hänen perheensä muutti Haapajärvelle köyhästä Belomorskin kaupungista Pohjois-Venäjältä. Chipovin mummo oli Haukiputaalta kotoisin, joten muutoin venäläisestä perheestä muutto Suomeen tuntui luontevalta. En osannut suomea ollenkaan, niinpä ensimmäinen vuosi koulussa oli tosi vaikea. Onneksi opin suomen kielen reilussa vuodessa, koska äitini ja mummoni kävivät kanssani koulussa ja sain myös tukiopetusta, Chipov kertoo alkuajoista Suomessa. Maahanmuuttaja sai myös kokea koulukiusaamista ala- ja yläasteella, eikä koulumenestyksessä ollut hurraamista. Menin kymppiluokalle, koska katsottiin vanhempien kanssa, että en mitenkään pärjäisi lukiossa, jos olisin mennyt sinne suoraan yläasteen jälkeen, Chipov kertoo, miten alunperin päätyi Raudaskylän Kristilliseen Opistoon. Nuorukaisen tavoitteena oli nostaa päättötodistuksen keskiarvoa ja kerrata kaikki tärkeimmät asiat jokaisesta aineesta ennen lukioon menoa. Onneksi Rauskissa on niin hyvät opettajat, että pääsin helposti tavoitteeseeni, ja todistuksen keskiarvo nousi, Chipov sanoo. Kymppiluokka innosti jatkamaan Rauskissa Päädyin lukiolinjalle, koska tykkäsin kymppiluokasta niin paljon ja Rauskin opistosta muutenkin, kertoo Chipov opiskelusta Rauskissa, Ruoka on hyvää. Tunnit ovat hyvin organisoituja eikä koulunkäynti ole rankkaa. Opiston johtoajatus Aikaa ajatella toteutuu opintojen minimivaatimuksissa: opiston lukiossa pitää suorittaa vähintään 44 kurssia, jos on yli 18-vuotias, ja vähintään 48 kurssia, jos on alle 18-vuotias. Haapajärven lukiossa pitäisi suorittaa vähintään 75 kurssia. Tämä oli yksi tekijä, miksi jäin Rauskin lukioon, Chipov vertailee. Chipov on asunut opistolla jo kymppiluokasta lähtien. Meillä on hyvät säännöt, esimerkiksi hiljaisuus tulee kello 21.30, joten pystyy hyvin keskittymään, kun tekee läksyjä, hän kiittelee kuria runsaiden vapaa-ajan harrastusten lisäksi. Opistolla voi esimerkiksi mennä kuntosalille, pelata biljardia tai jalkapalloa, käyttää tietokoneita tietokoneluokassa, ja illalla voi pelata korttia aulassa. Tavoitteellisella nuorukaisella on lähitulevaisuus selvillä: valkolakki päähän vuonna Aion kirjoittaa ainakin suomen, englannin, ruotsin ja venäjän. Lukion jälkeen haluan opiskella, ehkä jossain korkeakoulussa Jyväskylässä, sillä se on lempikaupunkini Suomessa. Chipov haluaa laittaa terveisiä opinahjoonsa: Terveisiä Raudaskylän lukioon opettajalleni Sari Ahola-Korvelle sekä muille opettajille ja luokkakavereilleni. Raudaskylän Kristillinen Opisto on loistava paikka! En kadu yhtään, että kävin kymppiluokan ja suoritan lukion Raudaskylässä. Teksti: Tiina Lappalainen Kuva: Alexander Chipovin kotiarkisto kansanopisto 21 *

28 LitM Muti Ikosen tutkimus kansanopistojen liikunnan- ja terveyskasvatuksen opetuksesta opettajien ja rehtoreiden näkökulmasta tarkasteltuna vuosina valmistui kesällä Tutkimus on hyväksytty pro gradu-tutkielmana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksella. Ikosen mukaan opetussuunnitelmatyötä ja keskinäistä yhteistyötä voisi kehittää nykyistä enemmän. Missä menee kansanopistojen liikunta- ja terveyskasvatus Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kansanopistojen liikunnan- ja terveyskasvatuksen opetuksen tuntimäärät, sisältöalueet, arvostus sekä opetusta tukevat ja vaikeuttavat tekijät. Aineisto perustui kyselylomakkeisiin sekä kansanopistoilta saatuihin opetussuunnitelmiin. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen kaikki kansanopistot, joille suunnattiin kaksivaiheinen kysely vuosina ja Kyselyyn vastasi yhteensä 33 opettajaa, joista liikuntaa ja/tai terveyskasvatusta opetti 23 ja terveyskasvatusta opetti 10. Kansanopistojen liikunnan ja terveysalan koulutusta antavia linjoja on 27 opistossa. Pedagogisen vapauden periaate toteutuu edelleen Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kansanopistojen pedagogiikka perustuu opistojen historiasta kumpuavaan pedagogisen vapauden periaatteeseen, jonka seurauksena opetussuunnitelmien kuvaukset, niiden toteutukset, sisällöt, arviointi ja kehittäminen toteutuvat monin eri tavoin opisto- ja opettajakohtaisesti myös liikunnan- ja terveyskasvatuksen opetuksen osalta. Liikunnan- ja terveyskasvatuksen opetuksen määrä ja arvostus näyttivät nousseen tutkimusaikana jonkin verran. Opetukselle on tyypillistä internaattimuotoisuus ja oppimisympäristön kokonaisvaltaisuus. Opetustyölle ei ole olemassa valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Arvopohjalla on merkitystä Tutkimuksen perusteella kansanopistojen arvopohja näyttää säätelevän niiden asennoitumista liikunnan- ja terveyskasvatuksen opetukseen ja sen merkitykseen ja tulevaisuuteen. Kristilliset opistot korostavat elämäntapojen sekä henkisen ja fyysisen vireyden merkitystä liikunnan- ja terveyskasvatuksen opetuksen tehtävänä muita hieman enemmän. Yhteiskunnalliset opistot näyttävät kytkevän liikunnan- ja terveyskasvatuksen opetuksen osaksi laajempaa yhteiskunnallista toimintaa. Sitoutumattomat, grundtvigilaiset opistot edustavat neutraalimpaa kantaa korostaen erityisesti hyvinvointiaspektia liikunnan ja terveyskasvatuksen tehtävänä. Opiskelijat arvostavat liikuntaa Opettajien näkökulman mukaan erityisesti opiskelijat arvostivat liikunnanopetusta. Opettajat totesivat liikuntatilojen ja -välineiden olevan merkittävä tekijä sekä opetusta tukevana että monien opistojen kohdalla estävänä tekijänä. Liikunnan- ja terveyskasvatuksen opettajat olivat pääosin opetus- ja kasvatusalan, terveydenhoitoalan ja liikunta-alan koulutuksen saaneita henkilöitä. Opettajista puolet vakituisia Liikunnanopettajista noin puolet oli vakituisina opettajina ja muut joko tuntiopettajina tai määräaikaisesti palkattuina. Liikunnanopettajien määrä näyttää pienentyneen ja vastaavasti terveydenhoito- sekä opetus- ja kasvatusalan koulutustaustan omaavien opettajien määrä lisääntyneen 2000-luvulla. 28 kansanopisto 2 * 2009

29 Tämä näyttää viittaavan siihen, että kansanopistoissa liikunnanopetus on pieni osa koko opetuskokonaisuutta. Siitä huolimatta liikunnanopettajat kokevat omaa työtään kohtaan arvostusta eri henkilöstöryhmien keskuudessa. Yhteistyölle ja täydennyskoulutukselle on tarvetta Kansanopistojen liikunnanopetuksen keskeisin merkitys on opiskelijan sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamisessa ja sosiaalisten taitojen tuottamisessa. Liikunta nähdään laaja-alaisena virkistyksenä ja harrastuneisuutena, jolla on yksilön kannalta muita kuin lajikohtaisesti orientoituneita ja urheiluvalmennuksellisia tehtäviä Kansanopistoissa työskentelee korkeasti koulutettu henkilöstö, jonka kokemus ja asiantuntemus voi tuottaa paljon uutta tietoa akateemiselle tutkimukselle. Mielestäni kansanopistojen liikunnan- ja terveyskasvatuksen opettajien täydennyskoulutukselle avautuu haasteita erityisesti opetussuunnitelmatyön ja keskinäisen yhteistyön kehittämisessä. Eri puolilla sijaitsevien pienehköjen opistoyksiköiden liikunnan- ja terveyskasvatuksen opetuksen kehittämiselle voisi olla hyvä kehittää yhteistä opetussuunnitelmatyötä ja vahvistaa samalla keskinäistä verkottumista esimerkiksi täydennyskoulutuksen avulla. Jatkotutkimuksen tarve on täten ilmeinen kansanopistojen liikunnan- ja terveyskasvatuksen opetuksen opetussuunnitelmatyön, oppimateriaalien ja opetusmenetelmien osalta. Kiristyvän kilpailun ja vähentyvien opiskelijamäärien vuoksi opistojen tulisi mielestäni panostaa erityisesti yhteistyöhön ja uusiin innovaatioihin myös liikunnan- ja terveyskasvatuksen opetuksen alueella, jotta kansanopistojen laadukas ja moni-ilmeinen toiminta voitaisiin taata myös tuleviksi vuosikymmeniksi. Tutkielma on luettavissa verkossa osoitteessa: fi:jyu Teksti: Muti Ikonen, terveysliikunnan linjan johtaja, Alkio-opisto Kuva: Jani-Pekka Thitz; Alkioopiston journalismin linjan opiskelija Alkio-opiston terveysliikunnan linjan opiskelijoita kevätlukukaudella kansanopisto 2 *

30 KUVA: SAKARI NIEMI Baltic School Baltic School, BS, is a methodical education center, established by professional pedagogues who graduated from The University of Gertzen. In the years of the school s existence, it has collected incalculable and priceless experience in offering education-related services. Throughout the years, BS has formed warm working relationships with the following Finnish methodical centers: Borga Folkakademi, Västra Nylands folkhögskola, Raseborg-opisto. Borgå Folkakademi very old Swedish college situated in Finland in the heart of the historic, central part of the town of Porvoo. Västra Nylands folkhögskola, drowning in a sea of green forests of the city of Karjaa, or Karis in Swedish, is located on the beach of a magnificently beautiful river. The school s partners are: The Swedish School of Economy and The Academic University of Turku. Raseborg-opisto a college that is a part of the Trade Union system, it is positioned 75 km from the Finnish Capital Helsinki and 7 km from the center of the city of Karis, on the bank of a beautiful 30 kansanopisto 12 * 2009 lake with crystal clear water, surrounded by forests of pine trees. Baltic School s main focus lies in the professional organization and conduction of linguistic, sport and cultural programs, developed specifically for Baltic School by professional pedagogues, for students and upper- and lower-grade schoolchildren, on the territory of Finnish colleges. In Baltic School, you will receive the whole specter of services in the spheres of education, sport, tourism and active recreational activities in the form of skiing, snowboarding, table tennis, swimming, scooters and much more on the territory of Finland. Learning a foreign language is not only incredibly interesting, but is also extremely necessary in today s world and time. For teaching English in our camps, we invite only qualified pedagogues from the U.S.A, Great Britain and many other English-speaking countries. We are all located in the Baltic Region and, because of that, many people believe that our countries and its people should communicate and work together, to teach each other our history, culture and interests. The nature, ecology, environment, and the close geographical position of our Northern neighbor makes the journey to Finland a short and non-exhausting experience, the stay- comfortable and beneficial to your child s health. These are the main reasons why many parents choose to send their children to Finland. The undeniable advantages of Scandinavian countries lie in the safety and comfort of its guests. This was the deciding factor in choosing partners for Baltic School. The fantastic equipment in Finnish colleges allows our pedagogues to create truly comfortable and engaging sport-educational programs. Utilizing the greatest treasure of Suomi her beautiful environment and clear waters, Baltic School tries to create the means for its guests to rest comfortably and with purpose, all while reaping the healthy benefits of Finland and enjoying intellectual growth. Further information: Jari Valtari, jari.valtari@jhl.fi

31 ENSI LUKUVUODEN OPINTOLINJAT LÄÄKETIEDE OIKEUSTIEDE PSYKOLOGIA ENGLANNIN KIELI KASVATUSTIEDE ERITYISPEDAGOGIIKKA TEATTERITAIDE SHOWTANSSIN OHJAUS RYTMIMUSIIKKI FRIA FINSKA POHJANMAAN KIRJOITTAJAKOULU YLIOPISTO-OPINTOJEN VÄYLÄ KANSANMUSIIKKI (Ala-Könni-opisto, Kaustinen) TUTKINTOTAVOITTEISET YLIOPISTO-OPINNOT Haku mennessä. Hakulomakkeen löydät netistä! Etelä-Pohjanmaan Opisto Opistontie 111, Ilmajoki, (06) VALMIUKSIA JATKO-OPINTOIHIN Henkilökohtainen avustaja/ Omaishoitajalinja Kasvatus- ja psykologisten aineiden linja Käsityön erityistekniikoiden linja Liikuntalinja Liikuntalinja jääkiekkopainotuksella VUODESSA AMMATTIIN Koulunkäyntiavustaja Perhepäivähoitaja Lisätiedot: p. (014) , Kokkolantie 12, KARSTULA

32 k a n s a n o p i s t o - l e h t i Oma tausta Olen 53-vuotias kasvatustieteen maisteri. Ihan ensimmäiseltä koulutukseltani olen luokanopettaja. Työurani ensimmäiset 15 vuotta olin opetustehtävissä peruskoulussa ja vähän lukiossakin. Hiukan yli 10 vuotta touhusin sitten sivistysjohtajana Karstulan kunnassa, ja hoitelin samalla myös kansalaisopiston rehtorin tehtävät siirryin Oriveden Opiston rehtoriksi, jossa tehtävässä viihdyn erinomaisesti. Harrastan kestävyysjuoksua ja näytelmien kirjoittamista. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta, jotka jo kukin asustavat tahoillaan. Joskus vietän vapaa-aikaani kahden lapsenlapseni kanssa. Millaisena näet Kansanopisto -lehden merkityksen sekä lukijalle että kentälle? Lehden tarkoitus on toimia linkkinä kansanopistotyössä mukana olevien välillä. Se toimii myös merkittävänä tiedotuskanavana yhdistyksen ja sen jäsenten välillä. Lehden tehtävänä olisi myös pureutua ajankohtaisiin koulutuspoliittisiin ja 32 kansanopisto 2 * 2009 Kansanopisto-lehden toimitusneuvoston uutena jäsenenä aloitti vuoden alussa Oriveden Opiston rehtori Hannu Patamaa, jonka mietteitä lehden merkityksestä toimitus kuulosteli. Kuva: Joonas Kruus Keskustelun herättäminen ja tulevaisuuteen katsominen tärkeitä pedagogisiin kysymyksiin. Mutta reaaliaikainen reagointi menee kyllä nykyisin tällaisen harvoin ilmestyvän median ohi. Miten haluaisit vaikuttaa lehden kehittämiseen? Pitäisi miettiä, onko tarpeen julkaista painettua lehteä ja kuinka usein. Meillä ainakin lehden lukijamäärä on laskenut eikä sen koeta olevan kovin lähellä. Nettiversio saattaisi olla hyvä vaihtoehto. Painettu lehti voisi olla jonkinlainen keskustelun avaaja ja visioiden foorumi ehkäpä siinä voisi olla hiukan teoriaakin. Keskustelu, toiminnan ohjaaminen ja ajankohtaisten asioiden käsittely kävisivät hyvin päinsä netissä. Tässä taas katsoisin, että vapaan sivistystyön yhteisenä nettilehtenä voisi mainiosti olla sivistys. net. En pitäisi lainkaan huonona asiana myöskään vapaan sivistystyön yhteistä asiantuntijalehteä. Mihin ja keihin haluaisit Kansanopisto-lehdellä vaikuttaa? Ensisijaisesti pitäisi vaikuttaa omaan kenttään. Keskustelun herättäminen ja tulevaisuuteen katsominen ovat tällä hetkellä erittäin tärkeitä tehtäviä. Omien toimintatapojen kriittinen tarkastelu ja avoimuus uusille ideoille varmasti veisivät kansanopistoliikettä eteenpäin. Minun on vaikea nähdä Kansanopistolehteä minkäänlaisena yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kyllä se vaikutus tulee sitten sitä kautta, että opistot uudistavat ja kehittävät toimintaansa, mikä sitten näkyy ja kuuluu kauas. Millaisena näet vapaan sivistystyön tulevaisuuden? Vapaalla sivistystyöllä kaiken kaikkiaan on erittäin hyvä tilaisuus nostaa profiiliaan. Pitäisi puhua nimenomaan ihmisten hyvinvoinnin lisäämisestä. Taitaa olla niin, että yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy on tällä hetkellä mielenterveysongelmat. Kun ihminen saa kehittää itseään omista lähtökohdistaan, lisää se aina henkistä hyvinvointia. Tätä kautta vapaa sivistystyö vaikuttaa siis myös työelämään. Kyllähän ihminen toki jaksaa tehdä töitäkin paremmin silloin, kun on tasapainossa itsensä kanssa. Kansanopisto-opiskelulle tilanne taas on mitä otollisin. Meidän pitäisi vaan itse osata tarttua haasteisiin. Maan hallitus on julkilausunut halunsa saada nuoret korkeakouluopintoihin nykyistä nopeammin. Eikö valituksi tulemiseen vaikuttaisikin positiivisemmin se, että opiskelee vuoden ennen pääsykoetta kansanopistossa kuin, että tekee jotain hanttihommia alalla, jolle ei aio kouluttautua? Hyvin sujunut kansanopistovuosi antaa myös hyviä eväitä korkeakouluopintoihin. Vuorotteluvapaita pitävien ja elämänsä suuntaa pohtivien ihmisten kannattaisi tulla kansanopistoon löytämään itsestään uusia puolia. Itsensä kehittäminen mahdollistaa myös terveemmät eläkepäivät. Toden totta vapaalla sivistystyöllä on työsarkaa, mutta tarvitsisimme myös äänekkäitä puolestapuhujia ja eri työmuotojen yhteenliittymisiä.

33 i n m e m or i am rehtori eero rautavirta Suomen Kansanopistoyhdistyksen kunniajäsen, Keski-Suomen Opiston pitkäaikainen rehtori Eero Rautavirta kuoli maanantaina 2. maaliskuuta Äänekoskella 85-vuotiaana. Lammilla syntynyt Eero Rautavirta valmistui nuorisonohjaajaksi Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta vuonna 1948 ja valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna Hän toimi Keski-Suomen Opiston rehtorina vuosina Ennen rehtoriksi tuloaan hän oli vuoden opettajana Alkio-opistolla, Perniössä sekä sen jälkeen Keski-Suomen Opistolla kaksi vuotta opettajana ja apulaisjohtajana. Rautavirta oli kehittämässä muun muassa kodinhoitajakoulutusta, jota annettiin kansanopistoissa 1950-luvun alusta 1980-luvun lopulle asti. Tämän alan koulutus siirtyi sittemmin sosiaalialan oppilaitoksiin. Rautavirta oli myös keskeisesti mukana siinä työssä, jolla nuorisotyökoulutus tuli kansanopistoihin 1970-luvun alussa. Rehtori Eero Rautavirta edusti sitä 1950-luvulla työnsä aloittanutta johtajapolvea, joka oli hyvin perehtynyt aikaisempien sukupolvien kansanopistotyöhön. Rautavirran elinaikana suomalainen yhteiskunta muuttui merkittävästi, samoin kansanopisto. Tuskin minään aikana muutokset ovat olleet niin suuria kuin tuolloin. Rautavirta ja hänen aikalaisensa pystyivät kuitenkin kaiken muutoksen keskellä siirtämään aina viime vuosisadan alkuun periytyvän kansanopistotradition meille nuoremmille. Rehtori Eero Rautavirralla oli lukuisa määrä paikallisia, maakunnallisia ja valtakunnallisia luottamustehtäviä. Suomen Kansanopistoyhdistyksen hallituksen jäsen hän oli vuosina Hannu Salvi puheenjohtaja Suomen Kansanopistoyhdistys kansanopisto 2 *

34 r e s u m é Resumé 2/2009 I det här numret av tidningen låter vi studerande från olika håll i Finland komma till tals och därför är också temat Kom på kartan. Vi har samlat berättelser från en tiondeklassare, gymnasist, ett blivande skolgångsbiträde, en blivande ungdoms- och fritidsledare, en musikstuderande, en teaterelev samt från en som studerar med hjälp av studiesedel. Chefredaktören påpekar att det blivit allt svårare att orientera sig i samhället, inom utbildningen och i arbetslivet. De fasta punkterna är allt färre och det verkar som om en del av fyrarna har stängts av till följd av sparåtgärderna. I det individcentrerade tänkandet börjar solidariteten både mot arbetsgivaren och mot den anställda vara en försvinnande folktradition. Han fortsätter: Den ekonomiska nedgången återspeglas även i vuxenutbildningens resurser. I statens tilläggsbudget ströks satsningarna på invandrarnas språkutbildning, läroanstalternas investeringsbidrag samt finansieringen med studiesedel. Också på annat håll finns det klara indikationer på att den offentliga sektorn igen reagerar i motsats till vad den keynesianska ekonomiska teorin rekommenderar, dvs. skär ner sin egen konsumtion, eftersom inkomsterna minskar. Chefredaktören avslutar med att konstatera: Man ska dock inte glömma bort att utbildningen spelar en viktig roll både när det gäller den sociala jämlikheten och kohesionen. Man ska alltså inte offra den grundläggande utbildningen och utbildningsbehoven hos samhällets mindre bemedlade på precisionsutbildningens och spetsforskningens altare. Rektorn för Lahden kansanopisto Ville Marjomäki tar en titt på det fria bildningsarbetets utvecklingsprogram som enligt honom verkar mycket lovande, speciellt för folkhögskolornas del. Han menar att de förslag som direkt berör folkhögskolorna kan buntas ihop till tre delar: (1) reformering av folkhögskolornas finansieringssystem, (2) skolnätverkets strukturreform och (3)landsomfattande reformer som tangerar det fria bildningsarbetet och vuxenutbildningen i sin helhet. Han påminner om att den fråga som gett folkhögskolefältet mest farhågor är strukturreformen med minskat antal folkhögskolor som mål. Han fortsätter: Min uppfattning är att folkhögskolerörelsen kan bemöta den framkastade utmaningen genom ett nätverksbildande samarbete som på riktigt genererar differentierade gemensamma undervisningsprogram inom folkhögskolefältet och i samarbete med andra aktörer inom vuxenutbildningen och dito utvecklingsprojekt samt projekt som genomförs med medborgarsamhällets olika aktörer. Ville Marjomäki efterlyser också insatser att bredda ut vuxenutbildningsstödet till studierna inom det fria bildningsarbetet. Förslaget har redan tidigare godkänts av riksdagen men av någon anledning har man inte velat sätta det i verket. Artikelförfattaren skriver: Det är rent hyckleri att utgå från att förvärvsarbetande vuxna med familj deltar i utbildningen på dessa linjer utan studiesocialt stöd. Om det vore möjligt, skulle det vara logiskt att helt avskaffa vuxenutbildningsstödet. Det torde dock inte ske. Generalsekreteraren för Folkhögskolföreningen Jyrki Ijäs påminner om att ett bra sabbatsår bidrar till att man snabbare blir klar med studierna. Han beskriver en dansk studie som visar att sannolikheten för avbrutna studier hos de studerande som påbörjat sina studier direkt efter gymnasiet var 50 % större än hos dem som hade haft ett så kallat sabbatsår efter gymnasiet. Till slut skriver han: Till all lycka har minister Virkkunen tillbringat sitt sabbatsår i Danmark och berättat också i offentligheten hur hon återupptog sina studier på folkhögskolan. Hon och minister Haarder har en gemensam empirisk kunskapsbas som i större grad bör tas till vara för att stärka de ungas studiemotivation och studievägar här i Finland. Översättning: Juha Auvinen

35 Kuukauden ruokaohje Työväen Akatemia on yleissivistävää ja Avoimen yliopiston opintoja tarjoava kansanopisto Kauniaisissa, Helsingin kupeessa. Samalla kampuksella toimii myös Humanistisen ammattikorkeakoulun Kauniaisten yksikkö. Keittiön asiakkaita ovat kansanopiston ja Humakin opiskelijat sekä tilaus-, kurssi- ja juhlapalvelun asiakkaat. Keittiön haasteena on tarjota monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa erilaisille asiakkaille saman lounashetken aikana. Suosituimpiin ruokiin kuuluvat kalaruoat ja lisääntyvässä määrin kasvisruoat. Tässä ohje kala- ja kasvisruoasta. TUOREJUUSTO-PIPARJUURILOHI 100 annosta 22 kg kirjolohifileetä 0,040 kg sitrusmaustetta tai sitr. pippurisekoitusta 2 kg ruohosipulituorejuustoa 1 kg maustamatonta tuorejuustoa 2,2 l ruokakermaa 0,0140 kg piparjuuriraastetta Koristelu: rosépippuri ja ruohosipuli Leikkaa lohi annospaloiksi ja lado palat GN-vuokaan. mausta kalat sitrusmausteella. Sekoita tuorejuustot, kerma ja piparjuuri keskenään. levitä tahna kalojen päälle. Paista 175 C:ssa uunissa min. Koristele ennen tarjoilua. Tarjoillaan esim. perunamuusin ja lämpimien vihannesten kera. TOFULASAGNE 4 annosta Lasagnelevyjä Tofutäyte: 270 g maustamatonta tofua 1 sipuli 1 rkl ruokaöljyä 1 purkki tomaattimurskaa 1 purkki tomaattisosetta 0,5 dl soijaa 1 valko sip.kynsi basilikaa, oreganoa Valkokastike: 300 g pehmeää tofua 0,5 dl punaviinietikkaa 1 dl vettä 0,5 tl mustapippuria 1 tl suolaa Kuullota pilkottu sipuli öljyssä pannussa. Lisää murennettu tofu, puristettu valkosipuli sekä loput ainekset. Sekoita kastikkeen ainekset tehosekoittimessa. Asettele uunivuokaan kerroksittain lasangnelevyjä, tofutäytettä ja valkokastiketta. Jätä päällimmäiseksi kerrokseksi valkokastiketta. Paista 200 C uunissa 40 min. kansanopisto 2 * Kevätterveisin Työväen Akatemian keittiö

36 X Itella Oyj.a334 Ja tästä eteenpäin H EO Kirstinkatu Helsinki Puh Fax