lisäksi mahdollista suorittaa ylimääräisenä kokeena ruotsin tai suomen kielen koe.

Transkriptio

1 1 KOKEEN TARKOITUS Ylioppilastutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe. (18 [L 766/2004]) Tämän kokeen nimi on äidinkielen koe. Koe järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. (11 ) Äidinkielen kokeen tehtävät laaditaan niiden kurssien oppimäärien mukaan, joista lukiolain (629/1998) 10 :n 1 momentin nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon (valtioneuvoston asetus 955/2002) mukaisina pakollisina kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseina. (13 ) Opiskelijalla on oikeus osallistua äidinkielen kokeeseen, kun hän ennen kokeeseen osallistumista on opiskellut vähintään lukion tuntijakopäätöksessä määrätyt oppiaineen pakolliset kurssit. (7 ) Äidinkielen kokeessa tutkitaan, miten kokelas on saavuttanut lukion tavoitteiden mukaisen äidinkielen taidon, erityisesti kirjallisen ilmaisun taidon, kyvyn ymmärtää ja tulkita lukemaansa sekä kypsyyden niihin opintoihin, joihin ylioppilastutkinto on edellytyksenä. Äidinkielen koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman perusteella. Ylioppilastutkintolautakunta päättää kunakin tutkintokertana arvosanojen pisterajat. Jos kokelas jättää saapumatta jompaankumpaan äidinkielen kokeen koetilaisuuteen, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Kokelaan on koetta uusiessaan suoritettava kokeen molemmat osat uudelleen. Saamen kielessä järjestetään pelkkä esseekoe. Koe järjestetään omana koepäivänään. Jos kokelas suorittaa äidinkielen kokeensa saamen kielessä, hän voi toisen kotimaisen kielen kokeena suorittaa suomen tai ruotsin kielen kokeen. Toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta hän voi suorittaa myös äidinkielen kokeen joko suomen tai ruotsin kielessä. (11 ) Edellä mainituista valinnoista riippuen kokelaan on lisäksi mahdollista suorittaa ylimääräisenä kokeena ruotsin tai suomen kielen koe. Kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, voi äidinkielen kokeen sijasta suorittaa muun kokeen suomen tai ruotsin kielessä. (11 ) Tämän kokeen nimi on suomi/ruotsi toisena kielenä -koe. Koe suoritetaan äidinkielen esseekokeen koepäivänä. Jos vieraskielinen kokelas on osallistunut äidinkielen kokeeseen mutta tullut siinä hylätyksi, hän saa halutessaan uusia hylätyn pakollisen kokeen osallistumalla suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeeseen. Kokelas voi toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta suorittaa äidinkielen kokeen tässä kielessä. (11 ) Hyväksytyn äidinkielen kokeen saa uusia yhden kerran. (16 ) 1

2 2 YLEISIÄ OHJEITA 2.1 Koepaperit Kummassakin äidinkielen osakokeessa käytetään riittävän hyvälaatuista paperia, jossa on 9 tai 10 millimetrin ruudutus ja kohtuullinen marginaali. Sille kirjoitetaan joka riville. Koepapereissa tulee olla koulun numero ja nimi painettuna tai leimattuna, kokelaan numero ja nimikirjoitus sekä nimen selvennös. 2.2 Välineet Arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset jätetään selvästi ja siististi kirjoitettuina. Tekstitaidon kokeessa käytetään lyijykynää, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa (esim. HB tai nro 2). Esseekokeessa on puhtaaksikirjoituksessa käytettävä muste- tai kuulakynää. 2.3 Ulkoasu Ulkoasun ansiona pidetään selvää käsialaa ja ylipäätään seikkoja, jotka parantavat luettavuutta ja osoittavat kirjoituksen viimeistelyn taitoa. Puutteita ovat esimerkiksi vajaat rivit ja sekavuus kappalejaossa, ison ja pienen kirjaimen tai eri kirjainten huono erottuvuus tai epäselvyys sanojen yhteen ja erikseen kirjoittamisessa. Hallittu paperitilan käyttö kuvastaa tottumusta kirjalliseen ilmaisuun. 2.4 Kieli Koesuorituksen on oltava kirjoitettua yleiskieltä. Arvioinnissa otetaan huomioon tyylin ansiot. Tahattomat murteellisuudet ja puhekielisyydet katsotaan heikkouksiksi. Ansiokas teksti on virkerakenteiltaan joustavaa, ja se osoittaa oikeinkirjoituksen ja kirjallisen esityksen vaatimien merkintätapojen hallintaa. Se on sidosteista, ja esimerkiksi viittaukset ovat täsmällisiä ja viittaussuhteita osoittavat sanat asianmukaisia. Koesuoritukselle ovat ansioksi täsmällinen ja rikas, aiheen asiantuntemusta kuvastava sanasto ja osuva sananvalinta. Sanantoistoa vältetään pronominein ja vaihtoehtoisin ilmaisutavoin. Toisto ei kuitenkaan ole pahasta, jos se palvelee täsmällisyyden ja painottamisen pyrkimystä. Ansioksi katsotaan myös sujuvien ja vaihtelevien, suomen kielelle ominaisten ilmaisutapojen käyttö sekä tarpeettomien fraasien ja kankeiden tai raskaiden ilmausten välttäminen. 2

3 3 TEKSTITAIDON KOE Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa ja kielellistä ilmaisukykyä. Tekstitaidolla tarkoitetaan kokelaan taitoa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista. Siihen kuuluu myös taito tehdä havaintoja tekstin ilmaisukeinoista ja soveltaa taitojaan sekä tekstin vastaanottamiseen että tuottamiseen. Tekstitaidon koe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan A4-kokoinen, enintään kahdeksansivuinen vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä esimerkiksi artikkeleita, uutisia, mielipidekirjoituksia, katkelmia tietoteoksista ja kaunokirjallisia tekstejä. Aineisto voi koostua myös pelkästään asiatekstimateriaalista tai pelkästään kaunokirjallisesta materiaalista. Aineistona voi olla yksi laajahko teksti, 2 4 lyhyehköä tekstiä tai suppea valikoima aivan lyhyitä toisiinsa liittyviä tekstejä. Tekstit voivat olla itsenäisiä kokonaisuuksia tai katkelmia laajemmasta teoksesta. Tehtäviä on viisi, ja kokelas saa tehdä niistä enintään kolme. Tehtävät liittyvät pohjatekstin tai -tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä niiden välisiin suhteisiin. Tehtävänä voi myös olla tiettyyn tarkoitukseen tähtäävän, aineistoon pohjaavan lyhyehkön kirjoituksen laatiminen. Kokelas voidaan ohjata esimerkiksi kommentoimaan tai tiivistämään pohjatekstiä. Arvostelussa kiinnitetään huomiota sekä vastausten asiasisältöön että ilmaisuun. Kunkin vastauksen sopiva pituus on 1 2 konseptisivua. Vastaukset voidaan kirjoittaa samalle konseptiarkille. Uusi vastaus on aloitettava aina uudelta sivulta. Vastaukset jätetään arvosteltaviksi selvästi ja siististi kirjoitettuina. Erillistä puhtaaksikirjoitusta muste- tai kuulakynällä ei tarvita. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilaisuudessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. 3.1 Arvosteluperusteet Koesuorituksia arvioitaessa otetaan huomioon äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen tavoitteet. Kaikki kolme vastaustekstiä arvostellaan erikseen lähtökohtana kokelaan valitsema tehtävä ja tehtävänannon noudattaminen. Kokelaan on käsiteltävä aineistoa tehtävänannon määräämällä tavalla. Hänen on annettava kullekin vastaustekstille otsikko ja merkittävä sen eteen tehtävän numero. Aineistoa ei tarvitse esitellä lukijalle, vaan vastauksessa voi mennä suoraan asiaan. Ansiokas vastaus osoittaa erinomaista luku- ja kirjoitustaitoa sekä hyvää äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöjen hallintaa. Siinä on riittävästi havaintoja ja päätelmiä sekä tehtävänannon kannalta olennaisia tietoja. Vastausteksti on johdonmukainen kokonaisuus, ja yksityiskohtien määrä on sopivassa suhteessa kokonaisuuteen. 3

4 Esitetyt väitteet on perusteltu selkeästi ja kyllin laajasti. Tekstin erittelyssä on käytetty kulloinkin tarvittavia käsitteitä asianmukaisesti ja luontevasti. Kieltä ja tekstien rakennetta koskevien vastausten tulee osoittaa, että kokelas on ymmärtänyt tarkasteltavana olevan tekstin erityispiirteet: hän on osannut tehdä kielestä ja tekstin rakenteista tehtävänannon kannalta osuvia ja paikkansapitäviä havaintoja, ja hän on ymmärtänyt havaitsemiensa piirteiden yhteydet tekstin merkitykseen. Kieltä ja rakennetta koskevat havainnot eivät saa jäädä irrallisiksi, vaan ne on kytkettävä tekstin merkitykseen. Tekstin vastaanottoon liittyvissä tehtävissä vastauksen ansioksi katsotaan, että kokelas osaa kuvata lukukokemustaan analyyttisesti ja perustellen. Hänen on pystyttävä kytkemään lukukokemuksensa tekstin ominaisuuksiin ja kyettävä erittelemään niiden vaikutusta lukukokemukseensa. Hänen tulee kytkeä lukuprosessin aikana syntyneet mielikuvansa ja assosiaationsa tekstiin. Kokelaan tulee esittää näkemyksensä loogisesti ja ytimekkäästi, ja hänen on osattava perustella näkemyksensä vakuuttavasti. Hänen on hallittava tehtävän edellyttämä käsitteistö ja analyysivälineistö, tunnistettava tekstin laji ja osattava asettaa tarkastelemansa teksti historiallisiin ja kulttuurisiin yhteyksiinsä tai muuten perusteltuun kontekstiin. Häneltä odotetaan hyvää yleissivistystä ja kykyä ymmärtää tekstin kytkökset muihin teksteihin ja kulttuuriin. Hänellä tulee olla riittävät tiedot kielestä ja kirjallisuudesta. Kokelaan näkökulma tarkasteltavaan tekstiin saattaa olla omaperäinen ja yllättäväkin, mutta se on perusteltava uskottavasti. 3.2 Arvostelussa käytettävät pistemäärät Kustakin vastauksesta alin pistemäärä on 0 ja ylin 6; pisteet annetaan aina kokonaislukuna. Käytössä ovat siis vain pistemäärät 0, 1, 2, 3, 4, 5 ja Eritasoisten suoritusten tuntomerkkejä 0 pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa, kokelas on käsittänyt tehtävän väärin vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä tietoja, tai sen tiedot ovat selvästi virheellisiä vastauksen kielessä on pahoja virheitä ja kielenvastaisuuksia tällaiseen pistemäärään johtaa myös tehtävänannon selvä ohitus, vaikka vastaus muuten osoittaisi riittävää luku- ja kirjoitustaitoa 4

5 1 piste (heikko) vastaus ohittaa osittain tehtävänannon tai täyttää sen puutteellisesti vastaus osoittaa, että kokelaan lukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä on vakavia puutteita havainnot ovat sattumanvaraisia, eikä niistä rakennu kokonaisuutta tehtävän kannalta olennaisia tietoja on vähän perustelut puuttuvat kokonaan tai vastaus nojaa perustelemattomiin mielipiteisiin ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti kirjoitustaidossa on vakavia puutteita 2 pistettä (välttävä) vastaus on tehtävänannon mukainen, mutta sen sisältö on niukka ja ylimalkainen vastaus osoittaa välttävää lukutaitoa, mutta erittely ei ole täsmällistä tehtävän kannalta olennaisia tietoja on niukasti, keskeiset seikat eivät kunnolla erotu yksityiskohtien joukosta, ja vastaus ajautuu sivuseikkoihin vastauksen jäsentelyssä on puutteita asiasisältö ei ole johdonmukainen, ja siinä saattaa olla asiavirheitä esitetyt väitteet ja päätelmät perustellaan heikosti tai epäselvästi kielessä on runsaasti huomauttamista: se on köyhää, osin puhekielenvaraista ja epähavainnollista 3 pistettä (tyydyttävä) vastaus täyttää tehtävänannon tyydyttävästi vastaus osoittaa tyydyttävää lukutaitoa kokelas on ymmärtänyt lukemastaan pääasiat, mutta vastaus on jossakin määrin yksipuolinen vastaus on jäsennelty keskeiset väitteet pitävät paikkansa mutta saattavat olla ylimalkaisesti perusteltuja tehtävän kannalta olennaisia havaintoja on kohtalaisesti, mutta joitakin keskeisiä seikkoja on jätetty mainitsematta tai jotkin yksityiskohdat saavat liikaa huomiota käsitteiden käyttö on epävarmaa kieli osoittaa kirjoitetun yleiskielen perusasioiden hallintaa 4 pistettä (hyvä) vastaus täyttää tehtävänannon hyvin vastaus osoittaa hyvää erittelevää, päättelevää ja arvioivaa lukutaitoa asioiden käsittely osoittaa riittävää tietojen hallintaa, mutta niiden soveltamisessa on huomauttamisen sijaa olennaisia havaintoja on riittävästi vastaus on hyvin jäsennelty väitteet ovat asiallisia ja perustelut monipuolisia käsitteiden käytössä saattaa olla lieviä puutteita kieli antaa aihetta lieviin huomautuksiin 5

6 5 pistettä (erittäin hyvä) vastaus täyttää tehtävänannon erittäin hyvin vastaus osoittaa erittäin hyvää erittelevää, päättelevää ja arvioivaa lukutaitoa ja kykyä havaita yksityiskohtia ja ymmärtää niiden merkitys kokonaisuuden kannalta vastauksessa on runsaasti olennaisia havaintoja, joista syntyy vakuuttava kokonaisuus tehtävän kannalta olennaisia tietoja on runsaasti vastaus on ehyt kokonaisuus väitteet ovat oivaltavia ja hyvin perusteltuja käytetyt käsitteet ovat asianmukaisia kieli on hyvää 6 pistettä (erinomainen) vastaus täyttää tehtävänannon erinomaisesti vastaus osoittaa erinomaista lukutaitoa; kokelas osaa eritellä tekstiä sen vivahteita ymmärtäen, tekee oivaltavia päätelmiä havainnoistaan ja pystyy arvioimaan tekstiä asiantuntevasti tehtävän kannalta olennaisia tietoja on kiitettävän paljon olennainen asiasisältö ja yksityiskohdat ovat luontevassa suhteessa toisiinsa esitetyt väitteet perustellaan selkeästi ja vakuuttavasti asioiden käsittely osoittaa tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja niiden luovaa soveltamista kulloinkin tarvittavia käsitteitä käytetään täsmällisesti ja luontevasti vastaus on erinomaisesti jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen kieli on moitteetonta ja ansiokasta asiatyyliä 3.4 Opettajan suorittama arvostelu ja koesuorituksiin tehtävät merkinnät Opettaja tekee merkintänsä selvää ja pysyvää jälkeä jättävällä punakynällä. Hän osoittaa vastauksen virheet ja heikkoudet alleviivauksin ja tarvittaessa marginaaliin tekemillään merkinnöillä. Kukin vastaus arvioidaan erikseen, ja pistemäärä merkitään vastauksen perään. Koesuorituksen loppuun merkitään vastauksista annettujen pisteiden yhteismäärä. 3.5 Arvostelulomakkeeseen tehtävät merkinnät Tekstitaidon kokeessa opettaja merkitsee ylioppilastutkintolautakunnassa esitäytettyyn arvostelulomakkeeseen niille varattuihin sarakkeisiin kustakin vastauksesta saadun pistemäärän, vastausten yhteispistemäärän sekä vastausten lukumäärän. Ne sarakkeet, joiden tehtäviin kokelas ei ole vastannut, jätetään tyhjiksi. Jos kaikki suoritukset puuttuvat, merkitään vastausten lukumäärälle varattuun ruutuun kirjaintunnus K. 6

7 Opettajat vahvistavat arvostelunsa päivätyllä allekirjoituksellaan arvostelulomakkeen liitesivulle. Nimikirjoitus selvennetään ja myös opettajan oppiarvo merkitään. Jos arvostelijoita on useita, merkitään kunkin osuus, esim. "Kokelaat 1 45 arvosteli NN". Liitesivulle merkitään myös lukiossa käytetyt oppikirjat. 3.6 Koesuoritusten lähettäminen lautakunnalle Koko koulun äidinkielen tekstitaidon kokeen suoritukset ja arvostelulomakkeet lähetetään lautakuntaan samalla kertaa. Koesuoritukset järjestetään niin, että kokelaat ovat arvostelulomakkeen mukaisessa kokelasnumerojärjestyksessä. Suoritukset ja arvostelulomake pakataan riittävän suureen ja kestävään kuoreen. Kuorta ei saa liimata eikä teipata kiinni. Jokaisen kuoren päälle kirjoitetaan koulun numero ja nimi sekä kokeen nimi ("Äidinkieli, tekstitaidon koe, kokelaat 1 30"). Jos koesuorituksia on useassa kuoressa, tulee kuoriin merkintä, kuinka monta kuoria on yhteensä. Ensimmäisen kuoren päälle merkitään kirjoittajien kokonaismäärä. Kaikki koesuoritukset on lähetettävä lautakunnan edellyttämässä määräajassa. 3.7 Ylioppilastutkintolautakunnan suorittama arvostelu Ylioppilastutkintolautakunta määrää vuosittain kunkin koulun tekstitaidon kokeen ensimmäisen sensorin. Lautakunnan määräämä sensori ei saa arvostella sellaisen koulun suorituksia, jonka kanssa hän on läheisessä kosketuksessa opetustoimen, sukulaisuuden tms. syyn takia. Lisäksi lautakunta antaa ohjeet toisen ja kolmannen sensorin käytöstä. Jos kokelas jättää arvosteltavaksi enemmän kuin kolme vastausta, katsotaan kokeen muodostuvan niistä kolmesta vastauksesta, joiden pistesumma on pienin. Sensori arvostelee kaikki vastaukset ja merkitsee niiden pistemäärät arvostelulomakkeeseen. Kokeen muodostavat vastaukset valitsee lautakunta. Jos kokelas jättää samaan tehtävään useamman kuin yhden vastauksen, tehtävä arvostellaan pienimmän pistemäärän antavan vastauksen mukaan. Tekstitaidon kokeessa käytetään toista sensoria aina, kun sensorin yksittäisestä vastauksesta antama pistemäärä muuttuu opettajan antamasta enemmän kuin kaksi pistettä. Tällöin toinen sensori lukee vain ne vastaukset, joiden pistemäärä on muuttunut enemmän kuin kaksi pistettä. Samoin toista sensoria on käytettävä, jos tekstitaidon kokeen yhteispistemäärä muuttuu enemmän kuin neljä pistettä; tällöin hän lukee kokelaan kaikki kolme vastausta. Tarvittaessa toista sensoria voidaan käyttää myös muulloin. Kolmatta sensoria on käytettävä silloin, kun sensorit eivät ole yksimielisiä pistemäärästä, yksittäisen vastauksen pistemäärä muuttuu enemmän kuin kolme 7

8 pistettä, vastausten yhteispistemäärä muuttuu enemmän kuin kuusi pistettä tai jos arvosteltava koesuoritus on hyvin ongelmallinen. Vastauksen lopullinen pistemäärä on sensoreiden yhteisesti päättämä pistemäärä. 4 ESSEEKOE Esseekokeessa tutkitaan kokelaan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Esseekoe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan A4-kokoinen, enintään 16-sivuinen vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, esimerkiksi kuvia, tilastoja tai taulukoita. Kokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden. Osa tehtävistä on aineistopohjaisia. Tehtävät määritetään tehtävänantoina; tehtävänantona voi olla myös pelkkä otsikko. Tehtävänannossa voidaan lisäksi ilmoittaa, millaiseen tarkoitukseen teksti on suunniteltava kirjoitettavaksi. Kirjoitustehtävien aiheet voivat liittyä paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin myös laajemmin lukiolaisen yleissivistykseen ja elämäntuntemukseen. Kirjoituksen näkökulma voidaan määrätä tehtävänannossa, mutta usein kirjoittajan on mahdollista itse valita näkökulmansa. Esseekokeen suoritus jätetään viimeisteltynä ja muste- tai kuulakynällä puhtaaksikirjoitettuna. Jos kokelas haluaa korjata jotain jo puhtaaksikirjoittamaansa tekstiin, hänen tulee tehdä se niin, ettei synny epäselvyyttä siitä, mikä on lopulliseksi tarkoitettu muoto. Virheelliset kohdat viivataan yli ja kirjoitetaan uudestaan. Korjaukset ja lisäykset saa kirjoittaa rivien väliin, jos ne sinne helposti ja selvyyttä vaarantamatta mahtuvat, muutoin sivun marginaaliin tai alareunaan. Muutokset on tehtävä samalla kynällä kuin alkuperäinen teksti. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilaisuudessa suorituksen luonnosteluun käyttämänsä paperit. 4.1 Arvosteluperusteet Koesuorituksia arvioitaessa otetaan huomioon äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen tavoitteet. Arvostelussa punnitaan suorituksen kokonaisuutta ja sen ansioiden ja heikkouksien suhdetta. Kirjoituksessa on oltava otsikko, ja sen eteen kokelaan tulee kirjoittaa kyseessä olevan tehtävän numero. Kokelaan on otettava huomioon tehtävänanto, mahdollinen 8

9 aineisto ja otsikko. Hänen on kyettävä erottamaan aineistosta tehtävänannon kannalta olennaiset seikat ja käsiteltävä niitä tehtävänannon vaatimalla tavalla. Kirjoituksen tulee osoittaa, että kirjoittajalla on riittävä asiantuntemus ja että hän on ymmärtänyt aiheen laajemmat yhteydet. Kun kyseessä on aineistotehtävä, suorituksen tulee osoittaa kokelaan kykyä tehdä annetusta aineistosta havaintoja ja päätelmiä sekä tulkita ja arvioida sitä tehtävänannon vaatimalla tavalla. Jos tehtävänantona on pelkkä otsikko, edellytetään, että kirjoitus keskittyy otsikon rajaamaan aiheeseen ja näkökulmaan ja tuo esiin sitä koskevia tietoja, havaintoja ja näkemyksiä. Mikäli tehtävänantoon kuuluu, että kokelas antaa itse kirjoitukselleen otsikon, sen tulee sopia kirjoitukseen ja sen on vastattava tehtävänantoa. Otsikon nasevuutta pidetään ansiona. Kirjoituksen tulee olla ehyt kokonaisuus. Jos kysymyksessä on aineistotehtävä, lukijan on voitava seurata ja ymmärtää kirjoitusta aineistoa tuntematta. Ansioksi katsotaan, että kyllin painavaa sanottavaa on riittävästi, asiatiedot pitävät paikkansa ja perustelut ovat loogisia ja kestäviä. Tehtävänannon kannalta olennaisen tulee erottua epäolennaisesta, väitteiden on oltava perusteltuja, ja tarvittaessa on esitettävä havainnollistavia yksityiskohtia ja esimerkkejä niin, että asiasta syntyy kokonaiskuva. Yleistysten tulee olla luotettavia, ja niiden on ankkuroiduttava täsmällisiin havaintoihin ja tietoihin. Kirjoituksen ansiona voi myös olla sen kiinnostavuus ja koskettavuus. Kirjoituksen jäsentely on ansiokas, kun se rakentuu jollekin tehtävänannon kannalta tarkoituksenmukaiselle periaatteelle. Rakenne voi kuvastaa kirjoittajan asiantuntemusta ja näkyä perusteltuna ilmiöiden luokituksena ja suhteiden erittelynä. Tehtävät edellyttävät aina niin laajaa kirjoitusta, että siinä tarvitaan kappalejako. Onnistuneena pidetään kappalejakoa, joka kuvastaa kirjoituksen jäsennysperiaatetta osoittamalla tärkeimmät kohdat ja kohdasta toiseen siirtymisen. Kappalejako voi perustua asiakokonaisuuden erittelyyn ja järjestämiseen, jolloin jokainen kappale tuo lisänsä kirjoitukseen ja laajentaa tai syventää tarkastelua. Kappalejako voi palvella myös muita, esimerkiksi taiteellisia tai retorisia päämääriä. Kirjoittajan on kyettävä kielellisesti itsenäiseen suoritukseen. Kun hän selostaa tai lainaa aineistoa, pitää käydä ilmi, mikä on lainattua tai annetun materiaalin epäsuoraa selostamista. Kirjoittajan tulee myös ymmärtää alkuperäistekstiin mahdollisesti sisältyvä ohjailu ja havaita tekstin vivahteet. Hänen on osattava välttää pohjateksteistä tulevia epätarkoituksenmukaisia kielellisiä vaikutteita. Kirjoituksen pituutta säätelee käytettävissä oleva koeaika, jona suoritus on myös kirjoitettava puhtaaksi, toisaalta taas vaatimus, että suoritus riittää antamaan käsityksen kirjoittajan kypsyydestä ja äidinkielen taidoista. Sopiva pituus on muun muassa tehtävänannon ja käsialan mukaan 4 5 sivua; tämä sivumäärä ei kuitenkaan ole normi vaan suositus. 9

10 4.2 Arvostelussa käytettävät pistemäärät Alin arvostelussa käytettävä pistemäärä on 0 ja ylin 60. Käytössä ovat vain 0:aan ja 5:een päättyvät pisteluvut. Ne vastaavat kouluarvosanoja seuraavasti: pistemäärä kouluarvosana ½ ½ ½ ½ ½ ½ Eritasoisten suoritusten tuntomerkkejä Seuraavassa on esitetty täyttä kymmenlukua vastaavan pistemäärän sekä pistemäärän 5 saavien koesuoritusten tuntomerkkejä. Pistemäärän 15, 25, 35, 45 tai 55 saa sellainen kirjoitus, jolla on sekä välittömästi alempaa että ylempää 0:aan päättyvää pistemäärää luonnehtivia piirteitä. 0 pistettä Kirjoitus ei liity tehtävänantoon, tai teksti ei ole jäsentynyt ja järkevä kokonaisuus. Kosketusta aineistoon ei ole, tai kirjoitus on aineiston suoraa plagiointia. Kokelas ei hallitse kirjoitettua yleiskieltä, ja ilmaisussa on kauttaaltaan vakavia kielenvastaisuuksia. Tällaiseen pistemäärään voi johtaa myös tehtävänannon selvä ohitus, vaikka kirjoitus olisi muuten kieleltään ja asiasisällöltään hyväksyttävissä. 10

11 5 pistettä Kirjoitus käsittelee aihetta hyvin niukasti ja sattumanvaraisesti. Teksti on jäsentymätön ja sen rakenne hajoaa. Sisältö on latteaa tai mitäänsanomatonta. Kosketus aineistoon on vähäinen, tai kirjoittaja on ymmärtänyt aineistoa vain puutteellisesti tai suorastaan käsittänyt sen väärin; ääritapauksessa aineisto sivuutetaan kokonaan tai sitä toistetaan ilman omaa ajattelua. Kirjoittajalla on selviä vaikeuksia ilmaista tarkoittamaansa asiaa, tai hän epäonnistuu siinä: kirjoituksessa on ristiriitaisuuksia, aukkoja tai harhaanjohtavaa monitulkintaisuutta. Kirjoituksessa on monentyyppisiä virheitä ja kielenvastaisuuksia. Tekstistä näkyy kauttaaltaan harjaantumattomuus kirjalliseen ilmaisuun. Virkkeenmuodostuksessa on vakavia puutteita, ja ilmaisu voi aiheuttaa väärinymmärryksiä tai tulkintavaikeuksia. 10 pistettä (heikko) Kirjoittaja on pyrkinyt jäsentelemään sanottavaansa tehtävänannon mukaisesti. Kirjoituksen sisällössä ja käsittelyssä on kuitenkin pahoja puutteita. Sisältö on pinnallista ja hapuilevaa. Sanottavaa on niukasti, ja sen välittämisessä on vaikeuksia. Kirjoittaja ottaa ainakin jossain määrin huomioon aineiston, vaikka sen käsittely on ylimalkaista, hajanaista, selostavaa tai jopa plagioivaa. Hän on tulkinnut ja ymmärtänyt aineistoa pintapuolisesti tai jopa väärin. Viittaukset siihen ovat kömpelöitä, mekaanisia tai irrallisia, usein omaan tekstiin väkisin lisättyjä. Tekstin rakenne on suhteellisen löyhä, ja esimerkiksi kappalejaossa tai jäsentelyssä on epäselvyyttä tai epäjohdonmukaisuutta. Kokonaisuus on kuitenkin niin ehyt, että viesti välittyy lukijalle. Kieli osoittaa, että kirjoittaja on ilmeisen tottumaton kirjalliseen ilmaisuun ja hallitsee kirjakielen normit vain osittain. Lause- ja virkerakenteet ovat kömpelöitä tai puheenvaraisia mutta eivät kuitenkaan kielenvastaisia, ja kokonaisuus antaa näytön äidinkielen joltisestakin kirjallisesta hallinnasta. Tällaiseen pistemäärään voi päätyä myös sisällöltään tyhjä kirjoitus. 20 pistettä (välttävä) Kirjoitus täyttää tehtävänannon, mutta sisältö on kritiikitöntä tai latteaa. Ajattelu ei nouse abstraktille tasolle, eikä teksti osoita kirjoittajan kykyä tehdä yleistyksiä. Väitteet voivat olla perustelemattomia, asian käsittely on pinnallista tai yksipuolista ja saattaa ajautua sivuseikkoihin; yksityistapausten ja yleistysten suhteet eivät ole tasapainossa. Käsittely on niukahkoa tai rönsyilevää, eikä näkökulma ole kovin avara. Kirjoittaja osaa hyödyntää aineistoa oman tekstinsä kehittelyssä, mutta hän käyttää sitä yksipuolisesti tai hänen analyysinsä on epätäsmällistä, niin että hän saattaa 11

12 erehtyä tärkeissäkin kohdissa tai jättää huomiotta pohjatekstin sävyn ja tekstilajin. Hän saattaa myös tyytyä etupäässä selostamaan pohjatekstiä. Lause- ja virkerakenteet ovat pääpiirteittäin kunnossa. Kieli on kuitenkin köyhää, puhekielenvaraista ja usein epähavainnollista; siinä on tyylikömmähdyksiä tai muita puutteita, jotka osoittavat tottumattomuutta kirjalliseen esitykseen, vaikka varsinaisia virheitä ei olisikaan. Sanasto on pikemmin niukkaa kuin vivahteikasta. Muuten tyydyttävässä kirjoituksessa voivat tällaiseen pistemäärään johtaa esimerkiksi kielivirheet, epäselväksi jäävä kuvakieli, tekstin vaikea seurattavuus, kokonaisuuden hajoaminen tai tehtävänannon osittainen ohitus. 30 pistettä (tyydyttävä) Kirjoitus täyttää tehtävänannon hyvin tai vähintäänkin kohtalaisesti, ja se on kirjoitettu ohjeiden mukaisesta näkökulmasta. Aiheen käsittely on johdonmukaista, kirjoituksen rakenne on selkeä ja jaksotus kunnossa, ja sisältö on verraten monipuolinen. Pohjatekstit on analysoitu ja tulkittu kokonaisuudessaan. Kirjoittaja on ymmärtänyt niiden olennaiset piirteet ja tekee niistä päätelmiä. Aineistoon viitataan asianmukaisesti, eikä kirjoittaja esitä aineistosta tulevia ajatuksia ominaan. Yleistykset ja yksityistapaukset ovat järkevässä suhteessa toisiinsa. Kieli on hallittua, vaikka ei ansiokasta. Virheitä ja heikkouksia saattaa olla, mutta ilmaisu on kuitenkin sujuvaa ja selkeää. Kirjoittaja hallitsee vähintäänkin kohtuullisesti kirjakielen perusasiat. Kokonaisvaikutelmaltaan tämäntasoinen suoritus on keskinkertainen: pahoja puutteita siinä ei ole, mutta ei toisaalta myöskään selviä ansioita. Tällaiseen pistemäärään voi päätyä myös kirjoitus, jossa on suuriakin ansioita mutta toisaalta aihetta melko vakaviin huomautuksiin. Syynä voivat olla esimerkiksi kielen heikkoudet, epäjohdonmukaisuus, epätäsmällisyys asian käsittelyssä tai puutteet tai liioittelu pohjatekstin tulkinnassa. 40 pistettä (hyvä) Kirjoituksessa on ilmeisiä ansioita ja siten myös ylempien pistemäärien piirteitä. Käsittely pysyy tehtävänannossa ja on monipuolista ja luontevaa; sisältöaineksen valinta on kokonaisuuden kannalta perusteltua. Otsikko sopii tekstiin ja vastaa tehtävänantoa ja valittua näkökulmaa. Kirjoittaja on ymmärtänyt pohjatekstien tavoitteen, lajin ja sisällön hyvin, ja hänen analyysinsä ja tulkintansa ovat osuvia ja perusteltuja. Silloinkin, kun luetun tulkinnassa on kenties huomauttamista, kirjoituksesta näkyy, että kirjoittaja on ymmärtänyt lukemansa ja löytänyt siitä olennaisen. Hän pystyy arvioihin ja päätelmiin ja osaa kehitellä pohjateksteistä lähtien omia ajatuksia ja yhdistää niitä muuhun lukemaansa ja kokemaansa tehtävänannon edellyttämällä tavalla. 12

13 Kirjoituksen perusrakenne on hallittu, looginen ja selkeä. Huomio kohdistuu olennaiseen, eikä kirjoittaja ajaudu sivupoluille tai tarpeettomiin yksityiskohtiin. Kieliasu ja tyyli sopivat tekstin tarkoitukseen. Sananvalinnat ja kielikuvat ovat onnistuneita. Suoranaisia kielivirheitä ei juuri ole, eivätkä ne ole vakavia tai ovat vain satunnaisia poikkeuksia. Kokonaisuutena tämäntasoinen suoritus osoittaa kirjakielen hyvää hallintaa sekä aiheen edellyttämää asiantuntemusta ja taitoa käsitellä asioita suhteellisen monipuolisesti; huomauttamisen aiheita siinä on vain vähän. Tällainen pistemäärä ei kuitenkaan edellytä erityistä kielellistä taitavuutta tai näkemyksen itsenäisyyttä. Jos kirjoitus on muuten hyvin ansiokas, siinä voi olla muita puutteita, esimerkiksi kielellisiä rikkeitä, yksittäisiä asiavirheitä tai lievää epäjohdonmukaisuutta tai epätäsmällisyyttä. Toisaalta puutteet kielenkäytössä saattavat estää sisällöltään hyvinkin ansiokasta kirjoitusta yltämästä korkeampaan pistemäärään. 50 pistettä (erittäin hyvä) Kirjoittaja on valinnut näkökulmansa onnistuneesti ja käsittelee aihetta sen mukaisesti. Kirjoitus on hallittu kokonaisuus ja etenee johdonmukaisesti. Sisältö on monipuolinen, ja siitä näkyy ajattelun kehittyneisyys ja käsittelytavan edellyttämä asiantuntemus ja suhteellisuudentaju. Aineiston käyttö osoittaa aktiivisen lukijan taitoa. Pohjatekstien tulkinta on oivaltavaa ja luo uusia yhteyksiä asioiden välille. Kirjoittaja käy tekstissään dialogia pohjatekstien kanssa ja kykenee löytämään niistä olennaisen. Viittaukset aineistoon ovat tarkoituksenmukaisia, sujuvia ja moitteettomia. Tekstin jäsennys on selkeä ja looginen. Rakenne on johdonmukainen, käsittely havainnollista ja väitteet perusteltuja. Teksti on sidosteista, alku ja loppu liittyvät saumattomasti kokonaisuuteen. Otsikko on osuva. Tyyliltään kirjoitus on hyvä ja yhtenäinen. Kieli on osuvaa, tuoretta ja vivahteikastakin, ja kirjoittaja kykenee retorisesti hallittuun ilmaisuun. Lause- ja virkerakenteet ovat luontevia. Vähäiset asia- tai kielivirheet eivät vaikuta ratkaisevasti arviointiin. Ylipäätään huomauttamisen aihetta on vähän jos lainkaan. Kirjoituksessa on ansioita, ja se on selvästi hyvää keskitasoa parempi. Siitä näkyy asiantuntemus tai persoonallinen ote. Ilmaisu on kauttaaltaan sujuvaa ja hioutunutta, ja tyyli osoittaa pitkälle kehittynyttä kielen kirjallisen käytön taitoa. 60 pistettä (erinomainen) Kirjoitus on sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyt. Asian käsittely on kiinnostavaa ja syvällistä, lähestymistapa on omaperäinen. Kirjoittaja tarkastelee aihettaan itsenäisesti, keskittyy tehtävänannon kannalta olennaiseen, oivaltaa asian ytimen ja osoittaa asioiden väliset suhteet. Kirjoitus noudattaa tehtävänannon 13

14 vaatimuksia, sen jäsentely on selkeä ja jäntevä, ja rakenneratkaisu on perusteltu. Tiedot ovat luotettavia, ja niistä luodaan synteesi, jossa on omaa näkemystä ja tulkintaa. Ajattelu on kirkasta, argumentaatio vakuuttavaa ja havainnollista. Kirjoittaja käyttää tietoisesti ja taitavasti retorisia keinoja. Hän pystyy tehokkaaseen avaukseen, teksti on sidosteista ja etenee luontevasti eksymättä sivupoluille. Itse muotoiltu otsikko on osuva. Kirjoittaja erittelee aineistoa tarkoituksenmukaisesti ja nostaa siitä esiin valitsemansa näkökulman kannalta oleellisia seikkoja. Hän pystyy suhteuttamaan ne luontevasti omiin kannanottoihinsa ja rakentaa omaa ajatteluaan vuorovaikutuksessa lukemansa kanssa. Aineistoviittaukset ovat perusteltuja, ja ne ovat teknisesti moitteettomia ja sujuvia. Tyyli on ansiokasta, hallittua ja yhtenäistä asiatyyliä. Se voi olla myös myönteisellä tavalla yllättävää. Kieli osoittaa terävää havainnoimisen ja sanottavan muotoilemisen kykyä; se on tuoretta ja vivahteikasta, ja se voi olla myös persoonallista. Kuvakieli on onnistunutta, ei kliseistä. Lause- ja virkerakenteet ovat sujuvia ja rytmittävät tehokkaasti tekstiä. Kokonaisuus on virheetön; mahdolliset oikeinkirjoitusrikkeet ovat satunnaisia lipsahduksia. Parhaimmillaan ylimmän tason suoritus tarjoaa lukijalle elämyksen. Se on aito, pakoton ja uskottava. Tulkinta on oivaltavaa ja syvällistä ja luo uusia yhteyksiä asioiden välille. Kokonaisuus on mieleenpainuva ja ehkä koskettavakin. Kirjoituksen ansiot ovat kauttaaltaan ilmeiset. 4.4 Opettajan suorittama arvostelu ja koesuorituksiin tehtävät merkinnät Opettaja osoittaa virheet alleviivauksin ja tarvittaessa marginaaliin tekemillään merkinnöillä. Koesuorituksen loppuun hän merkitsee antamansa pistemäärän. Kaikki merkinnät on tehtävä selvää ja pysyvää jälkeä jättävällä punakynällä. Jos esseekokeen suorituksen puhtaaksikirjoitus on jäänyt kesken tai kokonaan tekemättä, opettajan tulee lähettää lautakunnalle myös konsepti. Hän arvostelee yhdessä sekä puhtaaksikirjoitetun osuuden että kirjoituksen viimeistelemättömän loppuosan ja antaa arvosanan koko suorituksesta samojen periaatteiden mukaan kuin muistakin koesuorituksista. Äidinkielen jaokseen kuuluvat lautakunnan jäsenet tarkastavat nämä suoritukset ja päättävät pistevähennyksestä. Jos kokelas on saanut oikeuden kirjoittaa koesuorituksensa lyijykynällä, kirjoituskoneella tai tekstinkäsittelylaitteella, opettajan on tehtävä siitä merkintä koesuoritukseen. 14

15 4.5 Arvostelulomakkeeseen tehtävät merkinnät Esseekokeessa opettaja merkitsee ylioppilastutkintolautakunnassa esitäytettyyn arvostelulomakkeeseen niille varattuihin sarakkeisiin suorituksen tehtävänumeron ja suorituksen pistemäärän. Jos suoritus puuttuu, sarakkeeseen Keskeyttänyt merkitään K. Opettajat vahvistavat arvostelunsa päivätyllä allekirjoituksellaan arvostelulomakkeen liitesivulle. Nimikirjoitus selvennetään ja myös opettajan oppiarvo merkitään. Jos arvostelijoita on useita, merkitään kunkin osuus, esim. "Kokelaat 1 45 arvosteli NN". Liitesivulle merkitään myös lukiossa käytetyt oppikirjat. 4.6 Koesuoritusten lähettäminen lautakunnalle Koko koulun esseekokeen suoritukset ja arvostelulomakkeet lähetetään lautakuntaan samalla kertaa. Koesuoritukset järjestetään niin, että kokelaat ovat arvostelulomakkeen mukaisessa kokelasnumerojärjestyksessä. Suoritukset ja arvostelulomake pakataan riittävän suureen ja kestävään kuoreen. Kuorta ei saa liimata eikä teipata kiinni. Jokaisen kuoren päälle kirjoitetaan koulun numero ja nimi sekä kokeen nimi ("Äidinkieli, esseekoe, kokelaat 1 30)". Jos koesuorituksia on useassa kuoressa, tulee kuoriin merkintä, kuinka monta kuoria on yhteensä. Ensimmäisen kuoren päälle merkitään kirjoittajien kokonaismäärä. Koesuoritukset lähetetään lautakuntaan alustavasti arvosteltuina viikon kuluessa esseekokeen suorittamisesta. Mikäli opettajalla on arvosteltavanaan vähintään 41 kokelaan suoritukset, suoritukset lähetetään lautakuntaan viimeistään kahden viikon kuluessa koepäivästä. 4.7 Ylioppilastutkintolautakunnan suorittama arvostelu Ylioppilastutkintolautakunta määrää vuosittain kunkin koulun esseekokeen ensimmäisen sensorin. Lautakunnan määräämä sensori ei saa arvostella sellaisen koulun suorituksia, jonka kanssa hän on läheisessä kosketuksessa opetustoimen, sukulaisuuden tms. syyn takia. Lisäksi lautakunta antaa ohjeet toisen ja kolmannen sensorin käytöstä. Esseekokeessa toista sensoria käytetään aina, kun opettajan antama pistemäärä muuttuu enemmän kuin 10 pistettä; toista sensoria voidaan tarvittaessa käyttää muulloinkin. Kolmatta sensoria on käytettävä, jos sensorit eivät ole yksimielisiä pistemäärästä, jos he muuttavat opettajan antamaa pistemäärää enemmän kuin 20 pistettä tai jos arvosteltava koesuoritus on hyvin ongelmallinen. Suorituksen lopullinen pistemäärä on sensoreiden yhteisesti päättämä pistemäärä. 15

16 5 ÄIDINKIELEN KOKEEN ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN Kunkin kokelaan äidinkielen koesuorituksesta annetaan tietty pistemäärä. Lopullisten arvosanojen määräämisessä tutkitaan kaikkien kokeeseen osallistuneiden saamien arvostelupisteiden osuudet ja määrätään sen perusteella arvosanarajat tiettyihin pistemääriin. Lautakunta päättää arvosanojen pisterajoista erikseen kunakin tutkintokertana. Kokelaan tekstitaidon kokeessa saama pistemäärä kerrotaan kolmella. Tulos lasketaan yhteen esseekokeessa saadun pistemäärän kanssa. Tekstitaidon kokeessa mahdollisia painotettuja pistelukuja ovat vain 0, 3, 6, 9, 12, 15, 18, 21, 24, 27, 30, 33, 36, 39, 42, 45, 48, 51 ja 54. Esseekokeessa mahdollisia ovat ainoastaan pisteluvut 0, 5, 10, 15, 20, 25, 30, 35, 40, 45, 50, 55 ja 60. Äidinkielen kokeesta saatava maksimipisteluku on siten 114 painotettua pistettä. 6 KOMPENSAATIO Jos ylioppilastutkintoa suorittava on hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa, ylioppilastutkintolautakunta voi julistaa hänet hyväksytyksi muiden kokeiden perusteella, jos hän ei itse vastusta sitä. Kompensoitavuus riippuu sekä hylätyn kokeen pistemäärästä että muiden kokeiden arvosanoista. 7 SAIRAUS TAI VAMMA Jos kokelaan äidinkielen suoritukseen on haitallisesti vaikuttanut suorituskykyä heikentävä sairaus tai muu vastaava seikka, lukion tulee lähettää lautakuntaan sairaudesta lääkärintodistus tai muusta seikasta asiaa selventävä puoltolause. Lääkärintodistukset ja puoltolauseet lähetetään lautakuntaan tutkinnon jälkeen korjaus- ja täydennyslomakkeen mukana. Niitä tai niiden kopioita ei liitetä koesuorituksiin. Opettajat ja lautakunnan sensorit arvostelevat koesuoritukset ottamatta huomioon lääkärintodistuksia ja puoltolauseita. Lääkärintodistukset ja puoltolauseet käsitellään lautakunnan lääkärintodistus- ja puoltolausevaliokunnassa tulosten valmistuttua. 16

17 8 LUKU- JA KIRJOITUSHÄIRIÖISET KOKELAAT Jos ylioppilaskokelaalla on lukihäiriö, toimitaan lautakunnan antaman luku- ja kirjoitushäiriöisiä kokelaita koskevan ohjeen mukaisesti. Koesuoritusten mukaan ei liitetä lautakuntaan toimitettavan lukitodistuksen jäljennöksiä eikä koesuorituksiin tehdä merkintää lukihäiriöstä. Opettajat arvostelevat koesuoritukset ja merkitsevät antamansa pistemäärät koesuorituksiin ja arvostelulomakkeisiin ottamatta huomioon lukihäiriötä. Näin menettelevät myös lautakunnan sensorit. Lukitodistukset käsitellään lautakunnan lukivaliokunnassa tulosten valmistuttua. 9 VIERASKIELISET KOKELAAT Jos kokelaan äidinkieli on muu kieli kuin millä hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai äidinkieli on muu kuin missä kielessä hän suorittaa äidinkielen kokeen, toimitaan lautakunnan antaman vieraskielisiä kokelaita koskevan ohjeen mukaisesti. Kuten ohjeessa todetaan, lautakunta voi ottaa lisäksi huomioon muita erityisen painavia syitä, esimerkiksi sen, että kokelas on käynyt pitkään koulua ulkomailla. Vieraskielisiksi voidaan katsoa myös syntymäkuurot ja varhaislapsuudessa kuuroutuneet. Opettajat arvostelevat koesuoritukset ja merkitsevät antamansa pistemäärät koesuorituksiin ja arvostelulomakkeisiin ottamatta huomioon vieraskielisyyttä. Näin menettelevät myös lautakunnan sensorit. Vieraskielisyyttä koskevat todistukset käsitellään lautakunnan vieraskielisten kokelaiden valiokunnassa tulosten valmistuttua. 17