Verkko haltuun sosiaalialan viestinnässä. Tule mukaan kehittämään uutta lehteä! sosiaalialan riippumaton ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkko haltuun sosiaalialan viestinnässä. Tule mukaan kehittämään uutta lehteä! sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto."

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Luottamushenkilö Aleksi Eskelinen Kemissä etsitään sivuraiteelle jääneet nuoret Yrittäjän oikeus toimeentulotukeen yritystä lopetettaessa Arto Haveri: Kunnallinen itsehallinto ei ole ongelma vaan ratkaisu Hannele Törrönen: Liikaa vanhempien ehdoilla Tule mukaan kehittämään uutta lehteä! VERKossa Pitääkö sosiaalisessa Äänestä mediassa vuoden olla valopilkkua! mukana? Kerro mielipiteesi! Verkko haltuun sosiaalialan viestinnässä

2 π 9 12 Sosiaalitieto Julkaisija SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry yhdessä Huoltaja-säätiön kanssa. Perustettu 1912, 100. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi on kaksoisnumeroa. Toimitusneuvosto UUlla Salonen-Soulié, puheenjohtaja Kirsi Anttila Heikki Hiilamo Harri Jokiranta Leena Rosenberg-Ryhänen Sari Siikasalmi Ilkka Karisto, sihteeri Toimitus Hämeentie 15, Helsinki Ilkka Karisto, päätoimittaja puh Erja Saarinen, toimituspäällikkö puh Lea Suoninen-Erhiö, toimituspäällikkö puh Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Takkatie 10 C, Helsinki puh Kannen kuva Olli Parviainen: verkostoanalyysikuva Työpaikkailmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Ippa Koivunen puh Tilaushinnat 2012 vuositilaus 71 euroa kestotilaus 66 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 33 euroa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino π 3 pääkirjoitus Mitä on tasa-arvo palveluissa? Vesa Isoviita 4 5 ajankohtaista viestintä ja imago, sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen Luottamushenkilö vastaa napsitut 6 laina ja palaute Liikaa vanhempien ehdoilla palaute I Hannele Törrönen Perhesurmat uutisia lyhyesti 7 13 kärki sosiaalialan viestintä 14 näkökulma kolumni UUSI LEHTI Sosiaalialan viestintä on kehittynyt valistuksen, propagandan ja suhdetoiminnan kautta aktiiviseksi tiedottamiseksi, jota tehdään nyt eniten verkossa. Jyrki Pietilä käy läpi alan viestinnän historiaa. Sari Siikasalmen artikkeli perustelee verkon haltuunottamisen tärkeyttä näkökulma pinnan alta lukijalta muut teemat Kemissä etsitään sivuraiteelle jääneet nuoret Riitta Ahonen lakisivut Yrittäjän oikeus toimeentulotukeen yritystä lopetettaessa Lasse Väyrynen lakiuutiset kirjat oma ura Painotuote Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN Jyrki Pietilä Sanoman perille meno unohtuu sosiaalialan viestinnässä Sari Siikasalmi Tunkiosta aarreaitaksi verkko viestinnän suunnittelun lähteenä 2 sosiaalitieto 9 I12

3 Pääkirjoitus 18. syyskuuta 2012 kuva: Erja Saarinen Vesa Isoviita Kuusamon perusturvajohtaja, Huoltaja-säätiön isännistön jäsen Myös isojen on oltava valmiita muutoksiin. Mitä on tasa-arvo palveluissa? Kunta- ja palvelurakenne keskusteluttavat ja erilaisia malleja satelee. Monet pienet kunnat laittavat liitoksille hanttiin ikään kuin oma kunta olisi itseisarvo, palveluista viis. Näin ei tietenkään voi olla, mutta on paikallisten olojen tuntemisella myös oma merkityksensä, joka keskusteluissa joskus näyttää unohtuneen. Pienemmät kunnat voivat myös toimia innovaatiolaboratorioina. Esimerkiksi Kuusamon asumispalveluissa ympärivuorokautisen hoidon työntekijöiden tehtävät laitettiin kerralla uusiksi yhdessä asukkaiden kanssa. Työajat porrastettiin asukkaiden tarpeiden mukaan. Kiire väheni ja kullekin työntekijälle järjestyi tunti lisää aikaa päivässä asukkaiden kanssa. Pienissä kunnissa ollaan melkoisessa kurimuksessa. Väki vähenee ja vanhenee ja entistä suurempi osa palveluista pitää ostaa muualta. Kun kunta ostaa miljoonalla eurolla palveluja alueensa ulkopuolelta, verohyötyjen menetys on noin euroa. Olemme kuitenkin sopineet, että kaikista huolehditaan. Jos pienten tai syrjäisten kuntien asukkaat ovat jo vapaaehtoisesti valinneet pidemmät matkat ja osittain heikomman palveluiden saatavuuden, kai heille voisi luvata edes kohtuulliset peruspalvelut, vaikka verotulotasausta tarvitaankin? Osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on saatava läheltä, osa on saatava nopeasti ja kaikkien palveluiden pitäisi olla laadukkaita. Mutta mitä on tasa-arvo palveluissa? Yksi, ja kuntakeskustelussa usein ainoa, tapa ajatella tasa-arvoa on etäisyys palveluihin. Jos kuitenkin katsomme esimerkiksi erikoissairaanhoidon onnistumisia, ovat alueelliset erot melkoisia eri sairauksien tai toimenpiteiden välillä. Nykykäytännössä kaikkien on tehtävä kaikkea, mikä ei ole hinnan ja laadun kannalta paras vaihtoehto. Erot esimerkiksi lonkan tekonivelen uusintaleikkauksien tarpeessa olivat muutama vuosi sitten eri leikkaavissa yksiköissä 1 12 prosentin välillä. Onko siis tasa-arvoista, että palvelu saadaan läheltä vai se, että leikkaukset olisivat tasalaatuisia. Itse olisin tällaisissa, ei kiireellisissä, kerran elämässä -tapahtuvissa operaatioissa valmis matkustamaan muutaman sata kilometriä saadakseni varmasti hyvän hoidon. Toisaalta tavallinen lääkärimatka ei voi olla kohtuuton, kotihoitoa ei voi rajoittaa eikä vammaisten harrastusmahdollisuuksia evätä etäisyyksien vuoksi. Nykyisellä sairaanhoitopiirirakenteella muutoksia ei tule, eikä tilanne parane, jos kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut annetaan 20 alueelle. Myös isojen on oltava valmiita muutoksiin. Meillä on palveluja, joiden keskittäminen sekä parantaa laatua että tuo säästöä, ja ne pitää keskittää. Meillä on palveluja, joiden tasa-arvoinen tuottaminen kaikille ei ole järkevää eikä mahdollista, ja se pitää hyväksyä. Ja meillä on palveluja, joissa sekä laadun että saatavuuden on oltava tasa-arvoista, ja siihen pitää pyrkiä. seuraavassa numerossa Kärki I Päihde- ja mielenterveystyö Lastensuojelun vaikuttavuuden seuranta Millaista valtionohjausta tarvitaan ja mihin sillä pyritään? Vanhustyöhön uusia käytäntöjä Heli Virtanen on Keski- ja Länsi- Uudenmaan kuntien yhdessä palkkaama ikäihmisten palvelujen kehittämiskoordinaattori. Hän tukee kuntia yhtenäistämään käytäntöjään ja luomaan yhdessä uutta. kuva: Erja Saarinen Sosiaalitieto 10 /12 postitetaan lukijoille 16. lokakuuta Siihen aiottujen työpaikkaja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 9 I12 3

4 ajankohtaista VIESTINTÄ JA IMAGO Ketkä ovat sosiaalialan mielipidevaikuttajia Suomessa? Tuleeko mieleen lähinnä ministereitä ja lääkäreitä, ehkä ei yhtään sosiaalialan ihmistä? Lisa Sounio herätteli elokuussa Siuntiossa sosiaalialan osaamiskeskuspäivillä keskustelua alan imagosta ja positiivisesta brändityöstä. Elämme Sounion sanoin pulinataloudessa conversation economy emme enää tietotaloudessa. Mitä pulinataloudessa sosiaalialasta kerrotaan ja ketkä siitä puhuvat? Lisa Sounio on toimitusjohtaja ja design- ja brändiasiantuntija. Hän oli tutkaillut esitystään varten sosiaalialan verkkonäkyvyyttä, jossa sosiaalialan vaikuttajat loistavat poissaolollaan bloggaajina ja kolumnisteina. Media on kiinnostunut ihmisistä. Sosiaalialalta tarvitaankin esiin supliikkinaisia ja -miehiä puhumaan asioista omilla kasvoillaan, silläkin uhalla, että tulee kielteistä julkisuutta. Mediaahan kiinnostavat myös kielteiset ilmiöt. Sosiaalialan ihmiset eivät itsekään puhu työstään tarpeeksi, vaikka valittavat, ettei työ näy tarpeeksi mediassa, etenkään myönteisessä mielessä. Alan ihmisten pitää myös rohjeta kehua toisiaan eikä vain märehtiä alan ongelmia, Sounio kehotti. Jokunen vuosi sitten tehdyssä sosiaalialan mainemittauksessa työntekijät puhuivat alasta kriittisemmin kuin asiakkaat. Tyytyväiset asiakkaat pitäisi saada kirjoittamaan eri foorumeilla. BRÄNDIKÄTILÖ Internetyrittäjänä ja brändikätilönä työskennellyt Lisa Sounio kirjoittaa tätä nykyä työelämäkirjoja, piensijoittaa ja luennoi brändiviestinnästä. Sosiaalialan asiantuntijoille hän korosti, että brändiviestintää voi nykymaailmassa tehdä myös pienellä budjetilla. SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa asiakkaan oikeutta saada palveluja lisäämättä subjektiivisia oikeuksia, jos lakia valmistelleen työryhmän tavoitteet toteutuvat. Työryhmä luovutti esityksensä 4. syyskuuta. kuva: Timo Junttila Pulinataloudessa esittäminen, kertominen ja verkottuminen ovat tärkeitä osia jokaisen asiantuntijan työtä. Jokaisen pitää treenata viestintätaitoja käytännön työssä. Viestintään tarvitaan potkua, pientä hulluutta, erottautumista tapetista. Ihmisiä ja julkaisuja, jotka jäävät kerralla mieleen. Sosiaaliala näyttää enimmäkseen harmaalta, eläväksi alaksi turhan tylsältä. Mikä olisi väri, joka kuvaisi paremmin työn tarjoamaa toivoa, turvaa, hoivaa ja välittämistä? Sounio oli törmännyt sosiaalialan verkkokierroksellaan moniin teksteihin, joita tavallinen ekonomi ei kyllä tajua sellaisiin tiedotteisiin, joiden kapulakielestä avunhakija tulee entistä sairaammaksi. Hän kaipasi mutkatonta ja ymmärrettävää viestintää. Maalaisjärki riittää testiksi: jos ei itse ymmärrä tekstiä, ei sitä ymmärrä asiakas tai päättäjäkään. Esityksestä jäi avoimia kysymyksiä päähän pyörimään: Mitkä ovat viime vuodelta viisi tärkeintä artikkelia tai ohjelmaa, joissa sosiaalialaa on käsitelty myönteisesti? Tuleeko mieleen alasta myönteisesti kertova lööppi? Millaiset ovat olleet alan esitelmöitsijöiden väkevimmät ja hauskimmat powerpoint-esitykset asiaa unohtamatta? Entä mikä on sosiaalialan houkuttelevin ammattinimike, joka saisi ihmiset haluamaan juuri tuohon työhön? Sytyttääkö sosionomi? Lähettäkää meille vastauksia Erja Saarinen Kuntalaisten tuen tarpeet määrittäisivät sen, millaisissa tilanteissa sosiaalihuollon palveluja järjestetään. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsen hyvinvointiin, toimintakykyyn, lähisuhde- ja perheväkivaltaan, äkillisiin kriisitilanteisiin, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja asumiseen liittyvät tuen tarpeet. Uutta olisi se, että kunnan on laadittava ja julkaistava palvelujen myöntämisen perusteet. Niiden laadinnassa tulisi ottaa huomioon valtakunnallinen ohjaus, kuten laatusuositukset ja valvontaviranomaisten valvontaohjelmat. Yhdessä asiakkaan kanssa laadittavaan asiakassuunnitelmaan kirjattaisiin muun muassa asiakkaan tuen tarve, arvio palveluista ja tukitoimista sekä suunnitelman seuranta. Jos kunta poikkeaisi palveluista päättäessään asiakassuunnitelmasta, se tulisi perustella päätöksessä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa sosiaalihuoltolaki ja yleiset sosiaalipalvelut, kuten lapsiperheiden kotipalvelu, vastaavat nykyistä paremmin ihmisten tarpeisiin. Erityislainsäädäntöä sovellettaisiin vasta silloin, kun yleislain mukaiset toimet eivät ole riittäviä, sopivia tai henkilön edun mukaisia. Uudistusta pohtineen työryhmän mukaan uudella lailla siirrytään ongelmakeskeisestä näkökulmasta asiakkaiden voimavarojen vahvistamiseen ja arjen tukemiseen. Työryhmän esitys sisältää kolme eriävää mielipidettä. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää valtiovarainministeriöistä pitää esitystä vaikeaselkoisena ja epärealistisena. Sosiaalityön asiantuntijat Mikko Mäntysaaren johdolla eivät kannata esitykseen kirjattua laajaa sosiaalityön määrittelyä, joka voisi sekoittaa sosiaaliohjauksen, palveluohjauksen, hoivatyön ja sosiaalityön. Lisäksi Marja Heikkilän ja Mikko Mäntysaaren yhteisessä eriävässä mielipiteessä kritisoidaan sitä, että lakiehdotuksesta puuttuvat sosiaalihuollon kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta koskevat pykälät. Sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna Laki on osa sosiaali- ja terveydenhuollon suurempaa kokonaisuudistusta. Sosiaalihuoltolain uudistamistyö on ollut avointa ja sama linja jatkuu. Työryhmän loppuraportti lähetetään laajalle lausuntokierrokselle. Lisäksi kuka tahansa voi antaa siitä lausunnon sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivuilla lokakuun puoliväliin saakka. Lea Suoninen-Erhiö Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:21 > Julkaisut 4 sosiaalitieto 9 I12

5 Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä kunnissa ja uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. NAPSITUT Kuopion palvelualueuudistus tuli voimaan vuonna Mitä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueeseen kuuluu? Meillä on perinteiset kulttuuripalvelut, kuten museot ja kirjastot. Lisäksi mukana ovat liikuntapalvelut ja virkistysalueet sekä kansalaisopisto. Onkohan kukaan muu kuin minä erehtynyt luulemaan, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta käsittelee sosiaalipalveluja, kuten vaikkapa Keminmaan hyvinvointilautakunta? Jaa-a. Tuohon en osaa sanoa mitään. Ei ole tullut vastaan. Tavallinen kuntalainen on saattanut ehkä erehtyä. Palvelualueuudistuksen tavoitteena oli saada profilointi selkeäksi. Meillä se tarkoittaa, että olipa sitten nuori tai vanha, meiltä löytyvät hyvinvointia edistävät palvelut. Meillä on tosin myös kansalaistoiminnan aktivointipalvelut, kuten asukastuvat, jotka liippaavat aika läheltä perusturva- ja terveyslautakunnan asioita. Miten lautakuntasi eroaa aivan tavallisesta kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunnasta? Painotamme hyvinvoinnin edistämistä ja ongelmien ehkäisyä, jotta korjaavaa työtä tarvittaisiin vähemmän. Palvelualueuudistuksessa puhuttiin niin sanotusta suppilomallista. Me toimimme siinä suppilon suulla, jonne yritetään saada mukaan mahdollisimman paljon ihmisiä, jotta suppilon pohjalle joutuisi vähemmän. Palvelut on jaoteltu taide- ja tapahtumapalveluihin sekä omaehtoisiin ja ohjattuihin palveluihin. Taide- ja tapahtumapalveluja ovat muun muassa kaupunginteatteri ja -orkesteri. Omaehtoisissa palveluissa kaupunki tarjoaa puitteet, esimerkiksi harrastuspaikat, ja kuntalainen päättää itse, käyttääkö niitä. Ohjattuja palveluja ovat puolestaan vaikkapa kansalaisopiston tarjonta ja asukastuvat. Asukastupien avulla yritetään aktivoida etenkin ikäihmisiä. Onko siinä onnistuttu? Kyllä asukastupiin on saatu kävijöitä. Keskustaan avattiin juuri uusi asukastupa. Jossakin vaiheessa tällaisia avoimia tiloja suljettiin, mutta nyt yritetään mennä vähän toiseen suuntaan. Aleksi Eskelinen on Kuopion kaupunginvaltuutettu ja hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan varapuheenjohtaja. Aiemmin hän on toiminut vapaa-ajanlautakunnan varapuheenjohtajana. Keskustalainen Eskelinen työskentelee kansanedustajan avustajana ja opiskelee Helsingin valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Ja luoda säästöjä suppilon pohjalle? Juuri niin. Asukastuvista voi löytyä uusia verkostoja, uusia ystäviä, mikä taas voi edistää ikäihmisten kotona selviytymistä. Lisäksi olemme toivoneet, että liikuntajärjestöt ja -seurat eivät keskittyisi vain kilpailutoimintaan vaan ottaisivat mukaan mahdollisimman laajasti lapsia ja nuoria. Harrastus pitää yllä fyysistä kuntoa, ja harrastuksen kautta saa sosiaalista pääomaa. Millaista yhteistyötä teette perusturva- ja terveyslautakunnan kanssa? Lautakuntaamme on keskitetty lähes kaikki järjestöjen avustukset myös sosiaalialan järjestöjen avustukset. Kun hakemuksia käsitellään, tehdään yhteistyötä perusturva- ja terveyslautakunnan kanssa. Eikö olisi järkevämpää, että avustukset käsittelisi se lautakunta, jossa alan asiantuntemus on? Tarkoitus on ollut yhtenäistää avustuskäytäntöjä Kuopiossa. Aiemmin niitä tehtiin eri lautakunnissa hyvin erilaisin perustein. Työskentelet eduskunnassa ja opiskelet Helsingissä. Miten jaksat vielä kiinnostua Kuopion hyvinvoinnista? Olen syntyperäinen kuopiolainen ja ikäni fanittanut Kuopiota. Minulla on aina näitä I love Kuopio -pinssejä. Eduskunta-avustajana voin tehdä paljon etätöitä, ja olen itse asiassa Kuopiossa enemmän kuin Helsingissä. Millainen olisi hyvinvoiva Kuopio? Ihana kysymys (naurua). No totta kai sellainen aktiivinen, yhteisöllinen, omatoiminen. Sellainen, jossa ihmisille annetaan mahdollisuuksia tehdä erilaisia asioita, eikä olla esteenä. Toivon, että nyt kun palvelualueuudistus on alkanut, Kuopion päättäjillä olisi pokkaa tehdä päätöksiä, joilla ehkäisevään toimintaan saadaan riittävästi rahaa. Nythän ne valuvat koko ajan korjaavaan toimintaan. Se trendi pitäisi kääntää. Kati Pitkänen Laura Saarikoski Helsingin Sanomat Sosiaalipolitiikkaa pidetään joskus naisten puuhasteluna, mutta oikeasti siinä on kyse mitä kovimmista asioista. Työnjaosta. Vastuun jaosta. Vallasta. Rahasta. Normeista ja niiden rikkomisesta. Hoivasta, itsemääräämisoikeudesta, tasa-arvosta. Vapaudesta. Matti Kortteinen Kansan Uutiset/Viikkolehti Huono-osaiset kannattaisi sijoittaa alueille, jotka ovat asuntomarkkinanäkökulmasta erityisen houkuttelevia ja vahvoja. Esimerkiksi meren rannat ovat tällaisia. Nämä alueet todennäköisesti kestäisivät köyhtymättä. Mirja Holste Ryhmätyö-lehti 3/2012 Väsymisen merkkejä ei huomaa, kun antoisa työ vie mukanaan. Työ ei ole kaikki, ei saakaan olla. Tarvitsemme työtä ja lepoa uudistuaksemme ja välttääksemme uupumisen olipa kyse palkkatyöstä, vapaaehtoistyöstä tai kotityöstä. Juha Mikkola VakuutusKuntoutus 1/2012 Täydellisessä maailmassa kaikilla tulisi olla yhtäläinen oikeus kuntoutukseen riippumatta taustalla olevasta etuusjärjestelmästä. Kun näin ei kuitenkaan ole, järjestelmän tasapäistäminen todennäköisesti johtaisi vain siihen, että vasta sitten on kivaa kun kaikilla on yhtä kurjaa. Lari Kotilainen Suomen Kuvalehti Mitä väliä pilkkujen sijoittelulla siis on? Olen tavannut tarjota selitykseksi sitä, että ihmisten on itsensä kannalta tärkeää osata kirjoittaa kunnolla esimerkiksi työhakemus tai viranomaiskirje. Anu Silfverberg Nyt.fi En haluaisi asua yhteiskunnassa, jossa vain ihmiset, joilla on lapsia, saisivat puhua lapsuudesta, yhteiskunnan tuista, koulutuksesta tai päivähoidosta kun ottaa huomioon, että nämä ovat asioita, jotka väistämättä vaikuttavat kaikkeen. Äitikortti on laiskan ajattelijan tekninen vipu, jolla puheoikeus varataan itselle. Jos mistään ei voi puhua ilman omakohtaista kokemusta, käy niin, että mistään ei voi puhua. sosiaalitieto 9 I12 5

6 laina ja palaute palaute I Hannele Törrönen Liikaa vanhempien ehdoilla Tästä puhutaan Keväällä kuolleen kahdeksanvuotiaan tytön kohtalo on järkyttänyt suomalaisia. Kuolemaan johtaneista tapahtumista on kerrottu julkisuudessa elokuussa alkaneen rikoksen oikeuskäsittelyn yhteydessä. Naapurit olivat tytöstä huolissaan. Koulussa oltiin tytöstä huolissaan. Tytöstä tehtiin lastensuojeluilmoituksia ja hänet sijoitettiin välillä kodin ulkopuolelle, mutta palautettiin taas isälle. Oirehtiminen jatkui. Oli mustelmia, oli ruhjeita. Koulusta oltiin taas lastensuojeluun yhteydessä. Tyttö tukehtui kuoliaaksi kotonaan törkeän väkivallan seurauksena. LAINA Johanna Korhonen, Helsingin Sanomat Oma koti on paras paikka. Isä. Äiti. Perhe. Mahdollisuus vanhemmuuteen! Moniammatillinen tuki! Tämmöinen toiveikas höpötys estää sekä ammattilaisia että kaikkia muitakin näkemästä, että lähin voi olla pahin. Usein on. Rikosylikomisario Antti Leppilahti, Ilta Sanomat Sosiaaliviranomaisten toimet tutkitaan koko siltä ajalta, kun tämä lapsi on ollut sosiaaliviranomaisten asiakkaana. Koko ketju perataan tarkkaan läpi. Tutkimme asiaa virkavelvollisuuden rikkomisena. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, mediatiedote Rikostutkinnan ja oikeuskäsittelyn lisäksi on arvioitava laajemmin eri viranomaisten toimintatapoja sekä yhteistyön toimivuutta. Laajemmasta tutkinnasta voitaisiin ottaa opiksi ja uudistaa lapsi- ja perhepalveluiden toimintamallia, ammattilaisten koulutusta ja tarpeen mukaan myös lainsäädäntöä niin että vastaava ei pääsisi toistumaan. Kansalaisia hämmentää, miten tällaista voi tapahtua Suomessa. Lasta rangaistaan kotona epäinhimillisesti eivätkä viranomaiset kykene sitä estämään. Kansalaiset pohtivat, menevätkö vanhempien oikeudet meillä lapsen oikeuksien edelle. Pienen tytön kuolema tuo mieleen Britanniaa kuohuttaneen Victoria Climbién surman. Kahdeksanvuotias Victoria surmattiin Lontoossa helmikuussa Hänen tätinsä ja tämän miesystävä tuomittiin elinkautiseen tytön murhasta ja julmasta kiduttamisesta. Victorian tapaus synnytti valtaisan keskustelun ja johti Englannissa moniin lastensuojelun muutoksiin ja kehittämisohjelmiin. Victorian ja monen muun surmatun lapsen tapauksen tutkiminen on osoittanut, että lasten huonosta kohtelusta kyllä tiedettiin, mutta tilanteeseen ei kyetty puuttumaan. Lapset olivat olleet ruhjeineen näkyvissä kouluissa, päivystyksissä ja sosiaalitoimen vastaanotoilla ja monet heistä olivat oireilleet vakavasti. Vanhempien selitykset olivat menneet läpi. Aika moni viranomainen ajatteli, että kyllä sitten varmaan ne muut reagoivat ja hoitavat tilanteen. Lapsen kaltoinkohteluun puuttumiseksi jokaisella toimijalla on oltava sekä omaa toimintaansa että yhteistyötä koskevat selkeät ohjeet. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Lukuisat selvitykset esimerkiksi juuri Englannissa ovat osoittaneet, että niin organisaatioiden sisälle kuin niiden keskinäiseen yhteistyöhönkin ilmaantuu harmaita alueita, jolloin ohjeet eivät toimi. Mistä silloin on kyse? Monen lapsen tragediasta ilmeni, että organisaatioiden välinen kommunikaatio oli epäonnistunut. Tärkeää tietoa ei välitetty eteenpäin. Usein unohtuu se, ettei tiedon siirto ole vain tiedon mekaanista siirtoa ihmiseltä toiselle vaan se on myös ihmisten välistä vuorovaikutusta. Onko perustehtävä hukassa, johtajuus missä sattuu, työntekijöiden turvallisuus lyöty laimin vai täydennyskoulutus unohdettu? Ollaanko niin uupuneita, että mikään ei enää kosketa? Upotaanko myötätuntoon vai epäilläänkö toisen organisaation toimintakykyä tyyliin no eihän ne mitään saa kuitenkaan aikaiseksi, turha sinne on olla yhteydessä. Työ toimivien käytäntöjen ylläpitämiseksi niin organisaatioiden sisällä kuin niiden kesken on totista työtä ja vaatii kaiken aikaa tietoista suhtautumista ja työn arviointia. Lähtökohtana on oltava, että paperilla olevat ohjeet eivät sinänsä takaa yhtään mitään. Ne ovat ohjeita, mutta ihmiset tekevät varsinaisen työn. Lapsen pahoinpitely on asia, jota kukaan ei haluaisi ajatella. Usein tehokasta toimintaa estävät myös ne tunteet, joita lapsen kärsimys aiheuttaa. Ajattelu nyrjähtää ja unohdetaan se, mitä kukin voi tehdä ja mitä kunkin pitää tehdä. Lasten pahoinpitelyjen tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa on onneksi meilläkin edistytty viimeisen kymmenen vuoden aikana. On paikkakuntia, joissa työketjut toimivat. On kuitenkin järkyttävää, että lasten oikeusturva on tässäkin asiassa kotikunnasta riippuvainen. Taannoin eräällä paikkakunnalla terveys- Hannele Törrönen Psykologi, psykoterapeutti Mitä hulluutta on tämä paikasta toiseen siirtely? 6 sosiaalitieto 9 I12

7 toimi oli tehnyt lukuisia lastensuojeluilmoituksia lasten pahoinpitelyistä, mutta lastensuojelu ei ollut tehnyt yhtään rikosilmoitusta. Sosiaaliviranomaiset olivat arvelleet, etteivät tilanteet olleet vakavia. Asiaa ei ollut sen kummemmin selvitetty. Sosiaali- ja terveystoimessa uskotaan verkostotyöhön. Näin onkin varmaan hyvä, mutta siinä voi myös olla monen lapsen mentäviä reikiä. Työskentely on liian vanhempikeskeistä ja vanhempien ehdoilla tapahtuvaa. Myös organisaatioiden keskinäiset skismat ja toiminta-alueiden epäselvyydet tuottavat pulmia. Erään äidin kanssa laskimme, että viiden vuoden sisällä häntä oli auttanut henkilöä. Perhettä vietiin paikasta toiseen kuin pässiä narussa organisaatioiden sisäisen ja niiden keskinäisen monimutkaisen yhteistyön logiikan mukaisesti. Työskentely aloitetaan aina uudestaan ja uudestaan. Perheet joutuvat myös sopeutumaan palavereihin, joissa saattaa olla läsnä kahdeksankin työntekijää. Neljä puhuu ja neljä kirjoittaa. Massiivisten ongelmien kanssa kamppailevilla ihmisillä tällainen palveluihin rakennettu kyykyttäminen ja ohittaminen ylläpitävät epätoivoa. Suurissa vaikeuksissa olevien perheiden todellinen tukeminen vaatii aikaa ja sitoutumista, mitään vippaskonsteja ei ole! Mitä hulluutta on tämä paikasta toiseen siirtely, kuinka monen lapsen hätä jää tässä tunnistamatta? Palveluiden määrän lisäksi on kiinnitettävä huomiota niiden todelliseen laatuun ja sisältöön. On myös muistettava, että aikuiset ihmiset vastaavat itse teoistaan. Siitä on heitä myös alituiseen muistutettava myötätunnon, raakoja ja alkuvoimaisia tunteita kesyttävän tuen sekä konkreettisen arjessa selviämisen avun ohessa. Peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardson on asettamassa työryhmän selvittämään lastensuojelulain toimivuutta, lastensuojelun toimintakäytäntöjä sekä mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Työryhmä pureutuu laajasti perheiden sosiaalityön ja lastensuojelun ongelmakohtiin. Työryhmän puheenjohtajaksi tulee ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja. Perhesurmat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän perhesurmien taustoja koskevan selvityksen mukaan viranomaiset olisivat ehkä voineet estää osan viime vuosien perhesurmista puuttumalla ongelmiin ajoissa. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän rahoittamassa selvityksessä käytiin läpi perhesurmat, oman lapsen surmat ja vastasyntyneiden surmat vuoden 2003 alusta tämän vuoden tammikuun loppuun. Teoissa kuoli 48 alle 15-vuotiasta lasta ja seitsemässä tapauksessa myös surmaajan puoliso. Selvityksessä korostetaan, että lapsiin kohdistuvat henkirikokset ovat Suomessa harvinaisia ja ne ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Perhesurmat olivat yhtä tapausta lukuun ottamatta isän tekemiä. Heistä monet kärsivät mielenterveysongelmista. Taustalla oli usein taloudellisia vaikeuksia ja parisuhteen ongelmia sekä eroaikeita. Ongelmiin oli haettu viranomaisilta apua, mutta oikeanlaista apua ei ollut saatu. Perhesurmaajat yleensä vihjailivat teoistaan etukäteen, käyttivät väkivaltaa ja uhkailivat sillä. Osa perhesurmista olisi ehkä voitu estää, jos viranomaiset olisivat ottaneet puheet väkivallan uhasta vakavasti, tehneet herkemmin lastensuojeluilmoituksia ja vaihtaneet keskenään tietoja perheiden tilanteesta. Viranomaiset eivät aina edes tienneet muiden viranomaisten toimista samassa perheessä. Suuri este perheiden avun saannille on ollut juuri viranomaistoiminnan hajanaisuus ja tiedon puute perheen tilanteesta kokonaisuudessaan. Viranomaisyhteistyön malleja tulisi käyttää suunnitelmallisemmin ja tehokkaammin. Lainsäädäntö ei tätä estä. Selvityksessä esitetään myös moniammatillisen työskentelyn ja tietojen luovuttamisen helpottamista lainsäädäntömuutoksin. Lisäksi viranomaisten tulisi ottaa käyttöön parisuhdeväkivallan uusiutumisen riskinarviointi. Valtioneuvosto teki päätöksen sen käyttöönotosta sisäisen turvallisuuden ohjelmassa kesäkuussa. Lea Suoninen-Erhiö Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta Sisäasiainministeriön julkaisu 35/2012. Selvitys verkossa: UUTISIA LYHYESTI Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman mukaan ympärileikkausten ehkäisyyn, uhkatilanteisiin puuttumiseen ja lasten suojeluun tarvitaan selkeitä ohjeita. Vaikka aihe on arkaluontoinen, se on otettava puheeksi kaikkien niiden maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, joiden lähtömaissa harjoitetaan tätä perinnettä. Vastuu asian puheeksi ottamisesta ja ehkäisystä on kaikilla lapsiperheiden kanssa työskentelevillä terveydenhuollossa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä sosiaalihuollossa. Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma Julkaisu 2012:12. > Julkaisut Pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu alkoi syyskuussa. Kokeilukunnat koordinoivat pitkään työttömänä olleiden palvelujen järjestämistä ja ovat mukana pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeidensa arvioinnissa, palveluprosessien suunnittelussa sekä niiden etenemisen seurannassa. Kokeilussa on mukana 62 kuntaa, joissa asuu puolet kaikista Suomen pitkäaikaistyöttömistä. Kokeilu kestää vuoden 2015 loppuun, ja siihen on varattu 20 miljoonaa euroa vuosittain. Demokratialähettiläät kannustavat maahanmuuttajia äänestämään kuntavaaleissa. Lähettiläitä koulutetaan elo-lokakuussa eri puolilla Suomea oikeusministeriön ja etnisten suhteiden neuvottelukunnan tilaisuuksissa. Eri kansallisuuksia edustavien lähettiläiden kautta pyritään tavoittamaan eri väestöryhmiä ja välittämään tietoa osallistumisesta. Edellisissä kunnallisvaaleissa äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisista äänesti vain noin viidesosa. Kuntavaaleista on tietoa parillakymmenellä eri kielellä oikeusministeriön vaalisivuilla. Innokylä jakaa ensimmäistä kertaa Innopalkinnon sosiaali- ja terveysalan hanke- tai perustyössä syntyneelle hyvälle toimintamallille. Palkinnon arvo on euroa. Toimintamallin voi ilmoittaa mukaan kilpailuun 28. syyskuuta mennessä. Voittaja julkistetaan Innomarkkinoilla marraskuussa. sosiaalitieto 9 I12 7

8 kärki Jyrki Pietilä Sanoman perille meno unohtuu sosiaalialan viestinnässä Sosiaalialan viestinnässä pyrittiin 1970-luvulla siihen, että sanoma menisi oikeasti perille peruskansalainen ymmärtäisi, mitä monimutkainen järjestelmä viestii. Nyt tietoa kehotetaan etsimään netistä eikä sanoman perille menoa varmista kukaan. Voi väittää, että Suomessa sosiaalialan mediaviestinnän pioneeri oli Anders eli Antti Lizelius, Mynämäen kirkkoherra. Lizeliuksen Suomenkieliset Tieto-Sanomat, maan ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, tarjosi ( ) lukijoille tietoa myös ajan sosiaaliturvakysymyksistä. Jo liki neljännestuhatta vuotta sitten! Muu lehdistö seurasi perässä. Esimerkiksi Helsingfors Tidningarin toimittajalla ( ) Zachris Topeliuksella oli sosiaalikysymyksissä journalistinsydän paikallaan. Köyhäinhoitolehti, Sosiaalitiedon 100-vuotias esiäiti, on ollut polunraivaaja aikakauslehdistön puolella. Vuonna 1926 perustettu Yleisradio taas uursi uraa ehkä ennen muuta esitelmätarjonnallaan. Siihen mahtui myös esitelmiä sosiaaliturvasta tai silloisin käsittein yhteiskunnallisesta huollosta. Ja mitä termeihin tulee, 1900-luvun alkupuolella puhuttiin usein myös valistuksesta. Kolmekymmenluvulla tuli muotiin termi propaganda. Esimerkiksi viinan kiroja vastaan kamppailtiin raittiuspropagandalla. Silloin oli yhtä trendikästä propagoida kuin nyt brändätä. PR jäi yritysmaailmaan Käsite tiedotus, latinalaisperäisen kommunikaatiosanan vastine, omaksuttiin meillä vasta viime sotien aikoihin. Sodassa tiedottamisosaamisensa hankkineita miehiä oli 1947 jo sen verran, että perustettiin yhdistys nimeltä Tiedoitusmiehet ry. Sen perustamiskirjan mukaan yhdistyksen tarkoitus oli muun muassa edistää tiedoitustoimintaa ja toimia valtion ja kuntien virastojen ja laitosten kuin myös poliittisista pyrkimyksistä vapaiden yleishyödyllisten järjestöjen tiedoitushenkilöstön yhdyssiteenä. Viisi- ja kuusikymmenluvulla meilläkin nosti päätään amerikkalaisperäinen PR, public relations, joka suomentui suhdetoiminnaksi. Mutta se jäi suopeuden tavoittelun tavoitteineen paljolti yritysmaailman omaisuudeksi. Innokkaimmat peeärrän puhemiehet olisivat halunneet myös julkisen sektorin omaksuvan peeärrän ilosanoman, mutta jo kuusikymmenluvun lopulta lähdettiin julkisella sektorilla tekemään pesäeroa huonoon huutoon joutuneeseen suhdetoimintaan. Propagandaajattelu oli pudonnut kelkasta jo sotavuosina. Sosiaalihuollon tiedottaminen, tärkeä mietintö vuodelta 1970 Tätä nykyä käytetään termiä yhteisöviestintä työyhteisöjen viestinnästä ja erilaisten organisaatioiden ja sidosryhmien välisestä viestin- nästä. Yhteisöviestinnälle merkittävä oli Sosiaalihuollon keskusliiton 1970 julkaisema Sosiaalihuollon tiedottaminen. Sosiaalihuollon tiedottamisen suunnittelutoimikunnan mietintö. Kuusimiehisen toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Helsingin maalaiskunnan sosiaalijohtaja Henry Dahlberg, ja herrat kutsuivat toimikunnan sihteeriksi A-klinikkasäätiössä työskentelevän YM Aira Heinäsen. Heinänen on yksi sosiaalialan yhteisöviestinnän uranuurtajista. Hänen viestintäajatuksiaan on luettavissa tämän lehden verkkosivuilta. Ahkera, neljännessata kertaa kokoontunut ja suurta asiantuntijajoukkoa kuullut toimikunta linjasi sosiaalialan viestintää tavalla, joka ansaitsee yhä huomion. Informaatioidealismi synnytti tiedotuksen buumin Sosiaalihuoltojärjestelmän sisällöllinen ja hallinnollinen moniulotteisuus on nostanut esille kysymyksen, ovatko kansalaiset tietoisia sosiaalihuoltoa koskevista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja pystyvätkö sosiaalihuollon eri hallinnon asteet, elimet ja henkilöt hallitsemaan tämän järjestelmän. Näin todetaan tuon vuonna 1970 ilmestyneen Yhteisöviestinnän virstanpylväitä 1907 Työtilastollinen aikakauslehti perustetaan. Se muuttuu 1918 Sosiaaliseksi aikakauskirjaksi Köyhäinhoitolehti, Sosiaalitiedon edeltäjä alkaa ilmestyä. Lehti on ilmestynyt myös nimillä Huoltaja ja Sosiaaliturva Rautatiekirjakauppa, ensimmäinen henkilöstölehti alkaa ilmestyä Kirkollinen valistustoimisto perustetaan. Se on Kirkon tiedotuskeskuksen edeltäjä Maan aloitteleva ulkoasiainhallinto aloittaa tiedotuksen Maallisten kuulutusten lukeminen kirkossa lopetetaan asetuksella Puolustusministeriöön perustetaan sanomakeskus Tiedoitusmiehet ry perustetaan. Sitä pidetään alan ensimmäisenä eurooppalaisena yhdistyksenä. Se on ProCom, viestinnän ammattilaiset -liiton edeltäjä Työterveyslaitoksen vuosikertomuksessa mainitaan ensi kerran tiedoitussihteeri Helsinkiin palkataan maan ensimmäinen seurakunnallinen tiedotussihteeri Tampereen kaupungin kansliasihteereistä toinen velvoitetaan hoitamaan osana virkavelvollisuuksiaan kaupungin tiedotusta Helsingin kaupungille palkataan tiedotuspäällikkö Eläketurvakeskus saa tiedotuspäällikön Kela saa tiedotustoimiston ja tiedotuspäällikön Sosiaalihuollon tiedottaminen -mietintö ilmestyy Sosiaalihuollon Keskusliiton julkaisemana Sosiaali- ja terveysministeriö saa tiedotussihteerin ST-sopimus, sopimus yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta solmitaan ensimmäistä kertaa. Se on työmarkkinakeskusjärjestöjen välinen sopimus. 8 sosiaalitieto 9 I12

9 suojelua kehitetään niin, että henkilökunnalla on taitoja ja rohkeutta tarttua havaitsemiinsa hy- Kunnan työntekijät kohtaavat lapsen tai tilanteissa. nuoren arjen hyvinvointihaasteita moninaisissa Ennalta ehkäisevää lasten tarkoituksenmuka suojelua isen palvelun piiriin. T viiveettä ja ohjata oikea-aikaisesti havaitsemiinsa niin, että kehitetään henkilökunnalla on taitoja ja rohkeutta tarttua hyvinvoinnin vajeisiin lapsi tai nuori ämä edellyttää joustavaa työskentelyä rajapinnoissa. Tuen tarve ilmenee kaikissa elä mänvaiheissa, mikä edellyttää valppautta. mietinnön alussa. Kansalaisten tietoisuutta sosiaalihuoltoa koskevista oikeuksistaan on tähdentänyt myöhemmin myös Stakesin entinen pääjohtaja Vappu Taipale. Hänkin on pohtinut sitä, voisiko tehokkaampi tiedotus edesauttaa kansalaisten sosiaaliturvan parempaa toteutumista. Tietääkö syrjäkylällä asuva vanhus, leskeksi jäänyt perheenäiti, vammautunut henkilö, alkoholiongelmasta kärsivä isä ja yleensä vaikeuksissa elävä ihminen niistä taloudellisista etuuksista joita hänellä on omassa elämäntilanteessa oikeus ja mahdollisuus saada, kyseltiin vuoden 1970 mietinnössä. Tuo oli ajan ns. informaatioidealismia. Vahvasti oli jo oraalla ajatus siitä, että maailma ja yhteiskunta ovat monimutkaistuneet ja informaation määrä yhä vain kasvaa. Suomessakin alettiin puhua informaatioräjähdyksestä. Sosiaalihuollon tiedottamisen suunnittelutoimikunta ehdotti ongelman ratkaisemiseksi ajalle ominaisia reseptejä: lisää tiedottajanvirkoja, tiedotusohjeistoja ja tiedotuskoulutusta. Eritoten 1970-luku oli sosiaalialallakin tiedotuksen kehittämisen buumia. Usko aktiiviseen tiedotukseen tahi viestintään oli vahva. Toki fiksut tiesivät koko ajan, että sanoma ei aina välttämättä mene perille viestintäprosessissa esiintyy häiriöitä. Jo vuoden 1970 mietinnössä tähdennettiin myös [sosiaalihuollon] alueen yrityskuvan eli imagen selkiinnyttämistä. ämä edellyttää joustavaa työskentelyä rajapinnoissa. Tuen tarve ilmenee kaikissa elämänvaiheissa, mi kä edellyttää valppautta. Kato sieltä netistä Yhteiskunta muuttui, mediakenttä muuttui ja sosiaalialan viestinnän on ollut muututtava siinä mukana. Suomen 1990-luvun alkupuoliskolla alkanut 1971 Kaupunkiliitto julkaisee jäsenkunnilleen tiedotusohjeet Helsingin kaupungin organisaatioon perustetaan tiedotustoimisto Kunnallislaki ja sen osaksi tiedotuspykälä, Selkokirjallisuus-sana otetaan käyttöön Selkolehti Leija alkaa ilmestyä ja ensimmäinen varsinainen selkokirja ilmestyy. Hallintomenettelylaki Yhteiskuntaviestinnän yhdistys perustetaan. Se toimii vuoteen Tiedottaminen valtionhallinnossa -ohjeisto julkaistaan Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Selkouutiset, nykyisin Selkosanomat ja LL-Bladet alkavat ilmestyä säännöllisesti EU-kansalaistiedotus alkaa Suomessa. Se rakennetaan maakunnallisen kattavuuden ja aktiivisen tiedotuksen pohjalle. Suomeen avataan 19 maakunnallista aluepalvelua Kuntalaki ja sen osaksi tiedotuspykälä, Sosiaalinen aikakauskirja lakkaa ilmestymästä. Sen jatkaja sosiaali- ja terveysministeriön lehtenä on Socius. Kun Kansanterveyslaitos ja Stakes yhdistyvät vuoden 2009 alusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi syntyy uusi lehti Tesso. Socius, Kansanterveyslaitoksen lehti Kansanterveys ja Stakesin lehti Dialogi lakkaavat ilmestymästä Sosiaali- ja terveysministeriölle avataan verkkosivut Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta Selkokeskus perustetaan Ensimmäinen internetin selkosivusto avataan Sosiaalitoimittajat ry perustetaan Suomen Eurooppatiedotuksessa luovutaan maakuntatiedotuksesta Rovaniemeä lukuun ottamatta. EU-kansalaisviestintä keskitetään ulkoministeriöön, verkkoviestintään ja sosiaaliseen mediaan. sosiaalitieto 9 I12 9

10 EU-kansalaistiedotus rakentui vielä vanhan idean pohjalle: lähestyttäköön kansalaisia aktiivisesti, pyrittäköön huolehtimaan siitä, että ainakin perustieto menee perille. EU-tiedotus tuotiin myös fyysisesti lähelle kansalaisia, maakuntiinkin. Entä EU-kansalaisviestinnän tilanne 2012? Kaikki parikymmentä alueellista tiedotuspistettä, Rovaniemeä lukuun ottamatta, aiotaan ajaa alas. EU-tiedotuskin uskoo jatkossa yhä enemmän verkkoon. Seitsemänkymmenluvun, informaatioidealismin kulta-ajan, usein kuultuja iskulauseita oli kansalaisen oikeus saada tietää. Tähän liittyi myös vaade siitä, että tiedottavan tahon eli ns. lähettäjän on huolehdittava, että vastaanottaja myös ymmärtää viestin. Nyttemmin ajattelutapa on ollut jo pitkään: Kato sieltä netistä. Sosiaalialan viestinnälle tässä voi piillä erityisen suuri ongelma. Kelan tutkija Markku Laatu avasi ongelmaa parin vuoden takaisessa debattikirjoituksessaan (HS ). Sosiaaliturvan sekavuus säästää tukimenoja ja elättää asiantuntijoiden armeijaa, Laatu tykitti. Mutkikas järjestelmä luo tarvetta palveluneuvojille, asiamiehille, juristeille, etuuksien takaisinperijöille, tutkijoille ja muille asiantuntijoille. Sosiaaliturvaviidakkoon on avautunut markkinoita myös yksityisille konsultti-, asioimisapu- ja sosiaalipalveluja tarjoaville yrityksille. Pitäisiköhän sosiaalialan nimenomaan kansalaisille suunnattavaa viestintää siirtää jokunen vuosikymmen taaksepäin? Olisiko taas syytä nostaa kunniaan sanoman perillemeno? Tämä tarkoittaisi suurempaa painoa sille, että peruskansalainen todella ymmärtää, mitä Laadun mainitsema mutkikas järjestelmä viestittää. Puhun näin paitsi mediatutkijana myös muistisairaan vanhuksen lähiomaisena, joka ihmettelee tämän tästä muun muassa alan lukuisien vaikeiden termien merkitystä. Kirjoittaja FT, YL Jyrki Pietilä on tamperelainen mediatutkija ja vapaa kirjoittaja. Kiitos taustatiedoista: Pirjo Ilves, Raha-automaattiyhdistys, Taina Kemppi, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Kimmo Kontio, Eläketurvakeskus, Eeva Larjomaa, sosiaali- ja terveysministeriö, Suvi Lehtinen, Työterveyslaitos, Marko Lähteenmäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hilkka Nakari, Kela ja Tarja Tamminen, Valvira. Sosiaalialan viestintää käsitteleviä artikkeleita: > Viestintä Eri(kois)kokoisten viestintää Yhteisöviestinnän ongelmat ovat yhtäläisiä organisaatiosta riippumatta. Mutta on eroja ja erityispainotuksiakin. Otetaan esimerkiksi 1995 perustettu Pikry ry, kansanterveys- ja perhejärjestö, joka toimii ns. erikoiskokoisten henkilöiden hyväksi. Lyhenne tulee sanoista Pieni- ja Isokenkäiset. Järjestö esiintyy Valtakunnallisen vammaisneuvoston verkkosivuilla vammaisjärjestönä. Esimerkki pikryläisestä keskustelunaiheesta on mahtuminen vainajana hautaustoimiston autoon, hautaan tai krematorion uuniin. Maassa on harvoja krematorioita, jotka pystyvät käsittelemään erikoispitkiä vainajia. Tädin miehen luut pilkottiin, kertoo eräs Pikryn aktiivi pitkän miehen ongelmista. Entä sitten ne erikoispitkän henkilön ongelmat, kun ollaan elävien kirjoissa? Sairaalassa ei mahdu kuvantamislaitteeseen ja bussissa tai lentokoneessa pitää yrittää ängetä itsensä istumaan. Myös vaatetuksen hankinta voi olla vaikeaa. Monille keskituloisillekin vanhemmille voi olla kauhistus, kun oma tyttö tai poika se yhä vain venyy. Täytyy kenties lähteä teettämään tiheinkin väliajoin monenmoista: pöksyistä kenkiin ja käsineisiin, paidoista jopa luistimiin. Sitten tulevat itsetuntokysymykset. Etenkin nuoren pitkän tai siis komean naisen voi tehdä mieli hautautua kodin seinien sisäpuolelle, kun toiset toljottavat jatkuvasti ja humalaiset heittävät epäasiallisia kommentteja. Ja tekisi niin mieli laittaa jalkaan sievät korkkarit. Urheilutoimittajat, huomio Valtakunnallisessa Pikry ry:ssä on jäseniä runsaat 500. Mutta jäsenkriteerit täyttäviä henkilöitä löytyy maasta jopa Pikry näet ajaa myös ns. normaalimittaisten asiaa, jos henkilön raajat ovat venyneet selvästi yli keskiarvojen. Kannatusjäseniäkin otetaan vastaan. Pikry kaipaisi lisää maksavia jäseniä, koska yhteiskunta ei hemmottele sitä suurilla tuilla. Yhtään palkallista työntekijää ei ole. Tampereelle saatiin kuitenkin hiljan oma valtakunnallinen toimitila. Blogissaan Pikryn verkkosivuilla, yhdistyksen puheenjohtaja ja perustaja Maiju Havinen on kurittanut erityisesti urheilutoimittajia. Poikkeava pituus on se ominaisuus, joka tuntuu yhä edelleen oikeuttavan ja suorastaan innoittavan myös julkisen sanan edustajia pöyristyttävään nimittelyyn: hujoppi, korsto, kolossi, hongankolistaja, goljatti, jätti, jättipoika, kanootit jaloissa, kädet kuin leipälapiot, pätkä jne. Havinen vinkkasi hiljan urheilutoimittajille, että on aiheellista kertoa ihmisen suorituksista, aikaansaannoksista, eikä hänen ulkonäöstään. Tampereella näyttäydyttiin komeasti Pikryn edustama problematiikka ei ole saanut ansaitsemaansa julkista huomiota. Arja Partanen, Pikryn sihteeri, toteaa, että Suomessa alan vaikuttamis- ja järjestötyötä tehdään vakavammin kuin useimmissa muissa maissa. Moniaalla muualla pääasiana saattaa olla bilettäminen: hei, me ollaan pitkiä ja komeita järjestetäänpä omat viikonloppubileet. Hyötyjä on tällöin ehkä ennen muuta kaupallinen tapahtumanjärjestäjä. Me lähdettiin ihan oikeasti tekemään jotain, Partanen kertoo. Vieköön vaikka 50 vuotta. Toki pitkät ja komeat näkyivät tänä kesänä Suomessa. Pikry ja alan eurooppalainen katto-organisaatio järjestivät Tampereella Euroopan- tai maailmantreffit, joilla oli näkyvyyttä. Viestin haluttiin kulkevan myös ulospäin: hei, me ihmiset ollaan erikokoisia mutta viis siitä. Espoolainen Pikry-aktiivi Taina Virkki on keksinyt idean. Kun hän, keskimitan ylittänyt hoikka upea leidi, tapaa vaikkapa Helsingin kadulla toisen kaltaisensa, hän saattaa hienotunteisesti jakaa pikku nimikortin. Sanoma kuuluu: hei, jos keskiarvoista poikkeava pituutesi tuottaa sinulle ongelmia, ota yhteyttä. Luovaa viestintää. Jyrki Pietilä 10 sosiaalitieto 9 I12

11 kärki SAMANMIELISTEN KESKUSTELUJA Verkon datasta saa aikaan näyttäviä visuaalisia malleja. Olli Parviaisen verkostoanalyysikuvan pallo kuvaa yksittäisen kansanedustajan kaveruussuhteita toisiin kansanedustajiin Facebookissa. Puolueiden värikoodaus ja suhderihmasto kertoo, että samanmielisten kanssa kaveerataan sosiaalisessa mediassakin. Sari Siikasalmi Sosiaalialan tutkijoiden ja viestijöiden on syytä sukeltaa verkkoon. Tunkiosta aarreaitaksi verkko viestinnän suunnittelun lähteenä Foorumien vihaiset nuoret miehet huutelevat solvauksia nimimerkin takaa. Fanaattisuuteen asti elämäntavalleen uskolliset äidit arvostelevat kestovaippojen imutehoja ja naapuruston yhteisöllisyyden tasoa. Poliittisen broilerihauduttamon lupaavin vesa väittelee aatetoverin kanssa näkemysten millimetrieroista. Kokonaisuudesta ei saa otetta. Verkon keskustelut ovat kohinaa, analyyttisin silmin epäasiallista rymistelyä ja ihmismielen mustan puolen holtiton kaatopaikka. Ei, toteaa johdon konsultti, Verkostoanatomian tutkija VTM Olli Parviainen. Verkko on Parviaiselle viestinnän ja yhteiskuntatutkimuksen lähde, josta valtiotieteilijän ja ohjelmistokoodarin käsityöllä otetaan vankka analyysiote. Parviainen väittää, että nyt sosiaalialan tutkijoiden ja viestijöiden olisi kokoonnuttava verkon ääreen. Verkkoviestintä tavoittaa Suomalaiset ovat melko ahkeria verkon käyttäjiä. Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö -tutkimuksen mukaan jo 89 prosenttia vuotiaista käyttää nettiä ja jopa kolme neljästä käyttää sitä päivittäin. Uusia tutkimustuloksia julkistetaan marraskuussa, mutta on odotettavissa, että jo aiemmin nopeasti yleistynyt vanhempien ikäryhmien internetin käyttö on lisääntynyt. Nuoret ovat edelleen aktiivisimpia, mutta nettiä voi jo lukujen valossa tituleerata suomalaisten massamediaksi. Eivät suuret käyttäjäluvut silti vielä kesää tee. Parviaista kiinnostaa erityisesti ihmisten itsensä tuottama sisältö: foorumien keskustelut ja sosiaalinen media. Netti on edelleen tiedonhaun apuväline, uutisten lähde ja asioin- sosiaalitieto 9 I12 11

12 tikanava, mutta yhä enemmän se on myös yhteisöllisyyden näyttämö. Esimerkiksi suosituimpaan sosiaalisen median sovellukseen, Facebookiin, on rekisteröitynyt noin kaksi miljoonaa suomalaista. Foorumeilla käydään satojen kommenttien keskusteluja. Miksi emme kuuntelisi, kun ihmiset näin laajasti haluavat täysin oma-aloitteisesti nostaa asioita keskusteluun, Parviainen kysyy. Kohina on silti karmea. Miten Lady Gagan konsertin sadat peukutukset ja pikkuserkun tytön rippijuhlakuvat kääntyvät sosiaali- ja terveysalaa hyödyttävän viestintätutkimuksen raaka-aineeksi? Parviainen innostuu. Iso osa hienoutta on tutkimusasetelma, joka tuntuu jopa Pertti Alasuutarin lähiöbaaritutkimuksen osallistuvan havainnoinnin toisinnolta. Mittakaava tosin on satatuhatkertainen. Verkon keskusteluissa sadat tuhannet ihmiset ovat valmiiksi kirjoittaneet ylös sen, mitä baarijakkaraltaan aikovat sanoa. Harvoin on tutkijalla edessään näin laaja ja valmis, auki kirjoitettu laadullisen tai määrällisen tekstin tutkimuksen aineisto, Parviainen kertoo. Niin, aiemmin laitettiin nauhuri baarin kulmapöytään ja haastateltiin, kuunneltiin ja kirjoitettiin tekstiksi analyysia varten. Viekö Parviainen nyt nauhurin verkkoon? Tavallaan juuri näin. Aluksi tehdään tietokoneohjelma, joka hakee halutun verkkokeskustelun. Sitten kuvataan keskustelua toisella ohjelmalla ja lopuksi tulkitaan tuloksia, määrällisesti ja tai laadullisesti, Parviainen tiivistää. PAHOINVOINNIN MERKIT Verkon keskusteluissa syrjäytyneet voivat purkaa pahoinvointiaan. Verkkosisältöjen analyysi tarjoaa keinon tutkia sitä, mikä synnyttää ihmisille tuskaa ja mistä syntyy arkielämän tragedioita, Olli Parviainen sanoo. Kartalle mielen maantiede Parviaisen louhinnan avulla voi selvittää, kuka keskustelee, miten keskustelijat ovat toisiinsa liitoksissa, mistä asioista keskustellaan ja miten keskustelun teemat liittyvät toisiin teemoihin. Ja taas, suuressa mittakaavassa. Parhaimmillaan tuloksena on ällistyttävä yhdistelmä määrällisesti yleistettävää, laadullista analyysiä suomalaisten verkkokeskustelijoiden mielen maantieteestä. Analyysissa voidaan tasapainotella hyvin yleisen ja yksityisen välillä. Oikein toteutettuna on kyse samasta asiasta kuin tuhannen ihmisen mielipidetiedustelussa, mutta vain kymmenkertaisella mittakaavalla. Mennään ihmisten luo, ja annetaan heidän oma-aloitteisesti määritellä, kuka puhuu, mitä ja mistä, Parviainen kertoo. Analyysin avulla on selvitetty esimerkiksi, millaisiin teemoihin suomalaiset yhdistävät verkon keskusteluissa karppauksen. Liitetäänkö hiilarihysterian ympärille yleisesti totaalinen karppaus vai kohtuullistaminen? Perhe-elämää koskevista keskusteluista voidaan selvittää, lähestyvätkö ihmiset aihetta omasta vai esimerkiksi lasten lähtökohdista. Parviainen tutki hiljattain Helsingin yliopiston viestinnän tutkijoiden Salla Laaksosen ja Petro Poutasen kanssa verkosto- ja tilastoanalyysillä presidentinvaalikampanjan kakkoskierroksen keskustelua. Ne kerättiin kahden viikon ajalta Haaviston ja Niinistön Facebook-sivuilta. Erot Niinistön ja Haaviston sivujen keskustelujen rakentumisessa olivat selvät. Haaviston sivuilla toisilleen vieraat ihmiset keskustelivat keskenään huomattavasti enemmän kuin Niinistön sivuilla. Vastaavasti Haaviston sivujen ylläpitäjien avaukset eivät saaneet aikaan niin merkittävää reaktiota kuin Niinistön sivujen ylläpitäjien keskustelunavaukset. Valmistumassa oleva tutkimus esitellään syyskuussa Oxfordin yliopiston Internet, Politics, Policy 2012: Big Data, Big Challenges? -konferenssissa. 12 sosiaalitieto 9 I12

13 Verkon osallistumisen paikkoja on pakko kuunnella, ymmärtää ja hyödyntää nykyaikaisessa sosiaali- ja terveysalan viestinnässä. Kiinnostavaa, ehdottomasti. Tutkimusotetta käytettiin myös apuna terveys- ja hyvinvointijärjestöjen kattojärjestön Sosten verkkoviestinnän suunnittelussa, kun haluttiin selvittää, missä ja millä termeillä hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksistä verkossa keskustellaan. Onnistunut viestinnän suunnittelu ei lähde omista lähtökohdista vaan ensin selvitetään, mitä maailmalla ja kohderyhmissä puhutaan, Parviainen tiivistää. Vaatimuksena vahva paikallistuntemus Hyvälläkin menetelmällä on heikkoutensa, Parviainen tunnustaa. Koodatut työkalut eivät poista paikallistuntemuksen tarvetta. Tutkija ei voi mennä yhdelle verkkopalstalle ja todeta Suomen olevan siinä. Teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan verkkopaikallistuntemusta. Tutkimuksen hankalin osuus on se, että pitää tietää, missä keskustelu käydään. Kainuulaisen työttömän maailmaa ei pystytä peilaamaan tyttöjen Demi-lehden keskustelupalstalta. Lähteiden ja keskustelujen läpikäymiseen ja etsimiseen on varattava aikaa ja osaamista. Tutkimustiedon yleistyksessä on otettava huomioon verkon käyttäjien profiili. Parviaisen mukaan on aina muistettava, että nuoret ovat verkossa yliedustettu ryhmä. Myös tietyt aiheet vetävät puoleensa erilaista yleisöä: sosiaali- ja terveysasioista keskustelevat lähinnä naiset miesten käymiä keskusteluja on vaikea löytää. Samoin kuten tavallisessa haastattelututkimuksessa on mahdoton löytää yhtä keskivertosuomalaista koko joukkoa edustamaan, ei verkonkaan keskusteluista löydy yhtä autuaaksi tekevää keskivertokeskustelua. Mitä enemmän aikaa ihmisillä on, sitä enemmän he verkkoa käyttävät, myös keskusteluun ja sosiaalisena mediana. Kun etsin aineistoa verkosta, löydän paljon lapsiaan kotona hoitavien äitien tai vuotiaiden nuorten kirjoituksia. Isoissa tekstimassoissa toistuva tyyli ja sanasto osoittavat usein myös sen, ettei keskustelijoiden pääjoukko muodostu useinkaan ylemmistä toimihenkilöistä, Parviainen kertoo. Sama ilmiö toistuu Parviaisen mukaan myös ihmisten fyysisessä kanssakäymisessä. Harva jatkaa syvällistä keskustelua ihmisen kanssa, joka päivittäin huutaa äänihuulet sinisinä toisen olevan täysin väärässä. Verkkokeskustelujen puolesta vastaan -ryhmittyminen kuitenkin osoittaa sen, ettei internetistä taida olla ihmelääkkeeksi jatkuvasti syvenevään ihmisten kokemuspiirien erilaistumiseen ja eriarvoistumiseen. Parviaisen mukaan verkon keskustelut voivat kuitenkin kertoa paljon yhden kokemuspiirin teemoista. Niissä esimerkiksi syrjäytyneet voivat purkaa pahoinvointiaan. Verkkosisältöjen analyysi tarjoaisi keinon tutkia sitä, mikä synnyttää ihmisille tuskaa ja mistä syntyy arkielämän tragedioita. Onko Parviainen nyt siis etsimässä kouluampujia? Tässä ei ole kyse valvonnasta, vaan mielenkiintoisempaa on kuunnella ja etsiä ihmisten omista teksteistä asioita, joita väkivaltapuheeseen liitetään. Kuka nähdään vastuullisena tahona, keneltä odotetaan toimenpiteitä? Korostetaanko yhteiskunnan vai yksilön vastuuta? Onko kyse rahasta tai huolesta? Isojen laadullisten aineistojen kanssa voitaisiin päästä kiinni koko yhteisön läpikulkeviin teemoihin. Elämän nurjan puolen analyysin lisäksi verkko tarjoaa ikkunan ihmisten yhteiskunnallisen osallistumisen tutkimukseen. Verkostoanatomian ja viestintätoimisto Kurion syyskuun lopussa julkaistavan toisen tutkimuksen mukaan Facebookin eniten kommentteja keräävät aiheet ovat viihde ja politiikka! Politiikkaa koskeva keskustelunavaus kerää suomalaisessa Facebookissa keskimäärin 17 kommenttia, viihdeteeman keskustelunavaus 12. Mukana on oltava Tunnustan. Verkon osallistumisen paikkoja on pakko kuunnella, ymmärtää ja hyödyntää nykyaikaisessa sosiaali- ja terveysalan viestinnässä, ja etenkin järjestötoiminnassa. Uudistuvalla järjestötoiminnalla ei ole varaa jättäytyä pois ihmisten arkikeskusteluista, oli sitten areenana verkko tai kahvila. Samalla opitaan myös hyödyntämään verkon osallistumismuotoja viestinnän ja koko toiminnan muotoilussa, designhengessä. Parviainen on samaa mieltä. On pieni ajatusvirhe, että hallinto tai järjestöt rakentavat kansalaisvaikuttamiselle ja -keskustelulle erilliset paikat verkossa, joihin ihmiset automaattisesti etsiytyisivät. Eihän torille pystytettyyn telttaankaan saada ihmisiä keskustelemaan tuosta noin vaan. Tehokkaampaa on mennä kuuntelemaan ja keskustelemaan sinne, missä ihmiset jo ovat. Verkkoon, kahviloihin. Vähemmällä ahdistuksella. Ääripäät voimistuvat Nyt Parviainen pääsee myös ääri- ja vihapuheeseen. Tutkimus osoittaa, että verkkokeskustelut polarisoituvat helposti omaan arvomaailmaan soveltumattomaan keskusteluun ei heittäydytä syvällisesti. Korkeintaan huudellaan ja haukutaan. Siksi verkon yksittäisessä foorumissa päädytään helposti keskustelemaan samanmielisessä porukassa. Tästä vastaavasti syntyy omia puolesta ja vastaan -ryhmittymiä, jotka on tutkimuksessa huomioitava tasapuolisesti. kuva: Veikko Somerpuro Sari Siikasalmi on VTM, Soste Suomen sosiaali ja terveys ry:n viestintäjohtaja, jonka intohimona on verkon ja kansalaisvaikuttamisen suhde. sosiaalitieto 9 I12 13

14 näkökulma kuva: Pan Yi Kolumni Jorma Sipilä on palkkatyöstä vapautunut professori, jonka mielestä demokratia on ihmisen historian paras saavutus. Jumalasta tuli valtio Viime syksynä kirjoitin jurmolaisten yhteisomistuksesta: Kun kaikki tunsivat toisensa, oli sosiaalisilla normeilla sitova voima. Silloin Jumalakin vielä katsoi niiden perään. Sosiaaliset normit ovat uskontojen ydintä: Sinä et ole maailman napa. Yhteisömme on pyhä. Sen säännöt koskevat kaikkia. Mutta miten voin väittää, että Jumala lopetti katsomasta sosiaalisten normien perään? En kannata tiukkaa konstruktivismia, mutta tähän sopii konstruktiivinen tulkinta: Jumala on olemassa siinä määrin kuin hänestä puhutaan. Jos puhutaan paljon, Jumala osallistuu aktiivisesti ihmisten elämään. Mutta jos tekemisiä ei perustella Jumalan tahdolla, ei hän vaikuta niihin. Ehkä näin ei kuitenkaan ole. Ehkä protestanttisen Jumalan tahto on saanut toisenlaisen institutionaalisen muodon. Lena Andersson, Dagens Nyheterin pääkirjoitustoimittaja, rakentaa tästä jännittävän tulkinnan (DN ). Andersson toteaa, että erot kukoistavat kansalaisyhteiskunnassa. Siellä ihmiset jakautuvat yhteisöihin ja voivat sulkeutua yksityisyyden suojaan. Perheessä, seurakunnassa ja yrityksessä vallitsee suuri vapaus alistaa ja tehdä vääryyksiä. Tasa-arvoinen valtio toimii kansalaisyhteiskunnan vastapainona. Se ei anna etuoikeuksia kuin vamman, sairauden tai köyhyyden vuoksi. Se paikkaa sitä, minkä biologia ja vapaus ovat hajottaneet ja korjaa sitä, mikä kansalaisyhteiskunnassa on särkynyt. Pitäessään yhdenvertaisesti jäsenistään vahva valtio luo ihmisille mahdollisuuden ylittää henkisiä ja aineellisia rajoituksia sekä vapautua syntymäkotiensa loukuista. Heistä tulee kansalaisia, valtion tasa-arvoisia jäseniä. Andersson kysyy: mikä tämä tasa-arvoinen valtio oikeastaan on? Ja päätyy toteamaan, että kyllä sen täytyy olla Jumala. Tässä meillä aito pohjoismainen paradoksi: Kustaa Vaasa tuhosi Ruotsin katolisen kirkon ryöstääkseen sen omaisuuden, jotta voisi maksaa velkansa Lyypekin kauppiaille. Kävi kuitenkin niin, ettei Kustaa joutunut ainoastaan ottamaan köyhäinhoitoa valtion vastuulle. Kustaa pani myös alkuun prosessin, jossa valtio ryhtyi kantamaan Jumalan yhteiskunnallista tehtävää. Jonka kantamiseen se näyttää perin juurin väsyneen. Suomessa on kaupunki, jossa sosiaalinen on vielä arvossaan Hei sosiaalityöntekijä! Ryhdymme vähentämään paperinmakuisuutta ja lisäämään kohtaamisia. Tarvitsemme rohkeuttasi ja ennakkoluulottomuuttasi tekemään sosiaalityöstä näkyvää. Tarjolla on jatkuvasti vakituisia ja määräaikaisia työpaikkoja, tervetuloa Espooseen! Hae paikkasi lähes osaajan joukkoon. Katso lisätiedot osoitteesta Espoossa työskentelystä on etua! Apua asunnon hankintaan Tukea myös omalla ajalla tapahtuvaan koulutukseen Laadukasta täydennyskoulutusta Työsuhdematkalippu joukkoliikenteeseen Liikunta- ja kulttuurietu, maksuttomat uimahallikäynnit ja harrastusryhmät Työterveyspalvelut ja liikuntaryhmät Kunnallisen alan pitkät vuosilomat Yksilöllisiä työaikajärjestelyjä Espoossa voit työskennellä aikuis-, lastensuojelu- tai vammaissosiaalityössä, vanhusten palveluissa tai päihde- ja mielenterveystyössä Espoon kaupunki on savuton työpaikka. 14 sosiaalitieto 9 I12

15 Hei taas Ensi tammikuussa se tulee: uusi sosiaalija terveysalan aikakauslehti! Luvassa paljon jännää! kuvat: Veikko Somerpuro Käsittelemme tärkeitä asioita, mutta emme aio kirjoittaa niistä tärkeillen. Hyppää kyytiin!

16 Kuulin ääniä Henkilöiden kautta ilmiöiden syvyyksiin. Kaikki hyvinvointipolitiikan osa-alueet mukaan, ei vain sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kaikki perustuu kohtaamiseen, joka mahdollistaa ymmärryksen siitä, mistä on kyse, mitä halutaan ja mitkä asiat ovat merkityksellisiä. Ammattilaisten on ymmärrettävä toisiaan, samoin yksittäisten ihmisten. Uuden lehden suunnitteleminen on vähän kuin talon rakentaminen: ensin täytyy tehdä tarkat piirustukset, sitten valetaan sokkeli ja käydään lapiohommiin. Yksin urakasta ei selviä. Siksi olikin mieluisaa kohdata joukko innokkaita alan ammattilaisia syyskuun alussa järjestetyssä lukijatyöpajassa, jossa pohdittiin, millaista sosiaali- ja terveysalan aikakauslehteä 2010-luvun Suomessa tarvitaan. Keskustelu oli vilkkaampaa ja lennokkaampaa kuin olin uskaltanut toivoa. Kuulin paljon viisaita ääniä. Nyt toimituksen seinää peittää rivistö pieniä valkoisia tarralappuja, jotka sisältävät teräviä huomioita yhteiskunnan tilasta ja hyviä juttuideoita. Maistiaisia lukijatyöpajalaisten toiveista ja ajatuksista tällä aukeamalla ja vähän seuraavallakin. Hauskaa oli huomata, että uudelta lehdeltä kaivattiin juuri niitä asioita, joista olemme puhuneet toimituksessakin: ihmisen lähelle menemistä, selkeää kielenkäyttöä ja kuvia kumartelematonta asennetta. Tästä on hyvä jatkaa! Se toimii paperilla ja ruudulla. Sen voi hotkaista nopeasti. Siihen voi palata, kun haluaa syventää tietojaan. Se siis toimii kuin huvipuisto: voit vain kävellä popcornia napostellen tai hankkia rannekkeen ja ottaa laitteista kaiken irti. kuvat: Veikko Somerpuro lehti kuva: Veikko Somerpuro Ilkka Karisto päätoimittaja Toimituspäällikkö Erja Saarinen, kolumnisti Emilia Kukkala, lääkäri Helena Kemppinen, toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö ja palveluneuvoja Sami Ouarab. Mikko Hytönen Opetushallituksesta ja Sosiaalitaidon toimitusjohtaja Merja Salmi.

17 Tästä pyllistelijöiden maailmasta puuttuu rohkeutta, joten uusi lehti on voimakas. Se ei kumarra ketään, nojaa faktoihin mutta uskaltaa puhua räiskyvästi, osaa pukea todellisuutta sanoiksi ja kirjoittaa monimutkaisista asioista yksinkertaisesti. Sitten on asiat hyvällä mallilla, kun eduskunnassa kysellään, että joko sä katoit mitä ne nyt kirjoittaa ja valtiovarainministeriön virkamies lähettää kirjeen lukijapalstalle. Kyynisyyden sijaan päätöksenteossa tarvitaan nyt tavoitteita, jopa utopioita. Keinottomuuteen auttaa innostaminen. Kun etsitään ratkaisuja, mukana pitää olla idealismiakin. Mä puhuisin idealismin sijaan tavoitteellisuudesta. Realismihan on nyt aika tavalla hukassa: päätöksentekijät eivät ole kielitaidottomia, syrjäytyneitä, väliinputoajia eivätkä he käytä julkisia palveluja. kuin Linnanmäki Terveyskeskuslääkäri Helena Kemppinen. Annukka Lehto Allergia- ja Astmaliitosta ja Heta Välimäki Ehyt ry:stä. Tutkija Anna-Maria Isola. Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt.

18 Henkilökohtainen ote ja ajassa elävä keskustelu, johon voivat osallistua kaikki asiantuntijat juristista sosiaalityöntekijään, palvelujen käyttäjästä virkamieheen. Aina puhutaan, että ongelmat ovat erilaisia eri puolilla maata. Kuitenkin ihmiset tarvitsevat kutakuinkin samoja asioita niin Pihtiputaalla kuin Jakomäessäkin: säälliset elinolot, tolkullista tekemistä ja läheisiä ihmisiä. Erilaisia voivat olla ne ratkaisut, joilla ne turvataan. Moniarvoisuus on mahdollista vasta kohtaamisen jälkeen. Maailma on värikkäämpi kuin miltä se juuri minun kapeasta näkökulmastani näyttää, ja siksi meidän täytyisi suvaita toisiamme. Kun tämä on ymmärretty, lehden profiili selkeytyy. Sosiaali- ja terveys alan ammattilaisia pitää kuulla enemmän! Silloin päätöksenteko ei ole mielikuvien varassa. Millaista lehteä sinä haluat lukea? Rakennamme uutta lehteä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, ammattilaisille ja niille, jotka alan asioista päättävät. Tule mukaan kehitystyöhön! Lehteä suunnitellaan lukijatyöpajassa, joka on avattu verkossa. Mukaan pääset lähettämällä nimesi ja yhteystietosi sähköpostilla päätoimittaja Ilkka Karistolle Tilaa nyt edulliseen ennakkohintaan! Sosiaali- ja terveysalan uusi tuhti asiantuntijalehti ilmestyy viidesti vuonna Jos tilaat lehden mennessä, saat sen reilulla alennuksella. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tilaan lehden vuoden 2013 alusta: n kestotilauksena nyt hintaan 60 /vuosi (normaalisti 75 ) n vuodeksi hintaan 80 n opiskelijana/työttömänä/eläkeläisenä vuodeksi hintaan 40 Tilaajan nimi Lähiosoite Sähköposti Päiväys Opiskelupaikka Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Allekirjoitus SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS n Tietojani ei saa käyttää markkinointiin

19 pinnan alta tarkoittavat normit aiheuttavat helposti monenlaisia kielteisiä sivuvaikutuksia törmätessään paikallisiin todellisuuksiin. Mitä tapahtuu todella? Hyvää Arto Pentti Haveri, Kananen, kunnallispolitiikan ylitarkastaja, professori, sosiaali- Tampereen ja terveysministeriö yliopiston johtamiskorkeakoulu Kunnallinen itsehallinto ei ole ongelma vaan ratkaisu Tätä kirjoittaessani valtakunnassa väitellään siitä, pitäisikö hoitohenkilöstön vähimmäismäärä vanhuspalveluissa kirjata lakiin. Yhtäältä sitä perustellaan toimenpiteenä, jolla pyritään estämään hoitohenkilöstön vähyydestä johtuvat ongelmat ja suoranaiset laiminlyönnit. Toisaalta on esitetty epäilyjä voidaanko ikäihmisten hyvää elämää edistää kiinnittämällä henkilöstömitoitus. Jos rahaa tai koulutettuja hoitajia ei ole, vähimmäismitoitus voi jopa johtaa hoitopaikkojen vähenemiseen tai hoitajamäärän tasaamiseen laitosten välillä, vaikka joissakin paikoissa tarvittaisiin vähimmäismitoitusta enemmän henkilöstöä. Ainakaan mitoitus ei lisää luovuutta tai laatua paikallisten ja tilannekohtaisten käytäntöjen kehittämisessä. Hyvää tarkoittavat normit aiheuttavat helposti monenlaisia kielteisiä sivuvaikutuksia törmätessään paikallisiin todellisuuksiin. Keskustelu hoitajamitoituksesta heijastaa laajemmin kuntien ja valtion kimuranttia suhdetta. Se on tavallaan jo lähtökohtaisesti ratkaisematon valtion edustaessa yhtenäisyyttä ja kuntien erilaisuutta. Vaikka lähestyvät kuntavaalit ovatkin tuoneet kuntien itsehallinnolle uusia puolustajia, itsehallinnon julkisuuskuva on huono ja itsehallinto alennustilassa. Kuntia syytetään milloin mistäkin ongelmasta, välillä säästämisestä ja välillä tuhlaamisesta. Lääkkeeksi esitetään lisää valtionohjausta ja kuntamäärän merkittävää supistamista. Tässä ilmapiirissä unohdetaan usein se, että paikallisen itsehallinnon vastakohdasta tiukkaan keskushallinnon ohjauk- seen perustuvasta hallintomallista ei maailmalla tai historiassa ole kovinkaan valoisia kokemuksia. Lieneekö sattumaa sekään, että eurooppalaisessa vertailussa kunnat ovat alisteisimmassa asemassa suhteessa valtioon sellaisissa maissa kuin Kreikka, Espanja, Portugali ja Italia. Valtionohjaus ei ole pitänyt menoja kurissa, vaikka esimerkiksi vastuuta vanhusten hyvinvoinnista ei ole Suomen mittakaavassa sälytetty yhteiskunnalle. Voisiko olla niin, että kunnat eivät olekaan ongelma vaan vastaus? Ratkaistaanko suomalaisen yhteiskunnan ongelmat todella vain lisäämällä valtion kontrollia, sääntelyä ja ohjausta? Vai pitäisikö myös aktivoida yhteisöjä ja kansalaisia ottamaan enemmän vastuuta itsestään, läheisistään ja omasta kunnastaan tai kaupungistaan? Kunnallinen itsehallinto tuottaa parhaimmillaan nimenomaan jälkimmäisen tyyppistä dynamiikkaa. Idea on siinä, että vapauden ja vastuun kohdatessa asukkailla on intressi hoitaa itse oman kuntansa asioita ja kehittää paikallisiin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Jos haluamme edistää yhteiskunnassa yhteisvastuuta, välittämistä ja uusiutumiskykyä, on välttämätöntä tukea paikallista itsehallintoa ja yhteisöjen kykyä toteuttaa asioita eri tavoin paikalliset tarpeet ja edellytykset huomioiden. Itsehallinto luo myös kasvua ja taloudellista aktiivisuutta. Sen ansiosta ymmärrämme, että palvelutehtävä ei ole irrallinen talouden kehityksestä vaan palveluihin tarvittavia voimavaroja syntyy parhaiten elinvoimaisissa paikallistalouksissa. On paradoksaalista, mutta epäilemättä totta, että kuntien itsehallinto toimii parhaiten silloin, kun myös valtio on vahva. Pohjoismaisia yhteiskuntia pidetään maailmalla esikuvina hyvinvoinnin luomisesta ja ylläpitämisestä. Toiset kutsuvat mallia hyvinvointivaltioksi, toiset taas nostavat kuntien roolin keskeiseksi tässä menestystarinassa. Paras selitys löytynee näiden yhteisvaikutuksesta. Hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa kuntien ja valtion yhteistyö saatiin Pohjoismaissa toimimaan ennennäkemättömän hyvin. Valtio tarjosi kunnille selkeän raamin ja asiantuntemusta, kunnat taas autonomiaansa nojaten huolehtivat elinvoimasta ja kehittelivät paikallisiin oloihin sopivia toteuttamistapoja, joista osa nousi valtakunnallisiksi innovaatioiksi. Maailma on nyt erilainen kuin 1970-luvulla, mutta valtion ja kuntien toimiva yhteistyö on edelleen avain tehokkaaseen yhteiskuntapolitiikkaan. Tätä silmälläpitäen valtion ja kuntien maailmat ovat nykyisin pelottavan etäällä toisistaan. Ymmärtämystä toisen osapuolen toimintalogiikalle ei tunnu enää riittävän samaan tapaan kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Tampereen yliopiston tuore tutkimus kertoo, että kunnat eivät luota valtioon. Valtion heikko luottamus kuntiin taas on luettavissa tavasta, jolla kuntien itsehallintoa jatkuvasti heikennetään. Sosiaalitiedon Pinnan alta -palstalla > Artikkelipankki > Sosiaalipolitiikka > Pinnan alta nimekkäät tutkijat ja ajattelijat pohtivat sosiaalipolitiikan suuntaa ja haasteita. Heidän näkemyksiään voi nyt tutkailla yhdessä paikassa, kun sarjan kirjoituksia on koottu lehden verkkosivuille. Uusimmat jutut löytyvät edelleen lehdestä. sosiaalitieto 9 I12 19

20 näkökulma LUKIJALTA Sosiaalityön jalkauttaminen on arvokas tavoite Sosiaalitiedossa 5-6/2012 käsiteltiin Minna Tarvaisen artikkelissa Sosiaalityötä avokonttorissa Espoossa. Osana aikuissosiaalityön kokeilua työntekijät olivat muuttaneet avokonttoriin. Hyvän olon tila -hankkeen työntekijöinä kiinnostuimme artikkelista. Hankkeessamme muotoillaan sosiaalialan toimipisteitä ja niissä tapahtuvaa toimintaa yhdessä palvelunkäyttäjien ja työntekijöiden kanssa ja tutkitaan tilaratkaisujen merkitystä vuorovaikutukselle sosiaalityössä. Espoossa on avokonttoriin siirtymisessä ollut lukuisia ongelmia. Artikkeli haastaa pohtimaan sosiaalityön ja fyysisen tilan suhdetta. Sosiaalityötä avokonttorissa -artikkelin mukaan Espoon aikuissosiaalityön kokeilun taustalla on ideologinen muutos sosiaalityön jalkauttamisesta ja samalla säästöjen saaminen tilankäyttöä tehostamalla. Taustalla on arvokas ajatus palveluiden tuomisesta lähemmäs ihmisten arkea. Koska sosiaalityössä käsiteltävät ongelmat sijoittuvat sosiaaliaseman seinien ulkopuolelle, on syytä kyseenalaistaa ajatus toimistohuoneessa tietokoneen ruudun takaa tehtävästä sosiaalityöstä. Taloudellisesta näkökulmasta on inhimillisempää säästää seinistä kuin ihmisistä. Tilankäytön tehostaminen on myös ekologisesti katsottuna välttämätöntä. Vuorovaikutukseen pohjautuvassa sosiaalityössä tiloista säästäminen on perustellumpaa kuin esimerkiksi terveydenhuollossa, jossa tarvitaan enemmän erilaisia laitteita. Avokonttoriin siirtymisen suurin ongelma on artikkelin mukaan ollut henkilöstön työhyvinvoinnin heikkeneminen ja irtisanoutumiset. Hyötyjä arvioitaessa pelkkä seinistä koituvien säästöjen laskeminen ei riitä, jos irtisanoutumisten mukana katoaa hiljaista tietoa ja sairauspoissaolot lisääntyvät. Espoon pilottia voidaan kuitenkin pitää oppimismahdollisuutena. Jatkossa olisi tärkeää valmistella työntekijöitä muutokseen sekä avata sen perusteita työntekijöiden sitoutumisen vahvistamiseksi. Yleisemmin työelämän kehittämisessä on syytä kysyä, kuinka paljon enemmän meidän tulisi edetä alhaalta ylöspäin, palvelunkäyttäjästä lähtien. Sekä työhyvinvoinnin että asiakkaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen kannalta mielenkiintoinen kysymys on, miten tilojen yhteissuunnittelu olisi muuttanut tilannetta. Päätös avokonttorimalliin siirtymisestä tehtiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Työntekijöiden ja palvelua käyttävien kaupunkilaisten osallisuudesta muutoksen suunnitteluun ei artikkelissa kerrottu. Ihminen ei ole fyysisestä ympäristöstä erillinen vaan tilassa toimimisen kautta osa sitä. Tilankäyttäjät muovaavat tilaa, kuten artikkelissa kuvattiin sermien ja väliseinien rakentamista työpisteiden ympärille, ja siksi heidän tulisi olla mukana muotoilemassa ja suunnittelemassa tilaa alusta alkaen. Espoossa pyrittiin muovaamaan uusia toimintatapoja ja niitä tukevia toimitiloja, mutta samalla toimitilat muovasivat uusia työkäytäntöjä ja asettivat toiminnalle reunaehtoja. Mielenkiintoinen kysymys on, tehdäänkö sosiaalityötä tilojen ehdoilla vai muotoillaanko tilat työn ehdoilla. Kysymys sosiaalityön tiloista johtaa kysymykseen työn sisällöstä. Sosiaalisiin ongelmiin vastaaminen voi tarkoittaa menemistä omien tuttujen tilojen, työntekijän maaperän ja oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Myös tiloissa asioivien ihmisten kokemuksen ymmärtäminen on tärkeää. Artikkelissa kerrottiin asiakkaiden kutsuvan tapaamistiloja kuulusteluhuoneiksi. Lähtökohta psykososiaaliselle kohtaamis- ja auttamistyölle on hatara, jos asioimisesta syntyy kokemus kuulustelluksi joutumisesta. Näiden kokemusten ymmärtämiseksi on käännyttävä tilankäyttäjien puoleen. Yhteistoiminnallisuudella olisi sosiaalityön kehittämiselle ja tekemiselle paljon annettavaa, koska se vahvistaa asiakkaiden ja työntekijöiden kumppanuutta ja osallisuutta. Artikkelissa ei kerrottu, että Espoon toimipisteeseen on rakennettu myös avoin aulatila, jossa on luovuttu monille sosiaalityön toimipisteelle tyypillisestä panssarilasilla suljetusta vartijan kopista. Ulko-ovea pidetään auki ja aulassa on luvallista viettää aikaa. Pidämme tätä hyvänä asiana, jota tulisi kehittää. Yksi esimerkki löytyy Helsingin Läntisen alueen aikuissosiaalityön aulasta, johon on avattu yhdessä palvelunkäyttäjien kanssa asukastila Hopeala. Espoossa tehtiin suuri muutos, mutta entä jos tilan ja sosiaalityön suhdetta tarkastelisi pienissä kokeiluissa. Työntekijä ja asiakas voisivat toimistolla tapaamisen sijasta lähteä kävelylle tai työntekijät voisivat jalkautua sinne, missä ihmisten arki on. Näin voitaisiin parhaimmillaan tavoittaa ihmisiä muullakin tapaa kuin toimeentulotukityössä. Kehittämistyön lähtökohta ei voi olla saman asian tekeminen uudessa ympäristössä. Uuden asian tekeminen on oppimista. Asiat lähtevät toimimaan vain lukuisten kokeilujen ja oivallusten jälkeen, eikä jokaista siirtoa tarvitse käsikirjoittaa etukäteen. Ne ihmiset, joita pyritään auttamaan, on määriteltävä yhteistyökumppaneiksi, ei kohteiksi. Ihmisten kykyä ja halua osallistua ei pidä aliarvioida. Osallistuminen tulee tehdä mahdollisimman helpoksi ja sitä pitää arvostaa. Iikka Lovio, projektipäällikkö Heidi Muurinen, tutkijasosiaalityöntekijä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca Hyvän olon tila -hanke 20 sosiaalitieto 9 I12

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari 22.10.2007 Kokemuksia Kainuun maakuntamallista Maakuntavaltuutettu Anne Huotari, Kainuun maakunta kuntayhtymä Kokemuksia

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät Lahti 24.9.2014 Paikalliset

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot