Verkko haltuun sosiaalialan viestinnässä. Tule mukaan kehittämään uutta lehteä! sosiaalialan riippumaton ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkko haltuun sosiaalialan viestinnässä. Tule mukaan kehittämään uutta lehteä! sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto."

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Luottamushenkilö Aleksi Eskelinen Kemissä etsitään sivuraiteelle jääneet nuoret Yrittäjän oikeus toimeentulotukeen yritystä lopetettaessa Arto Haveri: Kunnallinen itsehallinto ei ole ongelma vaan ratkaisu Hannele Törrönen: Liikaa vanhempien ehdoilla Tule mukaan kehittämään uutta lehteä! VERKossa Pitääkö sosiaalisessa Äänestä mediassa vuoden olla valopilkkua! mukana? Kerro mielipiteesi! Verkko haltuun sosiaalialan viestinnässä

2 π 9 12 Sosiaalitieto Julkaisija SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry yhdessä Huoltaja-säätiön kanssa. Perustettu 1912, 100. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi on kaksoisnumeroa. Toimitusneuvosto UUlla Salonen-Soulié, puheenjohtaja Kirsi Anttila Heikki Hiilamo Harri Jokiranta Leena Rosenberg-Ryhänen Sari Siikasalmi Ilkka Karisto, sihteeri Toimitus Hämeentie 15, Helsinki Ilkka Karisto, päätoimittaja puh Erja Saarinen, toimituspäällikkö puh Lea Suoninen-Erhiö, toimituspäällikkö puh Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Takkatie 10 C, Helsinki puh Kannen kuva Olli Parviainen: verkostoanalyysikuva Työpaikkailmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Ippa Koivunen puh Tilaushinnat 2012 vuositilaus 71 euroa kestotilaus 66 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 33 euroa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino π 3 pääkirjoitus Mitä on tasa-arvo palveluissa? Vesa Isoviita 4 5 ajankohtaista viestintä ja imago, sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen Luottamushenkilö vastaa napsitut 6 laina ja palaute Liikaa vanhempien ehdoilla palaute I Hannele Törrönen Perhesurmat uutisia lyhyesti 7 13 kärki sosiaalialan viestintä 14 näkökulma kolumni UUSI LEHTI Sosiaalialan viestintä on kehittynyt valistuksen, propagandan ja suhdetoiminnan kautta aktiiviseksi tiedottamiseksi, jota tehdään nyt eniten verkossa. Jyrki Pietilä käy läpi alan viestinnän historiaa. Sari Siikasalmen artikkeli perustelee verkon haltuunottamisen tärkeyttä näkökulma pinnan alta lukijalta muut teemat Kemissä etsitään sivuraiteelle jääneet nuoret Riitta Ahonen lakisivut Yrittäjän oikeus toimeentulotukeen yritystä lopetettaessa Lasse Väyrynen lakiuutiset kirjat oma ura Painotuote Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN Jyrki Pietilä Sanoman perille meno unohtuu sosiaalialan viestinnässä Sari Siikasalmi Tunkiosta aarreaitaksi verkko viestinnän suunnittelun lähteenä 2 sosiaalitieto 9 I12

3 Pääkirjoitus 18. syyskuuta 2012 kuva: Erja Saarinen Vesa Isoviita Kuusamon perusturvajohtaja, Huoltaja-säätiön isännistön jäsen Myös isojen on oltava valmiita muutoksiin. Mitä on tasa-arvo palveluissa? Kunta- ja palvelurakenne keskusteluttavat ja erilaisia malleja satelee. Monet pienet kunnat laittavat liitoksille hanttiin ikään kuin oma kunta olisi itseisarvo, palveluista viis. Näin ei tietenkään voi olla, mutta on paikallisten olojen tuntemisella myös oma merkityksensä, joka keskusteluissa joskus näyttää unohtuneen. Pienemmät kunnat voivat myös toimia innovaatiolaboratorioina. Esimerkiksi Kuusamon asumispalveluissa ympärivuorokautisen hoidon työntekijöiden tehtävät laitettiin kerralla uusiksi yhdessä asukkaiden kanssa. Työajat porrastettiin asukkaiden tarpeiden mukaan. Kiire väheni ja kullekin työntekijälle järjestyi tunti lisää aikaa päivässä asukkaiden kanssa. Pienissä kunnissa ollaan melkoisessa kurimuksessa. Väki vähenee ja vanhenee ja entistä suurempi osa palveluista pitää ostaa muualta. Kun kunta ostaa miljoonalla eurolla palveluja alueensa ulkopuolelta, verohyötyjen menetys on noin euroa. Olemme kuitenkin sopineet, että kaikista huolehditaan. Jos pienten tai syrjäisten kuntien asukkaat ovat jo vapaaehtoisesti valinneet pidemmät matkat ja osittain heikomman palveluiden saatavuuden, kai heille voisi luvata edes kohtuulliset peruspalvelut, vaikka verotulotasausta tarvitaankin? Osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on saatava läheltä, osa on saatava nopeasti ja kaikkien palveluiden pitäisi olla laadukkaita. Mutta mitä on tasa-arvo palveluissa? Yksi, ja kuntakeskustelussa usein ainoa, tapa ajatella tasa-arvoa on etäisyys palveluihin. Jos kuitenkin katsomme esimerkiksi erikoissairaanhoidon onnistumisia, ovat alueelliset erot melkoisia eri sairauksien tai toimenpiteiden välillä. Nykykäytännössä kaikkien on tehtävä kaikkea, mikä ei ole hinnan ja laadun kannalta paras vaihtoehto. Erot esimerkiksi lonkan tekonivelen uusintaleikkauksien tarpeessa olivat muutama vuosi sitten eri leikkaavissa yksiköissä 1 12 prosentin välillä. Onko siis tasa-arvoista, että palvelu saadaan läheltä vai se, että leikkaukset olisivat tasalaatuisia. Itse olisin tällaisissa, ei kiireellisissä, kerran elämässä -tapahtuvissa operaatioissa valmis matkustamaan muutaman sata kilometriä saadakseni varmasti hyvän hoidon. Toisaalta tavallinen lääkärimatka ei voi olla kohtuuton, kotihoitoa ei voi rajoittaa eikä vammaisten harrastusmahdollisuuksia evätä etäisyyksien vuoksi. Nykyisellä sairaanhoitopiirirakenteella muutoksia ei tule, eikä tilanne parane, jos kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut annetaan 20 alueelle. Myös isojen on oltava valmiita muutoksiin. Meillä on palveluja, joiden keskittäminen sekä parantaa laatua että tuo säästöä, ja ne pitää keskittää. Meillä on palveluja, joiden tasa-arvoinen tuottaminen kaikille ei ole järkevää eikä mahdollista, ja se pitää hyväksyä. Ja meillä on palveluja, joissa sekä laadun että saatavuuden on oltava tasa-arvoista, ja siihen pitää pyrkiä. seuraavassa numerossa Kärki I Päihde- ja mielenterveystyö Lastensuojelun vaikuttavuuden seuranta Millaista valtionohjausta tarvitaan ja mihin sillä pyritään? Vanhustyöhön uusia käytäntöjä Heli Virtanen on Keski- ja Länsi- Uudenmaan kuntien yhdessä palkkaama ikäihmisten palvelujen kehittämiskoordinaattori. Hän tukee kuntia yhtenäistämään käytäntöjään ja luomaan yhdessä uutta. kuva: Erja Saarinen Sosiaalitieto 10 /12 postitetaan lukijoille 16. lokakuuta Siihen aiottujen työpaikkaja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 9 I12 3

4 ajankohtaista VIESTINTÄ JA IMAGO Ketkä ovat sosiaalialan mielipidevaikuttajia Suomessa? Tuleeko mieleen lähinnä ministereitä ja lääkäreitä, ehkä ei yhtään sosiaalialan ihmistä? Lisa Sounio herätteli elokuussa Siuntiossa sosiaalialan osaamiskeskuspäivillä keskustelua alan imagosta ja positiivisesta brändityöstä. Elämme Sounion sanoin pulinataloudessa conversation economy emme enää tietotaloudessa. Mitä pulinataloudessa sosiaalialasta kerrotaan ja ketkä siitä puhuvat? Lisa Sounio on toimitusjohtaja ja design- ja brändiasiantuntija. Hän oli tutkaillut esitystään varten sosiaalialan verkkonäkyvyyttä, jossa sosiaalialan vaikuttajat loistavat poissaolollaan bloggaajina ja kolumnisteina. Media on kiinnostunut ihmisistä. Sosiaalialalta tarvitaankin esiin supliikkinaisia ja -miehiä puhumaan asioista omilla kasvoillaan, silläkin uhalla, että tulee kielteistä julkisuutta. Mediaahan kiinnostavat myös kielteiset ilmiöt. Sosiaalialan ihmiset eivät itsekään puhu työstään tarpeeksi, vaikka valittavat, ettei työ näy tarpeeksi mediassa, etenkään myönteisessä mielessä. Alan ihmisten pitää myös rohjeta kehua toisiaan eikä vain märehtiä alan ongelmia, Sounio kehotti. Jokunen vuosi sitten tehdyssä sosiaalialan mainemittauksessa työntekijät puhuivat alasta kriittisemmin kuin asiakkaat. Tyytyväiset asiakkaat pitäisi saada kirjoittamaan eri foorumeilla. BRÄNDIKÄTILÖ Internetyrittäjänä ja brändikätilönä työskennellyt Lisa Sounio kirjoittaa tätä nykyä työelämäkirjoja, piensijoittaa ja luennoi brändiviestinnästä. Sosiaalialan asiantuntijoille hän korosti, että brändiviestintää voi nykymaailmassa tehdä myös pienellä budjetilla. SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa asiakkaan oikeutta saada palveluja lisäämättä subjektiivisia oikeuksia, jos lakia valmistelleen työryhmän tavoitteet toteutuvat. Työryhmä luovutti esityksensä 4. syyskuuta. kuva: Timo Junttila Pulinataloudessa esittäminen, kertominen ja verkottuminen ovat tärkeitä osia jokaisen asiantuntijan työtä. Jokaisen pitää treenata viestintätaitoja käytännön työssä. Viestintään tarvitaan potkua, pientä hulluutta, erottautumista tapetista. Ihmisiä ja julkaisuja, jotka jäävät kerralla mieleen. Sosiaaliala näyttää enimmäkseen harmaalta, eläväksi alaksi turhan tylsältä. Mikä olisi väri, joka kuvaisi paremmin työn tarjoamaa toivoa, turvaa, hoivaa ja välittämistä? Sounio oli törmännyt sosiaalialan verkkokierroksellaan moniin teksteihin, joita tavallinen ekonomi ei kyllä tajua sellaisiin tiedotteisiin, joiden kapulakielestä avunhakija tulee entistä sairaammaksi. Hän kaipasi mutkatonta ja ymmärrettävää viestintää. Maalaisjärki riittää testiksi: jos ei itse ymmärrä tekstiä, ei sitä ymmärrä asiakas tai päättäjäkään. Esityksestä jäi avoimia kysymyksiä päähän pyörimään: Mitkä ovat viime vuodelta viisi tärkeintä artikkelia tai ohjelmaa, joissa sosiaalialaa on käsitelty myönteisesti? Tuleeko mieleen alasta myönteisesti kertova lööppi? Millaiset ovat olleet alan esitelmöitsijöiden väkevimmät ja hauskimmat powerpoint-esitykset asiaa unohtamatta? Entä mikä on sosiaalialan houkuttelevin ammattinimike, joka saisi ihmiset haluamaan juuri tuohon työhön? Sytyttääkö sosionomi? Lähettäkää meille vastauksia Erja Saarinen Kuntalaisten tuen tarpeet määrittäisivät sen, millaisissa tilanteissa sosiaalihuollon palveluja järjestetään. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsen hyvinvointiin, toimintakykyyn, lähisuhde- ja perheväkivaltaan, äkillisiin kriisitilanteisiin, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja asumiseen liittyvät tuen tarpeet. Uutta olisi se, että kunnan on laadittava ja julkaistava palvelujen myöntämisen perusteet. Niiden laadinnassa tulisi ottaa huomioon valtakunnallinen ohjaus, kuten laatusuositukset ja valvontaviranomaisten valvontaohjelmat. Yhdessä asiakkaan kanssa laadittavaan asiakassuunnitelmaan kirjattaisiin muun muassa asiakkaan tuen tarve, arvio palveluista ja tukitoimista sekä suunnitelman seuranta. Jos kunta poikkeaisi palveluista päättäessään asiakassuunnitelmasta, se tulisi perustella päätöksessä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa sosiaalihuoltolaki ja yleiset sosiaalipalvelut, kuten lapsiperheiden kotipalvelu, vastaavat nykyistä paremmin ihmisten tarpeisiin. Erityislainsäädäntöä sovellettaisiin vasta silloin, kun yleislain mukaiset toimet eivät ole riittäviä, sopivia tai henkilön edun mukaisia. Uudistusta pohtineen työryhmän mukaan uudella lailla siirrytään ongelmakeskeisestä näkökulmasta asiakkaiden voimavarojen vahvistamiseen ja arjen tukemiseen. Työryhmän esitys sisältää kolme eriävää mielipidettä. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää valtiovarainministeriöistä pitää esitystä vaikeaselkoisena ja epärealistisena. Sosiaalityön asiantuntijat Mikko Mäntysaaren johdolla eivät kannata esitykseen kirjattua laajaa sosiaalityön määrittelyä, joka voisi sekoittaa sosiaaliohjauksen, palveluohjauksen, hoivatyön ja sosiaalityön. Lisäksi Marja Heikkilän ja Mikko Mäntysaaren yhteisessä eriävässä mielipiteessä kritisoidaan sitä, että lakiehdotuksesta puuttuvat sosiaalihuollon kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta koskevat pykälät. Sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna Laki on osa sosiaali- ja terveydenhuollon suurempaa kokonaisuudistusta. Sosiaalihuoltolain uudistamistyö on ollut avointa ja sama linja jatkuu. Työryhmän loppuraportti lähetetään laajalle lausuntokierrokselle. Lisäksi kuka tahansa voi antaa siitä lausunnon sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivuilla lokakuun puoliväliin saakka. Lea Suoninen-Erhiö Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:21 > Julkaisut 4 sosiaalitieto 9 I12

5 Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä kunnissa ja uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. NAPSITUT Kuopion palvelualueuudistus tuli voimaan vuonna Mitä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueeseen kuuluu? Meillä on perinteiset kulttuuripalvelut, kuten museot ja kirjastot. Lisäksi mukana ovat liikuntapalvelut ja virkistysalueet sekä kansalaisopisto. Onkohan kukaan muu kuin minä erehtynyt luulemaan, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta käsittelee sosiaalipalveluja, kuten vaikkapa Keminmaan hyvinvointilautakunta? Jaa-a. Tuohon en osaa sanoa mitään. Ei ole tullut vastaan. Tavallinen kuntalainen on saattanut ehkä erehtyä. Palvelualueuudistuksen tavoitteena oli saada profilointi selkeäksi. Meillä se tarkoittaa, että olipa sitten nuori tai vanha, meiltä löytyvät hyvinvointia edistävät palvelut. Meillä on tosin myös kansalaistoiminnan aktivointipalvelut, kuten asukastuvat, jotka liippaavat aika läheltä perusturva- ja terveyslautakunnan asioita. Miten lautakuntasi eroaa aivan tavallisesta kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunnasta? Painotamme hyvinvoinnin edistämistä ja ongelmien ehkäisyä, jotta korjaavaa työtä tarvittaisiin vähemmän. Palvelualueuudistuksessa puhuttiin niin sanotusta suppilomallista. Me toimimme siinä suppilon suulla, jonne yritetään saada mukaan mahdollisimman paljon ihmisiä, jotta suppilon pohjalle joutuisi vähemmän. Palvelut on jaoteltu taide- ja tapahtumapalveluihin sekä omaehtoisiin ja ohjattuihin palveluihin. Taide- ja tapahtumapalveluja ovat muun muassa kaupunginteatteri ja -orkesteri. Omaehtoisissa palveluissa kaupunki tarjoaa puitteet, esimerkiksi harrastuspaikat, ja kuntalainen päättää itse, käyttääkö niitä. Ohjattuja palveluja ovat puolestaan vaikkapa kansalaisopiston tarjonta ja asukastuvat. Asukastupien avulla yritetään aktivoida etenkin ikäihmisiä. Onko siinä onnistuttu? Kyllä asukastupiin on saatu kävijöitä. Keskustaan avattiin juuri uusi asukastupa. Jossakin vaiheessa tällaisia avoimia tiloja suljettiin, mutta nyt yritetään mennä vähän toiseen suuntaan. Aleksi Eskelinen on Kuopion kaupunginvaltuutettu ja hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan varapuheenjohtaja. Aiemmin hän on toiminut vapaa-ajanlautakunnan varapuheenjohtajana. Keskustalainen Eskelinen työskentelee kansanedustajan avustajana ja opiskelee Helsingin valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Ja luoda säästöjä suppilon pohjalle? Juuri niin. Asukastuvista voi löytyä uusia verkostoja, uusia ystäviä, mikä taas voi edistää ikäihmisten kotona selviytymistä. Lisäksi olemme toivoneet, että liikuntajärjestöt ja -seurat eivät keskittyisi vain kilpailutoimintaan vaan ottaisivat mukaan mahdollisimman laajasti lapsia ja nuoria. Harrastus pitää yllä fyysistä kuntoa, ja harrastuksen kautta saa sosiaalista pääomaa. Millaista yhteistyötä teette perusturva- ja terveyslautakunnan kanssa? Lautakuntaamme on keskitetty lähes kaikki järjestöjen avustukset myös sosiaalialan järjestöjen avustukset. Kun hakemuksia käsitellään, tehdään yhteistyötä perusturva- ja terveyslautakunnan kanssa. Eikö olisi järkevämpää, että avustukset käsittelisi se lautakunta, jossa alan asiantuntemus on? Tarkoitus on ollut yhtenäistää avustuskäytäntöjä Kuopiossa. Aiemmin niitä tehtiin eri lautakunnissa hyvin erilaisin perustein. Työskentelet eduskunnassa ja opiskelet Helsingissä. Miten jaksat vielä kiinnostua Kuopion hyvinvoinnista? Olen syntyperäinen kuopiolainen ja ikäni fanittanut Kuopiota. Minulla on aina näitä I love Kuopio -pinssejä. Eduskunta-avustajana voin tehdä paljon etätöitä, ja olen itse asiassa Kuopiossa enemmän kuin Helsingissä. Millainen olisi hyvinvoiva Kuopio? Ihana kysymys (naurua). No totta kai sellainen aktiivinen, yhteisöllinen, omatoiminen. Sellainen, jossa ihmisille annetaan mahdollisuuksia tehdä erilaisia asioita, eikä olla esteenä. Toivon, että nyt kun palvelualueuudistus on alkanut, Kuopion päättäjillä olisi pokkaa tehdä päätöksiä, joilla ehkäisevään toimintaan saadaan riittävästi rahaa. Nythän ne valuvat koko ajan korjaavaan toimintaan. Se trendi pitäisi kääntää. Kati Pitkänen Laura Saarikoski Helsingin Sanomat Sosiaalipolitiikkaa pidetään joskus naisten puuhasteluna, mutta oikeasti siinä on kyse mitä kovimmista asioista. Työnjaosta. Vastuun jaosta. Vallasta. Rahasta. Normeista ja niiden rikkomisesta. Hoivasta, itsemääräämisoikeudesta, tasa-arvosta. Vapaudesta. Matti Kortteinen Kansan Uutiset/Viikkolehti Huono-osaiset kannattaisi sijoittaa alueille, jotka ovat asuntomarkkinanäkökulmasta erityisen houkuttelevia ja vahvoja. Esimerkiksi meren rannat ovat tällaisia. Nämä alueet todennäköisesti kestäisivät köyhtymättä. Mirja Holste Ryhmätyö-lehti 3/2012 Väsymisen merkkejä ei huomaa, kun antoisa työ vie mukanaan. Työ ei ole kaikki, ei saakaan olla. Tarvitsemme työtä ja lepoa uudistuaksemme ja välttääksemme uupumisen olipa kyse palkkatyöstä, vapaaehtoistyöstä tai kotityöstä. Juha Mikkola VakuutusKuntoutus 1/2012 Täydellisessä maailmassa kaikilla tulisi olla yhtäläinen oikeus kuntoutukseen riippumatta taustalla olevasta etuusjärjestelmästä. Kun näin ei kuitenkaan ole, järjestelmän tasapäistäminen todennäköisesti johtaisi vain siihen, että vasta sitten on kivaa kun kaikilla on yhtä kurjaa. Lari Kotilainen Suomen Kuvalehti Mitä väliä pilkkujen sijoittelulla siis on? Olen tavannut tarjota selitykseksi sitä, että ihmisten on itsensä kannalta tärkeää osata kirjoittaa kunnolla esimerkiksi työhakemus tai viranomaiskirje. Anu Silfverberg Nyt.fi En haluaisi asua yhteiskunnassa, jossa vain ihmiset, joilla on lapsia, saisivat puhua lapsuudesta, yhteiskunnan tuista, koulutuksesta tai päivähoidosta kun ottaa huomioon, että nämä ovat asioita, jotka väistämättä vaikuttavat kaikkeen. Äitikortti on laiskan ajattelijan tekninen vipu, jolla puheoikeus varataan itselle. Jos mistään ei voi puhua ilman omakohtaista kokemusta, käy niin, että mistään ei voi puhua. sosiaalitieto 9 I12 5

6 laina ja palaute palaute I Hannele Törrönen Liikaa vanhempien ehdoilla Tästä puhutaan Keväällä kuolleen kahdeksanvuotiaan tytön kohtalo on järkyttänyt suomalaisia. Kuolemaan johtaneista tapahtumista on kerrottu julkisuudessa elokuussa alkaneen rikoksen oikeuskäsittelyn yhteydessä. Naapurit olivat tytöstä huolissaan. Koulussa oltiin tytöstä huolissaan. Tytöstä tehtiin lastensuojeluilmoituksia ja hänet sijoitettiin välillä kodin ulkopuolelle, mutta palautettiin taas isälle. Oirehtiminen jatkui. Oli mustelmia, oli ruhjeita. Koulusta oltiin taas lastensuojeluun yhteydessä. Tyttö tukehtui kuoliaaksi kotonaan törkeän väkivallan seurauksena. LAINA Johanna Korhonen, Helsingin Sanomat Oma koti on paras paikka. Isä. Äiti. Perhe. Mahdollisuus vanhemmuuteen! Moniammatillinen tuki! Tämmöinen toiveikas höpötys estää sekä ammattilaisia että kaikkia muitakin näkemästä, että lähin voi olla pahin. Usein on. Rikosylikomisario Antti Leppilahti, Ilta Sanomat Sosiaaliviranomaisten toimet tutkitaan koko siltä ajalta, kun tämä lapsi on ollut sosiaaliviranomaisten asiakkaana. Koko ketju perataan tarkkaan läpi. Tutkimme asiaa virkavelvollisuuden rikkomisena. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, mediatiedote Rikostutkinnan ja oikeuskäsittelyn lisäksi on arvioitava laajemmin eri viranomaisten toimintatapoja sekä yhteistyön toimivuutta. Laajemmasta tutkinnasta voitaisiin ottaa opiksi ja uudistaa lapsi- ja perhepalveluiden toimintamallia, ammattilaisten koulutusta ja tarpeen mukaan myös lainsäädäntöä niin että vastaava ei pääsisi toistumaan. Kansalaisia hämmentää, miten tällaista voi tapahtua Suomessa. Lasta rangaistaan kotona epäinhimillisesti eivätkä viranomaiset kykene sitä estämään. Kansalaiset pohtivat, menevätkö vanhempien oikeudet meillä lapsen oikeuksien edelle. Pienen tytön kuolema tuo mieleen Britanniaa kuohuttaneen Victoria Climbién surman. Kahdeksanvuotias Victoria surmattiin Lontoossa helmikuussa Hänen tätinsä ja tämän miesystävä tuomittiin elinkautiseen tytön murhasta ja julmasta kiduttamisesta. Victorian tapaus synnytti valtaisan keskustelun ja johti Englannissa moniin lastensuojelun muutoksiin ja kehittämisohjelmiin. Victorian ja monen muun surmatun lapsen tapauksen tutkiminen on osoittanut, että lasten huonosta kohtelusta kyllä tiedettiin, mutta tilanteeseen ei kyetty puuttumaan. Lapset olivat olleet ruhjeineen näkyvissä kouluissa, päivystyksissä ja sosiaalitoimen vastaanotoilla ja monet heistä olivat oireilleet vakavasti. Vanhempien selitykset olivat menneet läpi. Aika moni viranomainen ajatteli, että kyllä sitten varmaan ne muut reagoivat ja hoitavat tilanteen. Lapsen kaltoinkohteluun puuttumiseksi jokaisella toimijalla on oltava sekä omaa toimintaansa että yhteistyötä koskevat selkeät ohjeet. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Lukuisat selvitykset esimerkiksi juuri Englannissa ovat osoittaneet, että niin organisaatioiden sisälle kuin niiden keskinäiseen yhteistyöhönkin ilmaantuu harmaita alueita, jolloin ohjeet eivät toimi. Mistä silloin on kyse? Monen lapsen tragediasta ilmeni, että organisaatioiden välinen kommunikaatio oli epäonnistunut. Tärkeää tietoa ei välitetty eteenpäin. Usein unohtuu se, ettei tiedon siirto ole vain tiedon mekaanista siirtoa ihmiseltä toiselle vaan se on myös ihmisten välistä vuorovaikutusta. Onko perustehtävä hukassa, johtajuus missä sattuu, työntekijöiden turvallisuus lyöty laimin vai täydennyskoulutus unohdettu? Ollaanko niin uupuneita, että mikään ei enää kosketa? Upotaanko myötätuntoon vai epäilläänkö toisen organisaation toimintakykyä tyyliin no eihän ne mitään saa kuitenkaan aikaiseksi, turha sinne on olla yhteydessä. Työ toimivien käytäntöjen ylläpitämiseksi niin organisaatioiden sisällä kuin niiden kesken on totista työtä ja vaatii kaiken aikaa tietoista suhtautumista ja työn arviointia. Lähtökohtana on oltava, että paperilla olevat ohjeet eivät sinänsä takaa yhtään mitään. Ne ovat ohjeita, mutta ihmiset tekevät varsinaisen työn. Lapsen pahoinpitely on asia, jota kukaan ei haluaisi ajatella. Usein tehokasta toimintaa estävät myös ne tunteet, joita lapsen kärsimys aiheuttaa. Ajattelu nyrjähtää ja unohdetaan se, mitä kukin voi tehdä ja mitä kunkin pitää tehdä. Lasten pahoinpitelyjen tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa on onneksi meilläkin edistytty viimeisen kymmenen vuoden aikana. On paikkakuntia, joissa työketjut toimivat. On kuitenkin järkyttävää, että lasten oikeusturva on tässäkin asiassa kotikunnasta riippuvainen. Taannoin eräällä paikkakunnalla terveys- Hannele Törrönen Psykologi, psykoterapeutti Mitä hulluutta on tämä paikasta toiseen siirtely? 6 sosiaalitieto 9 I12

7 toimi oli tehnyt lukuisia lastensuojeluilmoituksia lasten pahoinpitelyistä, mutta lastensuojelu ei ollut tehnyt yhtään rikosilmoitusta. Sosiaaliviranomaiset olivat arvelleet, etteivät tilanteet olleet vakavia. Asiaa ei ollut sen kummemmin selvitetty. Sosiaali- ja terveystoimessa uskotaan verkostotyöhön. Näin onkin varmaan hyvä, mutta siinä voi myös olla monen lapsen mentäviä reikiä. Työskentely on liian vanhempikeskeistä ja vanhempien ehdoilla tapahtuvaa. Myös organisaatioiden keskinäiset skismat ja toiminta-alueiden epäselvyydet tuottavat pulmia. Erään äidin kanssa laskimme, että viiden vuoden sisällä häntä oli auttanut henkilöä. Perhettä vietiin paikasta toiseen kuin pässiä narussa organisaatioiden sisäisen ja niiden keskinäisen monimutkaisen yhteistyön logiikan mukaisesti. Työskentely aloitetaan aina uudestaan ja uudestaan. Perheet joutuvat myös sopeutumaan palavereihin, joissa saattaa olla läsnä kahdeksankin työntekijää. Neljä puhuu ja neljä kirjoittaa. Massiivisten ongelmien kanssa kamppailevilla ihmisillä tällainen palveluihin rakennettu kyykyttäminen ja ohittaminen ylläpitävät epätoivoa. Suurissa vaikeuksissa olevien perheiden todellinen tukeminen vaatii aikaa ja sitoutumista, mitään vippaskonsteja ei ole! Mitä hulluutta on tämä paikasta toiseen siirtely, kuinka monen lapsen hätä jää tässä tunnistamatta? Palveluiden määrän lisäksi on kiinnitettävä huomiota niiden todelliseen laatuun ja sisältöön. On myös muistettava, että aikuiset ihmiset vastaavat itse teoistaan. Siitä on heitä myös alituiseen muistutettava myötätunnon, raakoja ja alkuvoimaisia tunteita kesyttävän tuen sekä konkreettisen arjessa selviämisen avun ohessa. Peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardson on asettamassa työryhmän selvittämään lastensuojelulain toimivuutta, lastensuojelun toimintakäytäntöjä sekä mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Työryhmä pureutuu laajasti perheiden sosiaalityön ja lastensuojelun ongelmakohtiin. Työryhmän puheenjohtajaksi tulee ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja. Perhesurmat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän perhesurmien taustoja koskevan selvityksen mukaan viranomaiset olisivat ehkä voineet estää osan viime vuosien perhesurmista puuttumalla ongelmiin ajoissa. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän rahoittamassa selvityksessä käytiin läpi perhesurmat, oman lapsen surmat ja vastasyntyneiden surmat vuoden 2003 alusta tämän vuoden tammikuun loppuun. Teoissa kuoli 48 alle 15-vuotiasta lasta ja seitsemässä tapauksessa myös surmaajan puoliso. Selvityksessä korostetaan, että lapsiin kohdistuvat henkirikokset ovat Suomessa harvinaisia ja ne ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Perhesurmat olivat yhtä tapausta lukuun ottamatta isän tekemiä. Heistä monet kärsivät mielenterveysongelmista. Taustalla oli usein taloudellisia vaikeuksia ja parisuhteen ongelmia sekä eroaikeita. Ongelmiin oli haettu viranomaisilta apua, mutta oikeanlaista apua ei ollut saatu. Perhesurmaajat yleensä vihjailivat teoistaan etukäteen, käyttivät väkivaltaa ja uhkailivat sillä. Osa perhesurmista olisi ehkä voitu estää, jos viranomaiset olisivat ottaneet puheet väkivallan uhasta vakavasti, tehneet herkemmin lastensuojeluilmoituksia ja vaihtaneet keskenään tietoja perheiden tilanteesta. Viranomaiset eivät aina edes tienneet muiden viranomaisten toimista samassa perheessä. Suuri este perheiden avun saannille on ollut juuri viranomaistoiminnan hajanaisuus ja tiedon puute perheen tilanteesta kokonaisuudessaan. Viranomaisyhteistyön malleja tulisi käyttää suunnitelmallisemmin ja tehokkaammin. Lainsäädäntö ei tätä estä. Selvityksessä esitetään myös moniammatillisen työskentelyn ja tietojen luovuttamisen helpottamista lainsäädäntömuutoksin. Lisäksi viranomaisten tulisi ottaa käyttöön parisuhdeväkivallan uusiutumisen riskinarviointi. Valtioneuvosto teki päätöksen sen käyttöönotosta sisäisen turvallisuuden ohjelmassa kesäkuussa. Lea Suoninen-Erhiö Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta Sisäasiainministeriön julkaisu 35/2012. Selvitys verkossa: UUTISIA LYHYESTI Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman mukaan ympärileikkausten ehkäisyyn, uhkatilanteisiin puuttumiseen ja lasten suojeluun tarvitaan selkeitä ohjeita. Vaikka aihe on arkaluontoinen, se on otettava puheeksi kaikkien niiden maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, joiden lähtömaissa harjoitetaan tätä perinnettä. Vastuu asian puheeksi ottamisesta ja ehkäisystä on kaikilla lapsiperheiden kanssa työskentelevillä terveydenhuollossa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä sosiaalihuollossa. Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma Julkaisu 2012:12. > Julkaisut Pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu alkoi syyskuussa. Kokeilukunnat koordinoivat pitkään työttömänä olleiden palvelujen järjestämistä ja ovat mukana pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeidensa arvioinnissa, palveluprosessien suunnittelussa sekä niiden etenemisen seurannassa. Kokeilussa on mukana 62 kuntaa, joissa asuu puolet kaikista Suomen pitkäaikaistyöttömistä. Kokeilu kestää vuoden 2015 loppuun, ja siihen on varattu 20 miljoonaa euroa vuosittain. Demokratialähettiläät kannustavat maahanmuuttajia äänestämään kuntavaaleissa. Lähettiläitä koulutetaan elo-lokakuussa eri puolilla Suomea oikeusministeriön ja etnisten suhteiden neuvottelukunnan tilaisuuksissa. Eri kansallisuuksia edustavien lähettiläiden kautta pyritään tavoittamaan eri väestöryhmiä ja välittämään tietoa osallistumisesta. Edellisissä kunnallisvaaleissa äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisista äänesti vain noin viidesosa. Kuntavaaleista on tietoa parillakymmenellä eri kielellä oikeusministeriön vaalisivuilla. Innokylä jakaa ensimmäistä kertaa Innopalkinnon sosiaali- ja terveysalan hanke- tai perustyössä syntyneelle hyvälle toimintamallille. Palkinnon arvo on euroa. Toimintamallin voi ilmoittaa mukaan kilpailuun 28. syyskuuta mennessä. Voittaja julkistetaan Innomarkkinoilla marraskuussa. sosiaalitieto 9 I12 7

8 kärki Jyrki Pietilä Sanoman perille meno unohtuu sosiaalialan viestinnässä Sosiaalialan viestinnässä pyrittiin 1970-luvulla siihen, että sanoma menisi oikeasti perille peruskansalainen ymmärtäisi, mitä monimutkainen järjestelmä viestii. Nyt tietoa kehotetaan etsimään netistä eikä sanoman perille menoa varmista kukaan. Voi väittää, että Suomessa sosiaalialan mediaviestinnän pioneeri oli Anders eli Antti Lizelius, Mynämäen kirkkoherra. Lizeliuksen Suomenkieliset Tieto-Sanomat, maan ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, tarjosi ( ) lukijoille tietoa myös ajan sosiaaliturvakysymyksistä. Jo liki neljännestuhatta vuotta sitten! Muu lehdistö seurasi perässä. Esimerkiksi Helsingfors Tidningarin toimittajalla ( ) Zachris Topeliuksella oli sosiaalikysymyksissä journalistinsydän paikallaan. Köyhäinhoitolehti, Sosiaalitiedon 100-vuotias esiäiti, on ollut polunraivaaja aikakauslehdistön puolella. Vuonna 1926 perustettu Yleisradio taas uursi uraa ehkä ennen muuta esitelmätarjonnallaan. Siihen mahtui myös esitelmiä sosiaaliturvasta tai silloisin käsittein yhteiskunnallisesta huollosta. Ja mitä termeihin tulee, 1900-luvun alkupuolella puhuttiin usein myös valistuksesta. Kolmekymmenluvulla tuli muotiin termi propaganda. Esimerkiksi viinan kiroja vastaan kamppailtiin raittiuspropagandalla. Silloin oli yhtä trendikästä propagoida kuin nyt brändätä. PR jäi yritysmaailmaan Käsite tiedotus, latinalaisperäisen kommunikaatiosanan vastine, omaksuttiin meillä vasta viime sotien aikoihin. Sodassa tiedottamisosaamisensa hankkineita miehiä oli 1947 jo sen verran, että perustettiin yhdistys nimeltä Tiedoitusmiehet ry. Sen perustamiskirjan mukaan yhdistyksen tarkoitus oli muun muassa edistää tiedoitustoimintaa ja toimia valtion ja kuntien virastojen ja laitosten kuin myös poliittisista pyrkimyksistä vapaiden yleishyödyllisten järjestöjen tiedoitushenkilöstön yhdyssiteenä. Viisi- ja kuusikymmenluvulla meilläkin nosti päätään amerikkalaisperäinen PR, public relations, joka suomentui suhdetoiminnaksi. Mutta se jäi suopeuden tavoittelun tavoitteineen paljolti yritysmaailman omaisuudeksi. Innokkaimmat peeärrän puhemiehet olisivat halunneet myös julkisen sektorin omaksuvan peeärrän ilosanoman, mutta jo kuusikymmenluvun lopulta lähdettiin julkisella sektorilla tekemään pesäeroa huonoon huutoon joutuneeseen suhdetoimintaan. Propagandaajattelu oli pudonnut kelkasta jo sotavuosina. Sosiaalihuollon tiedottaminen, tärkeä mietintö vuodelta 1970 Tätä nykyä käytetään termiä yhteisöviestintä työyhteisöjen viestinnästä ja erilaisten organisaatioiden ja sidosryhmien välisestä viestin- nästä. Yhteisöviestinnälle merkittävä oli Sosiaalihuollon keskusliiton 1970 julkaisema Sosiaalihuollon tiedottaminen. Sosiaalihuollon tiedottamisen suunnittelutoimikunnan mietintö. Kuusimiehisen toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Helsingin maalaiskunnan sosiaalijohtaja Henry Dahlberg, ja herrat kutsuivat toimikunnan sihteeriksi A-klinikkasäätiössä työskentelevän YM Aira Heinäsen. Heinänen on yksi sosiaalialan yhteisöviestinnän uranuurtajista. Hänen viestintäajatuksiaan on luettavissa tämän lehden verkkosivuilta. Ahkera, neljännessata kertaa kokoontunut ja suurta asiantuntijajoukkoa kuullut toimikunta linjasi sosiaalialan viestintää tavalla, joka ansaitsee yhä huomion. Informaatioidealismi synnytti tiedotuksen buumin Sosiaalihuoltojärjestelmän sisällöllinen ja hallinnollinen moniulotteisuus on nostanut esille kysymyksen, ovatko kansalaiset tietoisia sosiaalihuoltoa koskevista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja pystyvätkö sosiaalihuollon eri hallinnon asteet, elimet ja henkilöt hallitsemaan tämän järjestelmän. Näin todetaan tuon vuonna 1970 ilmestyneen Yhteisöviestinnän virstanpylväitä 1907 Työtilastollinen aikakauslehti perustetaan. Se muuttuu 1918 Sosiaaliseksi aikakauskirjaksi Köyhäinhoitolehti, Sosiaalitiedon edeltäjä alkaa ilmestyä. Lehti on ilmestynyt myös nimillä Huoltaja ja Sosiaaliturva Rautatiekirjakauppa, ensimmäinen henkilöstölehti alkaa ilmestyä Kirkollinen valistustoimisto perustetaan. Se on Kirkon tiedotuskeskuksen edeltäjä Maan aloitteleva ulkoasiainhallinto aloittaa tiedotuksen Maallisten kuulutusten lukeminen kirkossa lopetetaan asetuksella Puolustusministeriöön perustetaan sanomakeskus Tiedoitusmiehet ry perustetaan. Sitä pidetään alan ensimmäisenä eurooppalaisena yhdistyksenä. Se on ProCom, viestinnän ammattilaiset -liiton edeltäjä Työterveyslaitoksen vuosikertomuksessa mainitaan ensi kerran tiedoitussihteeri Helsinkiin palkataan maan ensimmäinen seurakunnallinen tiedotussihteeri Tampereen kaupungin kansliasihteereistä toinen velvoitetaan hoitamaan osana virkavelvollisuuksiaan kaupungin tiedotusta Helsingin kaupungille palkataan tiedotuspäällikkö Eläketurvakeskus saa tiedotuspäällikön Kela saa tiedotustoimiston ja tiedotuspäällikön Sosiaalihuollon tiedottaminen -mietintö ilmestyy Sosiaalihuollon Keskusliiton julkaisemana Sosiaali- ja terveysministeriö saa tiedotussihteerin ST-sopimus, sopimus yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta solmitaan ensimmäistä kertaa. Se on työmarkkinakeskusjärjestöjen välinen sopimus. 8 sosiaalitieto 9 I12

9 suojelua kehitetään niin, että henkilökunnalla on taitoja ja rohkeutta tarttua havaitsemiinsa hy- Kunnan työntekijät kohtaavat lapsen tai tilanteissa. nuoren arjen hyvinvointihaasteita moninaisissa Ennalta ehkäisevää lasten tarkoituksenmuka suojelua isen palvelun piiriin. T viiveettä ja ohjata oikea-aikaisesti havaitsemiinsa niin, että kehitetään henkilökunnalla on taitoja ja rohkeutta tarttua hyvinvoinnin vajeisiin lapsi tai nuori ämä edellyttää joustavaa työskentelyä rajapinnoissa. Tuen tarve ilmenee kaikissa elä mänvaiheissa, mikä edellyttää valppautta. mietinnön alussa. Kansalaisten tietoisuutta sosiaalihuoltoa koskevista oikeuksistaan on tähdentänyt myöhemmin myös Stakesin entinen pääjohtaja Vappu Taipale. Hänkin on pohtinut sitä, voisiko tehokkaampi tiedotus edesauttaa kansalaisten sosiaaliturvan parempaa toteutumista. Tietääkö syrjäkylällä asuva vanhus, leskeksi jäänyt perheenäiti, vammautunut henkilö, alkoholiongelmasta kärsivä isä ja yleensä vaikeuksissa elävä ihminen niistä taloudellisista etuuksista joita hänellä on omassa elämäntilanteessa oikeus ja mahdollisuus saada, kyseltiin vuoden 1970 mietinnössä. Tuo oli ajan ns. informaatioidealismia. Vahvasti oli jo oraalla ajatus siitä, että maailma ja yhteiskunta ovat monimutkaistuneet ja informaation määrä yhä vain kasvaa. Suomessakin alettiin puhua informaatioräjähdyksestä. Sosiaalihuollon tiedottamisen suunnittelutoimikunta ehdotti ongelman ratkaisemiseksi ajalle ominaisia reseptejä: lisää tiedottajanvirkoja, tiedotusohjeistoja ja tiedotuskoulutusta. Eritoten 1970-luku oli sosiaalialallakin tiedotuksen kehittämisen buumia. Usko aktiiviseen tiedotukseen tahi viestintään oli vahva. Toki fiksut tiesivät koko ajan, että sanoma ei aina välttämättä mene perille viestintäprosessissa esiintyy häiriöitä. Jo vuoden 1970 mietinnössä tähdennettiin myös [sosiaalihuollon] alueen yrityskuvan eli imagen selkiinnyttämistä. ämä edellyttää joustavaa työskentelyä rajapinnoissa. Tuen tarve ilmenee kaikissa elämänvaiheissa, mi kä edellyttää valppautta. Kato sieltä netistä Yhteiskunta muuttui, mediakenttä muuttui ja sosiaalialan viestinnän on ollut muututtava siinä mukana. Suomen 1990-luvun alkupuoliskolla alkanut 1971 Kaupunkiliitto julkaisee jäsenkunnilleen tiedotusohjeet Helsingin kaupungin organisaatioon perustetaan tiedotustoimisto Kunnallislaki ja sen osaksi tiedotuspykälä, Selkokirjallisuus-sana otetaan käyttöön Selkolehti Leija alkaa ilmestyä ja ensimmäinen varsinainen selkokirja ilmestyy. Hallintomenettelylaki Yhteiskuntaviestinnän yhdistys perustetaan. Se toimii vuoteen Tiedottaminen valtionhallinnossa -ohjeisto julkaistaan Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Selkouutiset, nykyisin Selkosanomat ja LL-Bladet alkavat ilmestyä säännöllisesti EU-kansalaistiedotus alkaa Suomessa. Se rakennetaan maakunnallisen kattavuuden ja aktiivisen tiedotuksen pohjalle. Suomeen avataan 19 maakunnallista aluepalvelua Kuntalaki ja sen osaksi tiedotuspykälä, Sosiaalinen aikakauskirja lakkaa ilmestymästä. Sen jatkaja sosiaali- ja terveysministeriön lehtenä on Socius. Kun Kansanterveyslaitos ja Stakes yhdistyvät vuoden 2009 alusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi syntyy uusi lehti Tesso. Socius, Kansanterveyslaitoksen lehti Kansanterveys ja Stakesin lehti Dialogi lakkaavat ilmestymästä Sosiaali- ja terveysministeriölle avataan verkkosivut Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta Selkokeskus perustetaan Ensimmäinen internetin selkosivusto avataan Sosiaalitoimittajat ry perustetaan Suomen Eurooppatiedotuksessa luovutaan maakuntatiedotuksesta Rovaniemeä lukuun ottamatta. EU-kansalaisviestintä keskitetään ulkoministeriöön, verkkoviestintään ja sosiaaliseen mediaan. sosiaalitieto 9 I12 9

10 EU-kansalaistiedotus rakentui vielä vanhan idean pohjalle: lähestyttäköön kansalaisia aktiivisesti, pyrittäköön huolehtimaan siitä, että ainakin perustieto menee perille. EU-tiedotus tuotiin myös fyysisesti lähelle kansalaisia, maakuntiinkin. Entä EU-kansalaisviestinnän tilanne 2012? Kaikki parikymmentä alueellista tiedotuspistettä, Rovaniemeä lukuun ottamatta, aiotaan ajaa alas. EU-tiedotuskin uskoo jatkossa yhä enemmän verkkoon. Seitsemänkymmenluvun, informaatioidealismin kulta-ajan, usein kuultuja iskulauseita oli kansalaisen oikeus saada tietää. Tähän liittyi myös vaade siitä, että tiedottavan tahon eli ns. lähettäjän on huolehdittava, että vastaanottaja myös ymmärtää viestin. Nyttemmin ajattelutapa on ollut jo pitkään: Kato sieltä netistä. Sosiaalialan viestinnälle tässä voi piillä erityisen suuri ongelma. Kelan tutkija Markku Laatu avasi ongelmaa parin vuoden takaisessa debattikirjoituksessaan (HS ). Sosiaaliturvan sekavuus säästää tukimenoja ja elättää asiantuntijoiden armeijaa, Laatu tykitti. Mutkikas järjestelmä luo tarvetta palveluneuvojille, asiamiehille, juristeille, etuuksien takaisinperijöille, tutkijoille ja muille asiantuntijoille. Sosiaaliturvaviidakkoon on avautunut markkinoita myös yksityisille konsultti-, asioimisapu- ja sosiaalipalveluja tarjoaville yrityksille. Pitäisiköhän sosiaalialan nimenomaan kansalaisille suunnattavaa viestintää siirtää jokunen vuosikymmen taaksepäin? Olisiko taas syytä nostaa kunniaan sanoman perillemeno? Tämä tarkoittaisi suurempaa painoa sille, että peruskansalainen todella ymmärtää, mitä Laadun mainitsema mutkikas järjestelmä viestittää. Puhun näin paitsi mediatutkijana myös muistisairaan vanhuksen lähiomaisena, joka ihmettelee tämän tästä muun muassa alan lukuisien vaikeiden termien merkitystä. Kirjoittaja FT, YL Jyrki Pietilä on tamperelainen mediatutkija ja vapaa kirjoittaja. Kiitos taustatiedoista: Pirjo Ilves, Raha-automaattiyhdistys, Taina Kemppi, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Kimmo Kontio, Eläketurvakeskus, Eeva Larjomaa, sosiaali- ja terveysministeriö, Suvi Lehtinen, Työterveyslaitos, Marko Lähteenmäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hilkka Nakari, Kela ja Tarja Tamminen, Valvira. Sosiaalialan viestintää käsitteleviä artikkeleita: > Viestintä Eri(kois)kokoisten viestintää Yhteisöviestinnän ongelmat ovat yhtäläisiä organisaatiosta riippumatta. Mutta on eroja ja erityispainotuksiakin. Otetaan esimerkiksi 1995 perustettu Pikry ry, kansanterveys- ja perhejärjestö, joka toimii ns. erikoiskokoisten henkilöiden hyväksi. Lyhenne tulee sanoista Pieni- ja Isokenkäiset. Järjestö esiintyy Valtakunnallisen vammaisneuvoston verkkosivuilla vammaisjärjestönä. Esimerkki pikryläisestä keskustelunaiheesta on mahtuminen vainajana hautaustoimiston autoon, hautaan tai krematorion uuniin. Maassa on harvoja krematorioita, jotka pystyvät käsittelemään erikoispitkiä vainajia. Tädin miehen luut pilkottiin, kertoo eräs Pikryn aktiivi pitkän miehen ongelmista. Entä sitten ne erikoispitkän henkilön ongelmat, kun ollaan elävien kirjoissa? Sairaalassa ei mahdu kuvantamislaitteeseen ja bussissa tai lentokoneessa pitää yrittää ängetä itsensä istumaan. Myös vaatetuksen hankinta voi olla vaikeaa. Monille keskituloisillekin vanhemmille voi olla kauhistus, kun oma tyttö tai poika se yhä vain venyy. Täytyy kenties lähteä teettämään tiheinkin väliajoin monenmoista: pöksyistä kenkiin ja käsineisiin, paidoista jopa luistimiin. Sitten tulevat itsetuntokysymykset. Etenkin nuoren pitkän tai siis komean naisen voi tehdä mieli hautautua kodin seinien sisäpuolelle, kun toiset toljottavat jatkuvasti ja humalaiset heittävät epäasiallisia kommentteja. Ja tekisi niin mieli laittaa jalkaan sievät korkkarit. Urheilutoimittajat, huomio Valtakunnallisessa Pikry ry:ssä on jäseniä runsaat 500. Mutta jäsenkriteerit täyttäviä henkilöitä löytyy maasta jopa Pikry näet ajaa myös ns. normaalimittaisten asiaa, jos henkilön raajat ovat venyneet selvästi yli keskiarvojen. Kannatusjäseniäkin otetaan vastaan. Pikry kaipaisi lisää maksavia jäseniä, koska yhteiskunta ei hemmottele sitä suurilla tuilla. Yhtään palkallista työntekijää ei ole. Tampereelle saatiin kuitenkin hiljan oma valtakunnallinen toimitila. Blogissaan Pikryn verkkosivuilla, yhdistyksen puheenjohtaja ja perustaja Maiju Havinen on kurittanut erityisesti urheilutoimittajia. Poikkeava pituus on se ominaisuus, joka tuntuu yhä edelleen oikeuttavan ja suorastaan innoittavan myös julkisen sanan edustajia pöyristyttävään nimittelyyn: hujoppi, korsto, kolossi, hongankolistaja, goljatti, jätti, jättipoika, kanootit jaloissa, kädet kuin leipälapiot, pätkä jne. Havinen vinkkasi hiljan urheilutoimittajille, että on aiheellista kertoa ihmisen suorituksista, aikaansaannoksista, eikä hänen ulkonäöstään. Tampereella näyttäydyttiin komeasti Pikryn edustama problematiikka ei ole saanut ansaitsemaansa julkista huomiota. Arja Partanen, Pikryn sihteeri, toteaa, että Suomessa alan vaikuttamis- ja järjestötyötä tehdään vakavammin kuin useimmissa muissa maissa. Moniaalla muualla pääasiana saattaa olla bilettäminen: hei, me ollaan pitkiä ja komeita järjestetäänpä omat viikonloppubileet. Hyötyjä on tällöin ehkä ennen muuta kaupallinen tapahtumanjärjestäjä. Me lähdettiin ihan oikeasti tekemään jotain, Partanen kertoo. Vieköön vaikka 50 vuotta. Toki pitkät ja komeat näkyivät tänä kesänä Suomessa. Pikry ja alan eurooppalainen katto-organisaatio järjestivät Tampereella Euroopan- tai maailmantreffit, joilla oli näkyvyyttä. Viestin haluttiin kulkevan myös ulospäin: hei, me ihmiset ollaan erikokoisia mutta viis siitä. Espoolainen Pikry-aktiivi Taina Virkki on keksinyt idean. Kun hän, keskimitan ylittänyt hoikka upea leidi, tapaa vaikkapa Helsingin kadulla toisen kaltaisensa, hän saattaa hienotunteisesti jakaa pikku nimikortin. Sanoma kuuluu: hei, jos keskiarvoista poikkeava pituutesi tuottaa sinulle ongelmia, ota yhteyttä. Luovaa viestintää. Jyrki Pietilä 10 sosiaalitieto 9 I12

11 kärki SAMANMIELISTEN KESKUSTELUJA Verkon datasta saa aikaan näyttäviä visuaalisia malleja. Olli Parviaisen verkostoanalyysikuvan pallo kuvaa yksittäisen kansanedustajan kaveruussuhteita toisiin kansanedustajiin Facebookissa. Puolueiden värikoodaus ja suhderihmasto kertoo, että samanmielisten kanssa kaveerataan sosiaalisessa mediassakin. Sari Siikasalmi Sosiaalialan tutkijoiden ja viestijöiden on syytä sukeltaa verkkoon. Tunkiosta aarreaitaksi verkko viestinnän suunnittelun lähteenä Foorumien vihaiset nuoret miehet huutelevat solvauksia nimimerkin takaa. Fanaattisuuteen asti elämäntavalleen uskolliset äidit arvostelevat kestovaippojen imutehoja ja naapuruston yhteisöllisyyden tasoa. Poliittisen broilerihauduttamon lupaavin vesa väittelee aatetoverin kanssa näkemysten millimetrieroista. Kokonaisuudesta ei saa otetta. Verkon keskustelut ovat kohinaa, analyyttisin silmin epäasiallista rymistelyä ja ihmismielen mustan puolen holtiton kaatopaikka. Ei, toteaa johdon konsultti, Verkostoanatomian tutkija VTM Olli Parviainen. Verkko on Parviaiselle viestinnän ja yhteiskuntatutkimuksen lähde, josta valtiotieteilijän ja ohjelmistokoodarin käsityöllä otetaan vankka analyysiote. Parviainen väittää, että nyt sosiaalialan tutkijoiden ja viestijöiden olisi kokoonnuttava verkon ääreen. Verkkoviestintä tavoittaa Suomalaiset ovat melko ahkeria verkon käyttäjiä. Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintäteknologian käyttö -tutkimuksen mukaan jo 89 prosenttia vuotiaista käyttää nettiä ja jopa kolme neljästä käyttää sitä päivittäin. Uusia tutkimustuloksia julkistetaan marraskuussa, mutta on odotettavissa, että jo aiemmin nopeasti yleistynyt vanhempien ikäryhmien internetin käyttö on lisääntynyt. Nuoret ovat edelleen aktiivisimpia, mutta nettiä voi jo lukujen valossa tituleerata suomalaisten massamediaksi. Eivät suuret käyttäjäluvut silti vielä kesää tee. Parviaista kiinnostaa erityisesti ihmisten itsensä tuottama sisältö: foorumien keskustelut ja sosiaalinen media. Netti on edelleen tiedonhaun apuväline, uutisten lähde ja asioin- sosiaalitieto 9 I12 11

12 tikanava, mutta yhä enemmän se on myös yhteisöllisyyden näyttämö. Esimerkiksi suosituimpaan sosiaalisen median sovellukseen, Facebookiin, on rekisteröitynyt noin kaksi miljoonaa suomalaista. Foorumeilla käydään satojen kommenttien keskusteluja. Miksi emme kuuntelisi, kun ihmiset näin laajasti haluavat täysin oma-aloitteisesti nostaa asioita keskusteluun, Parviainen kysyy. Kohina on silti karmea. Miten Lady Gagan konsertin sadat peukutukset ja pikkuserkun tytön rippijuhlakuvat kääntyvät sosiaali- ja terveysalaa hyödyttävän viestintätutkimuksen raaka-aineeksi? Parviainen innostuu. Iso osa hienoutta on tutkimusasetelma, joka tuntuu jopa Pertti Alasuutarin lähiöbaaritutkimuksen osallistuvan havainnoinnin toisinnolta. Mittakaava tosin on satatuhatkertainen. Verkon keskusteluissa sadat tuhannet ihmiset ovat valmiiksi kirjoittaneet ylös sen, mitä baarijakkaraltaan aikovat sanoa. Harvoin on tutkijalla edessään näin laaja ja valmis, auki kirjoitettu laadullisen tai määrällisen tekstin tutkimuksen aineisto, Parviainen kertoo. Niin, aiemmin laitettiin nauhuri baarin kulmapöytään ja haastateltiin, kuunneltiin ja kirjoitettiin tekstiksi analyysia varten. Viekö Parviainen nyt nauhurin verkkoon? Tavallaan juuri näin. Aluksi tehdään tietokoneohjelma, joka hakee halutun verkkokeskustelun. Sitten kuvataan keskustelua toisella ohjelmalla ja lopuksi tulkitaan tuloksia, määrällisesti ja tai laadullisesti, Parviainen tiivistää. PAHOINVOINNIN MERKIT Verkon keskusteluissa syrjäytyneet voivat purkaa pahoinvointiaan. Verkkosisältöjen analyysi tarjoaa keinon tutkia sitä, mikä synnyttää ihmisille tuskaa ja mistä syntyy arkielämän tragedioita, Olli Parviainen sanoo. Kartalle mielen maantiede Parviaisen louhinnan avulla voi selvittää, kuka keskustelee, miten keskustelijat ovat toisiinsa liitoksissa, mistä asioista keskustellaan ja miten keskustelun teemat liittyvät toisiin teemoihin. Ja taas, suuressa mittakaavassa. Parhaimmillaan tuloksena on ällistyttävä yhdistelmä määrällisesti yleistettävää, laadullista analyysiä suomalaisten verkkokeskustelijoiden mielen maantieteestä. Analyysissa voidaan tasapainotella hyvin yleisen ja yksityisen välillä. Oikein toteutettuna on kyse samasta asiasta kuin tuhannen ihmisen mielipidetiedustelussa, mutta vain kymmenkertaisella mittakaavalla. Mennään ihmisten luo, ja annetaan heidän oma-aloitteisesti määritellä, kuka puhuu, mitä ja mistä, Parviainen kertoo. Analyysin avulla on selvitetty esimerkiksi, millaisiin teemoihin suomalaiset yhdistävät verkon keskusteluissa karppauksen. Liitetäänkö hiilarihysterian ympärille yleisesti totaalinen karppaus vai kohtuullistaminen? Perhe-elämää koskevista keskusteluista voidaan selvittää, lähestyvätkö ihmiset aihetta omasta vai esimerkiksi lasten lähtökohdista. Parviainen tutki hiljattain Helsingin yliopiston viestinnän tutkijoiden Salla Laaksosen ja Petro Poutasen kanssa verkosto- ja tilastoanalyysillä presidentinvaalikampanjan kakkoskierroksen keskustelua. Ne kerättiin kahden viikon ajalta Haaviston ja Niinistön Facebook-sivuilta. Erot Niinistön ja Haaviston sivujen keskustelujen rakentumisessa olivat selvät. Haaviston sivuilla toisilleen vieraat ihmiset keskustelivat keskenään huomattavasti enemmän kuin Niinistön sivuilla. Vastaavasti Haaviston sivujen ylläpitäjien avaukset eivät saaneet aikaan niin merkittävää reaktiota kuin Niinistön sivujen ylläpitäjien keskustelunavaukset. Valmistumassa oleva tutkimus esitellään syyskuussa Oxfordin yliopiston Internet, Politics, Policy 2012: Big Data, Big Challenges? -konferenssissa. 12 sosiaalitieto 9 I12

13 Verkon osallistumisen paikkoja on pakko kuunnella, ymmärtää ja hyödyntää nykyaikaisessa sosiaali- ja terveysalan viestinnässä. Kiinnostavaa, ehdottomasti. Tutkimusotetta käytettiin myös apuna terveys- ja hyvinvointijärjestöjen kattojärjestön Sosten verkkoviestinnän suunnittelussa, kun haluttiin selvittää, missä ja millä termeillä hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksistä verkossa keskustellaan. Onnistunut viestinnän suunnittelu ei lähde omista lähtökohdista vaan ensin selvitetään, mitä maailmalla ja kohderyhmissä puhutaan, Parviainen tiivistää. Vaatimuksena vahva paikallistuntemus Hyvälläkin menetelmällä on heikkoutensa, Parviainen tunnustaa. Koodatut työkalut eivät poista paikallistuntemuksen tarvetta. Tutkija ei voi mennä yhdelle verkkopalstalle ja todeta Suomen olevan siinä. Teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan verkkopaikallistuntemusta. Tutkimuksen hankalin osuus on se, että pitää tietää, missä keskustelu käydään. Kainuulaisen työttömän maailmaa ei pystytä peilaamaan tyttöjen Demi-lehden keskustelupalstalta. Lähteiden ja keskustelujen läpikäymiseen ja etsimiseen on varattava aikaa ja osaamista. Tutkimustiedon yleistyksessä on otettava huomioon verkon käyttäjien profiili. Parviaisen mukaan on aina muistettava, että nuoret ovat verkossa yliedustettu ryhmä. Myös tietyt aiheet vetävät puoleensa erilaista yleisöä: sosiaali- ja terveysasioista keskustelevat lähinnä naiset miesten käymiä keskusteluja on vaikea löytää. Samoin kuten tavallisessa haastattelututkimuksessa on mahdoton löytää yhtä keskivertosuomalaista koko joukkoa edustamaan, ei verkonkaan keskusteluista löydy yhtä autuaaksi tekevää keskivertokeskustelua. Mitä enemmän aikaa ihmisillä on, sitä enemmän he verkkoa käyttävät, myös keskusteluun ja sosiaalisena mediana. Kun etsin aineistoa verkosta, löydän paljon lapsiaan kotona hoitavien äitien tai vuotiaiden nuorten kirjoituksia. Isoissa tekstimassoissa toistuva tyyli ja sanasto osoittavat usein myös sen, ettei keskustelijoiden pääjoukko muodostu useinkaan ylemmistä toimihenkilöistä, Parviainen kertoo. Sama ilmiö toistuu Parviaisen mukaan myös ihmisten fyysisessä kanssakäymisessä. Harva jatkaa syvällistä keskustelua ihmisen kanssa, joka päivittäin huutaa äänihuulet sinisinä toisen olevan täysin väärässä. Verkkokeskustelujen puolesta vastaan -ryhmittyminen kuitenkin osoittaa sen, ettei internetistä taida olla ihmelääkkeeksi jatkuvasti syvenevään ihmisten kokemuspiirien erilaistumiseen ja eriarvoistumiseen. Parviaisen mukaan verkon keskustelut voivat kuitenkin kertoa paljon yhden kokemuspiirin teemoista. Niissä esimerkiksi syrjäytyneet voivat purkaa pahoinvointiaan. Verkkosisältöjen analyysi tarjoaisi keinon tutkia sitä, mikä synnyttää ihmisille tuskaa ja mistä syntyy arkielämän tragedioita. Onko Parviainen nyt siis etsimässä kouluampujia? Tässä ei ole kyse valvonnasta, vaan mielenkiintoisempaa on kuunnella ja etsiä ihmisten omista teksteistä asioita, joita väkivaltapuheeseen liitetään. Kuka nähdään vastuullisena tahona, keneltä odotetaan toimenpiteitä? Korostetaanko yhteiskunnan vai yksilön vastuuta? Onko kyse rahasta tai huolesta? Isojen laadullisten aineistojen kanssa voitaisiin päästä kiinni koko yhteisön läpikulkeviin teemoihin. Elämän nurjan puolen analyysin lisäksi verkko tarjoaa ikkunan ihmisten yhteiskunnallisen osallistumisen tutkimukseen. Verkostoanatomian ja viestintätoimisto Kurion syyskuun lopussa julkaistavan toisen tutkimuksen mukaan Facebookin eniten kommentteja keräävät aiheet ovat viihde ja politiikka! Politiikkaa koskeva keskustelunavaus kerää suomalaisessa Facebookissa keskimäärin 17 kommenttia, viihdeteeman keskustelunavaus 12. Mukana on oltava Tunnustan. Verkon osallistumisen paikkoja on pakko kuunnella, ymmärtää ja hyödyntää nykyaikaisessa sosiaali- ja terveysalan viestinnässä, ja etenkin järjestötoiminnassa. Uudistuvalla järjestötoiminnalla ei ole varaa jättäytyä pois ihmisten arkikeskusteluista, oli sitten areenana verkko tai kahvila. Samalla opitaan myös hyödyntämään verkon osallistumismuotoja viestinnän ja koko toiminnan muotoilussa, designhengessä. Parviainen on samaa mieltä. On pieni ajatusvirhe, että hallinto tai järjestöt rakentavat kansalaisvaikuttamiselle ja -keskustelulle erilliset paikat verkossa, joihin ihmiset automaattisesti etsiytyisivät. Eihän torille pystytettyyn telttaankaan saada ihmisiä keskustelemaan tuosta noin vaan. Tehokkaampaa on mennä kuuntelemaan ja keskustelemaan sinne, missä ihmiset jo ovat. Verkkoon, kahviloihin. Vähemmällä ahdistuksella. Ääripäät voimistuvat Nyt Parviainen pääsee myös ääri- ja vihapuheeseen. Tutkimus osoittaa, että verkkokeskustelut polarisoituvat helposti omaan arvomaailmaan soveltumattomaan keskusteluun ei heittäydytä syvällisesti. Korkeintaan huudellaan ja haukutaan. Siksi verkon yksittäisessä foorumissa päädytään helposti keskustelemaan samanmielisessä porukassa. Tästä vastaavasti syntyy omia puolesta ja vastaan -ryhmittymiä, jotka on tutkimuksessa huomioitava tasapuolisesti. kuva: Veikko Somerpuro Sari Siikasalmi on VTM, Soste Suomen sosiaali ja terveys ry:n viestintäjohtaja, jonka intohimona on verkon ja kansalaisvaikuttamisen suhde. sosiaalitieto 9 I12 13

14 näkökulma kuva: Pan Yi Kolumni Jorma Sipilä on palkkatyöstä vapautunut professori, jonka mielestä demokratia on ihmisen historian paras saavutus. Jumalasta tuli valtio Viime syksynä kirjoitin jurmolaisten yhteisomistuksesta: Kun kaikki tunsivat toisensa, oli sosiaalisilla normeilla sitova voima. Silloin Jumalakin vielä katsoi niiden perään. Sosiaaliset normit ovat uskontojen ydintä: Sinä et ole maailman napa. Yhteisömme on pyhä. Sen säännöt koskevat kaikkia. Mutta miten voin väittää, että Jumala lopetti katsomasta sosiaalisten normien perään? En kannata tiukkaa konstruktivismia, mutta tähän sopii konstruktiivinen tulkinta: Jumala on olemassa siinä määrin kuin hänestä puhutaan. Jos puhutaan paljon, Jumala osallistuu aktiivisesti ihmisten elämään. Mutta jos tekemisiä ei perustella Jumalan tahdolla, ei hän vaikuta niihin. Ehkä näin ei kuitenkaan ole. Ehkä protestanttisen Jumalan tahto on saanut toisenlaisen institutionaalisen muodon. Lena Andersson, Dagens Nyheterin pääkirjoitustoimittaja, rakentaa tästä jännittävän tulkinnan (DN ). Andersson toteaa, että erot kukoistavat kansalaisyhteiskunnassa. Siellä ihmiset jakautuvat yhteisöihin ja voivat sulkeutua yksityisyyden suojaan. Perheessä, seurakunnassa ja yrityksessä vallitsee suuri vapaus alistaa ja tehdä vääryyksiä. Tasa-arvoinen valtio toimii kansalaisyhteiskunnan vastapainona. Se ei anna etuoikeuksia kuin vamman, sairauden tai köyhyyden vuoksi. Se paikkaa sitä, minkä biologia ja vapaus ovat hajottaneet ja korjaa sitä, mikä kansalaisyhteiskunnassa on särkynyt. Pitäessään yhdenvertaisesti jäsenistään vahva valtio luo ihmisille mahdollisuuden ylittää henkisiä ja aineellisia rajoituksia sekä vapautua syntymäkotiensa loukuista. Heistä tulee kansalaisia, valtion tasa-arvoisia jäseniä. Andersson kysyy: mikä tämä tasa-arvoinen valtio oikeastaan on? Ja päätyy toteamaan, että kyllä sen täytyy olla Jumala. Tässä meillä aito pohjoismainen paradoksi: Kustaa Vaasa tuhosi Ruotsin katolisen kirkon ryöstääkseen sen omaisuuden, jotta voisi maksaa velkansa Lyypekin kauppiaille. Kävi kuitenkin niin, ettei Kustaa joutunut ainoastaan ottamaan köyhäinhoitoa valtion vastuulle. Kustaa pani myös alkuun prosessin, jossa valtio ryhtyi kantamaan Jumalan yhteiskunnallista tehtävää. Jonka kantamiseen se näyttää perin juurin väsyneen. Suomessa on kaupunki, jossa sosiaalinen on vielä arvossaan Hei sosiaalityöntekijä! Ryhdymme vähentämään paperinmakuisuutta ja lisäämään kohtaamisia. Tarvitsemme rohkeuttasi ja ennakkoluulottomuuttasi tekemään sosiaalityöstä näkyvää. Tarjolla on jatkuvasti vakituisia ja määräaikaisia työpaikkoja, tervetuloa Espooseen! Hae paikkasi lähes osaajan joukkoon. Katso lisätiedot osoitteesta Espoossa työskentelystä on etua! Apua asunnon hankintaan Tukea myös omalla ajalla tapahtuvaan koulutukseen Laadukasta täydennyskoulutusta Työsuhdematkalippu joukkoliikenteeseen Liikunta- ja kulttuurietu, maksuttomat uimahallikäynnit ja harrastusryhmät Työterveyspalvelut ja liikuntaryhmät Kunnallisen alan pitkät vuosilomat Yksilöllisiä työaikajärjestelyjä Espoossa voit työskennellä aikuis-, lastensuojelu- tai vammaissosiaalityössä, vanhusten palveluissa tai päihde- ja mielenterveystyössä Espoon kaupunki on savuton työpaikka. 14 sosiaalitieto 9 I12

15 Hei taas Ensi tammikuussa se tulee: uusi sosiaalija terveysalan aikakauslehti! Luvassa paljon jännää! kuvat: Veikko Somerpuro Käsittelemme tärkeitä asioita, mutta emme aio kirjoittaa niistä tärkeillen. Hyppää kyytiin!

16 Kuulin ääniä Henkilöiden kautta ilmiöiden syvyyksiin. Kaikki hyvinvointipolitiikan osa-alueet mukaan, ei vain sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kaikki perustuu kohtaamiseen, joka mahdollistaa ymmärryksen siitä, mistä on kyse, mitä halutaan ja mitkä asiat ovat merkityksellisiä. Ammattilaisten on ymmärrettävä toisiaan, samoin yksittäisten ihmisten. Uuden lehden suunnitteleminen on vähän kuin talon rakentaminen: ensin täytyy tehdä tarkat piirustukset, sitten valetaan sokkeli ja käydään lapiohommiin. Yksin urakasta ei selviä. Siksi olikin mieluisaa kohdata joukko innokkaita alan ammattilaisia syyskuun alussa järjestetyssä lukijatyöpajassa, jossa pohdittiin, millaista sosiaali- ja terveysalan aikakauslehteä 2010-luvun Suomessa tarvitaan. Keskustelu oli vilkkaampaa ja lennokkaampaa kuin olin uskaltanut toivoa. Kuulin paljon viisaita ääniä. Nyt toimituksen seinää peittää rivistö pieniä valkoisia tarralappuja, jotka sisältävät teräviä huomioita yhteiskunnan tilasta ja hyviä juttuideoita. Maistiaisia lukijatyöpajalaisten toiveista ja ajatuksista tällä aukeamalla ja vähän seuraavallakin. Hauskaa oli huomata, että uudelta lehdeltä kaivattiin juuri niitä asioita, joista olemme puhuneet toimituksessakin: ihmisen lähelle menemistä, selkeää kielenkäyttöä ja kuvia kumartelematonta asennetta. Tästä on hyvä jatkaa! Se toimii paperilla ja ruudulla. Sen voi hotkaista nopeasti. Siihen voi palata, kun haluaa syventää tietojaan. Se siis toimii kuin huvipuisto: voit vain kävellä popcornia napostellen tai hankkia rannekkeen ja ottaa laitteista kaiken irti. kuvat: Veikko Somerpuro lehti kuva: Veikko Somerpuro Ilkka Karisto päätoimittaja Toimituspäällikkö Erja Saarinen, kolumnisti Emilia Kukkala, lääkäri Helena Kemppinen, toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö ja palveluneuvoja Sami Ouarab. Mikko Hytönen Opetushallituksesta ja Sosiaalitaidon toimitusjohtaja Merja Salmi.

17 Tästä pyllistelijöiden maailmasta puuttuu rohkeutta, joten uusi lehti on voimakas. Se ei kumarra ketään, nojaa faktoihin mutta uskaltaa puhua räiskyvästi, osaa pukea todellisuutta sanoiksi ja kirjoittaa monimutkaisista asioista yksinkertaisesti. Sitten on asiat hyvällä mallilla, kun eduskunnassa kysellään, että joko sä katoit mitä ne nyt kirjoittaa ja valtiovarainministeriön virkamies lähettää kirjeen lukijapalstalle. Kyynisyyden sijaan päätöksenteossa tarvitaan nyt tavoitteita, jopa utopioita. Keinottomuuteen auttaa innostaminen. Kun etsitään ratkaisuja, mukana pitää olla idealismiakin. Mä puhuisin idealismin sijaan tavoitteellisuudesta. Realismihan on nyt aika tavalla hukassa: päätöksentekijät eivät ole kielitaidottomia, syrjäytyneitä, väliinputoajia eivätkä he käytä julkisia palveluja. kuin Linnanmäki Terveyskeskuslääkäri Helena Kemppinen. Annukka Lehto Allergia- ja Astmaliitosta ja Heta Välimäki Ehyt ry:stä. Tutkija Anna-Maria Isola. Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt.

18 Henkilökohtainen ote ja ajassa elävä keskustelu, johon voivat osallistua kaikki asiantuntijat juristista sosiaalityöntekijään, palvelujen käyttäjästä virkamieheen. Aina puhutaan, että ongelmat ovat erilaisia eri puolilla maata. Kuitenkin ihmiset tarvitsevat kutakuinkin samoja asioita niin Pihtiputaalla kuin Jakomäessäkin: säälliset elinolot, tolkullista tekemistä ja läheisiä ihmisiä. Erilaisia voivat olla ne ratkaisut, joilla ne turvataan. Moniarvoisuus on mahdollista vasta kohtaamisen jälkeen. Maailma on värikkäämpi kuin miltä se juuri minun kapeasta näkökulmastani näyttää, ja siksi meidän täytyisi suvaita toisiamme. Kun tämä on ymmärretty, lehden profiili selkeytyy. Sosiaali- ja terveys alan ammattilaisia pitää kuulla enemmän! Silloin päätöksenteko ei ole mielikuvien varassa. Millaista lehteä sinä haluat lukea? Rakennamme uutta lehteä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, ammattilaisille ja niille, jotka alan asioista päättävät. Tule mukaan kehitystyöhön! Lehteä suunnitellaan lukijatyöpajassa, joka on avattu verkossa. Mukaan pääset lähettämällä nimesi ja yhteystietosi sähköpostilla päätoimittaja Ilkka Karistolle Tilaa nyt edulliseen ennakkohintaan! Sosiaali- ja terveysalan uusi tuhti asiantuntijalehti ilmestyy viidesti vuonna Jos tilaat lehden mennessä, saat sen reilulla alennuksella. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tilaan lehden vuoden 2013 alusta: n kestotilauksena nyt hintaan 60 /vuosi (normaalisti 75 ) n vuodeksi hintaan 80 n opiskelijana/työttömänä/eläkeläisenä vuodeksi hintaan 40 Tilaajan nimi Lähiosoite Sähköposti Päiväys Opiskelupaikka Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Allekirjoitus SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS n Tietojani ei saa käyttää markkinointiin

19 pinnan alta tarkoittavat normit aiheuttavat helposti monenlaisia kielteisiä sivuvaikutuksia törmätessään paikallisiin todellisuuksiin. Mitä tapahtuu todella? Hyvää Arto Pentti Haveri, Kananen, kunnallispolitiikan ylitarkastaja, professori, sosiaali- Tampereen ja terveysministeriö yliopiston johtamiskorkeakoulu Kunnallinen itsehallinto ei ole ongelma vaan ratkaisu Tätä kirjoittaessani valtakunnassa väitellään siitä, pitäisikö hoitohenkilöstön vähimmäismäärä vanhuspalveluissa kirjata lakiin. Yhtäältä sitä perustellaan toimenpiteenä, jolla pyritään estämään hoitohenkilöstön vähyydestä johtuvat ongelmat ja suoranaiset laiminlyönnit. Toisaalta on esitetty epäilyjä voidaanko ikäihmisten hyvää elämää edistää kiinnittämällä henkilöstömitoitus. Jos rahaa tai koulutettuja hoitajia ei ole, vähimmäismitoitus voi jopa johtaa hoitopaikkojen vähenemiseen tai hoitajamäärän tasaamiseen laitosten välillä, vaikka joissakin paikoissa tarvittaisiin vähimmäismitoitusta enemmän henkilöstöä. Ainakaan mitoitus ei lisää luovuutta tai laatua paikallisten ja tilannekohtaisten käytäntöjen kehittämisessä. Hyvää tarkoittavat normit aiheuttavat helposti monenlaisia kielteisiä sivuvaikutuksia törmätessään paikallisiin todellisuuksiin. Keskustelu hoitajamitoituksesta heijastaa laajemmin kuntien ja valtion kimuranttia suhdetta. Se on tavallaan jo lähtökohtaisesti ratkaisematon valtion edustaessa yhtenäisyyttä ja kuntien erilaisuutta. Vaikka lähestyvät kuntavaalit ovatkin tuoneet kuntien itsehallinnolle uusia puolustajia, itsehallinnon julkisuuskuva on huono ja itsehallinto alennustilassa. Kuntia syytetään milloin mistäkin ongelmasta, välillä säästämisestä ja välillä tuhlaamisesta. Lääkkeeksi esitetään lisää valtionohjausta ja kuntamäärän merkittävää supistamista. Tässä ilmapiirissä unohdetaan usein se, että paikallisen itsehallinnon vastakohdasta tiukkaan keskushallinnon ohjauk- seen perustuvasta hallintomallista ei maailmalla tai historiassa ole kovinkaan valoisia kokemuksia. Lieneekö sattumaa sekään, että eurooppalaisessa vertailussa kunnat ovat alisteisimmassa asemassa suhteessa valtioon sellaisissa maissa kuin Kreikka, Espanja, Portugali ja Italia. Valtionohjaus ei ole pitänyt menoja kurissa, vaikka esimerkiksi vastuuta vanhusten hyvinvoinnista ei ole Suomen mittakaavassa sälytetty yhteiskunnalle. Voisiko olla niin, että kunnat eivät olekaan ongelma vaan vastaus? Ratkaistaanko suomalaisen yhteiskunnan ongelmat todella vain lisäämällä valtion kontrollia, sääntelyä ja ohjausta? Vai pitäisikö myös aktivoida yhteisöjä ja kansalaisia ottamaan enemmän vastuuta itsestään, läheisistään ja omasta kunnastaan tai kaupungistaan? Kunnallinen itsehallinto tuottaa parhaimmillaan nimenomaan jälkimmäisen tyyppistä dynamiikkaa. Idea on siinä, että vapauden ja vastuun kohdatessa asukkailla on intressi hoitaa itse oman kuntansa asioita ja kehittää paikallisiin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Jos haluamme edistää yhteiskunnassa yhteisvastuuta, välittämistä ja uusiutumiskykyä, on välttämätöntä tukea paikallista itsehallintoa ja yhteisöjen kykyä toteuttaa asioita eri tavoin paikalliset tarpeet ja edellytykset huomioiden. Itsehallinto luo myös kasvua ja taloudellista aktiivisuutta. Sen ansiosta ymmärrämme, että palvelutehtävä ei ole irrallinen talouden kehityksestä vaan palveluihin tarvittavia voimavaroja syntyy parhaiten elinvoimaisissa paikallistalouksissa. On paradoksaalista, mutta epäilemättä totta, että kuntien itsehallinto toimii parhaiten silloin, kun myös valtio on vahva. Pohjoismaisia yhteiskuntia pidetään maailmalla esikuvina hyvinvoinnin luomisesta ja ylläpitämisestä. Toiset kutsuvat mallia hyvinvointivaltioksi, toiset taas nostavat kuntien roolin keskeiseksi tässä menestystarinassa. Paras selitys löytynee näiden yhteisvaikutuksesta. Hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa kuntien ja valtion yhteistyö saatiin Pohjoismaissa toimimaan ennennäkemättömän hyvin. Valtio tarjosi kunnille selkeän raamin ja asiantuntemusta, kunnat taas autonomiaansa nojaten huolehtivat elinvoimasta ja kehittelivät paikallisiin oloihin sopivia toteuttamistapoja, joista osa nousi valtakunnallisiksi innovaatioiksi. Maailma on nyt erilainen kuin 1970-luvulla, mutta valtion ja kuntien toimiva yhteistyö on edelleen avain tehokkaaseen yhteiskuntapolitiikkaan. Tätä silmälläpitäen valtion ja kuntien maailmat ovat nykyisin pelottavan etäällä toisistaan. Ymmärtämystä toisen osapuolen toimintalogiikalle ei tunnu enää riittävän samaan tapaan kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Tampereen yliopiston tuore tutkimus kertoo, että kunnat eivät luota valtioon. Valtion heikko luottamus kuntiin taas on luettavissa tavasta, jolla kuntien itsehallintoa jatkuvasti heikennetään. Sosiaalitiedon Pinnan alta -palstalla > Artikkelipankki > Sosiaalipolitiikka > Pinnan alta nimekkäät tutkijat ja ajattelijat pohtivat sosiaalipolitiikan suuntaa ja haasteita. Heidän näkemyksiään voi nyt tutkailla yhdessä paikassa, kun sarjan kirjoituksia on koottu lehden verkkosivuille. Uusimmat jutut löytyvät edelleen lehdestä. sosiaalitieto 9 I12 19

20 näkökulma LUKIJALTA Sosiaalityön jalkauttaminen on arvokas tavoite Sosiaalitiedossa 5-6/2012 käsiteltiin Minna Tarvaisen artikkelissa Sosiaalityötä avokonttorissa Espoossa. Osana aikuissosiaalityön kokeilua työntekijät olivat muuttaneet avokonttoriin. Hyvän olon tila -hankkeen työntekijöinä kiinnostuimme artikkelista. Hankkeessamme muotoillaan sosiaalialan toimipisteitä ja niissä tapahtuvaa toimintaa yhdessä palvelunkäyttäjien ja työntekijöiden kanssa ja tutkitaan tilaratkaisujen merkitystä vuorovaikutukselle sosiaalityössä. Espoossa on avokonttoriin siirtymisessä ollut lukuisia ongelmia. Artikkeli haastaa pohtimaan sosiaalityön ja fyysisen tilan suhdetta. Sosiaalityötä avokonttorissa -artikkelin mukaan Espoon aikuissosiaalityön kokeilun taustalla on ideologinen muutos sosiaalityön jalkauttamisesta ja samalla säästöjen saaminen tilankäyttöä tehostamalla. Taustalla on arvokas ajatus palveluiden tuomisesta lähemmäs ihmisten arkea. Koska sosiaalityössä käsiteltävät ongelmat sijoittuvat sosiaaliaseman seinien ulkopuolelle, on syytä kyseenalaistaa ajatus toimistohuoneessa tietokoneen ruudun takaa tehtävästä sosiaalityöstä. Taloudellisesta näkökulmasta on inhimillisempää säästää seinistä kuin ihmisistä. Tilankäytön tehostaminen on myös ekologisesti katsottuna välttämätöntä. Vuorovaikutukseen pohjautuvassa sosiaalityössä tiloista säästäminen on perustellumpaa kuin esimerkiksi terveydenhuollossa, jossa tarvitaan enemmän erilaisia laitteita. Avokonttoriin siirtymisen suurin ongelma on artikkelin mukaan ollut henkilöstön työhyvinvoinnin heikkeneminen ja irtisanoutumiset. Hyötyjä arvioitaessa pelkkä seinistä koituvien säästöjen laskeminen ei riitä, jos irtisanoutumisten mukana katoaa hiljaista tietoa ja sairauspoissaolot lisääntyvät. Espoon pilottia voidaan kuitenkin pitää oppimismahdollisuutena. Jatkossa olisi tärkeää valmistella työntekijöitä muutokseen sekä avata sen perusteita työntekijöiden sitoutumisen vahvistamiseksi. Yleisemmin työelämän kehittämisessä on syytä kysyä, kuinka paljon enemmän meidän tulisi edetä alhaalta ylöspäin, palvelunkäyttäjästä lähtien. Sekä työhyvinvoinnin että asiakkaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen kannalta mielenkiintoinen kysymys on, miten tilojen yhteissuunnittelu olisi muuttanut tilannetta. Päätös avokonttorimalliin siirtymisestä tehtiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Työntekijöiden ja palvelua käyttävien kaupunkilaisten osallisuudesta muutoksen suunnitteluun ei artikkelissa kerrottu. Ihminen ei ole fyysisestä ympäristöstä erillinen vaan tilassa toimimisen kautta osa sitä. Tilankäyttäjät muovaavat tilaa, kuten artikkelissa kuvattiin sermien ja väliseinien rakentamista työpisteiden ympärille, ja siksi heidän tulisi olla mukana muotoilemassa ja suunnittelemassa tilaa alusta alkaen. Espoossa pyrittiin muovaamaan uusia toimintatapoja ja niitä tukevia toimitiloja, mutta samalla toimitilat muovasivat uusia työkäytäntöjä ja asettivat toiminnalle reunaehtoja. Mielenkiintoinen kysymys on, tehdäänkö sosiaalityötä tilojen ehdoilla vai muotoillaanko tilat työn ehdoilla. Kysymys sosiaalityön tiloista johtaa kysymykseen työn sisällöstä. Sosiaalisiin ongelmiin vastaaminen voi tarkoittaa menemistä omien tuttujen tilojen, työntekijän maaperän ja oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Myös tiloissa asioivien ihmisten kokemuksen ymmärtäminen on tärkeää. Artikkelissa kerrottiin asiakkaiden kutsuvan tapaamistiloja kuulusteluhuoneiksi. Lähtökohta psykososiaaliselle kohtaamis- ja auttamistyölle on hatara, jos asioimisesta syntyy kokemus kuulustelluksi joutumisesta. Näiden kokemusten ymmärtämiseksi on käännyttävä tilankäyttäjien puoleen. Yhteistoiminnallisuudella olisi sosiaalityön kehittämiselle ja tekemiselle paljon annettavaa, koska se vahvistaa asiakkaiden ja työntekijöiden kumppanuutta ja osallisuutta. Artikkelissa ei kerrottu, että Espoon toimipisteeseen on rakennettu myös avoin aulatila, jossa on luovuttu monille sosiaalityön toimipisteelle tyypillisestä panssarilasilla suljetusta vartijan kopista. Ulko-ovea pidetään auki ja aulassa on luvallista viettää aikaa. Pidämme tätä hyvänä asiana, jota tulisi kehittää. Yksi esimerkki löytyy Helsingin Läntisen alueen aikuissosiaalityön aulasta, johon on avattu yhdessä palvelunkäyttäjien kanssa asukastila Hopeala. Espoossa tehtiin suuri muutos, mutta entä jos tilan ja sosiaalityön suhdetta tarkastelisi pienissä kokeiluissa. Työntekijä ja asiakas voisivat toimistolla tapaamisen sijasta lähteä kävelylle tai työntekijät voisivat jalkautua sinne, missä ihmisten arki on. Näin voitaisiin parhaimmillaan tavoittaa ihmisiä muullakin tapaa kuin toimeentulotukityössä. Kehittämistyön lähtökohta ei voi olla saman asian tekeminen uudessa ympäristössä. Uuden asian tekeminen on oppimista. Asiat lähtevät toimimaan vain lukuisten kokeilujen ja oivallusten jälkeen, eikä jokaista siirtoa tarvitse käsikirjoittaa etukäteen. Ne ihmiset, joita pyritään auttamaan, on määriteltävä yhteistyökumppaneiksi, ei kohteiksi. Ihmisten kykyä ja halua osallistua ei pidä aliarvioida. Osallistuminen tulee tehdä mahdollisimman helpoksi ja sitä pitää arvostaa. Iikka Lovio, projektipäällikkö Heidi Muurinen, tutkijasosiaalityöntekijä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca Hyvän olon tila -hanke 20 sosiaalitieto 9 I12

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu selvitys lastensuojelun tilasta Marjo Lavikainen 2.12.2013 Lastensuojelu suurennuslasin alla Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014

Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014 Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014 Järjestön ja julkisen dialogi uudistuvassa sosiaalihuollossa Marita Ruohonen Valtuuston varapj, SOSTE

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto 2014-2016 Siilinjärven kunta Vanhus- ja vammaisneuvosto Käyntiosoite: Kasurilantie 1 Postitusosoite: PL 5, 71801 Siilinjärvi Puhelin: 017 401 111, faksi:

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen Argumentaatio perustelu Argumentaatiossa kohtaa lukija, kirjoittaja ja tekstin kohde Media-argumentaatiossa Perustellaan omia

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot