Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.toimialaraportit.fi"

Transkriptio

1 Ravitsemistoiminta

2 Ravitsemistoiminta Toimialaraportti 12/2007 Anneli Harju-Autti

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Lapin TE-keskus Julkaisuaika Joulukuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ravitsemistoiminta Tiivistelmä Ravitsemisala on vuosikymmenen aikana käynyt uudistumisprosessia, joka näkyy keskiolutpaikkojen tarjonnan vähenemisenä ja anniskeluravintoloiden kapasiteetin kasvuna. Alan asiakaspaikkojen määrä ei ole sanottavasti enää kasvanut. Tähän on vaikuttanut osaltaan kiristynyt kilpailu ja lupapolitiikka. Alan liikepaikoista käydään vahvaa kilpailua. Alan yritysten määrällinen nettokasvukin on vaimentunut. Toimiala kamppailee liiketaloudellisen kannattavuuden kanssa. Yritysten keskimääräiset tulokset kertovat siitä, että puolella Suomen ravitsemisyrityksistä menee huonosti. Kyse on tuottavuuden ongelmista. Ala ei kuitenkaan yritysten toimiessa yleensä vuokratiloissa ole pahemmin velkaantunut. Ruokamyynnin kasvu ja siis kuluttajien ulkona syömisen lisääntyminen sen sijaan ovat positiivinen ilmiö alalla. Ravintoloiden alkoholimyynti on merkittävästi laskenut. Alalle ilmiömäistä ovat ketjut ja monistettavat liiketoimintakonseptit. Liikeideoiden elinkaari on varsin lyhyt. Investointi uuteen konseptiin on haasteellista. Asiakkuus onkin noussut alan keskeisimmäksi kilpailukyvyn tekijäksi tulevaisuuden kannalta. Suurimmat kuluttajaryhmät ravintoloissa ovat nuoret aikuiset ja yritysasiakkaat. Tulevaisuudessa ravintola-alan vahvistuvia asiakasryhmiä ovat lapsiperheet, aktiiviset seniorit ja terveellisyyttä korostavat tai muita teemoja priorisoivat asiakasryhmät. Tätä kehitystä tukevat kotitalouksien ostovoiman kehitys ja ravintolaruokailun trenditutkimuksen tulokset. Lähitulevaisuus on alan yritysten mielestä suhdanteiden valossa melko positiivinen. Kahvilat näkevät oman tulevaisuutensa muita vahvempana. Alan yritykset eivät ole kasvuhakuisia, vaan pyrkivät lähinnä toimimaan nykyisellä optimikoollaan. Ravitsemisalan kokonaisliikevaihto on majoitusyritysten ravitsemismyynti mukaan lukien noin 3,8 miljardia. Ala työllistää työntekijää toimipaikassa. Lukuihin eivät sisälly henkilöstöravintolat eivätkä cateringpalvelut. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen puh. (09) Asiasanat ravitsemistoiminta, ravintola, kahvilaravintola, olut- ja drinkkibaari, kahvibaari, anniskeluravintolat ISSN Kokonaissivumäärä 39 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Tiivistelmä Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimiala verrattuna matkailualan muihin toimialoihin Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimiala ja kansantalous Toimialan rakenne Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssit Ravintoloiden määrä anniskelutyypeittäin Alueellinen jakauma Markkinoiden rakenne ja kehitys Alan eurooppalainen ja suomalainen kokonaiskuva Suomalaisten ravintolatottumukset Toimialan erityispiirteet Ravitsemistoimintaa koskeva lainsäädäntö Ravitsemisalan perustyypitys Franchising Henkilöstö Teknologinen kehitys Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteetti ja käyttöaste Taloudellinen tila Yritysten lähiajan kannattavuusnäkymät Toimialan menestystekijät, ongelmat, kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Kehittämistarpeet... 33

7 9 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Suhdannekehitys Kilpailukyvyn kehitys Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Lähteet Hyödyllisiä internet-osoitteita... 39

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, puutuoteteollisuus ja matkailu- sekä palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot ovat saatavissa nykyisin valmiina kuvina, jotka myös päivittyvät automaattisesti Toimiala Online -tietopalvelun kautta. Tilastokuvat löytyvät asianomaisen toimialaraportin kohdalta. Tämä Ravitsemistoiminnan toimialaraportti on osa KTM:n Toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuutta. Matkailun raporttikokonaisuuteen kuuluu viisi raporttia, jotka ovat: Matkailu yleisosa Majoitustoiminta Matkailun ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Ravitsemistoiminta Raportti pureutuu alan viimeaikaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuden näkymiin. Raportti päivittää ravitsemisyrityksille ja näiden kanssa yhteistyössä toimiville muille matkailuyrityksille sekä alaa tiiviisti seuraaville heidän tarvitsemansa tiedot kootusti markkinoista, toimialan rakenteista ja alan kehittämistarpeista. Se antaa myös tietoa ravitsemistoiminnan taloudellisista tunnusluvuista, jotka ovat sovellettavissa myös majoitustoiminnan yhteydessä toimiviin ravintolayksiköihin. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia raportin toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Toivon, että raportti antaa tiivistetysti uusia ja monitahoisia tietoja alan yrityksille ja sidosryhmille toimialan kehitystyön tueksi. Rovaniemellä Anneli Harju-Autti

9 8 1 Tiivistelmä Ravitsemisala on vuosikymmenen aikana käynyt uudistumisprosessia, joka näkyy keskiolutpaikkojen tarjonnan vähenemisenä ja anniskeluravintoloiden kapasiteetin kasvuna. C-luvanvaraiset olutpubit ja vastaavat ovat siirtyneet osittain A- ja B-luvanvaraisiksi anniskelupaikoiksi. Alan asiakaspaikkojen määrä ei ole sanottavasti enää kasvanut. Tähän on vaikuttanut osaltaan kiristynyt kilpailu ja lupapolitiikka. Alan liikepaikoista käydään vahvaa kilpailua. Kun yksi liiketoimintakonsepti on kulutettu loppuun, syntyy uuden yrityksen toimesta tilalle uusi. Niinpä alan yritysten määrällinen nettokasvukin on vaimentunut. Toimiala kamppailee liiketaloudellisen kannattavuuden kanssa. Yritysten keskimääräiset tulokset kertovat siitä, että puolella Suomen ravitsemisyrityksistä menee huonosti. Kyse on tuottavuuden ongelmista. Ala ei kuitenkaan yritysten toimiessa yleensä vuokratiloissa ole pahemmin velkaantunut. Ruokamyynnin kasvu ja siis kuluttajien ulkona syömisen lisääntyminen sen sijaan ovat positiivinen ilmiö alalla. Asiakkuus onkin noussut alan keskeisimmäksi kilpailukyvyn tekijäksi tulevaisuuden kannalta. Ravintoloiden alkoholimyynti on merkittävästi laskenut. Alalle ilmiömäistä ovat ketjut ja monistettavat liiketoimintakonseptit. Liikeideoiden elinkaari on varsin lyhyt. Yrityksen osaamisen kulmakiviä on innovoida uusia reseptejä, jotka trendin mukaisesti kiinnostavat kuluttajia. Investointi uuteen on haasteellista. Pelkän kalustamisen ja ruuanvalmistustekniikan tai juoma-automatiikan hankkimisen sijasta, tehdään kokonaisvaltaista liiketoimintakonseptia käyttäen alan nimekkäitä ammattilaisia ja viestintää sekä mediaa tehokkaasti hyväksi. Asiakkuudesta halutaan pitää kiinni erilaisin etu-, kanta- ja klubikortein, joilla asiakkaalle luodaan käsitys etuoikeutetusta asiakkuudesta. Asiakas on kuningas, jolle halutaan antaa kokemuksia ja elämyksiä oman heimonsa viiteryhmässä. Suurimmat kuluttajaryhmät ravintoloissa ovat nuoret aikuiset ja yritysasiakkaat. Tulevaisuudessa ravintola-alan vahvistuvia asiakasryhmiä ovat lapsiperheet, aktiiviset seniorit ja terveellisyyttä korostavat tai muita teemoja priorisoivat asiakasryhmät. Tätä kehitystä tukevat kotitalouksien ostovoiman kehitys ja ravintolaruokailun trenditutkimuksen tulokset. Lähitulevaisuus on alan yritysten mielestä suhdanteiden valossa melko positiivinen. Kahvilat näkevät oman tulevaisuutensa muita vahvempana. Alan yritykset eivät ole kasvuhakuisia, vaan pyrkivät lähinnä toimimaan nykyisellä optimikoollaan. Kilpailu ja riittämätön kysyntä sekä taloudellisten riskien välttäminen ovat keskeisimmät kasvun esteet. Oman tuotannon ja myynnin laajentaminen ovat pk-yritysten näkemysten mukaan kasvun keinoja. Ravitsemisalan kokonaisliikevaihto on majoitusyritysten ravitsemismyynti mukaan lukien noin 3,8 miljardia. Ala työllistää työntekijää 9200 toimipaikassa. Lukuihin eivät sisälly henkilöstöravintolat eivätkä catering-palvelut.

10 9 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Ravitsemistoiminnan toimialaryhmään kuuluvat luonteeltaan hyvin erilaiset liikeideat, kuten gastronomisesti erikoistuneet ruokaravintolat, etniset ravintolat, keskiolutpubit, kahvilat, pizzeriat, hampurilaispaikat, coffee shopit ja viihderavintolat. Toisen kokonaisuuden muodostavat henkilöstöravintolat ja ateriapalvelut. Ravitsemistoimintaa käsitellään useimmiten tilastollisesti majoitustoiminnan kanssa yhdessä ja se yhdistetään yleisesti matkailupalveluun kuuluvaksi, tärkeäksi osatekijäksi. Toisaalta ravitsemistoimintaa pidetään paikalliskysyntää tyydyttävänä kuluttajakeskeisenä palveluna. Karkeasti arvioiden matkailukysyntä muodostaa 30 % ravitsemistoiminnan kysynnästä. Matkailukeskittymissä osuus nousee %:iin. Kansainvälistymisen ensimerkkeinä Suomen markkinoille tulivat pizzeriat ja kiinalaiset ravintolat 1970-luvulla. Etnisten ravintoloiden kirjo on kasvanut näkyväksi ilmiöksi. Kansainvälistyminen on merkinnyt myös asiakaskunnan kansainvälistymistä. Trendikkyys ja kansainväliset vaikutteet heijastuvat entistä enemmän ravitsemisliikkeiden liikeideaan sisustuksesta ruokalistoihin saakka. Ravintoloiden liikeideoiden elinkaari lyhenee. Tosin perinteikkäille paikoillekin löytyy oma käyttäjäkuntansa. Taulukko 1. Ravitsemistoiminnan laajuus Suomessa 2005 Ravitsemistoiminta Yritykset Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit Majoitusliikkeiden ravitsemismyynti* Ravitsemistoiminta Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 * arvio Virallinen toimialaluokitus jakaa yritykset toiminnan luonteen mukaan ravintoloihin, kahvila-ravintoloihin ja ruokakioskeihin (TOL 553) sekä kahvi-, olut- ja drinkkibaareihin (TOL 554). Kolmas ryhmä ovat henkilöstöravintolat ja ateriapalvelut (TOL 555). Tämä toimialaluokka jää raportin ulkopuolelle, koska siihen kuuluvat yritykset palvelevat pääosin suljettua, työyhteisöjen ja laitosten kuluttajapiiriä.

11 Toimiala verrattuna matkailualan muihin toimialoihin Matkaklusterin kokonaisliikevaihto on 11 miljardia euroa. Ravitsemistoiminnan osuus matkailuyritysten kokonaisliikevaihdosta on 25,3 % eli noin 2,8 miljardia euroa. Lisäksi majoitustoiminnan ravitsemismyynti mukaan arvioiden kyse on 3,8 miljardin osuudesta matkailun sisäisessä klusterissa. Kuva 1. Matkailua palvelevien toimialojen keskinäinen laajuus liikevaihdon mukaan 2005 Matkailun aktiviteetit ja käyntikohteet 5,4 % Matkatoimistot ja muut matkailua palvelevat alat 17,7 % Majoitustoiminta 10,4 % Ravitsemistoiminta 25,3 % Maa-, vesi- ja ilmaliikenne, liikennettä palvelevat alat 41,2 % Lähde: Tilastokeskus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Matkailun sisäisen klusterin lisäksi niin ravitsemisala kuin majoitustoimintakin toimivat muiden lähi- ja tukitoimialojen kanssa. Nämä alat ovat vahvasti tuotantoprosesseihin ja tuotantovälineisiin perustuvia, mutta yhä useammin työvoiman hankintaan perustuvia. Seuraavassa on ote hotelli- ja ravintola-alan tuki- ja lähitoimialoista tuotannollisesta näkökulmasta. Tuotantopanokset Elintarviketeollisuus Kasvinviljely Puutarhatalous Juomien valmistus Tukkukauppa Tuotannontekijät, ylläpito, huolto ja turvapalvelut Kiinteistönhoito Pesulatoiminta Siivoustoiminta Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu Henkilöstövuokraus Lähde: mm. ETLA Tuotantovälineet Talonrakennus Sisustus, liikeideasuunnittelu ja toteutus Kiinteistövuokraus Jäähdytys- ja tuuletus Laitteiden valmistus Tietoliikennevälineiden infrastruktuuri Kassa- ja varausjärjestelmien valmistus Taloustavaroiden valmistus Ohjelma- ja viihdepalvelut Ohjelmatoimistot Muut oheispalvelut Audiovisuaaliset laitteet ja esitystekniikka

12 Toimiala ja kansantalous Kansantalouden kehitys on jonkin verran vaimentunut vuoden 2007 aikana edellisen vuoden tasosta. BKT:n kasvun odotetaan olevan noin 3 %, mitä suuruusluokkaa pidetään myös vuonna 2008 todennäköisenä. Kotitalouksien kulutuksen kasvun odotetaan myös kotitalouksien vahvan luottamuksen mukaan olevan 3 % tasolla. Kulutus on kohdentunut mm. asuntokauppaan, tavaroiden ja palvelujen ostoon, myös päivittäistavaroihin. Ravitsemisalan kysynnästä noin 80 % syntyy kotitalouksista. Näin ollen ravintoloiden, kahviloiden, pikaruoka- ja keskiolutpaikkojen kehitys on riippuvainen yleisestä taloudellisesta kehityksestä ja kotitalouksien ravitsemispalveluihin käytettävissä olevista tuloista. Matkailu- ja ravintola-alan kokonaismyynnin arvo kasvoi 2006 MaRan suhdannekatsauksen mukaan 5,5 % edellisestä vuodesta. Alla kuvataan kotitalouksien ostovoiman kehitystä indeksinä ja verrattuna hotelli- ja ravintolamyynnin volyymin kehitykseen. Kuva 2. Hotelli- ja ravintolamyynnin volyymin ja kotitalouksien ostovoiman kehitys E (indeksi, 1972=100) Hot. rav. Kotit.ostov Lähde: MaRa, Tilastokeskus ja STTV E

13 12 3 Toimialan rakenne 3.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Toimipaikkoja ravitsemisalalla on Määrä on ollut useita vuosia hyvin vakiintunut, mutta 2005 kääntynyt lievään nousuun. Näihin lukuihin eivät sisälly majoituksen yhteydessä toimivat ravitsemisalan toimipaikat. Taulukko 2. Toimipaikat Toimipaikat, kpl Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 Liikevaihdon kehitys on ollut kahden suuntaista. Ravintoloiden ja kahvilaravintoloiden osalta liikevaihto on kasvanut. Samoin on käynyt kahviloiden. Sen sijaan ruokakioskien kehitys on taantuva. Olutbaarienkaan kehitys ei ole ollut paras mahdollinen. Taulukko 3. Liikevaihtokehitys Liikevaihto, Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 Henkilöstöä näissä toimialaryhmissä on Kokonaislukumäärä hieman notkahti vuonna 2003, mutta on sen jälkeen ollut nousussa. Luvut kuvaavat vain ravitsemisyritysten omilla palkkalistoilla olevia työntekijöitä. Näiden henkilöstölukujen lisäksi on muistettava, että jo suuri osa työvoimasta hankitaan ostopalveluna työvoiman vuokrausyrityksiltä.

14 13 Taulukko 4. Henkilöstökehitys Henkilöstön määrä Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssit Ravitsemisalalla on viimeiset kolme vuotta ollut hämmästyttävän tasainen yritysten perustamisen ja lopettamisen kehitys, kun vertaa tilannetta 1990-luvulle, jolloin ravitsemisalan pieniä yrityksiä syntyi nopeassa tahdissa lukuisa määrä. Vuosituhannen taitteeseen mennessä tilanne kuitenkin vakiintui. Osa yrityksistä siirtyi alemmista ryhmistä anniskelulupien myötä ravintolasektorille. Nyt esimerkiksi pub perustetaan jo ravitsemiskäytössä olleeseen liikehuoneistoon liikeideaa vain uudistaen. Myös anniskelulupien tiukentuneet kriteerit ja määrällinen rajaus ovat vaikuttaneet positiivisesti. Tilanne on johtanut hyvien sijaintien (väestöllisesti vahvojen tai liikennevirtojen) etsimiseen. Jo loppuun kulunut konsepti vaihtuu varsin nopeasti uuteen ja elinkelvotonkin karsitaan viiveittä. Toimipaikkojen määrä säilyy.

15 14 Taulukko 5. Alan aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Ravintolat aloittaneet lopettaneet konkurssit Kahvila-ravintolat aloittaneet lopettaneet konkurssit Ruokakioskit aloittaneet lopettaneet konkurssit Olut- ja drinkkibaarit aloittaneet lopettaneet konkurssit Kahvilat ja kahvibaarit aloittaneet lopettaneet konkurssit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritysrekisteri 2007 Alalle perustetaan yrityksiä vuosittain noin ja lopetetaan yritystä. Uusia aloittamisilmoituksia oli 2006 lähes ja lopettamisilmoituksia noin Siten on ennakoitavissa lievää nettokasvua yritysten määrässä. Konkursseja alalla on vuodessa, mutta määrä on hieman vähentynyt (122 kpl) vuonna Konkurssin riski (konkurssiin haettujen osuus yrityskannasta) on alalla pienentynyt vajaasta 3 %:sta tänä vuonna (2007) noin 1,6 %:iin ravintoloilla ja olutbaareilla 1,2 %:iin. 3.3 Ravintoloiden määrä anniskelutyypeittäin Anniskeluluvat jakavat anniskelupaikat kolmeen luokkaan. A-lupa oikeuttaa väkevien alkoholijuomien ja B-lupa vastaavasti mietojen alkoholijuomien anniskeluun. C-luvalla toimivat saavat anniskella enintään 4,7 %:sta alkoholia eli käytännössä keskiolutta. A- ja B-luvanvaraisia toimipaikkoja on Suomessa ja lukumäärän kasvu on lievästi taittunut. C-luvan haltijoita on 2351 ja kehitys on jyrkemmässä laskussa. Anniskelulupien määrä on kuitenkin 25 vuodessa kasvanut lähes kaksinkertaiseksi (1981: lupaa, 1999: noin lupaa). C-lupia 1981 oli ja huipentui yli lupaan vuonna 1999, josta siis on palattu lähes aiempien vuosikymmenten tasolle.

16 Alueellinen jakauma Ravitsemisalan toimipaikat eli ravintolat, kahvila-ravintolat, olut- ja drinkkibaarit sekä ruokakioskit jakautuvat TE-keskuksittain seuraavasti: Taulukko 6. Ravitsemisalan toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto TE-keskuksittain 2005 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1000 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 Uusimaa on luonnollisesti ravintola-alan keskittymä. Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Häme ovat liikevaihdolla ja toimipaikkojen lukumäärillä mitaten seuraavaksi suurimmat alueet.

17 16 4 Markkinoiden rakenne ja kehitys 4.1 Alan eurooppalainen ja suomalainen kokonaiskuva Alalla menestymiseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat mm. sijainti, laatu, hintataso ja sisustus. Sijainti on avaintekijä, joka ratkaisee kysyntäpotentiaalin määrän. Ravitsemistoiminta onkin pitkälle keskittynyt tiheimmin asutuille alueille. Laatu puolestaan vaikuttaa mm. yritysmielikuvan rakentumiseen ja asiakasuskollisuuteen. Onnistunut sisustus, sen teema ja miljöö konkretisoivat liikeideakonseptin. Jos hintataso vielä vastaa muilla tekijöillä luotua tuotemielikuvaa, varsinkin pikaruoka- ja kahvilayrityksillä on erittäin hyvät edellytykset menestyä. Mitä korkeampitasoinen paikka, sitä vähemmän hintataso merkitsee. Yrityksen henkiset voimavarat ovat puitteiden ohella keskeinen osa menestymistä. Ne kytkeytyvät yleensä niin omistaja-yrittäjän persoonaan yhtä lailla kuin asiakaspalveluhenkilöstöön. Eurooppalaisessa ravintolatoiminnassa on kuvaavaa ulkomaisen työvoiman lisääntyvä käyttö. Yritystoiminnan ja kysynnän lisääntyessä EU:n sisällä tulee olemaan puute ammattitaitoisesta työvoimasta. Tämän vuoksi ravitsemisalan on syytä alkaa nostamaan ravitsemisalalla työskentelevien ammatillista imagoa. Euroopan Unionin sisällä ihmisten vapaa liikkuvuus onkin toimialalla olennaisinta. Toisaalta automatiikan hyödyntäminen lisääntyy ja uudet palvelumuotojen innovaatiot työvoiman käytön vähentämiseksi ovat mahdollisia. Joka tapauksessa ravitsemisala tulee kuitenkin aina olemaan suhteellisesti yksi kaikkein eniten työvoimaa tarvitsevista aloista. Alan ruuanvalmistuksen tuotantoprosessi on edelleen käsityövaltainen ja perinteinen niin menetelmiltään kuin resepteiltään. Pöytiin tarjoilu pysyy kaukana itsepalveluhengestä, tosin itsepalvelun osuus on vuosi vuodelta noussut. Pikaruokapaikat eroavat tästä selvästi; aterian raaka-aineet ovat pitkälle esivalmistetut ja itsepalvelun ohella ruuan kotiinkuljetus on osa palvelukonseptia. Ketjujen esivalmistettujen raaka-aineiden ostot ovat Euroopassa samoin kuin Suomessa tuottavuuden tae. Pitkään kestänyt trendi on ollut huomion kiinnittäminen aterian ainesosien terveellisyyteen ja ravintopitoisuuksiin. Hampurilaisketjut olivat ensimmäisiä, jotka ryhtyivät ilmoittamaan tuotteittensa sisällön hyvinkin tarkasti. Ruokalistoille ovat tulleet kevennetyt ja terveyttä vaalivat vaihtoehdot. Eurooppalainen kuluttajakäyttäytyminen on perinteisesti suosinut ravitsemistoimintaa. Suomessa ollaan itse asiassa vielä kehityksen alkupäässä, jossa etsitään perinteiselle ravintolapalvelujen käyttämiselle uusia muotoja. Eurooppalainen ravintolakulttuuri antaa useissa maissa leimansa ruuan ja juomien osuuksiin liikevaihdosta.

18 17 Trendit ja uudet innovatiiviset toimintamallit tuovat uutta väriä kilpailukenttään. Uudet ideat ovat varsinkin kypsyneillä markkinoilla välttämättömiä, sillä markkinoilla jo toimivien yritysten kanssa voi menestyksellisesti kilpailla vain entistä paremman ja houkuttelevamman konseptin avulla. Kuva 3. Ruoka-, alkoholi- ja huonemyynnin volyymikehitys hotelli- ja ravintola-alalla (indeksi, 1989=100) Majoitus Lähde: MaRa/Tilastokeskus ja STTV 2007 Alkoholi Ruoka E Majoitus ja ravitsemisalan kokonaismyynnin arvo kasvoi 2006 noin 5,5 %. Ravintoloiden myynnin arvo on myötäillyt tätä kehityslinjaa.(+5,3 %). Ravitsemisalan kokonaismyynnin kehitys on ollut siis nousussa muutoin paitsi alkoholin osalta. Tilanne seurailee hyvin sitä kehitystä, mikä on ollut ruoka-ravintoloiden ja olutbaarien välinen kehitys ja alkoholiverotuksen muutosten vaikutukset ravintolamyynnin ja vähittäismyynnin välillä. Ruokaan liittyvä kysyntä kasvoi noin 5 %, kun taas alkoholimyynti kohosi vain 1 %. C-luvan alaisten ravintoloiden kysyntä on ollut viime vuosina heikompaa kuin A- ja B-ravintoloissa. Myynnin arvo kohosi vain vajaat 2 %. Näiden keskiolutpaikkojen tarjonta on supistunut miltei 8 %. Vuoden 2007 alkukuukausina anniskeluravintoloiden myynnin on ennakoitu lisääntyneen. Pikaruokaravintoloiden ja kahviloiden myynti kasvoi noin 4 % vuonna Myös pikaruokaravintoloiden ja kahviloiden myynti on MaRan keräämien tietojen mukaan alkuvuonna kasvanut (+8 %). Ravitsemismyynnistä 30 % kertyy matkailusta, ja loput 70 % on siten paikalliskysynnän varassa. Suhteet luonnollisesti muuttuvat, kun puhutaan matkailukeskittymistä. Tällöin vähintään puolet, joskus jopa % myynnistä tulee ulkopaikkakuntalaisilta.

19 Suomalaisten ravintolatottumukset Kuva 4. Ruokailupaikkojen valikoituminen 2006 Muu pikaruokapaikka 2 % Etninen tai kv. erikoisrav.2 % Kahvila/baari 6 % Liikenneasemaravintola 7 % Olut-, viihde- tai muu ravintola 3 % Ruokaravintola 29 % Pizzeria 8 % Opiskelijaravintola 9 % Hampurilaisravintola 13 % Henkilöstöravintola 20 % Lähde: MaRa, Ravintolaruokailun trenditutkimus 2006 MaRan tekemän ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan ruokaravintoloiden suosio on vahva, mutta henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden merkitys yhdessä on samaa suuruusluokkaa. Etnisten ravintoloiden ja pizzerioiden kiinnostus on selvästi kutistunut muutamassa vuodessa. MaRan tutkimuksen mukaan 2004 Suomessa toimi noin 1800 kokonaan tai osittain maahanmuuttajien hallussa olevaa ravitsemisliikettä, joista 48 % sijoittui Helsingin seudulle. Liikenneasemien ravintoloilla ja hampurilaispaikoilla on vakiintunut asema markkinoilla. Ruokailupaikan valintaan vaikuttaa keskeisimpänä ruuan laatu, mutta selvää lisäetua on edullisesta hintatasosta ja palvelun ystävällisyydestä. Ravintolan sijaintiin ja palvelun nopeuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Savuttomuuden merkitys on jonkin verran kasvanut.

20 19 Taulukko 7. Suomalaisten ateriavalintojen muutokset ja toiveet ravintoloissa 1996, 2006 % vastanneista Toiveet 2006 (3 enintään) kokolihapihvi/leike hampurilainen kana-/linturuoka pizza muu kokoliharuoka salaatti-/kasvisruoka kalaruoka/äyriäiset jauheliharuoka keitto makaroni-/pastaruoka makkarasta valmistettu voileipä muu ruoka Lähde: MaRa, Ravintolaruokailun trenditutkimus 1996, ) vaihtoehto ei sisältynyt kyselyyn Suomalaisten ravintolaruokailu on lisääntynyt. Nyt ulkona syödään useammin (2,5 x 2 viikossa) kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten (1x viikossa). Miehet syövät naisia useammin. Ikäkeskittymä on vuotiaissa. Vaikka ikääntyneet syövät harvemmin ulkona, on heidän ryhmänsä kasvava. MaRan vuotuinen ravintolaruokailun trenditutkimus kertoo eräiden ateriatyyppien kiinnostuksen muutoksista. Suomalaiset luottavat kokolihapihveihin. Hampurilaisen kakkosrooli on vielä säilynyt, vaikka suosio on vähentynyt. Kestosuosikkien ohessa esimerkiksi pizzan suosio on hiipunut 10 vuodessa mielenkiinnon noustessa enemmän kala- ja äyriäisruokiin sekä salaatti- ja kasvisruokiin sekä keittoihin. Ruoan maku on ratkaiseva tekijä ateriaa arvioitaessa. Ruoan monipuolisuus, terveellisyys sekä kotimaisuus, lisäaineettomuus, jopa ruuan runsauskin ovat tärkeitä. Sen sijaan merkitystä ei juuri ole luomu- tai lähiruokakriteerillä eikä ruoan asettelulla lautasella. Yhä vahvemmin asiakas on annoksensa kokoonpanossa ratkaisevassa asemassa. Trendikkäästi asiakkaalle annetaan päärooli siten, että hän itse valitsee annoksensa eri osat tai raaka-aineet. Kyse ei niinkään ole itsepalvelun korostumisesta, vaan asiakaslähtöisestä ajattelusta.

21 20 5 Toimialan erityispiirteet 5.1 Ravitsemistoimintaa koskeva lainsäädäntö Alaa säätelee uusi voimaan astunut laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta (308/2006). Laki korvaa asetuksen 727/91. Laki koskee ravitsemistoiminnan osalta ammattimaisesti tapahtuvaa ruoan ja juoman tarjoamista yleisölle elintarvikelaissa (23/2006) tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa nautittavaksi. Lakia sovelletaan myös henkilöstöravintoloihin lukuun ottamatta aukioloaikaa ja sen pidennystä. Laissa säädetään ravintolatoiminnan kannalta erityisesti ravitsemisliikkeiden aukioloajasta, sen pidentämisestä ja poliisilaitokselle tehtävästä kirjallisesta pidentämiseen liittyvästä ilmoituksesta asiakasvalintaoikeudesta huomioon ottaen syrjinnän kieltämisestä säädetyn yhdenvertaisuuslain (21/2004) ja järjestyksen turvaamisesta järjestyksenvalvojista annetun lain (533/1999) mukaisten järjestyksenvalvojien asettamisesta Alkoholilaki ja -asetus (L1143 / 94 ja A ) säätelevät ravitsemisliikkeen toimintaa mm. anniskelun, valvonnan, anniskeluaikojen ja anniskeluun liittyvien henkilöstövaatimusten osalta. Toimintoihin vaikuttavat näiden asetusten ohella esimerkiksi omavalvontaa ja viranomaisvalvontaa koskeva elintarvikelaki ja terveydensuojelulaki. (Elintarvikelaki 23/2006) ja terveydensuojelulaki 763/94). Uuden elintarvikelain voimaantulo vuoden 2007 maaliskuussa on johtanut myös muihin asetuksiin. Tärkeä muutos on sosiaali- ja terveysministeriön asetus elintarvikehuoneistojen hygieniasta. Asetus määrittelee mm. elintarvikkeiden käsittelyn ja säilytyksen toiminnalliset ja rakenteelliset vaatimukset. Asetuksella säädetään myös työntekijöiden hygieniasta ja ateriakuljetusten perusvaatimuksista. Omavalvontaa koskevat määräykset kuuluvat myös asetuksen sisältöön. Omavalvonta koskee seuraavia joukkoruokapaikkoja: ravintolat, kahvilat, henkilöstöravintolat, joukkoliikennevälineiden ruokailupaikat, tilapäiset tarjoilupaikat, noutoruokapaikat ja ateriapalvelut sekä sairaaloiden, päiväkotien, koulujen, päivä- ja vanhainkotien yms. laitoskeittiöt. Elintarvike- ja terveydensuojelulainsäädäntö edellyttää jokaiselta elinkeinonharjoittajalta omavalvontasuunnitelmaa. Suunnitelman mukaisen omavalvonnan käytännön toteutuminen dokumentoidaan. Yrityksen suunnitelmallisella toiminnalla pyritään ehkäisemään pilaantumisen ja likaantumisen aiheuttavia riskejä valmistus-, varastointi-, ja tarjoiluvaiheissa.

22 21 Omavalvonnan luominen aiheuttaa yrityksille jonkin verran kustannuksia esim. suunnitelman laatimisesta, laitehankinnoista ja mittalaitteista sekä henkilöstön koulutuksesta. Ylläpito tuottaa kuitenkin säästöjä ja laatua yrityksen toimintaan mm. seuraavilla tavoilla: - tuoteturvallisuusriskin minimointi - hävikin väheneminen - ruokatarjoilun tasalaatuisuus - raaka-ainekäytön taloudellisuus - asiakastyytyväisyys - laatujärjestelmän syntyminen Ravitsemisalaa on aina puhuttanut verotuskäytäntö. Alan yritysten mielestä tuntuu kohtuuttomalta se, että ravitsemispalveluista veloitetaan 22 %:n arvonlisäveroa, kun elintarvikkeiden vähittäiskaupan verokanta on 17 % samoin kuin ravitsemisliikkeestä ulos myytynä (take away) verokanta on 17 %. Tupakkalain muutokset ovat merkinneet ravitsemiselinkeinolle huomattavia investointeja. Tupakansavulle altistumisen ehkäisy on koettu hyväksi niin työntekijöiden kuin asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien kannalta. Investoinnit ovat kuitenkin rasittaneet jo muutenkin kannattavuusongelmien kanssa paininutta alaa. Erillisiin säädösten mukaisiin tupakkatiloihin on toistaiseksi investoitu vähän. Sen sijaan rajapintaa haetaan mm. terassien luvanvaraisella talvikäytöllä. Harmaan talouden kitkeminen systemaattisesti on ollut viime vuosina valtiovallan ja elinkeinon erityisenä painopisteenä ja toiminnan pohjalta on saatu myös positiivisia tuloksia. 5.2 Ravitsemisalan perustyypitys Seuraavassa taulukossa on kuvattu ravintola-alan eri segmenttien perustyyppejä ja niiden toisistaan erottavia erityispiirteitä siten kuin alan asiantuntija ja konsultti Aimo Bonden on kuvannut: TANSSISEURUSTELURAVINTOLA perusmalli: seurantalon/tanssilavakulttuuria lähellä tyydyttää sosiaalisen kontaktin tarvetta (tanssi) sijainti: isot kaupungit, massamatkailukohteet, maaseutupainotteiset kaupungit, tehdasyhteisöt asiakaspaikat: minimi asiakkaat homogeeniset ryhmät, iäkkäämmät tuotetavoite: sosiaalinen tuote (toinen ihminen) tilasuunnittelu: suuri tanssilattia, suuri baari, ei keittiötä SEURUSTELUTANSSIRAVINTOLA perusmalli: tanssi seuraa kontaktia, perustuu tanssikäyttäytymisen muutokseen, esimerkkinä discot, joissa stressitaso korkea sosiaalisen toiminnan tarve, kontaktitarve, nuorekas viitekehys sijainti: suuremmissa kaupungeissa asiakaspaikat: noin 350 asiakkaat: homogeeninen ryhmä, nuoret aikuiset -tuotesuuntaus: puolet seurustelujuomaravintoloiksi, puolet yökerhoiksi, discot vähemmistö tilasuunnittelu: baari, ei keittiötä, liikkumis- ja seisontatilaa runsaasti, pieni tanssilattia

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti Ravitsemistoiminnan toimialaraportti 22.1.2016 ASIAKAS Liikunta ja urheilu Palvelujen tuotanto Ohjelmapalvelut, aktiviteetit, tapahtumat, käyntikohteet/nähtävyydet Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Liikennepalvelut

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Monitorointihanke 2008

Monitorointihanke 2008 Monitorointihanke 2008 2 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Monitorointihanke 2008 Julkaisun tekijä ja julkaisija Reetta Honkanen, Lennart Wahlfors (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira)

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 25.6.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Perustietoa liikenneasemista virallisten

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat. Nova

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat. Nova Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat syyskuu 2015 Nova FI1184(1) Tavoitteet ja toteutus Sodexon asiakastyytyväisyystutkimuksen päätavoitteina on: - seurata asiakkaidemme tyytyväisyyttä - tunnistaa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat TERRA

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat TERRA Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat syyskuu 2015 TERRA FI1179(2) Tavoitteet ja toteutus Sodexon asiakastyytyväisyystutkimuksen päätavoitteina on: - seurata asiakkaidemme tyytyväisyyttä - tunnistaa

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30 Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

ANNISKELULUVANHALTIJAT 2016

ANNISKELULUVANHALTIJAT 2016 ANNISKELULUVANHALTIJAT 2016 HTSY Verohallinto Päiväys 28.2.2017 2 (5) ANNISKELULUVANHALTIJAT Harmaan talouden selvitysyksikössä (HTSY) on tutkittu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran)

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Yritysbarometri Q1/2016. Julkaisuvapaa

Yritysbarometri Q1/2016. Julkaisuvapaa Yritysbarometri Q1/2016 Julkaisuvapaa 19.4.2016 Yritysbarometri lyhyesti Uusi tapa tuottaa ajantasaista taloustietoa Kattava taustalla tuhansien suomalaisten pkyrityksien taloutta koskevat tiedot Ajantasainen

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN mara-alan kasvu seuraa muuta taloutta Talous kasvaa lähivuosina hitaasti MaRan Marraspäivä 19.11.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Suhdanteissa jälleen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot