Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.toimialaraportit.fi"

Transkriptio

1 Ravitsemistoiminta

2 Ravitsemistoiminta Toimialaraportti 12/2007 Anneli Harju-Autti

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Lapin TE-keskus Julkaisuaika Joulukuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ravitsemistoiminta Tiivistelmä Ravitsemisala on vuosikymmenen aikana käynyt uudistumisprosessia, joka näkyy keskiolutpaikkojen tarjonnan vähenemisenä ja anniskeluravintoloiden kapasiteetin kasvuna. Alan asiakaspaikkojen määrä ei ole sanottavasti enää kasvanut. Tähän on vaikuttanut osaltaan kiristynyt kilpailu ja lupapolitiikka. Alan liikepaikoista käydään vahvaa kilpailua. Alan yritysten määrällinen nettokasvukin on vaimentunut. Toimiala kamppailee liiketaloudellisen kannattavuuden kanssa. Yritysten keskimääräiset tulokset kertovat siitä, että puolella Suomen ravitsemisyrityksistä menee huonosti. Kyse on tuottavuuden ongelmista. Ala ei kuitenkaan yritysten toimiessa yleensä vuokratiloissa ole pahemmin velkaantunut. Ruokamyynnin kasvu ja siis kuluttajien ulkona syömisen lisääntyminen sen sijaan ovat positiivinen ilmiö alalla. Ravintoloiden alkoholimyynti on merkittävästi laskenut. Alalle ilmiömäistä ovat ketjut ja monistettavat liiketoimintakonseptit. Liikeideoiden elinkaari on varsin lyhyt. Investointi uuteen konseptiin on haasteellista. Asiakkuus onkin noussut alan keskeisimmäksi kilpailukyvyn tekijäksi tulevaisuuden kannalta. Suurimmat kuluttajaryhmät ravintoloissa ovat nuoret aikuiset ja yritysasiakkaat. Tulevaisuudessa ravintola-alan vahvistuvia asiakasryhmiä ovat lapsiperheet, aktiiviset seniorit ja terveellisyyttä korostavat tai muita teemoja priorisoivat asiakasryhmät. Tätä kehitystä tukevat kotitalouksien ostovoiman kehitys ja ravintolaruokailun trenditutkimuksen tulokset. Lähitulevaisuus on alan yritysten mielestä suhdanteiden valossa melko positiivinen. Kahvilat näkevät oman tulevaisuutensa muita vahvempana. Alan yritykset eivät ole kasvuhakuisia, vaan pyrkivät lähinnä toimimaan nykyisellä optimikoollaan. Ravitsemisalan kokonaisliikevaihto on majoitusyritysten ravitsemismyynti mukaan lukien noin 3,8 miljardia. Ala työllistää työntekijää toimipaikassa. Lukuihin eivät sisälly henkilöstöravintolat eivätkä cateringpalvelut. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen puh. (09) Asiasanat ravitsemistoiminta, ravintola, kahvilaravintola, olut- ja drinkkibaari, kahvibaari, anniskeluravintolat ISSN Kokonaissivumäärä 39 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Tiivistelmä Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimiala verrattuna matkailualan muihin toimialoihin Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimiala ja kansantalous Toimialan rakenne Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssit Ravintoloiden määrä anniskelutyypeittäin Alueellinen jakauma Markkinoiden rakenne ja kehitys Alan eurooppalainen ja suomalainen kokonaiskuva Suomalaisten ravintolatottumukset Toimialan erityispiirteet Ravitsemistoimintaa koskeva lainsäädäntö Ravitsemisalan perustyypitys Franchising Henkilöstö Teknologinen kehitys Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteetti ja käyttöaste Taloudellinen tila Yritysten lähiajan kannattavuusnäkymät Toimialan menestystekijät, ongelmat, kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Kehittämistarpeet... 33

7 9 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Suhdannekehitys Kilpailukyvyn kehitys Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Lähteet Hyödyllisiä internet-osoitteita... 39

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, puutuoteteollisuus ja matkailu- sekä palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot ovat saatavissa nykyisin valmiina kuvina, jotka myös päivittyvät automaattisesti Toimiala Online -tietopalvelun kautta. Tilastokuvat löytyvät asianomaisen toimialaraportin kohdalta. Tämä Ravitsemistoiminnan toimialaraportti on osa KTM:n Toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuutta. Matkailun raporttikokonaisuuteen kuuluu viisi raporttia, jotka ovat: Matkailu yleisosa Majoitustoiminta Matkailun ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Ravitsemistoiminta Raportti pureutuu alan viimeaikaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuden näkymiin. Raportti päivittää ravitsemisyrityksille ja näiden kanssa yhteistyössä toimiville muille matkailuyrityksille sekä alaa tiiviisti seuraaville heidän tarvitsemansa tiedot kootusti markkinoista, toimialan rakenteista ja alan kehittämistarpeista. Se antaa myös tietoa ravitsemistoiminnan taloudellisista tunnusluvuista, jotka ovat sovellettavissa myös majoitustoiminnan yhteydessä toimiviin ravintolayksiköihin. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia raportin toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Toivon, että raportti antaa tiivistetysti uusia ja monitahoisia tietoja alan yrityksille ja sidosryhmille toimialan kehitystyön tueksi. Rovaniemellä Anneli Harju-Autti

9 8 1 Tiivistelmä Ravitsemisala on vuosikymmenen aikana käynyt uudistumisprosessia, joka näkyy keskiolutpaikkojen tarjonnan vähenemisenä ja anniskeluravintoloiden kapasiteetin kasvuna. C-luvanvaraiset olutpubit ja vastaavat ovat siirtyneet osittain A- ja B-luvanvaraisiksi anniskelupaikoiksi. Alan asiakaspaikkojen määrä ei ole sanottavasti enää kasvanut. Tähän on vaikuttanut osaltaan kiristynyt kilpailu ja lupapolitiikka. Alan liikepaikoista käydään vahvaa kilpailua. Kun yksi liiketoimintakonsepti on kulutettu loppuun, syntyy uuden yrityksen toimesta tilalle uusi. Niinpä alan yritysten määrällinen nettokasvukin on vaimentunut. Toimiala kamppailee liiketaloudellisen kannattavuuden kanssa. Yritysten keskimääräiset tulokset kertovat siitä, että puolella Suomen ravitsemisyrityksistä menee huonosti. Kyse on tuottavuuden ongelmista. Ala ei kuitenkaan yritysten toimiessa yleensä vuokratiloissa ole pahemmin velkaantunut. Ruokamyynnin kasvu ja siis kuluttajien ulkona syömisen lisääntyminen sen sijaan ovat positiivinen ilmiö alalla. Asiakkuus onkin noussut alan keskeisimmäksi kilpailukyvyn tekijäksi tulevaisuuden kannalta. Ravintoloiden alkoholimyynti on merkittävästi laskenut. Alalle ilmiömäistä ovat ketjut ja monistettavat liiketoimintakonseptit. Liikeideoiden elinkaari on varsin lyhyt. Yrityksen osaamisen kulmakiviä on innovoida uusia reseptejä, jotka trendin mukaisesti kiinnostavat kuluttajia. Investointi uuteen on haasteellista. Pelkän kalustamisen ja ruuanvalmistustekniikan tai juoma-automatiikan hankkimisen sijasta, tehdään kokonaisvaltaista liiketoimintakonseptia käyttäen alan nimekkäitä ammattilaisia ja viestintää sekä mediaa tehokkaasti hyväksi. Asiakkuudesta halutaan pitää kiinni erilaisin etu-, kanta- ja klubikortein, joilla asiakkaalle luodaan käsitys etuoikeutetusta asiakkuudesta. Asiakas on kuningas, jolle halutaan antaa kokemuksia ja elämyksiä oman heimonsa viiteryhmässä. Suurimmat kuluttajaryhmät ravintoloissa ovat nuoret aikuiset ja yritysasiakkaat. Tulevaisuudessa ravintola-alan vahvistuvia asiakasryhmiä ovat lapsiperheet, aktiiviset seniorit ja terveellisyyttä korostavat tai muita teemoja priorisoivat asiakasryhmät. Tätä kehitystä tukevat kotitalouksien ostovoiman kehitys ja ravintolaruokailun trenditutkimuksen tulokset. Lähitulevaisuus on alan yritysten mielestä suhdanteiden valossa melko positiivinen. Kahvilat näkevät oman tulevaisuutensa muita vahvempana. Alan yritykset eivät ole kasvuhakuisia, vaan pyrkivät lähinnä toimimaan nykyisellä optimikoollaan. Kilpailu ja riittämätön kysyntä sekä taloudellisten riskien välttäminen ovat keskeisimmät kasvun esteet. Oman tuotannon ja myynnin laajentaminen ovat pk-yritysten näkemysten mukaan kasvun keinoja. Ravitsemisalan kokonaisliikevaihto on majoitusyritysten ravitsemismyynti mukaan lukien noin 3,8 miljardia. Ala työllistää työntekijää 9200 toimipaikassa. Lukuihin eivät sisälly henkilöstöravintolat eivätkä catering-palvelut.

10 9 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Ravitsemistoiminnan toimialaryhmään kuuluvat luonteeltaan hyvin erilaiset liikeideat, kuten gastronomisesti erikoistuneet ruokaravintolat, etniset ravintolat, keskiolutpubit, kahvilat, pizzeriat, hampurilaispaikat, coffee shopit ja viihderavintolat. Toisen kokonaisuuden muodostavat henkilöstöravintolat ja ateriapalvelut. Ravitsemistoimintaa käsitellään useimmiten tilastollisesti majoitustoiminnan kanssa yhdessä ja se yhdistetään yleisesti matkailupalveluun kuuluvaksi, tärkeäksi osatekijäksi. Toisaalta ravitsemistoimintaa pidetään paikalliskysyntää tyydyttävänä kuluttajakeskeisenä palveluna. Karkeasti arvioiden matkailukysyntä muodostaa 30 % ravitsemistoiminnan kysynnästä. Matkailukeskittymissä osuus nousee %:iin. Kansainvälistymisen ensimerkkeinä Suomen markkinoille tulivat pizzeriat ja kiinalaiset ravintolat 1970-luvulla. Etnisten ravintoloiden kirjo on kasvanut näkyväksi ilmiöksi. Kansainvälistyminen on merkinnyt myös asiakaskunnan kansainvälistymistä. Trendikkyys ja kansainväliset vaikutteet heijastuvat entistä enemmän ravitsemisliikkeiden liikeideaan sisustuksesta ruokalistoihin saakka. Ravintoloiden liikeideoiden elinkaari lyhenee. Tosin perinteikkäille paikoillekin löytyy oma käyttäjäkuntansa. Taulukko 1. Ravitsemistoiminnan laajuus Suomessa 2005 Ravitsemistoiminta Yritykset Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit Majoitusliikkeiden ravitsemismyynti* Ravitsemistoiminta Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 * arvio Virallinen toimialaluokitus jakaa yritykset toiminnan luonteen mukaan ravintoloihin, kahvila-ravintoloihin ja ruokakioskeihin (TOL 553) sekä kahvi-, olut- ja drinkkibaareihin (TOL 554). Kolmas ryhmä ovat henkilöstöravintolat ja ateriapalvelut (TOL 555). Tämä toimialaluokka jää raportin ulkopuolelle, koska siihen kuuluvat yritykset palvelevat pääosin suljettua, työyhteisöjen ja laitosten kuluttajapiiriä.

11 Toimiala verrattuna matkailualan muihin toimialoihin Matkaklusterin kokonaisliikevaihto on 11 miljardia euroa. Ravitsemistoiminnan osuus matkailuyritysten kokonaisliikevaihdosta on 25,3 % eli noin 2,8 miljardia euroa. Lisäksi majoitustoiminnan ravitsemismyynti mukaan arvioiden kyse on 3,8 miljardin osuudesta matkailun sisäisessä klusterissa. Kuva 1. Matkailua palvelevien toimialojen keskinäinen laajuus liikevaihdon mukaan 2005 Matkailun aktiviteetit ja käyntikohteet 5,4 % Matkatoimistot ja muut matkailua palvelevat alat 17,7 % Majoitustoiminta 10,4 % Ravitsemistoiminta 25,3 % Maa-, vesi- ja ilmaliikenne, liikennettä palvelevat alat 41,2 % Lähde: Tilastokeskus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Matkailun sisäisen klusterin lisäksi niin ravitsemisala kuin majoitustoimintakin toimivat muiden lähi- ja tukitoimialojen kanssa. Nämä alat ovat vahvasti tuotantoprosesseihin ja tuotantovälineisiin perustuvia, mutta yhä useammin työvoiman hankintaan perustuvia. Seuraavassa on ote hotelli- ja ravintola-alan tuki- ja lähitoimialoista tuotannollisesta näkökulmasta. Tuotantopanokset Elintarviketeollisuus Kasvinviljely Puutarhatalous Juomien valmistus Tukkukauppa Tuotannontekijät, ylläpito, huolto ja turvapalvelut Kiinteistönhoito Pesulatoiminta Siivoustoiminta Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu Henkilöstövuokraus Lähde: mm. ETLA Tuotantovälineet Talonrakennus Sisustus, liikeideasuunnittelu ja toteutus Kiinteistövuokraus Jäähdytys- ja tuuletus Laitteiden valmistus Tietoliikennevälineiden infrastruktuuri Kassa- ja varausjärjestelmien valmistus Taloustavaroiden valmistus Ohjelma- ja viihdepalvelut Ohjelmatoimistot Muut oheispalvelut Audiovisuaaliset laitteet ja esitystekniikka

12 Toimiala ja kansantalous Kansantalouden kehitys on jonkin verran vaimentunut vuoden 2007 aikana edellisen vuoden tasosta. BKT:n kasvun odotetaan olevan noin 3 %, mitä suuruusluokkaa pidetään myös vuonna 2008 todennäköisenä. Kotitalouksien kulutuksen kasvun odotetaan myös kotitalouksien vahvan luottamuksen mukaan olevan 3 % tasolla. Kulutus on kohdentunut mm. asuntokauppaan, tavaroiden ja palvelujen ostoon, myös päivittäistavaroihin. Ravitsemisalan kysynnästä noin 80 % syntyy kotitalouksista. Näin ollen ravintoloiden, kahviloiden, pikaruoka- ja keskiolutpaikkojen kehitys on riippuvainen yleisestä taloudellisesta kehityksestä ja kotitalouksien ravitsemispalveluihin käytettävissä olevista tuloista. Matkailu- ja ravintola-alan kokonaismyynnin arvo kasvoi 2006 MaRan suhdannekatsauksen mukaan 5,5 % edellisestä vuodesta. Alla kuvataan kotitalouksien ostovoiman kehitystä indeksinä ja verrattuna hotelli- ja ravintolamyynnin volyymin kehitykseen. Kuva 2. Hotelli- ja ravintolamyynnin volyymin ja kotitalouksien ostovoiman kehitys E (indeksi, 1972=100) Hot. rav. Kotit.ostov Lähde: MaRa, Tilastokeskus ja STTV E

13 12 3 Toimialan rakenne 3.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Toimipaikkoja ravitsemisalalla on Määrä on ollut useita vuosia hyvin vakiintunut, mutta 2005 kääntynyt lievään nousuun. Näihin lukuihin eivät sisälly majoituksen yhteydessä toimivat ravitsemisalan toimipaikat. Taulukko 2. Toimipaikat Toimipaikat, kpl Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 Liikevaihdon kehitys on ollut kahden suuntaista. Ravintoloiden ja kahvilaravintoloiden osalta liikevaihto on kasvanut. Samoin on käynyt kahviloiden. Sen sijaan ruokakioskien kehitys on taantuva. Olutbaarienkaan kehitys ei ole ollut paras mahdollinen. Taulukko 3. Liikevaihtokehitys Liikevaihto, Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 Henkilöstöä näissä toimialaryhmissä on Kokonaislukumäärä hieman notkahti vuonna 2003, mutta on sen jälkeen ollut nousussa. Luvut kuvaavat vain ravitsemisyritysten omilla palkkalistoilla olevia työntekijöitä. Näiden henkilöstölukujen lisäksi on muistettava, että jo suuri osa työvoimasta hankitaan ostopalveluna työvoiman vuokrausyrityksiltä.

14 13 Taulukko 4. Henkilöstökehitys Henkilöstön määrä Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssit Ravitsemisalalla on viimeiset kolme vuotta ollut hämmästyttävän tasainen yritysten perustamisen ja lopettamisen kehitys, kun vertaa tilannetta 1990-luvulle, jolloin ravitsemisalan pieniä yrityksiä syntyi nopeassa tahdissa lukuisa määrä. Vuosituhannen taitteeseen mennessä tilanne kuitenkin vakiintui. Osa yrityksistä siirtyi alemmista ryhmistä anniskelulupien myötä ravintolasektorille. Nyt esimerkiksi pub perustetaan jo ravitsemiskäytössä olleeseen liikehuoneistoon liikeideaa vain uudistaen. Myös anniskelulupien tiukentuneet kriteerit ja määrällinen rajaus ovat vaikuttaneet positiivisesti. Tilanne on johtanut hyvien sijaintien (väestöllisesti vahvojen tai liikennevirtojen) etsimiseen. Jo loppuun kulunut konsepti vaihtuu varsin nopeasti uuteen ja elinkelvotonkin karsitaan viiveittä. Toimipaikkojen määrä säilyy.

15 14 Taulukko 5. Alan aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Ravintolat aloittaneet lopettaneet konkurssit Kahvila-ravintolat aloittaneet lopettaneet konkurssit Ruokakioskit aloittaneet lopettaneet konkurssit Olut- ja drinkkibaarit aloittaneet lopettaneet konkurssit Kahvilat ja kahvibaarit aloittaneet lopettaneet konkurssit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritysrekisteri 2007 Alalle perustetaan yrityksiä vuosittain noin ja lopetetaan yritystä. Uusia aloittamisilmoituksia oli 2006 lähes ja lopettamisilmoituksia noin Siten on ennakoitavissa lievää nettokasvua yritysten määrässä. Konkursseja alalla on vuodessa, mutta määrä on hieman vähentynyt (122 kpl) vuonna Konkurssin riski (konkurssiin haettujen osuus yrityskannasta) on alalla pienentynyt vajaasta 3 %:sta tänä vuonna (2007) noin 1,6 %:iin ravintoloilla ja olutbaareilla 1,2 %:iin. 3.3 Ravintoloiden määrä anniskelutyypeittäin Anniskeluluvat jakavat anniskelupaikat kolmeen luokkaan. A-lupa oikeuttaa väkevien alkoholijuomien ja B-lupa vastaavasti mietojen alkoholijuomien anniskeluun. C-luvalla toimivat saavat anniskella enintään 4,7 %:sta alkoholia eli käytännössä keskiolutta. A- ja B-luvanvaraisia toimipaikkoja on Suomessa ja lukumäärän kasvu on lievästi taittunut. C-luvan haltijoita on 2351 ja kehitys on jyrkemmässä laskussa. Anniskelulupien määrä on kuitenkin 25 vuodessa kasvanut lähes kaksinkertaiseksi (1981: lupaa, 1999: noin lupaa). C-lupia 1981 oli ja huipentui yli lupaan vuonna 1999, josta siis on palattu lähes aiempien vuosikymmenten tasolle.

16 Alueellinen jakauma Ravitsemisalan toimipaikat eli ravintolat, kahvila-ravintolat, olut- ja drinkkibaarit sekä ruokakioskit jakautuvat TE-keskuksittain seuraavasti: Taulukko 6. Ravitsemisalan toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto TE-keskuksittain 2005 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1000 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 Uusimaa on luonnollisesti ravintola-alan keskittymä. Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Häme ovat liikevaihdolla ja toimipaikkojen lukumäärillä mitaten seuraavaksi suurimmat alueet.

17 16 4 Markkinoiden rakenne ja kehitys 4.1 Alan eurooppalainen ja suomalainen kokonaiskuva Alalla menestymiseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat mm. sijainti, laatu, hintataso ja sisustus. Sijainti on avaintekijä, joka ratkaisee kysyntäpotentiaalin määrän. Ravitsemistoiminta onkin pitkälle keskittynyt tiheimmin asutuille alueille. Laatu puolestaan vaikuttaa mm. yritysmielikuvan rakentumiseen ja asiakasuskollisuuteen. Onnistunut sisustus, sen teema ja miljöö konkretisoivat liikeideakonseptin. Jos hintataso vielä vastaa muilla tekijöillä luotua tuotemielikuvaa, varsinkin pikaruoka- ja kahvilayrityksillä on erittäin hyvät edellytykset menestyä. Mitä korkeampitasoinen paikka, sitä vähemmän hintataso merkitsee. Yrityksen henkiset voimavarat ovat puitteiden ohella keskeinen osa menestymistä. Ne kytkeytyvät yleensä niin omistaja-yrittäjän persoonaan yhtä lailla kuin asiakaspalveluhenkilöstöön. Eurooppalaisessa ravintolatoiminnassa on kuvaavaa ulkomaisen työvoiman lisääntyvä käyttö. Yritystoiminnan ja kysynnän lisääntyessä EU:n sisällä tulee olemaan puute ammattitaitoisesta työvoimasta. Tämän vuoksi ravitsemisalan on syytä alkaa nostamaan ravitsemisalalla työskentelevien ammatillista imagoa. Euroopan Unionin sisällä ihmisten vapaa liikkuvuus onkin toimialalla olennaisinta. Toisaalta automatiikan hyödyntäminen lisääntyy ja uudet palvelumuotojen innovaatiot työvoiman käytön vähentämiseksi ovat mahdollisia. Joka tapauksessa ravitsemisala tulee kuitenkin aina olemaan suhteellisesti yksi kaikkein eniten työvoimaa tarvitsevista aloista. Alan ruuanvalmistuksen tuotantoprosessi on edelleen käsityövaltainen ja perinteinen niin menetelmiltään kuin resepteiltään. Pöytiin tarjoilu pysyy kaukana itsepalveluhengestä, tosin itsepalvelun osuus on vuosi vuodelta noussut. Pikaruokapaikat eroavat tästä selvästi; aterian raaka-aineet ovat pitkälle esivalmistetut ja itsepalvelun ohella ruuan kotiinkuljetus on osa palvelukonseptia. Ketjujen esivalmistettujen raaka-aineiden ostot ovat Euroopassa samoin kuin Suomessa tuottavuuden tae. Pitkään kestänyt trendi on ollut huomion kiinnittäminen aterian ainesosien terveellisyyteen ja ravintopitoisuuksiin. Hampurilaisketjut olivat ensimmäisiä, jotka ryhtyivät ilmoittamaan tuotteittensa sisällön hyvinkin tarkasti. Ruokalistoille ovat tulleet kevennetyt ja terveyttä vaalivat vaihtoehdot. Eurooppalainen kuluttajakäyttäytyminen on perinteisesti suosinut ravitsemistoimintaa. Suomessa ollaan itse asiassa vielä kehityksen alkupäässä, jossa etsitään perinteiselle ravintolapalvelujen käyttämiselle uusia muotoja. Eurooppalainen ravintolakulttuuri antaa useissa maissa leimansa ruuan ja juomien osuuksiin liikevaihdosta.

18 17 Trendit ja uudet innovatiiviset toimintamallit tuovat uutta väriä kilpailukenttään. Uudet ideat ovat varsinkin kypsyneillä markkinoilla välttämättömiä, sillä markkinoilla jo toimivien yritysten kanssa voi menestyksellisesti kilpailla vain entistä paremman ja houkuttelevamman konseptin avulla. Kuva 3. Ruoka-, alkoholi- ja huonemyynnin volyymikehitys hotelli- ja ravintola-alalla (indeksi, 1989=100) Majoitus Lähde: MaRa/Tilastokeskus ja STTV 2007 Alkoholi Ruoka E Majoitus ja ravitsemisalan kokonaismyynnin arvo kasvoi 2006 noin 5,5 %. Ravintoloiden myynnin arvo on myötäillyt tätä kehityslinjaa.(+5,3 %). Ravitsemisalan kokonaismyynnin kehitys on ollut siis nousussa muutoin paitsi alkoholin osalta. Tilanne seurailee hyvin sitä kehitystä, mikä on ollut ruoka-ravintoloiden ja olutbaarien välinen kehitys ja alkoholiverotuksen muutosten vaikutukset ravintolamyynnin ja vähittäismyynnin välillä. Ruokaan liittyvä kysyntä kasvoi noin 5 %, kun taas alkoholimyynti kohosi vain 1 %. C-luvan alaisten ravintoloiden kysyntä on ollut viime vuosina heikompaa kuin A- ja B-ravintoloissa. Myynnin arvo kohosi vain vajaat 2 %. Näiden keskiolutpaikkojen tarjonta on supistunut miltei 8 %. Vuoden 2007 alkukuukausina anniskeluravintoloiden myynnin on ennakoitu lisääntyneen. Pikaruokaravintoloiden ja kahviloiden myynti kasvoi noin 4 % vuonna Myös pikaruokaravintoloiden ja kahviloiden myynti on MaRan keräämien tietojen mukaan alkuvuonna kasvanut (+8 %). Ravitsemismyynnistä 30 % kertyy matkailusta, ja loput 70 % on siten paikalliskysynnän varassa. Suhteet luonnollisesti muuttuvat, kun puhutaan matkailukeskittymistä. Tällöin vähintään puolet, joskus jopa % myynnistä tulee ulkopaikkakuntalaisilta.

19 Suomalaisten ravintolatottumukset Kuva 4. Ruokailupaikkojen valikoituminen 2006 Muu pikaruokapaikka 2 % Etninen tai kv. erikoisrav.2 % Kahvila/baari 6 % Liikenneasemaravintola 7 % Olut-, viihde- tai muu ravintola 3 % Ruokaravintola 29 % Pizzeria 8 % Opiskelijaravintola 9 % Hampurilaisravintola 13 % Henkilöstöravintola 20 % Lähde: MaRa, Ravintolaruokailun trenditutkimus 2006 MaRan tekemän ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan ruokaravintoloiden suosio on vahva, mutta henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden merkitys yhdessä on samaa suuruusluokkaa. Etnisten ravintoloiden ja pizzerioiden kiinnostus on selvästi kutistunut muutamassa vuodessa. MaRan tutkimuksen mukaan 2004 Suomessa toimi noin 1800 kokonaan tai osittain maahanmuuttajien hallussa olevaa ravitsemisliikettä, joista 48 % sijoittui Helsingin seudulle. Liikenneasemien ravintoloilla ja hampurilaispaikoilla on vakiintunut asema markkinoilla. Ruokailupaikan valintaan vaikuttaa keskeisimpänä ruuan laatu, mutta selvää lisäetua on edullisesta hintatasosta ja palvelun ystävällisyydestä. Ravintolan sijaintiin ja palvelun nopeuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Savuttomuuden merkitys on jonkin verran kasvanut.

20 19 Taulukko 7. Suomalaisten ateriavalintojen muutokset ja toiveet ravintoloissa 1996, 2006 % vastanneista Toiveet 2006 (3 enintään) kokolihapihvi/leike hampurilainen kana-/linturuoka pizza muu kokoliharuoka salaatti-/kasvisruoka kalaruoka/äyriäiset jauheliharuoka keitto makaroni-/pastaruoka makkarasta valmistettu voileipä muu ruoka Lähde: MaRa, Ravintolaruokailun trenditutkimus 1996, ) vaihtoehto ei sisältynyt kyselyyn Suomalaisten ravintolaruokailu on lisääntynyt. Nyt ulkona syödään useammin (2,5 x 2 viikossa) kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten (1x viikossa). Miehet syövät naisia useammin. Ikäkeskittymä on vuotiaissa. Vaikka ikääntyneet syövät harvemmin ulkona, on heidän ryhmänsä kasvava. MaRan vuotuinen ravintolaruokailun trenditutkimus kertoo eräiden ateriatyyppien kiinnostuksen muutoksista. Suomalaiset luottavat kokolihapihveihin. Hampurilaisen kakkosrooli on vielä säilynyt, vaikka suosio on vähentynyt. Kestosuosikkien ohessa esimerkiksi pizzan suosio on hiipunut 10 vuodessa mielenkiinnon noustessa enemmän kala- ja äyriäisruokiin sekä salaatti- ja kasvisruokiin sekä keittoihin. Ruoan maku on ratkaiseva tekijä ateriaa arvioitaessa. Ruoan monipuolisuus, terveellisyys sekä kotimaisuus, lisäaineettomuus, jopa ruuan runsauskin ovat tärkeitä. Sen sijaan merkitystä ei juuri ole luomu- tai lähiruokakriteerillä eikä ruoan asettelulla lautasella. Yhä vahvemmin asiakas on annoksensa kokoonpanossa ratkaisevassa asemassa. Trendikkäästi asiakkaalle annetaan päärooli siten, että hän itse valitsee annoksensa eri osat tai raaka-aineet. Kyse ei niinkään ole itsepalvelun korostumisesta, vaan asiakaslähtöisestä ajattelusta.

21 20 5 Toimialan erityispiirteet 5.1 Ravitsemistoimintaa koskeva lainsäädäntö Alaa säätelee uusi voimaan astunut laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta (308/2006). Laki korvaa asetuksen 727/91. Laki koskee ravitsemistoiminnan osalta ammattimaisesti tapahtuvaa ruoan ja juoman tarjoamista yleisölle elintarvikelaissa (23/2006) tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa nautittavaksi. Lakia sovelletaan myös henkilöstöravintoloihin lukuun ottamatta aukioloaikaa ja sen pidennystä. Laissa säädetään ravintolatoiminnan kannalta erityisesti ravitsemisliikkeiden aukioloajasta, sen pidentämisestä ja poliisilaitokselle tehtävästä kirjallisesta pidentämiseen liittyvästä ilmoituksesta asiakasvalintaoikeudesta huomioon ottaen syrjinnän kieltämisestä säädetyn yhdenvertaisuuslain (21/2004) ja järjestyksen turvaamisesta järjestyksenvalvojista annetun lain (533/1999) mukaisten järjestyksenvalvojien asettamisesta Alkoholilaki ja -asetus (L1143 / 94 ja A ) säätelevät ravitsemisliikkeen toimintaa mm. anniskelun, valvonnan, anniskeluaikojen ja anniskeluun liittyvien henkilöstövaatimusten osalta. Toimintoihin vaikuttavat näiden asetusten ohella esimerkiksi omavalvontaa ja viranomaisvalvontaa koskeva elintarvikelaki ja terveydensuojelulaki. (Elintarvikelaki 23/2006) ja terveydensuojelulaki 763/94). Uuden elintarvikelain voimaantulo vuoden 2007 maaliskuussa on johtanut myös muihin asetuksiin. Tärkeä muutos on sosiaali- ja terveysministeriön asetus elintarvikehuoneistojen hygieniasta. Asetus määrittelee mm. elintarvikkeiden käsittelyn ja säilytyksen toiminnalliset ja rakenteelliset vaatimukset. Asetuksella säädetään myös työntekijöiden hygieniasta ja ateriakuljetusten perusvaatimuksista. Omavalvontaa koskevat määräykset kuuluvat myös asetuksen sisältöön. Omavalvonta koskee seuraavia joukkoruokapaikkoja: ravintolat, kahvilat, henkilöstöravintolat, joukkoliikennevälineiden ruokailupaikat, tilapäiset tarjoilupaikat, noutoruokapaikat ja ateriapalvelut sekä sairaaloiden, päiväkotien, koulujen, päivä- ja vanhainkotien yms. laitoskeittiöt. Elintarvike- ja terveydensuojelulainsäädäntö edellyttää jokaiselta elinkeinonharjoittajalta omavalvontasuunnitelmaa. Suunnitelman mukaisen omavalvonnan käytännön toteutuminen dokumentoidaan. Yrityksen suunnitelmallisella toiminnalla pyritään ehkäisemään pilaantumisen ja likaantumisen aiheuttavia riskejä valmistus-, varastointi-, ja tarjoiluvaiheissa.

22 21 Omavalvonnan luominen aiheuttaa yrityksille jonkin verran kustannuksia esim. suunnitelman laatimisesta, laitehankinnoista ja mittalaitteista sekä henkilöstön koulutuksesta. Ylläpito tuottaa kuitenkin säästöjä ja laatua yrityksen toimintaan mm. seuraavilla tavoilla: - tuoteturvallisuusriskin minimointi - hävikin väheneminen - ruokatarjoilun tasalaatuisuus - raaka-ainekäytön taloudellisuus - asiakastyytyväisyys - laatujärjestelmän syntyminen Ravitsemisalaa on aina puhuttanut verotuskäytäntö. Alan yritysten mielestä tuntuu kohtuuttomalta se, että ravitsemispalveluista veloitetaan 22 %:n arvonlisäveroa, kun elintarvikkeiden vähittäiskaupan verokanta on 17 % samoin kuin ravitsemisliikkeestä ulos myytynä (take away) verokanta on 17 %. Tupakkalain muutokset ovat merkinneet ravitsemiselinkeinolle huomattavia investointeja. Tupakansavulle altistumisen ehkäisy on koettu hyväksi niin työntekijöiden kuin asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien kannalta. Investoinnit ovat kuitenkin rasittaneet jo muutenkin kannattavuusongelmien kanssa paininutta alaa. Erillisiin säädösten mukaisiin tupakkatiloihin on toistaiseksi investoitu vähän. Sen sijaan rajapintaa haetaan mm. terassien luvanvaraisella talvikäytöllä. Harmaan talouden kitkeminen systemaattisesti on ollut viime vuosina valtiovallan ja elinkeinon erityisenä painopisteenä ja toiminnan pohjalta on saatu myös positiivisia tuloksia. 5.2 Ravitsemisalan perustyypitys Seuraavassa taulukossa on kuvattu ravintola-alan eri segmenttien perustyyppejä ja niiden toisistaan erottavia erityispiirteitä siten kuin alan asiantuntija ja konsultti Aimo Bonden on kuvannut: TANSSISEURUSTELURAVINTOLA perusmalli: seurantalon/tanssilavakulttuuria lähellä tyydyttää sosiaalisen kontaktin tarvetta (tanssi) sijainti: isot kaupungit, massamatkailukohteet, maaseutupainotteiset kaupungit, tehdasyhteisöt asiakaspaikat: minimi asiakkaat homogeeniset ryhmät, iäkkäämmät tuotetavoite: sosiaalinen tuote (toinen ihminen) tilasuunnittelu: suuri tanssilattia, suuri baari, ei keittiötä SEURUSTELUTANSSIRAVINTOLA perusmalli: tanssi seuraa kontaktia, perustuu tanssikäyttäytymisen muutokseen, esimerkkinä discot, joissa stressitaso korkea sosiaalisen toiminnan tarve, kontaktitarve, nuorekas viitekehys sijainti: suuremmissa kaupungeissa asiakaspaikat: noin 350 asiakkaat: homogeeninen ryhmä, nuoret aikuiset -tuotesuuntaus: puolet seurustelujuomaravintoloiksi, puolet yökerhoiksi, discot vähemmistö tilasuunnittelu: baari, ei keittiötä, liikkumis- ja seisontatilaa runsaasti, pieni tanssilattia

Ravitsemistoiminta. Anneli Harju-Autti. Toimialaraportti 16/2006. KTM:n ja TE-keskusten julkaisu

Ravitsemistoiminta. Anneli Harju-Autti. Toimialaraportti 16/2006. KTM:n ja TE-keskusten julkaisu Ravitsemistoiminta Toimialaraportti 16/2006 Anneli Harju-Autti Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023

Lisätiedot

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Ravitsemistoiminta www.toimialaraportit.fi Ravitsemistoiminta Toimialaraportti 16/2006 Anneli Harju-Autti Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Monitorointihanke 2008

Monitorointihanke 2008 Monitorointihanke 2008 2 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Monitorointihanke 2008 Julkaisun tekijä ja julkaisija Reetta Honkanen, Lennart Wahlfors (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira)

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 20.4.2011 ARI PELTONIEMI Tutkimuksen taustaa VEROMUUTOS Ravintoloiden ruokapalveluiden alv 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7.2010.

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka 25.6.2014 Johdanto Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten oikeus

Lisätiedot

Monitorointihanke 2007

Monitorointihanke 2007 Monitorointihanke 2007 2 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Monitorointihanke 2007 Julkaisun tekijä ja julkaisija Reetta Honkanen, Lennart Wahlfors Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Julkaisun

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN NÄKYMÄT

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN NÄKYMÄT Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto 1 4.9.01 HOTLLI- JA RAVINTOLA-ALAN NÄKYMÄT 1 Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalouden kokonaistuotannon kasvuvauhti on selvästi vaimentunut kuluvan vuoden aikana.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt

Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015 Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Yhteisellä Matkalla jo yli 150 vuotta Ensimmäinen säännöllinen junayhteys Helsinki Hämeenlinna maaliskuussa 1862 Valtionrautatiet

Lisätiedot

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset 11.12.2012 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Anniskelu työllisyyttä, verotuloja ja valvottua alkoholin

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen Pääkaupunkiseutu, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen ICT-toimialat Lähde:

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9..2011 klo

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tiivistelmä. Tupakkalakikysely 2008

Tiivistelmä. Tupakkalakikysely 2008 TUPAKKALAKIKYSELY Tupakkalakikysely Tiivistelmä Suomen Yrittäjät teki kyselyn liittyen tupakkalain muutokseen keväällä. Kysely lähetettiin reilulle ravintola-alan jäsenyrittäjälle. Pk-yrittäjistä vastasi

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Koulutus 2015 Lukiokoulutus 2014 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2014 yhteensä 103 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot