SISÄLLYS. N:o 547. Laki. asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2010 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 547 Laki asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n muuttamisesta Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus Sveitsin kanssa laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään FSS-säännöstöön tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta Tasavallan presidentin asetus strategisesta ympäristöarvioinnista tehdyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Valtioneuvoston päätös Varpaisjärven kunnan liittämisestä Lapinlahden kuntaan Valtioneuvoston päätös Vöyri-Maksamaan kunnan ja Oravaisten kunnan lakkauttamisesta ja uuden Vöyrin kunnan perustamisesta Valtioneuvoston päätös Kuhmalahden kunnan liittämisestä Kangasalan kuntaan Sisäasiainministeriön asetus hätäkeskuslaitoksen maksullisista suoritteista Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksista N:o 547 Laki asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 6 luvun 32 :n 4 momentti ja 34 :n 3 momentti seuraavasti: 6 luku Yhtiökokous 32 Maksuvelvollisuuden muuttaminen kunnossapidon ja uudistuksen osalta Yhtiökokous päättää 26 :ssä tarkoitetulla enemmistöllä hissin jälkiasennuksesta vain osaan porrashuoneista. Tällaiseen päätökseen vaaditaan lisäksi enemmistö niiden osakkeenomistajien annetuista äänistä, joiden osakehuoneistoihin uudistus liittyy. Kulut jaetaan tällöin 3 momentissa tarkoitetulla tavalla näiden osakkeenomistajien kesken. Sama koskee hissin asentamista kerrostalon porrashuoneeseen yhtiössä, jossa on yhtiöjärjestyksen mukaan sellaisia määrättyyn käyttötarkoitukseen varattuja osakehuoneistoja, joille asennus ei tuota etua, tai jossa on myös sellaisia rivita- HE 23/2010 YmVM 7/2010 EV 80/

2 1918 N:o 547 loja tai muita rakennuksia, joissa on osakehuoneistoja. 34 Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Yhtiöjärjestyksen muuttamista koskeva päätös on viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi, eikä sitä saa panna täytäntöön ennen kuin se on rekisteröity. Jäljempänä 36 :ssä tarkoitettua tuomioistuimen päätöstä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta on kuitenkin noudatettava ja se on ilmoitettava rekisteröitäväksi heti, kun se on tullut lainvoimaiseksi. Jos yhtiöjärjestyksen muutos edellyttää sellaisia täytäntöönpanotoimia, joista tehdään merkintä rekisteriin, muutos on kuitenkin ilmoitettava rekisteröitäväksi ja rekisteröitävä samanaikaisesti täytäntöönpanotoimien kanssa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax

3 1919 N:o 548 Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain (1600/2009) 3 ja muutetaan 11 seuraavasti: 11 Tilintarkastus ja toiminnantarkastus Uuden lain toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisen tilikauden tarkastukseen, joka alkaa uuden lain tultua voimaan. Jos asunto-osakeyhtiöllä ei ole lain perusteella velvollisuutta valita tilintarkastuslaissa (459/2007) tarkoitettua tilintarkastajaa, yhtiöjärjestykseen ennen tämän lain voimaantuloa otettujen tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevien määräysten perusteella yhtiön on valittava toiminnantarkastaja tai tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja ja tilintarkastusta koskevien yhtiöjärjestyksen määräysten katsotaan koskevan tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta. Vastaavasti toiminnantarkastajan voi valita toiseksi tarkastajaksi yhtiö, joka on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan ja jonka yhtiöjärjestykseen on otettu ennen tämän lain voimaantuloa määräys useammasta tilintarkastajasta. Jos yhtiöjärjestykseen ennen tämän lain voimaantuloa otetun määräyksen perusteella yhtiöllä ei ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, yhtiö ei ole velvollinen valitsemaan toiminnantarkastajaa. Yhtiöjärjestykseen ennen tämän lain voimaantuloa otetun tilinpäätöksen laatimisen ajankohtaa koskevan määräyksen sijasta sovelletaan kirjanpitolain (1336/1997) 3 luvun 6 :n säännöstä tilinpäätöksen laatimisajankohdasta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax HE 23/2010 YmVM 7/2010 EV 80/2010

4 1920 N:o 549 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaalaislain (301/2004) 38, 39 :n 1 momentti, 62 :n 2 momentti, 81 ja 114 :n 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 81 osaksi laissa 516/2008, sekä lisätään lakiin uusi 6 a ja 6 b, 36 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 358/2007, uusi 3 momentti ja 37 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 380/2006, uusi 3 momentti seuraavasti: 6a Oikeuslääketieteellinen tutkimus iän selvittämiseksi Oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen iästään antamiensa tietojen luotettavuutta. Tutkimuksen tekeminen edellyttää, että tutkittava on antanut tietoon ja vapaaseen tahtoon perustuvan kirjallisen suostumuksensa siihen. Lisäksi edellytetään hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kirjallista suostumusta. Tutkimuksesta kieltäytymisestä seuraa, että asianomaista kohdellaan täysi-ikäisenä, jollei kieltäytymiselle ole hyväksyttävää syytä. Tutkimuksesta kieltäytyminen ei yksinään voi olla peruste sille, että kansainvälistä suojelua koskeva hakemus hylätään. Ennen suostumuksen pyytämistä hakijalle tai perheenkokoajalle sekä hakijan tai perheenkokoajan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tiedot iän selvittämisen merkityksestä, siinä käytettävistä oikeuslääketieteellisistä tutkimusmenetelmistä, näiden mahdollisista terveysvaikutuksista, tutkimuksen seurauksista sekä tutkimuksesta kieltäytymisen seurauksista. Tiedot on annettava hakijan tai perheenkokoajan sekä hakijan tai perheenkokoajan huoltajan tai muun laillisen edustajan äidinkielellä tai kielellä, jota hänen perustellusti voidaan olettaa ymmärtävän. 6b Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekeminen Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen oleskelulupaa Suomessa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi tekee poliisin, rajavartiolaitoksen tai Maahanmuuttoviraston pyynnöstä Helsingin yliopiston HE 240/2009 HaVM 5/2010 EV 79/2010

5 N:o Hjelt-instituutin oikeuslääketieteen osasto. Tutkimuksesta on laadittava kahden asiantuntijan yhteinen lausunto. Asiantuntijoista ainakin toisen on oltava Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin oikeuslääketieteen osaston palveluksessa. Asiantuntijoina voivat toimia laillistettu lääkäri tai hammaslääkäri, joilla on tutkimuksen edellyttämä pätevyys. Tutkimusta varten tarvittavat toimenpiteet voi tehdä Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin oikeuslääketieteen osaston pyynnöstä myös keskussairaala, kunnallinen terveyskeskus tai yksityisen terveydenhuollon toimintayksikkö. Tutkimusta varten tarvittavia toimenpiteitä tekevän on oltava terveydenhuollon ammattihenkilö. Poliisin, rajavartiolaitoksen tai Maahanmuuttoviraston virkamies varmistaa toimenpiteen tekemisen yhteydessä tutkittavan henkilöllisyyden. Tutkittavan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla on oikeus olla läsnä tutkimusta suoritettaessa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tutkimuksen tekemisestä. 36 Yleiset edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle Oleskelulupa perhesiteen perusteella voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä perheenkokoajan saaneen oleskelulupansa maahantuloa tai maassa oleskelua koskevia säännöksiä kiertämällä antamalla vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan. 37 Perheenjäsen Edellä 1 momentissa määriteltyyn lapseen rinnastetaan alle 18-vuotias naimaton lapsi, joka on huoltajansa tosiasiallisessa huollossa ja tosiasiallisen huollon tarpeessa oleskelulupahakemuksen ratkaisupäivänä, mutta jonka huoltosuhteesta ei ole saatavissa virallista selvitystä (kasvattilapsi). Rinnastaminen edellyttää lisäksi luotettavaa selvitystä siitä, että lapsen aikaisemmat huoltajat ovat todistettavasti kuolleet tai kadoksissa ja että lapsella on ollut tosiasiallinen huoltosuhde perheenkokoajaan tai tämän aviopuolisoon ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista. Jos perheenkokoaja on Suomessa oleva kasvattilapsi, rinnastaminen edellyttää luotettavaa selvitystä siitä, että tosiasiallinen huoltosuhde on ollut olemassa ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista. 38 Edellytys lapsen alaikäisyydestä Oleskeluluvan myöntäminen perhesiteen perusteella alaikäiselle naimattomalle lapselle edellyttää, että lapsi on alaikäinen sinä päivänä, jolloin lapsen oleskelulupahakemus ratkaistaan. Oleskeluluvan myöntäminen alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsenelle edellyttää, että perheenkokoaja on alaikäinen sinä päivänä, jolloin perheenjäsenen oleskelulupahakemus ratkaistaan. Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että perheenkokoajalla on oleskelulupa jo asian vireilletulopäivänä. Oleskelulupaa ei voida 1 momentin perusteella kuitenkaan evätä, jos hakemuksen käsittely on merkittävästi viivästynyt hakijasta tai perheenkokoajasta riippumattomasta syystä ja tämä on myötävaikuttanut asian selvittämiseen. 39 Toimeentuloedellytys oleskelulupaa myönnettäessä Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei tässä laissa toisin säädetä. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Toimeentuloedellytystä ei sovelleta myönnettäessä oleskelulupa 6 luvun perusteella, jollei 114 :n 4 momentista muuta johdu.

6 1922 N:o Menettely haettaessa oleskelulupaa perhesiteen perusteella Oleskeluluvan edellytysten selvittämiseksi on 1 momentissa mainituille asianosaisille varattava tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista, jollei hakemusta hylätä heti perusteettomana. 81 Työnteko ilman oleskelulupaa Oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa on ulkomaalaisella, joka: 1) tulee kutsun tai sopimuksen nojalla tulkiksi, opettajaksi, asiantuntijaksi tai urheilutuomariksi enintään kolmen kuukauden ajaksi; 2) tulee kutsun tai sopimuksen nojalla ammattitaiteilijaksi tai urheilijaksi, mukaan lukien avustava, huoltava ja valmentava henkilökunta, enintään kolmen kuukauden ajaksi; 3) työskentelee merimiehenä joko kauppaalusluetteloon merkityllä aluksella tai, tultuaan palvelukseen muualla kuin Suomessa, aluksella, joka pääasiassa liikennöi ulkomaisten satamien välillä; 4) tulee marjojen, hedelmien, erikoiskasvien, juuresten ja vihannesten poimintaan tai korjuuseen taikka turkistarhatyöhön enintään kolmen kuukauden ajaksi; 5) tulee suorittamaan toisessa Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen valtiossa toimivan yrityksen vakituisena työntekijänä palvelujen tarjoamisvapauden piiriin kuuluvaa tilapäistä hankinta- tai alihankintatyötä, jos hänellä on mainitussa valtiossa oleskeluun ja työntekoon oikeuttavat luvat, jotka ovat voimassa työn päätyttyä Suomessa; tai 6) tulee Suomeen tutkijaksi toisessa jäsenvaltiossa solmitun tutkijadirektiivin mukaisen vastaanottosopimuksen perusteella tutkijadirektiivissä tarkoitetun tieteellisen tutkimushankkeen suorittamista varten enintään kolmen kuukauden ajaksi. Ulkomaalaisella on kansainvälistä suojelua haettuaan oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa: 1) kun hänellä on 11 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja ja hän on oleskellut maassa kolme kuukautta; tai 2) kun hän on oleskellut maassa kuusi kuukautta. Kun työnantajalla tai toimeksiantajalla ei ole toimipaikkaa Suomessa, ulkomaalaisella on oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa: 1) tuote-esittelijänä tai elokuvatyöntekijänä enintään kolmen kuukauden ajan; 2) ulkomaisessa omistuksessa tai hallinnassa olevan moottoriajoneuvon henkilökuntaan kuuluvana, kun ulkomaalainen kuljettaa ajoneuvoa, jonka rajan ylittävä kuljetus viedään määräpaikkaan tai haetaan lähtöpisteestä, taikka kun liikennöinti Suomessa liittyy säännölliseen reittiliikenteeseen paikkakuntien välillä, joista ainakin yksi sijaitsee ulkomailla, eikä ulkomaalaisella ole asuinpaikkaa Suomessa; tai 3) ulkomailta Suomeen suuntautuvan seuramatkan matkanjohtajana. Jos samaa ammattialaa koskeva työntekijän oleskelulupahakemus tai elinkeinonharjoittajan jatko-oleskelulupahakemus on tehty aikaisemman oleskeluluvan voimassa ollessa, ulkomaalainen saa jatkaa työntekoa kunnes hakemus on ratkaistu. 114 Oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen perheenjäsenelle Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jos perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin asioihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Edellä 81 :n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa maahan saapuneiden ulko-

7 N:o maalaisten työnteko-oikeuteen, jos he eivät hakemuksen jätettyään ole olleet maassa kolmea kuukautta tai jos he ovat olleet maassa yli kolme kuukautta, mutta eivät ole tehneet ansiotyötä. Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

8 1924 N:o 550 Tasavallan presidentin asetus Sveitsin kanssa laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty maahanmuutto- ja eurooppaministerin esittelystä, säädetään: 1 Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2009 Suomen tasavallan ja Sveitsin valaliiton välillä tehty sopimus tulee voimaan 2 päivänä heinäkuuta 2010 niin kuin siitä on sovittu. Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen 9 päivänä maaliskuuta 2010 ja tasavallan presidentti 21 päivänä toukokuuta Hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 2 päivänä kesäkuuta Sveitsin kanssa laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 21 päivänä toukokuuta 2010 annettu laki (439/2010) tulee voimaan 2 päivänä heinäkuuta Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä heinäkuuta Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 66/2010)

9 1925 N:o 551 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään FSS-säännöstöön tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenneministerin esittelystä, säädetään: 1 Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen (SopS 11/1981) liittyvään FSSsäännöstöön Lontoossa 8 päivänä joulukuuta 2006 Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriturvallisuuskomitean päätöksellä MSC.217(82) tehdyt muutokset, jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 22 päivänä joulukuuta 2009, tulevat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010 niin kuin siitä on sovittu. 2 Muutosten määräykset ovat asetuksena voimassa. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenneministeri Anu Vehviläinen (Muutokset ovat nähtävinä ja saatavissa Liikenteen turvallisuusvirastossa, joka myös antaa niistä tietoja suomeksi ja ruotsiksi.) 2 /77

10 1926 N:o 552 Tasavallan presidentin asetus strategisesta ympäristöarvioinnista tehdyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministerin esittelystä, säädetään: 1 Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehtyyn yleissopimukseen (SopS 67/1997) liittyvä Kiovassa 21 päivänä toukokuuta 2003 strategisesta ympäristöarvioinnista tehty pöytäkirja tulee voimaan 11 päivänä heinäkuuta 2010 niin kuin siitä on sovittu. Eduskunta on hyväksynyt pöytäkirjan 22 päivänä helmikuuta 2005 ja tasavallan presidentti 8 päivänä huhtikuuta Hyväksymiskirja on talletettu 18 päivänä huhtikuuta 2005 Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan. 2 Strategisesta ympäristöarvioinnista tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymä laki (203/2005), tulee voimaan 11 päivänä heinäkuuta Pöytäkirjan muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä heinäkuuta Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Sirkka-Liisa Anttila (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 69/2010)

11 1927 N:o 553 Valtioneuvoston päätös Varpaisjärven kunnan liittämisestä Lapinlahden kuntaan Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2010 Valtioneuvosto on kuntajakolain (1196/1997) 11 :n 1 momentin ja kielilain (423/2003) 5 :n nojalla päättänyt: Kuntajaon muutos Varpaisjärven kunta liitetään Lapinlahden kuntaan. Vaikutukset oikeudelliseen ja hallinnolliseen jaotukseen Laajentunut kunta kuuluu valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta samoihin tuomiopiireihin ja hallintoalueisiin kuin nykyinen Lapinlahden kunta. Vaikutukset kielelliseen jaotukseen Laajentunut kunta on suomenkielinen. Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Päätöksen tiedoksi saattaminen Päätös on ilmoitettava asianomaisissa kunnissa niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös ja sen perustelut tulee pitää kunnan ilmoitustaululla, kunnes päätös on saanut lainvoiman. Päätöksen tiedoksi saattamisesta muutoin vastaa valtiovarainministeriö. Valitusosoitus Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla asianomainen kunta tai sen jäsen. Muutosta haetaan korkeimmalle hallintooikeudelle osoitettavalla ja toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituskirjelmän on oltava korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa, Unioninkatu 16, Helsinki, 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu säädöskokoelmassa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yhteystiedot sekä valituksen kohteena oleva päätös, päätökseen haettava muutos ja haettavan muutoksen perusteet. Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2010 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Ylitarkastaja Anu Hernesmaa

12 1928 N:o 554 Valtioneuvoston päätös Vöyri-Maksamaan kunnan ja Oravaisten kunnan lakkauttamisesta ja uuden Vöyrin kunnan perustamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2010 Valtioneuvosto on kuntajakolain (1196/1997) 11 :n 1 momentin ja kielilain (423/2003) 5 :n nojalla päättänyt: Kuntajaon muutos Vöyri-Maksamaan kunta ja Oravaisten kunta lakkautetaan ja tilalle perustetaan niiden nykyiset alueet käsittävä uusi kunta, joka ottaa käyttöönsä Vöyri -nimen. Vaikutukset oikeudelliseen ja hallinnolliseen jaotukseen Uusi kunta kuuluu valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta samoihin tuomiopiireihin ja hallintoalueisiin kuin nykyinen Vöyri-Maksamaan kunta. Vaikutukset kielelliseen jaotukseen Uusi kunta on kaksikielinen kunta, jonka enemmistökieli on ruotsi. Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Päätöksen tiedoksi saattaminen Päätös on ilmoitettava asianomaisissa kunnissa niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös ja sen perustelut tulee pitää kunnan ilmoitustaululla, kunnes päätös on saanut lainvoiman. Päätöksen tiedoksi saattamisesta muutoin vastaa valtiovarainministeriö. Valitusosoitus Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla asianomainen kunta ja sen jäsen. Muutosta haetaan korkeimmalle hallintooikeudelle osoitettavalla ja toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituskirjelmän on oltava korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa, Unioninkatu 16, Helsinki, 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu säädöskokoelmassa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yhteystiedot sekä valituksen kohteena oleva päätös, päätökseen haettava muutos ja haettavan muutoksen perusteet. Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2010 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Ylitarkastaja Suvi Savolainen

13 1929 N:o 555 Valtioneuvoston päätös Kuhmalahden kunnan liittämisestä Kangasalan kuntaan Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2010 Valtioneuvosto on kuntajakolain (1196/1997) 11 :n 1 momentin ja kielilain (423/2003) 5 :n nojalla päättänyt: Kuntajaon muutos Kuhmalahden kunta liitetään Kangasalan kuntaan. Vaikutukset oikeudelliseen ja hallinnolliseen jaotukseen Laajentunut kunta kuuluu valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta samoihin tuomiopiireihin ja hallintoalueisiin kuin nykyinen Kangasalan kunta. Vaikutukset kielelliseen jaotukseen Laajentunut kunta on suomenkielinen. Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Päätöksen tiedoksi saattaminen Päätös on ilmoitettava asianomaisissa kunnissa niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös ja sen perustelut tulee pitää kunnan ilmoitustaululla, kunnes päätös on saanut lainvoiman. Päätöksen tiedoksi saattamisesta muutoin vastaa valtiovarainministeriö. Valitusosoitus Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla asianomainen kunta tai sen jäsen. Muutosta haetaan korkeimmalle hallintooikeudelle osoitettavalla ja toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituskirjelmän on oltava korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa, Unioninkatu 16, Helsinki, 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu säädöskokoelmassa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yhteystiedot sekä valituksen kohteena oleva päätös, päätökseen haettava muutos ja haettavan muutoksen perusteet. Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2010 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Ylitarkastaja Suvi Savolainen

14 1930 N:o 556 Sisäasiainministeriön asetus hätäkeskuslaitoksen maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2010 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21 päivänä toukokuuta 1999 annetun lain (621/1999) 34 :n nojalla, sellaisina kuin ne ovat, valtion maksuperustelain 8 laissa 348/1994 ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 laissa 495/2005: 1 Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuja maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista hätäkeskuslaitos perii omakustannusarvon mukaiseksi määräämänsä maksun, ovat automaattisen paloilmoitinlaitteiston liittymän kytkeminen hätäkeskukseen ja laitteiston liittymän määräajoin suoritettava toimintavalmiuden testaaminen. Kytkentämaksu on 50 euroa liittymältä ja testausmaksu 20 euroa kuukaudessa. 2 Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja suoritteita, jotka hätäkeskuslaitos hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat automaattisen kiinteistövalvontajärjestelmän hälytysten vastaanottaminen ja välittäminen sekä hälytysten vastaanottamiseen tarvittavien laitteiden ja ohjelmistojen toimintavalmiuden ylläpitäminen. 3 Tietosuoritteet Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää hätäkeskuslaitos ottaen huomioon, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010 ja on voimassa vuoden 2011 loppuun. Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Neuvotteleva virkamies Ilpo Helismaa

15 1931 N:o 557 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavat asetukset: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimi antopäivä MMMa vihanneskasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta *... 15/ MMMa nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta *... 16/ MMMa öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta annetun asetuksen muuttamisesta *... 17/ MMMa viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta *... 18/ Edellä mainitut asetukset on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetukset on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön kirjaamosta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 30, Valtioneuvosto, puhelin Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2010 Osastopäällikkö Matti Aho *Komission direktiivi 2009/74/EY (32009L0074); EUVL N:o L 166, , s.40 Hallitusneuvos Ritva Ruuskanen

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2010 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN