Sinikka Ojanen. Taustaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sinikka Ojanen. Taustaa"

Transkriptio

1 SINIKKA OJANEN Sinikka Ojanen Ovatko teoria ja käytäntö jo yhdistyneet opetusharjoittelussa? Taustaa Tutkinnonuudistus suuntasi opettajankoulutuksen kehittämistä ja 1980-luvulla, kun opettajaseminaareista siirryttiin korkeakouluihin ja 1990-lukuja luonnehti kolme merkittävää asiaa. Ensinnäkin on mainittava eräiden yliopistojen filiaalien lopettamisaikeet, jotka onnistuttiin torjumaan suurin ja aikaa vievin ponnistuksin. Onneksi, sillä vuosituhannen vaihteessa osoittautui, että karsimispäätös olisi todella ollut kohtalokas, kärsitäänhän jo nyt ankarasta opettajapulasta. Toiseksi koko 1980-luku oli sitä murrosaikaa, jolloin uusi oppimiskäsitys ja -ajattelu alkoivat hitaasti vallata alaa. Kokonaisvaltaista oppimista korostava pedagogiikka voimistui, ja siirryttiin konstruktivistiseen oppimisen tarkasteluun. Oppimisen rakentumisen ymmärtäminen auttaa yleisemmin myös oman toiminnan ymmärtämistä ja kehittämistä. Tieto ei olekaan jotain ihmisen itsensä ulkopuolella olevaa. Oppija käsitetään sisältäpäin ohjautuvaksi, omista ratkaisuistaan tietoiseksi ja vastuulliseksi. Tosin yhä vain on kasvatustieteen probleemina se, ettei osata integroida persoonallisuuden kehittymistä ja oppimista. Kolmas merkittävä muutos liittyi sähköisten verkkotoimintojen räjähdysmäiseen lisääntymiseen. Tämän hetken ydintehtävänä onkin saada mielekkäästi yhdistetyksi tietokoneiden opetuskäyttö ja uudistuneet käsitykset oppimisesta sekä ihmisen kasvusta ja kehityksestä, jotta pystyttäisiin säilyttämään jo saavutettu tiedontaso ja ymmärrys ja edelleen kehittämään kumpaakin puolta tasapuolisesti. 122

2 OVATKO TEORIA JA KÄYTÄNTÖ JO YHDISTYNEET OPETUSHARJOITTELUSSA? Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa tartuttiin valppaasti näihin opettajankoulutuksen uusiin tuuliin ja oltiin tavallaan sillanrakentajia koti- ja ulkomaisten yliopistojen välillä kehitettäessä ajatusta opettajasta oman työnsä tutkijana. Tämän tutkimusalueen vilkastumisen ansiosta Savonlinnassa pystyttiin liittymään ripeästi kansainvälisiin yhteyksiin. Syrjäinen sijainti ei siis estänyt laitoksen nopeaa kehittymistä. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa vieraili joukko ulkomaisia johtavia kasvatustieteilijöitä. Erityisesti kehittelimme johdonmukaisesti opetusharjoittelua, etenkin ohjaajien koulutusta ja arviointia. Tähän aihekokonaisuuteen liittyy myös tämä kirjoitukseni. Opetusharjoittelulla on kyllä vahvat perinteet ja käytänteet opettajankoulutuksessa, mutta ohjaukseen kaivataan lisää tieteellistämistä, jotta teoria ja käytäntö saataisiin lopultakin yhdistymään. Ohjauksen asema kasvatustieteessä ja opettajankoulutuksessa Opetusharjoittelun ohjaukseen liittyy moninaisia probleemeja, joiden voittaminen näyttää vievän aikaa vähintään sukupolven verran. Kasvatustieteen empiirinen tutkimus on tuottanut ohjaajalle valitettavan vähän valaistusta esimerkiksi siitä, millä ehdoilla ihmisen ammatillinen kasvu ja kehitys tapahtuu. Yksi keskeinen ohjauksen probleemien selittäjä piilee oman tieteenalan sisällä. Vaikka opetusharjoittelun ohjaussuhteella on vahvasti koulutuksellista vaikutusta, ohjausprosessia ei ole arvostettu kasvatustieteen piirissä; vastuuta ohjauksen teoreettisesta kehittämisestä ei ole otettu, vaikka kasvatuksen rooli onkin ohjauksessa keskeinen. Ohjauksen teoreettinen kehittäminen on jäänyt vähäiselle huomiolle ja yksittäisten tutkijoiden vastuulle. Osittain kyse lienee myös ohjauksen aliarvostuksesta. Sen lisäksi että opetusharjoitteluun kohdistuva tutkimus on vähäistä ja vähiäkään ohjauksen taustateorioita ei tunneta, on ohjaajien palkkauskin huonompi kuin muissa koulutustehtävissä. Tyypillisesti on ajateltu, että ohjausteoriaksi riittää, kunhan ohjaaja ja toiminta on empaattista. Empatialla ei ole silloin merkitystä, jos ei ymmärretä, mille ollaan empaattisia. Sellaisenaan se ei avaa uusia, syvempiä näkemyksiä. Niin ikään ohjausprosessin tausta-ajatteluksi nimetään helposti humanistiset arvot, vaikka ne todellisuudessa voivat merkitä erilaisia ja toisistaan suurestikin poikkeavia kasvatuskäytänteitä. Yksi selitys sille, ettei ohjaus- ja -kehitysprosessia ymmärretä eikä vallitsevaa käytäntöä saada selkiytymään, on varmaan siinä, että kasvatustieteen piirissä on toistaiseksi lähes kokonaan sivuutettu psykoanalyyttisen teorian keskeinen tiedostamattoman käsite. Kuitenkin se, mitä tapahtuu mielen sisällä, on avainasemassa pyrittäessä vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen. Vasta konstruktivistisen oppimiskäsityksen myötä on alettu yleisemmin oivaltaa tämän näkökulman tärkeys. Tieteidenvälisestä tutkimuksesta hyötyisivät siis varmasti molemmat teoriat, konstruktivistinen ja psykoanalyyttinen, etenkin kun perusristiriitaa teorioiden yhteensovittamiselle ei ole. Molemmat teoriat toteuttavat hermeneuttista tutkimusta, ja kummankin lähtökohtana on subjektiivisen kokemuksen ymmärtäminen. Opetusharjoittelun ohjaus on luonteeltaan kasvatuksellinen prosessi, jonka pää- 123

3 SINIKKA OJANEN määränä on ohjattavan ammatillinen kasvu. Se edellyttää ohjaajalta kasvatusfilosofista arvoperustaa ja sellaista kasvatustieteellistä teoriaa, joka antaa viitekehyksen ohjaajan ajattelulle ja toiminnalle. Ohjaajalta edellytetään syvällistä pohdintaa ja omien toimintaperiaatteiden perustelua, samoin kuin tietoisuutta keinoista, joiden avulla ohjattavan ammatillinen kasvu saadaan käynnistymään. Opetusharjoittelun ohjaus ei ole vain ohjaustekniikkaa tai -praktiikkaa, vaan se on ohjaajan tietoista asettautumista ohjattavan ammatillisen kasvun palvelukseen. Itse asiassa molemmat osapuolet ovat kasvun palveluksessa. He ovat vain eri rooleissa. Ohjaaja joutuu pidättymään henkilökohtaisista tarpeistaan ja kiinnittämään huomiota ohjattavan tarpeisiin. Kasvattavien oppimiskokemusten lisäksi ohjauksessa tarvitaan aina myös teorian kehittelyä käytäntöön soveltuvien ratkaisumallien löytämiseksi. Opetusharjoittelun ulkoisia puitteita sääteleviä menetelmiä ja arvostelukriteereitä on perinteen pohjalta uudistettu vuosikymmeniä ja niistä on käyty paljon julkista keskustelua kasvatustieteen piirissä. Ne eivät kuitenkaan ole riittäviä ohjenuoria eikä niistä ole seurannut ohjauksen sisäisiä parannuksia. Määräykset ja tavoitteet ovat saattaneet jäädä ulkokohtaiseen käyttöön tai kadottaneet merkityksensä, kun niitä on ollut vaikea sisäistää. Pahimmillaan käytänteet noudattavat sääntöjä, ilman että ymmärretään, mitä tarkoitusta ne palvelevat tai ovat aikanaan palvelleet. Väistämätön seuraus tästä on, että käytäntö pysyy teoriasta irrallaan. Kun ohjaus on osana opettajankoulutusta, siihen sisältyy väistämättä myös erityisproblematiikkaa. Se merkitsee esimerkiksi sitä, että samassa laitoksessa toimiva ohjaaja ei voi olla ulkopuolinen ja neutraali. Ellei tällaista seikkaa huomioida ohjausmetodissa, se voi estää ohjattavaa olemasta vapaa tutkimaan työtapaansa. Seuraavassa pyrin tutkimaan ja osoittamaan niitä ehtoja, joiden pohjalta ihmisen kasvu ja käyttäytymisen muuttuminen on mahdollista. Valmiina tarjottu tieto vaikuttaa vastoin käsityksiämme yllättävän vähän ihmisen käyttäytymiseen, mistä syystä ohjauksen urautuneet mallit samoin kuin myös ohjaajan käyttäytyminen ovat vaikeasti ja hitaasti muutettavia. Toiseksi tarkastelen, miten ohjaajan tosiasiallinen vaikutus mahdollistuu ja maksimoituu ohjausprosessissa. Mikä tekee ohjaajasta kasvattajan ja milllaisia asenteita hän käyttäytymisellään välittää? Pidän näitä seikkoja opiskelijan optimaalisen kasvun kivijalkoina koulutuksessa. Kasvun ja käyttäytymisen muutoksen ehtoja Tie on vasta sitten tie, jos sen löytää itse ja jos sitä kulkee itse (Jung). Olettamus, että uusi tieto, informaatio, sellaisenaan muuttaisi käyttäytymistämme, on laajasti vallinnut väärinkäsitys. Se ei ainakaan suoraviivaisesti pidä paikkaansa. Oleellista tiedon vaikuttavuuden kannalta on, millaisen merkityksen tieto saa esimerkiksi ohjattavan mielessä eli millaisesta näkökulmasta ohjattava tarkastelee asioita ja ennen kaikkea millaisia kokemuksia hänellä on. Jos uusi tieto ei ole mielenkiintoista tai jos ohjattava ei sitä ymmärrä, sillä ei ole mitään käyttöä tai se on hä- 124

4 OVATKO TEORIA JA KÄYTÄNTÖ JO YHDISTYNEET OPETUSHARJOITTELUSSA? nelle merkityksetöntä. Sanotaan, ettei tiedon lähettäjä voi tietää minkälaiseen sisäiseen viitekehykseen tieto sijoittuu vastaanottajan mielessä, mikä merkitsee, että informaation perillemeno jää aina vastaanottajan varaan. Harvoja asioita opitaan suoran opetuksen keinoin. On siis harhaa, että tieto ylipäätään olisi siirrettävissä suoraan ihmiseltä toiselle. Uusi tieto ei sellaisenaan vaikuta, ennen kuin sitä on prosessoitu mielessä, vertaillen vanhaa käsitystä ja uutta tietoa eli sovittaen sitä yhteen oman käyttöteorian kanssa, niin että tiedosta tulee omaa. Yleensä ihminen kuitenkin valikoivasti suosii näkemyksiään eli olemassa olevaa käyttöteoriaansa tukevaa informaatiota ja välttää toisenlaista. Tässä on juuri keskeinen syy, miksi pelkkä informaatio ei muuta ihmisen käyttäytymistä. Vasta sitten, kun pysähdymme tarkistamaan olettamuksiemme ja realiteettien välistä yhteyttä, kykenemme ehkä muuttamaan näkemyksiämme. Ja kun ihmisen asennoituminen muuttuu, voi käyttäytyminen ja toiminta muuttua. Kyky eritellä ja jäsentää sisäistä maailmaansa, oman mielensä sisältöä, ajatuksiaan ja tunteitaan, mielikuviaan, yllykkeitään yms. on välttämätöntä ihmissuhdeammatissa työskenteleville. Vain oman, subjektiivisen kokemisen ja tutkimisen kautta on mahdollista ymmärtää, minkälaisista lähtökohdista toisen kokemus on syntynyt, ja saada tulokseksi tavallaan objektiivista tietoa. Ihmisen oman kehittymisen ensimmäinen ehto on, että hän työstää saamiaan virikkeitä mielessään ja muokkaa niitä uusiksi oppimiskokemuksiksi. Oman työnsä tutkijana opettajan tai ohjaajan olisi oltava vastuullinen ja tarkka tulkintojensa perusteista, ettei hän reagoisi henkilökohtaisten mielipiteiden tai itsestäänselvyyksien mukaisesti. Arkiajattelu ei riitä antamaan pätevää tietoa etenkään, kun ollaan tekemisissä ihmisen persoonaan ja käyttäytymiseen vaikuttamisen kanssa. Ilman ohjaajan pysähtymistä ja oman toiminnan perusteiden tiedostamista ei ohjaustilanteessa päästä eteenpäin. Tietoisuuden kehittyminen on yksi henkisen kehittymisen ehto ja avainasia. Jos tiedostamisen vaivaa ei viitsi nähdä, valtaosa kasvun ja kehityksen mahdollisuuksista jää käyttämättä. Vaivannäkö lisää työn mielekkyyttä ja vähentää stressiä. Kun ihminen löytää ymmärrystä työssään, myös uusia vaihtoehtoja löytyy työn kehittämiseen. Vaikka ihminen kasvaessaan tulee yhä tietoisemmaksi suhteestaan ympäristöön ja ihmisiin, hän ei välttämättä ole tietoinen siitä prosessista, miten tiedostaminen hänessä tapahtuu. Tämä ei ole vain ohjaajien ongelma. On hämmästyttävää, miten muutkin pitkälle koulutetut ihmiset tiedostavat itseään pinnallisesti ja ovat vain vähän tietoisia oman käyttäytymisensä vaikuttimista. Obergin (1989) väite on lamaannuttava. Hänen mukaansa valitettavasti vain pienellä osalla kasvattajistakaan on selkeää tietoa siitä, millaisille perusteluille heidän toimintatapansa rakentuu ja minkälaista kasvatusnäkemystä he itse todella edustavat. Kuitenkin, kun on kyse ammattilaisesta työssään, toiminnan perusteena oleva kasvatusfilosofia on tärkeä tiedostaa, ettei työskennellä vain tilanteen ehdoilla. Tällöin työtäkin voidaan tarkastella ja arvioida kriittisesti. Ohjaajien puolustukseksi voidaan todeta, että erityisesti ohjaajan työn luonteeseen kuuluvat sellaiset ulkoiset tekijät, kuten aikapaine ja monimutkaiset ongelmat, jotka puristavat siinä määrin, että ohjaajat ovat vaarassa työskennellä rutiinin ja aikaisempien käytäntöjen pohjalta tai täysin intuitiivisesti. Vaikka ohjaajalla olisikin toiminnalleen perusteluja, ne ovat saattaneet jäädä taka-alalle. Voidaan myös ajatel- 125

5 SINIKKA OJANEN la, että yksittäisellä ohjaajalla saattaa olla selkeä näkemys ja perustelut sille, mitä on tekemässä silloin kun ohjaa, mutta hän ei välttämättä tuo näitä näkemyksiä laajemmin julki. Kuitenkin kasvatusarvojen ja teorian pohtiminen ammatti-ihmisten kanssa yhdessä kehittäisi ohjaajaa jäsentämään omaa kasvatuksellista ajatteluaan. Muussa tapauksessa ohjaaja saattaa pitää omaa näkemystään ainoana oikeana totuutena, josta ei ole edes tarpeellista keskustella. Kyseessä ei silloin ole yhdessä tutkittava ja jaettava tieto. Näin ollen ohjauskäytännöstä pakostakin tulee kirjava. Tosiasia nimittäin on, että ohjausta toteutetaan lukemattomilla tavoilla. Yksi keskeinen syy tähän on, sen lisäksi ettei kasvatustieteen piirissä ole tutkittu mahdollisia teorioita, myös se, että ohjaajat itse eivät ole tutkineet teorioiden yhteensopivuutta oman ihmiskäsityksensä kanssa. Toimiakseen ammatillisesti ohjaajan on mielestäni ensin selvitettävä itselleen, millaisille eettisille arvoille tai mihin teoriaan hänen oma toimintansa perustuu. Samoin on tärkeää tiedostaa, mitä siitä seuraa, jos jatkaa työtään entisten tottumusten pohjalta. Jos kasvattaja ei ole pysähtynyt pohtimaan kasvatusarvoja, hänen toimintaansa ohjaavat muut tekijät, lähinnä henkilökohtaiset intressit. Jo Dewey (1951) korosti aikanaan, että jokainen käytäntö on dogmaattinen, ellei se perustu sen alla olevien prinsiippien tutkimiseen. Jos toiminnan perusteluja (kuvio 1) ei tuoda esille, ei myöskään käytäntöä ole helppo mieltää ja ymmärtää. Ohjauksen päämäärä: ohjattavan ammatillinen kasvu KYKY KORKEALAA- TUISEEN DIALOGIIN - ns. tutkiva vaikuttaminen Reflektio, pohtimiskyky Sisäisen oppimisympäristön luominen... j n e OHJAAJAN TOIMINTA OMAN KÄYTTÖ- TEORIAN TIEDOSTAMINEN OHJAAJAN TOIMINNAN PERUSTEIDEN TIEDOSTAMINEN - kasvatusfilosofian arvopohja - henkilökohtainen ihmiskäsitys - ohjausteoria (t) Kuvio 1 Ohjaajan kasvatustietoisuus ja vaikuttavuus Kuvio 1. Ohjaajan kasvatustietoisuus ja vaikuttavuus 126

6 OVATKO TEORIA JA KÄYTÄNTÖ JO YHDISTYNEET OPETUSHARJOITTELUSSA? Toiminnan ehtojen ymmärtäminen ja toiminnassa tapahtuva muutos ovat aina läheisessä yhteydessä toisiinsa. Ohjaajan omat arvot ja ihmiskäsitys luovat juuri pohjan hänen kasvatusfilosofialleen ja vaikuttavat hänen toimintaansa, ainakin tiedostamattomasti. Henkilökohtainen ihmiskäsitys toimii erityisesti kasvattajan toiminnan filosofisena perustana. Jos arvot eivät ole rakentuneet ihmiskäsitykseksi, ne jäävät pinnallisiksi. Ihmiskäsitys vaikuttaa myös ihmisen toiminta- tai käyttöteoriaan mistä puhutaan seuraavassa. Ohjaajan on lähdettävä etsimään myös itsestään tietoa ja totuutta. Näin ohjaaja voi lisätä kasvatustietoisuuttaan ja vastuutaan (aikuis)kasvattajana. Kasvu ja muutos lähtevät aina ihmisestä itsestä. Kukaan ei voi kasvaa toisen puolesta. Jotta ylipäätään käyttäytymisessä tapahtuisi muutosta, täytyisi ihmisen kehittää ymmärrystään omaa käyttöteoriaansa kohtaan. Ilman tätä tietoisuutta ei muutosta synny. Tutkimiseen liittyy luonnollisena osana itselle kohdistettu kysymys, vastaako minun toimintani näkemystäni myös käytännön työstä vai kuvittelenko vain olevani tietynlainen. Tällöin ollaan tyypillisesti tekemisissä oman käyttöteorian tutkimisen kanssa (kuvio 1 edellisellä sivulla). Jokaisella ihmisellä on oma kasvatuksen käyttöteoriansa tai useita käyttöteorioita, jotka liittyvät erilaisiin toimintoihin. Käyttöteoria on suuressa määrin oman kokemuksellisen oppimisemme tulos. Kokemuksemme ovat siis sen pääasiallista raaka-ainetta. Se on myös kooste lukemastamme, näkemästämme, kuulemastamme. Voisi sanoa, että se on ikioma teoriamme tai henkilökohtaisen ajattelumme viitekehys, jonka mukaan toimimme. Koulutuksessa siihen tarjotaan lisää esimerkiksi uusia käsitteitä, jotta opiskelija pystyy antamaan nimiä asioille. Erityisesti ohjauksessa annetaan sellaista tietosisältöä, jota yleisesti pidetään tavoittelemisen arvoisena opettajaksi kasvussa. Pulmana vain on käyttöteoriamme tiedostamaton puoli, mikä juuri asettaa tutkimisen ja tiedostamisen haasteen kummallekin osapuolelle, ohjaajalle ja ohjattavalle. Ohjaajan yksi keskeinen tehtävä on saattaa käyttöteoria muutosalttiiksi. Ohjattavan tiedostamisen tukeminen vaatii paljon työstämistä myös ohjaajalta suhteessa itseensä. Tiedostaminen on yksi luotettava tie sisimpäämme. Tärkeintä on, että annamme itsemme tulla kosketetuksi, että rekisteröisimme ja tutkisimme sitä, mikä meitä koskettaa. Jokainen hetki synnyttää meissä uuden kokemuksen, ja kokemusten pohtiminen, reflektoiminen, kuten ammattikielellä sanotaan, tuottaa tietoisuutta. Erityisesti käyttöteorian tiedostaminen on keskeinen tekijä, kun puhutaan ihmisen kasvusta ja muutoksesta. Se auttaa ihmistä ymmärtämään omaa käyttäytymistään. Tiedostaminen on keino päästä käsiksi omaan kasvuun ja muutoksen välineisiin. Se on juuri niitä perusehtoja, joiden pohjalta ihmisen kasvu ja muuttuminen on mahdollista. Miten ohjaajan todellinen vaikutus maksimoituu? Ohjaajan tehtävää voidaan luonnehtia edellytysten luomiseksi sille, että ohjattavassa alkaa tapahtua jotakin että kasvu- ja kehitysprosessi käynnistyy. Tämä on tietysti mahdollista saavuttaa monenlaisen ohjauksen avulla. Ohjaajan persoonaan liittyvät laatutekijät muodostuvat lähinnä hänen ammatilliseen sitoutumiseensa kuuluvista 127

7 SINIKKA OJANEN ominaisuuksista. Niillä on todettu olevan yhteys oppimiseen kaikentyyppisessä opetuksessa; onhan ohjaus tavallaan opetusta. Voidaan osoittaa tiettyjä tekijöitä, jotka yhdistävät vaikutuskykyisiä ohjaajia ja onnistunutta ohjausta. Nämä tekijät liittyvät mm. ohjaajan puheeseen, ajatteluun ja tapaan lähestyä probleemia, kykyyn käydä metodisesti korkealaatuista dialogia, reflektointiin sekä suotuisan ja onnistuneen oppimisympäristön luomiseen. Toki ohjaajan työssä on paljon muitakin merkittäviä ominaisuuksia, ilman että niitä asetetaan tärkeysjärjestykseen. Ohjaajan kyky korkealaatuiseen dialogiin Hyvä ohjaus edellyttää ohjaajan kykyä avoimeen dialogiin, tietoiseen tutkimiseen ja kokemansa tulkitsemiseen. Dialogi ohjauksen menetelmänä merkitsee eri asiaa kuin pelkkä keskustelu. Dialoginen ohjaussuhde ei myöskään ole mikä tahansa ihmissuhde. Se on kasvatussuhde, jossa ohjaaja on vastuussa siitä, että tekee kaikkensa ohjattavan kasvun edistämiseksi. Se on asenne, joka ottaa huomioon toisen näkökulman ja suhteen molemminpuolisuuden. Dialogin luonteen kannalta on olennaista, kumpi puoli ihmisessä on vallitseva: avoin, kohtaava vaiko esineellistävä ja tekninen. Sanotaan, että avoin dialogi merkitsee kokemisen rohkeutta teknisessä dialogissa tiedetään. Avoin dialogi on sentyyppistä yhteyttä, jota ei yksilön tahto, ajattelu tai esiymmärrys vääristä (Lehtovaara 1996). Se on avointa, kiinnostunutta kuuntelua, todellisuuden näkemistä mysteerinä tai salaisuutena, kuten Krohn aikanaan totesi. Se merkitsee, ettei pyritä heti tai nopeasti lyömään lukkoon käsitystä tarkastelun kohteena olevasta ilmiöstä, vaan tutkitaan sitä. Teknistä dialogia on sitä vastoin vaikea sijoittaa inhimillistä kasvua edistävään toimintaan, jollaista juuri ohjauksen pitäisi olla. Ohjaaja, joka pystyy avoimeen dialogiin, suhtautuu toiseen ihmiseen omalla tavallaan, omana itsenään. Hän saa niin sanotusti yhteyden toiseen ihmiseen. Juuri tämä palvelee ohjattavan kehittymistä ja minäkäsitystä. Ohjattavan yksilöityminen edellyttää, että ohjaaja asettuu aidosti ohjattavan kanssa dialogiseen suhteeseen. Näin toimivan ohjaajan on mahdollista suhtautua ohjattavaan toisena. Toiseus merkitsee tässä yhteydessä sitä, että toinen ihminen on erillinen: hänellä on oma sisäinen maailmansa elämän tulkitsemisessa. Subjekti subjekti-suhteelle rakentuvaa ammatillista vaikuttamista kutsutaan tutkivaksi vaikuttamiseksi. Sen perustana ovat aina inhimilliset arvot. Jos toista osapuolta sitä vastoin pidetään esineenä, häntä ei ymmärretä. Ohjaajan tehtävä ei rajoitu pelkästään dialogiseen suhteeseen pyrkimiseen ohjattavan kanssa, vaan ohjaajan perimmäinen tehtävä on auttaa ohjattavaa pääsemään dialogiin itsensä ja omien kokemustensa kanssa. Dialogisessa kanssakäymisessä löytyy yleensä uutta. Se mahdollistaa rakentavan toiminnan, jossa ohjattava oppii tuntemaan itsensä paremmin ja alkaa havaita kasvutarpeitaan. Hän saa kosketuksen omiin kokemuksiinsa ja kasvaa ihmiseksi, joka puolestaan kykenee asennoitumaan kasvatustyössään aidosti toisiin ihmisiin. Tällainen lähestymistapa, jossa tavoitteena on toisen ihmisen ymmärtäminen, asettaa koe- 128

8 OVATKO TEORIA JA KÄYTÄNTÖ JO YHDISTYNEET OPETUSHARJOITTELUSSA? tukselle ohjaajan sensitiivisyyden aistia myös ohjattavan ei-tiedostettuja viestejä. Sitä kun ei voi tehdä muuten kuin ymmärtäen. Yleensäkään toisen ihmisen ajattelu ei noudata samaa kaavaa kuin oma ajattelu. Ohjaajan reflektiokyky Toinen ohjaajan kehittävästä vaikutuksesta viestivä ominaisuus on ohjaajan reflektiokyky eli taipumus tietoiseen, syvälliseen ajatteluun. Näin on siitäkin huolimatta, että pohdiskelu ei ole muotia tehokkuutta tavoittelevassa nyky-yhteiskunnassa. Vain tietoinen ajattelu ja ajattelun ja tekemisen suhde voi johtaa uudenlaiseen ymmärrykseen. Tehokkaaseen oppimiseen liittyy aina reflektio. Hyvä ohjaaja etenee kysymällä, etsimällä, odottamalla vastauksia. Tietämättömyyden tunnustaminen on välttämätöntä, muuten ei voi tapahtua tiedostamista ja kehittymistä. Reflektoivan ohjaajan tavoitteena on pyrkimys siihen, että ohjattava alkaisi enemmän luottaa omaan asiantuntemukseensa ja kokemuksiinsa, ei niinkään ulkoisiin auktoriteetteihin. Ohjauksessa pitäisi pyrkiä antamaan tilaa ohjattavalle, jotta hän löytäisi itsestään, omasta persoonastaan, ns. tutkivan puolen. Tähän tarvitaan myös toisten, ohjaajan tai ohjattavien ryhmän, apua ja tukea. Kun ihminen reflektion avulla ymmärtää paremmin, hän pystyy muuttamaan käsityksiään. Täten oppiminen voidaan nähdä muutostapahtumana. Reflektointi on väline, jonka avulla voidaan ottaa etäisyyttä ja lähestyä problemaattista tilannetta uudenlaisesta näkökulmasta. Sen avulla saa kosketusta omaan ja toisen ihmisen ajattelumaailmaan. Ohjaajan reflektoinnin arvo ja merkitys ohjauksessa on siinä, että se avaa ja johtaa hänet uudenlaisiin ajatuksiin, tunteisiin ja tekoihin, joista hän ei aikaisemmin ollut lainkaan tai oli vain osittain tietoinen. Ohjauksessa tulee merkittävällä tavalla esille myös se, että vasta kun ihminen itse hyväksyy reflektion merkityksen, hän on siihen valmis. Jotkut eivät kykene siihen milloinkaan. Siksi hyvänkään ohjaajan reflektointi ei aina muodostu ohjattavalle uuden tiedon tai myöhemmän käyttäytymisen perustaksi, tai se voi tehdä sen vasta vuosien päästä. Sanotaan, että reflektio on vitaalinen elementti missä tahansa oppimisessa. Se sisältää kuitenkin samalla kysymyksen, olenko valmis sellaiseen muutokseen, jota oppiminen minulta edellyttää. Oppiminen herättää nimittäin aina inhimillistä vastarintaa, samalla kun se luo myös mahdollisuuksia pysähtymiselle ja arvioinnille. Tässä korostuu oikeanlaisen ohjaamisen tarve ja tuen merkitys. Kriittinen ymmärtäminen synnyttää molemminpuolisesti vastuuta työn kehittämisessä. Reflektiivisen työhön suhtautumisen tuloksena havaitaan juuri, miten yksilössä tapahtuu teoreettisen ja henkilökohtaisen tietojärjestelmän yhdistymistä, mikä merkitsee myös teorian ja käytännön yhdistymistä. 129

9 SINIKKA OJANEN Ohjaajan luoma oppimisympäristö Oppimisympäristön luominen on suotuisten olosuhteiden rakentamista itsestään tapahtuvalle kasvamiselle. Ohjaajan vastuulla ja velvollisuutena on luoda suotuisat ulkoiset ja sisäiset ehdot työstää virikkeitä niin, että syntyy uusia oppimiskokemuksia. Perinteisesti opetusharjoittelun ohjauksessa on kiinnitetty huomioita rauhallisen ympäristön tarpeellisuuteen, mikä onkin hyvä, sillä ulkoinen oppimisympäristö on myös huolenpitoa ohjattavasta. Siinä annetaan ohjattavalle mahdollisuus keskittymiseen sekä tarjotaan riittävästi aikaa ja sopiva, häiriötön tila. Ohjattavat, jotka sietävät vähemmän epävarmuutta, tarvitsevat sitäkin enemmän turvallista oppimisympäristöä. Jos tutkitaan syvemmin kehitysedellytyksiä ja sitä, millä ehdoilla uutta tietoa synnyttävää oppimista todella tapahtuu niin, että molemmat osapuolet voivat oppia, puhutaan suotuisan sisäisen oppimisympäristön luomisesta. Siinä molemmat osapuolet yhdessä mutta erillisinä subjekteina sitoutuvat työstämään ongelmallisia asioita. Luova sisäinen uudistuminen edellyttää aina, että ohjaajan mielessä on ns. tyhjää tilaa sille, mitä tapahtuu tässä ja nyt. Ohjattavan sisäisen oppimisympäristön kehittyminen riippuu paljolti tilanteen emotionaalisesta ilmapiiristä ja ohjaajan persoonallisesta asennoitumisesta ja tutkivasta toimintatavasta myös hänen ilmeistään, eleistään, eläytyvästä kuuntelusta jne. Hyvä ohjaaja kuitenkin pidättyy kasvattamisesta omien käsitystensä perusteella, koska toinen ihminen ei voi tuntea toisen sisintä olemusta. Emme myöskään kykene tietämään, vaikka olisimme kuinka kokeneita kasvattajia, mikä toiselle on tärkeintä tai parasta. Ohjaaja on siis kasvattaja, jonka tulisi pyrkiä oppimisen lainalaisuuksien ymmärtämiseen, ei niinkään sisällön opettamiseen. Tärkeintä ei ole se, että ohjattava oppii uusia asioita, vaan että hän oppii oppimaan. Argyris ja Schön (1978) muotoilevat asian niin, että tärkeintä ei ole se, mitä oppii, vaan että oppii ottamaan opikseen. Vasta silloin ohjattava kiinnostuu asiasta ja se jää askarruttamaan häntä niin, että hän motivoituu oppimaan. Reflektoiva ohjaaja antaa tietoisesti mallin, miten jäsentää materiaalia tai käyttää omaa persoonaansa, erityisesti tunteitaan, työvälineenä. Koska tunteet motivoivat voimakkaasti ihmisen käyttäytymistä, niiden tiedostaminen, ymmärtäminen ja hallinta ovat erityisen tärkeitä ihmissuhdetyössä. Osapuolet kehittävät vuorovaikutuksessa myös yhteisen kielen, joka sopii heidän tarpeisiinsa. Dialogiseen ja tutkivaan suhteeseen asettautuminen suotuisassa oppimisympäristössä edistää ohjattavan kypsymistä ja luo mahdollisuuden, että hänessä lähtee jotakin liikkeelle. Tavoitteena ei suinkaan ole pyrkiä romuttamaan opetusharjoittelun hyviä käytänteitä, vaan tukea ohjaajia asettamaan ne perusteelliseen arviointiin ja ravistelemaan pois turhia jäänteitä. Etenkin vahvat perinteet ja rutiiniksi muodostuneet, usein tiedostamattomat toimintatavat ovat ristiriidassa muuttuvan tiedon kanssa ja toimivat kehityksen jarruina. Argyrisin ja Schönin (1978) mukaan yhteisökulttuurilla on taipumus jäädä voimaan ja jatkaa olemassaoloaan senkin jälkeen, kun perusteet, joiden vallitessa ne syntyivät, ovat menettäneet merkityksensä. 130

10 OVATKO TEORIA JA KÄYTÄNTÖ JO YHDISTYNEET OPETUSHARJOITTELUSSA? Otsikon kysymykseen Ovatko teoria ja käytäntö jo yhdistyneet opetusharjoittelussa? on vastattu epäsuorasti ja rivien välissä. Ohjaustoiminnan tehostamiseksi tarvitaan tieteellistämistä sekä yhtenäisempää ohjausteoriaa. Myös yhtenäinen merkityssisältö voisi antaa ohjaukselle tukevamman perustan. Vaikka kasvatustieteen roolin pitäisi olla keskeinen ohjauksen kehittelyssä, tarvittaisiin kasvatustieteen lisäksi monitieteistä lähestymistapaa, lähinnä filosofista ja psykologista, jotta pystyttäisiin kuvaamaan ohjaustapahtumaa monipuolisesti ja riittävän kokonaisvaltaisesti. Kirjoittaja on Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kasvatustieteen täyden professuurin ensimmäinen viranhaltija, emerita. Lähteet Argyris, C. & Schön, D Organizational learning. Reading MA: Addison- Wesley. Dewey, J Democracy and education. New York: Macmillan. Lehtovaara, J Kokonaisena ihmisenä avoimessa yhteydessä Toiseen. Teoksessa J. Lehtovaara & R. Jaatinen (toim.) Dialogissa. Osa 2 : Ihmisenä ihmisyhteisössä. Tampereen yliopisto. Oberg, A The ground of professional practice. Teoksessa J. Lowck & C. M. Clark (toim.) Teacher thinking and professional practice. Leuven: University Press. Ojanen, S Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Saarijärvi: Palmenia-kustannus. Kuvio: Kari Ikävalko, Kouvola. 131

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana

Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana 10.6.2015 www.aretai.org Dialogin lähtökohtia 1. Kokemusten erot Jokainen ihminen katsoo tilannetta omasta näkökulmastaan, jonka määrittävät

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

TUTKIMUKSIA OPETUSHARJOITTELUN OHJAUKSESTA

TUTKIMUKSIA OPETUSHARJOITTELUN OHJAUKSESTA Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja N:o 1 TUTKIMUKSIA OPETUSHARJOITTELUN OHJAUKSESTA Toim. Raimo Silkelä Joensuu 2003 2 Julkaisusarja: Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja N:o 1 Vastaava toimittaja

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015 KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ESITTELY Kuka olen ja mistä tulen? SISÄLTÖ Ongelmaperustainen oppiminen, Problem Based

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015-2020

Tutkintovaatimukset 2015-2020 TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Työnohjaus sosiaalityössä. Synnöve Karvinen Niinikoski, Ulla-Maija Rantalaiho, Jari Salonen

Työnohjaus sosiaalityössä. Synnöve Karvinen Niinikoski, Ulla-Maija Rantalaiho, Jari Salonen Työnohjaus sosiaalityössä Synnöve Karvinen Niinikoski, Ulla-Maija Rantalaiho, Jari Salonen Työnohjauksen hyvät käytännöt Kehittävän työnohjauksen ydinprosessit Ohjauksen käytännön järjestelyt Työnohjauksen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Sosiaalinen oppiminen sosiaalisen median maisemissa. Maj-Britt Kentz Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

Sosiaalinen oppiminen sosiaalisen median maisemissa. Maj-Britt Kentz Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. Sosiaalinen oppiminen sosiaalisen median maisemissa Maj-Britt Kentz Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi (Informaalin oppimisen) Kuumat ilmiöt formaalin koulutuksen

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot