Sinikka Ojanen. Taustaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sinikka Ojanen. Taustaa"

Transkriptio

1 SINIKKA OJANEN Sinikka Ojanen Ovatko teoria ja käytäntö jo yhdistyneet opetusharjoittelussa? Taustaa Tutkinnonuudistus suuntasi opettajankoulutuksen kehittämistä ja 1980-luvulla, kun opettajaseminaareista siirryttiin korkeakouluihin ja 1990-lukuja luonnehti kolme merkittävää asiaa. Ensinnäkin on mainittava eräiden yliopistojen filiaalien lopettamisaikeet, jotka onnistuttiin torjumaan suurin ja aikaa vievin ponnistuksin. Onneksi, sillä vuosituhannen vaihteessa osoittautui, että karsimispäätös olisi todella ollut kohtalokas, kärsitäänhän jo nyt ankarasta opettajapulasta. Toiseksi koko 1980-luku oli sitä murrosaikaa, jolloin uusi oppimiskäsitys ja -ajattelu alkoivat hitaasti vallata alaa. Kokonaisvaltaista oppimista korostava pedagogiikka voimistui, ja siirryttiin konstruktivistiseen oppimisen tarkasteluun. Oppimisen rakentumisen ymmärtäminen auttaa yleisemmin myös oman toiminnan ymmärtämistä ja kehittämistä. Tieto ei olekaan jotain ihmisen itsensä ulkopuolella olevaa. Oppija käsitetään sisältäpäin ohjautuvaksi, omista ratkaisuistaan tietoiseksi ja vastuulliseksi. Tosin yhä vain on kasvatustieteen probleemina se, ettei osata integroida persoonallisuuden kehittymistä ja oppimista. Kolmas merkittävä muutos liittyi sähköisten verkkotoimintojen räjähdysmäiseen lisääntymiseen. Tämän hetken ydintehtävänä onkin saada mielekkäästi yhdistetyksi tietokoneiden opetuskäyttö ja uudistuneet käsitykset oppimisesta sekä ihmisen kasvusta ja kehityksestä, jotta pystyttäisiin säilyttämään jo saavutettu tiedontaso ja ymmärrys ja edelleen kehittämään kumpaakin puolta tasapuolisesti. 122

2 OVATKO TEORIA JA KÄYTÄNTÖ JO YHDISTYNEET OPETUSHARJOITTELUSSA? Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa tartuttiin valppaasti näihin opettajankoulutuksen uusiin tuuliin ja oltiin tavallaan sillanrakentajia koti- ja ulkomaisten yliopistojen välillä kehitettäessä ajatusta opettajasta oman työnsä tutkijana. Tämän tutkimusalueen vilkastumisen ansiosta Savonlinnassa pystyttiin liittymään ripeästi kansainvälisiin yhteyksiin. Syrjäinen sijainti ei siis estänyt laitoksen nopeaa kehittymistä. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa vieraili joukko ulkomaisia johtavia kasvatustieteilijöitä. Erityisesti kehittelimme johdonmukaisesti opetusharjoittelua, etenkin ohjaajien koulutusta ja arviointia. Tähän aihekokonaisuuteen liittyy myös tämä kirjoitukseni. Opetusharjoittelulla on kyllä vahvat perinteet ja käytänteet opettajankoulutuksessa, mutta ohjaukseen kaivataan lisää tieteellistämistä, jotta teoria ja käytäntö saataisiin lopultakin yhdistymään. Ohjauksen asema kasvatustieteessä ja opettajankoulutuksessa Opetusharjoittelun ohjaukseen liittyy moninaisia probleemeja, joiden voittaminen näyttää vievän aikaa vähintään sukupolven verran. Kasvatustieteen empiirinen tutkimus on tuottanut ohjaajalle valitettavan vähän valaistusta esimerkiksi siitä, millä ehdoilla ihmisen ammatillinen kasvu ja kehitys tapahtuu. Yksi keskeinen ohjauksen probleemien selittäjä piilee oman tieteenalan sisällä. Vaikka opetusharjoittelun ohjaussuhteella on vahvasti koulutuksellista vaikutusta, ohjausprosessia ei ole arvostettu kasvatustieteen piirissä; vastuuta ohjauksen teoreettisesta kehittämisestä ei ole otettu, vaikka kasvatuksen rooli onkin ohjauksessa keskeinen. Ohjauksen teoreettinen kehittäminen on jäänyt vähäiselle huomiolle ja yksittäisten tutkijoiden vastuulle. Osittain kyse lienee myös ohjauksen aliarvostuksesta. Sen lisäksi että opetusharjoitteluun kohdistuva tutkimus on vähäistä ja vähiäkään ohjauksen taustateorioita ei tunneta, on ohjaajien palkkauskin huonompi kuin muissa koulutustehtävissä. Tyypillisesti on ajateltu, että ohjausteoriaksi riittää, kunhan ohjaaja ja toiminta on empaattista. Empatialla ei ole silloin merkitystä, jos ei ymmärretä, mille ollaan empaattisia. Sellaisenaan se ei avaa uusia, syvempiä näkemyksiä. Niin ikään ohjausprosessin tausta-ajatteluksi nimetään helposti humanistiset arvot, vaikka ne todellisuudessa voivat merkitä erilaisia ja toisistaan suurestikin poikkeavia kasvatuskäytänteitä. Yksi selitys sille, ettei ohjaus- ja -kehitysprosessia ymmärretä eikä vallitsevaa käytäntöä saada selkiytymään, on varmaan siinä, että kasvatustieteen piirissä on toistaiseksi lähes kokonaan sivuutettu psykoanalyyttisen teorian keskeinen tiedostamattoman käsite. Kuitenkin se, mitä tapahtuu mielen sisällä, on avainasemassa pyrittäessä vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen. Vasta konstruktivistisen oppimiskäsityksen myötä on alettu yleisemmin oivaltaa tämän näkökulman tärkeys. Tieteidenvälisestä tutkimuksesta hyötyisivät siis varmasti molemmat teoriat, konstruktivistinen ja psykoanalyyttinen, etenkin kun perusristiriitaa teorioiden yhteensovittamiselle ei ole. Molemmat teoriat toteuttavat hermeneuttista tutkimusta, ja kummankin lähtökohtana on subjektiivisen kokemuksen ymmärtäminen. Opetusharjoittelun ohjaus on luonteeltaan kasvatuksellinen prosessi, jonka pää- 123

3 SINIKKA OJANEN määränä on ohjattavan ammatillinen kasvu. Se edellyttää ohjaajalta kasvatusfilosofista arvoperustaa ja sellaista kasvatustieteellistä teoriaa, joka antaa viitekehyksen ohjaajan ajattelulle ja toiminnalle. Ohjaajalta edellytetään syvällistä pohdintaa ja omien toimintaperiaatteiden perustelua, samoin kuin tietoisuutta keinoista, joiden avulla ohjattavan ammatillinen kasvu saadaan käynnistymään. Opetusharjoittelun ohjaus ei ole vain ohjaustekniikkaa tai -praktiikkaa, vaan se on ohjaajan tietoista asettautumista ohjattavan ammatillisen kasvun palvelukseen. Itse asiassa molemmat osapuolet ovat kasvun palveluksessa. He ovat vain eri rooleissa. Ohjaaja joutuu pidättymään henkilökohtaisista tarpeistaan ja kiinnittämään huomiota ohjattavan tarpeisiin. Kasvattavien oppimiskokemusten lisäksi ohjauksessa tarvitaan aina myös teorian kehittelyä käytäntöön soveltuvien ratkaisumallien löytämiseksi. Opetusharjoittelun ulkoisia puitteita sääteleviä menetelmiä ja arvostelukriteereitä on perinteen pohjalta uudistettu vuosikymmeniä ja niistä on käyty paljon julkista keskustelua kasvatustieteen piirissä. Ne eivät kuitenkaan ole riittäviä ohjenuoria eikä niistä ole seurannut ohjauksen sisäisiä parannuksia. Määräykset ja tavoitteet ovat saattaneet jäädä ulkokohtaiseen käyttöön tai kadottaneet merkityksensä, kun niitä on ollut vaikea sisäistää. Pahimmillaan käytänteet noudattavat sääntöjä, ilman että ymmärretään, mitä tarkoitusta ne palvelevat tai ovat aikanaan palvelleet. Väistämätön seuraus tästä on, että käytäntö pysyy teoriasta irrallaan. Kun ohjaus on osana opettajankoulutusta, siihen sisältyy väistämättä myös erityisproblematiikkaa. Se merkitsee esimerkiksi sitä, että samassa laitoksessa toimiva ohjaaja ei voi olla ulkopuolinen ja neutraali. Ellei tällaista seikkaa huomioida ohjausmetodissa, se voi estää ohjattavaa olemasta vapaa tutkimaan työtapaansa. Seuraavassa pyrin tutkimaan ja osoittamaan niitä ehtoja, joiden pohjalta ihmisen kasvu ja käyttäytymisen muuttuminen on mahdollista. Valmiina tarjottu tieto vaikuttaa vastoin käsityksiämme yllättävän vähän ihmisen käyttäytymiseen, mistä syystä ohjauksen urautuneet mallit samoin kuin myös ohjaajan käyttäytyminen ovat vaikeasti ja hitaasti muutettavia. Toiseksi tarkastelen, miten ohjaajan tosiasiallinen vaikutus mahdollistuu ja maksimoituu ohjausprosessissa. Mikä tekee ohjaajasta kasvattajan ja milllaisia asenteita hän käyttäytymisellään välittää? Pidän näitä seikkoja opiskelijan optimaalisen kasvun kivijalkoina koulutuksessa. Kasvun ja käyttäytymisen muutoksen ehtoja Tie on vasta sitten tie, jos sen löytää itse ja jos sitä kulkee itse (Jung). Olettamus, että uusi tieto, informaatio, sellaisenaan muuttaisi käyttäytymistämme, on laajasti vallinnut väärinkäsitys. Se ei ainakaan suoraviivaisesti pidä paikkaansa. Oleellista tiedon vaikuttavuuden kannalta on, millaisen merkityksen tieto saa esimerkiksi ohjattavan mielessä eli millaisesta näkökulmasta ohjattava tarkastelee asioita ja ennen kaikkea millaisia kokemuksia hänellä on. Jos uusi tieto ei ole mielenkiintoista tai jos ohjattava ei sitä ymmärrä, sillä ei ole mitään käyttöä tai se on hä- 124

4 OVATKO TEORIA JA KÄYTÄNTÖ JO YHDISTYNEET OPETUSHARJOITTELUSSA? nelle merkityksetöntä. Sanotaan, ettei tiedon lähettäjä voi tietää minkälaiseen sisäiseen viitekehykseen tieto sijoittuu vastaanottajan mielessä, mikä merkitsee, että informaation perillemeno jää aina vastaanottajan varaan. Harvoja asioita opitaan suoran opetuksen keinoin. On siis harhaa, että tieto ylipäätään olisi siirrettävissä suoraan ihmiseltä toiselle. Uusi tieto ei sellaisenaan vaikuta, ennen kuin sitä on prosessoitu mielessä, vertaillen vanhaa käsitystä ja uutta tietoa eli sovittaen sitä yhteen oman käyttöteorian kanssa, niin että tiedosta tulee omaa. Yleensä ihminen kuitenkin valikoivasti suosii näkemyksiään eli olemassa olevaa käyttöteoriaansa tukevaa informaatiota ja välttää toisenlaista. Tässä on juuri keskeinen syy, miksi pelkkä informaatio ei muuta ihmisen käyttäytymistä. Vasta sitten, kun pysähdymme tarkistamaan olettamuksiemme ja realiteettien välistä yhteyttä, kykenemme ehkä muuttamaan näkemyksiämme. Ja kun ihmisen asennoituminen muuttuu, voi käyttäytyminen ja toiminta muuttua. Kyky eritellä ja jäsentää sisäistä maailmaansa, oman mielensä sisältöä, ajatuksiaan ja tunteitaan, mielikuviaan, yllykkeitään yms. on välttämätöntä ihmissuhdeammatissa työskenteleville. Vain oman, subjektiivisen kokemisen ja tutkimisen kautta on mahdollista ymmärtää, minkälaisista lähtökohdista toisen kokemus on syntynyt, ja saada tulokseksi tavallaan objektiivista tietoa. Ihmisen oman kehittymisen ensimmäinen ehto on, että hän työstää saamiaan virikkeitä mielessään ja muokkaa niitä uusiksi oppimiskokemuksiksi. Oman työnsä tutkijana opettajan tai ohjaajan olisi oltava vastuullinen ja tarkka tulkintojensa perusteista, ettei hän reagoisi henkilökohtaisten mielipiteiden tai itsestäänselvyyksien mukaisesti. Arkiajattelu ei riitä antamaan pätevää tietoa etenkään, kun ollaan tekemisissä ihmisen persoonaan ja käyttäytymiseen vaikuttamisen kanssa. Ilman ohjaajan pysähtymistä ja oman toiminnan perusteiden tiedostamista ei ohjaustilanteessa päästä eteenpäin. Tietoisuuden kehittyminen on yksi henkisen kehittymisen ehto ja avainasia. Jos tiedostamisen vaivaa ei viitsi nähdä, valtaosa kasvun ja kehityksen mahdollisuuksista jää käyttämättä. Vaivannäkö lisää työn mielekkyyttä ja vähentää stressiä. Kun ihminen löytää ymmärrystä työssään, myös uusia vaihtoehtoja löytyy työn kehittämiseen. Vaikka ihminen kasvaessaan tulee yhä tietoisemmaksi suhteestaan ympäristöön ja ihmisiin, hän ei välttämättä ole tietoinen siitä prosessista, miten tiedostaminen hänessä tapahtuu. Tämä ei ole vain ohjaajien ongelma. On hämmästyttävää, miten muutkin pitkälle koulutetut ihmiset tiedostavat itseään pinnallisesti ja ovat vain vähän tietoisia oman käyttäytymisensä vaikuttimista. Obergin (1989) väite on lamaannuttava. Hänen mukaansa valitettavasti vain pienellä osalla kasvattajistakaan on selkeää tietoa siitä, millaisille perusteluille heidän toimintatapansa rakentuu ja minkälaista kasvatusnäkemystä he itse todella edustavat. Kuitenkin, kun on kyse ammattilaisesta työssään, toiminnan perusteena oleva kasvatusfilosofia on tärkeä tiedostaa, ettei työskennellä vain tilanteen ehdoilla. Tällöin työtäkin voidaan tarkastella ja arvioida kriittisesti. Ohjaajien puolustukseksi voidaan todeta, että erityisesti ohjaajan työn luonteeseen kuuluvat sellaiset ulkoiset tekijät, kuten aikapaine ja monimutkaiset ongelmat, jotka puristavat siinä määrin, että ohjaajat ovat vaarassa työskennellä rutiinin ja aikaisempien käytäntöjen pohjalta tai täysin intuitiivisesti. Vaikka ohjaajalla olisikin toiminnalleen perusteluja, ne ovat saattaneet jäädä taka-alalle. Voidaan myös ajatel- 125

5 SINIKKA OJANEN la, että yksittäisellä ohjaajalla saattaa olla selkeä näkemys ja perustelut sille, mitä on tekemässä silloin kun ohjaa, mutta hän ei välttämättä tuo näitä näkemyksiä laajemmin julki. Kuitenkin kasvatusarvojen ja teorian pohtiminen ammatti-ihmisten kanssa yhdessä kehittäisi ohjaajaa jäsentämään omaa kasvatuksellista ajatteluaan. Muussa tapauksessa ohjaaja saattaa pitää omaa näkemystään ainoana oikeana totuutena, josta ei ole edes tarpeellista keskustella. Kyseessä ei silloin ole yhdessä tutkittava ja jaettava tieto. Näin ollen ohjauskäytännöstä pakostakin tulee kirjava. Tosiasia nimittäin on, että ohjausta toteutetaan lukemattomilla tavoilla. Yksi keskeinen syy tähän on, sen lisäksi ettei kasvatustieteen piirissä ole tutkittu mahdollisia teorioita, myös se, että ohjaajat itse eivät ole tutkineet teorioiden yhteensopivuutta oman ihmiskäsityksensä kanssa. Toimiakseen ammatillisesti ohjaajan on mielestäni ensin selvitettävä itselleen, millaisille eettisille arvoille tai mihin teoriaan hänen oma toimintansa perustuu. Samoin on tärkeää tiedostaa, mitä siitä seuraa, jos jatkaa työtään entisten tottumusten pohjalta. Jos kasvattaja ei ole pysähtynyt pohtimaan kasvatusarvoja, hänen toimintaansa ohjaavat muut tekijät, lähinnä henkilökohtaiset intressit. Jo Dewey (1951) korosti aikanaan, että jokainen käytäntö on dogmaattinen, ellei se perustu sen alla olevien prinsiippien tutkimiseen. Jos toiminnan perusteluja (kuvio 1) ei tuoda esille, ei myöskään käytäntöä ole helppo mieltää ja ymmärtää. Ohjauksen päämäärä: ohjattavan ammatillinen kasvu KYKY KORKEALAA- TUISEEN DIALOGIIN - ns. tutkiva vaikuttaminen Reflektio, pohtimiskyky Sisäisen oppimisympäristön luominen... j n e OHJAAJAN TOIMINTA OMAN KÄYTTÖ- TEORIAN TIEDOSTAMINEN OHJAAJAN TOIMINNAN PERUSTEIDEN TIEDOSTAMINEN - kasvatusfilosofian arvopohja - henkilökohtainen ihmiskäsitys - ohjausteoria (t) Kuvio 1 Ohjaajan kasvatustietoisuus ja vaikuttavuus Kuvio 1. Ohjaajan kasvatustietoisuus ja vaikuttavuus 126

6 OVATKO TEORIA JA KÄYTÄNTÖ JO YHDISTYNEET OPETUSHARJOITTELUSSA? Toiminnan ehtojen ymmärtäminen ja toiminnassa tapahtuva muutos ovat aina läheisessä yhteydessä toisiinsa. Ohjaajan omat arvot ja ihmiskäsitys luovat juuri pohjan hänen kasvatusfilosofialleen ja vaikuttavat hänen toimintaansa, ainakin tiedostamattomasti. Henkilökohtainen ihmiskäsitys toimii erityisesti kasvattajan toiminnan filosofisena perustana. Jos arvot eivät ole rakentuneet ihmiskäsitykseksi, ne jäävät pinnallisiksi. Ihmiskäsitys vaikuttaa myös ihmisen toiminta- tai käyttöteoriaan mistä puhutaan seuraavassa. Ohjaajan on lähdettävä etsimään myös itsestään tietoa ja totuutta. Näin ohjaaja voi lisätä kasvatustietoisuuttaan ja vastuutaan (aikuis)kasvattajana. Kasvu ja muutos lähtevät aina ihmisestä itsestä. Kukaan ei voi kasvaa toisen puolesta. Jotta ylipäätään käyttäytymisessä tapahtuisi muutosta, täytyisi ihmisen kehittää ymmärrystään omaa käyttöteoriaansa kohtaan. Ilman tätä tietoisuutta ei muutosta synny. Tutkimiseen liittyy luonnollisena osana itselle kohdistettu kysymys, vastaako minun toimintani näkemystäni myös käytännön työstä vai kuvittelenko vain olevani tietynlainen. Tällöin ollaan tyypillisesti tekemisissä oman käyttöteorian tutkimisen kanssa (kuvio 1 edellisellä sivulla). Jokaisella ihmisellä on oma kasvatuksen käyttöteoriansa tai useita käyttöteorioita, jotka liittyvät erilaisiin toimintoihin. Käyttöteoria on suuressa määrin oman kokemuksellisen oppimisemme tulos. Kokemuksemme ovat siis sen pääasiallista raaka-ainetta. Se on myös kooste lukemastamme, näkemästämme, kuulemastamme. Voisi sanoa, että se on ikioma teoriamme tai henkilökohtaisen ajattelumme viitekehys, jonka mukaan toimimme. Koulutuksessa siihen tarjotaan lisää esimerkiksi uusia käsitteitä, jotta opiskelija pystyy antamaan nimiä asioille. Erityisesti ohjauksessa annetaan sellaista tietosisältöä, jota yleisesti pidetään tavoittelemisen arvoisena opettajaksi kasvussa. Pulmana vain on käyttöteoriamme tiedostamaton puoli, mikä juuri asettaa tutkimisen ja tiedostamisen haasteen kummallekin osapuolelle, ohjaajalle ja ohjattavalle. Ohjaajan yksi keskeinen tehtävä on saattaa käyttöteoria muutosalttiiksi. Ohjattavan tiedostamisen tukeminen vaatii paljon työstämistä myös ohjaajalta suhteessa itseensä. Tiedostaminen on yksi luotettava tie sisimpäämme. Tärkeintä on, että annamme itsemme tulla kosketetuksi, että rekisteröisimme ja tutkisimme sitä, mikä meitä koskettaa. Jokainen hetki synnyttää meissä uuden kokemuksen, ja kokemusten pohtiminen, reflektoiminen, kuten ammattikielellä sanotaan, tuottaa tietoisuutta. Erityisesti käyttöteorian tiedostaminen on keskeinen tekijä, kun puhutaan ihmisen kasvusta ja muutoksesta. Se auttaa ihmistä ymmärtämään omaa käyttäytymistään. Tiedostaminen on keino päästä käsiksi omaan kasvuun ja muutoksen välineisiin. Se on juuri niitä perusehtoja, joiden pohjalta ihmisen kasvu ja muuttuminen on mahdollista. Miten ohjaajan todellinen vaikutus maksimoituu? Ohjaajan tehtävää voidaan luonnehtia edellytysten luomiseksi sille, että ohjattavassa alkaa tapahtua jotakin että kasvu- ja kehitysprosessi käynnistyy. Tämä on tietysti mahdollista saavuttaa monenlaisen ohjauksen avulla. Ohjaajan persoonaan liittyvät laatutekijät muodostuvat lähinnä hänen ammatilliseen sitoutumiseensa kuuluvista 127

7 SINIKKA OJANEN ominaisuuksista. Niillä on todettu olevan yhteys oppimiseen kaikentyyppisessä opetuksessa; onhan ohjaus tavallaan opetusta. Voidaan osoittaa tiettyjä tekijöitä, jotka yhdistävät vaikutuskykyisiä ohjaajia ja onnistunutta ohjausta. Nämä tekijät liittyvät mm. ohjaajan puheeseen, ajatteluun ja tapaan lähestyä probleemia, kykyyn käydä metodisesti korkealaatuista dialogia, reflektointiin sekä suotuisan ja onnistuneen oppimisympäristön luomiseen. Toki ohjaajan työssä on paljon muitakin merkittäviä ominaisuuksia, ilman että niitä asetetaan tärkeysjärjestykseen. Ohjaajan kyky korkealaatuiseen dialogiin Hyvä ohjaus edellyttää ohjaajan kykyä avoimeen dialogiin, tietoiseen tutkimiseen ja kokemansa tulkitsemiseen. Dialogi ohjauksen menetelmänä merkitsee eri asiaa kuin pelkkä keskustelu. Dialoginen ohjaussuhde ei myöskään ole mikä tahansa ihmissuhde. Se on kasvatussuhde, jossa ohjaaja on vastuussa siitä, että tekee kaikkensa ohjattavan kasvun edistämiseksi. Se on asenne, joka ottaa huomioon toisen näkökulman ja suhteen molemminpuolisuuden. Dialogin luonteen kannalta on olennaista, kumpi puoli ihmisessä on vallitseva: avoin, kohtaava vaiko esineellistävä ja tekninen. Sanotaan, että avoin dialogi merkitsee kokemisen rohkeutta teknisessä dialogissa tiedetään. Avoin dialogi on sentyyppistä yhteyttä, jota ei yksilön tahto, ajattelu tai esiymmärrys vääristä (Lehtovaara 1996). Se on avointa, kiinnostunutta kuuntelua, todellisuuden näkemistä mysteerinä tai salaisuutena, kuten Krohn aikanaan totesi. Se merkitsee, ettei pyritä heti tai nopeasti lyömään lukkoon käsitystä tarkastelun kohteena olevasta ilmiöstä, vaan tutkitaan sitä. Teknistä dialogia on sitä vastoin vaikea sijoittaa inhimillistä kasvua edistävään toimintaan, jollaista juuri ohjauksen pitäisi olla. Ohjaaja, joka pystyy avoimeen dialogiin, suhtautuu toiseen ihmiseen omalla tavallaan, omana itsenään. Hän saa niin sanotusti yhteyden toiseen ihmiseen. Juuri tämä palvelee ohjattavan kehittymistä ja minäkäsitystä. Ohjattavan yksilöityminen edellyttää, että ohjaaja asettuu aidosti ohjattavan kanssa dialogiseen suhteeseen. Näin toimivan ohjaajan on mahdollista suhtautua ohjattavaan toisena. Toiseus merkitsee tässä yhteydessä sitä, että toinen ihminen on erillinen: hänellä on oma sisäinen maailmansa elämän tulkitsemisessa. Subjekti subjekti-suhteelle rakentuvaa ammatillista vaikuttamista kutsutaan tutkivaksi vaikuttamiseksi. Sen perustana ovat aina inhimilliset arvot. Jos toista osapuolta sitä vastoin pidetään esineenä, häntä ei ymmärretä. Ohjaajan tehtävä ei rajoitu pelkästään dialogiseen suhteeseen pyrkimiseen ohjattavan kanssa, vaan ohjaajan perimmäinen tehtävä on auttaa ohjattavaa pääsemään dialogiin itsensä ja omien kokemustensa kanssa. Dialogisessa kanssakäymisessä löytyy yleensä uutta. Se mahdollistaa rakentavan toiminnan, jossa ohjattava oppii tuntemaan itsensä paremmin ja alkaa havaita kasvutarpeitaan. Hän saa kosketuksen omiin kokemuksiinsa ja kasvaa ihmiseksi, joka puolestaan kykenee asennoitumaan kasvatustyössään aidosti toisiin ihmisiin. Tällainen lähestymistapa, jossa tavoitteena on toisen ihmisen ymmärtäminen, asettaa koe- 128

8 OVATKO TEORIA JA KÄYTÄNTÖ JO YHDISTYNEET OPETUSHARJOITTELUSSA? tukselle ohjaajan sensitiivisyyden aistia myös ohjattavan ei-tiedostettuja viestejä. Sitä kun ei voi tehdä muuten kuin ymmärtäen. Yleensäkään toisen ihmisen ajattelu ei noudata samaa kaavaa kuin oma ajattelu. Ohjaajan reflektiokyky Toinen ohjaajan kehittävästä vaikutuksesta viestivä ominaisuus on ohjaajan reflektiokyky eli taipumus tietoiseen, syvälliseen ajatteluun. Näin on siitäkin huolimatta, että pohdiskelu ei ole muotia tehokkuutta tavoittelevassa nyky-yhteiskunnassa. Vain tietoinen ajattelu ja ajattelun ja tekemisen suhde voi johtaa uudenlaiseen ymmärrykseen. Tehokkaaseen oppimiseen liittyy aina reflektio. Hyvä ohjaaja etenee kysymällä, etsimällä, odottamalla vastauksia. Tietämättömyyden tunnustaminen on välttämätöntä, muuten ei voi tapahtua tiedostamista ja kehittymistä. Reflektoivan ohjaajan tavoitteena on pyrkimys siihen, että ohjattava alkaisi enemmän luottaa omaan asiantuntemukseensa ja kokemuksiinsa, ei niinkään ulkoisiin auktoriteetteihin. Ohjauksessa pitäisi pyrkiä antamaan tilaa ohjattavalle, jotta hän löytäisi itsestään, omasta persoonastaan, ns. tutkivan puolen. Tähän tarvitaan myös toisten, ohjaajan tai ohjattavien ryhmän, apua ja tukea. Kun ihminen reflektion avulla ymmärtää paremmin, hän pystyy muuttamaan käsityksiään. Täten oppiminen voidaan nähdä muutostapahtumana. Reflektointi on väline, jonka avulla voidaan ottaa etäisyyttä ja lähestyä problemaattista tilannetta uudenlaisesta näkökulmasta. Sen avulla saa kosketusta omaan ja toisen ihmisen ajattelumaailmaan. Ohjaajan reflektoinnin arvo ja merkitys ohjauksessa on siinä, että se avaa ja johtaa hänet uudenlaisiin ajatuksiin, tunteisiin ja tekoihin, joista hän ei aikaisemmin ollut lainkaan tai oli vain osittain tietoinen. Ohjauksessa tulee merkittävällä tavalla esille myös se, että vasta kun ihminen itse hyväksyy reflektion merkityksen, hän on siihen valmis. Jotkut eivät kykene siihen milloinkaan. Siksi hyvänkään ohjaajan reflektointi ei aina muodostu ohjattavalle uuden tiedon tai myöhemmän käyttäytymisen perustaksi, tai se voi tehdä sen vasta vuosien päästä. Sanotaan, että reflektio on vitaalinen elementti missä tahansa oppimisessa. Se sisältää kuitenkin samalla kysymyksen, olenko valmis sellaiseen muutokseen, jota oppiminen minulta edellyttää. Oppiminen herättää nimittäin aina inhimillistä vastarintaa, samalla kun se luo myös mahdollisuuksia pysähtymiselle ja arvioinnille. Tässä korostuu oikeanlaisen ohjaamisen tarve ja tuen merkitys. Kriittinen ymmärtäminen synnyttää molemminpuolisesti vastuuta työn kehittämisessä. Reflektiivisen työhön suhtautumisen tuloksena havaitaan juuri, miten yksilössä tapahtuu teoreettisen ja henkilökohtaisen tietojärjestelmän yhdistymistä, mikä merkitsee myös teorian ja käytännön yhdistymistä. 129

9 SINIKKA OJANEN Ohjaajan luoma oppimisympäristö Oppimisympäristön luominen on suotuisten olosuhteiden rakentamista itsestään tapahtuvalle kasvamiselle. Ohjaajan vastuulla ja velvollisuutena on luoda suotuisat ulkoiset ja sisäiset ehdot työstää virikkeitä niin, että syntyy uusia oppimiskokemuksia. Perinteisesti opetusharjoittelun ohjauksessa on kiinnitetty huomioita rauhallisen ympäristön tarpeellisuuteen, mikä onkin hyvä, sillä ulkoinen oppimisympäristö on myös huolenpitoa ohjattavasta. Siinä annetaan ohjattavalle mahdollisuus keskittymiseen sekä tarjotaan riittävästi aikaa ja sopiva, häiriötön tila. Ohjattavat, jotka sietävät vähemmän epävarmuutta, tarvitsevat sitäkin enemmän turvallista oppimisympäristöä. Jos tutkitaan syvemmin kehitysedellytyksiä ja sitä, millä ehdoilla uutta tietoa synnyttävää oppimista todella tapahtuu niin, että molemmat osapuolet voivat oppia, puhutaan suotuisan sisäisen oppimisympäristön luomisesta. Siinä molemmat osapuolet yhdessä mutta erillisinä subjekteina sitoutuvat työstämään ongelmallisia asioita. Luova sisäinen uudistuminen edellyttää aina, että ohjaajan mielessä on ns. tyhjää tilaa sille, mitä tapahtuu tässä ja nyt. Ohjattavan sisäisen oppimisympäristön kehittyminen riippuu paljolti tilanteen emotionaalisesta ilmapiiristä ja ohjaajan persoonallisesta asennoitumisesta ja tutkivasta toimintatavasta myös hänen ilmeistään, eleistään, eläytyvästä kuuntelusta jne. Hyvä ohjaaja kuitenkin pidättyy kasvattamisesta omien käsitystensä perusteella, koska toinen ihminen ei voi tuntea toisen sisintä olemusta. Emme myöskään kykene tietämään, vaikka olisimme kuinka kokeneita kasvattajia, mikä toiselle on tärkeintä tai parasta. Ohjaaja on siis kasvattaja, jonka tulisi pyrkiä oppimisen lainalaisuuksien ymmärtämiseen, ei niinkään sisällön opettamiseen. Tärkeintä ei ole se, että ohjattava oppii uusia asioita, vaan että hän oppii oppimaan. Argyris ja Schön (1978) muotoilevat asian niin, että tärkeintä ei ole se, mitä oppii, vaan että oppii ottamaan opikseen. Vasta silloin ohjattava kiinnostuu asiasta ja se jää askarruttamaan häntä niin, että hän motivoituu oppimaan. Reflektoiva ohjaaja antaa tietoisesti mallin, miten jäsentää materiaalia tai käyttää omaa persoonaansa, erityisesti tunteitaan, työvälineenä. Koska tunteet motivoivat voimakkaasti ihmisen käyttäytymistä, niiden tiedostaminen, ymmärtäminen ja hallinta ovat erityisen tärkeitä ihmissuhdetyössä. Osapuolet kehittävät vuorovaikutuksessa myös yhteisen kielen, joka sopii heidän tarpeisiinsa. Dialogiseen ja tutkivaan suhteeseen asettautuminen suotuisassa oppimisympäristössä edistää ohjattavan kypsymistä ja luo mahdollisuuden, että hänessä lähtee jotakin liikkeelle. Tavoitteena ei suinkaan ole pyrkiä romuttamaan opetusharjoittelun hyviä käytänteitä, vaan tukea ohjaajia asettamaan ne perusteelliseen arviointiin ja ravistelemaan pois turhia jäänteitä. Etenkin vahvat perinteet ja rutiiniksi muodostuneet, usein tiedostamattomat toimintatavat ovat ristiriidassa muuttuvan tiedon kanssa ja toimivat kehityksen jarruina. Argyrisin ja Schönin (1978) mukaan yhteisökulttuurilla on taipumus jäädä voimaan ja jatkaa olemassaoloaan senkin jälkeen, kun perusteet, joiden vallitessa ne syntyivät, ovat menettäneet merkityksensä. 130

10 OVATKO TEORIA JA KÄYTÄNTÖ JO YHDISTYNEET OPETUSHARJOITTELUSSA? Otsikon kysymykseen Ovatko teoria ja käytäntö jo yhdistyneet opetusharjoittelussa? on vastattu epäsuorasti ja rivien välissä. Ohjaustoiminnan tehostamiseksi tarvitaan tieteellistämistä sekä yhtenäisempää ohjausteoriaa. Myös yhtenäinen merkityssisältö voisi antaa ohjaukselle tukevamman perustan. Vaikka kasvatustieteen roolin pitäisi olla keskeinen ohjauksen kehittelyssä, tarvittaisiin kasvatustieteen lisäksi monitieteistä lähestymistapaa, lähinnä filosofista ja psykologista, jotta pystyttäisiin kuvaamaan ohjaustapahtumaa monipuolisesti ja riittävän kokonaisvaltaisesti. Kirjoittaja on Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kasvatustieteen täyden professuurin ensimmäinen viranhaltija, emerita. Lähteet Argyris, C. & Schön, D Organizational learning. Reading MA: Addison- Wesley. Dewey, J Democracy and education. New York: Macmillan. Lehtovaara, J Kokonaisena ihmisenä avoimessa yhteydessä Toiseen. Teoksessa J. Lehtovaara & R. Jaatinen (toim.) Dialogissa. Osa 2 : Ihmisenä ihmisyhteisössä. Tampereen yliopisto. Oberg, A The ground of professional practice. Teoksessa J. Lowck & C. M. Clark (toim.) Teacher thinking and professional practice. Leuven: University Press. Ojanen, S Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Saarijärvi: Palmenia-kustannus. Kuvio: Kari Ikävalko, Kouvola. 131

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana

Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana 10.6.2015 www.aretai.org Dialogin lähtökohtia 1. Kokemusten erot Jokainen ihminen katsoo tilannetta omasta näkökulmastaan, jonka määrittävät

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Yhtenäinen perusopetus. Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi

Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Yhtenäinen perusopetus. Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Heikki Happonen Perusasteen rehtori Kasvatustieteen tohtori Joensuun normaalikoulu Yhtenäinen perusopetus Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi Hallinnollinen

Lisätiedot

Futurex-hankkeen viitekehys erikoistumiskoulutuksille

Futurex-hankkeen viitekehys erikoistumiskoulutuksille Futurex-hankkeen viitekehys erikoistumiskoulutuksille Erikoistumiskoulutuksien lähtökohtia etsimässä 24.10.2013 Timo Halttunen Jaana Kullaslahti Heli Trapp Futurex-projektin tavoitteena on Löytää keskeisiä

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

OPPIMISEN OHJAAMINEN OPINTOJAKSO OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA

OPPIMISEN OHJAAMINEN OPINTOJAKSO OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA 1 (5) 12.8.2013 Ohjaavalle opettajalle ja kollegaohjaajalle OPPIMISEN OHJAAMINEN OPINTOJAKSO OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA Opetuskokonaisuuden suunnittelu ja toteutus (9 op) on keskeinen osa opettajan pedagogisia

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi

Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi dos. Pirjo Nikander Ihmistieteiden metodikeskus IHME Kolme tulokulmaa aiheeseen: 1. Näköalapaikka IHMEen menetelmäkursseilla 2. Oma kokemus ohjaajana 3. Osallistuminen

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa?

Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa? Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa? KT, nuorisotyöntekijä Katariina Soanjärvi Helsinki Katariina Soanjärvi 1 Tuskin muuttuu tässä(kään) rytinässä Nuoret ikävaiheena edelleen

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015-2020

Tutkintovaatimukset 2015-2020 TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen

Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus

Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus Kasvatustieteiden päivät 19.-21.11.2014 Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus sosiologi/vtt, yliopistonlehtori Hanna Vilkka Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöön Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot