Kooste työpajan kiteytyksistä: Näkökulmia ja ehdotuksia kustannustehokkaiden vähäpäästöisten ratkaisujen kehittämiseen

Transkriptio

1 Kooste työpajan kiteytyksistä: Näkökulmia ja ehdotuksia kustannustehokkaiden vähäpäästöisten ratkaisujen kehittämiseen TKK Dipolissa järjestetyn tulevaisuusfoorumin työpajan pöytäkunnat tuottivat yhteensä noin 1200 oivallusta, kiteytystä ja toimenpide-ehdotusta vähäpäästöisten ratkaisujen kehittämiseen. Tähän sarjaan on koottu työpajan pöytäkuntien kiteytyksiä ryhmiteltynä työpajan teema-osioiden mukaisesti. Teema 1: Mitä uutta (ohjaus, asenteet, tuotteet, palvelut, liiketoimintaprosessit ) tarvitaan, jotta käyttäjät saadaan aktiivisesti edistämään energiatehokkuutta? Teema 2: Miten uusilla innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan edistää kestävän rakentamisen ja yhdyskuntien suunnittelua ja toteuttamista? November 30, Teema 3: Miten innovaatiotoiminta voi tukea elinkeinoelämän sopeutumista voittajana vähäpäästöiseen talouteen? Aalto-yliopisto

2 Teema 1: Mitä uutta (ohjaus, asenteet, tuotteet, palvelut, liiketoimintaprosessit ) tarvitaan, jotta käyttäjät saadaan aktiivisesti edistämään energiatehokkuutta? Työpaja nosti esiin seuraavat näkökulmat Asenneilmastonmuutos - uuden energiatehokkaan yhteiskunnan vaatima elämäntavan muutos Motivoiva energiatehokkuusviestintä Energiatehokkuus- ja hiilijalanjälkisovellukset kuluttajille Kansalaisten kannustaminen energiatehokkuusinnovointiin Energiatehokkaan tekniikan kehittäminen ja arvon luominen 2

3 Teema 1: Mitä uutta (ohjaus, asenteet, tuotteet, palvelut, liiketoimintaprosessit ) tarvitaan, jotta käyttäjät saadaan aktiivisesti edistämään energiatehokkuutta? Työpajan kiteytyksiä: Asenneilmastonmuutos - uuden energiatehokkaan yhteiskunnan vaatima elämäntavan muutos Asenneilmastonmuutoksessa tiedottamisen fokus: mitä tämä on minulle. Lehdistön ja järjestöjen sitouttaminen asenneilmaston muutostalkoisiin. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä, työpajoja, Niksi-Pirkka, hiilisäästöt vs. viikkorahat yms., joilla motivoidaan hiilijalanjäljen mittaamiseen. Ihmisten käyttäytymisen muutokseen vaikutetaan tehokkaimmin tiedon lisäämisellä, esim. hiilijalanjälkitietojen lisääminen tuotteisiin, lisäämällä koulutukseen pakollinen oppiaine sekä energiatehokkuushinnoittelun ja lainsäädännön kautta. Sitoutumisessa ja asennekasvatuksessa tarvitaan päteviä laskelmia toimenpiteiden vaikutuksista, sekä niistä informointia ja tiedottamista. Holistinen lähestymistapa on tärkeää, laskelmilla osoitetaan, että energiatehokas talouskasvu tuottaa hyvinvointia. Turhasta luopuminen jo ostovaiheessa. Sesonkiruoka-harrastusten arvostus. Myönteisiä malleja esimerkiksi Tosi-TV:n avulla. Kuluttaja + arvot -> toiminta = eurot - ratkaisee sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Tarvitaan fiksuja toimintamalleja. 3

4 Teema 1: Mitä uutta (ohjaus, asenteet, tuotteet, palvelut, liiketoimintaprosessit ) tarvitaan, jotta käyttäjät saadaan aktiivisesti edistämään energiatehokkuutta? Työpajan kiteytyksiä: Motivoiva energiatehokkuusviestintä Kuluttajalle kohdistettavan energiatehokkuusviestinnän laatu tulee varmistaa, lähteiden on oltava luotettavia, tiedon konkreettista ja ymmärrettävää ja viestinnän tulee toistua helposti saavutettavia kanavia pitkin. Viestintä tulee räätälöidä erilaisille kohderyhmille. Lisäksi on rakennettava viestintäinstrumenttia tukevat taloudelliset porkkanat raippojen sijasta. Totuudenmukaista, oikea aikaista tietoa energiatehokkaista ratkaisuista, esimerkiksi kuluttajamerkit sähkölaitteille sekä rakentamiseen ja korjausrakentamiseen. Lainsäädännön kautta energianeuvonta lakisääteiseksi kunnille. Käyttäjän motivointi energiatehokkuuteen ja palkitseminen toiminnasta tekemällä oman toiminnan vaikutukset näkyviksi yksinkertaisin ja yhteisin mittarein, pohjaten olemassa olevan teknologian hyödyntämiseen ja integrointiin. Henkilökohtaisen energiatehokkuuden mittaamisen ja vertailun mahdollistava järjestelmä ja/tai palvelu operaattorien toimesta. 4

5 Teema 1: Mitä uutta (ohjaus, asenteet, tuotteet, palvelut, liiketoimintaprosessit ) tarvitaan, jotta käyttäjät saadaan aktiivisesti edistämään energiatehokkuutta? Työpajan kiteytyksiä: Energiatehokkuus- ja hiilijalanjälkisovellukset kuluttajille Mobiilipohjainen (esim. kuva kännykällä viivakoodista ja MMS-viesti) kuluttajasovellus, jolla lisää tietoa tuotteista ja niiden tuotannosta (mm. hiili-intensiteettiarvio) verkosta. Tämä on yhdistettävissä kulutusta mittaaviin sovelluksiin. Sosiaalisen paineen luominen hyvälle energiatehokkuuskäyttäytymiselle: simulointimallit, CO2- pelit, sosiaalinen media, häpeäpaalumallit, konkreettiset CO2-jalanjälkitiedot hintalappuihin. Yhteisöllinen hiilijalanjäljellä pelaaminen: verkko- tai mobiilisovelluksia elämän hiili-intensiteetin pienentämiseen, leikkimielistä kisailua ystäväverkoston kanssa. Green Book (vrt. Facebook) - sosiaalinen media valveutuneille. Vinkit, saavutukset, aktiviteetit jne. Kännykkään oman hiilijalanjäljen seuranta / hälytys. Henkilökohtainen hiilijalanjälki-ilmoitus vuoden lopussa á la veroilmoitus. Sirut ja viivakoodinlukijat tallentavat CO2-käytön tuotteista. Maksut / verot CO2-jäljen mukaan. 5

6 Teema 1: Mitä uutta (ohjaus, asenteet, tuotteet, palvelut, liiketoimintaprosessit ) tarvitaan, jotta käyttäjät saadaan aktiivisesti edistämään energiatehokkuutta? Työpajan kiteytyksiä: Kansalaisten kannustaminen energiatehokkuusinnovointiin Kampanja / kilpailu: kansalaisjärjestöt, yritykset ja yhteisöt kehittävät uusia ratkaisuja yhteisöllisesti (säästetty kwh -> lahjoitus hyvään tarkoitukseen) Rahasto (100 m ) yksityisten ihmisten energiakokeiluille ja -kehittämiselle: helppo haku, nopea käsittely, nopea tiedon levitys, pienet summat. Kesämökkikilpailu: kansallinen innovaatiokilpailu, iso kunnia monille hyville energiansäästötoimille, kutsu linnaan - pienikin palkinto riittää, vientipalkinto-hengessä. Energiansäästökokeiluja ilmaistarjouksina (per kuukausi -periaatteella) esim. julkisella liikenteellä ilmaiseksi, kimppakyytirengas. 6

7 Teema 1: Mitä uutta (ohjaus, asenteet, tuotteet, palvelut, liiketoimintaprosessit ) tarvitaan, jotta käyttäjät saadaan aktiivisesti edistämään energiatehokkuutta? Työpajan kiteytyksiä: Energiatehokkaan tekniikan kehittäminen ja arvon luominen Energiatehokkuuden brändääminen ja sitä kautta arvon luominen. Energiatehokasta tekniikkaa kehitettäessä on huomioitava, että tekniikan käyttäjät ovat erilaisia etenkin ne, joilla ei ole motivaatiota (tai mahdollisuutta) energian säästämiseen. Käyttäjien motivoimiseksi energiatehokkuuteen pitäisi saada mukaan muitakin kuin teknologiatahoja, esim. käyttäytymistieteilijöitä. Asuinpaikkakohtaiset erot (t CO2 ekv.) päästöissä ovat pieniä, yksilöiden väliset ovat huomattavasti suurempia! Toimenpiteiden merkitys pitää kuvata ja perustella. ICT on kaikista merkittävin ympäristöteknologia. Älykkäät sähköverkot: reaaliaikainen mittaus, huippukulutus -> pakastin pois päältä, kulutuksen ohjaus kännykällä tai tietokoneella, palveluyritykset hoitamaan ketjun kuluttajaverkon haltija - tuottaja (innovaatiomahdollisuudet), sähköautojen akut sähkövarastoina (ohjaus esim. kännykällä). Energiatehokkuus liiketoiminnaksi tiukalla kansallisella säädösohjauksella. Suomessa vain maailman paras saisi kelvata. Näin edelläkävijyys käytännössä syntyy. 7

8 Teema 2: Miten uusilla innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan edistää kestävän rakentamisen ja yhdyskuntien suunnittelua ja toteuttamista? Työpaja nosti esiin seuraavat näkökulmat Yhdyskuntasuunnittelu ja liikennesuunnittelu yhteen ja uusiksi Kansalaiset ja mukaan suunnitteluun - asumisen uudet konseptit Energiatehokkuutta lisäävät säännökset 8

9 Teema 2: Miten uusilla innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan edistää kestävän rakentamisen ja yhdyskuntien suunnittelua ja toteuttamista? Työpajan kiteytyksiä: Yhdyskuntasuunnittelu ja liikennesuunnittelu yhteen ja uusiksi Yhdyskuntasuunnittelu ja liikennesuunnittelu yhteen ja uusiksi! Suunnittelupakka sekoitettava - uudet innovaatiot työn alle. Edelläkävijyys: pilotteja, kokeiluja, simulointeja, virtuaalimalleja ja rahoitusta. Kampin mallilla käyttäjiä houkuttelevia, tehokkaita ratkaisuja jaetuilla resursseilla ja yhteistyöllä - rohkeutta uudenlaiseen yhteistyöhön ja riittävän isojen kokonaisuuksien toteuttamiseksi. Suuremmat kokonaisuudet suunnittelussa. Kunnat yhteen ja käyttäjät mukaan. Uusi asenne liikkumistarvetta yms. kohtaan. Yhdyskuntasuunnittelijoiden perehdyttäminen energia- ja päästöasioihin. Rataverkko kuntoon ja junat houkutteleviksi, järkeä tariffipolitiikkaan. Liityntäliikenne joustavasti vuokrasähköautoilta. Kimppakyytiä. VR kansallistetaan -> saadaan tyhjät paikat hyötykäyttöön. Markkinointivero yksityisautoille -> tulot joukkoliikenteen kehittämiseen. 9

10 Teema 2: Miten uusilla innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan edistää kestävän rakentamisen ja yhdyskuntien suunnittelua ja toteuttamista? Työpajan kiteytyksiä: Kansalaiset ja mukaan suunnitteluun - asumisen uudet konseptit Asuminen palveluna, liikkumispalvelu, kimppakyytiyhteisö, tekniikka helppokäyttöiseksi, huolto. Asumisen uudet konseptit: elinkaariajattelu, energiatehokkuus, sukupolvien välinen yhteistyö. BIM-City (building information modeling) -sovellus kansalaisten käyttöön: virtuaaliympäristö / peli jossa kansalaiset voivat simuloida oman talouden, alueen, jne. käyttämistä (Facebook, LinkedIn, jne.). Kuluttajat mukaan suunnitteluun. Kannusteet tukemaa. Mikä on kuluttajalle helppoa, menestyy. Maslow keskiöön -> muunneltavat ratkaisut. Rakentamisessa solv-ajattelu ottaen huomioon tasapainon tiiviyden, palvelujen saatavuuden ja viihtyisyyden välillä - asukkaita kuunnellen ja mahdollistaen yhteisöllisyyden. Yhteisöllisyys korvaa materialismin elämänsisältönä. 10

11 Teema 2: Miten uusilla innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan edistää kestävän rakentamisen ja yhdyskuntien suunnittelua ja toteuttamista? Työpajan kiteytyksiä: Energiatehokkuutta lisäävät säännökset Juridisten ja rakenteellisten esteiden poistaminen hyviltä ideoilta ja niiden käyttöönottamiselta. Ketterä lain muutos mahdollistamaan älykäs ja palkitseva energiapiikkien hallinta ja ylimääräisen lämmön syöttäminen kaukolämpöverkkoon. Uudet keinot yhdyskuntarakenteen kehittämiseen: energiamerkintä kaavoihin, palvelujen yhdistäminen käyttäjien tarpeiden mukaan, hyvinvoiva yksilö = terveys, lepo, hötkyily pois, yksi hidas päivä viikossa työpaikoille. Liikkumistarpeen vähentäminen (esim. 4-päiväinen työviikko á 10 tuntia, etätyö jne.). Uusien alueiden autonomisuus: energiayhtiöt, tontin luovutusehdot, 500 metrin säteellä raideliikenteestä. Uusia alueita vasta sitten, kun olemassa oleva rakenne on täydennetty. Kokonaisuus hallintaan. Miten saadaan puheen paljous teoiksi? Regulaatio on välttämätön. Laskelmat & standardit kuntoon. Ilmaston takia kaavoitukseen on jo pakko toteuttaa T&Ksovellukset (RYM, SHOK, Aalto ym.). Sopiiko Living lab demokraattiseen päätöksentekoon - osaavatko luottamushenkilöt? Ympäristö Gandhi löydettävä. 11

12 Teema 3: Miten innovaatiotoiminta voi tukea elinkeinoelämän sopeutumista voittajana vähäpäästöiseen talouteen? Työpaja nosti esiin seuraavat näkökulmat Ketterät toimintatavat useasta eri suunnasta nousevien innovaatioitujen jalostamiseksi Innovaatioita ja riskinottoa tukevat uudet tuki- ja rahoitusmallit Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisääminen 12

13 Teema 3: Miten innovaatiotoiminta voi tukea elinkeinoelämän sopeutumista voittajana vähäpäästöiseen talouteen? Työpajan kiteytyksiä: Ketterät toimintatavat useasta eri suunnasta nousevien innovaatioitujen jalostamiseksi Liiketoimintaosaamisen nostaminen teknologiaosaamisen rinnalle. Sisäistetty koulutuksessa. Pienistä kasvu suureksi ja vientiyritykseksi - miten reitti löytyy? Innovaatioprosessin eri vaiheiden välille on rakennettava hyvät sillat. Oikea-aikaisuus tärkeää. Monipuoliset yhteistyötahot ja käyttäjät mukaan. Avoimet innovaatioalustat eri toimijoiden välillä. Tutkimuksesta tuotteeksi innovaatioketju kuntoon. Kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen ja tiedonvaihto joka täydentää osaamista. Edelläkävijä ei hiihdä perässä, pitää löytää oma kulma kansainvälisiin verkostoihin. Paikallisten kammioiden ja kansallisen verkoston dynaaminen yhteistoiminta. Konkreettiset sovellusalueet: materiaalin kierrätys ja tehokkuus, teollisuuden jätelämpö. Suomen 100 nanoteknologian yritystä toimimaan yhdessä (rahoittajat). Syntyneen globaalin nano-aallon myyminen markkinoille kiinalaisia kauppamiehiä markkinoille. Tuettava muitakin innovaatioita kuin teknisiä. Innovaatioiden muodostumisen mahdollistava ympäristö (kaikille aloille), opiskelijoiden ja nuorten ideoiden hyödyntäminen. 13

14 Teema 3: Miten innovaatiotoiminta voi tukea elinkeinoelämän sopeutumista voittajana vähäpäästöiseen talouteen? Työpajan kiteytyksiä: Innovaatioita ja riskinottoa tukevat uudet tuki- ja rahoitusmallit Lisää rohkeutta ja riskinottoa: tuotetaan innovaatioita / pilotteja. Vastauksia haasteisiin ja uusien mahdollisuuksien identifiointi. Uskalletaan myös keskeyttää / lopettaa onnistumattomia kokeiluja. Innovaation rahoituksen instrumentit palvelemaan paremmin palveluyhteiskunnan ja pienten yritysten tarpeita ja ideoiden ja toteutuksen kohtaamiseen ja sen oikea arviointi! Tarvitaan markkinointiosaamista ja brändien luomista, jolla tunnettavuutta osaajana lisätään. Käyttäjät mukaan mittaamisen ja seurannan mahdollisuuksien kautta ohjaamiseen. Tätä tuetaan myös koulutuksellisin keinoin. Avoin, innovointia tukeva verkosto immateriaalipalvelujen tuottamiseksi. Tieto ja kokemukset koko elinkeinoelämän käyttöön. Tästä Suomen businesskortti. 14

15 Teema 3: Miten innovaatiotoiminta voi tukea elinkeinoelämän sopeutumista voittajana vähäpäästöiseen talouteen? Työpajan kiteytyksiä: Julkisen ja yksityisen sektorin innovaatioyhteistyön lisääminen Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisääminen (siiloutumisen estäminen) hyödyntäen teollisuuden liiketoimintaosaamisen tuntemusta ja asiakaslähtöisyyttä. Lainsäädännöllinen tuki yritysten yhteistyön lisäämiseksi ja lainsäädännön ajanmukaistaminen. Julkinen hankintapolitiikka innovaatiopolitiikan alustaksi. Paremmat yhteiset toimintamallit ja kannusteet esikilpailullisen vaiheen innovaatiotoimintaan. 15