POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016. Luonnos"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Luonnos

2 Sisältö 1. MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 3. MAAKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA LIITON STRATEGISET PAINOPISTEET Maakunnan yhteistoiminnan johtaminen Maakunnan liiton toimintastrategia Strategiset painopisteet vuosille Liiton organisaatio TAVOITTEET JA TOIMINTA VUOSINA Luottamushenkilöhallinto Aluesuunnittelu Aluekehitys Hallinto ja talous HENKILÖSTÖSUUNNITELMA POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA V Yleisperustelut Pohjois-Pohjanmaan liiton talousarvioasetelma ja sitovuustaso Talousarvio ja -suunnitelma Talousarvio - Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut - Jäsenkuntien maksuosuudet v Muu rahoitus 42 Toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa käytetyt lyhenteet on avattu liiton internetsivuilla kohdassa Pohjois-Pohjanmaan liitto 2

3 1. Maakuntajohtajan katsaus Oulussa x.x.2013 Pauli Harju Maakuntajohtaja 3

4 2. Toimintaympäristö Nuori väestö maakunnan vahvuus Vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan väkiluku ylitti asukkaan rajan ja maakunnan väkiluku oli vuoden 2012 viimeisenä päivänä asukasta, mikä oli 7,4 % koko maan väestöstä. Edellisestä vuodesta maakunnan väkiluku kasvoi lähes asukkaalla. Väkiluvun kasvu maakunnassa jakaantuu epätasaisesti ja väestön keskittyminen Oulun seudulle jatkuu voimakkaana aikaisempien vuosien tapaan. Oulun seudun väkiluku oli vuoden 2012 lopussa asukasta, mikä oli noin asukasta enemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Oulun kaupungin osuus kasvusta oli noin asukasta vuoden 2013 aluejaolla. Oulun seudun lisäksi asukasluku kasvoi edellisvuoden tapaan myös Ylivieskan seutukunnassa, jossa väkiluku kasvoi vuonna asukkaalla. Kaikkien muiden maakunnan seutukuntien väkiluku aleni, Oulunkaaressa tosin vain yhdellä asukkaalla. Eniten väkiluku pieneni Koillismaan seutukunnassa, 315 asukkaalla. Väestönkasvun ennustetaan jatkuvan maakunnassa myös tulevaisuudessa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoden 2013 lopussa maakunnan väkiluku on noin ja vuoden 2015 lopussa noin asukasta, kasvua noin asukasta. Ennusteen mukaan Oulun seudun väkiluku kasvaisi tänä aikana hieman yli asukkaalla ja 270 asukkaalla Ylivieskan seudulla. Muilla seuduilla väkiluku ennusteen mukaan pienenisi. Pohjois-Pohjanmaan väkiluvun kasvu on perustunut jo pitkään korkeaan luonnolliseen väestönlisäykseen, kun se muualla maassa perustuu lähinnä maahanmuuttoon. Pohjois-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys oli vuoden 2012 aikana asukasta. Maakuntien välisessä vertailussa Pohjois-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys oli väkilukuun suhteutettuna selvästi koko maan korkein. Koko maan luonnollisesta väestönlisäyksestä Pohjois-Pohjanmaan osuus oli 35 %. Kuntien välinen muuttovoitto oli maakunnassa Oulun seutua (+782 henkilöä) lukuun ottamatta kaikissa muissa seutukunnissa negatiivinen. Nettomaahanmuutto sen sijaan oli positiivinen (+675 asukasta) ja se oli positiivinen kaikissa maakunnan seutukunnissa. Korkein se oli Oulun seudulla (+381 asukasta). Pohjois-Pohjanmaa on tällä hetkellä keski-iältään maan nuorin maakunta. Pohjois-Pohjanmaan keski-ikä oli vuonna ,7 vuotta kun se koko maassa oli 41,8 vuotta. Alle 15-vuotiaitten ikäryhmän suhteellinen osuus väestöstä on Oulun seutukunnassa korkein koko maassa, mutta myös muissa Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa tämän ikäryhmän suhteellinen osuus väestöstä on maan korkeimpien joukossa. Taantuma jatkuu, uutta nousua odotellaan vuodelle 2014 Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen taantuma ja sen jälkeen muutamia vuosia vallinnut hitaan talouskasvun aika kääntyi jälleen taantumaksi. Suomessa taantuman odotetaan jatkuvan vielä vuoden 2013 ajan. Talouskasvuodotukset on siirretty vuodelle 2014 ja sen jälkeiseen aikaan. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan teollisuuden toimialojen liikevaihto kasvoi vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla 3,7 prosenttia. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla liikevaihto kuitenkin kääntyi 0,1 prosentin laskuun, pitkälti heikon viimeisen vuosineljänneksen johdosta (-0,5 %). Vuositasolla toimialan liikevaihto kuitenkin kasvoi vuoden 2012 aikana 1,7 prosenttia. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä teollisuuden toimialojen liikevaihto on supistunut 8,9 prosenttia verrattaessa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Liikevaihdon heikko kehitys on jatkunut myös huhti-toukokuussa, liikevaihdon laskiessa kuukausitasolla 6,9 ja 13 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaikkien toimialojen vientiliikevaihto kasvoi vuoden 2012 aikana yhteensä 3 prosenttia, kasvun ollessa selvästi nopeampaa vuoden ensimmäisellä (4,3 %) kuin toisella (1,9 %) puoliskolla. Kuluvan vuoden aikana viennin kehitys kääntyi laskuun ja vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toimialan vientiliikevaihto supistui 9,5 prosenttia. Viennin lasku on jatkunut myös vuoden 2013 toisen neljän- 4

5 neksen kahtena ensimmäisenä kuukautena siten, että huhtikuussa laskua kertyi 8,1 prosenttia ja toukokuussa 12,9 prosenttia. Kuviot. Teollisuuden ja viennin kehitys Pohjois-Pohjanmaalla. Kuvio. Pohjois-Pohjanmaan sataminen tavaraliikenne. Työttömyys kasvussa 5

6 Pitkään epävarmana jatkunut taloustilanne alkoi heijastua työllisyystilanteeseen vuoden 2012 aikana ja työttömien työnhakijoiden määrä alkoi kasvaa koko maassa. Pohjois-Pohjanmaalla työttömien määrä kasvoi vuonna 2012 muuta maata enemmän, 6,8 %, kun koko maassa kasvu oli 3,8 %. Viimeisen vuoden aikana on myös nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä alkanut nousta. Koko maassa kasvua oli 22 %, kun se Pohjois-Pohjanmaalla oli 31 % ( kesäkuu). Nuorten heikentyneen työllisyystilanteen lisäksi myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuoden 2013 aikana. ETLA:n ennusteen mukaan Pohjois- Pohjanmaan työttömyysaste nousee 9,8 prosenttiin vuonna 2014 (koko maa 8,1 prosenttia) ja työttömyys kääntyy laskuun vasta vuonna Työllisyysasteen aleneminen Pohjois-Pohjanmaalla taittuu ennusteen mukaan jo vuonna Kuvio. Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan työttömyys- (pylväät, vasen asteikko) ja työllisyysasteiden (viiva, oikea asteikko) kehitys vuosina Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan sekä ETLA:n ennuste vuosille Kuntien taloustilanne vaikeutuu Maakunnan kunnista kuusi kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle Maakunnan alhaisin tuloveroprosentti on Hailuodossa ja Oulussa, 19,25. Maakunnan korkein tuloveroprosentti on puolestaan Siikalatvalla ja Sievissä, 21,75. Maakunnan tuloveroprosenttien keskiarvo on 19,84, kun se koko maassa on 19,38. Maakunnan 29 kunnasta 11 kunnalla tuloveroprosentti on 21 tai yli. Vuoden 2012 lopussa viidellä maakunnan 29 kunnasta oli kattamatonta alijäämää, eniten Ylivieskalla ja Raahella 6-7 miljoonaa euroa. Vuodesta 2014 alkaen kuntien veropohjaa vahvistaa jäteveron tuottoa vastaava lisäys kuntien valtionosuuksiin. Veron tuotoksi koko maassa on vuonna 2013 arvioitu 70 miljoonaa euroa. Lisäksi kiinteistöverotukseen tehtävien muutosten on arvioitu lisäävän kiinteistöveron tuottoa vuonna 2014 noin 100 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuuksien lisänä. Yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Alustavien laskelmien mukaan kuntien jako-osuudeksi vuodelle 2014 tulisi muutosten jälkeen 34,86 % ja vuodelle ,85 %. Vuonna 2013 valtionosuudet ovat vähennyksistä johtuen 756 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna koko maan tasolla. Vuonna 2014 leikkaukset ovat miljoonaa euroa, vuonna miljoonaa euroa ja vuonna Pohjois-Pohjanmaan kuntarakenne ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne murroksessa 6

7 Kuntarakennelaki on astunut voimaan Lain mukaan kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä selvitysperusteista. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa (erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä tulee kunnan koon olla vähintään noin asukasta), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Selvitysperusteiden lisäksi lain mukaan, jos yhdistymisselvitysten ulkopuolelle on jäämässä kunta, joka muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden siihen rajoittuvan kunnan kanssa, on sen osallistuttava selvitystyöhön. Käytännössä kuntarakennelain selvitysvelvollisuus koskee kaikkia Pohjois- Pohjanmaan kuntia. Kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki on hyväksytty eduskunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti, joka perustuu hallitusohjelmaan, hallituksen vuosien kehyspäätökseen ja pääministerin asettaman koordinaatioryhmän linjauksiin, sisältää yksityiskohtaiset ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisiksi periaatteiksi. Väliraportti on kunnissa lausuntokierroksella syksyllä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki (sote-järjestämislaki) on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi keväällä Väliraportin perusteella Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan olisi mahdollista syntyä vain yksi sosiaali- ja terveysalue (sote-alue), joka järjestäisi kattavasti kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut alueensa kunnille. Sotealueen vastuukuntana toimisi maakunnan keskuskaupunki Oulu. Väliraportin mukaan perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä varten kunnan, jonka asukasluku on asukasta, on mahdollista perustaa perustason alue. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa tällainen mahdollisuus olisi vain Raahen kaupungilla. Uuden sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen on tarkoitus korvata nykyiset sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit. Pohjois-Pohjanmaalla tämä tarkoittaa Oulun kaaren palvelukuntayhtymän, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen, Kalajoen kaupungin ja Merijärven kunnan yhteistoiminnan, Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion lakkaamista samoin kuin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lakkaamista nykyisessä muodossaan. Pohjois-Pohjanmaalla tehdään syksyn 2013 aikana selvitys kuntaliitoksen mahdollisuudesta Haapaveden, Oulaisten ja Ylivieskan kesken. Mikäli näiden kolmen kaupungin liitos toteutuu, muodostuu siitä noin asukkaan kaupunki. Lisäksi vireillä on osakuntaliitoshanke Siikajoen Karinkannan kylän osalta Siikajoen ja Lumijoen välillä. Vaalan kunta teki vuoden 2011 lopussa päätöksen hakea siirtoa Kainuun maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Hallinto- ja kuntaministeri on siirtänyt päätöksenteon asiasta kuntajakoselvitysten jälkeen tapahtuvaksi. Kansainvälinen toimintaympäristö entistä tärkeämpi Pohjois-Pohjanmaan kansainväliseen toimintaympäristöön vaikuttavat vahvasti paitsi lähialueemme ja eurooppalainen toimintaympäristö, myös globaalit kehitystekijät. Pohjoisten alueitten merkitys on alati kasvamassa, ja alueella on tulevaisuudessa merkittäviä investointisuunnitelmia. Pohjoisten alueitten energiahankkeiden jatkuminen Norjassa sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat liikennereittien muutokset tuovat sekä haasteita että mahdollisuuksia Suomen pohjoisille alueille. Raaka-aineiden maailmanlaajuinen kysyntä, eurooppalainen raaka-ainepolitiikka ja raaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvät investoinnit pitävät pohjoista edelleen maailman mielenkiinnon kohteena. Talouden pitkään jatkuneet ongelmat tuovat omat lisähaasteensa sille, miten pohjoisen kehittäminen tulee lähiaikoina edistymään. Pohjoisen haasteet ja niihin vastaaminen edellyttävät kasvavaa yhteistyötä yli rajojen. Venäjän WTO-jäsenyydellä nähdään positiivisia mahdollisuuksia yritysten toimintaedellytyksiin Venäjän kaupassa. Kansainväliset verkostot ja kehittämishankkeet tulevat olemaan yhä keskeisemmässä roolissa myös maakuntien kehittämisessä. Maakunnan kehittämiseen suunnattavan EAKR-rahoituksen ennakoidaan vähenevän, kun toisaalta kansainväliset rahoitusinstrumentit tulevat kasvamaan. Tämä luo painetta suunnata hanketoimintaa kansainvälisten partnereiden kanssa toteutettavaksi. 7

8 3. Maakunnan johtamisjärjestelmä ja liiton strategiset painopisteet 3.1 Maakunnan yhteistoiminnan johtaminen Maakunnan yhteistoiminnan johtaminen aluekehityslainsäädännön mukaisesti on yksi liiton keskeinen tehtävä. Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman määrittelemien painopisteiden ja lähivuosien toimenpiteiden yhteensovittaminen valtion aluehallinnon tulosasiakirjojen kanssa edellyttää liitolta aktiivista yhteistyötä ELY-keskuksen ja aluehallintoviraston kanssa. Maakunnan strategiset tavoitteet on määritelty maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmistelu rytmitetään ja sitä kehitetään lisäämään vaikuttavuutta valtion seuraavien vuosien talousarvioiden laadintaan. Yhteistyö ja edunvalvonta toimintavuonna kohdistuvat erityisesti Euroopan unionin vuonna 2014 alkavan uuden ohjelmakauden linjauksiin ja päätöksiin sekä pohjoisen suurhankkeiden valmistautumiseen. Erityisesti Pyhäjärven Laguna-hanke on vaiheessa, jossa sille on varmistettava voimakas kansallinen tuki. Suuret energiahankkeet (ydinvoima, tuulivoimapuistot) edellyttävät maakunnalta huolellista valmistautumista mm. koulutuksen, palvelujen ja oman yritystoiminnan kehittämiseksi. Liikenneinfrastruktuurihankkeiden edunvalvonta edellyttää liitolta aktiivisia toimia. Kuntarakenteen ja kuntapalvelujen kehittäminen edellyttävät liitolta jatkuvaa maakunnan ja kuntien edunvalvontaa. 3.2 Maakunnan liiton toimintastrategia Maakunnan kehittäminen perustuu suunnitelmalliseen ja määrätietoiseen toimintaan. Maakunnan strategiset pääsuunnitelmat ja -ohjelmat luovat perustan hankkeille ja toimenpiteille, joita toteutetaan kansallisella ja EU:n aluepolitiikalla sekä maakunnan edunvalvonnalla. Maakuntasuunnitelma Maakuntakaava Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma Kuntakaavat Muut suunnitelmat EU-ohjelmat Erityisohjelmat Muut kehittämisohjelmat Maakunnan suunnittelujärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaa alueensa strategisen kehittämisen kokonaisuudesta. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma valmistellaan samanaikaisesti, jolloin ne yhdessä muodostavat Pohjois- Pohjanmaan maakuntastrategian. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma sisältää maakunnan kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet. Maakuntaohjelma sisältää yksilöidyt tavoitteet, keskeisimmät hankkeet ja muut kehittämistoimenpiteet sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelma on maakunnan kehittämisen keskeisin väline. Maakuntastrategia laaditaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton, kuntien ja valtion aluehallintoviranomaisten sekä alueiden kehittämisen kannalta merkittävien yhteisöjen, järjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa. Maakuntastrategian valmistelussa tarjotaan kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa ohjelman valmisteluun. 8

9 Maakuntasuunnitelma ohjaa paitsi maakuntaohjelmaa myös maakuntakaavaa, joka on tärkein alueiden käytön suunnittelun ohjausväline. Vuoden 2014 aikana jatketaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamistyötä. Maakuntastrategian päivitys alkoi vuoden 2013 alussa ja se saatetaan vuoden 2014 kevätvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Maakunnan liiton johdolla valmistellaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Suunnitelma laaditaan kahden vuoden välein ja sitä voidaan tarvittaessa tarkistaa vuosittain. Suunnitelma sisältää keskeisiä maakunta-ohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja EU:n rahoitusta kohdennetaan. Liitto osallistuu ELY-keskuksen sekä tarvittavin osin aluehallintoviraston strategia-asiakirjojen ja tulossopimusten laatimiseen ja sopimuksia koskeviin neuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi. Pohjois-Pohjanmaan liiton omaa toimintaa ohjaavia visiota ja strategiaa on uudistettu vuoden 2013 aikana. Toimintastrategia hyväksytään lopullisessa muodossaan syksyn 2013 valtuustokäsittelyssä. Visio Pohjois-Pohjanmaan liitto on näkyvä kansallinen vaikuttaja ja suunnannäyttäjä sekä johtava ja innostava maakunnan kehittäjä. Liiton toimintatavat ovat ammattimaisia, joustavia ja yhteistyöhön kannustavia. 3.3 Strategiset painopisteet vuosille Maakunnan kehitystä ohjaavien pääsuunnitelmien, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman uudistaminen, EU:n ohjelmakauden käynnistäminen sekä maakunnan kehityksen ennakointi ovat liiton keskeinen tehtävät lähivuosina. Kuntarakenteen muutokseen valmistaudutaan huolehtimalla kuntapalvelujen kattavuudesta koko maakunnassa. Liiton uusittu toimintastrategia otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Liiton toiminnan strategiset painopisteet lähivuosina ovat: 1. Maakunnan pääsuunnitelma-asiakirjojen uudistaminen - maakuntakaavan 1. vaihekaavan hyväksyminen ja uudistuksen jatkaminen suunnitellusti 2. ja 3. vaihekaavoilla - maakuntaohjelman uudistaminen Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Pohjois-Pohjanmaan liitto uudistaa maakunnan keskeiset suunnitelmat vastaamaan paremmin toimintaympäristön tavoitteita ja tarpeita. Maakuntasuunnitelmassa kuvataan maakunnan tavoiteltu pitkänaikavälin kehitys. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksien osoittaminen perustuu valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseen. Maakuntakaava on ohjeena laa- 9

10 dittaessa ja muutettaessa kuntien kaavoja tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Alueen toimijoilla on velvoite edistää maakuntakaavan toteutusta. Pohjois-Pohjanmaan lainvoimaiset maakuntakaavat uudistetaan kokonaisuutena kolmen ns. temaattisen vaihekaavan kautta. Toimintavuoden toimenpiteet ovat: 1. vaihemaakuntakaavan vahvistamiseen liittyvät menettelyt, 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen ja asettaminen nähtäville luonnoksena sekä 3. vaihekaavan tietopohjan vahvistaminen laatimalla ja käynnistämällä tarvittavien selvitysten toteutus. Maakuntaohjelman laatiminen ja uudistaminen perustuu aluekehityslakiin. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi, maakunnan kannalta oleelliset hankkeet ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Ohjelman sisällöissä ja valinnoissa painotetaan maakunnallista tahtotila sekä kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittamista. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman valmistelu käynnistettiin vuoden 2013 alussa ja ohjelma on hyväksymiskäsittelyssä kevään 2014 maakuntavaltuustossa. Samassa yhteydessä päivitetään myös maakuntasuunnitelma. Valtion viranomaisten on otettava toiminnassaan huomioon maakuntaohjelma sekä edistettävä ohjelman toteuttamista. 2 EU:n rakennerahastokauden käynnistäminen Euroopan unionin rakennerahastokauden toimeenpano käynnistyy Suomessa alkuvuoden 2014 aikana. Ohjelmakaudella toteutetaan yhtä koko maan kattavaa ohjelmaa. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnittelun koordinaatiovastuu on Pohjois-Pohjanmaan liitolla. Ohjelman toimeenpanoon liittyen kehitetään ylimaakunnallista yhteistyötä tiiviissä yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen kesken. Alkavan ohjelmakauden rahoitusta suunnataan maakunnan kehittymistä parhaiten palveleviin kohteisiin korostaen elinkeinoelämälähtöisyyttä ja työllisyysvaikutuksia. Tavoitteena on uuden ohjelmakauden mahdollisimman sujuva ja nopea käynnistäminen heti, kun se valtakunnallisen valmistelun ja komission käsittelyn jälkeen mahdollista. Päätökset rakennerahasto-ohjelman hallinnollisista järjestelyistä puuttuvat vielä, mutta ne saataneen syksyn 2013 aikana. 3 Maakunnan ennakointityö ja osaamisrakenteiden kehittäminen Ennakoinnissa siirrytään opiskelupaikkojen määrällisestä mitoittamisesta toimenpiteisiin, joilla varmistetaan maakunnan lähivuosien laadulliset ja määrälliset osaamistarpeet. Vuosina valmistellaan yhteistä osaamiskartoitusta, koordinoidaan koulutusohjelmien toteutusta sekä varmistetaan, että myös seuraava koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma tehdään maakuntatasolla ja että liitoilla on opiskelupaikkojen mitoituksessa keskeinen rooli. Koulutuksen järjestäjien kanssa hankkeistetaan osaamisen vahvistamiseen liittyviä maakunnallisia hankekokonaisuuksia. 4 Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen - nuorten koulutus ja työllistäminen (nuorten yhteiskuntatakuu) - rakennemuutoksen haasteeseen vastaaminen (ICT, energia, kaivokset, logistiikka, koulutus, vienti) - Pyhäjoen ydinvoimalan ja muiden suurten investointihankkeiden edunvalvonta Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuuta on toteutettu vuoden 2013 alusta lähtien. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen edellyttää useita eri hallinnonalojen ja toimijoiden samaan suuntaan vaikuttavia pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Pohjois-Pohjanmaan liitto toimii aktiivisesti alueen keskeisten toimijoiden kanssa vaikuttamalla 10

11 alueen koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiin sekä edistämällä eri tavoin uusien toimintamallien syntymistä. Pohjois-Pohjanmaalla vastataan ICT-alan rakennemuutokseen, joka on jo vienyt tuhansia työpaikkoja, valmistautumalla suuriin investointihankkeisiin niin kaupan kuin teollisuudenkin puolella integroimalla niihin yhä enemmän ICT-alan uusia sovellutuksia. Maakuntaliitto toimii aktiivisesti, jotta pohjoiseen suunnitellut suurhankkeet: Pyhäjoen ydinvoimalaitos, kaivoshankkeet, tuulivoimahankkeet ja Pyhäjärven kaivokseen sijoittuva Laguna-hanke edistyisivät ja toteutuisivat, tuoden investointeja maakuntaan. Uusia markkinoita projektiviennille haetaan aktiivisesti mm. yhteistyössä Barentskeskus Oy:n kanssa Venäjältä, Norjasta ja Ruotsista. Työ on edennyt hyvin ja tuloksia on odotettavissa jo toimintavuoden 2014 aikana. Matkailun kansainvälistymistä edistetään tiiviillä yhteistyöllä niin Lapin kuin Kainuunkin maakuntien kanssa. Lentoliikenteen kehittäminen ja suorien kansainvälisten yhteyksien saaminen tärkeimmille pohjoisen kentille on matkailun kansainvälisen kehityksen edellytys. Pohjois-Suomen kehitys ja kilpailukyky ovat erittäin suuresti riippuvaisia logistiikkaketjujen toimivuudesta ja erityisesti kaivosalan kuljetustarpeet tarvitsevat kauaskantoisia ratkaisuja. 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden kehittäminen osana kuntarakenteen uudistamista Maakuntaliitto valmistelee yhteistyössä kuntien ja alueen muiden keskeisten toimijoiden kanssa maakuntaa parhaiten palvelevaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Valmistelutyön aikana liitto pyrkii vaikuttamaan rakentavasti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluun, jotta se mahdollistaa sekä alueen tahtotilan toteutumisen että sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisten tavoitteiden saavuttamisen. 6. Elinvoimaisten alueiden Suomi Pohjois-Suomi strategian valmistelu on aloitettu Pohjois-Pohjanmaan liiton johdolla syksyllä Strategia työstetään yhdessä neljän pohjoisimman maakunnan (Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois- Pohjanmaa) kanssa ja se on samalla Pohjois-Suomen Neuvottelukunnan vuoden 2015 hallitusohjelmatavoiteasiakirja. Strategia-asiakirja tuodaan maakuntahallituksien päätöksentekoon syksyllä Itä- ja Pohjois-Suomen Neuvottelukunnat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä tulevan EU:n rakennerahastoohjelman valmistelussa, jossa erityisenä tavoitteena on ollut alueohjelman statuksen vahvistaminen. Itä- ja Pohjois-Suomen Neuvottelukunnat jatkavat yhteistyötään rakennerahastokauden käynnistyttyäkin mm. yhteiskokouksin. Maakunnan edunvalvonnassa pyritään aktiivisesti ja varhaisessa vaiheessa tapahtuvaan vaikuttamiseen. Alueen asiantuntijuutta tarjotaan aktiivisesti valtakunnallisiin valmisteluryhmiin. Maakuntakamari-toimintaa jatketaan Oulun vaalipiirin kansanedustajien kanssa maakunnalle tärkeiden hankkeiden edistämiseksi. 3.4 Liiton organisaatio Tämä täydennetään myöhemmin, kun liiton toimintastrategiatyö valmistuu syksyllä. 11

12 4. Tavoitteet ja toiminta vuosina Luottamushenkilöhallinto Kesällä 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitolle valittiin uusi maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja maakunnan yhteistyöryhmä. Lisäksi useiden työryhmien toimikausi päättyi kunnallisvaalikauden vaihtuessa. Maakuntahallitus asettaa maakunnan yhteistyöryhmän sekä eräät työryhmät ja toimikunnat. Liiton toimintaa ohjaa maakuntavaltuusto, joka päättää liiton toiminnan tavoitteista ja taloudesta sekä keskeisimmistä liiton toimintaa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista. Vuonna 2014 maakuntavaltuusto kokoontuu kaksi kertaa. Maakuntahallitus vastaa liiton käytännön toiminnasta ja hallinnosta sekä toteuttaa valtuuston aluekehitystyölle, alueiden käytön suunnittelulle sekä edunvalvonnalle asettamia tavoitteita. Maakuntahallitus osallistuu tiiviisti maakuntakaavoitusta, maakunnan kehittämistä ja edunvalvontaa koskettavien asioiden valmisteluun kaikissa käsittelyvaiheissa. Maakuntahallitus kokoontuu kertaa vuonna Uuden maakuntahallituksen perehdyttämiskoulutusta liiton eri toimintamuotoihin jatketaan vuonna Uuden EUohjelmakauden alkaessa painopisteenä ovat EU- ja kansainvälinen toiminta. Tarkastuslautakunta suorittaa liiton toiminnan ja talouden tarkastuksen oman erillisen toimintasuunnitelmansa pohjalta. Tarkastuslautakunta kokoontuu vuonna 2014 viisi kertaa. Liitossa toimii maakuntahallituksen perustamat matkailutoimikunta, hyvinvoinnin yhteistyöryhmä, koulutuksen- ja tutkimuksen yhteistyöryhmä, energia-alan neuvottelukunta, nuorisoneuvottelukunta, järjestöneuvottelukunta, kaavoituksen neuvottelukunta ja kunta-asioiden yhteistyöryhmä. Maakunnassa toimii EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), jonka maakuntaliiton hallitus on asettanut. Yhteistyöryhmässä ovat maakunnan alueen kehittämisen kannalta tasapuolisesti edustettuina osapuolina maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot ja alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. MYR:n kustannukset maksetaan rakennerahaston teknisestä tuesta. Pohjois-Pohjanmaan liiton tehtävänä on maakunnan yhteistoiminnan johtaminen ja maakuntahengen vahvistaminen. Yhteistyössä ja yhteisen tahdon muodostamisessa tärkeää on yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpitäminen. Liitto järjestää maakunnan keskeisille toimijoille ja yhteistyötahoille vuosittain perinteeksi muodostuvan Loppiaisvastaanoton, jonka yhteydessä jaetaan Pohjois-Pohjanmaa palkinto. Tilaisuus järjestetään vuorovuosin Oulussa ja muualla maakunnassa. Vuoden 2014 vastaanotto järjestetään Kuusamossa. Luottamushenkilöhallinnon budjettia pienennetään hieman johtuen valtuuston paikkamäärän laskusta. Vuodelle 2014 varataan luottamushenkilöiden edustusvaroja euroa, joilla katetaan loppiaisvastaanotto, kansainvälisen naisten päivän vastaanoton kulut sekä maakuntapäivät ja varaudutaan yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettäviin ajankohtaisiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin. Luottamushenkilöhallinnosta katetaan myös Venäjän kunniakonsulin toimintaan liittyviä kustannuksia. 12

13 4.2 Aluesuunnittelu Perustehtävä Pohjois-Pohjanmaan liiton uudistetun strategian mukaisesti tulosalue luo edellytyksiä maakunnan suunnitelmalliselle kehittämiselle ja tuottaa kehittämisen tarvitsemat strategiset linjaukset ja suunnitelmat alueen kehittämisen, maankäytön, infrastruktuurin, ympäristön ja energiasektoreiden osalta. Tehtävistä korostuvat erityisesti maakuntakaavan uudistaminen, kehittäminen ja ylläpito, maakuntaohjelman uudistaminen, maakunnallisten liikenne- ja energiahankkeiden suunnittelu ja edistäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä koulutustarpeiden ennakointi ja laajemminkin ennakoinnin kehittäminen. Aluesuunnittelun tulosalueella on Pohjois-Pohjanmaan uudistetun strategian mukaisesti kolme tiimiä: Tulevaisuus Maakuntaohjelma Maakuntakaava Tulosalueen yleistavoitteet Vastaa tulosalueen viranomaistehtävistä ja -yhteistyöstä Vastaa maakunnan suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvien strategisten asiakirjojen valmistelusta maakunnan tahtotilan mukaisesti Toteuttaa tulosalueen vastuulla olevat kehittämistehtävät ja -hankkeet sekä osallistua yhteistyötahojen hankkeisiin osarahoituksella ja asiantuntijana Toteuttaa tulosalueen edunvalvontaa ja sidosryhmätoimintaa Aluesuunnittelu on luonteeltaan yhteen sovittavaa ja strategista toimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tulosalueen tehtäväkenttään kuuluu kuntien ja valtion viranomaisten sekä muiden asiantuntijoiden keskinäisen yhteistyön organisointi, koordinointi ja johtaminen. Lisäksi annetaan lausuntoja kaavoista, liikennejärjestelyistä ja -suunnitelmista sekä ympäristövaikutusten arvioinneista. Vuosina keskeinen työpanos kohdennetaan maakuntakaavan uudistamiseen vaihekaavoituksen periaatteella, maakuntaohjelman uudistamiseen sekä ennakointiin ja sen kehitystyöhön. Edellä mainittujen tehtävien toteuttamiseksi laaditaan taustaselvityksiä ja toteutetaan kehittämishankkeita, joiden kautta saadaan prosessien keskeinen tietopohja. Suunnitelmien toteuttaminen ja edistäminen edellyttää strategioiden ja suunnitelmien aktiivista seurantaa. Toimintavuoden eräs haaste on uuden EAKR-ohjelmakauden käynnistyminen. Tämän vuoksi käynnissä olevat kehittämishankkeet päättyvät ja uusia hankkeita ollaan suunnittelemassa. Kuitenkin maakuntakaavan laatiminen ja kehittämistehtävät ovat jatkuvia, joten toimintavuonna suurin osa vastuualueen töistä on suunniteltu toteutettavaksi budjettirahoituksella ja liiton asiantuntijatyönä. Maakuntakaava-tiimi Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen vaihemaakuntakaavoituksella Maakuntakaavan uudistamista jatketaan kokonaisuutena hyväksytyn työohjelman mukaisesti. Työssä tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevat maakuntakaavat (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava, Keski-Pohjanmaan 1. ja 2. vaihekaava Himangan alueella). Maakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja liiton keskeisiin strategioihin perustuen maakuntakaavan poikkileikkaava teema on ilmasto ja energia. Kaavan uudistaminen tapahtuu kokonaisohjelman mukaisesti kolmessa osin limittäin toteutettavassa vaiheessa vaihemaakuntakaavan teemat ovat: soiden käyttö ja luonnonympäristö, tuulivoima, kaupan palveluverkko ja aluerakenne sekä liikennejärjestelmä. Työ ajoittuu vuosille

14 - 2. vaihemaakuntakaavan teemat ovat: kulttuuriympäristö (rakennettu kulttuuriympäristö ja maisemaalueet), maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu sekä jätteidenkäsittelyalueet ja seudulliset ampumaradat. Työ ajoittuu vuosille vaihemaakuntakaavassa käsitellään pohjavesi- ja kiviainesalueet, kaivostoiminta ja tarvittavat päivitykset, esim. Oulun seudun liikennejärjestelmä. Työ on suunniteltu käynnistettäväksi vuonna Toimintavuoden aikana maakuntakaavoituksen tehtävät painottuvat ensisijaisesti 2. vaihemaakuntakaavan selvitysten ja kaavaluonnoksen laatimiseen. Lisäksi toteutetaan 1. vaihemaakuntakaavan vahvistamiseen liittyviä valmisteluita sekä jatketaan 3. vaihemaakuntakaavaa palvelevien selvitysten laatimista. Toimintavuonna laaditaan 2. vaihemaakuntakaavaa varten tarvittavia selvityksiä, jotka koskevat rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisema-alueita, maaseudun aluerakennetta, virkistysreittejä ja -alueita sekä Oulun seudun jätteenkäsittelyä. Selvitysten pohjalta laaditaan vaihekaavaluonnos, joka on suunniteltu asetettavaksi nähtäville syksyllä Luonnosta tarkistetaan lausuntokierroksen palautteen perusteella ja tarvittaessa täydennetään ja tarkennetaan myös selvityksiä. 3. vaihemaakuntakaavan maa-ainesten ja pohjavesien käytön tutkimustiedot ja yhteen sovittava työ tehdään käynnissä olevassa POSKI-hankekokonaisuudessa. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vaiheittain siten, että se tuottaa yhtäläisin kriteerein ja menettelyin tiedot koko maakunnan alueelta. Lisäksi valmistellaan kaivostoimintaa (malmikriittiset alueet) koskeva kehittämishanke. Maakuntakaavoituksen tueksi ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi on perustettu kuntien maankäytön asiantuntijoista koostuva neuvottelukunta, jonka toimintaa jatketaan toimintavuoden aikana työohjelman mukaisesti. Asiantuntijaryhmässä keskustellaan ja neuvotellaan maakuntakaavaratkaisuista ja -linjauksista. Tavoitteena on myös edistää kuntien yhteistyötä alueidenkäytön kysymyksissä. Paikkatietoyhteistyötä kehitetään alueellisesti ja laajassa yhteistyössä muiden maakunnan liittojen kanssa siten, että voidaan toteuttaa INSPIRE-direktiivin mukaiset vaatimukset. Internet-karttapalvelu tehostaa maakuntakaavoituksen vuorovaikutusta sekä kunta- ja viranomaisyhteistyötä vaihemaakuntakaavan osaselvitysten ja kaavaluonnoksen valmistuminen ja asettaminen nähtäville - Maakuntakaavoituksen neuvottelukunnan säännölliset kokoukset (työohjelma) - Kuntakaavojen lausunnot ja viranomaisneuvotteluihin osallistuminen Ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toteuttaminen Oulu-Kainuu kehittämisvyöhykkeen yhteistyötä on jatkettu OuKa-koordinaatiohankkeen päättymisen jälkeen Oulu-Kainuu Tervan tie ry:n (Valtatie 22 ry:n) koordinoimana. Liitto sitoutuu toimintaan jatkossakin alueen kuntien ja muiden toimijoiden tavoin yhteistyökumppanina ja asiantuntijana. Toimintavuonna yhteistyötä ja toimintatapoja kehitetään siten, että painopiste on valtatien kehittämisessä sekä siihen liittyvissä maankäytön ja perustetun Tervan tie -matkailutien elinkeinolähtöisessä kehittämistoiminnassa. Liiton osallistumisesta kehittämisvyöhykkeen toimintaa palveleviin hankkeisiin päätetään aina erikseen. Pohjois-Pohjanmaan liitto on osallistunut yhteistyössä Keski-Pohjanmaan liiton ja alueen seutukuntien kanssa ylimaakunnallisen Meripohjola-kasvuvyöhyke -kehittämishankkeen toteuttamiseen. Toimintaa generoineen kehittämishankkeen päätyttyä yhteistoiminnan painopisteinä säilyy Bothnian Corridorin ja Pohjanlahden Rantatie -matkailutien kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Liitto osallistuu Bothnian Corridorin kehittämistoimintaan käynnissä olevien hankkeiden kautta sekä valtatien 8 ja matkailutien kehittämiseen aloittamalla puheenjohtajana Kasitie ry:ssä (Turku Kalajoki Liminka/Oulu). Meripohjolan muusta toiminnasta ja sisällöistä sovitaan tarkemmin toimintavuoden aikana. - OuKa-vyöhykkeen tavoitteena on aktiivinen osallistuminen kehittämisvyöhykkeen toimintaan ja toimenpiteiden sisältöjen suunnitteluun. 14

15 - Meripohjola-vyöhykkeen tavoitteena on löytää uusia toimintatapoja ja sisältöjä kehittämisvyöhykkeen kehityksen edistämiseksi. Energiatalouden toimintaympäristön kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia on päivitetty vuonna 2012, joten se on edelleen ajantasainen. Energiaalan toimintaympäristössä on vireillä merkittäviä investointeja ja kehityshankkeita, joten kehitystoiminnassa panostetaan vireillä olevien investointien ja uusiutuvan energian tuotekehittämisen aktivoimiseen. Pohjois- Pohjanmaan liiton asettama ja parhaillaan uudistettava energia-alan neuvottelukunta seuraa ja koordinoi maakunnallisen energiastrategian toteuttamista. Neuvottelukunnalla on keskeinen rooli strategisesti tärkeiden hankkeiden tunnistamisessa sekä toimenpiteiden ohjauksessa ja tukemisessa. Tavoitteena on koota alan toimijoita yhteen sekä edistää alan t&k-hankkeiden, pilottihankkeiden ja energiainvestointien toteutusta. Tarvetta maakunnalliseen ja osin ylimaakunnalliseen toimintaan lisää uuden EU-ohjelmakauden painotus vähähiilisyys ja energia -teemaan. - Pohjois-Pohjanmaan energia-alan neuvottelukunnan työn uudistaminen ja vaikuttavuuden lisääminen uudistettavan toimintasuunnitelman toimenpiteillä - energia-alan investointien ja kehittämistoiminnan osuvuus energiastrategian tavoitteiden kanssa Ilmastostrategian toteutus Pohjois-Pohjanmaalle laaditun ilmastostrategian laaja-alaisuus ja eri toimialat leikkaava luonne tekevät strategian toteutuksesta ja seurannasta haasteellista. Lähtökohtana on, että alueen toimijoiden kanssa suunnitellaan ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä toimenpiteitä ottaen huomioon ilmastostrategian painopisteet ja toimenpiteet. Viranomaistoiminnan kautta liitto osallistuu tavoitteiden mukaisiin työryhmiin, eri toimijoiden YVA-menettelyihin ja vastaa suunnitelmien ja ohjelmien arvioinneista. - Energia- ja ilmastostrategiaa sekä EAKR-ohjelman vähähiilisyys ja energia -teemaa toteuttavien kehittämishankkeiden ja investointien kokonaisvolyymi Ympäristön ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja laaja-alainen yhteensovittaminen Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseksi vuonna 2011 käynnistetyn EAKRosarahoitteisen Pohjois-Pohjanmaan POSKI-hankkeen 1. vaihe on valmis vuoden 2014 elokuussa. Tutkimusalue koostuu Oulun, Oulunkaaren sekä osin Raahen ja Siikalatvan seutukunnista. Pohjois-Pohjanmaan liitto johtaa hanketta ja toteuttamisen yhteistyökumppaneita ovat Geologian tutkimuskeskus, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus, alueen kunnat ja vesilaitokset sekä suurimmat maa-ainesalan toimijat. Toimintavuoden tehtävät painottuvat tutkimustietojen analysointiin ja POSKI-luokituksen mukaiseen maankäytön yhteensovittamiseen. POSKI-hankkeen 2. vaihe käynnistyi EAKR-rahoituksella vuonna Hankkeen 2. vaiheen tutkimukset kohdistuvat Raahen ja Haapavesi-Siikalatvan seutukuntiin sekä osin Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukuntiin. Hankkeen suunniteltu toteutusaika on vuoden 2014 loppu. Pohjois-Pohjanmaan liitto johtaa hanketta ja yhteistyökumppanit ovat Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, alueen kunnat ja vesilaitokset sekä maa-ainesalan toimijoita. Toimenpiteet painottuvat maa-aines- ja pohjavesitutkimuksiin sekä luontoinventointeihin tutkimuskohteissa. Toimintavuonna valmistaudutaan POSKI-hankeen kolmanteen vaiheeseen, joka kohdistuu Kalajokilaaksoon ja Koillismaalle. Konkreettisena tavoitteena on 3. vaiheen hankesuunnitelman valmistelu ja toteuttamisen käynnistäminen mahdollisuuksien mukaan. 15

16 Maakunnallisen soiden käyttöön liittyvän kehitystoiminnan painopiste ja luonne muuttuvat, kun Pohjois- Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma -hanke on valmistunut ja 1. vaihemaakuntakaava on toteutettu vuoden 2013 loppuun mennessä. Pohjois-Pohjanmaan liiton tehtävänä on osallistua edelleen valtakunnallisiin asiantuntijaryhmiin, kuten soidensuojelun täydennysohjelman valmisteluun ja luonnontilaisuusluokittelun kansalliseen kehittämistyöhön. Suo-ohjelman pilottien ja toimenpiteiden toteutumista edistetään jakamalla informaatiota ja valmistelemalla lausuntoja. Lisäksi edistetään ohjelmaa toteuttavien hankkeiden valmistelua yhteistyössä viranomaisten ja yritysten kanssa erityinen painopiste on turvetuotannon vesistövaikutusten kehittämisessä. Toimintavuonna laaditaan 2. vaihemaakuntakaavan tarpeisiin koko maakuntaa koskeva matkailu- ja virkistysalueiden selvitystyö. Työ koostetaan liiton työnä pohjautuen olemassa oleviin paikkatieto- ja muihin aineistoihin sekä maastossa tehtäviin tarkasteluihin. Toimintavuoden aikana viimeistellään ja täydennetään seudullisesti merkittävä ampumarata -selvitys tuottamalla mm. ampumaratojen melumallinnukset. Toimintavuonna käynnistetään maakunnallisen luonnonvara-alan / biotalousalan kehittämiseen tähtäävän laaja-alaisen kehittämishankkeen valmistelu. Tavoitteet ja tarpeet työstetään alueen keskeisten toimijoiden kanssa siten, että toimenpiteet palvelevat alan kehitystoimintaa maakunnassa ja tukevat osaltaan EAKRohjelmakauden toteutusta. Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu asiantuntijana ympäristötavoitteiden mukaisiin maakunnallisiin yhteistyömuotoihin ja YVA-prosesseihin (mm. ohjausryhmät). Lisäksi osallistutaan alueen metsätalouden ja riistatalouden kehittämiseen toimialojen neuvostojen kautta. Seurataan ELY-keskuksen ja ministeriöiden suunnitelmien laadintaa, mm. vesienhoidon suunnittelu, valtakunnallinen merenhoitosuunnitelma ja vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma sekä kalatalouden kehittämishankkeiden (mm. kalatiehankkeet) etenemistä. - POSKI-hankkeen 1. ja 2. vaiheen tutkimustöiden valmistuminen hankesuunnitelmien mukaisesti ja hankekokonaisuuden laajentaminen 3. vaiheen toimenpiteillä kokonaisohjelmoinnin mukaisesti - Suo-ohjelman jatkotoimenpiteiden toteutuminen ja laadittavien selvitysten valmistuminen - Kehittämisohjelmien ympäristöarviointien ja muiden arviointien (mm. SOVA) valmistuminen Maakunnan liikenteellisen saavutettavuuden parantaminen Toimintavuonna liikennejärjestelmän kehittämisessä painottuu Euroopan laajuisen TEN-T-ydinverkon ja kolmen maakunnan (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa) yhteisen liikennestrategian (Kakepoli) kärkihankkeiden edistäminen. Toimenpiteinä toteutetaan aiesopimuksen mukaisesti seurantatyötä liiton johtamassa seurantaryhmässä huomioiden toimintaympäristön muutokset suunnittelualueella sekä EU:n ja kansallisen tason liikennepolitiikassa. Tuotoksena syntyy vuosittainen seuranta- ja toimenpiteiden edistämisraportti. Toimintavuonna jatketaan yhteistyöhankkeiden toteuttamista, joista merkittävin on Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen. Liiton rooli on toimia työryhmän jäsenenä ja ohjausryhmän puheenjohtajana. Lisäksi toteutetaan Pohjois-Suomen logistiikkastrategian ja Liikenneviraston Pohjois-Suomen kaivannaisyhteyksien selvitystyön seurantatyötä yhteistyössä Pohjois-Suomen ja osin valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Suunnitelmat palvelevat maakuntien suunnittelua (maakuntakaava ja -ohjelma) ja osin edunvalvonnan tarpeita. Liitto osallistuu myös kansainvälisiin kehittämishankkeisiin, kuten Itämeri-ohjelmasta rahoitettavaan Bothnian Green Logistic Corridor -kehittämishankkeeseen partnerina Pohjois-Suomen edustajana ja Kolartic-ohjelmasta rahoitettavaan Barents Freeway -kehittämishankkeeseen. Lisäksi sitoudutaan Oulun lentoaseman matkaketjuja kehittävään AirRail-kehittämishankkeeseen, edellyttäen että Itämeriohjelmasta myönnetään haettu valmisteluraha varsinaisen kehittämishankeen käynnistämiseen. Liikenteen edunvalvonnassa painotetaan toimintavuonna Seinäjoki-Oulu-ratahankkeen suunniteltujen toimenpiteiden toteutuksen varmistamista sekä vt:n 4 Oulu Kemi, Oulun sataman sisääntuloväylän syventämisen ja satamaan johtavat liikenneyhteydet sekä vt:n 8 Vaasa Oulu, vt:n 22 Oulu Kajaani ja vt 20:n Oulu- 16

17 Kuusamo kehittämisen ja suunniteltujen investointien edistämistä. Lisäksi joukkoliikenteen kehittäminen ja maaseudun perustieverkon rahoitus edellyttävät liitolta jatkuvaa ja aktiivista toimintaa. Toimenpiteiden toteuttamiseksi varaudutaan mm. tuottamaan edunvalvontatyötä tukevia aineistoja ja materiaaleja. Toimintaympäristössä on käynnissä useita maakunnalle ja sen toimijoille merkittäviä kansallisia suunnitelmia, kuten lentoliikennestrategia, merenkulkustrategia ja Suomen aluerakenne (ALLI). Liiton tavoitteena on vaikuttaa tarpeiden mukaan suunnitelmien linjauksiin tuomalla esiin maakunnan ja pohjoisten alueiden vahvuuksia. - Kakepoli-liikennestrategian edistäminen ja seuranta aiesopimuksen mukaisesti - Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen osallistuminen työryhmässä ja ohjausryhmässä - liikennejärjestelmän isoihin investointihankkeisiin ja käynnissä oleviin suunnitelmiin vaikuttaminen kehittämisen ja edunvalvonnan keinoin Euroopan unionin ja kansallisella tasolla Maakunnan yhdyskuntatekniikan palvelutason kehittäminen Toimintavuoden aikana valmistuu Pohjois-Pohjanmaan liiton johdolla ja yhdessä Oulun kaupungin, Oulun seudun kuntien ja Ely-keskuksen kanssa laadittu Oulun seudun jätteen käsittelyalue -selvitys. Siinä tuotetaan asiantuntijatietoa Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan jätehuollon, erityisesti materiaalikeskuksen, vaatimuksista ja sijoittumisen edellytyksistä. Selvitys palvelee 2. vaihemaakuntakaavaa ja Oulun yleiskaavaa. Liitto osallistuu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman 2021 laadintaan ja maakunnan tulvaryhmien (Iijoki ja Kalajoki) toimintaan. Tulvaryhmien keskeinen tehtävä on valmistella tulvariskien hallintasuunnitelmat tulvariskialueille vuoteen 2015 mennessä. Toimintavuoden aikana tulvaryhmän tehtävissä painotetaan monitavoitearviointeihin pohjautuvat tavoitteiden määrittelyt ja niiden pohjalta johdetut konkreettiset toimenpidekokonaisuudet. Liitto on tulvaryhmien puheenjohtaja ja ELY-keskus asiantuntijataho. - Oulun seudun jätteen käsittelyalue -selvityksen valmistuminen - tulvaryhmien työskentely ja tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelutoimenpiteet - annetut lausunnot ja osallistuminen viranomaistoimintaan Rakennetun kulttuuriympäristön ja arvokkaiden maisema-alueiden kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan liitto jatkaa rakennetun kulttuuriympäristöjen päivitysinventointia ja arvottamistyötä toimintavuonna yhteistyössä maakunnassa kulttuuriympäristöön kehittämistä hoitavien tahojen kanssa. Inventointi ja laadittavat selvitykset palvelevat 2. vaihemaakuntakaavan laadintaa ja tukevat maakuntaohjelman kulttuuriympäristöön ja vetovoimaiseen ympäristöön perustuvia matkailuhankkeita ja muita alueiden vetovoimaa edistäviä hankkeita. Toimintavuoden aikana rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointia ja kartoitusta tehdään liiton käytettävissä olevilla resursseilla huomioiden 2. vaihemaakuntakaavan aikataulu ja vaatimukset. Pohjois-Pohjanmaan liitto jatkaa osatoteuttajana Metsähallituksen hallinnoimassa Pohjolan luonto ja kulttuuri (Polku) -kehittämishankkeen toimenpiteiden toteuttamista hankesuunnitelman ja yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Hanke päättyy toimintavuoden alkupuolella, jonka jälkeen jatketaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitystyötä liiton käytettävissä olevilla resursseilla huomioiden 2. vaihemaakuntakaavan aikataulu ja vaatimukset. Kulttuuriympäristön sähköistä maakunnallista inventointiohjelmaa Kioskia kehitetään määrätietoisesti luomalla uusia sisältöjä ja kehittämällä käytettävyyttä. Kuntia opastetaan ja sitoutetaan järjestelmän käyttämiseen. 17

18 Osallistutaan maakunnassa käynnissä olevien laaja-alaisten kulttuuriympäristö- ja maisemahankkeiden ohjausryhmiin / toimikuntiin. Osallistutaan Euroopan rakennusperintöpäivien järjestämiseen ja sen vuosittaisen teeman toteuttamiseen maakunnassa. - Rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointien ja kartoitusten toteuttaminen 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen tarpeisiin - Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointien ja kartoitusten toteuttaminen 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen tarpeisiin - Kioski-tietojärjestelmän sisällöllinen (selattavien kohteiden lukumäärä ja kattavuus) ja toiminnallinen kehittäminen sekä aktiivisesti käyttävien toimijoiden määrän kasvattaminen Tulevaisuus-tiimi Tietopalveluiden tuottaminen Tulevaisuus-tiimin keskeinen tehtävä on seurata maakuntaohjelman toteutusta ja koota ennakointitietoa uudistettavan maakuntaohjelman valmistelun tarpeisiin. Tulevaisuus- tiimi jatkaa tietopalvelun toimeksiantojen tuottamista Pohjois-Pohjanmaan liiton sisälle ja ulkopuolelle. Liiton sisälle tuotettava tietopalvelu liittyy entistä tiiviimmin edunvalvonnan tarpeisiin. - Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman seurantakatsaukset - suhdannekatsaukset Koulutuksen, osaamisen ja pitkän tähtäimen ennakointitoiminta Vuosina ennakoinnin painopiste on ollut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman maakunnallisen osion valmistelua, jossa on erityisesti noussut esiin opiskelupaikkojen määrä suhteutettuna nuorisoikäluokkien kokoon. Ennakoinnin painopiste tulee olemaan koulutuksen järjestäjien yhteistyön edistämisessä ja maakunnallisten kehittämistoimenpiteiden valmistelussa ja toteuttamisessa. Ennakointiverkoston laajentamista viedään eteenpäin Tulevaisuus - Ennakoinnin kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla -hankkeella. Hankkeessa myös rakennetaan suhdanneaineisto, jonka on tarkoitus vastata entistä paremmin muuttuneita toimialojen ja klustereiden rakenteita. Tulevaisuus-hankkeen keskeinen toimenpide on määritellä ja luoda maakunnallinen pohja koulutuksen järjestäjien osaamiskartoitusyhteistyölle. Hankkeen toiminta-aika kestää toimintavuoden loppupuolelle. - koulutuksen järjestäjien yhteiset kehittämistoimenpiteet - suhdannejärjestelmän luominen ja siihen liittyvät raportit Laajakaistan edistäminen Maakunnallisessa hankeohjelmassa määritellyt laajakaistahankkeet on pääosin kilpailutettu vuonna Vuonna 2014 kilpailutetaan hankkeiden toteuttajia, mikäli tarvetta löytyy ja kansallista rahoitusta on saatavilla. Käynnissä oleva 100 megan hanke tuottaa tietoa ja tukee laajakaistan rakentamishankkeita sekä rakentaa maakunnallista verkostoa kuntien ja laajakaistaa rakentavien organisaatioiden kesken. Pohjois- Pohjanmaan liitto tekee tiivistä yhteistyötä Ely-keskuksen kanssa kyläverkkorahoitukseen liittyvissä teemahauissa sekä aktivoi ja tiedottaa toimijoille tähän liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista. Lisäksi tehdään Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena on varmistaa vuoden 2015 jälkeen laajakaistarahoituksen kansallinen saatavuus. 18

19 - - kilpailutettavat hankkeet (lukumäärä) Readi for Health -hankkeen toteuttamisen aktivoiminen Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu partnerina EU:n 7. puiteohjelmasta osarahoitettavan Readi for Health -hankkeen toteuttamiseen. Usean organisaation kansainvälisen hankkeen tavoitteena on laatia terveydenhuollon digitaalinen agenda eli edistää tietojärjestelmien toimivuutta ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen tuottamista. Hankkeessa testataan myös uusia teknologioita terveydenhuollon palvelujen saavuttamisessa. Pohjois-Pohjanmaan liiton tehtävänä on rakentaa paikallinen verkosto, jossa myös yritykset ovat aktiivisesti mukana. - - raportit komissiolle - - verkostossa mukana olevien yritysten lukumäärä Maakuntaohjelma-tiimi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman uudistaminen ja vaikuttavuuden tehostaminen Aluekehityslain mukaisesti maakunnan liitto vastaa maakunnan suunnitteluun kuuluvan maakuntaohjelman laatimisesta ja hyväksyy sen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman valmistelu vuosille aloitettiin vuoden 2013 alussa. Ohjelma on hyväksymiskäsittelyssä kevään 2014 maakuntavaltuustossa. Samassa yhteydessä päivitetään myös pidemmän aikajänteen maakuntasuunnitelma. Ohjelmatyössä painottuu kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittaminen ja työnjako. Maakuntaohjelman valmistelussa hyödynnetään älykkään erikoistumisen strategiaa ja valmistunutta maakuntaohjelman arviointitutkimusta. Maakuntaohjelmassa otetaan huomioon valtioneuvoston valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet tavoitteet ja edistetään niiden toteutumista. Samoin ohjelmatyössä otetaan huomioon myös hallituksen linjaukset kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemisestä. Maakuntaohjelmalla on keskeinen asema valtion alueviranomaisten strategisten tulossopimusten laadinnassa ja niiden toteuttamisessa. Tarkoituksena on parantaa valtion toimenpiteiden kohdentamista maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta keskeisiin kehittämiskokonaisuuksiin ja hankkeisiin sekä tehostaa valtion ja kuntien määrärahojen käyttöä. Maakuntien välisen yhteistyön merkitys tulee korostumaan erityisesti strategisesti tärkeimpien kehittämiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Toimintavuoden aikana koostetaan Pohjois-Pohjanmaan liiton johdolla ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnan alaisuudessa Pohjois-Suomi -ohjelma. Ohjelman lähtökohtina painottuu koko Pohjois-Suomen yhteinen edunvalvonta ja kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Ohjelma on suunniteltu valmistuvaksi toimintavuoden aikana. Mittari: - maakuntaohjelman laatiminen aikataulussa ja suunnitelman hyväksyminen - Pohjois-Suomi-ohjelman laatiminen aikataulussa ja suunnitelman hyväksyminen 19

20 Nuorten koulutus ja työllistyminen, hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy Kehitetään maakuntaliiton, valtionhallinnon, kuntien ja koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä koulutukseen liittyvissä asioissa sekä tuetaan ammattikorkeakoulurakenteen kehittämistä sellaiseksi, että se vastaa entistä paremmin alueen erityistarpeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että ammattikorkeakoulutuksen määrä ja laatu kohtaavat mahdollisimman hyvin maakunnan sekä sen elinkeinoelämän tarpeet. Lisäksi tuetaan ammattiopistojen kehittämistä niin, että ne kykenevät turvaamaan suurena pysyvien ikäluokkien koulutustarpeet. Liitto laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen. - laaditaan kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestys - aktiivinen edunvalvonta, kannanotot ja lausunnot Tuetaan ja kannustetaan kuntia järjestämään työllisyyspalveluita vaikeasti työllistyville henkilöille ja kehitetään tiedontuotantoa pitkäaikaistyöttömyyden seurannan tueksi. Kunnat ovat huolehtineet omalta osaltaan jo pitkään kaikkein vaikeimmin työllistyvien työllisyyspalvelujen järjestämisestä. Kuntien rooli tämän erityisryhmän työllisyyspalvelujen järjestäjänä korostuu tulevina vuosina. Kataisen hallitusohjelman toteuttamiseen sisältyvät keskeisesti nuorisotakuun toteuttaminen sekä toteutettava kuntakokeilu, jolla pureudutaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen. Maakunnasta kokeiluun osallistuvat Oulu ja Raahen seudun kunnat. Nämä teemat ovat erityisen tärkeitä Pohjois-Pohjanmaan kunnille, sillä nuorten ikäluokat ovat maakunnassa suuria ja myös pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Liitto on vuodesta 2009 lähtien tehnyt selvityksiä maakunnan yli 500-päiväisestä työttömyydestä. Selvitysten tavoitteena on ollut tukea ja kannustaa kuntia työllisyyspalveluiden järjestämisessä ja levittää hyviksi havaittuja käytänteitä kuntien välillä. Liitto kehittää verkkosivulleen tietopalvelua, jonka avulla kunnat voivat seurata ja ennakoida pitkäaikaistyöttömyyden kehitystä. - Kehitetään ja julkaistaan liiton verkkosivustolle tietopalvelu, jonka avulla kunnat voivat seurata pitkäaikaistyöttömyyden kehitystä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpano Maakunnallinen hyvinvointiohjelma on Pohjois-Pohjanmaan liiton ja sen yhteistyökumppaneiden, maakunnan alueiden ja kuntien toimeenpanema kehittämisohjelma, jossa tavoitteena on maakunnan väestön terveys ja hyvinvointi. Ohjelman tavoitteena on, että vuonna 2017 ollaan edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa, erityisesti terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Hyvinvointiohjelman kumppanuuksien tuloksena on syntynyt Muutos Nyt -hankeyhteistyö, jossa maakunnan eri alueet ja toimijat tukevat kuntalaisen hyvinvointia yhdessä kehitettyjen rakenteiden, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen avulla. Ohjelman toteutuksessa korostuu kuntalaisnäkökulma, uusien toimintamallien käyttöönotto, hallinto- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö sekä konkreettinen arjen hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointiohjelman painopisteet ovat nousseet aluelähtöisesti kuntien omista hyvinvointityön painopisteistä. Hyvinvointiyhteistyössä korostuvat erityisesti lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen sekä hyvien käytäntöjen maakunnallinen levittäminen ja juurruttaminen kunnissa Hyvinvointiohjelman toimeenpanoa tukevan hyvinvointisopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki maakunnan kunnat. Kunnat ovat sitoutuneet sopimuksen kautta edistämään alueella hyviä ja tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä ja käytäntöjä. Tavoitteena on saada vakioitua kuntien palveluihin menetelmiä kuntalaisten tueksi ja myös kehittää maakunnallinen konsepti, jolla terveyttä ja hyvinvointia edistäviä käytäntöjä myös jatkossa voidaan levittää kohdennetusti kuntien tarpeista riippuen. - Hyvinvointisopimuksen hyvien käytäntöjen käyttöönotto kunnissa - Hyvien käytäntöjen konseptin kehittämistyö 20

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015. Luonnos, maakuntahallitus 24.9.2012

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015. Luonnos, maakuntahallitus 24.9.2012 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Luonnos, maakuntahallitus 24.9.2012 Sisältö 1. MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 3. MAAKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN STRATEGIA JA ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTA -2013-2016

POHJOIS-POHJANMAAN KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN STRATEGIA JA ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTA -2013-2016 POHJOIS-POHJANMAAN KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN STRATEGIA JA ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTA -2013-2016 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi Huhtikuu.2013 1 Sisällys 1. STRATEGIAN TAUSTA JA TAVOITE...

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Maakuntahallituksen kokous Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Pentti Malinen, maakuntajohtaja Kainuun aluetalous suhdannekatsaus Kainuun liitto 2 1 Kainuun liitto 3 Kainuun liitto 4 2 Kainuun liitto 5

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017

LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017 LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Maakuntahallitus 16.12.2013 Sisällys 1. Maakuntastrategian lähtökohdat 2 2. Lappi -sopimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 1 SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kaavoituskatsaus 2 2. Maankäytön suunnittelu ja kunnan tavoitteet 2 3. Maakuntakaava 3 4. Yleiskaavat 3 4.1 Soklin osayleiskaava 3

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kainuun liitto 19.8.2013

Kainuun liitto 19.8.2013 Kainuun liitto 19.8.2013 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMAN LUONNOKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso 1 / 7 ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTARYHMÄ 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA KL/038/000205/2014 Aika: 2.6.2014 13:00-14:35 Paikka: Lappeenranta, Technopolis Skinnarila, kokoustila Suvorov 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

2. Maakuntaohjelman rooli maakunnallsen tahtotilan muodostajana

2. Maakuntaohjelman rooli maakunnallsen tahtotilan muodostajana 1.':. íöi/' \~~""'!!~~ ~,..,~ ::~ t,.,...~..-_.~ si,r.; '.'Y't..i: 'j,7t:''--:~?~:r~ ~fl~:~~l',,!r: j;_ar~;r'lu'!n(is--;j\"::~~~'~'~tt.:~"t:t.~~rß'ti~~!,.; ~lt~~ TYÖ- JR E:LINHE:INOMINISTERIÖ RI~BETS-

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ TUKEVASTI raiteilla seminaari 11.9.2013 Hallintojohtaja Riitta Pitkänen Riitta Pitkänen Väestön keski-ikä ja alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Mitä aluevaikutuksia ydinvoimalan rakentamis hankkeelta odotetaan Pyhäjoelle ja ympäröiviin seutukuntiin?

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot