LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma. Ver Mauri Timonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUSTIA 2005. Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma. Ver.10.12.2005. Mauri Timonen"

Transkriptio

1 1

2 LUSTIA 2005 Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee Vuoden 2005 toimintasuunnitelma Ver Mauri Timonen 2

3 ALKUSANAT...5 I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT II LUSTOTUTKIMUKSEN TOIMINTA LUSTIA-VIITEKEHYKSESSÄ... 6 III LUSTIAN OSAHANKEET... 7 IV MIKSI LUSTIA TARVITAAN METLASSA?... 7 LUSTI-PROJEKTI...9 LUSTIALABORATORIOT... 9 LUSTIA LAITOSLAAJUISEKSI HANKKEEKSI! LUSTIAHANKKEEN PERUSTAMISEN 12 SYYTÄ...13 MULTIPROKSITUTKIMUSLABORATORIO...14 ROVANIEMEN JA KOLARIN TUTKIMUSASEMIEN TYÖNJAKO LUSTOTUTKIMUKSESSA...16 LUSTIAN TOIMINTASUUNNITELMA OSAHANKE 1: LUSTIALABORATORIOT OSAHANKE 2: LUSTIA-ARKISTOT OSAHANKE 3: LUSTIA AJANTIETO OSAHANKE 4: LUSTIAMAA OSAHANKE 5: LUSTIA PROJEKTI VERKOSTOYHTEISTYÖ...24 METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN YHTEISTYÖTAHOJA KOTIMAISET YHTEYDET...24 KANSAINVÄLISET YHTEYDET...25 LUSTIA JA ULKOPUOLINEN RAHOITUS...28 PÄÄTÖS LUSTIA-HANKKEEN JATKAMISESTA LUSTOTUTKIMUKSEN SUUNTAAMINEN ULKOPUOLISIA RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA EXPRESSION OF INTEREST FOR A JOINT ACTIVITY WITHIN A PLANNED NETWORK OF EXCELLENCE FOCUSING ON SUSTAINABLE FOREST MANAGEMENT. IDEAS FOR TOPICS TO BE INCLUDED SUOMEN AKATEMIA: INFRASTRUKTUURIOHJELMA EU:N KUUDES PUITEOHJELMA SUOMALAIS-AMERIKKALAISET PROJEKTIT POHJOINEN ULOTTUVUUS (PU) METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ METSÄTIETEELLINEN SEURA METLAN ART-, YRT- JA MUUT RAHOITUKSET METSÄHALLITUS LUSTIAN ENSIMMÄINEN TOIMINTAVUOSI SEURANTARAPORTTI VUODELTA SEURANTARAPORTTI VUODELTA KULUNEEN VUODEN TULOSTOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN A. VERTAILU KOHTA KOHDALTA: LIITE B. YHTEENVETO: HANKKEEN TOIMINTAVUOSI 2004 OLI LUSTIA-HANKKEEN ENSIMMÄINEN VARSINAINEN TOIMINTAVUOSI. SEURAAVASSA MUUTAMIA HAJAPOIMINTOJA HANKKEEN TOIMINNOISTA SEKÄ JOITAKIN PÄÄTELMIÄ HANKKEEN SAAMAAN PALAUTTEESEEN PERUSTUEN: TOIMINTAVUODEN SUUNITTELUSSA JA TYÖNOHJAUKSESSA KÄYTETTIIN HANKKEEN 46-SIVUISTA TUTKIMUSSUUNNITELMAA JA 51-SIVUISTA LUSTIA 2004-SUUNNITTELURAPORTTIA C. LUSTOTUTKIMUKSEN VERKOSTOYHTEISTYÖHÖN LIITTYVIÄ SUORITTEITA TOIMINTAVUONNA: Referoidut raportit Referoimattomat raportit SEURANTARAPORTTI VUODELTA KULUNEEN VUODEN TULOSTOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN

4 1A. VERTAILU KOHTA KOHDALTA: LIITE B. YHTEENVETO: HANKKEEN TOIMINTAVUOSI 2004 OLI LUSTIA-HANKKEEN ENSIMMÄINEN VARSINAINEN TOIMINTAVUOSI. SEURAAVASSA MUUTAMIA HAJAPOIMINTOJA HANKKEEN TOIMINNOISTA SEKÄ JOITAKIN PÄÄTELMIÄ HANKKEEN SAAMAAN PALAUTTEESEEN PERUSTUEN: TOIMINTAVUODEN SUUNITTELUSSA JA TYÖNOHJAUKSESSA KÄYTETTIIN HANKKEEN 46-SIVUISTA TUTKIMUSSUUNNITELMAA JA 51-SIVUISTA LUSTIA 2004-SUUNNITTELURAPORTTIA C. LUSTOTUTKIMUKSEN VERKOSTOYHTEISTYÖHÖN LIITTYVIÄ SUORITTEITA TOIMINTAVUONNA: Referoidut raportit Referoimattomat raportit AVAINTEHTÄVÄT...45 TULOSTEN TIIVISTELMÄ SUMMARY OF RESULTS KANSIKUVIEN SELOSTEET:

5 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma ALKUSANAT Lustia-hanke sai Metlan johtoryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan starttiluvan aloittaa toimintansa vuoden 2003 alussa. Ensimmäinen toimintavuosi on ollut hankkeen organisoitumisen ja perustoimintojen käynnistämisen aikaa. Nyt, kun Lustian pilottivuoden viimeinen neljännes piakkoin alkaa, voidaan tehdä arvioita kuluneesta vuodesta ja myös esitellä hankkeen jatkosuunnitelma. Lustian viitekehys perustuu lustotutkimuksen kehittämistyössä saatuihin tuloksiin, Metlan nykyisen lustotutkimuksen tilan ja kehittämistarpeiden arviointiin sekä seuraavien keskeisten kysymysten analysointiin: 1) mitä Metla tarvitsee lustotutkimukseltaan? 2) mitä kansainvälinen tiedeyhteisö tarvitsee Metlan lustotutkimukselta? 3) miten lustotutkimus tulee järjestää Metlassa? Näistä johdettuna Lustian tiivistettynä tavoitteena on tarjota Metlan lustotutkimukselle järjestäytynyt ja tulevaisuuden tutkimustarpeet huomioiva toimintaympäristö, jonka tunnusmerkkeinä ovat suunnitelmallisuus, määrätietoisuus, kansainvälisyys, monitieteisyys ja tehokkuuteen pyrkiminen. Lustian tavoitteet ovat haastavat ja edellyttävät viitekehyksessä esitettyjen asioiden jatkuvaa analysointia. Pilottivuoden kokemukset, suunnitelmaan liittyvä palaute ja uudet esille tulleet tekijät, mm. kansainvälisen tutkijavaihdon vilkastuminen, tarve kansalliseen multiproksitutkimusohjelmaan ja vaatimus rahoitussuunnittelun tehostamiseen, ovat auttaneet täsmentämään hankkeen lähivuosien toimintatavoitteet, jotka esitellään oheisessa Lustia 2004 suunnitelmassa. Lustia-hanke on ollut osaltaan vauhdittamassa kotimaisessa lustotutkimuksessamme meneillään olevaa voimakasta kehitysvaihetta. Nyt valmistuneen suunnitelman perusteella on ilmeistä, että tuleva toiminta kannattaa jatkossakin suunnitella vallitsevaa tilannetta hyödyntäen. Näin ollen vuotuiset päivitysversiot tulevat muodostamaan Lustian hankeohjauksen keskeisen toimintaohjeen. Rovaniemellä Mauri Timonen 5

6 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT Metlan lustotutkimusta on kehitetty vuosina tai tullaan kehittämään ( ) neljässä jaksossa seuraavasti (hankesuunnitelma s ): ENSIMMÄINEN JAKSO Metlan lustonmittauksen modernisointi Vuosilustotiedon käytön laajentaminen sisäisissä hankkeissa; osastojen välistä yhteistyötä. TOINEN JAKSO dendrokronologisen tutkimusotteen soveltaminen Dendrokronologian laboratorion perustaminen Metlan lustotutkimuksen kansainvälistäminen lustotutkimuksen verkostoyhteistyön kehittäminen KOLMAS JAKSO (LUSTIA-HANKE) Metlan lustotutkimuksen järjestäytyminen - lustolaboratorioiden toiminnan järjestäminen (LUSTIALABORATORIOT) - lustotietoarkistojen perustaminen ja ylläpito (LUSTIA-ARKISTOT) - Lustia-arkistojen aineistokuvaukset (KASVUN VAIHTELU) - lustotutkimuksen tietopalvelun järjestäminen (LUSTIAMAA) - Projektinhallinta ((LUSTIA PROJEKTI) Lustotutkimuksen toimintastrategian suunnittelu - lustotutkimuksen perussarjojen kokoaminen - kansainvälisen yhteistyön kehittäminen - Lustia-käsikirjan laatiminen NELJÄS JAKSO (LUSTIMAA-HANKE) Kansainvälisen proksitutkimuslaboratorion kehittäminen - päätavoite: kansainvälisen huippututkimusyksikön kehittäminen - Lustia-hankkeelta periytyvien keskeisten jatkuvaluonteisten toimintojen toteuttaminen - Lustia-arkistojen data- ja tietopalveluiden hyödyntäminen - kansainvälisen verkostoyhteistyön tehostaminen. II LUSTOTUTKIMUKSEN TOIMINTA LUSTIA-VIITEKEHYKSESSÄ I VAIHE ( ) määritellään Metlassa tehtävän lustotutkimuksen viitekehys, asetetaan toiminnan keskeiset tavoitteet valitaan keskeiset toiminnot ja järjestetään ne laboratoriotyyppiseksi hankkeeksi (LUSTIA) II VAIHE ( ) organisoidaan toiminta määrittelemällä henkilöstön tehtävät luodaan laatujärjestelmä kotimaisen lustotutkimuksen yhdenmukaistamiseksi ja aineistojen korkean teknisen tason turvaamiseksi. III VAIHE (2004) 6

7 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma otetaan lustotutkimuksen laatujärjestelmä käyttöön Metlan kaikissa toimintayksiköissä. Laitostasoista ohjeistamista. IV VAIHE (2004) aloitetaan laitoksen sisäinen koulutustoiminta Lustia-suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. IV VAIHE (2005 ALKAEN) aloitetaan täysitehoinen käytännön toiminta kaikissa Lustia-suunnitelman osahankkeissa. III LUSTIAN OSAHANKEET LUSTIA = Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Lustia-hanke jakautuu viiteen osahankkeeseen: (1) LUSTIALABORATORIOT osahankkeessa mitataan lustoja, laatutarkistetaan mittausaineistoja, laaditaan lustosarjoja, annetaan koulutusta ja neuvontaa sekä kehitetään taustatyönä laboratoriota uudistuvan teknologian mukaiseksi. (2) Lustotietoa hallitaan Internet-pohjaisella tiedonhallintajärjestelmällä LUSTIA-ARKISTOT -osahankkeessa. (3) Lustosarjojen vuotuinen päivittäminen tarjoaa luontaiset puitteet aikasarjojen koostamiseen. Ajatusta viedään LUSTIA KASVUNVAIHTELU - osahankkeessa hiukan pitemmälle muokkaamalla aineistoja tilastollisin keinoin esim. ilmastoa kuvaavia aikasarjoiksi tai malleiksi. (4) Osahankkeessa tuotetaan sekä tutkijoita että asianharrastajia kiinnostavaa lustotutkimustietoa, mikä välitetään kohderyhmille LUSTIAMAA - viestintäosahankkeen kautta. (5) Osahankkeessa LUSTIA PROJEKTI arvioidaan toiminnan tuloksellisuutta, optimoidaan resurssien käyttöä ja hankitaan lisäresursseja. Hankkeelle haetaan näin menetellen dynaamisuutta ja uudistautumiskykyä, jotka ovat pitkäaikaiseksi suunnitellun hankkeen suoranainen elinehto. IV MIKSI LUSTIA TARVITAAN METLASSA? (1) Lustotutkimus (dendrokronologia) muodostaa oman laajan kansainvälisesti toimivan tieteenalansa. Metlan lustotutkimuksessa on runsaasti sellaisia tieteenalasovelluksia tai laboratoriotyyppisiä toimintoja, joita ei voi sisällyttää mihinkään muuhun hankkeeseen (esim. aineistojen laatukontrollointi ja arkistointi, sarjojen laatiminen, ajoitustyöt, verkostoyhteistyötehtävät, menetelmäkehitystyö, koulutus jne). Tieteenalan toimivuus edellyttää kotopesähanketta. (2) Lustotutkimusten johtaminen ilman hallintoa (hanketta) on pakottanut toimimaan muiden hankkeitten nimissä, sopipa se niiden ohjelmaan tai 7

8 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma ei. Ei ole tarkoituksenmukaista kenenkään kannalta. Hallinnollinen tarve hankkeeseen. (3) Kolarin ja Rovaniemen tutkimusasemien lustolaboratoriot ovat yhdistäneet resurssejaan, mikä on parantanut merkittävästi lustotutkimuksen toimintamahdollisuuksia ja tuottavuutta. Yhteistyö edellyttää hankemuotoista hallinnointia. (4) Lustoaineistojen keruu on jokavuotista Metlan toimintaa. Kalliin maastokustannuksin hankituille aineistoille olisi monipuolista kysyntää, mutta niiden saatavuus ja käytettävyys ovat ongelma puuttuvan arkistointijärjestelmän vuoksi. Metlan lustoaineistot vajaakäytössä. Käyttöä tehostettava! (5) Metlan arkistoista löytynee vielä jonkin verran kansallisesti ja historiallisesti arvokkaita lustoaineistoja ja dokumentaatiota (esim. Sirénin mänty- ja katajatutkimukset). Niiden laatujärjestelmää noudattava arkistointi olisi saatava tehdyksi mitä pikimmin Mitä tyypillisintä kotopesähankkeen erikoistyötä. (6) Kansainvälinen ilmastonmuutostutkimus on kiinnostunut suomalaisista lustoaineistoista. Syynä erityisesti männyn poikkeuksellisen hyvä ilmastovaste. Metlassa sopivia aineistoja, mutta ongelmana jälleen niiden saatavuus ja käytettävyys. (7) Yksittäisistä suuraineistoista mainittakoon Advance10K-projektissa vuosina kerätty aineisto, joka sisältää yli 2000 näytekiekkoa, joista noin 1000 on subfossiilisia. Aineistoon runsaasti tutkimuskysyntää, mikä merkitsee aineistovastaavalle paljon ylimääräistä käsityötä. Lustotietoarkisto vähentäisi oleellisesti aineistovastaavien työtä ja tarjoaisi tutkijoille täyden tietoarkistopalvelun. (8) Arkistoiduista lustoaineistoista on saatavissa paljon tilastollista tietoa esimerkiksi ympäristön seurantaan. Työvälineinä mm. peruslustosarjat, trendisarjat, mallit. Lustotietoarkisto palvelee tutkimusta tarjoamalla perusalveluina erilaisia tilastollisia yhteenvetoja, mm. aikasarjoja ja malleja. (9) Lustotieto kiinnostaa kansalaisia. Tiedon kansantajuistamiseen soveltuvat esimerkiksi helppolukuiset ja hyvin kuvitetut tutkimusraportit, tee-seitse-lustotutkimukseen tutustumiset, julkiset aihepiiriin liittyvät esiintymiset, laboratorioesittelyt, ajoituspalvelut sekä Internet-selailut. Lustotutkimus tarjoaa monipuolisen tiedonlähteen tutkimustiedon välittämiseksi käytäntöön. (10) Lustotutkimus (tai dendrokronologia) on kansainvälisesti arvostettu tieteenala. Metlan kasvututkimuksen tulokset välittyvät maailmalle myös dendrokronologista käsitteistöä soveltaen. Lustia-hanke sopii Metlan vuosilustoja hyödyntävän kasvututkimuksen tiedonvälityskanavaksi ja näyteikkunaksi maailmalle. Lustia-hankkeessa arvostetaan kansainvälistä yhteistyötä ja sen kehittämistä 8

9 Liite 2: Lusti-projekti LUSTI-PROJEKTI Metlan lustotutkimusta suunnitellaan kehitettäväksi vuosina kahdessa peräkkäisessä laboratorio- ja kehittämishankkeessa, joiden yhteisenä nimenä on LUSTI 1 - projekti. Lustotutkimuksen kehittämiseen vaikuttavat taustatekijät esitellään kuvassa 1 (liite 2a). Jaksolla toteutettavassa LUSTIA-hankkeessa keskitytään lustotutkimuksen menetelmiin, aineistoihin ja arkistointiin. Jaksolla toteutettavassa LUSTIMAA-hankkeessa paneudutaan monitieteisen proksitutkimukseen 2 ja siihen liittyvän multiproksitutkimuslaboratorion kehittämiseen. Aiheesta lähemmin liitteessä 2b. Lustia-hankkeessa tehostetaan Metlan vuosilustotutkimusta 1) yhtenäistämällä laboratoriotoiminnot, 2) kehittämällä yhteinen laatujärjestelmä, 3) vakiinnuttamalla pysyvä arkistointijärjestelmä, 4) tuotteistamalla lustotutkimustiedon Internet-pohjaisen tiedonvälitys sekä 5) kehittämällä kansainvälistä verkostoyhteistyötä ja tutkimustoimintaa. Hanke jaetaan viiteen toisiaan tukevaan osahankkeeseen. Osahankkeessa 1 (LUS- TIALABORATORIOT) tuotetaan perusaineistoja ja alueellisia lustosarjoja, parannetaan valmiuksia laadukkaan vuosilustotiedon tuottamiseen, yhtenäistetään Metlan lustotutkimusta sekä palvellaan asiakkaita. Osahankkeessa 2 (LUSTIA-ARKISTOT) luodaan helppokäyttöinen ja kansainvälisesti yhteensopiva arkistointijärjestelmä lustotiedon saatavuuden ja käytettävyyden pysyväksi turvaamiseksi. Osahankkeessa 3 (LUSTIA KASVUNVAIHTELU) tuotetaan LUSTIA-arkistoista saatavaa materiaalia käyttäen ajantasaista kuvailevaa ympäristötietoa tutkimuksen, käytännön metsätalouden ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen tarpeisiin. Osahankkeessa 4 (LUSTIAMAA) esitellään käyttäjäystävällisessä Internet-pohjaisessa järjestelmässä Metlan lustotutkimusta ja käsitellään LUSTIA-arkistojen tietosisältöä. Osahankkeessa 5 (LUSTIA PROJEKTI) seurataan ja mukautetaan hankkeen toimintoja siten, että hanke pysyy ajantasaisena ja tehokkaana. LUSTIALABORATORIOT Lustia-hankkeessa kehitettävän laboratoriomallin, rakenne ja toiminnot määritellään Lustia-käsikirjassa. Tämä kotimaisen kasvututkimuksen perinteitä vaaliva, mutta toisaalta myös kansainvälisen dendrokronologisen 3 tutkimuksen uusimpia menetelmiä soveltavan laboratoriomallin taustalla on yli 25 vuoden aikana saatuun kokemukseen Metlan kasvututkimuksista ja 10 vuoden kokemukseen kansainvälisestä dendrokronologisesta tutkimuksesta. Lustia-hankkeen käynnistymisen myötä laboratoriomallin kehittämisessä panostetaan aineistonkeruun, arkistoinnin sekä lustotiedon saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseen. Kehittämistä jatketaan niin pitkälle, että Lustialaboratoriot pystyvät vastaamaan Metlan kasvututkimusten lisäksi myös monitieteisessä Lustimaa-hankkeessa tarvittavan puulustoyksikön tutkimushaasteisiin. 1 LUSTI on lyhenne sanasta LUStoTIeto. LUSTIA muodostuu sanasta LUStoTIetoArkistot 2 Proksitieto, proksi = ilmaston vaihteluita likimääräisesti kuvaava tieto Proksimuuttuja (likimuuttuja): mitattu proksitieto Proksitutkimus: proksitietoihin perustuvaa ympäristö- ja ilmastotutkimusta 3 Metlan dendrokronologinen tutkimus (puulustotutkimus) sisältää käytännössä kaiken vuosilustoihin liittyvän tutkimustoimintamme. 9

10 Liite 2: Lusti-projekti Metla tarjoaa hyvin järjestetyn toimintaympäristön Lustialaboratorioiden kehittämiseen. Siksi on mahdollista, että voimme edetä laboratoriohankkeessamme pitemmälle kuin missään muualla. Metlan merkitys Lustialaboratorioiden kehittämisen taustavoimana näkyy mm. seuraavissa asiayhteyksissä: 1. Metlan perinteikäs yli 80-vuotinen kasvututkimus- ja inventointiosaaminen antavat vankan lähtökohdan lustotutkimuksillemme. 2. Metlan koetoimintajärjestelmä tarjoaa kehittyneen toimintaympäristön lustoaineistojen hankkimiseen. 3. Nykyisessä mittauskulttuurissamme tuotetuilla lustoaineistoilla on epäyhteensopivuuden vuoksi vain vähän kansainvälistä käyttöä. Tilanne paranee olennaisesti, kun aletaan toimia Lustia-standardin mukaisesti: kansainväliseen ohjeistukseen perustuvat laatukontrolloidut ja perusdokumentoidut mittausaineistot ovat sellaisenaan arkistointikelpoisia ja mitä erilaisimpiin tarkoituksiin soveltuvia. 4. Metlassa on käytössä huomattavan suuri, vähintään 15 lustonmittauslaitteiston, mittauskapasiteetti. Kun tämä orkesteri saadaan soittamaan yhteisten nuottien mukaisesti, työn tuloksellisuus paranee ja samalla Metlasta tulee kansainvälisestikin ajatellen yksi suurimmista dendrokronologista 3 tutkimusta harjoittavista tutkimuslaboratorioista. 5. Metlan lustotutkimuksen kansainvälisesti merkittävin tieteellinen saavutus on EU-projektissa ADVANCE 10K valmistunut Lapin metsänrajamännyn vuotinen lustosarja. Tämä maailman kolmanneksi pisin yhtenäinen vuodentarkka puulustosarja on herättänyt runsaasti tieteellistä huomiota paitsi pituutensa myös poikkeuksellisen hyvän ilmastovasteensa ansiosta. Lapin mänty on tunnetuimpiin ilmastotutkijoihin kuuluvan professori Keith Briffan mukaan paras tunnettu mennyttä ilmastoa kuvaava proksimuuttuja. Nämä luonnon järjestämät ilmastoasemat tarjoavat hyvälaatuista dataa mm. ilmasto- ja ympäristömuutosten tutkimiseen jaksolle, joka kattaa ¾ jääkauden jälkeisestä holoseeniajasta. Lisäksi on olemassa viitteitä siihen, että Lapin mäntylustosarja voitaisiin pidentää jopa lähes vuoteen (sen ikäistä puuhiiltä Kajaanin lähistöllä). 6. Metsäammattilaisten ja kansalaisten mielenkiinto lustotutkimusta kohtaan on kasvanut sitä mukaa, kun tietoa tieteenalan mahdollisuuksista on tullut lisää. Metlan tutkijoilla on mahdollisuus soveltaa lustotietoa laajalti metsäntutkimuksen eri sektoreilla, mikä merkitsee tietynlaista kilpailuetua muihin metsä- ja ympäristötietoa tutkiviin organisaatioihin nähden. 7. EU:n suosiman eurooppalaisen ympäristötutkimuksen kasvun myötä myös Metlan lustotutkimuksen haasteet ja resurssitarve kasvavat lähivuosina. Koska laitoksen resurssit ovat rajalliset, on keskityttävä jo olemassa olevien mahdollisuuksien laadulliseen kehittämiseen ja ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Metlan lustotutkimuksissa jo mukana olevien vakinaisten henkilöresurssien ja toimintojen mukauttaminen esimerkiksi Rovaniemen-Kolarin yhteistyöakselin mallin (liite 2c) mukaisesti merkitsisi mahdollisesti jopa maailman suurimpiin kuuluvan lustotutkimuslaboratorion syntymistä, jos asiaa arvioidaan vakituisella henkilöstön (useita kymmeniä) tai laitteistoresurssien (> 15 laitetta) määrällä. 8. Lustia-laboratoriomallin käyttöönotto laitostasolla olisi myös ensiaskel Lustimaahankkeessa kaavaillun proksitutkimuslaboratorion kehittämistyölle. 9. Lustotutkimuksessa tapahtuneen verkottumisen välityksellä olemme saaneet käyttöömme asiantuntemusta, tutkimuslaitteita ja muita sellaisia resursseja, joihin meillä itsellämme ei ole mahdollisuuksia. Ulkomaisiin huippulaboratorioihin 10

11 Liite 2: Lusti-projekti solmitut kontaktit ovat edesauttaneet myös Lustia-hankkeen suunnittelua. Verkostoyhteistyö on parantanut myös mahdollisuuksiamme päästä mukaan kansainvälisiin tutkimusprojekteihin. 10. Lustotutkimuksen kehittämistyötä jouduttiin ennen Lustiaa tekemään vaihtelevissa olosuhteissa. Kuluvana vuonna on voitu todeta tieteenalan nimikkohankkeen käänteentekevän merkityksen kaikelle toiminnalle. Rovaniemen ja Kolarin yhteinen MS-Excel-pohjainen projektitaulu (liite 4) on hyvä esimerkki siitä, mitä organisoitu toiminta merkitsee tavoitteiden saavuttamisessa. Projektitaulu mahdollistaa yksittäisen työntekijän resurssien jakamisen, rahoitussuunnittelun ja ylemmän tason resurssijaon suunnittelun. Kun lisäksi osahankkeeksi määritellyssä projektinohjauksessa (LUSTIA PROJEKTI) voidaan tiimikokouksen päätöksellä vaikuttaa myös hankkeen toimintastrategiaan, esimerkiksi tekemällä päätöksen luopua kannattamattomasta osioista tai lisäämällä uuden tärkeäksi arvioidun, pysyy hanke ajanmukaisena. Tehdyt muutokset on helppo päivittää projektitauluun. Lustian laajentaminen koko Metlaa koskevaksi on teknisesti helposti toteutettavissa projektitaulun avulla. Olisi kuitenkin ensin oltava laitostasoisia päätöksiä tai suosituksia, jotta tutkimusyksiköt voisivat varata resurssejaan Lustia-hankkeelle. 11. Internet-sivustojen merkitystä nykytutkimuksesta tuskin voi liiaksi korostaa. Lustia-hankkeen toiminta-ajatukseen kuuluu Internetin tehokas hyödyntäminen. Uuden viestintälain mahdollistamana hankkeelle on varattu käyttöön liittymä Lustia-sivuston asiasisältöön, toimivuuteen, näyttävyyteen ja ylläpitoon tullaan kiinnittämään erityistä huomiota; onhan kyseessä Metlan lustotutkimuksen maailmalle suunnattu näyteikkuna. 12. Lustia toimii Metlan lustotutkimuksen markkinointikanavana. Tavoitteena on tehdä suomalaisesta lustotutkimuksesta niin tunnettua maailmalla, että meidät halutaan mukaan merkittäviin kansainvälisiin monitieteisiin tutkimusprojekteihin. Apuna tässä työssä käytetään Metlan kasvututkimuksen laajaa asiantuntemusta, hyvää kokeidenmittausjärjestelmäämme, metsänrajatutkimuksiamme ja tietenkin metsänrajamännyn 7520-vuotista lustosarjaa. 13. Monitieteinen lustotutkimus on ympäristöä seuraavalle metsäntutkimukselle uusi ja mielenkiintoinen haaste. Lustia pohjustaa tietä vuonna 2010 alkavaksi suunnitellulle Lustimaa-hankkeelle, jossa keskitytään proksitutkimuksiin ja niiden kehittämiseen. Hankkeessa määritelty aihepiiri on jo nyt ajankohtainen ja sopii hyvin osaksi Suomen kansainvälistä lustotutkimustoimintaa, jota Metlan (allek.) lisäksi vapaamuotoisesti neuvotellen kehittävät ja koordinoivat Helsingin yliopisto (prof. Matti Eronen) ja Joensuun yliopisto (dosentit Taneli Kolström, Markus Lindholm ja Jouko Meriläinen) sekä GTK (FT Antti Ojala). Tässä katsauksessa esitellyn Lusti-projektisuunnitelman on tarkoitus toimia myös kotimaisen lustotutkimuksen strategisena toimintaohjeena. Lustialaboratoriot ovat hyvin keskeisessä asemassa Lusti-projektin toteuttamisessa. Projektin aikajänne 15 vuotta ( ) saattaa vaikuttaa pitkältä. Sitä se ei kuitenkaan ole, jos tavoitteeksi asetetaan kansainvälistä arvostusta nauttivan monitieteisen huippulaboratorion kehittäminen. Tarvittava kehittämistyö on hidasta ja etenee omaa tahtiaan, jota ei välttämättä suurellakaan rahalla voida kovin paljoa nopeuttaa. 11

12 Liite 2: Lusti-projekti LUSTIA LAITOSLAAJUISEKSI HANKKEEKSI! Lustia-hanketta on toteutettu vuonna 2003 määräaikaisena pilottitutkimuksena, jossa on toimittu ohjeen mukaan suppeamuotoisesti pohjoisten asemien yhteistyönä ja niiden omilla aineistoilla. Pilottivuoden ensimmäisen kahdeksan kuukauden jälkeen on saatu vahvistus siihen, miten Lustia-hankkeessa tulee edetä. Samalla on täydennetty Metlan lustotutkimuksen pitkän aikajänteen kehittämissuunnitelmaa, jonka viimeisin versio on tässä. Lustia-hankkeen useat toiminnot edellyttävät pysyvää laboratoriotyyppistä ratkaisua. Lustia-arkistojen toimivuus perustuu jatkuvuuteen, laatujärjestelmän noudattamiseen ja koulutuksella hankittavaan hyvään ammattitaitoon. Pysyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan myös tutkimuksen tarvitsemien aineistojen ylläpidossa sekä alueellisten, puulajeittaisten ja kasvupaikoittaisten lustosarjojen laatimisessa, joka on usein taustatyönä ja vuosien (jopa vuosikymmenien!) kuluessa tapahtuvaa toimintaa. Nykyaikaisilla analysointitekniikoilla on mahdollista saada vuosilustoista esiin mitä moninaisimpiin kysymyksenasetteluihin liittyvää tietoa. Sen edellytyksenä on kuitenkin usein, että kerätyistä aineistoista on riittävästi suoriin mittauksiin ja luokituksiin perustuvaa ympäristö- ja puu- ja näytekohtaista taustatietoa. Jos näytteet on arkistoitu asianmukaisesti, niistä voidaan myös jälkikäteen mitata kemiallisia ja fysikaalisia tunnuksia. Tärkeimmät taustamuuttujat on kuvattu KINSYS-lomakkeella nro 10, joka julkaistiin vuonna 1986 metsikkökokeiden mittausohjeissa. Metlan nykyisistä lustoaineistoista kovin harva sisältää edes osankaan näistä tiedoista, joten arkistointikaan ei voi tehdä ihmeitä niiden suhteen. Poikkeuksen muodostavat kartoitetut tai GPS-paikallistettavat puut, joiden luo voidaan myöhemmin palata hankkimaan puuttuvat tiedot. Lustotutkimuksia tehdään lähes kaikissa Metlan yksiköissä. Jotta Lustian tarjoamat synergiaedut voitaisiin hyödyntää suunnitellusti ja täysipainoisesti, olisi se voitava käynnistää laitostasoisena. Silloin kaikki asiasta kiinnostuneet yksiköt saavat mahdollisuuden päästä toimintaan mukaan, mm. arkistoimaan aineistojaan ja hyödyntämään arkistopalveluita. Lustian kehittämisen kannalta on ensi arvoisen tärkeää päästä esittelemään toimintoja yksiköille tarpeellisen palautteen saamiseksi. Lustian toimintasuunnitelmaan kuuluu tärkeänä osana ulkopuolisen rahoituksen hankinta. Hankkeen omavaraisuuteen, ainakin käyttövarojen osalta, pyritään vuodesta 2005 alkaen. On kuitenkin huomioitava, että hankkeen toimintakyky pitää turvata kaikissa olosuhteissa. Siksi hankkeen perusrahoituksen tulee olla kunnossa ulkopuolisesta rahoituksesta riippumatta. Jo varmistuneilla lisätuloilla voidaan tilanteesta riippuen kustantaa sekä meneillään olevan että seuraavien toimintavuosien menoja. Tulevana vuonna 2004 keskitytään Lustian ulkopuolisen rahoitusrakenteen kehittämiseen. Se vaatii yksityiskohtaista ja aikaa vievää paneutumista mm. EU:n 6. puiteohjelman mahdollisuuksiin. Rahoitus- ja yhteistyöajatuksista enemmän liitteissä 6 ja 6a. 12

13 Liite 2a: Lustia-hankkeen perustamisen 12 syytä LUSTIAHANKKEEN PERUSTAMISEN 12 SYYTÄ Kuva 1. Metlan vuosilustotutkimuksen kehittämisen 12 syytä määrittelevät vuosille suunnitellun Lustiahankkeen viitekehyksen. Vuosina toteutettavassa Lustimaa-hankkeessa laajennetaan puulustotutkimus monitieteisen proksitutkimuksen osaksi. 13

14 Liite 2b: Multiproksilaboratorio MULTIPROKSITUTKIMUSLABORATORIO Lustia pohjustaa tietä vuonna 2010 alkavaksi suunnitellulle Lustimaa-hankkeelle, jossa keskitytään proksitutkimuksiin ja niiden kehittämiseen. Lustimaassa kehitetään monitieteisen proksitutkimuksen menetelmiä ja myös tehdään tutkimusta aiempien laboratoriorutiinien jatkamisen ohella. Puulustoihin keskittyneen kehittämistyön laajentamista monitieteiseksi proksitutkimukseksi perustellaan tarpeella saada tietoa ilmaston ympärivuotisista vaihteluista. Ympärivuotiset proksit 4 luonnon omina ilmastoasemina tarjoavat jopa tuhansien vuosien ajalta käyttökelpoista tietoa ilmastonmuutostutkimuksen ja Metlassakin ajankohtaisen ympäristönseurantatutkimuksen tarpeisiin. Puun kasvu on lukuisten ympäristötekijöiden tulosta, mutta ilmaston osalta on vain alkukesän sääoloilla (kesä-heinäkuu) erityinen merkitys sille. Puulustotiedon soveltuvuutta yleisiin ilmastonmuutosta koskeviin päätelmiin rajoittaa lisäksi kesä-heinäkuun ja koko vuoden keskilämpötilan välinen heikko riippuvuus (kuva 2). Syksyn/talven/kevään sääoloilla on todettu olevan ainakin viitteellistä vaikutusta puiden kasvuun; esimerkiksi sydäntalven pakkas-/lumisuussuhteet vaikuttavat roudan paksuuteen ja kevään lämpimyys/sateisuus sen häviämiseen. Roudan viipyminen lyhentää kasvukautta, mikä lopulta näkyy myös puun kasvussa. Kasvukautta edeltäviä tai sen jälkeisiä sääoloja on vaikea jälkikäteen tulkita puulustoista. Siksi on löydettävä muita prokseja. Kun niitä on löydetty riittävästi (vuodenajat kattavasti), voidaan tietoja yhdistellä esimerkiksi keskiarvotiedoiksi mallitusteknisin tai muilla keinoin. Lustimaa-hankkeen toimintaympäristön muodostaa monitieteisten proksiaineistojen käsittelyyn erikoistunut multiproksilaboratorio, jota miehittävät useiden organisaatioiden tieteenalayksiköt. Laboratorion toiminnan viitekehys johdetaan kotimaisten ympärivuotisten proksikalentereiden kehittämistarpeista. Periaatteena on yhdistellä vain sellaista tieteenalojen asiantuntemusta, joka tukee kalentereiden laatimista. Laboratorio toimii suurelta osin hajautettuna, jolloin proksit voidaan analysoida siellä, missä on paras osaaminen ja tarvittava infrastruktuuri. Siten esimerkiksi puulustotutkimukset voidaan tehdä Metlan Lustialaboratorioissa sekä Helsingin ja Joensuun yliopistoissa, järvilustotutkimukset GTK:ssa ja 13 C/ 12 C- istooppisuhteen vaihtelut Helsingin yliopiston ajoituslaboratoriossa. Kansainväliseksi huippututkimusyksiköksi pyrkivässä proksitutkimuslaboratoriossa tulee työskentelemään erilaisin sopimuksin Kuva 2. Sodankylän observatorion kesäheinäkuun (T67) ja vuotuisen lämpötilan (TVuo) välinen korrelaatio on pienentynyt viime vuosikymmeninä 1920-luvun tasolle. Lasku sydäntalven (T123; joulu-maaliskuu) suhteen on vieläkin rajumpi. henkilöä. Laboratorion toiminnassa pyritään omavaraisuuteen ulkopuolisen rahoitusten 4 Ilmastonvaihtelut jättävät jälkensä moniin vuosittain kerrostuviin luonnonilmiöihin kuten puiden vuosilustoihin, siitepölyihin, jääkerrostumiin, järvisedimentteihin, maakerrostumiin, merten koralleihin ja eräiden kasvi- ja hyönteislajien esiintymismääriin. Näitä historiallista ilmastoa likimääräisesti kuvaavia luonnonarkistoja kutsutaan proksitiedoiksi (proxy data). Niistä on tullut merkittävä ilmastonmuutostutkimuksen työväline, jolla päästään ajassa jopa vuosimiljoonia taaksepäin. Kotimaisen metsänrajamännyn vuosilustoja pidetään tarkimpana tunnettuna proksitiedon lähteenä. Ympärivuotiset prokseilla tarkoitetaan eri vuodenaikojen ilmaston ominaisuuksia kuvailevia tietoja. 14

15 Liite 2b: Multiproksilaboratorio välityksellä. Lustimaassa määritelty aihepiiri on jo nyt ajankohtainen ja sopii hyvin osaksi Suomen kansainvälistä lustotutkimustoimintaa, jota Metlan (allek.) lisäksi vapaamuotoisesti neuvotellen kehittävät ja koordinoivat Helsingin yliopisto (prof. Matti Eronen), Joensuun yliopisto (dos. Taneli Kolström, dos. Markus Lindholm ja dos. Jouko Meriläinen) sekä GTK (FT Antti Ojala). Ryhmän tavoitteena on saada aikaan kansallinen multiproksitutkimusohjelma (FinProxy). Multiproksitutkimuslaboratoriosta saadut kokemukset auttavat ohjelman kehittelyssä vastaavalla tavalla kuin Rovaniemen tutkimusaseman Dendrokronologian laboratoriossa tehdyt innovatiiviset työt edesauttoivat Lustia-hankkeen syntymistä. Ohjelman ensimmäisen version toivotaan valmistuvan vuoden 2005 alkupuolella. Mikäli FinProxy osoittautuu kotimaassa menestykseksi, sen toimintaa laajennetaan kansainväliseksi verkostoyhteistyön välityksellä. 15

16 Liite 2c: Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemien työnjako lustotutkimuksessa ROVANIEMEN JA KOLARIN TUTKIMUSASEMIEN TYÖNJAKO LUSTOTUTKIMUKSESSA Kuva 3. Metlan kaksi lustotutkimuslaboratoriota sijaitsevat Rovaniemellä ja Kolarissa. Paikkakuntien välinen etäisyys (170 km) ja tutkimusasemia koskeva työnjako perustelevat laboratorioiden erikoistumista. Merkittävimmät erot käyvät ilmi kotimaista ja kansainvälistä tutkimustoimintaa esittelevissä ikkunoissa. Yhteiset aihepiirit on kirjattu kuvan alaosaan. Lustia-hankkeen projektitaulun avulla hallitaan laboratorioiden resursseja ja toimintoja. Asemien välistä työnjakoa täsmennetään tarvittaessa hankkeen tiimipalaverin päätöksillä. 16

17 Liite 3: Lustian toimintasuunnitelma LUSTIAN TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Osahanke 1: LUSTIALABORATORIOT Lustialaboratorio määritellään lustolaboratorioksi, joka toimii KINSYS-lustotutkimusstandardissa (Timonen 2002) määritellyin periaattein. Avaintulos: Saatteeksi: Lustialaboratoriot tuottavat korkeatasoisia lustoaineistoja ja lustoanalyysejä kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustoiminnan tarpeisiin. Osahankkeessa keskitytään lustoaineistojen perustuotantoon ja alueellisten lustokalentereiden laatimiseen. Laboratoriotekniikkaa ja tutkimusmenetelmiä kehittämällä parannetaan Lustialaboratorioiden toimintaedellytyksiä. Oman tehtäväkokonaisuutensa muodostaa Metlan lustolaboratorioiden toimintojen yhtenäistäminen, joka edellyttää mm. lustotutkimuksen laatujärjestelmän kehittämistä. Asiantuntijapalvelut sisältävät sekä Metlan sisäiseen että ulkoiseen kanssakäyntiin liittyvät erityisosaamista vaativat toiminnot. Niitä ovat esimerkiksi ajoitukset, tutkimusyhteistyöt ja kenttäkoetoiminnan tarvitseman lustotutkimuspalvelut. Kuva 4. Lustialaboratoriot osahankkeessa suoritetaan laboratoriotoimintoja ja kehitetään analyysitekniikoita. 17

18 Liite 5: Verkostoyhteistyö Osahanke 2: LUSTIA-ARKISTOT Avaintulos: Saatteeksi: Kotimaiset vuosilustoaineistot Metlan tietopalveluiden osana. Lustia-arkistoihin talletetaan useantyyppistä aineistoa. Vuosilustojen mittaustiedot talletetaan MySQL-pohjaiseen Lustotietoarkistoon. Näytteet ja muu dokumentaatio viedään yleisestä kiinnostavuudesta riippuen joko Lustonäytearkistoon tai Lustiamuseoon. Jos kyse on valokuvista, videonauhoista tai muista audiovisuaalisista tuotteista, niiden sijoituspaikka on LustiaDigiVideo-arkisto. Kotimaisen vuosilustotiedon järjestämisessä Metlan tietopalveluiden osaksi edetään kolmessa vaiheessa: 1) kehitetään tarvittava arkistointisovellus MySQLrelaatiotietokantaan ja Microsoft Visual Studio.net 2003 käyttöliittymän rakennustyökalua perustuen. 2) asennetaan se yhteistyössä Metlan Tietohallintohankkeen (2011) kanssa Lustian oman verkkotunnuksen alaisuuteen ja 3) Lisätään Metlan tietopalvelujärjestelmään tarvittavat lisäykset Lustia-palveluista informoimiseksi. Asemilla työskentelevät vastuuhenkilöt toimittavat arkistoinnin laatujärjestelmän mukaisesti Lustia-arkistoihin sisällytettävät data- ja näyteaineistot sekä asiakirjat arkistovastaaville, jotka huolehtivat niiden lopullisesta sijoittamisesta asianmukaisiin paikkoihinsa. BOULDER BOULDER Kuva 5. Lustia-arkistot-osahankkeessa luodaan lustotutkimuksen tietokannat. 18

19 Liite 5: Verkostoyhteistyö Osahanke 3: LUSTIA AJANTIETO Avaintulos: Saatteeksi: Lustia-arkistojen tietosisällön esitarkastelu ja ajantasaiset aikasarjat Osahankkeessa tuotetaan Lustia-arkistoista ajantasaisia ilmaston vaihteluita tai ympäristötekijöiden vaikutuksia kuvaavia aikasarjoja ja malleja tutkimuksen, käytännön metsätalouden, medioiden ja asianharrastajien tarpeisiin. Metlassakin tuttu kasvuindeksi (tai vuosilustoindeksi) on teknisesti tarkastellen vain eräs lustotiedon aikasarjatyyppinen esitarkastelukeino. Osahankkeen avaintulokseksi määritelty Lustia-arkistojen tietosisällön esitarkastelu ja ajantasaisuus tarjoavat mahdollisuuden vuosilustoindeksin vuotuiseen seurantaan ja raportointiin kasvukauden jälkeisenä syksynä. Esimerkkinä hankesuunnitelman indeksitulosteesta kuva 14 (liite 6a). Tavoitteena on hyödyntää osahankkeen ominaisuutta myös ilmastomuutoksen seurantaan yhdistelemällä useisiin (proksi)lähteisiin perustuvien kuvailevien aikasarjojen tietoja. Esimerkkinä on hankesuunnitelman kuvan 17 (liite 6d) kesä-heinäkuun ilmastoa koskeva tarkastelu, jossa on tehty päätelmiä Ilmatieteen laitoksen ilmastodatojen (kuukausilämpötilat ja kuukausisademäärät), vuosilustoaineistojen ja suurilmaston tunnusten (NAO, AO ym.) perusteella. SAIMA ITRB KUVA Kuva 6. Lustia Kasvunvaihtelu- osahankkeessa kuvaillaan tilastollisin ja graafisin apuvälinein Lustiaarkistojen sisältöä sekä kehitetään monitieteistä lustotutkimusta. 19

20 Liite 5: Verkostoyhteistyö Osahanke 4: LUSTIAMAA Avaintulos: Saatteeksi: Puulustotutkimuksesta tiedottaminen ja Lustia-hakupalvelut. Osahankkeen haastavana tavoitteena on kehittää Lustia-arkistojen selailuun ja tiedonsiirtoon soveltuva käyttäjäystävällinen Internet-pohjainen käyttöliittymä. Tiedon esittämisen elävöittämiseksi on hankkeen symboliksi kehitetty Lustia-lintuhahmo (hankesuunnitelman kuvat 3 ja 4, liitteet 2a ja 2b). Internet-sivuston virtuaalisen lustolaboratoriorakennuksen katolla istuvalla lintuhahmolla tavoitellaan vaikutelmaa dynaamisesta Lustia-hankkeesta. Sivuston toimintaideaa on kehitelty FINTRLABS sivustossa. Lustian pääsivusto tulee Lustia.fi -verkkotunnuksen alaisuuteen. Osahankkeessa on useita vuorovaikutteisia toimintoja, joilla tavoitellaan erilaisia tiedottamisen muotoja. UutisLustiassa kerrotaan lustotutkimuksen uutiset. RaporttiLustiassa luodaan vuorovaikutteisesti raportteja Lustiaarkistojen tietosisällöstä. Raportointimuotoina voivat olla esimerkiksi paperituloste, posteri, CD, videonauha tai myös perinteinen tutkimusraportti. Hankesuunnitelman kuvissa (liitteet 6a-6e) esitellään esimerkkejä toiminnon mahdollisuuksista. OpetusLustia tarjoaa vuorovaikutteista dendrokronologiaa kiinnostuneille, esimerkiksi puunäytteiden ajoittaminen skeleton plot - menetelmällä on antoisaa. TarinaLustia sisältää mm. sähköpostikeskustelufoorumin. Se korvaa DendroSuomi-sähköpostijakelulistan, joka sisältää noin 60 suomalaista lustotutkimuksesta kiinnostunutta. Toimintoon on tarkoituksena kehittää sähköpostikeskustelun lisäksi myös muita viestintämuotoja. EsitysLustiaan sisältää lustotutkimuksesta kertovia tieteellisiä tai tieteellisluonteisia artikkeleita, sanomalehtiartikkeleita, matkakertomuksia, omatekoisia populäärikirjoitelmia, riimityksiä, ääninauhoja, videopätkiä, valokuvia, tietotauluja, web-sivustoja, FAQ--dokumentteja ja muita yleistä mielenkiintoa sisältäviä informaatiolähteitä. Tietoa etsitään hakupalvelun välityksellä. Kuva 7. Lustiamaassa hoidetaan Lustia-hankkeen kaikentyyppinen tiedonvälitys. Siihen sisältyy myös lustotutkimusmaailman (Tree-ring Science) Internet-pohjaisen sivuston kokoaminen. 20

Mauri Timonen

Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2016 1. TRAPTHOR-POHJAINEN LIIKETOIMINTAMALLI Vuosituhannen alussa olivat suosiossa tulostoimintasuunnitelmat ja panos-tuotosajattelu. Kehittelin niistä lähtökohdista hankesuunnittelumallin,

Lisätiedot

LUSTIA. Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen

LUSTIA. Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen / 2 LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen 2 SISÄLLYS: 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT... 5 2. TAUSTA... 5 2.1. Mitä on lustotutkimus?... 5 2.3.

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin. Mauri Timonen

Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin. Mauri Timonen Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin Mauri Timonen 3.4.2014 1 Tieto on osattava jäsentää kehitettäessä lustotietoa hyödyntävää asiantuntijajärjestelmää. Hyvän lähtökohdan 2 antaa

Lisätiedot

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia? Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto, josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin edellytyksin

Lisätiedot

LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. Perustamisasiakirjat. Ver Mauri Timonen

LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. Perustamisasiakirjat. Ver Mauri Timonen 1 LUSTIA 2004 Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Perustamisasiakirjat Ver.20.12.2003 Mauri Timonen 2 ALKUSANAT... 4 LUSTIA-HANKKEEN JATKOESITYS... 5 METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Lustolaboratorio ja oppimisympäristö Metsämuseo Lustossa Marko Rikala, museoassistentt i Valokuvat: Timo Kilpeläinen Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijaosaamisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009 Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi -seminaari 9.11.2011, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Tiedepolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus VELMU-seminaari 7.12.2010 Johanna Mattila Tutkimus, kehitys ja koulutus on jaettu kahteen osaan Toteuttajat: Tutkimus Koulutus Åbo Akademi (vetovastuu), kaikki VELMU

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia Yleiset johtopäätökset Ohjelma kehittynyt edellisen arvioinnin jälkeen ja arvioinnin

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa

Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa Pohjois-Pohjanmaan sotessa Jorma Kurkinen 17.1.2017 POSKE, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö jorma.kurkinen@ulapland.fi 1 11.11.2016 2 Poske ja Popster-hanke

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Ahti Salo, Antti Silvast, Matti Ollila Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) sekä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo Kehityspäällikkö Kaisa-Leena Hutri, STUK KYT2014-tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja KYT2014-tutkimusohjelmakauden olennaiset piirteet

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta seminaari 24.3.2011, Radisson Blu, Oulu Eija Riitta Hämäläinen Hankkeen tavoite ja tehtävät Selvitetään

Lisätiedot

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Jaana Mäkelä Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen-koulutus 7.5.2015 Tutkimus 2010: Organisaatioiden välinen yhteistyö liittyen paikkatietoaineistoihin

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste 1: Kokoelmien saavutettavuuden parantaminen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n Creative Commons ja yliopistot V i l l e O k s a n e n 1 8. 2. 2 0 0 5 Kuka puhuu? OTK Tutkija, HIIT/SoberIT RIPOS Risks and prospects in Open Source www.ripos.org Väitöskirja tekeillä Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminnan itsearviointia. Palautekyselyn tulokset (N=5) Huhtikuu 2016

Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminnan itsearviointia. Palautekyselyn tulokset (N=5) Huhtikuu 2016 Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminnan itsearviointia Palautekyselyn tulokset (N=5) Huhtikuu 2016 Miten neuvottelukunta on onnistunut tehtävissään (1=heikosti... 6=erinomaisesti) seurata kansallisen

Lisätiedot

Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100.

Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 2. Metsänrajamännystä (elävien puiden aineisto)

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot