LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma. Ver Mauri Timonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUSTIA 2005. Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma. Ver.10.12.2005. Mauri Timonen"

Transkriptio

1 1

2 LUSTIA 2005 Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee Vuoden 2005 toimintasuunnitelma Ver Mauri Timonen 2

3 ALKUSANAT...5 I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT II LUSTOTUTKIMUKSEN TOIMINTA LUSTIA-VIITEKEHYKSESSÄ... 6 III LUSTIAN OSAHANKEET... 7 IV MIKSI LUSTIA TARVITAAN METLASSA?... 7 LUSTI-PROJEKTI...9 LUSTIALABORATORIOT... 9 LUSTIA LAITOSLAAJUISEKSI HANKKEEKSI! LUSTIAHANKKEEN PERUSTAMISEN 12 SYYTÄ...13 MULTIPROKSITUTKIMUSLABORATORIO...14 ROVANIEMEN JA KOLARIN TUTKIMUSASEMIEN TYÖNJAKO LUSTOTUTKIMUKSESSA...16 LUSTIAN TOIMINTASUUNNITELMA OSAHANKE 1: LUSTIALABORATORIOT OSAHANKE 2: LUSTIA-ARKISTOT OSAHANKE 3: LUSTIA AJANTIETO OSAHANKE 4: LUSTIAMAA OSAHANKE 5: LUSTIA PROJEKTI VERKOSTOYHTEISTYÖ...24 METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN YHTEISTYÖTAHOJA KOTIMAISET YHTEYDET...24 KANSAINVÄLISET YHTEYDET...25 LUSTIA JA ULKOPUOLINEN RAHOITUS...28 PÄÄTÖS LUSTIA-HANKKEEN JATKAMISESTA LUSTOTUTKIMUKSEN SUUNTAAMINEN ULKOPUOLISIA RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA EXPRESSION OF INTEREST FOR A JOINT ACTIVITY WITHIN A PLANNED NETWORK OF EXCELLENCE FOCUSING ON SUSTAINABLE FOREST MANAGEMENT. IDEAS FOR TOPICS TO BE INCLUDED SUOMEN AKATEMIA: INFRASTRUKTUURIOHJELMA EU:N KUUDES PUITEOHJELMA SUOMALAIS-AMERIKKALAISET PROJEKTIT POHJOINEN ULOTTUVUUS (PU) METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ METSÄTIETEELLINEN SEURA METLAN ART-, YRT- JA MUUT RAHOITUKSET METSÄHALLITUS LUSTIAN ENSIMMÄINEN TOIMINTAVUOSI SEURANTARAPORTTI VUODELTA SEURANTARAPORTTI VUODELTA KULUNEEN VUODEN TULOSTOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN A. VERTAILU KOHTA KOHDALTA: LIITE B. YHTEENVETO: HANKKEEN TOIMINTAVUOSI 2004 OLI LUSTIA-HANKKEEN ENSIMMÄINEN VARSINAINEN TOIMINTAVUOSI. SEURAAVASSA MUUTAMIA HAJAPOIMINTOJA HANKKEEN TOIMINNOISTA SEKÄ JOITAKIN PÄÄTELMIÄ HANKKEEN SAAMAAN PALAUTTEESEEN PERUSTUEN: TOIMINTAVUODEN SUUNITTELUSSA JA TYÖNOHJAUKSESSA KÄYTETTIIN HANKKEEN 46-SIVUISTA TUTKIMUSSUUNNITELMAA JA 51-SIVUISTA LUSTIA 2004-SUUNNITTELURAPORTTIA C. LUSTOTUTKIMUKSEN VERKOSTOYHTEISTYÖHÖN LIITTYVIÄ SUORITTEITA TOIMINTAVUONNA: Referoidut raportit Referoimattomat raportit SEURANTARAPORTTI VUODELTA KULUNEEN VUODEN TULOSTOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN

4 1A. VERTAILU KOHTA KOHDALTA: LIITE B. YHTEENVETO: HANKKEEN TOIMINTAVUOSI 2004 OLI LUSTIA-HANKKEEN ENSIMMÄINEN VARSINAINEN TOIMINTAVUOSI. SEURAAVASSA MUUTAMIA HAJAPOIMINTOJA HANKKEEN TOIMINNOISTA SEKÄ JOITAKIN PÄÄTELMIÄ HANKKEEN SAAMAAN PALAUTTEESEEN PERUSTUEN: TOIMINTAVUODEN SUUNITTELUSSA JA TYÖNOHJAUKSESSA KÄYTETTIIN HANKKEEN 46-SIVUISTA TUTKIMUSSUUNNITELMAA JA 51-SIVUISTA LUSTIA 2004-SUUNNITTELURAPORTTIA C. LUSTOTUTKIMUKSEN VERKOSTOYHTEISTYÖHÖN LIITTYVIÄ SUORITTEITA TOIMINTAVUONNA: Referoidut raportit Referoimattomat raportit AVAINTEHTÄVÄT...45 TULOSTEN TIIVISTELMÄ SUMMARY OF RESULTS KANSIKUVIEN SELOSTEET:

5 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma ALKUSANAT Lustia-hanke sai Metlan johtoryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan starttiluvan aloittaa toimintansa vuoden 2003 alussa. Ensimmäinen toimintavuosi on ollut hankkeen organisoitumisen ja perustoimintojen käynnistämisen aikaa. Nyt, kun Lustian pilottivuoden viimeinen neljännes piakkoin alkaa, voidaan tehdä arvioita kuluneesta vuodesta ja myös esitellä hankkeen jatkosuunnitelma. Lustian viitekehys perustuu lustotutkimuksen kehittämistyössä saatuihin tuloksiin, Metlan nykyisen lustotutkimuksen tilan ja kehittämistarpeiden arviointiin sekä seuraavien keskeisten kysymysten analysointiin: 1) mitä Metla tarvitsee lustotutkimukseltaan? 2) mitä kansainvälinen tiedeyhteisö tarvitsee Metlan lustotutkimukselta? 3) miten lustotutkimus tulee järjestää Metlassa? Näistä johdettuna Lustian tiivistettynä tavoitteena on tarjota Metlan lustotutkimukselle järjestäytynyt ja tulevaisuuden tutkimustarpeet huomioiva toimintaympäristö, jonka tunnusmerkkeinä ovat suunnitelmallisuus, määrätietoisuus, kansainvälisyys, monitieteisyys ja tehokkuuteen pyrkiminen. Lustian tavoitteet ovat haastavat ja edellyttävät viitekehyksessä esitettyjen asioiden jatkuvaa analysointia. Pilottivuoden kokemukset, suunnitelmaan liittyvä palaute ja uudet esille tulleet tekijät, mm. kansainvälisen tutkijavaihdon vilkastuminen, tarve kansalliseen multiproksitutkimusohjelmaan ja vaatimus rahoitussuunnittelun tehostamiseen, ovat auttaneet täsmentämään hankkeen lähivuosien toimintatavoitteet, jotka esitellään oheisessa Lustia 2004 suunnitelmassa. Lustia-hanke on ollut osaltaan vauhdittamassa kotimaisessa lustotutkimuksessamme meneillään olevaa voimakasta kehitysvaihetta. Nyt valmistuneen suunnitelman perusteella on ilmeistä, että tuleva toiminta kannattaa jatkossakin suunnitella vallitsevaa tilannetta hyödyntäen. Näin ollen vuotuiset päivitysversiot tulevat muodostamaan Lustian hankeohjauksen keskeisen toimintaohjeen. Rovaniemellä Mauri Timonen 5

6 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT Metlan lustotutkimusta on kehitetty vuosina tai tullaan kehittämään ( ) neljässä jaksossa seuraavasti (hankesuunnitelma s ): ENSIMMÄINEN JAKSO Metlan lustonmittauksen modernisointi Vuosilustotiedon käytön laajentaminen sisäisissä hankkeissa; osastojen välistä yhteistyötä. TOINEN JAKSO dendrokronologisen tutkimusotteen soveltaminen Dendrokronologian laboratorion perustaminen Metlan lustotutkimuksen kansainvälistäminen lustotutkimuksen verkostoyhteistyön kehittäminen KOLMAS JAKSO (LUSTIA-HANKE) Metlan lustotutkimuksen järjestäytyminen - lustolaboratorioiden toiminnan järjestäminen (LUSTIALABORATORIOT) - lustotietoarkistojen perustaminen ja ylläpito (LUSTIA-ARKISTOT) - Lustia-arkistojen aineistokuvaukset (KASVUN VAIHTELU) - lustotutkimuksen tietopalvelun järjestäminen (LUSTIAMAA) - Projektinhallinta ((LUSTIA PROJEKTI) Lustotutkimuksen toimintastrategian suunnittelu - lustotutkimuksen perussarjojen kokoaminen - kansainvälisen yhteistyön kehittäminen - Lustia-käsikirjan laatiminen NELJÄS JAKSO (LUSTIMAA-HANKE) Kansainvälisen proksitutkimuslaboratorion kehittäminen - päätavoite: kansainvälisen huippututkimusyksikön kehittäminen - Lustia-hankkeelta periytyvien keskeisten jatkuvaluonteisten toimintojen toteuttaminen - Lustia-arkistojen data- ja tietopalveluiden hyödyntäminen - kansainvälisen verkostoyhteistyön tehostaminen. II LUSTOTUTKIMUKSEN TOIMINTA LUSTIA-VIITEKEHYKSESSÄ I VAIHE ( ) määritellään Metlassa tehtävän lustotutkimuksen viitekehys, asetetaan toiminnan keskeiset tavoitteet valitaan keskeiset toiminnot ja järjestetään ne laboratoriotyyppiseksi hankkeeksi (LUSTIA) II VAIHE ( ) organisoidaan toiminta määrittelemällä henkilöstön tehtävät luodaan laatujärjestelmä kotimaisen lustotutkimuksen yhdenmukaistamiseksi ja aineistojen korkean teknisen tason turvaamiseksi. III VAIHE (2004) 6

7 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma otetaan lustotutkimuksen laatujärjestelmä käyttöön Metlan kaikissa toimintayksiköissä. Laitostasoista ohjeistamista. IV VAIHE (2004) aloitetaan laitoksen sisäinen koulutustoiminta Lustia-suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. IV VAIHE (2005 ALKAEN) aloitetaan täysitehoinen käytännön toiminta kaikissa Lustia-suunnitelman osahankkeissa. III LUSTIAN OSAHANKEET LUSTIA = Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Lustia-hanke jakautuu viiteen osahankkeeseen: (1) LUSTIALABORATORIOT osahankkeessa mitataan lustoja, laatutarkistetaan mittausaineistoja, laaditaan lustosarjoja, annetaan koulutusta ja neuvontaa sekä kehitetään taustatyönä laboratoriota uudistuvan teknologian mukaiseksi. (2) Lustotietoa hallitaan Internet-pohjaisella tiedonhallintajärjestelmällä LUSTIA-ARKISTOT -osahankkeessa. (3) Lustosarjojen vuotuinen päivittäminen tarjoaa luontaiset puitteet aikasarjojen koostamiseen. Ajatusta viedään LUSTIA KASVUNVAIHTELU - osahankkeessa hiukan pitemmälle muokkaamalla aineistoja tilastollisin keinoin esim. ilmastoa kuvaavia aikasarjoiksi tai malleiksi. (4) Osahankkeessa tuotetaan sekä tutkijoita että asianharrastajia kiinnostavaa lustotutkimustietoa, mikä välitetään kohderyhmille LUSTIAMAA - viestintäosahankkeen kautta. (5) Osahankkeessa LUSTIA PROJEKTI arvioidaan toiminnan tuloksellisuutta, optimoidaan resurssien käyttöä ja hankitaan lisäresursseja. Hankkeelle haetaan näin menetellen dynaamisuutta ja uudistautumiskykyä, jotka ovat pitkäaikaiseksi suunnitellun hankkeen suoranainen elinehto. IV MIKSI LUSTIA TARVITAAN METLASSA? (1) Lustotutkimus (dendrokronologia) muodostaa oman laajan kansainvälisesti toimivan tieteenalansa. Metlan lustotutkimuksessa on runsaasti sellaisia tieteenalasovelluksia tai laboratoriotyyppisiä toimintoja, joita ei voi sisällyttää mihinkään muuhun hankkeeseen (esim. aineistojen laatukontrollointi ja arkistointi, sarjojen laatiminen, ajoitustyöt, verkostoyhteistyötehtävät, menetelmäkehitystyö, koulutus jne). Tieteenalan toimivuus edellyttää kotopesähanketta. (2) Lustotutkimusten johtaminen ilman hallintoa (hanketta) on pakottanut toimimaan muiden hankkeitten nimissä, sopipa se niiden ohjelmaan tai 7

8 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma ei. Ei ole tarkoituksenmukaista kenenkään kannalta. Hallinnollinen tarve hankkeeseen. (3) Kolarin ja Rovaniemen tutkimusasemien lustolaboratoriot ovat yhdistäneet resurssejaan, mikä on parantanut merkittävästi lustotutkimuksen toimintamahdollisuuksia ja tuottavuutta. Yhteistyö edellyttää hankemuotoista hallinnointia. (4) Lustoaineistojen keruu on jokavuotista Metlan toimintaa. Kalliin maastokustannuksin hankituille aineistoille olisi monipuolista kysyntää, mutta niiden saatavuus ja käytettävyys ovat ongelma puuttuvan arkistointijärjestelmän vuoksi. Metlan lustoaineistot vajaakäytössä. Käyttöä tehostettava! (5) Metlan arkistoista löytynee vielä jonkin verran kansallisesti ja historiallisesti arvokkaita lustoaineistoja ja dokumentaatiota (esim. Sirénin mänty- ja katajatutkimukset). Niiden laatujärjestelmää noudattava arkistointi olisi saatava tehdyksi mitä pikimmin Mitä tyypillisintä kotopesähankkeen erikoistyötä. (6) Kansainvälinen ilmastonmuutostutkimus on kiinnostunut suomalaisista lustoaineistoista. Syynä erityisesti männyn poikkeuksellisen hyvä ilmastovaste. Metlassa sopivia aineistoja, mutta ongelmana jälleen niiden saatavuus ja käytettävyys. (7) Yksittäisistä suuraineistoista mainittakoon Advance10K-projektissa vuosina kerätty aineisto, joka sisältää yli 2000 näytekiekkoa, joista noin 1000 on subfossiilisia. Aineistoon runsaasti tutkimuskysyntää, mikä merkitsee aineistovastaavalle paljon ylimääräistä käsityötä. Lustotietoarkisto vähentäisi oleellisesti aineistovastaavien työtä ja tarjoaisi tutkijoille täyden tietoarkistopalvelun. (8) Arkistoiduista lustoaineistoista on saatavissa paljon tilastollista tietoa esimerkiksi ympäristön seurantaan. Työvälineinä mm. peruslustosarjat, trendisarjat, mallit. Lustotietoarkisto palvelee tutkimusta tarjoamalla perusalveluina erilaisia tilastollisia yhteenvetoja, mm. aikasarjoja ja malleja. (9) Lustotieto kiinnostaa kansalaisia. Tiedon kansantajuistamiseen soveltuvat esimerkiksi helppolukuiset ja hyvin kuvitetut tutkimusraportit, tee-seitse-lustotutkimukseen tutustumiset, julkiset aihepiiriin liittyvät esiintymiset, laboratorioesittelyt, ajoituspalvelut sekä Internet-selailut. Lustotutkimus tarjoaa monipuolisen tiedonlähteen tutkimustiedon välittämiseksi käytäntöön. (10) Lustotutkimus (tai dendrokronologia) on kansainvälisesti arvostettu tieteenala. Metlan kasvututkimuksen tulokset välittyvät maailmalle myös dendrokronologista käsitteistöä soveltaen. Lustia-hanke sopii Metlan vuosilustoja hyödyntävän kasvututkimuksen tiedonvälityskanavaksi ja näyteikkunaksi maailmalle. Lustia-hankkeessa arvostetaan kansainvälistä yhteistyötä ja sen kehittämistä 8

9 Liite 2: Lusti-projekti LUSTI-PROJEKTI Metlan lustotutkimusta suunnitellaan kehitettäväksi vuosina kahdessa peräkkäisessä laboratorio- ja kehittämishankkeessa, joiden yhteisenä nimenä on LUSTI 1 - projekti. Lustotutkimuksen kehittämiseen vaikuttavat taustatekijät esitellään kuvassa 1 (liite 2a). Jaksolla toteutettavassa LUSTIA-hankkeessa keskitytään lustotutkimuksen menetelmiin, aineistoihin ja arkistointiin. Jaksolla toteutettavassa LUSTIMAA-hankkeessa paneudutaan monitieteisen proksitutkimukseen 2 ja siihen liittyvän multiproksitutkimuslaboratorion kehittämiseen. Aiheesta lähemmin liitteessä 2b. Lustia-hankkeessa tehostetaan Metlan vuosilustotutkimusta 1) yhtenäistämällä laboratoriotoiminnot, 2) kehittämällä yhteinen laatujärjestelmä, 3) vakiinnuttamalla pysyvä arkistointijärjestelmä, 4) tuotteistamalla lustotutkimustiedon Internet-pohjaisen tiedonvälitys sekä 5) kehittämällä kansainvälistä verkostoyhteistyötä ja tutkimustoimintaa. Hanke jaetaan viiteen toisiaan tukevaan osahankkeeseen. Osahankkeessa 1 (LUS- TIALABORATORIOT) tuotetaan perusaineistoja ja alueellisia lustosarjoja, parannetaan valmiuksia laadukkaan vuosilustotiedon tuottamiseen, yhtenäistetään Metlan lustotutkimusta sekä palvellaan asiakkaita. Osahankkeessa 2 (LUSTIA-ARKISTOT) luodaan helppokäyttöinen ja kansainvälisesti yhteensopiva arkistointijärjestelmä lustotiedon saatavuuden ja käytettävyyden pysyväksi turvaamiseksi. Osahankkeessa 3 (LUSTIA KASVUNVAIHTELU) tuotetaan LUSTIA-arkistoista saatavaa materiaalia käyttäen ajantasaista kuvailevaa ympäristötietoa tutkimuksen, käytännön metsätalouden ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen tarpeisiin. Osahankkeessa 4 (LUSTIAMAA) esitellään käyttäjäystävällisessä Internet-pohjaisessa järjestelmässä Metlan lustotutkimusta ja käsitellään LUSTIA-arkistojen tietosisältöä. Osahankkeessa 5 (LUSTIA PROJEKTI) seurataan ja mukautetaan hankkeen toimintoja siten, että hanke pysyy ajantasaisena ja tehokkaana. LUSTIALABORATORIOT Lustia-hankkeessa kehitettävän laboratoriomallin, rakenne ja toiminnot määritellään Lustia-käsikirjassa. Tämä kotimaisen kasvututkimuksen perinteitä vaaliva, mutta toisaalta myös kansainvälisen dendrokronologisen 3 tutkimuksen uusimpia menetelmiä soveltavan laboratoriomallin taustalla on yli 25 vuoden aikana saatuun kokemukseen Metlan kasvututkimuksista ja 10 vuoden kokemukseen kansainvälisestä dendrokronologisesta tutkimuksesta. Lustia-hankkeen käynnistymisen myötä laboratoriomallin kehittämisessä panostetaan aineistonkeruun, arkistoinnin sekä lustotiedon saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseen. Kehittämistä jatketaan niin pitkälle, että Lustialaboratoriot pystyvät vastaamaan Metlan kasvututkimusten lisäksi myös monitieteisessä Lustimaa-hankkeessa tarvittavan puulustoyksikön tutkimushaasteisiin. 1 LUSTI on lyhenne sanasta LUStoTIeto. LUSTIA muodostuu sanasta LUStoTIetoArkistot 2 Proksitieto, proksi = ilmaston vaihteluita likimääräisesti kuvaava tieto Proksimuuttuja (likimuuttuja): mitattu proksitieto Proksitutkimus: proksitietoihin perustuvaa ympäristö- ja ilmastotutkimusta 3 Metlan dendrokronologinen tutkimus (puulustotutkimus) sisältää käytännössä kaiken vuosilustoihin liittyvän tutkimustoimintamme. 9

10 Liite 2: Lusti-projekti Metla tarjoaa hyvin järjestetyn toimintaympäristön Lustialaboratorioiden kehittämiseen. Siksi on mahdollista, että voimme edetä laboratoriohankkeessamme pitemmälle kuin missään muualla. Metlan merkitys Lustialaboratorioiden kehittämisen taustavoimana näkyy mm. seuraavissa asiayhteyksissä: 1. Metlan perinteikäs yli 80-vuotinen kasvututkimus- ja inventointiosaaminen antavat vankan lähtökohdan lustotutkimuksillemme. 2. Metlan koetoimintajärjestelmä tarjoaa kehittyneen toimintaympäristön lustoaineistojen hankkimiseen. 3. Nykyisessä mittauskulttuurissamme tuotetuilla lustoaineistoilla on epäyhteensopivuuden vuoksi vain vähän kansainvälistä käyttöä. Tilanne paranee olennaisesti, kun aletaan toimia Lustia-standardin mukaisesti: kansainväliseen ohjeistukseen perustuvat laatukontrolloidut ja perusdokumentoidut mittausaineistot ovat sellaisenaan arkistointikelpoisia ja mitä erilaisimpiin tarkoituksiin soveltuvia. 4. Metlassa on käytössä huomattavan suuri, vähintään 15 lustonmittauslaitteiston, mittauskapasiteetti. Kun tämä orkesteri saadaan soittamaan yhteisten nuottien mukaisesti, työn tuloksellisuus paranee ja samalla Metlasta tulee kansainvälisestikin ajatellen yksi suurimmista dendrokronologista 3 tutkimusta harjoittavista tutkimuslaboratorioista. 5. Metlan lustotutkimuksen kansainvälisesti merkittävin tieteellinen saavutus on EU-projektissa ADVANCE 10K valmistunut Lapin metsänrajamännyn vuotinen lustosarja. Tämä maailman kolmanneksi pisin yhtenäinen vuodentarkka puulustosarja on herättänyt runsaasti tieteellistä huomiota paitsi pituutensa myös poikkeuksellisen hyvän ilmastovasteensa ansiosta. Lapin mänty on tunnetuimpiin ilmastotutkijoihin kuuluvan professori Keith Briffan mukaan paras tunnettu mennyttä ilmastoa kuvaava proksimuuttuja. Nämä luonnon järjestämät ilmastoasemat tarjoavat hyvälaatuista dataa mm. ilmasto- ja ympäristömuutosten tutkimiseen jaksolle, joka kattaa ¾ jääkauden jälkeisestä holoseeniajasta. Lisäksi on olemassa viitteitä siihen, että Lapin mäntylustosarja voitaisiin pidentää jopa lähes vuoteen (sen ikäistä puuhiiltä Kajaanin lähistöllä). 6. Metsäammattilaisten ja kansalaisten mielenkiinto lustotutkimusta kohtaan on kasvanut sitä mukaa, kun tietoa tieteenalan mahdollisuuksista on tullut lisää. Metlan tutkijoilla on mahdollisuus soveltaa lustotietoa laajalti metsäntutkimuksen eri sektoreilla, mikä merkitsee tietynlaista kilpailuetua muihin metsä- ja ympäristötietoa tutkiviin organisaatioihin nähden. 7. EU:n suosiman eurooppalaisen ympäristötutkimuksen kasvun myötä myös Metlan lustotutkimuksen haasteet ja resurssitarve kasvavat lähivuosina. Koska laitoksen resurssit ovat rajalliset, on keskityttävä jo olemassa olevien mahdollisuuksien laadulliseen kehittämiseen ja ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Metlan lustotutkimuksissa jo mukana olevien vakinaisten henkilöresurssien ja toimintojen mukauttaminen esimerkiksi Rovaniemen-Kolarin yhteistyöakselin mallin (liite 2c) mukaisesti merkitsisi mahdollisesti jopa maailman suurimpiin kuuluvan lustotutkimuslaboratorion syntymistä, jos asiaa arvioidaan vakituisella henkilöstön (useita kymmeniä) tai laitteistoresurssien (> 15 laitetta) määrällä. 8. Lustia-laboratoriomallin käyttöönotto laitostasolla olisi myös ensiaskel Lustimaahankkeessa kaavaillun proksitutkimuslaboratorion kehittämistyölle. 9. Lustotutkimuksessa tapahtuneen verkottumisen välityksellä olemme saaneet käyttöömme asiantuntemusta, tutkimuslaitteita ja muita sellaisia resursseja, joihin meillä itsellämme ei ole mahdollisuuksia. Ulkomaisiin huippulaboratorioihin 10

11 Liite 2: Lusti-projekti solmitut kontaktit ovat edesauttaneet myös Lustia-hankkeen suunnittelua. Verkostoyhteistyö on parantanut myös mahdollisuuksiamme päästä mukaan kansainvälisiin tutkimusprojekteihin. 10. Lustotutkimuksen kehittämistyötä jouduttiin ennen Lustiaa tekemään vaihtelevissa olosuhteissa. Kuluvana vuonna on voitu todeta tieteenalan nimikkohankkeen käänteentekevän merkityksen kaikelle toiminnalle. Rovaniemen ja Kolarin yhteinen MS-Excel-pohjainen projektitaulu (liite 4) on hyvä esimerkki siitä, mitä organisoitu toiminta merkitsee tavoitteiden saavuttamisessa. Projektitaulu mahdollistaa yksittäisen työntekijän resurssien jakamisen, rahoitussuunnittelun ja ylemmän tason resurssijaon suunnittelun. Kun lisäksi osahankkeeksi määritellyssä projektinohjauksessa (LUSTIA PROJEKTI) voidaan tiimikokouksen päätöksellä vaikuttaa myös hankkeen toimintastrategiaan, esimerkiksi tekemällä päätöksen luopua kannattamattomasta osioista tai lisäämällä uuden tärkeäksi arvioidun, pysyy hanke ajanmukaisena. Tehdyt muutokset on helppo päivittää projektitauluun. Lustian laajentaminen koko Metlaa koskevaksi on teknisesti helposti toteutettavissa projektitaulun avulla. Olisi kuitenkin ensin oltava laitostasoisia päätöksiä tai suosituksia, jotta tutkimusyksiköt voisivat varata resurssejaan Lustia-hankkeelle. 11. Internet-sivustojen merkitystä nykytutkimuksesta tuskin voi liiaksi korostaa. Lustia-hankkeen toiminta-ajatukseen kuuluu Internetin tehokas hyödyntäminen. Uuden viestintälain mahdollistamana hankkeelle on varattu käyttöön liittymä Lustia-sivuston asiasisältöön, toimivuuteen, näyttävyyteen ja ylläpitoon tullaan kiinnittämään erityistä huomiota; onhan kyseessä Metlan lustotutkimuksen maailmalle suunnattu näyteikkuna. 12. Lustia toimii Metlan lustotutkimuksen markkinointikanavana. Tavoitteena on tehdä suomalaisesta lustotutkimuksesta niin tunnettua maailmalla, että meidät halutaan mukaan merkittäviin kansainvälisiin monitieteisiin tutkimusprojekteihin. Apuna tässä työssä käytetään Metlan kasvututkimuksen laajaa asiantuntemusta, hyvää kokeidenmittausjärjestelmäämme, metsänrajatutkimuksiamme ja tietenkin metsänrajamännyn 7520-vuotista lustosarjaa. 13. Monitieteinen lustotutkimus on ympäristöä seuraavalle metsäntutkimukselle uusi ja mielenkiintoinen haaste. Lustia pohjustaa tietä vuonna 2010 alkavaksi suunnitellulle Lustimaa-hankkeelle, jossa keskitytään proksitutkimuksiin ja niiden kehittämiseen. Hankkeessa määritelty aihepiiri on jo nyt ajankohtainen ja sopii hyvin osaksi Suomen kansainvälistä lustotutkimustoimintaa, jota Metlan (allek.) lisäksi vapaamuotoisesti neuvotellen kehittävät ja koordinoivat Helsingin yliopisto (prof. Matti Eronen) ja Joensuun yliopisto (dosentit Taneli Kolström, Markus Lindholm ja Jouko Meriläinen) sekä GTK (FT Antti Ojala). Tässä katsauksessa esitellyn Lusti-projektisuunnitelman on tarkoitus toimia myös kotimaisen lustotutkimuksen strategisena toimintaohjeena. Lustialaboratoriot ovat hyvin keskeisessä asemassa Lusti-projektin toteuttamisessa. Projektin aikajänne 15 vuotta ( ) saattaa vaikuttaa pitkältä. Sitä se ei kuitenkaan ole, jos tavoitteeksi asetetaan kansainvälistä arvostusta nauttivan monitieteisen huippulaboratorion kehittäminen. Tarvittava kehittämistyö on hidasta ja etenee omaa tahtiaan, jota ei välttämättä suurellakaan rahalla voida kovin paljoa nopeuttaa. 11

12 Liite 2: Lusti-projekti LUSTIA LAITOSLAAJUISEKSI HANKKEEKSI! Lustia-hanketta on toteutettu vuonna 2003 määräaikaisena pilottitutkimuksena, jossa on toimittu ohjeen mukaan suppeamuotoisesti pohjoisten asemien yhteistyönä ja niiden omilla aineistoilla. Pilottivuoden ensimmäisen kahdeksan kuukauden jälkeen on saatu vahvistus siihen, miten Lustia-hankkeessa tulee edetä. Samalla on täydennetty Metlan lustotutkimuksen pitkän aikajänteen kehittämissuunnitelmaa, jonka viimeisin versio on tässä. Lustia-hankkeen useat toiminnot edellyttävät pysyvää laboratoriotyyppistä ratkaisua. Lustia-arkistojen toimivuus perustuu jatkuvuuteen, laatujärjestelmän noudattamiseen ja koulutuksella hankittavaan hyvään ammattitaitoon. Pysyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan myös tutkimuksen tarvitsemien aineistojen ylläpidossa sekä alueellisten, puulajeittaisten ja kasvupaikoittaisten lustosarjojen laatimisessa, joka on usein taustatyönä ja vuosien (jopa vuosikymmenien!) kuluessa tapahtuvaa toimintaa. Nykyaikaisilla analysointitekniikoilla on mahdollista saada vuosilustoista esiin mitä moninaisimpiin kysymyksenasetteluihin liittyvää tietoa. Sen edellytyksenä on kuitenkin usein, että kerätyistä aineistoista on riittävästi suoriin mittauksiin ja luokituksiin perustuvaa ympäristö- ja puu- ja näytekohtaista taustatietoa. Jos näytteet on arkistoitu asianmukaisesti, niistä voidaan myös jälkikäteen mitata kemiallisia ja fysikaalisia tunnuksia. Tärkeimmät taustamuuttujat on kuvattu KINSYS-lomakkeella nro 10, joka julkaistiin vuonna 1986 metsikkökokeiden mittausohjeissa. Metlan nykyisistä lustoaineistoista kovin harva sisältää edes osankaan näistä tiedoista, joten arkistointikaan ei voi tehdä ihmeitä niiden suhteen. Poikkeuksen muodostavat kartoitetut tai GPS-paikallistettavat puut, joiden luo voidaan myöhemmin palata hankkimaan puuttuvat tiedot. Lustotutkimuksia tehdään lähes kaikissa Metlan yksiköissä. Jotta Lustian tarjoamat synergiaedut voitaisiin hyödyntää suunnitellusti ja täysipainoisesti, olisi se voitava käynnistää laitostasoisena. Silloin kaikki asiasta kiinnostuneet yksiköt saavat mahdollisuuden päästä toimintaan mukaan, mm. arkistoimaan aineistojaan ja hyödyntämään arkistopalveluita. Lustian kehittämisen kannalta on ensi arvoisen tärkeää päästä esittelemään toimintoja yksiköille tarpeellisen palautteen saamiseksi. Lustian toimintasuunnitelmaan kuuluu tärkeänä osana ulkopuolisen rahoituksen hankinta. Hankkeen omavaraisuuteen, ainakin käyttövarojen osalta, pyritään vuodesta 2005 alkaen. On kuitenkin huomioitava, että hankkeen toimintakyky pitää turvata kaikissa olosuhteissa. Siksi hankkeen perusrahoituksen tulee olla kunnossa ulkopuolisesta rahoituksesta riippumatta. Jo varmistuneilla lisätuloilla voidaan tilanteesta riippuen kustantaa sekä meneillään olevan että seuraavien toimintavuosien menoja. Tulevana vuonna 2004 keskitytään Lustian ulkopuolisen rahoitusrakenteen kehittämiseen. Se vaatii yksityiskohtaista ja aikaa vievää paneutumista mm. EU:n 6. puiteohjelman mahdollisuuksiin. Rahoitus- ja yhteistyöajatuksista enemmän liitteissä 6 ja 6a. 12

13 Liite 2a: Lustia-hankkeen perustamisen 12 syytä LUSTIAHANKKEEN PERUSTAMISEN 12 SYYTÄ Kuva 1. Metlan vuosilustotutkimuksen kehittämisen 12 syytä määrittelevät vuosille suunnitellun Lustiahankkeen viitekehyksen. Vuosina toteutettavassa Lustimaa-hankkeessa laajennetaan puulustotutkimus monitieteisen proksitutkimuksen osaksi. 13

14 Liite 2b: Multiproksilaboratorio MULTIPROKSITUTKIMUSLABORATORIO Lustia pohjustaa tietä vuonna 2010 alkavaksi suunnitellulle Lustimaa-hankkeelle, jossa keskitytään proksitutkimuksiin ja niiden kehittämiseen. Lustimaassa kehitetään monitieteisen proksitutkimuksen menetelmiä ja myös tehdään tutkimusta aiempien laboratoriorutiinien jatkamisen ohella. Puulustoihin keskittyneen kehittämistyön laajentamista monitieteiseksi proksitutkimukseksi perustellaan tarpeella saada tietoa ilmaston ympärivuotisista vaihteluista. Ympärivuotiset proksit 4 luonnon omina ilmastoasemina tarjoavat jopa tuhansien vuosien ajalta käyttökelpoista tietoa ilmastonmuutostutkimuksen ja Metlassakin ajankohtaisen ympäristönseurantatutkimuksen tarpeisiin. Puun kasvu on lukuisten ympäristötekijöiden tulosta, mutta ilmaston osalta on vain alkukesän sääoloilla (kesä-heinäkuu) erityinen merkitys sille. Puulustotiedon soveltuvuutta yleisiin ilmastonmuutosta koskeviin päätelmiin rajoittaa lisäksi kesä-heinäkuun ja koko vuoden keskilämpötilan välinen heikko riippuvuus (kuva 2). Syksyn/talven/kevään sääoloilla on todettu olevan ainakin viitteellistä vaikutusta puiden kasvuun; esimerkiksi sydäntalven pakkas-/lumisuussuhteet vaikuttavat roudan paksuuteen ja kevään lämpimyys/sateisuus sen häviämiseen. Roudan viipyminen lyhentää kasvukautta, mikä lopulta näkyy myös puun kasvussa. Kasvukautta edeltäviä tai sen jälkeisiä sääoloja on vaikea jälkikäteen tulkita puulustoista. Siksi on löydettävä muita prokseja. Kun niitä on löydetty riittävästi (vuodenajat kattavasti), voidaan tietoja yhdistellä esimerkiksi keskiarvotiedoiksi mallitusteknisin tai muilla keinoin. Lustimaa-hankkeen toimintaympäristön muodostaa monitieteisten proksiaineistojen käsittelyyn erikoistunut multiproksilaboratorio, jota miehittävät useiden organisaatioiden tieteenalayksiköt. Laboratorion toiminnan viitekehys johdetaan kotimaisten ympärivuotisten proksikalentereiden kehittämistarpeista. Periaatteena on yhdistellä vain sellaista tieteenalojen asiantuntemusta, joka tukee kalentereiden laatimista. Laboratorio toimii suurelta osin hajautettuna, jolloin proksit voidaan analysoida siellä, missä on paras osaaminen ja tarvittava infrastruktuuri. Siten esimerkiksi puulustotutkimukset voidaan tehdä Metlan Lustialaboratorioissa sekä Helsingin ja Joensuun yliopistoissa, järvilustotutkimukset GTK:ssa ja 13 C/ 12 C- istooppisuhteen vaihtelut Helsingin yliopiston ajoituslaboratoriossa. Kansainväliseksi huippututkimusyksiköksi pyrkivässä proksitutkimuslaboratoriossa tulee työskentelemään erilaisin sopimuksin Kuva 2. Sodankylän observatorion kesäheinäkuun (T67) ja vuotuisen lämpötilan (TVuo) välinen korrelaatio on pienentynyt viime vuosikymmeninä 1920-luvun tasolle. Lasku sydäntalven (T123; joulu-maaliskuu) suhteen on vieläkin rajumpi. henkilöä. Laboratorion toiminnassa pyritään omavaraisuuteen ulkopuolisen rahoitusten 4 Ilmastonvaihtelut jättävät jälkensä moniin vuosittain kerrostuviin luonnonilmiöihin kuten puiden vuosilustoihin, siitepölyihin, jääkerrostumiin, järvisedimentteihin, maakerrostumiin, merten koralleihin ja eräiden kasvi- ja hyönteislajien esiintymismääriin. Näitä historiallista ilmastoa likimääräisesti kuvaavia luonnonarkistoja kutsutaan proksitiedoiksi (proxy data). Niistä on tullut merkittävä ilmastonmuutostutkimuksen työväline, jolla päästään ajassa jopa vuosimiljoonia taaksepäin. Kotimaisen metsänrajamännyn vuosilustoja pidetään tarkimpana tunnettuna proksitiedon lähteenä. Ympärivuotiset prokseilla tarkoitetaan eri vuodenaikojen ilmaston ominaisuuksia kuvailevia tietoja. 14

15 Liite 2b: Multiproksilaboratorio välityksellä. Lustimaassa määritelty aihepiiri on jo nyt ajankohtainen ja sopii hyvin osaksi Suomen kansainvälistä lustotutkimustoimintaa, jota Metlan (allek.) lisäksi vapaamuotoisesti neuvotellen kehittävät ja koordinoivat Helsingin yliopisto (prof. Matti Eronen), Joensuun yliopisto (dos. Taneli Kolström, dos. Markus Lindholm ja dos. Jouko Meriläinen) sekä GTK (FT Antti Ojala). Ryhmän tavoitteena on saada aikaan kansallinen multiproksitutkimusohjelma (FinProxy). Multiproksitutkimuslaboratoriosta saadut kokemukset auttavat ohjelman kehittelyssä vastaavalla tavalla kuin Rovaniemen tutkimusaseman Dendrokronologian laboratoriossa tehdyt innovatiiviset työt edesauttoivat Lustia-hankkeen syntymistä. Ohjelman ensimmäisen version toivotaan valmistuvan vuoden 2005 alkupuolella. Mikäli FinProxy osoittautuu kotimaassa menestykseksi, sen toimintaa laajennetaan kansainväliseksi verkostoyhteistyön välityksellä. 15

16 Liite 2c: Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemien työnjako lustotutkimuksessa ROVANIEMEN JA KOLARIN TUTKIMUSASEMIEN TYÖNJAKO LUSTOTUTKIMUKSESSA Kuva 3. Metlan kaksi lustotutkimuslaboratoriota sijaitsevat Rovaniemellä ja Kolarissa. Paikkakuntien välinen etäisyys (170 km) ja tutkimusasemia koskeva työnjako perustelevat laboratorioiden erikoistumista. Merkittävimmät erot käyvät ilmi kotimaista ja kansainvälistä tutkimustoimintaa esittelevissä ikkunoissa. Yhteiset aihepiirit on kirjattu kuvan alaosaan. Lustia-hankkeen projektitaulun avulla hallitaan laboratorioiden resursseja ja toimintoja. Asemien välistä työnjakoa täsmennetään tarvittaessa hankkeen tiimipalaverin päätöksillä. 16

17 Liite 3: Lustian toimintasuunnitelma LUSTIAN TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Osahanke 1: LUSTIALABORATORIOT Lustialaboratorio määritellään lustolaboratorioksi, joka toimii KINSYS-lustotutkimusstandardissa (Timonen 2002) määritellyin periaattein. Avaintulos: Saatteeksi: Lustialaboratoriot tuottavat korkeatasoisia lustoaineistoja ja lustoanalyysejä kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustoiminnan tarpeisiin. Osahankkeessa keskitytään lustoaineistojen perustuotantoon ja alueellisten lustokalentereiden laatimiseen. Laboratoriotekniikkaa ja tutkimusmenetelmiä kehittämällä parannetaan Lustialaboratorioiden toimintaedellytyksiä. Oman tehtäväkokonaisuutensa muodostaa Metlan lustolaboratorioiden toimintojen yhtenäistäminen, joka edellyttää mm. lustotutkimuksen laatujärjestelmän kehittämistä. Asiantuntijapalvelut sisältävät sekä Metlan sisäiseen että ulkoiseen kanssakäyntiin liittyvät erityisosaamista vaativat toiminnot. Niitä ovat esimerkiksi ajoitukset, tutkimusyhteistyöt ja kenttäkoetoiminnan tarvitseman lustotutkimuspalvelut. Kuva 4. Lustialaboratoriot osahankkeessa suoritetaan laboratoriotoimintoja ja kehitetään analyysitekniikoita. 17

18 Liite 5: Verkostoyhteistyö Osahanke 2: LUSTIA-ARKISTOT Avaintulos: Saatteeksi: Kotimaiset vuosilustoaineistot Metlan tietopalveluiden osana. Lustia-arkistoihin talletetaan useantyyppistä aineistoa. Vuosilustojen mittaustiedot talletetaan MySQL-pohjaiseen Lustotietoarkistoon. Näytteet ja muu dokumentaatio viedään yleisestä kiinnostavuudesta riippuen joko Lustonäytearkistoon tai Lustiamuseoon. Jos kyse on valokuvista, videonauhoista tai muista audiovisuaalisista tuotteista, niiden sijoituspaikka on LustiaDigiVideo-arkisto. Kotimaisen vuosilustotiedon järjestämisessä Metlan tietopalveluiden osaksi edetään kolmessa vaiheessa: 1) kehitetään tarvittava arkistointisovellus MySQLrelaatiotietokantaan ja Microsoft Visual Studio.net 2003 käyttöliittymän rakennustyökalua perustuen. 2) asennetaan se yhteistyössä Metlan Tietohallintohankkeen (2011) kanssa Lustian oman verkkotunnuksen alaisuuteen ja 3) Lisätään Metlan tietopalvelujärjestelmään tarvittavat lisäykset Lustia-palveluista informoimiseksi. Asemilla työskentelevät vastuuhenkilöt toimittavat arkistoinnin laatujärjestelmän mukaisesti Lustia-arkistoihin sisällytettävät data- ja näyteaineistot sekä asiakirjat arkistovastaaville, jotka huolehtivat niiden lopullisesta sijoittamisesta asianmukaisiin paikkoihinsa. BOULDER BOULDER Kuva 5. Lustia-arkistot-osahankkeessa luodaan lustotutkimuksen tietokannat. 18

19 Liite 5: Verkostoyhteistyö Osahanke 3: LUSTIA AJANTIETO Avaintulos: Saatteeksi: Lustia-arkistojen tietosisällön esitarkastelu ja ajantasaiset aikasarjat Osahankkeessa tuotetaan Lustia-arkistoista ajantasaisia ilmaston vaihteluita tai ympäristötekijöiden vaikutuksia kuvaavia aikasarjoja ja malleja tutkimuksen, käytännön metsätalouden, medioiden ja asianharrastajien tarpeisiin. Metlassakin tuttu kasvuindeksi (tai vuosilustoindeksi) on teknisesti tarkastellen vain eräs lustotiedon aikasarjatyyppinen esitarkastelukeino. Osahankkeen avaintulokseksi määritelty Lustia-arkistojen tietosisällön esitarkastelu ja ajantasaisuus tarjoavat mahdollisuuden vuosilustoindeksin vuotuiseen seurantaan ja raportointiin kasvukauden jälkeisenä syksynä. Esimerkkinä hankesuunnitelman indeksitulosteesta kuva 14 (liite 6a). Tavoitteena on hyödyntää osahankkeen ominaisuutta myös ilmastomuutoksen seurantaan yhdistelemällä useisiin (proksi)lähteisiin perustuvien kuvailevien aikasarjojen tietoja. Esimerkkinä on hankesuunnitelman kuvan 17 (liite 6d) kesä-heinäkuun ilmastoa koskeva tarkastelu, jossa on tehty päätelmiä Ilmatieteen laitoksen ilmastodatojen (kuukausilämpötilat ja kuukausisademäärät), vuosilustoaineistojen ja suurilmaston tunnusten (NAO, AO ym.) perusteella. SAIMA ITRB KUVA Kuva 6. Lustia Kasvunvaihtelu- osahankkeessa kuvaillaan tilastollisin ja graafisin apuvälinein Lustiaarkistojen sisältöä sekä kehitetään monitieteistä lustotutkimusta. 19

20 Liite 5: Verkostoyhteistyö Osahanke 4: LUSTIAMAA Avaintulos: Saatteeksi: Puulustotutkimuksesta tiedottaminen ja Lustia-hakupalvelut. Osahankkeen haastavana tavoitteena on kehittää Lustia-arkistojen selailuun ja tiedonsiirtoon soveltuva käyttäjäystävällinen Internet-pohjainen käyttöliittymä. Tiedon esittämisen elävöittämiseksi on hankkeen symboliksi kehitetty Lustia-lintuhahmo (hankesuunnitelman kuvat 3 ja 4, liitteet 2a ja 2b). Internet-sivuston virtuaalisen lustolaboratoriorakennuksen katolla istuvalla lintuhahmolla tavoitellaan vaikutelmaa dynaamisesta Lustia-hankkeesta. Sivuston toimintaideaa on kehitelty FINTRLABS sivustossa. Lustian pääsivusto tulee Lustia.fi -verkkotunnuksen alaisuuteen. Osahankkeessa on useita vuorovaikutteisia toimintoja, joilla tavoitellaan erilaisia tiedottamisen muotoja. UutisLustiassa kerrotaan lustotutkimuksen uutiset. RaporttiLustiassa luodaan vuorovaikutteisesti raportteja Lustiaarkistojen tietosisällöstä. Raportointimuotoina voivat olla esimerkiksi paperituloste, posteri, CD, videonauha tai myös perinteinen tutkimusraportti. Hankesuunnitelman kuvissa (liitteet 6a-6e) esitellään esimerkkejä toiminnon mahdollisuuksista. OpetusLustia tarjoaa vuorovaikutteista dendrokronologiaa kiinnostuneille, esimerkiksi puunäytteiden ajoittaminen skeleton plot - menetelmällä on antoisaa. TarinaLustia sisältää mm. sähköpostikeskustelufoorumin. Se korvaa DendroSuomi-sähköpostijakelulistan, joka sisältää noin 60 suomalaista lustotutkimuksesta kiinnostunutta. Toimintoon on tarkoituksena kehittää sähköpostikeskustelun lisäksi myös muita viestintämuotoja. EsitysLustiaan sisältää lustotutkimuksesta kertovia tieteellisiä tai tieteellisluonteisia artikkeleita, sanomalehtiartikkeleita, matkakertomuksia, omatekoisia populäärikirjoitelmia, riimityksiä, ääninauhoja, videopätkiä, valokuvia, tietotauluja, web-sivustoja, FAQ--dokumentteja ja muita yleistä mielenkiintoa sisältäviä informaatiolähteitä. Tietoa etsitään hakupalvelun välityksellä. Kuva 7. Lustiamaassa hoidetaan Lustia-hankkeen kaikentyyppinen tiedonvälitys. Siihen sisältyy myös lustotutkimusmaailman (Tree-ring Science) Internet-pohjaisen sivuston kokoaminen. 20

METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT

METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT Osahanke 1 LUSTIA- LABORATO- RIOT 2511-01 vetäjä 11 Lustoaineistojen peruskäsittely 111 Vuotuiset mittaukset

Lisätiedot

LUSTIA. Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen

LUSTIA. Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen / 2 LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen 2 SISÄLLYS: 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT... 5 2. TAUSTA... 5 2.1. Mitä on lustotutkimus?... 5 2.3.

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia? Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto, josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin edellytyksin

Lisätiedot

SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2004

SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2004 2511sr2004 SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2004 Hankkeen tunnus, vetäjä, kotiyksikkö ja kesto 2511 Timonen, Mauri, RO, 2004 Nimi ja tulosyksikkö Lustia - Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke, RO

Lisätiedot

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009 Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien

Lisätiedot

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Lustolaboratorio ja oppimisympäristö Metsämuseo Lustossa Marko Rikala, museoassistentt i Valokuvat: Timo Kilpeläinen Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijaosaamisen

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Helsingin kaupungin sopimushallinta

Helsingin kaupungin sopimushallinta Helsingin kaupungin sopimushallinta Seminaari sähköisistä hankinnoista 11.11.2014 Helsingin kaupunki Kaupunginkanslian oikeuspalvelut 11.11.2014 Sisällysluettelo 1. Taustaa 2. Tavoitteet I-II 3. Saavutettavat

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskusteluhankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät(kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Siirtyminen palkkausjärjestelmäuudistuksesta jatkuvaan kehittämistyöhön Geologian tutkimuskeskus Erja Lakanen TKK:n palkitsemisseminaari 31.8.2005 2 GTK:n

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move www.siemens.fi/paloturvallisuus Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move Yhdistä nykyinen paloilmoitusjärjestelmäsi Sintesoon. Se on palontorjunnan uusi ulottuvuus. Infrastructure & Cities

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan 1 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2006 Lustia-hanke METLA 2 Sisällys: 1 Puun muisti... 4 1.1 Puiden ajantieto... 4 1.2 Lapin mänty:

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo Kehityspäällikkö Kaisa-Leena Hutri, STUK KYT2014-tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja KYT2014-tutkimusohjelmakauden olennaiset piirteet

Lisätiedot

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Juuli - julkaisutietoportaali Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuportaalista Juuliksi Kansallisen julkaisuportaalin kehitystyö alkoi syksyllä 2012 Rahoitus

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuoden 2015 aikana Yhdistys jatkaa anestesiasairaanhoitajien osaamisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Sopimusten ja tärkeiden asiakirjojen arkistointi vaivattomasti palveluna

Sopimusten ja tärkeiden asiakirjojen arkistointi vaivattomasti palveluna Löydä nautittavat ratkaisut Sopimusten ja tärkeiden asiakirjojen arkistointi vaivattomasti palveluna 18.11.2010 Kuka puhuu? Elinar Oy Ltd Sisällönhallinta- ja kollaboraatioratkaisut Monipuolinen osaaminen:

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Koulutus- ja tutkimusrakenteiden muutos: yliopistot YTT, pääsihteeri Mika Nieminen

Koulutus- ja tutkimusrakenteiden muutos: yliopistot YTT, pääsihteeri Mika Nieminen Koulutus- ja tutkimusrakenteiden muutos: yliopistot YTT, pääsihteeri Mika Nieminen Pitkään käynnissä olleet kehityskulut ovat tiivistyneet Yliopisto mielletään globaalin tietoyhteiskunnan ydininstituutioksi,

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Pieksämäki 6.10.2009 Sivu 1 6.10.2009 Kantri ry Esityksen rakenne Miksi ja miten kv-toimintaa Leader kv-hankkeen suunnittelu Leader kv-hankkeen toteuttaminen Sivu

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia www.helsinki.fi/yliopisto Ikihyvää rahoittaneet tahot Euroopan sosiaalirahasto (2002-2003,

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot