MUUTTUVAT PROSESSIT JA JOHTAMINEN; case EKSOTE Rovaniemi

Transkriptio

1 MUUTTUVAT PROSESSIT JA JOHTAMINEN; case EKSOTE Rovaniemi Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja (Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö)

2 ELÄMÄÄ ETELÄ-KARJALASSA

3 MUUTOS ON TYÖSKENTELYÄ RAJOILLA Muutoksen tekeminen on rajapintatyötä, rajojen siirto luo aina uusia rajoja Rajojen havainnointi on tärkeää Muutosjohtaminen ja johtaminen ovat eri asioita

4 JÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVIA AJANKOHTAISIA HAASTEITA SOTE monen tason muutos; rakenneuudistus vs. palveluohjaus Kuntatalous konkretian vaatimus Kela-uudistus Ammattiryhmien väliset muutokset Sähköiset ratkaisut ja niiden mahdollisuudet Muuttuva yhteiskunta

5 ONNISTUMISEMME KOLME YDINASIAA 1. Kehys 2. Asiakas edellä 3. Johtaminen

6 JOITAKIN TULOKSIA Jonot ovat poistuneet, vaikka kuka vain voi tulla milloin vain Henkilöstöpulaa ei ole enää Asiakastyytyväisyysmittauksissa olemme saaneet Eksoten parhaat tulokset Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluasuminen on vähentynyt lähes 20% Päihdeostot ovat vähentyneet yli 80 % Ps osastojen palveluvalikko on laajentunut huomattavasti, vaikka paikkaluku on vähentynyt 60 % Vastentahtoiset toimenpiteet ovat vähentyneet yli 90 %!!!! Nettotoimintamenojen kehitys on ollut 16 % alhaisempi kuin Eksotessa keskimäärin. Samalla tuloksella koko Eksotella olisi 36 milj. euron alijäämän sijaan 5 milj. ylijäämää.

7 IDEOLOGIAA, STRATEGIAA JA KÄSITTEELLISTÄMISTÄ = VALINTOJEN TEKOA

8 TERVEYDENHUOLTO JA IHMINEN, kontekstien kirjosta KOHDE TAVOITE VÄLINE KRIITTISET TEKIJÄT KANSALAINEN Hyvinvointivaltio, PERUSTURVA Yhteiskunnan rakenteet, Keskushallinto Hallittavuus, Turvallisuus, Tuottavuus ASIAKAS PALVELUT/ palvelujärjestelmä Saavutettavat ja toimivat palvelut Saatavuus, Kattavuus, Joustavuus Palvelualttius POTILAS Korkeatasoinen lääketieteellinen HOITO / hoitojärjestelmä, terveydenhuolto Oikeaan diagnoosiin perustuva tehokas hoito Vaikuttavuus YKSILÖ YKSILÖLLISYYS, Räätälöinti, Kohtaaminen Toivomusten ja odotusten kohtaaminen, Henkilökohtaisten kokemusten huomioiminen, Kokemuksellisuus, Subjektiivisten merkitysten kohtaaminen, Selviytyvyys Tarvitsevuus LAINSÄÄDÄNTÖ Lakisääteiset tehtävät, VIRANOMAISfunktio Viranomaisjärjestelmä, Valvontajärjestemä Oikeudenmukaisuus, Uskottavuus, Tasavertaisuus, Tasa-arvoisuus

9 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN PALVELUJÄRJESTELMÄN TULEE PALVELLA JOKAISTA KÄYTTÄJÄT EIVÄT OLE MIKÄÄN ERILLINEN IHMISRYHMÄ - SE ON MEITÄ KAIKKIA VARTEN, TERVETULOA!

10 KAIKEN YDIN ON KOHTAAMINEN OLLA LÄHIMMÄINEN LÄHIMMÄISELLE

11 1. Yksilötaso = Miten? Palvelujen räätälöinti, Just for me Kohtaaminen 2. Palvelujen taso = Mitä? Matala kynnys Sopiva ja toimiva palveluvalikko - Ketteryys Tarkoituksena on, että palvelujen sisältö ei jäisi kiinni niiden saatavuudesta. Toisaalta voi olla palveluja, joita ei oikeastaan tarvittaisi ja niihin kuluvat resurssit olisi tarkoituksenmukaisempaa käyttää muualla. 3. Väestötaso = Säännöt ja rakenne Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus Kaikille samanlaiset palvelut -> Mahdollistaminen Kaikki saavat samanlaiset mahdollisuudet, mutta palvelujen tulee olla tarkoituksenmukaisia eli niitä kohdennetaan (positiivinen priorisointi) a) tarpeen ja b) vasteen mukaan 4. Tuottavuuden taso ASIAKASLÄHTÖISYYDEN HIERARKIAT Hyvinvointivaltion olemassaolon peruskysymys ja ajankohtainen kansallinen haaste Mihin on varaa? Suoritteiden seuraaminen, vaikuttavuuden monitorointi ja tulosten mittaaminen ovat asiakaslähtöisyyden edellytyksiä Jos rahat loppuvan, palvelut tuotetaan sattumanvaraisesti ja niihin pääsy on mielivaltaista

12 ASIAKASLÄHTÖISYYDEN PERÄÄNKUULUTUS Järjestelmä Mihin asiakkaamme ovat tottuneet? Tottumusten validointi, esim. laitoshoito tappaa Ketteryyden edellytysten luominen Asiakkaat Oikeus palveluihin Tarpeiden tunnistaminen ja oikeutus Ohjaava ja kehittävä konsumerismi Tuottavuus Tarvetalkoot oikeiden asioiden etsimistä yhdessä Dialoginen allokaatio julkinen keskustelu mitä halutaan? Poliittisen rohkeuden perääminen

13 PALVELUJÄRJESTELMÄN KÄYTTÄJÄ SYSTEEMISENÄ IKKUNANA Jokainen yksilö on systeeminen ikkuna. Palvelujärjestelmä saa jokaisen asiakkaansa myötä mahdollisuuden havainnoida ko. systeemiä. Asiakas ei ole välttämättä se systeeminsä sairain tai tarvitsevin. Järjestelmän näkökulmasta jokainen asiakas edustaa mahdollisuutta identifioida järjestelmän ulkopuolisia avun tarpeessa olevia. Tähän tarvitaan matalan kynnyksen toimintaa, systeeminen työote ja prosessista vastaava rajapintatoiminto.

14 MASENNUS MIKÄ MASENNUS? diagnostiikan kontekstin ongelmallisuus MASENNUS SUHDE DEPRESSIOON TUNNETILA SAIRAUS OIRE/ REAKTIO LIITÄNNÄIS- SAIRAUS VUORO- VAIKUTUS SUKU- PERINTÖ OMINAISUUS, EVOLUTIONAARINEN VOIMA ERI ASTEET PSYKO- SOSIAALISET TEKIJÄT PSYKIATRISET SAIRAUDET SOMAATTISET SAIRAUDET PERSOONALLISUUS HÄIRIÖT PSYKOOSI ILMIASU PERHEEN ILMAPIIRI POIKKEAMA NORMAALITILASTA BIOLOGIA MENETYKSET AHDISTUS- HÄIRIÖT SAIRAUS/ BIOLOGIA ESTYNYT REAKTIO SOPEUTU- MINEN SUKUTEEMAT OLO GENETIIKKA ELÄMÄN- KUORMITUS PERSOONALLI- SUUSHÄIRIÖT SAIRASTU- MINEN VAATIVA TAISTELU- VÄSYMYS INTERPERSO-- NAALISET TEEMAT TRANS- GENERATIO- NAALISUUS OLOTILA PSYKOOTTINEN MASENNUS STRESSI- TEKIJÄT PSYKOOSI SAIRASTA- MINEN RIIPPUVAINEN SAMAT BIOLOGISET PROSESSIT PROSESSIIN LIITTYMINEN KANSALLISET TEEMAT JA HISTORIA OLEMISEN TILA MASENNUS JA PÄIHTEET MUUT SOMATI- SAATIO NARSISTINEN SAMAT MIELEN- SISÄISET PROSESSIT TRANS- FERENSSI KANSALLINEN ITSETUNTO TUNNE KAAMOS- MASENNUS EPÄ- LUULOINEN STIGMA HAVAINNOI- JAN OSUUS BIPOLAARI- SAIRAUS EPÄVAKAA NEGATIIVINEN OIREISTO KROONINEN MASENNUS MUUT

15 OMINAISUUS PERSOONALLISUUS PERSOONALLISUUS- HÄIRIÖ PSYKOOSI/ VAKAVA SAIRAUS DIAGNOOSI- AKSELI TUNNOLLISUUS Täsmällinen, Luotettava Ehdoton, joustamaton, vaativa Jumiutuva, aikaansaamaton VAATIVA PERSOONALLISUUS, OBSESSIIVISUUS TOISTEN HUOMIOIMINEN Empaattinen, sosiaalinen Riippuvainen, tuuliviiri Tahdoton, rajaton RIIPPUVAINEN, EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS LUOVUUS Monipuolinen, Mielikuvitusrikas, Rajaton Labiili, ennakoimaton Hajanainen, epäadekvaatti EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS, PSYKOOSIALTTIUS TURVALLISUUS- HAKUISUUS Tarkkasilmäinen, varuillaanoleva Epäluuloisuus, estyneisyys Harhaluuloisuus PARANOIDISUUS, ESTYNEISYYS ASSERTIIVISUUS Ärhäkkyys Arvaamattomuus, kveruloivuus VÄLITTÄMINEN Mustasukkaisuus Sitovuus, Rajoittavuus Paranoidisuus, manipuloivuus Paranoidisuus, vangitsevuus EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS, SOSIOPAATTISUUS NARSISTISUUS, PARANOIDISUUS

16 PÄRJÄÄVYYS Omassa elämässä elämisen kokemus Ulottuvuuksia ja käsitteitä SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS OIREET JA HAITAT TOIMINTAKYKY AVUN SAATAVUUS HOITOON LIITTYVÄT KOKEMUKSET TURVALLISUUDEN TUNNE TERVEYS TYYTYVÄISYYS OMAAN ELÄMÄÄN PSYKOSOSIAALINEN TURVAVERKKO MERKITYKSET JA KOKEMUKSET VOIMAVARAT JA JAKSAMINEN VALINNAT JA RAKENTEET PERHETEKIJÄT AMMATINVALINTA JA TYÖ ASUINPAIKKA ASUMISEN TEKIJÄT PÄRJÄÄVYYS PERUSTURVA AGENTTISUUS IHMISUHTEIDEN TILA YHTEYS HYVÄÄN SUBJEKTIIVINEN Kokemuksellisuus OBJEKTIIVINEN Arvioinnin mittarit? TYÖ MIELEKKYYS TYYTYVÄISYYS HAASTAVUUS ARVOSTETTAVUUS TYÖPAIKAN ILMAPIIRI ROOLIT VANHEMMUUS PUOLISONA OLEMINEN YSTÄVÄT TYÖYHTEISÖ MUUT IHMISSUHTEET SOSIAALISET TILANTEET 2009/ 2013

17 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUKSEN SEGMENTOINTI TAVOITE KEINOT 1. PARANEMINEN SAIRAUS Sairauden aiheuttaman terveydellisen haitan poistaminen Paluu sairastumista edeltävään tilaan Adekvaatin hoidon keskeisyys Sairastumisen taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen Oireiden hallinnan tärkeys Vaihtoehtoisuuden tavoittaminen Agenttisuuden lisääntyminen 2. AKTIVOITUMINEN SAIRAUS Keskeytyneen kehityksen käynnistyminen ja tukeminen Uusien kehityksellisten prosessien synkronointi aiempiin Kehityksellisten alueiden integrointi Harjoittelun ja oppimisen tukeminen Valmennusohjelmien käyttö Reparenting 3. TOIPUMINEN SAIRAUS Sairaudesta aiheutuvan psykososiaalisten ym. haittojen vähentäminen Mahdollisimman hyvä elämä jäännösoireiden kanssa Psykososiaalisen selviytymisen tukeminen Yleisten elämän valmiuksien edistäminen Hoidon hyötyjen maksimointi Sairastumisesta sairastamiseen Selviytyvyyden lisääminen ja voimavarojen vahvistaminen 4. ENNALLAAN- PYSYMINEN SAIRAUS Etenevien sairauksien kulun hidastaminen Toimintojen ja niitä ylläpitävien rakenteiden tukeminen Uhattujen valmiuksien ja taitojen harjoittaminen Taitojen ja valmiuksien ylläpitäminen Hoidon haittojen minimoiminen Verkoston hyödyntäminen ja tukeminen Päivien sisällön rakentaminen Hyvän vahvistaminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

18 MTPA AIKUISPSYKIATRIA NUORISO- PSYKIATRIA 24/ 7 päivystys Palveluohjaus Arviointijaksot Neuropsykiatr ia (Adhd, Asperger) Lyhyet hoidot VASTAAN- OTOT PÄIVÄ-OSASTO OSASTO-HOITO LIIKKUVA TYÖ Sihti Poliklinikka Päivä-toiminnat Osasto YTHS NUORTEN PÄIHDETYÖ KATAJAPUU Nuorisopsykiatria Terveydenhoito Vastaanotot Mielenterveysty ö Päihde-Sihti Liikkuva työ Päihdeklinikka Päihdekuntoutusyksikkö Asumispalvelut Sori -toiminta Osto-palvelut Tukiasunnot Kuntouttava asuminen Toiminnalliset ryhmät Nuoret aikuiset Vastuulääkäri TERVEYS- KESKUS Vastuuhoitaja Terveydenhoitaja Koulupoliisitoiminta (kansalaistaidot) POLIISI Rikostutkinta -> Hoitoonohjaus Näkyvä kenttätoiminta Sosiaalityö Työpajat LAP-TUOTE-SÄÄTIÖ Valmennuspalvelut Työhönvalmennus Etsivä työ Keskitetty toiminta TYÖTOIMINTA Satelliitit Päihdepaikat Ostopalvelut YKSITYIS- SEKTORI Yleislääkärit Psykiatrit Psykoterapeutit OPPI-LAITOKSET Rehtori ja opettajakunta NUORI JA TURVAVERKKO AIKUIS- SOSIAALITYÖ Talous- ja velkaneuvonta Toimeentulotuki Työllistämisen tukitoimet Avopalvelut LASTEN- SUOJELU Laitos-palvelut SRK Erityisopetus Oppilas- /opiskelijahuolto Oppilaan- /opinto-ohjaus TAIDETYÖPAJA LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ TYÖ Ehkäisevä työ Tarulantupa Kirkko Nuorisotyö Sotilasavustus Perheasiainneuvottelukeskus Oppilaitospastorit KANNATELLEN Muut yhteisöt I: Syrjäytymisen mekanismit II: Case Management HANKKEET SIEPPI Klubitalo TIME-OUT KOLMAS SEKTORI Koulu-psykologit Koulukuraattorit Vammais- ja hoitotuet MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUT Kuntoutus Kuntoutusraha Lääkinnällinen Ammatillinen Psykoterapiat KELA Opintotuet Äitiys- ja lastenneuvolat Työ-markkinatuki Työn välitys Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut TE-TOIMISTO TYP Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Vapaaehtoistyö Potilasjärjestöt Omaisjärjestöt Sairaspäivärahat Kuntoutustuki Harkinnanvarainen Kotoutumistuki Koulutuspalvelut Ammatinvalinta ja urasuunnittelu Merkkari Asumistuet Ammatillinen kuntoutus Työhön ja koulutukseen suuntaavat palvelut Lapsi- ja nuorisovastaanotto Koulu-terveydenhuolto Opiskelijaterveys Koppari Asumis- ja laitospalvelut Perheneuvola Nuorisotilat Yksilökäynnit VAMMAIS- PALVELUT Päivä- ja työtoiminta Tiedotus-piste Verkko SAIMAAN KRIISIKESKUS NUORISO- TOIMI Ryhmät Perheasiat Sijaishuolto Perhetyö Sosiaalityö Nettinuorisotyö Sosiaalinen nuorisotyö Lasten-kodit Turvakoti Muut yksiköt Sosiaalipäivystys Sijaisperheet Etsivä työ Ehkäisevä nuorisotyö

19 TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ

20 KOHTI PROSESSIORGANISAATIOTA; Prosessit, toimenpiteet ja niiden tavoitteet PROSESSI TAVOITTEET TEHDYT TOIMENPITEET Asiakaslähtöisyys Liikkuva ja elinympäristöön suuntautuva työ Vastaanotto Matala kynnys Verkostoituvat prosessit Palveluihin pääsyn takaaminen, Räätälöity ja koko ajan päivittyvä palveluvalikko Elämän realiteettien läsnäolon varmistaminen, Omaisten ja muun verkoston kohtaaminen, Vastaanotoille saapumattomien asiakkaiden tavoittaminen Elämänmukainen hoito, Kohtaamisen mahdollistaminen Palvelujen ja toimenpiteiden oikea-aikaisuus, Katujen todellisuuden tuominen palvelujärjestelmään, Motivaation hyödyntäminen (Momentum-ajattelu), Ennaltaehkäisy Erillisten siilojen yksittäisistä tapahtumista eri paikoissa täydentyväksi yhteiseksi kertomukseksi 24/7 matalan kynnyksen palvelut, Kasvu- ja elinympäristöön suuntautuva työ, Ideologiset uudelleenmäärittelyt ( esim. Päihdetyö kuuluu kaikille) Liikkuvan työryhmän perustaminen: Aiempien osien integraatio, täydentävien palvelujen luominen ja palveluvalikon laajentaminen, Perhetiimin perustaminen Uudenlaiset sovellukset, Sisäänpääsyn varmistaminen, Räätälöity ja ketterä palveluvalikko Arviointiprosessi mittareineen, Palveluohjaus, Uudet toimintatavat ja työnkuvat, Raportointi Avo- ja laitoshoitojen sekä kuntoutuksen ja asumisen yhdistäminen, Psykogeriatrisen toimintamallin luominen, Sähköisten prosessien hallintatyökalujen kehittäminen ja käyttöönotto,

21 MATALA KYNNYS toimintamallin tavoitteita 1. PALVELUJEN JA TOIMENPITEIDEN HELPPO SAATAVUUS JA OIKEA-AIKAISUUS 2. KATUJEN TODELLISUUDEN TUOMINEN PALVELUJÄRJESTELMÄÄN 3. MOTIVAATION HYÖDYNTÄMINEN (MOMENTUM-AJATTELU) 4. ENNALTAEHKÄISYN AJOITUS

22 PROSESSIT JA TOIMENPITEIDEN FOKUSOINTI OBJEKTIIVINEN PALVELUJEN TARVE TUNNISTUS JA SISÄÄNHEITTO TARPEITA VASTAAVAT PALVELUT JATKO (HOITO) HAASTE RATKAISU 0 X X X ASIAKASLÄHTÖISYYS JA IMAGO, PALVELUJEN SAATAVUUS, JÄRJESTELMÄÄN SAATTAMINEN, MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT, PALVELUIDEN VAKUUTTAVUUS, ENNALTAEHKÄISYN NÄKÖKULMA, X 0 X X IDEOLOGIAN YMMÄRTÄMINEN, SIGNAALEIDEN YMMÄRRYS MOTIVOINTI HENKILÖSTÖN ASENNEILMAPIIRIN MUOKKAAMINEN, KOULUTUS X X 0 X TARPEIDEN MONITOROINTI, HAVAINTOJEN RELIAABILITEETTI, SISÄLTÖJEN JÄRKEVYYS KETTERYYS STRATEGISENA OHJAUSTEKIJÄNÄ, OSAAMISEN MONIPUOLISTAMINEN, RÄÄTÄLÖINNIN KULTTUURI, KOORDINAATTORITOIMINTA X X X 0 YKSI POTILAS - YKSI SUUNNITELMA, PALVELUJEN TARKOITUKSENMUKAISUUS YHTEISET MITTAUS- JA RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄT, ORGANISAATIOTUNTEMUS, IDEOLOGIAN JA TOIMINTATAPOJEN YHDENMUKAISUUS

23 24/7 -TOIMINNAN EDELLYTYKSIÄ

24 MTPA*:N PROSESSIEN HAASTEITA * = Mielenterveyspäivystys ja arviointipkl FOKUSOITU HOITOMALLI UUDET POTILASRYHMIEN PROSESSIT ERIKOISPKL:T YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON KRITEERIT MISSÄ MUUALLA HOITO VOISI TOTEUTUA? TUTKIMUSKÄYTÄNTÖJEN LUOMINEN ARVIOINTIJAKSO MATALA KYNNYKSEN LOGISTIIKKA TUTKIMUKSET JA SELVITTELYT HOIDON TARPEEN ARVIOT ERIKOISPKL:T AJANVARAUSTOIMINTA Max 20 x HOITOSUHDE FOKUSOIDUT HOIDOT KORVAUSHOIDOT SAIRAALAHOITO VÄLITTÖMÄN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON TARVE: VAPAAEHTOINEN HOITO PÄIHDEKUNTOUTUSYKSIKKÖ M1 MENETTELY PSY- TRIAGE AKUUTTI JA EI-AJANVARAUSTOIMINTA MATALA KYNNYS NEUPIKSEN TOIMINTA YLEISSAIRAALAPSYKIATRINEN KONSULTOINTI /PSYKIATRINEN TOIMINTO NOVAN TILOISSA: SEURANTA EPÄSELVÄT TILANTEET ARVIOINTIKELPOISUUDEN ODOTTAMINEN ARVIOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMINEN KUNTOUTUSJÄRJESTELMÄN PÄIVITTÄMINEN AKUTISOITUNEIDEN TAPAUSTEN JA PUDOKKAIDEN TOIMINTAMALLIT MIELENTERVEYSKUNTOUTUS PITKÄAIKAISPSYKIATRINEN AKUUTTITOIMINTA TILAAJA-TUOTTAJA -MALLI CARE MANAGEMENT KANNATTELU TUKI AIEMMAN HOITOSUHTEEN AKTIVOITUMISEN AJAKSI ADEKVAATIN HOIDON JÄRJESTYMINEN PALVELUOHJAUS OHJAUS OIKEISIIN PAIKKOIHIN: MT-PALVELUT MUU TERVEYDENHUOLTO SOSIAALITOIMI TYÖVOIMAVIRANOMAISET KOLMAS SEKTORI LÄHIVERKOSTOT YM KOKO ORGANISAATION TUNTEMUS JA HYÖDYNTÄMINEN HAVAINTOJEN JALOSTAMINEN UUSIEN TOIMINTOJEN JA RAKENTEIDEN RAAKA-AINEIIKSI VERKOSTOITUMISEN HAASTEET MAHDOLLISTAMISEN TEEMA

25 PALVELUJÄRJESTELMÄN (avohoito) KOKONAISKARTTA Asiakkaan polku KUMPPANUUSKARTTA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA PSYKOEDUKAATIO HYVIS MIELENTERVEYSTALO -PORTAALI SÄHKÖINEN ESITIETO- LOMAKE Sosiaalisen verkoston vahvistaminen, osallisuuden lisääminen Itsehoidon tehostaminen ja autonomian vahvistaminen ASIAKAS. Mittarit Työskentelyn tehostaminen ja istuntojen välisen ajan hyödyntäminen Vastaanottojen kapasiteetin tarpeen väheneminen Oireenhallintaryhmät: Diagnoosilähtöiset ryhmät: Toiminnalliset ryhmät: Lääkinnällinen kuntoutus: Psykososiaalinen kuntoutus: Kuntouttava työtoiminta: P r o s e s s i o h j a u s ERIKOISTOIMINNOT: Perhetiimi, Työhönpaluupkl, Psykoterapiatiimi, Psykogeriatrinen koordinaattori, Krimitiimi, Kiertävä päihdesh ym. 1. LIITO ( Liikkuvan työn ryhmä) Vastaanottotoiminta ja elinympäristöön tehtävä työ 2.KUNTOUTUSKOORDINAATTORIT 3.YHTEISÖHOIDOT Veturi, Parkki, Työtoiminta, Palvelukodit 4. KOLMAS SEKTORI JA MUU VERTAISTOIMINTA Klubitalo, omaisten tuki, päihdejärjestöt, erilaiset yhdistykset

26 LIIKKUVAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN YKSIKKÖ (LIITO) Kroonisiin somaattisiin sairauksiin liittyvät pitkäaikaiset mielenterveysongelmat Psykiatristen asiakkaiden somaattiset ongelmat, Psykogeriatria SOMAATTINEN Päihdeongelmaisten somaattisten sairauksien hoito Mielenterveyskuntoutuksen asiakkaat, dekompensaatioryhmä PSYKIATRIA Toimintayksikkö: Oh 28 työntekijää: 9 Kotihoito 9 Liikkuva työryhmä 10 Päihdepalvelujen asumispalvelut Päihdeongelmaiset tukiasuntojen ja psykososiaalisen tuen tarvitsijat PSYKOSOSIAALINEN/ PÄIHDE ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Kaksoisdiagnoosiasiakkaat

27 ADSUME* MADRS* PANNS* PAAVO* TOIMINTATERAPEUTTINEN ARVIO PSYKOLOGINEN TUTKIMUS NEUROPSYKOLOGINEN TUTKIMUS ASTA* SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO LÄÄKETIETEELLINEN ARVIO* AUDIT* SAIRAUDEN AIHEUTTAMAN TERVEYDELLISEN HAITAN POISTAMISEN EDISTÄMINEN (PALUU EDELTÄVÄÄN TILAAN) ~ PARANEMINEN KESKEYTYNEEN KEHITYKSEN KÄYNNISTYMINEN JA TUKEMINEN ~ AKTIVOITUMINEN SAIRAUDESTA AIHEUTUVAN PSYKOSOSIAALISTEN YM. HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN ~ TOIPUMINEN ETENEVIEN SAIRAUKSIEN KULUN HIDASTAMINEN ~ ENNALLAAN PYSYMINEN DIAGNOOSI YKSILÖLLISET TAVOITTEET RYHMÄTOIMINTOJEN LIIKENNETTÄ NON-STOP RYHMÄT TILAAJA-TUOTTAJA-RYHMÄT KOTONA SELVIYTYMISEN TUKI TYÖELÄMÄOSALLISUUS PURO-RYHMÄ VIIKKOVISA KESKUSTELURYHMÄ TALO TUTUKSI-RYHMÄ SEURAKUNTARYHMÄ TEKSTIILIRYHMÄ LISÄÄ LIIKUNTAA-RYHMÄ KEITTIÖRYHMÄ SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJOITTELU-RYHMÄ TARKKUUDEN TAITO (AD/HD RYHMÄ) ROMURYHMÄ SCIT-RYHMÄ JÄTKÄT-RYHMÄ NAISTEN VOIMAVARARYHMÄ ELÄMÄNTAITORYHMÄ MUSIIKKIRYHMÄ ASKARTELURYHMÄ ASKARTELURYHMÄ NYKERRYS TAIDEPAJA RETKIRYHMÄ SOSIAALIPEDAGOGINEN HEVOSTOIMINTA LUOVANTERAPIANRYHMÄ PUUTYÖRYHMÄ RENTOUTUSRYHMÄ ÄIJÄRYHMÄ KEHOTIETOISUUSRYHMÄ MINDFULNESS-RYHMÄ PS1:n MUSIIKKITERAPIARYHMÄ MUSIIKKITERAPIARYHMÄ ILTARYHMÄ 2 x /kk ASKARTELURYHMÄ (Ps 1) ASKARTELURYHMÄ (Ps 3) ASKARTELURYHMÄ (LAPSILLE) MÄÄRÄAIKAINEN TOIMINNALLINEN TUTUSTUMISRYHMÄ NEULENURKKA OIREIDEN HALLINTA- tai MUUT PSYKOEDUKAATIORYHMÄ(T) ELOKUVATERAPIA-RYHMÄ Diagnoosipohjaiset ryhmät

28 TUOTTAVUUS OHJAAJANA Tuottavuus = Subjektiivisen terveyshyödyn tuottamista, pärjäämisen kokemusta - Samalla rahalla enemmän. Säästöt ja tuottavuus ovat eri asioita. Tämä kytkeytyy yhteiskunnallisesta osallisuudesta huolehtimiseen, se on: Hyvinvointivaltion turvaverkon ylläpitämistä, Viranomaistuen ulottamista kaikkien saataville, Kansallisten voimavarojen riittävyydestä huolehtimista, Tarvittaviin palveluihin pääsyn mahdollistamista, Kohtaamiselle perustuvan toimintakulttuurin ylläpitämistä

29 JOHTAMISESTA

30 JOHTAMISEN TEEMOISTA

31 PÄÄSTETÄÄN TODELLISUUS SISÄLLE Palvelujärjestelmä tuottaa mitä asiakkaat tarvitsevat Tämä edellyttää näkymää katujen todellisuuteen YLEISIÄ PERIAATTEITAMME KAIKKI ASIAKKAAT OVAT YHTEISIÄ Palvelujen tuottajien kokoonpano rakentuu tapauskohtaisesti asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi Asiakas saa aina palvelua siinä pisteessä, mihin hän hakeutuu; palveluohjaus minimitasona PÄIHDETYÖ KUULUU KAIKILLE Päihteet ovat nykypäivää ja usein suuressa roolissa palvelujen tarpeiden taustalla YKSI ASIAKAS YKSI SUUNNITELMA SUJUVAT LÄHETTÄMISKÄYTÄNNÖT Asiakkaan edun mukaisesti täydentyvä kertomus, Lapaan syöttö, toisen työn auttaminen, lähetteen käsitteellisyys JOHTAMINEN RAKENTUU JOHTAMISJÄRJESTELMÄLLE Muutokset toteutuvat vain johtamisen myötä Asiat etenevät johtamisjärjestelmän kautta SATTUMANVARAISISTA TOIMINNOISTA PROSESSEIKSI Toiminnot ovat kuvattuja ja ne linkittyvät toisiinsa sovitusti hallituksi toiminnaksi SÄHKÖISTEN PROSESSIEN HALLINTATYÖKALUJEN HYÖDYNTÄMINEN Sähköinen = hyödyntää tietotekniikkaa, Prosessit = määriteltyjä ja hallittuja toimintoja, Työkalu = tiettyyn toimintaan suunniteltu ja konstruoitu apuväline Eksoten strategian mukainen tie, jolla etenemme

32 Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk' ei aina esille loista Eino Leino: Aurinkolaulu

33 PSYKOTERAPEUTTI VS. MUUTOSJOHTAJA I Did it My Way (Frank Sinatra) ALLIANSSIN EDELLYTYKSET: BORDIN, Edward (1979) PSYKOTERAPIA MUUTOS- JOHTAMINEN SISÄLTÖ GOALS Terapian tavoitteet Missio, Visio Ymmärrys päämääristä ja tavoitteista. TASKS Työskentelytavat, Toiminta-/ etenemistapa Management, Strategia ja sen jalkautus, Administration Yhteisymmärrys ja tietoisuus, miten muutos tehdään. BOND Tunneside, Yhteys, Side Leadership, Organisaation arvojen toteutuminen Samassa veneessä olemisen kokemus, Me-henki, Motivointi

34 INTEGRAATIOSTA: ERI VIITEKEHYKSET ERI VALMIUDET OPTIMIN ETSINTÄÄ VIITEKEHYS VAHVUUDET HAASTEET LÄÄKETIEDE Konkretia, Operatiivisuus, Kokonaisvaltaisuus Yhteiskunnallinen kapeaalaisuus, Auktoriteettikeskeisyys HOITOTIEDE Monipuolisuus, Tiimityöskentelyn luonnollisuus, Esimiestyön sujuvuus Signaalien havaitsemisen välittyminen, Toimenpiteiden oikea-aikaisuus SOSIAALITYÖ Laaja-alaisuus Toimeenpanon puute, Oman keinovalikon vähäisyys, Yksilölähtöisyys TYÖVOIMAHALLINTO Yhteiskunnallinen konkretia, Ajankohtaisuus Kokemuksellisuuden huomioiminen, Kokonaisvaltaisuuden puute

35 MUUTOS JA TULOSTEN MITTAAMISEN NÄKÖKULMIA NELJÄ ERI ARVIOINTIJÄRJESTELMÄÄ (kansalaisroolia): Asiakas (asiakaskansalainen): Subjektiivinen terveyshyöty Kokemuksellisuus Pärjäävyys Hallinto (veronmaksajakansalainen): Määrärahojen riittävyys ( Taloudellinen tuottavuus) Strategian toteutuminen Asiantuntija (potilaskansalainen): Vaikuttavuus Käypä hoito-suositukset ja muut sovitut käytännöt Perinteet Poliittinen ohjausjärjestelmä (äänestäjäkansalainen): Poliittinen kannatus/ äänimäärä Jos tavoite on muu kuin asiakkaan pärjäävyys, ollaan hakoteillä. Kovin usein kuitenkin on näin.

36 Muutosvastarinnasta Mielen G-voimat Muutosvastarinta edustaa yritystä korjata voimien ja vastavoimien välisen suhteen muutosta. Muutosvastarinta on lähtökohtaisesti positiivinen asia. Se edustaa perinnettä, jatkuvuutta, täydentyvää tarinaa jne. Termin eteen voidaan laittaa monenlaisia adjektiiveja, mutta näitä ei saa sotkea itse ilmiöön. Se vain on. Jos sitä ei esiinny, niin tasapaino ei ole muuttumassa eli muutos ei ole todellista. Prosessiorganisaation teon paradoksi: Jos vastustetaan sujuvuutta, päällekkäisyyksien poistoa, asiakaslähtöisyyden lisäämistä jne, niin mitä lopulta vastustetaan? Kun neuvotellaan, niin mistä neuvotellaan? -> Henkilölähtöisyys vs. toimintolähtöisyys

37 SUUNNAN MÄÄRÄYTYMINEN MATKAN MITTAMINEN OHJAAVAT TEKIJÄT RAPORTOINTIMUOTO REAGOINTITAPA PÄÄMÄÄRIEN ASETTAMINEN ASIAKASLÄHTÖISYYDEN OHJAUSKRITEERIT SUHDE MUUTOKSEEN KRIITTISET TEKIJÄT HENKILÖLÄHTÖINEN JOHTAMINEN Näkemykset Toiveet Henkilösuhteet Historia Lähtöpiste Benchmarkingin merkitys Vaikutelmat Mielipiteet Henkilösuhteet Psykologiset reaktiot Mutu Verbaliikka Tunteet ja affektit Selittely Huomion poiskääntäminen Loukkaamisen välttäminen Sanattomien hierarkioiden ohjaavuus Varjo-organisaatioiden asema Ajan ilmiöt Paikalliset painotukset Muutos edustaa kritiikkiä Syyllistymisalttius Negatiivisuus/ Pakko Toimeenpanon puute Populismi Eriarvoisuus Käenpojat TOIMINTALÄHTÖINEN JOHTAMINEN Perustehtävä Ideologia Strategia Suhde päämäärään Oma mittarivalikko Tavoitteet Mittarit Muutoksen raportointi Tiedolla johtaminen Tulosraportti Säännölliset katsaukset Näkyvä tieto Rakenteelliset muutokset Toiminnan supistaminen Henkilömuutokset Visio Tuottavuus Talouden realiteetit Oikeus palveluihin Tasavertaisuus Kustannuskehityksen ennakointi Muuttumisen kyky on elinehto Muutos on arkea Positiivisuus/mahdollisuus Psykologisten tekijöiden huomioiminen Henkilöstön asema Vauhdin säätely

38 Virittäytyminen - attunement Kaikkia tulee kuunnella ja kaikki tulee kuulla -> Johtamisjärjestelmän toimivuuden ja jalkautumisen haasteet Kuuleminen on lupauksen lunastus kuulluksi tulemisesta ja kaikkien huomioimisesta, ei tekemisestä. Yhteisen sävellajin tavoite: Absoluuttinen vire ei ole mahdollinen Erikoisvirityksiä käytetään paljon Tavoitellaanko äänten puhtautta, tunnetta vai svengiä? Aina ei voi ymmärtää kuulemaansa, mutta usein kannattaa odottaa. Osa asioista avautuu pikkuhiljaa. Kaikessa on aina kyse kompromisseista, johtamisen tärkeä tavoite on a) saattaa tämä tiedoksi b) perustella valinnat avoimesti c) olla oikeudenmukainen

39 DIALOGIA ETSIMÄSSÄ Sokrates: Ei ole oikeita vastauksia, on vain oikeita kysymyksiä Sokrateen ajattelun mukaan tietämys totuudesta on piilevänä kaikissa ihmisissä, ja kysymysten ja annettujen vastausten kautta kyselijä voi auttaa kysymysten kohteena olevaa synnyttämään ajatukset itsestään ja tällä tavalla opettaa häntä (Wikipedia).

40 MUUTOSJOHTAMISEN RESEPTI Tarvitaan: Perustehtävän ymmärrystä Avoimuutta Läpinäkyvyyttä Yhteistyökykyä Oikeudenmukaisuutta Mittareita ja Raportointia Eli aivan tavallisia asioita

41 MUUTOSJOHTAMISEN PARADOKSIT 1. Muutos ei lähtökohtaisesti maksa mitään, lähes kaikki tarvittava on jo olemassa. 2. Suurimmat esteet tulevat organisaation sisältä ja usein aika läheltä. 3. Muutosvastarinnasta; kun vastustetaan asiakkaiden pääsyä organisaation sisään, jonottomuutta, elämän mukaista hoitoa ym., niin mitä vastustetaan? Hyvä ei nujerra vastarintaa

42 SITOUTUMISEN VALINNAT JA LOJAALISUUS Päämäärä Ei ole sidoksissa organisaatioon MISSIO Toiminnan kohde, kingi Olemassa olon peruste ASIAKKAAT PERUSTEHTÄVÄ Organisaation selkäranka Kaiken ydin Kaiken toteuttaja Organisaation tärkein voimavara HENKILÖSTÖ STRATEGIA Sopimus etenemistavasta Helposti unohtuva Mukavuustekijä Usein merkitystään suuremmassa asemassa LÄHIMMÄT/ TÄRKEIMMÄT TYÖTOVERIT ORGANISAATIO Toiminnan kuoret Mikä se on? ESIMIES Perustehtävän toteuttamisen ruumiillistuma Muutoksen työkalu, vaihdettavissa

43 MUUTOSJOHTAMISEN VALINTOJEN TEOSTA KUKA JA MIKÄ OHJAA? USKOLLISUUS? MITÄ TAVOITELLAAN? AVOIMMUUS? KUKA PÄÄTTÄÄ? LUOTTAMUS? MITEN VALITAAN? REHELLISYYS? KENEN EHDOILLA? PALVELUALTTIUS? MITEN TULOS ARVIOIDAAN? VÄLITTÄMINEN?

44 MUUTOSJOHTAMISEN RESEPTI Tarvitaan: Perustehtävän ymmärrystä Avoimuutta Läpinäkyvyyttä Yhteistyöhalua ja -kykyä Oikeudenmukaisuutta Mittareita ja Raportointia Eli aivan tavallisia asioita

45 Kokemuksia johtamisesta Johtamisen kokemuksia palvelujärjestelmän muutoksessa

46 TULEVAA/ PARHAILLAAN

47 YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN ORGANISAATIO Tavoitteina: Kansalaisille lisäarvoa tuottava viranomaistoiminta tilanteissa, joissa yksilöiden tai perheiden hyvinvointi on uhattuna. Yhteiskunnallista osallisuutta tukeva poikkihallinnollinen räätälöityjen palvelujen valikko. Hyvinvointia uhkaavien signaalien aiempaa parempi tunnistaminen ja tämän johtaminen palveluohjauksen kautta kansalaisten elämää tukeviin toimintoihin. Yhteiskunnassa säilymiseen tähtäävän keinovalikon huomattava laajentaminen. Erilaisten ei-ansiotöiden kokoaminen yhteen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jotta arkeen tulisi sisältöä, merkitystä, rakenteita, sosiaalistumista ja yli sukupolvisten ilmiöiden ehkäisyä. Jotta kaikki voisivat kantaa kortensa kekoon tässä yhteiskunnassa. Parempaa maailmaa tekemässä

48 AIKUISTEN TALON PROSESSEISTA Osallisuustalo TAVOITTEELLISUUS, TOIMINNAN FOKUSOINTI, PALVELUVALIKON HYÖDYNTÄMINEN YHTEISKUNTAOSALLISUUDEN YLLÄPITO, ELÄMÄN RAKENTEIDEN TUOTTAMINEN, YLISUKUPOLVISUUDEN EHKÄISY MATALA KYNNYS JA ALKUARVIO NEUVONTA JA VASTAANOTTO LIIKKUVA JA ELINYMPÄRISTÖÖN TEHTÄVÄ TYÖ TYÖELÄMÄ- OSALLISUUS NUORTEN PROSESSI VAKIOITU ARVIOINTIPROSESSI, MITTARIT, PÄIVITTYVÄ PROSESSIKARTTA ELINYMPÄRISTÖN HYÖDYNTÄMINEN, TIIMIN KOKOONPANON RÄÄTÄLÖINTI, MOTIVOINNIN PAINOTTUMINEN OSALLISUUDEN YLLÄPITÄMINEN, RINNALLAKULKEMINEN, TOIMINNALLISUUDEN PYRKIMYS PUUTTUVIEN PALVELUJEN HAVAINNOINTI, VERKOSTOJEN YLLÄPITO MUUT ELÄMÄN- TILANNE PÄRJÄÄVYYS TOIVEET JA ODOTUKSET YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN TUKEMINEN

49 AIKUISSOSIAALITYÖN PROSESSIORGANISAATION KÄYTTÖOHJE TEEMA MITEN KUULUU KAIKILLE? ARVIOINTI, MITTAUS JA RAPORTOINTI TYÖNJAKO JA LÄHETTÄMINEN TYÖKALUT SEURANTA JA VERKOSTOJEN YLLÄPITÄMINEN PERHE PERHEIDEN TAPAAMINEN PERHEKARTTA PERHETIIMIN KONSULTAATIO PERHETIIMIN PROSESSIT TALOUS TALOUDEN TILAN HUOMIOIMINEN SOVITUT TALOUDEN MUUTTUJAT TALOUS- JA VELKA- NEUVONNAN LÄHETEPOHJA SÄHKÖINEN TYÖKALU JA VASTAANOTOT ASUMINEN TERVEYS MIELENTERVEYS PÄIHTEET TYÖTTÖMYYYS TYÖRAJOITTEISUUS TAIDOTTAMINEN ASUMISEN ANAMNEESI TERVEYDENTILA (SUBJ JA OBJ) HYVIKSEN ARVIOINTILOMAKE SOVITTUJEN MUUTTUJIEN KUVAAMINEN ANAMNEESI JA PERUSLABRAT MIETEN SÄHKÖINEN ARVOINTILOMAKE MIE-SAS LÄHETEPOHJA VASTUUHOITAJA MTPA:N PROSESSIT MIE-SAS JA KUNTOUTUSKOORDINAATTORIT TERVEYDENHUOLLON PROSESSIT MIETE PALVELUVALIKKO PÄIHDEANAMNEESI AUDIT/ ADSUME MTPA JA PÄIHDEKLINIKKA MIETE PALVELUVALIKKO TYÖELÄMÄN STATUS AKTIVOINTISUUNNITELMA APSY-SAS -LÄHETEPOHJA TYÖELÄMÄN HISTORIA JA STATUS TOIMINTAKYVYN ARVIO SÄHKÖINEN KUNTOUTUSSUUNNITELMA TUVA TYP JA APSY-SAS TOIMINTATERAPEUTIN LÄHETE TE-PROSESSIT JA APSY-SAS +TEOT TEOT-PROSESSIT APSY KUNTOUTUS JA OSTOPALVELUT P R O S E S S I T KOULUTUS KOULUTUSANAMNEESI KOULUTUSSUUNNITELMA AMMATINVALINNANOHJAUS TE-TOIMISTON PROSESSIT (2. LINJA) YKSINÄISYYS IHMISSUHTEIDEN KARTOITUS SOSIOGRAMMI 3. SEKTORIN YHTEISTYÖ KUMPPANUUSKARTTA

50 OHJAAMON ROOLI JA PAJA ALLE 18 V. LASTEN JA NUORTEN TALO V E R T I K A A L I S U S I K Ä R A J A T T O M U U S MTPA TYP MÄÄRITELTÄVÄT ASIAT: TYÖNJAKO YHTEISTYÖN MUODOT ASIAKKAIDEN SEGMENTOINTI PALVELUOHJAUKSEN MALLI LÄHETTÄMISKÄYTÄNNÖT TILAAJA-TUOTTAJA MALLI VERKOSTOJEN YLLÄPITO YHTEISEN ISON KUVAN PÄIVITTÄMINEN NUORTEN TARPEIDEN MUKAINEN TOIMINTA

51 TUOTTAVUUTTAMME ALENTANEITA TEKIJÖITÄ Numeroihin perustuvan toiminnan vieraus Ison kuvan puute ja olemassa olevien toimintojen tuntemattomuus Rajapintojen suojaamiseen kuluva energia Käenpojat; organisaatioiden ja toimintojen ylläpito niiden itsensä takia Lapaan syötön vieraus Henkilölähtöisyys sivuuttaa toimintalähtöisyyden Muutosten liiallinen horisontaalisuus ja vertikaalisuuden puute Hanke-lähtöinen kehittäminen

52 MELKEIN LOPUKSI Julkishallinnon tuottavuus on kytköksissä kansallisen olemassaolomme peruskysymyksiin ja sen parantaminen pitäisi julistaa yhteisten talkoiden kohteeksi. Olemme osoittaneet, että on mahdollista luoda terveydenhuollon järjestelmä, joka takaa: KANSALAISTEN AVUN SAANNIN, SAIRAUKSIEN VARHAISEMMAN HOIDON, PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN TARPEITA VASTAAVIKSI JA MERKITTÄVÄT TALOUDELLISET SÄÄSTÖT Ja väitän: TÄMÄ OLISI TOTEUTETTAVISSA KAIKKIALLA MAAMME SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA

53