MAHDOLLISIMMAN PALJON LAPSI- JA NUORISOTYÖTÄ -kyselytutkimus Kiimingin seurakuntaan muuttaneille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAHDOLLISIMMAN PALJON LAPSI- JA NUORISOTYÖTÄ -kyselytutkimus Kiimingin seurakuntaan muuttaneille"

Transkriptio

1 MAHDOLLISIMMAN PALJON LAPSI- JA NUORISOTYÖTÄ -kyselytutkimus Kiimingin seurakuntaan muuttaneille Riina Kallio Mirva Tuohino Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), diakoni

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO MUUTTAMINEN, OSALLISUUS JA SOSIAALINEN TUKI MAASSAMUUTTO JA SEN MOTIIVIT JA VAIKUTUKSET JÄSENTYMISEN IKÄ ELÄMÄNVAIHEENA SOSIALISAATIO OSALLISUUS TUTKIMUKSEN TAVOITE TUTKIMUSYMPÄRISTÖ Kiiminki kuntana Kiimingin seurakunta AINEISTON KERUU AINEISTON ANALYSOINTI TUTKIMUSTULOKSET TAUSTATIEDOT KIIMINGIN SEURAKUNNAN TOIMINTAMUODOT Jumalanpalvelukset ja muut kirkolliset toimitukset Musiikkitoiminta, päiväkerhot ja pyhäkoulutyö Perhetyö Nuorisotyö ja rippikoulu Diakoniatyö ja lähetystyö Muut toimintamuodot TOIVEET JA PETTYMYKSET AJATUKSIA JA TOIVEITA KUNNAN PALVELUISTA YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSET OMAN TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN JATKOTUTKIMUKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Saatekirje Liite 3. Lehtileikkeet

3 TIIVISTELMÄ Kallio, Riina, Tuohino, Mirva. Mahdollisimman paljon lapsi- ja nuorisotyötä kyselytutkimus Kiimingin seurakuntaan muuttaneille, Oulu, syksy 2004, 50 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK), diakoni. Tutkimus käsitteli Kiiminkiin muuttaneiden kotiutumista ja seurakunnan roolia kotiutumisen tukemisessa. Taustalla on Kiimingin seurakunnassa herännyt tarve tietää miten uudet jäsenet löytävät toimintaan mukaan. Pohjana tutkimuksessa on käytetty kunnan ja seurakunnan yhteistä tervetuloa pakettia. Tutkimusalueena oli Kiimingin seurakunta ja sinne aikavälillä muuttaneet ihmiset. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kiiminkiin muuttaneiden ihmisten suhtautumista seurakunnan vastaanottoon ja olemassaoloon. Samalla haluttiin saada palautetta ja uusia ideoita seurakunnan toimintaan sekä tietoa seurakunnan tiedotuksen onnistumisesta ja tavoittavuudesta. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä Kiimingistä kuntana. Aineisto koottiin postikyselynä toukokuussa Kysely postitettiin 211 talouteen ja vastauksia saatiin 76 kappaletta. Aineiston käsittelyyn ja analysointiin on käytetty SPSS -tilasto-ohjelmaa ja Excel- taulukko-ohjelmaa. Tervetuloa -paketti ei ollut riittävä luomaan kontaktia uusiin seurakuntalaisiin, sillä monikaan ei muistanut saaneensa sitä. Kuitenkaan muita ehdotuksia kontaktin luomiseen ei tullut esille. Seurakunnan tekemää työtä ihmisten parissa arvostetaan. Erityisesti lapsi-, nuoriso- ja perhetyön merkitys nousi tutkimuksessa vahvasi esille. Kiiminki on vastaajien mielestä viihtyisä ja turvallinen paikka asua, vain harva harkitsi muuttoa pois. Asiasanat: maassamuutto; seurakunta; osallisuus; samastuminen; Kiiminki; tutkimus; kvantitatiivinen tutkimus

4 ABSTRACT Kallio, Riina and Tuohino, Mirva. Work with children and young people as much as possible survey to new members of the parish of Kiiminki, Finland. Oulu, Autumn 2004, Language: Finnish, 50 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Oulu Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Bachelor of Social Services; Bachelor of Parish Social Services. This study was about how new members of the parish of Kiiminki, Finland are settling down and how they can be helped in that. The parish of Kiiminki wanted to find out how new members find their way to activities. The purpose of this study was to find out what new members think about the welcome package, which the municipality and the parish of Kiiminki had sent them. Feedback and new ideas to activities were asked for at the same time. Also opinions of the municipality of Kiiminki and the parish of Kiiminki were asked. The material was collected by a questionnaire in May The questionnaire was posted into 211 households, who had moved to Kiiminki during answers were received. SPSS- statistics program and Exelspreadsheet were used when analysing answers. The welcome package was not adequate to make contact with new members; some of them did not even remember getting it. However, any other suggestions did not come out for making contact. The work that the parish does among people is respected. Especially work with children, young people and families came out strongly from answers. Kiiminki was considered to be a safe and cosy place to live in, only few people thought about moving away. Key words: internal migration, parish, inclusion, identification, Kiiminki, research, quantitative research

5 1 JOHDANTO Ennen tämän tutkimuksen toteuttamista Kiimingin seurakunnassa oli jo pidempään mietitty, kuinka seurakunnan uudet jäsenet löytävät toiminnan ja onko siihen helppoa tulla mukaan sekä auttaako seurakunnan toimintaan osallistuminen kiinnittymään uudeksi kuntalaiseksi. Samoin oli mietitty kuinka uusia seurakuntalaisia voisi yhä paremmin ohjata seurakunnan toimintaan mukaan. Tällä tutkimuksella pyrittiin osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen. Tutkimus kartoitti aikavälillä Kiimingin seurakunnan jäseneksi muuttaneiden mielipiteitä ja ajatuksia seurakunnan toiminnasta. Kohderyhmä rajattiin pelkästään seurakunnan jäseniin, koska tutkimuksessa kysyttiin nimenomaan seurakunnan osallisuutta kotiutumisessa sekä seurakunnan tiedotuksen tavoittavuutta. Osa kysymyksistä koski kuitenkin myös kunnan palveluita, sillä muuttaneille lähetettävä Tervetuloa -paketti on seurakunnan ja kunnan yhteinen. Kiimingin seurakunnan toimintakertomusta vuodelta 2003 käytettiin pohjana kuvattaessa seurakunnan nykyisiä toimintoja, niiden tavoitteita ja toteutumista. Tutkimuksessa esiin tulleita tarpeita ja kiinnostusta tarkasteltiin näitä aihealueita vasten. Vastauksissa nousivat vahvasti esille perheet, lapset ja nuoret sekä heidän hyvinvointinsa ja heille suunnatut palvelut. Lisäksi osoitettiin tarve muuttajien vastaanotolle: tervetuloa -paketin saaneet tunsivat itsensä tervetulleiksi. Tervetuloa -paketti oli tutkimusta toteutettaessa seurakunnan ainoa muuttajiin kohdistuva yhteydenotto. Suomen evankelisluterilainen kirkko kiinnittää erityistä huomiota niihin jäseniinsä, jotka eivät ole kirkon toiminnassa mukana ja vahvistaa heidän ohuitakin siteitä kirkkoon. Kirkon tavoitteena on olla entistä avoimempi elämään monenlaisissa perhetilanteissa olevien ja yksinelävien kanssa. Vaikka kirkkoon kuuluvien suhteellinen osuus vähenisi, kirkko on edelleen koko kansan kirkko siinä mielessä, että se tahtoo palvella ja olla lähellä kaikkia yhteiskunnan jäseniä. (http://www.evl.fi/avain/lasnaolon_kirkko.pdf.)

6 6 Perhe on sekä kirkon että yhteiskunnan tärkein yhteistyökumppani. Sillä on edelleen elämän tärkeimmät ja keskeisimmät tehtävät hoidettavinaan. Kirkon perhe- ja kasvatustyön kohteena ovat erityisesti lapset ja nuoret. Kirkko myös etsii uusia tapoja madaltaa muuria ihmisryhmien välillä siellä missä perinteiset sosiaaliset rakenteet rapautuvat sekä siellä missä uusilta muuttajilta puuttuvat sosiaaliset suhteet. (http://www.evl.fi/avain/lasnaolon_kirkko.pdf.)

7 7 2 MUUTTAMINEN, OSALLISUUS JA SOSIAALINEN TUKI 2.1 Maassamuutto ja sen motiivit ja vaikutukset Kiiminki on selkeästi muuttovoittoinen kunta ja sen väestö on kasvanut runsaasti viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Yhtenä syynä muuttovoittoon on Oulun kaupungin läheisyys. Muuttovoitto näkyy tietysti myös seurakunnan jäsenmäärässä. Seurakunnan vuoden 2003 toimintakertomuksen mukaan jäsenmäärä oli kyseisen vuoden lopussa , joista läsnäolevia henkilöä. Vuoden 2001 aikana Suomessa tehtiin kuntien välistä muuttoa, joka merkitsee tutkimusten mukaan vilkkainta muuttoliikettä Suomen historiassa. Kuntien sisällä muutettiin lähes kaksi kertaa useammin kuin kuntien välillä. Vuoden 2002 muuttoliike kuntien välillä oli henkeä (perustuu ennakkotietoihin). Maassamuutto on pysynyt edelleen korkealla tasolla, vaikka suuret kasvukeskukset ovatkin menettäneet vetovoimaansa. (Virtanen 2003, 16.) Muuttopäätöksen mukaan muutot voidaan luokitella pakko- tai vapaaehtoisiksi muutoiksi. Muun muassa työpaikan vaihtamiseen liittyvä muutto on yleensä luokiteltu vapaaehtoiseksi muutoksi (tavoitemuutto) ja työttömyyden takia muuttaminen pakkomuutoksi. Tavoitemuutto voi olla luonteeltaan uutta etsivää aktiivisuutta, jossa ihminen pyrkii saavuttamaan jonkin tärkeäksi kokemansa päämäärän esimerkiksi työpaikka, ammatti tai asunto. Pakkomuutto on puolestaan säilyttävää liikkuvuutta, jossa tavoitteena on entisenlaisten olojen säilyttäminen tai minimielintason ylläpitäminen. (Virtanen 2003, 25 ; Ovaska 2001, 27.) Muuttokertojen ja muuton suuntautumisen perusteella muutot on luonnehdittu uudelleenmuutoiksi ja paluumuutoiksi. Muun muassa edestakaisesta ja kaupunkiseutujen välisestä muuttoliikkeestä on tullut uusi muoto työvoiman liikkuvuudelle. (Virtanen 2003, 25.) Voidaan kuitenkin sanoa, että muuttaminen ei ole aina tavoitteellista; ihmiset myös ajautuvat eri syistä asumaan jollekin tietylle paikkakunnalle (Ovaska 2001, 40).

8 8 Yksilön kannalta muuttaminen on pysyväisluonteista ja fyysistä, alueelta toiselle siirtymistä. Muuttaminen on myös yksilöllistä aktiivisuutta, joka voi perustua kollektiiviseen tietoisuuteen tai päätöksentekoon. Muuttotapahtumaan liittyy yksilöllisten lähtökohtien lisäksi tekijöitä, jotka heijastavat muuton alueellista ja yhteiskunnaallista luonnetta. Muuttajien sanotaan olevan kulttuuristen käytäntöjen kantajia, jotka aiheuttavat muutoksia lähtö- ja tuloalueiden kulttuurisessa tasapainossa, alueellisissa tarpeissa ja palvelurakenteessa. Muuttajat voivat tukea olemassa olevaa palveluverkostoa omilla tarpeillaan. Alueita, jotka houkuttelevat muuttajia, pidetään yleensä korkean statuksen paikkoina, kun taas asukkaita menettäviä paikkoja taantuvina alueina. (Ovaska 2001, 27, 30.) Kiiminki lukeutuu edellä mainittuihin korkean statuksen paikkoihin. Monen uuden kuntalaisen työpaikka voi sijaita Oulussa, mutta asuinpaikaksi toivotaan väljempää ja maaseutumaisempaa ympäristöä lyhyen etäisyyden ja sujuvien kulkuyhteyksien päästä kaupungista. Tähän tarpeeseen Kiiminki on voinut osaltaan vastata, ja esimerkiksi Alakylä on sijainniltaan sopivan matkan päässä yliopistolta ja teknologiakylästä. Nopean väestönkasvun myötä kunnan tarjoamien palvelujen tarve on kasvanut ja esimerkiksi päivähoitopalvelujen kysyntä on niin suuri, ettei kunta ole siihen yksinään kyennyt vastaamaan. Kunnan perustamien uusien päiväkotien rinnalle on syntynyt yksityisiä päiväkoteja vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Muuttojen motiivit painottuvat eri tavoin lyhyen ja pitkän matkan muutoissa. Motiivit vaihtelevat muuttajan elämäntilanteen ja tulotason mukaan. Varakkaat arvostavat alueen statusta ja ympäristön laatua, jota arvostavat myös lapsiperheet. Muuton motiiveja on selitetty elämänvaiheen lisäksi myös elämäntyylien vaihtelulla. Yleisimmät muuttomotiivit liittyvät työhön ja ammattiin, asuntoon ja asuinympäristöön, elämäntilanteen muutoksiin ja pakkomuuttoon. Muuttajatyyppejä ovat perhekeskeiset, urakeskeiset, kulutuskeskeiset ja yhteisökeskeiset muuttajat, joilla on erilaiset vaatimukset asuinympäristön suhteen. Muuttajat voidaan tyypitellä myös elämänprojekteja toteuttaviin muuttajiin seuraavasti: Itseään toteuttavat ideaalimuuttajat, joiden motiivit ovat persoonallisia; elämänvaihe- eli sosiaali- ja perhesyistä muuttajat, joiden motiivit ovat

9 9 sosiaalisia; sekä rakennemuuttajat eli taloudellisesti ja muista rakenteellisista syistä muuttajat, joiden motiivit ovat fyysiset. (Ovaska 2001, 34 35, 40.) Muuttoalttiuden on tutkimusten mukaan todettu alenevan elämänvaiheiden edetessä ja olevan korkeimmillaan ennen lasten syntymää ja lasten syntymisen tienoilla. Muuttoalttiuden väheneminen iän myötä johtuu vanhenemisesta ja asumisajan pituudesta samassa asunnossa, jolloin asuntoon usein kiinnytään; aikaisempiin elämänvaiheisiin liittyy suhteellisen useita muutoksia asumistilaan liittyvissä vaatimuksissa, jotka yllyttävät muuttamiseen. Lisäksi monet nuoret perheet eivät muuta omistusasuntoon vaan pyrkivät löytämään asuntonsa aluksi vuokramarkkinoilta. (Ovaska 2001, 34.) Kiimingissä asukkaiden vaihtuvuuskin on suurta. Lasten ollessa pieniä muuttaminenkin on helpompaa, kun esimerkiksi lasten kaverisuhteet tai koulunkäynti eivät vielä hankaloita muuttamista. Vaihtuvuuteen voi vaikuttaa muuton syykin; kauempaa työn perässä muuttaneiden asuinpaikan valinta voi olla sattumanvaraista. Kiinnittyminen entuudestaan tuntemattoman kunnan jäseneksi vie oman aikansa ja jollei kuuluvuuden tunnetta ehdi syntyä on poismuuttaminenkin helpompaa. Lisäksi seutukuntaan tutustuessa voi ympäristöä tarkastella uudella tavalla, jolloin omiin tarpeisiin (kulkuyhteydet, liikuntamahdollisuudet jne.) sopivampi asuinpaikka voi löytyä muualta. Tutkimusten mukaan samaistuminen asuinpaikkaan on yhteydessä kunnan ominaisuuksiin. Mitä vahvempaa asuinpaikkaan samastuminen on, sitä harvemmin yksilö harkitsee muuttoa pois kunnasta. Vanhemmat ikäluokat näyttäisivät samastuvan voimakkaammin asuinpaikkaansa. Asuinalueeseen kiinnittävistä tekijöitä ollaan useissa tutkimuksissa monta mieltä. Esimerkiksi palveluiden saatavuus ja laatu eivät välttämättä edesauta asuinpaikkaan kiinnittymistä. Tiheät ja useat muutot kuitenkin heikentävät yksilön kiinnittymistä asuinalueeseen. Nykyään myös työn ja asumisen alueellinen hajautuminen vaikeuttaa asuinalueeseen kiinnittymistä. Työpaikka ja vapaa-ajan vietto voi tapahtua toisella paikkakunnalla kuin millä asutaan. (Heikkilä, Rintala, Airio & Kainulainen 2002, ) Ihmiset eivät nykyisin enää ole yhtä riippuvaisia työpaikan, asunnon ja palvelujen sijainnista kuin ennen. Meneillään olevaa

10 10 kaupunkirakenteen hajautumista voidaan kutsua vastakaupungistumiseksi, jolle olennaista on kaupunkien reuna-alueiden vetovoiman lisääntyminen sekä päivittäisalueiden laajeneminen. Asuinpaikan valitseminen on mahdollista entistä laajemmilta alueilta. Asuinpaikan valinnanvapaus koskee kuitenkin vain niitä, joilla on varaa ja mahdollisuus asuinpaikkansa valintaan, esimerkiksi varaa autoon pitempien työmatkojen kulkemista varten. (Ovaska 2001, 42.) 2.2 Jäsentymisen ikä elämänvaiheena Kiimingin kunnan väestön keski-ikä on 30 vuotta. Tutkimukseen vastanneista kolme neljännestä kuului vuotiaiden ikäryhmään. Suomessahan synnyttäjien keski-ikä oli 30 vuotta ja ensisynnyttäjien keski-ikä 28-vuotta vuonna 2003 (http://www.stakes.fi/varttua/tyopoyta/tilastoja/synnyttaneiden_keski_ika.htm). Dunderfeltin (1999) mukaan tätä ikävaihetta kutsutaan jäsentymisen vaiheeksi. Tuo aika on täynnä sosiaalista ja yhteiskunnallista toimintaa, perheessä, työelämässä, ystävien ja harrastusten parissa. Ihminen etsii paikkaa, jossa juuri hänen kykynsä ja taipumuksensa pääsisivät oikeuksiinsa ja elämänympäristöä, jossa hän löytäisi vastineen omille sisäisille pyrkimyksilleen ja odotuksilleen siitä, mitä elämä on ja mitä se voisi hänelle antaa. (Dunderfelt 1999,105.) Tämän vaiheen kehitystehtäviä ovat esimerkiksi elämänkumppanin valitseminen, perheen perustaminen, lasten kasvattaminen, yhteisöllisen vastuun ottaminen sekä sellaisten sosiaalisten ryhmien löytäminen, joihin tuntee kuuluvansa. Kolmenkymmenen ikävuoden siirtymä on sisäisen itsenäistymisen aikaa. Ihmisen on aika löytää itsenäinen, mahdollisimman tietoinen suhde omaan itseen, varsinkin omaan tunne-, ajatus-, ja arvomaailmaan. Ihminen voi miettiä elämänsä merkitystä, asioiden tärkeysjärjestystä ja kiinnostuksen kohteitaan uudelta näkökannalta. (Dunderfelt 1999, 105, ) Perhe- ja työelämän suhteen ikä on vilkkainta aikaa. 30:nnen ja 40:nnen ikävuoden välillä oma rajallisuus voi tulla yhä selvemmin esille ja suurimmat illuusiot elämästä karsiutuvat. Yli kolmekymmentävuotiaiden asenteet ja

11 11 luonteenpiirteet luutuvat helposti ja mukavuudenhalu lisääntyy. Kolmannenkymmenennen ikävuoden siirtymä antaa mahdollisuuden tarkastella itseään, elämäänsä, saavutettuja asioita, ja menneisyyden vaikutusta nykyhetkeen. (Dunderfelt 1999, ) Naisen ja miehen kehitys voi tässä vaiheessa poiketa toisistaan niin, että mies keskittyy enemmän työhönsä kuin perheeseen, joka voi johtaa siihen, että vaimo ja lapset jäävät miehen elämässä toissijaisiksi. Nainen taas voi tuntea joutuvansa yksin huolehtimaan perheen arkisista asioista, ja tasa-arvoisesta parisuhteesta olleet toivekuvat joutuu hautaamaan. Puolisot voivat erkaantua toisistaan hoitaessaan omaa osuuttaan perheen toimivuudesta. Oman osuuden hoitamiseen menee niin paljon energiaa, että yhteiselämä ja omien kokemusten jakaminen toiselle ja vajavaiseksi. Parhaimmillaan tämä vaihe on kuitenkin elämän rikkainta aikaa; elämässä on tekemisen iloa ja asiat osaa ottaa rennommin kuin ennen (Dunderfelt 1999, , 141). Tässä elämänvaiheessa erityisesti äitien tukeminen ja saaminen mukaan seurakunnan toimintaan olisi tärkeää. Äitien kautta tuettaisiin koko perhettä ja perheen yhteistä osallistumista, sillä varsinkin pienet lapset osallistuvat toimintoihin ja tapahtumiin usein äitien kanssa. Esimerkiksi perhekerhoissa parannettaisiin äitien jaksamista, siellä olisi tarjolla vertaistukea ja mahdollisuus jakaa kokemuksia äitiydestä, parisuhteesta ja perhe-elämästä. Huomiota voisi kiinnittää myös toimintoihin, jotka tukevat perheen arjen toimivuutta ja perheen yhteistä vapaa-aikaa sekä vanhempien kahdenkeskistä aikaa. Miehiäkään ei saa unohtaa, hekin voivat kaivata ja tarvita kodin ja työn ulkopuolista aikaa. Seurakunnalla olisi tilaisuus järjestää sellaista toimintaa, joka tavoittaisi esimerkiksi isät ja lapset toiminnalla, joka lisäisi perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antaisi miehille onnistumisen kokemuksia isinä.

12 Sosialisaatio Sosialisaatio tarkoittaa niitä ihmisen käyttäytymisen muutoksia, jotka ovat seurausta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, jossa ihminen oppii yhteisössä kulloinkin voimassa olevat hyväksytyt toiminta- ja ajattelutavat. Sosialisaatio rinnastetaan usein sopeutumiseen, joka yhdenmukaistaa yhteisön jäseniä, ihmiset oppivat noudattamaan samoja käytäntöjä, käyttäytymiskaavoja ja toimintamalleja sekä omaksuvat yleisiä ajattelutapoja. (Lahikainen & Pirttilä- Backman 2001, 77.) Ihmisen elämässä tapahtuu useita sosialisaatioprosesseja. Ensin lapsena sosiaalistutaan oman perheen muodostamaan maailmaan, myöhemmin kouluun, työpaikkaan jne. Ihmiseen kohdistuu muutospaineita aina, kun hän vaihtaa ympäristöä, siirtyy maalta kaupunkiin tai kaupungista maalle. Erilaiset ympäristöt ovat omia kokonaisuuksiaan, joihin sosiaalistuminen vaatii vanhan unohtamista ja uuden oppimista. Sosiaalistuminen uuteen yhteisöön on joko helppoa tai vaikeaa riippuen siitä, miten erilaisia vanha ja uusi yhteisö ovat. (Lahikainen & Pirttilä-Backman 2001, 80.) Sosiaalisella verkostolla ymmärretään sitä yksilön sosiaalisten kontaktien joukkoa, jonka kautta yksilö rakentaa ja säilyttää sosiaalista identiteettiään ja saa käytännöllistä ja taloudellista apua sekä emotionaalista ja sosiaalista tukea ja solmii uusia sosiaalisia kontakteja. Sosiaalinen verkosto korostaa vuorovaikutusta yhteisön ja yksilön välillä siten, että yksilö liittyy yhteisöön sosiaalisten siteidensä välityksellä ja muovaa yhteisöä aktiivisesti. Sosiaaliset verkostot ovat muuttuneet yhteiskunnan toimintojen monimutkaistuessa. Ihminen on sidoksissa moniin instituutioihin yhtä aikaa. Epävirallisten instituutioiden lisäksi ihmisellä on suhteita muun muassa kirkkoon, terveydenhuoltojärjestelmään, kouluun ja vapaa-ajan ryhmiin. Sosiaalinen tuki toteutuu yhteisöissä ja on riippuvaista sosiaalisten suhteiden olemassaolosta ja rakenteesta. Mitä paremmin ihminen on päässyt sisälle yhteisöön sitä enemmän hän voi saada erilaista sosiaalista tukea. (Ovaska 2001, 48, 50.)

13 Osallisuus Evankeliumi, seurakunnan keskeinen sanoma, kertoo osallisuudesta; vieraantuneen ja syrjäytyneen ihmisen mahdollisuudesta päästä osalliseksi Jumalan valtakunnasta ja sen avaamasta uudesta ihmisyydestä. Kirkon tarkoitus ja olemassaolon oikeutus on siinä, että se kutsuu ja liittää ihmisiä Jumalan armon osallisuuteen ja siihen perustuvaan keskinäiseen elämänyhteyteen ja jakamiseen. Olennaista on vastavuoroisuus: ihminen tulee osalliseksi Jumalasta ja Jumala ihmisistä, samoin ihmiset osallisiksi toinen toisistaan. Kirkolla on yhteiskunnallisena tehtävänään pyrkiä vahvistamaan ja aikaan saamaan sellaisia yhteisöjä ja rakenteita, joissa voidaan edistää hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja oikeudenmukaisuutta. (http://www.evl.fi/kkh/to/kdy/diakonia-strategia-2010.pdf.) Seurakunnasta toiseen muuttaa vuosittain lähes saman verran ihmisiä kuin kunnasta toiseen. Yhteyksien syntyminen uuteen elinympäristöön saattaa kestää jopa vuosia, monet yhteydet ja perinteet karsiutuvat kokonaan. Useimmat seurakunnat toivottavat jäsenensä tervetulleiksi vain kirjeitse. Samalla seurakunnat menettävät mahdollisuutensa solmia henkilökohtaisen kontaktin suureen joukkoon uusia seurakuntalaisia, jotka juuri muuttovaiheessa valitsevat, millaisten yhteisöjen ja yhteyksien varaan heidän elämänsä uudella kotipaikkakunnalla tulee jäsentymään. Kirkko, joka on tottunut ylittämään kokonaisten kulttuuripiirien rajoja lähetystyöllään, on avuton solmimaan yhteyksiä omiin jäseniinsä. (Heino 1992, 19, 91.) Kuntaan juuri muuttanut uusi asukas on avoin ja ehkä toiveikaskin uusille harrastuksille, ihmissuhteille ja muille asioille. Tässä tilanteessa ensivaikutelmalla on suuri merkitys. Luomalla henkilökohtaiselta tuntuva kontakti uuteen kuntalaiseen, vaikutetaan kiinnostuksen heräämiseen ja osaltaan helpotetaan toimintaan mukaan lähtemistä. Kun tervetuloa -toivotus tulee henkilökohtaisesti lähelle, syntyy uudelle jäsenelle tunne, että hän on aidosti tervetullut ja uudelle yhteisölleen tärkeä.

14 14 3 TUTKIMUKSEN TAVOITE Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kiimingin seurakuntaan muuttaneiden ihmisten suhtautumista seurakunnan vastaanottoon ja olemassaoloon. Tutkimus pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: a) Miten Kiimingin seurakuntaan muuttaneet ovat kokeneet seurakunnan tervetuloa -paketin? b) Mikä tukisi seurakuntaan kotiutumista ja millainen rooli seurakunnalla siinä olisi? c) Millaisia toiveita uudet kuntalaiset esittävät seurakunnalle ja kunnalle? Tutkimuksen tavoitteena oli myös saada palautetta ja uusia ideoita Kiimingin seurakunnan toimintaan. Palautteen ja ideoiden avulla seurakunta voi tarvittaessa kohdentaa toimintojaan uusin tavoin ja panostaa jo olemassa oleviin hyviin toimintoihin. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa seurakunnan tiedotuksen onnistumisesta ja tavoittavuudesta. Tutkimus auttaa havainnoimaan seurakunnan tekemää työtä ja toimintaa seurakuntaan muuttaneen näkökulmasta. Onko uuden seurakuntalaisen helppoa lähteä mukaan seurakunnan toimintaan eli onko Kiimingin seurakunta jäsenilleen avoin ja matalakynnyksinen yhteisö kuten se itseään mainostaa? 3.1 Tutkimusympäristö Tutkimusympäristönä on Kiimingin seurakunta ja tutkimuskohteena Kiimingin seurakuntaan aikavälillä muuttaneet ihmiset. Tällä aikavälillä Kiimingin seurakuntaan muuttaneista talouksista kunnassa asui yhä 211 taloutta, joihin kaikkiin kysely lähetettiin. Kohderyhmä valikoitui kyseiseksi, koska tervetuloa -paketin lähettämisessä oli ollut ongelmia ja sen sisältö oli vaihdellut. Kyseisenä ajanjaksona Kiiminkiin muuttaneet olivat saaneet saman-

15 15 sisältöisen tervetuloa -paketin. He olivat myös ehtineet kotiutua ja heillä oli ollut mahdollisuus tutustua kunnan ja seurakunnan toimintaan Kiiminki kuntana Kiimingin kunta on perustettu vuonna Kunta sijaitsee Oulun talousalueella ja tekee tiiviisti yhteistyötä muiden Oulun seudun kuntien kanssa. Kunnan elinkeinorakenne jakautui vuonna 2001 seuraavasti: teollisuus 26 %, kauppa 13 %, rakennustoiminta 8 %, liikenne 7 %, maa- ja metsätalous 2 % ja muut palvelut 44 %. (http://www.kiiminki.fi.) Kuntatyypiltään Kiiminki edustaa kaupungin läheistä maaseutua. Kaupungin läheiselle maaseudulle tyypillisiä piirteitä ovat kaupungin ja maaseudun välimaastoon sijoittuminen. Asuinalue on pikkukaupunkimainen, jossa asutaan väljästi. Väestö on tällaisella alueella lapsivoittoista. (Kainulainen, Rintala & Heikkilä 2001.) Kiiminki on väestöltään voimakkaasti kasvava; vuonna 1970 asukkaita oli n. 2800, vuoden 2004 alussa asukkaita oli Kunnan väestötavoite on henkilöä vuoteen 2010 mennessä. Väestö jakautuu kirkonkylän (3850 asukasta), Jäälin ja Välikylän (4782 asukasta) sekä muiden sivukylien (2768 asukasta) kesken. Kunta on ikärakenteeltaan nuori; kuntalaisten keski-ikä on n.30 vuotta. Väestö jakaantuu ikäryhmittäin: 0-6 -vuotiaita 1695, vuotiaita 1747, vuotiaita 7183 ja yli 65 -vuotiaita 775 henkilöä. Kunnan visiona on tulevina vuosina pyrkiä kehittämään Kiiminkiä dynaamisemmaksi ja viihtyisämmäksi kunnaksi, jossa peruspalvelut, elämänlaatu ja Kiimingin luonnon tarjoamat monet mahdollisuudet ovat kaikkien kuntalaisten ulottuvilla. (http://www.kiiminki.fi) Kiimingin seurakunta Kiimingin seurakunta kuului alkuaan Iin emäseurakuntaan, josta se itsenäistyi vuonna Kiimingin kirkko valmistui vuonna 1760 ja se vihittiin käyttöön Kirkkorakennusta on remontoitu ja uudistettu useasti, mutta kaikkiaan

16 16 kirkko on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen asunsa. Vuonna 1777 valmistui kirkon kellotapuli, jonka rakennuttaja laati myös suunnitelman seurakunnan ensimmäistä hautausmaata ympäröivästä kiviaidasta luvun alussa kiviaitaa on jatkettu seurakuntalaisten talkoovoimin. Kirkkoa ympäröivän hautausmaan lisäksi seurakunnalla on hautausmaa Jäälissä. Kiimingin kirkonseudun rakennuskokonaisuudessa nykyaikaisessa seurakuntakeskuksessa ja vanhoissa puurakennuksissa kohtaavat uusi ja vanha, nykyajan saavutukset ja menneiden polvien työ. Kooltaan ja tunnelmaltaan erilaiset tilat ovat seurakuntalaisten käytettävissä sopimuksen mukaan kirkon toimituksiin, perhejuhliin ja muihin kokoontumisiin. (Kiimingin seurakunnan esite 2004.) Kiimingin seurakunta kuvaa itseään avoimeksi ja matalakynnyksiseksi yhteisöksi, jonka toiminta-ajatuksena on julistaa kirkon tunnustuksen mukaisesti Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Kiimingin seurakunta listaa kriittisiksi menestystekijöikseen seuraavat asiat: olla tietoinen tehtävästään ja päämäärästään, olla yhteistyökykyinen ja -haluinen, arvioida ajanmuutoksia, panostaa vireään vapaaehtoistoimintaan ja lisäksi seurakunnalla on ammattitaitoinen henkilökunta sekä positiivinen väestönkasvu. (Kiimingin seurakunnan toimintakertomus 2003.) Tavoitteita valtuustokaudella ovat mm. perhetyön vahvistaminen, muuttaneiden seurakuntaan kotiuttamisen tehostaminen, Jäälin aluetyön jäsentäminen osaksi eri työalojen toimintaa ja Jäälin seurakuntakodin laajentaminen, Alakylän toimitilojen suunnittelu sekä Jumalanpalveluksen nostaminen seurakuntatyön keskukseksi. Keinoina näihin tavoitteisiin pääsemiseksi käytetään jalkautumista seurakuntalaisten keskuuteen, verkostoitumista ja oman toiminnan arviointia. (Kiimingin seurakunnan toimintakertomus 2003.) Kiimingin seurakunnassa oli vuoden 2003 tilikauden lopussa 16 perustettua virkaa viranhaltijoineen. Työsopimussuhteisia päätoimisia työntekijöitä oli 11, lisäksi seurakunnalla oli yksi sivutoiminen työsopimussuhteinen työntekijä ja lähetyssihteeri yhdessä Haukiputaan seurakunnan kanssa. Henkilökunnasta naisia oli 18 ja miehiä 9. Työntekijöiden keski-ikä 47 vuotta. Ammattijakauma oli

17 17 seuraavanlainen: teologit 4, kanttorit 2, diakoniatyöntekijät 3, nuorisotyönohjaajat 3, lapsityöntekijät 5, talous ja hallinto 5, kiinteistöt 5 ja hautaustoimi 1. (Kiimingin seurakunnan toimintakertomus 2003.) Lapsemme kastettiin Kiimingissä ja pyysimme kirkkoherraa kastamaan. Saimme erittäin hyvää palvelua. Kirkkoherran suhtautuminen perheen toiveisiin ja mielipiteisiin juhlan järjestelyissä oli todella ihanaa. Juhlasta ei tullut jäykkää, kun pappi huomioi kaikki juhlavieraat, myös pienet lapset, ja otti ne huomioon - Nainen 29 vuotta 3.2 Aineiston keruu Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka toteutettiin kyselylomakkeella (liite1) postikyselynä. Aineiston keruumenetelmäksi valittiin kysely, koska sillä voitiin kerätä mahdollisimman laaja tutkimusaineisto. Aineisto oli helppo käsitellä ja analysoida tietokoneen avulla. Kyselylomake lähetettiin tutkittaville, jotka täyttivät lomakkeen itse ja palauttivat sen tutkijoille. Lomakkeen mukana lähetettiin palautuskuori, jonka postimaksu oli valmiiksi maksettu. Kyselylomakkeeseen liitettiin saatekirje (liite2), jossa mainittiin palautuspäivämäärä, tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuksen tekijät ja tutkimuksen yhteistyötaho. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, , 200.) Kyselylomake postitettiin vastaajille ja heille annettiin vastausaikaa 2.6. asti eli kaksi viikkoa. Kyselylomakkeita postitettiin 211 kappaletta. Hyvissä ajoin ennen kyselylomakkeen postitusta Rauhantervehdys -lehdessä julkaistiin lehtiilmoitus (liite3), jossa kerrottiin yleisesti Kiimingin seurakunnassa vireillään olevista opinnäytetöistä ja kehittämishankkeista. Kyselylomakkeita karhuttiin lehtiilmoituksella (liite3), sillä uuden kyselylomakkeen lähettäminen olisi tullut kalliiksi. Lehti-ilmoitus julkaistiin Rauhantervehdyksessä Siinä kiitettiin kyselyyn jo vastanneita ja pyydettiin vastaamatta jättäneitä palauttamaan kyselyn 9.6. mennessä. Näin annettiin vastaajille vielä viikko aikaa vastata. Kyselylomakkeessa oli strukturoituja, kvantitatiiviselle tutkimukselle tyypillisiä monivalintakysymyksiä, joissa vastaajalle tarjottiin eri vaihtoehtoja. Vastaajalle

18 18 annettiin ohjeeksi valita ympyröimällä vaihtoehdoista itselleen sopivin. Lisäksi kyselylomakkeessa oli 5- ja 6-portaisia Likertin asteikollisia väittämiä, joissa vastaaja ympyröi asteikolta omasta mielestään sopivimman vaihtoehdon. Kyselylomake sisälsi myös sekamuotoisia kysymyksiä, joissa osa vastausvaihtoehdoista oli annettu valmiina ja yksi vaihtoehdoista oli jätetty avoimeksi (muu, mikä?). (Heikkilä 2001, ) Lomakkeessa oli myös kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillisiä avoimia kysymyksiä, joilla annettiin vastaajalle mahdollisuus sanoa oma mielipiteensä. (Hirsjärvi ym. 1997, 197.) 3.3 Aineiston analysointi Kvantitatiivisessa tutkimuksessa aineiston kerääminen, käsittely sekä analysointi ovat erillisiä vaiheita. Kun kyselylomakkeet saatiin täytettynä takaisin, aloitettiin aineiston käsittely syöttämällä tiedot tietokoneelle. (Heikkilä 2001, 123.) Ennen tietojen syöttöä kuitenkin tarkistettiin sisältyykö aineistoon selviä virheitä ja puuttuuko tietoja. Kaikissa vastauksissa oli tarvittavat tiedot, joten yhtäkään vastausta ei jouduttu hylkäämään. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 76 kappaletta joten vastausprosentiksi tuli 36 %. Vastauslomakkeet numeroitiin juoksevalla numerolla, mikä helpotti tietojen korjaamista ja tarkastamista. Jokaista lomakkeen vastausta varten määriteltiin muuttuja, jotka sitten syötettiin SPSS -tilasto-ohjelmaan. Tiedoista saatiin havaintomatriiseja eli taulukoita, joissa näkyvät tilastoyksiköt sekä muuttujat numeerisessa muodossa. (Heikkilä 2001, 125.) Näin tehtiin monivalinta- ja Likertin asteikollisille kysymyksille. Avoimet vastaukset kirjoitettiin auki kunkin kysymyksen alle ja niistä etsittiin aihealueittain (esimerkiksi lapsityöhön liittyvät) samankaltaiset vastaukset. Vastaukset jäsenneltiin seurakunnan toimintamuotojen esittelyn alle, jolloin saatiin käsitys toimintojen ja tarpeiden kohtaamisesta. Havaintomatriisien teon jälkeen tehtiin syötetyistä tiedoista frekvenssijakaumia sekä joistakin tiedoista ristiintaulukointeja vertailua varten. Frekvenssijakaumista saatiin prosenttiluvut, joista voitiin analysoida kysymyksen vastauksia ja tehdä johtopäätöksiä. (Heikkilä 2001, 146.)

19 19 Vastaajat olivat jonkin verran kirjoittaneet myös omia kommentteja kysymysten ulkopuolelle. Esimerkiksi kysyttäessä onko vastaaja tällä hetkellä pääasiassa työssä, eläkkeellä, opiskelija, työtön vai jokin muu (kysymys 15), saatiin useilta vastaajilta viimeiseen vaihtoehtoon kirjoitetut vastaukset selventämään vastaajan tilannetta. Tärkeäksi katsottuja kommentteja käytettiin jonkin verran hyödyksi vastausten analysoinnissa, vaikka asioita ei varsinaisesti ollut kysyttykään.

20 20 4 TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Taustatiedot Vastaajia oli 76 kappaletta, joista naisia oli 71,1%. Yli puolet (53,9 %) vastanneista asuu Jäälissä. Avio- tai avoliitossa olevia oli 86,8 % vastanneista ja naimattomia 5,3 %. Vastaajista yksin asuvia oli 11,8 % ja lapsettomia 36,8 %. Suurin osa vastanneista (56,6%) oli työssäkäyviä. Toisaalta joka neljäs vastaajista oli muu kuin työtön, työssä käyvä, eläkeläinen tai opiskelija. Lähempi tarkastelu osoitti näistä muista enemmistön olevan kotiäitejä tai äitiyslomalla olevia naisia. Suomessa sukupuolten väliset erot uskonnollisuudessa ovat suuremmat kuin Euroopassa keskimäärin. Naiset harjoittavat uskontoa niin julkisesti kuin yksityisesti selvästi miehiä aktiivisemmin. He mieltävät itsensä useammin uskonnollisiksi ja uskovat yleisemmin kristinuskon perususkomuksiin. Naiset osallistuvat myös miehiä aktiivisemmin uskonnollisiin tilaisuuksiin. Kirkkoon kuuluvat naiset ovat myös miehiä sitoutuneempia kirkon jäsenyyteen. Vaikka uskonnollisuus vaikuttaa olevan miesten elämässä merkityksettömämpää, on uskonnollisilla toimituksilla edelleen vahva asema myös miesten elämässä. (Niemelä 2003, ) Naisenemmistö ja miesten puuttuminen uskonnollisista tilaisuuksista saa kirkon työntekijät usein pohtimaan sitä, miten miehet saataisiin osallistumaan toimintaan aktiivisemmin. Eroja on pyritty selittämään sillä, että naiset ovat eri elämänvaiheissaan lähempänä elämän peruskysymyksiä (syntymää ja kuolemaa). Vanhemmuus näyttää rohkaisevan uskonnollisuuteen. Tutkimusten mukaan pariskunnat, joilla on lapsia ovat keskimäärin uskonnollisempia kuin lapsettomat pariskunnat. (Niemelä 2003, ) Tutkimustuloksia tarkastellessa vertailtiin myös sukupuolieroja, mutta merkittäviä eroja ei löydetty. Selvimmät olivat erot jumalanpalveluksen ja parisuhdeiltojen kiinnostavuudessa. Naisista jumalanpalvelusta piti tärkeänä 75,9 % ja

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Kuluttaja ja postikortit 2011 Tiivistelmä

Kuluttaja ja postikortit 2011 Tiivistelmä Kuluttaja ja postikortit 0 Tiivistelmä Kari Elkelä, Itella BI Research series - Tutkimussarja 4/0 0.9.0 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN Tiivistelmä Kysely GallupKanavassa toukokuussa 0, vastaajina

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Liite 1 JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Kyselytutkimus alueelle muuttaneille ja pendelöijille MARKKINATUTKIMUSPALVELUT 2013 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta SISÄLTÖ 1. Taustatietoja

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Maarian seurakunta A.D. 2012 Maarian seurakunta on laaja ja monimuotoinen. Seurakuntamme työtä tehdään neljällä alueella: etelässä, lännessä, idässä ja pohjoisessa.

Lisätiedot

Järjestöt kunnissa ja vanhemmat järjestöissä

Järjestöt kunnissa ja vanhemmat järjestöissä Järjestöt kunnissa ja vanhemmat järjestöissä Tarkastelu järjestöissä tapahtuvasta osallisuudesta LNPO-osallisuushankkeessa Oulun seudun kuntien alueella toteutetun kyselyn raportointi keväällä 2013. 1.

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Kaupunkikuvatutkimus 2014

Hämeenlinnan kaupunki Kaupunkikuvatutkimus 2014 Hämeenlinnan kaupunki Kaupunkikuvatutkimus 2014 26.9. /27.11. 2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Tuomo Saarinen Innolink Research Oy 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Mielikuvatutkimus 2.1. Vastaajien taustatiedot

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet 14.5.2013 1 Yhtymän työkorit lähtökohtana yhteisten painopisteiden määrittelylle

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot