MAHDOLLISIMMAN PALJON LAPSI- JA NUORISOTYÖTÄ -kyselytutkimus Kiimingin seurakuntaan muuttaneille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAHDOLLISIMMAN PALJON LAPSI- JA NUORISOTYÖTÄ -kyselytutkimus Kiimingin seurakuntaan muuttaneille"

Transkriptio

1 MAHDOLLISIMMAN PALJON LAPSI- JA NUORISOTYÖTÄ -kyselytutkimus Kiimingin seurakuntaan muuttaneille Riina Kallio Mirva Tuohino Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), diakoni

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO MUUTTAMINEN, OSALLISUUS JA SOSIAALINEN TUKI MAASSAMUUTTO JA SEN MOTIIVIT JA VAIKUTUKSET JÄSENTYMISEN IKÄ ELÄMÄNVAIHEENA SOSIALISAATIO OSALLISUUS TUTKIMUKSEN TAVOITE TUTKIMUSYMPÄRISTÖ Kiiminki kuntana Kiimingin seurakunta AINEISTON KERUU AINEISTON ANALYSOINTI TUTKIMUSTULOKSET TAUSTATIEDOT KIIMINGIN SEURAKUNNAN TOIMINTAMUODOT Jumalanpalvelukset ja muut kirkolliset toimitukset Musiikkitoiminta, päiväkerhot ja pyhäkoulutyö Perhetyö Nuorisotyö ja rippikoulu Diakoniatyö ja lähetystyö Muut toimintamuodot TOIVEET JA PETTYMYKSET AJATUKSIA JA TOIVEITA KUNNAN PALVELUISTA YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSET OMAN TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN JATKOTUTKIMUKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Saatekirje Liite 3. Lehtileikkeet

3 TIIVISTELMÄ Kallio, Riina, Tuohino, Mirva. Mahdollisimman paljon lapsi- ja nuorisotyötä kyselytutkimus Kiimingin seurakuntaan muuttaneille, Oulu, syksy 2004, 50 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK), diakoni. Tutkimus käsitteli Kiiminkiin muuttaneiden kotiutumista ja seurakunnan roolia kotiutumisen tukemisessa. Taustalla on Kiimingin seurakunnassa herännyt tarve tietää miten uudet jäsenet löytävät toimintaan mukaan. Pohjana tutkimuksessa on käytetty kunnan ja seurakunnan yhteistä tervetuloa pakettia. Tutkimusalueena oli Kiimingin seurakunta ja sinne aikavälillä muuttaneet ihmiset. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kiiminkiin muuttaneiden ihmisten suhtautumista seurakunnan vastaanottoon ja olemassaoloon. Samalla haluttiin saada palautetta ja uusia ideoita seurakunnan toimintaan sekä tietoa seurakunnan tiedotuksen onnistumisesta ja tavoittavuudesta. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä Kiimingistä kuntana. Aineisto koottiin postikyselynä toukokuussa Kysely postitettiin 211 talouteen ja vastauksia saatiin 76 kappaletta. Aineiston käsittelyyn ja analysointiin on käytetty SPSS -tilasto-ohjelmaa ja Excel- taulukko-ohjelmaa. Tervetuloa -paketti ei ollut riittävä luomaan kontaktia uusiin seurakuntalaisiin, sillä monikaan ei muistanut saaneensa sitä. Kuitenkaan muita ehdotuksia kontaktin luomiseen ei tullut esille. Seurakunnan tekemää työtä ihmisten parissa arvostetaan. Erityisesti lapsi-, nuoriso- ja perhetyön merkitys nousi tutkimuksessa vahvasi esille. Kiiminki on vastaajien mielestä viihtyisä ja turvallinen paikka asua, vain harva harkitsi muuttoa pois. Asiasanat: maassamuutto; seurakunta; osallisuus; samastuminen; Kiiminki; tutkimus; kvantitatiivinen tutkimus

4 ABSTRACT Kallio, Riina and Tuohino, Mirva. Work with children and young people as much as possible survey to new members of the parish of Kiiminki, Finland. Oulu, Autumn 2004, Language: Finnish, 50 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Oulu Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Bachelor of Social Services; Bachelor of Parish Social Services. This study was about how new members of the parish of Kiiminki, Finland are settling down and how they can be helped in that. The parish of Kiiminki wanted to find out how new members find their way to activities. The purpose of this study was to find out what new members think about the welcome package, which the municipality and the parish of Kiiminki had sent them. Feedback and new ideas to activities were asked for at the same time. Also opinions of the municipality of Kiiminki and the parish of Kiiminki were asked. The material was collected by a questionnaire in May The questionnaire was posted into 211 households, who had moved to Kiiminki during answers were received. SPSS- statistics program and Exelspreadsheet were used when analysing answers. The welcome package was not adequate to make contact with new members; some of them did not even remember getting it. However, any other suggestions did not come out for making contact. The work that the parish does among people is respected. Especially work with children, young people and families came out strongly from answers. Kiiminki was considered to be a safe and cosy place to live in, only few people thought about moving away. Key words: internal migration, parish, inclusion, identification, Kiiminki, research, quantitative research

5 1 JOHDANTO Ennen tämän tutkimuksen toteuttamista Kiimingin seurakunnassa oli jo pidempään mietitty, kuinka seurakunnan uudet jäsenet löytävät toiminnan ja onko siihen helppoa tulla mukaan sekä auttaako seurakunnan toimintaan osallistuminen kiinnittymään uudeksi kuntalaiseksi. Samoin oli mietitty kuinka uusia seurakuntalaisia voisi yhä paremmin ohjata seurakunnan toimintaan mukaan. Tällä tutkimuksella pyrittiin osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen. Tutkimus kartoitti aikavälillä Kiimingin seurakunnan jäseneksi muuttaneiden mielipiteitä ja ajatuksia seurakunnan toiminnasta. Kohderyhmä rajattiin pelkästään seurakunnan jäseniin, koska tutkimuksessa kysyttiin nimenomaan seurakunnan osallisuutta kotiutumisessa sekä seurakunnan tiedotuksen tavoittavuutta. Osa kysymyksistä koski kuitenkin myös kunnan palveluita, sillä muuttaneille lähetettävä Tervetuloa -paketti on seurakunnan ja kunnan yhteinen. Kiimingin seurakunnan toimintakertomusta vuodelta 2003 käytettiin pohjana kuvattaessa seurakunnan nykyisiä toimintoja, niiden tavoitteita ja toteutumista. Tutkimuksessa esiin tulleita tarpeita ja kiinnostusta tarkasteltiin näitä aihealueita vasten. Vastauksissa nousivat vahvasti esille perheet, lapset ja nuoret sekä heidän hyvinvointinsa ja heille suunnatut palvelut. Lisäksi osoitettiin tarve muuttajien vastaanotolle: tervetuloa -paketin saaneet tunsivat itsensä tervetulleiksi. Tervetuloa -paketti oli tutkimusta toteutettaessa seurakunnan ainoa muuttajiin kohdistuva yhteydenotto. Suomen evankelisluterilainen kirkko kiinnittää erityistä huomiota niihin jäseniinsä, jotka eivät ole kirkon toiminnassa mukana ja vahvistaa heidän ohuitakin siteitä kirkkoon. Kirkon tavoitteena on olla entistä avoimempi elämään monenlaisissa perhetilanteissa olevien ja yksinelävien kanssa. Vaikka kirkkoon kuuluvien suhteellinen osuus vähenisi, kirkko on edelleen koko kansan kirkko siinä mielessä, että se tahtoo palvella ja olla lähellä kaikkia yhteiskunnan jäseniä. (http://www.evl.fi/avain/lasnaolon_kirkko.pdf.)

6 6 Perhe on sekä kirkon että yhteiskunnan tärkein yhteistyökumppani. Sillä on edelleen elämän tärkeimmät ja keskeisimmät tehtävät hoidettavinaan. Kirkon perhe- ja kasvatustyön kohteena ovat erityisesti lapset ja nuoret. Kirkko myös etsii uusia tapoja madaltaa muuria ihmisryhmien välillä siellä missä perinteiset sosiaaliset rakenteet rapautuvat sekä siellä missä uusilta muuttajilta puuttuvat sosiaaliset suhteet. (http://www.evl.fi/avain/lasnaolon_kirkko.pdf.)

7 7 2 MUUTTAMINEN, OSALLISUUS JA SOSIAALINEN TUKI 2.1 Maassamuutto ja sen motiivit ja vaikutukset Kiiminki on selkeästi muuttovoittoinen kunta ja sen väestö on kasvanut runsaasti viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Yhtenä syynä muuttovoittoon on Oulun kaupungin läheisyys. Muuttovoitto näkyy tietysti myös seurakunnan jäsenmäärässä. Seurakunnan vuoden 2003 toimintakertomuksen mukaan jäsenmäärä oli kyseisen vuoden lopussa , joista läsnäolevia henkilöä. Vuoden 2001 aikana Suomessa tehtiin kuntien välistä muuttoa, joka merkitsee tutkimusten mukaan vilkkainta muuttoliikettä Suomen historiassa. Kuntien sisällä muutettiin lähes kaksi kertaa useammin kuin kuntien välillä. Vuoden 2002 muuttoliike kuntien välillä oli henkeä (perustuu ennakkotietoihin). Maassamuutto on pysynyt edelleen korkealla tasolla, vaikka suuret kasvukeskukset ovatkin menettäneet vetovoimaansa. (Virtanen 2003, 16.) Muuttopäätöksen mukaan muutot voidaan luokitella pakko- tai vapaaehtoisiksi muutoiksi. Muun muassa työpaikan vaihtamiseen liittyvä muutto on yleensä luokiteltu vapaaehtoiseksi muutoksi (tavoitemuutto) ja työttömyyden takia muuttaminen pakkomuutoksi. Tavoitemuutto voi olla luonteeltaan uutta etsivää aktiivisuutta, jossa ihminen pyrkii saavuttamaan jonkin tärkeäksi kokemansa päämäärän esimerkiksi työpaikka, ammatti tai asunto. Pakkomuutto on puolestaan säilyttävää liikkuvuutta, jossa tavoitteena on entisenlaisten olojen säilyttäminen tai minimielintason ylläpitäminen. (Virtanen 2003, 25 ; Ovaska 2001, 27.) Muuttokertojen ja muuton suuntautumisen perusteella muutot on luonnehdittu uudelleenmuutoiksi ja paluumuutoiksi. Muun muassa edestakaisesta ja kaupunkiseutujen välisestä muuttoliikkeestä on tullut uusi muoto työvoiman liikkuvuudelle. (Virtanen 2003, 25.) Voidaan kuitenkin sanoa, että muuttaminen ei ole aina tavoitteellista; ihmiset myös ajautuvat eri syistä asumaan jollekin tietylle paikkakunnalle (Ovaska 2001, 40).

8 8 Yksilön kannalta muuttaminen on pysyväisluonteista ja fyysistä, alueelta toiselle siirtymistä. Muuttaminen on myös yksilöllistä aktiivisuutta, joka voi perustua kollektiiviseen tietoisuuteen tai päätöksentekoon. Muuttotapahtumaan liittyy yksilöllisten lähtökohtien lisäksi tekijöitä, jotka heijastavat muuton alueellista ja yhteiskunnaallista luonnetta. Muuttajien sanotaan olevan kulttuuristen käytäntöjen kantajia, jotka aiheuttavat muutoksia lähtö- ja tuloalueiden kulttuurisessa tasapainossa, alueellisissa tarpeissa ja palvelurakenteessa. Muuttajat voivat tukea olemassa olevaa palveluverkostoa omilla tarpeillaan. Alueita, jotka houkuttelevat muuttajia, pidetään yleensä korkean statuksen paikkoina, kun taas asukkaita menettäviä paikkoja taantuvina alueina. (Ovaska 2001, 27, 30.) Kiiminki lukeutuu edellä mainittuihin korkean statuksen paikkoihin. Monen uuden kuntalaisen työpaikka voi sijaita Oulussa, mutta asuinpaikaksi toivotaan väljempää ja maaseutumaisempaa ympäristöä lyhyen etäisyyden ja sujuvien kulkuyhteyksien päästä kaupungista. Tähän tarpeeseen Kiiminki on voinut osaltaan vastata, ja esimerkiksi Alakylä on sijainniltaan sopivan matkan päässä yliopistolta ja teknologiakylästä. Nopean väestönkasvun myötä kunnan tarjoamien palvelujen tarve on kasvanut ja esimerkiksi päivähoitopalvelujen kysyntä on niin suuri, ettei kunta ole siihen yksinään kyennyt vastaamaan. Kunnan perustamien uusien päiväkotien rinnalle on syntynyt yksityisiä päiväkoteja vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Muuttojen motiivit painottuvat eri tavoin lyhyen ja pitkän matkan muutoissa. Motiivit vaihtelevat muuttajan elämäntilanteen ja tulotason mukaan. Varakkaat arvostavat alueen statusta ja ympäristön laatua, jota arvostavat myös lapsiperheet. Muuton motiiveja on selitetty elämänvaiheen lisäksi myös elämäntyylien vaihtelulla. Yleisimmät muuttomotiivit liittyvät työhön ja ammattiin, asuntoon ja asuinympäristöön, elämäntilanteen muutoksiin ja pakkomuuttoon. Muuttajatyyppejä ovat perhekeskeiset, urakeskeiset, kulutuskeskeiset ja yhteisökeskeiset muuttajat, joilla on erilaiset vaatimukset asuinympäristön suhteen. Muuttajat voidaan tyypitellä myös elämänprojekteja toteuttaviin muuttajiin seuraavasti: Itseään toteuttavat ideaalimuuttajat, joiden motiivit ovat persoonallisia; elämänvaihe- eli sosiaali- ja perhesyistä muuttajat, joiden motiivit ovat

9 9 sosiaalisia; sekä rakennemuuttajat eli taloudellisesti ja muista rakenteellisista syistä muuttajat, joiden motiivit ovat fyysiset. (Ovaska 2001, 34 35, 40.) Muuttoalttiuden on tutkimusten mukaan todettu alenevan elämänvaiheiden edetessä ja olevan korkeimmillaan ennen lasten syntymää ja lasten syntymisen tienoilla. Muuttoalttiuden väheneminen iän myötä johtuu vanhenemisesta ja asumisajan pituudesta samassa asunnossa, jolloin asuntoon usein kiinnytään; aikaisempiin elämänvaiheisiin liittyy suhteellisen useita muutoksia asumistilaan liittyvissä vaatimuksissa, jotka yllyttävät muuttamiseen. Lisäksi monet nuoret perheet eivät muuta omistusasuntoon vaan pyrkivät löytämään asuntonsa aluksi vuokramarkkinoilta. (Ovaska 2001, 34.) Kiimingissä asukkaiden vaihtuvuuskin on suurta. Lasten ollessa pieniä muuttaminenkin on helpompaa, kun esimerkiksi lasten kaverisuhteet tai koulunkäynti eivät vielä hankaloita muuttamista. Vaihtuvuuteen voi vaikuttaa muuton syykin; kauempaa työn perässä muuttaneiden asuinpaikan valinta voi olla sattumanvaraista. Kiinnittyminen entuudestaan tuntemattoman kunnan jäseneksi vie oman aikansa ja jollei kuuluvuuden tunnetta ehdi syntyä on poismuuttaminenkin helpompaa. Lisäksi seutukuntaan tutustuessa voi ympäristöä tarkastella uudella tavalla, jolloin omiin tarpeisiin (kulkuyhteydet, liikuntamahdollisuudet jne.) sopivampi asuinpaikka voi löytyä muualta. Tutkimusten mukaan samaistuminen asuinpaikkaan on yhteydessä kunnan ominaisuuksiin. Mitä vahvempaa asuinpaikkaan samastuminen on, sitä harvemmin yksilö harkitsee muuttoa pois kunnasta. Vanhemmat ikäluokat näyttäisivät samastuvan voimakkaammin asuinpaikkaansa. Asuinalueeseen kiinnittävistä tekijöitä ollaan useissa tutkimuksissa monta mieltä. Esimerkiksi palveluiden saatavuus ja laatu eivät välttämättä edesauta asuinpaikkaan kiinnittymistä. Tiheät ja useat muutot kuitenkin heikentävät yksilön kiinnittymistä asuinalueeseen. Nykyään myös työn ja asumisen alueellinen hajautuminen vaikeuttaa asuinalueeseen kiinnittymistä. Työpaikka ja vapaa-ajan vietto voi tapahtua toisella paikkakunnalla kuin millä asutaan. (Heikkilä, Rintala, Airio & Kainulainen 2002, ) Ihmiset eivät nykyisin enää ole yhtä riippuvaisia työpaikan, asunnon ja palvelujen sijainnista kuin ennen. Meneillään olevaa

10 10 kaupunkirakenteen hajautumista voidaan kutsua vastakaupungistumiseksi, jolle olennaista on kaupunkien reuna-alueiden vetovoiman lisääntyminen sekä päivittäisalueiden laajeneminen. Asuinpaikan valitseminen on mahdollista entistä laajemmilta alueilta. Asuinpaikan valinnanvapaus koskee kuitenkin vain niitä, joilla on varaa ja mahdollisuus asuinpaikkansa valintaan, esimerkiksi varaa autoon pitempien työmatkojen kulkemista varten. (Ovaska 2001, 42.) 2.2 Jäsentymisen ikä elämänvaiheena Kiimingin kunnan väestön keski-ikä on 30 vuotta. Tutkimukseen vastanneista kolme neljännestä kuului vuotiaiden ikäryhmään. Suomessahan synnyttäjien keski-ikä oli 30 vuotta ja ensisynnyttäjien keski-ikä 28-vuotta vuonna 2003 (http://www.stakes.fi/varttua/tyopoyta/tilastoja/synnyttaneiden_keski_ika.htm). Dunderfeltin (1999) mukaan tätä ikävaihetta kutsutaan jäsentymisen vaiheeksi. Tuo aika on täynnä sosiaalista ja yhteiskunnallista toimintaa, perheessä, työelämässä, ystävien ja harrastusten parissa. Ihminen etsii paikkaa, jossa juuri hänen kykynsä ja taipumuksensa pääsisivät oikeuksiinsa ja elämänympäristöä, jossa hän löytäisi vastineen omille sisäisille pyrkimyksilleen ja odotuksilleen siitä, mitä elämä on ja mitä se voisi hänelle antaa. (Dunderfelt 1999,105.) Tämän vaiheen kehitystehtäviä ovat esimerkiksi elämänkumppanin valitseminen, perheen perustaminen, lasten kasvattaminen, yhteisöllisen vastuun ottaminen sekä sellaisten sosiaalisten ryhmien löytäminen, joihin tuntee kuuluvansa. Kolmenkymmenen ikävuoden siirtymä on sisäisen itsenäistymisen aikaa. Ihmisen on aika löytää itsenäinen, mahdollisimman tietoinen suhde omaan itseen, varsinkin omaan tunne-, ajatus-, ja arvomaailmaan. Ihminen voi miettiä elämänsä merkitystä, asioiden tärkeysjärjestystä ja kiinnostuksen kohteitaan uudelta näkökannalta. (Dunderfelt 1999, 105, ) Perhe- ja työelämän suhteen ikä on vilkkainta aikaa. 30:nnen ja 40:nnen ikävuoden välillä oma rajallisuus voi tulla yhä selvemmin esille ja suurimmat illuusiot elämästä karsiutuvat. Yli kolmekymmentävuotiaiden asenteet ja

11 11 luonteenpiirteet luutuvat helposti ja mukavuudenhalu lisääntyy. Kolmannenkymmenennen ikävuoden siirtymä antaa mahdollisuuden tarkastella itseään, elämäänsä, saavutettuja asioita, ja menneisyyden vaikutusta nykyhetkeen. (Dunderfelt 1999, ) Naisen ja miehen kehitys voi tässä vaiheessa poiketa toisistaan niin, että mies keskittyy enemmän työhönsä kuin perheeseen, joka voi johtaa siihen, että vaimo ja lapset jäävät miehen elämässä toissijaisiksi. Nainen taas voi tuntea joutuvansa yksin huolehtimaan perheen arkisista asioista, ja tasa-arvoisesta parisuhteesta olleet toivekuvat joutuu hautaamaan. Puolisot voivat erkaantua toisistaan hoitaessaan omaa osuuttaan perheen toimivuudesta. Oman osuuden hoitamiseen menee niin paljon energiaa, että yhteiselämä ja omien kokemusten jakaminen toiselle ja vajavaiseksi. Parhaimmillaan tämä vaihe on kuitenkin elämän rikkainta aikaa; elämässä on tekemisen iloa ja asiat osaa ottaa rennommin kuin ennen (Dunderfelt 1999, , 141). Tässä elämänvaiheessa erityisesti äitien tukeminen ja saaminen mukaan seurakunnan toimintaan olisi tärkeää. Äitien kautta tuettaisiin koko perhettä ja perheen yhteistä osallistumista, sillä varsinkin pienet lapset osallistuvat toimintoihin ja tapahtumiin usein äitien kanssa. Esimerkiksi perhekerhoissa parannettaisiin äitien jaksamista, siellä olisi tarjolla vertaistukea ja mahdollisuus jakaa kokemuksia äitiydestä, parisuhteesta ja perhe-elämästä. Huomiota voisi kiinnittää myös toimintoihin, jotka tukevat perheen arjen toimivuutta ja perheen yhteistä vapaa-aikaa sekä vanhempien kahdenkeskistä aikaa. Miehiäkään ei saa unohtaa, hekin voivat kaivata ja tarvita kodin ja työn ulkopuolista aikaa. Seurakunnalla olisi tilaisuus järjestää sellaista toimintaa, joka tavoittaisi esimerkiksi isät ja lapset toiminnalla, joka lisäisi perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antaisi miehille onnistumisen kokemuksia isinä.

12 Sosialisaatio Sosialisaatio tarkoittaa niitä ihmisen käyttäytymisen muutoksia, jotka ovat seurausta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, jossa ihminen oppii yhteisössä kulloinkin voimassa olevat hyväksytyt toiminta- ja ajattelutavat. Sosialisaatio rinnastetaan usein sopeutumiseen, joka yhdenmukaistaa yhteisön jäseniä, ihmiset oppivat noudattamaan samoja käytäntöjä, käyttäytymiskaavoja ja toimintamalleja sekä omaksuvat yleisiä ajattelutapoja. (Lahikainen & Pirttilä- Backman 2001, 77.) Ihmisen elämässä tapahtuu useita sosialisaatioprosesseja. Ensin lapsena sosiaalistutaan oman perheen muodostamaan maailmaan, myöhemmin kouluun, työpaikkaan jne. Ihmiseen kohdistuu muutospaineita aina, kun hän vaihtaa ympäristöä, siirtyy maalta kaupunkiin tai kaupungista maalle. Erilaiset ympäristöt ovat omia kokonaisuuksiaan, joihin sosiaalistuminen vaatii vanhan unohtamista ja uuden oppimista. Sosiaalistuminen uuteen yhteisöön on joko helppoa tai vaikeaa riippuen siitä, miten erilaisia vanha ja uusi yhteisö ovat. (Lahikainen & Pirttilä-Backman 2001, 80.) Sosiaalisella verkostolla ymmärretään sitä yksilön sosiaalisten kontaktien joukkoa, jonka kautta yksilö rakentaa ja säilyttää sosiaalista identiteettiään ja saa käytännöllistä ja taloudellista apua sekä emotionaalista ja sosiaalista tukea ja solmii uusia sosiaalisia kontakteja. Sosiaalinen verkosto korostaa vuorovaikutusta yhteisön ja yksilön välillä siten, että yksilö liittyy yhteisöön sosiaalisten siteidensä välityksellä ja muovaa yhteisöä aktiivisesti. Sosiaaliset verkostot ovat muuttuneet yhteiskunnan toimintojen monimutkaistuessa. Ihminen on sidoksissa moniin instituutioihin yhtä aikaa. Epävirallisten instituutioiden lisäksi ihmisellä on suhteita muun muassa kirkkoon, terveydenhuoltojärjestelmään, kouluun ja vapaa-ajan ryhmiin. Sosiaalinen tuki toteutuu yhteisöissä ja on riippuvaista sosiaalisten suhteiden olemassaolosta ja rakenteesta. Mitä paremmin ihminen on päässyt sisälle yhteisöön sitä enemmän hän voi saada erilaista sosiaalista tukea. (Ovaska 2001, 48, 50.)

13 Osallisuus Evankeliumi, seurakunnan keskeinen sanoma, kertoo osallisuudesta; vieraantuneen ja syrjäytyneen ihmisen mahdollisuudesta päästä osalliseksi Jumalan valtakunnasta ja sen avaamasta uudesta ihmisyydestä. Kirkon tarkoitus ja olemassaolon oikeutus on siinä, että se kutsuu ja liittää ihmisiä Jumalan armon osallisuuteen ja siihen perustuvaan keskinäiseen elämänyhteyteen ja jakamiseen. Olennaista on vastavuoroisuus: ihminen tulee osalliseksi Jumalasta ja Jumala ihmisistä, samoin ihmiset osallisiksi toinen toisistaan. Kirkolla on yhteiskunnallisena tehtävänään pyrkiä vahvistamaan ja aikaan saamaan sellaisia yhteisöjä ja rakenteita, joissa voidaan edistää hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja oikeudenmukaisuutta. (http://www.evl.fi/kkh/to/kdy/diakonia-strategia-2010.pdf.) Seurakunnasta toiseen muuttaa vuosittain lähes saman verran ihmisiä kuin kunnasta toiseen. Yhteyksien syntyminen uuteen elinympäristöön saattaa kestää jopa vuosia, monet yhteydet ja perinteet karsiutuvat kokonaan. Useimmat seurakunnat toivottavat jäsenensä tervetulleiksi vain kirjeitse. Samalla seurakunnat menettävät mahdollisuutensa solmia henkilökohtaisen kontaktin suureen joukkoon uusia seurakuntalaisia, jotka juuri muuttovaiheessa valitsevat, millaisten yhteisöjen ja yhteyksien varaan heidän elämänsä uudella kotipaikkakunnalla tulee jäsentymään. Kirkko, joka on tottunut ylittämään kokonaisten kulttuuripiirien rajoja lähetystyöllään, on avuton solmimaan yhteyksiä omiin jäseniinsä. (Heino 1992, 19, 91.) Kuntaan juuri muuttanut uusi asukas on avoin ja ehkä toiveikaskin uusille harrastuksille, ihmissuhteille ja muille asioille. Tässä tilanteessa ensivaikutelmalla on suuri merkitys. Luomalla henkilökohtaiselta tuntuva kontakti uuteen kuntalaiseen, vaikutetaan kiinnostuksen heräämiseen ja osaltaan helpotetaan toimintaan mukaan lähtemistä. Kun tervetuloa -toivotus tulee henkilökohtaisesti lähelle, syntyy uudelle jäsenelle tunne, että hän on aidosti tervetullut ja uudelle yhteisölleen tärkeä.

14 14 3 TUTKIMUKSEN TAVOITE Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kiimingin seurakuntaan muuttaneiden ihmisten suhtautumista seurakunnan vastaanottoon ja olemassaoloon. Tutkimus pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: a) Miten Kiimingin seurakuntaan muuttaneet ovat kokeneet seurakunnan tervetuloa -paketin? b) Mikä tukisi seurakuntaan kotiutumista ja millainen rooli seurakunnalla siinä olisi? c) Millaisia toiveita uudet kuntalaiset esittävät seurakunnalle ja kunnalle? Tutkimuksen tavoitteena oli myös saada palautetta ja uusia ideoita Kiimingin seurakunnan toimintaan. Palautteen ja ideoiden avulla seurakunta voi tarvittaessa kohdentaa toimintojaan uusin tavoin ja panostaa jo olemassa oleviin hyviin toimintoihin. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa seurakunnan tiedotuksen onnistumisesta ja tavoittavuudesta. Tutkimus auttaa havainnoimaan seurakunnan tekemää työtä ja toimintaa seurakuntaan muuttaneen näkökulmasta. Onko uuden seurakuntalaisen helppoa lähteä mukaan seurakunnan toimintaan eli onko Kiimingin seurakunta jäsenilleen avoin ja matalakynnyksinen yhteisö kuten se itseään mainostaa? 3.1 Tutkimusympäristö Tutkimusympäristönä on Kiimingin seurakunta ja tutkimuskohteena Kiimingin seurakuntaan aikavälillä muuttaneet ihmiset. Tällä aikavälillä Kiimingin seurakuntaan muuttaneista talouksista kunnassa asui yhä 211 taloutta, joihin kaikkiin kysely lähetettiin. Kohderyhmä valikoitui kyseiseksi, koska tervetuloa -paketin lähettämisessä oli ollut ongelmia ja sen sisältö oli vaihdellut. Kyseisenä ajanjaksona Kiiminkiin muuttaneet olivat saaneet saman-

15 15 sisältöisen tervetuloa -paketin. He olivat myös ehtineet kotiutua ja heillä oli ollut mahdollisuus tutustua kunnan ja seurakunnan toimintaan Kiiminki kuntana Kiimingin kunta on perustettu vuonna Kunta sijaitsee Oulun talousalueella ja tekee tiiviisti yhteistyötä muiden Oulun seudun kuntien kanssa. Kunnan elinkeinorakenne jakautui vuonna 2001 seuraavasti: teollisuus 26 %, kauppa 13 %, rakennustoiminta 8 %, liikenne 7 %, maa- ja metsätalous 2 % ja muut palvelut 44 %. (http://www.kiiminki.fi.) Kuntatyypiltään Kiiminki edustaa kaupungin läheistä maaseutua. Kaupungin läheiselle maaseudulle tyypillisiä piirteitä ovat kaupungin ja maaseudun välimaastoon sijoittuminen. Asuinalue on pikkukaupunkimainen, jossa asutaan väljästi. Väestö on tällaisella alueella lapsivoittoista. (Kainulainen, Rintala & Heikkilä 2001.) Kiiminki on väestöltään voimakkaasti kasvava; vuonna 1970 asukkaita oli n. 2800, vuoden 2004 alussa asukkaita oli Kunnan väestötavoite on henkilöä vuoteen 2010 mennessä. Väestö jakautuu kirkonkylän (3850 asukasta), Jäälin ja Välikylän (4782 asukasta) sekä muiden sivukylien (2768 asukasta) kesken. Kunta on ikärakenteeltaan nuori; kuntalaisten keski-ikä on n.30 vuotta. Väestö jakaantuu ikäryhmittäin: 0-6 -vuotiaita 1695, vuotiaita 1747, vuotiaita 7183 ja yli 65 -vuotiaita 775 henkilöä. Kunnan visiona on tulevina vuosina pyrkiä kehittämään Kiiminkiä dynaamisemmaksi ja viihtyisämmäksi kunnaksi, jossa peruspalvelut, elämänlaatu ja Kiimingin luonnon tarjoamat monet mahdollisuudet ovat kaikkien kuntalaisten ulottuvilla. (http://www.kiiminki.fi) Kiimingin seurakunta Kiimingin seurakunta kuului alkuaan Iin emäseurakuntaan, josta se itsenäistyi vuonna Kiimingin kirkko valmistui vuonna 1760 ja se vihittiin käyttöön Kirkkorakennusta on remontoitu ja uudistettu useasti, mutta kaikkiaan

16 16 kirkko on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen asunsa. Vuonna 1777 valmistui kirkon kellotapuli, jonka rakennuttaja laati myös suunnitelman seurakunnan ensimmäistä hautausmaata ympäröivästä kiviaidasta luvun alussa kiviaitaa on jatkettu seurakuntalaisten talkoovoimin. Kirkkoa ympäröivän hautausmaan lisäksi seurakunnalla on hautausmaa Jäälissä. Kiimingin kirkonseudun rakennuskokonaisuudessa nykyaikaisessa seurakuntakeskuksessa ja vanhoissa puurakennuksissa kohtaavat uusi ja vanha, nykyajan saavutukset ja menneiden polvien työ. Kooltaan ja tunnelmaltaan erilaiset tilat ovat seurakuntalaisten käytettävissä sopimuksen mukaan kirkon toimituksiin, perhejuhliin ja muihin kokoontumisiin. (Kiimingin seurakunnan esite 2004.) Kiimingin seurakunta kuvaa itseään avoimeksi ja matalakynnyksiseksi yhteisöksi, jonka toiminta-ajatuksena on julistaa kirkon tunnustuksen mukaisesti Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Kiimingin seurakunta listaa kriittisiksi menestystekijöikseen seuraavat asiat: olla tietoinen tehtävästään ja päämäärästään, olla yhteistyökykyinen ja -haluinen, arvioida ajanmuutoksia, panostaa vireään vapaaehtoistoimintaan ja lisäksi seurakunnalla on ammattitaitoinen henkilökunta sekä positiivinen väestönkasvu. (Kiimingin seurakunnan toimintakertomus 2003.) Tavoitteita valtuustokaudella ovat mm. perhetyön vahvistaminen, muuttaneiden seurakuntaan kotiuttamisen tehostaminen, Jäälin aluetyön jäsentäminen osaksi eri työalojen toimintaa ja Jäälin seurakuntakodin laajentaminen, Alakylän toimitilojen suunnittelu sekä Jumalanpalveluksen nostaminen seurakuntatyön keskukseksi. Keinoina näihin tavoitteisiin pääsemiseksi käytetään jalkautumista seurakuntalaisten keskuuteen, verkostoitumista ja oman toiminnan arviointia. (Kiimingin seurakunnan toimintakertomus 2003.) Kiimingin seurakunnassa oli vuoden 2003 tilikauden lopussa 16 perustettua virkaa viranhaltijoineen. Työsopimussuhteisia päätoimisia työntekijöitä oli 11, lisäksi seurakunnalla oli yksi sivutoiminen työsopimussuhteinen työntekijä ja lähetyssihteeri yhdessä Haukiputaan seurakunnan kanssa. Henkilökunnasta naisia oli 18 ja miehiä 9. Työntekijöiden keski-ikä 47 vuotta. Ammattijakauma oli

17 17 seuraavanlainen: teologit 4, kanttorit 2, diakoniatyöntekijät 3, nuorisotyönohjaajat 3, lapsityöntekijät 5, talous ja hallinto 5, kiinteistöt 5 ja hautaustoimi 1. (Kiimingin seurakunnan toimintakertomus 2003.) Lapsemme kastettiin Kiimingissä ja pyysimme kirkkoherraa kastamaan. Saimme erittäin hyvää palvelua. Kirkkoherran suhtautuminen perheen toiveisiin ja mielipiteisiin juhlan järjestelyissä oli todella ihanaa. Juhlasta ei tullut jäykkää, kun pappi huomioi kaikki juhlavieraat, myös pienet lapset, ja otti ne huomioon - Nainen 29 vuotta 3.2 Aineiston keruu Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka toteutettiin kyselylomakkeella (liite1) postikyselynä. Aineiston keruumenetelmäksi valittiin kysely, koska sillä voitiin kerätä mahdollisimman laaja tutkimusaineisto. Aineisto oli helppo käsitellä ja analysoida tietokoneen avulla. Kyselylomake lähetettiin tutkittaville, jotka täyttivät lomakkeen itse ja palauttivat sen tutkijoille. Lomakkeen mukana lähetettiin palautuskuori, jonka postimaksu oli valmiiksi maksettu. Kyselylomakkeeseen liitettiin saatekirje (liite2), jossa mainittiin palautuspäivämäärä, tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuksen tekijät ja tutkimuksen yhteistyötaho. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, , 200.) Kyselylomake postitettiin vastaajille ja heille annettiin vastausaikaa 2.6. asti eli kaksi viikkoa. Kyselylomakkeita postitettiin 211 kappaletta. Hyvissä ajoin ennen kyselylomakkeen postitusta Rauhantervehdys -lehdessä julkaistiin lehtiilmoitus (liite3), jossa kerrottiin yleisesti Kiimingin seurakunnassa vireillään olevista opinnäytetöistä ja kehittämishankkeista. Kyselylomakkeita karhuttiin lehtiilmoituksella (liite3), sillä uuden kyselylomakkeen lähettäminen olisi tullut kalliiksi. Lehti-ilmoitus julkaistiin Rauhantervehdyksessä Siinä kiitettiin kyselyyn jo vastanneita ja pyydettiin vastaamatta jättäneitä palauttamaan kyselyn 9.6. mennessä. Näin annettiin vastaajille vielä viikko aikaa vastata. Kyselylomakkeessa oli strukturoituja, kvantitatiiviselle tutkimukselle tyypillisiä monivalintakysymyksiä, joissa vastaajalle tarjottiin eri vaihtoehtoja. Vastaajalle

18 18 annettiin ohjeeksi valita ympyröimällä vaihtoehdoista itselleen sopivin. Lisäksi kyselylomakkeessa oli 5- ja 6-portaisia Likertin asteikollisia väittämiä, joissa vastaaja ympyröi asteikolta omasta mielestään sopivimman vaihtoehdon. Kyselylomake sisälsi myös sekamuotoisia kysymyksiä, joissa osa vastausvaihtoehdoista oli annettu valmiina ja yksi vaihtoehdoista oli jätetty avoimeksi (muu, mikä?). (Heikkilä 2001, ) Lomakkeessa oli myös kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillisiä avoimia kysymyksiä, joilla annettiin vastaajalle mahdollisuus sanoa oma mielipiteensä. (Hirsjärvi ym. 1997, 197.) 3.3 Aineiston analysointi Kvantitatiivisessa tutkimuksessa aineiston kerääminen, käsittely sekä analysointi ovat erillisiä vaiheita. Kun kyselylomakkeet saatiin täytettynä takaisin, aloitettiin aineiston käsittely syöttämällä tiedot tietokoneelle. (Heikkilä 2001, 123.) Ennen tietojen syöttöä kuitenkin tarkistettiin sisältyykö aineistoon selviä virheitä ja puuttuuko tietoja. Kaikissa vastauksissa oli tarvittavat tiedot, joten yhtäkään vastausta ei jouduttu hylkäämään. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 76 kappaletta joten vastausprosentiksi tuli 36 %. Vastauslomakkeet numeroitiin juoksevalla numerolla, mikä helpotti tietojen korjaamista ja tarkastamista. Jokaista lomakkeen vastausta varten määriteltiin muuttuja, jotka sitten syötettiin SPSS -tilasto-ohjelmaan. Tiedoista saatiin havaintomatriiseja eli taulukoita, joissa näkyvät tilastoyksiköt sekä muuttujat numeerisessa muodossa. (Heikkilä 2001, 125.) Näin tehtiin monivalinta- ja Likertin asteikollisille kysymyksille. Avoimet vastaukset kirjoitettiin auki kunkin kysymyksen alle ja niistä etsittiin aihealueittain (esimerkiksi lapsityöhön liittyvät) samankaltaiset vastaukset. Vastaukset jäsenneltiin seurakunnan toimintamuotojen esittelyn alle, jolloin saatiin käsitys toimintojen ja tarpeiden kohtaamisesta. Havaintomatriisien teon jälkeen tehtiin syötetyistä tiedoista frekvenssijakaumia sekä joistakin tiedoista ristiintaulukointeja vertailua varten. Frekvenssijakaumista saatiin prosenttiluvut, joista voitiin analysoida kysymyksen vastauksia ja tehdä johtopäätöksiä. (Heikkilä 2001, 146.)

19 19 Vastaajat olivat jonkin verran kirjoittaneet myös omia kommentteja kysymysten ulkopuolelle. Esimerkiksi kysyttäessä onko vastaaja tällä hetkellä pääasiassa työssä, eläkkeellä, opiskelija, työtön vai jokin muu (kysymys 15), saatiin useilta vastaajilta viimeiseen vaihtoehtoon kirjoitetut vastaukset selventämään vastaajan tilannetta. Tärkeäksi katsottuja kommentteja käytettiin jonkin verran hyödyksi vastausten analysoinnissa, vaikka asioita ei varsinaisesti ollut kysyttykään.

20 20 4 TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Taustatiedot Vastaajia oli 76 kappaletta, joista naisia oli 71,1%. Yli puolet (53,9 %) vastanneista asuu Jäälissä. Avio- tai avoliitossa olevia oli 86,8 % vastanneista ja naimattomia 5,3 %. Vastaajista yksin asuvia oli 11,8 % ja lapsettomia 36,8 %. Suurin osa vastanneista (56,6%) oli työssäkäyviä. Toisaalta joka neljäs vastaajista oli muu kuin työtön, työssä käyvä, eläkeläinen tai opiskelija. Lähempi tarkastelu osoitti näistä muista enemmistön olevan kotiäitejä tai äitiyslomalla olevia naisia. Suomessa sukupuolten väliset erot uskonnollisuudessa ovat suuremmat kuin Euroopassa keskimäärin. Naiset harjoittavat uskontoa niin julkisesti kuin yksityisesti selvästi miehiä aktiivisemmin. He mieltävät itsensä useammin uskonnollisiksi ja uskovat yleisemmin kristinuskon perususkomuksiin. Naiset osallistuvat myös miehiä aktiivisemmin uskonnollisiin tilaisuuksiin. Kirkkoon kuuluvat naiset ovat myös miehiä sitoutuneempia kirkon jäsenyyteen. Vaikka uskonnollisuus vaikuttaa olevan miesten elämässä merkityksettömämpää, on uskonnollisilla toimituksilla edelleen vahva asema myös miesten elämässä. (Niemelä 2003, ) Naisenemmistö ja miesten puuttuminen uskonnollisista tilaisuuksista saa kirkon työntekijät usein pohtimaan sitä, miten miehet saataisiin osallistumaan toimintaan aktiivisemmin. Eroja on pyritty selittämään sillä, että naiset ovat eri elämänvaiheissaan lähempänä elämän peruskysymyksiä (syntymää ja kuolemaa). Vanhemmuus näyttää rohkaisevan uskonnollisuuteen. Tutkimusten mukaan pariskunnat, joilla on lapsia ovat keskimäärin uskonnollisempia kuin lapsettomat pariskunnat. (Niemelä 2003, ) Tutkimustuloksia tarkastellessa vertailtiin myös sukupuolieroja, mutta merkittäviä eroja ei löydetty. Selvimmät olivat erot jumalanpalveluksen ja parisuhdeiltojen kiinnostavuudessa. Naisista jumalanpalvelusta piti tärkeänä 75,9 % ja

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Liite 1 JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Kyselytutkimus alueelle muuttaneille ja pendelöijille MARKKINATUTKIMUSPALVELUT 2013 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta SISÄLTÖ 1. Taustatietoja

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Kirkkoherra Rauno Herranen Alustus arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Huittisten seurakuntakeskuksessa 19.11.2016 Taustaa Huittisten

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa Mikkelissä 11.10.2016 Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Palautteen keräämisen laitteet hankittu kokeilukäyttöön

Lisätiedot