TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT"

Transkriptio

1 TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT Vuonna 2008 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluun valtionapua saaneiden hankkeiden väliraporttien yhteenveto Tilanne Nina Eskola & Sirpa Pursiainen Pirkanmaan ammattiopisto Yhteyshenkilö: Nina Eskola

2 Sisällys: 1 Hankkeiden käynnistyminen ja eteneminen Hankkeiden eteneminen suhteessa suunnitelmiin Tavoitteiden muuttaminen ja täsmentäminen Hankkeiden edistymisen seuranta ja arviointi Laadullinen tiedonkeruu ja arviointi Määrällinen tiedonkeruu Tiedonkeruun ajankohta Hankkeiden toteutusta edistäneet seikat Työelämäyhteistyöhön liittyvät tekijät Opettajiin liittyvät tekijät Opiskelijoihin ja opiskeluun liittyvät tekijät Organisatoriset tekijät, resurssit, yhteiset käytänteet ja toimintatavat Koordinointiin ja koulutukseen liittyvät tekijät Hankkeen toteutusta haitanneet seikat Taloudelliseen taantumaan liittyvät tekijät Ajankäyttöön ja resursoituun aikaan liittyvät tekijät Koulutusorganisaatioiden ja opetuksen rakenteisiin liittyvät tekijät Muut hankkeiden edistymistä haitanneet tekijät Laajennetun työssäoppimisen kokeilu oppilaitoksen toiminnassa ja yhteistyössä työelämän kanssa Hankkeiden verkostoituminen ja yhteistyö Käytäntöorientaation lisääntyminen opetuksessa Koulutuksen ja työn vuorottelu opetuksessa Yksilöllisten oppimispolkujen toteutuminen Työnantajien osallistuminen ja tukeminen Opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa Uusien opetussuunnitelmanperusteiden käyttöönotto Työssäoppimisen laatutyön kehittäminen Alueellinen ja alakohtainen kattavuus Tuki ja merkitys koulutukselle, johon on vaikea saada opiskelijoita Tuki ja merkitys koulutukselle, jonka opetusta on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa Työssäoppimisen tukitoimet ja ohjauspalvelut Hankkeissa kehitettävän toiminnan vakiinnuttaminen Kokeilun odotettavissa olevat tulokset ja tuotokset hankkeittain: Hankkeiden tulosten ja tuotosten levittäminen

3 1 Hankkeiden käynnistyminen ja eteneminen 1.1 Hankkeiden eteneminen suhteessa suunnitelmiin Hankkeet ovat pääsääntöisesti edenneet suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Joissain hankkeissa on kokeiluun mukaan tulevien opiskelijoiden ja yhteistyöyritysten / työpaikkojen määrää jouduttu tarkentamaan. Pääasiallisina syinä tähän ovat olleet alakohtaiset kuormitusvaihtelut ja taantuma. Työssäoppimispaikkoja on ollut aiempaa vaikeampi saada. Kokeilujen käynnistymisessä ja taantuman vaikutuksessa käynnistymiseen on ollut myös alakohtaisia eroavaisuuksia. Eniten taantuma on vaikuttanut teollisuuden alan kokeiluihin. Joissain kokeiluissa tavoitteita on muokattu myös opiskelijoille tai työssäoppimispaikoille asetettujen valintakriteereiden kokeilun aikaisen tarkentumisen vuoksi. Toteutusaikataulua on joissain hankkeissa jouduttu suunnittelemaan uudelleen lähinnä rahoituspäätöksen viivästymisestä johtuen. Kokeilun tässä vaiheessa on joillain aloilla havaittu, että kiinteä yhteistyö työelämän kanssa ja opettajan läsnäolo työpaikalla tuovat parhaimmat lopputulokset. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että yksittäisen opiskelijan sijaan kokeiluun osallistuu koko ryhmä. Opettajan on mahdotonta olla riittävästi työpaikalla, jos muu ryhmä on teoriaopetuksessa. Kaikille työpaikoille opettajan ei ole myöskään ollut mahdollista mennä työskentelemään. 1.2 Tavoitteiden muuttaminen ja täsmentäminen Mukana olevista kokeiluista osa etenee alkuperäisen suunnitelman mukaan eikä tavoitteita ole ollut tarpeen muuttaa. Esim. Hyrian raportin mukaan hanke on edennyt suunnitelman mukaisella tavalla tasaisen varmasti. Kokeilun tässä vaiheessa kaikkia malleja ja suunniteltuja toimenpiteitä ei tosin ole vielä ehditty kokeilemaan ja käytännön kokemuksia useista malleista saadaan vasta tämän kevään aika. Aikataulua toimenpiteiden osalta on useissa hankkeissa joustavasti muutettu kulloisenkin tilanteen mukaan. Joissain hankkeissa tavoitteita ei ole muutettu, vaikka alun kokemukset osoittavat, että käynnistyminen ei ole lähtenyt liikkeelle odotetulla tavalla ja nykyisessä työllisyystilanteessa tavoitteita tuskiin voidaan saavuttaa. Mukana on myös hankkeita, joissa taas on selvästi mietitty uusi suunnitelma ja täsmennetty tavoitteita uusista lähtökohdista käsin. Esim. Kalajokilaakson kokeilussa hankkeen päätavoitteet ovat ennallaan, mutta taantuma on joillakin aloilla estänyt tavoitteisiin pääsyn. Työssäoppimispaikat (esim. audiovisuaalisella alalla) ovat alueella vähäiset. Näiltä osin tavoitteita on tarkennettu ja uusia toimintamuotoja ollaan kehittämässä palvelutoiminnan ja yritysten yhteistyön avulla. Tavoitteiden täsmentämisessä on hyvin huomioitu toiminnan jatkumisen mahdollisuus. Esim. Ähtärin kokeilussa yrityksen perustamisesta luovuttiin, koska sen jatkuminen olisi edellyttänyt hankkeen jälkeenkin, vastuuhenkilön palkkaamista. Porvoon kokeilussa alun perin kohderyhmänä piti olla hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, mutta suunnitelmia muutettiin, koska kokeiluun haluttiin mukaan tutkintoala, jossa voidaan hyödyntää jo uudistettuja tutkinnon perusteita. Myönnetyn rahoituksen suuruus on vaikuttanut siihen, miten paljon tavoitteita on jouduttu muokkaamaan, Esim. Rauman hankkeessa on suunnitelmat sopeutettu anottua pienempää rahoitukseen, jolloin opettajien meriteollisuuteen tutustumisjaksot ovat toteutuneet aiottua 3

4 lyhyempinä. Myös oppimisympäristön kehittämisen osuutta on jouduttu merkittävästi supistamaan hankkeen alussa suunniteltuun nähden. 1.3 Hankkeiden edistymisen seuranta ja arviointi Laadullinen tiedonkeruu ja arviointi Laadullista tietoa ja palautetta useissa hankkeista kerättiin hyvin laaja-alaisesti. Palautteen ja säännöllisen hankkeen aikaisen arvioinnin perusteella toimintaa voidaan jatkuvasti kehittää ja tarkentaa tavoitteiden mukaan. Taulukko 1 Laadullisen tiedonkeruun ja arvioinnin keinoja laajennetun työssäoppimisen kokeiluissa Yhteistyöpalaverit Tiedottaminen Hankekoordinaattorin ja hankeryhmän Raportit säännöllisen palaverit Wikisivut Yhteistyöpalaverit työelämän edustajien kanssa Seminaarit Koulutukselliset interventiot Palautekeskustelut Opiskelijat Opettajat Työelämänedustajat Vanhemmat Oppilaitoksen organisaatiojohto Työvoimahallinto ja muut sidosryhmät Ohjausryhmä Dokumentointi Työajanseuranta Palaverimuistiot Tapahtumalista Kyselyt Opiskelijoiden ja opettajien tyytyväisyys työssäoppimiseen, ohjaukseen, kontaktiopetukseen ja opetuksen järjestämiseen. Työpaikkaohjaajien kokemus oppilaitoksen ja opiskelijan toiminnasta työssäoppimisjaksolla Työllistyminen, keskeytymisuhka Ulkoinen havainnointi / auditointi Vertaisarviointi Organisaation sisäinen eri osahankkeiden välillä Kahden hankkeen välinen Valtakunnallinen vertaisarviointi kokeiluhankkeiden välillä Keskeiseksi laadullisen tiedonkeruun ja arvioinnin menetelmäksi raporteissa on kuvattu hankeryhmän yhteiset palaverit ja keskustelut. Muutamalle hankkeelle on lisäksi perustettu ohjausryhmä. Ohjausryhmän palavereissa hankkeen edistymistä on huolella seurattu. Näiden palaverien ja niistä saadun palautteen perusteella on hankkeen toimintaa ja tavoitteita voitu täsmentää ja tarkentaa. Yhteisten tapaamisten lisäksi hankkeen edistymistä ja sen seuraamista on esim. Omnian hankkeessa tukenut hankkeen yhteiset koulutustilaisuudet ja toimintojen näkyväksi tekeminen hankkeen wikisivuilla. Keskustelua hankkeiden tilanteesta käydään oman organisaation sisällä myös rehtorin ja kuntayhtymän johtoryhmän kanssa sekä alueellisesti työvoimahallinnon edustajien kanssa. Ohjausryhmän ja hankeryhmän keskustelujen lisäksi keskustelua käydään aktiivisesti opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien kanssa. Mm. Sedun Ähtärin kokeilussa tärkeäksi laadullisen arviointitiedon lähteeksi kuvattiin opiskeluilmapiirin sekä opiskelijoiden edistymisen havainnointi ja seuraaminen. Hyrian kokeilu hankkeessa hanketta on arvioitu opiskelijoiden ja työelämäedustajien lisäksi hyvin laaja-alaisen vanhempien ryhmän kanssa. Heillä palautetietoa on saatu lisäksi ulkoisen havainnoijan kautta. Erityisopettajaopiskelija havainnoi hankkeen etenemistä kevään 2009 aikana. Laadullista tietoa kerättiin tai suunniteltiin kerättävän myös kirjallisten kyselyjen avulla niin opiskelijoilta kuin työpaikkaohjaajiltakin. Esim. TTS-koulutuksen kokeiluhankkeessa opiskelijoiden ja opettajien tyytyväisyyttä työssäoppimiseen kartoitetaan kirjallisen kyselyn avulla. Palaute 4

5 pyritään keräämään aina opiskelijan palatessa työssäoppimisjaksolta. Opiskelijapalautteen lisäksi tarkoituksena on myös kerätä työpaikoilta tietoa siitä, miten he kokevat oppilaitoksen ja opiskelijan toiminnan työssäoppimisjaksolla. Palautteen perusteella toimintaa kehitetään jatkuvasti. Pirkanmaan ammattiopiston kokeiluhankkeessa kehitellään webropol-kyselyä, jonka tarkoituksena on selvittää mm. työllistymistä, keskeytymisuhkaa, sekä tyytyväisyyttä ohjaukseen, kontaktiopetukseen ja opetuksen järjestämiseen. Tavoitteena on henkilökohtainen yhteydenotto myös jo valmistuneisiin opiskelijoihin. Hankkeen edistymisen seuraamista ja toiminnan raportointia helpottaa hankkeen aikainen dokumentointi. Hankkeiden toimijat pitivät työajanseurannan lisäksi seurantaa hankkeen tapahtumista ja kirjaavat muistiota yhteisistä palavereista. Kainuun ammattiopiston kokeiluhankkeessa projektipäällikkö pitää ns. tapahtumalistaa, johon kirjataan hankkeen kontaktit, infot, yhteydenpidot yrityksiin/työpaikkaohjaajiin jne. Vertaisarviointi Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän kokeiluhankkeessa vertaisarviointia ollaan kehitetty ja jo toteutettukin osahankkeiden välillä. Kainuun ammattiopiston ja Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän välillä ollaan lisäksi käynnistelty jo hankkeiden välistä vertaisarviointiakin. Omnian hankkeissa on suunnitteilla sisäinen vertaisarviointi eri osahankkeiden välillä. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeille suunniteltu valtakunnallinen vertaisarvioinnin koetaan osaltaan tuovan hankkeisiin lisää läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä auttavan toiminnan terävöinnissä sekä vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa Määrällinen tiedonkeruu Osassa kokeiluhankkeista määrällinen tiedonkeruu on tarkoin suunniteltu. Esim. Sedun Ähtärin kokeilussa määrällisen tiedonkeruun apuna käytetään monipuolisesti erilaisia tilastoja ja välineitä kuten Inka-arviointia, lääninhallituksen tilastoja, erityisopetusvastaavan tilastoja ja hankkeen omaa kirjanpitoa. Määrällisen tiedonkeruun indikaattorit heillä ovat: Ensisijaiset hakijat aloituspaikkojen määrästä Valmistuneet aloituspaikkojen määrästä Valmistuneet erityisopiskelijat aloittaneista erityisopiskelijoista Keskeyttäneet koko opiskelijamäärästä Työllistyneet valmistuneista Laajennettuun työssäoppimiseen osallistuvat opiskelijamäärästä Uusien työssäoppimispaikkojen määrä Määrällisen tiedonkeruun avulla he ovat voineet jo kokeilun tässä vaiheessa osoittaa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden tavoitteiden mukaisesti. Turun ammattiopistosäätiön kokeilussa kerätään määrällistä tietoa myös kokeilun vaikutuksesta vastuuopettajan työmäärään. Indikaattoreina heillä ovat: opettajan ja opiskelijan välillä tapahtuva yhteydenpito opettajan ja työpaikkakouluttajan välillä tapahtuva yhteydenpito opettajan taholta tapahtuva muu työelämäsuhteiden hoitaminen (uusien mahd. oppipaikkojen kartoitus) Hankkeiden talousseuranta ja opiskelijoiden suoritustiedot saadaan oppilaitosten tietojärjestelmistä. Muutamissa hankkeissa on lisäksi suunniteltu Webropol- tai Inka-kyselyjä, joissa laadullisen tiedon lisäksi kerätään myös määrällistä tietoa. Tietoa kerätään työllistymisestä, keskeyttämisuhasta, opiskleijoiden ja työelämän edustajien tyytyväisyydestä ohjaukseen, opetukseen, käytännönjärjestelyihin jne. 5

6 1.3.3 Tiedonkeruun ajankohta Useissa hankkeissa jatkuva kokeilun aikainen arviointi on nähty tärkeäksi, jotta tarvittavia korjauksia tai uudelleen arviointeja voidaan tehdä hyvissä ajoin. Arviointi ja palautteen keruu on jatkuvaa ja säännöllistä. Joissain hankkeissa palautteenkeruu ja arviointi on suunniteltu tehtäväksi vasta hankkeen loppupuolella 1.4 Hankkeiden toteutusta edistäneet seikat Raporteissa keskeisimmät hankkeen toteutusta edistäneet keinot voidaan jakaa a) työelämäyhteistyöhön liittyviin, b) mukana oleviin opettajiin ja opetuksen kehittämiseen liittyviin, c) opiskelijoihin liittyviin, d) organisatorisiin ja hankkeen organisointiin liittyviin sekä e) kokonaiskoordinointiin tai koulutukseen liittyviin tekijöihin Taulukko 2 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden toteutusta edistäneet seikat Työelämäyhteistyöhön työelämänedustajien kiinnostus ja positiivinen suhtautuminen liittyvät tiivis yhteistyö opettajan mahdollisuus viettää aikaa työpaikalla olemassa olevat suhteet työelämään työpaikkaohjaajaverkosto opiskelijoiden ajallisesti tasaisempi sijoittuminen Mukana oleviin opettajiin ja opetuksen kehittämiseen liittyvät työssäoppimispaikoille positiivinen kehittämishaluinen asenne sitoutuminen lisääntynyt yhteistyö opettajien ja muiden toimijoiden välillä säännölliset palaverit, keskusteleva ilmapiiri oppimisympäristöjen kehittäminen. mm. sosiaalisten medioiden ja verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen ja lisäänhynyt hyödyntäminen Opiskelijoihin liittyvät into jatkaa opintoja haasteista huolimatta halu käytännönläheiseen opiskeluun mielekkäät opintoihin liittyvät työssäoppimispaikat sähköiset oppimateriaalit ja mahdollisuus hyödyntää verkkoopintoja Organisatoriset tai hankkeen organisointiin liittyvät Kokonaiskoordinointiin tai koulutukseen liittyvät resursointi aikaa olla työpaikoilla ja luoda suhteita työelämään johdon tuki ja sitoutuminen hanke organisaation strategian ja toimintalinjojen mukainen aikataulutus suhteessa organisaation muihin toimintoihin tiedotus yhteiset seminaarit wikisivusto hankkeiden omat koulutukset Työelämäyhteistyöhön liittyvät tekijät Yhdeksi tärkeimmistä hankkeen etenemistä tukeneeksi seikaksi nostettiin useilta eri tahoilta osoitettu mielenkiinto hanketta kohtaan. Erityisen tärkeää on ollut työelämäedustajien kiinnostus sekä positiivinen suhtautuminen kokeiluun ja pitempiin työssäoppimisjaksoihin. Etenkin työelämän nuoria kohtaan osoittama välittäminen ja ymmärrys ovat edesauttaneet kokeilujen toteutumista. Tärkeäksi koettiin, että kokeilun kohteena olevat opintokokonaisuudet voitiin suunnitella tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ja että opettajalla oli mahdollisuus viettää aikaa työpaikalla. Olemassa olevat pitkäaikaiset suhteet työelämän ja oppilaitoksen välillä sekä vahva työelämän tuntemus tukivat hankkeen etenemistä ja uudenlaisten mallien ja käytänteiden kokeilemista. Jo aiemmin laaditut käytänteet ja esim. aktiivinen työpaikkaohjaajaverkosto ovat tukeneet kokeilun 6

7 käynnistymistä. Esim. Kainuun ammattiopistossa TOP verkkopalvelun kautta on otettu kontaktia ohjaajiin ja kolmelle ryhmälle on järjestetty 2 ov työpaikkaohjaajakoulutus, jossa on kerrottu myös laajennetun topin mahdollisuuksista. Kokeilun kannalta tärkeäksi koettiin myös työelämän sitoutuminen kokeiluun pidemmällä aikajänteellä. Esim. Turun laivanrakennusalan kokeilun kannalta kansainvälisen laivanrakennuskonserni STX:n sitoutuminen on ollut erittäin tärkeää kokeilun käynnistymiseksi. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän kokeilussa hanketta tukeneeksi tekijäksi kuvattiin myös se, että työssäoppimispaikat järjestyivät läheltä oppilaitosta, joten ohjaus oli helposti järjestettävissä eikä matkakustannuksia tullut. Lapin ammattiopiston kokeilun näkökulmasta laajennetun työssäoppimisen kehittämistä ovat tukeneet myös aiemmissa hankkeissa kehitetyt käytänteet työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisestä ja ohjaamisesta. Työelämäyhteistyön näkökulmasta positiiviseksi tekijäksi koettiin myös se, että opiskelijat sijoittuivat henkilökohtaisten suunnitelmiensa vuoksi työpaikoille aiempaa tasaisemmin, jolloin työssäoppimispaikkojen opiskelijakuormitus tasoittui Opettajiin liittyvät tekijät Hankkeiden toteutusta on edistänyt erityisesti henkilökunnan positiivinen ja kehittämishaluinen asenne, opettajien kiinnostus laajennetun työssäoppimisen kehittämiseen ja esim. työelämäjaksoille lähtemiseen. Kokeilun toteutusta edistävät sitoutuneet hankeryhmäläiset ja lisääntynyt yhteistyö opettajien ja eri ammattiopistoista tulevien projektityöntekijöiden kesken. Hanketyöskentelyn kannalta kokeilun edistymistä ovat tukeneet säännölliset palaverit ja keskustelut. Hankeryhmän asiantuntevan ohjauksen, ryhmien tapaamisten ja suunnittelupalaverien sekä keskustelevan otteen tapaamisissa on koettu edistäneen hankkeen kokonaistoteuttamista Opiskelijoihin ja opiskeluun liittyvät tekijät Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen tärkein edistävä ja motivoiva tekijä ovat opiskelijat, jotka opiskelevat mallin mukaan. Eniten hankkeen eteenpäin vientiä on auttanut nuorten into jatkaa opintoja ja halu opiskella käytännönläheisesti. Opiskelijat ovat omista henkilökohtaisista tavoitteistaan lähtien todenneet, että laajennetulla työssäoppimisella on mielekäs merkitys tutkinnon suorittamiseen. Tärkeäksi koettiin, että opiskelijat saivat mielekkäitä opintoihinsa liittyviä työssäoppimispaikkoja. Kalajokilaakson kokeilun osalta ajateltiin, että onnistumiseen vaikutti osaltaan myös se, että opiskelijat olivat aikuisopiskelijoita ja työpaikat olivat mielellään mukana kokeilussa. Eräissä hankkeissa (esim. Sedun Ähtärin osakokeilu ja Pirkanmaan ammattiopiston kokeilu) on kehitetty sähköistä oppimateriaalia ja Moodleympäristöä laajennetun työssäoppimisen tueksi. Ähtärin kokeilussa Moodlen avulla opiskelija voi opiskella teoriaopintojaan ohjatusti ilman, että hänen täytyy matkustaa ehkä pitkänkin matkan takaa päiväksi teoriaopintoihin. Lisäksi monet opiskelijat kokevat tietokoneen parissa opiskelun mielekkäämpänä kuin perinteisen tavan Organisatoriset tekijät, resurssit, yhteiset käytänteet ja toimintatavat Hankerahoituksen mahdollistamat lisäresurssit ovat tukeneet kokeilujen käynnistämistä. Tärkeäksi on koettu se, että kokeilu on antanut opettajille mahdollisuuden käyttää enemmän aikaa työpaikoilla ohjaamassa opiskelijoita ja luoda tiiviimpiä työelämäsuhteita. Hankerahoituksella on joissakin hankkeissa palkattu henkilökuntaa kokeilun toimintoihin. Esim. Ähtärissä on palkattu osa- 7

8 aikaiseksi henkilö, joka käy yrityksissä, perehdyttää työelämän edustajat hankkeeseen ja neuvottelee alustavasti yrityksen mahdollisuuksista ottaa työssäoppijoita, lisäksi hän opastaa työpaikkaohjaajia. Lisäksi hankkeen varoilla toimii osa-aikaisesti henkilö, jolla on aikaa hoitaa opiskelijoiden teoriaopinnot vastuuopettajan ohjauksessa. Tämä projektityöntekijä suunnittelee tapoja suorittaa teoriaopintoja, valmistaa opintomateriaalia, kutsuu opiskelijoita yhden kerrallaan tai pienissä ryhmissä teoriaopintoihin, antaa heille aikaa sekä tukee, kannustaa ja auttaa vaikeissa asioissa. Laivanrakentajien koulutuskokeilussa Turun osalta merkittävä asia on ollut meriteollisuuden asiantuntijan saaminen opettajaksi ammatti-instituuttiin. Myös oppilaitoksen johdon tuki ja sitoutuminen hankkeeseen on tukenut kokeilujen käynnistymistä. Esimiesten osaaminen ja kyky pitää asiat hallussa, tukevat hankekoordinaattoreiden toimintaa. Kokeilujen käynnistymiselle on ollut hyvä pohja, jos koko oppilaitoksen näkökulmasta on katsottu tärkeäksi saada opinnot mahdollisimman käytännönläheisiksi ja työssäoppimispainotteiseksi. TTS koulutuksessa on kaikkiin koulutuksiin saatu rakennettua työssäoppimiseta siten, että sitä on vähimmilläänkin 25 ov. Heillä on koettu tarkoituksenmukaiseksi kehittää yhtenäinen, koko oppilaitosta koskeva järjestelmä ja toimintatapa. Hankkeen aikana koulutusalojen yhteistyössä on kehitetty mahdollisimman yhteiset lomakkeet työssäoppimiseen aina työssäoppimissopimuksesta palautelomakkeisiin. Yhtenäisten käytänteiden laatimisen merkitys on korostunut erityisesti silloin kun kyseessä on osio, joka on muuta kuin perinteistä työssäoppimista ja arvioidaan muutoinkin kuin ammattiosaamisen näytöllä. Kyseessä voi olla kurssi, joka on joko hyvin hankala tai jopa mahdoton järjestää oppilaitoksessa. Tai jostain muusta syystä eri koulutusaloilla on paljon tilanteita, joissa opiskelijalle on hyödyllisempää opiskella jokin tietty kurssi työpaikalla oppilaitoksen sijaan. Tällaisia toteutuksia varten on täytynyt yhtenäistää ja selkeyttää koulutuksen järjestäjän yhtenäiset lomakkeet, lukuun ottamatta tiettyjä alakohtaisia sisältöjä. Kokeilujen käynnistymiseen ja hankkeiden toteutumisen edistymiseen on vaikuttanut lisäksi kokeilun aikataulutus suhteessa organisaation muuhun toimintaa kuten uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän kokeilussa edistäväksi tekijäksi kuvattiin myös se, että hankkeen käytännön toteutus aloitettiin lukuvuoden alussa, joten se voitiin ottaa huomioon osallistuvien ryhmien toiminnan kokonaissuunnittelussa Koordinointiin ja koulutukseen liittyvät tekijät Kokeilujen koordinoinnin, tiedotuksen ja yhteyden pidon sekä yhteisten seminaarien on koettu tukevan hankkeiden toteutuksen edistymistä. Myös hankkeille perustetun wikisivuston on nähty tukevan työskentelyä. Edellisten lisäksi hankkeiden toimintaa ovat jäsentäneet muut koulutukset, joita hankkeissa on järjestetty. Omnian hankkeessa on suunniteltu koulutusprosessi tukemaan laajennetun työssäoopimisen kokeiluja. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä taas on koettu, että vertaisarviointikoulutukseen osallistuminen on edistänyt hankkeen toteutumista. 1.5 Hankkeen toteutusta haitanneet seikat Hankkeen toteutusta haitanneet seikat olivat hyvin samansuuntaiset eri hankkeissa. Keskeisimmiksi tekijöiksi nousivat taloudellinen taantuma ja yleinen työllisyystilanne, samanaikaisesta opetussuunnitelmatyöstä tms. johtuva aikapula sekä työn organisointiin liittyvät haasteet. Myös erilaiset toimijoiden tai yhteistyötahojen asenteet vaikuttavat merkittävästi hankkeiden käynnistymiseen. Taulukko 2 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden toteutusta haitannet seikat Taloudelliseen taantumaan yritysten mahdollisuus ottaa opiskelijoita liittyvät entiset yhteistyökumppanit eivät voineet ottaa opiskelijoita 8

9 Ajankäyttöön ja resursoituun aikaan liittyvät Koulutusorganisaatioiden ja opetuksen rakenteisiin liittyvät Muut hankkeiden edistymistä haitanneet seikat piti luoda uusi verkosto samanaikainen opetussuunnitelmauudistustyö työn suunnittelu ja organisointi suhteessa teoriaopintoihin o atto-aineet o ammatilliset aineet lukujärjestystekniset syyt matkat työssäoppimispaikkoihin pidentyneet jäykät rakenteet opetussuunnitelmien rakenteet organisaatiomuutokset hankehenkilöstön vaihtuminen sitoutumattomuus ja negatiivinen asenne muutosvastarinta / vaikeus luopua perinteisestä tavasta opettaa rahoituspäätösten ajankohta Taloudelliseen taantumaan liittyvät tekijät Taloudelliseen taantumaan liittyen työssäoppimisen laajennukset eivät ole kaikilta osin edenneet toivotulla tavalla. Joissakin tutkinnoissa taantuma esti kaavaillut työssäoppimisjaksot lähes kokonaan eikä tavoitteita sen vuoksi näiltä osin voitu saavuttaa. Kiristyneen työllisyystilanteen vuoksi yritysten mahdollisuus ottaa työssäoppijoita on pienempi. Joissain hankkeissa esim. suurimmat entiset yhteistyöyritykset, eivät ole ottaneet työssäoppijoita ollenkaan. Tämä on aiheuttanut esim. Ähtärin puualalla sen, että opiskelijat joutuvat useammin vaihtamaan työssäoppimispaikkaansa, jotta kaikki ammattitaidon osa-alueet saadaan opittua erikoistuneissa pienissä yrityksissä. Teollisuusaloilla taantuman vaikutus lienee muutoinkin muita alueita merkittävämpi Ajankäyttöön ja resursoituun aikaan liittyvät tekijät Useassa hankkeessa koettiin haasteelliseksi löytää aikaa kehittämistoiminnalle. Opetussuunnitelmauudistus vie nyt monessa oppilaitoksessa aikaa ja on sitä kautta hidastanut laajennetun työssäoppimisen kokeilun käynnistymistä ja lisännyt opettajien kuormittumista. Lähes kaikissa kokeiluissa hanketta toteutetaan muun työn ohella. Tiukka aikataulu ja kuormittuminen muun työn osalta vaikeuttaa projektityöhön keskittymistä ja yhteisen ajan löytymistä. Myös työn organisointi ja suunnittelu suhteessa teoriaopetukseen on asettanut haasteita. Joillekin opettajille, muiden ryhmien samanaikainen teoriaopetus aiheutti ajankäyttöongelmia. Jos esim. projektikokoukset tai arvioinnit sattuvat pidettävien tuntien kanssa päällekkäin, joudutaan tunnit kuitenkin suunnittelemaan ja valmistelemaan sijaista varten, se teettää enemmän töitä kuin varsinainen tuntien valmistelu ja vie aikaa projektityöhön valmistautumiselta. Osalla opettajista on niin paljon tunteja, ettei yhteisiin kokouksiin ole voinut osallistua. Eräässä hankkeessa, lukujärjestyksen laatiminen koettiin haasteelliseksi erityisesti silloin, kun koko ryhmä oli samanaikaisesti laajennetussa työssäoppimisessa. Eniten haasteita aiheutui attoaineiden yhteen sovittamisesta laajennetun työssäoppimisen kanssa. Ajankäytön suhteen haasteita asettavat myös työssäoppimispaikkojen sijainti kaukana oppilaitoksesta. Eräissä hankkeissa matkat oppilaitoksen ja työssäoppimispaikkojen välillä ovat jonkin verran pidentyneet ja työssäoppijoiden ohjauskäynteihin kuluu enemmän aikaa. Tällöin ohjauskäynnit on pitänyt tarkkaan suunnitella etukäteen, mikä osaltaan on vienyt runsaasti aikaa. Myös työelämän edustajien aika on rajallista ja esim. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän hankkeessa verkkomentorointi opiskelijoiden ohjaajille ei myöskään toteutunut suunnitellusti, koska ohjaajat eivät ehtineet käydä työaikana verkossa. Ainut aika, jolloin se olisi ollut mahdollista, oli yövuoron aikana. 9

10 1.5.3 Koulutusorganisaatioiden ja opetuksen rakenteisiin liittyvät tekijät Koulutusorganisaatioiden jäykät rakenteet sekä tutkintoalojen ja oppilaitosten eriytyvät ja vaihtelevat käytänteet ovat hidastaneet toiminnan käynnistymistä. Tutkintoaloilla on ollut hieman erilaiset tavat toimia ja samoin niiden työssäoppimispaikat toimintatapoineen ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Joissain oppilaitoksissa käytänteet ovat eronneet toisistaan erittäinkin merkittävästi. Esim. TTS Koulutuksen raportin perusteella yhtenäiseksi kehitetyt lomakkeistot ja ohjeistukset ovat tuoneet helpotusta tähän haasteeseen. Myös opetussuunnitelmien rakenteet ovat saattaneet hankaloittaa laajennetun työssäoppimisen kokeiluja. Laajojen kokonaisuuksien suunnitteleminen on ollut haasteellista, jos opetussuunnitelma on rakentunut pienistä yksittäisistä opintojaksoista. Uusien tutkinnon perusteiden ja oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien odotetaan tuovan helpotusta tähän haasteeseen. Opintojen suunnittelua ja opiskelijoiden Hopsien laadintaa on hankaloittanut se, että opintokortit eivät ole ajan tasalla. Tämä hämmentää opiskelijoita ja vaikeuttaa henkilökohtaistettua suunnittelua. Haasteellisiksi on koettu myös organisaatiomuutokset ja tai esimiehen vaihtuminen kesken hankekauden. Organisaatiomuutokset ja fuusioitumiset vievät toimijoiden aikaa ja resursseja ja usein aiheuttavat uudelleenorganisoitumista myös hankeryhmän sisällä Muut hankkeiden edistymistä haitanneet tekijät Opetus- ja hankehenkilöstöön liittyvistä hankkeen edistymistä haitanneista tekijöistä raporteissa nousee esiin hankehenkilöstön vaihtuminen. Esim. Raumalla toteutusta on haitannut projektihenkilöstön vaihtuminen. Eräissä muissa hankkeissa osa projektihenkilöistä on vaihtunut tai aloittanut vasta muiden jälkeen, joten perehdyttämistä on pitänyt tehdä useaan otteeseen. Myös toimijoiden odottamattomat sairaslomat ovat hidastaneet toteutusta. Opettajien ja oppilaitoksen johdon sitoutumattomuus tai negatiivinen asennoituminen kokeilua kohtaan olivat haitanneet hankkeen tavoitteiden toteuttamista. Tähän olisi erään raportin mukaan voitu vaikuttaa esim. opetus- ja hankehenkilöstön, mukaan luettuna opinto-ohjaajat, atto-aineiden opettajat ja työelämänedustajien, yhteisten koulutusten ja säännöllisten tapaamisten avulla. Tärkeäksi koettiin, että kaikki asianosaiset tietäisivät mistä on kyse ja mitä tavoitellaan. Haasteita on lisäksi aiheuttanut suhtautuminen yksittäisen opiskelijan etenemiseen erilaisen HOPS:in mukaan. Teoriaopintojen järjestäminen työssäoppimispaikalla on osoittautunut hankalaksi eräissä hankkeissa. Opettajat kokivat tarpeelliseksi varmistaa työpaikalle opittavaksi siirretyt teoriat lisäksi kirjallisten lisätehtävien avulla, mikä kuormitti sekä opiskelijaa että opettajaa. Työpaikalla tapahtuva opiskelu koettiin korvattavaksi poissaoloksi teoriatunnilta. Lisäksi työpaikkaohjaajat olivat haluttomia käsitellä teoreettista tietoperustaa työssäoppimispaikalla ja työssäoppimisen yhteydessä. Paremmin on toteutunut malli, jossa koko ryhmä opiskeli saman aikaisesti työssäoppimispaikalla ja kun ja teoriaopintojen integrointi työssäoppimisjaksoon tehtiin suunnitellusti, lukujärjestykseenkin huomioiden. Hankerahoituspäätösten viivästyminen osaltaan hankaloitti suunnittelua ja hankkeiden käynnistymistä. Rahoituspäätökset tulivat kesken lukukauden, jolloin oli vaikeuksia rekrytoida opettajia hankkeeseen. Opettajien työt suunnitellaan yleensä lukuvuodeksi kerrallaan ja heidän irrottaminen opetuksesta projektin töihin kesken lukuvuoden on hankalaa. 10

11 2 Laajennetun työssäoppimisen kokeilu oppilaitoksen toiminnassa ja yhteistyössä työelämän kanssa 2.1 Hankkeiden verkostoituminen ja yhteistyö Kokeiluhankkeiden keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat: alan työpaikat ja yritykset koulutuksen järjestäjän muut hankkeet ja projektit laajennetun työssäoppimisen muut kokeiluhankkeet Hankkeet ovat kattavasti verkostoituneet alueen työelämän kanssa. Monissa hankkeissa laajennettu työssäoppiminen koskee lähes kaikkia opiskelijoita. Tällöin yhteistyökumppaneiksi koetaan kaikki ne työpaikat, joiden kanssa on solmittu puitesopimukset ja joissa on hankekauden aikana ollut vähintään yksi opiskelija. Esim. Pirkanmaan ammattiopiston kokeilussa mukana on niin yksityisiä pieniä tai keksisuuria yrityksiä kuin suuria kansallisia yhtiöitäkin. Lisäksi mukana on muutamia opiskelijan oman perheen yrityksiä vuonna 2010 mukaan tulleena myös kunta työnantajana (sosiaali- ja terveysalalla). Yhteistyö alueen työnantajien kanssa on monimuotoista. Esim. Kainuun ammattiopistossa opettajat ovat markkinoineet laajennetun työssäoppimisen teemaa opiskelijoille ja yhteistyöyrityksille. Alueen yrityksistä onkin työpaikkaohjaajia mukana kehittämistyössä ja yritykset ovat tarjonneet opettajille työpaikkoja työelämäjaksoja varten. Kokeiluhankkeet tekevät yhteistyötä myös koulutuksenjärjestäjän muiden kehittämishankkeiden kanssa. Esim. Raumalla hanke on verkostoitunut Kokeva osaaja hankkeen ja Verkko-opinnot ja niiden ohjaaminen koulutuksen kanssa. Myös Omniassa hyödynnetään laaja-alaisesti oppilaitoksen muiden hankkeiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Heillä oppimisympäristöjen kehittämishanke KummiWiki mahdollistaa oppimisen ja ohjauksen sosiaalista mediaa hyödyntäen. Työssäoppimisen portaan (TOPO) ESR hankkeessa puolestaan työpaikkaohjaajille kerrotaan laajennetun työssäoppimisen mahdollisuuksista. Lisäksi yhteistyötä tehdään DBTachEXT hankeen sekä datanomin valtakunnallinen tutkinnon perusteiden kehittämistyön kanssa. Hankkeet ovat jo jonkin verran verkostoituneet keskenäänkin. Toplaaja wikisivustolla seurataan muiden hankkeiden ideoita ja toimintatapoja ja yhteisissä laajennetun tilaisuuksissa verkostoidutaan muiden hankkeiden edustajien kanssa. Hankkeet ovat tehneet myös tutustumis- ja bencmarking-matkoja toisiin hankkeisiin. Näin esim. Kainuun ammattiopiston ja Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän välillä. Vertaisarvioinnin toivottiin lisäävän verkostoitumista muiden hankkeiden kanssa. Lisäksi hankkeissa joissa kehitellään 2+1 mallin mukaisia toteutuksia, keskeisenä yhteistyökumppanina toimivat oppisopimuskeskukset. 2.2 Käytäntöorientaation lisääntyminen opetuksessa Käytäntöorientaation lisääntyminen hankkeissa näkyy usealla eri tavalla. Ensinnäkin työssäoppimisen määrä ja työpainotteinen toiminta ovat lisääntyneet. Työssäoppimisen määrällinen lisääntyminen vaihtelee hankkeittain yhden opintoviikon lisäyksestä lähes koko tutkinnon työvaltaistamiseen. Esim. Lapin ammattiopiston kokeilussa työssäoppimisen rooli on vahvistunut kaikilla tutkintoaloilla. Vielä joitain vuosia sitten työssäoppimisen määrä oli pääsääntöisesti 20 ov kun esim. vuosi sitten Sodankylä-instituutista valmistuneilla työssäoppimista oli ollut ov ja tänä keväänä valmistuu opiskelijoita joiden opinnot ovat sisältäneet 40 ov työssäoppimista. Lisäksi valinnaiset 10 opintoviikkoa toteutetaan kokonaan työelämässä. Tällöin 11

12 opiskelijat pääsevät mukaan laajempiin työelämän kokonaisuuksiin ja opettajien kontakti työelämään syventyy. Useissa hankkeissa työssäoppimisen määrällisen kasvattamisen lisäksi on työpaikalla tapahtuvaa oppimista monipuolistettu. Useissa hankkeissa ammattiteorian opinnot on siirretty ainakin osittain työpaikalla opittaviksi. Esim. Kalajokilaakson kokeilussa sosiaali- ja terveysalalla Opiskelijat opiskelivat osan harjoitustunneista oppilaitoksella, osan työyksiköissä ja osan teoriasta verkossa. Opettajat olivat mukana työssäoppimisen paikoissa tekemässä työtä yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opettajien oli tämän jälkeen helppo osallistua opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön ohjaamiseen, kun opiskelijan työskentelytavat aidossa ympäristössä olivat hänelle jo entuudestaan tutut. Joissain hankkeissa kokeillaan ammatillisten teoriaopintojen lisäksi myös atto-aineiden opiskelua työssäoppien. Omnian kokeilussa ohjauskäynnille työpaikalle lähtee mukaan atto-opettaja toiseksi opettajaksi tunnistamaan tilanteita, joissa atto-valmiuksia voitaisiin oppia ja harjaannuttaa. Myös opinnäytetöiden työelämälähtöisyys ja yhdistäminen työssäoppimiseen on lisääntynyt. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääntymisen ohella myös oppilaitoksessa tapahtuvaa oppimista on kehitetty työpainotteisemmiksi. Esim. TTS koulutuksessa tarkoituksena on lisätä erilaisten asiakastilaisuuksien järjestämistä oppilaitoksen tiloissa. Sedun kulttuuri alalla on perinteisestikin tehty paljon projekteja ja tilaustöitä sekä painotettu yrittäjämäistä toimintatapaa. Hankkeen aikana heillä on tarkoituksena kehittää alalle toimiva osuuskuntamallia, jolloin opiskelija voi kehittää yrittäjyysosaamistaan aidoissa työtehtävissä. Tietyillä aloilla koetaan erityisen tärkeäksi, että pakolliset työssäoppimisessa tarvittavat valmiudet on ensin opittava oppilaitoksessa ja harjoiteltava työsalissa tai muussa oppilaitosympäristössä. Tällaisia ovat esim. työturvallisuuteen liittyvät perusvalmiudet. 2.3 Koulutuksen ja työn vuorottelu opetuksessa Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa kokeillaan hyvin monenlaisia malleja oppilaitoksessa tapahtuvan opetuksen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun vuorottelusta. Joissain hankkeissa koulun ja työn vuorottelu säilyy periaatteessa samanlaisena kuin aiemmin, mutta työssäoppimisjaksot pitenevät selvästi. Useissa hankkeissa työssäoppimisen laajentaminen kohdistuu erityisesti toiselle ja kolmannelle lukuvuodelle. Hankkeissa kokeillaan työn ja koulutuksen jatkuvaan vuorotteluun perustuvia malleja, joissa osa viikosta opiskellaan työpaikalla ja osa oppilaitoksessa. Toisissa malleissa työssäoppimisjaksojen välillä on selkeitä teoriajakso ja toisissa taas työpaikalla tapahtuva oppiminen on projektiluonteista. Työssäoppimisjaksojen pituudet vaihtelevat opiskelijoiden hopsin tai kulloisenkin ryhmän mukaan. Ne toteutetaan joko yhtäjaksoisena tai lyhyemmissä jaksoissa. Ohessa muutama esimerkki toteutuksista Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän kokeilussa työssäoppiminen toteutetaan pääsääntöisesti toisena ja kolmantena lukuvuonna erimittaisin jaksoin. Jos jakso on pidempi, opiskelijat käyvät oppilaitoksella ennalta sovitun ohjelman mukaisesti. Liiketalouden perustutkinnossa opiskelu toteutetaan siten, että 3pv/vko opiskellaan opistolla ja 2pv/vko työssäoppimassa. Lisäksi on yksi n. 7 vko:n to-jakso. Sedun Ähtärin kokeilussa ensimmäisenä vuonna oppilaitoksessa opiskellaan työssäoppimispaikassa tarvittava teoria ja työnopetus (kuten työturvallisuusasiat ja puusepän perustaidot) ja työssäoppiminen toteutetaan lähinnä kahden viimeisen vuoden aikana joko pätkissä tai yhtäjaksoisesti. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija kutsutaan työssäoppimispaikastaan oppilaitokselle teoriaopintoihin säännöllisin välein. Jotkut 12

13 opiskelijat opiskelevat osan teoriaopinnoista itsenäisesti Moodle-oppimisympäristöön suunniteltujen kurssien avulla opettajan tai projektityöntekijän ohjauksessa. Kokeissa opiskelijat käyvät aina oppilaitoksella. Omnian hankkeessa on kokeiltu erilaisia malleja esim. 1 pv teoriaa ja 2 pv työssäoppimista, viikko teoriaa, viikko työssäoppimista jne. Pirkanmaan ammattiopiston mallissa työssäoppimisen laajennus kohdistuu kolmannelle vuodelle. Tutkintoalasta ja oppisopimuksesta riippuen opiskelijat ovat n. 1 pvä viikossa kontaktiopetuksessa ja loput työpaikalla työssä oppien. Työpaikalla tapahtuva oppimisen määrä vaihtelee tutkintoalan, yrityksen ja opiskelijan tarpeiden mukaan. Opiskelijakohtainen toteuttamismalli on istutettu tutkintoalojen lukusuunnitelmiin. Työssäoppimisen määrä opiskelijoilla lisääntyy viimeisenä vuonna keskimäärin 5 10 ov tavalliseen toteutukseen verrattuna. Useissa hankkeissa oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen vuorottelu on pystytty suunnittelemaan siten, että se palvellee kulloisenkin opiskelijan oppimistarpeita. Hankkeissa on todettu, että osa opetuksesta on järkevää toteuttaa oppilaitoksen omissa tiloissa, mutta niissäkin tapahtuvaa opiskelua voidaan erilaisten projektien tai asiakastilaisuuksien avulla muokata lähemmäksi aitoja työelämän tilanteita. 2.4 Yksilöllisten oppimispolkujen toteutuminen Yksilöllisten oppimispolkujen toteutumisen suhteen hankkeet ovat hyvin erilaisissa vaiheissa. Toisissa hankkeissa on jo runsaasti kokemusta yksilöllisten polkujen räätälöinnistä ja hopsien laadinnasta kun taas toisissa prosessia vasta suunnitellaan. Lähes kaikkien hankkeiden raporteista kuitenkin nousi esiin se, että näissä kokeiluissa kullekin opiskelijalle laaditaan tavallista yksilöllisemmät hopsit heidän omista tarpeistaan lähtien. Hopsien laadinnassa on opiskelijoiden tarpeiden lisäksi voitu huomioida myös työssäoppimispaikan tarpeet ja lähtökohdat. Työssäoppimisen määrät vaihtelivat opiskelijoittain ja niiden sijoittuminenkin saattoi vaihdella saman ryhmän opiskelijoiden kesken huomattavastikin. Esim. TTS koulutuksen hankkeessa on käytännössä kolmea pääpolkua, LAVA (Laaja vakio), LATU (Laaja tuettu) ja LAKI (Laaja kiihdytetty). Jokainen polku, on kuitenkin itsessään erilainen, jokaisen opiskelijan oma polku. Samaan aikaan aloittaneessa opiskelijaryhmässä voi ryhmän sisällä olla hyvinkin erilaiset oppimis- ja opintopolut ja -tavat eri opiskelijoiden välillä. Yhteistyössä opettajan, opiskelijan ja opinto-ohjaajan kesken on mahdollista räätälöidä opiskelijalle hänen tarpeitaan vastaava malli opintoihin suorittamistapoineen ja aikatauluineen. Käytännössä tämä on tarkoittanut esimerkiksi työssäoppimisen lisäämistä opintojen loppuvaiheessa siten, että opiskelija on saanut itsenäisesti työn ohessa tehdä teoriatehtäviä. Toki samassa ryhmässä aloittaneiden polut voivat joiltain osin olla samankaltaisiakin. He saattavat esim. suorittaa opinnot suhteellisen samalla tavoin ja samalla aikataululla. He kuitenkin saattavat tarvita eri määrää tukea ja ohjausta eri vaiheissa opintoihinsa ja elämänhallintaan. Useissa hankkeissa on otettu käyttöön verkko-opetuksen mahdollisuuden teoriaopetuksen toteutuksen yksilöllistämisessä ja vaihtoehtona oppilaitoksessa tapahtuvalle opetukselle. Tällöin opiskelija on joustavasti omista lähtökohdistaan käsin voinut suorittaa teoriaopintoja työssäoppimisen ohessakin. Verkko-ohjausta on lisäksi hyödynnetty ulkomailla työssäoppimassa olevien opiskelijoiden ohjaamisessa. Teoriaopintojen räätälöinnissä on lisäksi käytetty erilaisia paja tai ohjaamo tyyppisiä ratkaisuja, joissa opiskelijat ovat työstäneet lähiohjauksessa heille räätälöityjä tehtäviä yhden opettajan tai ohjaajan ohjauksessa. Joissain malleissa opiskelijat osallistuvat säännöllisesti teoriaopetukseen muun ryhmän mukana tai heille on yksilöllisesti räätälöity ohjelma niistä opinnoista joihin heidän tulee osallistua. 13

14 2.5 Työnantajien osallistuminen ja tukeminen Työnantajien osallistuminen hankkeisiin nähdään ensisijaisen tärkeäksi. Työssäoppimisen laajentaminen olisi mahdotonta ilman yhteistyötä työelämän edustajien kanssa. Yhteistyötä tehdään kokeilujen laajemmasta suunnittelusta aina yksittäisen opiskelijan opintojen suunnitteluun asti. Työnantajilta kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään saadun palautteenperusteella. Työnantajien tueksi on kokeiluissa laadittu myös erilaista perehdytys- ja tukimateriaalia. Työelämän tukemisena nähdään myös se, että työssäoppimista ohjaaville opettajille on voitu järjestää lisäresurssia, jolloin heidän on ollut mahdollista viettää työpaikalla enemmän aikaa. Moniin hankkeisiin kuuluu osana myös työpaikkaohjaaja koulutuksen järjestäminen ja edelleen kehittäminen. Toisaalla halukkaita osallistuja on ollut niin paljon, että koulutusta ei toistaiseksi ole kaikille kyetty järjestämään kun toisaalla koulutuksiin on ollut vaikea saada osallistujia. Tässä on merkittäviä alakohtaisia vaihteluja ja etenkin pienistä yrityksistä työntekijöiden on lähes mahdotonta irrottautua työpaikan ulkopuolella pidettävään koulutukseen. Joissain hankkeissa työelämäjaksoilla olevat opettajat toteuttavatkin koulutuksen työpaikalla heille sopivana aikana. Opettajien työelämäjaksojen nähtiin muutenkin lisäävän työelämän ja oppilaitoksen välistä vuoropuhelua ja näin tukevan myös työnantajia. Monissa hankkeissa yhteistyö työelämän kanssa on sujunut erittäin hyvin ja keskustelua tuen tarpeesta on voitu käydä kulloiseenkin tilanteeseen liittyen. On voitu tarjota juuri sitä tukea, mitä työelämän edustajat ovat tarvinneet. Esim. Sedun SeTreenihankkeessa tärkeäksi välineeksi on koettu Sedun saatava työssäoppimisjaksojen aikataulutaulukko, josta sekä työelämän edustajat, että muut yhteistyötahot voivat jo hyvissä ajoin nähdä eri tutkinnon alojen ja opetuspisteiden työssäoppimisjaksot. Hankkeiden kokemukset mukaan työelämän edustajat ovat halukkaita kehittämään ohjausta työpaikoilla. Esim. Lapin ammattiopiston kokeilussa eräät työpaikat ovat suorittanee mm. palautekyselyitä opiskelijoille työssäoppimiseen liittyen. Muutamissa hankkeissa kehitteillä on työnantajanverkoston luominen. Tavoitteena on, että työpaikkaohjaajat saisivat mahdollisuuden keskenään jakaa kokemuksia ja saada tukea myös toinen toisiltaan. Tämä nähtiin mahdollisuutena myös työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämisen näkökulmasta. 2.6 Opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa Mukana olevia opettajia tuetaan kokeiluhankkeissa mm. seuraavilla tavoilla: a) keskustelemalla säännöllisesti yhteisissä palavereissa b) tarjoamalla henkilökohtaista tukea hankekoordinaattorilta c) tarjoamalla lisäresurssia työssäoppimisen suunnitteluun ja ohjaukseen sekä työpaikalla tapahtuvaan yhteistyöhön d) järjestämällä koulutusta tai mahdollistamalla koulutukseen osallistuminen e) laatimalla toimintaohjeita ja prosessikuvauksia Opettajien motivoitumista kehittämistoimintaan on joissain hankkeissa tuettu sillä, että vastuu tehtävästä on annettu tehtävään hakeutuneille opettajille. Riittävän resursoinnin merkitys korostui raporteista samoin kuin säännölliset yhteiset palaverit, joissa asioista tiedotetaan ja yhdessä jaetaan. Täten yhdessä tietoa jakaen ja ideoiden voidaan kehittää käytännön työtä eteenpäin ja saada vertaistukea. Opettajat ja etenkin heidän asennoitumisensa kokeiluun ovat ensiarvioisen tärkeässä asemassa tiedotettaessa mallista opiskelijoille yhtenä vaihtoehtoisena opintopolkuna. Opettajien tueksi hankkeissa on tarjottu moninaista koulutusta ja valmennusta. Esim. Omnian hankkeen koulutuksessa tuetaan opettajia koulutussuunnitelman mukaan sisältöinä: a) Oppiminen aidossa työympäristössä tukena verkko, b) Sosiaalinen media osana työssäoppimisympäristöä, c) 14

15 Ohjauksellisuus ja arviointi työssäoppimisprosessissa ja d) Opettaja työssäoppimisen kehittäjänä. Rauman kokeilussa kaksi metallialan opettajaa osallistuu työpaikkaohjaajakouluttaja koulutukseen ja lisäksi neljä opettajaa on mukana verkko-opetuksen koulutuksessa. Tavoitteena on työssäoppimisjaksojen oppimistehtävien ja seurannan kehittäminen sekä oppimisen ohjaaminen verkkotehtävien kautta. Hankkeissa laadittavien prosessikuvausten ja toimintaohjeiden tarkoituksena on selkiinnyttää eri osapuolten vastuita ja täten varmistaa toiminnan laatua. 2.7 Uusien opetussuunnitelmanperusteiden käyttöönotto Uusien opetussuunnitelmanperusteiden käyttöönotto kulkee laajennetun työssäoppimisen rinnalla kaikissa kokeiluissa. Useissa hankkeissa uudet opetussuunnitelman perusteet ja aitojen työelämälähtöisten kokonaisuuksien korostuminen niissä nähdään mahdollisuutena myös laajennetun työssäoppimisenkokeiluille. Tässä vaiheessa uudet hyviksi todetut käytänteet on mahdollista kirjata myös koulukohtaisiin suunnitelmiin. Monissa hankkeissa onkin tavoitteena, että koulukohtaisiin suunnitelmiin kirjataan myös vaihtoehtoinen työpainotteinen oppimispolku. Kokeiluista saadaan arvokasta kokemusta erilaisista toteutusmalleista uutta opsia työstettäessä. Opetussuunnitelmatyö samaan aikaan laajennetun työssäoppimisen kokeilujen kanssa toisaalta vie opettajien ja hanketoimijoiden voimavaroja ja koetaan osittain myös haittaavan kokeiluja. Muutamissa hankkeissa uusien ops-perusteiden käyttöön otto on ollut yhtenä hankkeen keskeisistä hankkeen tavoitteista. Esim. Kalajokilaakson koulutus kuntayhtymän kokeilussa hankerahoituksella toimeenpantiin seuraavien tutkintojen koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelmat: logistiikan pt, tieto- ja tietoliikennetekniikan pt, hiusalan pt, käsi- ja taideteollisuusalan pt sekä matkailualan pt. Hankkeen tiimoilla on keskusteltu ops- työn aloituksesta ja eri käytänteiden kirjaamisesta työssäoppimiseen ja arviointiin. Ohjeeksi on annettu se, että jokaisessa tutkinnossa kaikkien tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien kohdalla yhdessä työelämän kanssa tarkastellaan työssäoppimisen kokonaislaajuutta tutkinnon sisällä. Myös opettajat ja työelämän edustajat on otettu mukaan uusien perusteiden työstämiseen. Esim. Hyriassa hankkeessa mukana olleilla tutkintoaloilla uusien opetussuunnitelmien suunnittelun lähtökohtana on ollut, että opettajat miettivät, mitä opetuksen osa-alueita voidaan opiskella työelämäpohjaisesti. Työnantajia ja heidän mielipiteitä on kuunneltu opetuksen kehittämisessä ja heidän antamansa palaute on huomioitu suunnittelutyössä. 2.8 Työssäoppimisen laatutyön kehittäminen Hankkeissa nähtiin, että lisääntynyt ja tiivistynyt yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa osaltaan parantaa työssäoppimisen ja sen ohjaamisen laatua. Lisääntyneen ajan puitteissa työpaikkaohjaajia kyettiin paremmin perehdyttämään ja keskusteluissa voitiin lisätä opetussuunnitelmien sisällöllistä tuntemusta heidän keskuudessaan. Keskeiseksi tekijäksi työssäoppimisen laadunvarmistamisen näkökulmasta nähtiin myös työpaikkaohjaajakoulutukset ja työpaikkaohjaajakouluttajakoulutukset. Monissa hankkeissa oli hyvin suunniteltu palautteenkeruujärjestelmä. Palautetta kerätään säännöllisesti sekä opettajilta, opiskelijoilta että työelämänedustajilta. Palautteet analysoidaan ja niiden pohjalta toimintaa edelleen kehitetään. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä on aktiivisesti lähtenyt kehittelemään vertaisarviointia työkaluksi työssäoppimisen laadunvarmistukseen. Kokemukset vertaisarvioinnin hyödyntämisestä ovat olleet positiiviset. Kokeiluhankkeiden tavoitteena on monessa oppilaitoksessa tuottaa 15

16 prosessikuvauksia ja toimintamalleja, jotka sisällytetään koulutuksenjärjestäjän toimintaohjeita ja laatukäsikirjoja. Esimerkkinä TTS koulutus, jonka väliraportissa työssäoppimisen laatutyön kehittäminen on kattavasti kuvattu. Kehitettävän työssäoppimisen kolmen polun prosessit kuvataan TTS laatuohjeistoon. Tämä tehdään kevään 2010 aikana. Työssäoppimisen laadunvarmistusta varten tehdään kaikkien polkujen osalta selkeät toimintamallit ja niiden jatkuva parantaminen. Laatuohjeistuksessa läpi käydään nämä asiat: Työssäoppimisen ohjaamisen tarkistuslistan läpikäynti opettajan ohjauskäynnillä työpaikalla esim. perehdytys työpaikan toimintatapoihin, työtehtäviin jne. Vuorovaikutteinen yhteydenpito työssäoppimispaikan ja opettajan, työssäoppijan ja työpaikkaohjaajan sekä työssäoppijan ja opettajan välillä. Osaaminen tunnistaa ongelma riittävän varhain ja käsitellä se. Opiskelijan itsearviointi ja oman osaamisen tason tunnistaminen. Opettaja tutustuu opiskelijan työssäoppimispaikkaan (erityisesti LATU) ja opiskelijan työhön käytännössä. Opettaja tutustuu työpaikan työtehtäviin ja toimintamalleihin, jolloin on mahdollista ohjata opiskelijat heille soveltuviin työssäoppimispaikkoihin. Työpaikka tuntee, mitä eri vaiheissa olevat opiskelijat voivat osata ja millaisiin tehtäviin osallistua. Työpaikkaohjaajajien perehdyttäminen opiskelijan arviointiin. Kaikissa eri toimintamalleissa huomioidaan myös koulutusalakohtaisia ammattiin oppimisen tarpeita. 2.9 Alueellinen ja alakohtainen kattavuus Kokeilussa mukana olevat hankkeet ovat taantumasta huolimatta pääsääntöisesti onnistuneet luomaan alueellisesti ja alakohtaisesti kattavan työpaikkaverkoston. Useissa hankkeissa kokeilu kattaa lisäksi kaikki tai lähes kaikki oppilaitoksen koulutusalat. Eräät kokeiluhankkeet taas ovat tavoitteeltaan sen luonteisia, että alakohtaisen kattavuuden sijaan ne ovat keskittyneet tiettyjen tutkintoalojen koulutuksen kehittämiseen. Esim. Rauman hanke palvelee meriteollisuutta ja Kainuun ammattiopiston hankkeessa yhtenä painopisteenä taas ovat rakennemuutoksessa olevat alat kuten alas ajettava perinteinen paperiteollisuus tai nouseva kaivos- ja matkailuala. Lisäksi hanke profiloituu järjestämällä yrittäjien kanssa tapaamisia, joilla pyritään vauhdittamaan sukupolven-vaihdoksessa olevien yritysten ja jatkajien kohtaamista ja yrittäjäperheiden lasten yksilöllisiä ammatillisen koulutuksen polkuja. Oppilaitosten sisällä on alakohtaisia eroavaisuuksia halukkuudessa laajentaa työssäoppimista. Väliraporttien perusteella työssäoppimisen laajentaminen näyttää sopivan kaikille aloille, mutta taantuman vaikutuksessa laajentamismahdollisuuksiin on alakohtaisia vaihteluita Tuki ja merkitys koulutukselle, johon on vaikea saada opiskelijoita Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet ovat pääsääntöisesti monialaisia hankkeita eikä niiden erityisessä fokuksessa ole alat joihin olisi vaikea saada opiskelijoita tai sitten tästä ei vielä ole saatu laajamittaisesti kokemuksia. Työelämälähtöinen koulutus nähtiin kuitenkin vetovoimatekijäksi alalle hakeutumisen suhteen. Esim. Sedun Ähtärin osahankkeessa puualan kiinnostavuus oli selvästi noussut laajennetun työssäoppimisen mahdollisuuden myötä. 16

17 2.11 Tuki ja merkitys koulutukselle, jonka opetusta on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa Laajennettu työssäoppiminen nähdään erinomaisena vaihtoehtona koulutukselle, jota on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa. Tällaisista aloista esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa julkisivujen pinnoitus, veneiden telakointi jne. Myös laivanrakentajia on mahdotonta kouluttaa pelkästään oppilaitoksessa vaan koulutus vaatii autenttisen oppimisympäristön. Laivanrakentajakoulutus on työelämälähtöistä koulutusta, jonka tavoitteena on saada laivanrakennusteollisuuteen työvoimaa joka on perehtynyt tähän ammattialueeseen paremmin. Laajennettu työssäoppiminen antaa mahdollisuuden myös ns. hiljaisen tiedon välittymiseen uusille sukupolville (mestarioppipoika periaatteella). Myös kaivosalan osaamistarpeisiin vastaamisessa autenttisella oppimisympäristöllä on erittäin suuri merkitys. Esim. kaivoksen kunnossapitoon liittyviä tehtäviä ei voi harjaannuttaa vain oppilaitoksessa. Raporteissa nostettiin esiin myös erikoisosaamisen hankkiminen työssäoppimisen kautta. Tällaista voisi matkailualalla olla esim. rinnekeskusten ja matkailualan ohjelmapalvelujen osaajatarpeisiin vastaaminen. Palvelualoilla kuten sosiaali- ja terveysalalla työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa korostuu mahdollisuus aitojen asiakkaiden kohtaamiseen. Sosiaali- ja terveysalan asiakkaita voi vain hyvin pienissä määrin tuoda oppilaitokselle ja harjaannuttaa näitä taitoja siellä. Aidon asiakkaan kohtaamista ei ole mahdollista toteuttaa työsalitoiminnalla tai simuloiduissa. Tarvitaan oikea asiakas- tai potilaskontakti, autenttisessa ympäristössä. Toisaalta raporteista käy ilmi, että ainakin joissain oppilaitoksissa laitteiston ja välineistön tekninen taso on niin hyvä, että sellaisia töitä,joita on vaikea harjoitella yrityksen tiloissa tai yrityksen laitteilla voidaan harjoitella oppilaitoksessa. Esim. TTS:llä koettiin olevan koulutuksen toteuttamista varten ajanmukaiset tilat, koneet, laitteet ja useilla aloilla myös simulaattorit, mikä tukee käytännönläheisen oppimisen toteuttamista. Oppilaitoksessa on siis mahdollista toteuttaa monialaista ja käytännönläheistä koulutusta tarvittaessa. Oppilaitosopiskelu ja työssäoppiminen siis tukevat erittäin hyvin toisiaan. Lisäksi raporteissa nostetaan esiin ajantasaisen tiedon saaminen työelämästä työssäoppimisten kautta. Aloilla, joilla kehitys on nopeaa, tämä korostuu erityisesti. Esim. autoalan nopeassa kehityksessä mukana pysyminen paranee työssäoppimisjaksoja pidentämällä (diagnostiikan kehitys) Työssäoppimisen tukitoimet ja ohjauspalvelut Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke antaa paremmat resurssit yksilöllisen ohjauksen toteuttamiseen. Opiskelijan perehdyttäminen ennen jaksolle ja yksilöllinen ohjaus jakson aikana ovat tärkeitä lähtökohtia jakson onnistumisen kannalta. Opiskelijoiden työssäoppimista tukee heidän lähtökohdistaan ja tarpeistaan ja yhteistyössä työssäoppimispaikan kanssa laadittu hops. Monissa kokeiluissa opettajalla on mahdollisuus viettää enemmän aikaa työssäoppimispaikalla ja työskennellä siellä yhdessä opiskelijan kanssa. Näin opiskelijan mahdollisiin vaikeuksiin, työssäoppimisen aikana, voidaan tarttua nopeammin ja tarvittaessa voidaan hyödyntää myös opiskelijahuollon tukipalveluja. TTS koulutuksen hankkeessa kaikkiin kolmeen toimintamalliin kehitettään jatkuvaa tuki- ja ohjausmuotoa. Opiskelijan itseohjautuvuutta tuetaan ja sitä lisätään asteittain arvioinnin ja palautteen avulla. Tuki- ja ohjauspalveluissa on mukana myös opiskeluhuolto, joka tukee niin opiskelijoita kuin opettajia työssäoppimisen toteuttamisessa ja sen mahdollisissa haasteissa. Nuorten kohdalla myös vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö nähtiin tärkeäksi. Kasvokkain tapahtuvan ohjauksen lisäksi hankkeissa on kehitetty työpaikalla tapahtuvan oppimisen tueksi oppimistehtäviä ja erilaisia verkkosovelluksia. Moodle-oppimisympäristöä on 17

18 hyödynnetty useissa hankkeissa ja Omnian hankkeessa on kehitetty sosiaalisen median (wiki- ja ning-yhteisöt) hyödyntämistä. Kainuun ammattiopistossa kehitetään jatkuvasti TOP-verkkopalvelua (top.kao.fi). Laajennetun työssäoppimisen ohjauksessa käytetään verkkopalvelun sähköisiä päiväkirjoja. Sähköisten työkalujen avulla sekä opettajien että työpaikkaohjaajien on mahdollista kommentoida opiskelijan oppimispäiväkirjaa. Pirkanmaan ammattiopistossa on opiskelijahallintojärjestelmää ja sen web-liittymää, ammattiopiston kotisivuja, Intraa, toimintajärjestelmää, toimintaohjeita ja lomakkeita sekä MOODLE- oppimisympäristöä kehitetty palvelemaan työssäoppimista ja sen ohjausta myös yksilöllisesti laajennetussa muodossa. 3 Hankkeissa kehitettävän toiminnan vakiinnuttaminen Kehitettävän toiminnan vakiinnuttamiseen on monissa kokeiluissa kiinnitetty jo nyt huomiota. Hankkeissa ydin ajatuksena on kokeilla erilaisia malleja työssäoppimisen laajentamiseen. Tässä vaiheessa kokeilua ei vielä tarkkaan tiedetä, mitkä kokeiluista ovat sellaisia, joita on tarkoituksenmukaista vakiinnuttaa. Tavoitteena on ensin tunnistaa hyvät käytänteet ja toimivat mallit ja vasta sitten vakiinnuttaa ne osaksi oppilaitoksen normaalia toimintaa. Vertaisarvioinnin nähtiin palvelevan hyvien käytänteiden tunnistamisessa. Jo nyt joidenkin kokeilujen osalta kokemukset ovat olleet niin positiiviset, että niiden myötä laajennettu työssäoppiminen on jo nyt päätetty ottaa pysyväksi käytänteeksi. Esim. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän kokeilussa liiketalouden pt:ssa on, saatujen kokemusten myötä, tarkoitus jatkossa laajentaa työpainotteista opetusmenetelmää koskemaan myös ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jolloin työssäoppiminen laajentuisi n. 60 ov. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän hankkeessa ovat kokeilut monilla aloilla olleet yksilöllisiä eritasoisten opiskelijoiden kesken. Näissä kokeiluissa on jatkossa tavoitteena hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden määrän lisääminen (puoliryhmää tai koko ryhmä). Tavoitteena on selvittää, onko työpaikoilla mahdollisuus toteuttaa tällaisia kokeiluja. Joillain aloilla (esim. SOTE-ala) tällaiset kokeilut ovat onnistuneet erittäin hyvin hankkeen aikana. Kokeilun tässä vaiheessa etsitään ratkaisuja, jotka ovat hankekauden jälkeenkin toteutettavissa taloudellisesti kestävin perustein. Tärkeäksi koettiin, että kokeilun aikana saadaan luotua selkeät periaatteet myös mahdollisten korvauksien maksamisesta. Hankkeen aikainen aktiivinen yhteydenpito ja yhteistyösuhteiden solmiminen työpaikkojen ja yritysten kanssa tukee toiminnan jatkumista hankekauden jälkeenkin. Monissa hankkeissa tarkoituksena on laatia prosessikuvaukset toimintamalleille ja kuvata laajennuksen toteuttamisen edellytykset. Tavoitteena on esim. Hyrian hankkeessa luoda yhtenäinen malli opiskelijoiden valitsemisesta laajennettuun työssäoppimiseen Lisäksi hankkeissa kehitetään erilaisia työkaluja, kuten opiskelijan perehdyttäminen työssäoppimispaikalle tarkistuslistoja (Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän kokeilussa), joita voidaan hyödyntää laajennetun työssäoppimisen ohjauksen varmistamisessa. Vakiinnuttamisen kannalta olennaiseksi nähtiin myös se, että kehittämistoiminta tapahtuu oppilaitoksen oman henkilöstön voimin, jolloin kokemukset jäävät paremmin kaikkien käyttöön. Hankekauden aikana on useissa kokeiluissa tarkoituksen kehittää ja laatia sähköisiä oppimateriaaleja ja kehittää verkko-opetusta osana työssäoppimisen tukemista ja ohjaamista. Materiaalien ja työkalujen laadinta koettiin tärkeäksi toiminnan vakiinnuttamisen kannalta. Niiden avulla opiskelijoiden teoriaopintojen henkilökohtaistaminen helpottuu hankekauden jälkeenkin ja niiden avulla voidaan tarjota opiskelijoille laajemmat mahdollisuuden valita teoriaopintojen toteuttamistapa oman hopsinsa tarpeista lähtien. Esim. Kalajokilaakson hankkeessa on, jatkorahoituksen puitteissa, tarkoituksena suunnitellaan työssäoppimispainotteinen verkkoohjauksen malli koko perustutkintoon. Tältäkin osin hankkeiden lähtökohdat hieman poikkeavat toisistaan. Rauman kokeiluhanke liittyy saumattomasti laivanrakentajan koulutuskokeiluun, jonka tavoitteena on saada laivanrakentajan 18

19 tutkinto omaksi koulutusohjelmaksi kone- ja metallialan opetussuunnitelmiin. Tällä kokeilulla haetaan pysyvää koulutuksen toteutustapaa tulevalle tutkinnolle. 4 Kokeilun odotettavissa olevat tulokset ja tuotokset hankkeittain: Taulukko 3 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden odotettavissa olevat tulokset koulutuksenjärjestäjittäin Koulutuksen Odotettavissa olevat tulokset ja tuotokset järjestäjä Sedu Työpaikkarekisterin kehittäminen SeduCoach-toiminnaan kehittäminen osuuskuntatoiminnan suunnittelu ja kehittäminen käsi- ja taideteollisuus alalla puualalla Ähtärin toimipisteessä ensisijaisten hakijoiden määrän nousu, keskeyttämisten väheneminen ja valmistuneiden työllistyminen työssäoppimispaikkaansa Koulutuksen pysymien mukana työelämän kehityksessä, ajantasaisen opetuksen varmistaminen Keski-Pohjanmaa Turun ammattiopistosäätiö TTS koulutus Rauma Kainuun ammattiopisto Porvoo Omnia oppimateriaalia opiskelijoiden omille poluille opetusmenetelmien uudistaminen työelämäkontaktien ja yhteistyön lisääntyminen keskeytysten väheneminen, läpäisyajan lyheneminen ja työelämään sijoittumisen paraneminen Keskeyttämisten väheneminen, valmistuvien määrän lisääntyminen ja työllistymismahdollisuuksien paraneminen Toimintamallit ja prossessit. Kuvaukset: Kenelle laajennettu työssäoppiminen sopii Eri polkujen soveltuvuudesta Resurssitarpeesta Mallin hyödyistä Vaadittavista työelämätaidoista Maahanmuuttajaopiskelijoiden kohdalla huomioitavista seikoista Mukautetuilla tavoitteilla opiskelevien työllistymismahdollisuuksista ja sijoittumisesta työelämään Erityisen motivoituneiden opiskelijoiden ammatillisen urakehityksen suunnitelmasta Tuotoksina: työssäoppimisen aikana suoritettavia verkkotehtäviä, seurantamenetelmiä, työpaikkaohjaajan koulutus- ja perehdyttämistapoja. Tuloksina: yhteistyön kehittyminen ja tehostuminen työelämän kanssa, nopeampi tiedonkulku oppilaitoksen ja työelämän välillä Opettajien, ohjaajien ja opiskelijoiden valmiudet työssäoppimisen monipuoliseen ja tehokaaseen hyödyntäminen työllistymisen ja ammatillisuuden saavuttamiseksi Kaivosalan opiskelijoiden perehdyttävä tietopaketti Oppilaitoksen yhteneväinen käytäntö opintojen henkilökohtaistamiseen ja laajennetun työssäoppimisen toteuttamiseen. Läpinäkyvä prosessi, johon laadittu tarpeelliset lomakkeet Nopeampi valmistuminen ammattiin Parempi työllistyminen Teoria ja käytäntö vastaavat paremmin toisiaan opetuksessa Opiskelijoiden parempi motivoituminen opiskeluun Opetuksen toteuttamissuunnitelmaan kirjataan laajennetun työssäoppimisen mahdollisuus (hyvät käytännöt, esimerkkejä toteutuksista) 19

20 Pirkanmaan ammattiopisto Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Hyria 2+1 mallin hyväksyminen eri alojen vakiintuneeksi vaihtoehtoiseksi tavaksi suorittaa 3. vuoden opiskelut. Vähäisempi keskeyttäneiden määrä sekä opiskelijoiden työllistymisen varmistaminen. Selkeitä toimintaohjeita 2+1 mallissa opiskelun eri osa-alueista. Yhteinen linjaus siitä, että kaikissa tutkinnoissa työssäoppimista on enemmän kuin perusteiden mukainen minimi Työssäoppimispainotteinen verkko-ohjauksen malli Työssäoppimisen laadunvarmennukseen kuntayhtymän itsearviointiin soveltuva malli Mallin mukaisesta toteutuksesta tulossa tutkintotodistuksia kevään 2010 aikana varmuudella neljälle opiskelijalle Saadut kokemukset siirtyvät oppilaiden kautta eteenpäin, lisää innostusta, jos opinnot ovat jääneet kesken tai ovat jo keskeytyneet opintojen jatkamiseen. Mahdollisesti teoriaopintojakin tullaan kokeilemaan hankkeessa jossakin määrin. Opettajien asenne muuttuu vähän myönteisemmäksi hankkeeseen. Lapin ammattiopisto Työssäoppimisen huomattava määrällinen laajeneminen eri tutkintoaloilla Työelämän pedagoginen kouluttautuminen Malli henkilökohtaisten oppimispolkujen toteuttamiseksi ja järjestämiseksi Työkaluja työssäoppimisen ohjaamiseen ja seurantaan Työelämälähtöiset valinnaiset tutkinnonosat. Verkko-oppimiseen pohjautuvat tukimateriaalit ja mallit sekä opetukseen että oppilaitoksen ja työelämän välisen tiedonkulun varmistamiseen Kasaantuvan kenttäkuormituksen tasaantumine Turun ammattiopisto Malli on vaikuttanut kolmella alueella Opiskelijat ovat osoittaneet selvästi kypsempää ja empaattisempaa otetta kuin ne, jotka ovat vastaavat asiat opiskelleet teoriatunneilla ennen työssäoppimisjaksoa. Asiakkaat ovat ottaneet opiskelijat innokkaina ja motivoituneina vastaan. On syntynyt tilanteita, joissa iäkäs palvelutalon asukas on opettanut opiskelijoille esim. käytös- ja tapakulttuuria kertomalla omasta nuoruudestaan ja myös omista kokemuksistaan palvelujen käyttäjänä. Työpaikat ja niiden esimiehet odottavat yhteistyön tuottavan entistä osaavampia ja valmiimpia uusia lähihoitajia. Työssäoppimiapaikat näkevät laajennetun työssäoppimsen mahdollisuudet paitsi rekrytoinnissa, myös mahdollisuudessa olla tiiviimmin vaikuttamassa uusien ammattilaisten kehittymiseen. 5 Hankkeiden tulosten ja tuotosten levittäminen Hankkeista ja niiden tuloksista on kerrottu oppilaitosten omissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa sekä laajennetun työssäoppimisen valtakunnallisen verkoston seminaareissa. Tiedottamista suhteessa opiskelijoihin ja työelämän edustajiin on toteutettu keskustelemalla asiasta suoraan kyseisten henkilöiden kanssa. Mahdollisuus jalkautua ja keskustella niin opiskelijoiden, opettajien kuin työelämän edustajienkin kanssa koettiin tärkeäksi. Opettajien ja hanketoimijoiden lisäksi opinto-ohjaajien nähtiin olevan ensiarvoisen tärkeässä asemassa tiedottamisen suhteen niin opiskelijoille kuin heidän vanhemmilleenkin. Joistain hankkeista on lisäksi laadittu kirjallista tiedotusmateriaalia ja toisissa on hankkeille perustettu omat verkkosivut. Hankkeiden välisen tiedottamisen odotettiin syvenevän alkavien vertaisarviointien myötä. 20

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT Vuonna 2008 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluun valtionapua saaneiden hankkeiden alkukartoitusten yhteenveto Tilanne 31.12.2009 Nina

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Sedu: autoala, elintarvikeala, sosiaali- ja terveysala, matkailuala,liikeala, puuala Työssäoppimisen mielekäs laajentaminen ja sen monipuolisempi hyödyntäminen Opiskelijan yksilöllisten mahdollisuuksien

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT Laajennetun työssäoppimisen kokeiluun valtionavustusta saaneiden hankkeiden väliraporttien yhteenveto, syksy 2010 Tilanne 4.11.2010 Sirpa

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti Nina Eskola & Sirpa Pursiainen Pirkanmaan ammattiopisto Kevät 2011 Tiivistelmä TOPLAAJA - Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti

Lisätiedot

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti Nina Eskola & Sirpa Pursiainen Pirkanmaan ammattiopisto Kevät 2011 Sisällysluettelo 1 Kokeiluhankkeen tausta ja tavoitteet... 3 2 Kokeiluhankkeen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 1) nainen 1 ) mies. Ikäni vuosina Vastaajien määrä: 1 9 9 1 1 9 9 1 9 1 9 1 9 1. Työkokemus opettajana

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN LAPIN AMMATTIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2012

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN LAPIN AMMATTIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2012 Alkuperäinen malli - Maarit Kuosa, Salpaus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN LAPIN AMMATTIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2012 Toimintasuunnitelmapohja on laadittu niin, että se sisältää väli- ja loppuraportissa

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto, palvelualat Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Anna-Leena Heikkilä LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen opinto-ohjaajan näkökulmasta

Laajennettu työssäoppiminen opinto-ohjaajan näkökulmasta Laajennettu työssäoppiminen opinto-ohjaajan näkökulmasta TTS koulutus: Koulutusalat (kaikki): auto- ja pienkoneala, rakennus- ja kiinteistöala, kuljetusala, puutarha-ala, logistiikkaala, matkailuala, maarakennusala,

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke VERTAISRYHMÄN KOKOONPANO Työssäoppimisen laajentamisen valtakunnallinen koordinointihanke: Sirpa Pursiainen Pirko

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti Sirpa Pursiainen Pirkanmaan ammattiopisto Kevät 2012 Päivitetty kevään 2011 koontiraportin pohjalta (Eskola & Pursiainen) Sisällysluettelo

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS 16.3.2009 KOKEILUOHJELMA. Laajennetun työssäoppimisen kokeilut

OPETUSHALLITUS 16.3.2009 KOKEILUOHJELMA. Laajennetun työssäoppimisen kokeilut OPETUSHALLITUS 16.3.2009 KOKEILUOHJELMA Kokeilun nimi: Laajennetun työssäoppimisen kokeilut Koulutuskokeilussa mukana olevat koulutusalat: yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala, tekniikan

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

ATOT TYÖSSÄOPPIEN Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Roadshow /kevät 2012

ATOT TYÖSSÄOPPIEN Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Roadshow /kevät 2012 ATOT TYÖSSÄOPPIEN Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Roadshow /kevät 2012 1 ATTO = Ammattitaitoa Täydentävä Tutkinnon Osa Ammatillisissa perustutkinnoissa on 20 ov attoja 16 ov pakollisia tutkinnon osia

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Raportointi >> Perusraportti Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta . ( 66). 6 ( ). ( ). ( 6). ( 66) 6. ( ). ( ). 6 ( ). ( 6). ( ). ( 6). ( 6). 6 ( 66). 6 ( 6). ( 6) 6. ( 6). 6 ( 66). ( ). ( ). ( ). ( ). ( ). ( ). 6 ( ). ( 6) 6. ( 6). ( ). ( ). ( ). ( ). ( ). 6 ( ). (

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Teemaryhmä 1: Osaamisperusteinen opetus ja ohjaus, ECVET laadun varmistajana, ryhmän vetäjä Riitta Karusaari.

Teemaryhmä 1: Osaamisperusteinen opetus ja ohjaus, ECVET laadun varmistajana, ryhmän vetäjä Riitta Karusaari. Teemaryhmä 1: Osaamisperusteinen opetus ja ohjaus, ECVET laadun varmistajana, ryhmän vetäjä Riitta Karusaari. Osaamisperusteinen opetus ja ohjaus; työelämän näkökulmaa tutorit ja ohjaus vahvistettava työpaikkaohjaajien

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopisto Työssäoppimisen ohjausprosessi 29.10.2012 1

Jyväskylän ammattiopisto Työssäoppimisen ohjausprosessi 29.10.2012 1 Jyväskylän ammattiopisto Työssäoppimisen ohjausprosessi 29.10.2012 1 29.10.2012 2 Tarkoitus Työssäoppimisen ohjauksen tavoite on ohjata opiskelijaa työssäoppimisjaksojen eri vaiheissa sekä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet 1.Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet 1.Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto Liite hankehakemukseen VUODEN 2013 VALTIONAVUSTUKSET / LAAJENNETUN TYÖSSÄOPPIMISEN KOKEILUHANKKEET / JYVÄSKY- LÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OSUUS PAINOPISTEET Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet 1.Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta. Sukupuoli Vastaajien määrä: 9 )nainen 0 0 0 0 0 0 0 90 0 0 0 )mies. Ikäni vuosina Vastaajien määrä: 9 9 9 0 0 0 99

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Satamatoiminnot. 30 op, Satama-alalle räätälöity oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille

Satamatoiminnot. 30 op, Satama-alalle räätälöity oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille Satamatoiminnot 30 op, Satama-alalle räätälöity oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille 0 Koulutuksen lähtökohdat ja kohderyhmä satama-alan tutkintokoulutusta ei toistaiseksi Suomessa

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

TOPLAAJA - Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke - Keskeiset tulokset -

TOPLAAJA - Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke - Keskeiset tulokset - TOPLAAJA - Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke - Keskeiset tulokset - Nina Eskola Petra Palo-oja Sirpa Pursiainen Pirkanmaan ammattiopisto Kevät 2012 2 Sisällysluettelo 1. Kokeiluhankkeen tausta ja

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedu. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen strategia

Koulutuskeskus Sedu. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen strategia Koulutuskeskus Sedu Työssäoppimisen ja näyttöjen strategia Päivitetty 12.8.2008 2 Sisältö Lukijalle 4 Sedun visio, toiminta-ajatus ja arvot 5 Työssäoppimisen ja näyttöjen visio 5 Työssäoppimisen prosessi

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinto: Talotekniikan PT Tutkinnon osan nimi ja laajuus: ILMANVAIHTOJÄRJESTELMIEN ASENTAMINEN 15 OSP, valinnainen. 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tämän perusteella opiskelija voi hakea

Lisätiedot