Näkymätön seksuaalisuus. Raportti Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa hankkeen tuloksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkymätön seksuaalisuus. Raportti Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa hankkeen tuloksista"

Transkriptio

1

2 Näkymätön seksuaalisuus Raportti Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa hankkeen tuloksista MUISTILIITON JULKAISUSARJA 2014

3 Rakkauden kipeä viilto kun istun yksin iltaa ja muistelen sinua. Olet alkanut kutsua minua äidiksi. Hoitajan silittäessä poskeasi, katsot rakastuneena häntä sanot hänen olevan juuri sellainen kun pitääkin. Tiedätkö; kadehdin tuota katsettasi jonka soit hänelle. Eila Laasanen

4 - raportti hoitajille ja muistisairautta sairastavan puolisoille suoritetun kyselykartoituksen tuloksista Oulun eteläisellä ja Etelä-Pohjanmaan alueilla Korhonen Eine & Ridanpää Heli Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa - projekti Avainsanat: ikääntyvät, seksuaalisuus, seksuaalinen hyvinvointi, muistisairaudet, hoitohenkilökunta, läheiset Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa projektissa selvitettiin kyselykartoituksen ja teemahaastattelujen avulla muistisairaan seksuaalisuuden ilmenemistä sekä hoitohenkilökunnan, että muistisairautta sairastavien puolisoiden kokemana Oulun eteläisellä sekä Etelä-Pohjanmaan alueilla. Kyselyllä kartoitettiin muistisairauden vaikutuksia sairastuneen seksuaalisuuden ilmenemiseen, parisuhteeseen ja arjen rooleihin. Lisäksi kartoitimme muistisairauteen sairastuneiden läheisiltä tuen tarvetta. Hoitohenkilökunnalle kohdennetussa kyselyssä selvitimme seksuaalisuuden tukemisen käytäntöjä sekä hoitajien täydennyskoulutuksen tarvetta liittyen muistisairaan seksuaalisuuteen. Kartoituksen tulosten mukaan muistisairaus vaikuttaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa puolisoiden arkeen ja parisuhteeseen. Muutokset arjen rooleissa ja vastuun siirtyminen terveemmälle puolisolle vähentää kokemusta tasavertaisesta suhteesta ja kumppanuudesta. Sairastuneen muuttunut käyttäytyminen ja muistiongelmat aiheuttavat väsymystä, epätietoisuutta ja vähentävät puolisoiden tyytyväisyyttä parisuhteeseensa. Sen sijaan suoraan sukupuolielämään muistisairaudella ei näytä tämän kyselyn mukaan olevan suurta vaikutusta. Sukupuolielämään liittyvät suurimmat muutokset johtuvat vastanneiden mielestä ikääntymiseen liittyvistä muutoksista. Muutoksista huolimatta rakkaus ja hellyys ovat läsnä parisuhteen arjessa ja ovat yksi parisuhteen voimavaroista. Kartoituksesta nousee esille, että hoitohenkilökunnalta saatava ohjaus ja neuvonta liittyen muistisairaan seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen on hyvin vähäistä. Hoitohenkilökunnan vastausten perusteella muistisairaan seksuaalisuus nähdään kapeaalaisesti ja ongelmakeskeisesti. Muistisairaan seksuaalisuus huomioidaan usein vasta, kun sairastuneen käytös häiritsee ympäristöä tai kanssaihmisiä. Muistisairaan seksuaalisuuden tukeminen on hyvin henkilökohtainen ja hoitajan omaan kokemusmaailmaan pohjautuva. Kotihoidossa varaudutaan tilanteisiin ennalta ja heillä on useammin yhteisesti sovitut käytännöt kuin asumispalvelujen henkilökunnalla. Suurin osa vastanneista hoitajista oli kokenut seksuaalista häirintää työssään erityisesti muistisairaan miehen taholta. Vaikeimpina tilanteina hoitotyössä hoitajat pitivät hoitajaan kohdistuvaa epätarkoituksenmukaista seksuaalista käyttäytymistä. Myös muistisairaan ihastumiset ja seksisuhteet hoitoyksikössä koettiin vaikeiksi. Hoitaja joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen tahtomattaan, kun omaiset velvoittavat valvomaan että näin ei pääse tapahtumaan. Näihin tilanteisiin hoitajat kaipasivat käytännön ohjeita. Hoitohenkilökunta oli saanut hyvin vähän koulutusta muistisairaan seksuaalisuudesta, seksuaalisuuden kohtaamisesta ja tukemisesta. Myös seksuaalisuudesta keskustelu työyhteisössä oli vähäistä ja useimmin se tapahtui vitsailuna. Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen koettiin vaikeaksi, hoitajat odottivatkin, että asiakas ottaa asian esille. Tarvitsemme hoitotyöhön koulutusta muistisairaan seksuaalisuudesta. Tarvitsemme tietoa seksuaalisuudesta niin, että ymmärrämme omat reaktiomme, tunteemme ja käyttäytymisemme kohdatessamme työssämme asiakkaan seksuaalisuuden. Lisäksi tarvitsemme syventävää tietoa sairauden ja ikääntymisen vaikutuksesta seksuaalisuuteen. Siihen liittyy myös lääkkeiden vaikutus seksuaalisuuteen. Näitä täydentää käytännön ohjeet ja työkalut, miten ottaa seksuaalisuus puheeksi asiakkaan ja/tai hänen läheisensä kanssa. Siihen liittyy myös työyhteisössä yhteisesti sovitut käytännöt. Tällä paketilla me kykenemme kohtaamaan muistisairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheisensä kokonaisvaltaisesti. Osaamispääomamme kasvaa ja työn mielekkyys ja hyvinvointi lisääntyvät.

5 Sisällys 1. Johdanto Muistisairaus ja seksuaalisuus Seksuaalisuus Muistisairaus ja parisuhde Muistisairautta sairastavan seksuaalisuus hoitotyössä Keskeiset käsitteet Seksuaalinen häirintä Epätarkoituksenmukainen seksuaalinen käyttäytyminen Muistisairaan läheinen Asumispalvelu ja kotihoito Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa projekti Hankealueen kuvaus Muistisairautta sairastavan läheisille suunnatun kyselyn Muistisairaan läheisille suunnattu teemahaastattelu Hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselyn tulokset Hoitohenkilöstön asenteet ja käsitykset muistisairaan seksuaalisuudesta Muistisairautta sairastavan seksuaalisuuden tukemisen keinoja hoitajien kertomana Ulkonäöstä huolehtiminen Vuorovaikutus Rajoittaminen Seksuaalisten tarpeiden tyydyttämisen mahdollistaminen Osallistaminen Seksuaalisuutta ei tueta teen vain työni, ei muuta! Hoitajien kohtaamia vaikeita tilanteita hoitotyön arjessa Hoitajaan kohdistuvat tilanteet Asukastoveriin tai ympäristöön kohdistuvat tilanteet Asukkaaseen itseensä kohdistuvat tilanteet Hoitajien kokemus siitä, mikä on auttanut tilanteista selviämiseen Hoitajien kohtaamia myönteisiä kokemuksia muistisairautta sairastavan seksuaalisuudesta Työkäytännöt ja koulutuksen tarve Hoitajille suoritettu teemahaastattelu Pohdinta Eettisyys ja tulosten luotettavuus Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Lähteet Liitteet

6 1. Johdanto Väestömme ikääntyy syntyvyyden hitaasti laskiessa ja eliniän pidentyessä. Tämänhetkinen suomalaismiesten elinajanodote on yli 77 -vuotta ja naisten yli 83 -vuotta. Kymmenen vuoden kuluttua jo neljännes väestöstämme on ylittänyt vanhuuseläkeiän. Seksuaalisuuteen kohdistetaan fyysisen iän perusteella erilaisia odotuksia ja siitä tehdään ikäsidonnaisia tulkintoja. Ikä muokkaa kehoa ja muuttaa ihmistä myös henkisesti. Näistä syistä ikääntyvien seksuaalisuutta tarkastellaan usein erillisenä asiana, joka kiinnostaa nykyisin kasvavassa määrin myös terveydenhuollon henkilöstöä (Kontula 2011,8.) Ympäristön antamat mahdollisuudet vaikuttavat huomattavasti ikääntyvän ihmisen seksuaaliseen käyttäytymiseen. Kuvitelmat seksuaalisuuden häviämisestä vanhuudessa elävät edelleenkin ja voivat vaikuttaa ikääntyneiden mahdollisuuksiin tyydyttää seksuaalisia tarpeitaan. Uskonnolliset normit, tiedon puute sekä tabut ja myytit leimaavat vielä usean tämän päivän vanhuksen seksuaalihistoriaa ja -käyttäytymistä. Tärkeää vanhenevan ihmisen seksuaalisuudelle on henkilökunnan hyväksyvä ja myönteinen suhtautuminen sekä heiltä saatu tieto (Ryttyläinen & Valkama 2010,119.) Myytti on myös mielikuva siitä, että ikäihmiset ovat niin hauraita, että seksuaalinen aktiviteetti voi vahingoittaa heitä. On kuitenkin todettu, että säännöllinen sukupuolielämä ikääntyneenä lisää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä ylläpitää sekä miesten että naisten seksuaaliterveyttä (Rautiainen2006,230.) Ikääntyminen sinällään ei vaikuta yhtä paljon seksuaalisuudessa tapahtuviin muutoksiin, kuin iän tuomat henkistä ja fyysistä toimintakykyä heikentävät sairaudet. Suomalaisia tutkimuksia muistisairauden vaikutuksista ikääntyvän seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen on vähän. Hoitohenkilökunnan suhtautumista vanhusten seksuaalisuuteen on tutkinut Jokela (1992 ja 1996) sekä Piironen ja Rautanen (1998). Rautasalo on väitöskirjassaan (2008) selvittänyt hoitotyön ammattilaisten näkemyksiä ikääntyvien ihmisten seksuaalisuudesta. Muistisairauden vaikusta seksuaalisuuden ilmaisuun on selvittänyt Eloniemi- Sulkava (2002) sekä Nagaratnam et al. (2002). Keskeisintä näiden tutkimusten tuloksissa on se, että muistisairautta sairastavalla saattaa olla kyvyttömyyttä ottaa huomioon puolisonsa tunteita ja tarpeita. Myös häiritsevää mustasukkaisuutta puolisoa kohtaan esiintyy usein. Hoitoyhteisöissä on hyvin erilaisia käytäntöjä ja se asettaa myös muistisairautta sairastavat ihmiset eriarvoiseen asemaan yksilöllisen ja omannäköisen elämän toteuttamisen suhteen. Seksuaalisuus, seksi ja seksuaalinen hyvinvointi voivat tarkoittaa erilaisia asioita eri ihmisille ja muuttua iän ja terveydentilan myötä. Yksilöllisten erojen ja seksuaalisten muutosten ymmärtäminen on tärkeää ihmiselle itselleen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle. Oman seksuaalisuuden ymmärtäminen, turvallisuus ja hyväksytyksi tulemisen tunne sellaisenaan ovat seksuaalista hyvinvointia lisääviä tunteita (www.thl.fi.) Tämän kartoituksen tavoitteena oli selvittää muistisairautta sairastavien läheisten kokemuksia puolisonsa muistisairauden myötä tulleista muutoksista seksuaalisuuden ilmaisuun ja niiden vaikutuksia parisuhteeseen. Toinen tavoite oli selvittää koti- ja asumispalvelujen hoitotyöntekijöiden asenteita ja kokemuksia muistisairautta sairastavien seksuaalisuudesta ja sen ilmenemisestä. Lisäksi tällä kartoituksella selvitettiin sekä muistisairautta sairastavien läheisten, että hoitohenkilökunnan koulutuksen ja tuen tarvetta. 5

7 2. Muistisairaus ja seksuaalisuus Suomessa joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä jonkinasteisista muistipulmista. Samanaikaisesti arviolta henkilöllä muisti ja tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt, kärsii lievästä ja keskivaikeasta dementiaoireesta (Erkinjuntti, Rinne, Soininen 2010). Päivitetyssä muistisairauksien käypähoitosuosituksessa muistisairaudet ovat luokiteltu yhdeksi kansantaudeistamme (Käypähoitosuositus 2010.) Dementia on oireyhtymä, joka johtuu aivoja vaurioittavasta sairaudesta. Yleisimmät etenevää muistisairautta aiheuttavia sairauksia ovat Alzheimerin taudin lisäksi verisuoniperäiset muistisairaudet ja Lewyn kappale tauti ja aivojen otsalohkorappeumasta johtuva sairaus (Erkinjuntti, Rinne & Soininen 2010, Juva 2011). Lisäksi Parkinsonin taudin myöhäisemmässä vaiheessa voi esiintyä samankaltaisia muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmia kuin Alzheimerin taudissa. Alzheimerin tautia sairastaa noin 70 % kaikista etenevään muistisairauteen sairastuneista (Pirttilä, Erkinjuntti 2010,121). Alzheimerin taudin vaikeusasteet luokitellaan lieväksi, keskivaikeaksi ja vaikeaksi. Luokittelu perustuu eri vaiheiden ominaispiirteisiin (Erkinjuntti & Huovinen 2003). Muistisairauksiin liittyy moninaisia oireita, joista osa on hyvinkin diagnoosikohtaisia ja osa tyypillistä lähes kaikille eteneville muistisairauksille. Tunnetuin on muistin ja muun kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen, mutta sairaus ilmenee myös laaja-alaisemmin. Joskus muistisairaus tuntuu muuttavan koko ihmisen: hänen luonteensa, toimintamallinsa ja käyttäytymisensä. Kaikkea muistisairaan ihmisen toimintaa ei kuitenkaan pidä laskea sairastumisen syyksi, sillä ihminen tunteineen ja tarpeineen ei katoa sairauden taakse. (www.muistiliitto.fi). Omaiset ja potilas itsekin saattavat ihmetellä ilman järkevää syytä ilmaantuvaa masennusta, apatiaa tai persoonallisuuden muutosta. Vaikeimmillaan oireet voivat näyttäytyä näkö- ja kuuloharhoina, harhaluuloina tai liiallisena ja outona seksuaalisena aktiivisuutena (www.alzheimer-hki.com). Brusilan (2011,33) mukaan ikä, sairaus tai vamma ei vie kykyä tai oikeutta nauttia seksuaalisuudesta. Sairastuminen vaikuttaa aina itsetuntoon ja sitä kautta myös käsitykseen itsestä seksuaalisena olentona. Sairastuminen tai vammautuminen on aina kriisi, joka vaatii oman sopeutumisaikansa, jonka aikana seksuaalisuus jää helposti sivurooliin. Ihminen kaipaa läheisyyttä, hellyyttä ja suhdetta toisiin elämänsä loppuun saakka. Suuri kysymys pariskunnalle onkin, miten ratkaista se tosiasia, että sairauden edetessä suhde muuttuu hoivasuhteeksi ja aiemmin ollut vastavuoroisuus vähenee ja lakkaa. Jokainen kohtaavat haasteen omalla tavallaan. Toisille uuden rakkauden löytäminen ei ole este sairastuneen tukena ja lähellä pysymiselle (Aavaluoma 2010, 240.) Sairauden myötä sukupuolielämä saattaa lakata kiinnostamasta kokonaan. Toisilla se taas saa liian suuren merkityksen, jolloin seksi on mielessä jatkuvasti. Joillekin lääkitys vaikuttaa halukkuuteen. Joskus sairauteen liittyvä aloitekyvyn heikkeneminen ilmenee seksuaalisen aloitekyvyn heikkenemisenä, jolloin vastuu aloitteiden tekemisestä siirtyy terveelle puolisolle (Aavaluoma 2010, 239.) Näslindl-Ylispangar (2012,75) peräänkuuluttaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön valmiuksien vahvistamista vanhusten seksuaalisuuden huomioimiseksi osaksi vanhuksen kokonaishoitoa. Koska hoito- ja huolenpitotyön lähtökohtana tulisi aina olla potilaan yksilöllinen tilanne ja tarpeet, vanhustyön ammattilaisten tulisi osata erottaa, onko seksuaalisuuteen liittyvä ongelma hoidettavan, hoitohenkilökunnan vai omaisten Seksuaalisuus Seksuaalisuus ja sukupuoli ovat jokaisen ihmisen pysyviä ja keskeisiä ominaisuuksia kehdosta hautaan. Fyysinen kehomme ja siihen liittyvät tunteemme ovat seksuaalisuutemme kehto ja identiteettimme perusta. Seksuaalisuus on ihmisten viehättävä inhimillinen ominaisuus sekä lukemattomien mielikuvien ja unelmien voimanlähde. Elämää eri vaiheissa on jopa vaikea kuvitella ilman seksuaalisuutta (Kontula 2011,8). 5

8 Seksuaalisuus on erottamaton osa ihmisyyttä ja jokaisen ihmisen perusoikeus. Se on olennainen osa ihmisen hyvinvointia, elämänlaatua ja terveyttä. Sen rakennusaineita kootaan koko elämän ajan. Seksuaalisuus heijastaa elämän tarkoitusta ja jatkuvuutta, parisuhteen merkityksellisiä tunteita ja tarpeita, haavoittuvuutta ja alastomuutta. Seksuaalisuus määritellään usein ihmisen perustarpeena, jolloin seksuaalisuuteen voidaan katsoa kuuluvaksi hellyyden, aistillisuuden, yhteenkuuluvuuden, kontaktin, lämmön, läheisyyden, fyysisen tyydytyksen, avoimuuden ja turvallisuuden tunteet. Kaikki nämä perustarpeen elementit kuuluvat ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin (Ryttyläinen ja Valkama 2010,11). Seksuaalisuuden ilmaisemiseen ja seksuaalisen mielihyvän kokemiseen liittyvät tarpeet muuttuvat iän myötä. Sairaudet ja muut muutokset elämäntilanteessa merkitsevät lisääntynyttä tarvetta rakentaa enemmän intiimiyttä ja läheisyyttä saadakseen lohdutusta ja tukea (Kontula & Kumpula 2011,30.) Vanhuutta voidaan verrata nuoruuteen, molempia hallitsee suuret hormonaaliset ja ruumiilliset muutokset (Tuhkasaari 2011,55.) Seksuaaliterveys on laaja käsite. WHO:n mukaan se tarkoittaa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvoinnin tilaa, jonka edellytyksiä ovat positiivinen ja kunnioittava asenne seksuaalisuuteen sekä haluttaessa mahdollisuus nautinnollisiin ja turvallisiin seksuaalisiin kokemuksiin ilman pakottamista, syrjintää ja väkivaltaa. Kaikkien ihmisten seksuaalisten oikeuksien kunnioittaminen, suojeleminen ja toteuttaminen ovat niin ikään hyvän seksuaaliterveyden edellytyksiä (WHO 2004.) Seksuaaliterveyden voidaan katsoa olevan kyllin hyvää, kun ihminen voi toteuttaa omaa, löydettyä seksuaalisuuttaan ja hän kunnioittaa omaa ja toisen ihmisen seksuaalioikeuksia. yksilön kyky nauttia omasta seksuaalisuudestaan ilman, että siitä on haittaa tai kärsimystä itselle tai muille kyky ymmärtää seksuaaliterveyden olemassaolo ja mahdollisuus huolehtia siitä ihmisen perusoikeus (Bildjuschkin & Malmberg 2002, Virtanen 2002) Muistisairaus ja parisuhde Parisuhde on yksi elämämme tärkeimmistä ihmissuhteista. Parisuhde voi tarjota sosiaalisen tuen ja tunnetuen lisäksi moninaisia palkitsevia kokemuksia, joita muiden ihmissuhteiden on vaikea korvata. Ne alkavat kumppanin läsnäolosta ja mahdollisuudesta jakaa hänen kanssaan arkielämän ilot ja surut. Erityistä palkitsevuutta tarjoaa parisuhteen intimiteetti, fyysinen läheisyys ja yhdessä koettu seksuaalinen nautinto (Kontula, 2011,9.) Parisuhteessa puolisot ovat tottuneet toistensa ja suhteensa erilaisiin vaiheisiin, joissa läheisyys ja etäämpänä olo vaihtelee. On luonnollista, ettei toisessa tapahtuvia muutoksia heti ajatella sairaudeksi. Oman kumppanin muuttuminen etäiseksi ja erilaiseksi herättää ristiriitaisia tunteita. Sairastumisen aiheuttamat oireet, lähimuistin heikkeneminen, asioiden looginen ajattelu- ja päättelykyvyn vaikeutuminen sekä ilmaisun kaventuminen eivät helpota pariskunnan pyrkimyksiä selvittää tilannetta. Tästä seuraa pettymyksen, hylätyksi tulemisen ja ulkopuolisena olemisen tunteita. Vaikka sairaus kaventaa ilmaisua, se ei poista tarvetta läheisyyteen ja erillisyyteen (Aavaluoma 2010,232). Muistisairaus vaikuttaa myös totuttujen roolien muuttumiseen. Terveelle puolisolle siirtyy yhä enemmän vastuuta arjen sujumisesta, hän kokoaa irrallaan olevat palaset yhdeksi loogiseksi kokonaisuudeksi. Hän huolehtii myös siitä, että ne asiat mitkä toinen ennen teki, sujuvat, ja myös vastaa niistä uusista asioista, joita toinen on alkanut sairauden vuoksi tekemään. Ristiriitaa aiheuttaa myös oireiden ja vireystilan vaihtelut. Terveen puolison on puntaroitava milloin sairastunut kumppani tarvitsee apua ja milloin taas voi antaa asioiden mennä omalla painollaan (Aavaluoma 2010, ) Muistisairaus vaikuttaa edetessään parisuhteen laatuun. Muistisairautta sairastava näkee parisuhteen usein myönteisempänä kuin terve puoliso. Muistisairauteen sairastunut ei kykene huomioimaan terveen puolison toiveita ja tarpeita. Hänen käyttäytymisensä voi muuttua terveen puolison näkökulmasta hyvinkin itsekkääksi. Tasavertaisuuden 6

9 väheneminen ja muutokset rooleissa voivat vähentää seksuaalisen kanssakäymisen merkitystä parisuhteessa (Eloniemi- Sulkava, Sillanpää- Nisula & Sulkava 2010, 577.) Muistisairautta sairastava kykenee pitkään ilmaisemaan tunteitaan ja kokemuksiaan tässä hetkessä. (Liisa Kämäräinen 2011,16). Muistisairautta sairastavan käyttäytymisen taustalla on esille pyrkivä, käsittelyä vaativa tunne. Mielikuvat, joissa muistisairautta sairastava elää, ovat hänen sisäinen todellisuutensa, eivät harhoja. Tärkeintä on tunnistaa ja hyväksyä erilaiset tunteet ja niiden mukanaan tuoma käyttäytyminen. (Mäkisalo- Ropponen 2007, ). Muistisairauden edetessä oikeiden sanojen löytyminen on työläämpää ja vuorovaikutteinen keskustelu vaikeutuu. Tämä vaikeuttaa parisuhteessa kommunikointia. Puheesta tulee yksisuuntaista ja tiedottavaa. Vuorovaikutus kapeutuu ja usein terve puoliso kokee jäävänsä yksin. Myös sairastunut puoliso jää yksin ajatustensa kanssa, kun ei löydä oikeita sanoja ilmaista itseään. Myös puheen ymmärtämisessä voi ilmaantua vaikeuksia. Molemmilla voi herätä epäonnistumisen ja pettymyksen tunteita. Vuorovaikutuksella on suuri merkitys parisuhteessa ja se luo onnistuessaan yhteenkuuluvuutta, ymmärrystä ja läheisyyttä. (Aavaluoma 2010,237.) 2.3. Muistisairautta sairastavan seksuaalisuus hoitotyössä Ikääntymisen aiheuttamat muutokset kehossa, yksin jääminen tai muutto laitoshoitoon vaikuttavat siihen, että sukupuolinen kanssakäyminen voi jäädä taustalle eikä ikääntyvä ihminen rohkene näyttää kiinnostustaan tai ihastumistaan. Lisäksi tähän vaikuttaa omien lasten paheksunta ja yhteiskunnalliset asenteet. Myös terveydenhuoltohenkilöstön piirissä vanhojen ihmisten tarpeita saatetaan vähätellä ja niistä puhuminen voi johtaa torjutaan ja vihamielisyyteen. Usein ne myös tulkitaan seksuaaliseksi häirinnäksi. (Näslindl 2000,66.) Vanhukset voivat itse myös ajatella, että seksuaalinen nautinto ei kuulu vanhoille ihmisille. Seksuaalisia tarpeita saatetaan hävetä tai pitää peräti syntinä. Synnin, mutta myös soveliaisuuden rajat nousevat usein uskonnollisesta ajattelusta. Uskontojen lisäksi sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta määrittelevät lisäksi yhteiskunnan poliittinen järjestelmä, historia ja lainsäädäntö, jopa elinolot. Kulttuurisidonnaisuudesta johtuen on tärkeää pohtia seksuaalieettisiä kysymyksiä ja tuntea seksuaalisuuteen liittyviä kulttuurieroja, ettei tahtomattaan loukkaa ihmisen syvimpiä arvoja ja periaatteita. (Näslindh-Ylispangar 2012,73.) Tämänhetkinen sekstistinen elinympäristömme ei muokkaa vain lasten ja nuorten kuvaa seksuaalisuudesta vaan se vaikuttaa myös keski-ikäisten ja ikääntyneiden elämään, asenteisiin ja odotuksiin. Yksityisyys säilyy yleensä hyvin niin kauan kuin voidaan elää kotona. Ulkopuolisten hoivapalvelujen tarve vähentää intimiteettiä kotia, mutta laitoksissa hoidettavilla ikäihmisillä toive yksityisyydestä on usein saavuttamattomissa (Rautiainen 2006, 231.) Läheisyyden tarve- mukaan lukien tarve yhdyntään - ovat osa elämää myös kaikissa ikäihmisille hoivaa ja huolenpitoa tarjoavissa laitoksissa. Vaikka poskelle suukottelu, halaaminen ja käsikkäin kulkeminen hyväksytään, ei kaikkien laitosten kulttuuri ole kovin seksuaalimyönteinen. Toisaalta myös yksityisyyden puute tekee sukupuolielämästä vaikeaa. Kun yksityisyyttä ei ole, sukupuolielämästä tulee julkista, mikä koetaan häiritseväksi ja kiusalliseksi (Näslindh- Ylispangar 2012,74). Seksuaaliterveydestä huolehtiminen tulisi ymmärtää osaksi vanhustenhoitoa. Se vaatii sitä, että työntekijöillä tulisi olla taitoa ja sen pohjalla tietoa ottaa myös nämä tarpeet huomioon hoitotyössä. Koska hoito- ja huolenpitotyön lähtökohtana tulisi aina olla yksilöllinen tilanne ja tarpeet, vanhustyön ammattilaisen tulisi myös osata erottaa, onko seksuaalisuuteen liittyvä ongelma hoidettavan, omaisen vai hoitohenkilökunnan. (Näsling-Ylispangar 2012,75). 7

10 Hoitohenkilökunta pitää Ryttyläisen ja Valkaman (2010,213) mukaan laitosasukkaiden välisiä ihastumisia ongelmallisina. Pohditaan mikä on hyväksyttävää ja milloin asiasta pitäisi kertoa omaisille. Näslindh- Ylispangarin (2012,75) kehottaa jättämään asian kahden aikuisen väliseksi asiaksi mikäli kumpikaan osapuolista ei ole edunvalvonnan alainen eikä kyseessä ole seksuaalisen hyväksikäytön mahdollisuus. Useimmat hoitotyön ammattilaiset toivat esille, että seksuaalisten ilmauksien kohtaaminen edellyttää heiltä tietoisuutta omista sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvistä asenteistaan, käsityksistään ja uskomuksistaan sekä siitä, miten ne vaikuttavat heihin, kun he kohtaavat työssään seksuaalisuuttaan ilmaisevia ikääntyneitä ihmisiä. ( Rautasalo 2008, 104). Rautasalon tutkimuksessa todetaan hoitotyön ammattilaisten pitävän tärkeänä, että he pystyvät kohtaamaan hoidettavansa ennakkoasenteista vapaina ja ilman moralisointia. 2.4.Keskeiset käsitteet Alla on avattu raportissamme käytettyjä keskeisimpiä käsitteitä Seksuaalinen häirintä Käsitteellisesti seksuaaliseen häirintään liittyvät asiat ovat edelleen täsmentymättä, koska tilanteet, tekotavat, tekijät ja kohteet vaihtelevat suuresti. Arkikielessä käytetään rinnakkain ilmaisuja seksuaalinen häirintä ja ahdistelu, ei toivottu- seksuaalinen käyttäytyminen, seksuaalinen kaltoinkohtelu sekä seksuaalinen hyväksikäyttö. (Vikka, 2011,35). Seksuaalista häirintää on esimerkiksi sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet, härskit puheet kaksimieliset vitsit, sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset, pornoaineistot, seksuaalisesti virittyneet kirjeet, sähköpostit, tekstiviestit, puhelinsoitot, fyysinen koskettelu ja sukupuoliyhteyttä tai muuta kanssakäymistä koskevat ehdottelut tai vaatimukset. (Vikka, 2011,35) Epätarkoituksenmukainen seksuaalinen käyttäytyminen Raportissa käytetään sanaa epätarkoituksenmukainen seksuaalinen käyttäytyminen. Tällä viitataan käyttäytymiseen, joka aiheuttaa hämmennystä ympäristössä ja läheisissä. Seksuaalista käyttäytymistä voidaan sanoa epätarkoituksenmukaiseksi myös silloin kun se loukkaa toisen ihmisen henkisiä tai fyysisiä seksuaalioikeuksia Muistisairaan läheinen Muistisairaan läheisellä tarkoitamme raportissamme muistisairaan puolisoa Asumispalvelu ja kotihoito Raportissa tarkoitamme asumispalveluilla asumista, joka on laitoshoitoa tai tehostettua palveluasumista. Asumispalvelu voi muodostua vuokra-asumisesta, hoiva- ja hoitopalveluista ja tukipalveluista. Kotihoidolla tarkoitamme kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa sekä muita kotona selviytymisen tueksi tarjottavia tukipalveluita. 8

11 3. Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa projekti Ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset muokkaavat ihmisen henkistä ja fyysistä olemusta. Tämä onkin herättänyt kiinnostuksen pohtimaan ja tutkimaan yhä enemmän myös ikääntyvien ihmisten seksuaalisuutta ja ottamaan seksuaalisuus huomioon sosiaali- ja terveydenhuollossa. Muistisairauksien vaikutuksia parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen on tutkittu vähän. Projekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kolmevuotinen ( ) kehittämisprojekti. Se toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan Oulun eteläisellä alueella (14 kuntaa) sekä Etelä-Pohjanmaan alueella (19 kuntaa). Projektia hallinnoi Suomen Dementiayhdistys ry ja se toteutetaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n kanssa. Projektin ohjausryhmä on ohjannut ja tukenut projektin etenemistä. Jäseninä siinä ovat; Jukka Tikanmäki, Suomen Dementiayhdistys ry:n puheenjohtaja, Minna Huhtamäki- Kuoppala, Etelä- Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n kehittämispäällikkö, Mirja Hynninen, vastaava muistiasiantuntija Muistiluotsi Keski-Pohjanmaa, Riitta Harju, koulutussuunnittelija Keski- Pohjanmaan Opisto. Projektin tavoitteena on selvittää sekä muistisairautta sairastavien läheisten, että hoitohenkilökunnan kokemuksia, tarvetta ja asenteita muistisairautta sairastavien seksuaalisuuden ilmenemisestä, tukemisesta ja ohjauksesta. Lisäksi projektin tavoitteisiin on kirjattu näiden tarpeiden pohjalta koulutuksen ja ohjauksen suunnittelu sekä järjestäminen. Projektissa tehtyjen selvitysten ja kartoitusten avulla laaditaan raportteja ja niistä tiedotetaan laajasti eri tahoille. Projektin alussa tiedotettiin projektista ja sen tavoitteista alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon päättäville viranhaltijoille. Saatuamme tutkimusluvat suoritettiin kysely. Kyselylomakkeet toimitettiin sovitusti kuntien/ kuntayhtymien yhteyshenkilöille. Kyselylomakkeiden mukana toimitettiin saatekirjeet, joista selvisi kyselyn tarkoitus, ohjeet vastaamiseen ja vastausten palauttamiseen. Teemahaastattelut suoritettiin kuudelle muistisairautta sairastavan läheiselle sekä kuudelle hoitotyön ammattilaiselle. Haastattelujen tulokset olemme yhdistäneet tähän raporttiin. Molempien kartoitusten pohjalta rakennettiin täydennyskoulutusohjelma hoitohenkilökunnalle ja koulutusta ja ohjausta muistisairautta sairastavien läheisille muistisairaan seksuaalisuudesta. Lisäksi käynnistettiin vertaisryhmiä ja voimavaraviikonloppuja muistisairautta sairastaville ja heidän läheisilleen. Koulutusten ja vertaisryhmien suunnittelussa huomioimme kyselyissä nousseet tarpeet ja mahdolliset alueelliset erot Hankealueen kuvaus Oulun Eteläinen on 14 kunnan ja kolmen seutukunnan yhteistyöalue Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa, kolmen jokilaakson (Siika-, Pyhä- ja Kalajoki) alueella. Alueen asukasmäärä, noin , on neljännes koko Pohjois-Pohjanmaan väestöstä ja noin 1,7 % koko valtakunnan väestöstä. Oulun Eteläisen väkiluvun ennustetaan säilyvän jokseenkin nykyisellä tasolla vuoteen 2030 mennessä. Projektin kohderyhmänä ovat ikääntyvät muistisairautta sairastavat ja heidän läheisensä. Tällä alueella on vuotiaita , mikä on 15,08 % alueen väestöstä. Näistä naimisissa on henkilöä eli 77 %. Väkiluvultaan ja pinta-alaltaan Etelä-Pohjanmaa on maamme kahdenkymmenen maakunnan joukossa yhdeksänneksi suurin. Etelä-Pohjanmaa on suhteellisesti maailman suomenkielisin maakunta, sillä vuoden 2008 lopulla noin 99 % asukkaista puhui Suomea äidinkielenään. Etelä-Pohjanmaalla asuu henkeä, eli 3.6 % Suomen väestöstä, josta vuotiaita on eli 20,58 % koko väestöstä. Naimisissa heistä on eli 75 %. 9

12 4. Muistisairautta sairastavan läheisille suunnatun kyselyn tulokset Muistisairautta sairastavan läheisille suunnatun kyselylomakkeen lähtökohtana oli paperinen kyselylomake. Kartoituksen tavoitteena oli selvittää tällä kyselyllä, miten muistisairaus muuttaa sairastuneen seksuaalisuutta. Selvitimme myös epätarkoituksenmukaisen ja ongelmallisen käyttäytymisen esiintymistä ja läheisen suhtautumista näihin tilanteisiin. Kysymyksien rajaamisessa pohdimme millä kysymyksillä/ väittämillä saadaan vastauksia edellä mainittuihin asioihin kuitenkaan liikaa ohjaamatta vastaajan vastausta. Oulun eteläisellä alueella ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on nimetty muistihoitaja jokaisessa kunnassa, joten muistihoitajaverkosto oli luonteva valinta yhteistyökumppaniksi kyselykartoituksen toteuttamiseksi. Toimitimme muistihoitajille 534 kyselylomaketta vastauskuorineen ja he postittivat ne asiakasrekisterissään oleville muistisairautta sairastavien läheisille. Vastauksia saimme yhteensä 56, vastausprosentti oli 10.5 %. Oulun eteläiseltä alueelta saatiin vastauksia 24 kpl ja Etelä-Pohjanmaalta 32 kpl. Vastaajista nuorin oli 46 -vuotias ja vanhin 85 -vuotias, mediaani-ikä oli 76 vuotta. Suurin osa vastaajista asettui vuosien 62 ja 77 välille. Vastaajista 34 oli naisia ja 22 miehiä. Kyselyyn vastanneiden puolisoilla oli eniten Alzheimerin tautia. Verisuoniperäistä muistisairautta, otsalohkorappeuman aiheuttamaa muistisairautta, Lewyn kappale tautia ja sekamuotoista dementiaa oli muutamalla. Viidellä ei ollut vielä varmistunut diagnoosi. Muistisairaus oli suurimmalla osalla varhaisessa vaiheessa, 58 % muistisairaus oli diagnosoitu1-4 vuotta sitten. Diagnoosin saamisesta oli yli 7 vuotta 20% vastanneista. Alzheimerin tauti 73% Verisuoniperäinen muistisairaus Sekamuotoinen muistisairaus Otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus Parkinsonin tauti Lewyn kappale- tauti En osaa sanoa Joku muu 5% 4% 5% 4% 2% 5% 2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Kuvio 1. Kyselyyn vastanneiden puolisoiden diagnoosit 4.1. Muistisairauden vaikutus parisuhteeseen Ensimmäiseen kysymykseen listattiin asioita, joilla on tutkittu olevan merkitystä parisuhteen onnellisuuteen. Tällä haluttiin selvittää, mitkä asiat ovat merkityksellisiä kyselyyn osallistuvien vastaajien mielestä parisuhteen onnellisuuteen usein jo useiden kymmenien 10

13 yhteisten vuosien jälkeen ja nyt muuttuneessa tilanteessa. Samalla kysymys toimi johdattelevana kysymyksenä aiheeseen, pehmeänä laskuna ja motivoivana kysymyksenä. Vastaajat valitsivat vaihtoehdoista viisi tärkeintä asiaa, joiden he kokivat tuovan onnellisuutta parisuhteeseensa nykyhetkellä. Listaamiemme vaihtoehtojen isäksi vastaajat pitivät tärkeänä lapsenlapsia, tavallista arkea ja huomaavaisuutta. Valintoja ei tarvinnut merkitä tärkeysjärjestykseen. Suurimpana tekijänä parisuhteen onnellisuuden kannalta pidettiin rakkautta, vastanneista ¾ piti sitä merkityksellisenä. Lapset olivat toiseksi tärkein tekijä. Myös yhteisten asioiden tekemisen ja yhteiset muistot koettiin tärkeiksi. Taloudellinen tasapaino nousi vastaajien mielestä viidenneksi tärkeimmäksi tekijäksi. Intohimo koettiin vähiten merkitykselliseksi asiaksi. Rakkaus Lapset Yhteisten asioiden tekeminen Yhteiset muistot Taloudellinen tasapaino Kumppanuus ja ystävyys Hellyys Turvallisuus Kunnioitus Puolison tuki Luottamus Muita asioita Intohimo 4% 2% 36% 32% 25% 23% 23% 59% 59% 54% 52% 70% 75% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Kuvio 2. Parisuhteen onnellisuuteen vaikuttavia asioita. Toisessa kysymyksessä selvitettiin muistisairauden mukanaan tuomia mahdollisia muutoksia ja niiden vaikutuksia parisuhteeseen ja puolisoiden kokemaan läheisyyteen. Vastaajat arvioivat näitä muutoksia skaalalla on vähentynyt, on säilynyt ennallaan, on lisääntynyt sekä miten muistisairaus on muuttanut muistisairautta sairastavan ja läheisen parisuhdetta ja miten tyytyväisiä vastaajat ovat parisuhteeseen tällä hetkellä. Viimeisessä kohdassa oli jatkokysymys, jos vastaaja oli kokenut tyytyväisyytensä parisuhteessaan heikentyneen. Jatkokysymyksellä selvitettiin mitkä asiat vastaajan kokemuksen mukaan ovat vaikuttaneet heidän tyytyväisyytensä muutokseen parisuhteessaan. Asetimme valmiit vastausvaihtoehdot, joissa käsiteltiin muistisairautta sairastavan hygieniaa, muuttunutta käyttäytymistä, tunnistamisen vaikeutta, riippuvuuden lisääntymistä, muistiongelmia, muutoksia sukupuolielämässä, sekä läheisen väsymistä ja liikaa vastuuta arjesta. Vastanneista yli puolet koki, että sairastuneen puolison kyky huomioida vastaajaa kumppanina on säilynyt ennallaan. Yli neljännes koki sen heikentyneen muistisairauden myötä. Muutama vastanneista oli sitä, että sairastuneen kyky huomioida kumppania oli lisääntynyt. Liki puolet vastanneista koki, että sairastuneen kyky osoittaa hellyyttä oli säilynyt ennallaan. Yhtä moni koki sen heikentyneen. Muutaman mielestä sairastuneen kyky osoittaa hellyyttä oli lisääntynyt. Muistisairauteen sairastuneen kiintymys vastaajaa kohtaa oli säilynyt ennallaan ja jopa lisääntynyt. Vain muutama vastanneista koki sen vähentyneen. Suurin osa vastanneista koki, että puolison vastuu asioiden hoidosta oli vähentynyt muistisairauteen sairastumisen 11

14 myötä. Vain muutamalla oli kokemus, että sairastunut puoliso hoitaa käytännön asiat kuten ennenkin. Pienellä osalla vastanneista oli kokemus, että sairastuneen vastuu asioiden hoidosta on lisääntynyt. Sairastuneen puolison harrastukset olivat vastanneiden mielestä vähentyneet, vain muutaman mielestä ne olivat säilyneet ennallaan. Pariskunnan yhteiset harrastukset olivat myös vähentyneet puolison muistisairauteen sairastumisen myötä. Rakkauden tunteet puolisoa kohtaan ovat lisääntyneet tai säilyneet ennallaan. Vain muutama vastanneista oli sitä, että rakkauden tunteet puolisoa kohtaan ovat vähentyneet. Muistisairauden myötä Puolisoni vastuu asioiden hoidosta 7% 9% 84% Yhteiset harrastukset 2% 35% 63% Puolisoni harrastukset 9% 91% Rakkauden tunteeni puolisoani kohtaan Tyytyväisyyteni parisuhteessa Kyky huomioida minua kumppanina 2% 12% 53% 43% 53% 37% 10% 55% 35% On lisääntynyt On säilynyt ennallaan On vähentynyt Kyky osoittaa hellyyttä 18% 41% 41% Kiintymys minua kohtaan 28% 59% 13% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 3. Muistisairaan läheisen kokemus parisuhteestaan Viimeiseksi tässä osiossa kysyttiin miten tyytyväisiä vastaajat olivat parisuhteeseensa. Tälle kysymykselle oli jatkokysymys, jos vastaaja koki tyytyväisyytensä parisuhteeseensa heikentyneen puolison muistisairauden myötä. Vastausprosentti jäi tässä alhaisemmaksi kuin muissa osioissa. Vastanneista suurin osa koki, että tyytyväisyys parisuhteessa on vähentynyt muistisairauden myötä. Kysymyksessä selvitettiin muistisairauden mukanaan tuomia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet vastaajan tyytyväisyyteen parisuhteessaan. Vastaajat valitsivat vastausvaihtoehdoista sen, joka parhaiten kuvasi hänen kokemustaan. Vaihtoehdot olivat täysin eri, jonkin verran samaa, en osaa sanoa, jonkin verran eri ja täysin samaa. Kuvioissa olemme yhdistäneet täysin samaa ja jonkin verran samaa sekä täysin eri ja jonkin verran eri vastaukset kuvion selkiyttämisen vuoksi. Tyytyväisyyteen parisuhteessa on vastanneiden mielestä vaikuttanut muistisairautta sairastavan puolison lisääntynyt riippuvuus vastaajasta sekä puolison muuttunut käyttäytyminen. Lähes puolet koki, että puolison kyky huolehtia hygieniastaan vaikutti heidän tyytyväisyyteensä parisuhteessaan. Melkein yhtä suuri osa oli täysin eri tai jonkin verran eri siitä, että puolison heikentynyt kyky huolehtia hygieniastaan vaikuttaisi vastaajien tyytyväisyyden muutokseen parisuhteessaan. Puolison muistiongelmat vaikuttavat vastanneiden mielestä heidän tyytyväisyyteensä parisuhteessaan. Lähes yhtä suuri oli se vastanneiden osuus, jotka kokivat, että puolison vaikeus tunnistaa vastaajaa vaikuttaa heidän tyytyväisyyteensä parisuhteessaan, kuin heidän osuus vastanneista, jotka kokivat, että sillä ei ole merkitystä. Suurin osa vastanneista oli sitä, että väsyminen vaikuttaa heidän tyytyväisyyteensä parisuhteessaan. Liika vastuu arjesta ja muutokset sukupuolielämässä vaikuttavat vastanneiden mielestä heidän tyytyväisyyteensä muutokseen parisuhteessaan. 12

15 Tyytyväisyyteni muutokseen parisuhteessa on vaikuttanut Vaikeus tunnistaa minua 37% 21% 42 % Muistiongelmat 72% 10% 18 % muutokset sukupuolielämässä Liika vastuu arjesta Oma väsymiseni 59% 70% 76% 23% 18 % 20% 10% 17% 7% Täysin samaa /jonkin verran samaa En osaa sanoa muuttunut käyttäytyminen 85% 5% 10% Täysin eri /jonkin verran eri lisääntynyt riippuvuus 88% 10% 2% kyky huolehtia hygieniastaan 46% 12% 42% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 4. Muistisairaan läheisen kokemus muutokseen parisuhteessaan Vastanneilla oli myös mahdollisuus vastata avoimeen kysymykseen muista mahdollisista muutoksista, joilla on vaikutusta parisuhteeseen. Tässä he mainitsivat puheen loppuneen, riitelyn lisääntyneen ja hellyyden osoitusten vähentyneen muistisairauden myötä. Kolmannessa kysymyksessä oli väittämiä, joista vastaajat valitsivat parhaiten kokemustaan vastaavan vaihtoehdon parisuhteestaan tällä hetkellä. Muuttuneessa tilanteessa koettiin olevan paljon positiivisia asioita. Suurin osa vastanneista koki parisuhteessaan olevan tarpeeksi rakkautta, läheisyyttä ja hellyyttä. Kuitenkin reilu neljännes koki, että sitä ei ole riittävästi. Parisuhteessa on tarpeeksi.. hellyyttä 64% 6% 30% Täysin samaa /jonkin verran samaa läheisyyttä 58% 10% 32% En osaa sanoa rakkautta 76% 11% 13% Täysin eri /jonkin verran eri 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Kuvio 5. Muistisairaan läheisen kokemus parisuhteen läheisyydestä ja rakkaudesta. Reilusti yli puolet vastanneista koki olevansa enemmän hoitajia kuin puolisoita. Lähes kaikki kokivat, että puoliso on riippuvainen vastaajasta. Puolison kyky asettua toisen asemaan koettiin myös heikentyneen. Suurin osa vastanneista oli huolissaan tulevaisuudestaan sekä tunsivat itsensä ajoittain yksinäisiksi. Reilu neljännes koki ajoittain syyllisyyttä, lähes puolet ei kokenut sitä lainkaan ja neljännes ei osannut sanoa. Puolet vastanneista oli tyytyväisiä parisuhteeseensa ja lähes puolet tunsi olevansa onnellisia. 13

16 Nykyisessä tilanteessani Koen olevani hoitaja, en puoliso 64% 10% 26% Puolisoni on riippuvainen minusta Puolisoni kyky asettua toisen asemaan on heikentynyt Olen tyytyväinen parisuhteeseeni 93% 64% 50% 11% 2% 5% 13% 23% 39% Täysin samaa /jonkin verran samaa Olen onnellinen parisuhteessani 47% 15% 38% En osaa sanoa Saan riittävästi tukea puolisoltani Tulevaisuus huolettaa minua 30% 12% 77% 58% 8% 15% Täysin eri /jonkin verran eri Tunnen ajoittain syyllisyyttä 35% 25% 40% Tunnen ajoittain yksinäisyyttä 70% 6% 24% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 6. Muistisairaan läheisen kokemus puolison sairauden vaikutuksesta parisuhteen rooleihin. Muistisairauksiin liittyviä käyttäytymisen muutoksia kartoitettiin kysymällä läheisiltä niiden mahdollista ilmenemistä ja esiintyvyyttä. Osa muistisairauksissa esiintyvistä käytösoireista saattaa ilmetä seksuaaliseen toimintaan liittyvinä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan tällaisia käyttäytymisen muutoksia, ilmenneet skaalalla ei koskaan, aikaisemmin, ei enää, esiintyy jatkuvasti, esiintyy usein tai esiintyy joskus. Selkiytimme kuvioita yhdistämällä esiintyy usein ja esiintyy jatkuvasti vastausvaihtoehdot. Eniten esittämistämme vaihtoehdoista vastanneet olivat kokeneet mustasukkaisuutta puolisonsa taholta. Liki neljännes vastaajista koki mustasukkaisuutta jatkuvasti tai usein. Reilu neljännes vastaajista ei ollut kokenut mustasukkaisuutta puolisonsa taholta muistisairauteen sairastumisen myötä. Seksuaalisävytteisiä huomautuksia tai karkeaa puhetta oli kohdannut vain muutama prosentti vastanneista. Pakonomaista tarvetta yhdyntään oli esiintynyt muutamalla prosentilla vastanneiden puolisoista. Suurin osa vastanneista oli sitä, että puolisolla ei ole koskaan esiintynyt vieraiden seksuaalisävytteistä koskettelua. Vastanneiden mielestä heidän puolisonsa käyttäytyminen ei ole sairastumisen myötä juurikaan muuttunut eivätkä he koskettele tai halaile ihmisiä aiempaa estottomammin. Heillä ei myöskään ole esiintynyt estottomampaa puhetta tai he eivät kerro tilanteeseen sopimattomia kaksimielisiä vitsejä, jotka naurattavat vain heitä itseään. Kukaan vastaajista ei ollut kohdannut puolisonsa koskettelevan sukupuolielimiään julkisesti. 14

17 Muistisairauden myötä Puolisoni koskettelee ja halailee vieraita estottomammin 90% 6% 4% Ei koskaan Puolisoni puhuu karkeasti 74% 10% 8% 8% Aikaisemmin, ei enää Esiintyy joskus On ilmennyt mustasukkaisuutta 33% 19% 27% 21% Esiintyy usein/jatkuvasti 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Kuvio 7. Muistisairaan läheisen kokemus puolison käyttäytymisestä Osion lopussa kysyttiin avoimella kysymyksellä: Onko puolisonne osoittanut muita merkkejä ettei hallitse käytöstään? Ei ainakaan vielä, mutta pelkään tulevaa, lähinnä ykköskohtaa. (mustasukkaisuus) Ei ole, meillä on sopiva mummu ja paappa suhde. Korkea moraali suojaa näiltä muutoksilta. Pukeutuminen miten sattuu Muistisairauden vaikutus sukupuolielämään Vastanneista yli puolet oli tyytymättömiä tämän hetkiseen sukupuolielämäänsä. He myös kokivat seksuaalisen halunsa vähentyneen ja sukupuolielämän tärkeyden vähentyneen puolison muistisairauteen sairastumisen myötä. Muistisairauden myötä Tyytyväisyyteni sukupuolielämäämme 35% 65% Seksuaalinen haluni 47% 53% On lisääntynyt On säilynyt ennallaan On vähentynyt Sukupuolielämän tärkeys parisuhteessani 20% 80% 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 Kuvio 8. Muistisairautta sairastavan läheisen kokemus puolison sairauden vaikutuksesta sukupuolielämään. 15

18 Jos vastaajan seksuaalisen kanssakäyminen oli vähentynyt muistisairauden myötä, pyydettiin häntä valitsemaan väittämistä omaa tilannetta parhaiten kuvaavin vaihtoehto. Väittämiin listattiin asioita, joiden on tutkittu muuttuvan muistisairauden myötä. Näitä ovat kyky huolehtia hygieniastaan, vaikeudet kasvojen tunnistamisessa, puheentuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet, aloitteellisuus ja kiinnostuneisuus, myötäelämisen kyvyn heikkeneminen, looginen ajattelu- ja päättelykyvyn heikkeneminen ja tilannetajun heikkeneminen sekä toiminnanohjauksen vaikeudet. Suurin osa vastanneista koki seksuaalisen kanssakäymisen vähentyneen. Neljännes vastaajista koki seksuaalisen kanssakäymisen säilyneen ennallaan. Vastausprosentti oli huomattavasti pienempi tähän väittämään kuin tämän kysymyksen muihin väittämiin. Muistisairautta sairastavan läheiset arvioivat seksuaalisen kanssakäymisen vähenemiseen vaikuttaneen ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset, vastaajan seksuaalisen kiinnostuksen väheneminen ja puolison lisääntynyt riippuvuuden vastaajasta. Seksuaalinen kanssakäyminen vähentyi vähitellen jo ennen puolison sairastumista, eikä se tunnu vaivaavan kumpaakaan. Ei seksiä ollenkaan vuosiin. Seksuaalisen kanssakäymisen vähenemiseen oli vaikuttanut puolison aloitteiden tekemisen väheneminen, muuttunut käyttäytyminen, heikentyneet vuorovaikutustaidot ja kyky huolehtia hygieniastaan. Tässä ei ollut eroa mies- ja naisvastaajien välillä. Myös sairastuneen muistiongelmat ovat vaikuttaneet vastaajien mielestä seksuaaliseen kanssakäymisen vähenemiseen. Vastanneiden mielestä puolison vaikeus tunnistaa vastaajaa ei ole vaikuttanut seksuaalisen kanssakäymisen vähenemiseen. Seksuaalisen kanssakäymisen vähenemiseen on vaikuttanut Puolisoni heikentyneet vuorovaikutustaidot Puolisoni muuttunut käyttäytyminen Puolisoni muistiongelmat Puolisoni kyky huolehtia hygieniastaan Puolisoni vaikeus tunnistaa minua Puolisoni aloitteiden tekemisen väheneminen 63% 12% 25% 72% 8% 20% 58% 43% 12% 30% 14% 43% 30% 12% 58% 82% 2% 16% Täysin samaa /jonkin verran samaa En osaa sanoa Täysin eri /jonkin verran eri 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 9. Muistisairaan läheisen kokemus sukupuolielämän muutoksista. Avoimen kysymyksen vastauksissa mainittiin potenssi- ja erektiohäiriöt sellaisiksi tekijöiksi, joilla on merkitystä seksuaaliseen kanssakäymiseen vaikuttaneisiin muutoksiin. Muistisairautta sairastavan läheisten tyytyväisyyttä sukupuolielämään ja sukupuolielämän merkitystä parisuhteelle kysyttiin vaihtoehtokysymyksenä, jossa vastaus vaihtoehdot olivat asteikolla Täysin samaa - Täysin eri. Mukana oli myös vaihtoehto en osaa sanoa. Vastanneet kokivat, että muistisairaus on vaikuttanut heidän sukupuolielämäänsä. Vastanneista lähes puolet oli tyytyväisiä sukupuolielämään ja yhdyntöjen tiheyteen. 16

19 Eroavuudet olivat hyvin pieniä eri vaihtoehtojen välillä ja vastaukset jakaantuivat aika tasaisesti eri väittämien kesken. Vastaajat olivat tyytyväisiä itseensä miehenä/ naisena. Vastanneiden mielestä puoliso ei osoita liikaa seksuaalista huomiota. Vastanneet pitivät sukupuolielämää tärkeänä parisuhteen onnellisuuden kannalta. He olivat tyytyväisiä tämänhetkiseen sukupuolielämäänsä ja kokivat onnellisuutta parisuhteessaan, vaikkakin yhdyntöjen määrä ja seksuaalinen kanssakäyminen on vähentynyt puolison sairastumisen myötä. Tyytyväisyyteni sukupuolielämään nykytilanteessa Olen tyytyväinen itseeni naisena/miehenä 70% 16% 14% Olen tyytyväinen yhdyntöjen määrään Olen tyytyväinen sukupuolielämääni Muistisairaus on vaikuttanut 43% Puolisoni osoittaa liikaa 4% 17% seksuaalista huomiota Sukupuolielämä on tärkeä parisuhteen 51% 82% 70% 20% 15% 79% 37% 34% 6% 12% 4% 26% Täysin samaa /jonkin verran samaa En osaa sanoa Täysin eri /jonkin verran eri 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 10. Muistisairautta sairastavan läheisen tyytyväisyys sukupuolielämään Parisuhteen voimavarat ja tuen tarve Tähän kysymykseen vastasi 75 % kyselyyn vastanneista, että ei koe tarvitsevansa tukea parisuhteeseensa ja yli puolet oli sitä, että hoitohenkilöstöllä ei tarvitse olla valmiuksia ohjata asiakkaita parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Muutamassa vastauksessa nousi esille keskustelun ja konkreettisen avun tarve. Yleistä taustatietoa sekä mahdollisuutta keskustella ja purkaa omia ahdistuksia. Tarvitsisin kuuntelijaa, sillä en halua kuormittaa huolillani ystäviäni, lapsiani ja muita sukulaisia Arkiasioiden hoitamiseen ettei tarvitsisi kaikkea hoitaa itse. Oma-aloitteisuus puuttuu puolisolta Olen aika "eksyksissä". Avoimella kysymyksellä selvitettiin millaisista asioista vastaaja saa voimaa parisuhteeseensa. Vastauksissa nousi yhdessä tehtävät asiat, harrastukset tai kotiaskareet sekä yhteiset muistot ja rakkaus. Pitkä ja hyvä avioliitto tuo turvaa ja antaa voimia katsoa elämää positiivisesti eteenpäin. Uskonto ja usko korkeimpaan toi myös voimia jaksaa vaikeidenkin hetkien yli. Joillakin oli puolisolle löytynyt sopiva lääkitys lisännyt rauhaa ja rakkautta parisuhteeseen. 17

20 Yhdessä tehdyt pienet ja isommat asiat. alzhemerin lisäksi puolisoni on erittäin heikkonäköinen, joten se tuottaa ongelmia kaikkeen päivittäiseen elämään ja tekemiseen. Yhteiset muistot ja kokemukset sekä rakkaus toisiimme kantaa eteenpäin. Iltarukous yhteinen. Aamulla kiittäminen, kun saamme vielä herätä yhdessä samasta vuoteesta. Yhteinen elämämme. Olen tehnyt selväksi itselleni, että hoidan miestäni niin kauan kuin se vaan on mahdollista. Olemme olleet yhdessä jo 60 vuotta (seurustelu ja avioliitto). Vuodet ovat menneet tasaisen rauhallisesti. Kun aiemmin vallinneet voimakkaat agressiot ovat poistuneet/poistettu lääkkeen avulla. En ole enää puolisoni "pahin vihollinen". Perheeseen kuuluu vain me kaksi, koska lapset ovat jo olleet kauan pois. Puolisoni on kiltti ja nykyisin jopa puhuukin vähän. Molemminpuolinen vuosikymmenien yhdessäolo on "sitonut" meidät yhteen. Tunnemme turvallisuutta yhdessäolossamme Suhteemme oli hyvä ja turvallinen, nyt olen hoitaja, en muuta. Mieheni on iäkäs, eikä seksi enää kiinnosta. Oma aika koettiin myös tärkeäksi voimavaraksi. Tällöin mahdollistuivat omat harrastukset, ystävät tai oma aika, joka mahdollistui puolison ollessa lyhytaikaishoidossa. Myös kotiaskareet ja puutarhanhoito lisäsivät joidenkin vastaajien voimavaroja. Puolisoni intervallihoidot 5-7pv/kk. Omaa vapaa-aikaa-(salaisuuksia)!!!! Vastaajat toivat esille myös läheisyyden ja hellyyden, jotka tuovat voimavaroja ja auttavat jaksamaan muuttuneessa elämäntilanteessa. Illalla hyväilemme ja luemme iltarukouksen ja luettelemme kaikki rakkaat ihmiset. Olemme olleet mukana srk avioparityössä 5 vuotta. Toimimme siinä edelleen. Puolisoni huomioi minut ja auttaa monissa asioissa edelleen. Yhdessäolo, läheisyys. Rakkaudesta. Läheisyydestä sekä henkisestä että fyysisestä. Puolet vastaajista olisi kaivannut enemmän tietoa muistisairaudesta ja sen etenemisestä. Vastauksissa heijastelee huoli miten sairaus etenee ja mitä se tuo mukanaan. Vastaajat kaipasivat tietoa, siitä miten varautua tulevaan. Vastauksissa nousee esille myös se, että vastaajilla ei ole tarkkaa tietoa mitä oireita kuuluu muistisairauksiin ja mistä saa apua jos vastaaja itse sairastuu. Vertaistuesta kaivattiin myös tietoa. Sairauden etenemisen mukanaan tuomista ongelmista ja hoidosta, jos esim. minä sairastun Miten valmistautua, kun on luovuttava kumppanista?? Sen jälkeen yksinäisyys? Miten tauti etenee, mitä muutoksia tulee. Miten toimia, jos ei voi olla kontaktissa tai puheyhteydessä. Kova asia jos puoliso ei tunne. Esim. vertaistuesta. 18

21 Kyselyn lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa vapaasti aiheeseen liittyviä ajatuksia. Keskeisenä tässä nousi huoli tulevasta, omasta jaksamisesta ja sairauden etenemisestä ja sen mukanaan tuomista muutoksista. Muutamassa vastauksessa tulee esille myös toive siitä, että saa riittävästi apua ja neuvoa mm. hoitokodin henkilökunnalta. Vastaajat korostivat sitä, että tuttu ympäristö ja tuttu läheinen ihminen on hyväksi muistisairauteen sairastuneelle. Samalla vastaajat tuovat esille omaa sitoutuneisuutta huolehtia läheisestään jopa uupumukseen saakka. Vastauksista käy myös esille se, että kyseessä on ikäihmisiä, parisuhde on vakaa ja läheisyyttä, halailua ja suukottelua on päivittäin, vaikka sukupuolielämä on jo heidän kohdalla taaksejäänyttä elämää. Oma tilanne huolettaa. Vuosikymmeniä kuntoilleena se päättyi kerralla, kun puolison kanssa olo on 24/7. Puolessa vuodessa fyysinen kuntoni on romahtanut. Puhemuistin väheneminen. Keskustelua ja yhteistä pohdintaa ei puheongelman vuoksi synny. Olen täysin hoitaja joka on loppuun palanut Yksin jäämisen tunne yhteisessä arkielämässä, vastuu, sietämätön paine. Ja tämä on vasta alkua! Parisuhde on vakaa ja iän myötä seksuaalinen elämä vähenee luonnostaan. Olemme jo ikäihmisiä. Halailemme ja suukottelemme, tunnemme läheisyyttä päivittäin. 19

22 5. Muistisairautta sairastavan läheisille suunnattu teemahaastattelu Haastattelimme kuutta muistisairautta sairastavan puolisoa, joista kaksi oli miestä ja neljä naista. Haastattelulla halusimme syventävää tietoa muistisairauden vaikutuksesta arjen sujumiseen ja parisuhteeseen. Laadimme muutamia ohjailevia kysymyksiä, muuten haastateltavat saivat kertoa vapaasti ajatuksiaan sairauden aiheuttamista muutoksista. Haastateltavaksi halunnut antoi suostumuksensa ja yhteystietonsa kartoituksen yhteydessä. Pääsääntöisesti suoritimme haastattelut haastateltavien kotona, yhden haastattelun suoritimme toimistollamme. Haastattelut kestivät n. tunnin ja ne suoritettiin kesän 2013 aikana. Haastatteluista kertyi litteroitua tekstiä 33 sivua. Muistisairauteen sairastuneiden puolisot kertoivat sairauden vaikuttaneen monella tavalla heidän arkeensa. Sairastuneen puolison eristäytyminen ja passiivisuus olivat ensimmäisiä muutoksia, jotka vähensivät haastateltujen tyytyväisyyden kokemusta parisuhteeseensa. Myös sairastuneen puolison muistiongelmat, lyhytjänteisyys ja väsyminen vaikuttivat arjen sujumiseen ja parisuhteeseen roolijakoon. Terve puoliso joutuu ottamaan vastuuta sellaisista käytännön asioista mistä toinen puoliso on ennen sairastumistaan huolehtinut. Käytännön asioiden hoitamisen vastuun lisäksi muistisairaus on vaikuttanut eniten puolisoiden väliseen vuorovaikutukseen. Kaikenlainen ajatusten vaihtaminen ja keskustelut sekä asioiden yhdessä pohtiminen ei enää onnistu. Terveempi puoliso joutuu puntaroimaan, mitä voi sairastuneelle puolisolle kertoa, ettei siitä tule lisää hämmennystä. Riitelyt olivat lisääntyneet, mutta siinäkin haastatteluumme osallistuneet kokivat, ettei riitely ole tasaarvoista, erityisesti jos sairastuneella puolisolla oli kielellisiä vaikeuksia. Haastatteluun osallistuneet kokivat, ettei heidän parisuhteessaan ole kumppanuutta. Kyselykartoituksemme vastauksissa tuli myös esille parisuhteen muuttuminen enemmän hoivasuhteeksi. Terve puoliso huolehtii molempien hyvinvoinnista ja arjen sujumisesta. Myös vuorovaikutuksen kaventuminen heikensi vastanneiden tyytyväisyyttä parisuhteeseensa. Tasa-arvoisuus ja vastavuoroisuus olivat parisuhteesta hiipuneet. Se vaikutti myös tunteiden ilmaisemiseen ja hellyyden osoittamiseen, joissa terveempi puoliso joutui ottamaan siinä aktiivisemman roolin. Myös seksuaalisten aloitteiden tekeminen jäi terveemmän puolison vastuulle. Puolisot kokivat paljon syyllisyyttä. Syyllisyys kumpusi lisääntyneestä riitelystä ja siitä, että ei aina jaksa olla kärsivällinen. He eivät osanneet tarkasti kuvata mistä kaikesta syyllisyys kumpuaa, se koettiin vain olevan tällaisessa suhteessa läsnä. Osalla puolisoilla oli ulkopuolinen suhde, josta he kokivat kovia syyllisyydentunteita. Sukupuolielämän täydellinen loppuminen oli osalle haastatelluista normaali ja helpottavakin asia. Heidän mielestään sukupuolielämä ja seksi eivät ole tärkeitä tekijöitä parisuhteen onnellisuuden kannalta. Parisuhdetta rasitti myös asioiden salailu. Sairastunut puoliso ei halunnut, että hänen muistisairaudestaan ja sen tuomista muutoksista puhutaan kenellekään, ei edes lääkärille, totuudenmukaisesti. Pariskunnat eivät keskustelleet asioista keskenään eivätkä lastensa kanssa. He kuvasivat elävänsä kuplassa. Eniten puolisoita huoletti tulevaisuudessa oma jaksaminen ja oma mahdollinen sairastuminen. Siihen liittyy myös se, että saa järjestettyä itselleen tarpeeksi omaa aikaa. Myös sairauden eteneminen ja sen mukanaan tuomat muutokset askarruttivat puolisoiden. Usealla parsikunnalla oli myös edessä muutto pienempään asuntoon. Siihen liittyvistä käytännön asioista selviäminen yksin askarrutti kovasti. Jonkin verran he myös pohtivat, sitä miten muutto uuteen ympäristöön vaikuttaa sairastuneen puolison toimintakykyyn. Puolisot kuvasivat, että heille tulee välillä jaksamattomuuden hetkiä ja huoli tulevaisuudesta tuntuu silloin myös suuremmalta. Hyvän hoitopaikan löytyminen, sitten kun se on ajankohtaista oli joidenkin ajatuksissa. Mistä löytyy hyvä paikka, sopivalla etäisyydellä, jotta kotona asuvan puolison olisi mahdollista käydä vierailuilla. Muuttuneista olosuhteista huolimatta he kokivat selviävänsä, koska ovat niin päättäneet. Myös usko Jumalaan antoi voimaa ja turvaa, että asiat järjestyvät ajallaan parhain päin. 20

23 Muistisairauden myötä pariskuntien elämään oli tullut myös positiivisia muutoksia. Sairastuneen puolison käytökseen oli tullut uudenlaista lempeyttä ja vapautuneisuutta. Hän saattoi kertoa tunteistaan ja tuntemuksistaan puolisolleen tavalla, jolla ei ollut ennen sairastumistaan tehnyt. Sairastuneet puolisot tulivat herkemmin kaulaan ja pariskunnille oli tullut enemmän lähellä oloa. Puolella haastatelluista yhdyntätiheys ei ollut muuttunut toisen puolison sairastuttua muistisairauteen. He kokivat, että ikääntymisen mukanaan tuomilla muutoksilla on enemmän vaikutusta sukupuolielämään kuin etenevällä muistisairaudella. Osalla yhdynnät olivatkin loppuneet jo vuosia ennen puolison sairastumista. He kokivat että se ei vaivaa kumpaakaan. Tarinoista kuitenkin nousee muutoksiakin. Sairastuneen puolison muuttunut käyttäytyminen ja heikentynyt kyky huolehtia hygieniastaan vaikuttivat niin, että terveempi puoliso ei enää tuntenut seksuaalista vetovoimaa puolisoaan kohtaa. Sairastuneen muuttunut käyttäytyminen herätti puolisossa äidillisiä tunteita ja se aiheutti ristiriitoja, vaikka sairastunut selkeästi ja täysin nautti sukupuoliyhdynnöistä. Muuttuminen lapsenkaltaiseksi aiheutti myös kapina terveelle puolisolle. Sairastuneen puolison käyttäytyminen ja lisääntynyt riippuvuus vähensivät kokemusta tasavertaisesta ja kahden aikuisen välisestä suhteesta. Käyttäytymisen muutoksissa muistisairaan kykenemättömyys tehdä päätöksiä tai toimia loogisesti vaikuttivat eniten tämän kokemuksen syntyyn. Tärkeimpiä asioita muistisairautta sairastavan puolison elämässä olivat vertaisryhmä ja ystävät, joista he kokivat saavansa voimavaroja. Muuttuneessa tilanteessa korostui sellaisten ystävien merkitys joiden kanssa voi puhua kaikesta. Kun tulee ymmärretyksi, se helpottaa. Yksi puolisoista käytti ajatusten siirtoa voimakeinona, tällaisia olivat nyyhkyleffa tai jonkun kevyen romaanin lukeminen. Luonto oli myös tärkeä voimavaroja lisäävä tekijä. Unelmointi matkustelemista antoi myös voimaa, vaikka nykyisessä elämäntilanteessa matkusteleminen ei olekaan mahdollista. Läheiset ihmissuhteet, kuten lapset ja lastenlapset olivat tärkeitä voimavaran lähteitä. Usko korkeimpaan, luottamus siihen, että asiat järjestyvät ja meistä huolehditaan sekä omat harrastukset ja oma aika koettiin myös tärkeänä. Hyvä parisuhde oli myös yhden vastaajan mielestä tärkeä ja voimia antava tekijä. 21

24 6. Hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselyn tulokset Kyselyllä kartoitettiin hoitohenkilökunnan mielipiteitä ja asenteita muistisairautta sairastavan seksuaalisuudesta, seksuaalisuuden ilmentymistä, hoitoyksiköiden toimintakulttuuria, hoitohenkilöstön kohtaamia vaikeita tilanteita ja keinoja, millä he ovat ratkaisseet hankalia tilanteita sekä hoitohenkilöstön koulutuksen tarvetta. Halusimme nostaa esille kotihoidon ja asumispalveluyksiköissä työskentelyn väliset eroavaisuudet tekemällä erilaisen kyselyn sekä kotihoidon että asumispalveluyksiköissä työskentelevälle henkilökunnalle pyrkien huomioimaan toimintakulttuuriset eroavuudet. Hoitohenkilökunnan kyselyn toteuttamiseksi sovittiin alueiden asumispalveluyksiköiden ja kotihoidon vastuuhenkilöiden kanssa kyselyn käytännön toteutuksesta. Mukana oli sekä julkiset, että yksityiset hoivapalveluyrittäjät. Hoitajille, joilla oli työsähköpostiosoite, lähetettiin sähköinen kysely, muille vietiin yksikköön paperinen kysely vastauskuorineen. Vastauksia palautui 428 (vastausprosentti 30 %), joista 110 vastausta tuli kotihoidon työntekijöiltä ja 318 vastausta asumispalvelujen työntekijöiltä. Asumispalvelujen vastauksista 216 tuli Etelä- Pohjanmaan alueelta ja 102 Oulun eteläiseltä alueelta. Kotihoidossa vastaavat luvut olivat Etelä-Pohjanmaalta 66 vastausta ja Oulun eteläiseltä alueelta 44 vastausta. Kysymyslomakkeessa ei tule esille mistä kunnasta tai yksiköstä vastaukset tulivat. Vastanneista suurin osa oli vakinaisessa työsuhteessa. Vain 20 % oli määräaikaisessa työsuhteessa. Vastaajista suurin osa oli naisia, mukana oli vain seitsemän miestä. Suurin osa vastanneista oli yli 46- vuotiaita. yli 64 v. 0% 0% v. 19% 19% v v. 22% 28% 30% 33% kotihoito asumispalvelu v. 13% 16% v. 10% 10% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Kuvio 11. Kyselyyn vastanneiden hoitajien ikäjakauma 22

25 Vastanneilla suurimalla osalla oli kertynyt työkokemusta 0-5 vuotta sekä vanhustyöstä että muistisairaiden parissa tehdystä työstä v v v. 1% 0% 0% 2% 6% 7% 21-25v v v. 8% 5% 11% 9% 10% 21% Kotihoito Asumispalvelu 6-10v. 27% 24% 1-5v. 32% 38% 0% 10% 20% 30% 40% Kuvio 12. Kyselyyn vastanneiden hoitajien työkokemus muistisairaiden parissa Vastanneista suurin osa oli lähihoitajia. Toiseksi eniten oli perushoitajia ja sairaanhoitajia. Yksittäisiä ammatteja vastanneissa oli palveluvastaava, mielenterveyshoitaja, kotiavustaja, laitosapulainen, fysioterapeutti ja apuhoitaja. Lähihoitaja 2% 55% Kodinhoitaja 1% 15% Sairaanhoitaja 11% 1% Terveydenhoitaja 5% Perushoitaja 3% 23% Geronomi 1% 2% Vanhustyöntekijä 2% Laitoshuoltaja 2% Hoitaja 2% 1% Sosionomi 2% Opiskelija 3% 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% kotihoito asumispalvelu Kuvio 13. Kyselyyn vastanneiden hoitajien ammattinimikkeet 23

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO KOUVOLANKATU 24 45100 KOUVOLA 041-5181181 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2017 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S Lifelong Learning Mentorit Oy A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S 1.9.2008 Hoivakoti Esimerkki Kaikki on hyvin, tyytyväinen ja kiitollinen olen kun saa asua näin hyvässä paikassa Tutkimuksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluissa on toteutettu vanhuspalvelulain 6 :ään perustuen palvelujen laatukyselyt kevään ja kesän 2014 aikana. Kyselyjen tarkoituksen on ollut selvittää

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa Yksinäisyys FINSEXaineistoissa, tutkimusprofessori Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Aineistot FINSEX-aineistot 1992 (N=22), 1999(N=196), 7 (N=29) ja 1 (N=21). Heille on esitetty muiden joukossa kysymys:

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot