Näkymätön seksuaalisuus. Raportti Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa hankkeen tuloksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkymätön seksuaalisuus. Raportti Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa hankkeen tuloksista"

Transkriptio

1

2 Näkymätön seksuaalisuus Raportti Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa hankkeen tuloksista MUISTILIITON JULKAISUSARJA 2014

3 Rakkauden kipeä viilto kun istun yksin iltaa ja muistelen sinua. Olet alkanut kutsua minua äidiksi. Hoitajan silittäessä poskeasi, katsot rakastuneena häntä sanot hänen olevan juuri sellainen kun pitääkin. Tiedätkö; kadehdin tuota katsettasi jonka soit hänelle. Eila Laasanen

4 - raportti hoitajille ja muistisairautta sairastavan puolisoille suoritetun kyselykartoituksen tuloksista Oulun eteläisellä ja Etelä-Pohjanmaan alueilla Korhonen Eine & Ridanpää Heli Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa - projekti Avainsanat: ikääntyvät, seksuaalisuus, seksuaalinen hyvinvointi, muistisairaudet, hoitohenkilökunta, läheiset Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa projektissa selvitettiin kyselykartoituksen ja teemahaastattelujen avulla muistisairaan seksuaalisuuden ilmenemistä sekä hoitohenkilökunnan, että muistisairautta sairastavien puolisoiden kokemana Oulun eteläisellä sekä Etelä-Pohjanmaan alueilla. Kyselyllä kartoitettiin muistisairauden vaikutuksia sairastuneen seksuaalisuuden ilmenemiseen, parisuhteeseen ja arjen rooleihin. Lisäksi kartoitimme muistisairauteen sairastuneiden läheisiltä tuen tarvetta. Hoitohenkilökunnalle kohdennetussa kyselyssä selvitimme seksuaalisuuden tukemisen käytäntöjä sekä hoitajien täydennyskoulutuksen tarvetta liittyen muistisairaan seksuaalisuuteen. Kartoituksen tulosten mukaan muistisairaus vaikuttaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa puolisoiden arkeen ja parisuhteeseen. Muutokset arjen rooleissa ja vastuun siirtyminen terveemmälle puolisolle vähentää kokemusta tasavertaisesta suhteesta ja kumppanuudesta. Sairastuneen muuttunut käyttäytyminen ja muistiongelmat aiheuttavat väsymystä, epätietoisuutta ja vähentävät puolisoiden tyytyväisyyttä parisuhteeseensa. Sen sijaan suoraan sukupuolielämään muistisairaudella ei näytä tämän kyselyn mukaan olevan suurta vaikutusta. Sukupuolielämään liittyvät suurimmat muutokset johtuvat vastanneiden mielestä ikääntymiseen liittyvistä muutoksista. Muutoksista huolimatta rakkaus ja hellyys ovat läsnä parisuhteen arjessa ja ovat yksi parisuhteen voimavaroista. Kartoituksesta nousee esille, että hoitohenkilökunnalta saatava ohjaus ja neuvonta liittyen muistisairaan seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen on hyvin vähäistä. Hoitohenkilökunnan vastausten perusteella muistisairaan seksuaalisuus nähdään kapeaalaisesti ja ongelmakeskeisesti. Muistisairaan seksuaalisuus huomioidaan usein vasta, kun sairastuneen käytös häiritsee ympäristöä tai kanssaihmisiä. Muistisairaan seksuaalisuuden tukeminen on hyvin henkilökohtainen ja hoitajan omaan kokemusmaailmaan pohjautuva. Kotihoidossa varaudutaan tilanteisiin ennalta ja heillä on useammin yhteisesti sovitut käytännöt kuin asumispalvelujen henkilökunnalla. Suurin osa vastanneista hoitajista oli kokenut seksuaalista häirintää työssään erityisesti muistisairaan miehen taholta. Vaikeimpina tilanteina hoitotyössä hoitajat pitivät hoitajaan kohdistuvaa epätarkoituksenmukaista seksuaalista käyttäytymistä. Myös muistisairaan ihastumiset ja seksisuhteet hoitoyksikössä koettiin vaikeiksi. Hoitaja joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen tahtomattaan, kun omaiset velvoittavat valvomaan että näin ei pääse tapahtumaan. Näihin tilanteisiin hoitajat kaipasivat käytännön ohjeita. Hoitohenkilökunta oli saanut hyvin vähän koulutusta muistisairaan seksuaalisuudesta, seksuaalisuuden kohtaamisesta ja tukemisesta. Myös seksuaalisuudesta keskustelu työyhteisössä oli vähäistä ja useimmin se tapahtui vitsailuna. Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen koettiin vaikeaksi, hoitajat odottivatkin, että asiakas ottaa asian esille. Tarvitsemme hoitotyöhön koulutusta muistisairaan seksuaalisuudesta. Tarvitsemme tietoa seksuaalisuudesta niin, että ymmärrämme omat reaktiomme, tunteemme ja käyttäytymisemme kohdatessamme työssämme asiakkaan seksuaalisuuden. Lisäksi tarvitsemme syventävää tietoa sairauden ja ikääntymisen vaikutuksesta seksuaalisuuteen. Siihen liittyy myös lääkkeiden vaikutus seksuaalisuuteen. Näitä täydentää käytännön ohjeet ja työkalut, miten ottaa seksuaalisuus puheeksi asiakkaan ja/tai hänen läheisensä kanssa. Siihen liittyy myös työyhteisössä yhteisesti sovitut käytännöt. Tällä paketilla me kykenemme kohtaamaan muistisairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheisensä kokonaisvaltaisesti. Osaamispääomamme kasvaa ja työn mielekkyys ja hyvinvointi lisääntyvät.

5 Sisällys 1. Johdanto Muistisairaus ja seksuaalisuus Seksuaalisuus Muistisairaus ja parisuhde Muistisairautta sairastavan seksuaalisuus hoitotyössä Keskeiset käsitteet Seksuaalinen häirintä Epätarkoituksenmukainen seksuaalinen käyttäytyminen Muistisairaan läheinen Asumispalvelu ja kotihoito Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa projekti Hankealueen kuvaus Muistisairautta sairastavan läheisille suunnatun kyselyn Muistisairaan läheisille suunnattu teemahaastattelu Hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselyn tulokset Hoitohenkilöstön asenteet ja käsitykset muistisairaan seksuaalisuudesta Muistisairautta sairastavan seksuaalisuuden tukemisen keinoja hoitajien kertomana Ulkonäöstä huolehtiminen Vuorovaikutus Rajoittaminen Seksuaalisten tarpeiden tyydyttämisen mahdollistaminen Osallistaminen Seksuaalisuutta ei tueta teen vain työni, ei muuta! Hoitajien kohtaamia vaikeita tilanteita hoitotyön arjessa Hoitajaan kohdistuvat tilanteet Asukastoveriin tai ympäristöön kohdistuvat tilanteet Asukkaaseen itseensä kohdistuvat tilanteet Hoitajien kokemus siitä, mikä on auttanut tilanteista selviämiseen Hoitajien kohtaamia myönteisiä kokemuksia muistisairautta sairastavan seksuaalisuudesta Työkäytännöt ja koulutuksen tarve Hoitajille suoritettu teemahaastattelu Pohdinta Eettisyys ja tulosten luotettavuus Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Lähteet Liitteet

6 1. Johdanto Väestömme ikääntyy syntyvyyden hitaasti laskiessa ja eliniän pidentyessä. Tämänhetkinen suomalaismiesten elinajanodote on yli 77 -vuotta ja naisten yli 83 -vuotta. Kymmenen vuoden kuluttua jo neljännes väestöstämme on ylittänyt vanhuuseläkeiän. Seksuaalisuuteen kohdistetaan fyysisen iän perusteella erilaisia odotuksia ja siitä tehdään ikäsidonnaisia tulkintoja. Ikä muokkaa kehoa ja muuttaa ihmistä myös henkisesti. Näistä syistä ikääntyvien seksuaalisuutta tarkastellaan usein erillisenä asiana, joka kiinnostaa nykyisin kasvavassa määrin myös terveydenhuollon henkilöstöä (Kontula 2011,8.) Ympäristön antamat mahdollisuudet vaikuttavat huomattavasti ikääntyvän ihmisen seksuaaliseen käyttäytymiseen. Kuvitelmat seksuaalisuuden häviämisestä vanhuudessa elävät edelleenkin ja voivat vaikuttaa ikääntyneiden mahdollisuuksiin tyydyttää seksuaalisia tarpeitaan. Uskonnolliset normit, tiedon puute sekä tabut ja myytit leimaavat vielä usean tämän päivän vanhuksen seksuaalihistoriaa ja -käyttäytymistä. Tärkeää vanhenevan ihmisen seksuaalisuudelle on henkilökunnan hyväksyvä ja myönteinen suhtautuminen sekä heiltä saatu tieto (Ryttyläinen & Valkama 2010,119.) Myytti on myös mielikuva siitä, että ikäihmiset ovat niin hauraita, että seksuaalinen aktiviteetti voi vahingoittaa heitä. On kuitenkin todettu, että säännöllinen sukupuolielämä ikääntyneenä lisää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä ylläpitää sekä miesten että naisten seksuaaliterveyttä (Rautiainen2006,230.) Ikääntyminen sinällään ei vaikuta yhtä paljon seksuaalisuudessa tapahtuviin muutoksiin, kuin iän tuomat henkistä ja fyysistä toimintakykyä heikentävät sairaudet. Suomalaisia tutkimuksia muistisairauden vaikutuksista ikääntyvän seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen on vähän. Hoitohenkilökunnan suhtautumista vanhusten seksuaalisuuteen on tutkinut Jokela (1992 ja 1996) sekä Piironen ja Rautanen (1998). Rautasalo on väitöskirjassaan (2008) selvittänyt hoitotyön ammattilaisten näkemyksiä ikääntyvien ihmisten seksuaalisuudesta. Muistisairauden vaikusta seksuaalisuuden ilmaisuun on selvittänyt Eloniemi- Sulkava (2002) sekä Nagaratnam et al. (2002). Keskeisintä näiden tutkimusten tuloksissa on se, että muistisairautta sairastavalla saattaa olla kyvyttömyyttä ottaa huomioon puolisonsa tunteita ja tarpeita. Myös häiritsevää mustasukkaisuutta puolisoa kohtaan esiintyy usein. Hoitoyhteisöissä on hyvin erilaisia käytäntöjä ja se asettaa myös muistisairautta sairastavat ihmiset eriarvoiseen asemaan yksilöllisen ja omannäköisen elämän toteuttamisen suhteen. Seksuaalisuus, seksi ja seksuaalinen hyvinvointi voivat tarkoittaa erilaisia asioita eri ihmisille ja muuttua iän ja terveydentilan myötä. Yksilöllisten erojen ja seksuaalisten muutosten ymmärtäminen on tärkeää ihmiselle itselleen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle. Oman seksuaalisuuden ymmärtäminen, turvallisuus ja hyväksytyksi tulemisen tunne sellaisenaan ovat seksuaalista hyvinvointia lisääviä tunteita (www.thl.fi.) Tämän kartoituksen tavoitteena oli selvittää muistisairautta sairastavien läheisten kokemuksia puolisonsa muistisairauden myötä tulleista muutoksista seksuaalisuuden ilmaisuun ja niiden vaikutuksia parisuhteeseen. Toinen tavoite oli selvittää koti- ja asumispalvelujen hoitotyöntekijöiden asenteita ja kokemuksia muistisairautta sairastavien seksuaalisuudesta ja sen ilmenemisestä. Lisäksi tällä kartoituksella selvitettiin sekä muistisairautta sairastavien läheisten, että hoitohenkilökunnan koulutuksen ja tuen tarvetta. 5

7 2. Muistisairaus ja seksuaalisuus Suomessa joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä jonkinasteisista muistipulmista. Samanaikaisesti arviolta henkilöllä muisti ja tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt, kärsii lievästä ja keskivaikeasta dementiaoireesta (Erkinjuntti, Rinne, Soininen 2010). Päivitetyssä muistisairauksien käypähoitosuosituksessa muistisairaudet ovat luokiteltu yhdeksi kansantaudeistamme (Käypähoitosuositus 2010.) Dementia on oireyhtymä, joka johtuu aivoja vaurioittavasta sairaudesta. Yleisimmät etenevää muistisairautta aiheuttavia sairauksia ovat Alzheimerin taudin lisäksi verisuoniperäiset muistisairaudet ja Lewyn kappale tauti ja aivojen otsalohkorappeumasta johtuva sairaus (Erkinjuntti, Rinne & Soininen 2010, Juva 2011). Lisäksi Parkinsonin taudin myöhäisemmässä vaiheessa voi esiintyä samankaltaisia muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmia kuin Alzheimerin taudissa. Alzheimerin tautia sairastaa noin 70 % kaikista etenevään muistisairauteen sairastuneista (Pirttilä, Erkinjuntti 2010,121). Alzheimerin taudin vaikeusasteet luokitellaan lieväksi, keskivaikeaksi ja vaikeaksi. Luokittelu perustuu eri vaiheiden ominaispiirteisiin (Erkinjuntti & Huovinen 2003). Muistisairauksiin liittyy moninaisia oireita, joista osa on hyvinkin diagnoosikohtaisia ja osa tyypillistä lähes kaikille eteneville muistisairauksille. Tunnetuin on muistin ja muun kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen, mutta sairaus ilmenee myös laaja-alaisemmin. Joskus muistisairaus tuntuu muuttavan koko ihmisen: hänen luonteensa, toimintamallinsa ja käyttäytymisensä. Kaikkea muistisairaan ihmisen toimintaa ei kuitenkaan pidä laskea sairastumisen syyksi, sillä ihminen tunteineen ja tarpeineen ei katoa sairauden taakse. (www.muistiliitto.fi). Omaiset ja potilas itsekin saattavat ihmetellä ilman järkevää syytä ilmaantuvaa masennusta, apatiaa tai persoonallisuuden muutosta. Vaikeimmillaan oireet voivat näyttäytyä näkö- ja kuuloharhoina, harhaluuloina tai liiallisena ja outona seksuaalisena aktiivisuutena (www.alzheimer-hki.com). Brusilan (2011,33) mukaan ikä, sairaus tai vamma ei vie kykyä tai oikeutta nauttia seksuaalisuudesta. Sairastuminen vaikuttaa aina itsetuntoon ja sitä kautta myös käsitykseen itsestä seksuaalisena olentona. Sairastuminen tai vammautuminen on aina kriisi, joka vaatii oman sopeutumisaikansa, jonka aikana seksuaalisuus jää helposti sivurooliin. Ihminen kaipaa läheisyyttä, hellyyttä ja suhdetta toisiin elämänsä loppuun saakka. Suuri kysymys pariskunnalle onkin, miten ratkaista se tosiasia, että sairauden edetessä suhde muuttuu hoivasuhteeksi ja aiemmin ollut vastavuoroisuus vähenee ja lakkaa. Jokainen kohtaavat haasteen omalla tavallaan. Toisille uuden rakkauden löytäminen ei ole este sairastuneen tukena ja lähellä pysymiselle (Aavaluoma 2010, 240.) Sairauden myötä sukupuolielämä saattaa lakata kiinnostamasta kokonaan. Toisilla se taas saa liian suuren merkityksen, jolloin seksi on mielessä jatkuvasti. Joillekin lääkitys vaikuttaa halukkuuteen. Joskus sairauteen liittyvä aloitekyvyn heikkeneminen ilmenee seksuaalisen aloitekyvyn heikkenemisenä, jolloin vastuu aloitteiden tekemisestä siirtyy terveelle puolisolle (Aavaluoma 2010, 239.) Näslindl-Ylispangar (2012,75) peräänkuuluttaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön valmiuksien vahvistamista vanhusten seksuaalisuuden huomioimiseksi osaksi vanhuksen kokonaishoitoa. Koska hoito- ja huolenpitotyön lähtökohtana tulisi aina olla potilaan yksilöllinen tilanne ja tarpeet, vanhustyön ammattilaisten tulisi osata erottaa, onko seksuaalisuuteen liittyvä ongelma hoidettavan, hoitohenkilökunnan vai omaisten Seksuaalisuus Seksuaalisuus ja sukupuoli ovat jokaisen ihmisen pysyviä ja keskeisiä ominaisuuksia kehdosta hautaan. Fyysinen kehomme ja siihen liittyvät tunteemme ovat seksuaalisuutemme kehto ja identiteettimme perusta. Seksuaalisuus on ihmisten viehättävä inhimillinen ominaisuus sekä lukemattomien mielikuvien ja unelmien voimanlähde. Elämää eri vaiheissa on jopa vaikea kuvitella ilman seksuaalisuutta (Kontula 2011,8). 5

8 Seksuaalisuus on erottamaton osa ihmisyyttä ja jokaisen ihmisen perusoikeus. Se on olennainen osa ihmisen hyvinvointia, elämänlaatua ja terveyttä. Sen rakennusaineita kootaan koko elämän ajan. Seksuaalisuus heijastaa elämän tarkoitusta ja jatkuvuutta, parisuhteen merkityksellisiä tunteita ja tarpeita, haavoittuvuutta ja alastomuutta. Seksuaalisuus määritellään usein ihmisen perustarpeena, jolloin seksuaalisuuteen voidaan katsoa kuuluvaksi hellyyden, aistillisuuden, yhteenkuuluvuuden, kontaktin, lämmön, läheisyyden, fyysisen tyydytyksen, avoimuuden ja turvallisuuden tunteet. Kaikki nämä perustarpeen elementit kuuluvat ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin (Ryttyläinen ja Valkama 2010,11). Seksuaalisuuden ilmaisemiseen ja seksuaalisen mielihyvän kokemiseen liittyvät tarpeet muuttuvat iän myötä. Sairaudet ja muut muutokset elämäntilanteessa merkitsevät lisääntynyttä tarvetta rakentaa enemmän intiimiyttä ja läheisyyttä saadakseen lohdutusta ja tukea (Kontula & Kumpula 2011,30.) Vanhuutta voidaan verrata nuoruuteen, molempia hallitsee suuret hormonaaliset ja ruumiilliset muutokset (Tuhkasaari 2011,55.) Seksuaaliterveys on laaja käsite. WHO:n mukaan se tarkoittaa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvoinnin tilaa, jonka edellytyksiä ovat positiivinen ja kunnioittava asenne seksuaalisuuteen sekä haluttaessa mahdollisuus nautinnollisiin ja turvallisiin seksuaalisiin kokemuksiin ilman pakottamista, syrjintää ja väkivaltaa. Kaikkien ihmisten seksuaalisten oikeuksien kunnioittaminen, suojeleminen ja toteuttaminen ovat niin ikään hyvän seksuaaliterveyden edellytyksiä (WHO 2004.) Seksuaaliterveyden voidaan katsoa olevan kyllin hyvää, kun ihminen voi toteuttaa omaa, löydettyä seksuaalisuuttaan ja hän kunnioittaa omaa ja toisen ihmisen seksuaalioikeuksia. yksilön kyky nauttia omasta seksuaalisuudestaan ilman, että siitä on haittaa tai kärsimystä itselle tai muille kyky ymmärtää seksuaaliterveyden olemassaolo ja mahdollisuus huolehtia siitä ihmisen perusoikeus (Bildjuschkin & Malmberg 2002, Virtanen 2002) Muistisairaus ja parisuhde Parisuhde on yksi elämämme tärkeimmistä ihmissuhteista. Parisuhde voi tarjota sosiaalisen tuen ja tunnetuen lisäksi moninaisia palkitsevia kokemuksia, joita muiden ihmissuhteiden on vaikea korvata. Ne alkavat kumppanin läsnäolosta ja mahdollisuudesta jakaa hänen kanssaan arkielämän ilot ja surut. Erityistä palkitsevuutta tarjoaa parisuhteen intimiteetti, fyysinen läheisyys ja yhdessä koettu seksuaalinen nautinto (Kontula, 2011,9.) Parisuhteessa puolisot ovat tottuneet toistensa ja suhteensa erilaisiin vaiheisiin, joissa läheisyys ja etäämpänä olo vaihtelee. On luonnollista, ettei toisessa tapahtuvia muutoksia heti ajatella sairaudeksi. Oman kumppanin muuttuminen etäiseksi ja erilaiseksi herättää ristiriitaisia tunteita. Sairastumisen aiheuttamat oireet, lähimuistin heikkeneminen, asioiden looginen ajattelu- ja päättelykyvyn vaikeutuminen sekä ilmaisun kaventuminen eivät helpota pariskunnan pyrkimyksiä selvittää tilannetta. Tästä seuraa pettymyksen, hylätyksi tulemisen ja ulkopuolisena olemisen tunteita. Vaikka sairaus kaventaa ilmaisua, se ei poista tarvetta läheisyyteen ja erillisyyteen (Aavaluoma 2010,232). Muistisairaus vaikuttaa myös totuttujen roolien muuttumiseen. Terveelle puolisolle siirtyy yhä enemmän vastuuta arjen sujumisesta, hän kokoaa irrallaan olevat palaset yhdeksi loogiseksi kokonaisuudeksi. Hän huolehtii myös siitä, että ne asiat mitkä toinen ennen teki, sujuvat, ja myös vastaa niistä uusista asioista, joita toinen on alkanut sairauden vuoksi tekemään. Ristiriitaa aiheuttaa myös oireiden ja vireystilan vaihtelut. Terveen puolison on puntaroitava milloin sairastunut kumppani tarvitsee apua ja milloin taas voi antaa asioiden mennä omalla painollaan (Aavaluoma 2010, ) Muistisairaus vaikuttaa edetessään parisuhteen laatuun. Muistisairautta sairastava näkee parisuhteen usein myönteisempänä kuin terve puoliso. Muistisairauteen sairastunut ei kykene huomioimaan terveen puolison toiveita ja tarpeita. Hänen käyttäytymisensä voi muuttua terveen puolison näkökulmasta hyvinkin itsekkääksi. Tasavertaisuuden 6

9 väheneminen ja muutokset rooleissa voivat vähentää seksuaalisen kanssakäymisen merkitystä parisuhteessa (Eloniemi- Sulkava, Sillanpää- Nisula & Sulkava 2010, 577.) Muistisairautta sairastava kykenee pitkään ilmaisemaan tunteitaan ja kokemuksiaan tässä hetkessä. (Liisa Kämäräinen 2011,16). Muistisairautta sairastavan käyttäytymisen taustalla on esille pyrkivä, käsittelyä vaativa tunne. Mielikuvat, joissa muistisairautta sairastava elää, ovat hänen sisäinen todellisuutensa, eivät harhoja. Tärkeintä on tunnistaa ja hyväksyä erilaiset tunteet ja niiden mukanaan tuoma käyttäytyminen. (Mäkisalo- Ropponen 2007, ). Muistisairauden edetessä oikeiden sanojen löytyminen on työläämpää ja vuorovaikutteinen keskustelu vaikeutuu. Tämä vaikeuttaa parisuhteessa kommunikointia. Puheesta tulee yksisuuntaista ja tiedottavaa. Vuorovaikutus kapeutuu ja usein terve puoliso kokee jäävänsä yksin. Myös sairastunut puoliso jää yksin ajatustensa kanssa, kun ei löydä oikeita sanoja ilmaista itseään. Myös puheen ymmärtämisessä voi ilmaantua vaikeuksia. Molemmilla voi herätä epäonnistumisen ja pettymyksen tunteita. Vuorovaikutuksella on suuri merkitys parisuhteessa ja se luo onnistuessaan yhteenkuuluvuutta, ymmärrystä ja läheisyyttä. (Aavaluoma 2010,237.) 2.3. Muistisairautta sairastavan seksuaalisuus hoitotyössä Ikääntymisen aiheuttamat muutokset kehossa, yksin jääminen tai muutto laitoshoitoon vaikuttavat siihen, että sukupuolinen kanssakäyminen voi jäädä taustalle eikä ikääntyvä ihminen rohkene näyttää kiinnostustaan tai ihastumistaan. Lisäksi tähän vaikuttaa omien lasten paheksunta ja yhteiskunnalliset asenteet. Myös terveydenhuoltohenkilöstön piirissä vanhojen ihmisten tarpeita saatetaan vähätellä ja niistä puhuminen voi johtaa torjutaan ja vihamielisyyteen. Usein ne myös tulkitaan seksuaaliseksi häirinnäksi. (Näslindl 2000,66.) Vanhukset voivat itse myös ajatella, että seksuaalinen nautinto ei kuulu vanhoille ihmisille. Seksuaalisia tarpeita saatetaan hävetä tai pitää peräti syntinä. Synnin, mutta myös soveliaisuuden rajat nousevat usein uskonnollisesta ajattelusta. Uskontojen lisäksi sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta määrittelevät lisäksi yhteiskunnan poliittinen järjestelmä, historia ja lainsäädäntö, jopa elinolot. Kulttuurisidonnaisuudesta johtuen on tärkeää pohtia seksuaalieettisiä kysymyksiä ja tuntea seksuaalisuuteen liittyviä kulttuurieroja, ettei tahtomattaan loukkaa ihmisen syvimpiä arvoja ja periaatteita. (Näslindh-Ylispangar 2012,73.) Tämänhetkinen sekstistinen elinympäristömme ei muokkaa vain lasten ja nuorten kuvaa seksuaalisuudesta vaan se vaikuttaa myös keski-ikäisten ja ikääntyneiden elämään, asenteisiin ja odotuksiin. Yksityisyys säilyy yleensä hyvin niin kauan kuin voidaan elää kotona. Ulkopuolisten hoivapalvelujen tarve vähentää intimiteettiä kotia, mutta laitoksissa hoidettavilla ikäihmisillä toive yksityisyydestä on usein saavuttamattomissa (Rautiainen 2006, 231.) Läheisyyden tarve- mukaan lukien tarve yhdyntään - ovat osa elämää myös kaikissa ikäihmisille hoivaa ja huolenpitoa tarjoavissa laitoksissa. Vaikka poskelle suukottelu, halaaminen ja käsikkäin kulkeminen hyväksytään, ei kaikkien laitosten kulttuuri ole kovin seksuaalimyönteinen. Toisaalta myös yksityisyyden puute tekee sukupuolielämästä vaikeaa. Kun yksityisyyttä ei ole, sukupuolielämästä tulee julkista, mikä koetaan häiritseväksi ja kiusalliseksi (Näslindh- Ylispangar 2012,74). Seksuaaliterveydestä huolehtiminen tulisi ymmärtää osaksi vanhustenhoitoa. Se vaatii sitä, että työntekijöillä tulisi olla taitoa ja sen pohjalla tietoa ottaa myös nämä tarpeet huomioon hoitotyössä. Koska hoito- ja huolenpitotyön lähtökohtana tulisi aina olla yksilöllinen tilanne ja tarpeet, vanhustyön ammattilaisen tulisi myös osata erottaa, onko seksuaalisuuteen liittyvä ongelma hoidettavan, omaisen vai hoitohenkilökunnan. (Näsling-Ylispangar 2012,75). 7

10 Hoitohenkilökunta pitää Ryttyläisen ja Valkaman (2010,213) mukaan laitosasukkaiden välisiä ihastumisia ongelmallisina. Pohditaan mikä on hyväksyttävää ja milloin asiasta pitäisi kertoa omaisille. Näslindh- Ylispangarin (2012,75) kehottaa jättämään asian kahden aikuisen väliseksi asiaksi mikäli kumpikaan osapuolista ei ole edunvalvonnan alainen eikä kyseessä ole seksuaalisen hyväksikäytön mahdollisuus. Useimmat hoitotyön ammattilaiset toivat esille, että seksuaalisten ilmauksien kohtaaminen edellyttää heiltä tietoisuutta omista sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvistä asenteistaan, käsityksistään ja uskomuksistaan sekä siitä, miten ne vaikuttavat heihin, kun he kohtaavat työssään seksuaalisuuttaan ilmaisevia ikääntyneitä ihmisiä. ( Rautasalo 2008, 104). Rautasalon tutkimuksessa todetaan hoitotyön ammattilaisten pitävän tärkeänä, että he pystyvät kohtaamaan hoidettavansa ennakkoasenteista vapaina ja ilman moralisointia. 2.4.Keskeiset käsitteet Alla on avattu raportissamme käytettyjä keskeisimpiä käsitteitä Seksuaalinen häirintä Käsitteellisesti seksuaaliseen häirintään liittyvät asiat ovat edelleen täsmentymättä, koska tilanteet, tekotavat, tekijät ja kohteet vaihtelevat suuresti. Arkikielessä käytetään rinnakkain ilmaisuja seksuaalinen häirintä ja ahdistelu, ei toivottu- seksuaalinen käyttäytyminen, seksuaalinen kaltoinkohtelu sekä seksuaalinen hyväksikäyttö. (Vikka, 2011,35). Seksuaalista häirintää on esimerkiksi sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet, härskit puheet kaksimieliset vitsit, sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset, pornoaineistot, seksuaalisesti virittyneet kirjeet, sähköpostit, tekstiviestit, puhelinsoitot, fyysinen koskettelu ja sukupuoliyhteyttä tai muuta kanssakäymistä koskevat ehdottelut tai vaatimukset. (Vikka, 2011,35) Epätarkoituksenmukainen seksuaalinen käyttäytyminen Raportissa käytetään sanaa epätarkoituksenmukainen seksuaalinen käyttäytyminen. Tällä viitataan käyttäytymiseen, joka aiheuttaa hämmennystä ympäristössä ja läheisissä. Seksuaalista käyttäytymistä voidaan sanoa epätarkoituksenmukaiseksi myös silloin kun se loukkaa toisen ihmisen henkisiä tai fyysisiä seksuaalioikeuksia Muistisairaan läheinen Muistisairaan läheisellä tarkoitamme raportissamme muistisairaan puolisoa Asumispalvelu ja kotihoito Raportissa tarkoitamme asumispalveluilla asumista, joka on laitoshoitoa tai tehostettua palveluasumista. Asumispalvelu voi muodostua vuokra-asumisesta, hoiva- ja hoitopalveluista ja tukipalveluista. Kotihoidolla tarkoitamme kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa sekä muita kotona selviytymisen tueksi tarjottavia tukipalveluita. 8

11 3. Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa projekti Ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset muokkaavat ihmisen henkistä ja fyysistä olemusta. Tämä onkin herättänyt kiinnostuksen pohtimaan ja tutkimaan yhä enemmän myös ikääntyvien ihmisten seksuaalisuutta ja ottamaan seksuaalisuus huomioon sosiaali- ja terveydenhuollossa. Muistisairauksien vaikutuksia parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen on tutkittu vähän. Projekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kolmevuotinen ( ) kehittämisprojekti. Se toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan Oulun eteläisellä alueella (14 kuntaa) sekä Etelä-Pohjanmaan alueella (19 kuntaa). Projektia hallinnoi Suomen Dementiayhdistys ry ja se toteutetaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n kanssa. Projektin ohjausryhmä on ohjannut ja tukenut projektin etenemistä. Jäseninä siinä ovat; Jukka Tikanmäki, Suomen Dementiayhdistys ry:n puheenjohtaja, Minna Huhtamäki- Kuoppala, Etelä- Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n kehittämispäällikkö, Mirja Hynninen, vastaava muistiasiantuntija Muistiluotsi Keski-Pohjanmaa, Riitta Harju, koulutussuunnittelija Keski- Pohjanmaan Opisto. Projektin tavoitteena on selvittää sekä muistisairautta sairastavien läheisten, että hoitohenkilökunnan kokemuksia, tarvetta ja asenteita muistisairautta sairastavien seksuaalisuuden ilmenemisestä, tukemisesta ja ohjauksesta. Lisäksi projektin tavoitteisiin on kirjattu näiden tarpeiden pohjalta koulutuksen ja ohjauksen suunnittelu sekä järjestäminen. Projektissa tehtyjen selvitysten ja kartoitusten avulla laaditaan raportteja ja niistä tiedotetaan laajasti eri tahoille. Projektin alussa tiedotettiin projektista ja sen tavoitteista alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon päättäville viranhaltijoille. Saatuamme tutkimusluvat suoritettiin kysely. Kyselylomakkeet toimitettiin sovitusti kuntien/ kuntayhtymien yhteyshenkilöille. Kyselylomakkeiden mukana toimitettiin saatekirjeet, joista selvisi kyselyn tarkoitus, ohjeet vastaamiseen ja vastausten palauttamiseen. Teemahaastattelut suoritettiin kuudelle muistisairautta sairastavan läheiselle sekä kuudelle hoitotyön ammattilaiselle. Haastattelujen tulokset olemme yhdistäneet tähän raporttiin. Molempien kartoitusten pohjalta rakennettiin täydennyskoulutusohjelma hoitohenkilökunnalle ja koulutusta ja ohjausta muistisairautta sairastavien läheisille muistisairaan seksuaalisuudesta. Lisäksi käynnistettiin vertaisryhmiä ja voimavaraviikonloppuja muistisairautta sairastaville ja heidän läheisilleen. Koulutusten ja vertaisryhmien suunnittelussa huomioimme kyselyissä nousseet tarpeet ja mahdolliset alueelliset erot Hankealueen kuvaus Oulun Eteläinen on 14 kunnan ja kolmen seutukunnan yhteistyöalue Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa, kolmen jokilaakson (Siika-, Pyhä- ja Kalajoki) alueella. Alueen asukasmäärä, noin , on neljännes koko Pohjois-Pohjanmaan väestöstä ja noin 1,7 % koko valtakunnan väestöstä. Oulun Eteläisen väkiluvun ennustetaan säilyvän jokseenkin nykyisellä tasolla vuoteen 2030 mennessä. Projektin kohderyhmänä ovat ikääntyvät muistisairautta sairastavat ja heidän läheisensä. Tällä alueella on vuotiaita , mikä on 15,08 % alueen väestöstä. Näistä naimisissa on henkilöä eli 77 %. Väkiluvultaan ja pinta-alaltaan Etelä-Pohjanmaa on maamme kahdenkymmenen maakunnan joukossa yhdeksänneksi suurin. Etelä-Pohjanmaa on suhteellisesti maailman suomenkielisin maakunta, sillä vuoden 2008 lopulla noin 99 % asukkaista puhui Suomea äidinkielenään. Etelä-Pohjanmaalla asuu henkeä, eli 3.6 % Suomen väestöstä, josta vuotiaita on eli 20,58 % koko väestöstä. Naimisissa heistä on eli 75 %. 9

12 4. Muistisairautta sairastavan läheisille suunnatun kyselyn tulokset Muistisairautta sairastavan läheisille suunnatun kyselylomakkeen lähtökohtana oli paperinen kyselylomake. Kartoituksen tavoitteena oli selvittää tällä kyselyllä, miten muistisairaus muuttaa sairastuneen seksuaalisuutta. Selvitimme myös epätarkoituksenmukaisen ja ongelmallisen käyttäytymisen esiintymistä ja läheisen suhtautumista näihin tilanteisiin. Kysymyksien rajaamisessa pohdimme millä kysymyksillä/ väittämillä saadaan vastauksia edellä mainittuihin asioihin kuitenkaan liikaa ohjaamatta vastaajan vastausta. Oulun eteläisellä alueella ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on nimetty muistihoitaja jokaisessa kunnassa, joten muistihoitajaverkosto oli luonteva valinta yhteistyökumppaniksi kyselykartoituksen toteuttamiseksi. Toimitimme muistihoitajille 534 kyselylomaketta vastauskuorineen ja he postittivat ne asiakasrekisterissään oleville muistisairautta sairastavien läheisille. Vastauksia saimme yhteensä 56, vastausprosentti oli 10.5 %. Oulun eteläiseltä alueelta saatiin vastauksia 24 kpl ja Etelä-Pohjanmaalta 32 kpl. Vastaajista nuorin oli 46 -vuotias ja vanhin 85 -vuotias, mediaani-ikä oli 76 vuotta. Suurin osa vastaajista asettui vuosien 62 ja 77 välille. Vastaajista 34 oli naisia ja 22 miehiä. Kyselyyn vastanneiden puolisoilla oli eniten Alzheimerin tautia. Verisuoniperäistä muistisairautta, otsalohkorappeuman aiheuttamaa muistisairautta, Lewyn kappale tautia ja sekamuotoista dementiaa oli muutamalla. Viidellä ei ollut vielä varmistunut diagnoosi. Muistisairaus oli suurimmalla osalla varhaisessa vaiheessa, 58 % muistisairaus oli diagnosoitu1-4 vuotta sitten. Diagnoosin saamisesta oli yli 7 vuotta 20% vastanneista. Alzheimerin tauti 73% Verisuoniperäinen muistisairaus Sekamuotoinen muistisairaus Otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus Parkinsonin tauti Lewyn kappale- tauti En osaa sanoa Joku muu 5% 4% 5% 4% 2% 5% 2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Kuvio 1. Kyselyyn vastanneiden puolisoiden diagnoosit 4.1. Muistisairauden vaikutus parisuhteeseen Ensimmäiseen kysymykseen listattiin asioita, joilla on tutkittu olevan merkitystä parisuhteen onnellisuuteen. Tällä haluttiin selvittää, mitkä asiat ovat merkityksellisiä kyselyyn osallistuvien vastaajien mielestä parisuhteen onnellisuuteen usein jo useiden kymmenien 10

13 yhteisten vuosien jälkeen ja nyt muuttuneessa tilanteessa. Samalla kysymys toimi johdattelevana kysymyksenä aiheeseen, pehmeänä laskuna ja motivoivana kysymyksenä. Vastaajat valitsivat vaihtoehdoista viisi tärkeintä asiaa, joiden he kokivat tuovan onnellisuutta parisuhteeseensa nykyhetkellä. Listaamiemme vaihtoehtojen isäksi vastaajat pitivät tärkeänä lapsenlapsia, tavallista arkea ja huomaavaisuutta. Valintoja ei tarvinnut merkitä tärkeysjärjestykseen. Suurimpana tekijänä parisuhteen onnellisuuden kannalta pidettiin rakkautta, vastanneista ¾ piti sitä merkityksellisenä. Lapset olivat toiseksi tärkein tekijä. Myös yhteisten asioiden tekemisen ja yhteiset muistot koettiin tärkeiksi. Taloudellinen tasapaino nousi vastaajien mielestä viidenneksi tärkeimmäksi tekijäksi. Intohimo koettiin vähiten merkitykselliseksi asiaksi. Rakkaus Lapset Yhteisten asioiden tekeminen Yhteiset muistot Taloudellinen tasapaino Kumppanuus ja ystävyys Hellyys Turvallisuus Kunnioitus Puolison tuki Luottamus Muita asioita Intohimo 4% 2% 36% 32% 25% 23% 23% 59% 59% 54% 52% 70% 75% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Kuvio 2. Parisuhteen onnellisuuteen vaikuttavia asioita. Toisessa kysymyksessä selvitettiin muistisairauden mukanaan tuomia mahdollisia muutoksia ja niiden vaikutuksia parisuhteeseen ja puolisoiden kokemaan läheisyyteen. Vastaajat arvioivat näitä muutoksia skaalalla on vähentynyt, on säilynyt ennallaan, on lisääntynyt sekä miten muistisairaus on muuttanut muistisairautta sairastavan ja läheisen parisuhdetta ja miten tyytyväisiä vastaajat ovat parisuhteeseen tällä hetkellä. Viimeisessä kohdassa oli jatkokysymys, jos vastaaja oli kokenut tyytyväisyytensä parisuhteessaan heikentyneen. Jatkokysymyksellä selvitettiin mitkä asiat vastaajan kokemuksen mukaan ovat vaikuttaneet heidän tyytyväisyytensä muutokseen parisuhteessaan. Asetimme valmiit vastausvaihtoehdot, joissa käsiteltiin muistisairautta sairastavan hygieniaa, muuttunutta käyttäytymistä, tunnistamisen vaikeutta, riippuvuuden lisääntymistä, muistiongelmia, muutoksia sukupuolielämässä, sekä läheisen väsymistä ja liikaa vastuuta arjesta. Vastanneista yli puolet koki, että sairastuneen puolison kyky huomioida vastaajaa kumppanina on säilynyt ennallaan. Yli neljännes koki sen heikentyneen muistisairauden myötä. Muutama vastanneista oli sitä, että sairastuneen kyky huomioida kumppania oli lisääntynyt. Liki puolet vastanneista koki, että sairastuneen kyky osoittaa hellyyttä oli säilynyt ennallaan. Yhtä moni koki sen heikentyneen. Muutaman mielestä sairastuneen kyky osoittaa hellyyttä oli lisääntynyt. Muistisairauteen sairastuneen kiintymys vastaajaa kohtaa oli säilynyt ennallaan ja jopa lisääntynyt. Vain muutama vastanneista koki sen vähentyneen. Suurin osa vastanneista koki, että puolison vastuu asioiden hoidosta oli vähentynyt muistisairauteen sairastumisen 11

14 myötä. Vain muutamalla oli kokemus, että sairastunut puoliso hoitaa käytännön asiat kuten ennenkin. Pienellä osalla vastanneista oli kokemus, että sairastuneen vastuu asioiden hoidosta on lisääntynyt. Sairastuneen puolison harrastukset olivat vastanneiden mielestä vähentyneet, vain muutaman mielestä ne olivat säilyneet ennallaan. Pariskunnan yhteiset harrastukset olivat myös vähentyneet puolison muistisairauteen sairastumisen myötä. Rakkauden tunteet puolisoa kohtaan ovat lisääntyneet tai säilyneet ennallaan. Vain muutama vastanneista oli sitä, että rakkauden tunteet puolisoa kohtaan ovat vähentyneet. Muistisairauden myötä Puolisoni vastuu asioiden hoidosta 7% 9% 84% Yhteiset harrastukset 2% 35% 63% Puolisoni harrastukset 9% 91% Rakkauden tunteeni puolisoani kohtaan Tyytyväisyyteni parisuhteessa Kyky huomioida minua kumppanina 2% 12% 53% 43% 53% 37% 10% 55% 35% On lisääntynyt On säilynyt ennallaan On vähentynyt Kyky osoittaa hellyyttä 18% 41% 41% Kiintymys minua kohtaan 28% 59% 13% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 3. Muistisairaan läheisen kokemus parisuhteestaan Viimeiseksi tässä osiossa kysyttiin miten tyytyväisiä vastaajat olivat parisuhteeseensa. Tälle kysymykselle oli jatkokysymys, jos vastaaja koki tyytyväisyytensä parisuhteeseensa heikentyneen puolison muistisairauden myötä. Vastausprosentti jäi tässä alhaisemmaksi kuin muissa osioissa. Vastanneista suurin osa koki, että tyytyväisyys parisuhteessa on vähentynyt muistisairauden myötä. Kysymyksessä selvitettiin muistisairauden mukanaan tuomia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet vastaajan tyytyväisyyteen parisuhteessaan. Vastaajat valitsivat vastausvaihtoehdoista sen, joka parhaiten kuvasi hänen kokemustaan. Vaihtoehdot olivat täysin eri, jonkin verran samaa, en osaa sanoa, jonkin verran eri ja täysin samaa. Kuvioissa olemme yhdistäneet täysin samaa ja jonkin verran samaa sekä täysin eri ja jonkin verran eri vastaukset kuvion selkiyttämisen vuoksi. Tyytyväisyyteen parisuhteessa on vastanneiden mielestä vaikuttanut muistisairautta sairastavan puolison lisääntynyt riippuvuus vastaajasta sekä puolison muuttunut käyttäytyminen. Lähes puolet koki, että puolison kyky huolehtia hygieniastaan vaikutti heidän tyytyväisyyteensä parisuhteessaan. Melkein yhtä suuri osa oli täysin eri tai jonkin verran eri siitä, että puolison heikentynyt kyky huolehtia hygieniastaan vaikuttaisi vastaajien tyytyväisyyden muutokseen parisuhteessaan. Puolison muistiongelmat vaikuttavat vastanneiden mielestä heidän tyytyväisyyteensä parisuhteessaan. Lähes yhtä suuri oli se vastanneiden osuus, jotka kokivat, että puolison vaikeus tunnistaa vastaajaa vaikuttaa heidän tyytyväisyyteensä parisuhteessaan, kuin heidän osuus vastanneista, jotka kokivat, että sillä ei ole merkitystä. Suurin osa vastanneista oli sitä, että väsyminen vaikuttaa heidän tyytyväisyyteensä parisuhteessaan. Liika vastuu arjesta ja muutokset sukupuolielämässä vaikuttavat vastanneiden mielestä heidän tyytyväisyyteensä muutokseen parisuhteessaan. 12

15 Tyytyväisyyteni muutokseen parisuhteessa on vaikuttanut Vaikeus tunnistaa minua 37% 21% 42 % Muistiongelmat 72% 10% 18 % muutokset sukupuolielämässä Liika vastuu arjesta Oma väsymiseni 59% 70% 76% 23% 18 % 20% 10% 17% 7% Täysin samaa /jonkin verran samaa En osaa sanoa muuttunut käyttäytyminen 85% 5% 10% Täysin eri /jonkin verran eri lisääntynyt riippuvuus 88% 10% 2% kyky huolehtia hygieniastaan 46% 12% 42% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 4. Muistisairaan läheisen kokemus muutokseen parisuhteessaan Vastanneilla oli myös mahdollisuus vastata avoimeen kysymykseen muista mahdollisista muutoksista, joilla on vaikutusta parisuhteeseen. Tässä he mainitsivat puheen loppuneen, riitelyn lisääntyneen ja hellyyden osoitusten vähentyneen muistisairauden myötä. Kolmannessa kysymyksessä oli väittämiä, joista vastaajat valitsivat parhaiten kokemustaan vastaavan vaihtoehdon parisuhteestaan tällä hetkellä. Muuttuneessa tilanteessa koettiin olevan paljon positiivisia asioita. Suurin osa vastanneista koki parisuhteessaan olevan tarpeeksi rakkautta, läheisyyttä ja hellyyttä. Kuitenkin reilu neljännes koki, että sitä ei ole riittävästi. Parisuhteessa on tarpeeksi.. hellyyttä 64% 6% 30% Täysin samaa /jonkin verran samaa läheisyyttä 58% 10% 32% En osaa sanoa rakkautta 76% 11% 13% Täysin eri /jonkin verran eri 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Kuvio 5. Muistisairaan läheisen kokemus parisuhteen läheisyydestä ja rakkaudesta. Reilusti yli puolet vastanneista koki olevansa enemmän hoitajia kuin puolisoita. Lähes kaikki kokivat, että puoliso on riippuvainen vastaajasta. Puolison kyky asettua toisen asemaan koettiin myös heikentyneen. Suurin osa vastanneista oli huolissaan tulevaisuudestaan sekä tunsivat itsensä ajoittain yksinäisiksi. Reilu neljännes koki ajoittain syyllisyyttä, lähes puolet ei kokenut sitä lainkaan ja neljännes ei osannut sanoa. Puolet vastanneista oli tyytyväisiä parisuhteeseensa ja lähes puolet tunsi olevansa onnellisia. 13

16 Nykyisessä tilanteessani Koen olevani hoitaja, en puoliso 64% 10% 26% Puolisoni on riippuvainen minusta Puolisoni kyky asettua toisen asemaan on heikentynyt Olen tyytyväinen parisuhteeseeni 93% 64% 50% 11% 2% 5% 13% 23% 39% Täysin samaa /jonkin verran samaa Olen onnellinen parisuhteessani 47% 15% 38% En osaa sanoa Saan riittävästi tukea puolisoltani Tulevaisuus huolettaa minua 30% 12% 77% 58% 8% 15% Täysin eri /jonkin verran eri Tunnen ajoittain syyllisyyttä 35% 25% 40% Tunnen ajoittain yksinäisyyttä 70% 6% 24% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 6. Muistisairaan läheisen kokemus puolison sairauden vaikutuksesta parisuhteen rooleihin. Muistisairauksiin liittyviä käyttäytymisen muutoksia kartoitettiin kysymällä läheisiltä niiden mahdollista ilmenemistä ja esiintyvyyttä. Osa muistisairauksissa esiintyvistä käytösoireista saattaa ilmetä seksuaaliseen toimintaan liittyvinä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan tällaisia käyttäytymisen muutoksia, ilmenneet skaalalla ei koskaan, aikaisemmin, ei enää, esiintyy jatkuvasti, esiintyy usein tai esiintyy joskus. Selkiytimme kuvioita yhdistämällä esiintyy usein ja esiintyy jatkuvasti vastausvaihtoehdot. Eniten esittämistämme vaihtoehdoista vastanneet olivat kokeneet mustasukkaisuutta puolisonsa taholta. Liki neljännes vastaajista koki mustasukkaisuutta jatkuvasti tai usein. Reilu neljännes vastaajista ei ollut kokenut mustasukkaisuutta puolisonsa taholta muistisairauteen sairastumisen myötä. Seksuaalisävytteisiä huomautuksia tai karkeaa puhetta oli kohdannut vain muutama prosentti vastanneista. Pakonomaista tarvetta yhdyntään oli esiintynyt muutamalla prosentilla vastanneiden puolisoista. Suurin osa vastanneista oli sitä, että puolisolla ei ole koskaan esiintynyt vieraiden seksuaalisävytteistä koskettelua. Vastanneiden mielestä heidän puolisonsa käyttäytyminen ei ole sairastumisen myötä juurikaan muuttunut eivätkä he koskettele tai halaile ihmisiä aiempaa estottomammin. Heillä ei myöskään ole esiintynyt estottomampaa puhetta tai he eivät kerro tilanteeseen sopimattomia kaksimielisiä vitsejä, jotka naurattavat vain heitä itseään. Kukaan vastaajista ei ollut kohdannut puolisonsa koskettelevan sukupuolielimiään julkisesti. 14

17 Muistisairauden myötä Puolisoni koskettelee ja halailee vieraita estottomammin 90% 6% 4% Ei koskaan Puolisoni puhuu karkeasti 74% 10% 8% 8% Aikaisemmin, ei enää Esiintyy joskus On ilmennyt mustasukkaisuutta 33% 19% 27% 21% Esiintyy usein/jatkuvasti 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Kuvio 7. Muistisairaan läheisen kokemus puolison käyttäytymisestä Osion lopussa kysyttiin avoimella kysymyksellä: Onko puolisonne osoittanut muita merkkejä ettei hallitse käytöstään? Ei ainakaan vielä, mutta pelkään tulevaa, lähinnä ykköskohtaa. (mustasukkaisuus) Ei ole, meillä on sopiva mummu ja paappa suhde. Korkea moraali suojaa näiltä muutoksilta. Pukeutuminen miten sattuu Muistisairauden vaikutus sukupuolielämään Vastanneista yli puolet oli tyytymättömiä tämän hetkiseen sukupuolielämäänsä. He myös kokivat seksuaalisen halunsa vähentyneen ja sukupuolielämän tärkeyden vähentyneen puolison muistisairauteen sairastumisen myötä. Muistisairauden myötä Tyytyväisyyteni sukupuolielämäämme 35% 65% Seksuaalinen haluni 47% 53% On lisääntynyt On säilynyt ennallaan On vähentynyt Sukupuolielämän tärkeys parisuhteessani 20% 80% 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 Kuvio 8. Muistisairautta sairastavan läheisen kokemus puolison sairauden vaikutuksesta sukupuolielämään. 15

18 Jos vastaajan seksuaalisen kanssakäyminen oli vähentynyt muistisairauden myötä, pyydettiin häntä valitsemaan väittämistä omaa tilannetta parhaiten kuvaavin vaihtoehto. Väittämiin listattiin asioita, joiden on tutkittu muuttuvan muistisairauden myötä. Näitä ovat kyky huolehtia hygieniastaan, vaikeudet kasvojen tunnistamisessa, puheentuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet, aloitteellisuus ja kiinnostuneisuus, myötäelämisen kyvyn heikkeneminen, looginen ajattelu- ja päättelykyvyn heikkeneminen ja tilannetajun heikkeneminen sekä toiminnanohjauksen vaikeudet. Suurin osa vastanneista koki seksuaalisen kanssakäymisen vähentyneen. Neljännes vastaajista koki seksuaalisen kanssakäymisen säilyneen ennallaan. Vastausprosentti oli huomattavasti pienempi tähän väittämään kuin tämän kysymyksen muihin väittämiin. Muistisairautta sairastavan läheiset arvioivat seksuaalisen kanssakäymisen vähenemiseen vaikuttaneen ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset, vastaajan seksuaalisen kiinnostuksen väheneminen ja puolison lisääntynyt riippuvuuden vastaajasta. Seksuaalinen kanssakäyminen vähentyi vähitellen jo ennen puolison sairastumista, eikä se tunnu vaivaavan kumpaakaan. Ei seksiä ollenkaan vuosiin. Seksuaalisen kanssakäymisen vähenemiseen oli vaikuttanut puolison aloitteiden tekemisen väheneminen, muuttunut käyttäytyminen, heikentyneet vuorovaikutustaidot ja kyky huolehtia hygieniastaan. Tässä ei ollut eroa mies- ja naisvastaajien välillä. Myös sairastuneen muistiongelmat ovat vaikuttaneet vastaajien mielestä seksuaaliseen kanssakäymisen vähenemiseen. Vastanneiden mielestä puolison vaikeus tunnistaa vastaajaa ei ole vaikuttanut seksuaalisen kanssakäymisen vähenemiseen. Seksuaalisen kanssakäymisen vähenemiseen on vaikuttanut Puolisoni heikentyneet vuorovaikutustaidot Puolisoni muuttunut käyttäytyminen Puolisoni muistiongelmat Puolisoni kyky huolehtia hygieniastaan Puolisoni vaikeus tunnistaa minua Puolisoni aloitteiden tekemisen väheneminen 63% 12% 25% 72% 8% 20% 58% 43% 12% 30% 14% 43% 30% 12% 58% 82% 2% 16% Täysin samaa /jonkin verran samaa En osaa sanoa Täysin eri /jonkin verran eri 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 9. Muistisairaan läheisen kokemus sukupuolielämän muutoksista. Avoimen kysymyksen vastauksissa mainittiin potenssi- ja erektiohäiriöt sellaisiksi tekijöiksi, joilla on merkitystä seksuaaliseen kanssakäymiseen vaikuttaneisiin muutoksiin. Muistisairautta sairastavan läheisten tyytyväisyyttä sukupuolielämään ja sukupuolielämän merkitystä parisuhteelle kysyttiin vaihtoehtokysymyksenä, jossa vastaus vaihtoehdot olivat asteikolla Täysin samaa - Täysin eri. Mukana oli myös vaihtoehto en osaa sanoa. Vastanneet kokivat, että muistisairaus on vaikuttanut heidän sukupuolielämäänsä. Vastanneista lähes puolet oli tyytyväisiä sukupuolielämään ja yhdyntöjen tiheyteen. 16

19 Eroavuudet olivat hyvin pieniä eri vaihtoehtojen välillä ja vastaukset jakaantuivat aika tasaisesti eri väittämien kesken. Vastaajat olivat tyytyväisiä itseensä miehenä/ naisena. Vastanneiden mielestä puoliso ei osoita liikaa seksuaalista huomiota. Vastanneet pitivät sukupuolielämää tärkeänä parisuhteen onnellisuuden kannalta. He olivat tyytyväisiä tämänhetkiseen sukupuolielämäänsä ja kokivat onnellisuutta parisuhteessaan, vaikkakin yhdyntöjen määrä ja seksuaalinen kanssakäyminen on vähentynyt puolison sairastumisen myötä. Tyytyväisyyteni sukupuolielämään nykytilanteessa Olen tyytyväinen itseeni naisena/miehenä 70% 16% 14% Olen tyytyväinen yhdyntöjen määrään Olen tyytyväinen sukupuolielämääni Muistisairaus on vaikuttanut 43% Puolisoni osoittaa liikaa 4% 17% seksuaalista huomiota Sukupuolielämä on tärkeä parisuhteen 51% 82% 70% 20% 15% 79% 37% 34% 6% 12% 4% 26% Täysin samaa /jonkin verran samaa En osaa sanoa Täysin eri /jonkin verran eri 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 10. Muistisairautta sairastavan läheisen tyytyväisyys sukupuolielämään Parisuhteen voimavarat ja tuen tarve Tähän kysymykseen vastasi 75 % kyselyyn vastanneista, että ei koe tarvitsevansa tukea parisuhteeseensa ja yli puolet oli sitä, että hoitohenkilöstöllä ei tarvitse olla valmiuksia ohjata asiakkaita parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Muutamassa vastauksessa nousi esille keskustelun ja konkreettisen avun tarve. Yleistä taustatietoa sekä mahdollisuutta keskustella ja purkaa omia ahdistuksia. Tarvitsisin kuuntelijaa, sillä en halua kuormittaa huolillani ystäviäni, lapsiani ja muita sukulaisia Arkiasioiden hoitamiseen ettei tarvitsisi kaikkea hoitaa itse. Oma-aloitteisuus puuttuu puolisolta Olen aika "eksyksissä". Avoimella kysymyksellä selvitettiin millaisista asioista vastaaja saa voimaa parisuhteeseensa. Vastauksissa nousi yhdessä tehtävät asiat, harrastukset tai kotiaskareet sekä yhteiset muistot ja rakkaus. Pitkä ja hyvä avioliitto tuo turvaa ja antaa voimia katsoa elämää positiivisesti eteenpäin. Uskonto ja usko korkeimpaan toi myös voimia jaksaa vaikeidenkin hetkien yli. Joillakin oli puolisolle löytynyt sopiva lääkitys lisännyt rauhaa ja rakkautta parisuhteeseen. 17

20 Yhdessä tehdyt pienet ja isommat asiat. alzhemerin lisäksi puolisoni on erittäin heikkonäköinen, joten se tuottaa ongelmia kaikkeen päivittäiseen elämään ja tekemiseen. Yhteiset muistot ja kokemukset sekä rakkaus toisiimme kantaa eteenpäin. Iltarukous yhteinen. Aamulla kiittäminen, kun saamme vielä herätä yhdessä samasta vuoteesta. Yhteinen elämämme. Olen tehnyt selväksi itselleni, että hoidan miestäni niin kauan kuin se vaan on mahdollista. Olemme olleet yhdessä jo 60 vuotta (seurustelu ja avioliitto). Vuodet ovat menneet tasaisen rauhallisesti. Kun aiemmin vallinneet voimakkaat agressiot ovat poistuneet/poistettu lääkkeen avulla. En ole enää puolisoni "pahin vihollinen". Perheeseen kuuluu vain me kaksi, koska lapset ovat jo olleet kauan pois. Puolisoni on kiltti ja nykyisin jopa puhuukin vähän. Molemminpuolinen vuosikymmenien yhdessäolo on "sitonut" meidät yhteen. Tunnemme turvallisuutta yhdessäolossamme Suhteemme oli hyvä ja turvallinen, nyt olen hoitaja, en muuta. Mieheni on iäkäs, eikä seksi enää kiinnosta. Oma aika koettiin myös tärkeäksi voimavaraksi. Tällöin mahdollistuivat omat harrastukset, ystävät tai oma aika, joka mahdollistui puolison ollessa lyhytaikaishoidossa. Myös kotiaskareet ja puutarhanhoito lisäsivät joidenkin vastaajien voimavaroja. Puolisoni intervallihoidot 5-7pv/kk. Omaa vapaa-aikaa-(salaisuuksia)!!!! Vastaajat toivat esille myös läheisyyden ja hellyyden, jotka tuovat voimavaroja ja auttavat jaksamaan muuttuneessa elämäntilanteessa. Illalla hyväilemme ja luemme iltarukouksen ja luettelemme kaikki rakkaat ihmiset. Olemme olleet mukana srk avioparityössä 5 vuotta. Toimimme siinä edelleen. Puolisoni huomioi minut ja auttaa monissa asioissa edelleen. Yhdessäolo, läheisyys. Rakkaudesta. Läheisyydestä sekä henkisestä että fyysisestä. Puolet vastaajista olisi kaivannut enemmän tietoa muistisairaudesta ja sen etenemisestä. Vastauksissa heijastelee huoli miten sairaus etenee ja mitä se tuo mukanaan. Vastaajat kaipasivat tietoa, siitä miten varautua tulevaan. Vastauksissa nousee esille myös se, että vastaajilla ei ole tarkkaa tietoa mitä oireita kuuluu muistisairauksiin ja mistä saa apua jos vastaaja itse sairastuu. Vertaistuesta kaivattiin myös tietoa. Sairauden etenemisen mukanaan tuomista ongelmista ja hoidosta, jos esim. minä sairastun Miten valmistautua, kun on luovuttava kumppanista?? Sen jälkeen yksinäisyys? Miten tauti etenee, mitä muutoksia tulee. Miten toimia, jos ei voi olla kontaktissa tai puheyhteydessä. Kova asia jos puoliso ei tunne. Esim. vertaistuesta. 18

21 Kyselyn lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa vapaasti aiheeseen liittyviä ajatuksia. Keskeisenä tässä nousi huoli tulevasta, omasta jaksamisesta ja sairauden etenemisestä ja sen mukanaan tuomista muutoksista. Muutamassa vastauksessa tulee esille myös toive siitä, että saa riittävästi apua ja neuvoa mm. hoitokodin henkilökunnalta. Vastaajat korostivat sitä, että tuttu ympäristö ja tuttu läheinen ihminen on hyväksi muistisairauteen sairastuneelle. Samalla vastaajat tuovat esille omaa sitoutuneisuutta huolehtia läheisestään jopa uupumukseen saakka. Vastauksista käy myös esille se, että kyseessä on ikäihmisiä, parisuhde on vakaa ja läheisyyttä, halailua ja suukottelua on päivittäin, vaikka sukupuolielämä on jo heidän kohdalla taaksejäänyttä elämää. Oma tilanne huolettaa. Vuosikymmeniä kuntoilleena se päättyi kerralla, kun puolison kanssa olo on 24/7. Puolessa vuodessa fyysinen kuntoni on romahtanut. Puhemuistin väheneminen. Keskustelua ja yhteistä pohdintaa ei puheongelman vuoksi synny. Olen täysin hoitaja joka on loppuun palanut Yksin jäämisen tunne yhteisessä arkielämässä, vastuu, sietämätön paine. Ja tämä on vasta alkua! Parisuhde on vakaa ja iän myötä seksuaalinen elämä vähenee luonnostaan. Olemme jo ikäihmisiä. Halailemme ja suukottelemme, tunnemme läheisyyttä päivittäin. 19

22 5. Muistisairautta sairastavan läheisille suunnattu teemahaastattelu Haastattelimme kuutta muistisairautta sairastavan puolisoa, joista kaksi oli miestä ja neljä naista. Haastattelulla halusimme syventävää tietoa muistisairauden vaikutuksesta arjen sujumiseen ja parisuhteeseen. Laadimme muutamia ohjailevia kysymyksiä, muuten haastateltavat saivat kertoa vapaasti ajatuksiaan sairauden aiheuttamista muutoksista. Haastateltavaksi halunnut antoi suostumuksensa ja yhteystietonsa kartoituksen yhteydessä. Pääsääntöisesti suoritimme haastattelut haastateltavien kotona, yhden haastattelun suoritimme toimistollamme. Haastattelut kestivät n. tunnin ja ne suoritettiin kesän 2013 aikana. Haastatteluista kertyi litteroitua tekstiä 33 sivua. Muistisairauteen sairastuneiden puolisot kertoivat sairauden vaikuttaneen monella tavalla heidän arkeensa. Sairastuneen puolison eristäytyminen ja passiivisuus olivat ensimmäisiä muutoksia, jotka vähensivät haastateltujen tyytyväisyyden kokemusta parisuhteeseensa. Myös sairastuneen puolison muistiongelmat, lyhytjänteisyys ja väsyminen vaikuttivat arjen sujumiseen ja parisuhteeseen roolijakoon. Terve puoliso joutuu ottamaan vastuuta sellaisista käytännön asioista mistä toinen puoliso on ennen sairastumistaan huolehtinut. Käytännön asioiden hoitamisen vastuun lisäksi muistisairaus on vaikuttanut eniten puolisoiden väliseen vuorovaikutukseen. Kaikenlainen ajatusten vaihtaminen ja keskustelut sekä asioiden yhdessä pohtiminen ei enää onnistu. Terveempi puoliso joutuu puntaroimaan, mitä voi sairastuneelle puolisolle kertoa, ettei siitä tule lisää hämmennystä. Riitelyt olivat lisääntyneet, mutta siinäkin haastatteluumme osallistuneet kokivat, ettei riitely ole tasaarvoista, erityisesti jos sairastuneella puolisolla oli kielellisiä vaikeuksia. Haastatteluun osallistuneet kokivat, ettei heidän parisuhteessaan ole kumppanuutta. Kyselykartoituksemme vastauksissa tuli myös esille parisuhteen muuttuminen enemmän hoivasuhteeksi. Terve puoliso huolehtii molempien hyvinvoinnista ja arjen sujumisesta. Myös vuorovaikutuksen kaventuminen heikensi vastanneiden tyytyväisyyttä parisuhteeseensa. Tasa-arvoisuus ja vastavuoroisuus olivat parisuhteesta hiipuneet. Se vaikutti myös tunteiden ilmaisemiseen ja hellyyden osoittamiseen, joissa terveempi puoliso joutui ottamaan siinä aktiivisemman roolin. Myös seksuaalisten aloitteiden tekeminen jäi terveemmän puolison vastuulle. Puolisot kokivat paljon syyllisyyttä. Syyllisyys kumpusi lisääntyneestä riitelystä ja siitä, että ei aina jaksa olla kärsivällinen. He eivät osanneet tarkasti kuvata mistä kaikesta syyllisyys kumpuaa, se koettiin vain olevan tällaisessa suhteessa läsnä. Osalla puolisoilla oli ulkopuolinen suhde, josta he kokivat kovia syyllisyydentunteita. Sukupuolielämän täydellinen loppuminen oli osalle haastatelluista normaali ja helpottavakin asia. Heidän mielestään sukupuolielämä ja seksi eivät ole tärkeitä tekijöitä parisuhteen onnellisuuden kannalta. Parisuhdetta rasitti myös asioiden salailu. Sairastunut puoliso ei halunnut, että hänen muistisairaudestaan ja sen tuomista muutoksista puhutaan kenellekään, ei edes lääkärille, totuudenmukaisesti. Pariskunnat eivät keskustelleet asioista keskenään eivätkä lastensa kanssa. He kuvasivat elävänsä kuplassa. Eniten puolisoita huoletti tulevaisuudessa oma jaksaminen ja oma mahdollinen sairastuminen. Siihen liittyy myös se, että saa järjestettyä itselleen tarpeeksi omaa aikaa. Myös sairauden eteneminen ja sen mukanaan tuomat muutokset askarruttivat puolisoiden. Usealla parsikunnalla oli myös edessä muutto pienempään asuntoon. Siihen liittyvistä käytännön asioista selviäminen yksin askarrutti kovasti. Jonkin verran he myös pohtivat, sitä miten muutto uuteen ympäristöön vaikuttaa sairastuneen puolison toimintakykyyn. Puolisot kuvasivat, että heille tulee välillä jaksamattomuuden hetkiä ja huoli tulevaisuudesta tuntuu silloin myös suuremmalta. Hyvän hoitopaikan löytyminen, sitten kun se on ajankohtaista oli joidenkin ajatuksissa. Mistä löytyy hyvä paikka, sopivalla etäisyydellä, jotta kotona asuvan puolison olisi mahdollista käydä vierailuilla. Muuttuneista olosuhteista huolimatta he kokivat selviävänsä, koska ovat niin päättäneet. Myös usko Jumalaan antoi voimaa ja turvaa, että asiat järjestyvät ajallaan parhain päin. 20

23 Muistisairauden myötä pariskuntien elämään oli tullut myös positiivisia muutoksia. Sairastuneen puolison käytökseen oli tullut uudenlaista lempeyttä ja vapautuneisuutta. Hän saattoi kertoa tunteistaan ja tuntemuksistaan puolisolleen tavalla, jolla ei ollut ennen sairastumistaan tehnyt. Sairastuneet puolisot tulivat herkemmin kaulaan ja pariskunnille oli tullut enemmän lähellä oloa. Puolella haastatelluista yhdyntätiheys ei ollut muuttunut toisen puolison sairastuttua muistisairauteen. He kokivat, että ikääntymisen mukanaan tuomilla muutoksilla on enemmän vaikutusta sukupuolielämään kuin etenevällä muistisairaudella. Osalla yhdynnät olivatkin loppuneet jo vuosia ennen puolison sairastumista. He kokivat että se ei vaivaa kumpaakaan. Tarinoista kuitenkin nousee muutoksiakin. Sairastuneen puolison muuttunut käyttäytyminen ja heikentynyt kyky huolehtia hygieniastaan vaikuttivat niin, että terveempi puoliso ei enää tuntenut seksuaalista vetovoimaa puolisoaan kohtaa. Sairastuneen muuttunut käyttäytyminen herätti puolisossa äidillisiä tunteita ja se aiheutti ristiriitoja, vaikka sairastunut selkeästi ja täysin nautti sukupuoliyhdynnöistä. Muuttuminen lapsenkaltaiseksi aiheutti myös kapina terveelle puolisolle. Sairastuneen puolison käyttäytyminen ja lisääntynyt riippuvuus vähensivät kokemusta tasavertaisesta ja kahden aikuisen välisestä suhteesta. Käyttäytymisen muutoksissa muistisairaan kykenemättömyys tehdä päätöksiä tai toimia loogisesti vaikuttivat eniten tämän kokemuksen syntyyn. Tärkeimpiä asioita muistisairautta sairastavan puolison elämässä olivat vertaisryhmä ja ystävät, joista he kokivat saavansa voimavaroja. Muuttuneessa tilanteessa korostui sellaisten ystävien merkitys joiden kanssa voi puhua kaikesta. Kun tulee ymmärretyksi, se helpottaa. Yksi puolisoista käytti ajatusten siirtoa voimakeinona, tällaisia olivat nyyhkyleffa tai jonkun kevyen romaanin lukeminen. Luonto oli myös tärkeä voimavaroja lisäävä tekijä. Unelmointi matkustelemista antoi myös voimaa, vaikka nykyisessä elämäntilanteessa matkusteleminen ei olekaan mahdollista. Läheiset ihmissuhteet, kuten lapset ja lastenlapset olivat tärkeitä voimavaran lähteitä. Usko korkeimpaan, luottamus siihen, että asiat järjestyvät ja meistä huolehditaan sekä omat harrastukset ja oma aika koettiin myös tärkeänä. Hyvä parisuhde oli myös yhden vastaajan mielestä tärkeä ja voimia antava tekijä. 21

24 6. Hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselyn tulokset Kyselyllä kartoitettiin hoitohenkilökunnan mielipiteitä ja asenteita muistisairautta sairastavan seksuaalisuudesta, seksuaalisuuden ilmentymistä, hoitoyksiköiden toimintakulttuuria, hoitohenkilöstön kohtaamia vaikeita tilanteita ja keinoja, millä he ovat ratkaisseet hankalia tilanteita sekä hoitohenkilöstön koulutuksen tarvetta. Halusimme nostaa esille kotihoidon ja asumispalveluyksiköissä työskentelyn väliset eroavaisuudet tekemällä erilaisen kyselyn sekä kotihoidon että asumispalveluyksiköissä työskentelevälle henkilökunnalle pyrkien huomioimaan toimintakulttuuriset eroavuudet. Hoitohenkilökunnan kyselyn toteuttamiseksi sovittiin alueiden asumispalveluyksiköiden ja kotihoidon vastuuhenkilöiden kanssa kyselyn käytännön toteutuksesta. Mukana oli sekä julkiset, että yksityiset hoivapalveluyrittäjät. Hoitajille, joilla oli työsähköpostiosoite, lähetettiin sähköinen kysely, muille vietiin yksikköön paperinen kysely vastauskuorineen. Vastauksia palautui 428 (vastausprosentti 30 %), joista 110 vastausta tuli kotihoidon työntekijöiltä ja 318 vastausta asumispalvelujen työntekijöiltä. Asumispalvelujen vastauksista 216 tuli Etelä- Pohjanmaan alueelta ja 102 Oulun eteläiseltä alueelta. Kotihoidossa vastaavat luvut olivat Etelä-Pohjanmaalta 66 vastausta ja Oulun eteläiseltä alueelta 44 vastausta. Kysymyslomakkeessa ei tule esille mistä kunnasta tai yksiköstä vastaukset tulivat. Vastanneista suurin osa oli vakinaisessa työsuhteessa. Vain 20 % oli määräaikaisessa työsuhteessa. Vastaajista suurin osa oli naisia, mukana oli vain seitsemän miestä. Suurin osa vastanneista oli yli 46- vuotiaita. yli 64 v. 0% 0% v. 19% 19% v v. 22% 28% 30% 33% kotihoito asumispalvelu v. 13% 16% v. 10% 10% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Kuvio 11. Kyselyyn vastanneiden hoitajien ikäjakauma 22

25 Vastanneilla suurimalla osalla oli kertynyt työkokemusta 0-5 vuotta sekä vanhustyöstä että muistisairaiden parissa tehdystä työstä v v v. 1% 0% 0% 2% 6% 7% 21-25v v v. 8% 5% 11% 9% 10% 21% Kotihoito Asumispalvelu 6-10v. 27% 24% 1-5v. 32% 38% 0% 10% 20% 30% 40% Kuvio 12. Kyselyyn vastanneiden hoitajien työkokemus muistisairaiden parissa Vastanneista suurin osa oli lähihoitajia. Toiseksi eniten oli perushoitajia ja sairaanhoitajia. Yksittäisiä ammatteja vastanneissa oli palveluvastaava, mielenterveyshoitaja, kotiavustaja, laitosapulainen, fysioterapeutti ja apuhoitaja. Lähihoitaja 2% 55% Kodinhoitaja 1% 15% Sairaanhoitaja 11% 1% Terveydenhoitaja 5% Perushoitaja 3% 23% Geronomi 1% 2% Vanhustyöntekijä 2% Laitoshuoltaja 2% Hoitaja 2% 1% Sosionomi 2% Opiskelija 3% 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% kotihoito asumispalvelu Kuvio 13. Kyselyyn vastanneiden hoitajien ammattinimikkeet 23

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Erottamaton osa ihmisyyttä ja jokaisen ihmisen perusoikeus Se on miehenä, naisena tai jonakin muuna olemista omalla tavalla tai tyylillä

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Muistikysely MUUT LOMAKKEET Muistikysely MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast (på

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Muutoksia Osmo Kontula seksuaalisuudessa suhteessa Alkuvaiheen suvaitsevaisuus ja into vähenee vähitellen, koska kumppanin kanssa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot