3-15. Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule. ANU VEHVILÄINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3-15. Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule. ANU VEHVILÄINEN"

Transkriptio

1 KUINKA KAUAS ELÄKEPÄIVÄT KARKAAVAT? ELÄKEUUDISTUS EDELLYTTÄÄ MUUTOKSIA IT-JÄRJESTELMIIN IISALMEN IKÄOHJELMA HELPOTTAA ELÄKÖITYMISTÄ EKONOMI KUNTATYÖSSÄ HARVINAINEN ILMIÖ KEVA PÅ SVENSKA S. 27 ANU VEHVILÄINEN VAPAAMPI TULEVAISUUS Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule.

2 Pääkirjoitus. Puheet ja arki eivät kohtaa Laskelmien ja tutkimusten mukaan on selvää, että työuria pitää pidentää. Yksi keino on nostaa vanhuuseläkkeen ikärajaa. Vuonna 2017 voimaan tulevan uudistuksen myötä eläkeikä nouseekin asteittain. En muista kuulleeni, että työurien pidentämistä olisi kukaan viime aikoina vastustanut juhla- tai muissa puheissa. Aivan toisenlaisia keskusteluja käydään työpaikoilla. Vaikuttaa siltä, että kun paineet tehostamiseen ja säästämiseen johtavat henkilöstön vähentämiseen, monet pitävät parhaana ja pehmeimpänä keinona Eläkkeelle päästään, kun samaan aikaan työttömäksi joudutaan. vanhimpien työntekijöiden siirtymistä tai siirtämistä eläkkeelle. Kuntien ja valtion leipä on tuntunut turvatummalta kuin yksityisellä sektorilla, mutta Kevan tutkimusten mukaan usko turvallisempiin julkisen sektorin työpaikkoihinkin murenee hiljalleen. Yt-neuvottelujen tuoksinassa kuusikymppiset ja vähän nuoremmatkin työntekijät tuntevat olonsa epävarmaksi luvun lamavuosina työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi merkittävästi, ja myöhemmin talouden nousun myötä hakemusten määrä jälleen väheni. Ehdottavatko työnantajat iäkkäille työkyvyttömyys- tai muita eläkejärjestelyjä jälleen 2010-luvun puolivälissä ja toistuuko hakemuspiikki? Toisaalta työkaverit kyselevät 60-vuotisjuhliaan lähestyviltä etkö jo haluaisi viettää enemmän aikaa lastenlasten kanssa ja eikös sinulla ole jo asuntolainat maksettuina. Vaatii vähintäänkin pientä itsepäisyyttä, että tässä tilanteessa haluaa jäädä vielä muutamaksi vuodeksi tehostettuun organisaatioon. Eläköitymisen tai eläkkeelle siirtämisen houkuttelevuus vaikuttaa arkiseen kielenkäyttöömmekin: eläkkeelle päästään, kun samaan aikaan työttömäksi joudutaan. Monet todella nauttivat sosiaalisesti hyväksytystä vapaudestaan, ja eläke tuntuu ansaitulta kiitokselta tehdystä työstä. Työttömyys sitä vastoin voi merkitä ihmiselle ajatusta, että hänet on yksilönä suljettu työn, työmarkkinoiden ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Työuria on vaikea pidentää ja ikääntyneiden arvostusta ja halua jatkaa työssä lisätä, jos työtä ei ole. Juhlapuheiden ja ihmisten arjessa kokeman välinen ristiriita on kestänyt vuosia, eikä sitä voi helposti poistaa tai edes vähentää. Pelkään, että ristiriita voi nakertaa eläkejärjestelmän muutosten uskottavuutta ja sitä kautta muutosten hyväksyttävyyttä. Asenteet ikääntyviä työntekijöitä kohtaan muuttuvat hitaasti, ja asennemuutokset aiheuttavat muutoksia käytännössä eli avaavat työmahdollisuuksia ikääntyneille vielä hitaammin. Toivon, että puheet ja ihmisten kokema arki alkavat lähestyä toisiaan, kun Suomen talous vihdoin lähtee kasvuun. Jouni Kempas Päätoimittaja KANNEN KUVA Carl Bergman kuvasi Anu Vehviläisen JULKAISIJA Keva (33. vuosikerta) PÄÄTOIMITTAJA Jouni Kempas, p , Unioninkatu 43, PL 425, Helsinki TOIMITUSNEUVOSTO Keva: Frederik Forssell, Roman Goebel, Jouni Kempas, Leena Kymäläinen, Tero Manninen, Marjatta Ollila ja Ulla Palmroos Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Helinä Hirvikorpi ja Kirsi Poikolainen TOIMITUS Fondamenta Media Oy, Fredrikinkatu 24 A 3, Helsinki TOIMITUSSIHTEERI Susanna Cygnel, susanna.cygnel@fondamenta.fi ULKOASU Marko von Konow SVENSK ÖVERSÄTTNING Översättningsenheten vid Keva PAINO Libris Oy, Helsinki ISSN , verkkojulkaisu ISSN OSOITELÄHDE Keva, lehtirekisteri TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET keva-lehti@keva.fi 2 KEVA 3-15

3 Sisältö. 12 Vaikuttaja Kuntaministeri Anu Vehviläinen uskoo, että tulevaisuuden kunta voisi olla enemmän elinvoimaisuuden ja vetovoiman moottori kuin peruspalveluautomaatti. Joka tapauksessa kunnan tehtävät muuttuvat ja toimintavapaus lisääntyy. 16 Reportaasi Eläkeiän alaraja nousee. Tavoitteena on pidentää työuria, jotta eläkkeet maksettaisiin jatkossakin työtätekevien rahoilla. Se vaikuttaa muun muassa kirjastosihteerin, sairaanhoitajan ja nuorisotyöntekijän eläkeikään. 2 PÄÄKIRJOITUS 4 SUOMEN KUVIA. Aamulenkki. 6 OTTEITA. Kevan sijoitukset tuottivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla hyvin. Sote-alueiden eläkkeet Kevaan. Kuntajohtajat somettavat työssään. Kevan työelämäasiantuntija Satu Haapakoski tuntee kuntien henkilöstöpalvelutarpeet. Pelastuslaitosten työhyvinvointi myötätuulessa. Karoliina Kiuru lakiasianjohtajaksi. 22 KEVA. It-johtaja Paula Sivunen kertoo, että eläkeuudistuksen takia Kevan tietojärjestelmiä pitää muuttaa melkoisesti. 24 ELÄMÄÄ ARJESSA. Ekonomi Sami Sipilä on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän talousjohtaja ja harvinaisuus kunta-alalla. 26 KOMMUUNISTI ihmettelee kreikkalaista eläkejuttua. 27 KEVA PÅ SVENSKA. Ledaren. I Idensalmi används ett nytt program för planering av pensioneringen. Kommunminister Anu Vehviläinen gläder sig över kommunernas nya handlingsfrihet. Pensionsreformen förlänger yrkeskarriärerna för att pensionerna också framöver ska kunna betalas med arbetstagarnas pengar. Pensionsreformen kräver betydande ändringar i Kevas datasystem. PALSTAT 6 LUOTTAMUKSELLA. Työterveyslaitoksen Antti Koivula korostaa työntekijän arvoa monimutkaisten asioiden ratkaisijana. 9 NÄIN SEN TEIMME. Iisalmessa ikäohjelma auttaa eläkkeelle siirtymisen suunnittelussa. 10 MITEN ON? Hannele Kantanen kertoo, nostaako kuntoutus eläkeikää. 11 TUTKITUSTI. Kuntajohtajien hyvinvointi tutkittiin KEVA 3

4 Suomen kuvia. Aamulenkki Haukiputaan Pallon jalkapalloilijat tekevät aamulenkkiään Oulujoen varrella. He valmistautuvat illan otteluun Rovaniemen FC Santa Clausia vastaan. Tämä Lasaretinsaari on yksi Oulun hienoimpia paikkoja ja vain noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Ennen vanhaan tässä kuohusi vapaa Merikoski, mutta se padottiin jo 1940-luvulla. Oulu on merenrantakaupunki, vaikkei sitä aina muisteta Oulujoki johdattaa lopulta avomerelle. Illan peli päättyi 8 1 Haukiputaan Pallon voittoon, joten aamulenkki Pohjois-Pohjanmaan kulttuurimaisemassa kannatti. Valokuvaaja Kai Tirkkonen, Oulu 4 KEVA 3-15

5 Suomen kuvia KEVA 5

6 Luottamuksella. Rohkeasti työhyvinvoinnin tukena Meillä ei ole enää yksinkertaisia töitä, vaan ihmisten pitää oppia nopeasti paljon ja hallita monimutkaisia asioita. Oleellista on kehittää työtä, teknologiaa ja ihmistä kokonaisuutena, sanoo Työterveyslaitoksen uusi pääjohtaja Antti Koivula. Miksi työssäjaksaminen ja työterveys ovat tärkeitä teemoja? Kaikki lähtee hyvinvoivasta ja motivoituneesta työntekijästä. Suomessa työväestö on keskimäärin vanhempaa kuin muualla, joten meidän on erityisen tärkeää huolehtia ikääntyvien työkyvyn ja -ilon säilymisestä. Mitä on jo saavutettu ja mitä vielä tehtävänä? Tilastojen valossa on menty eteenpäin: muun muassa työtapaturmien määrät ovat vähentyneet. Mutta uusia haasteita tulee. Digitalisaatio muuttaa työtehtäviä ja työn tekemisen tapoja. Oleellista on kehittää työtä, teknologiaa ja ihmistä kokonaisuutena eikä kutakin erikseen. Miten työaikojen pidentäminen vaikuttaa työhyvinvointiin? Muutamien tuntien muutokset viikkotyöajoissa eivät ole useimmille kriittisiä, mutta jotkin erityisryhmät, kuten pienten lasten vanhemmat ja osatyökykyiset, tarvitsevat tukea. Jos työhyvinvointi ei ole kunnossa esimerkiksi ihminen ei selviä töistään, yksikössä on huono työilmapiiri tai esimieheltä ei saa tukea - neljänkin tunnin työaika tuntuu tuskalliselta. Toisaalta monet tekevät ylitöitä mielellään, kun työ vie mukanaan. Pitäisi varmistaa, että ihmiset lepäävät riittävästi. TEKSTI SARI ALHAVA / KUVA RISTO TÖRRÖ Millainen on työhyvinvointijohtamisen tulevaisuus? Yksilön arvo monimutkaisten asioiden ratkaisijana kasvaa koko ajan. Uskon, että kaikki työntekijät tuntevat parhaiten oman työnsä, ja siksi he ovat parhaita ihmisiä vastaamaan oman työnsä johtamisesta. Johtajien tehtävänä on edellytysten luominen ja työntekijöiden tukeminen. Meillä on oltava kyky nähdä uudella tavalla ja rohkeutta tehdä asioita ajoissa. Samalla on hyväksyttävä, että matkan varrelle osuu epäonnistumisiakin. Kuinka hallitusohjelma vaikuttaa työhyvinvoinnin edistämisen raameihin? Tämä syksy ratkaisee pitkälti suunnan. Meillä on poikkeuksellisen paljon päätettävää. Yhteiskuntasopimuksen piti sisältää monia työelämän ja työhyvinvoinnin elementtejä, kuten eläkeasioita, työterveyshuoltoa, työaikaa ja kuntoutuslinjauksia. Monet työelämää kehittävät systeemimme on viritetty suurten yritysten tarpeisiin. Suomi vastaa kasvuhaasteeseen melko varmasti yrittäjyyden, start-up:ien ja pkyritysten voimin. On mietittävä, miten työsuojelu, työterveyshuolto ja työhyvinvointi kehitetään vastaamaan näiden kasvua edistävien ryhmien tarpeita. Muutamankin tunnin työaika tuntuu tuskalliselta, jos ihminen ei selviä töistään tai työilmapiiri on huono, huomauttaa Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula. 6 KEVA 3-15

7 Otteita. Keva onnistui hyvin sijoituksissaan KEVAN SIJOITUKSET TUOTTIVAT vuoden ensimmäisellä puoliskolla 6,6 prosenttia, mikä on erittäin hyvä saavutus epävakailla markkinoilla. Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 44,9 miljardia. Euromääräinen tuotto oli 2,8 miljardia. Paras tuotto tuli osakkeista ja osakerahastoista, peräti 13,6 prosenttia. Korko sijoitusten tuotto oli 1,8 prosenttia ja kiinteistösijoitusten 3,5 prosenttia. Keva myi riskipitoisia sijoituksiaan alkuvuoden aikana, minkä seurauksena likvidien varojen määrä oli kesäkuun lopussa ennätysmäisesti yli neljä miljardia. Alkuvuoden myynnit vähentävät menetyksiämme osakekurssien laskiessa, kertoo sijoitusjohtaja Ari Huotari. Hän kuvailee vuoden alkukuukausia suorastaan epätodellisen suopeaksi sijoittajille. Siksi olikin perusteltua myydä osa sijoitussalkusta. Kertynyt käteiskassa, joka on nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin Kevan sijoitushistoriassa, mahdollistaa tarvittaessa tarttumisen nopeasti uusiin, hyviin sijoituskohteisiin. Huotarin mukaan Keva pyrkii edelleen lisäämään kiinteistöjen osuutta sijoitussalkussaan. Tällä hetkellä niiden osuus on noin kuusi prosenttia. Epävarmassa taloustilanteessa kiinteistöt tarjoavat vakaata kassavirtaa ja inflaatiosuojaa, Huotari perustelee. Suomen taloustilanne näyttää nyt kehnolta ja saattaa vielä heiketäkin, mutta Huotarin mukaan se ei vaikuta isommin Kevan sijoituksiin, koska kiinteistöjä lukuun ottamatta niiden painopiste on muualla kuin kotimaisissa kohteissa. Kevan sijoitusvarallisuudesta korkosijoitusten osuus oli kesäkuun lopussa 44,2 prosenttia, osakkeiden ja osakerahastojen 36,5, kiinteistösijoitusten 6,3, pääomasijoitusten ja noteeraamattomien sijoitusten 6,2, hedge-rahastojen 6,2 ja hyödykesijoitusten 0,6 prosenttia. Kuntajohtaja somettaa KEVAN LUVUT Joka neljäs kuntajohtaja hyödyntää sosiaalista mediaa omassa johtamisessaan. Eniten sitä käyttävät naiset, nuoret ja suurten kaupunkien johtajat. Sosiaalisen median avulla kuntajohtaja saa pidettyä yllä aktiivista vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa ja tiedotettua kunnan asioista. Myös oman johtamisen näkyväksi tuominen ja henkilöbrändin kehittäminen luonnistuvat somessa. Haasteeksi muodostuu helposti se, että sosiaalisen median kautta on vaivatonta antaa julkista kansalaispalautetta ja sen läpikäyminen kuormittaa. Kuntajohtajien suhdetta sosiaaliseen mediaan tarkasteltiin osana Kevan ja Kuntajohtajat ry:n toteuttamaa Kuntajohtajien työhyvinvointi -tutkimusta henkilöä siirtyi tammi-kesäkuussa vanhuuseläkkeelle kunnan, valtion tai kirkon palveluksesta. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 64 -vuotiaana. Sote-alueiden eläkkeet Kevaan Noin kuntatyöntekijän työnantaja vaihtuu soteuudistuksen myötä. KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT eivät jatkossa enää tuota sosiaali- tai terveydenhuollon palveluja, ehdottaa sosiaalija terveydenhuollon uudistukseen sekä itsehallintoalueiden perustamiseen perehtynyt selvityshenkilötyöryhmä. Tehtävät siirtyvät perustettaville itsehallintoalueille. Tämä merkitsee mittavaa omaisuuden ja henkilöstön siirtoa pois kunnilta. Henkilöstön siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta. Ehdotuksen mukaan itsehallintoalueen henkilöstön asemaan, palvelussuhteen ehtoihin sekä eläketurvaan ja eläkejärjestelmään olisi perusteltua soveltaa kuntien henkilöstöä koskevia säädöksiä. Eläkevakuutukset tulisi hoitaa keskitetysti Kevassa, eli samoin kuin jos henkilöstö pysyisi kunnan palveluksessa, sanoo selvitystyöryhmän puheenjohtaja, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti. Ehdotettu ratkaisu vaatii muutoksia lainsäädäntöön, mutta kyseessä on kuntatalouden ja eläkejärjestelmän vakauden kannalta erittäin tärkeä asia. Työnantajan muutos koskee lähes puolta KuEL-vakuutetuista. Jos näin iso osa eläkevakuutetuista siirtyisi muualle, vaikutus kuntatalouteen olisi dramaattinen jo kertyneiden eläkevastuiden kannalta, Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö kommentoi. On hienoa, että Pöystin johtama työryhmä on ottanut huomioon tämän näkökulman. Se osoittaa, että työryhmä on tehnyt tarkkaa ja harkittua työtä. TEKSTI KATARIINA KRABBE / KUVA CARL BERGMAN 3-15 KEVA 7

8 Otteita. Jotta töissä voitaisiin hyvin Työelämäasiantuntija Satu Haapakoski tietää, millaista tukea kuntien henkilöstöpalvelut tarvitsevat. Kun Satu Haapakoski, 43, työskenteli Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpalveluissa, hän osallistui Kevan järjestämiin työpajoihin ja seminaareihin. Mielen perukoille jäi muhimaan, että tekevätpä he mielenkiintoista työtä. Kun Kevassa avautui viime syksynä työelämäasiantuntijan pesti, Haapakoski tiesi sen olevan häntä varten. Työhyvinvoinnin asiat ovat aina kiinnostaneet minua. Tällä hetkellä kirjoitan työn ohella työoikeudellista gradua, jonka aiheena on työnantajan oikeudelliset velvoitteet työurien pidentämisessä. Olen saanut työpaikalta paljon ideoita ja inspiraatiota, Haapakoski kertoo. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja sosiaalipyskologi. Tänä syksynä hän valmistuu myös hallintotieteiden maisteriksi. Haapakoski työskentelee Työelämäpalvelut-yksikön kehittämistiimissä. Hänen vastuullaan on erityisesti aktiivisen tuen toimintatapa, siihen liittyvä kehittäminen ja konsultaatio asiakasorganisaatioihin päin. Aktiivisen tuen toimintatapa tarkoittaa tapaa, jolla organisaatiossa johdetaan työntekijöiden työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Eli mitä esimiehet ja työyhteisöt tekevät, jotta ihmiset viihtyisivät töissä mahdollisimman pitkään. Olemme kehittäneet työpaikoille myös aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalun, joka julkaistaan netissä. Minä konsultoin tarvittaessa, jotta organisaatio pääsee eteenpäin. Yksikön asiakkaita ovat kaikki kunnat, kaupungit, kirkko ja Kela. Haapakosken viimeisin isompi projekti oli Oulun hiippakunnan seurakuntien kehittämishanke, joka vei hänet useaan otteeseen Ouluun kehittämisryhmän tapaamiseen. Palveluun kuului myös seurakuntien esimiesten valmennusta. Työelämäasiantuntijat tekevät myös työhyvinvointikyselyjä. Ne ovat laajoja puolen vuoden kehittämishankkeita, joihin haetaan kaksi kertaa vuodessa. TEKSTI VIRPI MELLERI KUVA CARL BERGMAN Pelastuslaitokset myötätuuleen Pelastuslaitosten työhyvinvointi- ja turvallisuusasiat ovat saaneet uutta pontta. Sisäministeriön asettaman valtakunnallisen yhteistyöelimen tehtävänä oli noin neljän vuoden aikana laajasti tarkastella pelastuslaitosten työturvallisuus- ja työterveysasioita sekä pohtia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Suuntaviivoja vedettiin ja toimintamalleja rakennettiin. Nyt on luotu hedelmällinen pohja toimivien käytäntöjen rakentamiseen yhdessä. Merkittävintä on, että sekä työnantaja- että työntekijäpuolet sitoutuvat pelastuslaitosten työhyvinvoinnin edistämiseen, kertoo Kevan ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm, yksi yhteistyöelimen jäsen. Projektin tärkeä osa, työhyvinvointikysely toteutettiin toissa keväänä. Sen tavoitteena oli saada valtakunnallisesti tietoa pelastuslaitosten henkilöstön, kuten palomiesten ja ensihoitajien työhyvinvoinnista. Pelastuslaitosten työntekijät kokevat vastausten perusteella työssään vahvuuksina muun muassa osaamisen, työn tavoitteiden selkeyden, sitoutumisen, hyvän fyysisen ja henkisen kunnon sekä työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon. Kehittämistä olisi esimerkiksi johtamisen avoimuudessa ja oikeudenmukaisuudessa, työuran kehittymismahdollisuuksissa ja työhyvinvoinnissa. Huolta herätti pelko, ettei pääsisi terveenä eläkkeelle. Kyselyssä selvisi, että pelastuslaitosten työhyvinvointia pitää pilkkoa pienempiin paloihin. Eri osa-alueita edistetään keskenään täysin erilaisin työkaluin. Siksi muodostettiin työryhmiä, jotka pureutuivat kukin yhtä tiettyä asiantuntijuutta vaativiin kysymyksiin, Forsman-Grönholm luonnehtii. INFOKIERTUE ELÄKEUUDISTUKSESTA Keva järjestää vuonna 2017 voimaan tulevasta eläkeuudistuksesta kertovan infokiertueen ensi vuoden tammi toukokuussa. Eläkeuudistusinfoja järjestetään ympäri Suomen, yhteensä 60 suomenkielistä ja 10 ruotsinkielistä tilaisuutta. Lisää tietoa: (Tapahtumat) 8 KEVA 3-15

9 Näin sen teimme. Terveenä ja tyytyväisenä eläkkeelle Eläkkeelle siirtyminen on monelle henkilökohtainen asia. Siksi Iisalmessa kehitettiin esimiesten työkalu kehityskeskusteluihin. Elli Kettunen, 60, aikoo jatkaa työuraansa vielä 3 vuotta. Henkilöstöjohtaja Sinikka Laatikainen kertoo, että Iisalmessa halutaan ihmiset terveenä eläkkeelle. Työuran loppupuolella työntekijän työkyky ja hyvinvointi sekä työuran summittainen kesto ovat työnantajalle tärkeitä tietoja. Ensisijaisesti haluamme huolehtia työntekijän jaksamisesta työuran loppuvaiheessa. Kun tiedämme, missä mennään, voimme tarjota juuri oikeanlaista tukea tarvittaessa, toteaa Iisalmen kaupungin henkilöstöpäällikkö Sinikka Laatikainen. Tiedot auttavat myös henkilöstösuunnittelussa. Rekrytointi ja perehdytys pystytään aloittamaan ajoissa, kun eläköitymisaikeet tiedetään. Virka- ja työehtosopimuksen mukaan ilmoitus eläkkeelle jäämisestä voidaan tehdä työnantajan näkökulmasta melko myöhään. Töihin jäävien työntekijöiden jaksamisen kannalta on tärkeää, ettei jouduta toimimaan pitkiä aikoja vajaamiehityksellä, Laatikainen jatkaa. IISALMESSA ON LAADITTU Lähellä eläkeikää -ohjeistus esimiehen työkaluksi. Siinä on muun muassa kysymyksiä työuran loppupuolelta. Ohjeistusta käytetään kehityskeskusteluissa tasapuolisesti kaikilla organisaatiotasoilla joka vuosi siitä lähtien, kun työntekijä täyttää 60 vuotta. Utelut työkyvystä ja eläkesuunnitelmista eivät siis tule kenellekään yllätyksenä, sillä samat kysymykset esitetään kaikille. Tänä vuonna 60 täyttänyt Elli Kettunen keskusteli toukokuussa esimiehensä kanssa ensimmäistä kertaa uuden mallin mukaisesti. Kävimme asiat aika nopeasti läpi, koska edellisestä kehityskeskustelusta ei ollut kulunut kauan. Kirjasimme minun ja työyksikköni tämän hetken tilanteen, Kettunen sanoo ja kertoo jatkavansa työuraansa näillä näkymin vielä kolme vuotta. Kettunen on päiväkodin johtajana itsekin esimies ja pitää ohjeistusta tarpeellisena. Tähän on koottu hienosti kaikki työssä jaksamista edistävät keinot. Tämä työ on fyysisesti raskasta. On tärkeä tietää, miten työntekijää voi tukea, että hän pystyisi tekemään töitä eläkeikään saakka tai ainakin mahdollisimman lähelle sitä. Työaikajoustot ovat mahdollisia. Olemme myös antaneet eläkeikää lähestyville enemmän päiväunille nukuttamisvuoroja, jolloin pääsee lepuuttamaan jalkoja ja olemaan meluttomassa tilassa. Olemme lisäksi siirtäneet heitä isompien lasten ryhmiin, joissa ei ole niin paljon nostamista, Kettunen kertoo. ELÄKKEELLE JÄÄMINEN on ainutkertainen, herkkäkin tapahtuma. Haluamme kunnioittaa selkeällä toimintamallilla työntekijää ja hänen työuraansa. Tavoitteenamme on, että jokainen työntekijä lähtee meiltä eläkkeelle terveenä ja tyytyväisenä, Sinikka Laatikainen sanoo. Lähellä eläkeikää -ohjeistus on osa huhtikuussa käyttöön otettua Iisalmen ikäohjelmaa. Siinä käsitellään laajemmin ikäjohtamista eli eri-ikäisten työntekijöiden tarpeiden huomioon ottamista työpaikalla. Ohjelma kattaa koko työuran: työelämään astuminen, erilaiset haasteet sekä kriisit työvuosien varrella ja vanhuuseläkkeelle jääminen. TEKSTI SARI ALHAVA / KUVA RISTO ANTIKAINEN IISALMEN OHJEISTUS LÄHELLE ELÄKEIKÄÄ Eläköitymisen pelisäännöt ovat esimiehen työkalu kaikkien yli 60-vuotiaiden työntekijöiden vuosittaisissa kehityskeskustelussa. Tarkoitus on selvittää, mitä tukea työntekijä tarvitsee työssä jaksamiseen, ja milloin voi olla tarve rekrytoida uusia työntekijöitä eläkkeelle jäävien tilalle. Työyhteisöstä nousi esiin neljä kehitysaluetta, jotka haluttiin ohjelmaan: työkyvyn ylläpitäminen, henkilöstön osaaminen, työn ja työajan joustot sekä työyhteisön kehittäminen. Ikäohjelman tavoitteena on henkilöstön hyvinvointi, sairauspoissaolojen vähentäminen, resurssien riittäminen palvelujen tuottamiseen ja kuntalaisten palvelujen joustavuus KEVA 9

10 Otteita. Ota yhteyttä asiakaspäällikköösi KEVASSA JOKAISELLA työnantajaasiakkaalla on oma asiakaspäällikkö, johon voi olla yhteydessä kaikissa asioissa. Asiakkaiden on sujuva toimia Kevan kanssa, kun tuttu asiakasvastaava hoitaa asioita. Palvelu nopeutuu, kun ei tarvitse pohtia, minne päin Kevaa missäkin asiassa tarvitsee olla yhteydessä, kertoo asiakkuuspäällikkö Jaana Kekäläinen. Yleisimmin asiakaspäällikön kanssa käydään läpi eläkemaksuihin vaikuttavia asioita, yhtiöittämisiä, työkykyj ohtamista ja Kevan tarjoamia palveluja. Uudet asiakkaat saavat perehdytystä Kevassa asioimiseen. Kaikissa asiakasorganisaatioissa ei pystytä käymään, mutta tarkoituksena on, että jokaiseen työnantaja-asiakkaaseen ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä vähintään kerran vuodessa. Keva on jatkossa yhä aktiivisempi ja asiakkaita aiempaa tarkemmalla korvalla kuunteleva eläketalo. Työnantajan oma asiakasvastaava on osa uutta asiakaskeskeistä ajattelutapaa, jota on rakennettu viime syksystä alkaen. Samalla pyritään parantamaan palvelujen vaikuttavuutta, esimerkiksi suuntaamaan työkykyjohtamista tukevia palveluja asiakkaille, joille ne ovat eniten hyödyksi. Tavoitteena on myös hyödyttää mahdollisimman monia vakuutettuja. Asiakasprosessien ja asiakkuuksien johtamisen jäntevöittämisellä pystymme parantamaan asiakaskokemusta, tarjoamaan palvelujamme yhä vaikuttavammin ja olemaan yhä lähempänä asiakkaita, kertoo Kevan asiakkuustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander. miten on? Nostaako kuntoutus eläkeikää? KYSYMYS: Olen ollut kuutisen vuotta osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Täytin keväällä 63 vuotta. Kuvittelin, että voin silloin lopettaa työt ja saan täyden eläkkeen. Mutta mitään ei kuulunut, joten kysyin asiasta ja sain vastauksen, että eläkkeeni muuttuu vanhuus eläkkeeksi vasta noin vuoden päästä. Työpaikallani on ollut muitakin osatyökyvyttömyyseläkeläisiä, ja he ovat päässeet täydelle eläkkeelle 63-vuotiaina. Minulle sanottiin, että oltuani aiemmin kuntoutuksessa eläkeikäni on korkeampi. Miten se voi vaikuttaa, kun kuntoutuksesta on kulunut jo melkein kymmenen vuotta? VASTAUS: Olet todennäköisesti saanut kuntoutuksesi aikana joko kuntoutusrahaa tai kuntoutustukea ja se todellakin on syynä siihen, ettet saa vanhuuseläkettäsi vielä 63-vuotiaana. Kun työkyvyttömyyseläke alkaa kuntoutusrahan tai kuntoutustuen jälkeen, eläkettä ei lasketa uudelleen vaan se määräytyy ns. entisin perustein. Se tarkoittaa, että eläke on samansuuruinen kuin aiempi kuntoutusetuuskin oli. Näin tehdään, kun eläke alkaa välittömästi kuntoutusetuuden päättyessä tai kuntoutusetuuden päättymisestä on kulunut alle kaksi vuotta. Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi siinä iässä, joka henkilöllä oli työkyvyttömyyden alkaessa. Kuntoutusraha ja kuntoutustuki lasketaan samoin periaattein kuin työkyvyttömyyseläke. Näin ollen VOIT ANTAA PALAUTETTA osoitteessa kuntoutusetuuden alkamisajankohta on määrännyt sinulle sen iän, jossa eläkkeesi muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Ja kun kuntoutusetuus on alkanut ennen vuotta 2006, se on laskettu silloin voimassa olleiden säännösten mukaan. Vuonna 2005 voimaan tulleen muutoksen mukaan vuonna 2006 tai sen jälkeen alkanut osatyökyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä (tai sitä alemmassa ammatillisessa eläkeiässä). Mutta vaikka osatyökyvyttömyyseläke olisi alkanut vuonna 2006 tai sen jälkeen, se saattaa silti olla ns. vanhojen sääntöjen mukainen. Jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty entisin perustein, se on määräytynyt ensimmäisen päätöksen antamisajankohdan mukaan. Jos on esimerkiksi myönnetty useita määräaikaisia eläkkeitä, se ensimmäinen päätös, jossa eläkkeen määrä on laskettu, saattaa olla useiden vuosien takaa. Jos eläke on määräytynyt entisin perustein, siitä on aina maininta eläkepäätöksessä. Kevan eläketiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Kiuru lakiyksikön johtoon OTK KAROLIINA KIURU on aloittanut työnsä Kevan uutena lakiasiainjohtajana. Hän seuraa tehtävässä eläkkeelle siirtynyttä Anne Perälehto-Virkkalaa. Keva ja eläkeala lakeineen ovat tulleet Kiurulle tutuksi jo vuodesta Edellisessä tehtävässään lakiasianpäällikkönä hän muun muassa osallistui julkisten eläkelakien yhdistämisen ja eläkeuudistuksen valmistelun taustatyöhön. - On tulossa jännittävä syksy. Kiinnostava nähdä, millaisia asioita eläkeuudistuksen ja Kevasta annettavan lain eduskuntakäsittelyssä nousee esille, hän pohtii. Kiurun johtama lakiyksikkö palvelee koko Kevaa esimerkiksi eläkelakien tulkinnassa, ja hän osallistuu Kevan toimintaan liittyvien lakien valmisteluun. - Teen läheisesti työtä Kevan johdon ja kaikkien kevalaisten kanssa. Se on yksi tämän uuden tehtäväni parhaista puolista. Kiuru on tutustunut Kevan toimintaan myös Kevan hallituksen, valtuuskunnan ja johtoryhmän sihteerinä. 10 KEVA 3-15

11 Tutkitusti. Työ antaa, kantaa ja kuormittaa Kuntajohtaja on tyytyväinen ja vahva työssään, vaikka elämä on tasapainoilua muutoksen, stressin, tekemättömien töiden ja perhe-elämän välillä. Kunnan johtaminen on selvästikin inspiroivaa työtä, sillä usea kuntajohtaja tuntee itsensä vahvaksi, tarmokkaaksi ja innostuneeksi. Työ tuo tyydytystä ja antaa voimavaroja. Tehtävään hakeutuu henkilöitä, jotka nauttivat työskentelystä näköalapaikalla poliittisen vallan ja kuntalaisten välimaastossa. Kuntajohtajana voi oikeasti vaikuttaa asioihin, perustelee Kurikan kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen, Suomen Kuntajohtajat Ry puheenjohtaja. Kuntajohtajien työkyky ja työtyytyväisyys ovat korkealla, sillä selvästi isoin osa kokee voivansa työssään henkisesti hyvin tai jopa erinomaisesti. Palkkauskin on kunnossa eli tehtävien vaativuus ja siitä saatava korvaus ovat tasapainossa. Tiedot perustuvat elokuussa julkaistuun Kevan ja Suomen Kuntajohtajat Ry:n tutkimukseen. VAAKAKUPISSA TYÖN TUOMAN tyydytyksen kanssa painavat kuormittavat tekijät, joita kyllä riittää kunnan ruorissa. Stressiä kokee reilusti yli puolet. Nyt meneillään olevat sote-uudistukset ja kuntarakenteiden muutokset yhdistettynä julkisen talouden heikkoon tilanteeseen ovat omiaan lisäämään stressiä. Mutta paineita pitää tässä työssä sietää, Tyrväinen huomauttaa. Kuntajohtaja viipyy työssä keskimäärin 49,5 tuntia viikossa, mutta silti tekemättömät työt tuntuvat kasaantuvan. Samaan aikaan monella on tunne siitä, että kotiasioita tulee laiminlyötyä päivittäin. Kuntajohtaja on käytännössä aina töissä. Hän elää jatkuvasti läsnä kuntalaisten arjessa, oli virka-aika mikä tahansa, Tyrväinen kertoo. PERHE ON KUNTAJOHTAJAN tärkein tukija, vaikka sille ei aina liikekään aikaa. Myös kunnan hallituksen puheenjohtaja, johtoryhmän jäsenet, ystävät ja toiset kuntajohtajat kuuluvat tukiverkostoon. Lisäksi etenkin poliittiset päättäjät ovat tärkeä viiteryhmä. Kaikkein eniten kuntajohtajan työtä tukisi avoin keskustelu johtavien poliitikkojen kanssa, Tyrväinen kiteyttää. Kaksi kolmesta kuntajohtajasta käy kehityskeskusteluja esimiehensä, kuten kunnan hallituksen tai valtuuston puheenjohtajan, kanssa. Keskustelujen koetaan vastaavan tarpeita ja odotuksia. Kahdella kolmesta on johtajasopimus, jossa määritellään ehtoja työtehtäviin, palkitsemiseen ja irtisanomiseen. Kehityskeskustelut ovat tärkeitä. Niihin pitää liittää tuloskeskustelu eli sen läpikäyminen, mitä kunnanjohtajalta odotetaan, Tyrväinen toteaa. Hänelle Kurikka on kuudes johdettava kunta. Paras kombinaatio kunnanjohtajan kehityskeskustelussa on itse työrukkasen lisäksi kunnan valtuuston puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Joskus minulla on ollut pöydän toisella puolella kokonainen johtajistorivi, mutta se ei ole hedelmällisin keskusteluasetelma. ETENKIN NYT KUNNISSA velloo muutos ja siihen lähes jokainen kuntajohtaja on mielestään valmis. Noin joka kolmannes kuntajohtajista sanoo, että keskustelu rakenteellisista uudistuksista vaikuttaa työhyvinvointiin. Siitä huolimatta myllerrykset eivät ihan helposti pääse kuntajohtajan ihon alle, sillä melko harva pelkää oman työpaikkansa puolesta ja aika monella on suunnitelma siltä varalta, että työ loppuu. TEKSTI SUSANNA CYGNEL / KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN MIKÄ TUTKIMUS? Keva toteutti Kuntajohtajien työhyvinvointi tutkimuksen Suomen Kuntajohtajat Ry:n kanssa. Kyselyyn vastasi yhteensä 146 kuntajohtajaa (vastausprosentti 48) KEVA 11

12 Vaikuttaja. Lisää vapautta kunnille Kuntaministeri Anu Vehviläinen haastaa kuntapäättäjät pohtimaan: ehkä kunta on tulevaisuudessa enemmän elinvoiman edistäjä kuin peruspalveluautomaatti. TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI / KUVAT CARL BERGMAN usi hallitus on strategiansa luonut. Menossa on hallitusohjelman täsmentäminen ja toimeenpano. Kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen on innostunut siitä, että kunnat saavat lisää toimintavapautta. Kunnat tuntevat parhaiten omat olosuhteensa. Toimintaympäristöt ovat varsin erilaisia, joten asiat eivät ole useinkaan monistettavia. Jyrki Kataisen hallitus päätti, että kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin haetaan säästöjä miljardilla eurolla. Konsensus on myös siitä, että kunnille pitää suoda enemmän toimintavapautta, ministeri Vehviläinen sanoo. Kuntaministeri Henna Virkkusen aikana laskettiin, että kunnilla oli 535 tehtävää ja lähes tuhat velvoitetta. Parin viime vuoden aikana on tehtäviä vielä lisätty. Nyt hallitusohjelmassa luvataan, ettei tehtäviä ja velvoitteita lisätä. Uudet tehtävät syntyvät Vehviläisen mukaan usein niin, että eduskunta tekee erityislainsäädäntöä hyvissä aikeissa ihmisten elinolojen parantamiseksi ja samalla aina syntyy kunnille uusia velvoitteita. On laadittava selvityksiä ja suunnitelmia. Valvontaviranomaiset haluavat omia raporttejaan. Näin kuntien elämästä on tehty melko säädeltyä. Suomi on kansainvälisestikin varsin lainsäädäntöintensiivinen maa. Monet asiat on säädelty lakitasolla. Perustuslakikin on varsin velvoittava. Ministeri Vehviläinen arvioi, että kunnissa myös alempitasoisesta ohjauksesta on tullut velvoittavaa. Suositukset nähdään usein kuin määräävä laki. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa raportointi vie paljon varsinaista toiminta-aikaa, eli aikaa ihmisten kohtaamiselta. KUNNAT SAAVAT VAPAAMMAT kädet järjestää palvelunsa ja soveltaa määräyksiä. Tässä täytyy olla tarkka, ettei sovelleta miten tahansa. Palveluissa täytyy säilyttää ihmisten tasavertaisuus. Toimintavapaus voi olla vaikka sitä, että ei anneta täsmällisiä ryhmäkokosäädöksiä siitä, minkä verran luokassa on oppilaita, mitkä ovat päivähoidon ryhmäkoot tai henkilöstömitoitukset. Liikkumavaraa täytyy olla, koska silläkin on merkitystä, millainen ryhmä on koostumukseltaan, Vehviläinen linjaa. Hänen mielestään kunnat voivat myös itse hakea luovia ratkaisuja yhteistyössä toistensa kanssa. Esimerkiksi tuskin mikään kunta haluaa lopettaa kirjastoaan, onhan se tärkein kulttuuripalvelu kunnassa, mutta aineistot voivat olla kuntien yhteistä. Otan esimerkin omasta maakunnastani Pohjois-Karjalasta: Liperi alkoi kokeilla vuonna 2012 tuntiperusteista maksua päivähoidossa, ja nyt on jo hyvät tulokset asukkaan kunnassa on saatu lähes puolen miljoonan säästöt vuositasolla. Valtioneuvoston linnassa ei välttämättä tiedetä kuntien paikallisia haasteita, ja kunnat ovat itse parhaita asiantuntijoita. Minusta on tärkeää, että kunnat hakevat myös itse omia malleja, ovat innovatiivisia ja kokeilevat rohkeasti. Esimerkiksi kyytipalvelujen järjestämisessä Kelan, sosiaali- ja terveyspalvelun sekä sivistyspuolen kuljetuksissa varoja voidaan käyttää tehokkaammin. HALLITUSOHJELMAN MAINITSEMA suurpiirteisempi ohjaus ei Vehviläisen mukaan tarkoita sitä, ettei millään ole mitään väliä. Tärkeintä on katsoa tiukan sääntelyn sijaan, mitä tulokset ovat ja millaisia palveluja ihmiset saavat, eikä ensisijaisesti sitä, millä keinoin kuntalaisten tasavertainen palvelu on saavutettu. 12 KEVA 3-15

13 Vaikuttaja. Kunnat saavat aiempaa vapaammat kädet. Suosituksia on usein pidetty kuin lakina, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sanoo KEVA 13

14 Vaikuttaja. Kunnilla on vahva itsemääräämisoikeus. Se on Vehviläisen mielestä erittäin tärkeä ja sitä pitää kunnioittaa. Esimerkiksi kuntaliitoksiin ei voida pakottaa, vaan niitä on tehtävä vapaaehtoisuuden pohjalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on ministeri Juha Rehulan vastuulla, ja siinä asioita ratkaistaan kuntien puolesta. Kunnat ovat uuden edessä: kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat isommilla harteilla. Nyt on aihetta pohtia, mikä on kuntien tehtävä tulevaisuudessa, kun ne eivät enää ole peruspalvelukuntia. Ehkä ja 2030-luvuilla kunnista tulee enemmän ihmisten yhteisöjä, jotka huolehtivat seudun elinvoimaisuudesta sekä houkuttelevuudesta elinkeinoelämän ja yritysten sijoittumiskohteena. Kunnat järjestävät myös kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita, ministeri Anu Vehviläinen ennakoi. Haastan kuntalaiset ja kuntapäättäjät pohtimaan tätä asiaa! Ihmisille asuinpaikka on tärkeä identiteettikysymys. Oman paikkakunnan identiteetti voi säilyä, vaikka tehtävät ja kuntarajat muuttuvat. Itse olen nykyisestä Joensuusta. Siellä on tehty viime vuosina lukuisia kuntaliitoksia. Identiteetiltään kiihtelysvaaralaiset ovat edelleen kiihtelysvaaralaisia. Siellä on otettu käyttöön pitäjäneuvosto, joka tukee asukkaiden paikallisuutta ja aloitteellisuutta alueensa kehittämisessä. UUDISTUSMINISTERI ON VEHVILÄISEN toinen tehtävä. Kaikki ministerit tekevät uudistuksia, mutta ministeri Vehviläisellä on vastuu koordinoida julkisen puolen digi talisaatioon ja kokeilutoimintaan kuuluvia asioita. Hallituksella on viisi keskeistä tavoitetta: hyvinvointi, osaaminen, työllisyys ja kasvu, biotalous sekä toimintatapojen muuttaminen. Suomi halutaan nostaa jaloilleen. Säästäminen ja rakenneuudistukset eivät riitä, vaan tarvitsemme myös toimintatapojen uudistusta. Nimenomaan kunnissa pitäisi järjestää kokeiluja ja testata rohkeasti asioita. Kesällä Porin SuomiArenassa professori Vesa Puttonen naureskeli hallitusohjelman kohtaa kokeilukulttuurista. Talousmies ei ajatellut, että monia käytännön asioita on syytä kokeilla ja testata pienemmässä mittakaavassa, ennen kuin ne otetaan valtakunnallisesti käyttöön. Eiköhän siinä säästy julkista rahaakin. DIGITALISAATIO ON ISO MÖHKÄLE, jonka arvioidaan uudistavan toimintatapoja joka taholla. Vehviläinen arvioi, että digitalisaation avulla myös julkisella puolella voidaan parantaa tuottavuutta, kun monet prosessit on digitalisoitu eli ne hoituvat sähköisesti. Hyvä esimerkki on verohallinnon tekemä veroehdotus. Iso juttu tulee olemaan kansallinen tulorekisteri, jota valtiovarainministeriö valmistelee. Kun se on käytössä, voidaan koko ajan toimia esimerkiksi työttömyyskorvausten ja lyhytaikaisen työn vastaanottamisen helpottamiseksi. Ministerin mielestä asiat täytyy muuttaa digimuotoon käyttäjät huomioiden. Samoja tietoja ei tarvitse antaa kuin kerran, mutta tietoturvan on oltava kattava. - Kansallinen tulorekisteri, jota valtiovarainministeriö valmistelee, helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista, kertoo Anu Vehviläinen. SIVUPERSOONA LUIN PÄÄAINEENA YLIOPISTOSSA kotimaista kirjallisuutta, kunnes politiikka vei. Kirjallisuus on edelleen minulle tärkeää vapaa-aikanani. Joka kesä luen uudelleen kirjan Höytiäisestä, järvestä Joensuun pohjoispuolella. Se on minulle rakas. Vapaa-ajan paikkani on Kontiolahdella, siinä rannalla. Järvi ja sitä ympäröivä luonto antavat voimaa. Ja tietysti lukeminen. Pyrin seuraamaan ja lukemaan kotimaista kirjallisuutta, jota on mielestäni tuettava lukemalla. Kirjallisuus on tärkeä osa kulttuuriamme. Esimerkiksi Pirjo Hassisen kirjoista pidän. Antoisia lukuelämyksiä ovat olleet Riikka Ala-Harjan Maihinnousu, Tommi Kinnusen Neljäntienristeys, Antti Heikkisen Pihkatappi ja Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä he tekevät. Kuka: Anu Vehviläinen Mikä: kunta- ja uudistusministeri 2015 Syntynyt: 1963 Leppävirralla Koulutus: filosofian maisteri 1994 Ura: kansanedustaja ja 2007, liikenneministeri Perhe: leski, 14-vuotias poika Motto: Aamu on iltaa viisaampi. 14 KEVA 3-15

15 Ehkä kunnista tulee enemmän ihmisten yhteisöjä, jotka huolehtivat seudun elinvoimaisuudesta. Vaikuttaja. Aina pitää olla myös mahdollisuus siihen, että asiat saa hoidetuksi muullakin tavalla. Digitalisoinnin arkipäiväistäminen tarkoittaa myös laajakaistayhteyksiä kaikkialle, jotta ihmiset voivat hoitaa asiat sähköisesti. Nyt jo 80 prosenttia maanviljelijöistä tekee tukihakemuksensa sähköisesti. KASVUKESKUKSET KASVAVAT ja pienet haja-asutusalueet hiipuvat. Kuntien yhdistyessä palvelut siirtyvät isoihin keskuksiin. Joidenkin mielestä Suomea ei tarvitse pitääkään asuttuna kuin paikoin. Ministeri Vehviläinen sanoo vierastavansa sitä, että olisi erikseen maaseutu politiikkaa ja kaupunkipolitiikkaa. Suomen hyvinvointi on kiinni siitä, että ajatellaan koko Suomea. Maakunnissa on paljon osaamista. Luonnonvarat, biotalous ja elintarviketuotanto ovat perusasiaa, mutta digitalisaatio mahdollistaa työn, joka ei ole paikasta kiinni. Monia töitä voi tehdä kasvukeskusten ulkopuolella. Siksi hallitusohjelmassa on kirjaus, että myös haja-asutusalueille rakentamisen pitäisi olla nykyistä helpompaa. Ne, jotka tietoisesti valitsevat haja-asutusalueen, ovat valmiit siihen, ettei palveluja ole heti nurkan takana. Kaksoiskuntalaisuuttakin kannattaa harkita. Vehviläinenn asuu itse kolmessa kodissa: työaikana kerrostalossa Helsingin Kruununhaassa sekä Joensuussa rivitalossa 14-vuotiaan pojan kanssa ja vapaa-ajalla Kontiolahdella Höytiäisen rannalla. Ministeri Anu Vehviläinen oli Kevan hallituksessa vuoteen 2007 saakka, jolloin hänen oli jätettävä tehtävä tullessaan liikenneministeriksi. Nykyisen kuntaministerin tehtävään kuuluu Kevan valvonta. Keva on tärkeä instituutio, ja sen rooli on laajentunut entisestään, hän sanoo KEVA 15

16 Reportaasi. Kuinka kauas eläkepäivät karkaavat? Eduskunta käsittelee eläkeuudistusehdotusta syksyllä, ja tavoitteena on eläkeiän nostaminen. Uudistus vaikuttaa esimerkiksi monen kirjastosihteerin, sairaanhoitajan ja nuorisotyönohjaajan tulevaisuuteen. TEKSTI KATARIINA KRABBE / KUVAT CARL BERGMAN irjastosihteeri Leena Nordman, 62, on seurannut julkisen sektorin eläkeuudistusta tarkkaan. Eläkeiän lähestyessä on paljon mietittävää, ja totta kai häntä kiinnostaa, miten uudistus vaikuttaa omassa elämässä. Julkisen sektorin eläkeuudistus noudattelee yksityisten alojen eläkesopimusta, ja eläkeikä nousee asteittain. Nykyisin vanhuuseläkeiän alaikäraja on 63 vuotta. Muutokset eläkeiän määrittelyssä vaikuttavat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeisiin, joten Nordmanin eläkeikä säilyy ennallaan. Eläkeikä ei ennen sen saavuttamista ole mikään saavutettu etu, toisin kuin jo kertyneet eläkkeet. Silti ihmisten on voitava varautua näin suuriin asioihin ajoissa, sanoo hallitusneuvos Erik Strömberg sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lakiesitys tulee syksyllä eduskunnan käsittelyyn, ja sen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alussa. Vuonna 1955 syntyneet täyttävät 63 vuotta vuonna 2018, ja heidän eläke-ikänsä on 63 vuotta 3 kuukautta. Seuraavana vuonna syntyneillä on vuosi enemmän aikaa varautua, ja heidän eläkeikänsä nousee kuudella kuukaudella, Strömberg selittää uudistuksen logiikkaa. Eläkeikää korotetaan siis aina kolme kuukautta ikäluokkaa kohden, kunnes päästään 65 vuoden eläkeikään. Vuonna 1962 syntyneet on ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä on 65 vuotta. Monilla julkisella sektorilla työskentelevillä eläkeikä on kuitenkin 65 vuotta tai lähellä sitä jo nyt. Noin :lla ennen vuotta 1960 syntyneellä, julkisella 16 KEVA 3-15

17 Reportaasi. Leena Nordman ei jää Helsingin yliopiston kirjastosta eläkkeelle vielä 63-vuotiaana, vaikka voisi KEVA 17

18 Reportaasi. Ammatteja katoaa ja syntyy. Sosiaaliturvan pitää olla yhtenäinen systeemi. Leikkaussalihoitaja Kaisa Kekin eläkeikä on tällä hetkellä 67 vuotta ja 5 kuukautta. Hän uskoo jaksavansa sinne asti töissä. sektorilla pitkään työskennelleellä on vielä voimassa henkilökohtainen eläkeikä. Esimerkiksi Erik Strömbergin henkilökohtainen eläkeikä on 64 vuotta ja 4 kuukautta. Nämä yleistä ikärajaa korkeammat henkilökohtaiset eläkeiät jäävät ennalleen. Leena Nordman on työskennellyt valtion palveluksessa, Helsingin yliopiston kirjastossa, vuodesta 2002 lähtien, ja hänen eläkeiäkseen on eläkeotteissa merkitty täsmälleen 65. Viimeisimmässä eläkeotteessa oli kuitenkin yllätys, sillä eläkeikä olikin laskenut 63:een. Soitin Kevaan ihmeissäni, hän kertoo. Selvisi, että alempi eläkeikä johtui siitä, että hän oli astunut valtion palvelukseen vuoden 1992 jälkeen, eikä hänellä siten ole henkilökohtaista eläkeikää. Yleinen eläkeikä laski vuoden 2005 uudistuksen yhteydessä 65 vuodesta 63:een. Niillä, jotka ovat tulleet palvelukseen vuoden 1992 jälkeen, on samat eläke-edut sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, eli jo lähes 80 prosentilla palkansaajista. Nyt on neuvoteltu ennen vuotta 1993 julkisen sektorin palvelukseen astuneiden eläke-eduista, Strömberg selittää. Vaikka Nordman voisi jäädä eläkkeelle kaksi vuotta aikaisemmin kuin oli luullut, hän ei muuta suunnitelmiaan. Tuntuisi todella hurjalta lähteä eläkkeelle jo vuoden päästä. Minulla ei ole mitään paineita siirtyä eläkkeelle, sillä olen terve ja työkykyinen, työni ei ole liian kuormittavaa ja työilmapiiri on hyvä, hän sanoo. Nordman työskenteli aiemmin matkailualalla. Se oli niin hektistä ja stressaavaa, että tilanne voisi olla toisenlainen, jos hän ei olisi opiskellut uutta ammattia lähes viisikymppisenä. JULKISELLA SEKTORILLA ON JOITAKIN ammatteja, joissa eläkeikä voi olla yleistä eläkeikää alhaisempi. Tällainen ammatillinen eläkeikä on esimerkiksi sellaisilla poliiseilla, palomiehillä, opettajilla sekä sairaanhoitajilla ja muilla hoitoalan ammattilaisilla, jotka ovat olleet työssä valtion tai kunnan palkkalistoilla jo vuonna 1989 ja ovat tuolloin valinneet ammatillisen eläkeiän säilyttämisen. Nyt heidän eläkeikäänsä nostetaan samassa suhteessa kuin muidenkin. Maksimissaan korotus voi olla kaksi vuotta. Tämä joukko ei ole kovin iso. Vuonna 2018, jolloin uusi laki alkaa vaikuttaa eläkeikään, heitä on noin 8 500, Strömberg toteaa. Kaikkiaan julkisella sektorilla on noin puoli miljoonaa palkansaajaa. Henkilöstöjärjestöt eivät ole hyväksyneet ammatillisten eläkeikien korotusta. Strömberg pitää kuitenkin tärkeänä, etteivät eläkeikäerot julkisen ja yksityisen sektorin välillä kasvaisi. Lisäksi hän muistuttaa, ettei ammattinimike välttämättä kerro työn kuormituksesta. Ammatit vaihtuvat, niitä katoaa ja syntyy. Sosiaaliturvan pitää olla yhtenäinen systeemi. Työnantajan tehtävä on huolehtia ihmisten jaksamisesta. Esityksen mukaan myös sotilaiden eläkeikää nostetaan samassa suhteessa kuin muidenkin, mutta tästäkään asiasta ei ole yksimielisyyttä. Sotilaat pääsevät nykyään eläkkeelle useimmiten 55-vuotiaina. SAIRAANHOITAJA KAISA KEKKI, 29, tekee fyysisesti raskasta työtä Lastenklinikan leikkaussalihoitajana. Voisin hyvin kuvitella jatkavani sairaanhoitajana eläkeikään asti. Meillä on nytkin töissä lähemmäs 18 KEVA 3-15

19 Reportaasi. 70-vuotiaita, jotka tekevät keikkaa. Se on siis ainakin mahdollista, jos vain pysyn terveenä. Sairaanhoitajan työssä seistään, kävellään edestakaisin ja nostellaan potilaita. Erityisen raskaita ovat päivystysvuorot. Niistä pääsee usein kotiin vasta puolen yön jälkeen. Myös kotona on oltava aamuun asti varalla niin, että työpaikalle ehtii puolessa tunnissa. On kuitenkin suhteellisen harvinaista, että kotiin päästyä tarvitsisi lähteä enää uudestaan töihin. Kekki ei koe työtään henkisesti kuormittavaksi. Lapset useimmiten paranevat hyvin ja ovat ihania potilaita, jotka suhtautuvat sairauteensa hyvin. Eläkejärjestelmä ehtii todennäköisesti vielä muuttua, ennen kuin Kaisa Kekki saavuttaa eläkeikänsä, joka on Eläketurvakeskuksen laskurin tämän hetkisen arvion mukaan 67 vuotta ja 5 kuukautta. Tulevaa työkykyä tai jaksamistakaan on vaikea arvioida realistisesti. Työn kuormittavuutta voi kuitenkin tarvittaessa vähentää. Vanhemmat kollegat eivät yleensä enää tee päivystysvuoroja. Itse jään pian äitiyslomalle ja töihin palattuani haluaisin tehdä lyhyempää työaikaa, mikä on yleensä meillä onnistunutkin. On erittäin tärkeää, että työ joustaa elämäntilanteen mukaan. Jos Kekki jatkaa nykyisessä työssään koko työuransa, hänellä voisi olla nykyisen järjestelmän mukaisesti mahdollisuus hakea 63-vuotiaana työuraeläkettä. Sitä voi hakea, jos on tehnyt siihen mennessä raskasta tai kuluttavaa työtä 38 vuotta. Oikeutta työuraeläkkeeseen ei kuitenkaan määrittele ammatti, vaan työn kuormittavuus, joka arvioidaan henkilökohtaisesti. Se voi olla fyysistä tai henkistä. ELÄKEIKÄ ON UUDISTUKSESSA sidottu elinajanodotteeseen. Tarkoituksena on pitää eläke- ja työssäoloajan suhde vuoden 2025 tasolla. Jos odotettavissa oleva elinikä pitenee, eläkeiän alarajaa nostetaan vuodesta 2030 lähtien vuosittain enintään kahdella kuukaudella. Töölön seurakunnan nuorisotyönohjaaja Mikko Saari, 46, ei tästä hetkahda. ETK:n eli Eläketurvakeskuksen laskurin mukaan hänen arvioitu eläkeikänsä olisi 65 vuotta ja 9 kuukautta. Loppujen lopuksi aika pienistä ajanjaksoista tässä puhutaan. Ymmärrän hyvin, että eläkeikää pitää nostaa, koska valtion talous on kuralla. Olisi tuulimyllyjä vastaan taistelua, jos rankkoja päätöksiä ei nyt tehtäisi. Siltä kannalta hyväksyn uudistuksen täysin. Saarella on esikuvanaan useampia henkilöitä, jotka ovat tehneet kirkon nuorisotyötä eläkeikään asti. Hän uskoo jatkavansa työssään eläkeiän alaikärajan yli. Minulla oli ikäkriisi jo kolmikymppisenä, vuonna 2000, kun tulin töihin Töölön seurakuntaan. Olin aiemmin työskennellyt Helsingin NMKY:ssä, jossa olin aloittaessani ollut vain vähän nuoria vanhempi luottokaveri. Yhtäkkiä nuoret suhtautuivatkin minuun kuin aikuiseen. Nythän tässä käydään jo viittäkymmentä, ja äijäytyminen näkyy paitsi ohimoilla, myös sielussa. Mutta ei täällä tarvitsekaan olla epätoivoisen nuorekas. Saari vastaa seurakunnan rippikoulun jälkeisestä nuorisotyöstä. Hän pitää muun muassa nuorten iltoja kolmena iltana viikossa ja organisoi Pop-messuja. Perjantaisin hän on vetänyt nuorten yökahvilaa jo 15 vuoden ajan. Monet kaverit ihmettelevät, miten jaksan vuodesta toiseen viettää perjantai-illat nuorten kanssa, mutta minulle tämä työ sopii. Valitsisin saman ammatin uudestaan, jos olisin nyt parikymppinen. Nuorisotyönohjaajalla ei ole määriteltyä työaikaa. Tämä on enemmän elämäntapa kuin työ. Uskon, että teen elämäni loppuun asti sekä kirkollista nuorisotyötä että toimittajan työtä, jota olen aina tehnyt ohessa freelance-pohjalta. Niiden keskinäinen suhde voi vaihdella, mutta uskon jatkavani molempia jossain määrin myös eläkkeellä. Eläkkeen riittävyyteen Saari suhtautuu luottavaisesti, vaikka palkkioina maksetuista freelance-töistä ei ole eläkettä karttunutkaan. Luotan siihen, ettei tässä maassa kukaan nälkään kuole. Julkisten alojen eläkelait yhdistetään JULKISEN SEKTORIN eläkeuudistuksen valmistelujen yhteydessä on sorvattu kuntien, valtion ja kirkon eläkelait sekä Kelan henkilöstön eläkkeiden säädökset yhdeksi eläkelaiksi. Uusi julkisten alojen yhteinen eläkelaki tulee voimaan samaan aikaan eläkeuudistuksen kanssa vuoden 2017 alusta. Yhdistettävänä on 117 pykälää. Lisäksi voimaanpanolakiin kirjoitettiin kolmisenkymmentä pykälää, hallitusneuvos Erik Strömberg sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo. Vielä voimassaolevien lakien sisällöissä on eroa lähinnä vain yksityiskohdissa, joten vaikka työ oli iso, se oli luonteeltaan teknistä. Sanamuodoissa oli kuitenkin paljon eroavaisuuksia, joten jokainen pykälä käytiin läpi ja kirjoitettiin uudestaan. Kun eläkelakeja muutetaan, kaikki ennen muutosten voimaantuloa kartutetut eläkkeet jäävät voimaan, sillä niillä on perustuslain suoja. Ennen vuotta 1993 palvelukseen astuneilla on voinut olla parempia eläke-etuja kuin muilla. Siksi tarvittiin paljon aikarajoja, jotka kirjattiin erilliseen voimaanpanolakiin. Siirtymäkauden jälkeen, kun aikarajat ovat menneet ohi, voimaanpanolakia ei enää tarvita. Varsinainen eläkelaki koskee kaikkia samalla tavalla. Suuri osa julkisen sektorin eläkeuudistukseen liittyvästä valmistelusta on tehty Kevassa. Erityisesti Kevan lakiasianjohtaja Anne Perälehto-Virkkala, johtava asiantuntija Pertti Männistö sekä matemaatikko Antti Soininen ovat tehneet talven mittaan valtavan työmäärän. Heidän panoksensa on ollut valmistelutyössä erittäin tärkeä, Strömberg kiittää KEVA 19

20 Reportaasi. Nuorisotyönohjaaja Mikko Saari hyväksyy eläkeiän noston. Hänen mielestään kyse on aika pienistä ajanjaksoista. KIRJASTOSIHTEERI LEENA NORDMAN on huolissaan toimeentulostaan eläkkeellä. Olen aina työskennellyt melko pienipalkkaisilla aloilla, joten eläke ei tule olemaan kaksinen. Olin ajatellut, että superkarttuma auttaisi, mutta nyt en ehdikään kartuttaa sitä kuin puoli vuotta. Jatkossa eläkettä karttuu 1,5 prosenttia palkasta, paitsi 53 vuotta täyttäneille karttuu 1,7 prosenttia vuoden 2025 loppuun asti. Tavoitteena työurien pidentäminen ELÄKEUUDISTUKSEN TAVOITTEENA on pidentää työuria, jotta eläkkeet tulisivat jatkossakin maksetuiksi työtätekevien rahoilla. Koska eliniän odote kasvaa ja työelämään tulevat ikäluokat pienenevät, yhtälö ei ole mahdollinen, ellei eläkkeelle siirtymistä myöhennetä. Silloin liian pienen ihmismäärän pitäisi maksaa liian monen eläkkeitä, hallitusneuvos Erik Strönberg sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo. Eliniän pidentyminen on tuonut ihmisille lisää terveitä ja hyväkuntoisia vuosia. Samaan aikaan työ on muuttunut fyysisesti vähemmän kuormittavaksi kuin ennen. Ei siis ole myöskään tarkoituksenmukaista, että täysin työkykyiset ihmiset viettäisivät eläkkeellä vuosikymmeniä. Työkyvyttömyyseläke säilyy uudistuksessa ennallaan. Nykyinen 4,5 prosentin superkarttuma poistuu kaikilta heti lain tullessa voimaan Sen tilalle tulee lykkäyskorotus. Jos työskentelyä jatkaa oman ikäluokkansa vanhuuseläkkeen alarajan jälkeen, karttunutta eläkettä korotetaan 0,4 prosenttia jokaista työskentelykuukautta kohti. Jos henkilökohtainen eläkeikä on korkeampi kuin yleinen vanhuuseläkeikä, korotus lasketaan yleisestä eläkeiästä lähtien. Lykkäyskorotus sinänsä ei vaikuta Nordmanin päätökseen jatkaa töissä yleisen eläkeiän jälkeen, mutta palkalla on vaikutusta haluun jatkaa. Hän on kuitenkin kiinnostunut myös osa-aikaeläkkeen mahdollisuudesta. Osa-aikaeläke poistuu eläkeuudistuksen myötä. Nordman voisi kuitenkin vielä halutessaan jäädä osa-aikaeläkkeelle vanhoin säännöin ennen vuotta Meille Kevaan on tullut paljon kyselyjä siitä, säilyykö osa-aikaeläkkeen mahdollisuus siihen oikeutetuilla ja jatkuuko osa-aikaeläke uudistuksen jälkeen, syksyllä itsekin eläkkeelle jäävä lakiasiainjohtaja Anne Perälehto-Virkkala kertoo. Hänellä on myös vastaus: Osa-aikaeläke jatkuu, jos sille jää vanhoin säännöin, mutta jos se keskeytyy vuonna 2017 tai myöhemmin yli kuudeksi kuukaudeksi, sitä ei voi enää saada takaisin. Osa-aikaeläkkeen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke, jolle voi jäädä aikaisintaan 61-vuotiaana. Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä voi nostaa 20 KEVA 3-15

3-15. Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule. ANU VEHVILÄINEN

3-15. Ministeriä innostaa, että kuntien toimintavapaus lisääntyy eikä uusia velvoitteita tule. ANU VEHVILÄINEN www.keva.fi 3-15 KUINKA KAUAS ELÄKEPÄIVÄT KARKAAVAT? ELÄKEUUDISTUS EDELLYTTÄÄ MUUTOKSIA IT-JÄRJESTELMIIN IISALMEN IKÄOHJELMA HELPOTTAA ELÄKÖITYMISTÄ EKONOMI KUNTATYÖSSÄ HARVINAINEN ILMIÖ KEVA PÅ SVENSKA

Lisätiedot

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa Päivi Lilleberg Keva.fi eläkeasiat sujuvasti verkossa Tietoa eläkkeistä, Kevasta ja Kevan palveluista tietosivut, ohjeet ja tukimateriaalit uutiset,

Lisätiedot

Julkisen sektorin eläketurvan erityispiirteitä

Julkisen sektorin eläketurvan erityispiirteitä Julkisen sektorin eläketurvan erityispiirteitä Birgitta Moisala 2018 1 Keva.fi eläkeasiat sujuvasti verkossa Tietoa eläkkeistä, Kevasta ja Kevan palveluista tietosivut, ohjeet ja tukimateriaalit uutiset,

Lisätiedot

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisten alojen eläkelaki voimaan 1.1.2017 Julkisten alojen eläkelaki, JuEL, korvaa 1.1.2017 alkaen kunnallisen

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Työeläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu 17/18 68/69/70 ikävuosien välillä Eläkettä karttuu 1,5 %/v työansioista

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Eläkkeensaajan eläketurva (lisämateriaalia) 2 Työeläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu 17/18 68/69/70 ikävuosien

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 Timo Kietäväinen 9.8.2018 / Kuntajohtajapäivät (Joensuu) Tausta Kuntajohtajien työhyvinvointikysely on toteutettu aikaisemmin Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä

Lisätiedot

www.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Työeläkekoulu Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat

Työeläkekoulu Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Työeläkekoulu 2018 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 SAK:n Akavan ja STTK:n videoterveiset Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät 2018

Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät 2018 Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät Uudistuksen tavoitteet Riittävät eläkkeet Kestävä rahoitus

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 28.2.2019 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Poliisin työikäohjelma

Poliisin työikäohjelma Poliisin työikäohjelma Työelämän risteyksissä 30.1.2018 Poliisin työikäohjelman projektiryhmä 1 Toimintaympäristö muuttuu jatkuvaa muutosta hallittava tehtäviä on uudelleen organisoitava ja priorisoitava

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille 7.3.2017 Janne Pelkonen Erityisasiantuntija Twitter: @JiiPelkonen Peruskallio pysyy, eläkeuudistus ei ole uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 #Kevatutkii #työkyky #työhyvinvointi Laura Pekkarinen työelämäasiantuntija Finlandia-talo 14.12.2018 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus 2014 2018 Työolot ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Henkilöstökysymykset yhtiöittämistilanteessa

Henkilöstökysymykset yhtiöittämistilanteessa Henkilöstökysymykset yhtiöittämistilanteessa Kimmo Mikander 1 Eläkeasioiden selvittäminen kannattaa! Säilyvätkö työntekijöiden eläke-edut yhtiöittämistilanteessa? Entä liikkeenluovutuksessa (TSL 1:10)?

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 15.8.2018 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Eläkkeet ja pidemmät työurat

Eläkkeet ja pidemmät työurat Työeläkekoulu 2018 Eläkkeet ja pidemmät työurat ELÄKEUUDISTUS 2017: NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Eläkeuudistuksen uudet eläkelajit: Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) ja työuraeläke

Eläkeuudistuksen uudet eläkelajit: Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) ja työuraeläke Eläkeuudistuksen uudet eläkelajit: Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) ja työuraeläke Nikolas Elomaa Edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Alin vanhuuseläkeikä ja tavoite-eläkeikä Työeläkejärjestelmän

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta

Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Henkilöstöjohtaja Erja Saari Kyselyn toteutus Kyselyn toteutus Kokonaisarvosanaksi saimme 7,05 (7,16 vuonna 2017). Kyselyn vastausprosentti oli 67 % (52

Lisätiedot

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Keskeiset tulokset Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia tuntee työn aiheuttamaa stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan neljännes

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla Toimintatavan suunnittelu ja käyttö Laura Pekkarinen Seinäjoen työhyvinvointiseminaari 7.2.2018 Tietoon perustuen - Kevassa tehdään tutkimuksia Kevan tutkimukset

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

ELÄKETURVA NYT JA VUONNA Haaga-Helia Mika Mononen

ELÄKETURVA NYT JA VUONNA Haaga-Helia Mika Mononen ELÄKETURVA NYT JA VUONNA 2017 Haaga-Helia Mika Mononen 7.9.2016 TEHTÄVÄMME: ELÄKETURVA Työeläke on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvaa ja työn tuottamaa hyvinvointia. Huolehdimme, että asiakasyritystemme

Lisätiedot

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 2 Vanhuuseläke Vanhuuseläkkeelle, kun ikä täyttyy Aikaisintaan oman ikäluokan mukaisesta alimmasta vanhuuseläkeiästä Kansaneläkkeessä vanhuuseläkeikänä

Lisätiedot

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän

Lisätiedot

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 2 Mela-turva MYEL-työeläkkeet MATA-työtapaturma- ja ammattitautivakuutus Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Mela-sairauspäiväraha Ryhmähenkivakuutus Hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

1993 vp - HE 225 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 225 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 225 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ortodoksisesta

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi EV 26/1998 vp - HE 13/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 13/1998

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Anni Aaltonen-Mäkelä 21.2.2014 1 23.10.2013 2 Kevan palvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä vanhuuseläkelaskuri osa-aikaeläkelaskuri

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 28.2.2019 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 15.8.2018 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1. Pidempiä työuria työkaarimallin avulla Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.2018 Haasteena työurien pidentäminen 2 Työkyky ja ikääntyminen

Lisätiedot

Vastuullinen työeläkevakuuttaminen

Vastuullinen työeläkevakuuttaminen Vastuullinen työeläkevakuuttaminen Pohjois-Savon kuntatalouspäivä Kimmo Mikander 16.5.2018 Kuopio Sote- ja maakuntauudistus - suunniteltu voimaantulo 1.1.2020 Työryhmän esitys siirtymämaksuksi Perustuslakivaliokunta:

Lisätiedot

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa Proto versio 0.1 Suomen Punainen Risti Kuvat: Jarkko Mikkonen, Tatu Blomqvist 9.8.2017 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot