TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/

Transkriptio

1 Aika: torstai klo 10:00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2.krs Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj. Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Joutsensaari Jarmo yksikön päällikkö Liikennevirasto Aalto Arja ylitarkastaja Liikennevirasto Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala, vpj. Myllärniemi Katariina neuvotteleva virkamies LVM Nevala Timo Suunnittelupäällikkö Lempäälä Periviita Mika joukkoliikennepäällikkö Tampere Pitkämäki Harri kunnanrakennusmestari Vesilahti Pohjola Tuula pääluottamusmies henkilöstön edustaja Rissanen Ruut-Maaria liikennesuunnittelija Pirkanmaan liitto Saranpää Jouni yhdyskuntatekniikan pääll. Nokia Virtaniemi Pekka suunnitteluinsinööri Ylöjärvi Vitikka Harri suunnittelupäällikkö Pirkanmaan ELY-keskus Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö TKS Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri TKS, sihteeri Kosonen Kati-Jasmin erikoissuunnittelija MAL-verkosto Lindberg Janne tietohallintokoordinaat. Tampere Jari Jokinen kehityspäällikkö Tredea (33 ) Tiedoksi: Vandell Ari suunnittelupäällikkö Tampere Laakkonen-Pöntys Karoliina maakuntakaavoitusjohtaja Pirkanmaan liitto 1/12

2 Käsiteltävät asiat: 31 KOKOUKSEN AVAUS 3 32 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 33 INNOVATIIVISET KAUPUNGIT (INKA), ÄLYKÄS LIIKENNE 4 34 HALLITUSOHJELMA 5 35 MAL3-AIESOPIMUKSEN VALMISTELU 6 36 KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KEHITTÄMISOHJELMAN 2030 ETENEMINEN JA SEURANTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN 9 37 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 12 Liitteet: 33 Liikkumisen mobiilimaksaminen, projektisuunnitelma 33 Liikenteen reaaliaikainen tilannekuva 2017, projektisuunnitelma 33 MaaS, Liikkuminen palveluna esittely 33 MaaS, Liikkuminen palveluna esiselvitys 33 Tampereen kaupungin sähköisen liikenteen toimenpidesuunnitelma 34 Seutupoimintoja hallitusohjelmasta 35 MAL3-työpaja, sh ja kjk , yhteenvetodiat 35 Matti Vatilon esitys seutuhallituksen kokouksessa MAL-aiesopimusmenettelyn kehittäminen, valtio-osapuolen valmisteluryhmän loppuraportti Kävelyn ja pyöräilyn seuranta Tampereen kaupunkiseudulla, loppuraportti ja liitteet 6 kpl 36 Juha Ruonalan diplomityö: Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn seurannan seurantamalli 36 Tampereen Pyöräilykatsaus /12

3 31 KOKOUKSEN AVAUS (10:00) Varapuheenjohtaja Korhonen avasi kokouksen. 32 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Kokouksen muistio on jaettu asialistan liitteenä ja on nähtävissä seututoimiston extranet-sivuilla. Keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia Liikennetutkimus (HLT) TALLI malli MAL-aiesopimus Lähijunaliikenteen edistäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Toimenpiteiden eteneminen Varsinaisen tutkimuksen tutkimuskysymykset ja materiaalit, otoksen poiminta ja kiintiöinti päätetty ohjausryhmän kokouksessa 3.6. Valmistaudutaan koetutkimukseen viikolla 36. Työ on dokumentointivaiheessa. Seutuhallitus hyväksyi MAL2-seurannan Kuntajohtajat päättivät 29.5., että raportti käsitellään kunnallishallituksissa. Valtio-osapuolen kanssa järjestetään seurantakokous syksyllä. MAL3- aiesopimuksen valmistelu käsiteltävänä tässä kokouksessa. SH hyväksynyt hankinnan käynnistämisen ja tarjouskilpailu avattu Konsultin valinta LJ elokuun kokouksessa. Kävelyn ja pyöräilyn seurantasuunnitelma valmistunut ja hyväksyttävänä tässä kokouksessa. Liikennejärjestelmätyöryhmä Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää hyväksyä kokouksen muistion. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3/12

4 33 INNOVATIIVISET KAUPUNGIT (INKA), ÄLYKÄS LIIKENNE (10:10) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Vuonna 2014 käynnistyneen Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Tampereella on vetovastuu teemassa Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus, jonka yhtenä osana on älykäs liikenne. Teeman osa-alueita ovat: Mobility as a Service liikkumisen uusia palveluja Avoimeen ja reaaliaikaiseen liikennedataan perustuvia tuotteita Tulevaisuuden nollaenergiataloja ja älykoteja Älylasia ja älykästä julkista valaistusta Imaging City joukkoistamiseen perustuvia liiketoimintoja Internet of things palvelua koneen datasta Älykkään liikenteen osalta vuoden 2014 on valmistunut suunnitelmat seuraavista aihekokonaisuuksista: Reaaliaikainen tilannekuva (mm. tarvittavan datan tuottaminen), Liikenne palveluna (mm. mobiilimaksaminen), Sähköisen liikenteen ratkaisut (mm. sähköbussien hankinta) sekä Liikenneverkoston välityskyky ja liikenteen ohjaus (mm. liikennevalojen kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmä sekä tietoliikenneverkon uusiminen). Tredeasta Jari Jokinen esittelee älykkään liikenteen selvityksiä ja hankkeita. Tekesin rahoittaman ohjelman oli määrä jatkua vuoteen 2020, mutta hallitusohjelmassa on päätetty lopettaa INKA-ohjelma. Kokouksessa voidaan keskustella miten kaupunkiseudulla voidaan jatkaa älykkään liikenteen edistämistä ohjelman jälkeen. Liitteet. Liikkumisen mobiilimaksaminen, projektisuunnitelma Liikenteen reaaliaikainen tilannekuva 2017, projektisuunnitelma MaaS, Liikkuminen palveluna esittely MaaS, Liikkuminen palveluna esiselvitys Tampereen kaupungin sähköisen liikenteen toimenpidesuunnitelma Liikennejärjestelmätyöryhmä Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi ja huomioida älykkään liikenteen kehittämistarpeet MAL3-aiesopimuksen valmistelussa. Päätös Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti merkitä tilannekatsauksen tiedoksi, 4/12

5 huomioida älykkään liikenteen kehittämistarpeet MAL3-aiesopimuksen valmistelussa ja että älykkään liikenteen sisältöihin ja mahdollisuuksiin perehdytään erikseen syksyllä järjestettävässä tilaisuudessa. 34 HALLITUSOHJELMA (10:40) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Juha Sipilän hallitusohjelma Ratkaisujen Suomi julkaistiin Ohjelma sisältää linjauksia, jotka vaikuttavat Tampereen kaupunkiseudun kuntien toimintaan. Liitteenä on seutupoimintoja hallitusohjelmasta kuntien asemaan sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen liittyen. Kokouksessa käydään läpi hallitusohjelman nostot seudun liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Liite. Seutupoimintoja hallitusohjelmasta Liikennejärjestelmätyöryhmä Päätösehdotus Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/12

6 35 MAL3-AIESOPIMUKSEN VALMISTELU (10:55) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki ja liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä Uusi hallitusohjelma tukee aiesopimusmenettelyn jatkamista. Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteensovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä on huomioitava asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen. Rakennusneuvos Matti Vatilo ympäristöministeriöstä esitteli valtioosapuolen tavoitteita aiesopimusmenettelyn jatkolle seutuhallituksen kokouksessa Valtio-osapuolen tavoite on, että aiesopimuksiin sisällytetään vain keskeisimmät ja vaikuttavimmat, kuntien keskinäistä yhteensovittamista sekä kuntien ja valtion yhteisiä toimenpiteitä edellyttävät maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat toimenpiteet, joita myös on mahdollista seurata. Edelleen, aiesopimukset räätälöidään seutukohtaisesti painottaen kunkin seudun kannalta keskeisiä kysymyksiä. Aiesopimusten kytkentöjä valtio-osapuolen muihin asiakirjoihin ja prosesseihin (asuntopolitiikka, liikennepolitiikka) vahvistetaan. Sopimuskumppaneiden rooleja selkeytetään. Rahoitusmekanismien ohjausta ja rahoituksen kohdentamista kehitetään. Seutuhallitus päätti kokouksessaan käynnistää MAL3-aiesopimuksen valmistelun. Käynnistyspäätöksen yhteydessä seutuhallitus ja kuntajohtajat pitivät yhteisen työpajan aiesopimuksen tavoitteista. Työpaja oli valmisteltu Masto-työryhmän ja liikennejärjestelmätyöryhmän lähetekeskustelujen sekä Rakennesuunnitelman 2040 pohjalta. Työpajan yhteenveto Tavoitteista keskusteltiin learning cafe -tyyppisesti kolmessa pöydässä: Sopimusmenettelyn tavoitteet, Teemat ja kärjet sekä Prosessi ja resurssit. Sopimusmenettelyn tavoitteet pisteellä todettiin, että toteutuneessa menettelyssä on ollut hyvää valtion kanssa yhdessä tekemisen kumppanuus, ajattelun kehittyminen kuntalähtöisestä seutulähtöiseksi, seudun yhteinen edunvalvonta, rakennesuunnitelman ja MAL:n yhteensovittaminen ja se, että kehitys on ollut todennettavissa. Tavoitteena MAL3-sopimukselle todettiin selkeä ja ytimekäs sopimus, jonka sisältö on päättäjillä mielessä, ja jossa pitkän aikavälin visio on näkyvillä ja siihen sitoudutaan. Sopimuksen tulee sisältää strategisesti merkittävät konkreettiset sopimusajan toimet, joihin valtio vaikuttaa, ja jotka edistävät vision toteutumista lyhyellä aikavälillä: elinvoima, infra, joukkoliikenne, T&K, työllisyys. 6/12

7 Tärkeimpänä kumppanuutena pidettiin kuntien ja valtion välistä sitoutumista kehittämistoimiin. Pirkanmaan liiton osallistumista valmisteluun pidettiin tärkeänä (seudun kehityksen yhteiset tavoitteet, rahoitusmekanismit) ja muutenkin valmistelussa tulisi olla aikaisempaa laajemmin osallistujia: kauppakamari, Pirkanmaan yrittäjät, asuntorakentajat. Teemoista ja kärjistä nousivat esiin yleisinä huomioina: MALaiesopimukseen samoja viestejä kuin seudun välittämissä hallitusohjelmaja budjettitavoitteissa. Aiesopimukseen tulee saada Rakennesuunnitelman toteutusohjelman mukaisia isoja strategisia kokonaisuuksia ja niitä konkretisoivia sopimuskauden toimenpiteitä. Esimerkkeinä isoista kokonaisuuksista lentoasema/-liikenne, HHT, asemanseudut. MAL-aiesopimus keskittyy seudun ydinrakenteen ja ulkoisten yhteyksien kehittämiseen. Seudun ja kuntien toimissa on huomioitava lisäksi ydinseudun ulkopuolisten alueiden kehitys ja kehittäminen (keskus-maaseutu -kokonaisuus vahvuudeksi). Aiesopimuksen kärjet liittyivät pääasiassa joukkoliikenteen kehittämiseen, asuntotuotantoon sekä yhteyksiin seudulle/seudulta. Joukkoliikenteessä on saatu aikaan hyviä tuloksia, jatkotyötä tarvitaan edelleen: palvelutaso, luotettavuus. Joukkoliikenteellä saadaan myös hyviä yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia. Asemanseudut halutaan nostaa yhdeksi aiesopimuksen kärjeksi siihenkin tarvitaan valtio-kumppanuutta. Asuntotuotannon osalta seutu halutaan edelläkävijäksi. Eri toimijat pitää saada mukaan esim. tekemällä rahoitusinstrumentit houkutteleviksi (valtion toimet). Asuntotuotanto ja joukkoliikenne tulee kytkeä vahvasti. ARA-asuntoihin ja muuhun kohtuuhintaiseen asumiseen tulee kiinnittää erityishuomiota. Lentokenttä/-liikenne halutaan tähtihankkeeksi sisältäen henkilö- ja rahtiliikenteen kehittämisen. Rahti synnyttää yritysmaankäyttöä kentän läheisyyteen. Kv. yritysten houkuttelu lentoliikennettä kehittämällä. Samoin HHT-vyöhyke ja päärata tulee olla sopimuksen painopisteenä. Myös tämä vaatii valtio-kumppanuutta. Keskusten kehittämisen halutaan jatkossakin olevan yhtenä painopisteenä: keskustojen, aluekeskusten ja raja-alueiden kehittäminen tukee merkittävästi MALPE-kokonaisuutta. Erikoiskohteena aiesopimuskaudelle toivottiin elinvoimaa synnyttävä nuorisotyöllisyys-pilotti: konkreettiset tavoitteet kunnat-valtioammattijärjestöt jne. -kumppanuudelle. Prosessi ja resurssit pisteellä nousi esiin erilaisia huomioita aiesopimuksen laatimiseen osallistumisesta (valtuustot) ja hyväksymiskäsittelystä. Tarvetta koettiin yhtäältä runsaaseen keskusteluun/työskentelyyn ja toisaalta konkreettisia ehdotuksia sisältävän sopimusluonnoksen käsittelyyn. Seuraavassa yksittäisiä ehdotuksia: Valtuustokäsittelyssä tulee nojata Rakennesuunnitelman 2040 päätökseen sen periaatelinjauksia kirkastaen. Valtuustolle infoja, valtuustoseminaari tai 7/12

8 seutufoorumi, jossa hyödynnetään MAL2-väliarviointia MAL3- lähetekeskustelun pohjaksi. Kunnallishallituksille yhteinen työseminaari. Kuntien talousarvioihin valmistellaan yhteinen maininta sopimuksesta. Sopimukseen ei tulisi ottaa asioita, joissa kunnat ovat keskenään eri mieltä. Valtuutettuja tulisi informoida eri vaiheita kuvaavalla lyhyellä tiedotteella: informointia mieluummin usein ja kevyesti kuin harvoin ja raskaasti. Työpajassa esitettiin myös seutuyhteistyön toimintamalliin yleisemmin liittyvä kysymys: Kun valtuustot ovat hyväksyneet yhteiset periaatteet, voisiko niiden toimeenpanosta vastata joku muu elin? Sidosryhmien huomioimisesta todettiin työpajassa seuraavaa: Osallistamisen tavoitteena on vahvistaa alueen toimijoiden sitoutumista ja yhteistä viestiä edunvalvonnassa. Keskeiset sidosryhmät ovat elinkeinoelämä, mm. Kauppakamari, ja maakunnan liitto. Myös kuntien kaavoitus ja tekniset lautakunnat tulee osallistaa. Kansalaisjärjestöt alkavat kiinnostua kaupunkiseudun kehittämisestä. Järjestetään laajalle sidosryhmäjoukolle yhteinen MAL-foorumi, jossa yhteinen osuus ja teemakohtaiset työskentelyt. Liikennejärjestelmätyöryhmältä odotetaan tarkennuksia työpajatulosten pohjalta tavoitekokonaisuuksiin ja niitä toteuttaviin toimenpiteisiin. Liitteet. MAL3-työpaja, sh ja kjk , yhteenvetodiat Matti Vatilon esitys seutuhallituksen kokouksessa MAL-aiesopimusmenettelyn kehittäminen, valtio-osapuolen valmisteluryhmän loppuraportti Liikennejärjestelmätyöryhmä Päätösehdotus Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä yhteenvedon tiedoksi ja tarkentaa edelleen tavoitekokonaisuuksia ja toimenpiteitä. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/12

9 36 KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KEHITTÄMISOHJELMAN 2030 ETENEMINEN JA SEURANTASUUNNI- TELMAN HYVÄKSYMINEN (11:20) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2030 toteuttamisen eteneminen on liikennejärjestelmäyhteistyön tavoitteena vuodelle Käpy-ryhmä on priorisoinut kokouksessaan vuosien aikana toteutettavaksi seuraavat kuusi toimenpidettä. Kävelyn ja pyöräilyn kuntakohtaisen kehittämisohjelman laatiminen ja seudullisen kehittämisohjelman jalkauttaminen kuntiin. Seudullisen liikkumisen ohjaustoiminnan vakiinnuttaminen Kävelyn ja pyöräilyn käyttäjämäärien seurannan kehittäminen. Pyöräpysäköintinormien asettaminen kuntien rakennusjärjestyksiin tai kaavamääräyksiin Kävelyn ja pyöräilyn pääreittien laatutason nostaminen. Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn viitoitussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen Katja Seimelä kertoo kokouksessa toimenpiteiden etenemisestä ja esittelee valmistuneen kävelyn ja pyöräilyn seurantasuunnitelman. KÄPY-ryhmä käynnisti keväällä 2014 seudullisen kävelyn ja pyöräilyn seurantajärjestelmän laatimisen. Työn tavoitteena oli koota Tampereen jo toteuttamat seurantatoimet kokonaisuudeksi ja kehittää näiden pohjalta seudullinen seurantakokonaisuus. Seurannan suunnittelusta vastasi Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen tutkimusyksikkö VERNE. Pääosa työstä muodostui Juha Ruonalan diplomityöstä, jota täydensivät ja syvensivät asiantuntijatyönä Kalle Vaismaa ja Tuuli Rajala. Työn tilaajana toimi Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Hankkeelle saatiin Liikenneviraston ja LVM:n kävelyn ja pyöräilyn edistämisen T&K rahoitusta. Työn kokonaishinta oli , josta Tampereen osuus , Liikenneviraston osuus ja LVM:n osuus Työn aikana järjestettiin kaksi sidosryhmätyöpajaa, joissa pohdittiin seurantatarpeita, tiedon tuottamisen mahdollisuuksia sekä seurantatiedon hyödyntämistä eri tahojen toiminnassa. Diplomityössä on kuvattu perusteellisesti seurannan nykytilaa ja esimerkkejä maailmalta. Seurannan kokonaisuus ja tarvittavat toimenpiteet koottiin tiiviimmäksi kaupunkiseudun seurantasuunnitelmaksi, joka käsiteltiin ja hyväksyttiin KÄPY-ryhmässä ja lähetettiin edelleen käsiteltäväksi liikennejärjestelmätyöryhmään. Suunnitelman mukaan kokonaisvaltaisen seurannan muodostavat liikkumisen tunnusluvut, oma toiminta & liikkumisympäristö, tyytyväisyys & näkemykset ja ajankohtaiset vaihtuvat teemat. Seurantatietoa kerätään henkilöliikennetutkimuksella, laskennoilla, asukaskyselyillä ja kertaluonteisilla inventoinneilla. 9/12

10 Seuranta kytkeytyy vahvasti viestintään ja kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Seurantatietoja hyödyntäen tuotetaan vuodesta 2017 alkaen kahden vuoden välein seudullinen kävelyn ja pyöräilyn katsaus. Katsauksessa on tarkoitus julkaista havainnollisesti seurannan ydintulokset ja trendit sekä esitellä edistämistoimenpiteitä. Tampere julkaisi pyöräilyviikolla omaan seurantaansa perustuen ensimmäisen pyöräilykatsauksen. Tarkempia tietoja esimerkiksi suunnittelijoiden käyttöön julkaistaan viisaan liikkumisen nettisivulla. Nettisivut perustetaan liikkumisen ohjauksen hankkeessa ja niiden kautta myös markkinoidaan erilaisia käpy-tapahtumia ja liikkumispalveluita. Suunnitelmassa esitetään kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentojen toteuttamista kaikissa seudun kunnissa. Tampereella laskentoja on toteutettu vuodesta 1992 lähtien kesäkuussa ja työhön on palkattu koululaisia kesätyöntekijöiksi. Kehyskunnissa laskentapisteitä on 6-18 kpl/kunta, joten laskenta voidaan toteuttaa myös oman henkilökunnan voimin. Vuosien 2015 ja 2016 aikana tehtävien laskentojen tulosten perusteella voidaan kehittää laskentaverkostoa ja hankkia sopiviin kohtiin automaattilaskin. Automaattilaskimen kustannusarvio asennettuna on ja vuosittainen ylläpitokustannus noin 500. Automaattilaskimilla voidaan kerätä käyttäjämäärätietoa ympärivuoden ja muodostaa käsitys esimerkiksi kellonajan, vuodenajan tai sään vaikutuksesta liikkumiseen ja kulkutapavalintaan. Liitteet. Kävelyn ja pyöräilyn seuranta Tampereen kaupunkiseudulla, loppuraportti ja liitteet 6 kpl Juha Ruonalan diplomityö: Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn seurannan seurantamalli Tampereen Pyöräilykatsaus 2015 Liikennejärjestelmätyöryhmä Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää omalta osaltaan merkitä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman edistymisen tiedoksi ja hyväksyä kävelyn ja pyöräilyn seurantasuunnitelman ja käynnistää seurantatietojen keräämisen. Päätös. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti merkitä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman edistymisen tiedoksi ja siirtää kävelyn ja pyöräilyn seurantasuunnitelman käsittelyn seuraavaan kokoukseen. 10/12

11 37 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT (11:45) Tiedoksi annettavat asiat merkittävistä maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeista. Osapuolilta toivotaan lyhyttä valmisteltua puheenvuoroa käynnissä olevista hankkeista ja muista ajankohtaisista asioista. Kunnat Seututoimisto työryhmien yhteinen tilaisuus klo 11:30-13:30 Pirkanmaan liitto ELY-keskus Liikennevirasto Liikenneviraston organisaatio on muuttunut. Suunnittelu ja hankkeet - toimialan johtaja on Rami Metsäpelto ja apulaisosastonjohtaja Teija Snicker-Järvinen. Liikenne- ja viestintäministeriö MAL-verkosto 11/12

12 38 SEURAAVAT KOKOUKSET Liikennejärjestelmätyöryhmän kokoukset ovat vuonna 2015 seuraavasti: To klo torstai klo to koko päivä to klo 9:15 to klo 9:15 Lähijunaliikenteen kehittäminen: konsultin valinta Raitiotien suunnittelutilanne Työryhmän toiminnalliset tavoitteet 2016, keskustelu Seututyöryhmien yhteinen kokous: Rasun 2040 toteuttaminen kunnissa 2015 ja 2016 MAL2-toteuttaminen ja MAL3-valmistelu Kehittämispäivä: Mitä on jatkuva liikennejärjestelmätyö? MAL3-aiesopimus, alustava ehdotus Työryhmän toiminnalliset tavoitteet 2016, päätös Raitiotien 2-vaihe, työn sisältö Liikennemallin päivitystyön hyväksyminen MAL3-aiesopimus, ehdotus MAL-hankkeiden tilannekatsaus Raitiotien 2-vaihe, työn käynnistäminen LVM:n ja VR:n ostoliikennesopimus Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely, työn sisältö Tavaraliikenneselvitys, lähetekeskustelu Lähijunaliikenteen kehittäminen, tilannekatsaus Kokouksessa päätettiin siirtää sovittu kokous pidettäväksi ja syksyn klo 10 alkavaksi sovitut kokoukset päätettiin aloittaa klo 9:15. Muutokset päivitetty ylläolevaan taulukkoon. 39 MUUT ASIAT Henkilöliikennetutkimuksen otoksen poiminta ja kiintiöinti. Ei käsitelty. 40 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:05. 12/12