Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit"

Transkriptio

1 Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit Terttu Nupponen Tiivistelmä URBA:n ryhmärakentamisen vapaaehtoisesti syntynyt työryhmä tarkasteli konseptin yleistymismahdollisuuksia ensi sijassa sen kokemuksen pohjalta, jota monilla jäsenillä on yhteistoiminnasta yksittäisten rakentajien ja ryhmien kanssa työssään Helsingin kaupunkisuunnittelussa ja kiinteistötoimessa. Ryhmärakentamisen tai -rakennuttamisen kehittäminen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi suomalaisilla asuntomarkkinoilla vaatii tunnistettavan, ennalta tiedetyn konseptin kehittämistä. Ryhmärakentamisen kehittäminen valtakunnalliseksi konseptiksi vaatii tietoa, tukea ja tutkimusta. Tarvitaan sellaista järjestelmällistä ja ajan tasalla pysyvää tietoa, joka auttaa potentiaalisia rakentajia löytämään omat rakentajaryhmänsä ja tutustumaan jo toimivien rakentajaryhmien kokemuksiin. Tarpeen on organisoitu tukijärjestelmä: tukea, tietoja ja neuvontaa juridisissa, taloudellisissa ja rakentajaryhmän yhteistoimintaa koskevissa kysymyksissä antava konkreettinen toimija, yleishyödyllinen ryhmärakentamisen agentuuri. Tarpeen on tehdä tutkimusta ryhmärakentamisen ja -rakennuttamisen edellytyksistä sekä toimintaehdoista ja yleisyydestä eri puolilla Suomea sekä niistä kokemuksista, joita yhtäältä kuntien rakennusviranomaisilla on ryhmien ja kuntien rakennusviranomaisten kokemuksista ryhmärakentamisprosesseista, toisaalta ryhmärakentajilla itsellään on yhteistoiminnasta hankkeiden virittämisessä ja toteuttamisessa. Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 171

2 Johdanto Ryhmärakentaminen 1 on tällä hetkellä selvän kiinnostuksen kohde julkisuudessa. Kiinnostuneita on myös muualla kuin mediassa, varsinkin ympäristöministeriössä ja Helsingin kaupunkisuunnittelussa, asuntotuotantotoimistossa ja kiinteistötoimessa. Heitä on virkamiehinä työskentelevissä arkkitehtien joukossa sekä hankkeiden toteuttajissa, jotka ovat monesti joko arkkitehteja, rakennusalan pitkälle koulutettuja ammattilaisia tai ympäristö- ja kaupunkiliikkeiden toimijoita. Arkkitehtien osuus on merkittävä varsinkin 2000-luvun uudishankkeissa. Asuntorakentamiseen etsitään asukaslähtöisempiä tapoja kuin anonyymeille asukkaille tuottaminen. Ryhmärakentaminen keräsi alkuvuodesta 2009 konseptista kiinnostuneita kehittelijöitä URBA-hankkeen piiriin. Heitä olivat ne vapaaehtoiset asiantuntijat, jotka liittyivät hankkeen ryhmärakentamisen työryhmään hankkeen ensimmäisessä työseminaarissa helmikuussa Työryhmän määrittelyn mukaan ryhmärakentamisen käsite kattaa niin omaehtoisen ryhmämuotoisen rakentamisen siis myös varsinaisen hartiapankkityön työmaalla kuin omaehtoisen suunnittelu- ja muuhun valmistelevaan yhteistyöhön perustuvan rakennuttamisen. Työryhmän mukaan ryhmärakentamisella tarkoitetaan uuden asuintalon rakentamista tai vanhan korjaamista vapaaehtoisesti, ei voittoa tuottavassa yhteistyössä asukkaiden kesken. Kyseessä on ryhmän hoitama rakennuttaminen myös muiden talotyyppien kuin pientalojen osalta. Tunnuspiirteisiin kuuluu yhteistoiminnallinen, voittoa tavoittelematon omatoimisuus. Sen kohteena voi periaatteessa olla pientalojen rakentaminen samalle alueelle, kuten Helsingissä Eko-Viikissä 1990-luvun lopulla, tai kerrostalojen tekeminen, kuten Vuosaaressa tapahtui luvuilla Asuntosäästäjät ry:n hankkeissa. Työryhmä keskittyi omatoimisiin urbaaneihin ratkaisuihin, ryhmämuotoiseen kaupunkitalo- ja kerrostalorakentamiseen. Työ ei ollut ohjelmallista, ei siis tiukkoihin tavoitteisiin tähtäävää. Ryhmä tarkasteli istunnoissaan keskustelevassa, tutkiskelevassa, hengessä ryhmärakentamista tai 1 Ryhmärakentaminen on tässä artikkelissa laaja yläkäsite. Se kattaa ensinnäkin omatoimisen ryhmämuotoisen rakennuttamisen. Toiseksi sen piiriin kuuluu sellainen omatoiminen, ryhmämuotoinen rakentaminen, jossa tulevat asukkaat osallistuvat tulevien asuntojensa rakentamiseen omalla työllään. Artikkeli käsittelee siis periaatteessa myös mm. hartiapankkimenetelmän soveltaneita rakennushankkeita. 172 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

3 rakennuttamista asuntopoliittisena vaihtoehtona Suomessa, konseptin erityispiirteitä sekä konseptin keskeisiä kehittämistarpeita. Työryhmän jäseninä oli ennen kaikkea Helsingin kaupungin virkamiehiä. Työryhmän istuntoihin osallistuivat avointa rakentamista kehittänyt arkkitehti-yrittäjä, maakunta-arkkitehti Hämeenlinnasta, oman ryhmärakentamishankkeen l. Violapuiston suunnittelijoina toimineet arkkitehtiylioppilas ja arkkitehtijäsen sekä arkkitehti, joka työskenteli projektipäällikkönä Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksessa. Vaahteramäen asuntopoliittisesta yhdistyksestä ja Ala-Malmin taidekylän rakentajista työryhmään osallistui asuntopoliittista kehitystyötä tekevä yhtiön toimitusjohtaja, joka opiskelee parhaillaan ympäristöoikeutta. Yhtiö on perustettu muiden 90-lukulaisten talonvaltaajien kanssa. Lisäksi työhön osallistuivat Helsingin kiinteistöviraston tonttiasiamies 2 ja kaksi Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkijaa. (Liite 1.) Ympäristöministeriön päällikkö Aila Korpivaara ja arkkitehti Karin Krokfors, Vanhankaupungin Kellokas -ryhmärakennushankkeen jäsen ja pääsuunnittelija, vierailivat asiantuntijoina työryhmän neljännessä istunnossa syyskuun alussa Ryhmärakentamista koskevan kiinnostuksen ajankohtaisuutta osoittaa se, että loppukeväästä syntyi URBA:n ryhmärakentamistyöryhmän rinnalle Culminatumin asumisen osaamisklusterin voimin ja osin yhteistyössä URBA:n tutkijoiden kanssa ryhmärakennuttamisen verkosto. Mukana oli myös joitakin URBA:n työryhmän jäseniä. Verkosto piti kesäkuussa 2009 ensimmäisen istuntonsa ja alkoi loppuvuodesta kehitellä ryhmärakennuttamisen verkkopalvelusivuja Internettiin. Myös yksittäiset rakennuttajaryhmät tai yhdistykset voivat olla ryhmärakentamisen tietoisia kehittäjiä. Näihin kuuluu 2000-luvulla perustettu Koti kaupungissa hem i stan yhdistys. Se teki opintomatkan Tukholmaan Södra Stationin kollektiivitaloon Södernmalmille. (ks. Koti kaupungissa Hem i Stan, 2 Työryhmä kokoontui 5 kertaa: , , , sekä Työryhmään ilmoittautui muitakin osanottajia kuin tekstissä mainitut nimenomaan suunnitteluvirkamiehiä Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Istuntoihin otti osaa suppeampi, tekstissä mainittu joukko. Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 173

4 Kuva 1. Ruotsalaisten kollektiivitalojen yhdistys Kollektivhus NU ja SABO ovat äskettäin julkaisseet opaskirjan asumisyhteisöille ja kollektiivitalojen asukkaille. (Kuva Salme Ryhänen.) Tämän artikkelin aiheena on ryhmärakentamisen konseptin kehittely URBA:n työryhmän viidessä istunnossa vuoden 2009 keväällä ja syksyllä. Käsittelen sellaisia ryhmärakentamisen ilmiötä ja sellaisia toimintamallin elementtejä, jotka työryhmä nosti keskeisiksi asioiksi artikkelin loppupuolella etenkin agentuurin tarvetta. Tarkastelen työryhmän näkemyksiä ryhmärakentamisen nykyisestä asemasta urbaanissa asuinrakentamisessa ja Helsingin kaupungin työssä. Toiseksi keskityn työryhmän keskeiseksi jatkokehittelyn aiheeksi nostamaan työryhmän ideaan, ryhmärakentamisen agentuurin perustamiseen Suomeen, ja joihinkin ryhmärakentamisen tukemista koskevista kokemuksista. Lopuksi pohdin ryhmärakentamisen konseptin yleistymisen edellytyksiä sekä konseptin suhdetta muihin urbaania asumista uudistaviin asumiskonsepteihin. Ryhmärakentaminen tänään Saamastaan julkisesta huomiosta huolimatta ryhmärakentaminen ei ole vakiintunut asuntomarkkinoilla selväpiirteiseksi ja yleisesti tunnetuksi urbaaniksi asumiskonseptiksi. Niinpä siitä kiinnostuneiden on vaikea saada tietoa muiden kokemuksista, ja yhteistyö voi pysähtyä alkuunsa työn organisoimiseen ja/tai maan saantiin liittyvien ongelmien tähden. Myöskään kertyneitä kokemuksia ryhmärakentamisesta ei voi 174 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

5 väittää ylivoimaisen lupaaviksi. Omatoimisuutta sinänsä arvostetaan, ja sillä on juuri meillä pitkät perinteet. On ilmeistä kasvavaa tarvetta nykyistä laadukkaampiin ja edullisempiin asuntoihin. Pääkaupunkiseudulla ja monissa yliopistokaupungeissa vaikuttaa nuorten keskuudessa tietynlainen paikallinen ryhmärakentamisen perinne, joka alkoi muotoutua 1990-luvun lopulta lähtien helsinkiläisessä talonvaltausliikkeessä Oranssi ry:ssä. Talonvaltaukset alkoivat meillä 1970-luvulla. Niitä tapahtuu edelleenkin, mutta nyt valtaajat saattavat myös kunnostaa tiloja. Oranssi korjaa kaupungin omistamia, usein vanhoja ja käyttöä vaille jääneitä rakennuksia nuorten asunnoiksi. Samantapaisia kaupunkiliikkeitä on esimerkiksi Hampurissa rakentajaryhmien, Baugemeinschaftien, kehittymisen taustalla. Näyttää siltä, että helsinkiläisten valtaajien ydinyhteisöstä Oranssi ry:stä on tullut Helsingin kaupungin kiinteistötoimen kumppani. Toiminta edistää myös kestävää asumis- ja rakennuskulttuuria. Se on antanut nuorille, alle 25-vuotiaille, osallistujille tilaisuuden kohtuuhintaiseen ja hyväkuntoiseen asuntoon ja rakentamisen käden- ja muiden taitojen hankkimiseen. Huonokuntoisten talojen korjaamiseen on käytetty pääasiassa kierrätysmateriaalia. (Korpivaara 1999, Oranssi ry. 1999, Torsti & Peipinen 1999.) Kansalaisjärjestönä toimivan Oranssin yhteyteen on syntynyt sitä yritysmäisemmin toimiva Asuntopoliittinen yhdistys Vaahteramäki. Sen työ tarjosi esimerkin ja aineistoa asukkaiden tukemisen muodoista URBA:n ryhmärakentamisen työryhmälle. 3 Ryhmärakentamista koskeva uusi kiinnostus liittyy meillä ja muualla varsin ajankohtaiseen ilmiöön, asuntotuotannon kustomointiin. Kuluttajien merkitys on vahvistunut rakennusliikkeiden asuntomarkkinoinnissa kuten muillakin liike-elämän aloilla. Toisena vaikuttajana ovat ennen kaikkea kaupunkipoliittiset pyrkimykset. Omatoiminen rakentaminen 3 Asuntoa kaipaavat nuoret kunnostivat vanhoja rakennuksia asunnoiksi kaupungin työllistettyjen ja yhdistyksen tuella. Tukea tuli joissakin kiperissä vaiheissa myös Helsingin Opiskelija-asuntosäätiöltä. (Torsti & Peipinen 1999.) Oranssin rakennustyöt ovat saaneet vaihtelevissa vaiheissa taloudellista ja muuta tukea mm. Raha-automaattiyhdistykseltä ja opetusministeriöltä; peruskorjauksia yhdistys on rahoittanut ensi sijassa markkinahintaisilla lainoilla (Korpivaara 1999, 8) luvulla rakennuttaminen on vakiintunut, Oranssi ry:n yhteyteen syntyi rakennuttamiseen keskittyvä Asuntopoliittinen yhdistys Vaahteramäki. Se sai kaupungilta tontin kahden asunto-osakeyhtiön rakentamiseen Ala-Malmilta Strömsin tilalta ja jatkaa siinä työssä taidekylähanketta (Pihlajamaa 2009). Sopimukseen kuuluu myös tontilla olevien vanhojen rakennusten kunnostaminen; tarkoitus on tehdä vuokra-asuntoja. (Maija Paju, suulliset tiedonannot URBA:n työryhmäistunnoissa sekä keskusteluissa Terttu Nupposen kanssa.) Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 175

6 auttaa kaupunkien välisessä kilpailussa uusista asukkaista. Hollannissa kaupunkien viranomaiset kannustavat omatoimisia ryhmärakentajia suurten kaupunkien reunoilla, missä maa on halvempaa kuin muualla, tai missä on kaupungin, yhteiskunnan tai yleishyödyllisen toimijan omistamaa maata. Kaupunki saattaa aktiivisena kehittäjänä ohjata omatoimista rakentamista asettaa esimerkiksi laadulle lisäehtoja niin, että hanke sopeutuu ajankohtaisen maapolitiikan tavoitteisiin tai kaupunkipoliittisiin päämääriin. Kaupungin vetovoiman odotetaan kasvavan, kun omatoimisen asuntotarjonnan kasvattaminen houkuttelee uusia veronmaksajia. (Niska 2008, 46.) Arkkitehtien osuus on merkittävä varsinkin silloin, kun tavoitteena on uudisrakennus. Violanpuiston kaupunkirivitalot nousivat Helsingin Hermanniin vuonna 2009 asiantuntija-ammateissa toimivien ystävysten yhteistyönä ryhmään kuuluneen arkkitehdin ja arkkitehtiylioppilaan suunnitelman pohjalta. Helsingin Vanhassakaupungissa rakennetaan parhaillaan kytkettyjen kaupunkipientalojen aluetta Vanhankaupungin Kellokas. Sen pääsuunnittelijana on niin ikään rakennuttajaryhmän jäsen, joka on ammattiarkkitehti. Helsingin kaupunki virittää rakentajaryhmiä. Malminkartanon pientalot ja Viikon ekotalot syntyivät näin ohjatun ryhmärakentamisen tuloksena (Lyytikkä ). Monet Helsingin seudulla valmistuneet hankkeet ovat kaupunkipientalojen koerakentamiskohteita. Asukaslähtöisyys ei ollut kovinkaan selvää esimerkiksi Malminkartanon Vuorenjuuren kaupunkipientalojen rakentamisessa. Kaupungin etukäteen rakentamaan osuuteen oltiin tyytymättömiä. Rakentaminen pitkittyi ja kulut nousivat. (Niska 2008, 45) Espoon Säterinmetsässä taas tuottivat asukkaiden kesken kiistoja rakentamisen eritahtisuus, rakennusten sijoittuminen valaistuksen suhteen ja rakentamisen rasitteista sopiminen tuottivat kiistoja asukkaiden kesken. Kaupunkikuvaa moitittiin sekavuudesta. Lopulta Espoon rakennusvalvojien mielestä kaupunkipientalot eivät sopisi lainkaan ryhmämuotoiseen rakentamiseen. (Niska 2008, 45.) Toteutuneissa 2000-luvun ryhmärakentamishankkeissa Helsingin seudulla rakentajaryhmiin kuuluu tyypillisesti arkkitehteja ja muita rakentamisen ammattilaisia. Monet sinänsä harvoista ryhmärakentamista koskevat artikkelit, tutkimukset ja kirjat ovat Helsingin kaupungin Talous- ja suunnittelukeskuksen väen laatimia. Näyttää myös siltä, että ryhmärakentamisen konsepti saa kasvavaa suosiota myös nykyisten sosiaalisen asuntotuotannon toimijoiden ja seniori 176 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

7 asumisen kehittäjien piirissä. Vuonna 2006 Arabianrantaan valmistunut Loppukiri ja Aktiiviset seniorit -yhdistys ovat näyttäneet tärkeää mallia koko maassa. Saarijärven seudulle perustettiin alkutalvesta 2009 asumisoikeusyhdistys Omatoimi, joka rakentaa n. 30 asunnon puukerrostalon ikääntyviä, 55 vuotta täyttäneitä varten. (Pesonen 2009, Aktiivisten ikääntyneiden 2009, Saarijärven seudun asumisoikeusyhdistys 2009). Uusissa hankkeissa on ollut mukana jo 1980-luvulla toimineita asumisyhteisöjen kehittelijöitä. Saarijärven hankkeessa näitä on Tuulenkylän rakentamiseen Jyväskylässä rakennuttaja-konsulttina osallistunut Reijo Pesonen. Mittavia muutoksia ei ole kuitenkaan syntynyt kansalliseen asuntopolitiikkaan eikä innovaatioita ole syntynyt. Useimmat nyt menossa olevat hankkeet perustuvat asunto-osakeyhtiön hallintamalliin. Saarijärven seudun asumisoikeusyhdistys tutkii mahdollisuutta tarjota samassa yhtiössä kahden hallintamuodon asuntoja: asumisoikeusasuntoja ja vuokraasuntoja. Hallintamallin yksipuolisuus saattaakin olla yksi haitta ryhmärakentamisen tiellä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Useamman hallintamuodon yhdistäminen samaan asuinyhteisöön vaatii taloudellisten ja juridisten ehtojen selvittämistä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Niiden kysymysten selvittämistä piti URBA:n työryhmä välttämättömänä ryhmärakentamisen konseptin kehittämistyössä. On tärkeää saada luotettavaa tietoa siitä, millaisia lakinormeihin tai muihin vakiintuneisiin käytäntöihin liittyviä esteitä mahdollisesti Suomessa on ryhmärakentamisen laajemmalle soveltamiselle. Kehittämisen aihetta Ryhmärakentamisen konseptin kehittelyyn on työryhmän mukaan nyt ajankohtainen tarve asuntopoliittisten vaihtoehtojen todelliseksi vahvistamiseksi. Asuntorakentajilla on halua ideoida ja suunnitella asuntojaan ja asuinalueitaan varhaisessa vaiheessa sekä toimia niiden rakennuttajina ja viimeistelijöinä. Kuitenkin markkinavetoinen asuntotuotanto on etääntynyt asukkaiden maksukyvystä ja tarpeista. Omatoimisuuskin on syrjäytynyt asuntorakentamisessa, ja asunnot hankitaan valmiina avaimet käteen periaatteella. Lisäksi valtaosa omatoimisesta rakentamista on pientalorakentamista eikä siis vastaa tarpeisiin varsinkaan selvästi urbaaneissa oloissa. Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 177

8 Omatoimista asuntorakentamista toivotaan avuksi purkamaan kapasiteetti- ja resurssiongelmiin lama-aikana ja väestön ikääntyessä yhä laajemmin. Muun muassa Saksassa on arvioitu, että omatoiminen rakentaminen voi tuoda prosentin kustannussäästöt verrattuna vain itselle rakentamiseen. Kuntien ja ryhmärakentajien yhteistyöhön on saatavissa kansainvälisiä malleja. Hampurissa on toiminut vuodesta 2003 lähtien kaupungin perustama Baugemeinschaftien toimisto. Ryhmärakentamisen edistämiseen on syytä vastata yleisin toimin eikä vain yksityisten yritysten mahdollisen kiinnostuksen pohjalta. Asia ei kiinnosta varsinkaan isoja yrityksiä. Kysymys on asuntomarkkinoilla ajankohtaisista tarpeista. Ryhmärakentaminen tuo asuntokantaan kaivattua vaihtelevuutta ja voi vastata mielekkäällä tavalla yhdyskuntarakenteen tiivistämisen sekä edullisen asumisen tarpeisiin. Ryhmärakentamisessa ovat markkinointikulut vähäisempiä kuin tavanomaisessa rakennuttamisessa. Ryhmärakentaminen lisää yksittäisten asunnontarvitsijoiden valinnanvaraa ja vaikutusmahdollisuuksia. Se edistää asukkaiden aitoja vaikutusmahdollisuuksia, sillä se tavallaan siirtää päätösvaltaa rakentajalta tai rakennuttajalta asukkaalle. Ryhmärakentaminen vahvistaa asumisen elämyksellisyyttä, tarjoaa sijan asukkaiden tavoitteille ja korostaa laadullisia tavoitteista. Ryhmärakentaminen etsii erityisesti vastauksia yhteisöllisyyden tarpeisiin, mutta tuo esiin yhteistoiminnallisuuden haasteita rakentamisprosessissa. Jotta talot valmistuisivat, asukkaiden ja asiantuntijoiden on kyettävä keskinäiseen ryhmätyöhön. Kuva 2. Koti kaupungissa -yhdistyksen opintoretkeläiset toukokuussa 2009 Södra Stationin kollektiivitalon keittiössä. (Kuva Salme Ryhänen.) 178 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

9 Tällä hetkellä ryhmärakentaminen on paljolti yrityksen ja erehdyksen varassa. Ei ole kartoitettua tietoa siitä, miten monet ja millaiset hankkeet tyrehtyvät alkuunsa, ja millaisten vaikeuksien takia. Ryhmät toimivat löysien ja yleisten yhteistyö- ja asiantuntijasopimusten pohjalta. Taloudesta vastaavaa jäsentä ei välttämättä nimetä; palkat sekä sanktiot ovat helposti sopimatta ja määrittelemättä. Asiantuntijavieraan Aila Korpivaaran mukaan ratkaisevia kysymyksiä ovat ensinnäkin rahoituksen järjestyminen rakentajille. Se edellyttää ryhmärakentamisen profiilin nostamista rahoittajien silmissä. Toiseksi ratkaiseva asia on tontinluovutus. Helsingin kaupunki esimerkiksi on toimija, joka voi lopettaa ryhmärakentamispyrkimykset alkuunsa tai auttaa niitä ratkaisevalla tavalla. Näyttää siltä, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksella (ARA) voisi olla tärkeä auttajan osa. Rakentajaryhmät tarvitsevat yhtäältä tukea ryhmän sisäisiin prosesseihin, toisaalta apua ja tukimuotoja ryhmän ulkopuolisilta asiantuntijoilta rakentamisprosessin läpiviemiseksi. Oikea tieto ja apu ovat tarpeen jo ryhmän muodostuksessa ja sen jälkeen yhteistoiminnan säilyttämiseksi koko rakentamisprosessin ajan tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisena. Konkreettinen rakentaminen vaatii ammattitaitoa, jota ryhmä voi saada rakennuttajakonsultilta. Sopimusasiakirjat edellyttävät juridista osaamista, ja maansaannissa kaupunkirakentajat ovat riippuvaisia kaupungin tonttitarjonnasta. Kunnat eivät tue omatoimista ryhmärakentamista järjestelmällisellä tavalla. Tontinhankinnassa avustetaan, mutta muuten kunnilta saatava apu on epävarmaa. Ei ole asiantuntevaa rahoitusneuvontaa, rakentamista tukevaa rakennusvalvonnan työtä, tukea maanhankinnassa, tiedonvälitystä aiemmista ryhmärakentamisen kokemuksista eikä tilaisuuksia rakentajien keskinäiseen oppimiseen. Konseptityössä olisi pystyttävä kehittämään vastaukset juuri näihin tarpeisiin. Ryhmärakentamisen lupaus hedelmällisenä interventiona lähitulevaisuuden suomalaisessa asuntopolitiikassa riippuu suuresti siitä, miten uudistajien onnistuu kehitellä ryhmärakentamisprosessille järjestynyt, ryhmän yhteistoimintaa, tavoitteiden saavuttamista ja taloudellista edullisuutta tukeva malli. Ensinnäkin on työn- ja vastuunjaot saatava nykyistä selvemmäksi. Lisäksi on tarpeen tiedonvälitys ja neuvonta, joka tukee ryhmärakentamisesta kiinnostuneiden verkostoitumista ja yhteyksien saamista. Tarpeen ovat konseptia ja rakentamisprosesseja koskevaa tiedonvälitystä edistävät Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 179

10 palvelut. Verkottumisessa ja ensi tiedon saamisessa olisi tarpeen ryhmärakentamisen ja -rakennuttamisen nettiportaali. Hajanaisia hankkeita viriää eri puolilla maata joka tapauksessa, mutta nettisivut voivat täyttää ryhmärakentamisesta kiinnostuneiden ensimmäiset tiedontarpeet. Työryhmän jäsenet nostivat ryhmärakentamisen edistymiselle ratkaisevaksi kysymykseksi viranomaisilta saatavan tuen: tontin saannin ja tiedonvälityksen mahdollisten ryhmärakentamisesta kiinnostuneiden kesken. Ryhmärakentamisen kipukohtia on tiedossa. Niihin kuuluvat muun muassa liian sitovat kaavat, ARA:n tontinhintaperiaatteet ja YTV:n vaatimukset jäteyhtiöstä ynnä muut sellaiset. Henkilökohtainen neuvonta on tarpeen, jotta kiinnostuneet pääsevät kehittämään ideoitaan eteenpäin olennaisella tavalla. Neuvoja tai neuvontaa antava organisaatio tukee rakentajaryhmän syntyä ja järjestäytymistä, tarjoaa perustiedot asiantuntijapalveluista rakentamisprosessin eri vaiheissa sekä tukee normien luomista rakentajaryhmän sisäiseen yhteistoimintaan ja työskentelyyn ryhmän ulkopuolisten asiantuntijoiden tai organisaatioiden kanssa. Neuvojan lisäksi rakentamisprosessissa ovat välttämättömiä rakentajaryhmän ulkopuolisia toimijoita pääsuunnittelija, rakennusurakoitsijat sekä rakennuttajakonsultti. Ryhmärakentaminen asettaa nimenomaan rakennuttajakonsultin rooleille erityisiä vaatimuksia. Nykyiset isot rakentajat eivät halua tehdä sitä työtä. Ryhmien kanssa menee suhteellisesti paljon enemmän aikaa kuin isojen kerrostalo-asuntoyhtiöiden hankkeissa. Pientalorakentamisesta on hyviä kokemuksia rakennuttajayritysten työstä. Helsingin kaupungin toimintamalli on se, että se hakee rakennuttajakonsultin ja jättää sen tehtäväksi asukkaiden hakemisen ja muun yhteistyön ryhmän kanssa. Ryhmien saamisessa on vaikeuksia. Kuvatunlainen neuvoja tarvitaan auttamaan nykyisten käytäntöjen selvittämisessä. Työryhmän mukaan on kuitenkin myös erityinen ja ajankohtainen tarve muuttaa ja parantaa nykyisiä ryhmärakentamisen käytäntöjä. Niissä on paikka uudelle asuntopoliittiselle toimijalle, agentuurille. ARA voisi tukea ryhmärakennuttamisen kehitystyötä Suomessa ja palvella tiettyä rakentajajoukkoa. Olisi selvitettävä, voisiko ARA auttaa ryhmärakentajia lainoituksessa, korkotuen saamisessa tai kehittämisrahan jaossa. ARAlla on kaksi sopivaa rahoitusmuotoa: harkinnanvarainen käynnistämisavustus ja rakennuttajapalkkio. 180 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

11 Ryhmärakentamiseen agentuurimalli Työryhmä piti agentuurin luomista tärkeimpänä lähitulevaisuuden tavoitteena ryhmärakentamisen kehittämisessä. Työryhmä toivoo keskustelua ryhmärakentamisen ilmeisistä kehittämistarpeista ja pitää tärkeänä edellytysten luomista sille, että Suomeen voitaisiin ylipäätään perustaa agentuureja ryhmärakentamisen hyväksi. Työryhmä hahmotteli viimeisessä kokouksessaan marraskuussa 2009 suomalaisen agentuurimallin periaatteita. Yksi työryhmän jäsen, Vaahteramäen asuntopoliittisen yhdistyksen toimitusjohtaja, oli käynyt aikaisemmin tutustumassa Hampurin kaupungin tukiorganisaatioon, Agentur für Baugemeinschaftiin. Saksalainen ryhmärakentamismalli oli tuttu myös toiselle jäsenelle, Hämeen maakunta-arkkitehdille matkalta Tübingeniin. Agentuurin tehtävät ja toimialat Jotta agentuuri vastaisi ryhmärakentamista suunnittelevien tarpeisiin, sen tarjoamien tukimuotojen tulee olla monipuolisia. Ihanteellinen agentuuri välittää tietoa tonttitarjonnasta, tarjoaa ryhmille tukipisteen ja tutkii ryhmän edellytykset toimia oikealla tavalla. Ryhmärakentajat tarvitsevat osaavan rakennuttajan, pienen tai keskisuuren yrityksen, joka huolehtii rakennusprosessista sen alusta loppuun saakka ja on valmis tekemään koko ajan tiivistä yhteistyötä rakentajaryhmän kanssa. Agentuurin taloudelliset resurssit voivat tulla joko yleishyödyllisestä rahoituksesta tai maksullisuudesta, jossa palvelujen laskutuskriteerit on määritelty. Agentuurin tehtävä olisi yleishyödyllinen, mutta toimija voi silti olla yksityinen yritys. Hollannista ja Saksasta löytyy esimerkkejä toimivista agentuureista. Asuntopoliittinen yhdistys Vaahteramäki voidaan nähdä agentuurin aihiona. Sen tavoitteena on tuottaa yleiseen käyttöön ryhmärakentamisen käsikirja. Agentuurin työ on toimintaa, joka etenee monenlaisten yhteistyösuhteiden varassa. Se voi muuttaa yksityisten aloitteiden suhdetta kaavoitusprosessiin sysätä sitä liikkeelle. Asunnontarvitsijat ja potentiaaliset rakentajat voivat huomata ryhmärakennushankkeita, kun agentuuri nostaa niitä esille. Mahdollisesti agentuurien syntyminen luo rakennusalalle järjestelmällisen täydennyskoulutuksen tarpeen. Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 181

12 Agentuurin tehtäväala on sinänsä hyvin erilainen kuin rakennuttajan. Agentuuri voi tehdä muitakin kuin rakentamisprosessiin liittyviä tehtäviä. Rakennuttaja on sen sijaan päätoteuttaja. Sen työstä riippuu, miten turvallisesti ja järjestelmällisesti hanke valmistuu. Rakennuttaja tulee paikalle silloin kun maa on hankittu ja tekee kiinteästi rakentamisprosessiin liittyviä tehtäviä. Agentuurin tehtäviä ovat rakentajien tukeminen ja neuvonta, tontinhankinnassa, talohankkeen muiden resurssien hankinnassa, neuvonta rakennusprosessin kuluessa, ryhmärakennuttajien ja toiminnasta kiinnostuneiden kontaktien välitys, ryhmärakentamiseen liittyvän tiedon välitys ja toiminta keskustelufoorumina. Uuden ryhmärakentamisen edistäjän, agentuurin, on vastattava rakentaja-/rakennuttajaryhmien aktuelleihin tarpeisiin. Se tekee tehtävänmäärittelystä melko laajan ja tehtävistä moninaisia. Agentuuri ottaisi vastaan ryhmärakentamishankkeita, arvioisi niiden edellytykset, osallistuisi maanhankintaan, tekniseen suunnitteluun ja hankehallinnon suunnitteluun sekä rahoituksen suunnitteluun. Konsulttien, erityisesti rakennuttamiskonsulttien käyttö arvioitaisiin tapauskohtaisesti. Tapauskohtaisen hankeohjauksen lisäksi agentuuri loisi valmista, yleisesti hyödynnettävää pohja-aineistoa: sopimusmalleja (vrt. RT-kortit) ja vaikka pari kolme ryhmärakentamisprosessin mallia, eräänlaisia hyvän toimintatavan ohjeita kaikkien ryhmärakentamisesta kiinnostuneiden avuksi. Ryhmärakentamista tukevan yhdistyksen säännöt kuten Asuntopoliittisessa yhdistyksessä Vaahteramäessä voivat määritellä yhdistyksen tarkoitukseksi edistää asumisvaihtoehtojen tuloa tunnetuksi ja parantaa vaihtoehtoisten asuntotuotantomallien yleistymisen edellytyksiä. Agentuurin toimintamuotoja ja palveluja ovat tiedonvälitys, neuvonta, ohjaus, maanhankinta ja tapaamisfoorumit. Agentuuri välittää tietoa tarvitsijoille jäseniä etsivistä ryhmistä, kiinnostuneista uusista jäsenistä ja jäseniä hakevista rakennushankkeista, vapaista huoneistoista, suunnittelijaa tms. asiantuntijaa hakevista ryhmistä t. vastaavista rakentajista, rakennusmaasta, rakennusyrityksistä sekä rahoitusmahdollisuuksista. 182 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

13 Yksityisen, yritysmäisesti toimivan agentuurin toimialaksi voi määrittyä asuntotuotannon ja elinkeinotoiminnan kehittäminen sekä asukkaiden kannalta tarkoituksenmukaisen asuntopoliittisen yhteistoiminnan edistäminen Suomessa. Tällainen kuvaus on Vaahteramäen asuntopoliittisen yhdistyksen säännöissä. Ryhmärakentamisen/-rakennuttamisen agentuurin tunnuspiirteet Agentuurin toimintakykyisyys vaatii joustavaa ja monimuotoista tehtävänmäärittelyä. Siinä ovat keskeisiä ajankohtaiset ryhmärakentajien t. -rakennuttajien tarpeet. Agentuurin asiakkuussuhteet: asiakkaana on omaa talohanketta suunnittelevia ryhmiä, rakentaja-/rakennuttajaryhmiä hakevia yksityisiä henkilöitä muun muassa rakennusmaata, rakennuttajia t. suunnittelijoita hakevia henkilöitä tai ryhmiä Agentuurin sidosryhmät: agentuurin tukena toimiva viranomaisyhteistyö (kaupungin/kunnan virkamiehiä: miltä hallinnonalalta/mistä virastosta/minkä nimikkeisiä) muut kiinteää yhteistyötä tekevät yhteistyökumppanit. Yhteenveto Taulukko 1. Ajankohtaiset ryhmärakentamisen konseptin kehittämiskohteet. Ryhmärakentamisen konsepti kaipaa erityistä selvittelyä ja kehittämistä: tietoa ryhmärakentamisen nettiportaali o verkostojen synnyttämistä tiedolla menossa olevista tai valmistuneista ryhmärakentamis-hankkeista o historiallista ja kansainvälistä vertailutietoa ryhmärakentamisesta konsepteista ja konkreettisista hankkeista ryhmärakentamisen neuvontaa o henkilökohtaista neuvontaa nykyisistä käytännöistä o tapauskohtaista neuvontaa (ryhmän kokoaminen, ryhmäytymisprosessi, rakentamisprosessi) o taloudellista neuvontaa o juridista neuvontaa o tietoa rakennuttajakonsulteista ja -yrityksistä Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 183

14 tukea tutkimusta kaupunkien kiinteistöviranomaisilta ensi käden apua ennen muuta tonttimaan hankinnassa, myös lupia ja suunnittelua koskevaa tietoa yleishyödyllistä, yhdistysmuotois-ta agentuurin tukea mm. ryhmäytymiseen ja sopimusjuridiikkaan agentuuri on ryhmärakentajien tulkki suhteessa viranomaisiin ja hallintoon. Se puolustaa käyttäjäryhmien etuja. (esim. Pirkanmaan Yhteisöasujat, Saarijärven seudun asumisoikeusyhdistys; Asuntopoliittinen yhdistys Vaahteramäki mahdollisesti Asuntoreformiyhdistys) yritysmuotoista, paikallista agentuuritoimintaa kansallista, lähitulevaisuudessa kehiteltävää agentuuria tukemaan kootusti ja monialaisesti suomalaisia rakentajaryhmiä ryhmärakentamisen juridisista ja taloudellisista ehdoista ja edellytyksistä valmistuneiden hankkeiden ryhmärakentajien kokemuksista (rakentamisprosessi ja organisoitumismuotojen merkitys, yhteistoiminnan vaatimukset, keskeiset edistävät ja estävät tekijät, mm. viranomaistyön merkitys) kuntien rakennusviranomaisten työ ryhmärakentajien kanssa ja sen merkitys ryhmärakentamshankkeille Lähteet Aktiivisten ikääntyvien asuinyhteisö asumisoikeusyhteisönä Saarijärvelle. Uutinen, Saarijärveläinen Saatavissa: <http://www.saarijarvelainen. fi/upload/docs/ /saarijarvi-4-11.pdf> (luettu ). Helsingin kaupunki, TASKU/kehittämisosasto & Marja-aho Arkkitehdit Oy (2008) Eko-Viikki. Ryhmärakentamistontit Versokuja tavoitteet, toteutus, tulokset Huhtala, Kaija (2010). Asumisoikeusmaksu ei ole annuiteettilainaa. Helsingin Sanomat Holmström, John, Mika Gyllenberg & Markku Pulkkinen (2010). Asumisoikeusjärjestelmä on nykyajan torpparilaitos. Helsingin Sanomat Hälikkä, Sasu (2009). Lista suomalaisista ryhmärakentajista ja rakennuttajista kesäkuussa (sähköpostiliite) Hällström, Eric (2010). Asumisoikeusasukkaat osaavat ja haluavat hallita asumistaan. Helsingin Sanomat Jarva, Jaakko (1987). Pientalojen omatoiminen ryhmärakentaminen. Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennussuunnittelun laitos, arkkitehtiosasto. Tampere. Kauppalehti / Ryhmärakentamista Helsingin kaupungin tarjoamana. Saatavissa: <http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message. jspa?messageid= >. Korpivaara, Aila (1999) Esipuhe. Nuorten oma asuntotuotanto, Oranssi ry. Helsinki. 184 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

15 Koti kaupungissa Hem i Stan (2009). Koti kaupungissa yhdistys vierailee Tukholmassa lähde mukaan! Saatavissa: <http://www.hemistan.fi/?p=36> (luettu ). Lyytikkä, Anneli (2009). Malminkartanon pientalojen rakennuttamisprosessiin liittyvä tukitoiminta. Vertailumuistio URBA:n ryhmärakentamisen työryhmälle (sähköpostiliite). Malve-Tamminen, Riitta (2009). Omatoiminen ryhmärakennuttaminen tuli takaisin. Suomen Kiinteistölehti 9/2009. Niska, Ari (2008) Kaupunkipientalojen omatoimirakentamisen kasvava suosio Hollannissa. Kvartti 3/2008. Nupponen, Terttu (2008) Omatoiminen ryhmärakentaminen. Teoksessa Asuttaisiinko toisin. Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa, toim. Markku Norvasuo. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95. Teknillinen korkeakoulu. Espoo: Yliopistopaino. Oranssi ry, Helsinki (1999) Nuorten oma asuntotuotanto. (työryhmä Vesa Peipinen, Pekka Lehtinen, Maija Paju & Pilvi Porkola.) Helsinki: Ympäristöministeriö, Rakennustieto Oy. Peipinen, Vesa (2009) Kill Citystä satamaan nuorten omaehtoisten tilojen helsinkiläinen perinne. Artikkeli, toukokuu 2009, Oranssi ry:n verkkosivut Saatavissa: <http://oranssi.net/sites/oranssi.net/files/ Vesa Peipinen Kill Citystä Satamaan nuorten omaehtoisten tilojen helsinkiläinen perinne..pdf> (luettu ). Pesonen, Reijo (2009) Oma koti ikääntyville yhteisötalossa Saarijärvellä. Reijo Pesonen Pihlajamaa, Pirjo (2009) Ala-Malmin taiteilijakylähanke vaihtoi vetäjää. Malmi. fi, Lähisanomat Saatavissa: <http://www.malmi.fi/uutiset/arkisto.php?uutinen_id=149> (luettu ). Ryhmärakentaminen. Kuluttajatutkimuskeskuksessa arvioidut konseptit (2008) Teoksessa Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa, toim. Markku Norvasuo. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. Saarijärven seudun asumisoikeusyhdistys. Omatoimi, ikääntyvien yhteisötalo. Rakennushankkeen prosessikuvaus. RP Torsti, Pilvi & Vesa Peipinen (1999) Avaimet asuntopulaan. Ylioppilaslehti 3/1999. Saatavissa: <http://www.ylioppilaslehti.fi/1999/02/19/avaimetasuntopulaan-osa-2/> (luettu ). URBA:n ryhmärakentamisen työryhmän esittelyt II URBA:n työseminaarissa/ Anna-Mari Ahonen & Maija Paju. URBA-hankkeen ryhmärakentamisen työryhmän muistiot kokouksista , , , ja Vihdin ekokylä. Saatavissa: <http://vihdinekokyla.fi/> (luettu ). Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 185

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys Puupäivä 11.11.2010 www.omatoimi.fi Oma tausta Yleishyödyllisten rakennuttajayhtiöiden toimitusjohtajana

Lisätiedot

Ryhmärakennuttamisesta muutosvoima?

Ryhmärakennuttamisesta muutosvoima? Ryhmärakennuttamisesta muutosvoima? Kehittyvä kerrostalo-seminaari 17.3.2011 Ville Mensio, projektipäällikkö Uudenmaan asumisen osaamiskeskus Osaamiskeskukset elintarvike hyvinvointi Innovatiiviset julkiset

Lisätiedot

ASUTTAISIINKO TOISIN?

ASUTTAISIINKO TOISIN? Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95 Espoo 2008 ASUTTAISIINKO TOISIN? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa Hilkka Lehtonen Inari Aaltojärvi Jukka Hirvonen Tuomas

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Ikääntyvien elämisen tavoitteita Itsemääräämisoikeus Turvallisuus

Lisätiedot

Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI. Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI. Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Käsitteitä Kolmas ikä: tarkoitetaan 55 85 vuotiaita - Eläkeiän lähestymisen ja varsinaisen vanhuuden (85 ikävuotta)

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA Helsingin Seudun luottamushenkilöiden seminaari Hämeenlinnan Aulangolla 5.-6.9.2013 ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA kehittämiseen ja Kruunuasunnot Oy:n/A-Kruunu Oy:n tulevaan toimintaan liittyviä ajatelmia

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Ryhmärakennuttaminen kohti. www.hel.fi/kv. 7.12.2010 Maria Mannisto

Ryhmärakennuttaminen kohti. www.hel.fi/kv. 7.12.2010 Maria Mannisto Ryhmärakennuttaminen kohti parempia koteja? Tonttiasiamies www.hel.fi/kv Maanomistajan näkökulma Rakennuttajakonsulttivetoinen ryhmärakennuttaminen Riddarsby Helsingin pilotti 20 omakotitaloa, jotka valmistuivat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville. Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville. Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Yli 65-vuotiaiden osuus väestön kasvusta Ennuste: koko maassa v. 2030 lähes 25 % väestöstä

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Säkkikatu 4 Esite 11.4.2014 Yksilöllistä asumista Helsingin uusimmassa kaupunginosassa Asumisoikeusyhdistys

Lisätiedot

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Yli 65-vuotiaiden osuus väestön kasvusta Ennuste: koko

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Yksi esimerkki valveuttamisesta Kuluttajien energianeuvonta

Yksi esimerkki valveuttamisesta Kuluttajien energianeuvonta Yksi esimerkki valveuttamisesta Kuluttajien energianeuvonta Suvi Holm Ekokumppanit Oy Ekokumppanit Omistajia Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy Perustettu 2002 Työntekijöitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (5) Kiinteistölautakunta To/21 01.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (5) Kiinteistölautakunta To/21 01.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (5) 629 Rakentamisen aloittamisen määräajan jatkaminen e-house Oy:n Alppikylän kohteissa (tontit 41299/7 ja 41300/1) Pöydälle pantu asia 17.11.2011 HEL 2011-007619

Lisätiedot

tonttiosasto HAVAINNEKUVA/VIITESUUNNITELMA HAVAINNEKUVA/ASEMAKAAVASELOSTUS Malminkartanon kaupunkipientalot

tonttiosasto HAVAINNEKUVA/VIITESUUNNITELMA HAVAINNEKUVA/ASEMAKAAVASELOSTUS Malminkartanon kaupunkipientalot tonttiosasto HAVAINNEKUVA/VIITESUUNNITELMA HAVAINNEKUVA/ASEMAKAAVASELOSTUS Malminkartanon kaupunkipientalot Projektin kokemukset ja johtopäätökset Yhteenveto raportista Helsingin kaupungin kiinteistöviraston

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Ajankohtaisia kuulumisia rakennusvalvonnasta Seminaari 9.10.2014 Kai Miller yli-insinööri Helsingin rakennusvalvonta Kosteudenhallinnasta Kosteudenhallinta on ollut

Lisätiedot

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy Ekokumppanit Oy Omistajia Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy Perustettu 2002 Työntekijöitä 15 Voittoa tavoittelematon yhtiö Edistää kestävää

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville SAARIJÄRVEN SEUDUN ASUMISOIKEUSYHDISTYS SAARIJÄRVEN OMATOIMI RY http://www.omatoimi.fi Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Ennuste: koko maassa v. 2030 lähes 25 % väestöstä

Lisätiedot

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Uuden rakennuttajan kokemuksia rakennuttamisprosessista Elävä esikaupunki -seminaari 26.4.2012 Aino Verkasalo Maankäyttötieteiden laitos YTK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus-

Lisätiedot

Omatoiminen ryhmärakentaminen

Omatoiminen ryhmärakentaminen Omatoiminen ryhmärakentaminen Terttu Nupponen Tiivistelmä Artikkeli kartoittaa omatoimista ja ryhmärakentamista ja rakennuttamista Suomessa sekä saksalaisia Baugemeinschafteja. Tarkasteltavina on ensinnäkin

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja , 12915 Tallinna, Viro Y-tunnus 2252355-8 11.01.13 Helsingin Kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto Aleksanterinkatu 24 (PL 20) 00099 Helsingin Kaupunki 1. Hakijan tiedot esittely ja

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) Kiinteistölautakunta To/11 20.02.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) Kiinteistölautakunta To/11 20.02.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) 11 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Elina Moision ym. valtuustoaloitteesta koskien omatoimisen rakentamisen tukea Helsingissä

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 01.06.2015 Sivu 1 / 1 900/10.00.02/2014 46 5.5.2014 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

TAMPERE MUISTIO 9/2009 1 (5) 21.1.2010

TAMPERE MUISTIO 9/2009 1 (5) 21.1.2010 TAMPERE MUISTIO 9/2009 1 (5) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 7.12.2009 klo 9.15 Paikka Läsnä Poissa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs Hinkkanen

Lisätiedot

Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille. Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus. Sisältö

Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille. Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus. Sisältö Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus Turussa 9.3.2009 1 Sisältö Asumiskonseptien pohdinta Suomessa URBA-hankkeen asumiskonseptit Asumiskonseptien

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

ASUTTAISIINKO TOISIN? Uudet urbaanit asumisen konseptit. URBA-työseminaari 3.2.2009

ASUTTAISIINKO TOISIN? Uudet urbaanit asumisen konseptit. URBA-työseminaari 3.2.2009 ASUTTAISIINKO TOISIN? Uudet urbaanit asumisen konseptit URBA-työseminaari 3.2.2009 Urba KUUSI ASUMISEN KONSEPTIA Esiteltävät konseptit ovat esimerkkejä uudenlaisista asumisen, asuntosuunnittelun, asuntotuotannon

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta 1 ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN Valtaosa uusista asuntotonteista on kaupungin maalla Helsingin kaupunki omistaa noin 63 % maapinta-alastaan, joten valtaosa tulevasta asuntorakentamisesta sijoittuu kaupungin

Lisätiedot

Rakennusalan markkinoiden toimivuus ongelma-alueita ja edistämisen mahdollisuuksia

Rakennusalan markkinoiden toimivuus ongelma-alueita ja edistämisen mahdollisuuksia Rakennusalan markkinoiden toimivuus ongelma-alueita ja edistämisen mahdollisuuksia Loppuraportin julkistamistilaisuus 18.6.2008 Tutkimuspäällikkö Ari Ahonen Selvityksen toteutus Lähtökohdat Asuntojen hintakehitys

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

CV 1 2 / 2 0 1 2 JORDAN TAINA HENKILÖTIEDOT YLEMPI KOULUTUS JATKO- OPINNOT TEHTÄVÄT. Sähköpostiosoite. Tärkeimmät oppiaineet ja

CV 1 2 / 2 0 1 2 JORDAN TAINA HENKILÖTIEDOT YLEMPI KOULUTUS JATKO- OPINNOT TEHTÄVÄT. Sähköpostiosoite. Tärkeimmät oppiaineet ja HENKILÖTIEDOT Puhelin Sähköpostiosoite JORDAN TAINA 040 552 4846 YLEMPI KOULUTUS Tutkinnon nimi Tutkinnon nimi Arkkitehti 2000 Tampereen teknillinen korkeakoulu, TKK Rakennusarkkitehti 1991 Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Alppikylä Laukkukuja 6

Alppikylä Laukkukuja 6 Alppikylä Laukkukuja 6 Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Mikä on asumisoikeusjärjestelmä? Tarvitset järjestysnumeron paikkakunnan asuntotoimistosta Elinikäinen ja pysyvä oikeus asua Riskitön ja turvallinen

Lisätiedot

Asuntoja, asuntoja, asuntoja!

Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Vantaan asuntopolitiikkaa, sen taustoja ja tulevaisuutta Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tämä sivu sisältää juonipaljastuksen ASUNTOJEN KYSYNTÄ YLITTÄÄ TARJONNAN HELSINGIN

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä.

RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Ympäristövaliokunta Kuulemistilaisuus, klo 10 ASIA: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Kulttuurikeskus Haku 30.3.-12.6.2015 Kulttuuriorganisaatio Rahoitus 2016-2018

Lisätiedot

oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti

oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti OPUS-hanke Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ns. oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti, joka perustuu asukkaiden, julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön ( P4-malli ) Malli

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Rakennustutkimus RTS Oy

Rakennustutkimus RTS Oy Rakennustutkimus RTS Oy HELMIKUU 2012 / ASTA-MESSUT KÄDETTÖMYYS KASVAA PIENRAKENTAMISESSA Viime vuonna omakotirakentamista aloitettiin 11 700 asuntoa. Tästä tuottajamuotoisen rakentamisen osuus oli 1 700

Lisätiedot