Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit"

Transkriptio

1 Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit Terttu Nupponen Tiivistelmä URBA:n ryhmärakentamisen vapaaehtoisesti syntynyt työryhmä tarkasteli konseptin yleistymismahdollisuuksia ensi sijassa sen kokemuksen pohjalta, jota monilla jäsenillä on yhteistoiminnasta yksittäisten rakentajien ja ryhmien kanssa työssään Helsingin kaupunkisuunnittelussa ja kiinteistötoimessa. Ryhmärakentamisen tai -rakennuttamisen kehittäminen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi suomalaisilla asuntomarkkinoilla vaatii tunnistettavan, ennalta tiedetyn konseptin kehittämistä. Ryhmärakentamisen kehittäminen valtakunnalliseksi konseptiksi vaatii tietoa, tukea ja tutkimusta. Tarvitaan sellaista järjestelmällistä ja ajan tasalla pysyvää tietoa, joka auttaa potentiaalisia rakentajia löytämään omat rakentajaryhmänsä ja tutustumaan jo toimivien rakentajaryhmien kokemuksiin. Tarpeen on organisoitu tukijärjestelmä: tukea, tietoja ja neuvontaa juridisissa, taloudellisissa ja rakentajaryhmän yhteistoimintaa koskevissa kysymyksissä antava konkreettinen toimija, yleishyödyllinen ryhmärakentamisen agentuuri. Tarpeen on tehdä tutkimusta ryhmärakentamisen ja -rakennuttamisen edellytyksistä sekä toimintaehdoista ja yleisyydestä eri puolilla Suomea sekä niistä kokemuksista, joita yhtäältä kuntien rakennusviranomaisilla on ryhmien ja kuntien rakennusviranomaisten kokemuksista ryhmärakentamisprosesseista, toisaalta ryhmärakentajilla itsellään on yhteistoiminnasta hankkeiden virittämisessä ja toteuttamisessa. Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 171

2 Johdanto Ryhmärakentaminen 1 on tällä hetkellä selvän kiinnostuksen kohde julkisuudessa. Kiinnostuneita on myös muualla kuin mediassa, varsinkin ympäristöministeriössä ja Helsingin kaupunkisuunnittelussa, asuntotuotantotoimistossa ja kiinteistötoimessa. Heitä on virkamiehinä työskentelevissä arkkitehtien joukossa sekä hankkeiden toteuttajissa, jotka ovat monesti joko arkkitehteja, rakennusalan pitkälle koulutettuja ammattilaisia tai ympäristö- ja kaupunkiliikkeiden toimijoita. Arkkitehtien osuus on merkittävä varsinkin 2000-luvun uudishankkeissa. Asuntorakentamiseen etsitään asukaslähtöisempiä tapoja kuin anonyymeille asukkaille tuottaminen. Ryhmärakentaminen keräsi alkuvuodesta 2009 konseptista kiinnostuneita kehittelijöitä URBA-hankkeen piiriin. Heitä olivat ne vapaaehtoiset asiantuntijat, jotka liittyivät hankkeen ryhmärakentamisen työryhmään hankkeen ensimmäisessä työseminaarissa helmikuussa Työryhmän määrittelyn mukaan ryhmärakentamisen käsite kattaa niin omaehtoisen ryhmämuotoisen rakentamisen siis myös varsinaisen hartiapankkityön työmaalla kuin omaehtoisen suunnittelu- ja muuhun valmistelevaan yhteistyöhön perustuvan rakennuttamisen. Työryhmän mukaan ryhmärakentamisella tarkoitetaan uuden asuintalon rakentamista tai vanhan korjaamista vapaaehtoisesti, ei voittoa tuottavassa yhteistyössä asukkaiden kesken. Kyseessä on ryhmän hoitama rakennuttaminen myös muiden talotyyppien kuin pientalojen osalta. Tunnuspiirteisiin kuuluu yhteistoiminnallinen, voittoa tavoittelematon omatoimisuus. Sen kohteena voi periaatteessa olla pientalojen rakentaminen samalle alueelle, kuten Helsingissä Eko-Viikissä 1990-luvun lopulla, tai kerrostalojen tekeminen, kuten Vuosaaressa tapahtui luvuilla Asuntosäästäjät ry:n hankkeissa. Työryhmä keskittyi omatoimisiin urbaaneihin ratkaisuihin, ryhmämuotoiseen kaupunkitalo- ja kerrostalorakentamiseen. Työ ei ollut ohjelmallista, ei siis tiukkoihin tavoitteisiin tähtäävää. Ryhmä tarkasteli istunnoissaan keskustelevassa, tutkiskelevassa, hengessä ryhmärakentamista tai 1 Ryhmärakentaminen on tässä artikkelissa laaja yläkäsite. Se kattaa ensinnäkin omatoimisen ryhmämuotoisen rakennuttamisen. Toiseksi sen piiriin kuuluu sellainen omatoiminen, ryhmämuotoinen rakentaminen, jossa tulevat asukkaat osallistuvat tulevien asuntojensa rakentamiseen omalla työllään. Artikkeli käsittelee siis periaatteessa myös mm. hartiapankkimenetelmän soveltaneita rakennushankkeita. 172 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

3 rakennuttamista asuntopoliittisena vaihtoehtona Suomessa, konseptin erityispiirteitä sekä konseptin keskeisiä kehittämistarpeita. Työryhmän jäseninä oli ennen kaikkea Helsingin kaupungin virkamiehiä. Työryhmän istuntoihin osallistuivat avointa rakentamista kehittänyt arkkitehti-yrittäjä, maakunta-arkkitehti Hämeenlinnasta, oman ryhmärakentamishankkeen l. Violapuiston suunnittelijoina toimineet arkkitehtiylioppilas ja arkkitehtijäsen sekä arkkitehti, joka työskenteli projektipäällikkönä Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksessa. Vaahteramäen asuntopoliittisesta yhdistyksestä ja Ala-Malmin taidekylän rakentajista työryhmään osallistui asuntopoliittista kehitystyötä tekevä yhtiön toimitusjohtaja, joka opiskelee parhaillaan ympäristöoikeutta. Yhtiö on perustettu muiden 90-lukulaisten talonvaltaajien kanssa. Lisäksi työhön osallistuivat Helsingin kiinteistöviraston tonttiasiamies 2 ja kaksi Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkijaa. (Liite 1.) Ympäristöministeriön päällikkö Aila Korpivaara ja arkkitehti Karin Krokfors, Vanhankaupungin Kellokas -ryhmärakennushankkeen jäsen ja pääsuunnittelija, vierailivat asiantuntijoina työryhmän neljännessä istunnossa syyskuun alussa Ryhmärakentamista koskevan kiinnostuksen ajankohtaisuutta osoittaa se, että loppukeväästä syntyi URBA:n ryhmärakentamistyöryhmän rinnalle Culminatumin asumisen osaamisklusterin voimin ja osin yhteistyössä URBA:n tutkijoiden kanssa ryhmärakennuttamisen verkosto. Mukana oli myös joitakin URBA:n työryhmän jäseniä. Verkosto piti kesäkuussa 2009 ensimmäisen istuntonsa ja alkoi loppuvuodesta kehitellä ryhmärakennuttamisen verkkopalvelusivuja Internettiin. Myös yksittäiset rakennuttajaryhmät tai yhdistykset voivat olla ryhmärakentamisen tietoisia kehittäjiä. Näihin kuuluu 2000-luvulla perustettu Koti kaupungissa hem i stan yhdistys. Se teki opintomatkan Tukholmaan Södra Stationin kollektiivitaloon Södernmalmille. (ks. Koti kaupungissa Hem i Stan, 2 Työryhmä kokoontui 5 kertaa: , , , sekä Työryhmään ilmoittautui muitakin osanottajia kuin tekstissä mainitut nimenomaan suunnitteluvirkamiehiä Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Istuntoihin otti osaa suppeampi, tekstissä mainittu joukko. Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 173

4 Kuva 1. Ruotsalaisten kollektiivitalojen yhdistys Kollektivhus NU ja SABO ovat äskettäin julkaisseet opaskirjan asumisyhteisöille ja kollektiivitalojen asukkaille. (Kuva Salme Ryhänen.) Tämän artikkelin aiheena on ryhmärakentamisen konseptin kehittely URBA:n työryhmän viidessä istunnossa vuoden 2009 keväällä ja syksyllä. Käsittelen sellaisia ryhmärakentamisen ilmiötä ja sellaisia toimintamallin elementtejä, jotka työryhmä nosti keskeisiksi asioiksi artikkelin loppupuolella etenkin agentuurin tarvetta. Tarkastelen työryhmän näkemyksiä ryhmärakentamisen nykyisestä asemasta urbaanissa asuinrakentamisessa ja Helsingin kaupungin työssä. Toiseksi keskityn työryhmän keskeiseksi jatkokehittelyn aiheeksi nostamaan työryhmän ideaan, ryhmärakentamisen agentuurin perustamiseen Suomeen, ja joihinkin ryhmärakentamisen tukemista koskevista kokemuksista. Lopuksi pohdin ryhmärakentamisen konseptin yleistymisen edellytyksiä sekä konseptin suhdetta muihin urbaania asumista uudistaviin asumiskonsepteihin. Ryhmärakentaminen tänään Saamastaan julkisesta huomiosta huolimatta ryhmärakentaminen ei ole vakiintunut asuntomarkkinoilla selväpiirteiseksi ja yleisesti tunnetuksi urbaaniksi asumiskonseptiksi. Niinpä siitä kiinnostuneiden on vaikea saada tietoa muiden kokemuksista, ja yhteistyö voi pysähtyä alkuunsa työn organisoimiseen ja/tai maan saantiin liittyvien ongelmien tähden. Myöskään kertyneitä kokemuksia ryhmärakentamisesta ei voi 174 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

5 väittää ylivoimaisen lupaaviksi. Omatoimisuutta sinänsä arvostetaan, ja sillä on juuri meillä pitkät perinteet. On ilmeistä kasvavaa tarvetta nykyistä laadukkaampiin ja edullisempiin asuntoihin. Pääkaupunkiseudulla ja monissa yliopistokaupungeissa vaikuttaa nuorten keskuudessa tietynlainen paikallinen ryhmärakentamisen perinne, joka alkoi muotoutua 1990-luvun lopulta lähtien helsinkiläisessä talonvaltausliikkeessä Oranssi ry:ssä. Talonvaltaukset alkoivat meillä 1970-luvulla. Niitä tapahtuu edelleenkin, mutta nyt valtaajat saattavat myös kunnostaa tiloja. Oranssi korjaa kaupungin omistamia, usein vanhoja ja käyttöä vaille jääneitä rakennuksia nuorten asunnoiksi. Samantapaisia kaupunkiliikkeitä on esimerkiksi Hampurissa rakentajaryhmien, Baugemeinschaftien, kehittymisen taustalla. Näyttää siltä, että helsinkiläisten valtaajien ydinyhteisöstä Oranssi ry:stä on tullut Helsingin kaupungin kiinteistötoimen kumppani. Toiminta edistää myös kestävää asumis- ja rakennuskulttuuria. Se on antanut nuorille, alle 25-vuotiaille, osallistujille tilaisuuden kohtuuhintaiseen ja hyväkuntoiseen asuntoon ja rakentamisen käden- ja muiden taitojen hankkimiseen. Huonokuntoisten talojen korjaamiseen on käytetty pääasiassa kierrätysmateriaalia. (Korpivaara 1999, Oranssi ry. 1999, Torsti & Peipinen 1999.) Kansalaisjärjestönä toimivan Oranssin yhteyteen on syntynyt sitä yritysmäisemmin toimiva Asuntopoliittinen yhdistys Vaahteramäki. Sen työ tarjosi esimerkin ja aineistoa asukkaiden tukemisen muodoista URBA:n ryhmärakentamisen työryhmälle. 3 Ryhmärakentamista koskeva uusi kiinnostus liittyy meillä ja muualla varsin ajankohtaiseen ilmiöön, asuntotuotannon kustomointiin. Kuluttajien merkitys on vahvistunut rakennusliikkeiden asuntomarkkinoinnissa kuten muillakin liike-elämän aloilla. Toisena vaikuttajana ovat ennen kaikkea kaupunkipoliittiset pyrkimykset. Omatoiminen rakentaminen 3 Asuntoa kaipaavat nuoret kunnostivat vanhoja rakennuksia asunnoiksi kaupungin työllistettyjen ja yhdistyksen tuella. Tukea tuli joissakin kiperissä vaiheissa myös Helsingin Opiskelija-asuntosäätiöltä. (Torsti & Peipinen 1999.) Oranssin rakennustyöt ovat saaneet vaihtelevissa vaiheissa taloudellista ja muuta tukea mm. Raha-automaattiyhdistykseltä ja opetusministeriöltä; peruskorjauksia yhdistys on rahoittanut ensi sijassa markkinahintaisilla lainoilla (Korpivaara 1999, 8) luvulla rakennuttaminen on vakiintunut, Oranssi ry:n yhteyteen syntyi rakennuttamiseen keskittyvä Asuntopoliittinen yhdistys Vaahteramäki. Se sai kaupungilta tontin kahden asunto-osakeyhtiön rakentamiseen Ala-Malmilta Strömsin tilalta ja jatkaa siinä työssä taidekylähanketta (Pihlajamaa 2009). Sopimukseen kuuluu myös tontilla olevien vanhojen rakennusten kunnostaminen; tarkoitus on tehdä vuokra-asuntoja. (Maija Paju, suulliset tiedonannot URBA:n työryhmäistunnoissa sekä keskusteluissa Terttu Nupposen kanssa.) Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 175

6 auttaa kaupunkien välisessä kilpailussa uusista asukkaista. Hollannissa kaupunkien viranomaiset kannustavat omatoimisia ryhmärakentajia suurten kaupunkien reunoilla, missä maa on halvempaa kuin muualla, tai missä on kaupungin, yhteiskunnan tai yleishyödyllisen toimijan omistamaa maata. Kaupunki saattaa aktiivisena kehittäjänä ohjata omatoimista rakentamista asettaa esimerkiksi laadulle lisäehtoja niin, että hanke sopeutuu ajankohtaisen maapolitiikan tavoitteisiin tai kaupunkipoliittisiin päämääriin. Kaupungin vetovoiman odotetaan kasvavan, kun omatoimisen asuntotarjonnan kasvattaminen houkuttelee uusia veronmaksajia. (Niska 2008, 46.) Arkkitehtien osuus on merkittävä varsinkin silloin, kun tavoitteena on uudisrakennus. Violanpuiston kaupunkirivitalot nousivat Helsingin Hermanniin vuonna 2009 asiantuntija-ammateissa toimivien ystävysten yhteistyönä ryhmään kuuluneen arkkitehdin ja arkkitehtiylioppilaan suunnitelman pohjalta. Helsingin Vanhassakaupungissa rakennetaan parhaillaan kytkettyjen kaupunkipientalojen aluetta Vanhankaupungin Kellokas. Sen pääsuunnittelijana on niin ikään rakennuttajaryhmän jäsen, joka on ammattiarkkitehti. Helsingin kaupunki virittää rakentajaryhmiä. Malminkartanon pientalot ja Viikon ekotalot syntyivät näin ohjatun ryhmärakentamisen tuloksena (Lyytikkä ). Monet Helsingin seudulla valmistuneet hankkeet ovat kaupunkipientalojen koerakentamiskohteita. Asukaslähtöisyys ei ollut kovinkaan selvää esimerkiksi Malminkartanon Vuorenjuuren kaupunkipientalojen rakentamisessa. Kaupungin etukäteen rakentamaan osuuteen oltiin tyytymättömiä. Rakentaminen pitkittyi ja kulut nousivat. (Niska 2008, 45) Espoon Säterinmetsässä taas tuottivat asukkaiden kesken kiistoja rakentamisen eritahtisuus, rakennusten sijoittuminen valaistuksen suhteen ja rakentamisen rasitteista sopiminen tuottivat kiistoja asukkaiden kesken. Kaupunkikuvaa moitittiin sekavuudesta. Lopulta Espoon rakennusvalvojien mielestä kaupunkipientalot eivät sopisi lainkaan ryhmämuotoiseen rakentamiseen. (Niska 2008, 45.) Toteutuneissa 2000-luvun ryhmärakentamishankkeissa Helsingin seudulla rakentajaryhmiin kuuluu tyypillisesti arkkitehteja ja muita rakentamisen ammattilaisia. Monet sinänsä harvoista ryhmärakentamista koskevat artikkelit, tutkimukset ja kirjat ovat Helsingin kaupungin Talous- ja suunnittelukeskuksen väen laatimia. Näyttää myös siltä, että ryhmärakentamisen konsepti saa kasvavaa suosiota myös nykyisten sosiaalisen asuntotuotannon toimijoiden ja seniori 176 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

7 asumisen kehittäjien piirissä. Vuonna 2006 Arabianrantaan valmistunut Loppukiri ja Aktiiviset seniorit -yhdistys ovat näyttäneet tärkeää mallia koko maassa. Saarijärven seudulle perustettiin alkutalvesta 2009 asumisoikeusyhdistys Omatoimi, joka rakentaa n. 30 asunnon puukerrostalon ikääntyviä, 55 vuotta täyttäneitä varten. (Pesonen 2009, Aktiivisten ikääntyneiden 2009, Saarijärven seudun asumisoikeusyhdistys 2009). Uusissa hankkeissa on ollut mukana jo 1980-luvulla toimineita asumisyhteisöjen kehittelijöitä. Saarijärven hankkeessa näitä on Tuulenkylän rakentamiseen Jyväskylässä rakennuttaja-konsulttina osallistunut Reijo Pesonen. Mittavia muutoksia ei ole kuitenkaan syntynyt kansalliseen asuntopolitiikkaan eikä innovaatioita ole syntynyt. Useimmat nyt menossa olevat hankkeet perustuvat asunto-osakeyhtiön hallintamalliin. Saarijärven seudun asumisoikeusyhdistys tutkii mahdollisuutta tarjota samassa yhtiössä kahden hallintamuodon asuntoja: asumisoikeusasuntoja ja vuokraasuntoja. Hallintamallin yksipuolisuus saattaakin olla yksi haitta ryhmärakentamisen tiellä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Useamman hallintamuodon yhdistäminen samaan asuinyhteisöön vaatii taloudellisten ja juridisten ehtojen selvittämistä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Niiden kysymysten selvittämistä piti URBA:n työryhmä välttämättömänä ryhmärakentamisen konseptin kehittämistyössä. On tärkeää saada luotettavaa tietoa siitä, millaisia lakinormeihin tai muihin vakiintuneisiin käytäntöihin liittyviä esteitä mahdollisesti Suomessa on ryhmärakentamisen laajemmalle soveltamiselle. Kehittämisen aihetta Ryhmärakentamisen konseptin kehittelyyn on työryhmän mukaan nyt ajankohtainen tarve asuntopoliittisten vaihtoehtojen todelliseksi vahvistamiseksi. Asuntorakentajilla on halua ideoida ja suunnitella asuntojaan ja asuinalueitaan varhaisessa vaiheessa sekä toimia niiden rakennuttajina ja viimeistelijöinä. Kuitenkin markkinavetoinen asuntotuotanto on etääntynyt asukkaiden maksukyvystä ja tarpeista. Omatoimisuuskin on syrjäytynyt asuntorakentamisessa, ja asunnot hankitaan valmiina avaimet käteen periaatteella. Lisäksi valtaosa omatoimisesta rakentamista on pientalorakentamista eikä siis vastaa tarpeisiin varsinkaan selvästi urbaaneissa oloissa. Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 177

8 Omatoimista asuntorakentamista toivotaan avuksi purkamaan kapasiteetti- ja resurssiongelmiin lama-aikana ja väestön ikääntyessä yhä laajemmin. Muun muassa Saksassa on arvioitu, että omatoiminen rakentaminen voi tuoda prosentin kustannussäästöt verrattuna vain itselle rakentamiseen. Kuntien ja ryhmärakentajien yhteistyöhön on saatavissa kansainvälisiä malleja. Hampurissa on toiminut vuodesta 2003 lähtien kaupungin perustama Baugemeinschaftien toimisto. Ryhmärakentamisen edistämiseen on syytä vastata yleisin toimin eikä vain yksityisten yritysten mahdollisen kiinnostuksen pohjalta. Asia ei kiinnosta varsinkaan isoja yrityksiä. Kysymys on asuntomarkkinoilla ajankohtaisista tarpeista. Ryhmärakentaminen tuo asuntokantaan kaivattua vaihtelevuutta ja voi vastata mielekkäällä tavalla yhdyskuntarakenteen tiivistämisen sekä edullisen asumisen tarpeisiin. Ryhmärakentamisessa ovat markkinointikulut vähäisempiä kuin tavanomaisessa rakennuttamisessa. Ryhmärakentaminen lisää yksittäisten asunnontarvitsijoiden valinnanvaraa ja vaikutusmahdollisuuksia. Se edistää asukkaiden aitoja vaikutusmahdollisuuksia, sillä se tavallaan siirtää päätösvaltaa rakentajalta tai rakennuttajalta asukkaalle. Ryhmärakentaminen vahvistaa asumisen elämyksellisyyttä, tarjoaa sijan asukkaiden tavoitteille ja korostaa laadullisia tavoitteista. Ryhmärakentaminen etsii erityisesti vastauksia yhteisöllisyyden tarpeisiin, mutta tuo esiin yhteistoiminnallisuuden haasteita rakentamisprosessissa. Jotta talot valmistuisivat, asukkaiden ja asiantuntijoiden on kyettävä keskinäiseen ryhmätyöhön. Kuva 2. Koti kaupungissa -yhdistyksen opintoretkeläiset toukokuussa 2009 Södra Stationin kollektiivitalon keittiössä. (Kuva Salme Ryhänen.) 178 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

9 Tällä hetkellä ryhmärakentaminen on paljolti yrityksen ja erehdyksen varassa. Ei ole kartoitettua tietoa siitä, miten monet ja millaiset hankkeet tyrehtyvät alkuunsa, ja millaisten vaikeuksien takia. Ryhmät toimivat löysien ja yleisten yhteistyö- ja asiantuntijasopimusten pohjalta. Taloudesta vastaavaa jäsentä ei välttämättä nimetä; palkat sekä sanktiot ovat helposti sopimatta ja määrittelemättä. Asiantuntijavieraan Aila Korpivaaran mukaan ratkaisevia kysymyksiä ovat ensinnäkin rahoituksen järjestyminen rakentajille. Se edellyttää ryhmärakentamisen profiilin nostamista rahoittajien silmissä. Toiseksi ratkaiseva asia on tontinluovutus. Helsingin kaupunki esimerkiksi on toimija, joka voi lopettaa ryhmärakentamispyrkimykset alkuunsa tai auttaa niitä ratkaisevalla tavalla. Näyttää siltä, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksella (ARA) voisi olla tärkeä auttajan osa. Rakentajaryhmät tarvitsevat yhtäältä tukea ryhmän sisäisiin prosesseihin, toisaalta apua ja tukimuotoja ryhmän ulkopuolisilta asiantuntijoilta rakentamisprosessin läpiviemiseksi. Oikea tieto ja apu ovat tarpeen jo ryhmän muodostuksessa ja sen jälkeen yhteistoiminnan säilyttämiseksi koko rakentamisprosessin ajan tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisena. Konkreettinen rakentaminen vaatii ammattitaitoa, jota ryhmä voi saada rakennuttajakonsultilta. Sopimusasiakirjat edellyttävät juridista osaamista, ja maansaannissa kaupunkirakentajat ovat riippuvaisia kaupungin tonttitarjonnasta. Kunnat eivät tue omatoimista ryhmärakentamista järjestelmällisellä tavalla. Tontinhankinnassa avustetaan, mutta muuten kunnilta saatava apu on epävarmaa. Ei ole asiantuntevaa rahoitusneuvontaa, rakentamista tukevaa rakennusvalvonnan työtä, tukea maanhankinnassa, tiedonvälitystä aiemmista ryhmärakentamisen kokemuksista eikä tilaisuuksia rakentajien keskinäiseen oppimiseen. Konseptityössä olisi pystyttävä kehittämään vastaukset juuri näihin tarpeisiin. Ryhmärakentamisen lupaus hedelmällisenä interventiona lähitulevaisuuden suomalaisessa asuntopolitiikassa riippuu suuresti siitä, miten uudistajien onnistuu kehitellä ryhmärakentamisprosessille järjestynyt, ryhmän yhteistoimintaa, tavoitteiden saavuttamista ja taloudellista edullisuutta tukeva malli. Ensinnäkin on työn- ja vastuunjaot saatava nykyistä selvemmäksi. Lisäksi on tarpeen tiedonvälitys ja neuvonta, joka tukee ryhmärakentamisesta kiinnostuneiden verkostoitumista ja yhteyksien saamista. Tarpeen ovat konseptia ja rakentamisprosesseja koskevaa tiedonvälitystä edistävät Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 179

10 palvelut. Verkottumisessa ja ensi tiedon saamisessa olisi tarpeen ryhmärakentamisen ja -rakennuttamisen nettiportaali. Hajanaisia hankkeita viriää eri puolilla maata joka tapauksessa, mutta nettisivut voivat täyttää ryhmärakentamisesta kiinnostuneiden ensimmäiset tiedontarpeet. Työryhmän jäsenet nostivat ryhmärakentamisen edistymiselle ratkaisevaksi kysymykseksi viranomaisilta saatavan tuen: tontin saannin ja tiedonvälityksen mahdollisten ryhmärakentamisesta kiinnostuneiden kesken. Ryhmärakentamisen kipukohtia on tiedossa. Niihin kuuluvat muun muassa liian sitovat kaavat, ARA:n tontinhintaperiaatteet ja YTV:n vaatimukset jäteyhtiöstä ynnä muut sellaiset. Henkilökohtainen neuvonta on tarpeen, jotta kiinnostuneet pääsevät kehittämään ideoitaan eteenpäin olennaisella tavalla. Neuvoja tai neuvontaa antava organisaatio tukee rakentajaryhmän syntyä ja järjestäytymistä, tarjoaa perustiedot asiantuntijapalveluista rakentamisprosessin eri vaiheissa sekä tukee normien luomista rakentajaryhmän sisäiseen yhteistoimintaan ja työskentelyyn ryhmän ulkopuolisten asiantuntijoiden tai organisaatioiden kanssa. Neuvojan lisäksi rakentamisprosessissa ovat välttämättömiä rakentajaryhmän ulkopuolisia toimijoita pääsuunnittelija, rakennusurakoitsijat sekä rakennuttajakonsultti. Ryhmärakentaminen asettaa nimenomaan rakennuttajakonsultin rooleille erityisiä vaatimuksia. Nykyiset isot rakentajat eivät halua tehdä sitä työtä. Ryhmien kanssa menee suhteellisesti paljon enemmän aikaa kuin isojen kerrostalo-asuntoyhtiöiden hankkeissa. Pientalorakentamisesta on hyviä kokemuksia rakennuttajayritysten työstä. Helsingin kaupungin toimintamalli on se, että se hakee rakennuttajakonsultin ja jättää sen tehtäväksi asukkaiden hakemisen ja muun yhteistyön ryhmän kanssa. Ryhmien saamisessa on vaikeuksia. Kuvatunlainen neuvoja tarvitaan auttamaan nykyisten käytäntöjen selvittämisessä. Työryhmän mukaan on kuitenkin myös erityinen ja ajankohtainen tarve muuttaa ja parantaa nykyisiä ryhmärakentamisen käytäntöjä. Niissä on paikka uudelle asuntopoliittiselle toimijalle, agentuurille. ARA voisi tukea ryhmärakennuttamisen kehitystyötä Suomessa ja palvella tiettyä rakentajajoukkoa. Olisi selvitettävä, voisiko ARA auttaa ryhmärakentajia lainoituksessa, korkotuen saamisessa tai kehittämisrahan jaossa. ARAlla on kaksi sopivaa rahoitusmuotoa: harkinnanvarainen käynnistämisavustus ja rakennuttajapalkkio. 180 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

11 Ryhmärakentamiseen agentuurimalli Työryhmä piti agentuurin luomista tärkeimpänä lähitulevaisuuden tavoitteena ryhmärakentamisen kehittämisessä. Työryhmä toivoo keskustelua ryhmärakentamisen ilmeisistä kehittämistarpeista ja pitää tärkeänä edellytysten luomista sille, että Suomeen voitaisiin ylipäätään perustaa agentuureja ryhmärakentamisen hyväksi. Työryhmä hahmotteli viimeisessä kokouksessaan marraskuussa 2009 suomalaisen agentuurimallin periaatteita. Yksi työryhmän jäsen, Vaahteramäen asuntopoliittisen yhdistyksen toimitusjohtaja, oli käynyt aikaisemmin tutustumassa Hampurin kaupungin tukiorganisaatioon, Agentur für Baugemeinschaftiin. Saksalainen ryhmärakentamismalli oli tuttu myös toiselle jäsenelle, Hämeen maakunta-arkkitehdille matkalta Tübingeniin. Agentuurin tehtävät ja toimialat Jotta agentuuri vastaisi ryhmärakentamista suunnittelevien tarpeisiin, sen tarjoamien tukimuotojen tulee olla monipuolisia. Ihanteellinen agentuuri välittää tietoa tonttitarjonnasta, tarjoaa ryhmille tukipisteen ja tutkii ryhmän edellytykset toimia oikealla tavalla. Ryhmärakentajat tarvitsevat osaavan rakennuttajan, pienen tai keskisuuren yrityksen, joka huolehtii rakennusprosessista sen alusta loppuun saakka ja on valmis tekemään koko ajan tiivistä yhteistyötä rakentajaryhmän kanssa. Agentuurin taloudelliset resurssit voivat tulla joko yleishyödyllisestä rahoituksesta tai maksullisuudesta, jossa palvelujen laskutuskriteerit on määritelty. Agentuurin tehtävä olisi yleishyödyllinen, mutta toimija voi silti olla yksityinen yritys. Hollannista ja Saksasta löytyy esimerkkejä toimivista agentuureista. Asuntopoliittinen yhdistys Vaahteramäki voidaan nähdä agentuurin aihiona. Sen tavoitteena on tuottaa yleiseen käyttöön ryhmärakentamisen käsikirja. Agentuurin työ on toimintaa, joka etenee monenlaisten yhteistyösuhteiden varassa. Se voi muuttaa yksityisten aloitteiden suhdetta kaavoitusprosessiin sysätä sitä liikkeelle. Asunnontarvitsijat ja potentiaaliset rakentajat voivat huomata ryhmärakennushankkeita, kun agentuuri nostaa niitä esille. Mahdollisesti agentuurien syntyminen luo rakennusalalle järjestelmällisen täydennyskoulutuksen tarpeen. Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 181

12 Agentuurin tehtäväala on sinänsä hyvin erilainen kuin rakennuttajan. Agentuuri voi tehdä muitakin kuin rakentamisprosessiin liittyviä tehtäviä. Rakennuttaja on sen sijaan päätoteuttaja. Sen työstä riippuu, miten turvallisesti ja järjestelmällisesti hanke valmistuu. Rakennuttaja tulee paikalle silloin kun maa on hankittu ja tekee kiinteästi rakentamisprosessiin liittyviä tehtäviä. Agentuurin tehtäviä ovat rakentajien tukeminen ja neuvonta, tontinhankinnassa, talohankkeen muiden resurssien hankinnassa, neuvonta rakennusprosessin kuluessa, ryhmärakennuttajien ja toiminnasta kiinnostuneiden kontaktien välitys, ryhmärakentamiseen liittyvän tiedon välitys ja toiminta keskustelufoorumina. Uuden ryhmärakentamisen edistäjän, agentuurin, on vastattava rakentaja-/rakennuttajaryhmien aktuelleihin tarpeisiin. Se tekee tehtävänmäärittelystä melko laajan ja tehtävistä moninaisia. Agentuuri ottaisi vastaan ryhmärakentamishankkeita, arvioisi niiden edellytykset, osallistuisi maanhankintaan, tekniseen suunnitteluun ja hankehallinnon suunnitteluun sekä rahoituksen suunnitteluun. Konsulttien, erityisesti rakennuttamiskonsulttien käyttö arvioitaisiin tapauskohtaisesti. Tapauskohtaisen hankeohjauksen lisäksi agentuuri loisi valmista, yleisesti hyödynnettävää pohja-aineistoa: sopimusmalleja (vrt. RT-kortit) ja vaikka pari kolme ryhmärakentamisprosessin mallia, eräänlaisia hyvän toimintatavan ohjeita kaikkien ryhmärakentamisesta kiinnostuneiden avuksi. Ryhmärakentamista tukevan yhdistyksen säännöt kuten Asuntopoliittisessa yhdistyksessä Vaahteramäessä voivat määritellä yhdistyksen tarkoitukseksi edistää asumisvaihtoehtojen tuloa tunnetuksi ja parantaa vaihtoehtoisten asuntotuotantomallien yleistymisen edellytyksiä. Agentuurin toimintamuotoja ja palveluja ovat tiedonvälitys, neuvonta, ohjaus, maanhankinta ja tapaamisfoorumit. Agentuuri välittää tietoa tarvitsijoille jäseniä etsivistä ryhmistä, kiinnostuneista uusista jäsenistä ja jäseniä hakevista rakennushankkeista, vapaista huoneistoista, suunnittelijaa tms. asiantuntijaa hakevista ryhmistä t. vastaavista rakentajista, rakennusmaasta, rakennusyrityksistä sekä rahoitusmahdollisuuksista. 182 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

13 Yksityisen, yritysmäisesti toimivan agentuurin toimialaksi voi määrittyä asuntotuotannon ja elinkeinotoiminnan kehittäminen sekä asukkaiden kannalta tarkoituksenmukaisen asuntopoliittisen yhteistoiminnan edistäminen Suomessa. Tällainen kuvaus on Vaahteramäen asuntopoliittisen yhdistyksen säännöissä. Ryhmärakentamisen/-rakennuttamisen agentuurin tunnuspiirteet Agentuurin toimintakykyisyys vaatii joustavaa ja monimuotoista tehtävänmäärittelyä. Siinä ovat keskeisiä ajankohtaiset ryhmärakentajien t. -rakennuttajien tarpeet. Agentuurin asiakkuussuhteet: asiakkaana on omaa talohanketta suunnittelevia ryhmiä, rakentaja-/rakennuttajaryhmiä hakevia yksityisiä henkilöitä muun muassa rakennusmaata, rakennuttajia t. suunnittelijoita hakevia henkilöitä tai ryhmiä Agentuurin sidosryhmät: agentuurin tukena toimiva viranomaisyhteistyö (kaupungin/kunnan virkamiehiä: miltä hallinnonalalta/mistä virastosta/minkä nimikkeisiä) muut kiinteää yhteistyötä tekevät yhteistyökumppanit. Yhteenveto Taulukko 1. Ajankohtaiset ryhmärakentamisen konseptin kehittämiskohteet. Ryhmärakentamisen konsepti kaipaa erityistä selvittelyä ja kehittämistä: tietoa ryhmärakentamisen nettiportaali o verkostojen synnyttämistä tiedolla menossa olevista tai valmistuneista ryhmärakentamis-hankkeista o historiallista ja kansainvälistä vertailutietoa ryhmärakentamisesta konsepteista ja konkreettisista hankkeista ryhmärakentamisen neuvontaa o henkilökohtaista neuvontaa nykyisistä käytännöistä o tapauskohtaista neuvontaa (ryhmän kokoaminen, ryhmäytymisprosessi, rakentamisprosessi) o taloudellista neuvontaa o juridista neuvontaa o tietoa rakennuttajakonsulteista ja -yrityksistä Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 183

14 tukea tutkimusta kaupunkien kiinteistöviranomaisilta ensi käden apua ennen muuta tonttimaan hankinnassa, myös lupia ja suunnittelua koskevaa tietoa yleishyödyllistä, yhdistysmuotois-ta agentuurin tukea mm. ryhmäytymiseen ja sopimusjuridiikkaan agentuuri on ryhmärakentajien tulkki suhteessa viranomaisiin ja hallintoon. Se puolustaa käyttäjäryhmien etuja. (esim. Pirkanmaan Yhteisöasujat, Saarijärven seudun asumisoikeusyhdistys; Asuntopoliittinen yhdistys Vaahteramäki mahdollisesti Asuntoreformiyhdistys) yritysmuotoista, paikallista agentuuritoimintaa kansallista, lähitulevaisuudessa kehiteltävää agentuuria tukemaan kootusti ja monialaisesti suomalaisia rakentajaryhmiä ryhmärakentamisen juridisista ja taloudellisista ehdoista ja edellytyksistä valmistuneiden hankkeiden ryhmärakentajien kokemuksista (rakentamisprosessi ja organisoitumismuotojen merkitys, yhteistoiminnan vaatimukset, keskeiset edistävät ja estävät tekijät, mm. viranomaistyön merkitys) kuntien rakennusviranomaisten työ ryhmärakentajien kanssa ja sen merkitys ryhmärakentamshankkeille Lähteet Aktiivisten ikääntyvien asuinyhteisö asumisoikeusyhteisönä Saarijärvelle. Uutinen, Saarijärveläinen Saatavissa: <http://www.saarijarvelainen. fi/upload/docs/ /saarijarvi-4-11.pdf> (luettu ). Helsingin kaupunki, TASKU/kehittämisosasto & Marja-aho Arkkitehdit Oy (2008) Eko-Viikki. Ryhmärakentamistontit Versokuja tavoitteet, toteutus, tulokset Huhtala, Kaija (2010). Asumisoikeusmaksu ei ole annuiteettilainaa. Helsingin Sanomat Holmström, John, Mika Gyllenberg & Markku Pulkkinen (2010). Asumisoikeusjärjestelmä on nykyajan torpparilaitos. Helsingin Sanomat Hälikkä, Sasu (2009). Lista suomalaisista ryhmärakentajista ja rakennuttajista kesäkuussa (sähköpostiliite) Hällström, Eric (2010). Asumisoikeusasukkaat osaavat ja haluavat hallita asumistaan. Helsingin Sanomat Jarva, Jaakko (1987). Pientalojen omatoiminen ryhmärakentaminen. Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennussuunnittelun laitos, arkkitehtiosasto. Tampere. Kauppalehti / Ryhmärakentamista Helsingin kaupungin tarjoamana. Saatavissa: <http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message. jspa?messageid= >. Korpivaara, Aila (1999) Esipuhe. Nuorten oma asuntotuotanto, Oranssi ry. Helsinki. 184 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

15 Koti kaupungissa Hem i Stan (2009). Koti kaupungissa yhdistys vierailee Tukholmassa lähde mukaan! Saatavissa: <http://www.hemistan.fi/?p=36> (luettu ). Lyytikkä, Anneli (2009). Malminkartanon pientalojen rakennuttamisprosessiin liittyvä tukitoiminta. Vertailumuistio URBA:n ryhmärakentamisen työryhmälle (sähköpostiliite). Malve-Tamminen, Riitta (2009). Omatoiminen ryhmärakennuttaminen tuli takaisin. Suomen Kiinteistölehti 9/2009. Niska, Ari (2008) Kaupunkipientalojen omatoimirakentamisen kasvava suosio Hollannissa. Kvartti 3/2008. Nupponen, Terttu (2008) Omatoiminen ryhmärakentaminen. Teoksessa Asuttaisiinko toisin. Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa, toim. Markku Norvasuo. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95. Teknillinen korkeakoulu. Espoo: Yliopistopaino. Oranssi ry, Helsinki (1999) Nuorten oma asuntotuotanto. (työryhmä Vesa Peipinen, Pekka Lehtinen, Maija Paju & Pilvi Porkola.) Helsinki: Ympäristöministeriö, Rakennustieto Oy. Peipinen, Vesa (2009) Kill Citystä satamaan nuorten omaehtoisten tilojen helsinkiläinen perinne. Artikkeli, toukokuu 2009, Oranssi ry:n verkkosivut Saatavissa: <http://oranssi.net/sites/oranssi.net/files/ Vesa Peipinen Kill Citystä Satamaan nuorten omaehtoisten tilojen helsinkiläinen perinne..pdf> (luettu ). Pesonen, Reijo (2009) Oma koti ikääntyville yhteisötalossa Saarijärvellä. Reijo Pesonen Pihlajamaa, Pirjo (2009) Ala-Malmin taiteilijakylähanke vaihtoi vetäjää. Malmi. fi, Lähisanomat Saatavissa: <http://www.malmi.fi/uutiset/arkisto.php?uutinen_id=149> (luettu ). Ryhmärakentaminen. Kuluttajatutkimuskeskuksessa arvioidut konseptit (2008) Teoksessa Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa, toim. Markku Norvasuo. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. Saarijärven seudun asumisoikeusyhdistys. Omatoimi, ikääntyvien yhteisötalo. Rakennushankkeen prosessikuvaus. RP Torsti, Pilvi & Vesa Peipinen (1999) Avaimet asuntopulaan. Ylioppilaslehti 3/1999. Saatavissa: <http://www.ylioppilaslehti.fi/1999/02/19/avaimetasuntopulaan-osa-2/> (luettu ). URBA:n ryhmärakentamisen työryhmän esittelyt II URBA:n työseminaarissa/ Anna-Mari Ahonen & Maija Paju. URBA-hankkeen ryhmärakentamisen työryhmän muistiot kokouksista , , , ja Vihdin ekokylä. Saatavissa: <http://vihdinekokyla.fi/> (luettu ). Terttu Nupponen: Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit 185

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Yli 65-vuotiaiden osuus väestön kasvusta Ennuste: koko

Lisätiedot

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Uuden rakennuttajan kokemuksia rakennuttamisprosessista Elävä esikaupunki -seminaari 26.4.2012 Aino Verkasalo Maankäyttötieteiden laitos YTK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus-

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tutkijan identifiointi

Tutkijan identifiointi Tutkijan identifiointi Asiantuntijaseminaari,18.9.2014 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Tutkijoiden identifiointi OKM:n julkaisutiedonkeruu nostanut myös Suomessa esille kysymyksen tutkijoiden identifioinnin

Lisätiedot

Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula

Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula Maunulan XIV kesäseminaari 3.6.2010 Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula Janne Roininen Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Toimitusjohtaja Teppo Forss, TVT Asunnot Oy 26.10.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ TVT Asunnot Oy lyhyesti - Kiinteistö- ja asuntokannasta

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Rakennusalan markkinoiden toimivuus ongelma-alueita ja edistämisen mahdollisuuksia

Rakennusalan markkinoiden toimivuus ongelma-alueita ja edistämisen mahdollisuuksia Rakennusalan markkinoiden toimivuus ongelma-alueita ja edistämisen mahdollisuuksia Loppuraportin julkistamistilaisuus 18.6.2008 Tutkimuspäällikkö Ari Ahonen Selvityksen toteutus Lähtökohdat Asuntojen hintakehitys

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö 16.2.2016 Uskalla Kokeilla kuntien kokeilevat käytännöt markkinointikonsepti Kuntaliiton toimintasuunnitelma ja

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Katsaus Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan alueelta luovutettavien tonttien rahoitus- ja hallintamuotoihin

Katsaus Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan alueelta luovutettavien tonttien rahoitus- ja hallintamuotoihin Katsaus Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan alueelta luovutettavien tonttien rahoitus- ja hallintamuotoihin 1. Yleistä Kaupungilla on varattuna vuoden 2012 lopulla tontteja noin 10 000 asunnon rakentamista

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti

oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti OPUS-hanke Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ns. oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti, joka perustuu asukkaiden, julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön ( P4-malli ) Malli

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ

ARJEN KESKIÖSSÄ ARJEN KESKIÖSSÄ 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet asumisratkaisut yhteistoiminnallisena kehittämisenä Tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Asukkaiden toiveet ja tarpeet: asuminen,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ajankohtaista Ikä-Askesta

Ajankohtaista Ikä-Askesta Ajankohtaista Ikä-Askesta Jyväskylä 14.10.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden asumisoloja

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Yhteistyöllä laatua rakentamiseen

Yhteistyöllä laatua rakentamiseen Yhteistyöllä laatua rakentamiseen Tarmo Pipatti, Rakennusteollisuus RT ry Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski- Suomeen 13.1.2016, Jyväskylä Mistä rakentamisen laatu on tehty? Rakentamisen laatu

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data

Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015 Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Julkisen hallinnon kannattaa muuttua kansalaisyhteiskunnan mukana Visio 1: Kaupunkilaiset ottavat vähitellen itselleen

Lisätiedot

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala Johdanto kuntaesimerkkeihin Arjen keskiössä seminaari 6.3.2014 Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi ARJEN KESKIÖSSÄ hankkeen tavoitteet 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, KANTU 2013 Mikkeli 14.-15.2.2013 Arsi Veikkolainen 1 14 kpl ESR-

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY Yhdistys syntyi vuonna1994 Ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Missä mennään ELO-toiminnassa? Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Lahen aktiivien tapaaminen 26.11.2015 Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Tutkimus kohdistui Lahdessa sijaitsevaan Liipolan asuinalueeseen. Liipolassa, kuten monissa muissakin saman aikakauden asukasrakenteeltaan nopeasti

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

MELLUNMÄEN KORTTELIPROJEKTI Uusi asunto putkiremon0n hinnalla

MELLUNMÄEN KORTTELIPROJEKTI Uusi asunto putkiremon0n hinnalla MELLUNMÄEN KORTTELIPROJEKTI Uusi asunto putkiremon0n hinnalla Purkava saneeraaminen / uudistava täydennysrakentaminen - vaihtoehto linjasaneeraukselle 2 GSP GROUP OY GSP Group Oy on alue- ja kiinteistökehityskonsultoin7in

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot