JYVÄSKYLÄN PIHA JA PUUTARHASANOMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN PIHA JA PUUTARHASANOMAT"

Transkriptio

1 Numero JYVÄSKYLÄN PIHA JA PUUTARHASANOMAT Jyväskylän Puutarhaseura ry toimintavuosi Loisteliaat magnoliat Vuoden 2015 valtakunnallinen puutarhateema on Esteetön puutarha, Puutarhanhoidola on merkitystä ihmisten henkiselle ja ruumiilliselle terveydelle. Erilaisilla teknisillä ratkaisuilla ja hyvällä suunnittelulla puutarhan iloista voivat nauttia kaikki. Liikuntaesteet eivät välttämättä haittaa työskentelyä parissa. Kukin edellytystensä mukaan, turha kainous pois! Jaa kokemuksiasi Avoimet Puutarhat teemapäivänä Vahvistukaa puutarhoissa! Tässä numerossa: Loistavat Magnoliat 1 Mikä on puutarhan merkitys? 2 Varo vaarallisia kasvitauteja 3 Esteetön puutarha 4 Arboretum Mustila 5 Kotipuutarhurin aivoituksia 6 Puutarhurin vastamäkiä 7 Maksaruohot Aurinkoisen paikan perennat Kesän 2014 retkikohteena Itä-Suomi 12 Kasvin säästövinkit puutarhaan 13 Ilmoituksia Jyväskylän Puutarhaseura ry:n Toimintakalenteri Muutarhurin pakina 10 Pihan valaiseminen Japaninmagnolialajike Vanha Rouva on menestynyt Kouvolan eteläpuolella Elimäellä Arboretum Mustilassa jo kymmeniä vuosia. Salpausselän eteläpuolella se kasvaa varsin komeana yksi- tai monirunkoisena puuna. Kukintaa joutuu odottamaan jopa 10 vuotta, mutta olosuhteiden salliessa huhti-toukokuun vaihteessa alkava kukinta on upea näky. Magnoliat Ilmaston lämpeneminen lisää Suomessa menestyvien kasvilajien valikoimaa, mikäli valoilmastomme soveltuu ko. kasvilajin vaatimuksiin. Hyvä esimerkki on Magnolia-suku. Suvun lajeja on totuttu näkemään Suomessa vain Etelä-Suomessa ja sielläkin varsin suppea valikoima. Menestymisen pohjoisraja on kuitenkin alkanut siirtyä pohjoisemmas ja joitakin lajeja on alettu kokeilla Keski-Suomessakin. Suomessa on menestynyt viime vuosikymmeninä mm. japaninmagnolia, loistomagnolia ja uutena tulokkaana pajumagnolian risteymä. Kesä ja ikivireitä puita ja pensaita on Itä ja Kaakkois-Aasiasta, neljäsosa lajeista on uuden mantereen puolelta Kanadan rajoilta Etelä-Amerikkaan. Puiden kuoressa on miellyttävä aromaattinen tuoksu. Vanha Rouva (Magnolia kobus var. borealis) lajike kasvaa 30-vuodessa liki 10 metriä korkeaksi puuksi. Tämä on syytä ottaa istutusvaiheessa huomioon, sillä kasvin juuristo ei pidä siirtelystä. Kukat ovat tuoksuvat. Neitonen (Magnolia Salicifolia-ryhmä) Lajikkeena tämä pajumagnolian risteymä on uusi tulokas taimimarkkinoilla. Lajike on japaninmagnoliaa pienempi. Se on kasvutavaltaan monirunkoinen ja pensastava. Lajike on valittu taimituotantoon Pohjanmaalta. Toistaiseksi saadun kokemuksen mukaan lajike aloittaa kukintansa huomattavasti nuorempana kuin japaninmagnolia. Neitonen löytyi kasviharrastajan pihalta Ylistarosta. Teksti ja kuvat: puutarhaneuvos Marjatta Uosukainen

2 Sivu 2 Jyväskylän Piha ja Puutarhasanomat Mikä on puutarhan merkitys? Pääkirjoitus: Puheenjohtaja Enni Mertanen Kevät on jo hyvässä vauhdissa kuten kaikki puutarhaihmiset ovat huomanneet. Vikkelimmät ovat jo kylvöjä tehneet, hangen allekin osa, vaan toiset koettaa pidätellä vielä. Puutarhavuosi on tämän lehden ilmestyessä kovaa vauhtia kevättä kohden menossa. Jyväskylän Puutarhaseura ry valmistautuu tänä vuonna tulevaan juhlavuoteen, onhan nyt menossa seuran 119. toimintavuosi. Tuleva juhlavuosi tarkoittaa sekä menneen toiminnan kartoitusta, että ennen kaikkea toiminnan kehittämistä tulevaisuutta varten. Historiikki on puutarhaseuran historiassa jo kolmas laatuaan, ensimmäinen käsittää vuodet ja toinen päätyy vuoteen Historiikkityöryhmän tehtävänä on kattaa pari viimeistä vuosikymmentä. Ne ovat olleet seuran toiminnan kannalta hyvin merkittäviä, ovathan harrastajat vasta tällä jaksolla tulleet mukaan toimintaan. Tulevan toiminnan suunnittelua varten kysytään jäsenten mielipiteitä seuran toiminnasta ja kootaan jäsenten tarpeita ja toiveita tulevasta toiminnasta. Tavoitteena on kehittää seuran toimintaa jäseniään parhaalla mahdollisella tavalla palvelevaksi. Jyväskylä puutarhaseuran toimintakalenteri vuodelle 2015 on perinteisesti tässä lehdessä takasivulla. Otsikon kysymykseen olen törmännyt seuran uutena puheenjohtajana jo useampaan kertaan. Itsestään selvästi puutarhalla on merkitys ja ainakin minulle kovin ISO MERKITYS vaan mitenkäs sen kuvaat! Ihan piti ruveta miettimään. Taitaa olla niin, että puutarhan merkitys on jokaiselle omanlaisensa. Monet meistä käyttävät pihaa ja puutarhaa synonyymeinä, samaa tarkoittaen ja yhtä tärkeinä. Ainakin minulle piha on myös yhtä kuin koti ja puutarha jotain vähän hienompaa, jotain vähän enemmän kuin piha. Puutarhan merkityksessä näyttää olevan erilaisia aikakausia: milloin Avoimet Puutarhat teemapäivä ! korostetaan hyötynäkökulmaa ja ruoan tuotantoa, milloin taloudellisia vaikutuksia. Onpa puutarha ollut aikoinaan vallan ja mahdin osoittajakin, mitä isompi ja komeampi puutarha tai mitä eksoottisempia kasveja siellä on kasvatettu, sitä mahtavampi puutarhan omistaja. Suomessa puutarhat ovat olleet enemmänkin sivistyneisyyden osoituksia kartanoissa ja pappiloissa. Luostaripuutarhat ovat aikanaan toimittaneet apteekkien virkaa lääkekasveineen. Siirtolapuutarhojen ja palstaviljelmien taustalla on ollut ajatus antaa maattomalle väestölle tilkku maata, jolla kasvattaa osa omasta ruoastaan hyötynäkökulmaa siis. Ajatus oman ruoan kasvattamisesta ei aina enää liity pelkästään säästämiseen ja halvan ruoan tuottamiseen, saahan kaupasta vaikkapa kauniita oransseja porkkanoita huomattavan edullisesti, vaan saakos sieltä valkoisia, keltaisia tai tummanpunaisia porkkanoita, puhumattakaan siitä tunteesta, kun juuri maasta nostetun porkkanan puraisee! Valikoiman laajentaminen on monen hyötytarhurin innostuksen taustalla jos haluaa syödä kahdeksaa sorttia papuja on ne vaan kasvatettava ihan itse. Kasvisten valikoimaa voisi toki kaupallisessakin viljelyssä laajentaa. Markkinoita uusille kokeiluvaiheessa oleville tuotteille löytyy vaikka pienistä ravintoloista, jotka kaipaavat jotain uutta ja sellaista mitä ei naapurilla ole tarjolla. Puutarhan ja sen kasvien kauneus ja esteettisyys lisäävät hyvinvointia, vaan ei kannata unohtaa muitakaan aisteja: haavanlehtien kahina hivelee korvia, liljojen tuoksu huumaa kesäiltoina eikä nukkapähkämöstä pääse ohi hipaisematta pehmoisia lehtiä. Puutarha on siis moniaistillinen kokonaisuus, johon kuuluvat myös kulttuurin kerrostumat ja aivan keskeisesti muistot. Puutarhavierailuilla mielenkiintoisimpia ovat tarinat kasvien alkuperästä: tämän liljan sain isoäidiltäni ja hän on tuonut sen lapsuudenkodistaan. Kasvit pystyvät kantamaan muistoja ja historiaa mukanaan kun huolehditaan siitä, että tarinat kerrotaan eteenpäin kasvien mukana. Puutarhatuotannon taloudellinen vaikutus on Suomessa ollut 490 M eli 75 % peltokasvituotannon määrästä vuonna 2011 ja kotitalouksien puutarhahankinnat vielä tätäkin suurempi, 606 M vuonna Puutarhojen ja kasvillisuuden merkitys on paljon laajempi. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu paljon, mutta huolta pitäisi kantaa myös biodiversiteetistä, kasvien katoamisesta ja lajikkeiden yksipuolistumisesta. Hienoa on kaupunkiviljelyn lisääntyminen. Melkein kaikkialla voidaan kasvattaa jotain. Toinen suuri suuntaus on kasvien vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja jopa puutarhaterapia, joita jo tutkitaankin. Joidenkin tutkimusten mukaan erityisesti vihreät havut ovat tärkeitä hyvinvoinnin lisääjiä. Monelle meistä puutarha on ihan kokonaan hyvinvointia! Vilkasta ja antoisaa puutarhavuotta Jyväskylän puutarhaseuran jäsenille ja muille lehden lukijoille! Muistakaa Avoimet Puutarhat INFORMAATIOSIVUSTO Paljon tietoa puutarhan suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta

3 Numero 13 Sivu 3 Varo vaarallisia kasvitauteja hedelmäpuissa Kasvintuhoojat leviävät maasta toiseen kasvikaupan mukana. Tämä on saatu Suomessa todeta karvaasti. Kasvinterveyden suojelemisesta annetussa laissa (702/2003) on alkaen ollut toimijoiden huolellisuusvelvoite. Laissa korostetaan sitä, että ensisijainen vastuu hyvän kasvinterveyden säilyttämisestä ja kasvintuhoojien leviämisen estämisestä on alan toimijoilla itsellään. EU:ssa kasviaineiston vapaa kauppa EU:n alueella on pääperiaatteena, että taimiaineiston terveys tarkastetaan tuotantopaikalla. Tämän pitäisi estää kasvintuhoojien leviäminen EU:n sisällä. Mikäli taimien maahantuoja haluaa hankkimilleen taimille terveystarkastuksen, on hänen teetettävä se itse. Tässä korostuu alan toimijoiden huolellisuusvelvoite. Euroopan ulkopuolelta tulevan kasviaineiston Kasvinsuojeluviranomaiset tarkastavat edelleen. Periaate ei toteudu Vuosien mittaan on osoittautunut, että tuotantopaikkatarkastukset eivät ole pystyneet estämään vaarallisten kasvintuhoojien leviämistä EU:n sisällä. Valitettavasti tämä on todettu Suomessa sekä marjan että kasvihuoneviljelyssä. Uusimmat ja pelätyimmät esimerkit ovat nyt tulleet ilmi hedelmänviljelyssä. Suomessa on kahtena viimeisenä vuonna todettu kolme vaarallista kasvitautia, jonka havainnoista tai epäilyistä on välittömästi ilmoitettava kasvinsuojeluviranomaisille. Miksi taudit ovat vaarallisia? Hedelmäpuilla Suomeen levinneet uudet vaaralliset kasvitaudit ovat fytoplasman aiheuttama omenan lisäversoisuustauti vuonna 2013 ja vuonna 2014 todetut viruksen aiheuttama luumun rokkovirus sekä bakteerin aiheuttama tulipolte. Nämä taudit ovat vaarallisia, koska ne ovat vaikeita hävittää eikä niitä vastaan ole torjunta-aineita. Lisäksi näillä taudeilla on useita isäntäkasveja ja ne leviävät helposti. Kaikki nämä taudit aiheuttavat viljelyssä merkittävää taloudellista vahinkoa sadonmenetyksien vuoksi. Lisäksi kasvinsuojeluviranomaiset määräävät taimien tai jopa kasvustojen tuhoamisvelvoitteita. Keskisuomalainen Teksti: Marjatta Uosukainen. Kuvat: Kati Lankinen, Evira Omenan lisäversoisuustauti Useimmat omenapuulajikkeet ovat taudille alttiita. Tauti tunnetaan maailmalla nimellä Candidatus Phytoplasma mali. Taudin aiheuttaja on fytoplasma eli bakteerin kaltainen, kasvin johtosolukossa elävä, soluseinätön mikrobi. Fytoplasmoja on omenapuiden versoissa eniten loppukesällä. Talveksi fytoplasmat kerääntyvät puiden juuriin. Tautia levittävät kempit, jotka imevät kasvien lehtiä. Kemppien imennässä fytoplasmat siirtyvät hyönteisestä kasviin. Meillä ongelmana on, että tautia levittävät kempit talvehtivat kuusissa ja muissa havupuissa. Kemppien lisäksi tauti leviää taimien, lisäysmateriaalin ja juurikontaktin välityksellä. Fytoplasmoja vastaan ei ole torjunta-aineita. Kemppejä voi torjua alkukesällä ja uuden sukupolven kehityttyä keskikesällä. Taudin oireet näkyvät versoissa päätesilmun epänormaalina kasvuna. Päätesilmun sijaan syksyllä verson kärkeen syntyy lehtiruusuke. Taudin edetessä puu Tulipoltteen saastuttamat nuoret versot tummuvat ja jäävät koukkumaisina kiinni puuhun. alkaa muodostaa luutamaista kasvua. Versot ovat ohuita, punaruskeita ja voivat näivettyä. Lehtiin muodostuu suuria korvakkeita ja lehtien sahalaidat ovat epäsäännöllisiä. Lehdet puhkeavat keväällä liian aikaisin, ovat vaaleita, punertavat ja putoavat ennenaikaisesti. Kukat voivat olla epämuodostuneita. Tyypillisesti hedelmät jäävät pieniksi ja niissä on makuvirheitä. Luumun rokkovirus Kesällä 2014 Suomessa heräsi epäilys, Tulipoltteen oireina ovat myös tummuvat lehdet ja vaaleat bakteerilimapisarat versoissa. että luumun rokkovirus oli levinnyt maahamme. Elokuun lopussa Eviran kasvinsuojeluviranomaiset tiedottivat, että luu- hedelmäpuut. Hapankirsikka ei kuitenkaan ole altis luonnolliselle tartunnalle. ma lima voi lähietäisyydellä levitä kasvis- toiminnan välityksellä. Bakteerin tuottamun rokkovirus oli ensimmäisen kerran ta toiseen myös vesiroiskeissa sateella ja todettu Suomessa elokuussa Tauti oirehtii selvimmin alkukesällä lehdissä näkyvin vaalein rengaslaikuin, hoitotyövälineissä. Myös pölyttäjähyönteiset levittävät tautia puusta toiseen. Nimensä mukaisesti taudin tärkein isäntäkasvi on luumu. Eviran tiedotteen mu- nauhamaisin kuvioin ja selkeäsuonisuutena. Saastuneessa kasvissa muodostuvat hedelmät ovat epämuotoisia, hedel- ja mustuminen. Nuoret versot lakastuvat, Taudin oireita ovat kukkien tummuminen kaan luumun rokkovirus (Plum pox potyvirus eli PPV) on vaaralliseksi luokiteltu män malto on kovaa ja ruskettunutta. tummuvat ja niiden kärjet kaartuvat alaspäin. Kuolleet versot ja lehdet jäävät puu- Prunus-suvun kasvien tauti. Mikäli myytävissä taimissa tai taimitarhoilla havaitaan Hedelmät varisevat ennenaikaisesti. hun kiinni ja näyttävät palaneilta. Kasvista erittyy vaaleaa bakteerilimaa. Taudin tai vaikkapa epäillään tautisaastuntaa, Virus leviää puusta toiseen varttamisen on viipymättä otettava yhteys kasvintarkastajaan. Luumun rokkovirus on merkitdin leviämistä voidaan ehkäistä hävittä- yhteydessä ja kirvojen välityksellä. Tau- oireet näkyvät parhaiten loppukesällä, kun hedelmät tummuvat ja jäävät muumioituneina kasviin kiinni. Eviran tutkitävimpiä virustaudinaiheuttajia Keski- mällä saastuneet kasvit. Euroopassa ja voi aiheuttaa jopa 100 % Tulipolte musten mukaan Suomen sää on suotuisa tulipoltteen leviämiselle. Tauti voi si- sadonmenetyksen. Luumun lisäksi muita mahdollisia isäntäkasveja ovat luumun sukuiset koriste ja ten levitä myös muualle Suomeen. Jos tautia tavataan, sairaat kasvit ja tartuntavaarassa olevat taudin isäntäkasvit hävitetään. Lisää aiheesta voit lukea Eviran internet-sivuilta. matkatoimisto RÄÄTÄLÖIMME PUUTARHAMATKOJA TOIVEIDENNE MUKAISESTI. PYYDÄ TARJOUS! Türin kukkamarkkinat. 195 eur/hlö Kentin linnoja ja puutarhoja 1195 eur/hlö Visbyn risteilyt näe Ruusujen saari! alk. 177 eur/ hlö. Lähtöpäivät 14.6., 5.7., 19.7., Puutarhamatka Ruotsiin alk. 375 eur/ hlö Jyväskylä ma-pe klo 9-17 Keuruu ma-pe klo 9-16 Jämsä ma-pe klo 9-17 Äänekoski ma-pe klo 9-17 Ruotsi Syksyllä 2014 Evira tiedotti, että pelätty tulipolte-bakteeritauti oli ensimmäisen kerran löytynyt Suomessa Ahvenanmaalta päärynäviljelmältä. Tulipolte on Euroopassa omenan ja päärynän haitallisimpia kasvitauteja. Tauti on erityisen vaarallinen, koska sen hävittäminen on vaikeaa ja sen muita isäntäkasveja on monia, mm. tuomipihlajat, pihlajat, orapihlajat, ruusukvittenit ja tuhkapensaat. Myös aroniat ovat taudille alttiita. Tulipolte on bakteeritauti, joka leviää maasta toiseen saastuneiden taimien mukana. Paikallisesti tauti leviää hyönteisten, lintujen ja erityisesti ihmisten Kuluttajalla myös suuri vastuu Koska taudit leviävät maasta toiseen ensisijaisesti saastuneen taimiaineiston mukana, on myös yksittäisen kuluttajan tunnettava vastuunsa taimihankinnoissaan. Viisainta on toistaiseksi luottaa Suomessa tuotettuihin taimiin. Lähituottajan luona voi käydä tutustumassa tuotantomenetelmiin ja taimien laatuun. Kasvinsuojeluviranomaiset www. evira.fi Evira/kasvinterveysyksikkö ELY-keskusten tarkastajat Lüübnitsan sipulimarkkinat 465 eur/hlö Lüübnitsa Lisätiedot toimistoistamme tai Lue taudeista ja muista ajankohtaisista kasvinsuojeluasioista Eviran verkkosivuilta. Jos epäilet tautisaastuntaa, ota yhteys lähimpään tarkastajaan.

4 Sivu 4 Jyväskylän Piha ja Puutarhasanomat Esteetön puutarha Teksti ja kuvat: Puutarhaneuvos Esko Alm Sanotaan pihan ja puutarhan olevan ihanteellinen kuntosali. Oikea hyötyliikunnan paikka. Sitä se varmaan onkin. Hyväkuntoiselle henkilölle eivät pienet esteet ole haitaksi. Päinvastoin ne otetaan haasteina vastaan. Puutarhaa suunniteltaessa muistathan, että kottikärryäkin pitää pystyä käyttämään puutarhassa ilman vaikeuksia. Siinä missä kärryn lykkääminen täydellä kuormalla onnistuu helposti ja ruohonleikkurin siirto tasolta toiselle onnistuu vaikeuksitta, pystyvät kulkemaan myös pyörätuolit, rollaattorit, lastenvaunut ja kävelykeppejä avukseen tarvitsevat. Kulkureitin pinnoituksen valinta on tärkeä, jotta tie on kaikille esteetön. Lapsesta pitäen kaikki asiat ovat olleet jonkinlaisia esteitä. On pitänyt oppia kävelemään sekä itse syömään, pukeutumaan ja sitomaan kengännauhat. Sitten on pitänyt oppia lukemaan, ajamaan polkupyörällä, hiihtämään ja luistelemaan. Puuhun pitää pystyä kiipeämään ja pianoa pitää osata soittaa. Rajoja haetaan. Jumppa puutarhassa Jokaisen pitäisi päivittäin roikkua muutama hetki rekkitangossa. Se parantaa hartiaseudun verenkiertoa ja irrottaa lapoja. Se on tärkeää mm. paljon istumatyötä tekevälle. Kaikille tämä voimistelumuoto ei ole mahdollista. Pihaan voi pystyttää kaksi eri korkeudessa olevaa rekkiä, joista matalampi palvelee lapsia ja pyörätuolissa istuvaa. Tämä luettelo saattaa tuntua hupaisalta. Ovathan siinä olevat asiat kaikki varhaislapsuuteen liittyviä, ylitettäviä kynnyksiä eli oppimisen vaiheita. Kaikille nämä eivät kuitenkaan ole itsestään selvyyksiä Mitä ovat esteet? Tilanne muuttuu aivan toiseksi jos syntymästä saakka on olemassa jokin liikuntarajoite tai jonkin aistin osittainenkin vajaatoiminta. Arjen elämistä ja toimintaa eri tavoin rajoittavia esteitä saattaa monelle tulla myöhemmässä elämässä. Esteitä tulee erityisesti myös ikääntymisen myötä. Kun joku paikka on kipeä ja ikä painaa, alkaa miettiä erilaisia työtä helpottavia ratkaisuja. Meillä kaikilla on halu liikkua ja rajoja on kokeiltava. maan polkupyörällä, niin aloitetaan pienellä pyörällä, missä on apupyörät ja lisäksi äiti tai isä tai isoveli pitää alkumetreillä pyörästä kiinni. - Niin se alkaa. Apuvälineitä ja elämistä helpottavia ratkaisuja on kehitelty runsaasti. Niitä on Henkilö jolla on jotain liikunnallisia tai vaan otettava käyttöön. Ei pelkästään toiminnallisia rajoitteita, ei saisi olla yk- oman elämän helpottamiseksi, vaan sin. Kun olemme pienenä opetelleet aja- myös kaikkien lähimmäistemme avuksi ja iloksi. Ohjeistoa on olemassa. Invalidiliitto ja useat vammaisjärjestöt ovat tuottaneet asiasta paljon informaatiota. Myös rakennusmääräykset antavat ainakin ohjeita vaarojen poistamiseksi pihassa ja leikkipaikoilla. Esteiden huomioiminen Ehdottomasti paras esteettömyyden poistaja pihassa ja puutarhassa olet sinä itse! Keinot ovat monet ja mielikuvitusta voi käyttää omien tarpeiden mukaisesti. Kasvimaan voi perustaa tasaiselle alueelle ja näkyvälle paikalle pihassa. Siihen on helppo tulla. Laatoitukset ja kateaineet pitävät paikan siistinä ja helppokulkuisena. Kylvökset voi tehdä hiukan kohotettuihin kasvilavoihin. Niissä hoitotoimet on paljon helpompi tehdä. Keskipiha-alue on kuitenkin suositeltavaa jättää kaikissa tilanteissa tyhjäksi, esim. nurmelle. Maanalaisen autohallin kannella kasvualustat kasvatetaan ylöspäin. Punaherukkapensaan marjat voi nauttia hyvinkin selkä suorana. Omenapuutkin voidaan pitää matalina joko hankkimalla hillittykasvuiselle perusrungolle varrennetun taimen tai pitäen puut leikkaamalla niin matalakasvuisina, että omenat yltää keräämään suoraan puusta. Sekä leikkaamiseen että sadonkorjuuseen voi käyttää teleskooppivartisia tai valmiiksi pitkävartisia työkaluja. Auta ja ole tukena ja turvana sellaiselle lähimmäiselle, jolla on vaikeuksia liikkua tai muutoin nauttia pihapuutarhasta. Portaat ovat välttämättömät pienissäkin korkeuseroissa. Vähintään yhtä tärkeä turvallisuutta lisäävä tekijä on kaide. Porrasaskelmien yhteyteen on tärkeää tehdä myös luiska pyörille, lastenvaunuille, rol- Eräässä palvelukodissa on käytävien reulaattorille, pyörätuolille, ruohonleikkurille nat varustettu kaiteella. Kaide palvelee erityisesti kuurosokeita asukkaita. He ja kottikärryille. voivat turvallisesti liikkua, tunnustella, Mikäli portaat ovat liian jyrkät luiskia var- haistella ja myös maistella kaiteen lähelten, on syytä suunnitella pyörillä varustet- lä kasvavia kasveja/marjapensaita. tuja kulkuvälineitä tarvitseville kiertotie korkeuserojen välille. Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa. Samalla helpotat myös jokapäiväisiä puutarhakorotetut kasvilavat pitävät kylvökset helppohoitoisina ja siistin näköisinä. Lavojen askareita. etäisyydet sovitetaan liikkumiseen tarvittavaan tilantarpeeseen. Tasamaalla olevan istutuksen hoito vaatii ketteryyttä sekä rasitkaiteet lisäävät turvallisuutta kaikenkokoisten ja ikäisten liikkumisessa. Portaitten vieressä ne ovat välttämät- taa selkää ja jalkoja. Pienikin jakkara helpottaisi työtä ja toimii myös vammoilta ennaltaehkäisevänä apurina. tömät Eri korkeuksille asennetut rekkitangot soveltuvat roikkumiseen irrottavat mukavasti lapoja.

5 Numero 13 Sivu 5 Arboretum Mustila Teksti ja kuvat: Marjatta Uosukainen Arboretum Mustila eli Mustilan Kotikunnas sijaitsee nykyisen Kouvolan alueella, Elimäen kirkonkylän kohdalla valtatie kuuden varrella. Mustila on alun perin ollut yksi Elimäen maalaispitäjän monista kartanoista. Arboretum perustettiin Mustilan kartanon maille vuonna Todellinen valtioneuvos ja geologi Axel Fredrik Tigerstedt osti tilan vuonna Kartanon läheisyydessä sijaitseva mäntyä kasva metsä jouduttiin kaatamaan tervasroson vuoksi. Näin syntyi tilaa uusille istutuksille. A.F. Tigerstedt tunsi suurta kiinnostusta ulkomaalaisien puulajien menestymistä kohtaan ja hän aloitti suurisuuntaiset metsänviljelykokeilut. Kokeilut tulivat pian laajalti tunnetuiksi ja Arboretum Mustila sai alkunsa. Puisto on laajuudeltaan noin 120 ha. Aluetta hallitsee graniittimäki, joka kohoaa noin 50 metriä ympäröiviä savisia peltoja korkeammalle. Puiston keskiosassa kallio on monin paikoin esillä, mutta enimmäkseen alue on moreenin peittämä. Kukkulaa halkaisevat muutamat laaksot, joita on käytetty puistoistutuksissa hyväksi. Kokeiluista julkaistiin kirja vuonna Sukupolvelta toiselle Mustilan kartano on edelleen Tigerstedtsuvun hallussa. Vuodesta 1926 lähtien A.F. Tigerstedtin työtä jatkoi hänen poikansa Carl Gustav Tigerstedt, joka laajensi metsänviljelykokeilut koristepuihin ja pensaisiin. Merkittävänä kasviryhmänä tulivat tällöin mukaan alppiruusut. Vuonna 1957 vastuu Arboretumista ja tiluksista siirtyi hänen pojilleen Axel ja Peter Tigerstedt. Nykyisin Mustilan toiminnasta vastaavat jo edellisten jälkeläiset ja heidän jälkeläisensä. Arboretum Mustilasta muodostettiin vuonna 1981 luonnonsuojelualue ja kolme vuotta myöhemmin perustettiin Mustilan Kotikunnassäätiö. Säätiö huolehtii arboretumin hoidosta ja kehittämisestä sekä osallistuu ulkomaisiin kasveihin liittyvään opetus-, neuvonta ja tutkimustyöhön. Arboretum on vuosikymmeniä ollut erityisesti dendrologien pyhiinvaelluskohde. Vuonna 1998 arboretumin tueksi perustettiin yhdistys Arboretum Mustilan Ystävät ry. Yhdistyksen jäsenet tukevat arboretumia kasvien hankinnassa, painotuotteiden tekemisessä ja alueen hoidossa. Arboretum on nykyisin suosittu matkailukohde. Siellä vierailee vuosittain lähes ihmistä. Tärkein sesonki on kesäkuussa alppiruusujen kukinnan aikana. Puistoon voi tutustua mihin vuodeaikaan tahansa. Alueesta ja sen kasveista on olemassa erittäin hyvät verkkosivut, joita kannattaa käydä lukemassa silloin, jkun ei itse pääse paikanpäälle. Luettavaa Mustilan kasveista riittää. Arboretumin alueella kasvaa lähes 100 havupuulajia, 130 lehtipuulajia sekä lukuisa määrä koristepensas-, köynnös ja perennalajeja eri puolilta maapalloa. Mustilan Ystävät ja Arboretumin työntekijät ovat huolella laatineet kasvikuvaukset ja kasvien viljelyvaatimukset helposti luettavaan muotoon. Alppiruusupuisto Alppiruusupuisto on Mustilan Kotikunnaan vaikuttavin kohde alkukesän kuk- Mustila on mäntykangasta, jonne muut kasvit istutettu Arboretumin etelärinteellä viihtyvät lehtipuut. Alppiruusujen kukinta-aikaan puistossa vaeltaa tuhansia matkailijoita ihastelemassa kukkarunsautta. kaloistossaan. Vanhimmat pensaat ovat jo lähes sadan vuoden ikäisiä ja siten myös varsin kookkaita. Kun puistossa saapuu alppiruusulaaksoon, ihminen sukeltaa aivan erikoislaatuiseen rehevään kasvimassaan, jossa valot ja varjot, tuoksut, kukkaloisto ja puiston hiljaisuus väkisinkin täyttävät mielen syvällä hartaudella. Alueella risteilee loputtomalta tuntuva polkuverkosto. Ei ole väliä, vaikka välillä eksyykin, koska aina lopulta löytää suuremman polun, jota jatkaa kohti uusia elämyksiä. Havupuuistutukset Mustilan ensimmäiset havupuukokeilut aloitettiin jo yli sata vuotta sitten. Monet puut ovatkin kasvaneet jo mahtaviin mittoihin. Vanhimmat douglaskuusiyksilöt ovat jo yli 40 metrin mittaisia ja siten korkeampi kuin vanhimmat luonnonvaraiset kuuset. Monista havupuulajeista on Mustilassa istutettu jo useampia jälkeläissukupolvia. Eksoottiset metsiköt tarjoavat kulkijoille ulkomaanmatkoja vastaavia elämyksiä. Matkailun huippuaika on juhannus. Lehtipuut ja perennat Arboretumin lehtipuuistutukset ovat joko yksittäispuita, muutaman puun ryhmiä tai suurempia metsiköitä. Lehtipuut löytyvät ensisijaisesti puiston etelärinteeltä. Tämä alue kylpee syksyisin verrattomasti väriloistossa. Perennoja ei ole erikseen missään omassa ryhmässään. Tarkkaavainen kulkija kuitenkin huomaa, että puiston aluskasvillisuuskin poikkeaa tavanomaisesta. Uudet atsaleaistutukset antavat puistoon aivan uutta ilmettä ja värikylläisyyttä. Polkupyörä on hyödyllinen retkeilyssä. Kulkijalle puistossa on taukopenkkejä. Saniaiset ja lukuisat varjossa viihtyvät perennat antavat omat lisämausteensa puiston kasvillisuuden monimuotoisuuteen. Yksi käynti ei riitä Arboretumalue on siinä määrin laaja ja kasvilajien lukumäärä vertaansa vailla, että kertakäynti riittää vain pikkuisen raottamaan aarrearkun kantta. Mustilassa kannattaa käydä vuodesta toiseen. Monia kertoja ja kaikkina vuodenaikoina.

6 Sivu 6 Jyväskylän Piha ja Puutarhasanomat Kotipuutarhurin aivoituksia Teksti ja kuvat: Seija Jokinen Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi, lähteäni kaivamahan, saa'ani tonkimahan. Kasvivirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan Isoilla istutusalueilla voi kokeilla erilaisia väriyhdistelmiä. 'Omoshiro' kärhö aloittaa kukintansa jo heinäkuun alkupuolella. Kotipuutarhurina olen sen sortin sosialisti, että tutkin puutarhalehdistä kasviyhdistelmiä ja pidän kokonaisuuksien näkemisestä, maisemasta. Tontit ovat erilaisia, mutta aina saa jotain ideaa, joka taas kehkeytyy omassa päässä pihanlaittajan näköiseksi. Me olemme tällänneet isot istutusalueet, että olisi ruohonleikkuuta vähemmän. Paljon on saatu niihin jakotaimia omasta takaa. Isoissa ryhmissä ei ripellys näyttäisi miltään, mutta onneksi on muutama uusi kohta, johon voin laittaa vaihtelevampia istutuksia ja kokeilla. Yhden kasvin paikan vaihtaminen on sentään helppoa, jos se ei paikkaansa sovi. Nyt, kun kasvit ovat suuria, en edes harkitse niiden paikkojen vaihtamista. Olisi älytön kaivuutyömaa. Myös liian korkeita kasveja olen tökännyt toisten eteen. Alussa tuli laitettua liikaa kaikkea, jota sai jakotaimena vanhoista istutuksista. Olen ängennyt liian moneen paikkaan tontilla alppikärhön (Cematis alpina) siementaimia ja nyt niitä pitää kaivaa pois. Joku saattaisi tarvita, mutta tarve ja tarjonta eivät tahdo kohdata. Valoa ja varjoa Varjon kohtia alkaa vähitellen tontille muodostua, kun puut kasvavat. Ensin olin varma, etten halua varjoa mihinkään, kun entinen tontti oli niin pimeä. Valon ja varjon kanssa tasapainoilu on oikeastaan aika vaikeaa. Kesällä on katsottava, mikä puu talvella on kaadettava. Talvella lehdettömänä aikana näyttää siltä, ettei mikään puu jouda pois. Kaiken aikaa minä vahdin, ettei puistotyöntekijä (alkaa J:llä) kaataa rymäyttele liikaa puita. Olen näes todennut senkin, että mies kun tulee tiettyyn ikään ikään, sillä pitää olla puu- kasoja ympäri tonttia. Maata pitää parantaa Maa on osin kehnoa ja rinne järvelle päin on erittäin helposti kuivuva. Se ei kuivuttuaan jaksa ottaa vastaan kasteluvettä vaan vesi lillittelee pois alamäkeen. Mullan rakennetta pitäisi saada kuohkeammaksi vaikkapa kompostilla kunhan sitä nyt ensin valmistuu. Viime vuosina olen todennut hevosenpaskan välttämättömyydeksi tässä taloudessa. Sitä tuli syksyllä peräkärryllinen, vaan eipä saanut mistään turpeessa, vaan on purun seassa. Raakaa tavara kuitenkin osin on, mutta siinäpähän kasassa tekeytyy. Ruusujen mysteeri ja kärhöt Ruusut ovat minulle toistaiseksi mysteeri eli suomeksi sanottuna en tiedä niistä juuri mitään. Olen kokeillut vain muutamaa laatua, joita yleisesti saa keväisin. Mitä ilmeisimmin 'Tom Tom' ja 'Queen Elizabet' ovat huono vaihtoehto. Ne eivät kestä sadetta ja ottavat mustalaikkutautia hyvin helposti. Olenkin nyt huuli pyöreänä, kun keväällä hankkimieni 'Miratojen' ja 'Bonicojen' kukat kestivät sadetta eikä lehtiin tullut mustalaikkutautia. Vaikkei kukinnan määrä vielä päätä huimannut, iloitsen tästäkin. Tästä lähtien annan kolmen ruusun tarjousnippujen jäädä myymälään, jos muita lajikkeita ei ilmesty. Miksi ottavat aina niitä samoja? Siksikö, että minunlaiseni, jotka eivät paremmasta tiedä, sortuvat ostamaan? Joitakin kärhöjä kuoli talven kurimuksessa. Muutamat nousivat hyvin kituliaasti ylös. 'Huldinekin' äityi vasta loppukesästä kasvamaan. Joka kesä on pitänyt muutama lakastumistautinen kärhön varsi leikata, vaikka tyvellä olen pitänyt hiekkaa tauteja torjumassa. Alimmissa lehdissä on kellastuneita, mutta olen tuumannut sen johtuvan alaosaa varjostavista kasveista. Joskus varmaan kuivuuskin tekee oman osansa. Kärhöt kasvavat tavallisessa mullassa. Varovasti olen hiukan kauemmas juuristosta joskus harannut maan sekaan maatunutta hevonpeetä. Netistä bongattu konsti lannoittaa kanankakkamerilevävedellä varhain keväällä edesauttaa kasvua. Vanhimpia kärhöjä en uskaltanut lannoittaa viime kesänä, koska edellissuvena ne kaatua rötkähtivät tötsineen sateessa ja tuulessa. Latvuksesta tuli yksinkertaisesti liian painava ja korkea. Jouko teki paksuimmasta harjateräksestä matalammat tuet ja ainakin kuluneen kesän ne ovat pysyneet pystyssä. Myös pionitukia tilasin Joukolta. Tehköön talvipuhdetyönä. Kaupan mallit eivät toimi. Semmoinen ympyräksi valmiiksi tehty olisi hyvä, minkä saisi ajoissa tällätä paikoilleen. Joka kesä tulee pionien kukintaaikaan sade ja pionit nurin, joten taas Enkelinpasuunat kukassa. päätin, etten hanki enää yhtään pionia lisää. Enkelinpasuunat Enkelinpasuunat kasvoivat suuriksi roikaleiksi. Niitä on kolme. Yksi piti jo siirtää lasikuistilta ulos, kun ei mahtunut sisälle. Koko kuistilla oli pakahduttava tuoksu etenkin iltaisin. Kymmenkunta tainta on juurtumassa autotallissa. Silkkaa ahneutta, sillä ei meille niin monta tarvita. Tontutkin omasta takaa Patsaskulttuuriakin on tullut pohdittua. Isot valkoiset patsaat eivät oikein meille istu outoutensa ja hintansa puolesta. Harvemmin on tarjolla täällä päin muun värisiä, paitsi puutarhatonttuja. Muita tonttuja ei täällä tarvita, kun täällä on jo kaksi, Jouko ja minä. Eivätkä nämä tontut kökötä paikoillaan, vaan heiluvat kottikärryjen, lapioiden ja muiden tykötarpeiden kanssa niin kauan kuin henki pihi-

7 Numero 13 Sivu 7 Puutarhurin vastamäkiä Teksti ja kuvat: Seija Jokinen Talvi 2014 koetteli puutarhan kasveja kovalla otteella. Monta kasvia jäi nousematta, suureksi surukseni myös kärhöjä. Onneksi on puita ja pensaita vehreyttämässä maisemaa. Kylmä koetteli kesälläkin Eivätkä loppuneet harmit talvivaurioihin, vaan alkukesästä iskivät pakkasyöt. Jyväskylässä oli neljän aikaan iltapäivällä vain kolme astetta lämmintä ja osaan kasveista tuli vioitusta. Kotkansiivistä, jaloangervoista, kuunliljoista ja punasaarnista paleltui lehtiä ja katkoin ne pois rumentamasta. Perunan lehdet kärsivät harson alla. Keuhkosammal ärsyttää Kukkapenkeissä keuhkosammal on vihonviimeinen seuralainen. Se kuolee seoksella, jossa on puolet vettä ja puolet etikkaa sekä pari tippaa astianpesuainetta vähentämään pintajännitystä. Kukkapenkkiin liuosta ei voi laittaa, koska sillä kuolee kaikki elollinen. Voikukan lehtiruusukkeeseen sitä voi suihkauttaa ja parin päivän päästä paikalla on jäljellä ruskea läikkä. Polkuihin näyttää innokkaasti ottavan rasittava ja sitkeä rentohaarikko, jota joudun usein nyhtämään. Se on rikkaruoho, jota on myös kukkapenkeissä. Haavan ja pajunvesat valloittajina Totesimme, että jos yhtenä kesänä jättäisi tontilta pajut ja haavanjuuret nyhtämättä, peli olisi menetetty. Haapaa pyrkii putkahtelemaan milloin mistäkin. Tiukkaan istuttaminen ei näiltä pulmilta pelasta. Mitä varjoisammat olot, sen paremmin viihtyy keuhkosammal. Levä liukastuttaa lautaterassit Varjokohdissa terassilautoihin tulee aina uudelleen vihreää. Lautaterassien leväkasvustojen pesussa ei taida olla oikotietä onneen. Ensin kokeilimme terassipesuria, joka on painepesurin yhteydessä. Vähensimme tehoja, ettei valtti lähde. Lähti läikittäin valtti, mutta ei levä. Kun konstit loppuu, niin keinot jää. Kehiin höyrypesuri. Sillä lähti vihreys, mutta hidasta oli. Paras keino leväkasvuston hävittämiseen on kuitenkin perinteinen etikkavesi ja juuriharja. Ruttojuurta sietää varoa Älköön kukaan istuttako ruttojuurta kevein perustein. Meillä on istutettu joskus ennen talon rakentamista tien varren savikkoon. Eipä ollut pikkuhomma kaivaa sitä kovasta savesta pois! Juuret laitoimme jätesäkkeihin kuolemaan. Niitä ei uskalla laittaa kompostiin. Kasvihuoneurakka Viime vapun älynväläys oli se, että rupesimme vääntämään vanhoista vuotiaista ikkunoista kasvihuonetta. Kitit olivat huonossa jamassa, maalit irtoilleet, oli erilaisia ikkunoita, karmeissa lahovikoja. Minä irrottelin maalia kuumailmapuhaltimella ja opin jo pelkäämään vanhan lasin ääntä rits, ja halkeama tuli puhaltimen ilman kuumuuden takia. Kittauksessa tein pyhäinhäväistyksen ja laitoin silikonia kittien päälle. Ei olisi pitänyt aloittaa koko hommaa, mutta tehty mikä tehty. Oli sekin vappu, vaikka oma valinta. Minkäpä pahalle sisulleen mahtaa. Valmistui se sittenkin, vaikka monien vaiheiden jälkeen. On monen sortin ikkunaa, jotka eivät todellakaan olleet hyväkuntoisia. Sormet olivat maalissa ja silikonissa pari seuraavaa viikkoa. Automatiikkaa tuli sen verran, että kasvarissa ovi ja yksi ikkuna aukeavat, jos meistä jompi kumpi muistaa sen aukaista. Kasvihuoneen rakennustouhussa sotkimme kahdestaan kasvihuoneen ympäristön. Talloimme nurmikon niin, että piti kylvää uutta. Sivustalle jopa teimme ihan uuden nurmenpätkän, kun ei tuota leikattavaa ole ennestään. Kasvihuoneen tyhjennyksen jälkeen syksyllä pääsin pesemään ikkunankarmeista ja ikkunoista on kärpäsensontaa. Ilmeisesti ikkunaluukku olisi kannattanut tehdä. Tai ainakin arvelen, että kärpäset olisivat osanneet siitä paremmin ulos. Vaan mistäpä tietää kärpäsen sielunmaisemaa. Villiintyvät kasvit Viime syksynä kaivoimme kaikki lapinnauhukset pois. Kyllästyin lehtien lurpahtamiseen kuivana aikana eikä kukintakaan kovin kauan kestänyt. Lisäksi ne siementelivät runsaasti, jos ei heti ollut katkomassa kukkavarsia pois. Viskoin joku vuosi sitten kukkapenkkeihin myyränsuojaksi valkosipulin kynsiä. Niitä kasvaa viuhottaa nyt pitkin kukkapenkkejä. Tehosta ei mitään tietoa. Muutakin villiä menoa Ja etteivät vastukset heti loppuisi, pesiytyi pihapiiriin jäniksenpoika. Se katkaisi viime kesänä Mustilasta ostetun Sorbus commixtan, japaninpihlajan. Luulin, että jänikset antavat pihlajien olla rauhassa, mutta ei näköjään. Jäniksenpoika näytti maistelleen myös rhodoja, vuorimäntyjä ja jopa tuijia. Kukkia kastellessa pupu lähti loikkimaan leimujen alta. Päästin vesiletkulla vettä persiiseen. Tuoksupallot Tiukkaan on istutettu. Kuva: Seija Jokinen eivät näytä vaikuttavan mitään ja maksoivat yhdeksän euroa kipale. Kai jänikselle kohta maistuu valkosipulikin. Kanankakan hajua se taitaa karttaa edelleen. Vastoinkäymiset kuuluvat asiaan Vastoinkäymiset minimoituisivat, jos pysyttelisi oman kasvuvyöhykkeen lajeissa, mutta se olisi liian tylsää. Fraxinus americanan, valkosaarnin, ostimme toissa kesänä Mustilasta. Ulkonäkö olisi eksoottinen. Sille luvataan vyöhykkeitä I-II, joten saapa nähdä, tapaammeko ensi kesänä. Vastoinkäymiset kuuluvat puutarhurin toimenkuvaan niin kuin nenä päähän. Eläkeläinen ehtii Meillä on nyt työvoimaa enemmän paikalla korjaamaan harmeja. Eläköitynyt yrittäjä Jouko luetteli, mitä kaikkia lomia hän nyt pitää: pitämättömät kesälomat, talvilomat, pekkaspäivät, isyyslomat. On kuulemma yhteensä 17 vuotta pitämättömiä lomia, jotka hän nyt sitten pitää putkeen. Joutaapahan touhuamaan pihassa. Jos yhtenä päivänä ottaa nuppiin, niin jo toisena lapio viuhuu. Vielä kun saamme vierailla puutarhaseuralaisten pihoista ideoita napsimassa, on lannistumismieli mennyttä. Nokka kohti uutta kesää! Kasvihuone uurastuksen jälkeen. Ympäristökin piti kunnostaa rakennusurakan seurauksena. Kuva: Seija Jokinen

8 Sivu 8 Jyväskylän Piha ja Puutarhasanomat Maksaruohot (Sedum) kuuluvat laajaan maksaruohokasvien heimoon. Kasvitieteellisesti maksaruohojen sukua ollaan jakamassa useampaan eri sukuun. Tulevaisuudessa iso osa maksaruohojen tieteellisistä nimistä kokee muutoksen. Suomalaiset nimet säilynevät ennallaan. Maksaruoholajeja maailmassa on arviolta noin 600. Suomessa alkuperäisiä lajeja luonnossa on kuusi. Niiden lisäksi ainakin seitsemää lajia on karkaillut luontoon. Maksaruohot Teksti ja kuvat: Taimistoviljelijä Jari Särkkä, Särkän Perennataimisto Maksaruohot viljelyssä Olemme Raahessa viljelleet kymmeniä erilaisia maksaruoholajeja ja -lajikkeita. Suurin osa niistä on menestynyt hyvin, mutta myös huonoja kokemuksia on. Olemme saaneet paljon uusia, aiemmin vähän viljeltyjä lajeja ja lajikkeita perennaviljelijä Bengt Fagerströmin taimistolta. Hän on erityisen hyvin perehtynyt maksaruohojen sukuun ja niiden lajikkeisiin, sekä risteymiin. Nyt meillä on viljelyssä lähes 60 erilaista maksaruohoa. Maailmalla maksaruohot ovat erittäin suosittuja kivikkokasveja. Innokkaimmilla kivikkopuutarhureilla on satoja lajikkeita istutuksissaan. Suomessakin menestyy kymmeniä erilaisia maksaruohoja moitteettomasti, kunhan kasvupaikka on lajeille sopivaa. Maksaruohot tarvitsevat aurinkoisen paikan ja yleensä hyvin läpäi- sevää kasvualustaa ja suhteellisen karua kasvualustaa. Kivikkopuutarha toimii parhaiten, kunhan se on kaltevaa ja vettä läpäisevää. Suurin osa maksaruohoista on keltakukkaisia, mutta myös valkoisia ja punaisia lajeja ja lajikkeita on. Osalla lajeista ja lajikkeista on myös värikäs lehdistö. Tässä esitellään vain muutamia Suomessa viljelyssä olevia maksaruoholajeja. Keltamaksaruoho (Sedum acre) Komeamaksaruoho Keltamaksaruoho on luonnonvarainen ja yleisin laji Suomessa, aiemmin sen nimenä oli katkeramaksaruoho. Luonnossa laji kasvaa kallioilla, hietikoilla, sekä merenrantojen kivikoissa ja soraikoissa. Kasvualustaksi riittää hyvin ohut kerros hiekan tai soransekaista maata. Se on hyvin vaatimaton kasvupaikan suhteen ja kestää pitkiäkin aikoja ilman vettä. Kukkiessaan laji on matala, keltainen matto. Laji on talvenkestävyydeltään parhaimpia. Keltamaksaruoho Tämän suomalaisen nimen alle luetaan lajikkeet, jotka ovat moninkertaisia risteymiä ja kukkivat syyskesällä. Näistä tunnetuin on lajike Herbstfreude, jolla on näyttävä kukinta. Lajike alkaa kukkia vasta syyskuulla ja nähtävästi päivänpituuden vaikutuksesta pohjoisessa se ei ehdi virittyä kukkaan ennen talvea. Etelämpänä se kukkii näyttävästi talveen saakka. Muita lajikeryhmä lajikkeita on Matrona, jolla on hieman punertavat lehdet ja vaaleanpunertavan kirjavat kukinnot. Suomalainen Irmeli Kotimainen lajike Irmeli on tummanpunainen ja lehdistö on punertava ja se ehtii kukkia hyvissä ajoin ennen talvea. Isomaksaruoho (Sedum telephium, Hylotelephium telephium) Isomaksaruoho on pystykasvuinen laji, jolla on useita alalajeja. Viljelyssä on eniten punaisomaksaruohon (Sedum telephium subsp. telephium) muotoja ja lajikkeita. Näistä kestävimpiä ja näyttävimpiä on lajike Carl. Kyseinen lajike ehtii kukkia myös Pohjois-Suomessa, jossa se on parempi kuin komeamaksa- ruoho lajike Herbstfreude. Lajike Carl on 40 cm korkea ja kukinta ajoittuu elo-syyskuulle. Kukinta-aika on melko pitkä ja väri on kaunis lappapuuronpunainen. Muita lajikkeita ovat mm. Atlanta, jonka lehdistö on valko-vihreän kirjava. Sedum Irmeli Kaukasianmaksaruoho (Sedum spurium, Phedimus spurius) Pohjois-Suomessa kestävä isomaksaruoho Carl Mongolianmaksaruoho (Sedum hybridum, Phedimus hybridus) Kaukasianmaksaruoho on hieno laji, josta löytyy valko-, vaaleanpuna- ja punakukkaisia lajikkeita. Osalla lajikkeista on punertavat ja jopa valkokirjavat lehdet. Tutuin lajike lienee voimakkaan punakukkainen ja -lehtinen lajike Schorbuser Blut. Valkokukkainen lajike Album Superbum on myös näyttävä, mutta hieman laiskempi kukkimaan kuin punakukkaiset lajikkeet. Lajike Roseum kukkii runsaasti ja on selvästi talvenkestävin lajikkeista. Kirjavalehtiset Tricolor ja Variegatum ovat osoittautuneet selvästi aremmiksi lajikkeiksi. Kaukasianmaksaruohosta on viljelyssä paljon lajikkeita, jotka eroavat kukkien värin ja lehdistön värityksen mukaan. Muiden maksaruoholajien tapaan kaukasianmaksaruohokin viihtyy vähäravinteisessa kasvualustassa. Mongolianmaksaruoho on varmaankin Suomen oloissa kestävin maksaruoholaji. Kasvaa maanmyötäisesti rönsyillen ja keltaiset kukinnot nousevat lehtien yläpuolelle keskikesällä. Lehdistö talvehtii vihreänä, hieman punertuen talven ja kylmän kevään ajaksi. Kasvupaikan suhteen tämä laji on todella vaatimaton. Mongolianmaksaruoho Rantala Schorbuser Blut Album Superbum

9 Numero 13 Sivu 9 Aurinkoisten paikkojen perennat Kalliomaksaruoho (Sedum rupestre) Kalliomaksaruohon kasvutapa on lamoava ja lehdistö on tiheää, havumaista. Tästä lajista on paljon erilaisia lajikkeita, joilla lehdistön väri vaihtelee kellanvihreästä sinivihreään. Tämän lajin koristearvo perustuukin enemmän lehdistön väriin kuin kukintaan. Parhaimpia lajikkeita sinertävälehtinen Gerd ja kotimainen viljelykanta Mäntsälä, jolla on kirkkaanvihreä lehdistö. Lajikkeella Thomas Burén on myös kauniin vihreä lehdistö. Kalliomaksaruohojen kukat ovat keltaisia. Kalliomaksaruohot ovat hieman arempia talvehtijoita kuin monet muut maksaruohot. Märkyyttä ne eivät siedä kasvupaikallaan. Amurinmaksaruoho (Sedum selskianum, Phedimus selskianus) Tämä Suomessa vähemmän viljelty laji on näyttävä kukkiessaan. Sillä on kirkkaankeltainen kukinta, joka ajoittuu syyskesälle. Lehdistö on raikkaanvihreä ja Kalliomaksaruohot Mäntsälä vasemmalla ja oikealla Thomas Burén. Alla sinertävälehtinen lajike Gerd. Amurinmaksaruoho Mantsurianmaksaruoho (Sedum kamtschaticum var. middendorffianum) Kamtsatkanmaksaruohon muunnos, jolla tiheämpi lehdistö ja lehdissä on.mantsurianmaksaruoho kaunis rusehtavan vihreä sävy. Kasvutapa on tiivis ja mätäsmäinen. kasvutavaltaan se on hieman pensastava ja hyvin tuuheakasvuinen laji. Amurinmaksaruohon talvenkestävyys on hyvä.

10 Sivu 10 Jyväskylän Piha ja Puutarhasanomat Muutarhurin mietteitä 2015 Teksti ja kuvat: Antero Liimatainen Jälleen on se ihana aika, jolloin rikkaruohotkin ovat levossa valmiina iskemään heti kun aika on kypsä. Perennojen ym. siemenet vaeltavat kädestä käteen, paikoista toisiin, eikä kukaan (?) muista viime kesän epäonnistumisia! Ystäväni H:n lempilauseisiin kuuluu: Jos joku juttu olisi hyvä, se olisi jo keksitty! Google, joka tietää kaiken, kertoo mm. ruohonleikkurin keksityn 1826 ja patentoidun Fiskars toi oranssisakset markkinoille 50-luvun lopulla ja niitä on myyty reipas miljardi kpl. Sakset, joita muinaisessa Egyptissä käytettiin jo 1500 ekr, on varmaan keksitty uudelleen moneen kertaan. Ehkä sen hallaisen suon laidassa Jussin kädessä oleva kuokkakin oli jo kauan sitten keksitty. Menneen talven lumet Kirjoittaessani tätä juttua, ulkona ei ole lunta kuin nimeksi. Tulee mieleen viime kevät, jolloin niin monet kasvit ottivat pavun nokkaansa. Esikot, kerriat, ruostekukat, vuokot ja monet muut. Viherviipertäjän sydämeen se koskee. Olo on kuin mielensäpahoittajalla konsanaan Matkailu avartaa Vuosi on taas vierähtänyt ja nyt kirjoitetaan AD On aika muistella mennyttä vuotta. Nordiska Trädgård Tukholmassa oli ensimmäisiä tapahtumia, johon menin suurin toivein. Aikainen ajankohta yhdessä kehnon talven kanssa ei kovin paljon muutarhurille antanut. Ruotsissa on paljon tiettyihin kasveihin tai lajiin erikoistuneita kerhoja. Pelakuille, verenpisaroille, kuunliljoille ja ties vaikka mille löytyy messuilta omat harrastajansa. Siemeniä oli runsaasti, mm. Impectalla oli siellä suuri osasto. Ruotsalaiset ovat hyvin sosiaalista kansaa, joten kahvi - ja ruokapaikkoja oli runsaasti. Omien eväidensä nauttijoillekin oli kuulemma omat eväsnurkkauksensa. Meikäpojan matkaan messuilta lähti pari pelakuun tainta ja 240 kruunun arvoinen lettupannu. Olisi se löytynyt varmaan Anttilastakin. Pannusta vielä sen verran, että sveitsiläisesta laadustaan huolimatta sen pohja on keskeltä koholla ja joka ainoa lettu jää keskeltä kiinni. Olen sitä muutaman kerran vasaroinut Syksymmällä tein uuden matkan Pohjanlahden läntiselle rannalle. Laiva oli satamassa aikaisin, joten ajelin Kungens kurvaan odottelemaan puutarhaliike Zetaksen aukenemista. Aikaa oli useampi tunti odotella. Yritin puhua itseäni sisään eräälle töihin tulevalle, hän lupasi kysyä pomoltaan, mutta kyllä minun piti kymmeneen asti odottaa. Huomasin siinä toisenkin odottajan ja ajattelin mennä juttusille. Hän hihkaisi jo kaukaa, että terve! No, päälläni oli Puutarhaliiton paita, josta hän minut oitis tunnisti suomalaiseksi. Siinähän lukee selvällä suomenkielellä kätevästi hihalla tai jotakin sinne päin. Hän kysyi ensimmäiseksi olenko käynyt Kenkäverossa? Oli mukavaa sanoa, että olin ollut siellä viikkoa aikaisemmin. Kasveja en sieltä löytänyt, en Mikkelinpuiston taimimyymälästäkään. Hän kertoi aloittavansa myöhemmin työt Kenkäverossa. Kyllä Zetaksen kassalla Visa pahasti vingahteli, mutta autossahan oli tilaa vielä siinä vaiheessa. Kuukauden kuluttua olisin vastuussa teoistani, mutta sinnehän on vielä neljä viikkoa! Taalainmaalla vilukkoa etsimässä Lempikukkiani Taalainmaalla asuessani oli ja on vilukko, Parnassia palustris. Niitä kasvoi runsaasti eräällä polulla, joten suuntasin Yetin keulan kohti Taalainmaata. Menomatkani varrella oli ennen niin upea Berslagsodlingin taimimyymälä. Upeus oli tipotiessään mutta taimisto oli entisellä paikallaan. Muutamien tuntien venttaamisen jälkeen sekin avattiin. Odotellessani taimiston avaamista, kiertelin aikamoisen lenkin lähimetsässä ja miten ollakaan, lahkeeseeni tarttui jokin marjakuusen taimi. Sain sen irti vasta autolla! Ajelin siinä kohti entisiä kotiseutujani. Väsmannin rannalla olin aiemmin ihaillut lupiineja, joissa oli kukat selvästi upealla kierteellä. Enhän niitä syksyllä tietenkään löytänyt. Jatkoin matkaani ja soitin tyttärelleni, kun olin jo lähellä entisiä kotiseutujani. Hän vastasi Berliinistä! Ajelin läheiseen Ljungåseniin, mistä alkavat Taalain- maan tunturit. Paikalla, jossa oli ennen ollut vilukkoa, oli nyt tuulimyllyjä, ojia ja uusia teitä. Ei löytynyt koko polkua. Siis jos jollakin on vilukon taimia, niin vaihto johonkin toiseen kasviin kävisi päinsä. Matkani jatkui Berslageniin Värmlannin rajoille. Aikoinaan siellä poltettiin miiluissa metsät niin tarkkaan, että sai kävellä satakin kilometriä ilman, että löi päätään puuhun. Masuuneita löytyy sieltä lähes joka kylästä. Entisaikoina koko Berslagenin alueelta saatiin suo- ja järvimalmia, sen jälkeen käytiin vuorimalmin kimppuun. Keski-Euroopasta tulleet Vallonit ja monet suomalaisetkin ovat olleet osallisina malmin syntyyn. Vanhojen kaivosten alueilla ja miilujen läheisyydessä on ollut runsas kasvimaailma, mm. orkideoita niistä löytyy. Ajelin Karlskogaan ja edelleen Degerforssiin. Kaarinan ja Eskon pihassa riitti ihmeteltävää. Todella upea piha, jota he ovat innolla vuosikymmeniä vaalineet. Heillä oli pihassaan useita kasveja joista en ole koskaan kuullutkaan. Esko on ahkera kokeilija ja erityisesti puitten istutukset ja leikkaukset on hänen erikoisalaansa. Yetin valot alkoivat heidän pihassaan vierailun jälkeen näyttää taivaalle, mutta tilaa oli kuitenkin vielä muutamaan poikkeamaan E-kutoselta Latviassakin tuli käydyksi Latvian Siguldan kukkamarkkinat olivat kerrassaan upeat. Se on tietysti vain oma mielipiteeni. Kasveja oli runsain mitoin ja eräällä myyjällä oli jopa USDAvyöhykkeetkin kasveissaan. Hän oli Viktors Goba. Häntä kiinnosti suomalainen Viljelykasvien nimistö ja lähetinkin sellaisen postitse hänelle. Sain heti muutaman kasvin vastalahjaksi. Vau! Kotimaassakin retkeiltiin Kesätreissuja tehtiin kotimaassakin sekä omin päin että porukoissa. Avoimet puutarhat-tapahtumaan osallistuimme Sinikan kanssa käymällä läpi lähiseudun pihoja. Ensi kesänä olemme varmaan taas mukana omalla pihallamme. Jyväskylän Puutarhaseuran retki Hyvinkäälle ja Riihimäelle oli myös mielenkiin- toinen. Meillä oli Hyvinkään asuntomessualueeseen tutustuessamme mainiona oppaana kaupungin puutarhuri. Varsinkin alueen vieressä ollut jaappanilainen puutarha oli hyvin mielenkiintoinen. Talvi oli tehnyt tuhojaan sielläkin aika runsaasti. Puutarhan oli suunnitellut nuori japanilainen suunnittelija. Oli mielenkiintoista, miten hän oli täällä joutunut käyttämään tarhaa suunnitellessaan eri kasveja kuin kotimaassaan. Esimerkiksi tarhaan tultaessa paholaisia karkottava piikkinen japanilainen kasvi oli korvattu Suomessa viihtyvällä mahonialla. Jokaista kiveä oli pyöritelty kerran jos toisenkin, ennen kuin niille löytyi oikea paikka. Jos löytyi! Suuri ongelma rakentamisessa oli ollut kaivinkoneen kuljettajan suuripiirteisyys kivien sijoittelussa. Kun puhuminen ei auttanut, keksittiin nerokas keino. Otettiin kuski vielä kerran puhutteluun ja sanottiin, että kukkula jota juuri rakennettiin, nimettäisiin hänen mukaansa Maurinkukkulaksi ja kas, siitä lähtien millinkin siirrotkin onnistuivat! Kävimme samalla Hyvinkään matkalla myös tutustumassa erääseen kauppapuutarhaan ja näimme omin silmin mitä mennyt talvi oli tehnyt puutarhalla, jonka pitäisi antaa elantoa omistajilleen. Tuntui pahalta ostaa kassillinen taimia muutamalla urolla. Istutukset paisuvat Mustilan taimipäivillä kävimme myös ja siellähän oli melkoinen seurakunta koolla. Idän Immeiset, Vakkataimi, Rhodoisti, Ülli-Riina ja monta muuta erikoisten kasvien myyjää. Taimia lähti sieltäkin Sysmän suuntaan, keväällä voi vetää johtopäätöksiä heidän viihtymisestään. Mukavin Mustilan juttu oli Rhododendron Tiuku, jota oli heidän taimitarhassaan jäljellä vain yksi kappale. Jossakin! Arvatkaapa kuka sen sattui löytämään? Kesän mittaan kasveja kertyi ja kertyi, aina vaan on pitänyt jatkaa penkkiä, tehdä jopa uusia. Mitähän kevät tuokaan tullessaan? Toivottavasti lumipeite vielä tulisi, mutta ei näytä siltä. Mukaviin asioihin kuuluu se, ettei myyränkoloja ei ole ilmaantunut ollenkaan. Ehkä kissamme ja myyrät eivät oikein sovi samalle tontille. Kesällä käytin karkotukseen myös pikkuraketteja (ns. kissanpieruja) siten, että otin niistä tikun pois ja annoin mennä sen sitten myyränkoloon. Joskus se poksahti aika kaukanakin maan alla. Myyrämme saattoivat saada kuulovammoja, ennen kuin muuttivat naapuriin! Uuden kesän odotus alkaa tuntua rauhattomuutena luissa ja ytimissä, tosin se tuntuu aina välillä kukkarossakin, ainakin siementilauksia tehdessä. Viime keväänä tein muutamia onnistuneita ymppäyksiä pihlajilla ja aiemmin olen onnistunut muutamissa omenapuun oksissa, joten se peli varmasti jatkuu. Nythän olisi paras aika ottaa oksia ensi kauden puukotuksiin Summasummaarum Ei muuta kuin reippaasti kohti uutta kesää! Asenteet kohdalleen. Ei niin kuin Sami Jauhojärvi: Eikun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! Tapoja on monia. Degerforsissa Ruotsissa Esko Töyrylä on puutarhassaan innostunut kokeilemaan mm. puiden leikkausta.

11 Numero 13 Sivu 11 Pihan ja puutarhan valaiseminen Teksti ja kuvat: Reijo Kujala, asian harrastajapuutarhuri Suomi on valo-olosuhteissa kaksijakoinen maa kevät- ja kesäkauden valon runsaus sekä syys- ja talvikauden pimeys. Ne luovat ja muokkaavat pihan ja puutarhan olemusta. Valo vaikuttaa Valon määrä ohjaa myös omaa käyttäytymistämme pihan ja puutarhan hyödyntämisessä. Valaistuksen tuominen puutarhaan lisää sen viihtyisyyttä ja käyttökelpoisuutta jopa ympärivuotiseksi. Mikä voisi olla palkitsevampaa kuin katsella syyspimeällä tai talven tuiskussa ikkunasta ulos valaistuun puutarhaan. Tai elokuun pimenevässä illassa istua ulkona ja antaa valaistuksen luoda oman tunnelmansa. Ammattilaiset asialle Nykyään uudisrakennuksissa otetaan jo kiitettävästi huomioon ainakin pihan yleisvalaistus sekä osittain myös kasvien valaiseminen omien mieltymysten laajuudessa. Vanhemmissa rakennuksissa yleisvalaistusta, mikäli se ei ole riittävää, on mahdollista parantaa. Useimmiten se tarkoittaa kaivutöitä, kaapelointia ja kiinteiden valaisimien asennusta. Pihan perusparannustöiden yhteydessä se on tehtävissä kohtuullisin kustannuksin. Valaistuksen rakentaminen puutarhaan tuo omat ammatilliset vaatimukset ja edellytykset. Onhan kyse pihan rakenteissa huomioitavista asioista, valaisimista ja sähköstä. Verkkovirralla toimivien sähkölaitteiden asentaminen on annettava sähköalan ammattilaisen tehtäväksi. Yleisvalaistus kuntoon Yleisvalaistus ei enää välttämättä riitä. Pihaan ja puutarhaan kiinnitetään nykyisin jo yhä enemmän huomiota. Kuten todettua, pihaa ja puutarhaa voidaan käyttää kesäkauden lisäksi myös muina vuodenaikoina. Valaistuksen tekninen kehitys mahdollistaa osaltaan tämän suuntaisen kehityksen. Kiinteiden valonlähteiden lisäksi ja niiden vaihtoehtoina nykyisin on tarjolla pienemmällä jännitteellä toimivia heikkovirtavaloja tai aurinkoenergialla toimivia valaisimia. Näiden heikkovirralla toimivien valaisimien vaatimuksena on sähköpistorasioiden esiintyminen sopivalla etäisyydellä. Aurinkoenergialla toimivat valaisimet ovat tehon lisääntyessä kehittyneet aivan viime aikoina. Etuna on valaisimien sijoittaminen alueille, joihin muut toteutukset ovat haastavia toteuttaa. Haittapuolena on toimimattomuus talvikaudella. Energiakustannukset kohtuullisiksi Led-valaisimet ovat tuoneet pihan ja puutarhan valaistuksen energiakustannukset jo varsin siedettävälle tasolle. Niiden hankintahintakin on tullut reippaasti alaspäin ja tehot kasvaneet. Kaikkien valaisimien kohdalla on varmistuttava, että ne soveltuvat kosteusluokitukseltaan ulkokäyttöön. Varsin käyttökelpoista tekniikkaa ovat ajastimet sekä kaukosäädettävät ja himmennettävät valaisinratkaisut. Tunnelmaa ja turvallisuutta puutarhaan Yleisvalaistuksen lisäksi valaistuksella on tarkoitus lisätä tunnelmaa ja viihtyisyyttä. Tällöin onkin mietittävä miten valaistus suunnitellaan ja toteutetaan niin, että vältytään virheratkaisulta. Esille nousee eritoten valaistuksen määrä ja kohdentaminen. Pihan ja puutarhan valaistuksessa tulee välttää valon liiallista käyttöä. Valojen häikäisy ei ole hyväksi itselle eikä naapureille. Häikäisyä voidaan välttää huomioimalla se joko valaisinmallin valinnassa tai valon suuntauksen avulla. Toivottavasti taakse ovat jääneet ajat, jolloin pallovalaisimen valosaaste heijastuu ympäristöön, jopa avaruuteen saakka. Valaisin käyttötarkoituksen mukaan Valaisinta valittaessa kannattaa todella miettiä valaistuksen käyttötarkoitus. Kohdevalaisimilla ja valon kohdentamisella saavutetaan useimmiten paras lopputulos. Valaistuskohteita voivat olla portaat ja muut kulkuväylät, seinät, puut ja pensaat sekä vaikkapa altaat tai muut vesiaiheet. Valaistuksen tarkoituksena on luoda myös hiukan dramatiikka puutarhaan. Valon värillä on väliä Valon värilämpötilalla on merkitystä. Halutaanko luoda tunnelma lämpöisellä vai kylmällä valolla. Yllättävää kyllä kylmät värit sopivat hyvin kohdevalaistukseen ja erityisesti talvivalaistukseen. Joulunajan valot ovat jo hyvin yleisiä. Ehkä niissä voidaankin vähän leikitellä ja käyttää lyhyen aikaa monivärisiäkin ratkaisuja. Pihan ja puutarhan muun ajan valaistuksessa moniväristen valojen käytössä kannattaa käyttää suurta harkintaa. Hyvin suunniteltu Valaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan käyttää alan asiantuntijoita. Mikäli omat kyvyt eivät riitä ratkaisemaan toiveiden toteutumista, näin kannattaakin menetellä. Hyvin suunniteltu säästää toteutuksessa kustannuksia. Toinen vaihtoehto on omatoimisuus niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin ottaen kuitenkin huomioon sen mitä itse saa tehdä. Hiukan karrikoiden sanottuna toteuttaminen on yhtä helppoa kuin kasvien istuttaminen puutarhaan. Teknisten ratkaisujen monipuolistuessa voidaan helpommin vaihtaa valaisinten sijaintia ja siten oman tekemisen kautta oppii löytämään yhä toimivampia ratkaisuja. Kohtuudella valaistus on pihan ja puutarhan jatkuvaa muutosta koskaan ei tule aivan valmiiksi. Muista kuitenkin: Verkkovirralla toimivien kiinteiden sähkölaitteiden asentaminen kuuluu sähkömiehen työhön. Valonlähteen ei ole tarkoitus olla häikäisevä. Keinotekoinen täysikuu saattaa ärsyttää lähiympäristössä. Valaistus luo puutarhassa tunnelmaa. Valaistu kohde kiinnittää katseen tiettyyn kohteeseen, jota halutaan korostaa. Valolla on eri aikoina erilainen vaikutus. Yllä oleva kohde näyttää pimeässä illassa aivan erilaiselta, kun valo rajaa kohteen jyrkemmin. Valaistu alue pimeän keskellä synnyttää turvallisuuden tunteen. Tunnelma on kuin astuisi pimeästä valaistuun huoneeseen. Valaistuna talvinen puutarha on rauhoittava. Ikkunasta katseltuna ulkona oleva luminen puutarha näyttää aivan satumaailmalta. Talvella valaistukseen voi käyttää kylmempää valon värisävyä kuin kesävalaistuksessa.

12 Sivu 12 Jyväskylän Piha ja Puutarhasanomat Itä-Suomessa ihasteltua 2014 Teksti ja kuvat: Marjatta Uosukainen Mies ja hänen maisemansa. Anssi Krannila rakkaan kotijärvensä rannalla. Hellettä riitti Kuopioon asti. Kuopiossa taivas aukeni. Vettä riitti. Erkki Oinonen itseään isommissa jalanjäljissä. Joensuussa Botanian kukkaloistoa. Kuopion Saaristokaupunki oli uudenlaista kaupunkirakentamista parhaimmillaan Heikkisen kukkatalon kasvivalikoimaa Kesän kuumin retki 2014 Jyväskylän Puutarhaseuran retki suuntautui Itä-Suomen. Ensimmäinen kohteemme oli Hirvensalmen taimisto, jossa seuramme oppaina olivat sekä taimiston isäntä Teppo Kaarniemi että itse omenatohtori, puutarhaneuvos Anssi Krannila. Saimme tutustua myös Anssin omaan kotipuutarhaan, joka sijaitsee aivan taimiston yhteydessä. Ensimmäisten taimihankintojen jälkeen suuntasimme kulkumme Mikkeliin, jossa bussimme parkkeerasi Kenkäveron entisen pappilan parkkipaikalle. Lähietäisyydellä sijaitsee Mikkelipuiston pysyvä puutarhanäyttely. Näyttelyalueen reunassa tutustuttiin suomalaisia alppiruusulajikkeita esittelevään alppiruusupuistoon. Seuran tapahtumakalenterissa on joka vuosi pari kertaa kesässä taimenvaihtotapahtuma. tapahtumaan voi tuoda taimia, juurakoita tai vaikka siemeniä vaihdettavaksi tapahtumaan voi tulla mukaan vaikka itsellä ei olisi mitään vaihtoon tuotavaa vaihdosta voi myös ottaa kasveja vaikka ei olisi tuonut itse mitään paikalle vaihdosta voi ottaa kasveja niin paljon kuin omatunto kestää kuitenkaan niitä rohmuamatta Kuopion upea rantapuisto ihastutti istutuksillaan ja tilankäytöllään. Puisto oli selvästi tehty viihtymistä, rauhallista oleskelua, kuntoilua tai vaikkapa romantikkoja varten. Mikkelin jälkeen alkoi jo nälkäkin kurnia. Linja-auton mittarin mukaan ulkolämpötila näytti tässä vaiheessa olevan 32 ⁰C. Hiki virtasi ja vettä kului. Nautimme herkullisen kasviskeittolounaan Mari Mörön kotipaikalla Mörönperällä. Lounasta ennen saimme runollisen puutahan esittelyn. Iltapäiväkahvit kävimme nauttimassa Valamon luostarissa, jossa oli myös vapaa tutustuminen luostarialueen istutuksiin. Valamosta jatkoimme Joensuuhun, jossa majoituimme Hotelli Kimmeliin. Sunnuntaiaamun valjetessa suuntasimme paikalliseen pääkohteeseemme Kasvitieteelliseen puutarhaan Botaniaan. Kasvihuoneissa koimme todellista tropiikkia, ihastelimme upeita perhosia ja Emännän/isännän ohjeet järjestä pihaasi vaihtotaimille tarpeeksi iso alue (esim. 5x10m) tai useampia pienempiä, johon sopivat kasvilaatikot, pussukat ja itse taimenvaihtajat jos haluat, voit peittää alueen esim. pressuilla, tapahtumasta koituu väistämättä hieman kasvi- ja multasotkua alueelle jos pihaan jää tapahtuman jälkeen vielä vaihtokasveja, ne voit pitää tai hävittää itse on täysin jokaisen emännän tai isännän asia, haluaako tarjota vieraille jotain ehkä kuitenkin mehulasillista tai kahvikupposta syntyipä kilpalaulu papukaijankin kanssa. Helteessä ja yhä kuumemmassa auringossa viihdyttiin myös avomaalla, jossa istutukset kukkivat loisteliaasti. Aika kului nopeasti ja ennen puoltapäivää suuntasimme kohti Kuopiota. Kuopio kaatosateella ja sateen jälkeen Helle alkoi uhkaavasti kehittää mahtavia ukkospilviä ja kaatosade tuntui uhkaavan suunniteltua kaupunkikierrostamme. Ei kuitenkaan mitään hätää! Erinomainen oppaamme, Kuopion entinen kaupunginpuutarhuri Erkki Oinonen ei antanut ukonilman kaatosateineen haitata kaupunkinsa puistojen esittelyä. Kiersimme ensin sadetta vältellen linja-autolla kaupungin keskustaa ja sitten suuntasimme upeaan Saaristokaupunkiin, jossa saim- voisi harkita, pakollisia tarjoamiset eivät ole Taimen vaihtajan ohjeet jos mahdollista, laita vaihtotaimesi ja -juurakkosi mullan kanssa purkkiin, kastele jos esim. juurakoita ei pysty laittamaan astiaan, kastele ne ja laita muovipussiin/kassiin niin, että aurinko ei pääse missään vaiheessa tuhoamaan kasvien juuria merkitse kasveihin jollakin tavalla (tikku tai vaikka lappunen), mikä kasvi on kyseessä mielellään tiedoista pitäisi myös sel- Rantapuiston hieno yksityiskohta oli riippakoivun alla oleva penkki lepohetkiä varten. me asiantuntevan katsauksen sen suunnitteluun ja asuinalueiden kehitykseen ja tietysti maisemointiin. Olimme jo tässä vaiheessa kateudesta vihreinä Kuopiolaisille. Kuopion rantapuisto Viimeisenä kohteena Kuopiossa oli keskustan lähellä oleva rantapuisto. Alue kelpaa puistorakentamisen malliksi kautta Suomen niemen! Iltapäivän päätteeksi viihdyimme vielä pari tuntia Heikkisen kukkatarhassa Kuopiossa. Siellä viimeistään täydennettiin kasvihankintoja. Matkaseura oli mahtava. Kiitos kaikille osallistujille onnistuneesta matkasta! Ohje Jyväskylän puutarhaseuran taimenvaihtotapahtumiin vitä, kuka kasvin on tuonut vaihtoon tällöin kasvin ottaja saa halutessaan tietää kasvin alkuperän ja siihen ehkä liittyvän tarinan tautisia tai tuhohyönteisten vaivaamia taimia ei pidä tuoda vaihtoon poista taimista mm. lehtokotilot ja niiden munat ilmoita myös, onko pihassasi lehtokotiloita kotilot ovat nykyisin niin yleisiä myös keskisuomalaisissa pihoissa, että niiden esiintyminen ei ole este kasvien tuomiselle vaihtoon

13 Numero 13 Sivu 13 Säästele myös puutarhassa Teksti : Puutarhaneuvos Aarno Kasvi Säästä, säästä, säästä kuulee joka puolelta, kun ajat ovat niukat ja kansa yrittää päästä menojensa herraksi. Vaikka se vaikeaa onkin, kun kaikki laskut kasvavat sitä mukaa kun saat pihistettyä joistakin menoista, seuraavat laskut ovatkin jo jostain kummasta syystä suurempia kuin entiset. Säästökohteita puutarhassa Paljon jokainen puutarhan ja suuremman tontin omistaja voi toki tehdä menojen vähentämiseksi omalta osaltaan tontin kasvillisuuden hoidossa. Tontit ovat yleensä Suomessa paljon suurempia kuin Euroopassa, maaseututaajamissa vielä suurempia kuin kaupungeissa ja säännöllisesti huonommin hoidettuja. Olen nähnyt kalliita istuttavia ruohonleikkureita ruohonpintojen hoidossa, eikä nurmikkoa voi silti juuri kehua. Ainakaan niitä ei voi verrata Englantilaisiin pihoihin, joita näin kun kävin äskettäin tuttavani häissä Lontoossa. Nurmikot ajansyöppöinä Usein syynä on liian repaleiseksi ja sokkeloiseksi tehty piha ja puutarha, sekä epätasainen muhkurainen nurmikon pohja. Nurmikoilla on niin runsaasti pientä pensasta, pionia, puskaa, (ns. hauvanhautoja) luonnonkiveä, kantoa, isoista puista puhumattakaan, ettei moderni ruohonleikkuri pääse koskaan näyttämään mitä sillä voidaan tehdä. Leikkuuajo on yhtä kaasuttamista ja pakittamista sekä siksakkaamista yritettäessä saada joka korsi lyhennettyä kerran viikossa. Kuluu bensaa ja leikkaajan ajoaikaa. Lisäksi leikkurin terät tylstyvät esiin pistävissä kivissä ja kannoissa, jotka löytyvät joka kerta leikattaessa. Puhumattakaan aina vain mehukkaammista kirosanoista, kun voimansiirtoremmi suistuu pois päältä jatkuvien töyssyjen takia. Työ, joka pitäisi olla nautinto ja puutarhan esteettisten arvojen esiin tuomista, onkin koneen korjaamista ja huonoa työn tulosta. Koneet on yksinkertaisesti tehty Saksan ja Englannin tasaisille nurmikentille. Ne eivät sovellu jyrkille rinneluiskille kuten meillä eikä nurmikoille, jotka on täytetty erilaisilla pysteillä ja kukkaruukuilla pitkin nurmikkoa estämään ruohonleikkurin toimintaa. Kivet ja kannot syövät teriä Nurmikonleikkuu yksinkertaistuu, kun poistat salakarit nurmikostasi. Siirrä tarpeettomat pikkukasvit nurmikolta niitä varten tehtyyn penkkiin. Kaiva kannot näkyviin sen verran kaulastaan että voit moottorisahalla katkaista ne hieman ruohokentän pinnan alapuolelle lahoamaan, tai peitä pienellä multakummulla jonka yli voi varovasti ajaa leikkurilla. Sienirihmasto mädättää kannon parissa vuodessa. Ota leka ja kivitemmi, jolla voit pienentää nurmikosta esiin pistävää terävää kivensyrjää, jos et saa kiveä muuten poistettua sen suuruuden takia. Jopa isoja koristepensaita voidaan helposti siirtää toiseen paikkaan tontilla, ruohopinnan hoidon helpottamiseksi. Turun kasvitieteellisessä puutarhassa teemme sitä tavallisella maataloustraktorilla ympäri vuoden. Leikkuutunnit, koneen korjaustunnit ja varaosien hankinta-aika jää vähäiseksi, jos leikkuria käytetään järkevästi. Tähän kuuluu tietysti aina koneen alustan putsaus, terien huolto, teroitus ja ehkä vaihto uusiin jos käyttö on ollut rajua ja tontti epätasainen. Kasvillisuus ja kiinteistö kokonaisuus Nurmikonleikkuusta ja leikkurin hoidosta säästyvän ajan voi käyttää muihin pihan askareisiin kuten kiinteistön huoltoon. Jos vaikka koristepuu on liian lähellä seinää tai kasvanut jo liian suureksi, on se syytä poistaa ajoissa. Puut, jotka täyttävät vesirännit kesäisin lehdillä kasvattavat myös juuriaan talon salaojitukseen nostaen pohjavettä alavilla tonteilla. Ei niin tiivistä likavesiputken liitosta ole vielä keksitty ettei lehtipuun juuri pääse liitoksesta sisään. Pajut, jalavat ja poppelit ovat syväjuurisia puita, jotka jo kerran kaivetussa maassa hakeutuvat helposti viemäreihin myös muoviputkien sisälle. Silloin vesi nousee kivijalassa aiheuttaen mahdollisesti homevaurioita rakenteisiin. Usein pienikasvuiseksi ajateltu koristepuu kasvaakin valtavaksi ja on poistetta- va ajoissa, että säästytään suuremmilta vahingoilta. Aikaisin kevättalvella sisälle tuppaavat pienet mustat muurahaiset ovat usein merkki siitä, että kuivatus kivijalassa ei toimi kunnolla. Kesän lämpö kuivattaa rakenteet Jo kuningas Kustaa Vaasan ajoista lähtien isot lehtipuut typistettiin latvattomiksi niin, että kesän lämpö pääsi puutarhaan täydellä voimalla. Talot kuivuivat kesän helteellä ja mahdolliset sienirihmastot ja sammaleet kuolivat katoilla. Nyt annetaan puiden varjostaa aivan liikaa sekä kivi- että hirsirakenteisia talojen seiniä ja kattoja. Kuumana kesänä voi sopiva varjostus olla paikallaan, mutta oksat, jotka ovat katossa tai seinissä kiinni, on aina poistettava ajoissa. Jopa kattotiilet hapertuvat, jos ne ovat jatkuvasti kosteita sammalen ja varjostavan vaahteran alla. Kasvualustat ja suojaukset Ota pihan ja tontin hoito voimistelun kannalta. Jos viljelet hyötykasveja, tarvitset hyvän peltomaan vihanneksille ja jos viljelet talven tarvetta varten hedelmiä, luumuja ja marjoja pakastukseen, niin tontilla on oltava suoja-aita lisälämmön keräämiseksi arkojenkin lajien viihtymistä parantamaan. Aita pitää myös peurat ja rusakot loitolla ja takaa vuosittaisen sadon. Kulkuväylät kuntoon Käytä aina karkeaa kivimurskaa pihakäytävien ja auton parkkipaikan päällystämiseen. Karkea kivimurska laskee paikalleen jyrättynä sateen helposti lävitseen maahan. Se myös kuivuu nopeammin kuin hienompi kiviaines. Jos kulkukäytävien alusta on oikein tehty, pysyy sama kivimurska vuosikausia siistinä, vain joitakin rikkakasveja voi esiintyä. Mitä kaltevampi tontti, sitä tärkeämpi on hyvin jyrätty karkeasorainen parkkiruutu, jotta vesi valuu heti läpi pohjamaahan. Hyvät kulkuväylät helpottavat kesät talvet myös työskentelyä puutarhassa. Puutarhanhoitajan abcd Neljä asiaa jotka jokaisen pihan ja puutarhan hoitaja täytyy tietää. Ylläpitokalkitus tontilla ja varsinkin hyötymaassa tulee tehdä noin kolmen - neljän vuoden välein. Pohjaveden hallinta on oltava kunnossa. Myös pintavesien poistuminen tontilta ja kasvimailta on meidän ilmastossa ehdoton asia, joka on hallittava. Vesiasioissa apuun on pyydettävä joku osaava tontinhoitaja, jos itse ei hallitse asiaa. Viimeinen, mutta silti tärkeä asia omalla tontilla on oikea leikkausaika ja -tapa sekä hyötykasveille että koristekasveille. Muista, kun joskus myyt torppaasi, hoidettu ympäristö nostaa talon arvoa huomattavasti ja kaupat syntyvät nopeasti. Arno Kasvi puutarhaneuvos, entinen Turun ja Uppsalan yliopistollisten kasvitieteellisten puutarhojen ylipuutarhuri.

14 Sivu 14 Suosi ammattitaitoa! KIITÄMME LEHDESSÄMME ILMOITTANEITA Lue lisää Jyväskylän Puutarhaseuran verkkosivuilla PENSASMUSTIKOITA Myös itsepoimintana Rauli Vepsäläinen Kiurunkuja 6, Laukaa as. OK TAIMIPIHASTA TAIMI PIHAAN! Hyviä taimia on ilo istuttaa oikeita neuvoja helppo noudattaa! Tervetuloa! ma-pe 9-20, la 9-18, su OK sama OK

15 Numero 13 Kysy osaajilta! Sivu 15 Jyväskylän Puutarhaseura ry:n tapaa messuilla Paviljongissa Seura myy messuosastollaan mm. Jyväskylän kaupunkihistoriaa käsittelevää kirjaansa Pikkukaupungin Pihoja ja Puistoja NYT messutarjouksena 8 /kpl Vihersuunnittelua, neuvontaa, rakentamista ym. VIHERSUUNNITTELU AHONEN PIHASUNNITELMAT NEUVONTAKÄYNNIT Puh Helena Ahonen-Tarkiainen Pihaneuvonta Eeva Kortepuro - pihasuunnittelua -pihaneuvontaa Piipanniementie Leppälahti Toimitamme autokuormittain Viljavuuspalvelu Oy:n tutkimaa HYVÄÄ MULTAA Tilaukset: Juha Holm Maansiirto Veljekset Holm Oy Puh Jyväskylän Puutarhaseura ry. kiittää kaikkia lehdessä ilmoittaneita yrityksiä. Tätä lehteä painetaan 6500 kpl. Sitä jaetaan Jyväskylän Rakennus ja Talotekniikkamessuilla kävijöille ilmaisjakeluna sekä seuramme noin 500 jäsenelle. Lehdessämme ilmoittaneet yritykset saavat linkin seuramme verkkosivuille osoitteeseen www. Jyvaskylanpuutarhaseura.fi

16 Jyväskylän Puutarhaseura ry. Jyväskylän Puutarhaseura ry toimintavuosi Jyväskylän Puutarhasanomat Päätoimittaja: Marjatta Uosukainen Taitto ja toimitus: Marjatta Uosukainen, Pauliina Alm, Enni Mertanen, Riitta Peräinen ja Johannes Verasdonck Ilmoitukset: Pauliina Alm, Jouko Hyytiäinen, Hannu Liimatainen, Enni Mertanen Marjatta Uosukainen Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki painosmäärä 6500 kpl ISSN Puutarhasta pitää osata myös nautiskella. Puutarhaseuralaiset löysivät Itä-Suomen retkellä kesällä 2014 Joensuun Botania kasvitieteellisestä puutarhasta viehättävän varjoisan levähdyspaikan. Katos oli rakennettu istuskelua varten vai olikohan se pystytetty kärhöjen tukirakenteeksi? Oli miten oli, upeiden kukkivien köynnösten varjossa oli rauhoittava levähtää ja kokea pieni paratiisi maan päällä. Kuva: Marjatta Uosukainen Jyväskylän Puutarhaseuran tapahtumakalenteri vuonna 2015 Kesäkauden ulkopuolella kokoonnumme sunnuntaisin klo Viherlandian kokoustilaan Viherniekkaan. Kesäaikana retkeilemme kiinnostavissa puutarhakohteissa sekä käymme vuoroin vieraissa ns. pihakävelyillä muiden puutarhaharrastajien pihoissa. Lisätietoja tapahtumista saat seuran jäsenkirjeistä ja kotisivuiltamme Pe - Su Rakentaminen ja Talotekniikka 2015-messut, Jyväskylän Paviljonki. Hannu Liimatainen Ti klo Pihakävely yksityispihassa Leppävedellä Su klo La Su klo Luento Puutarhan talvikäyttö, Viherlandia. Kansainvälisen lumen- ja jäänveistoliiton presidentti Juhani Lillberg Retki Helsinkiiin valtakunnalliselle Kevätpuutarha 2015 messuille Luento Varjon perennat, Viherlandia. Puutarhaopettaja Seija Lehtinen La Ti klo La Retki Turkuun ja Naantaliin Pihakävely yksityispihassa Heinälammella Retki Pietarsaaren seuduille Puutarhamatka Viroon La Retki Turkuun Puutarhaliiton paikallisyhdistysten tapaamiseen Su klo Lehtokotiloilta, Viherlandia. Alustajana lehtori Päivi Korpivaara Ti klo Pihakävely yksityispihassa Myllyjärvellä La Retki Kotkaan ja Mustilaan Elimäelle Ti klo Pihakävely ja taimenvaihto Kuokkalanpellolla Ti klo Pihakävely ja taimenvaihto yksityispihassa Vaajakoskella Su klo Luento Kokemuksia kotipihan luonnonmukaisesta kasvinsuojelusta, Viherlandia.Puutarhuri Marja Kupari, Kotivihreä Su 28.6 Valtakunnallinen Avoimet puutarhattapahtuma Su klo Kasvikuvailta, Viherlandia. Puutarhuri Matti Lahtinen Ti klo Pihakävely yksityispihassa Leppävedellä Su klo Luento Minun ruusuni, Viherlandia. Pirjo Rautio, Suomen ruususeura ry. - Yhteistilaisuus Ruususeuran kanssa Verkkosivut:

Esteetön piha ja puutarha

Esteetön piha ja puutarha Esteetön piha ja puutarha 1 Kun puhutaan esteettömyydestä, niin on kysyttävä: MITÄ OVAT ESTEET? On pitänyt oppia itse syömään ja kävelemään Oppia lukemaan, ajamaan polkupyörällä, hiihtämään ja luistelemaan

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Rintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto

Rintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Rintamamiestalon puutarhan kunnostus Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Kohde Vuonna 1947 rakennetun rintamamiestalon puutarhan kunnostustyöt

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Viheralan kasvinterveysseminaari_säätytalo_24.10.2013 KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖ Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003 muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Nurmikon käyttäminen Hemmanetin valmiit nurmikot kestävät heti että niitten päälle kävellään. Mutta alussa kannattaa olla vähän varovainen ettei rasita nurmikkoa liikaa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 YmpäristöAgro infopiste Puutarhapäivä yhteistyössä Puutteenkylän Puutarha, KTK ja Kuusamon palstaviljelijät, ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro hanke Koillismaan

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

KOTIPIHAN PERENNAOHJE

KOTIPIHAN PERENNAOHJE KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

PIONIEN KOTI

PIONIEN KOTI Seuraavat kuvat on otettu ennen kiinanpionien kukinta-aikaa. Puutarhalla kannattaa vierailla jo toukokuun loppupuolella. Useat luonnonlajit kukkivat normaalisti silloin. 1. Puutarhan varhaisin pionilaji

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Puutarhanaiset ry:n vierailu Evirassa 10.4.2014 Raija Valtonen Evira, kasvinterveysyksikkö KASVINTARKASTUKSEN PÄÄTEHTÄVÄ estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot. 19082008 12:42 - Viimeksi päivitetty 23062010 06:06 Mummo menee metsään Toimittaja Terttu Lensun pakina YLE:n radiossa juhannuksena 2008 Metsäpäiviä ja -teemoja 1996-2009 Metsätyömaiden Tehopakkaus 1940-luvulta

Lisätiedot

ü)^ Taimet / . Käytetään 2-vuotisia avojuurisia . Ei istutusleikkausta Kasvatusmenetelmä Puun osat: ';a L7

ü)^ Taimet / . Käytetään 2-vuotisia avojuurisia . Ei istutusleikkausta Kasvatusmenetelmä Puun osat: ';a L7 22.1.20L7 Taimet /. Käytetään 2-vuotisia avojuurisia "knip"taimia jossa on 5-8 sivuversoa.. Ei istutusleikkausta Kasvatusmenetelmä Puun osat: ';a Latva/ohtoverso Tuotanto-oksat lkkuna I Alaoksat/pöytä

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5.

MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5. MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5.2012 Perinnekasvit ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Kasveihin

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Askarrellaan lorukortteja

Askarrellaan lorukortteja Askarrellaan lorukortteja Valitse lapsen kanssa mieluisimmat lorut liitteestä tai muistelkaa omia lempilorujanne. Kirjoita tai leikkaa ja liimaa loru kartongille. Kortista tulee lapselle entistä kiinnostavampi,

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta

Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta Tuomo Tuovinen 34. Hedelmän- ja marjanviljelyn talviluentopäivät Omenan lisäversoisuustauti Apple Proliferation AP o Isäntäkasvi: Omenapuut Malus spp. o

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Omat pihakuvat kevät-syksy 2012

Omat pihakuvat kevät-syksy 2012 1 / 57 Krookukset heräävät keväällä ensimmäisinä lähes jäisestä maasta. Vuohenjuuri on joka keväinen väriläikkä pihan reunamilla. 2 / 57 Esikot rehottavat vielä, mutta jäävät pian nousevien ruusujen varjoon.

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Visbyn risteily Helsingistä

Visbyn risteily Helsingistä Visbyn risteily Helsingistä Reitti: Karstula-Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä (menoon mahdollista saada liityntäkuljetukset myös Keuruulta ja Petäjävedeltä -> kysy lisää toimistoistamme!) Lähdöt: 3.7 ja 24.7

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

MAUKKAAT HYVÄN MIELEN

MAUKKAAT HYVÄN MIELEN MAUKKAAT HYVÄN MIELEN TERVEISET Kansainvälisen solidaarisuussäätiön CAFE BOACO-kampanjan tavoitteena on edistää reilua kauppaa eli suoraa kaupankäyntiä kehitysmaiden pienviljelijöiden kanssa. Reilu kauppa

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä?

4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä? 17.01.2011 1) Seuran nimi? 2) Laji ja suorituspaikat? 3) Harjoitusolosuhteet ja mahdollisuudet? 4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä? 5) Minkälaisia toiveita seurallanne

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia. 112. Quercus robur 112. Quercus robur 75 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, 54 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,7 cm keskimäärin 45 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo sensorien 4 ja

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot