Tähtihetki. sosiaalialan työssä. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Puutarha hoitaa. Mistä syntyvät suurtuotannon edut?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tähtihetki. sosiaalialan työssä. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Puutarha hoitaa. Mistä syntyvät suurtuotannon edut?"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Puutarha hoitaa Mistä syntyvät suurtuotannon edut? Poliitikkojen reseptit kerjäläisongelmaan Ihmisoikeustuomioistuin osallistuu lapsen edun määrittelyyn Sosiaaliturva-lehden kirjoituskilpailun palkitut Tähtihetki sosiaalialan työssä

2 Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalihuollon Huoltaja-säätiö vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 96. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) päätoimittaja Merja Moilanen vapaalla toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Panu Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Houkutteleeko ala? Lea Suoninen-Erhiö 4 7 ajankohtaiset sosiaalipolitiikan guru -äänestys, lastensuojelu, vanhustyö uutisia lyhyesti löytyykö paras? 8 9 laina ja palaute Muutos on kiinni esimiehistä Marja-Leena Remes napsitut kärkiteema Sosiaaliturvan kirjoituskilpailu Tähtihetkeni sosiaalialan työssä Tule vain minua varten tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan! Jarmo Karjalainen Pummi ja Pegasos Pirja Peltomäki Villisika, joka hymyili Sirpa Kunnas seuraavassa numerossa 8/08 kuva: Erja Saarinen Kärkiteemana kehittämistyö Lieksa Köyhä kunta rikas kehittäjä 6 7/ näkökulma kolumni jos minulta kysytään lukijalta pinnan alta puutarha & hyvinvointi Puutarha hoitaa Tuomo Salovuori 23 kerjääminen Kerjäläisongelma jakoi eduskuntapuolueiden ryhmäjohtajien mielipiteet Pekka Tuomikoski lastensuojelu Ihmisoikeustuomioistuin osallistuu lapsen edun määrittelyyn Minna Tynkkynen huumetyö Hyväksyntä on sysäys muutokseen Minna Tarvainen 29 menetelmät Elämme kertomiamme tarinoita Petri Rikkinen juristin nurkkaus Työmarkkinatuen huomioon ottaminen toimeentulotuessa Tapio Räty oma ura 34 kirjat Lieksassa ei ole jääty surkuttelemaan vanhusväestön kasvua vaan lähdetty kehittämään ikäihmisten palveluita yritysten ja järjestöjen kanssa. Kehittämiskeskus Karpalosta jalostetaan vanhustyön kehittämisen brändiä sosiaalityön päällikkö Soile Syrjäläinen kertoo. 2 Sosiaaliturva 6 7/08

3 Pääkirjoitus 10. kesäkuuta 2008 Kannessa Pyysimme kirjoituskilpailussa kertomaan tähtihetkestä sosiaalialan työssä. Kilpailun kolme parasta kirjoitusta julkaisemme tässä kesän kaksoisnumerossa. Kirjoitukset muistuttavat siitä, että sosiaalialan työtä tehdään ihmisten kesken: tähtihetki liittyy yleensä toisen ihmisen kohtaamiseen, tapahtumaan, joka on koskettanut työntekijää henkilökohtaisesti. sivut kuva: Panu Pälviä Houkutteleeko ala? Media haluaa ihmisiä esiin. Vaikka asia olisi kuinka tärkeä, se pitää tarjoilla niin, että joku siihen tarttuu. Asiat eivät riitä vaan tarvitaan joku, joka ne kertoo ja jota kuunnellaan. Mediamaailman vaatimukset mielessä järjestimme keväällä lehden verkkopalvelussa leikkimielisen äänestyksen: kenestä sosiaalipolitiikan guru? Halusimme nostaa esiin sosiaalipolitiikan ja sosiaalisen puolustajia nyt, kun sosiaalihuolto uhkaa pirstoutua useille hallinnonaloille palvelurakenteita uudistettaessa. Äänestäjät ymmärsivät tarkoituksemme: he toivovat alalle näkijöitä, jotka kykenevät nostamaan katseensa yli arjen ja näyttämään tietä tulevaan. Äänestystulos selviää tuonnempana tässä lehdessä. Nykyään eletään median armoilla niin hyvässä kuin pahassa. Sosiaaliala jos mikä on riippuvainen julkisuudesta: alan toimintaedellytysten turvaaminen ja arvostuksen parantaminen ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan avainasioita. Sosiaaliala tarvitsee laajaa hyväksyntää ja tämä ei onnistu ilman julkista näkyvyyttä. Kiireen keskellä unohtuu helposti se, miten tärkeää työtä alalla tehdään. Kurjuuspuhe saa vallan. Vaikka ongelmista ja epäkohdista pitää voida puhua ja saada niihin parannusta, kannattaisi miettiä, miten epäkohtia tuodaan esille. Jos kuva alasta maalataan pelkillä mustilla vedoilla, mitä sillä saavutetaan? Syntyykö draivia houkutteleeko ala? Sosiaalialan henkilöstöpulaan aletaan pikku hiljaa herätä, vaikka asia on ollut tiedossa jo pitkään. Aktiivisimpia alan houkuttelevuuden lisäämiseksi ovat olleet työmarkkinajärjestöt sekä työntekijä- että työnantajapuolen. Ne uskovat julkisuuskampanjoissaan positiivisuuden voimaan. Pelkillä julkisuuskampanjoilla ongelmia ei kuitenkaan ratkota. Tarvitaan monenlaisia tekoja ja ennen kaikkea julkisen vallan toimia. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa on työntekijävajeeseenkin kiinnitetty huomiota, mutta keinot ovat vielä hakusessa. Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ei pitkälle kanna, jos alalle valmistuvat eivät alalle jää. Kun ihmiset pysähtyvät miettimään työuraansa, tähtihetket liittyvät usein toisten ihmisten kohtaamiseen, siihen, että tuntee auttaneensa, tehneensä jotain hyvää. Näin voi päätellä ainakin niistä kirjoituksista, joita saimme Sosiaaliturvan kirjoituskilpailuun tähtihetkeni työssä. Tähtihetket kertovat työn merkittävyydestä ja siitä, mikä työssä on olennaista ja mikä siinä antaa voimaa ja iloa. Näitä asioita on nostettu esiin alan julkisuuskampanjoissa, mutta miksi ne eivät näy julkisuudessa? kuva: Minna Tarvainen Lea Suoninen-Erhiö toimitussihteeri Jos kuva alasta maalataan pelkillä mustilla vedoilla, mitä sillä saavutetaan? kuva: Erja Saarinen Pääkaupunkiseudun vanhussosiaalityötä kehittävällä Gero-hankkeella on ollut myös valtakunnallista merkitystä. Kuvassa (vas.) hankkeessa mukana olleita Tuula Kuosmanen, Marjaana Seppänen ja Hanna-Liisa Liikanen. Lastensuojelun suunnitelman merkitys Mihin perustuu yhteisöllisyyden uusi nousu? - kysymystä pohtii Irene Roivainen Pinnan alta -palstalla Sosiaaliturva 8/08 postitetaan lukijoille 12. elokuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 6 7/08 3

4 ajankohtaiset SOSIAALI- POLITIIKAN GURU VALITTU Lue lisää guru-äänestyksestä SOSIAALIPOLITIIKAN GURU -ÄÄNESTYS Raija Julkunen on valittu sosiaalipolitiikan guruksi Sosiaaliturvan verkkosivujen äänestyksessä. Häntä luonnehditaan rohkeaksi yhteiskunnalliseksi keskustelijaksi, joka nostaa esiin tärkeitä ajankohtaisia kysymyksiä ja osoittaa niiden kytkeymät yhteiskunnallisiin prosesseihin. Raija Julkunen sai kunnian tulla valituksi sosiaalipolitiikan guruksi Sosiaaliturvan äänestyksessä. Kuvassa hän ottaa vastaan Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton myöntämän Sosiaaliturvan tunnustuspalkinnon vuonna 2005 kuva: Merja Moilanen Julkusta kuvataan myös aikaansaavaksi ja laajaalaiseksi sosiaalipolitiikan jälkiekspansiivisen vaiheen kuvaajaksi. Julkunen työskentelee akatemiatutkijana Jyväskylän yliopistossa. Äänestyksessä Julkusta seurasivat sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön professori Jorma Sipilä Tampereen yliopistosta sekä sosiaalipolitiikan uranuurtajat Pekka Kuusi ja Heikki Waris. Sipilää kuvataan suorapuheiseksi ja selkeäsanaiseksi sosiaalisen puolustajaksi, joka ei vaihda sanomaansa kovassakaan seurassa. Pekka Kuusesta todetaan, että hänen esille nostamansa sosiaalipolitiikan ja talouden suhteiden ymmärtäminen on edelleen ajankohtaista, jos yhteisö haluaa optimoida hyvinvointiaan. Ilman guruja suomalainen sosiaalipolitiikka ei olisi kehittynyt nykyiselle tasolleen, Mikkelin sosiaalijohtaja Antti Tervasmäki kirjoitti Sosiaaliturvassa vuonna Hän palasi aiheeseen Sosiaaliturvassa 4/2008, koska nyt sosiaalipolitiikka ja sosiaalihuolto elävät murrosvaihetta. Tervasmäen kirjoitusten pohjalta Sosiaaliturva järjesti Sosiaalipolitiikan guru -äänestyksen. Keräsimme Tervasmäen kirjoituksista ja omista ja yhteistyökumppaniemme ehdotuksista listan sosiaalipolitiikan vaikuttajista, joista sai äänestää suosikkiaan guruksi. Gurua sai myös ehdottaa listan ulkopuolelta. Ehdotetuiksi tulivat: Veikko Hursti, Jouko Kajanoja, Olli Kangas,Simo Koskinen, Jouko Karjalainen, Hannu Piiroinen, Juhani Laurinkari, Juha Siltala, Minna-Maria Sinkkonen, Ilkka ja Vappu Taipale, Satu Taiveaho ja Antti Tervasmäki. Vuoden 1985 kirjoituksessaan Tervasmäki määritteli gurun karismaattisuuteen taipuvaksi henkiseksi opettajaksi ja ajattelijaksi. Vastauksista näkyi, että ihmiset odottavat gurun olevan paitsi teoreetikko myös käytännön toimija ja mediassa näkyvä vaikuttaja. UUTISIA LYHYESTI Kirkon diakoniatyön ruokapalvelutoiminta sekä työttömien toiminta lisääntyivät viime vuonna. Seurakunnat järjestävät aamiaisia ja ruokailuja vanhuksille ja työttömille, usein yhteistyössä työttömien yhdistyksen tai kaupungin kanssa. Diakoniatyön taloudellisia avustuksia saivat eniten yksin asuvat ja yksinhuoltajat. Asiakkaat ovat yhä moniongelmaisempia ja he ovat usein sinnitelleet pitkään yksin ennen avun hakemista. Rinnekoti-Säätiö on saanut oppisopimuskouluttajien vuoden 2008 laatupalkinnon. Säätiö tuottaa kehitysvammaisten palveluita. Palvelutoimintayksiköitä on yhteensä 50 Espoossa, Vantaalla, Helsingissä ja Nurmijärvellä. Opetusministeriön myöntämä palkinto on euroa. Laatupalkinto myönnetään vuosittain enintään kolmelle työnantajaorganisaatiolle, jotka ovat tehneet esimerkillistä työtä oppisopimuskoulutuksen ja sen laadun kehittämiseksi. Kataja ry:n parisuhdekurssi.fi -sivustot ovat uudistuneet. Niiltä löytyvät lähes kaikki Suomessa järjestettävät parisuhteen tukemiseksi toteutettavat tapahtumat ja runsaasti tietoa muun muassa vapaaehtoisille ryhmänohjaajille ja ammattilaisille suunnatuista koulutuksista. Tiedon etsintää nopeuttaa eri käyttäjäryhmiä palveleva jaottelu. 4 Sosiaaliturva 6 7/08

5 Joissain vastauksissa valiteltiin sitä, ettei perinteisiä sosiaalipolitiikan professoreita juuri julkisuudessa näy toisin kuin esimerkiksi historian professori Juha Siltala, joka sai melkoisen kannatuksen sosiaalipolitiikan guruksi. Näin eräs vastaaja kuvaili näkemyksiään: Niin lamavuosina kuin viime vuosinakin sosiaalipoliitikot ovat olleet julkisuudessa aika tavalla hiljaa, jos ammattipiirejä ei lasketa mukaan. Lamavuosina sosiaalityöntekijänä suorastaan janosi jotain sosiaalipoliitikkoa esiin, mutta jossain muualla kuin julkisuudessa pysyttelivät. Mietin tuolloin vastavalmistuneena sosiaalityöntekijänä, eivätkö sosiaalipoliitikot pysy oppiensa takana vai mikä heidät sai hiljaiseksi. Sosiaalipolitiikan guruksi esitettiin myös Raimo Sailasta: Linjasi 1992 jälkeen noudatetun sosiaalipolitiikan tavalla, johon alan muut gurut eivät ole rohjenneet. Sen jälkeen muut ovat tehneet vain reunamerkintöjä. Sosiaalijohtajista hyvin ääniä saivat kaksi entistä sosiaalijohtajaa Aulikki Kananoja ja Erkki Torppa. Uuden näkyvän sosiaalijohtajapolven esiinnoususta äänestys ei antanut viitteitä. Poliitikoista eniten kannatusta sai Osmo Soininvaara, hänkin ennen kaikkea perusturvan teoreetikkona. Toinen esille noussut poliitikko oli Satu Taiveaho. Todellisesta huono-osaisten puolelle asettumisesta kiitettiin Jari Heinosta ja Jouko Karjalaista. Myös J.P.Roosin tuki lastensuojelulasten vanhemmille sai kiitosta. Äänestys oli leikkimielinen, mutta halusimme kuitenkin myös vakavasti nostaa esiin sosiaalipolitiikan ja sosiaalisen puolustajia nyt, kun sosiaalihuolto uhkaa hajota ja sosiaalipolitiikka jäädä muun muassa medikalisaation jalkoihin. Kiitämme kaikkia äänestykseen osallistuneita! Erja Saarinen LASTENSUOJELU Espoossa on kehitetty perhetyötä nuorille. Vantaalla on syntynyt lastensuojelun ja A-klinikan yhteistyömalli. Helsingissä on parannettu käytännön opetusta. Muun muassa nämä ovat Pääkaupunkiseudun lastensuojelun kehittämisyksikkö -hankkeen antia. Pääkaupunkiseudulla lastensuojelun tilanne lähentelee kriisiä pätevien sosiaalityöntekijöiden pulan vuoksi. Silti kunnat ovat onnistuneet kehittämään lastensuojelua. Pääkaupunkiseudun lastensuojelun kehittämisyksikkö -hankkeessa kehittämistä veivät eteenpäin kunkin kunnan kehittäjäsosiaalityöntekijät ja Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccassa työskennellyt projektihenkilöstö Hanna Heinonen ja Johanna Metsälä. Kuntien kehittämistyön edellytykset ovat hyvin erilaisia: Helsingissä on toiminut jo vuosia Heikki Waris -instituutti, jonne sosiaalityöntekijät ovat voineet sijoittua kehittäjä- tai tutkijasosiaalityöntekijöiksi kehittämään jotain osa-aluetta. Myös Vantaalla on viisi kehittäjäsosiaalityöntekijää omasta takaa. Espoosta kehittäjäsosiaalityöntekijöiden perinne on puuttunut. Hankkeessakin kehittämistyö jäi paljolti sosiaaliohjaajien vastuulle. Vantaalla kuvattiin ja arvioitiin lastensuojelun käytäntöjä. Kaupungin eri alueyksiköiden erilaisia tapoja tehdä työtä haluttiin yhtenäistää. Hyviksi käytännöiksi osoittautuivat muun muassa lastensuojelun arvioinnin tekeminen Kuntien kehittäjätyöntekijät veivät projektihenkilöstön tuella lastensuojelun kehittämistä eteenpäin pääkaupunkiseudulla. Kuvassa (vas.) projektisuunnittelija, nyt projektipäällikkö Johanna Metsälä, toukokuun alkuun projektipäällikkönä toiminut Hanna Heinonen, kehittäjätyöntekijät Helena Nyman Vantaalta ja Sanna Siltanen Espoosta sekä Heikki Waris -instituutista tutkijasosiaalityöntekijä Tiia Hipp. yhdessä A-klinikan kanssa ja videoavusteinen perhetyö. Espoossa kehitettiin nuorten kanssa tehtävää sosiaalityötä. Heille on ollut liian usein tarjolla vain huostaanotto auttamiskeinona. Nuorille ja heidän perheilleen kehitettiin perhetyötä ja vertaisryhmiä. Helsingissä kehitettiin muun muassa käytännön opetusta, verkostotyötä ja alkuarviointia. Hanke tarjosi osallistujille runsaasti koulutusta muun muassa lastensuojelun johtamisesta, verkostomenetelmistä ja asiakkaan osallisuudesta. Hankkeella on hyvät verkkosivut, joista löytyy tietoa paitsi hankkeesta, myös lastensuojelun varhaisemmasta kehittämistyöstä. Työkalupakista voi poimia tietoa erilaisten välineiden käytöstä vaikkapa lapsen surun käsittelyssä. Sivuilla myös esitellään lastensuojelukirjallisuutta. Hanke päättyy ensi syksynä. Lastensuojelun kehittämisyksikön saaminen pääkaupunkiseudulle on auki, koska rahoitus puuttuu. Erja Saarinen Lastensuojelun kehittämisyksikkö pääkaupunkiseudulla -hankkeen verkkosivut Toimintakyvyn arviointia kehittää kansallinen asiantuntijaverkosto TOIMIA. Kansanterveyslaitoksen koordinoimalla hankkeella yhdenmukaistetaan toimintakyvyn mittausmenetelmiä ja laaditaan suosituksia käyttökelpoisista menetelmistä. Tietoa toimintakyvystä tarvitaan muun muassa kuntoutus- ja palvelutarpeen arviointiin ja myös monet sosiaalietuudet perustuvat siihen. Vuoteen 2010 mennessä kehitetään tietokanta, josta löytyvät yleiset toimintakyvyn mittaus- ja arviointimenetelmät sekä TOIMIA-verkoston suositukset. Janakkalan kunnanjohtajalle luovutettiin huhtikuussa vanhusten ja vammaisten ulkoilutusaloite, jonka on allekirjoittanut henkilöä. Aloitteessa toivotaan, että kunta palkkaisi vanhusten ja vammaisten ulkoiluttajia, koska hoitajien työaika ei siihen riitä. Ulkoilun pitää kuulua asumiseen ja hoitoon kaikissa vanhusten ja vammaisten hoitolaitoksissa, myös terveyskeskuksen vuodeosastolla sekä kotihoidossa. Aloitteen tarkoitus on, että Janakkalan kunta palkkaisi ulkoiluttajia pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Nimienkeruun aloitti perusturvalautakunnan jäsen Helena Puistola, joka toimii terveydenhuollon opettajana Hämeen ammattikorkeakoulussa. Vanhemmuuden roolikartan verkkoversio auttaa oman vanhemmuuden arvioinnissa. Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän ja A-klinikkasäätiön yhdessä tuottama visuaalinen nettityökalu kartoittaa vanhemmuuden heikkouksia ja vahvuuksia ja antaa palautteena yhteenvedon selkeässä graafisessa muodossa. Sosiaaliturva 6 7/08 5

6 ajankohtaiset VANHUSTYÖ Vanhussosiaalityötä tutkitaan ja kehitetään kiivaasti. Kiinnostuksen lisääntymisestä kertoo myös se, että Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n maaliskuinen seminaari Vanhustyön sosiaaliset keräsi yhdistyksen historian ennätysyleisön. Pertti Pohjolainen ja Eija Kaskiharju Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:stä olivat ilahtuneita Vanhustyön sosiaaliset -seminaarin suosiosta. Tieteellinen yhdistys on perustettu Se järjestää monitieteisiä vanhenemista koskevia seminaareja ja julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää monitieteistä Gerontologia-aikakauslehteä. Seminaarin esitelmien tiivistelmät Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n kotisivuilla > Tapahtumat kuva:erja Saarinen Vanhussosiaalityöllä on nostetta, mutta pitkään vanhuus oli sosiaalityöstä sivussa meillä ja muissa pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa, kertoi vanhussosiaalityön grand old man, emeritus professori Simo Koskinen Lapin yliopistosta. Vahvoissa hyvinvointivaltioissa ajateltiin, että eläke- ja palvelujärjestelmät hoitavat vanhojen ihmisten asiat. Tämän painotuksen vuoksi vanhusten yksilölliset elämänvaikeudet sivuutettiin. Ikäihmisillä on samoja elämänvaikeuksia kuin muillakin ja vanheneminen tuo niihin oman lisänsä. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa ei ole ollut osaamista auttaa vanhoja ihmisiä. Vanhussosiaalityö alkoi kehittyä 1950-luvulla USA:ssa ja siellä se alettiin jo 1960-luvulla nähdä yhdeksi sosiaalityön erikoisalaksi luvulta lähtien kehittyi myös sosiaaligerontologia, joka tuotti tietoa sosiaalityön käyttöön luvulla vanhussosiaalityö alkoi kehittyä myös Länsi-Saksassa ja Britanniassa. Koskinen ajoittaa vanhussosiaalityön alun Suomessa 1980-luvulle. Tärkeää on ollut yhdistää sosiaalityön ja sosiaaligerontologian tietämystä. Uranuurtaja Koskinen on saanut lukuisia seuraajia: Tampereella heistä luennoivat muun muassa lehtori Satu Ylinen Tampereen yliopistosta, tänä vuonna sosiaalisesta vanhustyössä väitellyt Kari Salonen ja VTT, kehittämispäällikkö Marjaana Seppänen Stakesista. Seppänen toi esiin, että vanhussosiaalityössä on meillä ollut hallitsevana hallinnollisten toimenpiteiden perinne. Tämä on merkinnyt keskittymistä palvelujen koordinointiin ja etuuksien turvaamiseen. Henkilökohtaisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen muutostyön perinteet ovat olleet heikkoja. Tarvetta olisi etenkin psykososiaaliselle työlle, jotta vanhukset saisivat apua vaikeisiin elämäntilanteisiin. Sosiaalityöntekijät toivoisivat voivansa panostaa enemmän yhteisötyöhön ja psykososiaaliseen työhön. Seppänen totesi, ettei gerontologinen tai vanhussosiaalityö ole vielä kaikin osin vakiintunut osaksi palvelurakennetta ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa se saattaa painua marginaaliin. Toisaalta vanhussosiaalityölle etsitään uusia paikkoja. Esimerkiksi Tampereella on vahvistettu sosiaalityötä ja sosiaalista ulottuvuutta vanhusten avohuollossa. Erja Saarinen Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Pysytään työssä -opas käsittelee vaikeasti liikunta- ja aistivammaisten työntekijöiden tarvitsemia erityisjärjestelyjä työelämässä. Sen toivotaan myös rohkaisevan vaikeavammaisia henkilöitä itseään jatkamaan työssä tukitoimien avulla. Opas on käytännönläheinen, ja se toimii hakuteoksena tarkemman tiedon lähteille. Oppaan kirjoitustyöstä on vastannut D4-verkosto Oy, joka on vammaisia työllistävä sosiaalinen yritys. Pysytään työssä. Vaikeavammaisten henkilöiden työssä pysymisen tukeminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:13. > julkaisut Oulussa edistetään pitkäaikaistyöttömien terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä moniammatillisella verkostotyöllä. Stakesin koordinoiman valtakunnallisen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen yhdeltä terveysasemalta alkanut pilotti laajeni huhtikuussa pysyväksi käytännöksi kaupungin jokaiselle terveysasemalle. Asiakas voi itse varata ajan terveydenhoitajalle terveystarkastukseen. Tämä ohjaa asiakkaan tarpeen mukaan yksilö- tai ryhmäohjaukseen, lääkärille tai moniammatilliseen asiakastiimiin, jossa on terveydenhuollon, päihdetyön, mielenterveyspalveluiden, sosiaalitoimen ja työvoimahallinnon työntekijöitä. 6 Sosiaaliturva 6 7/08

7 Löytyykö Paras? Palstalla seurataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä eri puolilla Suomea. Arja Pasanen Nilsiän kaupungin perusturvajohtaja kuva:erja Saarinen Miten Nilsiän sosiaalipalvelut on järjestetty? Tulin Nilsiään Viitasaarelta 2006 tehtävänäni yhdistää sosiaali- ja terveystoimi. Ne yhdistettiin samana vuonna. Miten Paras pistää palvelut uusiksi? Vuoden 2007 alussa Nilsiä, Lapinlahti, Varpaisjärvi ja Maaninka ottivat yhteyttä Siilinjärveen, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin yhdessä. Lähes asukkaan alueella palvelut olisi järjestänyt suurin kunta, asukkaan Siilinjärvi isäntäkuntana. Varpaisjärvi ja Lapinlahti olisivat kuitenkin halunneet tehdä vain joissain palveluissa yhteistyötä. Maaninka asukkaallaan ja Nilsiä asukkaallaan sekä Siilinjärvi ja Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymä lähtivät valmistelemaan yhteistä sosiaali- ja terveystointa, johon kuuluvat kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, myös päivähoito. Vain ympäristöterveydenhuolto jää ulkopuolelle. Kunnilla ei ole aiemmin ollut paljonkaan yhteistyötä, mutta ne ovat samantapaisia kuntia, joissa lasten määrä kasvaa ja työllisyys on hyvä. Nilsiä ja Maaninka ovat Siilinjärven naapureita, vaikka ne eivät kuulu samaan seutukuntaan. Miten näet päivähoidon paikan? Kuntien yhteistä päivähoitoa tarvitaan, koska ihmisten työssäkäyntialueet eivät noudata kuntarajoja. Maaningalla päivähoito oli sivistystoimessa, Siilinjärvellä perusturvassa ja Nilsiässä perusturvassa muilta osin, paitsi esiopetus sekä sivistystoimen että perusturvan järjestämänä. Nyt se siirtyy perusturvaan, jossa se tulee kustannustehokkaimmin hoidettua. Sen järjestäminen koko alueella sivistystoimessa olisi merkinnyt noin viiden henkilötyövuoden lisäystä, jos esiopetuksen työntekijät olisivat olleet opettajien virkaehtosopimuksen piirissä. Palkka- ja lomaetuuksien vuoksi henkilökunta toivoi päivähoidon sijoittuvan sivistystoimeen. Päivähoitoikäinen lapsi on leikkivä ja kehittyvä, osa sosiaalista yhteisöä, ei vielä oppivelvollinen. Lapsen monipuolisen kehityksen suunnitelma, varhaiskasvatuksen suunnitelma, toteutuu yhtä lailla perusturvassa kuin sivistystoimessa. Yhteistyö koulun kanssa on erittäin tärkeää. Miten palvelut järjestetään uudessa organisaatiossa? Palvelut tuottaa vuoden 2010 alusta Siilinjärven kunnan liikelaitos. Niitä tilaavat kunnat. Kunnilla on yhteinen perusturvalautakunta. Liikelaitoksessa toiminta saadaan itsenäisemmäksi se ei jää niin tiukasti Siilinjärven kunnan hallinnon alle. Liikelaitoksella on oma johtokunta, asiantuntijaelin, joka toimii johtajan tukena. Sen jäsenten pitäisi olla samaan tapaan eri alojen asiantuntijoita kuin yritysten hallitusten jäsenet. Lapsi- ja perhepalveluihin kootaan päivähoito, lastensuojelu, äitiyshuolto ja neuvola sekä perheitten sosiaalityö. Aikuispalveluihin kuuluvat mielenterveyspalvelut, kuntoutus, aikuissosiaalityö ja kehitysvamma- ja vammaispalvelut. Lisäksi ovat vanhuspalvelut ja hoitopalvelut. Kehitysvammapalveluiden järjestämistä selvitellään. Nilsiä tekee yhteistyötä Vaalijalan kuntayhtymän kanssa, kun taas Siilinjärvi on järjestänyt palvelut pitkälti itse. Vielä ei ole päätetty, mitkä palvelut säilyvät lähipalveluina. Yhteistyösopimuksen mukaan tarkoitus on siirtyä entistä enemmän varhaiseen puuttumiseen ja ongelmia ehkäisevään toimintaan. Miltä sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuus näyttää? Näen ratkaisun erittäin hyvänä. Kovin pienet kunnat eivät pysty tuottamaan tarvittavia palveluita tai tekevät sen tehottomasti resurssit ovat asiakaskuntaan nähden liian suuret. Ratkaisu antaa mahdollisuuksia parantaa palveluita. Oman kunnan röntgenin lähtö voi hirvittää monia, mutta ihminen käy röntgenissä niin harvoin, että siihen voi vähän matkustaakin. Toisaalta uudessa palvelupisteessä on entistä monipuolisemmat palvelut, joten samalla voi hoitaa muitakin asioita. Esimerkiksi nuorelle dementoituneelle ihmiselle ei välttämättä pystytä perustamaan pienessä kunnassa vertaisryhmää. Isommalla alueella tämä on mahdollista ja ihminen löytää leimautumatta tukea. Sosiaalityöhön tulee iso tiimi, parisenkymmentä sosiaalityöntekijää. Tämä antaa mahdollisuuksia erityisosaamisen kehittämiseen. Uudelle alueelle pystymme palkkaamaan geriatrin. Saamme myös käyttöömme lastenpsykiatrin Siilinjärveltä ja pystymme vähentämään ostoja yliopistosairaalasta. Vanhuspalveluissa kunnilla on ollut paljon kehittämisprojekteja hieman eri aiheista. Nyt pääsemme hyödyntämään toistemme kehittämistyön tuloksia. Sosiaaliturva 6 7/08 7

8 laina ja palaute KEHITTÄMINEN Helsingin Sanomat kertoi viime marraskuussa, että Espoo on pestannut Jari Sarasvuon johtaman Trainers housen sosiaali- ja terveyspalveluiden trimmaajaksi, jotta niiden palvelukulttuuri paranisi. Koulutettavina ovat ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden tulosyksiköiden esimiehet. Noin euroa maksava koulutus alkoi tammikuussa sosiaalipalveluista. Helsingin sanomat Espoon perusturvajohtaja Juha Metso Yrityksellä on valmennusohjelma, ei vain luento-opetusta ja muuta perinteistä. On syytä olettaa, että siitä jää pysyvämpiäkin jälkiä arjen tekemiseen. Palvelun saatavuus ei ole sama asia kuin hyvä palvelu. Hyvässä asiakaspalvelussa on kyse ennen kaikkea asenteesta, jolla asiakas kohdataan, siitä millainen kokemus asiakkaalle jää palvelusta. Trainers Housen ei ole tarkoitus antaa valmiita vastauksia, vaan kehittämisideat haetaan oman talon sisältä. Työskentely alkoi kentän kuulemisella esimiehiä, työntekijöitä ja asiakkaita haastateltiin ja toimintaa havainnoitiin eri toimipisteissä. Myös muihin asiakastyytyväisyysmittauksiin perehdyttiin. Tulokset olivat osittain karua kuultavaa. Kiire, asiakaspaljous, työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja vaativat palvelutilanteet tuovat työhön haasteita ja kuormittavat työntekijöitä. Lähiesimiesten ja työyhteisön tuki on tärkeää jaksamiselle. Tulevaisuuteen valmistautuminen tarkoittaa koko asiakaspalveluprosessin skarppaamista, sen miettimistä, miten voimme käyttää voimavarat parhaiten kuntalaisten hyödyksi ja miten varmistamme työntekijöidemme jaksamisen. Valmennusyritys ei tee työtä puolestamme, mutta heillä on laaja näkemys erilaisten yritysten ja työyhteisöjen asiakaspalvelusta ja esimiestyöstä. Käytämme sitä hyödyksi. Esimies on sataprosenttisesti vastuussa tuloksesta ja tunnelmasta. Asiakaspalvelussa ei tapahdu pysyvää muutosta, jos esimiestyö ei muutu. Aika rankka väite, jota Espoon sosiaalityön esimiehet viimeksi pohtivat esimiesvalmennuksessaan. Valmennuksessa keskitytään aikuissosiaalityön ja lastensuojelun asiakaspalvelukonseptin ja esimiesten yhteisen näkemyksen luomiseen sekä esimiestyössä tarvittavien työkalujen lisäämiseen. Kukin esimies vetää työyhteisössään työpajoja, joissa sovitaan asiakaspalvelukonseptin toteuttamisesta ja palvelulupauksista. Valmennuksen lähtökohtana on periaate, että pysyvä muutos saadaan aikaiseksi vain jos esimiehet sitoutuvat. Ilman esimiehen panosta eivät työntekijätkään todennänapsittua Matela,Talentia 4/2008 Meillä Suomessa resurssien niukkuus suhteessa tavoitteisiin on tapana ohittaa sanomalla, että niukkuus se vasta pakottaakin kehittämistyöhön. Oikea ajatus sinänsä, mutta tehdä paremmin on eri asia kuin tehdä enemmän. Muutos on kiinni esimiehistä Espoon sosiaali- ja terveystoimen keskeisenä painopisteenä on tänä vuonna palvelukulttuurin uudistaminen entistäkin asiakaslähtöisemmäksi. Valmennuskumppaniksi valittiin Trainers House, jolla oli vakuuttavaa kokemusta ja hyvät referenssit. Asiakaslähtöisyys on Espoon keskeinen arvo, mutta onko kaikille selvää, mitä se käytännössä tarkoittaa? Päivä paremmaksi palvelulla -valmennuksessa hyvän asiakaspalvelun periaatteet määritellään palvelutoiminnoittain aikuissosiaalityössä, lastensuojelun avopalveluissa, terveysasemien vastaanottotoiminnassa, avofysioterapiassa sekä vanhusten pitkäaikaishoidossa. Niissä työstetään ns. asiakaspalvelukonseptit ja uudistetaan palveluja niiden mukaisiksi. Espoon sosiaali- ja terveystoimi haluaa vakavissaan ajantasaistaa palvelujaan ja valmistautua tuleviin vuosiin. Kaupungin väestö kasvaa, eivätkä asiakkaat ja elämän ongelmat vähene. Samaan aikaan työvoiman saanti tulee haasteellisemmaksi. Me haluamme, että sosiaalityön arvostus nousee ja että saamme tulevaisuudessakin hyviä työntekijöitä. Haluamme palvella kuntalaisia hyvin ja sopia asiakkaidemme kanssa entistä selkeämmin tavoitteita, joiden avulla asiakas vahvistuu elämässään. Se edellyttää, että meillä itsellämme on myönteinen usko ihmiseen ja muutoksen mahdollisuuteen. Marja-Leena Remes Espoon sosiaali- ja perhepalvelujen johtaja Toivottomuus on pahin este muutokselle. Miranda Vuolasranta, Viesti Helsingin Diakonissalaitoksesta 3/2008 Eivät romanikerjäläiset itse ole ongelma, vaan valtiot, jotka ovat jättäneet huomiotta heidän perustarpeensa ja sosiaaliset oikeutensa. Suomen romanit eivät pidä kerjäämistä hyvänä asiana. Sen sijaan Itä-Euroopan romaneja pitäisi auttaa jo heidän kotimaassaan. Sanna Meronen, Motiivi 6/2008 Moni pitää yrittäjien tuloa hoiva-alalle pahana; kurvataan Mersulla pihalle ja heitetään näkkileipää ovelle. Yrittäjille hyvä palvelu on kuitenkin elinehto. Totuus on, että jos asiakas ei ole tyytyväinen, sana kiirii äkkiä ja moni vaihtaa palveluntuottajaa. Pekka Kujamäki: sanaselityksiä, Univers, Joensuun yliopiston tiedotuslehti 5/2008 HAASTE: ongelma, vaikeus, este, hidaste; ilmausta suositellaan käytettäväksi, kun on tarpeen kääntää epämukava asia pseudomotivoivaksi saatavaksi. HAASTEELLINEN: vaikea, v-mäinen HAASTEELLINEN TILANNE: työntekijän käyttämänä hienovarainen yleisvaroitus piakkoin sietämättömiksi käyvistä olosuhteista; työnantajan käytössä sitouttamiseen tarkoitettu kannustus. 8 Sosiaaliturva 6 7/08

9 köisesti sitoudu. Vaikka johto päättäisi mitä, toimintakulttuurin voima ohjaa tekemään mitä on totuttu tekemään ja mitä muut ympärillä tekevät. Muutos tuntuu aina vaivalloiselta, sillä siinä joutuu tekemään asioita, joita ei vielä osaa kunnolla. Muutoksella on oltava yhteinen innostava päämäärä, johon voi uskoa. Myös esimiehille tarvitaan tukea ja työvälineitä ja mittarit, joilla seurataan muutoksen toteutumista. Tämän lisäksi on otettava työntekijät mukaan keskusteluun he eivät sitoudu mihinkään strategiaan, jos eivät pääse aidosti vaikuttamaan siihen, miten tavoitteet toteutetaan. Ja lopuksi: muutos ei ole muutos, jos asiakkaan kokemus palvelusta ei muutu. Esimiesten tehtävä on markkinoida kehittämisen suuntaa työyhteisössään ja näyttää mallia. Menestyvät esimiehet ovat tulevaisuusorientoituneita ja markkinoivat työssään tulevaisuutta, todettiin valmennuksessa. Esimiehen on osattava johtaa työyhteisön tunnelmaa, sillä toivottomuus on muutoksen pahin este. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa tunnelmaan, mutta viime kädessä esimiehellä on vastuu myönteisestä vireestä. Jos johtamisen painopisteeksi asetetaan ihminen ja yhteistyö niin asiakkaan kohtaamisessa kuin työntekijöiden tukemisessa on sen näyttävä jokapäiväisessä toiminnassa. Työntekijät kyllä huomaavat, mille asioille esimies antaa päivittäistä aikaansa. Johdon tehtävänä on luoda esimiehille mahdollisuudet tukea työntekijöitä. Työelämä on yhä kiireisempää ja epävarmempaa. Uusia haasteita odottaa aina nurkan takana, ja sitä pitää sietää. Esimieheltä tarvitaankin valmentajien mielestä ennen kaikkea henkistä kypsyyttä. Hän on tulenkantaja, joka vie vaikeinakin aikoina kohti yhteistä päämäärää. Muutosprosessissa asetetaan esimiehille paljon vaatimuksia: uskoa, sitoutumista, tahtoa ja itsensä peliin laittamista. Valmennuksessa kuitenkin muistutettiin, että on tärkeää olla oma itsensä. Persoonaansa ei tarvitse eikä voi muuttaa toisenlaiseksi johtamisen välineitä voi käyttää omaan tyyliinsä sopivalla tavalla. Muutoksesta pitää kertoa omin sanoin. Jos on aidosti sitoutunut päämäärään, se välittyy kyllä asenteen ja käytöksen kautta työntekijöille. Kyösti Niemelä, Yliopisto 5/2008 Ehkäpä voisimme seuraavassa ahdistelukeskustelussa keskittyä kalapuikkoviiksien, törröttävien rintojen ja eurooppalaisen tapakulttuurin sijasta vähän enemmän määräaikaisiin työsuhteisiin ja esimiesten vallan laajuuteen. Tosin jälkimmäiset taitavat olla (kerrankin ylikäytettyä sanaa pääsee käyttämään oikein) epäseksikkäitä aiheita. Sosiaaliturva-lehden tilaajaetuna kunnallisen sosiaalipolitiikan perusteos ETUHINTAAN 28 euroa! (ovh. 38 euroa) aulikki kananoja, VUOKKO NIIRANEN & harri jokiranta Kunnallinen sosiaalipolitiikka Osallisuutta ja Yhteistä vastuuta P S - K U S T A N N U S Aulikki Kananoja Vuokko Niiranen Harri Jokiranta Kunnallinen sosiaalipolitiikka Osallisuutta ja yhteistä vastuuta Teos antaa aineksia kunnallisen sosiaalipolitiikan opiskeluun, käytännön toteuttamiseen, kehittämiseen ja päätöksentekoon. Teemoja ovat muun muassa kunnallisen sosiaalipolitiikan toimintaympäristö, strategiset valinnat ja johtaminen. Kirja on syntynyt Sosiaaliturva-lehteä julkaisevan Huoltaja-säätiön ja PS-kustannuksen yhteistyönä. PS-kustannus. Nid. 252 s. Ovh. 38 euroa + käsittelykulut. Sosiaaliturva-lehden tilaajaetuna 28 euroa + käsittelykulut. Huom! Yli neljän kappaleen tilauksista 20 % alennus (ovh:sta) + käsittelykulut. tilauspalvelu (09) Sosiaaliturva 6 7/08 9

10 kärkiteema Tähtihetkeni Sosiaaliturvan kirjoituskilpailussa pyysimme kertomaan tähtihetkestä sosiaalialan työssä. Kaikki kirjoitukset käsittelivät asiakastyötä, ihmisten kohtaamista. Monen kirjoittajan tähtihetki liittyi tilanteeseen, jossa hän toimi pikemminkin intuition varassa kuin tiukan ammatillisesti. Sosiaaliturvan kirjoituskilpailu > Tähtihetkeni sosiaalialan työssä 10 Sosiaaliturva 6 7/08

11 sosiaalialan työssä kuva: Panu Pälviä Kirjoituskilpailuun tulleet 13 kirjoitusta käsittelevät sosiaalialan työtä laidasta laitaan: tähtihetkiä oli koettu lastensuojelussa, päihdehuollossa ja vanhustenhuollossa, päivähoidossa, kehitysvammahuollossa sekä terveydenhuollon sosiaalityössä. Eniten kirjoituksia oli kuitenkin ehkä hieman yllättäinkin sosiaalitoimiston sosiaalityöstä. Osa kirjoituksista kuvasi tätä aikaa, joissakin tapahtumista oli jo useampi vuosikymmen. Yhteistä kirjoituksille oli kuitenkin se, että tapahtuma oli koskettanut työntekijää henkilökohtaisesti. Ideoimme kilpailun lehden toimituksessa kuvitellen, ettei vastaavaa kirjoituskilpailua ole aiemmin ollut. Sittemmin selvisi, että Stakes oli järjestänyt talvella 1996 sosiaali- ja terveysalan työntekijöille kirjoituskilpailun Tähtihetki työssäni. Näistä kirjoituksista Stakes on myös julkaissut vuonna 1997 Marjatta Bardyn, Vappu Karjalaisen ja Mikko Mäntysaaren toimittaman kirjan Tähtihetki työssäni. Yli kymmenen vuotta sitten julkaistun kirjan tarinat tarjoavat hyvän peilauspinnan nyt kerätyille tarinoille. Niissä on monia yhtymäkohtia: toisen ihmisen kohtaaminen hyvin läheltä jää mieleen, kuoleman äärellä oleminen pysäyttää, luova oivallus pulmatilanteessa tuo mielihyvää. Tähtihetket kertovat työn merkittävyydestä ja siitä, mikä työssä on olennaista ja mikä siinä antaa voimaa ja iloa. Kirjoitukset muistuttavat siitä, että sosiaalialan työtä tehdään ihmisten kesken. Yhdessäkään kirjoituksessa tähtihetkeksi ei noussut organisaatiotai muu hallinnollinen uudistus. Sosiaaliturvan kirjoituskilpailun tuomarina toimi YTL Leena Kivimäki yksinvaltiaan oikeudella. Hän sai kirjoitukset arvioitavakseen ilman kirjoittajatietoja. Kilpailun kolme parasta kirjoitusta julkaisemme tässä numerossa. Ne julkaistaan myös lehden verkkopalvelussa, jossa voi lukea myös muita kilpailuun osallistuneita kirjoituksia. Lea Suoninen-Erhiö Kilpailun tuomari YTL Leena Kivimäki: Tuomarointi oli haasteellinen tehtävä, mutta myös antoisa kokemus. Palkittujen lisäksi ihastuin moneen muuhunkin kertomukseen ja pohdintaan. Monissa kirjoituksissa tähtihetki työssä liittyi tilanteeseen, jossa sosiaalityön ammattilainen ylitti perinteisen työtavan ja toimi enemmän ihmisenä kuin työntekijänä. Tästä ylityksestä seurasikin onnistumisen kokemus, hyvä mieli ja kaunis muisto. Mieleeni hiipikin kysymys, olemmeko jääneet liiaksi työroolimme vangeiksi? 1. palkinto Jarmo Karjalainen: Tule vain minua varten tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan! 2. palkinto Pirja Peltomäki: Pummi ja Pegasos 3. palkinto Sirpa Kunnas: Villisika, joka hymyili Leena Kivimäki työskentelee Lapin kunnan sosiaalijohtajana kolmatta vuotta, sitä ennen hän oli 25 vuotta Raumalla erilaisissa sosiaalityön tehtävissä. Muutama vuosi sitten hän suoritti ammatillisen lisensiaatin tutkinnon lapsi- ja nuorisotyön erikoistumisalalta. Nykyään Kivimäki on hallinto-oikeudessa lastensuojelun asiantuntijajäsenenä, mikä on tuonut monipuolista kokemusta tuomaroinnista. Hän oli myös viime vuonna Sosiaaliturva-lehden kirjoituskilpailun palkintoraadin jäsen. Jarmo Karjalainen työskentelee nykyään Benelux-maissa merimieskirkon projektikoordinaattorina ja merimiespappina. Hän on 35-vuotias ja koulutukseltaan teologian maisteri, kasvatustieteen maisteri, sosionomi-diakoni sekä sosiaalikasvattaja. Pirja Peltomäki on 32-vuotias helsinkiläinen valtiotieteiden maisteri ja sosionomi (AMK). Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta Sosionomiksi hän valmistui 1998 Lahden ammattikorkeakoulusta. Työkokemusta Peltomäellä on kunnallisesta sosiaalityöstä, järjestötyöstä ja projektityöstä. Hän on työskennellyt myös valtionhallinnossa, mm. suunnittelijana maa- ja metsätalousministeriössä. Tällä hetkellä Peltomäki työskentelee sosiaalityöntekijänä Helsingin sosiaaliviraston Vammaisten sosiaalityön Pohjoisessa toimipisteessä Maunulassa. Lisäksi hän opiskelee Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan kirjoittaminen. Sirpa Kunnas on valmistunut Åbo Akademista valtiotieteen maisteriksi ja hankkinut myöhemmin työn ohessa Turun yliopistossa sosiaalityön koulutuksen. Opiskelu työn ohessa on ollut jatkuvaa. Erityistason perheterapeutiksi ja samalla psykoterapeutiksi hän valmistui Sosiaalityötä Kunnas on tehnyt Turun kaupungilla ja kriminaalihuoltoyhdistyksessä, mutta jo varsin pian valmistumisensa jälkeen hän siirtyi työskentelemään pieneen kuntaan. Työnimike oli aluksi sosiaalisihteeri-lastenvalvoja ja nyt sosiaalijohtaja. Työura pienessä kunnassa on jatkunut jo 21 vuotta. Sosiaaliturva 6 7/08 11

12 Tähtihetkeni sosiaalialan työssä Tule vain minua varten tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan! 1. palkinto Jarmo Karjalainen Tule vain minua varten tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan! Tuomarin perustelut: Kirjoitus nousi voittajan paikalle suvereenisti jo ensimmäisellä lukukierroksella. Tarina on pelkistetyn lämmin ja realistinen kuvaus koulukuraattorin työstä, toimintaympäristöstä ja nuorista asiakkaista. Kerronta on sujuvaa, ja kieli elävää. Kirjoittaja on mukavasti dramatisoimatta tai tuomitsematta ketään kuvannut yhden nuoren elämäntilannetta ja koulunkäynnin pulmia. Kertomus puhutteli. Huumoria runsaasti sisältävänäkin tarina sai silmäkulmani jostain syystä kostumaan. Pieni on kaunista tavoitteiden ei tarvitse olla suuria ja maailmaa syleileviä. Työntekijä oivalsi, ettei virkarooli saa olla esteenä asiakkaan kohtaamiselle ihminen ihmiselle-tasolla. Jostain syystä erilainen ja uusi työtapa leimautuu, tai sen ainakin pelätään leimautuvan, epäammatilliseksi, vaikka kyseessä olisi aiempaa toimivamman ja vaikuttavamman työtavan löytyminen. k Kylmä tuuli tervehti minua hämärässä porttikongissa, kun painoin summeria popliinitakki päälläni. oulukuraattorin työhuone sijaitsi pitkän ja ankean käytävän päässä. Tosin hyvällä paikalla oppilaita ajatellen, yläkerran käytävästä sinne pääsi vaivattomasti, opettajien mielestä joskus jopa liiankin helposti. Koulukuraattorin maailmasta katsottuna työhuone oli keskellä elämää ja tärkeintä kosketuspintaa, nuorten maailmaa. Ovi huoneeseen kävi tiuhaan, olihan monen nuoren maailma melkoisessa myllerryksessä lähes aina, monenlaisia kipuja ja kysymyksiä täynnä. Joku kaipasi muualle muuttanutta isäänsä, joku poti muuta aikuisen ikävää, enimmät heistä samaa vailla kuin useimmat meistä, kuuntelevaa korvaa ja ymmärtävää sydäntä. Eikä tämän itäisen Suomen yhteiskunnallinen tilanne tuonut juurikaan helpotusta nuoren maailmaan, samassa ahdingossa taivalsivat monet aikuisetkin työttömyyden, alkoholismin ja mielenterveydenongelmien parissa. Mutta yhtä kaikki, elämä kulkee kulkuaan, nousetpa aamusi missä tahansa, käveletpä loskaisia hiekoittamattomia katuja pitkin tai pikkukengissäsi lämpöputkin varustellun uuden kävelykadun kannella. Tähän aamuun, joskin taas kerran liian myöhään, oli noussut myös Jope, jonka jaloissa oli tiukkaan nyöritetyt maihinnoususaappaat, ehkä muutamaa numeroa liian isot, mutta kuitenkin kelpo kengät. Tuon viimeistä yläkoulun luokkaa käyvän nuoren miehen mieli oli maassa. Viimeiset kuukaudet olivat kuluneet muualla kuin koulussa ja päästötodistuksen saaminen oli vaakalaudalla. Itse asiassa Jope oli jo kerran tuplannut peruskoulun viimeisen luokan. Koulunkäynti ei maistunut, luokassa olo tuntui ahdistavalta ja puuduttavalta. Jope kaipasi elämää, tekemistä ja toimintaa. Ei kalvoja ja kaavoja, joita koulussa tarjoiltiin. Kouluun lähtemistä ei tehnyt helpommaksi sekään, että äiti oli pakannut laukkunsa jo pari vuotta aiemmin ja kotielämä sujui nykyisellään pelkästään isän ja pojan voimin. Tai jos ollaan täysin rehellisiä, pelkästään pojan voimin. Isä kyllä yritti poikansa eteen parhaimpansa, mutta vaikeaa oli pojan kouluun laittaminen aamuisin rekka-autosta, joka kiiti Suomen niemen liukkaita ja kapeita teitä pahimmillaan tuhannen kilometrin päässä. Koulussa käymättömyys ei Jopea suuresti haitannut. Hän sai kyllä päivänsä kulumaan mukavasti: olihan lähellä pari huoltoasemaa, mopossa lukuisia fiksattavia osia ja iltapäivän ja illan yksinäisiä tunteja helpottivat punttisali ja luokkakaveri Lissu, joka jostain kumman syystä välitti Jopesta kumman kovasti. Koulussa Jopen asioita käsiteltiin usein, pidettiin palaveria opettajien kanssa, oppilashuoltoryhmää isossa ja pienessä kokoonpanossa. Joskus kokoonnuttiin erityisopettajien kera, joskus sosiaalityöntekijöiden ja psykologin kanssa, joskus mukaan saatiin Jopen äiti ja taisipa kerran mukana olla isäkin. Tulos oli kuitenkin aina sama, samat lorut luettiin, samat uhkaukset jaeltiin, samat interventiot mietittiin. Poika lupasi tulla ajoissa kouluun, lupasi olla lintsaamatta, mutta muutaman päivän jälkeen kaveri unohtui taas kujille ja kaduille. Olin jutellut koulukuraattorina Jopen kanssa useita kertoja. Jos joku nyt kysyisi: Minkälainen nuorimies hän oli?, sanoisin empimättä: Mu- 12 Sosiaaliturva 6 7/08

13 kava, fiksu ja myönteinen. Tosin samaan aikaan nuori, villi ja vapaa! Tilanne oli kuitenkin kärjistynyt niin, että poika oli jäämässä ilman päästötodistusta ja koska hän oli jo kertaalleen tuplannut viimeisen luokan, opettajat alkoivat olla närkästyneitä häneen. Oppimisen ongelmia hänellä ei suoranaisesti ollut, oli vain muita ongelmia. Pahin puute siinä, mitä koulu vaatii eli läsnäoloa, saapumista tiettyyn aikaan tiettyyn paikkaan. Sitä sanottiin hänelle sosiaalistumiseksi yhteiskuntaan, sen sääntöihin, mutta ehkä ongelma olikin siinä, että ei ollut ketään kuka olisi ollut läsnä poikaa varten, ketään, kuka olisi saapunut häntä varten tiettyyn aikaan, tiettyyn paikkaan. Tämän oivalsin eräänä päivänä, kun juttelin taas kerran pojan kanssa. Hän kysyi: Miksi olla jossakin johonkin aikaan, jos kukaan ei tule minun vuokseni mihinkään? Oivallus seurasi tätä hänen kysymystään. Oivallus, joka täytyi saattaa käytäntöön, niinpä ehdotin Jopelle, että seuraavana aamuna tulisin soittamaan ovikelloa siihen ja siihen aikaan ja menisimme yhtä matkaa kouluun. En opettajille enkä muillekaan kertonut suunnitelmastani mitään. Moni olisi pitänyt sitä epäammatillisena toimintana, joten ajattelin pitää asian omana tietonani. Aamuteetä juodessani vannoin itselleni, että kovin montaa päivää en tätä jatkaisi. Toisaalta vakuuttelin itselleni, miksi en kokeilisi, eihän muutama aamu voinut olla minulle niin tärkeä, jos kyseessä oli pojan koko elämä. Koko elämä siksi, että koulujärjestelmässä mukana pysyminen ja päästötodistuksen saaminen ovat yksi merkittävimpiä asioita, jotka muovaavat ihmisen koko tulevaisuutta. Päätin siis yrittää. Kylmä tuuli tervehti minua hämärässä porttikongissa, kun painoin summeria popliinitakki päälläni. Siihen vastattiin heti ja muutaman minuutin päästä Jope käveli kanssani kohti koulua kuluneissa tiukkaan nyöritetyissä maihinnoususaappaissaan. Liian helppoa, ajattelin minä, liian helppoa. Suvivirren soidessa katselin päästötodistuksen saanutta Jopea ja ajattelin, että joskus on tarpeen katsoa vain yhtä ihmistä ja olla vain häntä varten tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Olkoonkin miten epäammatillista tai tehotonta tahansa, ihmisen kohtaamista tarvitaan! Jarmo Karjalainen: Ihmisyyttä etsimässä Ihmisenä oleminen ja eläminen ovat kiinnostaneet minua aina. Tästä syystä valitsin aikoinaan sosiaalialalle kouluttautumisen. Sosiaalikasvattajana toimiminen antoi vahvan pohjan ihmisen kohtaamiseen arjen työssä, elämänmakuisissa ympäristöissä. Sosiaalikasvattajan koulutuksella toimin seurakunnassa nuorisotyössä ja oppilashuollon tehtävissä Jyväskylän ammattioppilaitoksessa. Työpäivät sisälsivät lukemattomia kohtaamisia nuorten, opettajien, vanhempien ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa. Tässä työssä opin ymmärtämään jollakin lähtemättömällä tavalla ihmisyyttä, sen monimuotoisuutta ja arvokkuutta. Työn ohessa kouluttauduin sosionomi-diakoniksi Pieksämäellä. Tämä koulutus tarjosi mahdollisuuden koulukuraattorin työhön. Itäsuomalainen pikkukaupunki vähäisine resursseineen ja suurine yhteiskunnallisine haasteineen avasivat edelleen silmiäni sille, että nykyinen tehokkuusajatteluyhteiskunta ei juuri arvosta pientä ja tavallista ihmistä. Koulukuraattorin työssä ymmärsin syvällisesti sen, että ihminen juuri ihmisenä on kaikista tärkein. Väitän, että me tuijotamme liiaksi yksilön ominaisuuksiin, lähtökohtiin ja tulevaisuuden näkymiin ilman, että olisimme valmiita kohtaamaan hänet tässä hetkessä ja kuuntelemaan sitä, mitä sanottavaa hänellä on oikeasti. Puhumme kaikesta sellaisesta, millä ei ole mitään merkitystä, mutta vaikenemme siitä, mikä merkitsee kaikkea. Koulumaailmassa toimiminen haastoi minut hakemaan sosiaalialan osaamisen rinnalle kasvatuksellista tietämystä. Erityispedagogiikan opintojen ansiosta minulle avautui uusi maailma. Ymmärsin, että kasvatuksen ja sosiaalialan tulisi entistä enemmän paiskata kättä toisilleen. Kysehän on samasta työstä, yksilön, ryhmän, yhteisön ja yhteiskunnan hyvinvoinnista. Valitettavan usein vain jäämme omien aitaustemme sisään ilman, että uskallamme tunnustaa toisten osaamista. Moniammatillisessa yhteistyössä on oikeasti voimaa, jos vain olemme valmiita ottamaan sen tarjoaman hyödyn vastaan. Tämä vaatii rohkeutta myöntää, että minulla ei ole vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Viimeiset viisi vuotta olen toiminut Suomen Merimieskirkon projektikoordinaattorina Benelux-maissa asuen sekä Alankomaissa että Belgiassa. Merimieskirkko on kehittänyt työtapojaan perheiden, lasten ja nuorten kohtaamisessa hankkeiden avulla. Yllättäen olen saanut havaita, että sosiaaliala, kasvatus ja kirkontyö eivät ole niin kaukana toisistaan kuin usein luulemme. Kaikilla näillä on sama pyrkimys, joskin vähän erilainen lähestymistapa siihen, että maailmasta tulisi vähän parempi paikka elää ja olla ihmisenä. Nyt merimiespappina uskallan myös todeta sen, että ihmisen ja Jumalan palvelemisen välillä ei ole eroa. Siellä missä ihmistä palvellaan, siellä palvellaan myös Jumalaa, missä ihminen tulee kohdatuksi, siellä kohdataan myös Jumala. Sosiaaliturva 6 7/08 13

14 Pummi ja Pegasos Tähtihetkeni sosiaalialan työssä Mies kaivaa muovikasseistaan verotodistuksia, automaattikuitteja ja tiliotteita. opaperit ovat liimaantuneet toisiinsa. 2. palkinto Pirja Peltomäki Pummi ja Pegasos Tuomarin perustelut: Tämä karun realistinen, kaunistelematon kertomus sosiaalityöntekijän arjesta ja toimintaympäristöstä pysäytti ja tuntui todelta. Kerronta on sujuvaa ja moniulotteista ja pelkistetyt dialogit nostivat itsellekin vanhoja työmuistoja pintaan. Toiminnan kuvaus on omalla monivivahteisella tavallaan niin kovin arjen makuista ja tuttua. Silloin, kun työntekijä kaipaa vertaistukea tai konsultaatioapua kipeimmin, sitä ei välttämättä ole tarjolla. Sosiaalityöntekijä tuo upean pelkistetysti ja taitavasti esille omat tunteensa ja reaktionsa eri aistimuksiaan kuvaten. Loppu on tehokas, ja ainakin minulle lukijana moniselitteinen ja tulkinnan varaa jättävä. 14 Sosiaaliturva 6 7/08 stoskeskuksen katolla rautainen Pegasos kohottautuu kohti taivasta teräksisin siivin. Kansaneläkelaitoksen, sosiaalitoimiston ja K-kaupan katot muodostavat kolmion, jota asiakkaat kiertävät kulmasta kulmaan. Lokakuun aamu nostaa sumua. Kerrostalojen ikkunariveissä on monta pimeää pystysuoraa sarkaa, joissa ei vielä ole herätty aamuun. Valvon ja tuijotan työhuoneen ikkunasta lasten hiekkalaatikkoa, jossa punainen lapio on upotettu syvälle märkään hiekkaan. On vielä hiljaista ja pimeää. Aulassa istuu lihava mies repaleiset muovikassit sylissään. Hiukset painautuvat rasvaisina päälakea vasten. Miehen kasvot punoittavat. Harmaa pusero kiristyy vatsan ympärille kireänä kuin siskonmakkaran kuori ja puseron edusta on tahrojen kirjailema. Pysähtynyt kello lyö sekunneista minuutteja, minuuteista tunteja. Vuoronumerot vaihtuvat. Mies katsoo silmiin ja puristaa kättäni, kun pyydän hänet huoneeseen. Laittaessani oven kiinni pidätän hetken hengitystä. Päivää, hän sanoo. Täyttäisittekö hakemuksen, pyydän. No voi saatana. En minä näitä papereita osaa täyttää. Eikö tämä nyt muuten selviä. Ainoa kerta, kun minä tänne tulen enkä varmaan tule turhan takia. Mitä tähän laitetaan? Täyttäkää henkilötietonne, osoitteenne, tulonne ja menonne. Ei minulla ole osoitetta. Minä asun Lehmusojan leirintäalueella teltassa. Ei siinä osoitteita tarvita. No, mikä teidän edellinen osoitteenne on ollut? Joskus olen ollut Lahdessa kirjoilla, mutta siitä on jo aikaa. Missä te asuitte viimeksi, vaikka viime talvena? Teltassa minä olen asunut. Enkä turhaan ole tänne asti kymmentä kilometriä polkenut, että mikä saatana tässä on niin vaikeaa? Mies kaivaa muovikasseistaan verotodistuksia, automaattikuitteja ja tiliotteita. Paperit ovat liimaantuneet toisiinsa. Nousen ja suoristan villatakin helman. Jätän miehen huoneeseen ja siirryn kopioimaan. Yritän ojennella papereita suoraksi. Ruskeista laikuista jää märät jäljet kopiokoneen ikkunaan eikä tositteista saa mitään selvää. Oven suussa on jo jonoa. Minulla on päivystysvuoro. Menen käymään esimiehen luona, mutta hän ei ole paikalla. Kokous on alkanut kymmenen minuuttia sitten. Olen myöhässä. Kerron huoneessa istuvalle, että otan hänen asiansa esille. Pyydän soittamaan puhelinaikana. Hänellä ei ole puhelinta. Punakat hiostuneet kasvot muuttuvat laikukkaiksi. Hän huohottaa hyvin raskaasti. Ovi läimäistään kiinni. Menen seisomaan ikkunan luokse. Lasten leikkikenttää ympäröivillä penkeillä istuu tuttuja. Katkolta palannut pariskunta horjuu ulos ravintolasta takertuen toisiinsa. Miehet retostelevat toisilleen viinan juomisella, parhailla ryyppypaikoilla sekä sossun kusettamisella. Susikoira kyyristelee penkin alla. Pitkätukkainen, farkkutakkinen mies kiskaisee sitä silloin tällöin hihnasta. Pullo kulkee ringissä piiloutuen povitaskuun poliisiauton kiertäessä ostarin edestä. Ikkuna on auki. Huoneesta pitää tuulettaa ihmisen haju pois. Käyn kaupassa. Toivon, että en kohtaisi asiakkaita ainakaan kassalla. Hävettää, kun itsellä on rahaa ja toinen ostaa perunaa minun antamillani rahoilla. Avaan toimiston turvalukon avaimella ja lasken saldotunnit. Niitä on paljon. Esimies ei ole tullut. Kiireellinen lastensuojelutapaus. Vahtimestari viuhtoo käytävällä vastaan ja supattaa. Aulassa odottaa asiakas. Tuttu mies ja muovikassit. Hän on käynyt uimahallin saunassa ja kertoo ottaneensa kovat löylyt. Ei ole vaihtanut vaatteita, sama harmaa pusero ja verryttelyhousut. En katso miestä silmiin vaan tuijotan tietokoneen näyttöruutua keskittyneesti. Minulla ei ole mitään sanottavaa. Te ette kuulu meidän alueellemme. Kuntien välinen raja kulkee Lehmusojan leirintäalueen vierestä siten, että leirintäalue jää toisen kunnan puolelle. Mitä helvettiä? Niin, teidän tulee ottaa yhteyttä toiseen sosiaalitoimistoon. Pitäkää rahanne saatana! Odottakaa. Saatana tässä. Minä hoidan teidän asianne. Kiitos. Kiitos paljon. Ulkona mies avaa pyörän lukon ja lähtee polkemaan ostoskeskuksen kolmiosta poispäin. Lihava ruumis heiluu satulassa. Hän on paljain päin eikä hänellä ole päällystakkia. Lenkkitossut lipsuvat polkimilla. Keltaiset muovikassit hierovat toistensa täysinäisiä vatsoja pyörän sarvissa. Postin edessä mies joutuu väistämään humalaista pariskuntaa. Lehtensä ravistaneet puun oksat osuvat häntä kasvoihin ja hän horjahtaa. Minä avaan ikkunan ja hengitän syvään, kun mies ajaa ylikulkusillalta alas autojen sekaan. Hän heilauttaa kättään kuin vahingossa. Ja minä heilutan takaisin.

15 Villisika, joka hymyili Tähtihetkeni sosiaalialan työssä Kun seisoimme yhdessä siinä sika-aitauksen reunalla tunsin, miten tmaisa alkoi luottaa minuun. 3. palkinto Sirpa Kunnas Villisika, joka hymyili Tuomarin perustelut: Tarina on samalla kertaa sekä uskottava että uskomaton kertomus sosiaalityöntekijän ja yhden asiakkaan yhteisestä taipaleesta. Tarinassa minua ihastutti työntekijän kyky reflektoida omaa toimintaansa ja menettelyään asiakkuuden alkuvaiheessa ja sitä kautta muuttaa ja parantaa työotettaan. Lemmikkivillisika terapiasuhteen kantavana voimana on hieno oivallus, joka saa lukijan suupielet nousemaan. Hektisessä sosiaalityön maailmassa tuntuu lähes sadulta kuvaus mahdollisuudesta työskennellä näin intensiivisesti yhden asiakkaan kanssa. Muuten asiakkaan elämän elementit ja pulmat kuulostavat liiankin tutuilta. Tarina on hyväntuulinen ja siihen on ladattu aimo annos huumoria. Toisaalta se kertoo myös kirjoittajansa vahvasta ammattitaidosta ja kyvystä tehdä työtä luovasti asiakkaalle sopivin keinoin. een työtä sosiaalityöntekijänä pienen kunnan sosiaalitoimistossa. Keskiviikkoinen työpäiväni läheni jo loppuaan, kun työhuoneeseeni ryntäsi nainen nimeltään Maisa, jota en ollut tavannut koskaan aiemmin. Hän selitti kiihtyneenä, että hänen puolisonsa oli muuttanut pois ja hänet oli häädetty ja häätö pantaisiin toimeen poliisien avustamana ensi lauantaina. Maisa kertoi puolisostaan, joka oli pettänyt häntä ja huiputtanut häneltä rahaakin. Hän kertoi samaan hengenvetoon ohimennen, että Putellekin olisi etsittävä uusi hoitopaikka. Hän kertoi olevansa hyvin väsynyt ja masentunut ja ajattelevansa itsemurhaa ainoana ratkaisunaan. Pyysin häntä kertomaan siitä lisää. Hän kertoi miten polttaisi talon, tavarat ja itsensä. Hän kertoi suunnitelmistaan hyvin pikkutarkasti. Hän tuntui kokevan tilanteensa ahdistavana ja lopullisena. Myös Maisan taloudelliset asiat olivat sekaisin, koska hän oli ollut yli vuoden työttömänä eikä hänellä ollut ajoittain ollut tulona edes työttömyyskorvausta. Hän kertoi hoitaneensa ja kunnostaneensa kotia ja eläneensä puolisonsa palkkatuloilla. Sovimme Maisalle sosiaalitoimistoon ajan seuraavaksi päiväksi. Tässä ei nyt pelkkä toimeentulotukipäätös pitkälle auta! Torstaina aamulla heti töihin tullessani soittaa henkilö, joka esittäytyy Maisan ystäväksi. Maisa oli illalla kertonut hänelle suunnitelmistaan polttaa asuntonsa ja itsensä sen mukana. Ystävä oli hyvin huolissaan Maisasta ja kertoi tämän olleen sekaisin ennenkin ja että noin vuosi sitten hän oli löytänyt Maisan köysi kaulassa. Hän ei kuitenkaan halua lähteä Maisan luokse tarkistamaan tilannetta, vaan toivoo, että Maisa lähetettäisiin heti hoitoon suljetulle osastolle. Ystävän soitto jäi vaivaamaan siinä määrin, että soitin Maisalle, joka ei kuitenkaan vastannut puhelimeen. Soitin seuraavaksi terveyskeskuslääkärille, jolle kerroin huolestumiseni Maisasta ja hänen puheistaan edellisenä päivänä. Seuraavana työpäivänä aggressiivinen ja vihainen Maisa kävelee toimistooni syyttäen minua ja terveyskeskuslääkäriä psykiatriseen sairaalaan joutumisestaan ja asioittensa vaikeuttamisesta. Hänet oli viety lääkärin lähetteellä ambulanssissa psykiatriseen sairaalaan, josta hän oli kotiutunut vasta myöhään illalla. Asiakastilanne oli täydellisesti jumissa ja asiakkaan kaaosmainen ja hektinen tunnelma siirtyi minuunkin ja tietenkin sossusta tuli syyllinen. Maisa vaati asuntoa, jonka sainkin hänelle monien vaiheiden kautta järjestettyä. Sekä terveyskeskuksen työntekijät että minä sosiaalitoimistossa epäonnistuimme täydellisesti Maisan kanssa hänen ensimmäisissä yhteydenotoissaan. Eri vaiheiden kautta onnistuin kuitenkin palauttamaan Maisan luottamuksen ja pääsin lopulta hänen kanssaan tulokselliseen psykososiaaliseen työhön. Työni onnistumisen kannalta keskeisimmässä asemassa oli Maisan lemmikkivillisika Putte, ja liittyminen Maisaan tapahtuikin Puten avulla. Maisa alkoi käydä sosiaalitoimistossa säännöllisesti, aluksi päivittäin. Tapaamisemme saattoivat kestää jopa 1 2 tuntia. Niiden aiheena oli pitkän aikaa Putte, joka osoittautui Maisalle läheiseksi perheenjäseneksi. Maisa itse asettikin ensimmäiseksi tavoitteekseen saada Puten asiat kuntoon. Hän näytti minulle kuva-albumia, jossa oli kuvia talosta ja Putesta vauvana ja lapsena. Putella oli pihamaalla oma koppi ja aitaus. Kuuntelin Maisaa tavatessani pitkän aikaa tarinoita Putesta, mutta vähitellen kertomukset siirtyivät koskemaan Maisaa itseään. Sitä ennen pohdimme 500 kiloa painavan villisian siirtämistä ja hävittämistä. Olin yhteydessä eläinlääkäriin ja tämän ohjeistamana jopa lääninhallitukseen tapporahan saamiseksi. Monet säädökset rajoittavat villisian hävittämistä, koska sehän ei yleensä ole mikään lemmikkieläin. Kävin Maisan kanssa katsomassakin Puttea, ja siellä sika-aitauksen äärellä Maisa kysyi minulta, huomasinko miten Putte alkoi hymyillä sillä hetkellä, kun se havaitsi emäntänsä. En ollut varma siitä, mistä tietää, että villisika hymyilee, mutta Maisahan selvitti sen minulle perusteellisesti. Kun seisoimme yhdessä siinä sika-aitauksen reunalla tunsin, miten Maisa alkoi luottaa minuun. Siitä hetkestä lähtien työni Maisan kanssa alkoi tuottaa vähitellen tuloksia. Onneksi esimiehenäni toimiva kunnanjohtaja ei tiedä työni tähtihetkestä sika-aitauksessa! Puten kautta sain asiakkaani luottamuksen ja pääsimme käsittelemään hänen päättynyttä parisuhdettaan, työttömyyttään, masennustaan ja hänen suhdettaan aikuiseen poikaansa. Maisa oli asiakkaanani noin vuoden. Asiakkuussuhteen aikana tapahtui paljon. Maisa muun muassa työllistyi työvoimapoliittisen koulutuksen kautta uuteen ammattiin, sai asuntoasiansa kuntoon ja suhteensa ulkomailla opiskelevaan täysi-ikäiseen poikaansa toimivaksi. Joulun aikaan sain Maisalta tekstiviestin, jossa hän toivotteli minulle hyvää joulua ja kiitti minua siitä, että olin pelastanut hänen henkensä. Putenkin tarinalla on onnellinen loppu. Se sai uuden kodin ja asuu nyt saarella, jossa sillä on ystävänä toinen villisika. Sosiaaliturva 6 7/08 15

16 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Verkostoissa Hannele Törrönen on Ensi- ja turvakotien liiton Vaiettu naiseus -projektin päällikkö Satuin eräässä turvakodissa ruokapöytään muutaman asiakkaan kanssa. Yhden äidin kännykkä soi kesken aterian ja hän kaivoi allakkansa esille. No ei se sovi kun mulla on se palaveri siellä sairaalassa. Ei käy sekään, silloin olen neuvolassa. Tiistaina olen koulukuraattorilla. Torstaina on aamulla käynti asianajajani luona. No jos saan perjantaina kodinhoitajan vauvalle, pääsen sitten tulemaan. Hänen kalenterinsa pursui liimalappuja ja ajanvarauskortteja. Ne olivat aikoja eri viranomaisille ja muistutuksia minne hänen pitäisi milloinkin soittaa. Ja sitten piti vielä saada vauva jonnekin hoitoon asiointien ja neuvottelujen ajaksi. Kaikilla ruokapöydässä istuvilla asiakkailla oli meneillään tai takanaan eroja, monenlaisia taloudellisia ongelmia, pulmia lasten kanssa, sotkuisia huoltajuuskiistoja, oikeudenkäyntejä ja muuttoja. Yksi heistä kertoi, että viimeisen viiden vuoden aikana hän on varmaan asioinut 70 viranhaltijan kanssa. Kasvot vaihtuvat, lähetteitä tulee aina uusiin paikkoihin. Muutot pistävät poikki hyvät yhteistyösuhteet ja uudella alueella aloitetaan alusta. Yksi äideistä kertoi, että hänen vanhemmuuttaankin on arvioitu neljässä paikassa vuoden sisällä. Perhetyöntekijöitä on käynyt kolmesta eri paikasta, kunnalta ja joistain projekteista. Verkostopalavereista heillä ei ollut kovin hyvää kerrottavaa. Joskus jännittää etukäteen niin, että vatsaan koskee ja oksettaa. Jälkeenpäin on vaikea muistaa mitä oikeasti puhuttiin. Erityisen kummallisena äidit pitivät sitä, että palavereissa istuu ihmisiä, jotka eivät puhu mitään. Mut ne kirjoittaa kyllä kynä sauhuten. Usein myös työntekijöiden keskinäiset ristiriidat ja erimielisyydet näkyvät selvästi, vaikka niitä peitellään. No se perhetyöntekijä on aina ihan naama punaisena kun lastenpsykiatri avaa suunsa. Olen varma, että kaikki äitien kuvaamat työntekijät tekevät parhaansa. Jäin kuitenkin miettimään, olisiko hyvä joskus asettua asiakkaan asemaan? Miltä tuntuisi kertoa kahdeksan ihmisen läsnä ollessa hyvinkin arkaluonteisista asioistaan? Ja vielä siten, että osa paikallaolijoista ei puhu, ei pukahda? Miltä tuntuisi kertoa aina uudestaan ja uudestaan syntyjä syviään ihmisille, joista tietää, että heitä ei tapaa kuin muutaman kerran? Asiakkaillamme ei ole vaihtoehtoja. Harva uskaltaa asettua poikkiteloin vallitsevien käytäntöjen kanssa. Meillä työntekijöinä on sen sijaan sekä valta että vastuu käytännöistämme. Se paljon puhuttu asiakasnäkökulma ja palveluiden laatu voisi kurkistaa joskus tällekin puolen totuutta. Viisi vuotta sitten eronnut Jarmo Ahveninen on määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä yrittäjän työstään. ALOITE Lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt haluavat lisää lapsiperheiden kotipalvelua Lapsiasiavaltuutettu sekä monikkoperheiden järjestöt ovat tehneet Suomen kunnille aloitteen lapsiperheiden kotipalvelun lisäämiseksi. Kotipalvelulla tarkoitetaan käytännöllistä tukea siinä vaiheessa, kun perhe ei ole lastensuojelun asiakas. Apu siivoukseen, pyykkiin, ruokahuoltoon sekä tilapäiseen lastenhoitoon ehkäisee tehokkaasti lastensuojelutoimien tarvetta, aloitteessa muistutetaan. Lapsiperheiden kotipalvelun tarjoaminen on sosiaalihuoltolain mukaan kunnan tehtävä. Uuden lastensuojelulain tavoitteena on ehkäisevien palveluiden lisääminen. Tutkimukset ja tiedot perheiden arjesta kuitenkin kertovat, että useimmissa kunnissa kotiavun saaminen perheeseen on hyvin harvinaista. Kotiapua saaneiden lapsiperheiden määrä on vähentynyt radikaalisti viimeisten 15 vuoden aikana. Vuonna 1990 sitä sai yli lapsiperhettä, mutta vuonna 2006 enää perhettä. Samaan aikaan lastensuojelun palveluissa olevien lasten määrä on kasvanut. Aloitteen tekijöiden mielestä on hyvä, että monet kunnat ovat 2000-luvulla lisänneet palveluihinsa lastensuojelun perhetyötä. Tämä ei kuitenkaan korvaa lapsiperheiden kotipalvelua. Lastensuojelun perhetyö ehtii lasten ja vanhempien arjen tueksi usein vasta, kun ongelmat ovat jo kriisiytyneet. kuva: Erja Saarinen 16 Sosiaaliturva 6 7/08

17 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Mikä elämässäsi muuttui eron jälkeen? Avioerosota on ollut likainen ja raskas. Olen ollut muun muassa viisitoista kertaa oikeudessa. Minun on pitänyt todistaa koko elämäni tiliottein ja laskuin; kuka mitäkin oli maksanut. Lapsia meillä ei ollut. Heti eron jälkeen tein töitä 15 tuntia vuorokaudessa, ja setvin öisin ja viikonloppuisin oikeusasioita. Erityisen vaikeaa elämästäni tuli, kun aloin menettää eroprosessin takia työkykyäni. Ero tuli voimaan syksyllä 2003, ja 2004 olin jo siinä kunnossa, että kykenin tekemään töitä vain puolet normaalista työajasta. Silloin tajusin olevani masennussairas, ja aloin etsiä apua. Löysin itselleni terapeutin, ja pystyin vuoden verran maksamaan terapian itse. Pikkuhiljaa uuvuin täysin ja menetin työkykyni. En enää voinut maksaa hoitoa. Mitä palveluja silloin sait? Hain apua terveyskeskuksesta. Olin itse ottanut selvää, että kuuluisin psykiatrisen poliklinikan asiakkaaksi. En kuitenkaan saanut sinne lähetettä. Sen sijaan sain reseptin masennuslääkkeeseen, josta ei ollut paljoa hyötyä. Vihdoin sain lähetteen psykopolille, mutta en saanut sieltä varsinaisesti mitään hoitoa ja terapiaa. Kävin tapaamassa erikoislääkäriä kerran kuussa, jolloin kirjoitettiin reseptit. Oli joitakin satunnaisia tapaamisia psykiatristen sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa: miltäs nyt tuntuu, miten olet pärjäillyt, onko sulla lääkkeitä? Polin asiakkaana piti olla puoli vuotta, ennen kuin pystyi hakemaan Kelan kuntoutustukea. Tosiasiallisesti olin ollut masennussairaana kolme vuotta. Muutaman kuukauden kuluttua Kelasta tuli päätös, jossa luki, että en ole oikeutettu kuntoutustukeen, koska kyse ei ole työkyvyn ylläpitämisestä. Raivostuin, ja kirjoitin Kelaan viiden sivun kirjeen. Todistin, että kuntoutuksen tarkoituksena on juuri työkyvyn ylläpitäminen. Vaadin asiallisia perusteita. Meni kuukausi tai pari, ja sain myönteisen päätöksen. Kukaan ei vastannut sanallakaan vihaiseen kirjeeseeni. Seuraavaa määräaikaista työkyvyttömyyspäätöstäni jouduin odottamaan puoli vuotta. Käsittelyajat ovat kohtuuttomia. Muitakin mutkia on matkassasi ollut? Jouduin muuttamaan kodistani eron jälkeen, ja vuokra-asunnon saaminen osoittautui liki mahdottomaksi. Olen 90-luvun ison laman velkainen, ja noilta ajoilta minulla on luottohäiriömerkintä. Kun hain asuntoa julkisyhteisöiltä, törmäsin siihen, että niissä raakataan ensimmäisenä pois ne, joilla on luottohäiriömerkintä. Sosiaaliset perusteet eivät paina eronneella miehellä, jolla on taloudellisia ongelmia ja tuo merkintä. Millaisia parannusehdotuksia sinulla on? Olisi järkevää kuntouttaa mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset mahdollisimman pian, kun he alkavat tarvita apua. Nyt ihmisen pitää olla itse sitkeä saadakseen apua. Jos on huonossa kunnossa, meidän yhteiskunnassamme syrjäytyy ja joutuu katuojaan. Ojan pohjalta tullaan kyllä poimimaan, mutta silloin on usein liian myöhäistä saada ihminen vaikkapa työkuntoon. Sosiaalipalveluiden suurin epäkohta on sosiaalilainsäädännön monimutkaisuus. Lait muodostavat niin sotkuisen sopan, että siitä ei ota kukaan selvää. Yhdeltä luukulta ei saa kaikkea tietoa. Missään ei huomioida ihmistä kaikkine avuntarpeineen ja sairauksineen, kokonaisuutena. Kannatan lämpimästi meneillään olevaa lainsäädännön yksinkertaistamista. Perustulolla päästäisiin mielestäni eroon ihmisten nöyryyttämisestä ja luukulta luukulle juoksuttamisesta esimerkiksi silloin, kun ensisijaiset etuudet viivästyvät. lukijalta Laitokset apuun sijaishuollon rakennemuutokseen Sijaishuollon rakennemuutos laitoshoidosta perhehoitoon on aloitettava pienistä lapsista. Alle 10-vuotiaat eivät kuulu laitokseen. Kaikki tämän ymmärtävät periaatteessa. Tosin lääninhallitusten kommenttien mukaan laitoslupien hakijat haluavat kaikenikäiset lapset. Tämä on ymmärrettävää heidän näkökulmastaan. Laitoksen kustannusrakenne vaatii korkeaa käyttöastetta. Suomi ei selviä missään vertailussa Pohjoismaiden eikä Euroopan maiden kanssa perhehoidon prosenteissa. Vuoden 2006 tilastojen mukaan sijaisperheissä oli sijoitetuista lapsista Suomessa 36, Ruotsissa 72 ja Norjassa 85 prosenttia. Suomessa alle 3-vuotiaista on 28 lasta :sta laitoshoidossa, Ruotsissa kahdeksan ja Norjassa yksi. Euroopassa Suomi oli sijalla 21 vanhojen Itä-Euroopan laitosvaltaisten maiden joukossa näin vuonna Tämä malli ei toimi lasten tarpeiden mukaan. Lapsen välttämätön oikeus varhaiseen kiintymykseen, pysyvyyteen ja johonkin sellaiseen, jota epätieteellisesti voidaan kuvata termeillä meidän mukulat tai nukkua jonkun viekussa ei vaan onnistu laitoksen rytmissä, vuorotyössä ja tiukassa työaikalain alaisuudessa. Perhehoito tarvitsee uuden, kokoavan lain ja sitä valmisteltaessa on uskallettava keskustella rahasta, verotuksesta, työaikalainsäädännöstä, rakenteista ja siitä, miten jo olemassa olevat resurssit saadaan mukaan ja avuksi tähän muutokseen. Olennaista on ratkaista perhehoidon logistiikka. Ketju ei saa katketa missään kohtaa rekrytointi, koulutus, lasten tulo, kontrolli, palkka, työnohjaus, kumppanuus, eläke jne. ei ole yhtä asiaa, joka pitää ratkaista, vaan tarvitaan kokonaisuus ja sille selkeä rakenne. Eikö sitten laitoksia tarvita? Toki tarvitaan monia ja hyviä. Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten ongelmat ovat kirjoltaan äärettömiä. Laitoksen malli osataan ja se houkuttaa. Kaikki muu, joka on jotenkin väljempää ja ehkä myös arvaamattomampaa toteuttajalle ei samalla lailla kiinnosta. Laitokset osaavat työnsä ja hoitavat pieniäkin lapsia varmasti parhaimmalla mahdollisella tavalla, mutta kun ne pienet lapset eivät sinne kuulu. Laitoksia voisi kehittää sijaishuollon resurssikeskuksiksi. Erityisosaaminen ja 24 tunnin valmius kytkettäisiin perhehoidon vahvistukseksi. Saman laitoksen hallinnon alaisuudessa voisi olla ohjauksen ja tuen piirissä sijaisperheitä. Monesti puhutaan myös samoista lapsista, joilla on eri tarpeita kehityksensä eri vaiheissa. Moni laitossijoitus lähtee sijaisperheestä, joka hyvällä tuella ja ohjauksella ehkä olisikin selvinnyt tehtävästään. Sisarussarjoille tämä voisi myös tarjota uudenlaisen kehyksen. Avohuolto, ehkäisevä työ ja erilaiset selvitykset voisivat olla myös tällaisen keskuksen tehtävissä. Tietenkin myös osa kassavirrasta kulkisi silloin laitosten kautta. Kaikki tämä kannattaa aloittaa pienistä lapsista ja hankkia kokemuksia uusista malleista. Lastensuojelulaitoksista voisi tässä olla iso apu. Seppo Sauro, ohjelmapäällikkö, Lastensuojelun Keskusliitto Sosiaaliturva 6 7/08 17

18 näkökulma lukijalta Lasten sijaishuollossa tarvitaan erilaisia hoitopaikkoja ja -muotoja KANNANOTTO Valtionhallinnossa lisättävä lastensuojelun voimavaroja Lastensuojelun tila on sekava ja huolestuttava. Siihen vaikuttavat kuntien rakennemuutokset, uudet hankinta- ja lastensuojelulait sekä kuntien talousongelmat. Pitkään alalla, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla toimineena olen havainnut, että sijaiskärsijöitä tässä puristuksessa ovat sosiaalityöntekijät ja ennen muuta sijaishuoltoa tarvitsevat lapset ja heidän vanhempansa. Myös palveluja tuottavat yritykset ovat monien haasteiden edessä. Kuntien tiukentunut talous ja uuden lastensuojelulain edellyttämät sosiaalitoimen lisäresurssit muodostavat ristiriitaisen yhtälön, jota pyritään ainakin osittain ratkaisemaan kuntien välisellä yhteistyöllä. Se ei kuitenkaan poista jo pitkään vallinnutta pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä. On pelätty, että uudessa laissa ns. varhaisen puuttumisen -periaate lisäisi huostaanottoja. Voi käydä toisinkin puute pätevistä sosiaalityöntekijöistä saattaa myös aiheuttaa lapsen edun mukaisten huostaanottopäätösten lykkääntymistä. Myös heikko kuntatalous voi houkutella lykkäämään huostaanottopäätöstä. Se voi myös johtaa sijoituspaikan valintaan liiaksi hinnan eikä lapsen tarpeiden perusteella. Kun huostaanottoja pohditaan, on hyvä muistaa, että usein myös lyhyemmällä avohuollon sijoituksella voidaan saada hyviä tuloksia, jos yhteistyö vanhempien kanssa alkaa hyvin alusta lähtien. Sosiaalityöntelijöiden epäkiitolliset päätökset, valitusprosessit, jatkuvasti kasvava työtaakka ja ehkä palkkatasokin vaikuttavat siihen, että tässä haasteellisessa ja tärkeässä työssä viihdytään ja voidaan yhä huonommin. Korkeasti koulutetut sosiaalityöntekijät hakeutuvat muihin tehtäviin. Tilalle otetaan usein vähemmän koulutettuja työntekijöitä, koska päteviä ei saada. Se tulee kunnille halvemmaksi, mutta kertoo samalla sosiaalityön huonosta arvostuksesta. Eri kunnissa on vaihtelevasti päteviä sosiaalityöntekijöitä. Vaikka muodollisesti pätevä ei aina välttämättä ole tehtäväänsä sopivin ja päinvastoin, toivoisi, että henkilöstön pätevyysvaatimuksissa oltaisiin tasapuolisia sosiaalitoimen, palvelun ostajan, ja lastensuojeluyksiköiden, palvelun tarjoajan, välillä. Nämä asiat vaikuttavat eittämättä sijaishuollossa tehtäviin päätöksiin ja linjauksiin. Etenkin pienet kunnat sijoittavat sijaishuoltoa tarvitsevat lapset pääsääntöisesti sijaisperheisiin, koska se on kunnalle edullisinta. Sijaisperhe on pienille ja turvattomille lapsille sopivin paikka, mutta perhesijoitus ei sovi kaikille lapsille. Tarvitaan muitakin vaihtoehtoja, ammatillisia perhe- ja ryhmäkoteja sekä laitoksia, joissa on selkeästi määritellyt ja toteutettavat hoito- ja kasvatuskäytännöt sekä riittävästi ammatillista osaamista, vaikka se maksaisi enemmän. Kallis ja rankka on myös vaikeasti oireilevan lapsen siirto sijaisperheestä laitokseen. Uusi hankintalaki edellyttää myös yksityisten lastensuojelupalvelujen kilpailuttamista. Sillä on etunsa ja haittansa ehkä uhkansakin. On hyvä, että palvelujen laatukriteereitä yhdenmukaistetaan Lastensuojelun Keskusliitto jäsenyhteisöineen on erittäin huolissaan lastensuojeluasioiden tilanteesta sosiaali- ja terveysministeriössä. Liitto vetoaa valtioneuvostoon lastensuojelun voimavarojen kiireelliseksi lisäämiseksi ministeriössä, mutta edellyttää myös ministeriön panostavan lastensuojelun kehittämiseen. Uuden lastensuojelulain tultua voimaan vuoden alussa ei ministeriöllä ole vastuuhenkilöitä, jotka auttaisivat kuntia lain käyttöönotossa ja toteutuksessa, valvoisivat lain toimeenpanoa ja seuraisivat esimerkiksi hallinto-oikeuksien toimintaa tahdonvastaisista huostaanotoista päätettäessä. Myös Stakesin resurssit ovat lastensuojeluasioissa heikot. Nykytilanteessa kunnat kehittelevät omia käytäntöjään lastensuojeluun. Tämä merkitsee valtakunnallisesti epäyhtenäisiä käytäntöjä ja pahimmillaan asiakkaiden jo nyt tapahtuneen kuntakohtaisen eriarvoistumisen lisääntymistä. ja asetetaan laadulliset reunaehdot jo tarjouskilpailuun osallistumiselle. Toisaalta kokemus on jo osoittanut, että käytännössä hinta on kuitenkin ratkaiseva tekijä sen merkitys on noin 70 prosenttia koko kakusta. Kilpailutus suosii suuria ja pääomavaltaisia yrityksiä, koska pienemmät yksiköt eivät useinkaan pysty täyttämään vaadittavia taloudellisia reunaehtoja, vaikka toiminta muilla kriteereillä olisikin laadukasta ja perusteltua. Uhkana voidaan pitää, että yksityisen sijaishuollon palvelut ketjuuntuvat ja monopolisoituvat, kuten on jo nähtävissä yksityisissä vanhusten- ja terveydenhuollon palveluissa. Kunnat ovat alkaneet perustaa myös omia laitoksiaan takavuosina lakkautettujen laitosten sijaan. Eri puolilla on laskeskeltu edullisimpia hintoja. On kiintoisaa nähdä, mitä tapahtuu, kun uusi lastensuojelulaki asettaa entistä tiukempia vaatimuksia esimerkiksi henkilöstön määrälle, koulutukselle ja toimitiloille niin yksityisille kuin julkisenkin sektorin toimintayksiköille. Lasten sijaishuollossa tarvitaan erilaisia sijoituspaikkoja, myös pieniä yksiköitä, joita on helpompi hallita ja kontrolloida. Tarvitaan myös tiettyyn toimintaan ja palveluihin erikoistuneita yksiköitä. Pienten yksiköiden kannattaa tehdä keskenään yhteistyötä ja yhdistää resurssejaan soveltuvin osin. Palvelun hinta määräytyy hoitomuodon ja ennen muuta tarvittavien resurssien mukaan. Lasten sijaishuollon alueelliset kehittämis- ja kumppanuushankkeet ovat hyviä avauksia palvelun tuottajien ja tarjoajien yhteistyölle. Kumppanuusajattelu istuu tälle alalle paremmin kuin kovapintainen kilpailumentaliteetti. On hyvä, että tietyn alueen palvelun tuottajat tuntevat toistensa toimintaprofiilia ja että sosiaalityöntekijät ovat tietoisia lähialueen sijaishuollon palveluista. Näin on helpompi löytää kullekin lapselle sopivin sijoituspaikka. Ammattinsa osaavien hoitajien ja kasvattajien sekä rauhallisen kasvuympäristön lisäksi on tärkeää, että sijaishoidossa olevat lapset voisivat opiskella pienissä kouluissa ja opetusryhmissä. Lapsen sosiaalistumiseksi ja laitostumisen välttämiseksi lapsen pitäisi voida käydä normaalisti koulua kodin ulkopuolella eikä ns. kotikoulussa. Peruskoulun keskittyminen yhä suurempiin opetusyksiköihin ja -keskuksiin ei tue lastensuojelun ehkäisevää työtä vaan pikemminkin päinvastoin. Heli Helminen lastensuojelulaitos Matti & Maija -kodin johtaja Sosionomi, opettaja, YTM, Pertunmaa 18 Sosiaaliturva 6 7/08

19 pinnan alta Mitä tapahtuu todella? Nähdäänkö metsää puilta? Ajattelevat ihmiset valottavat ajan ilmiöitä pintaa syvemmältä. Palstalla pannaan mutkat suoriksi ja paljastetaan olennainen. Suurtuotannon etujen tavoittelu voi johtaa myös siihen, että kunnat voivat hyvin, mutta kuntalaiset huonosti. Pentti Meklin, kunnallistalouden professori, Tampereen yliopisto Mistä syntyvät suurtuotannon edut? Monilla meneillään olevilla julkishallinnon kehittämishankkeilla tavoitellaan tietoisesti tai tiedostamatta suurtuotannon etuja. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ongelmien ratkaisuksi tarjotaan kuntaliitoksia ja erilaista yhteistoimintaa. Näiden uskotaan edistävän kuntien toiminnan tuloksellisuutta (tehokkuutta) ja sitä kautta turvaavan peruspalvelut kautta maan. Palvelutuotannon tuloksellisuudessa on kaksi osaa, joihin suurtuotannolla saattaa olla vaikutusta: taloudellisuus (kustannustehokkuus) eli palvelujen tuottaminen mahdollisimman pienin kustannuksin vaikuttavuus, joka kansanomaisesti tarkoittaa vaikutuksiltaan hyviä palveluja. Millainen suurtuotannon etujen ja tuloksellisuuden suhde on? Kuntaliitos tai päätös yhteistoiminnasta ei itsessään tuo suurtuotannon etuja, vaan ne ainoastaan tarjoavat tähän mahdollisuuksia, potentiaalia, joka on otettava käyttöön. Potentiaali täsmentyy, kun palvelujen kustannuksia tarkastellaan kolmesta näkökulmasta. Näitä ovat: organisaatioiden hierarkiatasojen kustannukset (vertikaaliset kustannukset) palveluverkon kustannukset (horisontaaliset kustannukset) lajeittaiset ja toiminnoittaiset kustannukset (kustannuslajit). Kunnan kustannukset syntyvät keskushallinnossa, toimialalla ja palveluyksiköissä. Arkipäivän keskustelussa kuntaliitoksen hyötyjen oletetaan syntyvän hallintojen yhdistämisestä. Tosiasia kuitenkin on, että suurin osa kustannuksista syntyy ruohonjuuritasolla palveluyksiköissä, minkä vuoksi pelkästään hallintoa yhdistelemällä ei yleensä synny merkittäviä hyötyjä. Muistettava on myös, että huono hallinto on kustannus, mutta hyvä hallinto synnyttää kustannuksia enemmän hyötyjä, jotka näkyvät ydintoiminnan sujumisessa. Merkittävimmät kustannukset syntyvät ydintehtäviä hoitavissa palveluyksiköissä, kuten päiväkodeissa, terveyskeskuksissa ja kouluissa. Suurtuotannon etujen saavuttaminen tarkoittaa silloin palveluyksikköverkkoon puuttumista. Jokaisella palveluyksiköllä on aina jonkin verran kiinteitä kustannuksia, ja lukuisissa pienissä yksiköissä jää enemmän käyttämätöntä kapasiteettia kuin yhdessä suuressa yksikössä. Yksikköjen vähentämisellä ja yksikkökoon suurentamisella on käytännössä useita rajoituksia ja esteitä. Ensimmäinen niistä on lähipalveluperiaate. Osaa kunnan järjestämistä palveluista, vaikkapa lasten päivähoitoa, kuntalaiset tarvitsevat päivittäin, jolloin näiden palveluiden on on oltava kohtuullisen lähellä asuinpaikkaa, työpaikkaa tai näiden välisellä matkareitillä. Toiseksi rajoitteena on eräillä aloilla määritellyt panos-tuotossuhteet: esimerkiksi lastenpäivähoidossa hoitaja-lapsisuhde on sama pienessä ja suuressa päiväkodissa. Kuntalaiselle on tärkeää palvelujen vaikuttavuus: kuinka hyvin palvelut vastaavat hänen tarpeitaan eli ovatko ne saavutettavissa ja vastaako niiden sisältö tarpeita. Palvelu voi olla hyvin saavutettavissa, mutta se on sisällöltään suppea. Keskitettynä palvelu on usein hankalammin saavutettavissa, mutta sisällöltään monipuolinen. Esimerkiksi pienessä terveyskeskuksessa on lyhyt aukioloaika ja palvelun sisältö on suppea, kauempana olevassa isommassa yksikössä on päivystys ja monipuolinen palvelu. Kumpaa siis kansalainen haluaa? Kolmas näkökulma on katsoa palvelurakenteita ja kustannuksia lajeittain tai toiminnoittain. Esimerkiksi lasten päivähoitopalveluun tarvitaan henkilöstöä, erilaisia tarvikkeita, aterioita yms. Suurtuotannon etujen tavoittelussa voidaan suuriin yksikköihin keskittää yksittäisiä tuotannontekijälajeja tai toimintoja. Tällaisia ovat käytännössä erilaiset tukipalvelut, kuten hallinnolliset tehtävät, ateriapalvelut, kuljetuspalvelut, kiinteistöjen huolto, mutta myös ydinpalvelujen keskittämisessä saattaa olla mahdollisuuksia. Viime aikoina näistä onkin esitetty varsin villejä ideoita muun muassa kirurgisissa palveluissa. Sähköinen viestintä tarjoaa tähän laajenevia mahdollisuuksia. Suurtuotannossa palvelun tuotantokustannukset alenevat, mutta keskitettyjen toimintojen organisoinnista johtuvat kustannukset saattavat kasvaa. Kuntakokoon suurentaminen tai päätös yhteistoiminnasta tarjoaa siis vain potentiaalia, jonka käyttöönotto vaatii johtamiselta paljon. Potentiaalin käyttöönotto aiheuttaa myös runsaasti kustannuksia, jotka voivat ylittää suurtuotannosta saatavat hyödyt. Kaikkea ei voi keskittää. Erityisesti monien sosiaalipalvelujen asiakkaat kaipaavat toisten ihmisten läsnäoloa ja läheisyyttä. Suurtuotannon etujen tavoittelu voi johtaa myös siihen, että kunnat voivat hyvin, mutta kuntalaiset huonosti. Sosiaaliturva 6 7/08 19

20 puutarha & hyvinvointi Birminghamin lähellä sijaitsevan Polesworthin anglikaanisen kirkon sisäpiha on rakennettu aistipuutarhaksi. Siellä toimii pieni kahvila ja viihtyisässä puutarhassa käy paljon muitakin kuin näkövammaisia ihmisiä. Tuomo Salovuori on puistopuutarhuri, kouluttaja ja työnohjaaja. Hän työskentelee Sininauhaliitossa tehtävänään jäsenjärjestöjen työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen. Muutamien järjestöjen kanssa on ollut projekteja, jossa yhdessä asiakkaiden kanssa rakennetaan viherympäristöä. Hän myös konsultoi järjestöjen henkilökuntaa puutarhaympäristön kehittämisessä. Työpalavereita viemme talvipuutarhoihin silloin kun se luontevasti ohjelmaan sopii. Lisätietoa: Erja Rabbe, Leena Linden, Taina Koivunen: Puisto, puutarha ja hyvinvointi. Viherympäristöliitto 2003 Aihetta koskevista Internet-sivuista tietoa Sosiaaliturvan verkkosivuilla > Sosiaaliturva-lehti Erityisesti näkövammaisille suunnitelluissa aistipuutarhoissa kulkureitit suunnitellaan turvallisiksi ja niiden materiaaleja vaihdellaan: kivetty käytävä antaa kulkijalle eri tuntuman kuin puinen silta. 20 Sosiaaliturva 6 7/08

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Jyväskylä 19.11.2007 Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija Stakes, Tiedosta hyvinvointia 2 Mitä lapsella on oikeus odottaa? Onko hyvinvointi perusoikeus?

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Siiliset-yhteistoiminta-alue

Siiliset-yhteistoiminta-alue Siiliset-yhteistoiminta-alue Yhteensä 31.350 asukasta -Maaningalla 3.850 -Nilsiässä 6.500 -Siilinjärvellä 21.000 22.2.2011 /Reijo Ruostila PERUSTURVA- LAUTAKUNTA -Kuntien yhteinen ltk -Tilaajaryhmä -Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on Ryhmätehtävä 2 Mitä voimme tehdä työpaikalla? Case esimerkkien pohjalta keskustelu ryhmissä ja vinkkien koostaminen kullekin kysymykselle. Kysymykset: 1. Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle? 2.

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto 2014-2016 Siilinjärven kunta Vanhus- ja vammaisneuvosto Käyntiosoite: Kasurilantie 1 Postitusosoite: PL 5, 71801 Siilinjärvi Puhelin: 017 401 111, faksi:

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu KARTUKE-tutkimushankkeen maakunnallisia asiantuntijoita tutkimuskunnista ja -kuntayhtymistä Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu Reino Väisänen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot