- Tavoite -Toimet -- Valmistelu

Transkriptio

1 Liite 1. Rakennepoliittisen ohjelman pääkohdat - Tavoite -Toimet -- Valmistelu /Martti Hetemäki

2 Tavoite Tavoitteena kestävyysvajeen poisto eli, että Julkiset palvelut ja etuudet pystytään rahoittamaan tulevaisuudessakin Kestävyysvajeeseen vaikuttaa kolme asiaa Työllisyys ja talouden kasvu Palvelujen ja etuuksien tarpeen kasvu (ikääntyminen) Julkisen talouden rakenteellinen tasapaino lähtötilanteessa VM:n kestävyysvajearvio: 4,7 % BKT:sta

3 Toimet 4,7 %:in kestävyysvajeen paikkaamiseen Vaikutus 1. Kuntatalouden tasapainotus -1,0 %-yks. 2. Julkisten palvelujen tuottavuuskasvu ½ %/v. - 1,4 %-yks. 3. Työurat pitenevät 2 v. -1,4 %-yks. 4. Rakenteellinen työttömyysaste laskee 1 %-yks. -0,3 %-yks. 5. Tuotantopotentiaali nousee 1½ %:lla -0,6 %-yks. Yhteensä ( ) -4,7 %-yks.

4 1. Kuntatalous tasapainoon Tausta Kuntien rakenteellinen alijäämä 2 mrd. euroa (nyt hieman korkeampi) Keinot Tehostetaan nykyisen peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta (kuntien talousohjausjärjestelmä). Kuntien talousohjausjärjestelmä turvaa kuntatalouden tasapainon keskipitkällä aikavälillä (ei menosääntö) Kuntien omilla toimilla ml. mahdolliset veronkorotukset 1 mrd. euroa Puretaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita 1 mrd. eurolla

5 Kuntien tehtävien ja velvoitteiden purun vaikutukset kuntien työllisyyteen Velvoitteiden purku 1 mrd. vähentää kuntien työvoiman tarvetta ehkä jopa Mutta kunnista jäämässä eläkkeelle yli kolminkertainen määrä Kunnat joutuisivat palkkaamaan noin henkilöä lisää, jotta työllisyys ennallaan Kuntien eläkepoistuma n henkilöä Lähde: Keva

6 2. Julkisten palveluiden tuottavuus kasvaa keskimäärin 0,5 % vuodessa (rakenteellinen, ei vain keskipitkän ajan tavoite) Rajaa julkisrahoitteisten palvelujen tuottamisessa olevan henkilöstön kasvun n henkilöön/v., muuten henkilöä/v. pitkällä tähtäimellä Keinot: Sote, kuntarakenteen kehittäminen, metropolialue Tehokkaampi työnjako palvelujen tuotannossa ja hallinnossa mm. väljentämällä kelpoisuusvaatimuksia asiakkaan turvallisuutta ja palvelujen laatua vaarantamatta.

7 Henkilöstömäärä kunnallisissa palveluissa - eri oletukset työn tuottavuuden kehityksestä ,5 %/v Tuottavuus ei muutu Tuottavuus kasvaa 0,5 % vuodessa Tuottavuus kasvaa 0,25 % vuodessa Tuottavuus kasvaa 1,0 % vuodessa

8 Sote 1. Lyhyt tähtäin: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta jatketaan STM:n järjestämislakityöryhmän väliraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Jatkotoimenpiteet päätetään kuntien lausuntojen pohjalta (lausunnot syyskuun loppuun mennessä). 2. Pitkä tähtäin: Valmistellaan laajapohjaisesti (mukana mm. parlamentaarinen edustus, eri rahoittajatahot ja järjestöt) selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista. Selvityksessä on huomioitava kaikki rahoituskanavat, kuten mm. valtionosuudet, kuntien rahoitus, Kela, työeläke- ja vakuutusyhtiöt, työnantajat ja työntekijät, seurakunnat, potilasvakuutus ja muut vastuuvakuutukset sekä palveluiden käyttäjien maksamat asiakasmaksut. Selvityksen tulee olla valmis alkuvuodesta 2015.

9

10 Kuntarakenteen kehittäminen Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palvelujen tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien yhdistymistä koskevaa valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakennelain 4d :n 3 mom:ssa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- tai yhdyskuntarakennealueella. Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. Kielellisten oikeuksien toteutuminen varmistetaan. (VM)

11 Metropolialue Varmistetaan metropolialueen kilpailukyky, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto. Kuntaliitosten ja yhteisen hallinnon kokonaisuudesta tehdään päätökset vuoden 2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta. Perustetaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaisi metropoliselvityshenkilöiden suositusten mukaisesti alueen kilpailukyvyn sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa. Tämän tulee varmistaa se, että valtion kanssa yhdessä päätetyt kaavoitus- ja asuntotavoitteet täyttyvät.

12 3. Työurat pitenevät 2 vuotta ½ vuotta alkupäästä, 1 ½ vuotta loppupäästä, täsmätoimia keskivaiheilla Työuran loppu: Keskimääräinen eläkkeellejäänti-ikä (nyt 60,9 v.) vähintään 62,4 v Nuorten työllisyys: suurempi osa suorittaa vähintään 2. asteen tutkinnon (mm. oppivelvollisuusikä) opintotukiajan keston rajoitus kustannusneutraalisti, hakijasuman purku, korkeakoulujen kannusteet, alempien korkeakoulututkintojen laajempi kelpoisuus Työuran katkokset: mm. kotihoidontuen uudistus, vuorotteluvapaan saannin tiukennus

13 4. Rakenteellinen työttömyysaste alenee 1 %-yksikön Työttömien aktivointi ja nopea työllistäminen: tehokkaammat työvoimapalvelut: karsitaan lausuntomenettelyä, sovelletaan sanktioita, ohjeet ja tavoitteet TE-toimistojen tulossopimuksiin Työnteon kannustavuuden lisääminen: työttömyysturvan suojaosuus ja asumistuen suojaosuus työttömyysetuuden ennakkomaksu Erityistoimia mm. osatyökykyisille (velvoite julkisiin hankintoihin) Mikäli työllistyminen ei tehostu, lisätoimenpiteitä hallituskauden aikana

14 5. Tuotantopotentiaalin 1½ %:in nosto Keinoja: Asunto- ja työmarkkinoiden toiminta Yritystukien uudistaminen, ICT (kansallinen palveluväylä), kilpailun edistäminen Investointilupien saamisen jouhevoittaminen EU:n rakennerahastojen tuen kohdistaminen (elinkeino & ympäristö) Useampivuotinen erittäin maltillinen palkkaratkaisu

15 Valmistelu Hallituksen linjausten pohjalta valmistelu useimmissa asioissa mennessä Talouspoliittinen ministerivaliokunta seuraa valmistelua syksyn aikana Keväällä 2014 hallitus arvioi ohjelman toteutumista ja päättää tarvittaessa lisätoimista

16 Lopuksi Tavoite: Paikata julkisen palvelujen ja etuuksien iso rahoitusvaje Keinot: Työllisyys, talouskasvu ja julkisten palvelujen tuottavuus ylös Uudistukset ovat kokonaisuus, jonka täytäntöönpano paikkaa kestävyysvajeen

17 Liite 2. Hallituksen rakennepaketti Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

18 Hallituksen paketti Lähtökohtana julkisen talouden, 4,7 prosentiksi arvioidun kestävyysvajeen poistaminen Kuntatalouden tasapainotus -1,0 Julkisen tuotannon tuottavuuskasvu -1,4 Työurien pidentyminen -1,4 Rakenteellisen työttömyyden lasku -0,3 Tuotantopotentiaalin nousu -0,6 Tärkeä avaus, koska tunnustaa, että Suomen ahdingosta selviäminen edellyttää kustannuskilpailukyvyn kohentamisen ohella merkittäviä rakenneuudistuksia ja määrittää yleisellä tasolla tarvittavan kunnianhimon tason ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

19 Hyviä ja huonoja uutisia Kestävyysvaje-arvio 4,7 % voi olla liian pessimistinen Mutta kestävyysvaje on silti ongelma ja vaikka pyrittäisiin esim. 3,5 % vajeleikkaukseen, tarvittavat toimet vaativia Pöydällä ei vielä konkretiaa, jolla vajetta pystyttäisiin merkittävästi pienentämään ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

20 Kuntasektori ja julkiset palvelut Arvio julkisen sektorin tuottavuuskasvun vaikutuksesta kestävyysvajeeseen teknisesti oikea Kokonaistavoite (-2,4 % kestävyysvajeesta eli noin 5 mrd. välitön ja pysyvä sopeutus) hyvin vaativa Tehostamisen pääkohde: yksilölliset julkiset palvelut n. 20 % BKT:sta eli n. 40 mrd. euroa Keskeiset instrumentit SOTE ja kuntauudistus: ei uskottavaa, että suunnitellussa muodossa toisivat tavoitteen mukaisia säästöjä Ilmeinen vaara: paino ei-akuuttien, pitkän päälle kasvua tukevien menojen leikkauksissa ja veronkorotuksissa Tekninen vaikeus: julkisen sektorin tuottavuuskehityksen mittaus ongelmallista ja puutteellista ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

21 Työurien pidentäminen Arvio työurien pidentämisen kestävyysvajevaikutuksesta (2 v => 1,4 %-yksikköä) tasoltaan oikea Eläkeiän nousu 1½ vuotta 2025 mennessä edellyttää eläkeuudistusta, mutta ei ylivoimainen, koska ikä nousee muutenkin (ETLAn arvion mukaan lähes 1 vuosi) 2 v. vanhuuseläkeiän nosto + putkien siirto/poisto => kk pitkän päälle uudistuksen tulojakovaikutukset eivät tavattoman ongelmallisia ja joka tapauksessa helpommat kuin eläketason leikkaukseen (elinaikakertoimeen) perustuvassa sopeutuksessa Mutta onko tavoite (+1½ v.) riittävän kunnianhimoinen? Alkupäässä sekä opintojen aloittamisiässä että opintojen kestossa parantamisen varaa Yo-tutkinnon merkitys valinnassa, kanditutkinnosta perustutkinto, varsin anteliaan opintotuen kannustavuus ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

22 Rakennetyöttömyys Arvio vaikutuksesta kestävyysvajeeseen oikeaa suuruusluokkaa 1 prosenttiyksikön alennus ei ylivoimainen Päätettyjen toimien riittävyys kuitenkin kyseenalainen: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy: eteneekö oppisopimuskoulutus? Työttömyysturvan kannustavuus: riittääkö vieläkään? Työvoiman liikkuvuus: vastaako työpaikkojen rakennemuutosvauhtia? Alueellinen liikkuvuus Kasvukeskusten asuntopolitiikka avainasemassa Tonttitarjonta pääkapeikko, myös kilpailussa puutteita Kaavoitus, rakennusmääräykset Kiinteistöverotus, erityisesti rakentamattomalle tonttimaalle Asuntotulon verotus oikaisisi vuokra-asumisen diskriminointia parhaiten ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

23 (Markkinasektorin) tuottavuuden taso Laskelman luonne hieman epäselvä, samoin arvio vaikutuksesta kestävyysvajeeseen Tuotavuuden taso notkahtanut, mutta ei selvää, miten palataan korkeammalle tasolle Ohjelmassa ei uusia avauksia toimenpiteiksi Markkinasektorin tuottavuuden kasvun tukeminen olennaisen tärkeää hyvinvoinnin kannalta, mutta ei ratkaise julkisen talouden kestävyyshaastetta ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

24 Lopuksi Kestävyysvajeen kannalta lupaavin uudistusalue työvoiman tarjonnan lisääminen: työurien jatkaminen ja rakennetyöttömyyden vähentäminen Julkisten palvelujen puolellakin merkittävää potentiaalia, mutta tavoite todella vaativa ja keinot puutteelliset Rahoituskanavien virtaviivaistaminen tärkeää. Optimaalista tarkastella tätä ja tuottajarakenteita samalla kertaa. Menohöyläyksessä varottava investointiluonteisten menojen laiminlyöntiä Vaikka markkinatuotannon tuottavuuskasvu ei ratkaise kestävyysongelmaa, tuottavuuden kohentaminen helpottaa sitä ja on hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa Elinkeinopolitiikkaa (laajassa mielessä) ei pidä unohtaa Konkretian lisääminen nyt a ja o. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

25 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Kiitos

26 Arvioita kestävyysvajeesta EU-komissio ,2 % Suomen Pankki ,0 % Valtiovarainministeriö ,7 % ETLA (2013) Hyvä vaihtoehto, keskiarvo 1,0 % (25 % todennäköisyydellä yli 2 %) Huono vaihtoehto, keskiarvo 2,5 % (25 % todennäköisyydellä yli 3,5 %) ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

27 EU-komission kestävyysvajearviot EU-maille* Luxemburg Belgia Alankomaat Iso-Britannia Espanja Slovakia Itävalta Puola EA Tanska Viro Unkari Italia ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA * S2-indikaattori; Lähde: Report on Public finances in EMU 2013

28 Julkiset menot % BKT:sta 2008 Yksilölliset palvelut Yksilölliset tulonsiirrot Kollektiiviset menot Islanti Ranska Tanska Ruotsi Belgia Suomi Kreikka Unkari Italia Itävalta Iso-Britannia Alankomaat Israel Slovenia OECD29 Puola Saksa Portugali Tsekki Irlanti Espanja Norja Viro Yhdysvallat Uusi-Seelanti Luxemburg Japani Slovakia Sveitsi Korea 0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 50,00 60,00 70,00 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Lähde: OECD %

29 Julkiset menot suhteessa Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa , % BKT:sta Suomi Ruotsi 50 EU ELINKEINOELÄMÄN Lähde: TUTKIMUSLAITOS, Eurostat. ETLA

30 Julkiset tulonsiirrot suhteessa Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa , % BKT:sta 22,0 20,0 18,0 Suomi EU-17 16,0 14,0 Ruotsi 12, ELINKEINOELÄMÄN Lähde: TUTKIMUSLAITOS, Eurostat. ETLA

31 Julkiset kulutusmenot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa , % BKT:sta Ruotsi Suomi 22 EU ELINKEINOELÄMÄN Lähde: TUTKIMUSLAITOS, Eurostat. ETLA

32 Julkiset investointimenot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa , % BKT:sta 4,0 3,5 Ruotsi 3,0 2,5 Suomi EU-17 2, ELINKEINOELÄMÄN Lähde: TUTKIMUSLAITOS, Eurostat. ETLA

33 Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ongelmallista 2001 laskentatavan muutos Suomessa ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

34 Suomen miehet eläkkeelle nuorina 80,0 Miesten efektiivinen eläkkeelle siirtymisen ikä 71,5 71,4 69,3 70,0 60,0 68,2 68,1 67,7 66,3 66,2 65,9 65,5 65,2 65,2 64,5 64,2 63,8 63,6 63,6 63,5 63,5 63,3 62,6 62,3 61,9 61,8 61,8 61,7 61,5 60,8 60,4 60,4 60,4 59,6 59,1 58,0 63,9 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Lähde: OECD ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

35 Myös naiset eläkkeelle verraten aikaisin, mutta ero OECD-keskiarvoon pienempi 80,0 70,0 60,0 Naisten efektiivinen eläkkeelle siirtymisen ikä 70,4 70,1 69,9 68,1 66,7 65,7 65,7 65,1 64,8 64,4 64,3 64,1 64,1 63,5 63,4 62,9 62,6 62,5 62,3 62,0 62,0 61,4 62,8 61,4 59,9 59,5 59,4 59,2 59,1 59,0 58,9 58,6 58,4 58,0 57,7 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Lähde: OECD ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

36 Opinnot aloitetaan verraten myöhään, mutta Suomi ei erotu dramaattisesti ,2 Korkeakouluopiskelun aloitusiän mediaani ,1 22,1 21,6 21,5 21,3 21,2 21,1 21, ,6 20,5 20,3 19,8 19,7 19, ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

37 Suomessa valmistutaan myöhään 30 Korkeakoulututkinnon suorittamisen mediaani-ikä ,5 27,2 26,9 26,9 26, ,8 25,8 25,7 25,4 25, ,8 23,4 23,1 21, ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

38 Yhteisvaikutus: opiskeluajat pitkiä Arvio opiskeluajasta (mediaanivalmistumisiän ja mediaanialoitusiän erotus) 6 5,7 5,6 5,4 5,4 5,3 5, ,7 4,5 4,1 4 3,7 3,6 3,5 3,2 2 2,1 2,1 1 0 Lähde: OECD Education at a Glance 2010 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

39 Työttömyysaste ei pitkän päälle riipu työvoiman määrästä, ainakaan positiivisesti Työttömyysaste, % työvoimasta 16,0 Työttömyysaste ja osallistumisaste keskimäärin ,0 Espanja 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Italia Kreikka Ranska Belgia Luxembourg Suomi Itävalta Saksa UK Portugal Irlanti Ruotsi USA Tanska Alankomaat Norja Islanti 0,0 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0 75,0 Lähde: OECD Osallistumisaste: työvoima % työikäisestä väestöstä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

40 Suomen osallistumis- ja työllisyysasteet Ruotsia heikompia kaikissa ikäryhmissä, eniten yli 55 v. -ryhmässä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA

41 Ruotsin osallistumisasteilla työvoima olisi noin suurempi, mikä riittäisi työvoiman kasvuun ikääntymisestä huolimatta ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA