Meren pohjasta. aaltoenergiaa. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa energia-alaan sijoituskohteena? Fortum Innovatiivisin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meren pohjasta. aaltoenergiaa. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa energia-alaan sijoituskohteena? Fortum 1 2008. Innovatiivisin."

Transkriptio

1 Meren pohjasta aaltoenergiaa Fortum Miten ilmastonmuutos vaikuttaa energia-alaan sijoituskohteena? Innovatiivisin askelin eteenpäin

2 Innovoiden ilmastonmuutosta vastaan Tulevaisuuden haasteisiin vastatakseen Fortum panostaa jatkuvasti ja entistä tehokkaammin kestävään kehitykseen. Tavoitteemme on selkeä haluamme olla edelläkävijä. Edelläkävijyydestä meillä on jo myös näyttöä: 89 prosenttia Fortumin tuottamasta sähköstä on hiilidioksidi vapaata ja Fortum Markets on Pohjoismaiden johtava ympäristö merkityn sähkön toimittaja. Jo asiakastamme ostaa ympäristömerkittyä sähköä Suomessa Fortum Kesto -sopimuksen tehneet asiakkaat saavat ns. Norppasähköä ja Ruotsissa Fortum Enkel -sopimuksen tehneet Bra miljöval -sähköä. Olemme vakuuttuneita siitä, että kestävä kehitys on meille menestystekijä ja ilmastonmuutoksen hillitseminen tärkeimpiä tehtäviämme. Pidämme hiilidioksidipäästöjen vähentämistä kilpailu keinona ja siinä suhteessa olemme hyvissä asemissa. Panostamme myös uusiutuvien energianlähteiden, kuten aaltovoiman, tutkimiseen ja bioenergian käytön lisäämiseen. Lisäksi sijoitamme päästöttömien energiateknologioiden tutkimusta tukeviin ns. cleantech-rahastoihin. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei kuitenkaan voida välttää ei nyt eikä tulevaisuudessa. Siksi Fortum on käynnistänyt yhdessä Teollisuuden Voiman kanssa hankkeen hiilidioksidin talteenottojärjestelmän kehittämiseksi Meri- Porin lauhdevoimalaitokselle. Vaihtoehtoisia tekno logioita tutkitaan ja tavoitteena on saada hiilidioksidin talteenottomenetelmä käyttöön Meri-Porissa vuonna Toivomme myös, että Meri-Porin voimalaitoksesta tulee yksi EU:n hiili dioksidin talteenoton pilottiprojekteista. Hiilidioksidin erottamista savukaasuista kokeillaan myös Fortumin Värtanin voimalaitoksella Tukholmassa ja tähänastiset tulokset ovat olleet hyviä. EDELLÄKÄVIJYYS EDELLYTTÄÄ Fortumilta jatkuvia panostuksia kasvuun kasvu on tärkeimpiä strategisia tavoitteitamme myös kuluvana vuonna. Yksi keino kasvun aikaan saamiseksi on rohkaista työntekijöitämme innovaatioihin, jotka hyödyttävät koko yritystä. Fortumissa onkin julkistettu sisäinen innovaatiopalkinto, jonka tavoitteena on saada kaikki fortumlaiset tuomaan aktiivisesti esiin ideoita ja innovaatioita, joilla voimme lisätä toimintojemme tehokkuutta ja aikaansaada kasvua. Kasvu ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä. Fortum on siitä elävä esimerkki. Maria Romantschuk viestintäjohtaja 26 ENERGIA-ALAN NUMEROT Ruotsi Suomi 5,6 10,6 Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt tonnia/asukas vuonna USA:ssa päästöt olivat 19,6, Kiinassa 3,9 ja Intiassa 1,1 tonnia asukasta kohden. 2 FORTE 1/2008 Lähde: IEA Statistics

3 TÄSSÄ NUMEROSSA Ajankohtaista... 4 Kestävän kehityksen lähteillä... 8 Energiaa aalloista Keksittyä energiatehokkuutta Hiilidioksidin talteenotto puhdistaa ilmaa Hukkalämpö hyötykäyttöön Värtaverket näyttää mallia Lupauksia tulevasta Elämyksiä kaupan Sickla Köpkvarterissa Asiakas kysyy, Fortum vastaa Turbulenssia sijoittajanäkemyksissä Fortumin kasvot: Sebastian Johansen Tanja Poutiaisen näkymiä huipulta KUVA: ZOOM Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä. Tuotamme, myymme ja jakelemme sähköä sekä lämpöä, tarjoamme voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalveluita sekä muita energiaan liittyviä palveluita. Päätuotteitamme ovat sähkö, lämpö ja höyry. Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisiin tuloksiin. Tavoitteemme on luoda johtava sähkö- ja lämpöyhtiö ja tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Fortum Oyj:n osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä. 1/2008 Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Maria Romantschuk Toimituspäällikkö: Kirsi Nurmi Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj, puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Tomi Parkkonen Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: Puh , fax ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä osoitteessa FORTE 1/2008 3

4 AJANKOHTAISTA Suomalaiset ymmällään energia-asioissa Viime vuoden lopulla valmistunut tutkimus osoittaa, että suurin osa suomalaisista on ymmällään energia-asioista. Eniten hämmennystä aiheuttavat energian hinta, sähkösopimusten ominaisuudet ja ympäristöystävällisen sähkön hankinta. Peräti kolmasosa suomalaisista ei tiedä, miten energian hinta muodostuu, eikä osaa nimetä yhtään energian hintaan vaikuttavaa tekijää. Tutuimpia energian hintaan vaikuttavia tekijöitä kuluttajille ovat energian tuottamiseen liittyvät syyt, energiayhtiöiden hinnoittelupolitiikka ja lisääntynyt energiankulutus. Vain harva tuntee esimerkiksi päästökaupan ja luonnonilmiöiden vaikutukset energian hintaan. Suomalaiset tietävät, että on olemassa erilaisia sähkösopimuksia. Silti ainoastaan 40 prosenttia osaa nimetä jonkin ominaisuuden, joka eri sähkösopimuksilla on. Sähkömarkkinoita valvovan Energiamarkkinaviraston yli-insinööri Tapio Silvennoinen ei ole hämmästynyt tutkimuksen tuloksista. Yli kolmekymmentä vuotta alalla työskennellyt Silvennoinen on törmännyt asiaan ennenkin. Kuluttajilta tulee paljon kysymyksiä ihan perusasioista. Erityisesti sähkön hinnan kilpailuttaminen tuntuu olevan vaikeasti hahmotettava asia, koska kuluttajat eivät ymmärrä, minkä osan sähköstä voi kilpailuttaa. Silvennoinen pitää ihmisten epätietoisuutta ymmärrettävänä. Erilaiset tariffit, yö- ja päivähinnat sekä sähkölaskussa esitetyt asiat ovat monimutkaisia käsitteitä. Kun sähköyhtiö ilmoittaa nostavansa hintoja, niin totta kai se hermostuttaa. Asia tuntuu lompakossa, eikä hinnannousun syytä aina ymmärretä. Suomalaisten energiatietämystä mitannut tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina lokakuussa Siihen haastateltiin 700 henkilöä, joka on edustava otos suomalaisista. Tutkimuksen teki Fortumin toimeksiannosta Viestintä toimisto Pohjoisranta Oy. Lisätietoja: kuva: topi saari Asiakkaat tyytyväisiä energiayhtiöihin Vuoden 2007 syksyllä toteutetun energiayhtiöiden palvelututkimuksen mukaan 73 prosenttia vastaajista sanoo olevansa tyytyväinen nykyiseen energiayhtiöönsä eikä aio pyytää tarjouksia muualta tai vaihtaa energiayhtiötä. Vuoteen 2006 verrattuna tyytyväisten osuus sekä paikallisuuden arvostus ovat pudonneet 5 prosenttiyksikköä. Mielikuvallisista ominaisuuksista luotettavuus parani, kun taas byrokraattisuus ja nykyaikaisuus heikentyivät hieman. Toiminnallisten tekijöiden osalta vastaajat arvioivat, että energiayhtiöt ovat keskimäärin onnistuneet suhteessa odotuksiin samantasoisesti kuin vuonna Tutkimuksessa mukana olleille 23 yhtiölle laskettiin palveluindeksi. Kor keimman indek sin sai Kuopion Energia (94,0). Fortum oli parantanut asiakastyytyväisyyttä yli 10 prosenttia. Tutkimukseen vastasi yhteensä yksityisasiakasta. Päästökauppalain muutokset voimaan kaudelle Laki päästökauppalain muuttamisesta astui voimaan vuoden alussa. Lailla pantiin täytäntöön Euroopan komission viime kesänä tekemä päätös Suomen kansallisesta jako suunni telmasta kaudelle Päätöksen mukaan Suomen on pienennettävä jaettavaksi esitettyjen päästöoikeuksien kokonais määrää noin kahdella miljoonalla tonnilla eli 5,2 pro sentilla vuodessa. Päästöoikeuksien kokonais määräksi tulee näin 37,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Suomen hiilidioksidipäästöt vuonna 2006 olivat yhteensä 64,1 miljoonaa tonnia. Uusi, sijoituspalveluneuvontaan erikoistuva tytäryhtiö Fortum Markets Oy on perustanut vuoden alussa sijoituspalveluneuvontaan keskittyvän tytäryhtiön, Fortum Portfolio Services Oy:n. Uuden yhtiön vastuulla ovat kokonaan tai osittain Fortum Markets Oy:n nykyiset salkunhallintapalvelusopimukset ja johdannaisten välityspalvelusopimukset. Rahoitusvälineiden markkinoista annettuun EU-direktiiviin (MiFID) perustuva uusi lainsäädäntö toi useita muutoksia Suomen arvopaperimarkkinoiden säätelyyn. Yksi merkittävimmistä muutoksista koskee sijoitusneuvontaa. Sijoitusneuvontaa harjoittavalla yhtiöllä tulee jatkossa olla toimilupa ja sen toimintaa valvoo Rahoitustarkastus. 4 FORTE 1/2008

5 Reilu kaukolämpö -yritykset kattavat jo kolme neljäsosaa Suomen kaukolämmöstä Energiateollisuus ry:n kaukolämpövaliokunta myönsi joulukuussa Reilu kaukolämpö -laatumerkin 11 jäsenyritykselleen. Merkin sai myös Fortum Power and Heat Oy. Nyt laatumerkki on Fortumin käytössä koko Suomen osalta Espoon alueelle merkki myönnettiin jo syksyllä Reilu kaukolämpö -järjestelmä käynnistettiin syksyllä Laatumerkin saaminen edellyttää energia- ja kaukolämpöyrityksiltä toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Järjestelmä vaatii kaukolämmön kehittämistä laadukkaana tuotteena, hinnoittelun avoimuutta ja vertailtavuutta, asiakasturvallisuutta sekä avointa viestintää ja yhteistyötä eri asiakasryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteensä Reilu kaukolämpö -yrityksiä on 34. Näiden yhteenlaskettu myynti on noin 22 terawattituntia eli noin 73 prosenttia koko Suomen kaukolämmön myynnistä. Ruotsissa Fortum Värme on ollut Reko Fjärrvärme -lämmöntoimittaja vuodesta 2005; kyseessä on Ruotsin kaukolämpöyhdistyksen vastaava laatumerkki. Iso askel Venäjälle Fortum hankkii enemmistöosuuden Venäjän alueellisesta tuotantoyhtiöstä TGC-10:stä. Kaupan ensimmäisessä vaiheessa Fortum ostaa osakkeista prosenttia, mutta tavoitteena on sadan prosentin omistusosuus vähemmistöosakkaille tehtävän lunastustarjouksen kautta. Tällöin kaupan kokonaisarvo nousisi 2,7 miljardiin euroon. Nopean kasvun alueella Ural-vuoriston itäpuolella sijaitseva TGC-10 koostuu kahdeksasta laitoksesta, jotka tuottavat sekä sähköä että lämpöä. Kaupan myötä Fortumin sähköntuotanto (v TWh) kasvaa 17 TWh, ja se lähes tuplaantuu vuoteen 2013 ulottuvan 2,2 miljardin euron investointiohjelman ansiosta. Lämmönmyynnissä ylittyy 50 TWh:n raja (v TWh). Työntekijöitä TGC-10:ssä on noin Vuonna 2003 käynnistyneen Venäjän sähkömarkkinareformin on määrä olla valmis heinäkuussa Tuolloin kaikki kuusi valtakunnallista tuotantoyhtiötä (WGC) ja 14 alueellista yhtiötä (TGC) on yksityistetty. Venäjän hallituksen hyväksymän hintatavoiteaikataulun mukaan sähkö vapautetaan säännöstelystä vuoteen 2011 mennessä. CRESTOCK Tuulipuisto Taalainmaalle Orsa Finnmarkin alueella Ruotsin Taalainmaalla aloitettiin tammikuussa tuulipuiston rakentaminen. Paikalle pystytettiin 80 metriä korkea masto, joka kerää ja mittaa tuulitiedot. Hankkeen toteuttavat yhteistyönä Fortum ja maanomistaja Orsa Besparingsskog. Tarkoitus on pystyttää vuosina yhteensä 8 tuuliturbiinia, joista kunkin teho on 3 megawattia. Hanke on edelläkävijä uusiutuvan energian tuotannossa: puiston sijaintiin vaikuttivat muutkin tekijät kuin suotuisat tuuliolosuhteet, etenkin se, että puisto sijaitsee Vässinkosken ja Noppikosken vesivoimalaitosten läheisyydessä. Tuuliturbiineja kauko-ohjataan Fortumin Svegin käyttökeskuksesta, ja tuulimyllyjen käyttö suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä vesivoimalaitosten kanssa. Fortum Generation Nät AB omistaa lisäksi 50 kilovoltin sähkölinjan Vässinkosken ja Furudalin sähköaseman välillä, eli suurin osa tarvittavasta infrastruktuurista on jo olemassa. Sekä tuulta että vettä hyödyntävä tuotantokonseptimme on jo saanut kansainvälistä kiitosta muun muassa WWF Australian edustajalta, joka vieraili Tukholmassa viime vuonna, kertoo projektista vastaava Magnus Bergman Fortum Generationin Uusiutuvat energialähteet -ryhmästä. FORTE 1/2008 5

6 AJANKOHTAISTA CRESTOCK Fortum valittu maailman sadan vastuullisimman yrityksen listalle Fortum on valittu ensi kertaa maailman sadan vastuullisimman yrityksen joukkoon. Vuoden 2008 The Global 100 Most Sustainable Corporations -lista julkistettiin Maailman talousfoorumin kokouksessa tammikuussa. Fortumin lisäksi listalle valittiin neljä muuta suomalaisyritystä. Arvioinnissa painotetaan yritysten kykyä hallinnoida ympäristö-, sosiaalisia ja hallinnollisia riskejä sekä kääntää tunnistetut vastuullisuusriskit mahdollisuuksiksi. Fortum on ollut vuodesta 2004 mukana myös Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä. EU työstää yhteistä ilmasto- ja energiapakettia Euroopan komissio on julkaissut ilmasto- ja energiapaketin, joka tähtää Eurooppaneuvoston vuosi sitten vahvistamien ilmasto- ja energiatavoitteiden toteuttamiseen käytännössä. Paketti sisältää useita lainsäädäntöehdotuksia, joista merkittävimmät ovat päästökauppajaksoa koskeva päästökauppadirektiivin muutosesitys, ehdotus uusiutuvan energian puitedirektiiviksi sekä ehdotus päätökseksi, jolla päästövähennysvelvoitteet laajennetaan koskemaan myös päästökaupan ulkopuolisia sektoreita. Paketti on neuvoteltava ja saatava hyväksyttyä vuoden 2008 loppuun mennessä Euroopan parlamentin kesällä 2009 olevien vaalien takia. Energiatehokkuussopimuksesta apua energian säästöön Yritysten vapaaehtoinen energiansäästötyö saa kattavaa jatkoa uudesta energiatehokkuussopimuksesta. Elinkeinoelämän ja valtiovallan välinen energiatehokkuuden puitesopimus on voimassa Sopimuksella täytetään elinkeinoelämän osuus EU:n energiapalveludirektiivin velvoitteesta tehostaa energian loppukäyttöä 9 prosentilla. Energiatehokkuusajattelua viedään systemaattisesti entistä suuremmalle yritysjoukolle ja uusille toimialoille, kuten kauppaan sekä matkailu- ja ravintolapalveluihin. Energiatehokkuussopimukseen mukaan lähtevät yritykset, Fortum mukaan lukien, sitoutuvat vähentämään omaa energian käyttöään selvittämällä ensin, missä niillä on parantamisen varaa ja sitten toteuttamalla säästötoimet. Järjestelmä sisältää muun muassa suunnitelman energiatehokkuuden parantamiseksi, tavoitteet sekä energiankulutuksen seurannan ja vuosittaisen raportoinnin. Suomenojan voimalaitoksen rakennus aloitettu Viime keväänä investointipäätöksen saanut Suomenojan voimalaitoshanke on rakennusvaiheessa. Maapohjan vahvistustyöt on aloitettu vuodenvaihteessa, ja perustustyöt on tarkoitus aloittaa maaliskuussa. Suomenojan voimalaitosyksiköstä tulee ns. kombivoimalaitos (combined cycle gas turbine plant) eli yksikköön tulevat kaasuturbiini, kattila ja höyryturbiini. Uuden voimalaitoksen sähkötehoksi tulee 234 megawattia, kaukolämpötehoksi 214 megawattia. Polttoaineena käytetään maakaasua, jonka ansiosta kivihiilen käyttö vähenee Suomenojalla noin 30 prosenttia. Kaasuturbiinin ensimmäinen käynnistys tapahtuu suunnitelmien mukaan kesällä FORTE 1/2008

7 Runsaat sateet ja leuto talvi leimasivat vuotta Koko vuoden vallinnut hyvä vesitilanne ja päästöoikeuksien alhaiset hinnat alensivat sähkön pohjoismaisia tukkuhintoja. Haasteellisista markkinaolosuhteista huolimatta Fortum paransi tulostaan edellisvuoteen verrattuna. Yhtiön taloudellinen asema säilyi vahvana. Liiketoiminnan kassavirta kasvoi (1 151) miljoonaan euroon. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia, (1 437) miljoonaan euroon. Tulos ennen veroja kasvoi (1 421) miljoonaan euroon, kasvua oli 36 %. Osakekohtainen tulos oli 1,74 euroa (1,22) euroa, mikä oli 43 % edellisvuotta parempi (0,46 euroa kertaluonteisista voitoista). Katsaus segmentteihin Sähköntuotanto-segmentin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa vuonna 2007 oli 39,7 (37,1) euroa megawattitunnilta eli 7 % korkeampi kuin edellisvuonna ja selvästi korkeampi kuin sähkön keskimääräinen spot-hinta pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa. Tämä johtui pääasiassa Fortumin johdonmukaisesta suojausstrategiasta. Sähköntuotanto-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi edellisvuodesta. Vuoden 2007 aikana noin 89 % (84) Fortumin sähköntuotannosta oli hiilidioksidivapaata. Lämpö-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2007 oli 37 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tehokkaalla poltto ainevalikoimalla oli myönteinen vaikutus tulokseen Ruotsissa. Myös Fortum Espoon (E.ON Finland) osto ja Puolassa toteutetut tehostamistoimenpiteet paransivat tuloksia. Fortumilla hyvä vuosi 2007 Sähkönsiirto-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli 231 miljoonaa euroa eli 19 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Supistumisen tärkein syy edellisvuoteen verrattuna oli 13 miljoonan euron kustannus, joka johtui vuoden alkupuoliskon myrskyistä. Uuden asiakas- ja laskutusjärjestelmän käyttöönotto Ruotsissa aiheutti edelleen lisäkustannuksia. Ruotsissa suoritetut automaattisten mittareiden asennukset ja kertaluonteinen hinnanlasku viimeisellä neljänneksellä Suomessa supistivat liikevoittoa. Vuonna 2007 Markets-segmentti ei pystynyt saavuttamaan positiivista vertailukelpoista liikevoittoa. Tämä johtui osittain vähittäismyynnistä Suomessa, jossa kuluttajahinnat eivät ole täysin seuranneet kohonneita markkinahintoja (Nord Poolin tukkuhintoja). Tiukasta hintakilpailusta huolimatta Fortumin nettoasiakasvirta Suomessa oli vuonna 2007 selvästi positiivinen pääasiassa ympäristömerkittyjen sähkötuotteiden myynnin kasvun ansiosta. Fortum on ympäristömerkittyjen sähkötuotteiden myynnin markkinajohtaja Pohjoismaiden markkinoilla. Marketsin nettoasiakasvirta Pohjoismaissa oli hieman negatiivinen erityisesti Ruotsin kiristyneen kilpailun takia. Näkymät Fortumin tuloksen kannalta tärkein markkinatekijä on pohjoismainen sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan avaintekijöitä ovat Pohjoismaiden vesitilanne, tarjonnan ja kysynnän tasapaino, hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat ja polttoaineiden hinnat. Sähkön kulutuksen arvioidaan yleisesti lähivuosien aikana kasvavan Pohjoismaissa noin yhden prosentin vuosivauhtia. Joustavan ja ilmastomyötäisen tuotantorakenteensa ansiosta Fortum on edelleen hyvissä asemissa tulevaisuuteen nähden. TOMI PARKKONEN Loviisan ydinvoimalaitoksella erinomainen tuotantovuosi 2007 Fortumin Loviisan voimalaitoksella ylitettiin toisen kerran laitoksen historiassa 8 terawattitunnin tuotantoraja. Kakkosyksikkö teki kaikkien aikojen parhaan tuloksen yli 4 terawattituntia. Myös laitoksen yhteenlaskettu käyttökerroin oli korkea, 95,4 prosenttia. Sekä Loviisa 1:ssä että Loviisa 2:ssa tehtiin vuoden aikana lyhyet vuosihuollot. Valtioneuvosto myönsi kummallekin yksikölle uudet käyttöluvat vuoden 2030 loppuun asti. Nestemäisten jätteiden kiinteytyslaitos otettiin koekäyttöön. Vuoteen 2014 saakka jatkuvassa automaation uudistusprojektissa valmisteltiin vuoden 2008 asennustöitä. Loviisassa viime vuonna tuotettu sähkömäärä vastaa noin sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta, ja sen ansiosta vältetään vuosittain kuuden miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. FORTE 1/2008 7

8 Puhdasta Energiateknologia on avain kestävään kehitykseen, mutta sen hyödyntämiseksi tarvitaan poliittista yhteisymmärrystä. kehitystä 8 FORTE 1/2008

9 Sanaparilla kestävä kehitys on useita merkityksiä. Yksi aikaa parhaiten kestäneistä on peräisin 1980-luvulta. Norjan silloisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin vetämä, YK:n alainen komissio määritteli sanaparin kehitykseksi, joka turvaa nykyisille sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet tinkimättä tulevien sukupolvien elinolosuhteista. Kestävä kehitys on siten maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jossa ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa. Energia-alalla kestävä kehitys konkretisoituu energiayhtiöiden tutkimus- ja kehitystyössä. Julkisuudessa yhtiöiden t&k-satsauksia, jotka vaihtelevat alle 0,1:stä 0,8 prosenttiin myynnistä, on moitittu liian vähäisiksi. Energiantuotantojärjestelmän on muututtava, ja on tärkeää, että energiayhtiöiden roolista tässä muutoksessa keskustellaan. Luvut eivät sinällään kerro mitään kehitystyön sisällöstä, mikä olisi ehkä kaikkein tärkein keskustelunaihe. Tällä hetkellä näyttäisi kuitenkin siltä, että useat yhtiöt ovat ilmaisseet aikeensa lisätä panostuksia energiateknologioiden tutkimusja kehitystyöhön, Fortumin teknologiajohtaja Petra Lundström sanoo. Mitä siis Fortumin kehityspanostusten takaa löytyy? Energiateknologian kehitystä ajaa eteenpäin kaksi voimaa: ilmastonmuutos ja energiaturvallisuus. Energiajärjestelmän on kehityttävä kohti uusiutuvia energianlähteitä, ja sillä välin hiilidioksidi on otettava talteen ennen kuin se pääsee ilmakehään. Samalla on huolehdittava, ettemme ole liian riippuvaisia tuontienergiasta, Lundström taustoittaa yhtiön t&k-toiminnan lähtökohtia ja vannoo neljän toimintalinjan nimeen. Toimintalinjoista ensimmäinen on energiansäästö, johon energiayhtiöiden tulisi Lundströmin mukaan asiakkaitaan kannustaa ja opastaa. Energiatehokkuuspalvelut voivat olla tulevaisuuden liiketoimintaa. Ilman tehokkuutta sekä energian käytössä että tuotannossa ei hiilidioksidipäästöjä saada laskettua riittävästi eikä riittävän nopeasti, teknologiajohtaja lataa. Kohti uusiutuvia Kun hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tarkastellaan pitkällä aikajänteellä, kääntyy katse väistämättä uusiutuviin energianlähteisiin energiajärjestelmästä on ennen pitkää saatava päästötön. Tuuli- ja aaltovoima sekä aurinkosähkö ovat CO 2 - TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVA: TOMI PARKKONEN Aurinko ja aallot voivat olla merkittäviä energianlähteitä muutaman kymmenen vuoden kuluttua. päästöttömiä ja bioenergiakin hiilidioksidineutraalia; vaikka biomassan polttamisesta vapautuu hiilidioksidia, kasvit sitovat sitä saman määrän kasvaessaan uudelleen, Petra Lundström sanoo. Fortumilla on oma ohjelmansa bioenergian käytön lisäämiseksi. Laitoksilla tehdään esimerkiksi koepolttoja, joissa tavoitteena on korvata fossiilinen polttoaine biopohjaisilla polttoaineilla. Fortum on mukana myös pyrolyysiin perustuvan biojalostamokonseptin kehityshankkeessa. Pyrolyysissa kiinteitä aineita hajotetaan kuumentamalla niitä hapettomassa tilassa, ja jalostamokonseptissa tarkoituksena on tuottaa bioöljyä pyrolysoimalla samalla, kun biomassalla tuotetaan sähköä ja lämpöä. Lundströmin mainitsemista muista uusiutuvista energianlähteistä tuulivoimalat ovat jo suurelle yleisölle tuttuja, mutta aaltoenergian ja aurinkosähkön potentiaaliin on monen vaikeampi uskoa. Aallot ja erityisesti aurinko voivat olla merkittäviä energianlähteitä muutaman kymmenen vuoden kuluttua, Lundström vakuuttaa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitsemme sekä tulevaisuuden teknologiaa että sellaisia ratkaisuja, jotka ovat heti paikalla valmiita käytettäviksi. Homma on saatava hallintaan, hän jatkaa. Hiilidioksidipäästöttömään ydinvoimaan liittyvien tekniikoiden kehittäminen on siksi kolmas tärkeä osaalue Fortumin t&k-paketissa. FORTE 1/2008 9

10 Energiateknologian kehitystä ajaa eteenpäin kaksi voimaa: ilmastonmuutos ja energiaturvallisuus. Hiilidioksidi haltuun vaikka hiiltä palaa Pelkkä energiansäästö, uusiutuvat energianlähteet ja ydinvoima eivät kuitenkaan vielä tee kehityksestä kestävää: globaalisti katsottuna hiilivoima on merkittävässä roolissa vielä kauan. Tällä hetkellä hiilellä tuotetaan noin 40 prosenttia maailman sähköntarpeesta, ja Aasiassa uusia hiililaitoksia nousee Lundströmin mukaan kuin sieniä sateella esimerkiksi Kiinassa laitos tai jopa kaksi joka ikinen viikko. Tilanne on siten lukittu kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Hiili ei ole täysin korvattavissa millään, eikä länsimailla toisaalta ole oikeutta estää näitä valtioita kehittymästä, Lundström toteaa. Vaihtoehtoja ei siten ole: hiilivoimalaitoksissa syntyvä hiilidioksidi on otettava talteen. Euroopan unionissa käynnistetään demonstraatio-ohjelma, jonka lopputuloksena pitäisi syntyä kymmenkunta puhdasta, fossiilista polttoainetta käyttävää voimalaitosta. Niissä CO 2 otetaan talteen ennen kuin se vapautuu ilmakehään. Fortumin tavoitteena on saada yksi näistä laitoksista Pohjoismaihin, ja päämäärään pääsemiseksi yhtiö on mukana useissa hankkeissa. Vuoden alussa Fortum ja Teollisuuden Voima käynnistivät hankkeen, jonka tarkoituksena on etsiä vaihtoehtoisia teknologioita hiilidioksidin talteenottamiseksi. Tavoitteena olisi ottaa valittu teknologia käyttöön vuonna Myös Ruotsissa Värtanin voimalaitoksella testataan parhaillaan hiilidioksidin erottamista savukaasuista. Lupaavalta näyttää: 99 prosenttia hiilidioksidista on saatu erotettua. Mahdollisia menetelmiä CO 2 :n talteenottamiseksi ja varastoimiseksi on kuitenkin useita, eikä vielä ole lainkaan selvää, mikä on paras mihinkin kohteeseen. Fortum haluaa toistaiseksi osallistua kehityshankkeisiin laajalla rintamalla, Lundström kertoo. Globaali konsensus Energiateknologia on tulevaisuuden ala; jo Euroopan unionin tiukat päästötavoitteet pitävät huolen, että sille on annettava valtavasti painoarvoa. Mutta onko realistista esittää, että ilmastonmuutoksesta kärsivä maapallo on vielä pelastettavissa? Teknologian näkökulmasta kyllä, Lundström vastaa. Energian käytön tehostaminen ei ole tekninen ongelma, se edellyttää pitkälti vain asennemuutosta ja valistuneita valintoja meidän kaikkien jokapäiväisessä elämässä. Uusiutuvia energianlähteitäkin on jo käytössä, ja paljon on myös sellaisia energiamuotoja, joiden käyttöä voidaan lisätä. Esimerkiksi aurinkosähköön ja polttokennoihin liittyy vielä teknisiä haasteita, muttei mitään, mitä ei voitaisi ratkaista. Ydinvoima on lähinnä poliittinen ongelma; moni vieroksuu sitä. Eikä hiilidioksidin talteenottokaan ole science fictionia, vaikka siinä on edelleen ongelmakohtia ratkaistavana. Lundström korostaa, että ilmastonmuutoksen hanskaaminen vaatiikin ennen muuta yhteistä sopimista. Kaikkien toimijoiden on vähennettävä päästöjä, ja on löydettävä poliittinen konsensus globaalisti. Kysyimme Fortumin kestävän kehityksen johtajalta Carola Teir-Lehtiseltä, mikä on energiayhtiöiden rooli hiilidioksidivapaan tuotannon kehittämisessä. Kaikista Euroopan hiilidioksidipäästöistä energiaperäisten päästöjen osuus on 80 prosenttia. Ja kun sähkön tuotannon odotetaan entisestään kasvavan, ovat energiayhtiöt ilman muuta haasteen keskiössä ja meidän vastuumme on suuri. Olemme Fortumissa tarttuneet haasteeseen jo monta vuotta sitten, mikä näkyy siinä, että päästöttömän tuotantomme osuus on kasvanut tasaisesti viimeisen viidentoista vuoden ajan. Parhaillaan meillä on käynnissä mittava kolmen miljardin euron investointiohjelma, josta noin 90 prosenttia on hiili dioksiditonta tuotantoa. Olemme Pohjoismaiden suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä asiakastamme ostavat ympäristömerkittyä sähköä. Alkuvuodesta toimme markkinoille myös kaksi uutta, yritysasiakkaille suunnattua tuotetta: Fortum Carbon Free -merkintä annetaan sähkölle, jonka tuotantovaiheessa ei synny hiilidioksidipäästöjä ja Fortum Renewable -sähkö on tuotettu kokonaan uusiutuvilla energialähteillä. Pyrkimyksemme on kasvattaa hiilidioksidittoman energian kysyntää ja sen myötä lisätä CO 2 -vapaata tuotantoa. Fortum Carbon Free ja Fortum Renewable Fortum Carbon Free ja Fortum Renewable ovat Fortumin omia ympäristömerkintöjä, jotka ovat suurten yritysasiakkaiden saatavissa sekä Suomen että Ruotsin markkinoilla. Uudet tuotteet tuotiin markkinoille asiakkaan työkaluiksi; valitsemalla Carbon Free- tai Renewable-tuotteen asiakas voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään. Fortum Carbon Free -ympäristömerkinnällä varustettu sähkö on tuotettu pääosin ydinvoimalla, ja se on asiakkaalle lisämaksuton. Yhtiön tuhat nykyistä suurasiakasta saavat merkinnän automaattisesti. Fortum Renewable -ympäristömerkitty sähkö puolestaan on tuotettu sataprosenttisesti uusiutuvilla energianlähteillä, bio-, tuuli-, aurinko- ja vesivoimalla. Renewable-merkittyä ympäristöarvoa voi ostaa Fortumilta, vaikka sähkön fyysinen toimitus olisi ostettu joltakin toiselta myyjältä. Pienasiakkaat voivat yhä ostaa uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua Norppasähköä solmimalla Fortum Kesto -sopimuksen. Kaikki Fortumin ympäristömerkitty sähkö on tuotettu Pohjoismaissa, ja ulkopuolinen tilintarkastaja varmistaa vuosittain, että ympäristömerkintöjen mukainen sähköntuotanto vastaa myytyä ympäristöarvon määrää. Fortum Carbon Free- ja Fortum Renewable -ympäristömerkinnät perustuvat kansainväliseen ISO standardiin. Fortum Renewable -merkintään hankittu ympäristöarvo on rekisteröity EU:n uusiutuvan sähköntuotannon alkuperätakuurekisteriin ja merkintä on liitetty kansainväliseen vihreiden sertifikaattien etujärjestön RECS International Quality Standard -järjestelmään. 10 FORTE 1/2008

11 Energiaa TEKSTI: SAMI LAAKSO, COMPOSITOR OY KUVA: TOMI PARKKONEN Mittaamattomat määrät aaltoenergiaa meren pohjassa ja maailman johtava ilmiötä hyödyntävä yritys kaukana rannikolta kuulostaa uskomattomalta. Ja kuin seikkailukirjasta on myös tarinan alku. Ammattisukeltaja Rauno Koivusaari oli jo rutinoitunut hylyntutkija, kun hän eräällä sukelluksellaan pysähtyi tarkkailemaan lähellä pohjaa, useita metrejä pinnan alla olevan puuparrun liikkeitä. Parru eteni säännöllisesti pienen matkaa yhteen suuntaan ja palasi aina takaisin lähtöpisteeseensä. Ja liike toistui ja toistui. Asiaan huomiota kiinnitettyään Koivusaari havaitsi, että myös uponneen laivan kylki teki samanlaista jatkuvaa edestakaista liikettä. Esineitä liikuttelevat pohja-aallot eivät sinänsä olleet uusi asia sukeltajille ja aaltotutkijoille. Mutta sukellusreissulla tehdyt konkreettiset havainnot jäivät Koivusaaren ajatuksissa kytemään ja niistä jalostui uutta luova ajatus pohja-aaltojen hyödyntämisestä energian tuotantoon. Noista 1990-luvun alkuvuosista idea pohja-aaltojen valjastamisesta on edennyt konkreettisiksi toimenpiteiksi. AW-Energy Oy on kehittänyt ilmiötä hyödyntävän, WaveRolleriksi nimeämänsä teknologian ja saanut sille patentin useissa maissa. Merten aarteet AW-Energyn toimitusjohtaja Tuomo Hyysalo ja projekti päällikkö Erkki Kasanen eivät oudoksu ihmetteleviä kysymyksiä espoolaisesta yrityksestä valtamerten pohja-aaltojen hyödyntäjänä. Tässä tarvitaan aaltojen ymmärtämistä, ja sitä on väellämme. Lisäksi tarvitaan osaamista hydrauliikasta, sähkönsiirrosta ja kontrollitekniikasta, ja niiden suhteen teknologiaympäristö on täällä hyvä, Hyysalo selittää. FORTE 1/

12 Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen on noussut pinnalle, kun fossiilisille energialähteille on pohdittu vaihtoehtoja ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Eniten esillä ovat olleet tuuli- ja aurinkoenergia, mutta katseet on käännetty myös merelle. Hyysalolla ja Kasasella on esittää suuria lukuja aaltoenergian hyödyntämismahdollisuuksista. WaveRoller-teknologian globaaliksi tuotanto AW-Energyn väki ymmärtää aaltoja, sanovat toimitusjohtaja Tuomo Hyysalo (oik.) ja projektipäällikkö Erkki Kasanen. potentiaaliksi on arvioitu 530 terawattituntia vuodessa, mikä laitoksen keskimääräisellä teholla vastaa noin 60 gigawattia, Kasanen kertoo. Hyysalo jatkaa, että pohja-aaltoja käyttävä teknologia on vain yksi aaltoenergian hyödyntämistapa. Aaltovoiman kokonaispotentiaaliksi on arvioitu vuoteen 2025 mennessä 2000 terawattituntia vuodessa, hän kertoo. 12 FORTE 1/2008

13 Miesten esittämien lukujen suuruusluokasta saa käsityksen, kun muistaa WaveRoller-teknologialle lasketun tuotantopotentiaalin vastaavan noin 60 nykyaikaisen ydinvoimalaitoksen tehoa. Ja vaikka luvut olisivat vain suuntaa-antavia, niiden sanoma on selkeä: merissä riittää valtavat määrät energiaa. Kyse on siitä, mikä osa energiasta voidaan hyödyntää taloudellisesti järkevästi. AALLONHARJALLA Fortum on sijoittanut euroa aaltovoiman tutkimukseen ja kehitykseen Ruotsissa ja hankkii osuuden Uppsalan yliopiston Islandsbergin aaltovoimapuistosta. Valtamerten pohja-aaltoja hyödyntävästä WaveRoller-teknologiasta poiketen Islandsbergin voimalaitos tuottaa sähköä meren pinnan liikkeistä ja on kehitetty Pohjoismaiden aaltoolosuhteisiin. Aaltoenergian eri tuotantotavat eivät sulje toisiaan pois, vaan monentyyppisille ratkaisuille on tarvetta. Erilaisia kehityspolkuja Pinta-aaltojen hyödyntämiseksi on kehitetty eri puolilla maailmaa monenlaisia tekniikoita: valikoimasta löytyy esimerkiksi ylös alas liikkuvia poijuja, erikokoisia ja muotoisia lauttoja sekä rannalle rakennettuja aaltoenergian keräyslaitoksia. WaveRoller-teknologiassa rakenne on yksinkertainen. Siinä protovaiheessa noin 16 neliömetrin suuruinen levy kiinnitetään pystysuunnassa pohjaan. Veden edestakainen virtaus liikuttelee levyä. Tämä liike-energia muunnetaan männän, hydraulimoottorin ja generaattorin avulla sähköksi. Sähkö siirretään rannassa olevalle muuntajalle kaapelilla. Aaltovoimalan puolestaan muodostaisivat useat rinnakkaiset ja peräkkäiset moduulimaisesti kytketyt levyelementit, jotka tuotantovaiheessa voisivat olla noin 50 neliön suuruisia. Megawatti tehoa syntyy ehkä noin kahden jalkapallokentän alueelta. Eli kymmenen megawatin voimalaitoskaan ei vaatisi kovin isoa aluetta merestä, Hyysalo laskee. Kasanen ja Hyysalo korostavat, että eri aaltoenergian tuotantotavat eivät sulje toisiaan pois, vaan monentyyppisille ratkaisuille on tarvetta. Heillä on kuitenkin pitkä lista perusteluita, miksi pohja-aaltojen hyödyntäminen WaveRoller-tekniikalla on järkevää. Laitoksista ei ole visuaalista haittaa, kun ne toimivat pinnan alla metrin syvyydessä. Etuina ovat lisäksi yksinkertainen rakenne, helppo valmistettavuus, modulaarisuus sekä vähäiset ympäristövaikutukset, Hyysalo listaa. Hän jatkaa, että otollisia laitosten sijoituspaikkoja ovat valtamerten rannikot, joiden edessä on avointa ulappaa ja ranta suopea rakentamiselle. Usein samoja seutuja, missä surffaajat viihtyvät, Hyysalo kiteyttää. Turvassa meren raivolta Kasanen kertoo, että WaveRoller-teknologiassa hyödynnetään valtamerten maininkeja paikallisesti esiintyvien tuuliaaltojen sijaan. Ja maallikolle hän osaa selittää senkin, mikä on mainingin ero muihin aaltotyyppeihin. Mainingit voivat syntyä esimerkiksi myrskyssä Grönlannin lähistöllä ja jatkaa matkaa tuhansien kilometrien päähän Atlantin yli juurikaan energiaansa menettämättä. Ne voivat olla yli sata metriä pitkiä, jolloin niissä on paljon massaa ja voimaa. Avomeren aaltojen energiasta osa häviää, kun laitokset sijoitetaan rannikon läheisyyteen aallon murtumarajan ulkopuolelle. Samalla kuitenkin investointikustannukset jäävät pienemmiksi ja työskentelyolosuhteet helpottuvat. Samoin energiaa häviää, kun pinnalta siirrytään alemmas. Useiden metrien syvyydessä ei kuitenkaan jouduta varautumaan ääriolosuhteisiin, joissa myrskyt ja tyrskyt runnovat pinnalla olevia laitteita. Perustelut WaveRoller-teknologian puolesta ovat vakuuttaneet myös Fortumin sekä ulkopuoliset rahoittajat, jotka ovat lähteneet mukaan yrityksen kehitystyöhön. AW-Energy on perustanut Portugalin rannikolle Penicheen protolaitoksen, jossa WaveRolleria testataan käytännön meriolosuhteissa. Hyysalon mukaan tällä hetkellä näyttäisi siltä, että protolaitoksen tuottaman energian hinta pitäisi pudottaa neljännekseen, jotta tuotantomuoto olisi kilpailukykyinen. Tuulienergian hyödyntämisessä oltiin alkuvaiheessa huomattavasti kauempana. Ja nykyisin tuulivoimalla on jo merkitystä. FORTE 1/

14 KEKSITTYÄ tehokkkuutta Ilmastonmuutos on iso asia, mutta siihen voi vaikuttaa pienillä innovaatioilla. Ohessa keksintöjä laidasta laitaan yhteisenä nimittäjänä energiatehokkuuden kasvattaminen. TEKSTI: SAMI LAAKSO JA TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVA: PLUGI Jos kaikki pääkaupungin liikennevalot toimisivat LEDtekniikalla, sähköön kuluisi vuodessa vain euroa. Taajuusmuuttajilla tehokkuutta tuotantoprosesseihin Teollisuuden prosesseissa käytetään sähkömoottoreita lukuisissa kohteissa. Kun sähkömoottori kytketään suoraan sähköverkkoon, moottori pyörii verkon taajuuden määräämällä vakionopeudella, mutta taajuusmuuttajaa käyttämällä se saadaan pyörimään halutulla nopeudella. Näin moottorin toiminta voidaan optimoida kuhunkin kohteeseen parhaiten sopivaksi, eikä energiaa kulu turhaan. Laskelmien mukaan moottorin energiankulutusta voidaan vähentää jopa puoleen. Taajuusmuuttajien käytön eturintamassa on toiminut tuotantoprosessissaan runsaasti energiaa kuluttava paperiteollisuus. Taajuusmuuttajien hyödyntämisen mahdollisuuksista kertoo se, että niiden energiansäästöpotentiaalina on puhuttu sadoista megawateista sekä Suomessa että Ruotsissa. 14 FORTE 1/2008

15 LED liikenteessä Liikennevaloissa on perinteisesti käytetty hehku- tai matala jännitelamppuja. Tukholman kaupunki on kuitenkin jo uusinut kaikki liikennevalo-opastintaan LED-opastimiksi, ja sama on suunnitteilla Helsingissä. LED-opastimien etu on energiapihiys: niiden tehonkulutus on 5 10 wattia, mikä on kuudesosa tavallisen hehkulamppu opastimen ja kolmasosa matalajänniteopastimen kulutuksesta. Esimerkiksi Helsingissä yhden risteyksen liikennevalot käyttävät päivässä energiaa 1,25 euron edestä. Vuodessa tämä tekee koko kaupungissa yhteensä euroa. Sen sijaan jos kaikki pääkaupungin liikennevalot toimisivat LED-tekniikalla, sähköön kuluisi vuodessa vain euroa. Koska LED-opastinten käyttöikä on kymmenisen vuotta, myös huoltokuluissa säästettäisiin. Läpinäkyvä verho estää energiahukan Kauppakeskuksiin ja muihin julkisiin tiloihin sisäänpääsy pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi ja houkuttelevaksi. Haasteeksi tulee kuitenkin se, miten estää lämmön karkaaminen ulos samassa ovenavauksessa, kun asiakkaat astuvat sisään. Tähän ongelmaan on kehitetty ratkaisuja, jotka estävät ulko- ja sisäilman sekoittumisen, vaikka ovet olisivatkin avoinna. Ilmaa puhaltavilla laitteilla aikaansaadut ilmaverhot muodostavat sulun kahden erilämpöisen tilan välille ja estävät kylmän ulkoilman virtaamisen sisään. Ratkaisulla säästetään lämmityskuluissa ja samalla sisätiloista saadaan viihtyisämmät. Ilmaverhoja käytetään myös kesähelteillä pitämässä jäähdytetty ilma sisällä. Liikaa lataamatta Paljon on puhuttu siitä, että kännykän laturi kuluttaa sähköä aina, kun se on kiinni pistorasiassa. Matkapuhelinvalmistaja Nokia on tuonut laitteisiinsa ominaisuuden, joka muistuttaa säästämään energiaa: kun akku on latautunut, äänimerkki havahduttaa käyttäjän poistamaan laturin pistorasiasta. Irrottamalla laturin pistorasiasta heti latauksen jälkeen Nokia-puhelinten käyttäjät voisivat säästää energiaa maailmanlaajuisesti saman verran kuin keskikokoista eurooppalaista kotitaloutta sitä vuodessa kuluttavat. FORTE 1/

16 TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVA: TOPI SAARI Fortum testaa hiilidioksidin talteenottotekniikoita Värtanin ja Meri-Porin voimalaitoksilla. CO 2 talteen ja varastoon ympäristömyötäisiin energiantuotantomuotoihin sekä tutkimukseen, Investoimme jolla pyritään kehittämään hiilidioksidin talteenottotekniikoita. Yhtiö on ilmaissut halukkuutensa, että yksi sen Pohjoismaissa sijaitseva voimalaitos otettaisiin mukaan EU:n demonstraatio-ohjelmaan, jossa isoa voimalaitosta varustetaan hiilidioksidin talteenotolla, johtaja Risto Andsten Fortumilta kertoo. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on prosessi, jossa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvassa energiantuotannossa syntyvä hiilidioksidi erotetaan, nesteytetään tai muunnetaan kiteiseksi, kuljetetaan varastoitavaksi ja erotetaan ilmakehästä pysyvästi. Talteenottoteknologioissa on kaksi valtavirtaa: happipoltto- ja kaasutustekniikka. Kaasutustekniikassa kivihiiltä kaasutetaan hapella kovassa paineessa ja poltetaan kaasuturbiinissa. Näin energiantuotannossa syntyy puhdasta hiilidioksidia, joka otetaan talteen. Happipolttotekniikassa ilmasta, jossa on 21 prosenttia happea ja 79 prosenttia typpeä, erotetaan typpi. Jäljelle jäävä happi sekoitetaan hiilen poltossa syntyvään hiilidioksidisavukaasuun. Kun happi palaa savukaasun kanssa, muodostuu hiilidioksidia ja vettä. Kun vesi lauhdutetaan pois, saadaan puhdasta hiilidioksidia talteenotettavaksi. Kolmas pääväylä hiilidioksidin talteenottamiseksi on amiinipesu. EU tavoittelee puhtaampaa ilmaa Euroopan unioni on ottanut johtavan aseman kansainvälisissä ilmastotalkoissa. Se on asettanut tiukat tavoitteet hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi, mistä seuraa velvoitteita jäsenmaille ja energiayhtiöille. EU:n tavoitteet vuoteen 2020 mennessä: Vähentää EU-maiden kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta tai 30 prosentilla, mikäli muut teollisuusmaat lähtevät talkoisiin mukaan. Nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta. Kehittää hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. Nostaa energiatehokkuutta 20 prosentilla. 16 FORTE 1/2008

17 Siinä savukaasu ohjataan ennen ilmakehään pääsyä laitteeseen, joka erottaa suurimman osan hiilidioksidista. Erotettu hiilidioksidi syötetään varastosäiliöön ja loput savukaasusta päästetään ilmaan. Kun hiilidioksidi on otettu talteen, se varastoidaan. Kallioperään varastoiminen merkitsee hiilidioksidin pumppaamista kilometrien syvyyksiin kerrostumiin, joissa on aiemmin ollut öljyä, kaasua tai kivihiiltä. Kun paine on tarpeeksi suuri, hiilidioksidi pysyy nesteenä, ja muodostuman kansikerrostuma salpaa nesteen sisäänsä. Hiilidioksidin varastoiminen valtameriin on yhä tutkimuksen alla, mutta todennäköisesti varastoiminen onnistuu kahdella tavalla: pumppaamalla ja liuottamalla hiilidioksidia vesipatsaaseen kiinteästä putkesta tai liikkeessä olevasta laivasta, tai saostamalla sitä kiinteästä putkesta tai rannikon lähellä olevasta lautasta meren pohjaan syvemmälle kuin metriin. Mineralogisessa varastoinnissa hiilidioksidin annetaan reagoida savukaasujen käsittelyvaiheessa silikaattimineraalin kanssa, jolloin syntyy magnesiumkarbonaattia. Magnesiumkarbonaatti on luonnossa vaaraton. Suunnitelmien mukaan talteenotettu hiilidioksidi kuljetetaan varastointiin sopiville alueille putkia pitkin, kun etäisyys on enintään tuhat kilometriä. Myös laivakuljetukset ovat vaihtoehto. Käynnistimme tammikuussa Teollisuuden Voiman kanssa hankkeen hiilidioksidin talteenottojärjestelmän kehittämiseksi Meri-Porin voimalaitoksella. Vaihtoehtoisten teknologioiden selvitystyö tehdään vuoden 2008 aikana, ja suunnittelu valitun teknologian soveltamiseksi voimalaitoksen sähköntuotannossa voidaan käynnistää vuoden 2009 alussa. Tavoitteena on, että investointipäätös tehdään vuonna 2011, jolloin järjestelmä olisi käytössä Meri-Porissa vuonna Talteenotettu hiilidioksidi laivataan ja varastoidaan ulkomaille, sillä Suomessa ei ole sopivia varastointipaikkoja, Risto Andsten sanoo. Fortum testaa hiilidioksidin talteenottoteknologiaa myös Värtanin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksella Tukholmassa. Hukka hyötykäyttöön Siilinjärvellä tuotetaan lämpöä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, kun rikkihappotehtaalla syntyvä hukkalämpö ohjataan kaukolämmitykseen. Siilinjärvi on 90-prosenttisesti omavarainen kaukolämmön suhteen. Kiitos siitä kuuluu Kemira GrowHow n ja Fortumin yhteistyölle, joka käynnistettiin syksyllä Kemira GrowHow Oyj:n liiketoimintaa on valmistaa kemiallisia lannoitteita ja fosforihappoa, jota jatkojalostetaan lannoite- ja eläinrehuteollisuuteen. Fosforihapon tuotannossa tarvittavaa apatiittia yritys saa paikkakunnan fosfaattikaivoksesta, ja tuotannossa niin ikään tarvittavaa rikkihappoa se valmistaa omassa tuotantolaitoksessa. Laitoksen kapasiteettia on yhteistyön myötä voitu kasvattaa. Raaka-aineen saanti on nimittäin entistä varmempaa, sillä Fortum on investoinut rikinpolttolaitokseen, jossa öljynjalostuksessa syntyvää rikkiä polttamalla saadaan raaka-ainetta rikkihappoon. Koska tuotanto kasvaa, kasvaa myös rikinpolttoprosessissa syntyvän ylimääräisen energian määrä. Yhteistyön kolmas osapuoli on Savon Voima Lämpö Oy, jonka kaukolämpöverkkoon Fortum myy sivutuotteena syntyvän energian. Lähtökohta on ollut molemminpuolinen liiketoiminnallinen hyöty, joka noudattaa kummankin yrityksen vaalimia kestävän kehityksen periaatteita, Kemira GrowHow n Siilinjärven tehtaan johtaja Auvo Noronen kertoo. Höyrystä vettä, vedestä lämpöä Kemira GrowHow ja Fortum ovat yhdessä kehittäneet ja rakentaneet sekä tekniikan että prosessit prosessiteollisuuden energiavirtojen talteenottoon. Noronen on FORTE 1/ TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO, COMPOSITOR OY KUVAT: KEMIRA GROWHOW

18 tyytyväinen pohjoismaisilla energiamarkkinoilla ainut laatuiseen yhteistyömuotoon. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka kahden erilaisen organisaation insinöörit voivat tehokkaasti työskennellä yhteisen päämäärän eteen ja samalla vastata huomispäivän haasteisiin energian säästössä ja käytössä. Siilinjärvellä poltetaan sulaa rikkiä noin tonnia vuodessa ja rikkihappoa syntyy tonnia. Miten kaukolämpöverkkoon johdettava energia tässä prosessissa tarkalleen ottaen syntyy? Poltossa syntyvä rikkidioksidikaasu johdetaan putkea pitkin valmistusprosessiin, jossa syntyy rikkihappoa. Samalla syntyy korkeapainehöyryä. Fortumin rakentama polttolaitos koostuu mm. polttokammiosta, rikkipolttimesta, kuivaustornista ja lämpökattilasta. Tuotettu lämpö riittää omakotitalon tarpeisiin. Sen yhteydessä toimii kaukolämmönvaihdin- ja pumppausasema, josta kaukolämpövesi lähtee Siilinjärvelle noin 100-asteisena. Vuodessa lämpöä syntyy noin MWh, joka vastaa esimerkiksi tonnia öljyä tai 600 rekka-autollista turvetta. Määrällä lämmittää noin omakotitaloa, aluejohtaja Tapio Kiviranta Fortumilta selventää. TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY VÄRTAVERKET NÄYTTÄÄ MALLIA RUOTSISSA Savukaasujen lämpöä hyödyntämällä voidaan tuottaa kaukolämpöä ja pienentää hiilidioksidipäästöjä. Tukholmassa sijaitseva Värtaverket lukeutuu Euroopan suurimpiin kaukolämmön ja -kylmän tuottajiin, ja sen lämpöpumppulaitos Ropsten on Euroopan suurin. Laitoksen vuodessa tuottama lämpöenergia riittää asunnon tarpeisiin, lisäksi Värtaverketissa syntyy sähköä. Paitsi että voimalaitoksella on kokoa, laitoksessa on myös innovatiivinen ilmapiiri. Värtaverketissa suunnitellaan parhaillaan savukaasujen lauhdutusjärjestelmää, joka on tavoitteena saada käyttöön syksyllä Mistä on kyse, tehdaspäällikkö Ulla Sandborgh? Yksinkertaistetusti kuvailtuna teknologia perustuu suureen lämmönvaihtimeen, jossa savukaasuja jäähdytetään kaksivaiheisesti. Ensin asteisella kaukolämpöjakelun paluuvedellä ja sitten kahdesta lämpöpumpusta tulevalla 20-asteisella vedellä. Savukaasujen lauhdutusjärjestelmää käytetään laitoksella, jossa poltetaan hiiltä ja biopolttoaineita. Lauhdutuksessa savukaasuista vapautuu höyryä. Se lämmittää vettä, joka käytetään kaukolämpöjärjestelmässä, Sandborgh kertoo. Ja miksi näin tehdään? Se on taloudellista ja hyväksi ympäristölle. Tehdas toimii 50 megawattia tehokkaammin ja hiilidioksidipäästöt alenevat noin tonnia vuodessa, koska lämpöpumppujen sähkönkulutus laskee ja fossiilisia polttoaineita tarvitaan vähemmän. Vastaavat savukaasujen lauhdutusyksiköt ovat käytössä myös haketta polttoaineena käyttävässä Bristaverketissä ja Högdalenverketin jätteenpolttolaitoksella. 18 FORTE 1/2008

19 Lupauksia tulevasta Energia-alalle kaivataan nuoria työntekijöitä. Opintoihin liittyvän lopputyön tekeminen on usein hyvä reitti tulla energiayhtiöön töihin. Ja koska tulevaisuus on muutenkin nuorten, on Fortum kehittänyt Ruotsissa Energisnackis-konseptin, jossa koululaisia kannustetaan pohtimaan energia- ja ympäristöasioita. Matti Manner tekee Fortumille diplomityötä. Paljon puhetta ja kaikki täyttä asiaa Fortum on järjestänyt Ruotsissa Energisnackistapahtumia juttutuokioita, joissa koululaiset ovat päässeet pohtimaan energia- ja ympäristöasioita yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Konsepti on tulossa myös Suomeen. Emanuel Karlsson ja Oskar Zielinski yksityisestä Didaktus-lukiosta osallistuivat tapahtumaan opettajansa innostamina. Olemme puhuneet paljon energiasta ja luonnonsuojelusta koulussa, käsitelleet aihetta useilta kanteilta. Energisnackis-päivässä saimme esimerkkien kautta tietoa hukkaenergiasta ja niistä toimenpiteistä, joita energiayhtiöt tekevät ilmastolle haitallisten päästöjen vähentämiseksi, Emanuel sanoo. Samalla saimme vinkkejä, miten voisimme käyttää energiaa tehokkaammin: uudet jääkaapit ja pakastimet ovat energiatehokkaampia kuin vanhat, hehkulamput olisi syytä vaihtaa energiansäästölamppuihin ja lämmintä vettä kannattaisi juoksuttaa vähemmän. Ja tietysti katkaista virta sähkölaitteista, kun niitä ei käytetä, hän jatkaa ja kertoo, että näillä yksinkertaisilla toimenpiteillä virrankulutus on lähtenyt kotona laskuun. Myös Oskar sai keskustelusta ajattelemisen aihetta. Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen on isoin ympäristöuhka nyt ja tulevaisuudessa. Mielestäni sen takia pitäisi investoida ydinvoimaan, joka ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Ruotsissa ydinvoima on tällä hetkellä käytetyin energiantuotantomuoto, miksi emme siis jatkaisi sen käyttöä? TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO, COMPOSITOR OY KUVA: TOMI PARKKONEN JA PETER MILTON Diplomityössä yhdistyvät energiateknologia ja ympäristönsuojelu Teknillisessä korkeakoulussa opiskeleva Matti Manner tekee Fortumille diplomityötä hiilidioksidin talteenottoteknologiasta. Energiateknologiaan, ympäristönsuojeluun ja energiatalouteen erikoistuneelle Mannerille lopputyön aihe on innostava. Tekniikka perustuu hiilidioksidin erottamiseen savukaasuista. Nesteytetty hiilidioksidi voidaan kuljettaa meriteitse tai maahan asennettua putkistoa pitkin maaperään talteen. Esimerkiksi Pohjanmeren alla on geologisia muodostumia, jotka ovat sopivia säilytyspaikkoja hiilidioksidille. Tässä jäähdytettyyn ammoniakkiin perustuvassa tekniikassa energiankulutus on pienempää kuin muissa menetelmissä, joissa hiilidioksidi otetaan talteen savukaasuista. Tällöin voimalaitoksen hyötysuhde kärsii vähemmän, eikä sähköntuotanto pienene kohtuuttomasti, Manner kertoo. Emanuel Karlsson ja Oskar Zielinski osallistuivat Energisnackikseen. FORTE 1/

20 ASIAKKAAN ÄÄNI TEKSTI: WESA LEHTO KUVAT: BO KINNÅS Elämyksiä KAUPAN Hyvä ostospaikka tarjoaa laajan tuotevalikoiman ohella kokemuksia. Miljöön on oltava viihtyisä, ja äänen, valaistuksen ja jopa tuoksun on käytävä yksiin. Ilmanlaadusta puhumattakaan. Tukholman ulkopuolella sijaitseva Sickla Köpkvarter haluaa täyttää hyvän ostospaikan kriteerit. 20 FORTE 1/2008

Tilinpäätös 2007 31.1.2008

Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Hyvä vuosi Hyvä taloudellinen tulos Korkeampi sähkön tukkumyyntihinta haastavassa markkinaympäristössä 39,7 euroa/mwh vuonna 2007 (+7 %) vs. Nordpool 27,9 euroa/mwh (-43 %) Fortumin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos toisella neljänneksellä Erittäin vahva kassavirta Selvästi parantunut Marketsin tulos toisella neljänneksellä Paremmat

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Vastuullista ja kestävää energiapalvelua. 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen

Vastuullista ja kestävää energiapalvelua. 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen Vastuullista ja kestävää energiapalvelua 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä. Sähköenergiaa noin 400 000 asiakkaalle Suomessa. Kaukolämpö

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot