Meren pohjasta. aaltoenergiaa. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa energia-alaan sijoituskohteena? Fortum Innovatiivisin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meren pohjasta. aaltoenergiaa. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa energia-alaan sijoituskohteena? Fortum 1 2008. Innovatiivisin."

Transkriptio

1 Meren pohjasta aaltoenergiaa Fortum Miten ilmastonmuutos vaikuttaa energia-alaan sijoituskohteena? Innovatiivisin askelin eteenpäin

2 Innovoiden ilmastonmuutosta vastaan Tulevaisuuden haasteisiin vastatakseen Fortum panostaa jatkuvasti ja entistä tehokkaammin kestävään kehitykseen. Tavoitteemme on selkeä haluamme olla edelläkävijä. Edelläkävijyydestä meillä on jo myös näyttöä: 89 prosenttia Fortumin tuottamasta sähköstä on hiilidioksidi vapaata ja Fortum Markets on Pohjoismaiden johtava ympäristö merkityn sähkön toimittaja. Jo asiakastamme ostaa ympäristömerkittyä sähköä Suomessa Fortum Kesto -sopimuksen tehneet asiakkaat saavat ns. Norppasähköä ja Ruotsissa Fortum Enkel -sopimuksen tehneet Bra miljöval -sähköä. Olemme vakuuttuneita siitä, että kestävä kehitys on meille menestystekijä ja ilmastonmuutoksen hillitseminen tärkeimpiä tehtäviämme. Pidämme hiilidioksidipäästöjen vähentämistä kilpailu keinona ja siinä suhteessa olemme hyvissä asemissa. Panostamme myös uusiutuvien energianlähteiden, kuten aaltovoiman, tutkimiseen ja bioenergian käytön lisäämiseen. Lisäksi sijoitamme päästöttömien energiateknologioiden tutkimusta tukeviin ns. cleantech-rahastoihin. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei kuitenkaan voida välttää ei nyt eikä tulevaisuudessa. Siksi Fortum on käynnistänyt yhdessä Teollisuuden Voiman kanssa hankkeen hiilidioksidin talteenottojärjestelmän kehittämiseksi Meri- Porin lauhdevoimalaitokselle. Vaihtoehtoisia tekno logioita tutkitaan ja tavoitteena on saada hiilidioksidin talteenottomenetelmä käyttöön Meri-Porissa vuonna Toivomme myös, että Meri-Porin voimalaitoksesta tulee yksi EU:n hiili dioksidin talteenoton pilottiprojekteista. Hiilidioksidin erottamista savukaasuista kokeillaan myös Fortumin Värtanin voimalaitoksella Tukholmassa ja tähänastiset tulokset ovat olleet hyviä. EDELLÄKÄVIJYYS EDELLYTTÄÄ Fortumilta jatkuvia panostuksia kasvuun kasvu on tärkeimpiä strategisia tavoitteitamme myös kuluvana vuonna. Yksi keino kasvun aikaan saamiseksi on rohkaista työntekijöitämme innovaatioihin, jotka hyödyttävät koko yritystä. Fortumissa onkin julkistettu sisäinen innovaatiopalkinto, jonka tavoitteena on saada kaikki fortumlaiset tuomaan aktiivisesti esiin ideoita ja innovaatioita, joilla voimme lisätä toimintojemme tehokkuutta ja aikaansaada kasvua. Kasvu ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä. Fortum on siitä elävä esimerkki. Maria Romantschuk viestintäjohtaja 26 ENERGIA-ALAN NUMEROT Ruotsi Suomi 5,6 10,6 Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt tonnia/asukas vuonna USA:ssa päästöt olivat 19,6, Kiinassa 3,9 ja Intiassa 1,1 tonnia asukasta kohden. 2 FORTE 1/2008 Lähde: IEA Statistics

3 TÄSSÄ NUMEROSSA Ajankohtaista... 4 Kestävän kehityksen lähteillä... 8 Energiaa aalloista Keksittyä energiatehokkuutta Hiilidioksidin talteenotto puhdistaa ilmaa Hukkalämpö hyötykäyttöön Värtaverket näyttää mallia Lupauksia tulevasta Elämyksiä kaupan Sickla Köpkvarterissa Asiakas kysyy, Fortum vastaa Turbulenssia sijoittajanäkemyksissä Fortumin kasvot: Sebastian Johansen Tanja Poutiaisen näkymiä huipulta KUVA: ZOOM Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä. Tuotamme, myymme ja jakelemme sähköä sekä lämpöä, tarjoamme voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalveluita sekä muita energiaan liittyviä palveluita. Päätuotteitamme ovat sähkö, lämpö ja höyry. Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisiin tuloksiin. Tavoitteemme on luoda johtava sähkö- ja lämpöyhtiö ja tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Fortum Oyj:n osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä. 1/2008 Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Maria Romantschuk Toimituspäällikkö: Kirsi Nurmi Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj, puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Tomi Parkkonen Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: Puh , fax ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä osoitteessa FORTE 1/2008 3

4 AJANKOHTAISTA Suomalaiset ymmällään energia-asioissa Viime vuoden lopulla valmistunut tutkimus osoittaa, että suurin osa suomalaisista on ymmällään energia-asioista. Eniten hämmennystä aiheuttavat energian hinta, sähkösopimusten ominaisuudet ja ympäristöystävällisen sähkön hankinta. Peräti kolmasosa suomalaisista ei tiedä, miten energian hinta muodostuu, eikä osaa nimetä yhtään energian hintaan vaikuttavaa tekijää. Tutuimpia energian hintaan vaikuttavia tekijöitä kuluttajille ovat energian tuottamiseen liittyvät syyt, energiayhtiöiden hinnoittelupolitiikka ja lisääntynyt energiankulutus. Vain harva tuntee esimerkiksi päästökaupan ja luonnonilmiöiden vaikutukset energian hintaan. Suomalaiset tietävät, että on olemassa erilaisia sähkösopimuksia. Silti ainoastaan 40 prosenttia osaa nimetä jonkin ominaisuuden, joka eri sähkösopimuksilla on. Sähkömarkkinoita valvovan Energiamarkkinaviraston yli-insinööri Tapio Silvennoinen ei ole hämmästynyt tutkimuksen tuloksista. Yli kolmekymmentä vuotta alalla työskennellyt Silvennoinen on törmännyt asiaan ennenkin. Kuluttajilta tulee paljon kysymyksiä ihan perusasioista. Erityisesti sähkön hinnan kilpailuttaminen tuntuu olevan vaikeasti hahmotettava asia, koska kuluttajat eivät ymmärrä, minkä osan sähköstä voi kilpailuttaa. Silvennoinen pitää ihmisten epätietoisuutta ymmärrettävänä. Erilaiset tariffit, yö- ja päivähinnat sekä sähkölaskussa esitetyt asiat ovat monimutkaisia käsitteitä. Kun sähköyhtiö ilmoittaa nostavansa hintoja, niin totta kai se hermostuttaa. Asia tuntuu lompakossa, eikä hinnannousun syytä aina ymmärretä. Suomalaisten energiatietämystä mitannut tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina lokakuussa Siihen haastateltiin 700 henkilöä, joka on edustava otos suomalaisista. Tutkimuksen teki Fortumin toimeksiannosta Viestintä toimisto Pohjoisranta Oy. Lisätietoja: kuva: topi saari Asiakkaat tyytyväisiä energiayhtiöihin Vuoden 2007 syksyllä toteutetun energiayhtiöiden palvelututkimuksen mukaan 73 prosenttia vastaajista sanoo olevansa tyytyväinen nykyiseen energiayhtiöönsä eikä aio pyytää tarjouksia muualta tai vaihtaa energiayhtiötä. Vuoteen 2006 verrattuna tyytyväisten osuus sekä paikallisuuden arvostus ovat pudonneet 5 prosenttiyksikköä. Mielikuvallisista ominaisuuksista luotettavuus parani, kun taas byrokraattisuus ja nykyaikaisuus heikentyivät hieman. Toiminnallisten tekijöiden osalta vastaajat arvioivat, että energiayhtiöt ovat keskimäärin onnistuneet suhteessa odotuksiin samantasoisesti kuin vuonna Tutkimuksessa mukana olleille 23 yhtiölle laskettiin palveluindeksi. Kor keimman indek sin sai Kuopion Energia (94,0). Fortum oli parantanut asiakastyytyväisyyttä yli 10 prosenttia. Tutkimukseen vastasi yhteensä yksityisasiakasta. Päästökauppalain muutokset voimaan kaudelle Laki päästökauppalain muuttamisesta astui voimaan vuoden alussa. Lailla pantiin täytäntöön Euroopan komission viime kesänä tekemä päätös Suomen kansallisesta jako suunni telmasta kaudelle Päätöksen mukaan Suomen on pienennettävä jaettavaksi esitettyjen päästöoikeuksien kokonais määrää noin kahdella miljoonalla tonnilla eli 5,2 pro sentilla vuodessa. Päästöoikeuksien kokonais määräksi tulee näin 37,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Suomen hiilidioksidipäästöt vuonna 2006 olivat yhteensä 64,1 miljoonaa tonnia. Uusi, sijoituspalveluneuvontaan erikoistuva tytäryhtiö Fortum Markets Oy on perustanut vuoden alussa sijoituspalveluneuvontaan keskittyvän tytäryhtiön, Fortum Portfolio Services Oy:n. Uuden yhtiön vastuulla ovat kokonaan tai osittain Fortum Markets Oy:n nykyiset salkunhallintapalvelusopimukset ja johdannaisten välityspalvelusopimukset. Rahoitusvälineiden markkinoista annettuun EU-direktiiviin (MiFID) perustuva uusi lainsäädäntö toi useita muutoksia Suomen arvopaperimarkkinoiden säätelyyn. Yksi merkittävimmistä muutoksista koskee sijoitusneuvontaa. Sijoitusneuvontaa harjoittavalla yhtiöllä tulee jatkossa olla toimilupa ja sen toimintaa valvoo Rahoitustarkastus. 4 FORTE 1/2008

5 Reilu kaukolämpö -yritykset kattavat jo kolme neljäsosaa Suomen kaukolämmöstä Energiateollisuus ry:n kaukolämpövaliokunta myönsi joulukuussa Reilu kaukolämpö -laatumerkin 11 jäsenyritykselleen. Merkin sai myös Fortum Power and Heat Oy. Nyt laatumerkki on Fortumin käytössä koko Suomen osalta Espoon alueelle merkki myönnettiin jo syksyllä Reilu kaukolämpö -järjestelmä käynnistettiin syksyllä Laatumerkin saaminen edellyttää energia- ja kaukolämpöyrityksiltä toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Järjestelmä vaatii kaukolämmön kehittämistä laadukkaana tuotteena, hinnoittelun avoimuutta ja vertailtavuutta, asiakasturvallisuutta sekä avointa viestintää ja yhteistyötä eri asiakasryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteensä Reilu kaukolämpö -yrityksiä on 34. Näiden yhteenlaskettu myynti on noin 22 terawattituntia eli noin 73 prosenttia koko Suomen kaukolämmön myynnistä. Ruotsissa Fortum Värme on ollut Reko Fjärrvärme -lämmöntoimittaja vuodesta 2005; kyseessä on Ruotsin kaukolämpöyhdistyksen vastaava laatumerkki. Iso askel Venäjälle Fortum hankkii enemmistöosuuden Venäjän alueellisesta tuotantoyhtiöstä TGC-10:stä. Kaupan ensimmäisessä vaiheessa Fortum ostaa osakkeista prosenttia, mutta tavoitteena on sadan prosentin omistusosuus vähemmistöosakkaille tehtävän lunastustarjouksen kautta. Tällöin kaupan kokonaisarvo nousisi 2,7 miljardiin euroon. Nopean kasvun alueella Ural-vuoriston itäpuolella sijaitseva TGC-10 koostuu kahdeksasta laitoksesta, jotka tuottavat sekä sähköä että lämpöä. Kaupan myötä Fortumin sähköntuotanto (v TWh) kasvaa 17 TWh, ja se lähes tuplaantuu vuoteen 2013 ulottuvan 2,2 miljardin euron investointiohjelman ansiosta. Lämmönmyynnissä ylittyy 50 TWh:n raja (v TWh). Työntekijöitä TGC-10:ssä on noin Vuonna 2003 käynnistyneen Venäjän sähkömarkkinareformin on määrä olla valmis heinäkuussa Tuolloin kaikki kuusi valtakunnallista tuotantoyhtiötä (WGC) ja 14 alueellista yhtiötä (TGC) on yksityistetty. Venäjän hallituksen hyväksymän hintatavoiteaikataulun mukaan sähkö vapautetaan säännöstelystä vuoteen 2011 mennessä. CRESTOCK Tuulipuisto Taalainmaalle Orsa Finnmarkin alueella Ruotsin Taalainmaalla aloitettiin tammikuussa tuulipuiston rakentaminen. Paikalle pystytettiin 80 metriä korkea masto, joka kerää ja mittaa tuulitiedot. Hankkeen toteuttavat yhteistyönä Fortum ja maanomistaja Orsa Besparingsskog. Tarkoitus on pystyttää vuosina yhteensä 8 tuuliturbiinia, joista kunkin teho on 3 megawattia. Hanke on edelläkävijä uusiutuvan energian tuotannossa: puiston sijaintiin vaikuttivat muutkin tekijät kuin suotuisat tuuliolosuhteet, etenkin se, että puisto sijaitsee Vässinkosken ja Noppikosken vesivoimalaitosten läheisyydessä. Tuuliturbiineja kauko-ohjataan Fortumin Svegin käyttökeskuksesta, ja tuulimyllyjen käyttö suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä vesivoimalaitosten kanssa. Fortum Generation Nät AB omistaa lisäksi 50 kilovoltin sähkölinjan Vässinkosken ja Furudalin sähköaseman välillä, eli suurin osa tarvittavasta infrastruktuurista on jo olemassa. Sekä tuulta että vettä hyödyntävä tuotantokonseptimme on jo saanut kansainvälistä kiitosta muun muassa WWF Australian edustajalta, joka vieraili Tukholmassa viime vuonna, kertoo projektista vastaava Magnus Bergman Fortum Generationin Uusiutuvat energialähteet -ryhmästä. FORTE 1/2008 5

6 AJANKOHTAISTA CRESTOCK Fortum valittu maailman sadan vastuullisimman yrityksen listalle Fortum on valittu ensi kertaa maailman sadan vastuullisimman yrityksen joukkoon. Vuoden 2008 The Global 100 Most Sustainable Corporations -lista julkistettiin Maailman talousfoorumin kokouksessa tammikuussa. Fortumin lisäksi listalle valittiin neljä muuta suomalaisyritystä. Arvioinnissa painotetaan yritysten kykyä hallinnoida ympäristö-, sosiaalisia ja hallinnollisia riskejä sekä kääntää tunnistetut vastuullisuusriskit mahdollisuuksiksi. Fortum on ollut vuodesta 2004 mukana myös Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä. EU työstää yhteistä ilmasto- ja energiapakettia Euroopan komissio on julkaissut ilmasto- ja energiapaketin, joka tähtää Eurooppaneuvoston vuosi sitten vahvistamien ilmasto- ja energiatavoitteiden toteuttamiseen käytännössä. Paketti sisältää useita lainsäädäntöehdotuksia, joista merkittävimmät ovat päästökauppajaksoa koskeva päästökauppadirektiivin muutosesitys, ehdotus uusiutuvan energian puitedirektiiviksi sekä ehdotus päätökseksi, jolla päästövähennysvelvoitteet laajennetaan koskemaan myös päästökaupan ulkopuolisia sektoreita. Paketti on neuvoteltava ja saatava hyväksyttyä vuoden 2008 loppuun mennessä Euroopan parlamentin kesällä 2009 olevien vaalien takia. Energiatehokkuussopimuksesta apua energian säästöön Yritysten vapaaehtoinen energiansäästötyö saa kattavaa jatkoa uudesta energiatehokkuussopimuksesta. Elinkeinoelämän ja valtiovallan välinen energiatehokkuuden puitesopimus on voimassa Sopimuksella täytetään elinkeinoelämän osuus EU:n energiapalveludirektiivin velvoitteesta tehostaa energian loppukäyttöä 9 prosentilla. Energiatehokkuusajattelua viedään systemaattisesti entistä suuremmalle yritysjoukolle ja uusille toimialoille, kuten kauppaan sekä matkailu- ja ravintolapalveluihin. Energiatehokkuussopimukseen mukaan lähtevät yritykset, Fortum mukaan lukien, sitoutuvat vähentämään omaa energian käyttöään selvittämällä ensin, missä niillä on parantamisen varaa ja sitten toteuttamalla säästötoimet. Järjestelmä sisältää muun muassa suunnitelman energiatehokkuuden parantamiseksi, tavoitteet sekä energiankulutuksen seurannan ja vuosittaisen raportoinnin. Suomenojan voimalaitoksen rakennus aloitettu Viime keväänä investointipäätöksen saanut Suomenojan voimalaitoshanke on rakennusvaiheessa. Maapohjan vahvistustyöt on aloitettu vuodenvaihteessa, ja perustustyöt on tarkoitus aloittaa maaliskuussa. Suomenojan voimalaitosyksiköstä tulee ns. kombivoimalaitos (combined cycle gas turbine plant) eli yksikköön tulevat kaasuturbiini, kattila ja höyryturbiini. Uuden voimalaitoksen sähkötehoksi tulee 234 megawattia, kaukolämpötehoksi 214 megawattia. Polttoaineena käytetään maakaasua, jonka ansiosta kivihiilen käyttö vähenee Suomenojalla noin 30 prosenttia. Kaasuturbiinin ensimmäinen käynnistys tapahtuu suunnitelmien mukaan kesällä FORTE 1/2008

7 Runsaat sateet ja leuto talvi leimasivat vuotta Koko vuoden vallinnut hyvä vesitilanne ja päästöoikeuksien alhaiset hinnat alensivat sähkön pohjoismaisia tukkuhintoja. Haasteellisista markkinaolosuhteista huolimatta Fortum paransi tulostaan edellisvuoteen verrattuna. Yhtiön taloudellinen asema säilyi vahvana. Liiketoiminnan kassavirta kasvoi (1 151) miljoonaan euroon. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia, (1 437) miljoonaan euroon. Tulos ennen veroja kasvoi (1 421) miljoonaan euroon, kasvua oli 36 %. Osakekohtainen tulos oli 1,74 euroa (1,22) euroa, mikä oli 43 % edellisvuotta parempi (0,46 euroa kertaluonteisista voitoista). Katsaus segmentteihin Sähköntuotanto-segmentin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa vuonna 2007 oli 39,7 (37,1) euroa megawattitunnilta eli 7 % korkeampi kuin edellisvuonna ja selvästi korkeampi kuin sähkön keskimääräinen spot-hinta pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa. Tämä johtui pääasiassa Fortumin johdonmukaisesta suojausstrategiasta. Sähköntuotanto-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi edellisvuodesta. Vuoden 2007 aikana noin 89 % (84) Fortumin sähköntuotannosta oli hiilidioksidivapaata. Lämpö-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2007 oli 37 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tehokkaalla poltto ainevalikoimalla oli myönteinen vaikutus tulokseen Ruotsissa. Myös Fortum Espoon (E.ON Finland) osto ja Puolassa toteutetut tehostamistoimenpiteet paransivat tuloksia. Fortumilla hyvä vuosi 2007 Sähkönsiirto-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli 231 miljoonaa euroa eli 19 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Supistumisen tärkein syy edellisvuoteen verrattuna oli 13 miljoonan euron kustannus, joka johtui vuoden alkupuoliskon myrskyistä. Uuden asiakas- ja laskutusjärjestelmän käyttöönotto Ruotsissa aiheutti edelleen lisäkustannuksia. Ruotsissa suoritetut automaattisten mittareiden asennukset ja kertaluonteinen hinnanlasku viimeisellä neljänneksellä Suomessa supistivat liikevoittoa. Vuonna 2007 Markets-segmentti ei pystynyt saavuttamaan positiivista vertailukelpoista liikevoittoa. Tämä johtui osittain vähittäismyynnistä Suomessa, jossa kuluttajahinnat eivät ole täysin seuranneet kohonneita markkinahintoja (Nord Poolin tukkuhintoja). Tiukasta hintakilpailusta huolimatta Fortumin nettoasiakasvirta Suomessa oli vuonna 2007 selvästi positiivinen pääasiassa ympäristömerkittyjen sähkötuotteiden myynnin kasvun ansiosta. Fortum on ympäristömerkittyjen sähkötuotteiden myynnin markkinajohtaja Pohjoismaiden markkinoilla. Marketsin nettoasiakasvirta Pohjoismaissa oli hieman negatiivinen erityisesti Ruotsin kiristyneen kilpailun takia. Näkymät Fortumin tuloksen kannalta tärkein markkinatekijä on pohjoismainen sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan avaintekijöitä ovat Pohjoismaiden vesitilanne, tarjonnan ja kysynnän tasapaino, hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat ja polttoaineiden hinnat. Sähkön kulutuksen arvioidaan yleisesti lähivuosien aikana kasvavan Pohjoismaissa noin yhden prosentin vuosivauhtia. Joustavan ja ilmastomyötäisen tuotantorakenteensa ansiosta Fortum on edelleen hyvissä asemissa tulevaisuuteen nähden. TOMI PARKKONEN Loviisan ydinvoimalaitoksella erinomainen tuotantovuosi 2007 Fortumin Loviisan voimalaitoksella ylitettiin toisen kerran laitoksen historiassa 8 terawattitunnin tuotantoraja. Kakkosyksikkö teki kaikkien aikojen parhaan tuloksen yli 4 terawattituntia. Myös laitoksen yhteenlaskettu käyttökerroin oli korkea, 95,4 prosenttia. Sekä Loviisa 1:ssä että Loviisa 2:ssa tehtiin vuoden aikana lyhyet vuosihuollot. Valtioneuvosto myönsi kummallekin yksikölle uudet käyttöluvat vuoden 2030 loppuun asti. Nestemäisten jätteiden kiinteytyslaitos otettiin koekäyttöön. Vuoteen 2014 saakka jatkuvassa automaation uudistusprojektissa valmisteltiin vuoden 2008 asennustöitä. Loviisassa viime vuonna tuotettu sähkömäärä vastaa noin sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta, ja sen ansiosta vältetään vuosittain kuuden miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. FORTE 1/2008 7

8 Puhdasta Energiateknologia on avain kestävään kehitykseen, mutta sen hyödyntämiseksi tarvitaan poliittista yhteisymmärrystä. kehitystä 8 FORTE 1/2008

9 Sanaparilla kestävä kehitys on useita merkityksiä. Yksi aikaa parhaiten kestäneistä on peräisin 1980-luvulta. Norjan silloisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin vetämä, YK:n alainen komissio määritteli sanaparin kehitykseksi, joka turvaa nykyisille sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet tinkimättä tulevien sukupolvien elinolosuhteista. Kestävä kehitys on siten maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jossa ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa. Energia-alalla kestävä kehitys konkretisoituu energiayhtiöiden tutkimus- ja kehitystyössä. Julkisuudessa yhtiöiden t&k-satsauksia, jotka vaihtelevat alle 0,1:stä 0,8 prosenttiin myynnistä, on moitittu liian vähäisiksi. Energiantuotantojärjestelmän on muututtava, ja on tärkeää, että energiayhtiöiden roolista tässä muutoksessa keskustellaan. Luvut eivät sinällään kerro mitään kehitystyön sisällöstä, mikä olisi ehkä kaikkein tärkein keskustelunaihe. Tällä hetkellä näyttäisi kuitenkin siltä, että useat yhtiöt ovat ilmaisseet aikeensa lisätä panostuksia energiateknologioiden tutkimusja kehitystyöhön, Fortumin teknologiajohtaja Petra Lundström sanoo. Mitä siis Fortumin kehityspanostusten takaa löytyy? Energiateknologian kehitystä ajaa eteenpäin kaksi voimaa: ilmastonmuutos ja energiaturvallisuus. Energiajärjestelmän on kehityttävä kohti uusiutuvia energianlähteitä, ja sillä välin hiilidioksidi on otettava talteen ennen kuin se pääsee ilmakehään. Samalla on huolehdittava, ettemme ole liian riippuvaisia tuontienergiasta, Lundström taustoittaa yhtiön t&k-toiminnan lähtökohtia ja vannoo neljän toimintalinjan nimeen. Toimintalinjoista ensimmäinen on energiansäästö, johon energiayhtiöiden tulisi Lundströmin mukaan asiakkaitaan kannustaa ja opastaa. Energiatehokkuuspalvelut voivat olla tulevaisuuden liiketoimintaa. Ilman tehokkuutta sekä energian käytössä että tuotannossa ei hiilidioksidipäästöjä saada laskettua riittävästi eikä riittävän nopeasti, teknologiajohtaja lataa. Kohti uusiutuvia Kun hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tarkastellaan pitkällä aikajänteellä, kääntyy katse väistämättä uusiutuviin energianlähteisiin energiajärjestelmästä on ennen pitkää saatava päästötön. Tuuli- ja aaltovoima sekä aurinkosähkö ovat CO 2 - TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVA: TOMI PARKKONEN Aurinko ja aallot voivat olla merkittäviä energianlähteitä muutaman kymmenen vuoden kuluttua. päästöttömiä ja bioenergiakin hiilidioksidineutraalia; vaikka biomassan polttamisesta vapautuu hiilidioksidia, kasvit sitovat sitä saman määrän kasvaessaan uudelleen, Petra Lundström sanoo. Fortumilla on oma ohjelmansa bioenergian käytön lisäämiseksi. Laitoksilla tehdään esimerkiksi koepolttoja, joissa tavoitteena on korvata fossiilinen polttoaine biopohjaisilla polttoaineilla. Fortum on mukana myös pyrolyysiin perustuvan biojalostamokonseptin kehityshankkeessa. Pyrolyysissa kiinteitä aineita hajotetaan kuumentamalla niitä hapettomassa tilassa, ja jalostamokonseptissa tarkoituksena on tuottaa bioöljyä pyrolysoimalla samalla, kun biomassalla tuotetaan sähköä ja lämpöä. Lundströmin mainitsemista muista uusiutuvista energianlähteistä tuulivoimalat ovat jo suurelle yleisölle tuttuja, mutta aaltoenergian ja aurinkosähkön potentiaaliin on monen vaikeampi uskoa. Aallot ja erityisesti aurinko voivat olla merkittäviä energianlähteitä muutaman kymmenen vuoden kuluttua, Lundström vakuuttaa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitsemme sekä tulevaisuuden teknologiaa että sellaisia ratkaisuja, jotka ovat heti paikalla valmiita käytettäviksi. Homma on saatava hallintaan, hän jatkaa. Hiilidioksidipäästöttömään ydinvoimaan liittyvien tekniikoiden kehittäminen on siksi kolmas tärkeä osaalue Fortumin t&k-paketissa. FORTE 1/2008 9

10 Energiateknologian kehitystä ajaa eteenpäin kaksi voimaa: ilmastonmuutos ja energiaturvallisuus. Hiilidioksidi haltuun vaikka hiiltä palaa Pelkkä energiansäästö, uusiutuvat energianlähteet ja ydinvoima eivät kuitenkaan vielä tee kehityksestä kestävää: globaalisti katsottuna hiilivoima on merkittävässä roolissa vielä kauan. Tällä hetkellä hiilellä tuotetaan noin 40 prosenttia maailman sähköntarpeesta, ja Aasiassa uusia hiililaitoksia nousee Lundströmin mukaan kuin sieniä sateella esimerkiksi Kiinassa laitos tai jopa kaksi joka ikinen viikko. Tilanne on siten lukittu kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Hiili ei ole täysin korvattavissa millään, eikä länsimailla toisaalta ole oikeutta estää näitä valtioita kehittymästä, Lundström toteaa. Vaihtoehtoja ei siten ole: hiilivoimalaitoksissa syntyvä hiilidioksidi on otettava talteen. Euroopan unionissa käynnistetään demonstraatio-ohjelma, jonka lopputuloksena pitäisi syntyä kymmenkunta puhdasta, fossiilista polttoainetta käyttävää voimalaitosta. Niissä CO 2 otetaan talteen ennen kuin se vapautuu ilmakehään. Fortumin tavoitteena on saada yksi näistä laitoksista Pohjoismaihin, ja päämäärään pääsemiseksi yhtiö on mukana useissa hankkeissa. Vuoden alussa Fortum ja Teollisuuden Voima käynnistivät hankkeen, jonka tarkoituksena on etsiä vaihtoehtoisia teknologioita hiilidioksidin talteenottamiseksi. Tavoitteena olisi ottaa valittu teknologia käyttöön vuonna Myös Ruotsissa Värtanin voimalaitoksella testataan parhaillaan hiilidioksidin erottamista savukaasuista. Lupaavalta näyttää: 99 prosenttia hiilidioksidista on saatu erotettua. Mahdollisia menetelmiä CO 2 :n talteenottamiseksi ja varastoimiseksi on kuitenkin useita, eikä vielä ole lainkaan selvää, mikä on paras mihinkin kohteeseen. Fortum haluaa toistaiseksi osallistua kehityshankkeisiin laajalla rintamalla, Lundström kertoo. Globaali konsensus Energiateknologia on tulevaisuuden ala; jo Euroopan unionin tiukat päästötavoitteet pitävät huolen, että sille on annettava valtavasti painoarvoa. Mutta onko realistista esittää, että ilmastonmuutoksesta kärsivä maapallo on vielä pelastettavissa? Teknologian näkökulmasta kyllä, Lundström vastaa. Energian käytön tehostaminen ei ole tekninen ongelma, se edellyttää pitkälti vain asennemuutosta ja valistuneita valintoja meidän kaikkien jokapäiväisessä elämässä. Uusiutuvia energianlähteitäkin on jo käytössä, ja paljon on myös sellaisia energiamuotoja, joiden käyttöä voidaan lisätä. Esimerkiksi aurinkosähköön ja polttokennoihin liittyy vielä teknisiä haasteita, muttei mitään, mitä ei voitaisi ratkaista. Ydinvoima on lähinnä poliittinen ongelma; moni vieroksuu sitä. Eikä hiilidioksidin talteenottokaan ole science fictionia, vaikka siinä on edelleen ongelmakohtia ratkaistavana. Lundström korostaa, että ilmastonmuutoksen hanskaaminen vaatiikin ennen muuta yhteistä sopimista. Kaikkien toimijoiden on vähennettävä päästöjä, ja on löydettävä poliittinen konsensus globaalisti. Kysyimme Fortumin kestävän kehityksen johtajalta Carola Teir-Lehtiseltä, mikä on energiayhtiöiden rooli hiilidioksidivapaan tuotannon kehittämisessä. Kaikista Euroopan hiilidioksidipäästöistä energiaperäisten päästöjen osuus on 80 prosenttia. Ja kun sähkön tuotannon odotetaan entisestään kasvavan, ovat energiayhtiöt ilman muuta haasteen keskiössä ja meidän vastuumme on suuri. Olemme Fortumissa tarttuneet haasteeseen jo monta vuotta sitten, mikä näkyy siinä, että päästöttömän tuotantomme osuus on kasvanut tasaisesti viimeisen viidentoista vuoden ajan. Parhaillaan meillä on käynnissä mittava kolmen miljardin euron investointiohjelma, josta noin 90 prosenttia on hiili dioksiditonta tuotantoa. Olemme Pohjoismaiden suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä asiakastamme ostavat ympäristömerkittyä sähköä. Alkuvuodesta toimme markkinoille myös kaksi uutta, yritysasiakkaille suunnattua tuotetta: Fortum Carbon Free -merkintä annetaan sähkölle, jonka tuotantovaiheessa ei synny hiilidioksidipäästöjä ja Fortum Renewable -sähkö on tuotettu kokonaan uusiutuvilla energialähteillä. Pyrkimyksemme on kasvattaa hiilidioksidittoman energian kysyntää ja sen myötä lisätä CO 2 -vapaata tuotantoa. Fortum Carbon Free ja Fortum Renewable Fortum Carbon Free ja Fortum Renewable ovat Fortumin omia ympäristömerkintöjä, jotka ovat suurten yritysasiakkaiden saatavissa sekä Suomen että Ruotsin markkinoilla. Uudet tuotteet tuotiin markkinoille asiakkaan työkaluiksi; valitsemalla Carbon Free- tai Renewable-tuotteen asiakas voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään. Fortum Carbon Free -ympäristömerkinnällä varustettu sähkö on tuotettu pääosin ydinvoimalla, ja se on asiakkaalle lisämaksuton. Yhtiön tuhat nykyistä suurasiakasta saavat merkinnän automaattisesti. Fortum Renewable -ympäristömerkitty sähkö puolestaan on tuotettu sataprosenttisesti uusiutuvilla energianlähteillä, bio-, tuuli-, aurinko- ja vesivoimalla. Renewable-merkittyä ympäristöarvoa voi ostaa Fortumilta, vaikka sähkön fyysinen toimitus olisi ostettu joltakin toiselta myyjältä. Pienasiakkaat voivat yhä ostaa uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua Norppasähköä solmimalla Fortum Kesto -sopimuksen. Kaikki Fortumin ympäristömerkitty sähkö on tuotettu Pohjoismaissa, ja ulkopuolinen tilintarkastaja varmistaa vuosittain, että ympäristömerkintöjen mukainen sähköntuotanto vastaa myytyä ympäristöarvon määrää. Fortum Carbon Free- ja Fortum Renewable -ympäristömerkinnät perustuvat kansainväliseen ISO standardiin. Fortum Renewable -merkintään hankittu ympäristöarvo on rekisteröity EU:n uusiutuvan sähköntuotannon alkuperätakuurekisteriin ja merkintä on liitetty kansainväliseen vihreiden sertifikaattien etujärjestön RECS International Quality Standard -järjestelmään. 10 FORTE 1/2008

11 Energiaa TEKSTI: SAMI LAAKSO, COMPOSITOR OY KUVA: TOMI PARKKONEN Mittaamattomat määrät aaltoenergiaa meren pohjassa ja maailman johtava ilmiötä hyödyntävä yritys kaukana rannikolta kuulostaa uskomattomalta. Ja kuin seikkailukirjasta on myös tarinan alku. Ammattisukeltaja Rauno Koivusaari oli jo rutinoitunut hylyntutkija, kun hän eräällä sukelluksellaan pysähtyi tarkkailemaan lähellä pohjaa, useita metrejä pinnan alla olevan puuparrun liikkeitä. Parru eteni säännöllisesti pienen matkaa yhteen suuntaan ja palasi aina takaisin lähtöpisteeseensä. Ja liike toistui ja toistui. Asiaan huomiota kiinnitettyään Koivusaari havaitsi, että myös uponneen laivan kylki teki samanlaista jatkuvaa edestakaista liikettä. Esineitä liikuttelevat pohja-aallot eivät sinänsä olleet uusi asia sukeltajille ja aaltotutkijoille. Mutta sukellusreissulla tehdyt konkreettiset havainnot jäivät Koivusaaren ajatuksissa kytemään ja niistä jalostui uutta luova ajatus pohja-aaltojen hyödyntämisestä energian tuotantoon. Noista 1990-luvun alkuvuosista idea pohja-aaltojen valjastamisesta on edennyt konkreettisiksi toimenpiteiksi. AW-Energy Oy on kehittänyt ilmiötä hyödyntävän, WaveRolleriksi nimeämänsä teknologian ja saanut sille patentin useissa maissa. Merten aarteet AW-Energyn toimitusjohtaja Tuomo Hyysalo ja projekti päällikkö Erkki Kasanen eivät oudoksu ihmetteleviä kysymyksiä espoolaisesta yrityksestä valtamerten pohja-aaltojen hyödyntäjänä. Tässä tarvitaan aaltojen ymmärtämistä, ja sitä on väellämme. Lisäksi tarvitaan osaamista hydrauliikasta, sähkönsiirrosta ja kontrollitekniikasta, ja niiden suhteen teknologiaympäristö on täällä hyvä, Hyysalo selittää. FORTE 1/

12 Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen on noussut pinnalle, kun fossiilisille energialähteille on pohdittu vaihtoehtoja ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Eniten esillä ovat olleet tuuli- ja aurinkoenergia, mutta katseet on käännetty myös merelle. Hyysalolla ja Kasasella on esittää suuria lukuja aaltoenergian hyödyntämismahdollisuuksista. WaveRoller-teknologian globaaliksi tuotanto AW-Energyn väki ymmärtää aaltoja, sanovat toimitusjohtaja Tuomo Hyysalo (oik.) ja projektipäällikkö Erkki Kasanen. potentiaaliksi on arvioitu 530 terawattituntia vuodessa, mikä laitoksen keskimääräisellä teholla vastaa noin 60 gigawattia, Kasanen kertoo. Hyysalo jatkaa, että pohja-aaltoja käyttävä teknologia on vain yksi aaltoenergian hyödyntämistapa. Aaltovoiman kokonaispotentiaaliksi on arvioitu vuoteen 2025 mennessä 2000 terawattituntia vuodessa, hän kertoo. 12 FORTE 1/2008

13 Miesten esittämien lukujen suuruusluokasta saa käsityksen, kun muistaa WaveRoller-teknologialle lasketun tuotantopotentiaalin vastaavan noin 60 nykyaikaisen ydinvoimalaitoksen tehoa. Ja vaikka luvut olisivat vain suuntaa-antavia, niiden sanoma on selkeä: merissä riittää valtavat määrät energiaa. Kyse on siitä, mikä osa energiasta voidaan hyödyntää taloudellisesti järkevästi. AALLONHARJALLA Fortum on sijoittanut euroa aaltovoiman tutkimukseen ja kehitykseen Ruotsissa ja hankkii osuuden Uppsalan yliopiston Islandsbergin aaltovoimapuistosta. Valtamerten pohja-aaltoja hyödyntävästä WaveRoller-teknologiasta poiketen Islandsbergin voimalaitos tuottaa sähköä meren pinnan liikkeistä ja on kehitetty Pohjoismaiden aaltoolosuhteisiin. Aaltoenergian eri tuotantotavat eivät sulje toisiaan pois, vaan monentyyppisille ratkaisuille on tarvetta. Erilaisia kehityspolkuja Pinta-aaltojen hyödyntämiseksi on kehitetty eri puolilla maailmaa monenlaisia tekniikoita: valikoimasta löytyy esimerkiksi ylös alas liikkuvia poijuja, erikokoisia ja muotoisia lauttoja sekä rannalle rakennettuja aaltoenergian keräyslaitoksia. WaveRoller-teknologiassa rakenne on yksinkertainen. Siinä protovaiheessa noin 16 neliömetrin suuruinen levy kiinnitetään pystysuunnassa pohjaan. Veden edestakainen virtaus liikuttelee levyä. Tämä liike-energia muunnetaan männän, hydraulimoottorin ja generaattorin avulla sähköksi. Sähkö siirretään rannassa olevalle muuntajalle kaapelilla. Aaltovoimalan puolestaan muodostaisivat useat rinnakkaiset ja peräkkäiset moduulimaisesti kytketyt levyelementit, jotka tuotantovaiheessa voisivat olla noin 50 neliön suuruisia. Megawatti tehoa syntyy ehkä noin kahden jalkapallokentän alueelta. Eli kymmenen megawatin voimalaitoskaan ei vaatisi kovin isoa aluetta merestä, Hyysalo laskee. Kasanen ja Hyysalo korostavat, että eri aaltoenergian tuotantotavat eivät sulje toisiaan pois, vaan monentyyppisille ratkaisuille on tarvetta. Heillä on kuitenkin pitkä lista perusteluita, miksi pohja-aaltojen hyödyntäminen WaveRoller-tekniikalla on järkevää. Laitoksista ei ole visuaalista haittaa, kun ne toimivat pinnan alla metrin syvyydessä. Etuina ovat lisäksi yksinkertainen rakenne, helppo valmistettavuus, modulaarisuus sekä vähäiset ympäristövaikutukset, Hyysalo listaa. Hän jatkaa, että otollisia laitosten sijoituspaikkoja ovat valtamerten rannikot, joiden edessä on avointa ulappaa ja ranta suopea rakentamiselle. Usein samoja seutuja, missä surffaajat viihtyvät, Hyysalo kiteyttää. Turvassa meren raivolta Kasanen kertoo, että WaveRoller-teknologiassa hyödynnetään valtamerten maininkeja paikallisesti esiintyvien tuuliaaltojen sijaan. Ja maallikolle hän osaa selittää senkin, mikä on mainingin ero muihin aaltotyyppeihin. Mainingit voivat syntyä esimerkiksi myrskyssä Grönlannin lähistöllä ja jatkaa matkaa tuhansien kilometrien päähän Atlantin yli juurikaan energiaansa menettämättä. Ne voivat olla yli sata metriä pitkiä, jolloin niissä on paljon massaa ja voimaa. Avomeren aaltojen energiasta osa häviää, kun laitokset sijoitetaan rannikon läheisyyteen aallon murtumarajan ulkopuolelle. Samalla kuitenkin investointikustannukset jäävät pienemmiksi ja työskentelyolosuhteet helpottuvat. Samoin energiaa häviää, kun pinnalta siirrytään alemmas. Useiden metrien syvyydessä ei kuitenkaan jouduta varautumaan ääriolosuhteisiin, joissa myrskyt ja tyrskyt runnovat pinnalla olevia laitteita. Perustelut WaveRoller-teknologian puolesta ovat vakuuttaneet myös Fortumin sekä ulkopuoliset rahoittajat, jotka ovat lähteneet mukaan yrityksen kehitystyöhön. AW-Energy on perustanut Portugalin rannikolle Penicheen protolaitoksen, jossa WaveRolleria testataan käytännön meriolosuhteissa. Hyysalon mukaan tällä hetkellä näyttäisi siltä, että protolaitoksen tuottaman energian hinta pitäisi pudottaa neljännekseen, jotta tuotantomuoto olisi kilpailukykyinen. Tuulienergian hyödyntämisessä oltiin alkuvaiheessa huomattavasti kauempana. Ja nykyisin tuulivoimalla on jo merkitystä. FORTE 1/

14 KEKSITTYÄ tehokkkuutta Ilmastonmuutos on iso asia, mutta siihen voi vaikuttaa pienillä innovaatioilla. Ohessa keksintöjä laidasta laitaan yhteisenä nimittäjänä energiatehokkuuden kasvattaminen. TEKSTI: SAMI LAAKSO JA TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVA: PLUGI Jos kaikki pääkaupungin liikennevalot toimisivat LEDtekniikalla, sähköön kuluisi vuodessa vain euroa. Taajuusmuuttajilla tehokkuutta tuotantoprosesseihin Teollisuuden prosesseissa käytetään sähkömoottoreita lukuisissa kohteissa. Kun sähkömoottori kytketään suoraan sähköverkkoon, moottori pyörii verkon taajuuden määräämällä vakionopeudella, mutta taajuusmuuttajaa käyttämällä se saadaan pyörimään halutulla nopeudella. Näin moottorin toiminta voidaan optimoida kuhunkin kohteeseen parhaiten sopivaksi, eikä energiaa kulu turhaan. Laskelmien mukaan moottorin energiankulutusta voidaan vähentää jopa puoleen. Taajuusmuuttajien käytön eturintamassa on toiminut tuotantoprosessissaan runsaasti energiaa kuluttava paperiteollisuus. Taajuusmuuttajien hyödyntämisen mahdollisuuksista kertoo se, että niiden energiansäästöpotentiaalina on puhuttu sadoista megawateista sekä Suomessa että Ruotsissa. 14 FORTE 1/2008

15 LED liikenteessä Liikennevaloissa on perinteisesti käytetty hehku- tai matala jännitelamppuja. Tukholman kaupunki on kuitenkin jo uusinut kaikki liikennevalo-opastintaan LED-opastimiksi, ja sama on suunnitteilla Helsingissä. LED-opastimien etu on energiapihiys: niiden tehonkulutus on 5 10 wattia, mikä on kuudesosa tavallisen hehkulamppu opastimen ja kolmasosa matalajänniteopastimen kulutuksesta. Esimerkiksi Helsingissä yhden risteyksen liikennevalot käyttävät päivässä energiaa 1,25 euron edestä. Vuodessa tämä tekee koko kaupungissa yhteensä euroa. Sen sijaan jos kaikki pääkaupungin liikennevalot toimisivat LED-tekniikalla, sähköön kuluisi vuodessa vain euroa. Koska LED-opastinten käyttöikä on kymmenisen vuotta, myös huoltokuluissa säästettäisiin. Läpinäkyvä verho estää energiahukan Kauppakeskuksiin ja muihin julkisiin tiloihin sisäänpääsy pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi ja houkuttelevaksi. Haasteeksi tulee kuitenkin se, miten estää lämmön karkaaminen ulos samassa ovenavauksessa, kun asiakkaat astuvat sisään. Tähän ongelmaan on kehitetty ratkaisuja, jotka estävät ulko- ja sisäilman sekoittumisen, vaikka ovet olisivatkin avoinna. Ilmaa puhaltavilla laitteilla aikaansaadut ilmaverhot muodostavat sulun kahden erilämpöisen tilan välille ja estävät kylmän ulkoilman virtaamisen sisään. Ratkaisulla säästetään lämmityskuluissa ja samalla sisätiloista saadaan viihtyisämmät. Ilmaverhoja käytetään myös kesähelteillä pitämässä jäähdytetty ilma sisällä. Liikaa lataamatta Paljon on puhuttu siitä, että kännykän laturi kuluttaa sähköä aina, kun se on kiinni pistorasiassa. Matkapuhelinvalmistaja Nokia on tuonut laitteisiinsa ominaisuuden, joka muistuttaa säästämään energiaa: kun akku on latautunut, äänimerkki havahduttaa käyttäjän poistamaan laturin pistorasiasta. Irrottamalla laturin pistorasiasta heti latauksen jälkeen Nokia-puhelinten käyttäjät voisivat säästää energiaa maailmanlaajuisesti saman verran kuin keskikokoista eurooppalaista kotitaloutta sitä vuodessa kuluttavat. FORTE 1/

16 TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVA: TOPI SAARI Fortum testaa hiilidioksidin talteenottotekniikoita Värtanin ja Meri-Porin voimalaitoksilla. CO 2 talteen ja varastoon ympäristömyötäisiin energiantuotantomuotoihin sekä tutkimukseen, Investoimme jolla pyritään kehittämään hiilidioksidin talteenottotekniikoita. Yhtiö on ilmaissut halukkuutensa, että yksi sen Pohjoismaissa sijaitseva voimalaitos otettaisiin mukaan EU:n demonstraatio-ohjelmaan, jossa isoa voimalaitosta varustetaan hiilidioksidin talteenotolla, johtaja Risto Andsten Fortumilta kertoo. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on prosessi, jossa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvassa energiantuotannossa syntyvä hiilidioksidi erotetaan, nesteytetään tai muunnetaan kiteiseksi, kuljetetaan varastoitavaksi ja erotetaan ilmakehästä pysyvästi. Talteenottoteknologioissa on kaksi valtavirtaa: happipoltto- ja kaasutustekniikka. Kaasutustekniikassa kivihiiltä kaasutetaan hapella kovassa paineessa ja poltetaan kaasuturbiinissa. Näin energiantuotannossa syntyy puhdasta hiilidioksidia, joka otetaan talteen. Happipolttotekniikassa ilmasta, jossa on 21 prosenttia happea ja 79 prosenttia typpeä, erotetaan typpi. Jäljelle jäävä happi sekoitetaan hiilen poltossa syntyvään hiilidioksidisavukaasuun. Kun happi palaa savukaasun kanssa, muodostuu hiilidioksidia ja vettä. Kun vesi lauhdutetaan pois, saadaan puhdasta hiilidioksidia talteenotettavaksi. Kolmas pääväylä hiilidioksidin talteenottamiseksi on amiinipesu. EU tavoittelee puhtaampaa ilmaa Euroopan unioni on ottanut johtavan aseman kansainvälisissä ilmastotalkoissa. Se on asettanut tiukat tavoitteet hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi, mistä seuraa velvoitteita jäsenmaille ja energiayhtiöille. EU:n tavoitteet vuoteen 2020 mennessä: Vähentää EU-maiden kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta tai 30 prosentilla, mikäli muut teollisuusmaat lähtevät talkoisiin mukaan. Nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta. Kehittää hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. Nostaa energiatehokkuutta 20 prosentilla. 16 FORTE 1/2008

17 Siinä savukaasu ohjataan ennen ilmakehään pääsyä laitteeseen, joka erottaa suurimman osan hiilidioksidista. Erotettu hiilidioksidi syötetään varastosäiliöön ja loput savukaasusta päästetään ilmaan. Kun hiilidioksidi on otettu talteen, se varastoidaan. Kallioperään varastoiminen merkitsee hiilidioksidin pumppaamista kilometrien syvyyksiin kerrostumiin, joissa on aiemmin ollut öljyä, kaasua tai kivihiiltä. Kun paine on tarpeeksi suuri, hiilidioksidi pysyy nesteenä, ja muodostuman kansikerrostuma salpaa nesteen sisäänsä. Hiilidioksidin varastoiminen valtameriin on yhä tutkimuksen alla, mutta todennäköisesti varastoiminen onnistuu kahdella tavalla: pumppaamalla ja liuottamalla hiilidioksidia vesipatsaaseen kiinteästä putkesta tai liikkeessä olevasta laivasta, tai saostamalla sitä kiinteästä putkesta tai rannikon lähellä olevasta lautasta meren pohjaan syvemmälle kuin metriin. Mineralogisessa varastoinnissa hiilidioksidin annetaan reagoida savukaasujen käsittelyvaiheessa silikaattimineraalin kanssa, jolloin syntyy magnesiumkarbonaattia. Magnesiumkarbonaatti on luonnossa vaaraton. Suunnitelmien mukaan talteenotettu hiilidioksidi kuljetetaan varastointiin sopiville alueille putkia pitkin, kun etäisyys on enintään tuhat kilometriä. Myös laivakuljetukset ovat vaihtoehto. Käynnistimme tammikuussa Teollisuuden Voiman kanssa hankkeen hiilidioksidin talteenottojärjestelmän kehittämiseksi Meri-Porin voimalaitoksella. Vaihtoehtoisten teknologioiden selvitystyö tehdään vuoden 2008 aikana, ja suunnittelu valitun teknologian soveltamiseksi voimalaitoksen sähköntuotannossa voidaan käynnistää vuoden 2009 alussa. Tavoitteena on, että investointipäätös tehdään vuonna 2011, jolloin järjestelmä olisi käytössä Meri-Porissa vuonna Talteenotettu hiilidioksidi laivataan ja varastoidaan ulkomaille, sillä Suomessa ei ole sopivia varastointipaikkoja, Risto Andsten sanoo. Fortum testaa hiilidioksidin talteenottoteknologiaa myös Värtanin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksella Tukholmassa. Hukka hyötykäyttöön Siilinjärvellä tuotetaan lämpöä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, kun rikkihappotehtaalla syntyvä hukkalämpö ohjataan kaukolämmitykseen. Siilinjärvi on 90-prosenttisesti omavarainen kaukolämmön suhteen. Kiitos siitä kuuluu Kemira GrowHow n ja Fortumin yhteistyölle, joka käynnistettiin syksyllä Kemira GrowHow Oyj:n liiketoimintaa on valmistaa kemiallisia lannoitteita ja fosforihappoa, jota jatkojalostetaan lannoite- ja eläinrehuteollisuuteen. Fosforihapon tuotannossa tarvittavaa apatiittia yritys saa paikkakunnan fosfaattikaivoksesta, ja tuotannossa niin ikään tarvittavaa rikkihappoa se valmistaa omassa tuotantolaitoksessa. Laitoksen kapasiteettia on yhteistyön myötä voitu kasvattaa. Raaka-aineen saanti on nimittäin entistä varmempaa, sillä Fortum on investoinut rikinpolttolaitokseen, jossa öljynjalostuksessa syntyvää rikkiä polttamalla saadaan raaka-ainetta rikkihappoon. Koska tuotanto kasvaa, kasvaa myös rikinpolttoprosessissa syntyvän ylimääräisen energian määrä. Yhteistyön kolmas osapuoli on Savon Voima Lämpö Oy, jonka kaukolämpöverkkoon Fortum myy sivutuotteena syntyvän energian. Lähtökohta on ollut molemminpuolinen liiketoiminnallinen hyöty, joka noudattaa kummankin yrityksen vaalimia kestävän kehityksen periaatteita, Kemira GrowHow n Siilinjärven tehtaan johtaja Auvo Noronen kertoo. Höyrystä vettä, vedestä lämpöä Kemira GrowHow ja Fortum ovat yhdessä kehittäneet ja rakentaneet sekä tekniikan että prosessit prosessiteollisuuden energiavirtojen talteenottoon. Noronen on FORTE 1/ TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO, COMPOSITOR OY KUVAT: KEMIRA GROWHOW

18 tyytyväinen pohjoismaisilla energiamarkkinoilla ainut laatuiseen yhteistyömuotoon. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka kahden erilaisen organisaation insinöörit voivat tehokkaasti työskennellä yhteisen päämäärän eteen ja samalla vastata huomispäivän haasteisiin energian säästössä ja käytössä. Siilinjärvellä poltetaan sulaa rikkiä noin tonnia vuodessa ja rikkihappoa syntyy tonnia. Miten kaukolämpöverkkoon johdettava energia tässä prosessissa tarkalleen ottaen syntyy? Poltossa syntyvä rikkidioksidikaasu johdetaan putkea pitkin valmistusprosessiin, jossa syntyy rikkihappoa. Samalla syntyy korkeapainehöyryä. Fortumin rakentama polttolaitos koostuu mm. polttokammiosta, rikkipolttimesta, kuivaustornista ja lämpökattilasta. Tuotettu lämpö riittää omakotitalon tarpeisiin. Sen yhteydessä toimii kaukolämmönvaihdin- ja pumppausasema, josta kaukolämpövesi lähtee Siilinjärvelle noin 100-asteisena. Vuodessa lämpöä syntyy noin MWh, joka vastaa esimerkiksi tonnia öljyä tai 600 rekka-autollista turvetta. Määrällä lämmittää noin omakotitaloa, aluejohtaja Tapio Kiviranta Fortumilta selventää. TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY VÄRTAVERKET NÄYTTÄÄ MALLIA RUOTSISSA Savukaasujen lämpöä hyödyntämällä voidaan tuottaa kaukolämpöä ja pienentää hiilidioksidipäästöjä. Tukholmassa sijaitseva Värtaverket lukeutuu Euroopan suurimpiin kaukolämmön ja -kylmän tuottajiin, ja sen lämpöpumppulaitos Ropsten on Euroopan suurin. Laitoksen vuodessa tuottama lämpöenergia riittää asunnon tarpeisiin, lisäksi Värtaverketissa syntyy sähköä. Paitsi että voimalaitoksella on kokoa, laitoksessa on myös innovatiivinen ilmapiiri. Värtaverketissa suunnitellaan parhaillaan savukaasujen lauhdutusjärjestelmää, joka on tavoitteena saada käyttöön syksyllä Mistä on kyse, tehdaspäällikkö Ulla Sandborgh? Yksinkertaistetusti kuvailtuna teknologia perustuu suureen lämmönvaihtimeen, jossa savukaasuja jäähdytetään kaksivaiheisesti. Ensin asteisella kaukolämpöjakelun paluuvedellä ja sitten kahdesta lämpöpumpusta tulevalla 20-asteisella vedellä. Savukaasujen lauhdutusjärjestelmää käytetään laitoksella, jossa poltetaan hiiltä ja biopolttoaineita. Lauhdutuksessa savukaasuista vapautuu höyryä. Se lämmittää vettä, joka käytetään kaukolämpöjärjestelmässä, Sandborgh kertoo. Ja miksi näin tehdään? Se on taloudellista ja hyväksi ympäristölle. Tehdas toimii 50 megawattia tehokkaammin ja hiilidioksidipäästöt alenevat noin tonnia vuodessa, koska lämpöpumppujen sähkönkulutus laskee ja fossiilisia polttoaineita tarvitaan vähemmän. Vastaavat savukaasujen lauhdutusyksiköt ovat käytössä myös haketta polttoaineena käyttävässä Bristaverketissä ja Högdalenverketin jätteenpolttolaitoksella. 18 FORTE 1/2008

19 Lupauksia tulevasta Energia-alalle kaivataan nuoria työntekijöitä. Opintoihin liittyvän lopputyön tekeminen on usein hyvä reitti tulla energiayhtiöön töihin. Ja koska tulevaisuus on muutenkin nuorten, on Fortum kehittänyt Ruotsissa Energisnackis-konseptin, jossa koululaisia kannustetaan pohtimaan energia- ja ympäristöasioita. Matti Manner tekee Fortumille diplomityötä. Paljon puhetta ja kaikki täyttä asiaa Fortum on järjestänyt Ruotsissa Energisnackistapahtumia juttutuokioita, joissa koululaiset ovat päässeet pohtimaan energia- ja ympäristöasioita yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Konsepti on tulossa myös Suomeen. Emanuel Karlsson ja Oskar Zielinski yksityisestä Didaktus-lukiosta osallistuivat tapahtumaan opettajansa innostamina. Olemme puhuneet paljon energiasta ja luonnonsuojelusta koulussa, käsitelleet aihetta useilta kanteilta. Energisnackis-päivässä saimme esimerkkien kautta tietoa hukkaenergiasta ja niistä toimenpiteistä, joita energiayhtiöt tekevät ilmastolle haitallisten päästöjen vähentämiseksi, Emanuel sanoo. Samalla saimme vinkkejä, miten voisimme käyttää energiaa tehokkaammin: uudet jääkaapit ja pakastimet ovat energiatehokkaampia kuin vanhat, hehkulamput olisi syytä vaihtaa energiansäästölamppuihin ja lämmintä vettä kannattaisi juoksuttaa vähemmän. Ja tietysti katkaista virta sähkölaitteista, kun niitä ei käytetä, hän jatkaa ja kertoo, että näillä yksinkertaisilla toimenpiteillä virrankulutus on lähtenyt kotona laskuun. Myös Oskar sai keskustelusta ajattelemisen aihetta. Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen on isoin ympäristöuhka nyt ja tulevaisuudessa. Mielestäni sen takia pitäisi investoida ydinvoimaan, joka ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Ruotsissa ydinvoima on tällä hetkellä käytetyin energiantuotantomuoto, miksi emme siis jatkaisi sen käyttöä? TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO, COMPOSITOR OY KUVA: TOMI PARKKONEN JA PETER MILTON Diplomityössä yhdistyvät energiateknologia ja ympäristönsuojelu Teknillisessä korkeakoulussa opiskeleva Matti Manner tekee Fortumille diplomityötä hiilidioksidin talteenottoteknologiasta. Energiateknologiaan, ympäristönsuojeluun ja energiatalouteen erikoistuneelle Mannerille lopputyön aihe on innostava. Tekniikka perustuu hiilidioksidin erottamiseen savukaasuista. Nesteytetty hiilidioksidi voidaan kuljettaa meriteitse tai maahan asennettua putkistoa pitkin maaperään talteen. Esimerkiksi Pohjanmeren alla on geologisia muodostumia, jotka ovat sopivia säilytyspaikkoja hiilidioksidille. Tässä jäähdytettyyn ammoniakkiin perustuvassa tekniikassa energiankulutus on pienempää kuin muissa menetelmissä, joissa hiilidioksidi otetaan talteen savukaasuista. Tällöin voimalaitoksen hyötysuhde kärsii vähemmän, eikä sähköntuotanto pienene kohtuuttomasti, Manner kertoo. Emanuel Karlsson ja Oskar Zielinski osallistuivat Energisnackikseen. FORTE 1/

20 ASIAKKAAN ÄÄNI TEKSTI: WESA LEHTO KUVAT: BO KINNÅS Elämyksiä KAUPAN Hyvä ostospaikka tarjoaa laajan tuotevalikoiman ohella kokemuksia. Miljöön on oltava viihtyisä, ja äänen, valaistuksen ja jopa tuoksun on käytävä yksiin. Ilmanlaadusta puhumattakaan. Tukholman ulkopuolella sijaitseva Sickla Köpkvarter haluaa täyttää hyvän ostospaikan kriteerit. 20 FORTE 1/2008

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Toimintavuosi

Toimintavuosi Toimintavuosi 2008 5.2.2009 Hyvä vuosi Hyvä tulos haastava liiketoimintaympäristö suuret vaihtelut polttoaineiden ja sähkön tukkuhinnassa vuoden aikana Merkittävä asema kasvaville Venäjän sähkömarkkinoille

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Q1 lyhyesti Liikevaihto 24,1 (28,8) miljoonaa euroa Liikevoitto 1,4 (3,5) miljoonaa euroa Exel Compositesin liikevoitto 2,9 (4,3) miljoonaa euroa Exel Sports Brandsin

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot