Ajelehtimisesta sitoutumiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajelehtimisesta sitoutumiseen"

Transkriptio

1 1 Ajelehtimisesta sitoutumiseen - toimintamalli nuorten tuettuun asumiseen EHJÄ ry:n jälkihuoltoprojektin työtavan kuvaus Niina Lyijynen - Pirkko Kokko

2 2 Sisällys OSA 1 Johdanto...3 Organisaatiokaavio...4 Tuetun asumisen hyvä käytäntö...5 Tuetun asumisen vaiheet...16 Työntekijän puheenvuoro - Pirkko Kokko...18 OSA 2 Asiakastietolomake...20 Yhteistyösopimus...24 Henkilökohtainen tilannearvio -lomake...26 Kuukausisuunnitelma -lomake...36 Viikkoraportti -lomake...38 Taitto ja paino: Nuorten työhönohjaus, Nupa Express, 2006 ISBN

3 3 Johdanto Erityishuoltojärjestöjen liitto ry (Ehjä ry) on vuodesta 1983 toiminut valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Toiminnan tavoitteina on edistää ja kehittää lastensuojelun jälkihuoltoa, ehkäistä nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymistä ja kouluttaa tukihenkilöitä sekä tukiperheitä lapsille ja nuorille. Ehjä ry toteuttaa kokeilu- ja kehittämisprojekteja ja toimii aloitteellisesti lastensuojelun jälkihuoltoa ja maahanmuuttajanuoria koskevissa kysymyksissä. Ehjä ry tarjoaa tukiasumista maahanmuuttajanuorille muun muassa Espoossa. Lisäksi Ehjä ry tekee kuntien kanssa jälkihuoltosopimuksia yksittäisille nuorille ja tarjoaa räätälöityä tukea pääkaupunkiseudulla asuville tai sinne muuttaville jälkihuoltonuorille. Ehjä ry:n Ajelehtimisesta sitoutumiseen -jälkihuoltoprojekti perustettiin yhteistyössä Vantaan sosiaalitoimen kanssa vastaamaan jälkihuollon tarpeisiin. Projekti toteutettiin vuosina Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoituksella. Projektissa haluttiin löytää vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin: Miksi kaikkia jälkihuoltonuoria ei pystytä tukemaan tämänhetkisillä keinoilla? Miten motivoida täysi-ikäisiä nuoria ottamaan tukea vastaan? Miten kotipaikkakunnalle palaaminen sijaishuollosta saadaan onnistumaan? Jäävätkö nuoret, jotka eivät sovellu nykyisiin palveluihin, kokonaan ilman jälkihuoltoa? Millaisia työmenetelmiä jälkihuoltotyöntekijät työssään tarvitsevat? Jälkihuolto tarvitsee yksilöllisiä vaihtoehtoja ja joustavia työmenetelmiä. Tässä projektissa kehitetty tuetun asumisen malli vaatii nuorelta sitoutumiskykyä ja halua yrittää. Tiiviin tapaamistahdin, suunnitelmallisuuden ja parityön avulla motivoidaan ja tuetaan nuorta itsenäiseen selviytymiseen. Siirtyminen sijaishuollosta jälkihuoltoon vaatii onnistuakseen yhteistyötä ja avointa dialogia niin nuoren ja työntekijöiden kuin verkoston eri toimijoiden kesken. Sijoitusten lisääntyessä myös jälkihuoltoasiakkuudet kasvavat ja tarvitaan lisää vaihtoehtoja ja kehittämistyötä. Edelleen on nuoria, joille ei löydy riittävää ja sopivaa jälkihuollon tukea. Ensimmäinen osio sisältää muun muassa Stakesin FinSocin Hyvät käytännöt -mallin mukaisen kuvauksen tästä tuetun asumisen menetelmästä. Sosiaalipalvelujen arviointiryhmä FinSoc edistää arviointimenetelmien tuntemusta ja arviointitiedon käyttöä sosiaalipalveluissa. Hyvät käytännöt sisältyy sosiaalialan kansalliseen kehittämisohjelmaan, ja se toteutetaan vuosien aikana. Toisessa osiossa esitellään hankkeessa kehitettyä työkalupakkia, johon kuuluu muun muassa Henkilökohtainen tilannearvio -lomake. Julkaisuun on koottu projektin tärkeimmät tuotokset, ja se voi toimia apuna jälkihuollon työntekijöille.

4 4 Organisaatiokaavio EHJÄ ry:n HALLITUS Koostuu jäsenjärjestöjen edustajista: Barnavårdsföreningen i Finland rf Nuorten tukikodit ry Perhekuntoutuskeskus Lauste ry Nuorten Ystävät ry Pelastakaa Lapset ry SOS-Lapsikylä ry Toiminnanjohtaja Toimisto- ja talouspalvelut Toimisto- ja taloussihteeri Projekti Ajelehtimisesta sitoutumiseen Vastaava projektityöntekijä Projektityöntekijä Nuorten maahanmuuttajien tuettu asuminen Vastaava ohjaaja Kaksi ohjaajaa Koulutuspalvelut Järjestösihteeri Varsinais-Suomen maahanmuuttajatyö Vastaava ohjaaja Ohjaaja Projekti Vatuke Valtakunnallinen lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämishanke Projektikoordinaattori

5 5 Tuetun asumisen hyvä käytäntö Tämä lastensuojelun jälkihuollon tukiasumiseen kehitetty työtapa perustuu nuoren arjessa tapahtuvaan tiiviiseen, suunnitelmalliseen ja yksilölliset tarpeet huomioon ottavaan tukityöhön. Malli pohjautuu säännölliseen pari- ja verkostotyöhön. Se on kehitetty erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville vuotiaille nuorille. 1 Toimintaympäristö Lähtökohdat Lastensuojelutyön tarve on lisääntynyt vuosien kuluessa, ja sijaishuoltoon tulevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut. Vuonna 2000 koko maassa kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli yhteensä Vuonna 2004 vastaava luku oli eli 1,1 % ikäluokasta. Vantaalla vastaava osuus oli 1,4 %. Vuonna 2000 avohuollon piirissä olevia lapsia ja nuoria oli yhteensä eli 2,6 % ikäluokasta, mutta vuonna 2004 jo , joka vastaa 5,4 % ikäluokasta. Vantaalla tämä luku oli 6,6 % ikäluokasta 1. Tilastot kertovat myös nuorisotyöttömyyden, toimeentuloasiakkuuksien, koulutuksen ulkopuolelle jäämisen sekä mielenterveys- että päihdehoitokäyntien kasvusta. Esimerkiksi nuorisoasemien asiakasmäärät ovat kasvaneet vuodesta 1995 vuoteen 2004 puolitoistakertaisiksi 2. Kun lastensuojelun sijaishuollon asiakkuudet lisääntyvät, niin jälkihuollon tarvekin kasvaa. Avohuollon tukitoimien lisääntyminen merkitsee myös aikuistuvien nuorten tukitoimien määrän kasvua. Jälkihuolto kuuluu kiinteänä osana lastensuojeluun. Sijaishuollossa olleella lapsella ja nuorella on subjektiivinen oikeus jälkihuoltoon aina 21-vuotiaaksi asti. Tämä oikeus alkaa, kun huostassa pito lopetetaan ja sijaishuolto päättyy 3. Sijaishuollon ja jälkihuollon haasteellisena tehtävänä on turvata nuoren pärjääminen, kun hän siirtyy laitoksesta omilleen. Sijaishuolto ja jälkihuolto eivät ole kaksi erillistä kokonaisuutta, vaan ne tulisi nähdä lapsen ja nuoren edun mukaisesti jatkumona, jossa yhteistyölle on aikaa ja muita resursseja. Myös yksityisten palvelujen lisääntynyt tarjonta asettaa omat paineensa koko lastensuojelutyön kehittämiselle. Vantaalla on törmätty tuen riittämättömyyteen tai vastaamattomuuteen erityisesti niiden jälkihuoltonuorten kanssa, joilla on päihde- ja mielenterveysongelmia. Tämän projektin suunnitteluvaiheessa vuonna 2002 olivat mukana Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen eri yksiköiden (Lastensuojelun erityispalvelut, Jälkihuoltokeskus, Viertolan vastaanottokoti, Nuorisoasema, Nuorisopalvelut) lisäksi Kuntoutussäätiö Helsingistä ja Ehjä ry:n jäsenjärjestö Lausteen perhekuntoutuskeskus Turusta sekä projektin käytännön toteuttaja Ehjä ry. Tästä ryhmästä

6 6 kaikki muut paitsi Kuntoutussäätiö ovat edelleen yhteistyöringissä vuonna Projektin tavoitteena oli - tukea päihde- ja mielenterveysongelmaisia jälkihuoltonuoria itsenäiseen selviytymiseen - kehittää tiiviin tuen asumisen malli lastensuojelun jälkihuoltoon - kokeilla uusia työmenetelmiä ja kehittää työkalupakkia jälkihuollon toimijoille. Hanke käynnistyi alkukesällä 2003 kahden projektityöntekijän voimin yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa, ja rahoitus järjestyi Raha-automaattiyhdistykseltä. Projektin kohderyhmänä olivat vuotiaat vantaalaiset tiiviin tuen tarpeessa olevat lastensuojelun jälkihuollon asiakasnuoret. Oletetut vaikutukset Projektin asiakasnuorten tiiviin tuen tarve johtuu päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveyden tai tunne-elämän ongelmista, oppimis- ja keskittymisvaikeuksista, toimettomuudesta tai työttömyydestä, asunnottomuudesta, rikoksista, velkaantumisesta sekä arjen taitojen puutteellisesta hallinnasta ja yleisestä juurettomuudesta. Tiiviin tuen mallilla pyritään auttamaan suurista elämänvaikeuksista kärsiviä nuoria, jotka kuitenkin kykenevät asumaan yksin tuetusti. Olettamuksena on, että moniongelmainenkin nuori kykenee ottamaan tukea vastaan, jos sitä hänelle tarjotaan riittävästi ja yksilöllisesti hänelle itselleen tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuki rakennetaan tiiviin yhteistyön ja kanssakäymisen avulla nuorta kuulemalla sekä asteittain vastuuta lisäämällä. Kohderyhmällä uskotaan olevan voimavaroja oletettua enemmän, ja vaikeitakin asioita pyritään käsittelemään myönteisen kautta. Työntekijät voivat toimia peilinä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja näin auttaa nuorta muokkaamaan identiteettiään myönteiseen suuntaan. Tiiviin tuen mallissa oleellista on läsnä oleva ja kiireetön kohtaaminen nuoren ja työntekijöiden välillä. Suunnitteluvaiheessa Lausteen perhekuntoutuskeskuksen jälkihuollon kehittäminen Päihdehäiriöisen nuoren riskittömämpi siirtyminen itsenäiseen asumiseen Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tai syrjäytymiskehityksen hidastuminen Ryhmämuotoisen ja vertaistukeen perustuvan tuen kehittäminen Tiiviin tuen projekti Ajelehtivalle nuorelle mahdollisuus päästä tuen piiriin nopeasti ja joustavasti Herättää keskustelua jälkihuollon resurssoinnista Kuvio 1. Oletetut vaikutukset Jälkihuoltotyön menetelmien kehittäminen (työkalupakki) Lisäresurssi kunnan omalle jälkihuollolle (Vantaan tarve)

7 7 projektin oletettiin vaikuttavan kuvion 1 mukaisesti. Kohderyhmän määrittelyä laajennettiin heti toiminnan alettua päihdeongelmien lisäksi mielenterveysongelmiin, kun todettiin niiden kulkevan rinnakkain nuoren elämässä. Ryhmätoiminnalla tavoiteltiin vertaistukea, mutta pian huomattiin ryhmässä olemisen taitojen ja halujen olevan heikkoja. Yhteiseen tekemiseen voi tarjota mahdollisuuden, mutta tärkeämpää on tukea nuorta esimerkiksi kaverisuhteissa. Pitkään lastenkodissa asunut nuori ei välttämättä enää kaipaa työntekijän organisoimaa ryhmätoimintaa. Lausteen perhekuntoutuskeskuksen kanssa yhteistyö jäi puolestaan työntekijätasolle (tukiryhmän jäsenyys ja HETA-lomakkeen testaus), eikä sieltä tullut suoraan projektin tuen piiriin yhtään nuorta. Muilta osin ennustetut vaikutukset toteutuivat. Käytännön vaikuttavuuden arviointi Työtavan vaikutuksia nuorten kannalta on arvioitu paitsi ulkopuolisen tekemän haastattelututkimuksen ja projektiraporttien avulla myös projektin omissa työryhmissä. Parhaiten työtavan vaikutukset näkyvät kuitenkin nuorten arjessa yhteistyön aikana. Onnistuneen yhteistyön merkkejä ovat seuraavat: 1. Tapaamiset onnistuvat sovitusti tai ne perutaan ajoissa. 2. Kotikäynnit onnistuvat ja tuntuvat mielekkäiltä. 3. Nuori osallistuu omiin neuvotteluihinsa. 4. Nuori kertoo asioistaan, sanoo mielipiteensä, osaa pyytää apua ja ottaa tukea vastaan. 5. Luottamus kasvaa molempiin työntekijöihin tukisuhteen edetessä. 6. Vuorovaikutussuhde on kaksisuuntainen ja kunnioittava. 7. Ristiriitatilanteet pystytään ratkaisemaan. 8. Nuori kokee tulleensa autetuksi ja työntekijä kokee olleensa avuksi. 9. Tukisuhde lopetetaan sovitusti läksiäisineen. Nuoren elämänhallinnan paranemisesta ja syrjäytymiskehityksen hidastumisesta kertovat mm. vuorokausirytmin normalisoituminen, itsestä ja kodista huolehtiminen, raha-asioiden hoitaminen, viranomaisvastaisuuden väheneminen, ihmissuhteista huolehtiminen sekä päihteidenkäytön väheneminen. Työn vaikuttavuutta dokumentoidaan viikkoraporttien avulla. Niihin kirjataan yksityiskohdat tapaamisista, niiden sisällöistä, kohokohdista ja takaiskuista. Käytössä on kuukausisuunnitelma, johon kirjataan välitavoitteet ja erityissopimukset, sekä laajempi tukisuunnitelma. Nuoren sosiaalityöntekijä tekee asiakkaastaan aina virallisen jälkihuoltosuunnitelman, jota pohjustetaan ja päivitetään yhteispalavereissa.

8 8 2 Hyvä käytäntö Projektin nimi Ajelehtimisesta sitoutumiseen kuvaa varsin hyvin kohderyhmää eli juurettomia tai pettymyksiä kokeneita nuoria. Pysähtyminen ja peiliin katsominen pelottavat kasaantuneiden ongelmien vuoksi, eivätkä aikuistuminen ja vastuunotto houkuttele. Toisaalta vapaus ihastuttaa mutta vastuu vihastuttaa. Tukisuhde toimii harjoittelukenttänä yhteiskunnassa pärjäämistä varten. Asumisen aikana tapaamiset kestävät 15 minuutista useaan tuntiin nuoren tarpeiden ja tapaamisen sisällön mukaan. Tapaamisen kestolla ei ole itseisarvoa, vaan nuoren tilanne ja tarpeet määräävät pituuden. Lyhyt kontrollinomainen kotikäynti on toisinaan paikallaan, mutta joskus aikaa vaaditaan enemmän keskusteluun tai asioiden hoitamiseen. Tuen tarpeen määrittelee ensi sijassa nuori itse, vaikka työntekijä kertoo myös oman näkemyksensä. Tavoitteenasettelussa pyritään käytännöllisyyteen ja myönteisten vaikutusten esiin nostamiseen. Tavoitteet muuttuvat matkan varrella, ja työntekijän on työskenneltävä sen mukaisesti. On tärkeä pysähtyä tutkimaan prosessia säännöllisesti, vaikka viikoittain, jos se on tarpeen. Palaute onnistumisista on rakennusaine tuleville onnistumisille. Pakkoa on mahdollisimman vähän, ja jälkihuollon tuki on aina vapaaehtoista. Yhteistyötä ja asumista ohjaavat tietyt säännöt, sopimukset ja suunnitelmat, joiden mukaan edetään, mutta nuorella on täysi-ikäisenä itsemääräämisoikeus. Joustavan ja reagointiherkän työotteen rinnalla toimitaan jämäkästi ja avoimesti peilaten nuoren edun mukaista on tuoda epäkohdat esiin ja opettaa syy-seuraussuhteen kulku. Työ- ja koulutusuralla nuorta kannustetaan ottamaan juuri hänelle oikeat ja sopivanmittaiset askeleet. Hoitoonohjauksessa nuoren oman motivaation herättäminen on välttämätöntä, ja se tapahtuu nuorta kunnioittaen ja hyötynäkökulmaa korostaen. Toimijat Asiakas Onnistuneen tukisuhteen perustana on asiakkaan näkemys siitä, että hän tarvitsee tukea ja on valmis ottamaan sitä vastaan. Nuorella on oltava motivaatio tiiviiseen tukeen. Jotta asiakas voi motivoitua yhteistyöhön, hänelle on kerrottava riittävästi tiiviin tuen mallista ja siitä, mitä yhteistyö häneltä edellyttää. Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä päättää nuoren jälkihuollon tuesta ja on viranomaisena vastuussa sen toteutumisesta. Sosiaalityöntekijä kertoo nuorelle jälkihuollon tuen oikeuksista. Hän keskustelee nuoren kanssa tuen tarpeista ja toiveista sekä arvioi nuoren kykyä sitoutua tiiviiseen tukeen ja mahdollisuutta hyötyä siitä. Sosiaalityöntekijä tekee nuoren suostumuksella lähetteen tiiviin tuen tarpeesta asiakasohjauksesta vastaavalle taholle. Hän on myös yhteydessä sijoittavaan laitokseen sekä vanhempiin ja kokoaa tarvittavan tiedon. Tiiviin tuen mallissa sosiaalityöntekijät ovat tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ja yhteisiä neuvotteluja järjestetään yleensä kerran kuussa. Sosiaalityöntekijä arvioi tuen loppuvaiheessa nuoren ja

9 9 työntekijöiden kanssa jatkotuen tarpeen. Työntekijät Nuoren tukeminen edellyttää työntekijöiltä verkostoyhteistyötaitoja. Nuorten moninaiset ongelmat vaativat selvittelyä, ja pääasiallinen vastuu nuoren käytännön tukemisessa on tiiviin tuen työntekijällä. Kaikki jälkihuollon tuen arvioimiseen tarvittava tieto on siirrettävä sosiaalityöntekijälle. Yhteistyöstä asiakkaan vanhempiin ja muuhun luonnolliseen verkostoon sovitaan yksilökohtaisesti nuorten kanssa. Parityön onnistuminen edellyttää refleksiivistä, suunnitelmallista ja avointa työotetta työntekijöiltä. Ammattitaito ja nuorta kunnioittava työote sekä rakenteiden, rajojen ja tavoitteiden omaksuminen ja noudattaminen ovat työn lähtökohtia. Työlle on asetettava realistiset tavoitteet, ja niitä on säännöllisesti tarkistettava. Kirjaaminen auttaa työntekijöitä seuraamaan nuorten tilanteita ja omaa työtä. Esimies Esimiehen tuki ja kiinnostus on työn onnistumisen edellytys kahden työntekijän tiimissä. Hän antaa tarvittaessa reflektointitukea sekä palautetta ja jakaa päätösvastuuta työntekijöiden kanssa. Esimies pitää huolta yhtenäisistä työkäytännöistä, toimenkuvista sekä taloudesta ja tekee esimiestason yhteistyötä. Työntekijät ja esimies tapaavat sovitusti ja säännöllisesti joka toinen viikko. Sosiaalitoimen lastensuojelusta ja jälkihuollosta vastaava taho Asiakkaat tiiviin tuen piiriin valitaan yhteistyössä jälkihuollon ja sosiaalitoimen sijoituksista vastaavien kanssa. Heillä tulee olla riittävät tiedot nuoresta ja valmius arvioida nuoren kykyä sitoutua tiiviin tuen malliin. Sidostyöryhmä Tiiviin tuen työntekijöiden, asiakasvalinnoista tietoisen sosiaalityöntekijän (sijoitustyöryhmän jäsen) ja mahdollisesti jonkun muun jälkihuollon työntekijän yhteispalaveri kerran kuukaudessa on yksi yhteistyön tukipilareita. Sosiaalityöntekijä kertoo tiiviin tuen piiriin ehdolla olevista nuorista, ja työntekijät kertovat nuorten tilanteista, tehdystä työstä ja asetetuista tavoitteista. Mahdollisiin ongelmiin etsitään ratkaisuja. Sidosryhmä toimii myös vertaistukena ja on paikka avoimelle dialogille ja reflektiolle. Työnohjaus Pari- sekä yksilötyönohjaukset auttavat työntekijöitä näkemään työssä kohtaamiaan ilmiöitä ja omia toimintamallejaan, ja sitä kautta ne tukevat työssä jaksamista. Yhteinen työnohjaus tukee myös parityötaitojen kehittymistä, ja yksilötyönohjauksessa omien työhön liittyvien kokemusten läpikäyminen auttaa löytämään omat vahvuudet. Työnohjaajan tietämys nuorten psyykkisestä oirehdinnasta, tukiasumistyöstä sekä parityöstä auttavat puhumaan oikeista asioista. Tuki- ja verkostoryhmä Tuki- ja verkostoryhmä kokoontuu kahden kuukauden välein. Jokaisella kokouksella on oma teemansa, jonka lisäksi käsitellään asiakasasioita ja keskustellaan

10 10 työ- ja toimintatavoista. Ryhmän jäseninä ovat edustajat kunnan jälkihuollosta, keskitetystä lastensuojelusta, päihde- ja mielenterveystukea tarjoavista ja paikallisista sijoituspaikoista sekä yhteistyötahoista. Lastensuojelulaitos (tmv. lähettävä taho) Laitoksen henkilökunnalla on oltava riittävä tietämys nuoren jälkihuolto-oikeuksista sekä vaihtoehdoista, ja niistä on kerrottava nuorelle. Laitoksessa selvitetään nuoren tuen tarpeita suhteessa itsenäisen asumisen taitoihin. Itsenäiseen asumiseen siirrytään parhaiten asumisharjoittelun kautta. Jos nuori tulee suoraan laitoksesta, on yhteistyö laitoksen henkilökunnan kanssa tärkeää. Omahoitaja on usein nuorelle läheisin työntekijä ja pystyy parhaiten kertomaan tarvittavan tiedon nuoresta. Olisi toivottavaa, että omahoitaja osallistuisi neuvotteluihin. Muut yhteistyötahot Muut nuoren tarvitsemat yhteistyötahot kuten esimerkiksi Kriminaalihuolto, sairaalat ja lääkärit, työvoimatoimisto, koulut, työpajat, Kela, perhe ja muu luontainen verkosto löytyvät yksilöllisesti nuoren kanssa asiaa mietittäessä. Jokaisen yhteistyötahon erityisosaaminen on otettava huomioon työnjakoa tehtäessä. Työntekijöiden keskinäinen kunnioitus ja työn kehittäminen sekä yhteistyöstä sopiminen auttavat nuoren kokonaisvaltaisessa itsenäistymiseen tukemisessa. Rakenne Tiiviin tuen mallin mukainen moniongelmaisten nuorten tiivis tukeminen edellyttää suunnitelmallista parityötä. Työparina työskentely mahdollistaa jatkuvan reflektoinnin ja arvioinnin, antaa asiakkaalle kaksi tasavahvaa tukisuhdetta, helpottaa yhteydenpitoa ja tuottaa enemmän ratkaisuvaihtoehtoja. Tiiminä kaksi työntekijää on pieni, joten suositus olisi, että työntekijät voisivat olla osa isompaa tiimiä esimerkiksi kunnan omassa jälkihuoltoyksikössä. Nuoret asuvat itsenäisesti joko tavallisissa vuokra-asunnoissa tai tukiasunnoissa, jolloin työntekijöillä on asunnon avaimet. Tukiasuntojen kohdalla vuokrasopimukset ovat määräaikaisia. Toimitila keskeisellä paikalla sekä oman auton käyttöoikeus tuovat työhön joustavuutta ja reagointiherkkyyttä. Toimiston sijainti tavallisessa liikekeskuksessa on ollut hyvä ratkaisu, koska asiakasnuorten on ollut helppo tulla paikalle ilman leimautumista. Riittävän liukuva työaika (8-19) tukee asiakaslähtöisyyttä. Säännöllinen yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa sekä tarpeenmukainen kontakti muihin nuorta tukeviin tahoihin takaa sujuvan tiedonkulun ja työnjaon. Yhteistoiminnallisuus luo asiakkaan etuja ajavan tukiverkoston, jossa tavoitteet ovat yhteneväiset. Toimivat suhteet kunnan jälkihuoltoon pitävät viranomaiset ajan tasalla ja tekevät työn läpinäkyväksi ja siksi luotettavammaksi. Yhteistyön on oltava sujuvaa niin käytännön toiminnassa kuin esimiestasollakin. Suunnittelu, raportointi ja arviointi ovat edellytyksenä työn kehittämiselle. Käytössä ovat kuukausisuunnitelmat, laajemmat kokonaistukisuunnitelmat, viikko-

11 11 raportointi ja swot-analyysi. Perinteisen psykososiaalisen tuen ja ohjauksen lisäksi on käytössä Heta-lomake asiakasnuoren tuen tarpeen ja vahvuuksien kartoittamiseen. Tämä kahdeksanosainen kartoitus tehdään jokaisen nuoren kanssa, ja se toimii niin tutustumisen välineenä, itsetuntemuksen lisääjänä kuin tukisuunnitelman pohjana. Muita kirjallisia menetelmiä käytetään yksilöllisesti nuoren toiveiden mukaan. Asiakasnuoria voi olla samaan aikaan 6-7, niin että asiakkaita otetaan sitä mukaa, kun paikkoja vapautuu. Ihanteellista olisi, että korkeintaan kaksi aloittaisi samaan aikaan, koska alkuarviointi, muuttotuki ja tukisuhteen aloittaminen vaativat eniten aikaa ja voimia. Vaativan asiakastyön tukemiseksi työntekijöillä on oltava mahdollisuus säännölliseen työnohjaukseen ryhmissä tai yksin ja tarpeen vaatiessa psykiatriseen konsultaatioon. Prosessi Alkuarviointi 1-2 tapaamista viikossa, kesto 1-2 kk Sosiaalityöntekijä tekee lähetteen nuoren tiiviin tuen tarpeesta jälkihuoltoa koordinoivalle taholle (esim. sijoitustyöryhmä), ja siellä valitaan ehdokkaat tiiviin tuen piiriin. Nuorelta on kysytty halukkuutta jälkihuollon tiiviiseen tukeen, ja hän on osoittanut siihen alustavasti kiinnostuksensa. Sidosryhmän sosiaalityöntekijä informoi tiiviin tuen työntekijöitä ehdolla olevasta nuoresta. Sosiaalityöntekijä järjestää verkostopalaverin. Nuori, sosiaalityöntekijä tai laitoksen työntekijät sekä vanhemmat kertovat nuoren taustoista ja tilanteesta. Työntekijät tiedottavat tiiviin tuen mallista ja sopivat nuoren kanssa tapaamisen, jossa tutustutaan, käydään läpi käytäntöjä ja arvioidaan mahdollisuuksia tukea nuorta. Nuori päättää, haluaako hän tiiviin tuen piiriin, ja työntekijät päättävät, ottavatko he nuoren asiakkaakseen. Matalan kynnyksen mallissa tuen piiriin pääsemiseksi riittää, että nuori pitää kiinni sovituista tapaamisista ja osoittaa ymmärtävänsä tuen sisällön sekä reunaehdot ja on valmis yrittämään yhteistyötä. Työntekijät käyvät nuoren kanssa läpi yhteistyösopimuksen, ja nuori sitoutuu siihen allekirjoituksella. Nuoren, laitoksen työntekijöiden, sosiaalityöntekijöiden ja vanhempien kanssa sovitaan yhteydenpidosta. Jos nuori on alaikäinen, vanhemmat ovat aina mukana yhteistyössä, muuten sovitusti ja nuoren suostumuksella. Työntekijät kartoittavat nuoren tukiverkoston ja aloittavat tuen tarpeen määrittelyn. Nuoren kanssa asetetaan lähitavoitteet. Työntekijät päättävät, kumpi heistä on ensisijainen yhteyshenkilö suhteessa nuoren verkostoon ja kertovat tästä nuorelle ja yhteistyötahoille. Tiiviin tuen vaihe 2-3 tapaamista viikossa, kesto 6-9 kk Muuttotuki Nuorta ohjataan sähkösopimuksen, muuttoilmoituksen ja tukihakemuksien te-

12 12 kemisessä. Työntekijät auttavat muuttokuljetuksen järjestämisessä, siivouksessa sekä esimerkiksi huonekalujen hankinnoissa, ja sosiaalityöntekijä tekee tarvittavat tukipäätökset. Työntekijät ohjaavat nuorta taloon ja asuinalueeseen tutustumisessa. Tuettu asuminen Nuoren kanssa sovitaan viikoittaiset tapaamiset ja vähintään yksi kotikäynti viikossa. Työntekijät tapaavat nuorta yksin ja työparin kanssa. Sosiaalityöntekijän luona tavataan säännöllisesti ja nuorta tuetaan ilmoittamaan sosiaalityöntekijälle oleellisista muutoksista elämäntilanteessa. Työntekijät ovat tarvittaessa yhteydessä sosiaalityöntekijään ja nuoren luvalla muuhun verkostoon. Työntekijät tukevat nuorta itsenäiseen elämiseen ja arjen taitojen opetteluun. Nuoren kanssa kartoitetaan tuen tarpeita ja vahvuuksia ja tehdään Heta-lomaketta sekä tukisuunnitelmia. Tarvittaessa nuoren kanssa keskustellaan päihteistä, terveydestä ja hoitokontakteista (terapia, lääkäri, päihdeasema). Työntekijät motivoivat nuorta työ- tai opiskelupaikan hakemiseen ja tarjoavat nuorelle mahdollisuutta osallistua harrastus- ja virkistystoimintaan. Tuen lähtökohtana on ikätasoisen kehityksen ja toiminnan tukeminen ja hyvän huomioon ottaminen nuoressa. Nuori harjoittelee yhteistyötä ja asioidensa hoitoa sekä opettelee keskustelemaan asioistaan sekä pitämään tapaamisista ja neuvotteluajoista kiinni. Työntekijät suhtautuvat joustavasti nuoren muuttuviin tilanteisiin ja pyrkivät järjestämään peruuntuneen tapaamisen tilalle uuden ajan ja tapaavat nuorta tarvittaessa myös nopealla varotusajalla. Kevennetty tuki 1-2 tapaamista viikossa, kesto 2-4 kk Työntekijöiden toiminnan tavoitteena on nuoren toimintakyvyn, omatoimisuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen. Nuoren kanssa keskustellaan sekä arkielämän hallintaan että tulevaisuuden suunnitteluun liittyvistä asioista. Nuoren, sosiaalityöntekijän ja mahdollisesti muiden yhteistyötahojen kanssa pidetään loppuneuvottelu, jossa käydään myös palautekeskustelua yhteistyöstä. Jatkon tuki ja asuminen on suunniteltu, ja sosiaalityöntekijä tekee tukipäätöksen. Työntekijät siirtävät oleellisen tiedon sosiaalityöntekijälle ja jälkihuollon työtä jatkavalle työntekijälle. Työntekijät tekevät nuoren kanssa lähtö- ja erotyötä, jossa saavutettuja sekä opittuja taitoja painotetaan ja vahvistetaan. Nuori opettelee palautteen antoa, arvioimaan omaa asumisuraansa ja tekemään erotyötä. Jälkituki Muutama sovittu tapaaminen, kesto 1-2 kk Työntekijät tukevat nuoren omatoimisuutta muuttojärjestelyissä ja uuteen kotiin asettumisessa. Nuorella on mahdollisuus puhelintukeen, mutta tapaamisia pidetään vain suunnitelman mukaisesti. Nuorelle annetaan palautetta myönteisistä puolista ja onnistumisista sekä motivoidaan häntä jatkotuen vastaanottamiseen. Työntekijät ja nuori viettävät läksiäiset ja muistelevat tukisuhdetta sekä hyviä hetkiä.

13 13 Henkilökohtainen tilannearvio eli HETA Henkilökohtainen tilannearvio on projektin kehittämä kahdeksanosainen kysymyssarja, joka käsittelee seuraavia elämänalueita: asuminen ja arki, raha-asiat, työ, koulu ja ajankäyttö, asioiden hoitaminen, terveys, ihmissuhteet ja sosiaaliset taidot, psyykkinen hyvinvointi ja henkinen hyvinvointi. Lomakkeen tehtävänä on auttaa nuorta arvioimaan itseään ja käyttäytymistään. Lisäksi se auttaa työntekijää hahmottamaan nuoren tuen tarvetta ja vahvuuksia. Se on myös oiva väline tutustumiseen ja virittää monenlaisia keskusteluja työntekijän ja nuoren välille. Arviolomake tekee myös näkyväksi ja nimeää arkeen liittyviä asioita ja niihin yhdistyviä tunteita. Lomake on tärkeä osa tiiviin tuen työtä ja toimii oivallisena muutoksen mittarina, kun siihen palataan nuoren kanssa. Sen anti on ehdoton esimerkiksi niiden nuorten kanssa, joiden ei ole helppo ilmaista itseään sanallisesti, koska arviointi tapahtuu enimmäkseen numeroiden avulla. Elämänkaarityöskentely Nuorten kanssa käytetään elämänkaarityöskentelyä tiiviin tuen vaiheessa. Se auttaa nuoren ja työntekijän tutustumisessa, luottamuksen syntymisessä ja nuoren tilanteen ymmärtämisessä. Nuorelle elämänkaarityöskentely antaa mahdollisuuden jäsentää ja sanoittaa menneisyyttä uudelleen. Elämänkaarta tehdään nuoren ehdoilla ja nuorta kunnioittaen, vain jos nuori on siihen halukas. Parityö Tiiviin tuen mallissa parityö tarkoittaa sitä, että työntekijät ovat tasaveroisessa suhteessa nuoreen. Työntekijät tapaavat nuorta yhtä paljon, ja kaikki tukisuhteessa oleellinen tieto on molempien tiedossa; tästä myös kerrotaan nuorelle. Työntekijät jakavat nuorta koskevan tiedon lisäksi myös tukisuhteen herättämät tunteet työn kuormittavuuden vähentämiseksi ja työtä haittaavan splittingin välttämiseksi. Jokaiselle nuorelle valitaan ensisijainen vastuutyöntekijä työnjaon ja yhteydenpidon selkeyttämiseksi. Viikkoraportit, kuukausitavoitteet ja tukisuunnitelma Työntekijät kirjaavat viikkolomakkeeseen tapaamisten määrän, paikan, asiointiavun, menetelmät, positiivisen muutoksen, takaiskut sekä erityishuomiot. Nämä viikkoraportit auttavat työntekijää arvioimaan tukityötä ja tapahtuneita muutoksia. Viikkoraportteihin kirjataan kaikki merkittävä tieto, jota voidaan käyttää keskusteluissa nuoren kanssa. Nuorten elämää koskevia ja työntekijöitä mietityttäviä asioita kirjataan lehtiötaululle. Jokaisesta nuoresta tehdään oma muistio kerran kuukaudessa. Lehtiötaulutyöskentely auttaa työntekijöitä hahmottamaan kokonaistilanteen, muistamaan hoidettavat asiat ja suunnittelemaan työtä. Nuoren kanssa tehdään tulevan kuukauden tukityön sisällöstä suunnitelma. Edellisen kuukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen arvioidaan ja sen pohjalta suunnitelmaan kirjataan tulevien tapaamisten määrä, tavoitteet ja sisältö. Nuori ja työntekijät allekirjoittavat paperin. Tukisuunnitelma tehdään kerran tai kaksi nuoren tukisuhteen aikana, ja siihen kirjoitetaan pitkän aikavälin tavoitteet.

14 14 Tulokset Tukityön vaikutukset asiakasnuorten elämässä Tukityön avulla nuoria on onnistuttu tukemaan jälkihuoltoon siirtymisessä käyttämällä aikaa tutustumiseen ja käytännön asioiden hoitamiseen. Kaikki nuoret, joiden kanssa alkutyöskentely on aloitettu, ovat jatkaneet tuen piirissä. Nuoren tapaaminen ensimmäisen neuvottelun jälkeen ilman muita aikuisia on ollut toimiva käytäntö. Nuorella on ollut mahdollisuus itsenäisesti ottaa vastuuta tapaamisista, kertoa mielipiteensä ja kysellä tuesta. Nuoria on tullut tuen piiriin lyhyellä varoitusajalla pian sen jälkeen, kun he ovat osoittaneet halukkuuteensa tuen vastaanottamiseen. Mahdollisuus reagoida nopeasti on eduksi nuorille, jotka eivät kykene pitkäjänteiseen alkutyöskentelyyn. Tiedon kulku on nuoren edun mukaista hänen siirtyessään sijaishuollosta jälkihuoltoon, jotta voidaan päättää tarkoituksenmukaisista työtavoista ja tuen muodosta. Aina kaikkea oleellista tietoa nuoren erityisvaikeuksista tai mahdollisesti aktivoituvista traumaattisista kokemuksista ei ole ollut käytettävissä. Asiakaslähetteen käyttö olisi voinut varmistaa riittävän tiedon saannin ja selkeyttänyt vastuunjakoa tiedonkeruun vaiheessa. Joissain tapauksissa nuori on siirtymävaiheessa pelannut laitoksen työntekijöiden ja jälkihuollon työntekijöiden välillä. Selkeä työnjako ja yhteistyö laitoksen henkilökunnan kanssa vähentävät pelin mahdollisuuksia. Huolellisella alkuarvioinnilla voidaan vähentää epäonnistumisia ja löytää sopivampi tukimuoto tiiviin tuen sijasta. Verkostotyöllä on ajettu nuorten etuja kertomalla heille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja olemalla heidän tukenaan neuvotteluissa, poliisikuulusteluissa tai muussa verkostoyhteistyössä. Verkostotyö on onnistunut työntekijöiden näkökulmasta hyvin, mikäli nuori on antanut luvan yhteistyöhön. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää, koska heiltä työntekijät saavat lisää tietoa nuoren tilanteesta ja koska vanhempien luottamus tukitoimiin heijastuu myös nuoren asenteisiin. Tarvetta vanhemmuuden tukemiselle olisi ollut enemmän, mutta siihen kahden hengen tiimin mahdollisuudet ovat rajalliset. Vanhempia on tarvittaessa ohjattu hakemaan itselleen tukea. Perheen kokonaisvaltaisen tukemisen kannalta olisi ollut hyvä, jos sosiaalitoimen kanssa yhteistyössä olisi järjestetty esimerkiksi läheisneuvonpitoja. Verkostotyötä on tehty myös muiden sukulaisten kanssa, jos se on ollut nuorelle luontevaa ja tukenut hänen pärjäämistään. Nuori on hyötynyt siitä, että hänen verkostonsa on tiennyt tärkeistä asioista ja pystynyt tukemaan häntä yhtenäisesti samaan tavoitteeseen. Verkostotyötä olisi tarvittu enemmän myös esimiestasolla tiedonkulun varmistamiseksi. Nuorten motivoiminen säännöllisen päiväohjelman löytämiseksi on ollut haasteellista. Nuoria on tuettu hakeutumaan koulutukseen tai töihin. Tuki on ollut hyvin käytännöllistä kuten yhteishakupapereiden hakemista ja täyttöä, tutustumiskäyntejä tai työhaastatteluun saattoa. Aina nuoren kyvyt ja jaksaminen eivät ole riittäneet pitkäjännitteiseen opiskeluun tai työntekoon, mutta he ovat voineet saada kokemuksen siitä. Nuoria on ohjattu tutkimuksiin ja hoitamaan fyysistä vammaansa ja terveyttään, sekä osalle on suositeltu toimintakyvyn kartoitusta. Nuoren motivoiminen häntä tukevien palveluiden ja toimintojen piiriin onnistuu paremmin, jos esimerkiksi oppimis- ja keskittymisvaikeuksista kärsivät nuoret on

15 15 tutkittu jo ennen jälkihuoltoon siirtymistä. Nuorten asumista on turvattu keskustelemalla heidän kanssaan taloyhtiön järjestyssäännöistä, puuttumalla häiriöihin välittömästi ja olemalla tarvittaessa yhteydessä isännöintiin. Osa nuorista on kokenut hyväksi, että työntekijät käyvät säännöllisesti kotona, ja he ovat kertoneet sen auttaneen siisteyden ylläpidossa, vaikka itse siivoukseen ei ole aina haluttu apua. Kukaan nuorista ei ole saanut häätöä, mutta pari nuorta on saanut varoituksia. Varoituksia saaneita nuoriakin on tuettu uuden asunnon hankkimisessa. Asumisharjoittelun kokeileminen sijoitusaikana ja mahdollisuus palata sijoituspaikkaan, jos itsenäinen asuminen ei onnistu, olisi monelle nuorelle tarpeellista. Säännölliset kotikäynnit, sopimuksista kiinni pitäminen ja suunnitelmallisuus ovat osoittautuneet toiminnan kannalta välttämättömiksi. Työntekijöiden selkeät toimintatavat, nuoren kuuleminen ja eri vaihtoehdoista keskusteleminen ovat auttaneet nuorta jäsentämään omaa elämää ja opettaneet vuorovaikutustaitoja. Jos nuori peruu useita tapaamisia ja kotikäyntejä, se on usein ollut merkki siitä, että nuori pyrkii peittämään joitain vaikeuksia. Työntekijöiden on löydettävä oleelliset asiat, joissa nuorta pyritään tukemaan, ja tiedon pohjalta etsittävä kullekin nuorelle sopivat palvelut. Riittävän tiedon kerääminen on työlästä, eikä tiedosta ole hyötyä, jos sopivia palvelurakenteita ei ole olemassa. Se, miten keskustelut ja tehty työ ovat vaikuttaneet nuoriin, on nähtävissä joidenkin kohdalla vasta vuosien kuluttua. Osa nuorista on osallistunut tarjottuun virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan ja saanut siitä onnistumisen kokemuksia. Tarkoitus on, että nuori motivoituisi käymään itsenäisesti harrastuksessa ja työntekijä olisi vain alussa mukana. Naistyöntekijöiden on ollut luontevampaa tukea tyttöjen harrastuksia, ja pojat varmasti hyötyisivät miestyöntekijästä. Juurruttaminen Projektissa opitun ja kehitetyn juurruttamiseksi pidetään lokakuussa 2006 päätösseminaari kutsutuille vantaalaisille toimijoille ja päättäjille. Lisäksi Ehjä ry: ssä ja sen jäsenjärjestöissä järjestetään kehittämis- ja työpajapäiviä. Kirjallinen tuotos laaditaan Stakesin Finsocin Hyvät käytännöt -mallin mukaisesti. Heta-lomakkeesta ohjeistuksineen tehdään painotuote, ja se sekä muut lomakkeet tulevat myös Ehjä ry:n verkkosivuille. Projekti on ollut reilun kolmen vuoden ajan näkyvä ja vakiintunut osa vantaalaista jälkihuoltoa ja edistänyt paitsi nuorten myös yleensä jälkihuoltotyön ja sitä tekevien järjestöjen asiaa. Vantaalle on mallin juurruttamiseksi tehty tarjous, jossa tiiviin tuen jälkihuoltopalvelua tarjotaan vastaisuudessa ostopalveluna. Tukiryhmän jäsenet toimivat tiedonvälittäjänä omiin yksiköihinsä. Seminaarin lisäksi Vantaan toimijoille olisi mahdollista järjestää erillisiä työpajapäiviä. Viitteet 1. (tilastot ja rekisterit: Lastensuojelu 2004) 2. (tilastot ja tutkimus: Tilastollinen vuosikirja 2004) 3. Lastensuojelulaki /683. Jälkihuolto 34 ( /139)

16 16 ALKUARVIOINTI Kesto: 1-2 kk (1-2 tapaamista viikossa) Tuen sisältö ja menetelmät - tiedonkeruu ja arviointi - verkoston kartoitus - motivaatiokartoitus - tutustuminen - motivointi - yhteistyösopimus - verkostopalaverit Periaatteet - matala kynnys - vapaaehtoisuus 1 TIIVIIN TUEN VAIHE Kesto: 6-9 kk (2-3 tapaamista viikossa) Tuen sisältö ja menetelmät - muuttojärjestelyt - asiointiapu - verkostoyhteistyö (Sosiaalitoimisto, hoitotahot, opiskelupaikka jne.) - palveluohjaus - kotikäynnit (1 kerta viikossa) - yksilötyö ja parityö - HETA-lomake - tukisuunnitelmat (kuukausi- ja vuosisuunnitelma) - harrastus- ja virkistystoiminta - ohjaavat keskustelut Periaatteet - hyvän huomaaminen nuoressa - jatkuva arviointi ja palaute - reagointiherkkyys 2

17 17 KEVENNETTY TUKI Kesto: 2-4 kk (1-2 tapaamista viikossa) Tuen sisältö ja menetelmät - tulevaisuuden suunnittelu ja jatkotuesta sopiminen - verkostoyhteistyö (Sosiaalitoimisto, hoitotahot, opiskelupaikka jne.) - palveluohjaus - kotikäynnit (1 kerta viikossa) - yksilötyö ja parityö - HETA-lomake muutoksen mittarina - ohjaavat keskustelut - jatkoasuminen - arviointi - erotyö - loppuneuvottelu Periaatteet - omatoimisuus - vastuullisuus - palaute ja hyvän huomaaminen 3 JÄLKITUKI Kesto: 1-2 kk (muutama sovittu tapaaminen) 4 Tuen sisältö ja menetelmät - muuttojärjestelyt - puhelintuki tarvittaessa - tukisuhteen päättäminen ja läksiäiset Periaatteet - turvallisuus ja saattaen vaihto siirtymävaiheessa - hyvän huomaaminen nuoressa

18 18 Työntekijän puheenvuoro Ajelehtimisesta sitoutumiseen -projektissa on ollut antoisaa ja opettavaa olla työntekijänä. Nuorten kohtaaminen projektityöntekijänä on vaatinut uudenlaisien toimintamallien miettimistä ja työn erityishaasteiden kartoittamista. Oman työn arviointi on vaikeaa, mutta sitä voi yrittää tarkastella omien havaintojen, prosessien ja tunteiden perusteella. Nuorelle projektiin osallistuminen ja siinä oleminen on vapaaehtoista, ja lähtökohtana on tasaveroinen sekä nuorta kunnioittava kohtaaminen. Silti nuoren ja työntekijän tasaveroisuus on monessa suhteessa kyseenalainen. Työntekijällä on jo iän mukana tuoma valta-asema. Nuoret ovat monesti hyväksikäytettyjä sekä hyljättyjä, ja heidän kokemuksensa ihmisistä siirtyy tukisuhteeseen. Nuoressa saattaa syntyä miellyttämisen halu työntekijää kohtaan, tai luottamuksen syntyminen on miltei mahdotonta. Työntekijää haastavat myös nuoret, jotka kavahtavat auktoriteetteja ja ovat viranomaisvastaisia. Usein on syytä pysähtyä miettimään, mitkä motiivit ohjaavat nuorta toimimaan ja miten parhaiten pystyisi tukemaan nuorta löytämään omat vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Tutustumisvaiheessa syntyy tilanteita, joissa joutuu punnitsemaan oman ammatillisuuden ja etiikan pohjalta suhtautumistaan nuoreen. Turvallisuuden tunteen herääminen on etusijalla, ja työntekijän varmuus omista asenteista ja linjoista herättää turvallisuutta. Työntekijöiden välillä on eroja, mutta se ei estä työn sujuvuutta, kunhan työntekijät ovat avoimia toisilleen ja omassa linjassaan johdonmukaisia. Työntekijät joutuvat kohtaamaan omat turhautumisen tunteensa ja käsittelemään niitä joskus useita kertoja päivässä. Turhautumista herättää, kun nuori peruuttaa tapaamiset ja jättää hoitamatta luvatut asiat. Työntekijän jaksamisen edellytyksenä on realistinen käsitys nuoren tilanteesta ja kyvyistä sekä kyky asettaa tavoitteet oikean suuruisiksi. Oma voimattomuuden tunne nuoren elämäntilanteen edessä on uuvuttavaa ja turhauttavaa. Kun näkee nuoren suuret vaikeudet arkisessa elämänhallinnassa ja omat rajalliset mahdollisuudet, voi tilanne näyttää epätoivoiselta. Jokaisessa nuoressa on vahvoja puolia ja voimavaroja, joiden turvin nuori on selvinnyt elämässään. Näiden puolien näkeminen ja positiivisen palautteen antaminen luovat suhteelle hyvää ilmapiiriä ja antavat toivoa. Vaikeinta on ehkä sen tilanteen kohtaaminen, jossa nuori itse kärsii ja kipuilee tilanteessaan. Empatiakyky

19 19 on edellytys työn tekemiselle, ja kyyninen asenne voi halvauttaa nuoren aidon ja häntä tukevan kohtaamisen. Mutta jos nuori pääsee vaikuttamaan liikaa työntekijän tunnemaailmaan, vaanivat työntekijää myötätuntouupumus ja kyvyttömyys tehdä tukityötä sekä oman elämänhallinnan heikkeneminen. Oman etäisyyden säätely suhteessa nuoriin on jatkuva prosessi. Syyllisyydentunteista puhuminen ja työparin tuki helpottavat etäisyyden säätelyä. Nuoren projektissa olo pohjautuu vapaaehtoisuuteen, joten myös työntekijälle voi tulla houkutus lopettaa paljon työllistävän nuoren tukisuhde. Silloin nuori voi joutua käymään läpi taas yhden hylkäämiskokemuksen ja epäonnistuneen suhteen työntekijöihin ja aikuisiin ihmisiin. Toisaalta nuoren kannalta tuloksetonta ja turhauttavaa toimintaa ei kannata loputtomiin jatkaa. Koska työntekijä on tiiviissä suhteessa nuoreen, hän ei pysty asiaa tarkastelemaan objektiivisesti. Näissä tapauksissa konsultaation, työnohjauksen sekä työparin ja esimiehen tuen merkitys kasvavat. Työntekijän omat murheet ja hetkellisesti heikentynyt suojamekanismi altistavat sekä liialliselle tunteelle että tunteettomuudelle. Välillä huomaa, ettei ole nuoren käytettävissä tapaamisen aikana tai että murehtii nuoren puolesta paljon myös vapaa-aikana. Käytännössä tärkeimmäksi avuksi on työssä osoittautunut mahdollisuus purkaa tuntemuksia työparin kanssa. Joskus on järkevää puhua nuorelle myös suoraan, jos oma elämäntilanne vaatii tavallista enemmän voimia. Työntekijän kokemukset ja elämänhistoria näkyvät myös työotteessa. Työntekijän rohkeus tarkastella omia työtapojaan sekä itseään edistävät työssä kehittymistä ja ihmisenä kasvamista. Erityisiä haasteita työlle näyttää asettavan työntekijän ja nuoren suhteen rajaaminen. Väsymiseen työssä vaikuttavat turhautumisen ja myötätuntouupumisen lisäksi tilanteiden nopea muuttuvuus. Kun nuoren luota siirtyy seuraavan luokse muutamassa minuutissa, ajatusten ja tunnetilan nollaaminen sekä uuden energian löytäminen voi olla vaikeaa. Aikataulujen ja tapaamisten tavoitteiden suunnittelu auttaa työntekijää rajaamaan omaa työtään. Kun työntekijä löytää itselleen sopivan työrytmin ja kokee saavansa tarpeeksi tukea työlleen, on työ parhaimmillaan haastavaa ja innoittavaa. Antoisinta työssä on erilaisiin nuoriin tutustuminen. Projektityössä on mahdollista ottaa huomioon jokaisen persoona, koska nuoria on vähän ja työntekijöiden on mahdollista räätälöidä työtavat nuorelle sopivaksi. Työntekijät näkevät nuorissa eri puolia. Jos työntekijät onnistuvat yhdessä muodostamaan kokonaiskuvan nuoresta ja siirtämään sen nuoren kohtaamisiin, on nuorella mahdollisuus saada itsestään kokonaisvaltaisempi käsitys.

20 20 Asiakastietolomake Tietojen kerääminen aloitetaan asiakasnuoren kanssa alkutyöskentelyn aikana. Erityistä huomiota asiakastietoa kerättäessä kiinnitetään luonnollisen ja muun verkoston kartoittamiseen, kouluhistoriaan, terveydentilan sekä asumisen taitojen selvittämiseen. Kirjaajana toimii työntekijä, ja lomaketta täytetään aina yhdessä nuoren kanssa. Tuen tarpeeseen ja vahvuuksien määrittelyyn liittyvä työskentely aloitetaan tämän lomakkeen avulla, mutta siihen käytetään myös muita menetelmiä.

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ

PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ PERUSTIEDOT Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puh.nro: Siviilisääty: OPISKELU JA TYÖELÄMÄ Koulutus, mitä kouluja olet käynyt: Ammatit: Työhistoria: PERHE- JA IHMISSUHTEET Keitä asuu samassa taloudessa kanssasi?

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä.

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä. Siirtymäpalaveri Päihdeongelmaisen asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen sisältää aina riskejä. Monia riskejä voidaan kuitenkin pienentää hyvällä valmistautumisella. Siirtymisessä tulisi noudattaa ns.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Recovery orietation vastaus

Recovery orietation vastaus Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Mikä muuttuu kun asenne muuttuu? Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti:

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2 Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Asuminen? Onko sinulla lapsia? Koulutus: ( ) asun vanhempien kanssa

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

VOIMAVAROJA. Ohjeistus. www.tyynela.fi

VOIMAVAROJA. Ohjeistus. www.tyynela.fi Ohjeistus VOIMAVAROJA Tämä työväline on tarkoitettu avuksi oman elämän voimavarojen ja toiveiden tarkasteluun. Tee tehtävät järjestyksessä ja lisää päivämäärä, niin voit palata pohtimaan kysymyksiä myöhemmin.

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Palveluesimies Tuula Holja

Palveluesimies Tuula Holja Palveluesimies Tuula Holja 11062014 elämisen taito on vaikea oppia, he eivät ole sairaita vaan pelkästään vanhoja. He tuntevat itsensä usein melko hyödyttömiksi olennoiksi ja hyödyksi oleminen on sentään

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet - ohje

Sosiaaliset suhteet - ohje Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. essipalvelut.fi

YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. essipalvelut.fi Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy on moniammatillisia sijaishuollon palveluja tuottava yritys,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke Pelastakaa Lapset ry Vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, jossa tehdään töitä lapsen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta

Lisätiedot