Ajelehtimisesta sitoutumiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajelehtimisesta sitoutumiseen"

Transkriptio

1 1 Ajelehtimisesta sitoutumiseen - toimintamalli nuorten tuettuun asumiseen EHJÄ ry:n jälkihuoltoprojektin työtavan kuvaus Niina Lyijynen - Pirkko Kokko

2 2 Sisällys OSA 1 Johdanto...3 Organisaatiokaavio...4 Tuetun asumisen hyvä käytäntö...5 Tuetun asumisen vaiheet...16 Työntekijän puheenvuoro - Pirkko Kokko...18 OSA 2 Asiakastietolomake...20 Yhteistyösopimus...24 Henkilökohtainen tilannearvio -lomake...26 Kuukausisuunnitelma -lomake...36 Viikkoraportti -lomake...38 Taitto ja paino: Nuorten työhönohjaus, Nupa Express, 2006 ISBN

3 3 Johdanto Erityishuoltojärjestöjen liitto ry (Ehjä ry) on vuodesta 1983 toiminut valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Toiminnan tavoitteina on edistää ja kehittää lastensuojelun jälkihuoltoa, ehkäistä nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymistä ja kouluttaa tukihenkilöitä sekä tukiperheitä lapsille ja nuorille. Ehjä ry toteuttaa kokeilu- ja kehittämisprojekteja ja toimii aloitteellisesti lastensuojelun jälkihuoltoa ja maahanmuuttajanuoria koskevissa kysymyksissä. Ehjä ry tarjoaa tukiasumista maahanmuuttajanuorille muun muassa Espoossa. Lisäksi Ehjä ry tekee kuntien kanssa jälkihuoltosopimuksia yksittäisille nuorille ja tarjoaa räätälöityä tukea pääkaupunkiseudulla asuville tai sinne muuttaville jälkihuoltonuorille. Ehjä ry:n Ajelehtimisesta sitoutumiseen -jälkihuoltoprojekti perustettiin yhteistyössä Vantaan sosiaalitoimen kanssa vastaamaan jälkihuollon tarpeisiin. Projekti toteutettiin vuosina Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoituksella. Projektissa haluttiin löytää vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin: Miksi kaikkia jälkihuoltonuoria ei pystytä tukemaan tämänhetkisillä keinoilla? Miten motivoida täysi-ikäisiä nuoria ottamaan tukea vastaan? Miten kotipaikkakunnalle palaaminen sijaishuollosta saadaan onnistumaan? Jäävätkö nuoret, jotka eivät sovellu nykyisiin palveluihin, kokonaan ilman jälkihuoltoa? Millaisia työmenetelmiä jälkihuoltotyöntekijät työssään tarvitsevat? Jälkihuolto tarvitsee yksilöllisiä vaihtoehtoja ja joustavia työmenetelmiä. Tässä projektissa kehitetty tuetun asumisen malli vaatii nuorelta sitoutumiskykyä ja halua yrittää. Tiiviin tapaamistahdin, suunnitelmallisuuden ja parityön avulla motivoidaan ja tuetaan nuorta itsenäiseen selviytymiseen. Siirtyminen sijaishuollosta jälkihuoltoon vaatii onnistuakseen yhteistyötä ja avointa dialogia niin nuoren ja työntekijöiden kuin verkoston eri toimijoiden kesken. Sijoitusten lisääntyessä myös jälkihuoltoasiakkuudet kasvavat ja tarvitaan lisää vaihtoehtoja ja kehittämistyötä. Edelleen on nuoria, joille ei löydy riittävää ja sopivaa jälkihuollon tukea. Ensimmäinen osio sisältää muun muassa Stakesin FinSocin Hyvät käytännöt -mallin mukaisen kuvauksen tästä tuetun asumisen menetelmästä. Sosiaalipalvelujen arviointiryhmä FinSoc edistää arviointimenetelmien tuntemusta ja arviointitiedon käyttöä sosiaalipalveluissa. Hyvät käytännöt sisältyy sosiaalialan kansalliseen kehittämisohjelmaan, ja se toteutetaan vuosien aikana. Toisessa osiossa esitellään hankkeessa kehitettyä työkalupakkia, johon kuuluu muun muassa Henkilökohtainen tilannearvio -lomake. Julkaisuun on koottu projektin tärkeimmät tuotokset, ja se voi toimia apuna jälkihuollon työntekijöille.

4 4 Organisaatiokaavio EHJÄ ry:n HALLITUS Koostuu jäsenjärjestöjen edustajista: Barnavårdsföreningen i Finland rf Nuorten tukikodit ry Perhekuntoutuskeskus Lauste ry Nuorten Ystävät ry Pelastakaa Lapset ry SOS-Lapsikylä ry Toiminnanjohtaja Toimisto- ja talouspalvelut Toimisto- ja taloussihteeri Projekti Ajelehtimisesta sitoutumiseen Vastaava projektityöntekijä Projektityöntekijä Nuorten maahanmuuttajien tuettu asuminen Vastaava ohjaaja Kaksi ohjaajaa Koulutuspalvelut Järjestösihteeri Varsinais-Suomen maahanmuuttajatyö Vastaava ohjaaja Ohjaaja Projekti Vatuke Valtakunnallinen lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämishanke Projektikoordinaattori

5 5 Tuetun asumisen hyvä käytäntö Tämä lastensuojelun jälkihuollon tukiasumiseen kehitetty työtapa perustuu nuoren arjessa tapahtuvaan tiiviiseen, suunnitelmalliseen ja yksilölliset tarpeet huomioon ottavaan tukityöhön. Malli pohjautuu säännölliseen pari- ja verkostotyöhön. Se on kehitetty erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville vuotiaille nuorille. 1 Toimintaympäristö Lähtökohdat Lastensuojelutyön tarve on lisääntynyt vuosien kuluessa, ja sijaishuoltoon tulevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut. Vuonna 2000 koko maassa kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli yhteensä Vuonna 2004 vastaava luku oli eli 1,1 % ikäluokasta. Vantaalla vastaava osuus oli 1,4 %. Vuonna 2000 avohuollon piirissä olevia lapsia ja nuoria oli yhteensä eli 2,6 % ikäluokasta, mutta vuonna 2004 jo , joka vastaa 5,4 % ikäluokasta. Vantaalla tämä luku oli 6,6 % ikäluokasta 1. Tilastot kertovat myös nuorisotyöttömyyden, toimeentuloasiakkuuksien, koulutuksen ulkopuolelle jäämisen sekä mielenterveys- että päihdehoitokäyntien kasvusta. Esimerkiksi nuorisoasemien asiakasmäärät ovat kasvaneet vuodesta 1995 vuoteen 2004 puolitoistakertaisiksi 2. Kun lastensuojelun sijaishuollon asiakkuudet lisääntyvät, niin jälkihuollon tarvekin kasvaa. Avohuollon tukitoimien lisääntyminen merkitsee myös aikuistuvien nuorten tukitoimien määrän kasvua. Jälkihuolto kuuluu kiinteänä osana lastensuojeluun. Sijaishuollossa olleella lapsella ja nuorella on subjektiivinen oikeus jälkihuoltoon aina 21-vuotiaaksi asti. Tämä oikeus alkaa, kun huostassa pito lopetetaan ja sijaishuolto päättyy 3. Sijaishuollon ja jälkihuollon haasteellisena tehtävänä on turvata nuoren pärjääminen, kun hän siirtyy laitoksesta omilleen. Sijaishuolto ja jälkihuolto eivät ole kaksi erillistä kokonaisuutta, vaan ne tulisi nähdä lapsen ja nuoren edun mukaisesti jatkumona, jossa yhteistyölle on aikaa ja muita resursseja. Myös yksityisten palvelujen lisääntynyt tarjonta asettaa omat paineensa koko lastensuojelutyön kehittämiselle. Vantaalla on törmätty tuen riittämättömyyteen tai vastaamattomuuteen erityisesti niiden jälkihuoltonuorten kanssa, joilla on päihde- ja mielenterveysongelmia. Tämän projektin suunnitteluvaiheessa vuonna 2002 olivat mukana Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen eri yksiköiden (Lastensuojelun erityispalvelut, Jälkihuoltokeskus, Viertolan vastaanottokoti, Nuorisoasema, Nuorisopalvelut) lisäksi Kuntoutussäätiö Helsingistä ja Ehjä ry:n jäsenjärjestö Lausteen perhekuntoutuskeskus Turusta sekä projektin käytännön toteuttaja Ehjä ry. Tästä ryhmästä

6 6 kaikki muut paitsi Kuntoutussäätiö ovat edelleen yhteistyöringissä vuonna Projektin tavoitteena oli - tukea päihde- ja mielenterveysongelmaisia jälkihuoltonuoria itsenäiseen selviytymiseen - kehittää tiiviin tuen asumisen malli lastensuojelun jälkihuoltoon - kokeilla uusia työmenetelmiä ja kehittää työkalupakkia jälkihuollon toimijoille. Hanke käynnistyi alkukesällä 2003 kahden projektityöntekijän voimin yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa, ja rahoitus järjestyi Raha-automaattiyhdistykseltä. Projektin kohderyhmänä olivat vuotiaat vantaalaiset tiiviin tuen tarpeessa olevat lastensuojelun jälkihuollon asiakasnuoret. Oletetut vaikutukset Projektin asiakasnuorten tiiviin tuen tarve johtuu päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveyden tai tunne-elämän ongelmista, oppimis- ja keskittymisvaikeuksista, toimettomuudesta tai työttömyydestä, asunnottomuudesta, rikoksista, velkaantumisesta sekä arjen taitojen puutteellisesta hallinnasta ja yleisestä juurettomuudesta. Tiiviin tuen mallilla pyritään auttamaan suurista elämänvaikeuksista kärsiviä nuoria, jotka kuitenkin kykenevät asumaan yksin tuetusti. Olettamuksena on, että moniongelmainenkin nuori kykenee ottamaan tukea vastaan, jos sitä hänelle tarjotaan riittävästi ja yksilöllisesti hänelle itselleen tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuki rakennetaan tiiviin yhteistyön ja kanssakäymisen avulla nuorta kuulemalla sekä asteittain vastuuta lisäämällä. Kohderyhmällä uskotaan olevan voimavaroja oletettua enemmän, ja vaikeitakin asioita pyritään käsittelemään myönteisen kautta. Työntekijät voivat toimia peilinä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja näin auttaa nuorta muokkaamaan identiteettiään myönteiseen suuntaan. Tiiviin tuen mallissa oleellista on läsnä oleva ja kiireetön kohtaaminen nuoren ja työntekijöiden välillä. Suunnitteluvaiheessa Lausteen perhekuntoutuskeskuksen jälkihuollon kehittäminen Päihdehäiriöisen nuoren riskittömämpi siirtyminen itsenäiseen asumiseen Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tai syrjäytymiskehityksen hidastuminen Ryhmämuotoisen ja vertaistukeen perustuvan tuen kehittäminen Tiiviin tuen projekti Ajelehtivalle nuorelle mahdollisuus päästä tuen piiriin nopeasti ja joustavasti Herättää keskustelua jälkihuollon resurssoinnista Kuvio 1. Oletetut vaikutukset Jälkihuoltotyön menetelmien kehittäminen (työkalupakki) Lisäresurssi kunnan omalle jälkihuollolle (Vantaan tarve)

7 7 projektin oletettiin vaikuttavan kuvion 1 mukaisesti. Kohderyhmän määrittelyä laajennettiin heti toiminnan alettua päihdeongelmien lisäksi mielenterveysongelmiin, kun todettiin niiden kulkevan rinnakkain nuoren elämässä. Ryhmätoiminnalla tavoiteltiin vertaistukea, mutta pian huomattiin ryhmässä olemisen taitojen ja halujen olevan heikkoja. Yhteiseen tekemiseen voi tarjota mahdollisuuden, mutta tärkeämpää on tukea nuorta esimerkiksi kaverisuhteissa. Pitkään lastenkodissa asunut nuori ei välttämättä enää kaipaa työntekijän organisoimaa ryhmätoimintaa. Lausteen perhekuntoutuskeskuksen kanssa yhteistyö jäi puolestaan työntekijätasolle (tukiryhmän jäsenyys ja HETA-lomakkeen testaus), eikä sieltä tullut suoraan projektin tuen piiriin yhtään nuorta. Muilta osin ennustetut vaikutukset toteutuivat. Käytännön vaikuttavuuden arviointi Työtavan vaikutuksia nuorten kannalta on arvioitu paitsi ulkopuolisen tekemän haastattelututkimuksen ja projektiraporttien avulla myös projektin omissa työryhmissä. Parhaiten työtavan vaikutukset näkyvät kuitenkin nuorten arjessa yhteistyön aikana. Onnistuneen yhteistyön merkkejä ovat seuraavat: 1. Tapaamiset onnistuvat sovitusti tai ne perutaan ajoissa. 2. Kotikäynnit onnistuvat ja tuntuvat mielekkäiltä. 3. Nuori osallistuu omiin neuvotteluihinsa. 4. Nuori kertoo asioistaan, sanoo mielipiteensä, osaa pyytää apua ja ottaa tukea vastaan. 5. Luottamus kasvaa molempiin työntekijöihin tukisuhteen edetessä. 6. Vuorovaikutussuhde on kaksisuuntainen ja kunnioittava. 7. Ristiriitatilanteet pystytään ratkaisemaan. 8. Nuori kokee tulleensa autetuksi ja työntekijä kokee olleensa avuksi. 9. Tukisuhde lopetetaan sovitusti läksiäisineen. Nuoren elämänhallinnan paranemisesta ja syrjäytymiskehityksen hidastumisesta kertovat mm. vuorokausirytmin normalisoituminen, itsestä ja kodista huolehtiminen, raha-asioiden hoitaminen, viranomaisvastaisuuden väheneminen, ihmissuhteista huolehtiminen sekä päihteidenkäytön väheneminen. Työn vaikuttavuutta dokumentoidaan viikkoraporttien avulla. Niihin kirjataan yksityiskohdat tapaamisista, niiden sisällöistä, kohokohdista ja takaiskuista. Käytössä on kuukausisuunnitelma, johon kirjataan välitavoitteet ja erityissopimukset, sekä laajempi tukisuunnitelma. Nuoren sosiaalityöntekijä tekee asiakkaastaan aina virallisen jälkihuoltosuunnitelman, jota pohjustetaan ja päivitetään yhteispalavereissa.

8 8 2 Hyvä käytäntö Projektin nimi Ajelehtimisesta sitoutumiseen kuvaa varsin hyvin kohderyhmää eli juurettomia tai pettymyksiä kokeneita nuoria. Pysähtyminen ja peiliin katsominen pelottavat kasaantuneiden ongelmien vuoksi, eivätkä aikuistuminen ja vastuunotto houkuttele. Toisaalta vapaus ihastuttaa mutta vastuu vihastuttaa. Tukisuhde toimii harjoittelukenttänä yhteiskunnassa pärjäämistä varten. Asumisen aikana tapaamiset kestävät 15 minuutista useaan tuntiin nuoren tarpeiden ja tapaamisen sisällön mukaan. Tapaamisen kestolla ei ole itseisarvoa, vaan nuoren tilanne ja tarpeet määräävät pituuden. Lyhyt kontrollinomainen kotikäynti on toisinaan paikallaan, mutta joskus aikaa vaaditaan enemmän keskusteluun tai asioiden hoitamiseen. Tuen tarpeen määrittelee ensi sijassa nuori itse, vaikka työntekijä kertoo myös oman näkemyksensä. Tavoitteenasettelussa pyritään käytännöllisyyteen ja myönteisten vaikutusten esiin nostamiseen. Tavoitteet muuttuvat matkan varrella, ja työntekijän on työskenneltävä sen mukaisesti. On tärkeä pysähtyä tutkimaan prosessia säännöllisesti, vaikka viikoittain, jos se on tarpeen. Palaute onnistumisista on rakennusaine tuleville onnistumisille. Pakkoa on mahdollisimman vähän, ja jälkihuollon tuki on aina vapaaehtoista. Yhteistyötä ja asumista ohjaavat tietyt säännöt, sopimukset ja suunnitelmat, joiden mukaan edetään, mutta nuorella on täysi-ikäisenä itsemääräämisoikeus. Joustavan ja reagointiherkän työotteen rinnalla toimitaan jämäkästi ja avoimesti peilaten nuoren edun mukaista on tuoda epäkohdat esiin ja opettaa syy-seuraussuhteen kulku. Työ- ja koulutusuralla nuorta kannustetaan ottamaan juuri hänelle oikeat ja sopivanmittaiset askeleet. Hoitoonohjauksessa nuoren oman motivaation herättäminen on välttämätöntä, ja se tapahtuu nuorta kunnioittaen ja hyötynäkökulmaa korostaen. Toimijat Asiakas Onnistuneen tukisuhteen perustana on asiakkaan näkemys siitä, että hän tarvitsee tukea ja on valmis ottamaan sitä vastaan. Nuorella on oltava motivaatio tiiviiseen tukeen. Jotta asiakas voi motivoitua yhteistyöhön, hänelle on kerrottava riittävästi tiiviin tuen mallista ja siitä, mitä yhteistyö häneltä edellyttää. Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä päättää nuoren jälkihuollon tuesta ja on viranomaisena vastuussa sen toteutumisesta. Sosiaalityöntekijä kertoo nuorelle jälkihuollon tuen oikeuksista. Hän keskustelee nuoren kanssa tuen tarpeista ja toiveista sekä arvioi nuoren kykyä sitoutua tiiviiseen tukeen ja mahdollisuutta hyötyä siitä. Sosiaalityöntekijä tekee nuoren suostumuksella lähetteen tiiviin tuen tarpeesta asiakasohjauksesta vastaavalle taholle. Hän on myös yhteydessä sijoittavaan laitokseen sekä vanhempiin ja kokoaa tarvittavan tiedon. Tiiviin tuen mallissa sosiaalityöntekijät ovat tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ja yhteisiä neuvotteluja järjestetään yleensä kerran kuussa. Sosiaalityöntekijä arvioi tuen loppuvaiheessa nuoren ja

9 9 työntekijöiden kanssa jatkotuen tarpeen. Työntekijät Nuoren tukeminen edellyttää työntekijöiltä verkostoyhteistyötaitoja. Nuorten moninaiset ongelmat vaativat selvittelyä, ja pääasiallinen vastuu nuoren käytännön tukemisessa on tiiviin tuen työntekijällä. Kaikki jälkihuollon tuen arvioimiseen tarvittava tieto on siirrettävä sosiaalityöntekijälle. Yhteistyöstä asiakkaan vanhempiin ja muuhun luonnolliseen verkostoon sovitaan yksilökohtaisesti nuorten kanssa. Parityön onnistuminen edellyttää refleksiivistä, suunnitelmallista ja avointa työotetta työntekijöiltä. Ammattitaito ja nuorta kunnioittava työote sekä rakenteiden, rajojen ja tavoitteiden omaksuminen ja noudattaminen ovat työn lähtökohtia. Työlle on asetettava realistiset tavoitteet, ja niitä on säännöllisesti tarkistettava. Kirjaaminen auttaa työntekijöitä seuraamaan nuorten tilanteita ja omaa työtä. Esimies Esimiehen tuki ja kiinnostus on työn onnistumisen edellytys kahden työntekijän tiimissä. Hän antaa tarvittaessa reflektointitukea sekä palautetta ja jakaa päätösvastuuta työntekijöiden kanssa. Esimies pitää huolta yhtenäisistä työkäytännöistä, toimenkuvista sekä taloudesta ja tekee esimiestason yhteistyötä. Työntekijät ja esimies tapaavat sovitusti ja säännöllisesti joka toinen viikko. Sosiaalitoimen lastensuojelusta ja jälkihuollosta vastaava taho Asiakkaat tiiviin tuen piiriin valitaan yhteistyössä jälkihuollon ja sosiaalitoimen sijoituksista vastaavien kanssa. Heillä tulee olla riittävät tiedot nuoresta ja valmius arvioida nuoren kykyä sitoutua tiiviin tuen malliin. Sidostyöryhmä Tiiviin tuen työntekijöiden, asiakasvalinnoista tietoisen sosiaalityöntekijän (sijoitustyöryhmän jäsen) ja mahdollisesti jonkun muun jälkihuollon työntekijän yhteispalaveri kerran kuukaudessa on yksi yhteistyön tukipilareita. Sosiaalityöntekijä kertoo tiiviin tuen piiriin ehdolla olevista nuorista, ja työntekijät kertovat nuorten tilanteista, tehdystä työstä ja asetetuista tavoitteista. Mahdollisiin ongelmiin etsitään ratkaisuja. Sidosryhmä toimii myös vertaistukena ja on paikka avoimelle dialogille ja reflektiolle. Työnohjaus Pari- sekä yksilötyönohjaukset auttavat työntekijöitä näkemään työssä kohtaamiaan ilmiöitä ja omia toimintamallejaan, ja sitä kautta ne tukevat työssä jaksamista. Yhteinen työnohjaus tukee myös parityötaitojen kehittymistä, ja yksilötyönohjauksessa omien työhön liittyvien kokemusten läpikäyminen auttaa löytämään omat vahvuudet. Työnohjaajan tietämys nuorten psyykkisestä oirehdinnasta, tukiasumistyöstä sekä parityöstä auttavat puhumaan oikeista asioista. Tuki- ja verkostoryhmä Tuki- ja verkostoryhmä kokoontuu kahden kuukauden välein. Jokaisella kokouksella on oma teemansa, jonka lisäksi käsitellään asiakasasioita ja keskustellaan

10 10 työ- ja toimintatavoista. Ryhmän jäseninä ovat edustajat kunnan jälkihuollosta, keskitetystä lastensuojelusta, päihde- ja mielenterveystukea tarjoavista ja paikallisista sijoituspaikoista sekä yhteistyötahoista. Lastensuojelulaitos (tmv. lähettävä taho) Laitoksen henkilökunnalla on oltava riittävä tietämys nuoren jälkihuolto-oikeuksista sekä vaihtoehdoista, ja niistä on kerrottava nuorelle. Laitoksessa selvitetään nuoren tuen tarpeita suhteessa itsenäisen asumisen taitoihin. Itsenäiseen asumiseen siirrytään parhaiten asumisharjoittelun kautta. Jos nuori tulee suoraan laitoksesta, on yhteistyö laitoksen henkilökunnan kanssa tärkeää. Omahoitaja on usein nuorelle läheisin työntekijä ja pystyy parhaiten kertomaan tarvittavan tiedon nuoresta. Olisi toivottavaa, että omahoitaja osallistuisi neuvotteluihin. Muut yhteistyötahot Muut nuoren tarvitsemat yhteistyötahot kuten esimerkiksi Kriminaalihuolto, sairaalat ja lääkärit, työvoimatoimisto, koulut, työpajat, Kela, perhe ja muu luontainen verkosto löytyvät yksilöllisesti nuoren kanssa asiaa mietittäessä. Jokaisen yhteistyötahon erityisosaaminen on otettava huomioon työnjakoa tehtäessä. Työntekijöiden keskinäinen kunnioitus ja työn kehittäminen sekä yhteistyöstä sopiminen auttavat nuoren kokonaisvaltaisessa itsenäistymiseen tukemisessa. Rakenne Tiiviin tuen mallin mukainen moniongelmaisten nuorten tiivis tukeminen edellyttää suunnitelmallista parityötä. Työparina työskentely mahdollistaa jatkuvan reflektoinnin ja arvioinnin, antaa asiakkaalle kaksi tasavahvaa tukisuhdetta, helpottaa yhteydenpitoa ja tuottaa enemmän ratkaisuvaihtoehtoja. Tiiminä kaksi työntekijää on pieni, joten suositus olisi, että työntekijät voisivat olla osa isompaa tiimiä esimerkiksi kunnan omassa jälkihuoltoyksikössä. Nuoret asuvat itsenäisesti joko tavallisissa vuokra-asunnoissa tai tukiasunnoissa, jolloin työntekijöillä on asunnon avaimet. Tukiasuntojen kohdalla vuokrasopimukset ovat määräaikaisia. Toimitila keskeisellä paikalla sekä oman auton käyttöoikeus tuovat työhön joustavuutta ja reagointiherkkyyttä. Toimiston sijainti tavallisessa liikekeskuksessa on ollut hyvä ratkaisu, koska asiakasnuorten on ollut helppo tulla paikalle ilman leimautumista. Riittävän liukuva työaika (8-19) tukee asiakaslähtöisyyttä. Säännöllinen yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa sekä tarpeenmukainen kontakti muihin nuorta tukeviin tahoihin takaa sujuvan tiedonkulun ja työnjaon. Yhteistoiminnallisuus luo asiakkaan etuja ajavan tukiverkoston, jossa tavoitteet ovat yhteneväiset. Toimivat suhteet kunnan jälkihuoltoon pitävät viranomaiset ajan tasalla ja tekevät työn läpinäkyväksi ja siksi luotettavammaksi. Yhteistyön on oltava sujuvaa niin käytännön toiminnassa kuin esimiestasollakin. Suunnittelu, raportointi ja arviointi ovat edellytyksenä työn kehittämiselle. Käytössä ovat kuukausisuunnitelmat, laajemmat kokonaistukisuunnitelmat, viikko-

11 11 raportointi ja swot-analyysi. Perinteisen psykososiaalisen tuen ja ohjauksen lisäksi on käytössä Heta-lomake asiakasnuoren tuen tarpeen ja vahvuuksien kartoittamiseen. Tämä kahdeksanosainen kartoitus tehdään jokaisen nuoren kanssa, ja se toimii niin tutustumisen välineenä, itsetuntemuksen lisääjänä kuin tukisuunnitelman pohjana. Muita kirjallisia menetelmiä käytetään yksilöllisesti nuoren toiveiden mukaan. Asiakasnuoria voi olla samaan aikaan 6-7, niin että asiakkaita otetaan sitä mukaa, kun paikkoja vapautuu. Ihanteellista olisi, että korkeintaan kaksi aloittaisi samaan aikaan, koska alkuarviointi, muuttotuki ja tukisuhteen aloittaminen vaativat eniten aikaa ja voimia. Vaativan asiakastyön tukemiseksi työntekijöillä on oltava mahdollisuus säännölliseen työnohjaukseen ryhmissä tai yksin ja tarpeen vaatiessa psykiatriseen konsultaatioon. Prosessi Alkuarviointi 1-2 tapaamista viikossa, kesto 1-2 kk Sosiaalityöntekijä tekee lähetteen nuoren tiiviin tuen tarpeesta jälkihuoltoa koordinoivalle taholle (esim. sijoitustyöryhmä), ja siellä valitaan ehdokkaat tiiviin tuen piiriin. Nuorelta on kysytty halukkuutta jälkihuollon tiiviiseen tukeen, ja hän on osoittanut siihen alustavasti kiinnostuksensa. Sidosryhmän sosiaalityöntekijä informoi tiiviin tuen työntekijöitä ehdolla olevasta nuoresta. Sosiaalityöntekijä järjestää verkostopalaverin. Nuori, sosiaalityöntekijä tai laitoksen työntekijät sekä vanhemmat kertovat nuoren taustoista ja tilanteesta. Työntekijät tiedottavat tiiviin tuen mallista ja sopivat nuoren kanssa tapaamisen, jossa tutustutaan, käydään läpi käytäntöjä ja arvioidaan mahdollisuuksia tukea nuorta. Nuori päättää, haluaako hän tiiviin tuen piiriin, ja työntekijät päättävät, ottavatko he nuoren asiakkaakseen. Matalan kynnyksen mallissa tuen piiriin pääsemiseksi riittää, että nuori pitää kiinni sovituista tapaamisista ja osoittaa ymmärtävänsä tuen sisällön sekä reunaehdot ja on valmis yrittämään yhteistyötä. Työntekijät käyvät nuoren kanssa läpi yhteistyösopimuksen, ja nuori sitoutuu siihen allekirjoituksella. Nuoren, laitoksen työntekijöiden, sosiaalityöntekijöiden ja vanhempien kanssa sovitaan yhteydenpidosta. Jos nuori on alaikäinen, vanhemmat ovat aina mukana yhteistyössä, muuten sovitusti ja nuoren suostumuksella. Työntekijät kartoittavat nuoren tukiverkoston ja aloittavat tuen tarpeen määrittelyn. Nuoren kanssa asetetaan lähitavoitteet. Työntekijät päättävät, kumpi heistä on ensisijainen yhteyshenkilö suhteessa nuoren verkostoon ja kertovat tästä nuorelle ja yhteistyötahoille. Tiiviin tuen vaihe 2-3 tapaamista viikossa, kesto 6-9 kk Muuttotuki Nuorta ohjataan sähkösopimuksen, muuttoilmoituksen ja tukihakemuksien te-

12 12 kemisessä. Työntekijät auttavat muuttokuljetuksen järjestämisessä, siivouksessa sekä esimerkiksi huonekalujen hankinnoissa, ja sosiaalityöntekijä tekee tarvittavat tukipäätökset. Työntekijät ohjaavat nuorta taloon ja asuinalueeseen tutustumisessa. Tuettu asuminen Nuoren kanssa sovitaan viikoittaiset tapaamiset ja vähintään yksi kotikäynti viikossa. Työntekijät tapaavat nuorta yksin ja työparin kanssa. Sosiaalityöntekijän luona tavataan säännöllisesti ja nuorta tuetaan ilmoittamaan sosiaalityöntekijälle oleellisista muutoksista elämäntilanteessa. Työntekijät ovat tarvittaessa yhteydessä sosiaalityöntekijään ja nuoren luvalla muuhun verkostoon. Työntekijät tukevat nuorta itsenäiseen elämiseen ja arjen taitojen opetteluun. Nuoren kanssa kartoitetaan tuen tarpeita ja vahvuuksia ja tehdään Heta-lomaketta sekä tukisuunnitelmia. Tarvittaessa nuoren kanssa keskustellaan päihteistä, terveydestä ja hoitokontakteista (terapia, lääkäri, päihdeasema). Työntekijät motivoivat nuorta työ- tai opiskelupaikan hakemiseen ja tarjoavat nuorelle mahdollisuutta osallistua harrastus- ja virkistystoimintaan. Tuen lähtökohtana on ikätasoisen kehityksen ja toiminnan tukeminen ja hyvän huomioon ottaminen nuoressa. Nuori harjoittelee yhteistyötä ja asioidensa hoitoa sekä opettelee keskustelemaan asioistaan sekä pitämään tapaamisista ja neuvotteluajoista kiinni. Työntekijät suhtautuvat joustavasti nuoren muuttuviin tilanteisiin ja pyrkivät järjestämään peruuntuneen tapaamisen tilalle uuden ajan ja tapaavat nuorta tarvittaessa myös nopealla varotusajalla. Kevennetty tuki 1-2 tapaamista viikossa, kesto 2-4 kk Työntekijöiden toiminnan tavoitteena on nuoren toimintakyvyn, omatoimisuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen. Nuoren kanssa keskustellaan sekä arkielämän hallintaan että tulevaisuuden suunnitteluun liittyvistä asioista. Nuoren, sosiaalityöntekijän ja mahdollisesti muiden yhteistyötahojen kanssa pidetään loppuneuvottelu, jossa käydään myös palautekeskustelua yhteistyöstä. Jatkon tuki ja asuminen on suunniteltu, ja sosiaalityöntekijä tekee tukipäätöksen. Työntekijät siirtävät oleellisen tiedon sosiaalityöntekijälle ja jälkihuollon työtä jatkavalle työntekijälle. Työntekijät tekevät nuoren kanssa lähtö- ja erotyötä, jossa saavutettuja sekä opittuja taitoja painotetaan ja vahvistetaan. Nuori opettelee palautteen antoa, arvioimaan omaa asumisuraansa ja tekemään erotyötä. Jälkituki Muutama sovittu tapaaminen, kesto 1-2 kk Työntekijät tukevat nuoren omatoimisuutta muuttojärjestelyissä ja uuteen kotiin asettumisessa. Nuorella on mahdollisuus puhelintukeen, mutta tapaamisia pidetään vain suunnitelman mukaisesti. Nuorelle annetaan palautetta myönteisistä puolista ja onnistumisista sekä motivoidaan häntä jatkotuen vastaanottamiseen. Työntekijät ja nuori viettävät läksiäiset ja muistelevat tukisuhdetta sekä hyviä hetkiä.

13 13 Henkilökohtainen tilannearvio eli HETA Henkilökohtainen tilannearvio on projektin kehittämä kahdeksanosainen kysymyssarja, joka käsittelee seuraavia elämänalueita: asuminen ja arki, raha-asiat, työ, koulu ja ajankäyttö, asioiden hoitaminen, terveys, ihmissuhteet ja sosiaaliset taidot, psyykkinen hyvinvointi ja henkinen hyvinvointi. Lomakkeen tehtävänä on auttaa nuorta arvioimaan itseään ja käyttäytymistään. Lisäksi se auttaa työntekijää hahmottamaan nuoren tuen tarvetta ja vahvuuksia. Se on myös oiva väline tutustumiseen ja virittää monenlaisia keskusteluja työntekijän ja nuoren välille. Arviolomake tekee myös näkyväksi ja nimeää arkeen liittyviä asioita ja niihin yhdistyviä tunteita. Lomake on tärkeä osa tiiviin tuen työtä ja toimii oivallisena muutoksen mittarina, kun siihen palataan nuoren kanssa. Sen anti on ehdoton esimerkiksi niiden nuorten kanssa, joiden ei ole helppo ilmaista itseään sanallisesti, koska arviointi tapahtuu enimmäkseen numeroiden avulla. Elämänkaarityöskentely Nuorten kanssa käytetään elämänkaarityöskentelyä tiiviin tuen vaiheessa. Se auttaa nuoren ja työntekijän tutustumisessa, luottamuksen syntymisessä ja nuoren tilanteen ymmärtämisessä. Nuorelle elämänkaarityöskentely antaa mahdollisuuden jäsentää ja sanoittaa menneisyyttä uudelleen. Elämänkaarta tehdään nuoren ehdoilla ja nuorta kunnioittaen, vain jos nuori on siihen halukas. Parityö Tiiviin tuen mallissa parityö tarkoittaa sitä, että työntekijät ovat tasaveroisessa suhteessa nuoreen. Työntekijät tapaavat nuorta yhtä paljon, ja kaikki tukisuhteessa oleellinen tieto on molempien tiedossa; tästä myös kerrotaan nuorelle. Työntekijät jakavat nuorta koskevan tiedon lisäksi myös tukisuhteen herättämät tunteet työn kuormittavuuden vähentämiseksi ja työtä haittaavan splittingin välttämiseksi. Jokaiselle nuorelle valitaan ensisijainen vastuutyöntekijä työnjaon ja yhteydenpidon selkeyttämiseksi. Viikkoraportit, kuukausitavoitteet ja tukisuunnitelma Työntekijät kirjaavat viikkolomakkeeseen tapaamisten määrän, paikan, asiointiavun, menetelmät, positiivisen muutoksen, takaiskut sekä erityishuomiot. Nämä viikkoraportit auttavat työntekijää arvioimaan tukityötä ja tapahtuneita muutoksia. Viikkoraportteihin kirjataan kaikki merkittävä tieto, jota voidaan käyttää keskusteluissa nuoren kanssa. Nuorten elämää koskevia ja työntekijöitä mietityttäviä asioita kirjataan lehtiötaululle. Jokaisesta nuoresta tehdään oma muistio kerran kuukaudessa. Lehtiötaulutyöskentely auttaa työntekijöitä hahmottamaan kokonaistilanteen, muistamaan hoidettavat asiat ja suunnittelemaan työtä. Nuoren kanssa tehdään tulevan kuukauden tukityön sisällöstä suunnitelma. Edellisen kuukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen arvioidaan ja sen pohjalta suunnitelmaan kirjataan tulevien tapaamisten määrä, tavoitteet ja sisältö. Nuori ja työntekijät allekirjoittavat paperin. Tukisuunnitelma tehdään kerran tai kaksi nuoren tukisuhteen aikana, ja siihen kirjoitetaan pitkän aikavälin tavoitteet.

14 14 Tulokset Tukityön vaikutukset asiakasnuorten elämässä Tukityön avulla nuoria on onnistuttu tukemaan jälkihuoltoon siirtymisessä käyttämällä aikaa tutustumiseen ja käytännön asioiden hoitamiseen. Kaikki nuoret, joiden kanssa alkutyöskentely on aloitettu, ovat jatkaneet tuen piirissä. Nuoren tapaaminen ensimmäisen neuvottelun jälkeen ilman muita aikuisia on ollut toimiva käytäntö. Nuorella on ollut mahdollisuus itsenäisesti ottaa vastuuta tapaamisista, kertoa mielipiteensä ja kysellä tuesta. Nuoria on tullut tuen piiriin lyhyellä varoitusajalla pian sen jälkeen, kun he ovat osoittaneet halukkuuteensa tuen vastaanottamiseen. Mahdollisuus reagoida nopeasti on eduksi nuorille, jotka eivät kykene pitkäjänteiseen alkutyöskentelyyn. Tiedon kulku on nuoren edun mukaista hänen siirtyessään sijaishuollosta jälkihuoltoon, jotta voidaan päättää tarkoituksenmukaisista työtavoista ja tuen muodosta. Aina kaikkea oleellista tietoa nuoren erityisvaikeuksista tai mahdollisesti aktivoituvista traumaattisista kokemuksista ei ole ollut käytettävissä. Asiakaslähetteen käyttö olisi voinut varmistaa riittävän tiedon saannin ja selkeyttänyt vastuunjakoa tiedonkeruun vaiheessa. Joissain tapauksissa nuori on siirtymävaiheessa pelannut laitoksen työntekijöiden ja jälkihuollon työntekijöiden välillä. Selkeä työnjako ja yhteistyö laitoksen henkilökunnan kanssa vähentävät pelin mahdollisuuksia. Huolellisella alkuarvioinnilla voidaan vähentää epäonnistumisia ja löytää sopivampi tukimuoto tiiviin tuen sijasta. Verkostotyöllä on ajettu nuorten etuja kertomalla heille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja olemalla heidän tukenaan neuvotteluissa, poliisikuulusteluissa tai muussa verkostoyhteistyössä. Verkostotyö on onnistunut työntekijöiden näkökulmasta hyvin, mikäli nuori on antanut luvan yhteistyöhön. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää, koska heiltä työntekijät saavat lisää tietoa nuoren tilanteesta ja koska vanhempien luottamus tukitoimiin heijastuu myös nuoren asenteisiin. Tarvetta vanhemmuuden tukemiselle olisi ollut enemmän, mutta siihen kahden hengen tiimin mahdollisuudet ovat rajalliset. Vanhempia on tarvittaessa ohjattu hakemaan itselleen tukea. Perheen kokonaisvaltaisen tukemisen kannalta olisi ollut hyvä, jos sosiaalitoimen kanssa yhteistyössä olisi järjestetty esimerkiksi läheisneuvonpitoja. Verkostotyötä on tehty myös muiden sukulaisten kanssa, jos se on ollut nuorelle luontevaa ja tukenut hänen pärjäämistään. Nuori on hyötynyt siitä, että hänen verkostonsa on tiennyt tärkeistä asioista ja pystynyt tukemaan häntä yhtenäisesti samaan tavoitteeseen. Verkostotyötä olisi tarvittu enemmän myös esimiestasolla tiedonkulun varmistamiseksi. Nuorten motivoiminen säännöllisen päiväohjelman löytämiseksi on ollut haasteellista. Nuoria on tuettu hakeutumaan koulutukseen tai töihin. Tuki on ollut hyvin käytännöllistä kuten yhteishakupapereiden hakemista ja täyttöä, tutustumiskäyntejä tai työhaastatteluun saattoa. Aina nuoren kyvyt ja jaksaminen eivät ole riittäneet pitkäjännitteiseen opiskeluun tai työntekoon, mutta he ovat voineet saada kokemuksen siitä. Nuoria on ohjattu tutkimuksiin ja hoitamaan fyysistä vammaansa ja terveyttään, sekä osalle on suositeltu toimintakyvyn kartoitusta. Nuoren motivoiminen häntä tukevien palveluiden ja toimintojen piiriin onnistuu paremmin, jos esimerkiksi oppimis- ja keskittymisvaikeuksista kärsivät nuoret on

15 15 tutkittu jo ennen jälkihuoltoon siirtymistä. Nuorten asumista on turvattu keskustelemalla heidän kanssaan taloyhtiön järjestyssäännöistä, puuttumalla häiriöihin välittömästi ja olemalla tarvittaessa yhteydessä isännöintiin. Osa nuorista on kokenut hyväksi, että työntekijät käyvät säännöllisesti kotona, ja he ovat kertoneet sen auttaneen siisteyden ylläpidossa, vaikka itse siivoukseen ei ole aina haluttu apua. Kukaan nuorista ei ole saanut häätöä, mutta pari nuorta on saanut varoituksia. Varoituksia saaneita nuoriakin on tuettu uuden asunnon hankkimisessa. Asumisharjoittelun kokeileminen sijoitusaikana ja mahdollisuus palata sijoituspaikkaan, jos itsenäinen asuminen ei onnistu, olisi monelle nuorelle tarpeellista. Säännölliset kotikäynnit, sopimuksista kiinni pitäminen ja suunnitelmallisuus ovat osoittautuneet toiminnan kannalta välttämättömiksi. Työntekijöiden selkeät toimintatavat, nuoren kuuleminen ja eri vaihtoehdoista keskusteleminen ovat auttaneet nuorta jäsentämään omaa elämää ja opettaneet vuorovaikutustaitoja. Jos nuori peruu useita tapaamisia ja kotikäyntejä, se on usein ollut merkki siitä, että nuori pyrkii peittämään joitain vaikeuksia. Työntekijöiden on löydettävä oleelliset asiat, joissa nuorta pyritään tukemaan, ja tiedon pohjalta etsittävä kullekin nuorelle sopivat palvelut. Riittävän tiedon kerääminen on työlästä, eikä tiedosta ole hyötyä, jos sopivia palvelurakenteita ei ole olemassa. Se, miten keskustelut ja tehty työ ovat vaikuttaneet nuoriin, on nähtävissä joidenkin kohdalla vasta vuosien kuluttua. Osa nuorista on osallistunut tarjottuun virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan ja saanut siitä onnistumisen kokemuksia. Tarkoitus on, että nuori motivoituisi käymään itsenäisesti harrastuksessa ja työntekijä olisi vain alussa mukana. Naistyöntekijöiden on ollut luontevampaa tukea tyttöjen harrastuksia, ja pojat varmasti hyötyisivät miestyöntekijästä. Juurruttaminen Projektissa opitun ja kehitetyn juurruttamiseksi pidetään lokakuussa 2006 päätösseminaari kutsutuille vantaalaisille toimijoille ja päättäjille. Lisäksi Ehjä ry: ssä ja sen jäsenjärjestöissä järjestetään kehittämis- ja työpajapäiviä. Kirjallinen tuotos laaditaan Stakesin Finsocin Hyvät käytännöt -mallin mukaisesti. Heta-lomakkeesta ohjeistuksineen tehdään painotuote, ja se sekä muut lomakkeet tulevat myös Ehjä ry:n verkkosivuille. Projekti on ollut reilun kolmen vuoden ajan näkyvä ja vakiintunut osa vantaalaista jälkihuoltoa ja edistänyt paitsi nuorten myös yleensä jälkihuoltotyön ja sitä tekevien järjestöjen asiaa. Vantaalle on mallin juurruttamiseksi tehty tarjous, jossa tiiviin tuen jälkihuoltopalvelua tarjotaan vastaisuudessa ostopalveluna. Tukiryhmän jäsenet toimivat tiedonvälittäjänä omiin yksiköihinsä. Seminaarin lisäksi Vantaan toimijoille olisi mahdollista järjestää erillisiä työpajapäiviä. Viitteet 1. (tilastot ja rekisterit: Lastensuojelu 2004) 2. (tilastot ja tutkimus: Tilastollinen vuosikirja 2004) 3. Lastensuojelulaki /683. Jälkihuolto 34 ( /139)

16 16 ALKUARVIOINTI Kesto: 1-2 kk (1-2 tapaamista viikossa) Tuen sisältö ja menetelmät - tiedonkeruu ja arviointi - verkoston kartoitus - motivaatiokartoitus - tutustuminen - motivointi - yhteistyösopimus - verkostopalaverit Periaatteet - matala kynnys - vapaaehtoisuus 1 TIIVIIN TUEN VAIHE Kesto: 6-9 kk (2-3 tapaamista viikossa) Tuen sisältö ja menetelmät - muuttojärjestelyt - asiointiapu - verkostoyhteistyö (Sosiaalitoimisto, hoitotahot, opiskelupaikka jne.) - palveluohjaus - kotikäynnit (1 kerta viikossa) - yksilötyö ja parityö - HETA-lomake - tukisuunnitelmat (kuukausi- ja vuosisuunnitelma) - harrastus- ja virkistystoiminta - ohjaavat keskustelut Periaatteet - hyvän huomaaminen nuoressa - jatkuva arviointi ja palaute - reagointiherkkyys 2

17 17 KEVENNETTY TUKI Kesto: 2-4 kk (1-2 tapaamista viikossa) Tuen sisältö ja menetelmät - tulevaisuuden suunnittelu ja jatkotuesta sopiminen - verkostoyhteistyö (Sosiaalitoimisto, hoitotahot, opiskelupaikka jne.) - palveluohjaus - kotikäynnit (1 kerta viikossa) - yksilötyö ja parityö - HETA-lomake muutoksen mittarina - ohjaavat keskustelut - jatkoasuminen - arviointi - erotyö - loppuneuvottelu Periaatteet - omatoimisuus - vastuullisuus - palaute ja hyvän huomaaminen 3 JÄLKITUKI Kesto: 1-2 kk (muutama sovittu tapaaminen) 4 Tuen sisältö ja menetelmät - muuttojärjestelyt - puhelintuki tarvittaessa - tukisuhteen päättäminen ja läksiäiset Periaatteet - turvallisuus ja saattaen vaihto siirtymävaiheessa - hyvän huomaaminen nuoressa

18 18 Työntekijän puheenvuoro Ajelehtimisesta sitoutumiseen -projektissa on ollut antoisaa ja opettavaa olla työntekijänä. Nuorten kohtaaminen projektityöntekijänä on vaatinut uudenlaisien toimintamallien miettimistä ja työn erityishaasteiden kartoittamista. Oman työn arviointi on vaikeaa, mutta sitä voi yrittää tarkastella omien havaintojen, prosessien ja tunteiden perusteella. Nuorelle projektiin osallistuminen ja siinä oleminen on vapaaehtoista, ja lähtökohtana on tasaveroinen sekä nuorta kunnioittava kohtaaminen. Silti nuoren ja työntekijän tasaveroisuus on monessa suhteessa kyseenalainen. Työntekijällä on jo iän mukana tuoma valta-asema. Nuoret ovat monesti hyväksikäytettyjä sekä hyljättyjä, ja heidän kokemuksensa ihmisistä siirtyy tukisuhteeseen. Nuoressa saattaa syntyä miellyttämisen halu työntekijää kohtaan, tai luottamuksen syntyminen on miltei mahdotonta. Työntekijää haastavat myös nuoret, jotka kavahtavat auktoriteetteja ja ovat viranomaisvastaisia. Usein on syytä pysähtyä miettimään, mitkä motiivit ohjaavat nuorta toimimaan ja miten parhaiten pystyisi tukemaan nuorta löytämään omat vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Tutustumisvaiheessa syntyy tilanteita, joissa joutuu punnitsemaan oman ammatillisuuden ja etiikan pohjalta suhtautumistaan nuoreen. Turvallisuuden tunteen herääminen on etusijalla, ja työntekijän varmuus omista asenteista ja linjoista herättää turvallisuutta. Työntekijöiden välillä on eroja, mutta se ei estä työn sujuvuutta, kunhan työntekijät ovat avoimia toisilleen ja omassa linjassaan johdonmukaisia. Työntekijät joutuvat kohtaamaan omat turhautumisen tunteensa ja käsittelemään niitä joskus useita kertoja päivässä. Turhautumista herättää, kun nuori peruuttaa tapaamiset ja jättää hoitamatta luvatut asiat. Työntekijän jaksamisen edellytyksenä on realistinen käsitys nuoren tilanteesta ja kyvyistä sekä kyky asettaa tavoitteet oikean suuruisiksi. Oma voimattomuuden tunne nuoren elämäntilanteen edessä on uuvuttavaa ja turhauttavaa. Kun näkee nuoren suuret vaikeudet arkisessa elämänhallinnassa ja omat rajalliset mahdollisuudet, voi tilanne näyttää epätoivoiselta. Jokaisessa nuoressa on vahvoja puolia ja voimavaroja, joiden turvin nuori on selvinnyt elämässään. Näiden puolien näkeminen ja positiivisen palautteen antaminen luovat suhteelle hyvää ilmapiiriä ja antavat toivoa. Vaikeinta on ehkä sen tilanteen kohtaaminen, jossa nuori itse kärsii ja kipuilee tilanteessaan. Empatiakyky

19 19 on edellytys työn tekemiselle, ja kyyninen asenne voi halvauttaa nuoren aidon ja häntä tukevan kohtaamisen. Mutta jos nuori pääsee vaikuttamaan liikaa työntekijän tunnemaailmaan, vaanivat työntekijää myötätuntouupumus ja kyvyttömyys tehdä tukityötä sekä oman elämänhallinnan heikkeneminen. Oman etäisyyden säätely suhteessa nuoriin on jatkuva prosessi. Syyllisyydentunteista puhuminen ja työparin tuki helpottavat etäisyyden säätelyä. Nuoren projektissa olo pohjautuu vapaaehtoisuuteen, joten myös työntekijälle voi tulla houkutus lopettaa paljon työllistävän nuoren tukisuhde. Silloin nuori voi joutua käymään läpi taas yhden hylkäämiskokemuksen ja epäonnistuneen suhteen työntekijöihin ja aikuisiin ihmisiin. Toisaalta nuoren kannalta tuloksetonta ja turhauttavaa toimintaa ei kannata loputtomiin jatkaa. Koska työntekijä on tiiviissä suhteessa nuoreen, hän ei pysty asiaa tarkastelemaan objektiivisesti. Näissä tapauksissa konsultaation, työnohjauksen sekä työparin ja esimiehen tuen merkitys kasvavat. Työntekijän omat murheet ja hetkellisesti heikentynyt suojamekanismi altistavat sekä liialliselle tunteelle että tunteettomuudelle. Välillä huomaa, ettei ole nuoren käytettävissä tapaamisen aikana tai että murehtii nuoren puolesta paljon myös vapaa-aikana. Käytännössä tärkeimmäksi avuksi on työssä osoittautunut mahdollisuus purkaa tuntemuksia työparin kanssa. Joskus on järkevää puhua nuorelle myös suoraan, jos oma elämäntilanne vaatii tavallista enemmän voimia. Työntekijän kokemukset ja elämänhistoria näkyvät myös työotteessa. Työntekijän rohkeus tarkastella omia työtapojaan sekä itseään edistävät työssä kehittymistä ja ihmisenä kasvamista. Erityisiä haasteita työlle näyttää asettavan työntekijän ja nuoren suhteen rajaaminen. Väsymiseen työssä vaikuttavat turhautumisen ja myötätuntouupumisen lisäksi tilanteiden nopea muuttuvuus. Kun nuoren luota siirtyy seuraavan luokse muutamassa minuutissa, ajatusten ja tunnetilan nollaaminen sekä uuden energian löytäminen voi olla vaikeaa. Aikataulujen ja tapaamisten tavoitteiden suunnittelu auttaa työntekijää rajaamaan omaa työtään. Kun työntekijä löytää itselleen sopivan työrytmin ja kokee saavansa tarpeeksi tukea työlleen, on työ parhaimmillaan haastavaa ja innoittavaa. Antoisinta työssä on erilaisiin nuoriin tutustuminen. Projektityössä on mahdollista ottaa huomioon jokaisen persoona, koska nuoria on vähän ja työntekijöiden on mahdollista räätälöidä työtavat nuorelle sopivaksi. Työntekijät näkevät nuorissa eri puolia. Jos työntekijät onnistuvat yhdessä muodostamaan kokonaiskuvan nuoresta ja siirtämään sen nuoren kohtaamisiin, on nuorella mahdollisuus saada itsestään kokonaisvaltaisempi käsitys.

20 20 Asiakastietolomake Tietojen kerääminen aloitetaan asiakasnuoren kanssa alkutyöskentelyn aikana. Erityistä huomiota asiakastietoa kerättäessä kiinnitetään luonnollisen ja muun verkoston kartoittamiseen, kouluhistoriaan, terveydentilan sekä asumisen taitojen selvittämiseen. Kirjaajana toimii työntekijä, ja lomaketta täytetään aina yhdessä nuoren kanssa. Tuen tarpeeseen ja vahvuuksien määrittelyyn liittyvä työskentely aloitetaan tämän lomakkeen avulla, mutta siihen käytetään myös muita menetelmiä.

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Oma kuvani Nimi: Lukuvuosi: Esiopetuspaikka: 2 LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari Hanna Laitinen, TtM, Opo Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto

Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari Hanna Laitinen, TtM, Opo Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari 26.10.2016 Hanna Laitinen, TtM, Opo Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Joitakin yleisiä periaatteita Hyvis- toimintamallin kehittämisessä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot