Jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuudet Perämerellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuudet Perämerellä"

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 8/2007 Jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuudet Perämerellä Taustaa julkisten rahoituslähteiden käytöstä ja rahoituksen myöntämisperusteista Helsinki 2007 ISBN ISSN

2

3 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 8/2007 Jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuudet Perämerellä Taustaa julkisten rahoituslähteiden käytöstä ja rahoituksen myöntämisperusteista Helsinki 2007 ISBN ISSN

4 ISSN Merenkulkulaitos, Helsinki 2007

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Eera Finland Oy: Elias Pöyry, Minna Määttä Julkaisun laji Selvitys Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuudet Perämerellä Taustaa julkisten rahoituslähteiden käytöstä ja rahoituksen myöntämisperusteista Tiivistelmä Tässä kartoituksessa on esitelty sellaisia julkisen rahoituksen lähteitä, joista voitaisiin saada rahoitusta itsenäisesti jääkulkukykyisen aluksen käyttöönottoa varten Raahe Luulaja-välille. Pääosa rahoittajista kanavoi rahoituksen keskittyen kunakin aikana tiettyihin teemoihin. Rahoittajat rakentavat teemojen ympärille rahoitusohjelmia ja järjestävät ohjelmien puitteissa erillisiä rahoitushakukierroksia. Tässä selvityksessä on määritelty rahoittajatahojen pääperiaatteita, joilla rahoitusta myönnetään. Myös rahoitusohjelmia on otettu selvitykseen mukaan laajalti, vaikka ne koskisivatkin vain pientä osaa kokonaishankkeesta. Euroopan Unionin rahoitusohjelmissa on tällä hetkellä auki useita sellaisia rahoitushakuja, jotka keskittyvät väyliin, logistiikkaan ja liikennejärjestelmien kehittämiseen. Tässä kartoituksessa on keskitytty hankkeen rahoituksen perusteisiin. Hankkeen eri teemojen rahoitusta voidaan selvittää tarkemmin vasta, kun on sovittu pääpiirteittäin siitä, mitä rahoitusta haetaan. Tässä selvityksessä on lähtökohtana, että hankkeen koordinaattorina ja siis rahoituksen hakijana toimii joko aluksen hankkija (varustamo) tai aluksen käyttäjä. Julkista rahoitusta haettaessa on huomioitava: Pääosa kaikista tuista on suunnattu pk-yrityksille ja tuet ovat määrältään niin vähäisiä, että ne soveltuvat vain erilaisten esiselvitysten laatimiseen. Varsinaisia investointitukia myönnetään nykyään hyvin vähän, sillä ne tulkitaan usein kilpailua rajoittaviksi tekijöiksi. Merkittävät investointitukipäätökset vaativat aina EU:n kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Avainsanat (asiasanat) talvimerenkulku, jäissäliikkumiskyky, julkinen rahoitus, EU-tuet, investointituki Muut tiedot Tämä selvitys liittyy Eera Finland Oy:n Merenkulkulaitoksen toimeksiannosta laatimaan selvitykseen jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuuksista ja hankinnan insentiiveistä Perämerellä ( ). Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 8/2007 / / Kokonaissivumäärä 33 Jakaja Merenkulkulaitos Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6

7 Tiivistelmä Tässä kartoituksessa on esitelty sellaisia julkisen rahoituksen lähteitä, joista voitaisiin saada rahoitusta itsenäisesti jääkulkukykyisen aluksen käyttöönottoa varten Raahe Luulaja-välille. Pääosa rahoittajista kanavoi rahoituksen keskittyen kunakin aikana tiettyihin teemoihin. Rahoittajat rakentavat teemojen ympärille rahoitusohjelmia ja järjestävät ohjelmien puitteissa erillisiä rahoitushakukierroksia. Tässä selvityksessä on määritelty rahoittajatahojen pääperiaatteita, joilla rahoitusta myönnetään. Myös rahoitusohjelmia on otettu selvitykseen mukaan laajalti, vaikka ne koskisivatkin vain pientä osaa kokonaishankkeesta. Euroopan Unionin rahoitusohjelmissa on tällä hetkellä auki useita sellaisia rahoitushakuja, jotka keskittyvät väyliin, logistiikkaan ja liikennejärjestelmien kehittämiseen. Tässä kartoituksessa on keskitytty hankkeen rahoituksen perusteisiin. Hankkeen eri teemojen rahoitusta voidaan selvittää tarkemmin vasta, kun on sovittu pääpiirteittäin siitä, mitä rahoitusta haetaan. Tässä selvityksessä on lähtökohtana, että hankkeen koordinaattorina ja siis rahoituksen hakijana toimii joko aluksen hankkija (varustamo) tai aluksen käyttäjä. Julkista rahoitusta haettaessa on huomioitava: Pääosa kaikista tuista on suunnattu pk-yrityksille ja tuet ovat määrältään niin vähäisiä, että ne soveltuvat vain erilaisten esiselvitysten laatimiseen. Varsinaisia investointitukia myönnetään nykyään hyvin vähän, sillä ne tulkitaan usein kilpailua rajoittaviksi tekijöiksi. Merkittävät investointitukipäätökset vaativat aina EU:n kilpailuviranomaisten hyväksynnän. I

8 Sisällysluettelo 1. EU-rahoitus Tukialueet EU:n rakennerahastot ja aluetuet Euroopan yhteisöjen komission rahoitus EU:n ohjelmia, joista tukia kannattaa ensisijaisesti hakea Marco Polo II -ohjelma TEN-T Eurooppalaiset liikenneverkot Budjettikohta: : Sisämarkkinat ja liikennejärjestelmien optimointi Teknologiatuet Tekesin rahoitus Teknologiatuet EU:n lyhenteitä...22 II

9 EU-RAHOITUS 1. EU-rahoitus EU-tukea ei yleensä haeta suoraan Euroopan komissiosta vaan kansallisilta viranomaisilta. Näin on varsinkin rakennerahastojen rahoittamien hankkeiden laita. Tukea rakennerahastoista voivat hakea yritykset ja yhteisöt. Tukikelpoisista hankkeista päättävät kansalliset vastuuviranomaiset. Komissiolta suoraan haettava rahoitus liittyy yhteisön eri toimintalohkoilla eli unionin politiikoissa toteutettaviin toimiin ja ohjelmiin. Niiden kautta tuettavat hankkeet edellyttävät useimmiten eurooppalaista ulottuvuutta, toisin sanoen niissä tulee olla yhteistyökumppaneita useammasta maasta. Monivuotisten ohjelmien lisäksi komissio voi talousarvioon varatuista määrärahoista tukea vuosittain erilaisia kokeiluhankkeita ja valmistelevia toimia, kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen toimintaa sekä muun muassa työllisyyteen, sosiaalialaan, tiedottamiseen ja nuorisoon liittyviä hankkeita. Euroopan Unionin rahoituskehykset ovat yleensä kuusivuotisia. Keskeiset rahoitusohjelmat päättyivät vuonna 2006 ja niitä seuraavat uudet ohjelmat ovat juuri alkaneet. Päättyvien ohjelmien viimeiset haut ovat avoinna parhaillaan, osassa ohjelmista kaikki haut ovat jo päättyneet. Esimerkiksi tieteen ja teknologian 6. puiteohjelma päättyi vuoden 2006 lopussa ja 7. puiteohjelma alkoi vuoden 2007 alusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU-rahoitusta on voinut uusien ohjelmien puitteissa hakea vasta vuoden 2007 alkupuoliskolta. Uuden ohjelmakauden ohjelmien ensimmäiset haut ovat juuri käynnistyneet ja ohjelmissa on vielä merkittävästi rahaa käytettävissä. Keskimääräinen rahoitusmaksimi projektia kohden on EU:n ohjelmissa noin euroa. Yleensä prosentuaalinen rahoitusmaksimi on 50 %. On huomattavaa, että merkittävä osaa EU:n tuista koordinoidaan kansallisesti, mm. TE-keskusten ja TEKESin kautta. EU-rahoitukseen sisältyy yleensä erityisehtoja: Hankkeeseen yleensä osallistuttava toimijoita vähintään kolmesta eri jäsenvaltiosta Hankkeeseen saatavissa enemmän rahoitusta, jos mukana toimijoita useista jäsenvaltioista Rahoituskatto on yleensä 50 % projektin kokonaiskustannuksista Rahoituskatto vaihtelee hankkeittain 1.1. Tukialueet Raahe kuuluu EU:n 2. (ei-kansalliseen) tukialueeseen. Tukialueet 1 ja 2 muodostavat EU:n tukilainsäädännön mukaisen valtiontukialueen, eli aluekehittämislain mukaisen kehitysalueen. 1

10 2

11 1.2. EU:n rakennerahastot ja aluetuet Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään tasoittamaan jäsenvaltioiden alueellisia eroja ja lieventämään niiden rakenneongelmia. Tarkoitus on edesauttaa taloudellista ja sosiaalista toimeliaisuutta sekä kilpailukykyä vähemmän kehittyneillä alueilla, minkä lopulta uskotaan koituvan koko yhteisön eduksi. 1 EU:n alue- ja rakennepolitiikan perusta on yhteisvastuullisuudessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa uudistetaan. Taustalla vaikuttaa tuleva laajentuminen, kun uusia jäsenvaltioita on liittymässä unioniin. Alue- ja rakennepolitiikkaa uudistamalla tiivistetään rakennerahastojen tavoitteita ja vähennetään yhteisöaloitteiden määrää. Alue- ja rakennepoliittisia tavoitteita supistetaan aiemmasta seitsemästä kolmeen. Niistä kaksi on alueellisia ja kolmas horisontaalinen eli sitä toteutetaan koko unionin alueella lukuun ottamatta tavoite 1 -alueita. Myös maaseudun kehittämiseen tähtääviä toimia toteutetaan horisontaalisesti. Rakennepoliittisia tavoitteita täydentäviä yhteisöaloitteita vähennetään kolmestatoista neljään. Tavoitealueet tulevat kattamaan aiemman noin 50 prosentin sijasta noin 40 prosenttia EU:n väestöstä. 2 Alue- ja rakennepolitiikan välineet: rakennerahastot Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka perustuu rakennerahastoista annettavaan tukeen, johon on yhdistettävä kansallista, julkista ja yksityistä rahoitusta. Rahastoista tuetaan EU:n kehittymättömimpien alueiden sijoituksia infrastruktuuriin, tuotantotoimintaan tai inhimillisiin voimavaroihin, pieneen ja keskisuureen yritystoimintaan sekä maaseudun rakenneuudistuksiin. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) on rahastoista suurin vajaa puolet rahastobudjetista - ja sen nimenomaisena tehtävänä on tasoittaa alueiden kehityksen eroja. EAKR tukee pääasiassa hankkeita, joilla lisätään investointeja tuotantoon ja parannetaan infrastruktuuria sekä parannetaan ongelma-alueiden työllistämismahdollisuuksia. EAKR osallistuu tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmien, Interreg- ja Urban-yhteisöaloitteiden sekä pilottihankkeiden ja teknisen avun rahoitukseen. Suomessa aluekehitysrahaston vastuutaho on sisäasiainministeriö. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) keskittyy erityisesti inhimillisten voimavarojen kehittämiseen eri alueilla. Tämä tarkoittaa ponnistuksia koulutuksen, osaamisen, tasa-arvon ja ammattitaidon lisäämiseksi, jotta työmarkkinat elpyisivät ja syntyisi uusia työpaikkoja. 3

12 ESR rahoittaa kokonaisuudessaan tavoite 3 -ohjelman ja EQUAL-yhteisöaloitteen. Rahasto osallistuu myös alueohjelmien tavoite 1:n ja tavoite 2:n - toteutukseen sekä pilottihankkeiden ja teknisen avun rahoitukseen. Suomessa sosiaalirahaston vastuutaho on työministeriö. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR) jakautuu kahteen osastoon, ohjaus- ja tukiosastoon. Ohjausosasto (EMOTR-O) toimii muiden rakennerahastojen tavoin. Sen toimin tuetaan maatalouden rakennemuutosta ja tehostetaan elintarviketuotannon sijoituksia ja markkinointia. Rahaston varoista korvataan lisäksi luonnonoloista maataloudelle koituvia haittoja ja myönnetään rahaa maaseudun kehittämiseen. Tukiosasto (EMOTR-T) pyrkii varmistamaan maatalousmarkkinoiden toimivuuden ja hintatason vakauden. Siitä rahoitetaan Suomen LFA-tuki ja ympäristötuki. Tukiosasto ei ole rakennerahasto, mutta se voi osallistua tavoite 2:n toimien toteuttamiseen. Tukiosasto rahoittaa myös tavoite 1 -alueen ulkopuolisen maaseudun kehittämisohjelmaa. Ohjausosasto rahoittaa tavoite 1 -ohjelmaa ja Leader+ -yhteisöaloitetta sekä teknisen avun toimintaa. Suomessa rahaston vastuutaho on maa- ja metsätalousministeriö. Kalatalouden ohjausrahaston (KOR) kautta uudistetaan kalastuselinkeinoa ja parannetaan sen kilpailukykyä. Kalatalousrahaston rahoittamin toimin alaa pyritään sopeuttamaan rakennemuutoksiin. Tukea voi hakea esimerkiksi kalanviljely-, kalanjalostus- ja ammattikalastussijoituksiin, markkinointiin sekä kalasatamien varustuksen ja ympäristön parantamiseen. KOR rahoittaa tavoite 1 -ohjelmaa, toimia tavoite 1 -alueen ulkopuolella sekä pilottihankkeita ja teknisen avun toimintaa. Suomessa rahaston vastuutaho on maa- ja metsätalousministeriö. Koheesiorahasto ei kuulu varsinaisiin rakennerastoihin, vaikka se on osa EU:n aluepolitiikkaa. Sen avulla on tuettu EU:n köyhimpien maiden Portugalin, Kreikan, Irlannin ja Espanjan - ympäristöön ja infrastruktuuriin, erityisesti liikenneverkostoihin, liittyviä kehityshankkeita. 3 Tavoiteohjelmat ohjaavat alue- ja rakennepolitiikkaa Euroopan unionin rakennerahastoista tuettavaa alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan tavoiteohjelmittain. Niiden tarkoitus on poistaa unionin jäsenvaltioiden eri alueiden alueellista ja sosiaalista eriarvoisuutta. EU:n ohjelmissa painotetaan erityisesti kilpailukykyä, innovatiivisuutta, työllisyyttä, kestävää kehitystä sekä miesten ja naisten tasa-arvoa. Tavoite 1: Kehityksestä jälkeen jääneiden alueiden kehittäminen Tavoite 1 -ohjelmalla tuetaan kehityksestä jälkeen jääneitä alueita, joiden bruttokansantuote on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta. Suomessa vuosina toteutetun tavoite 6 - ohjelman alueet sisällytettiin alue- ja rakennepolitiikan uudistuksessa (vuosiksi ) tavoite 1 -alueisiin. 4

13 Suomessa tavoite 1 -alueeseen kuuluvat Itä-Suomen neljä maakuntaa Etelä-Savo, Pohjois- Savo, Kainuu ja Pohjois-Karjala - sekä koko Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnista tavoite 6:een kuuluvat alueet. Suomen tavoite 1 -alueita varten on valmisteltu kaksi erillistä ohjelma-asiakirjaa, joiden valmistelussa pääpaino on ollut maakuntien liittojen organisoimassa alueyhteistyössä. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa toteutetaan neljällä tavalla: kehittämällä yritystoimintaa ja parantamalla yritysten toimintaympäristöä, kohentamalla osaamista ja työvoiman valmiuksia, kehittämällä maaseutua sekä rakenteita ja hyvää ympäristöä. Nämä toimintalinjat on kukin nimikoitu yhden rakennerahaston vastuulle. Pohjois-Suomen ohjelma perustuu kolmeen toimintalinjaan, jotka ovat yritystoiminta, maaseutu ja osaaminen. Kutakin toimintalinjaa rahoittaa useampi kuin yksi rahasto. Tavoite 2: Rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden taloudellinen ja sosiaalinen uudistaminen Tavoite 2 -ohjelma käsittää alueet, joilla kärsitään taantuvien elinkeinojen aiheuttamista ongelmista. Tyypillistä tällaisille alueille on suuri työttömyys, joka on syntynyt, kun alueen eniten työllistävät alat ovat rakennemuutosten vuoksi joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Tuki jakautuu teollisuuden ja palvelualojen rakennemuutosalueille, taantuville maaseutualueille, kalataloudesta riippuvaisille alueille sekä vaikeuksissa oleville kaupunkialueille. Aikaisemmat tavoite 2 ja tavoite 5 b sisältyvät uuteen tavoite 2:een. Tavoite 3: Henkilöresurssien kehittäminen Tavoite 3 -ohjelman kautta rahoitetaan toimia inhimillisten voimavarojen kehittämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Näin tuetaan koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien politiikkojen ja järjestelmien mukauttamista ja nykyaikaistamista. Tavoite 3:een sisältyvät vanhat tavoite 3 ja tavoite 4, ja sen kautta voidaan jakaa tukea muualla kuin tavoite 1 alueilla. Suomessa työministeriö on koordinoinut tavoite 3 -ohjelman valmistelua. Ohjelmaesitykseen kuuluvat: työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllisyyden edistäminen, tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä, koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edesauttaminen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen, osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä. 4 Yhteisöaloitteet täydentävät ja terävöittävät tavoiteohjelmia Yhteisöaloitteilla Euroopan komissio tukee pyrkimyksiä ratkaista Euroopan laajuisia aluepoliittisia ongelmia. Kuluvalla ohjelmakaudella toteutetaan neljää yhteisöaloitetta. Niiden erityispiirteenä on kansallisuuksien, valtioiden ja alueiden rajat ylittävän yhteistyön korostaminen. Rahoitus suunnataan ensisijaisesti tavoitetukialueille, varsinkin tavoite 1 -alueelle. Komissio päättää yhteisöaloitteisiin kohdennettavista rahoista ja niiden maakohtaisesta jaosta. Kuten tavoiteohjelmissakin, maakunnat ja jäsenvaltiot laativat konkreettiset toimenpideohjelmat. 5

14 Interreg III -yhteisöaloitteessa tuetaan valtioiden ja alueiden rajat ylittävää yhteistyötä. Se on yhteisöaloitteista rahallisesti suurin eli puolet yhteisöaloitevaroista. Interreg III jakautuu A-, B- ja C-osaan. A-osioon eli rajat ylittävään yhteistyöhön tulee osoittaa prosenttia ja C-osioon, valtioiden yhteistyöhön, kuusi prosenttia maakohtaisesta rahasta. Suomen Interreg III A -alueiksi on kaavailtu seuraavia: Barents, Pohjoiskalotti, Karjala, Kaakkois-Suomi, Etelä-Suomen rannikkovyöhyke, Turun ja Ahvenanmaan saaristoalue ja Merenkurkku. Equal-yhteisöaloitteella pyritään valtioiden yhteistyöhön, jotta kaikenlainen syrjintä ja eriarvoisuus työmarkkinoille pääsyssä voitaisiin torjua. Ohjelma on rakennettu EU:n työllistämispolitiikan neljän osion perusteella. Sen avulla tähdätään toimiin, jotka edistävät työllistettävyyttä, yrittäjyyttä, uuteen toimintaympäristöön sopeutumista sekä naisten ja miesten samanarvoisia mahdollisuuksia toimia työmarkkinoilla. Urban-yhteisöaloitteella tuetaan vaikeuksiin joutuneiden kaupunkien ja lähiöiden taloudellista ja sosiaalista elvyttämistä. Aloitteen avulla pyritään hankkimaan myös lisätietoa ja kokemuksia kestävän kaupunkikehityksen synnyttämiseksi. Urban-yhteisöaloite on aloitteista rahallisesti pienin. 5 Innovatiivisilla toimilla edistetään uusia menetelmiä Innovatiivisilla toimilla tutkimuksilla, pilottihankkeilla ja kokemusten vaihdolla - autetaan uutta luovien menetelmien ja käytäntöjen kehittämistä. Jokaista pilottihankkeen toiminta-alaa rahoitetaan yhdestä rahastosta. Innovatiivisia toimia voidaan rahoittaa enintään 0,40 prosenttiin saakka rakennerahastojen vuotuisista varoista. 6 Teknisellä avulla edistetään rakenne-rahastoasetuksen täytäntöönpanoa Alue- ja rakennepolitiikan täytäntöönpanoon liittyviä toimia ovat lähinnä ohjelmatyön ja hankkeiden valmistelu, seuranta, arviointi ja valvonta. Toimintaa voidaan rahoittaa enintään 0,25 prosenttiin rahastojen vuotuisista varoista. 7 Rahoitus haetaan oman maakunnan viranomaiselta Tavoiteohjelmien ohjelma-asiakirjat laaditaan maakunnissa. Alueohjelmat on tehty melko pitkälle asetuksissa annettujen viitekehysten pohjalta. Niissä määritetään toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet, joihin kullakin alueella saa rahoitusta. Ohjelma-asiakirjat hyväksyy Euroopan komissio. Maakuntien liitot laativat lisäksi täydennysosat mainittuihin asiakirjoihin ja ne toimitetaan tiedoksi komissiolle. Täydennysosissa määritellään yksityiskohtaisemmin rahoitettavat toimet. Edellytyksenä rahoituksen saamiseksi on, että hanke tukee maakunnallisen ohjelman tavoitteita. 6

15 Kussakin maakunnassa on rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa varten maakunnan yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän asettaa maakunnan liiton hallitus. Yhteistyöryhmässä osapuolina ovat 1) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat sekä Lapin maakunnassa saamelaiskäräjät; 2) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muita valtionhallintoon kuuluvia organisaatioita sekä 3) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Tavoiteohjelmista haetaan rahoitusta oman maakunnan viranomaisten kautta. EU-rahoituksen osuus vaihtelee hieman riippuen hankkeesta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kansallisen rahoituksen tulee olla noin puolet hankkeen kokonaiskustannuksista. Rahoitus voi olla julkishallinnon rahoitusta, luottolaitoksen myöntämää lainaa tai yksityistä rahoitusta. Yhteistyöryhmä valmistelee yhdessä muiden alueellisten viranomaisten kanssa rahoituspäätökset niin kansallisen kuin EU-rahoituksen osalta. Eri rahastoista (EAKR, ESR, EMOTR ja KOR) haettaviin hankkeisiin on omat hakukaavakkeensa, joita saa mm. Työvoima- ja elinkeinokeskuksesta tai maakunnan liitolta. Hankkeen rahoituskelpoisuudesta kannattaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa keskustella alueensa hankevastaavien kanssa. Yrityshankkeiden rahoituksesta voi tiedustella työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysosastolta ja maaseutuosastolta. Liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja sisältäviä yrityshankkeita ei käsitellä yhteistyöryhmässä. Nykyisellä rahoituskaudella myös yhteisöaloitteisiin ja innovatiivisiin toimiin haetaan rahoitusta kansallisen viranomaisen kautta. Ohjelmien hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta säädetään erikseen kuluvan vuoden aikana. EU-ohjelmakartta pääpiirteissään Valtakunnallinen ohjelma, jossa - Valtakunnallinen osio - Suuralueittaiset osiot Kilpailukyky- ja työllisyystavoite ESR Etelä- Suomi EAKR Itä- Suomi Länsi- Suomi Pohjois- Suomi Alueellinen yhteistyö sisä- ja ulkorajoilla EAKR I Raja-alueyhteistyö sisärajoilla II Valtioiden välinen yhteistyö III Alueiden välinen yhteistyö IV Raja-alueyhteistyö ulkorajoilla Koheesiorahasto (ei käytössä Suomessa) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma Yhteisvastuuta ja maahanmuuttajavirtojen hallintaa koskeva ohjelma Kehitysyhteistyö ja CIP taloudellisen yhteistyön rahoitusväline Progress Naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusväline ENPI VII Puiteohjelma Kansalaisten Eurooppa Media 2007 Turvallisuutta ja II Toimintaohjelma terveyden alalla Ahvenanmaa Nuorisotoimintaohjelma Life+ Marco Polo II Kulttuuri EU USAkoulutusyhteistyö Perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelma EU Kanadakoulutusyhteistyö Toimintaohjelma kuluttajapolitiikan alalla Liittymistä valmisteleva tukiväline vapauksien suojelua koskeva puiteohjelma Teollistuneiden maiden yhteistyö 7

16 1.3. Euroopan yhteisöjen komission rahoitus Vuonna 2006 päättyvät ja vuonna 2007 alkavat ohjelmat Vanha ohjelma Tuleva ohjelma Rakennerahastokausi Rakennerahastokausi Puiteohjelma ( ) 7. puiteohjelma ( ) Sokrates Comenius Erasmus Grundtvig elearning Erasmus Mundus ( ) (2009 alk.) Leonardo da Vinci Jean Monnet Integroitu toimintaohjelma elinikäisen oppimisen alalla ( ) Nuoriso-ohjelma Nuorisotoimintaohjelma Kulttuuri ohjelma Kulttuuri ohjelma ( ) Media Plus-ohjelma ( ) Media ohjelma ( ) Yhteisön toimintaohjelma unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi Kansalaisten Eurooppa -ohjelma ( ) Ystävyyskaupunkitoiminta (Town-Twinning) Life-luonto Life + -ohjelma ( ) Life-Ympäristö Monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk- yritykset), hyväksi ( ) Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma ( ) Älykäs energiahuolto Euroopassa ( ) eten econtentplus ( ) Modinis ( ) Marco Polo -ohjelma ( ) Marco Polo II -ohjelma ( ) Syrjinnän torjumista koskeva yhteisön toimintaohjelma ( ) Progress-ohjelma ( ) Sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskeva toimintaohjelma ( ) Naisten ja miesten tasa-arvoon liittyvää yhteisön strategiaa koskeva toimintaohjelma ( (2006)) Työllisyyden alalla toteutettavat yhteisön edistämistoimet ( ) (EIM-ohjelma) 8

17 Kansanterveyden alan toimintaohjelma ( ) Kuluttajapolitiikkaa tukevien yhteisön toimien rahoitus ( ) ARGO-ohjelma RETURN-valmistelutoimi Yhteisön toimintaohjelma terveyden ja kuluttajansuojan alalla ( ) Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan puiteohjelma ( ) INTI pilottihankkeet AENEAS- ohjelma AGIS-ohjelma DAPHNE II-aloite Perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelma ( ) Fundamental Rights Oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeuden alalla koskeva puiteohjelma Pilottihanke: oikeuslaitosten jäsenille tarkoitettu vaihto-ohjelma AGIS-ohjelma Kokeiluhanke terroritekojen uhrien tukemiseksi Tacis Meda Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevan puiteohjelma Naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusväline (European Neighbourhood and Partnership Instrument (ENPI)) ( ) LIFE - Kolmannet maat Tempus Phare ISPA Liittymistä valmisteleva tukiväline ( ) Sapard Cards Ympäristöulottuvuuden sisällyttäminen täysimääräisesti kehitysmaiden kehitysprosessiin Kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön rahoitusväline ( ) Toimenpiteet kehitysmaissa olevien trooppisten ja muiden metsien säilyttämisen ja kestävän hoidon edistämiseksi Kehitysyhteistyö Etelä-Afrikan kanssa 9

18 Humanitaarinen apu Jalkaväkimiinojen vastainen toiminta Kehitysmaissa toteutettavat kunnostamis- ja jälleenrakennustoimet Kehitysmaita koskevilla aloilla tapahtuvien toimien yhteisrahoitus eurooppalaisten, kehitysyhteistyön parissa toimivien, kansalaisjärjestöjen (NGO) kanssa Kehitysmaiden hajautettu yhteistyö Demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta edistävät kehitysyhteistyötoimet Sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten sisällyttäminen kehitysyhteistyöhön Kehitysmaiden väestöpolitiikoille ja - ohjelmille annettava apu Apu köyhyyteen liittyvien sairauksien (HIV/aids, tuberkuloosi ja malaria) torjumiseksi kehitysmaissa Apu lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen ja lisääntymistä ja seksuaalisuutta koskeviin oikeuksiin liittyville politiikoille ja toimille kehitysmaissa Kliinisiä tutkimuksia koskeva Euroopan maiden ja kehitysmaiden yhteistyökumppanuus Siirtymään joutuneiden väestöryhmien avustamistoimet Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaissa Koulutus ja valistus kehityksen alalla, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten koulutusjaksot komissiossa Elintarvikeapu ja tukitoimenpiteet; Muu apu tuotteina, tukitoimet,hälytys- ja varastointijärjestelmät Ulkosuhteiden pääosaston myöntämän toimintatuen vuotuinen toimintaohjelma ALA EU:n ja Pohjois-Amerikan, Kaukoidän ja Australaasian teollisuusmaiden välistä yhteistyötä ja kaupallisia suhteita edistävien hankkeiden täytäntöönpano 10

19 2. EU:n ohjelmia, joista tukia kannattaa ensisijaisesti hakea 2.1. Marco Polo II -ohjelma Marco Polo II -ohjelmalla on tarkoitus vähentää ruuhkia, parantaa liikennejärjestelmän ympäristönsuojelun tasoa ja tehostaa intermodaaliliikennettä ja siten edistää tehokkaan ja kestävän liikennejärjestelmän toteutumista tuottaen Euroopan unionille lisäarvoa ilman kielteisiä vaikutuksia taloudelliseen, sosiaaliseen tai alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Ohjelman kesto on 1. päivästä tammikuuta päivään joulukuuta 2013, jotta ohjelman päättymiseen mennessä päästäisiin liikennemuotojen muutokseen siten, että huomattava osuus maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen ennakoidusta vuotuisesta kokonaiskasvusta tonnikilometreinä mitattuna siirretään lyhyen matkan meriliikenteeseen, rautatieliikenteeseen ja sisävesiliikenteeseen tai liikennemuotojen yhdistelmään, jossa tiematkat ovat mahdollisimman lyhyitä. Rahoituspuitteet Marco Polo II -ohjelman toteuttamiseksi 1. päivästä tammikuuta päivään joulukuuta 2013 ovat 450 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa. Määritelmät Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä: a. toimella tarkoitetaan yritysten toteuttamaa hanketta, jolla edistetään maanteiden tavaraliikennejärjestelmän ruuhkien vähentämistä ja/tai liikennejärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista jäsenvaltioiden tai osallistujavaltioiden alueilla; katalyyttiset toimet, liikennemuotosiirtymätoimet ja yhteiset oppimistoimet voivat koostua useista yhteensovitetuista hankkeista; b. katalyyttisellä toimella tarkoitetaan innovatiivista tointa, jolla pyritään poistamaan merkittäviä yhteisön tavaraliikennemarkkinoiden rakenteellisia esteitä, jotka haittaavat markkinoiden tehokasta toimintaa, lyhyen matkan meriliikenteen, rautatieliikenteen tai sisävesiliikenteen kilpailukykyä ja/tai näitä liikennemuotoja käyttävien kuljetusketjujen tehokkuutta, mukaan luettuna täydentävän infrastruktuurin muuttaminen tai perustaminen; tässä määritelmässä rakenteellisilla esteillä tarkoitetaan muita kuin sääntelyyn liittyviä, tosiasiallisia ja ei pelkästään väliaikaisia esteitä, jotka haittaavat tavarankuljetusketjun asianmukaista toimintaa; c. merten moottoritiet -toimella tarkoitetaan innovatiivista tointa, jolla siirretään välittömästi tavarakuljetuksia tieliikenteestä lyhyen matkan merenkulkuun tai lyhyen matkan merenkulun ja muiden liikennemuotojen yhdistelmäkuljetuksiin, joissa tiematkat ovat mahdollisimman lyhyitä; tällaisiin toimiin voi sisältyä sellaisen täydentävän infrastruktuurin muuttaminen tai perustaminen, jonka avulla saadaan aikaan suurten määrien ja suuren liikennetiheyden intermodaalinen meriliikennepalvelu, johon sisältyy yleensä kaikkein ympäristöystävällisempien liikennemuotojen, kuten sisävesiliikenteen ja rautateiden, käyttö 11

20 syrjäseutujen tavarakuljetuksiin sekä integroituihin ovelta ovelle -palveluihin; syrjäisimpien alueiden resurssit olisi myös integroitava mahdollisuuksien mukaan; d. liikennemuotosiirtymätoimella tarkoitetaan tointa, jolla suoraan, mitattavasti, huomattavasti ja viiveettä siirretään tavarakuljetuksia maanteiltä lyhyen matkan merenkulkuun, rautateille, sisävesille tai eri liikennemuotojen yhdistelmäkuljetuksiin, joissa tiematkat ovat mahdollisimman lyhyitä, ja joka ei ole katalyyttinen toimi; tähän sisältyvät myös olemassa olevien palvelujen kehittämisellä aikaansaadut liikennemuotosiirtymät; komissio tarkastelee mahdollisuutta tukea täydentäviä infrastruktuurihankkeita; e. liikenteen välttämistoimella tarkoitetaan innovatiivista tointa, jolla liikenne integroidaan tuotantologistiikkaan, jotta vältetään tavaraliikenteen suuren prosenttiosuuden kuljettaminen maanteitse vaikuttamatta kielteisesti tuotannon määrään tai työvoimaan; näihin toimiin voi sisältyä myös täydentävän infrastruktuurin ja laitteiston muuttaminen tai perustaminen; f. yhteisellä oppimistoimella tarkoitetaan tointa, jolla pyritään parantamaan tavarankuljetusketjun työmenetelmien ja menettelyjen rakenteelliseen optimointiin liittyvää yhteistyötä, ottaen huomioon logistiikan vaatimukset; g. innovatiivisella toimella tarkoitetaan tointa, johon sisältyy tietyillä markkinoilla aiemmin esiintymättömiä osatekijöitä; h. täydentävällä infrastruktuurilla tarkoitetaan toimien päämäärien saavuttamiseen tarvittavaa riittävää infrastruktuuria, mukaan luettuina tavara- ja henkilöliikenteeseen liittyvät rakenteet; i. liitännäistoimenpiteellä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla pyritään valmistelemaan tai tukemaan nykyisiä tai tulevia toimia, mukaan luettuina tulosten levittämiseen liittyvät toimet, hankkeiden seuranta ja arviointi sekä tilastotietojen keruu ja analyysi; tuotteiden, prosessien tai palvelujen markkinoille saattaminen, markkinointi tai myynnin edistäminen eivät ole liitännäistoimenpiteitä; j. valmistelutoimenpiteellä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla valmistellaan katalyyttisia toimia, merten moottoritiet -toimia tai liikenteen välttämistoimia; tällaisia ovat esimerkiksi tekniset, operatiiviset tai taloudelliset toteutettavuustutkimukset ja laitteiston testaus; k. yrityksellä tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavia tahoja niiden oikeudellisesta asemasta ja rahoitustavasta riippumatta; l. yhteenliittymällä tarkoitetaan järjestelyä, jonka avulla vähintään kaksi yritystä toteuttavat yhdessä toimen ja jakavat siihen liittyvät riskit; m. tonnikilometrillä tarkoitetaan yhden tavaratonnin tai sitä tilavuudeltaan vastaavan tavaramäärän kuljettamista yhden kilometrin matkan; n. ajoneuvokilometrillä tarkoitetaan kuormatun tai tyhjän kuorma-auton liikkumista yhden kilometrin matkan; o. lähellä sijaitsevalla kolmannella maalla tarkoitetaan maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsen ja jolla on yhteinen raja Euroopan unionin kanssa tai joka rajoittuu Euroopan unionin rajana olevaan suljettuun tai puolisuljettuun merialueeseen. 12

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

LIITE II. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA

LIITE II. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA LIITE II Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA Tiedot toimitetaan 11 artiklan mukaisesti käyttäen vakiintunutta komission tietotekniikkasovellusta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti VALTIONEUVOSTON ASETUS VIRANOMAISTEN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASE- TUKSEN

Lisätiedot

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

PROJEKTI- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LOGIIKASTA

PROJEKTI- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LOGIIKASTA PROJEKTI- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LOGIIKASTA VTT, Timo Aro 1.10.2010, Turku Timo Aro 2010 Timo Aro 2010 SISÄLTÖ: I Projekti- ja kehittämistoiminnan logiikasta II Projektin elinkaari- ja vaikutusketjuajattelun

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 86 final 2016/0052 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, ETA:n rahoitusjärjestelmää

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 20.3.2009 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0621/2004, András Lukács, Unkarin kansalainen, Clean Air Action Group -toimintaryhmän puolesta, ISPA-rahoituksen

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 29/2010

MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 29/2010 EUROOPAN KOMISSIO BRYSSEL 01/10/2010 YLEINEN TALOUSARVIO VARAINHOITOVUOSI 2010 PÄÄLUOKKA III KOMISSIO OSASTOT 01, 04 JA 40 MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 29/2010 EUROA MÄÄRÄRAHOJEN ALKUPERÄ LUVUSTA 01 04 Rahoitustoiminnot

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 10.4.2014 L 107/39 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 361/2014, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen säätämisestä

Lisätiedot

56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Hinta: 3 EUR

56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Hinta: 3 EUR Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1977-1053 C 13 Suomenkielinen laitos Tiedonantoja ja ilmoituksia 56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Ilmoitusnumero Sisältö Sivu III Valmistavat säädökset TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.10.2014 COM(2014) 684 final 2014/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön ja Madagaskarin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Tarkastuslistan kysymykset 5A12-14: Tiedotus ja julkisuus tuensaajan toiminnassa, Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset, Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

MARIE CURIE -YHTEISRAHOITUS ALUEELLISILLE, KANSALLISILLE JA KANSAINVÄLISILLE OHJELMILLE

MARIE CURIE -YHTEISRAHOITUS ALUEELLISILLE, KANSALLISILLE JA KANSAINVÄLISILLE OHJELMILLE LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET MARIE CURIE -YHTEISRAHOITUS ALUEELLISILLE, KANSALLISILLE JA KANSAINVÄLISILLE OHJELMILLE III.1 Määritelmät Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi

Lisätiedot

TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet

TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet III.1 Määritelmät Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23

18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23 18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1024/2008, annettu 17 päivänä lokakuuta 2008, yksityiskohtaisista toimenpiteistä Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 12.10.2012 2012/2237(BUD) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0297 (COD) 11702/16 STATIS 57 TRANS 322 CODEC 1162 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. elokuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot