Jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuudet Perämerellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuudet Perämerellä"

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 8/2007 Jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuudet Perämerellä Taustaa julkisten rahoituslähteiden käytöstä ja rahoituksen myöntämisperusteista Helsinki 2007 ISBN ISSN

2

3 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 8/2007 Jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuudet Perämerellä Taustaa julkisten rahoituslähteiden käytöstä ja rahoituksen myöntämisperusteista Helsinki 2007 ISBN ISSN

4 ISSN Merenkulkulaitos, Helsinki 2007

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Eera Finland Oy: Elias Pöyry, Minna Määttä Julkaisun laji Selvitys Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuudet Perämerellä Taustaa julkisten rahoituslähteiden käytöstä ja rahoituksen myöntämisperusteista Tiivistelmä Tässä kartoituksessa on esitelty sellaisia julkisen rahoituksen lähteitä, joista voitaisiin saada rahoitusta itsenäisesti jääkulkukykyisen aluksen käyttöönottoa varten Raahe Luulaja-välille. Pääosa rahoittajista kanavoi rahoituksen keskittyen kunakin aikana tiettyihin teemoihin. Rahoittajat rakentavat teemojen ympärille rahoitusohjelmia ja järjestävät ohjelmien puitteissa erillisiä rahoitushakukierroksia. Tässä selvityksessä on määritelty rahoittajatahojen pääperiaatteita, joilla rahoitusta myönnetään. Myös rahoitusohjelmia on otettu selvitykseen mukaan laajalti, vaikka ne koskisivatkin vain pientä osaa kokonaishankkeesta. Euroopan Unionin rahoitusohjelmissa on tällä hetkellä auki useita sellaisia rahoitushakuja, jotka keskittyvät väyliin, logistiikkaan ja liikennejärjestelmien kehittämiseen. Tässä kartoituksessa on keskitytty hankkeen rahoituksen perusteisiin. Hankkeen eri teemojen rahoitusta voidaan selvittää tarkemmin vasta, kun on sovittu pääpiirteittäin siitä, mitä rahoitusta haetaan. Tässä selvityksessä on lähtökohtana, että hankkeen koordinaattorina ja siis rahoituksen hakijana toimii joko aluksen hankkija (varustamo) tai aluksen käyttäjä. Julkista rahoitusta haettaessa on huomioitava: Pääosa kaikista tuista on suunnattu pk-yrityksille ja tuet ovat määrältään niin vähäisiä, että ne soveltuvat vain erilaisten esiselvitysten laatimiseen. Varsinaisia investointitukia myönnetään nykyään hyvin vähän, sillä ne tulkitaan usein kilpailua rajoittaviksi tekijöiksi. Merkittävät investointitukipäätökset vaativat aina EU:n kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Avainsanat (asiasanat) talvimerenkulku, jäissäliikkumiskyky, julkinen rahoitus, EU-tuet, investointituki Muut tiedot Tämä selvitys liittyy Eera Finland Oy:n Merenkulkulaitoksen toimeksiannosta laatimaan selvitykseen jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuuksista ja hankinnan insentiiveistä Perämerellä ( ). Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 8/2007 / / Kokonaissivumäärä 33 Jakaja Merenkulkulaitos Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6

7 Tiivistelmä Tässä kartoituksessa on esitelty sellaisia julkisen rahoituksen lähteitä, joista voitaisiin saada rahoitusta itsenäisesti jääkulkukykyisen aluksen käyttöönottoa varten Raahe Luulaja-välille. Pääosa rahoittajista kanavoi rahoituksen keskittyen kunakin aikana tiettyihin teemoihin. Rahoittajat rakentavat teemojen ympärille rahoitusohjelmia ja järjestävät ohjelmien puitteissa erillisiä rahoitushakukierroksia. Tässä selvityksessä on määritelty rahoittajatahojen pääperiaatteita, joilla rahoitusta myönnetään. Myös rahoitusohjelmia on otettu selvitykseen mukaan laajalti, vaikka ne koskisivatkin vain pientä osaa kokonaishankkeesta. Euroopan Unionin rahoitusohjelmissa on tällä hetkellä auki useita sellaisia rahoitushakuja, jotka keskittyvät väyliin, logistiikkaan ja liikennejärjestelmien kehittämiseen. Tässä kartoituksessa on keskitytty hankkeen rahoituksen perusteisiin. Hankkeen eri teemojen rahoitusta voidaan selvittää tarkemmin vasta, kun on sovittu pääpiirteittäin siitä, mitä rahoitusta haetaan. Tässä selvityksessä on lähtökohtana, että hankkeen koordinaattorina ja siis rahoituksen hakijana toimii joko aluksen hankkija (varustamo) tai aluksen käyttäjä. Julkista rahoitusta haettaessa on huomioitava: Pääosa kaikista tuista on suunnattu pk-yrityksille ja tuet ovat määrältään niin vähäisiä, että ne soveltuvat vain erilaisten esiselvitysten laatimiseen. Varsinaisia investointitukia myönnetään nykyään hyvin vähän, sillä ne tulkitaan usein kilpailua rajoittaviksi tekijöiksi. Merkittävät investointitukipäätökset vaativat aina EU:n kilpailuviranomaisten hyväksynnän. I

8 Sisällysluettelo 1. EU-rahoitus Tukialueet EU:n rakennerahastot ja aluetuet Euroopan yhteisöjen komission rahoitus EU:n ohjelmia, joista tukia kannattaa ensisijaisesti hakea Marco Polo II -ohjelma TEN-T Eurooppalaiset liikenneverkot Budjettikohta: : Sisämarkkinat ja liikennejärjestelmien optimointi Teknologiatuet Tekesin rahoitus Teknologiatuet EU:n lyhenteitä...22 II

9 EU-RAHOITUS 1. EU-rahoitus EU-tukea ei yleensä haeta suoraan Euroopan komissiosta vaan kansallisilta viranomaisilta. Näin on varsinkin rakennerahastojen rahoittamien hankkeiden laita. Tukea rakennerahastoista voivat hakea yritykset ja yhteisöt. Tukikelpoisista hankkeista päättävät kansalliset vastuuviranomaiset. Komissiolta suoraan haettava rahoitus liittyy yhteisön eri toimintalohkoilla eli unionin politiikoissa toteutettaviin toimiin ja ohjelmiin. Niiden kautta tuettavat hankkeet edellyttävät useimmiten eurooppalaista ulottuvuutta, toisin sanoen niissä tulee olla yhteistyökumppaneita useammasta maasta. Monivuotisten ohjelmien lisäksi komissio voi talousarvioon varatuista määrärahoista tukea vuosittain erilaisia kokeiluhankkeita ja valmistelevia toimia, kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen toimintaa sekä muun muassa työllisyyteen, sosiaalialaan, tiedottamiseen ja nuorisoon liittyviä hankkeita. Euroopan Unionin rahoituskehykset ovat yleensä kuusivuotisia. Keskeiset rahoitusohjelmat päättyivät vuonna 2006 ja niitä seuraavat uudet ohjelmat ovat juuri alkaneet. Päättyvien ohjelmien viimeiset haut ovat avoinna parhaillaan, osassa ohjelmista kaikki haut ovat jo päättyneet. Esimerkiksi tieteen ja teknologian 6. puiteohjelma päättyi vuoden 2006 lopussa ja 7. puiteohjelma alkoi vuoden 2007 alusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU-rahoitusta on voinut uusien ohjelmien puitteissa hakea vasta vuoden 2007 alkupuoliskolta. Uuden ohjelmakauden ohjelmien ensimmäiset haut ovat juuri käynnistyneet ja ohjelmissa on vielä merkittävästi rahaa käytettävissä. Keskimääräinen rahoitusmaksimi projektia kohden on EU:n ohjelmissa noin euroa. Yleensä prosentuaalinen rahoitusmaksimi on 50 %. On huomattavaa, että merkittävä osaa EU:n tuista koordinoidaan kansallisesti, mm. TE-keskusten ja TEKESin kautta. EU-rahoitukseen sisältyy yleensä erityisehtoja: Hankkeeseen yleensä osallistuttava toimijoita vähintään kolmesta eri jäsenvaltiosta Hankkeeseen saatavissa enemmän rahoitusta, jos mukana toimijoita useista jäsenvaltioista Rahoituskatto on yleensä 50 % projektin kokonaiskustannuksista Rahoituskatto vaihtelee hankkeittain 1.1. Tukialueet Raahe kuuluu EU:n 2. (ei-kansalliseen) tukialueeseen. Tukialueet 1 ja 2 muodostavat EU:n tukilainsäädännön mukaisen valtiontukialueen, eli aluekehittämislain mukaisen kehitysalueen. 1

10 2

11 1.2. EU:n rakennerahastot ja aluetuet Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään tasoittamaan jäsenvaltioiden alueellisia eroja ja lieventämään niiden rakenneongelmia. Tarkoitus on edesauttaa taloudellista ja sosiaalista toimeliaisuutta sekä kilpailukykyä vähemmän kehittyneillä alueilla, minkä lopulta uskotaan koituvan koko yhteisön eduksi. 1 EU:n alue- ja rakennepolitiikan perusta on yhteisvastuullisuudessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa uudistetaan. Taustalla vaikuttaa tuleva laajentuminen, kun uusia jäsenvaltioita on liittymässä unioniin. Alue- ja rakennepolitiikkaa uudistamalla tiivistetään rakennerahastojen tavoitteita ja vähennetään yhteisöaloitteiden määrää. Alue- ja rakennepoliittisia tavoitteita supistetaan aiemmasta seitsemästä kolmeen. Niistä kaksi on alueellisia ja kolmas horisontaalinen eli sitä toteutetaan koko unionin alueella lukuun ottamatta tavoite 1 -alueita. Myös maaseudun kehittämiseen tähtääviä toimia toteutetaan horisontaalisesti. Rakennepoliittisia tavoitteita täydentäviä yhteisöaloitteita vähennetään kolmestatoista neljään. Tavoitealueet tulevat kattamaan aiemman noin 50 prosentin sijasta noin 40 prosenttia EU:n väestöstä. 2 Alue- ja rakennepolitiikan välineet: rakennerahastot Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka perustuu rakennerahastoista annettavaan tukeen, johon on yhdistettävä kansallista, julkista ja yksityistä rahoitusta. Rahastoista tuetaan EU:n kehittymättömimpien alueiden sijoituksia infrastruktuuriin, tuotantotoimintaan tai inhimillisiin voimavaroihin, pieneen ja keskisuureen yritystoimintaan sekä maaseudun rakenneuudistuksiin. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) on rahastoista suurin vajaa puolet rahastobudjetista - ja sen nimenomaisena tehtävänä on tasoittaa alueiden kehityksen eroja. EAKR tukee pääasiassa hankkeita, joilla lisätään investointeja tuotantoon ja parannetaan infrastruktuuria sekä parannetaan ongelma-alueiden työllistämismahdollisuuksia. EAKR osallistuu tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmien, Interreg- ja Urban-yhteisöaloitteiden sekä pilottihankkeiden ja teknisen avun rahoitukseen. Suomessa aluekehitysrahaston vastuutaho on sisäasiainministeriö. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) keskittyy erityisesti inhimillisten voimavarojen kehittämiseen eri alueilla. Tämä tarkoittaa ponnistuksia koulutuksen, osaamisen, tasa-arvon ja ammattitaidon lisäämiseksi, jotta työmarkkinat elpyisivät ja syntyisi uusia työpaikkoja. 3

12 ESR rahoittaa kokonaisuudessaan tavoite 3 -ohjelman ja EQUAL-yhteisöaloitteen. Rahasto osallistuu myös alueohjelmien tavoite 1:n ja tavoite 2:n - toteutukseen sekä pilottihankkeiden ja teknisen avun rahoitukseen. Suomessa sosiaalirahaston vastuutaho on työministeriö. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR) jakautuu kahteen osastoon, ohjaus- ja tukiosastoon. Ohjausosasto (EMOTR-O) toimii muiden rakennerahastojen tavoin. Sen toimin tuetaan maatalouden rakennemuutosta ja tehostetaan elintarviketuotannon sijoituksia ja markkinointia. Rahaston varoista korvataan lisäksi luonnonoloista maataloudelle koituvia haittoja ja myönnetään rahaa maaseudun kehittämiseen. Tukiosasto (EMOTR-T) pyrkii varmistamaan maatalousmarkkinoiden toimivuuden ja hintatason vakauden. Siitä rahoitetaan Suomen LFA-tuki ja ympäristötuki. Tukiosasto ei ole rakennerahasto, mutta se voi osallistua tavoite 2:n toimien toteuttamiseen. Tukiosasto rahoittaa myös tavoite 1 -alueen ulkopuolisen maaseudun kehittämisohjelmaa. Ohjausosasto rahoittaa tavoite 1 -ohjelmaa ja Leader+ -yhteisöaloitetta sekä teknisen avun toimintaa. Suomessa rahaston vastuutaho on maa- ja metsätalousministeriö. Kalatalouden ohjausrahaston (KOR) kautta uudistetaan kalastuselinkeinoa ja parannetaan sen kilpailukykyä. Kalatalousrahaston rahoittamin toimin alaa pyritään sopeuttamaan rakennemuutoksiin. Tukea voi hakea esimerkiksi kalanviljely-, kalanjalostus- ja ammattikalastussijoituksiin, markkinointiin sekä kalasatamien varustuksen ja ympäristön parantamiseen. KOR rahoittaa tavoite 1 -ohjelmaa, toimia tavoite 1 -alueen ulkopuolella sekä pilottihankkeita ja teknisen avun toimintaa. Suomessa rahaston vastuutaho on maa- ja metsätalousministeriö. Koheesiorahasto ei kuulu varsinaisiin rakennerastoihin, vaikka se on osa EU:n aluepolitiikkaa. Sen avulla on tuettu EU:n köyhimpien maiden Portugalin, Kreikan, Irlannin ja Espanjan - ympäristöön ja infrastruktuuriin, erityisesti liikenneverkostoihin, liittyviä kehityshankkeita. 3 Tavoiteohjelmat ohjaavat alue- ja rakennepolitiikkaa Euroopan unionin rakennerahastoista tuettavaa alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan tavoiteohjelmittain. Niiden tarkoitus on poistaa unionin jäsenvaltioiden eri alueiden alueellista ja sosiaalista eriarvoisuutta. EU:n ohjelmissa painotetaan erityisesti kilpailukykyä, innovatiivisuutta, työllisyyttä, kestävää kehitystä sekä miesten ja naisten tasa-arvoa. Tavoite 1: Kehityksestä jälkeen jääneiden alueiden kehittäminen Tavoite 1 -ohjelmalla tuetaan kehityksestä jälkeen jääneitä alueita, joiden bruttokansantuote on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta. Suomessa vuosina toteutetun tavoite 6 - ohjelman alueet sisällytettiin alue- ja rakennepolitiikan uudistuksessa (vuosiksi ) tavoite 1 -alueisiin. 4

13 Suomessa tavoite 1 -alueeseen kuuluvat Itä-Suomen neljä maakuntaa Etelä-Savo, Pohjois- Savo, Kainuu ja Pohjois-Karjala - sekä koko Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnista tavoite 6:een kuuluvat alueet. Suomen tavoite 1 -alueita varten on valmisteltu kaksi erillistä ohjelma-asiakirjaa, joiden valmistelussa pääpaino on ollut maakuntien liittojen organisoimassa alueyhteistyössä. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa toteutetaan neljällä tavalla: kehittämällä yritystoimintaa ja parantamalla yritysten toimintaympäristöä, kohentamalla osaamista ja työvoiman valmiuksia, kehittämällä maaseutua sekä rakenteita ja hyvää ympäristöä. Nämä toimintalinjat on kukin nimikoitu yhden rakennerahaston vastuulle. Pohjois-Suomen ohjelma perustuu kolmeen toimintalinjaan, jotka ovat yritystoiminta, maaseutu ja osaaminen. Kutakin toimintalinjaa rahoittaa useampi kuin yksi rahasto. Tavoite 2: Rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden taloudellinen ja sosiaalinen uudistaminen Tavoite 2 -ohjelma käsittää alueet, joilla kärsitään taantuvien elinkeinojen aiheuttamista ongelmista. Tyypillistä tällaisille alueille on suuri työttömyys, joka on syntynyt, kun alueen eniten työllistävät alat ovat rakennemuutosten vuoksi joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Tuki jakautuu teollisuuden ja palvelualojen rakennemuutosalueille, taantuville maaseutualueille, kalataloudesta riippuvaisille alueille sekä vaikeuksissa oleville kaupunkialueille. Aikaisemmat tavoite 2 ja tavoite 5 b sisältyvät uuteen tavoite 2:een. Tavoite 3: Henkilöresurssien kehittäminen Tavoite 3 -ohjelman kautta rahoitetaan toimia inhimillisten voimavarojen kehittämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Näin tuetaan koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien politiikkojen ja järjestelmien mukauttamista ja nykyaikaistamista. Tavoite 3:een sisältyvät vanhat tavoite 3 ja tavoite 4, ja sen kautta voidaan jakaa tukea muualla kuin tavoite 1 alueilla. Suomessa työministeriö on koordinoinut tavoite 3 -ohjelman valmistelua. Ohjelmaesitykseen kuuluvat: työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllisyyden edistäminen, tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä, koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edesauttaminen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen, osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä. 4 Yhteisöaloitteet täydentävät ja terävöittävät tavoiteohjelmia Yhteisöaloitteilla Euroopan komissio tukee pyrkimyksiä ratkaista Euroopan laajuisia aluepoliittisia ongelmia. Kuluvalla ohjelmakaudella toteutetaan neljää yhteisöaloitetta. Niiden erityispiirteenä on kansallisuuksien, valtioiden ja alueiden rajat ylittävän yhteistyön korostaminen. Rahoitus suunnataan ensisijaisesti tavoitetukialueille, varsinkin tavoite 1 -alueelle. Komissio päättää yhteisöaloitteisiin kohdennettavista rahoista ja niiden maakohtaisesta jaosta. Kuten tavoiteohjelmissakin, maakunnat ja jäsenvaltiot laativat konkreettiset toimenpideohjelmat. 5

14 Interreg III -yhteisöaloitteessa tuetaan valtioiden ja alueiden rajat ylittävää yhteistyötä. Se on yhteisöaloitteista rahallisesti suurin eli puolet yhteisöaloitevaroista. Interreg III jakautuu A-, B- ja C-osaan. A-osioon eli rajat ylittävään yhteistyöhön tulee osoittaa prosenttia ja C-osioon, valtioiden yhteistyöhön, kuusi prosenttia maakohtaisesta rahasta. Suomen Interreg III A -alueiksi on kaavailtu seuraavia: Barents, Pohjoiskalotti, Karjala, Kaakkois-Suomi, Etelä-Suomen rannikkovyöhyke, Turun ja Ahvenanmaan saaristoalue ja Merenkurkku. Equal-yhteisöaloitteella pyritään valtioiden yhteistyöhön, jotta kaikenlainen syrjintä ja eriarvoisuus työmarkkinoille pääsyssä voitaisiin torjua. Ohjelma on rakennettu EU:n työllistämispolitiikan neljän osion perusteella. Sen avulla tähdätään toimiin, jotka edistävät työllistettävyyttä, yrittäjyyttä, uuteen toimintaympäristöön sopeutumista sekä naisten ja miesten samanarvoisia mahdollisuuksia toimia työmarkkinoilla. Urban-yhteisöaloitteella tuetaan vaikeuksiin joutuneiden kaupunkien ja lähiöiden taloudellista ja sosiaalista elvyttämistä. Aloitteen avulla pyritään hankkimaan myös lisätietoa ja kokemuksia kestävän kaupunkikehityksen synnyttämiseksi. Urban-yhteisöaloite on aloitteista rahallisesti pienin. 5 Innovatiivisilla toimilla edistetään uusia menetelmiä Innovatiivisilla toimilla tutkimuksilla, pilottihankkeilla ja kokemusten vaihdolla - autetaan uutta luovien menetelmien ja käytäntöjen kehittämistä. Jokaista pilottihankkeen toiminta-alaa rahoitetaan yhdestä rahastosta. Innovatiivisia toimia voidaan rahoittaa enintään 0,40 prosenttiin saakka rakennerahastojen vuotuisista varoista. 6 Teknisellä avulla edistetään rakenne-rahastoasetuksen täytäntöönpanoa Alue- ja rakennepolitiikan täytäntöönpanoon liittyviä toimia ovat lähinnä ohjelmatyön ja hankkeiden valmistelu, seuranta, arviointi ja valvonta. Toimintaa voidaan rahoittaa enintään 0,25 prosenttiin rahastojen vuotuisista varoista. 7 Rahoitus haetaan oman maakunnan viranomaiselta Tavoiteohjelmien ohjelma-asiakirjat laaditaan maakunnissa. Alueohjelmat on tehty melko pitkälle asetuksissa annettujen viitekehysten pohjalta. Niissä määritetään toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet, joihin kullakin alueella saa rahoitusta. Ohjelma-asiakirjat hyväksyy Euroopan komissio. Maakuntien liitot laativat lisäksi täydennysosat mainittuihin asiakirjoihin ja ne toimitetaan tiedoksi komissiolle. Täydennysosissa määritellään yksityiskohtaisemmin rahoitettavat toimet. Edellytyksenä rahoituksen saamiseksi on, että hanke tukee maakunnallisen ohjelman tavoitteita. 6

15 Kussakin maakunnassa on rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa varten maakunnan yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän asettaa maakunnan liiton hallitus. Yhteistyöryhmässä osapuolina ovat 1) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat sekä Lapin maakunnassa saamelaiskäräjät; 2) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muita valtionhallintoon kuuluvia organisaatioita sekä 3) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Tavoiteohjelmista haetaan rahoitusta oman maakunnan viranomaisten kautta. EU-rahoituksen osuus vaihtelee hieman riippuen hankkeesta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kansallisen rahoituksen tulee olla noin puolet hankkeen kokonaiskustannuksista. Rahoitus voi olla julkishallinnon rahoitusta, luottolaitoksen myöntämää lainaa tai yksityistä rahoitusta. Yhteistyöryhmä valmistelee yhdessä muiden alueellisten viranomaisten kanssa rahoituspäätökset niin kansallisen kuin EU-rahoituksen osalta. Eri rahastoista (EAKR, ESR, EMOTR ja KOR) haettaviin hankkeisiin on omat hakukaavakkeensa, joita saa mm. Työvoima- ja elinkeinokeskuksesta tai maakunnan liitolta. Hankkeen rahoituskelpoisuudesta kannattaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa keskustella alueensa hankevastaavien kanssa. Yrityshankkeiden rahoituksesta voi tiedustella työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysosastolta ja maaseutuosastolta. Liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja sisältäviä yrityshankkeita ei käsitellä yhteistyöryhmässä. Nykyisellä rahoituskaudella myös yhteisöaloitteisiin ja innovatiivisiin toimiin haetaan rahoitusta kansallisen viranomaisen kautta. Ohjelmien hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta säädetään erikseen kuluvan vuoden aikana. EU-ohjelmakartta pääpiirteissään Valtakunnallinen ohjelma, jossa - Valtakunnallinen osio - Suuralueittaiset osiot Kilpailukyky- ja työllisyystavoite ESR Etelä- Suomi EAKR Itä- Suomi Länsi- Suomi Pohjois- Suomi Alueellinen yhteistyö sisä- ja ulkorajoilla EAKR I Raja-alueyhteistyö sisärajoilla II Valtioiden välinen yhteistyö III Alueiden välinen yhteistyö IV Raja-alueyhteistyö ulkorajoilla Koheesiorahasto (ei käytössä Suomessa) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma Yhteisvastuuta ja maahanmuuttajavirtojen hallintaa koskeva ohjelma Kehitysyhteistyö ja CIP taloudellisen yhteistyön rahoitusväline Progress Naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusväline ENPI VII Puiteohjelma Kansalaisten Eurooppa Media 2007 Turvallisuutta ja II Toimintaohjelma terveyden alalla Ahvenanmaa Nuorisotoimintaohjelma Life+ Marco Polo II Kulttuuri EU USAkoulutusyhteistyö Perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelma EU Kanadakoulutusyhteistyö Toimintaohjelma kuluttajapolitiikan alalla Liittymistä valmisteleva tukiväline vapauksien suojelua koskeva puiteohjelma Teollistuneiden maiden yhteistyö 7

16 1.3. Euroopan yhteisöjen komission rahoitus Vuonna 2006 päättyvät ja vuonna 2007 alkavat ohjelmat Vanha ohjelma Tuleva ohjelma Rakennerahastokausi Rakennerahastokausi Puiteohjelma ( ) 7. puiteohjelma ( ) Sokrates Comenius Erasmus Grundtvig elearning Erasmus Mundus ( ) (2009 alk.) Leonardo da Vinci Jean Monnet Integroitu toimintaohjelma elinikäisen oppimisen alalla ( ) Nuoriso-ohjelma Nuorisotoimintaohjelma Kulttuuri ohjelma Kulttuuri ohjelma ( ) Media Plus-ohjelma ( ) Media ohjelma ( ) Yhteisön toimintaohjelma unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi Kansalaisten Eurooppa -ohjelma ( ) Ystävyyskaupunkitoiminta (Town-Twinning) Life-luonto Life + -ohjelma ( ) Life-Ympäristö Monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk- yritykset), hyväksi ( ) Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma ( ) Älykäs energiahuolto Euroopassa ( ) eten econtentplus ( ) Modinis ( ) Marco Polo -ohjelma ( ) Marco Polo II -ohjelma ( ) Syrjinnän torjumista koskeva yhteisön toimintaohjelma ( ) Progress-ohjelma ( ) Sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskeva toimintaohjelma ( ) Naisten ja miesten tasa-arvoon liittyvää yhteisön strategiaa koskeva toimintaohjelma ( (2006)) Työllisyyden alalla toteutettavat yhteisön edistämistoimet ( ) (EIM-ohjelma) 8

17 Kansanterveyden alan toimintaohjelma ( ) Kuluttajapolitiikkaa tukevien yhteisön toimien rahoitus ( ) ARGO-ohjelma RETURN-valmistelutoimi Yhteisön toimintaohjelma terveyden ja kuluttajansuojan alalla ( ) Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan puiteohjelma ( ) INTI pilottihankkeet AENEAS- ohjelma AGIS-ohjelma DAPHNE II-aloite Perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelma ( ) Fundamental Rights Oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeuden alalla koskeva puiteohjelma Pilottihanke: oikeuslaitosten jäsenille tarkoitettu vaihto-ohjelma AGIS-ohjelma Kokeiluhanke terroritekojen uhrien tukemiseksi Tacis Meda Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevan puiteohjelma Naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusväline (European Neighbourhood and Partnership Instrument (ENPI)) ( ) LIFE - Kolmannet maat Tempus Phare ISPA Liittymistä valmisteleva tukiväline ( ) Sapard Cards Ympäristöulottuvuuden sisällyttäminen täysimääräisesti kehitysmaiden kehitysprosessiin Kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön rahoitusväline ( ) Toimenpiteet kehitysmaissa olevien trooppisten ja muiden metsien säilyttämisen ja kestävän hoidon edistämiseksi Kehitysyhteistyö Etelä-Afrikan kanssa 9

18 Humanitaarinen apu Jalkaväkimiinojen vastainen toiminta Kehitysmaissa toteutettavat kunnostamis- ja jälleenrakennustoimet Kehitysmaita koskevilla aloilla tapahtuvien toimien yhteisrahoitus eurooppalaisten, kehitysyhteistyön parissa toimivien, kansalaisjärjestöjen (NGO) kanssa Kehitysmaiden hajautettu yhteistyö Demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta edistävät kehitysyhteistyötoimet Sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten sisällyttäminen kehitysyhteistyöhön Kehitysmaiden väestöpolitiikoille ja - ohjelmille annettava apu Apu köyhyyteen liittyvien sairauksien (HIV/aids, tuberkuloosi ja malaria) torjumiseksi kehitysmaissa Apu lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen ja lisääntymistä ja seksuaalisuutta koskeviin oikeuksiin liittyville politiikoille ja toimille kehitysmaissa Kliinisiä tutkimuksia koskeva Euroopan maiden ja kehitysmaiden yhteistyökumppanuus Siirtymään joutuneiden väestöryhmien avustamistoimet Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaissa Koulutus ja valistus kehityksen alalla, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten koulutusjaksot komissiossa Elintarvikeapu ja tukitoimenpiteet; Muu apu tuotteina, tukitoimet,hälytys- ja varastointijärjestelmät Ulkosuhteiden pääosaston myöntämän toimintatuen vuotuinen toimintaohjelma ALA EU:n ja Pohjois-Amerikan, Kaukoidän ja Australaasian teollisuusmaiden välistä yhteistyötä ja kaupallisia suhteita edistävien hankkeiden täytäntöönpano 10

19 2. EU:n ohjelmia, joista tukia kannattaa ensisijaisesti hakea 2.1. Marco Polo II -ohjelma Marco Polo II -ohjelmalla on tarkoitus vähentää ruuhkia, parantaa liikennejärjestelmän ympäristönsuojelun tasoa ja tehostaa intermodaaliliikennettä ja siten edistää tehokkaan ja kestävän liikennejärjestelmän toteutumista tuottaen Euroopan unionille lisäarvoa ilman kielteisiä vaikutuksia taloudelliseen, sosiaaliseen tai alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Ohjelman kesto on 1. päivästä tammikuuta päivään joulukuuta 2013, jotta ohjelman päättymiseen mennessä päästäisiin liikennemuotojen muutokseen siten, että huomattava osuus maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen ennakoidusta vuotuisesta kokonaiskasvusta tonnikilometreinä mitattuna siirretään lyhyen matkan meriliikenteeseen, rautatieliikenteeseen ja sisävesiliikenteeseen tai liikennemuotojen yhdistelmään, jossa tiematkat ovat mahdollisimman lyhyitä. Rahoituspuitteet Marco Polo II -ohjelman toteuttamiseksi 1. päivästä tammikuuta päivään joulukuuta 2013 ovat 450 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa. Määritelmät Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä: a. toimella tarkoitetaan yritysten toteuttamaa hanketta, jolla edistetään maanteiden tavaraliikennejärjestelmän ruuhkien vähentämistä ja/tai liikennejärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista jäsenvaltioiden tai osallistujavaltioiden alueilla; katalyyttiset toimet, liikennemuotosiirtymätoimet ja yhteiset oppimistoimet voivat koostua useista yhteensovitetuista hankkeista; b. katalyyttisellä toimella tarkoitetaan innovatiivista tointa, jolla pyritään poistamaan merkittäviä yhteisön tavaraliikennemarkkinoiden rakenteellisia esteitä, jotka haittaavat markkinoiden tehokasta toimintaa, lyhyen matkan meriliikenteen, rautatieliikenteen tai sisävesiliikenteen kilpailukykyä ja/tai näitä liikennemuotoja käyttävien kuljetusketjujen tehokkuutta, mukaan luettuna täydentävän infrastruktuurin muuttaminen tai perustaminen; tässä määritelmässä rakenteellisilla esteillä tarkoitetaan muita kuin sääntelyyn liittyviä, tosiasiallisia ja ei pelkästään väliaikaisia esteitä, jotka haittaavat tavarankuljetusketjun asianmukaista toimintaa; c. merten moottoritiet -toimella tarkoitetaan innovatiivista tointa, jolla siirretään välittömästi tavarakuljetuksia tieliikenteestä lyhyen matkan merenkulkuun tai lyhyen matkan merenkulun ja muiden liikennemuotojen yhdistelmäkuljetuksiin, joissa tiematkat ovat mahdollisimman lyhyitä; tällaisiin toimiin voi sisältyä sellaisen täydentävän infrastruktuurin muuttaminen tai perustaminen, jonka avulla saadaan aikaan suurten määrien ja suuren liikennetiheyden intermodaalinen meriliikennepalvelu, johon sisältyy yleensä kaikkein ympäristöystävällisempien liikennemuotojen, kuten sisävesiliikenteen ja rautateiden, käyttö 11

20 syrjäseutujen tavarakuljetuksiin sekä integroituihin ovelta ovelle -palveluihin; syrjäisimpien alueiden resurssit olisi myös integroitava mahdollisuuksien mukaan; d. liikennemuotosiirtymätoimella tarkoitetaan tointa, jolla suoraan, mitattavasti, huomattavasti ja viiveettä siirretään tavarakuljetuksia maanteiltä lyhyen matkan merenkulkuun, rautateille, sisävesille tai eri liikennemuotojen yhdistelmäkuljetuksiin, joissa tiematkat ovat mahdollisimman lyhyitä, ja joka ei ole katalyyttinen toimi; tähän sisältyvät myös olemassa olevien palvelujen kehittämisellä aikaansaadut liikennemuotosiirtymät; komissio tarkastelee mahdollisuutta tukea täydentäviä infrastruktuurihankkeita; e. liikenteen välttämistoimella tarkoitetaan innovatiivista tointa, jolla liikenne integroidaan tuotantologistiikkaan, jotta vältetään tavaraliikenteen suuren prosenttiosuuden kuljettaminen maanteitse vaikuttamatta kielteisesti tuotannon määrään tai työvoimaan; näihin toimiin voi sisältyä myös täydentävän infrastruktuurin ja laitteiston muuttaminen tai perustaminen; f. yhteisellä oppimistoimella tarkoitetaan tointa, jolla pyritään parantamaan tavarankuljetusketjun työmenetelmien ja menettelyjen rakenteelliseen optimointiin liittyvää yhteistyötä, ottaen huomioon logistiikan vaatimukset; g. innovatiivisella toimella tarkoitetaan tointa, johon sisältyy tietyillä markkinoilla aiemmin esiintymättömiä osatekijöitä; h. täydentävällä infrastruktuurilla tarkoitetaan toimien päämäärien saavuttamiseen tarvittavaa riittävää infrastruktuuria, mukaan luettuina tavara- ja henkilöliikenteeseen liittyvät rakenteet; i. liitännäistoimenpiteellä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla pyritään valmistelemaan tai tukemaan nykyisiä tai tulevia toimia, mukaan luettuina tulosten levittämiseen liittyvät toimet, hankkeiden seuranta ja arviointi sekä tilastotietojen keruu ja analyysi; tuotteiden, prosessien tai palvelujen markkinoille saattaminen, markkinointi tai myynnin edistäminen eivät ole liitännäistoimenpiteitä; j. valmistelutoimenpiteellä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla valmistellaan katalyyttisia toimia, merten moottoritiet -toimia tai liikenteen välttämistoimia; tällaisia ovat esimerkiksi tekniset, operatiiviset tai taloudelliset toteutettavuustutkimukset ja laitteiston testaus; k. yrityksellä tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavia tahoja niiden oikeudellisesta asemasta ja rahoitustavasta riippumatta; l. yhteenliittymällä tarkoitetaan järjestelyä, jonka avulla vähintään kaksi yritystä toteuttavat yhdessä toimen ja jakavat siihen liittyvät riskit; m. tonnikilometrillä tarkoitetaan yhden tavaratonnin tai sitä tilavuudeltaan vastaavan tavaramäärän kuljettamista yhden kilometrin matkan; n. ajoneuvokilometrillä tarkoitetaan kuormatun tai tyhjän kuorma-auton liikkumista yhden kilometrin matkan; o. lähellä sijaitsevalla kolmannella maalla tarkoitetaan maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsen ja jolla on yhteinen raja Euroopan unionin kanssa tai joka rajoittuu Euroopan unionin rajana olevaan suljettuun tai puolisuljettuun merialueeseen. 12

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 2007/0145(COD) 22.4.2008 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 24.7.2003 KOM(2003) 437 lopullinen 2003/157 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS vuoteen 1999 asti Marokon kalastussopimuksen alaisina olleiden alusten ja kalastajien toimintasuunnan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0013 (COD) 11197/16 TRANS 296 CODEC 1056 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0010 (APP) 5479/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: N 49 CADREN 5 REGIO 7 FSTR 6 FC 7 SOC 21 AGRISTR 2 PECHE

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti VALTIONEUVOSTON ASETUS VIRANOMAISTEN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASE- TUKSEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11 EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 25. helmikuuta 2008 (OR. en) 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11 ENER 215 ENV 450 MI 198 CODEC 902 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa. Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS

Arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa. Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.12.2016 COM(2016) 756 final 2016/0372 (NLE) Arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS yhteisestä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. heinäkuuta 2016 (OR. en) 10764/16 N 411 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 30. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 86 final 2016/0052 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, ETA:n rahoitusjärjestelmää

Lisätiedot

(kodifikaatio) ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,

(kodifikaatio) ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan, L 160/62 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/939, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2015, tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välisen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

ASETUKSET. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ASETUKSET. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, 25.11.2016 L 319/3 ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/2054, annettu 22 päivänä marraskuuta 2016, asetuksista (EY) N:o 2305/2003, (EY) N:o 969/2006, (EY) N:o 1067/2008 ja täytäntöönpanoasetuksesta

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.5.2016 COM(2016) 353 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN STRATEGISTEN INVESTOINTIEN RAHASTON TAKUURAHASTON

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 29/2010

MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 29/2010 EUROOPAN KOMISSIO BRYSSEL 01/10/2010 YLEINEN TALOUSARVIO VARAINHOITOVUOSI 2010 PÄÄLUOKKA III KOMISSIO OSASTOT 01, 04 JA 40 MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 29/2010 EUROA MÄÄRÄRAHOJEN ALKUPERÄ LUVUSTA 01 04 Rahoitustoiminnot

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Kauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu

Kauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu Kauden 2014-2020 EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu Kansallinen informaatio- ja kuulemistilaisuus 12.3.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan alueellinen

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 10.4.2014 L 107/39 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 361/2014, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen säätämisestä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 595 final 2014/0277 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 20.3.2009 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0621/2004, András Lukács, Unkarin kansalainen, Clean Air Action Group -toimintaryhmän puolesta, ISPA-rahoituksen

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) L 171/18 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1056, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2015, tiettyjen Sveitsin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti esittämiin kansallisiin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.10.2014 COM(2014) 684 final 2014/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön ja Madagaskarin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Hinta: 3 EUR

56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Hinta: 3 EUR Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1977-1053 C 13 Suomenkielinen laitos Tiedonantoja ja ilmoituksia 56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Ilmoitusnumero Sisältö Sivu III Valmistavat säädökset TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 12.10.2012 2012/2237(BUD) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

Lisätiedot