Jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuudet Perämerellä

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 8/2007 Jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuudet Perämerellä Taustaa julkisten rahoituslähteiden käytöstä ja rahoituksen myöntämisperusteista Helsinki 2007 ISBN ISSN

2

3 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 8/2007 Jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuudet Perämerellä Taustaa julkisten rahoituslähteiden käytöstä ja rahoituksen myöntämisperusteista Helsinki 2007 ISBN ISSN

4 ISSN Merenkulkulaitos, Helsinki 2007

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Eera Finland Oy: Elias Pöyry, Minna Määttä Julkaisun laji Selvitys Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuudet Perämerellä Taustaa julkisten rahoituslähteiden käytöstä ja rahoituksen myöntämisperusteista Tiivistelmä Tässä kartoituksessa on esitelty sellaisia julkisen rahoituksen lähteitä, joista voitaisiin saada rahoitusta itsenäisesti jääkulkukykyisen aluksen käyttöönottoa varten Raahe Luulaja-välille. Pääosa rahoittajista kanavoi rahoituksen keskittyen kunakin aikana tiettyihin teemoihin. Rahoittajat rakentavat teemojen ympärille rahoitusohjelmia ja järjestävät ohjelmien puitteissa erillisiä rahoitushakukierroksia. Tässä selvityksessä on määritelty rahoittajatahojen pääperiaatteita, joilla rahoitusta myönnetään. Myös rahoitusohjelmia on otettu selvitykseen mukaan laajalti, vaikka ne koskisivatkin vain pientä osaa kokonaishankkeesta. Euroopan Unionin rahoitusohjelmissa on tällä hetkellä auki useita sellaisia rahoitushakuja, jotka keskittyvät väyliin, logistiikkaan ja liikennejärjestelmien kehittämiseen. Tässä kartoituksessa on keskitytty hankkeen rahoituksen perusteisiin. Hankkeen eri teemojen rahoitusta voidaan selvittää tarkemmin vasta, kun on sovittu pääpiirteittäin siitä, mitä rahoitusta haetaan. Tässä selvityksessä on lähtökohtana, että hankkeen koordinaattorina ja siis rahoituksen hakijana toimii joko aluksen hankkija (varustamo) tai aluksen käyttäjä. Julkista rahoitusta haettaessa on huomioitava: Pääosa kaikista tuista on suunnattu pk-yrityksille ja tuet ovat määrältään niin vähäisiä, että ne soveltuvat vain erilaisten esiselvitysten laatimiseen. Varsinaisia investointitukia myönnetään nykyään hyvin vähän, sillä ne tulkitaan usein kilpailua rajoittaviksi tekijöiksi. Merkittävät investointitukipäätökset vaativat aina EU:n kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Avainsanat (asiasanat) talvimerenkulku, jäissäliikkumiskyky, julkinen rahoitus, EU-tuet, investointituki Muut tiedot Tämä selvitys liittyy Eera Finland Oy:n Merenkulkulaitoksen toimeksiannosta laatimaan selvitykseen jäänmurtokykyisen rahtialuksen käyttöönoton mahdollisuuksista ja hankinnan insentiiveistä Perämerellä ( ). Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 8/2007 / / Kokonaissivumäärä 33 Jakaja Merenkulkulaitos Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6

7 Tiivistelmä Tässä kartoituksessa on esitelty sellaisia julkisen rahoituksen lähteitä, joista voitaisiin saada rahoitusta itsenäisesti jääkulkukykyisen aluksen käyttöönottoa varten Raahe Luulaja-välille. Pääosa rahoittajista kanavoi rahoituksen keskittyen kunakin aikana tiettyihin teemoihin. Rahoittajat rakentavat teemojen ympärille rahoitusohjelmia ja järjestävät ohjelmien puitteissa erillisiä rahoitushakukierroksia. Tässä selvityksessä on määritelty rahoittajatahojen pääperiaatteita, joilla rahoitusta myönnetään. Myös rahoitusohjelmia on otettu selvitykseen mukaan laajalti, vaikka ne koskisivatkin vain pientä osaa kokonaishankkeesta. Euroopan Unionin rahoitusohjelmissa on tällä hetkellä auki useita sellaisia rahoitushakuja, jotka keskittyvät väyliin, logistiikkaan ja liikennejärjestelmien kehittämiseen. Tässä kartoituksessa on keskitytty hankkeen rahoituksen perusteisiin. Hankkeen eri teemojen rahoitusta voidaan selvittää tarkemmin vasta, kun on sovittu pääpiirteittäin siitä, mitä rahoitusta haetaan. Tässä selvityksessä on lähtökohtana, että hankkeen koordinaattorina ja siis rahoituksen hakijana toimii joko aluksen hankkija (varustamo) tai aluksen käyttäjä. Julkista rahoitusta haettaessa on huomioitava: Pääosa kaikista tuista on suunnattu pk-yrityksille ja tuet ovat määrältään niin vähäisiä, että ne soveltuvat vain erilaisten esiselvitysten laatimiseen. Varsinaisia investointitukia myönnetään nykyään hyvin vähän, sillä ne tulkitaan usein kilpailua rajoittaviksi tekijöiksi. Merkittävät investointitukipäätökset vaativat aina EU:n kilpailuviranomaisten hyväksynnän. I

8 Sisällysluettelo 1. EU-rahoitus Tukialueet EU:n rakennerahastot ja aluetuet Euroopan yhteisöjen komission rahoitus EU:n ohjelmia, joista tukia kannattaa ensisijaisesti hakea Marco Polo II -ohjelma TEN-T Eurooppalaiset liikenneverkot Budjettikohta: : Sisämarkkinat ja liikennejärjestelmien optimointi Teknologiatuet Tekesin rahoitus Teknologiatuet EU:n lyhenteitä...22 II

9 EU-RAHOITUS 1. EU-rahoitus EU-tukea ei yleensä haeta suoraan Euroopan komissiosta vaan kansallisilta viranomaisilta. Näin on varsinkin rakennerahastojen rahoittamien hankkeiden laita. Tukea rakennerahastoista voivat hakea yritykset ja yhteisöt. Tukikelpoisista hankkeista päättävät kansalliset vastuuviranomaiset. Komissiolta suoraan haettava rahoitus liittyy yhteisön eri toimintalohkoilla eli unionin politiikoissa toteutettaviin toimiin ja ohjelmiin. Niiden kautta tuettavat hankkeet edellyttävät useimmiten eurooppalaista ulottuvuutta, toisin sanoen niissä tulee olla yhteistyökumppaneita useammasta maasta. Monivuotisten ohjelmien lisäksi komissio voi talousarvioon varatuista määrärahoista tukea vuosittain erilaisia kokeiluhankkeita ja valmistelevia toimia, kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen toimintaa sekä muun muassa työllisyyteen, sosiaalialaan, tiedottamiseen ja nuorisoon liittyviä hankkeita. Euroopan Unionin rahoituskehykset ovat yleensä kuusivuotisia. Keskeiset rahoitusohjelmat päättyivät vuonna 2006 ja niitä seuraavat uudet ohjelmat ovat juuri alkaneet. Päättyvien ohjelmien viimeiset haut ovat avoinna parhaillaan, osassa ohjelmista kaikki haut ovat jo päättyneet. Esimerkiksi tieteen ja teknologian 6. puiteohjelma päättyi vuoden 2006 lopussa ja 7. puiteohjelma alkoi vuoden 2007 alusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU-rahoitusta on voinut uusien ohjelmien puitteissa hakea vasta vuoden 2007 alkupuoliskolta. Uuden ohjelmakauden ohjelmien ensimmäiset haut ovat juuri käynnistyneet ja ohjelmissa on vielä merkittävästi rahaa käytettävissä. Keskimääräinen rahoitusmaksimi projektia kohden on EU:n ohjelmissa noin euroa. Yleensä prosentuaalinen rahoitusmaksimi on 50 %. On huomattavaa, että merkittävä osaa EU:n tuista koordinoidaan kansallisesti, mm. TE-keskusten ja TEKESin kautta. EU-rahoitukseen sisältyy yleensä erityisehtoja: Hankkeeseen yleensä osallistuttava toimijoita vähintään kolmesta eri jäsenvaltiosta Hankkeeseen saatavissa enemmän rahoitusta, jos mukana toimijoita useista jäsenvaltioista Rahoituskatto on yleensä 50 % projektin kokonaiskustannuksista Rahoituskatto vaihtelee hankkeittain 1.1. Tukialueet Raahe kuuluu EU:n 2. (ei-kansalliseen) tukialueeseen. Tukialueet 1 ja 2 muodostavat EU:n tukilainsäädännön mukaisen valtiontukialueen, eli aluekehittämislain mukaisen kehitysalueen. 1

10 2

11 1.2. EU:n rakennerahastot ja aluetuet Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään tasoittamaan jäsenvaltioiden alueellisia eroja ja lieventämään niiden rakenneongelmia. Tarkoitus on edesauttaa taloudellista ja sosiaalista toimeliaisuutta sekä kilpailukykyä vähemmän kehittyneillä alueilla, minkä lopulta uskotaan koituvan koko yhteisön eduksi. 1 EU:n alue- ja rakennepolitiikan perusta on yhteisvastuullisuudessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa uudistetaan. Taustalla vaikuttaa tuleva laajentuminen, kun uusia jäsenvaltioita on liittymässä unioniin. Alue- ja rakennepolitiikkaa uudistamalla tiivistetään rakennerahastojen tavoitteita ja vähennetään yhteisöaloitteiden määrää. Alue- ja rakennepoliittisia tavoitteita supistetaan aiemmasta seitsemästä kolmeen. Niistä kaksi on alueellisia ja kolmas horisontaalinen eli sitä toteutetaan koko unionin alueella lukuun ottamatta tavoite 1 -alueita. Myös maaseudun kehittämiseen tähtääviä toimia toteutetaan horisontaalisesti. Rakennepoliittisia tavoitteita täydentäviä yhteisöaloitteita vähennetään kolmestatoista neljään. Tavoitealueet tulevat kattamaan aiemman noin 50 prosentin sijasta noin 40 prosenttia EU:n väestöstä. 2 Alue- ja rakennepolitiikan välineet: rakennerahastot Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka perustuu rakennerahastoista annettavaan tukeen, johon on yhdistettävä kansallista, julkista ja yksityistä rahoitusta. Rahastoista tuetaan EU:n kehittymättömimpien alueiden sijoituksia infrastruktuuriin, tuotantotoimintaan tai inhimillisiin voimavaroihin, pieneen ja keskisuureen yritystoimintaan sekä maaseudun rakenneuudistuksiin. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) on rahastoista suurin vajaa puolet rahastobudjetista - ja sen nimenomaisena tehtävänä on tasoittaa alueiden kehityksen eroja. EAKR tukee pääasiassa hankkeita, joilla lisätään investointeja tuotantoon ja parannetaan infrastruktuuria sekä parannetaan ongelma-alueiden työllistämismahdollisuuksia. EAKR osallistuu tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmien, Interreg- ja Urban-yhteisöaloitteiden sekä pilottihankkeiden ja teknisen avun rahoitukseen. Suomessa aluekehitysrahaston vastuutaho on sisäasiainministeriö. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) keskittyy erityisesti inhimillisten voimavarojen kehittämiseen eri alueilla. Tämä tarkoittaa ponnistuksia koulutuksen, osaamisen, tasa-arvon ja ammattitaidon lisäämiseksi, jotta työmarkkinat elpyisivät ja syntyisi uusia työpaikkoja. 3

12 ESR rahoittaa kokonaisuudessaan tavoite 3 -ohjelman ja EQUAL-yhteisöaloitteen. Rahasto osallistuu myös alueohjelmien tavoite 1:n ja tavoite 2:n - toteutukseen sekä pilottihankkeiden ja teknisen avun rahoitukseen. Suomessa sosiaalirahaston vastuutaho on työministeriö. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR) jakautuu kahteen osastoon, ohjaus- ja tukiosastoon. Ohjausosasto (EMOTR-O) toimii muiden rakennerahastojen tavoin. Sen toimin tuetaan maatalouden rakennemuutosta ja tehostetaan elintarviketuotannon sijoituksia ja markkinointia. Rahaston varoista korvataan lisäksi luonnonoloista maataloudelle koituvia haittoja ja myönnetään rahaa maaseudun kehittämiseen. Tukiosasto (EMOTR-T) pyrkii varmistamaan maatalousmarkkinoiden toimivuuden ja hintatason vakauden. Siitä rahoitetaan Suomen LFA-tuki ja ympäristötuki. Tukiosasto ei ole rakennerahasto, mutta se voi osallistua tavoite 2:n toimien toteuttamiseen. Tukiosasto rahoittaa myös tavoite 1 -alueen ulkopuolisen maaseudun kehittämisohjelmaa. Ohjausosasto rahoittaa tavoite 1 -ohjelmaa ja Leader+ -yhteisöaloitetta sekä teknisen avun toimintaa. Suomessa rahaston vastuutaho on maa- ja metsätalousministeriö. Kalatalouden ohjausrahaston (KOR) kautta uudistetaan kalastuselinkeinoa ja parannetaan sen kilpailukykyä. Kalatalousrahaston rahoittamin toimin alaa pyritään sopeuttamaan rakennemuutoksiin. Tukea voi hakea esimerkiksi kalanviljely-, kalanjalostus- ja ammattikalastussijoituksiin, markkinointiin sekä kalasatamien varustuksen ja ympäristön parantamiseen. KOR rahoittaa tavoite 1 -ohjelmaa, toimia tavoite 1 -alueen ulkopuolella sekä pilottihankkeita ja teknisen avun toimintaa. Suomessa rahaston vastuutaho on maa- ja metsätalousministeriö. Koheesiorahasto ei kuulu varsinaisiin rakennerastoihin, vaikka se on osa EU:n aluepolitiikkaa. Sen avulla on tuettu EU:n köyhimpien maiden Portugalin, Kreikan, Irlannin ja Espanjan - ympäristöön ja infrastruktuuriin, erityisesti liikenneverkostoihin, liittyviä kehityshankkeita. 3 Tavoiteohjelmat ohjaavat alue- ja rakennepolitiikkaa Euroopan unionin rakennerahastoista tuettavaa alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan tavoiteohjelmittain. Niiden tarkoitus on poistaa unionin jäsenvaltioiden eri alueiden alueellista ja sosiaalista eriarvoisuutta. EU:n ohjelmissa painotetaan erityisesti kilpailukykyä, innovatiivisuutta, työllisyyttä, kestävää kehitystä sekä miesten ja naisten tasa-arvoa. Tavoite 1: Kehityksestä jälkeen jääneiden alueiden kehittäminen Tavoite 1 -ohjelmalla tuetaan kehityksestä jälkeen jääneitä alueita, joiden bruttokansantuote on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta. Suomessa vuosina toteutetun tavoite 6 - ohjelman alueet sisällytettiin alue- ja rakennepolitiikan uudistuksessa (vuosiksi ) tavoite 1 -alueisiin. 4

13 Suomessa tavoite 1 -alueeseen kuuluvat Itä-Suomen neljä maakuntaa Etelä-Savo, Pohjois- Savo, Kainuu ja Pohjois-Karjala - sekä koko Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnista tavoite 6:een kuuluvat alueet. Suomen tavoite 1 -alueita varten on valmisteltu kaksi erillistä ohjelma-asiakirjaa, joiden valmistelussa pääpaino on ollut maakuntien liittojen organisoimassa alueyhteistyössä. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa toteutetaan neljällä tavalla: kehittämällä yritystoimintaa ja parantamalla yritysten toimintaympäristöä, kohentamalla osaamista ja työvoiman valmiuksia, kehittämällä maaseutua sekä rakenteita ja hyvää ympäristöä. Nämä toimintalinjat on kukin nimikoitu yhden rakennerahaston vastuulle. Pohjois-Suomen ohjelma perustuu kolmeen toimintalinjaan, jotka ovat yritystoiminta, maaseutu ja osaaminen. Kutakin toimintalinjaa rahoittaa useampi kuin yksi rahasto. Tavoite 2: Rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden taloudellinen ja sosiaalinen uudistaminen Tavoite 2 -ohjelma käsittää alueet, joilla kärsitään taantuvien elinkeinojen aiheuttamista ongelmista. Tyypillistä tällaisille alueille on suuri työttömyys, joka on syntynyt, kun alueen eniten työllistävät alat ovat rakennemuutosten vuoksi joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Tuki jakautuu teollisuuden ja palvelualojen rakennemuutosalueille, taantuville maaseutualueille, kalataloudesta riippuvaisille alueille sekä vaikeuksissa oleville kaupunkialueille. Aikaisemmat tavoite 2 ja tavoite 5 b sisältyvät uuteen tavoite 2:een. Tavoite 3: Henkilöresurssien kehittäminen Tavoite 3 -ohjelman kautta rahoitetaan toimia inhimillisten voimavarojen kehittämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Näin tuetaan koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien politiikkojen ja järjestelmien mukauttamista ja nykyaikaistamista. Tavoite 3:een sisältyvät vanhat tavoite 3 ja tavoite 4, ja sen kautta voidaan jakaa tukea muualla kuin tavoite 1 alueilla. Suomessa työministeriö on koordinoinut tavoite 3 -ohjelman valmistelua. Ohjelmaesitykseen kuuluvat: työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllisyyden edistäminen, tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä, koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edesauttaminen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen, osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä. 4 Yhteisöaloitteet täydentävät ja terävöittävät tavoiteohjelmia Yhteisöaloitteilla Euroopan komissio tukee pyrkimyksiä ratkaista Euroopan laajuisia aluepoliittisia ongelmia. Kuluvalla ohjelmakaudella toteutetaan neljää yhteisöaloitetta. Niiden erityispiirteenä on kansallisuuksien, valtioiden ja alueiden rajat ylittävän yhteistyön korostaminen. Rahoitus suunnataan ensisijaisesti tavoitetukialueille, varsinkin tavoite 1 -alueelle. Komissio päättää yhteisöaloitteisiin kohdennettavista rahoista ja niiden maakohtaisesta jaosta. Kuten tavoiteohjelmissakin, maakunnat ja jäsenvaltiot laativat konkreettiset toimenpideohjelmat. 5

14 Interreg III -yhteisöaloitteessa tuetaan valtioiden ja alueiden rajat ylittävää yhteistyötä. Se on yhteisöaloitteista rahallisesti suurin eli puolet yhteisöaloitevaroista. Interreg III jakautuu A-, B- ja C-osaan. A-osioon eli rajat ylittävään yhteistyöhön tulee osoittaa prosenttia ja C-osioon, valtioiden yhteistyöhön, kuusi prosenttia maakohtaisesta rahasta. Suomen Interreg III A -alueiksi on kaavailtu seuraavia: Barents, Pohjoiskalotti, Karjala, Kaakkois-Suomi, Etelä-Suomen rannikkovyöhyke, Turun ja Ahvenanmaan saaristoalue ja Merenkurkku. Equal-yhteisöaloitteella pyritään valtioiden yhteistyöhön, jotta kaikenlainen syrjintä ja eriarvoisuus työmarkkinoille pääsyssä voitaisiin torjua. Ohjelma on rakennettu EU:n työllistämispolitiikan neljän osion perusteella. Sen avulla tähdätään toimiin, jotka edistävät työllistettävyyttä, yrittäjyyttä, uuteen toimintaympäristöön sopeutumista sekä naisten ja miesten samanarvoisia mahdollisuuksia toimia työmarkkinoilla. Urban-yhteisöaloitteella tuetaan vaikeuksiin joutuneiden kaupunkien ja lähiöiden taloudellista ja sosiaalista elvyttämistä. Aloitteen avulla pyritään hankkimaan myös lisätietoa ja kokemuksia kestävän kaupunkikehityksen synnyttämiseksi. Urban-yhteisöaloite on aloitteista rahallisesti pienin. 5 Innovatiivisilla toimilla edistetään uusia menetelmiä Innovatiivisilla toimilla tutkimuksilla, pilottihankkeilla ja kokemusten vaihdolla - autetaan uutta luovien menetelmien ja käytäntöjen kehittämistä. Jokaista pilottihankkeen toiminta-alaa rahoitetaan yhdestä rahastosta. Innovatiivisia toimia voidaan rahoittaa enintään 0,40 prosenttiin saakka rakennerahastojen vuotuisista varoista. 6 Teknisellä avulla edistetään rakenne-rahastoasetuksen täytäntöönpanoa Alue- ja rakennepolitiikan täytäntöönpanoon liittyviä toimia ovat lähinnä ohjelmatyön ja hankkeiden valmistelu, seuranta, arviointi ja valvonta. Toimintaa voidaan rahoittaa enintään 0,25 prosenttiin rahastojen vuotuisista varoista. 7 Rahoitus haetaan oman maakunnan viranomaiselta Tavoiteohjelmien ohjelma-asiakirjat laaditaan maakunnissa. Alueohjelmat on tehty melko pitkälle asetuksissa annettujen viitekehysten pohjalta. Niissä määritetään toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet, joihin kullakin alueella saa rahoitusta. Ohjelma-asiakirjat hyväksyy Euroopan komissio. Maakuntien liitot laativat lisäksi täydennysosat mainittuihin asiakirjoihin ja ne toimitetaan tiedoksi komissiolle. Täydennysosissa määritellään yksityiskohtaisemmin rahoitettavat toimet. Edellytyksenä rahoituksen saamiseksi on, että hanke tukee maakunnallisen ohjelman tavoitteita. 6

15 Kussakin maakunnassa on rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa varten maakunnan yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän asettaa maakunnan liiton hallitus. Yhteistyöryhmässä osapuolina ovat 1) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat sekä Lapin maakunnassa saamelaiskäräjät; 2) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muita valtionhallintoon kuuluvia organisaatioita sekä 3) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Tavoiteohjelmista haetaan rahoitusta oman maakunnan viranomaisten kautta. EU-rahoituksen osuus vaihtelee hieman riippuen hankkeesta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kansallisen rahoituksen tulee olla noin puolet hankkeen kokonaiskustannuksista. Rahoitus voi olla julkishallinnon rahoitusta, luottolaitoksen myöntämää lainaa tai yksityistä rahoitusta. Yhteistyöryhmä valmistelee yhdessä muiden alueellisten viranomaisten kanssa rahoituspäätökset niin kansallisen kuin EU-rahoituksen osalta. Eri rahastoista (EAKR, ESR, EMOTR ja KOR) haettaviin hankkeisiin on omat hakukaavakkeensa, joita saa mm. Työvoima- ja elinkeinokeskuksesta tai maakunnan liitolta. Hankkeen rahoituskelpoisuudesta kannattaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa keskustella alueensa hankevastaavien kanssa. Yrityshankkeiden rahoituksesta voi tiedustella työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysosastolta ja maaseutuosastolta. Liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja sisältäviä yrityshankkeita ei käsitellä yhteistyöryhmässä. Nykyisellä rahoituskaudella myös yhteisöaloitteisiin ja innovatiivisiin toimiin haetaan rahoitusta kansallisen viranomaisen kautta. Ohjelmien hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta säädetään erikseen kuluvan vuoden aikana. EU-ohjelmakartta pääpiirteissään Valtakunnallinen ohjelma, jossa - Valtakunnallinen osio - Suuralueittaiset osiot Kilpailukyky- ja työllisyystavoite ESR Etelä- Suomi EAKR Itä- Suomi Länsi- Suomi Pohjois- Suomi Alueellinen yhteistyö sisä- ja ulkorajoilla EAKR I Raja-alueyhteistyö sisärajoilla II Valtioiden välinen yhteistyö III Alueiden välinen yhteistyö IV Raja-alueyhteistyö ulkorajoilla Koheesiorahasto (ei käytössä Suomessa) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma Yhteisvastuuta ja maahanmuuttajavirtojen hallintaa koskeva ohjelma Kehitysyhteistyö ja CIP taloudellisen yhteistyön rahoitusväline Progress Naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusväline ENPI VII Puiteohjelma Kansalaisten Eurooppa Media 2007 Turvallisuutta ja II Toimintaohjelma terveyden alalla Ahvenanmaa Nuorisotoimintaohjelma Life+ Marco Polo II Kulttuuri EU USAkoulutusyhteistyö Perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelma EU Kanadakoulutusyhteistyö Toimintaohjelma kuluttajapolitiikan alalla Liittymistä valmisteleva tukiväline vapauksien suojelua koskeva puiteohjelma Teollistuneiden maiden yhteistyö 7

16 1.3. Euroopan yhteisöjen komission rahoitus Vuonna 2006 päättyvät ja vuonna 2007 alkavat ohjelmat Vanha ohjelma Tuleva ohjelma Rakennerahastokausi Rakennerahastokausi Puiteohjelma ( ) 7. puiteohjelma ( ) Sokrates Comenius Erasmus Grundtvig elearning Erasmus Mundus ( ) (2009 alk.) Leonardo da Vinci Jean Monnet Integroitu toimintaohjelma elinikäisen oppimisen alalla ( ) Nuoriso-ohjelma Nuorisotoimintaohjelma Kulttuuri ohjelma Kulttuuri ohjelma ( ) Media Plus-ohjelma ( ) Media ohjelma ( ) Yhteisön toimintaohjelma unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi Kansalaisten Eurooppa -ohjelma ( ) Ystävyyskaupunkitoiminta (Town-Twinning) Life-luonto Life + -ohjelma ( ) Life-Ympäristö Monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk- yritykset), hyväksi ( ) Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma ( ) Älykäs energiahuolto Euroopassa ( ) eten econtentplus ( ) Modinis ( ) Marco Polo -ohjelma ( ) Marco Polo II -ohjelma ( ) Syrjinnän torjumista koskeva yhteisön toimintaohjelma ( ) Progress-ohjelma ( ) Sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskeva toimintaohjelma ( ) Naisten ja miesten tasa-arvoon liittyvää yhteisön strategiaa koskeva toimintaohjelma ( (2006)) Työllisyyden alalla toteutettavat yhteisön edistämistoimet ( ) (EIM-ohjelma) 8

17 Kansanterveyden alan toimintaohjelma ( ) Kuluttajapolitiikkaa tukevien yhteisön toimien rahoitus ( ) ARGO-ohjelma RETURN-valmistelutoimi Yhteisön toimintaohjelma terveyden ja kuluttajansuojan alalla ( ) Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan puiteohjelma ( ) INTI pilottihankkeet AENEAS- ohjelma AGIS-ohjelma DAPHNE II-aloite Perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelma ( ) Fundamental Rights Oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeuden alalla koskeva puiteohjelma Pilottihanke: oikeuslaitosten jäsenille tarkoitettu vaihto-ohjelma AGIS-ohjelma Kokeiluhanke terroritekojen uhrien tukemiseksi Tacis Meda Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevan puiteohjelma Naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusväline (European Neighbourhood and Partnership Instrument (ENPI)) ( ) LIFE - Kolmannet maat Tempus Phare ISPA Liittymistä valmisteleva tukiväline ( ) Sapard Cards Ympäristöulottuvuuden sisällyttäminen täysimääräisesti kehitysmaiden kehitysprosessiin Kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön rahoitusväline ( ) Toimenpiteet kehitysmaissa olevien trooppisten ja muiden metsien säilyttämisen ja kestävän hoidon edistämiseksi Kehitysyhteistyö Etelä-Afrikan kanssa 9

18 Humanitaarinen apu Jalkaväkimiinojen vastainen toiminta Kehitysmaissa toteutettavat kunnostamis- ja jälleenrakennustoimet Kehitysmaita koskevilla aloilla tapahtuvien toimien yhteisrahoitus eurooppalaisten, kehitysyhteistyön parissa toimivien, kansalaisjärjestöjen (NGO) kanssa Kehitysmaiden hajautettu yhteistyö Demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta edistävät kehitysyhteistyötoimet Sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten sisällyttäminen kehitysyhteistyöhön Kehitysmaiden väestöpolitiikoille ja - ohjelmille annettava apu Apu köyhyyteen liittyvien sairauksien (HIV/aids, tuberkuloosi ja malaria) torjumiseksi kehitysmaissa Apu lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen ja lisääntymistä ja seksuaalisuutta koskeviin oikeuksiin liittyville politiikoille ja toimille kehitysmaissa Kliinisiä tutkimuksia koskeva Euroopan maiden ja kehitysmaiden yhteistyökumppanuus Siirtymään joutuneiden väestöryhmien avustamistoimet Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaissa Koulutus ja valistus kehityksen alalla, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten koulutusjaksot komissiossa Elintarvikeapu ja tukitoimenpiteet; Muu apu tuotteina, tukitoimet,hälytys- ja varastointijärjestelmät Ulkosuhteiden pääosaston myöntämän toimintatuen vuotuinen toimintaohjelma ALA EU:n ja Pohjois-Amerikan, Kaukoidän ja Australaasian teollisuusmaiden välistä yhteistyötä ja kaupallisia suhteita edistävien hankkeiden täytäntöönpano 10

19 2. EU:n ohjelmia, joista tukia kannattaa ensisijaisesti hakea 2.1. Marco Polo II -ohjelma Marco Polo II -ohjelmalla on tarkoitus vähentää ruuhkia, parantaa liikennejärjestelmän ympäristönsuojelun tasoa ja tehostaa intermodaaliliikennettä ja siten edistää tehokkaan ja kestävän liikennejärjestelmän toteutumista tuottaen Euroopan unionille lisäarvoa ilman kielteisiä vaikutuksia taloudelliseen, sosiaaliseen tai alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Ohjelman kesto on 1. päivästä tammikuuta päivään joulukuuta 2013, jotta ohjelman päättymiseen mennessä päästäisiin liikennemuotojen muutokseen siten, että huomattava osuus maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen ennakoidusta vuotuisesta kokonaiskasvusta tonnikilometreinä mitattuna siirretään lyhyen matkan meriliikenteeseen, rautatieliikenteeseen ja sisävesiliikenteeseen tai liikennemuotojen yhdistelmään, jossa tiematkat ovat mahdollisimman lyhyitä. Rahoituspuitteet Marco Polo II -ohjelman toteuttamiseksi 1. päivästä tammikuuta päivään joulukuuta 2013 ovat 450 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa. Määritelmät Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä: a. toimella tarkoitetaan yritysten toteuttamaa hanketta, jolla edistetään maanteiden tavaraliikennejärjestelmän ruuhkien vähentämistä ja/tai liikennejärjestelmän ympäristönsuojelun tason parantamista jäsenvaltioiden tai osallistujavaltioiden alueilla; katalyyttiset toimet, liikennemuotosiirtymätoimet ja yhteiset oppimistoimet voivat koostua useista yhteensovitetuista hankkeista; b. katalyyttisellä toimella tarkoitetaan innovatiivista tointa, jolla pyritään poistamaan merkittäviä yhteisön tavaraliikennemarkkinoiden rakenteellisia esteitä, jotka haittaavat markkinoiden tehokasta toimintaa, lyhyen matkan meriliikenteen, rautatieliikenteen tai sisävesiliikenteen kilpailukykyä ja/tai näitä liikennemuotoja käyttävien kuljetusketjujen tehokkuutta, mukaan luettuna täydentävän infrastruktuurin muuttaminen tai perustaminen; tässä määritelmässä rakenteellisilla esteillä tarkoitetaan muita kuin sääntelyyn liittyviä, tosiasiallisia ja ei pelkästään väliaikaisia esteitä, jotka haittaavat tavarankuljetusketjun asianmukaista toimintaa; c. merten moottoritiet -toimella tarkoitetaan innovatiivista tointa, jolla siirretään välittömästi tavarakuljetuksia tieliikenteestä lyhyen matkan merenkulkuun tai lyhyen matkan merenkulun ja muiden liikennemuotojen yhdistelmäkuljetuksiin, joissa tiematkat ovat mahdollisimman lyhyitä; tällaisiin toimiin voi sisältyä sellaisen täydentävän infrastruktuurin muuttaminen tai perustaminen, jonka avulla saadaan aikaan suurten määrien ja suuren liikennetiheyden intermodaalinen meriliikennepalvelu, johon sisältyy yleensä kaikkein ympäristöystävällisempien liikennemuotojen, kuten sisävesiliikenteen ja rautateiden, käyttö 11

20 syrjäseutujen tavarakuljetuksiin sekä integroituihin ovelta ovelle -palveluihin; syrjäisimpien alueiden resurssit olisi myös integroitava mahdollisuuksien mukaan; d. liikennemuotosiirtymätoimella tarkoitetaan tointa, jolla suoraan, mitattavasti, huomattavasti ja viiveettä siirretään tavarakuljetuksia maanteiltä lyhyen matkan merenkulkuun, rautateille, sisävesille tai eri liikennemuotojen yhdistelmäkuljetuksiin, joissa tiematkat ovat mahdollisimman lyhyitä, ja joka ei ole katalyyttinen toimi; tähän sisältyvät myös olemassa olevien palvelujen kehittämisellä aikaansaadut liikennemuotosiirtymät; komissio tarkastelee mahdollisuutta tukea täydentäviä infrastruktuurihankkeita; e. liikenteen välttämistoimella tarkoitetaan innovatiivista tointa, jolla liikenne integroidaan tuotantologistiikkaan, jotta vältetään tavaraliikenteen suuren prosenttiosuuden kuljettaminen maanteitse vaikuttamatta kielteisesti tuotannon määrään tai työvoimaan; näihin toimiin voi sisältyä myös täydentävän infrastruktuurin ja laitteiston muuttaminen tai perustaminen; f. yhteisellä oppimistoimella tarkoitetaan tointa, jolla pyritään parantamaan tavarankuljetusketjun työmenetelmien ja menettelyjen rakenteelliseen optimointiin liittyvää yhteistyötä, ottaen huomioon logistiikan vaatimukset; g. innovatiivisella toimella tarkoitetaan tointa, johon sisältyy tietyillä markkinoilla aiemmin esiintymättömiä osatekijöitä; h. täydentävällä infrastruktuurilla tarkoitetaan toimien päämäärien saavuttamiseen tarvittavaa riittävää infrastruktuuria, mukaan luettuina tavara- ja henkilöliikenteeseen liittyvät rakenteet; i. liitännäistoimenpiteellä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla pyritään valmistelemaan tai tukemaan nykyisiä tai tulevia toimia, mukaan luettuina tulosten levittämiseen liittyvät toimet, hankkeiden seuranta ja arviointi sekä tilastotietojen keruu ja analyysi; tuotteiden, prosessien tai palvelujen markkinoille saattaminen, markkinointi tai myynnin edistäminen eivät ole liitännäistoimenpiteitä; j. valmistelutoimenpiteellä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla valmistellaan katalyyttisia toimia, merten moottoritiet -toimia tai liikenteen välttämistoimia; tällaisia ovat esimerkiksi tekniset, operatiiviset tai taloudelliset toteutettavuustutkimukset ja laitteiston testaus; k. yrityksellä tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavia tahoja niiden oikeudellisesta asemasta ja rahoitustavasta riippumatta; l. yhteenliittymällä tarkoitetaan järjestelyä, jonka avulla vähintään kaksi yritystä toteuttavat yhdessä toimen ja jakavat siihen liittyvät riskit; m. tonnikilometrillä tarkoitetaan yhden tavaratonnin tai sitä tilavuudeltaan vastaavan tavaramäärän kuljettamista yhden kilometrin matkan; n. ajoneuvokilometrillä tarkoitetaan kuormatun tai tyhjän kuorma-auton liikkumista yhden kilometrin matkan; o. lähellä sijaitsevalla kolmannella maalla tarkoitetaan maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsen ja jolla on yhteinen raja Euroopan unionin kanssa tai joka rajoittuu Euroopan unionin rajana olevaan suljettuun tai puolisuljettuun merialueeseen. 12