Idea Kainuusta. 4 Kainuulaisherkut. maistuvat Helsingissä. Biometrisillä mittauksilla huippupelejä. Marraskuu 2012

Transkriptio

1 Idea Kainuusta Marraskuu Kainuulaisherkut maistuvat Helsingissä 6 Biometrisillä mittauksilla huippupelejä

2 2 Idea Kainuusta 3 Pääkirjoitus Paluu työelämään henkilöstövuokrauksen kautta Monipuolisuus on valttia! Henkilöstövuokrausta hyödynnetään myös pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Näytön Aika -hanke perustuu yhdistysten, välittäjäorganisaation ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Outi Krökki mittaili sopivia taulunpaikkoja hankkeen hallinnoijan Kainuun Nuotta ry:n uusissa toimitiloissa Teppanan puukoulussa. Tässä sähköisessä lehdessä kerrotaan hyvin erilaisista hankkeista. Niillä kaikilla on oma roolinsa Kainuun kehittämisen kokonaisuudessa. Luonnonvarat, matkailu ja tietotekniikka ovat olleet elinkeinoelämän kehittämisen kärkiä ja ovat todennäköisesti tärkeitä jatkossakin. Kainuu ja koko Suomi ovat parhaillaan hyvin hitaan taloudellisen kasvun vaiheessa. Kainuussa positiivisimpia näkymiä on tietotekniikan hyödyntämisen alalla taloushallinnossa, yhteyspalveluissa ja pelien kehittämisessä, unohtamatta pilvipalveluita, joiden kohdalla perustusten rakentamisvaihe on saatu valmiiksi. Idea Kainuusta -lehti Matkailussa etenkin Vuokatin alue investoi hiljaisemman kauden jälkeen hyvin runsaasti niin ohjelmapalveluihin kuin majoituskapasiteettiin. Muillakin matkailualueilla laajennusinvestoinnit ovat meneillään tai käynnistymässä samalla kuin uusia palveluita otetaan käyttöön. Luonnonvara-alalla mielenkiintoisimmassa vaiheessa on elintarvikeala, etenkin paljon julkisuudessa esillä ollut lähiruoka on kasvavan kiinnostuksen kohteena. Ala on sikäli täysin muista poikkeavassa vaiheessa, että kysyntä ylittää selvästi tarjonnan. Tämä haaste on tiedostettu ja otettu vastaan Päätoimittaja: Jorma Teittinen Lehden jutut: Pohjolan Mylly Herkut Helsinkiin- ja Kainuu Helsingissä hankkeissa. Molemmat hankkeet ovat Kainuulle hyvin tärkeitä: ensimmäinen luo pohjaa pysyvälle elintarvikkeiden kaupalle pääkaupunkiseudulle ja toinen tuo laajaalaisesti esille kainuulaista elintarviketuotantoa sekä matkailua, kulttuuria, käsitöitä ja puurakentamista. Kainuu Helsingissä hanke vie Kainuun kahdenkymmenen vuoden jälkeen Senaatintorille, nytkin yli sadan yrittäjän ja toimijan voimin, eli laaja yhteistyö on voimaa. Uuden EU-ohjelmakauden valmistelu on meneillään ja jatkuu ensi vuoden Lehden kuvat: Pohjolan Mylly, hankkeet Kansikuva: Herkut Helsinkiin -hanke alkupuolelle, lopputulos Kainuun kannalta on vasta muotoutumassa. Kainuun maakuntasuunnitelman teko parinkymmenen vuoden päähän menestymisvaihtoehtoja etsien on alkamassa vuodenvaihteen tienoilla ja työ jatkuu kevään ajan. Laatimisessa haetaan avointa ja laajaa vuorovaikutusta sekä etsitään aivan uusia mahdollisuuksia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Jorma Teittinen Kehittämisjohtaja Taitto: Pohjolan Mylly Kainuun Nuotta ry:n hallinnoiman Näytön Aika -hankkeen tavoitteena on parantaa vaikeasti työllistyvien pääsyä avoimille työmarkkinoille. Näytön Aika -hankkeen asiakkaaksi hakeutuva työtön työnhakija tulee palkkatukityöhön johonkin hankkeen yhteistyöyhdistyksistä. Ensin asiakkaat tekevät keikka- tai sesonkityötä, mutta tavoitteena on pysyvämpi työllistyminen. Keikat ovat hyviä mahdollisuuksia päästä näyttämään taitonsa ja saamaan hyvän yhteyden yritykseen. Kun työnantaja etsii palkattavaa uutta työntekijää, voi palkkatukijakson näytöillä saada osoitettua, että ansaitsee varsinaisen työpaikan yrityksessä, projektipäällikkö Minna Tuunainen Henkilövuokrauksessa yritykselle ei synny työnantajavelvoitteita, joten toimintamalli on yrityksille helppo ja riskitön. Henkilöstövuokrauksessa yritykset voivat nähdä työntekijän kyvyt työtehtävien parissa. Töissä osaamisesta syntyy paljon parempi kuva kuin puolen tunnin työhaastattelussa, yrityskoordinaattori Mauri Möttönen lisää. Kajaanin alueella toimivassa hankkeessa Möttönen kartoittaa yrityksiä ja niiden työntekijätarpeita. Hän haastattelee myös hankkeen asiakkaaksi haluavat henkilöt. Yritysten toiveiden mukaan Työntekijän osaamista täydennetään vastaamaan paremmin yritysten vaatimuksia muun muassa valmennusten ja passikoulutusten avulla. Töiden saaminen vaatii asennetta ja aktiivisuutta, vaikka hanke onkin vahvasti apuna työnhaussa. Työllistymisessä on toteutettu uudentyyppistä case-ajattelua. Esimerkiksi varastomiehiksi koulutettavien polkuun on kuulunut trukki- ja työturvallisuuskoulutuksia. Huonekaluliikkeiden varastohallintajärjestelmä on pitkälti sama kaikissa liikkeissä. Yhdessä liikkeessä järjestelmän oppinut työntekijä voidaan sijoittaa edelleen myös muihin yrityksiin, Möttönen kertoo. Töitä osaajille Näytön Aika -hankkeessa ei puhuta pitkäaikaistyöttömistä vaan osaajista. Hankkeessa tunnistetaan ja vahvistetaan asiakkaiden osaamista valmennusohjelman kautta. Projektin piiriin kuuluu tällä hetkellä noin 40 asiakasta. Yrityksiä on mukana parisenkymmentä. Hankkeen yhteistyöyrityksiä yhdistää työvoimatarpeen lisäksi yhteiskuntavastuun kantaminen. Asiakkaita on sijoittunut toiminnan aikana yrityksiin työhön, työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen. Ensimmäiset henkilöstövuokrauksen mukaiset työjaksot alkoivat lokakuun alussa. Hankkeen alkuaikana olemme käyneet kaiken läpi tarkkaan teoriassa. Lähdemme pikku hiljaa liikkeelle ja samalla varmistamme, että malli toimii toivotulla tavalla, Tuunainen TE-toimisto asiantuntija-apuna Etenkin palkkatuen lakipykälien ja reunaehtojen huomioimisessa hanke on tehnyt vahvaa yhteistyötä TE-toimiston kanssa. Näytön Aika -hankkeen välittäjäorganisaatiosta on työstetty liiketaloudellisesti kannattavaa mallia, jotta se pystyisi toimimaan myös hankkeen päätyttyä. Tulevaisuudessa välittäjäorganisaatiota voisi pyörittää sosiaalinen yritys, osuuskunta, tavallinen yritys, yhdistys tai esimerkiksi Näytön Aika -hankkeen yhteistyöyhdistykset yhdessä. Mahdollisesti mallin voisi laajentaa myös koko Kainuuta koskevaksi, Tuunainen Näytön Aika Kainuun Nuotta ry Hallinnoija: Kainuun Nuotta ry Kainuun ELY-keskus Manner-Suomen ESR-ohjelmasta ja Kajaanin kaupunki

3 4 Idea Kainuusta 5 Herkut Helsinkiin Kainuulaisherkut maistuvat Helsingissä Rukiiset leivät ja kuhafileet hivelevät pääkaupunkilaisten makuhermoja. Kainuulaisia herkkuja viedään suurempien asiakasvirtojen äärelle kaksivuotisen Herkut Helsinkiin -hankkeen avulla. Etenkin tuoretta järvikalaa arvostetaan pääkaupunkiseudun ruokapöydissä. Kainuulaiset kala- ja leipomotuotteet onkin otettu tietoisesti kärkituotteiksi Herkut Helsinkiin -hankkeessa. Myös muun muassa raakamaidolla ja maidosta jalostetuilla tuotteilla, luomukasviksilla ja -juureksilla sekä erikoislihajalosteilla riittää kysyntää. Olemme saaneet hankkeeseen aktiivisina osallistujina mukaan noin kolmanneksen Kainuun elintarvikeyrityksistä, projektipäällikkö Kari Malinen kertoo. Kainuun asukasmäärä asettaa rajat paikallisen myynnin kasvulle. Maakunnassa on paljon pieniä elintarvikealan toimijoita, joille hanke antaa mahdollisuuden verkostoitua ja löytää yhteistyössä oma väylä suuremmille markkinoille. Kainuussa kuten monissa muissakin maakunnissa tilanne on se, että väki vähenee etenkin maaseudulta. Elintarviketeollisuus nähdään yhtenä tulevaisuuden kannalta merkittävänä keinona työllistää itsensä maaseudulla, hankekoordinaattori Mirja Hellstedt lisää. Tukkutorilla kainuulaisten tukikohta Herkut Helsinkiin -hankkeen tavoitteena on uudenlaisten kaupankäynnin ratkaisujen sekä toimintatapojen kehittäminen, pilotointi ja juurruttaminen, jotta laadukkaat kainuulaiset tuotteet saadaan uusille markkina-alueille. Se mikä maistuu kainuulaisille, ei välttämättä maistu pääkaupunkiseudun asukkaille, Malinen muistuttaa. Kaksivuotinen hanke toimii erittäin käytännönläheisesti. Niin sanotut Telakka-palvelut ovat koko ajan läsnä Helsingin Tukkutorilla Kainuun Edun tiloissa. Yritysten on mahdollista hyödyntää tapaamisissaan tiloja, joissa myös Hellstedt työskentelee. Olen hankkinut tietoa pääkaupunkiseudun yrityksiltä ja välittänyt tätä tietoa Kainuuseen. Ja vastavuoroisesti välittänyt tietoa Helsingin yrityksille. Lisäksi olen sopinut yrityskohtaisesti vierailuja pääkaupunkiseudun kohteisiin sekä tuote-esittelyjä liikkeisiin, Hellstedt kertoo esimerkkejä työnkuvastaan. Hankehenkilöstö auttaa yrityksiä kasvuohjelmien teossa ja mietinnässä. Huomiota on kiinnitetty myös logistiikkaan sekä keräily- ja jakelumalleihin. Juhlapöydässä maakunnan herkkuja Kainuulaisia kala-alan yrityksiä vieraili toukokuussa Helsingissä kahviloissa, ravintoloissa sekä kaupoissa. Pääkaupunkiseudun ravintoloiden ja kauppojen edustajia kävi elokuussa vastavierailulla Kainuussa. Sen vierailun tuloksena muun muassa keittiömestari Markku Luola otti kainuulaisherkkuja osaksi Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen 4.-luokkalaisille järjestämiä itsenäisyysjuhlia. Mediayhteistyön avulla kainuulaisille tuotteille saadaan näkyvyyttä alan julkaisuissa. Teemme myös tuotteiden avoimia promootioita, joihin lukeutuu marraskuun alussa Tukkutorilla järjestetyt avoimien ovien päivät, Hellstedt kertoo. Herkut Helsinkiin -hanke on myös esimakua Kainuu Helsingissä hankkeesta ja etenkin ruokakulttuurin osalta luo jo tässä vaiheessa kytköksiä Kainuun maakunnan esittäytymiselle pääkaupungissa. Herkut Helsinkiin Kainuun Etu Oy EAKR-ohjelmasta, yritykset Kainuu valloittaa pääkaupungin Kainuuta tehdään tutuksi Helsingissä vuonna Maakunta esittäytyy muun muassa suurtapahtumassa Senaatintorilla. Osallistu Kainuu Helsingissä hankkeeseen! Yleisölle avoin Kainuu Helsingissä -starttiseminaari järjestetään Kajaanin valtuustosalissa torstaina kello Kevättalvella 2013 hanke kiertää kaikissa Kainuun kunnissa esittäytymässä, ja näissä tilaisuuksissa voi jo ilmoittautua mukaan. Kesäkuussa 2014 Senaatintori muuntautuu pikku-kainuuksi kolmen päivän ajaksi. Pääkaupungin sydämessä järjestettävä tapahtuma on näkyvin osa Kainuu Helsingissä hanketta. Lisäksi keväällä järjestetään kulttuurikuukausi ja elinkeinoelämän yhteyksiä vahvistetaan koko teemavuoden ajan. Hankkeen taustalla on vuonna 2010 vietetty Helsinki Kainuussa -teemavuosi, jonka aikana Helsingin kaupunki toi yhteensä jopa useita satoja esiintyjiä Kainuun eri tapahtumiin. Kainuu Helsingissä hankkeen teematapahtumilla tuemme kainuulaisten tuotteiden myyntiä ja markkinointia pääkaupunkiseudulla, edistämme elinkeinoelämän yhteistyötä ja päivitämme Kainuun maakuntakuvaa tuomalla esiin Kainuun vetovoimatekijöitä kuten valtakunnallisesti kilpailukykyistä kulttuuri- ja teknologiaosaamista, tiivistää hankevastaava, n viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki. Jopa kävijää Kolmipäiväisen tapahtuman aikana Senaatintorilla esitellään Kainuun herkkuja, käsitöitä, matkailumahdollisuuksia, kulttuuria ja muuta osaamista. Aikaisempina vuosina maakuntien esittäytymisissä on vieraillut jopa kävijää. Kainuulaisille yrityksille ja muille toimijoille hanke tarkoittaa mahdollisuutta muun muassa osallistua varsin kohtuullisin kustannuksin yhteismarkkinoinnilla tuettuun kolmen päivän myyntitapahtumaan Helsingin sydämessä, Mäntymäki Myös kulttuuri kuuluu olennaisesti suurtapahtumaan: Kainuu soittaa ja laulaa ydinkeskustassa sekä Senaatintorin että Esplanadin puiston lavoilla. Kainuu vieraili edellisen kerran Senaatintorilla vuonna 1994, jolloin mukana oli 186 kainuulaisyritystä ja -toimijaa. Yrittäjät olivat erittäin tyytyväisiä tapahtumaan jotkut tekivät oman kertomansa mukaan jopa vuoden myynnin kolmessa päivässä. Yksi tapahtuman mieleenpainuvimmista elämyksistä oli Suurkirkon portaille rakennettu tanssija Reijo Kelan ideoima Hiljainen kansa. Keväällä kulttuurikuukausi Aikaisemmista maakuntavierailuista poiketen Kainuu tekee osaamistaan tutuksi Helsingissä jo keväällä. Pääkaupungissa järjestetään maalis-huhtikuussa 2014 Kainuun kulttuurikuukausi. Helsinki on valmis kokeilemaan hieman uudistunutta maakuntavierailukonseptia yhteistyössä Kainuun kanssa. Kulttuurikuukauden avulla maakunnalle saadaan näkyvyyttä pääkaupunkiseudulla pitempään kuin pelkän Senaatintori-tapahtuman yhteydessä. Elinkeinoelämän osalta teemavuoden yhteistyötä rakentaa Kajaanin kaupungin johtama ryhmä, ja mukana on muun muassa Kainuun Yrittäjät ja heidän yhteistyökumppaninaan Helsingin Yrittäjät. Yrittäjäyhdistysten tarkoituksena on toteuttaa elinkeinoelämän vaikuttajille suunnattuja tapahtumia. Kainuu Helsingissä 2014 Kainuun maakunta -kuntayhtymä / Kainuun liitto Kainuun kehittämisraha ja kunnat

4 6 Idea Kainuusta 7 Ukkohalla isännöi lomakotimessuja Biojätteet ja hevosenlanta hyötykäyttöön Kainuun korkeimman vaaran juurella valmistellaan innolla WinterHome-lomakotimessuja. Messuyleisö pääsee tutustumaan lomaasumisen trendeihin Ukkohallassa vuoden 2014 hiihtolomaviikoilla. WinterHome-lomakotimessujen kohteet valmistuvat matkailukeskuksen parhaimmille paikoille Syväjärven rannalle. Messurakentaminen on aloitettu jo kymmenen huoneiston osalta. Alueella on mahdollisuudet jopa 25 kohteen rakentamiseen. Lomakotimessuilla riittää nähtävää myös yleisesti asumisesta ja sisustamisesta kiinnostuneille. Haluamme messujen kautta luoda tunnettavuutta Ukkohallalle, lisätä alueen vetovoimaa ja sitä kautta myös kuntana saada hyötyä kasvavista matkailijamääristä, sanoo Hyrynsalmen kunnan kehityspäällikkö Pekka Oikarinen. Lomakotimessut järjestetään Hyrynsalmen kunnan ja matkailukeskus Ukkohallan yhteistyönä. Ensimmäiset WinterHome-messut Messualue valmistuu Ukkohallan ydinalueelle, joten uusista loma-asunnoista pääsee helposti rinteisiin ja palveluiden pariin. Olemme ylpeitä, että Ukkohalla saa isännöidä ensimmäisiä WinterHome-lomakotimessuja. Lomakotimessut toteuttavat osaltaan Ukkohalla 2018 Masterplan -suunnitelmaa, jonka tavoitteena on alueen nykyisen noin vuodenpaikan kaksinkertaistaminen, sanoo Ukkohallan toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä. Lomalle palvelujen äärelle Ukkohallan alueella on vuosittain yli yöpymisvuorokautta. Matkailukeskus sijaitsee Kainuun korkeimpien vaarojen maisemissa. Ukkohalla tunnetaan muun muassa Suopotkupallon MM-kisoista, maailman pohjoisimmasta cable-wakeboard-radasta ja etenkin lapsiperheille soveltuvasta hiihtokeskuksesta. WinterHome-messut vastaavat nykyajan mökkeilytrendeihin. Perinteisen kesämökkielämän sijaan monet suosivat lomailua vapaaajanasunnossa, jonka läheisyydessä on ympärivuotisesti matkailukeskuksen palvelut. WinterHome-hanke / Vapaa-ajan messut Ukkohallassa Hyrynsalmen kunta EAKR-ohjelmasta, Hyrynsalmen kunta ja yritykset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen biokaasutusreaktori eli Äpyli tuottaa tietoa Rinneuudistuksia Vuokatin lumilautailijoille Kesästä asti Vuokatinrinteillä on työstetty uusia suorituspaikkoja. Muun muassa Sotkamon urheilulukion lautailijat pääsevät jatkossa kehittämään taitojaan SuperPipessä ja SlopeStyle-rinteessä. Vuokatinrinteillä avataan kaudella kaksi uutta suorituspaikkaa. Vuokatin rinnealueen toimintaympäristön kehittämishankeen avulla luodaan olympiakriteerit täyttävä lumikouru eli SuperPipe ja SlopeStylerinne. Hanketta toteuttaa Sotkamon kunta. Toteutamme toimintaympäristön kehittämisen oppilaitosnäkökulmasta. Ajantasaisilla suorituspaikoilla varmistamme Vuokatin urheilulukion sekä Vuokatti urheiluakatemian erityistehtävän lumilautailuvalmennuksen osalta, sanoo Sotkamon kunnan liikuntatoimenjohtaja Helka Leimu-Pelkonen. Uudistuksesta hyötyvät huippu-urheilijoiden lisäksi paikalliset harrastajat ja matkailijat. Lumilautailu yksi menestyslajeista Lumilautailu on ollut Sotkamon urheilulukion ja Vuokatti Urheiluakatemian yksi kansainvälisesti menestyksekkäimmistä lajeista. Sotkamon urheilulukio kuuluu osana Vuokatti Urheiluakatemiaan, jonka oppilaitoksissa urheilija pystyy yhdistämään tavoitteellisen urheilun ja opiskelut aina yläkoulusta korkeakouluasteelle. SuperPipen ja SlopeStyle-rinteen lisäksi Vuokatinrinteille rakennetaan myös katsomot ja opasteet. Uudistukset mahdollistavat myös kansainvälisten kilpailutapahtumien järjestämisen rinnealueella. Rinneyrittäjä jatkaa investointeja Kunnan toteuttama kehittämishanke on rohkaissut myös Vuokatinrinteiden yrittäjän eli Huippupaikat Oy:n toimitusjohtajan Ilkka Suutarisen tekemään lisäinvestointeja. Suunnitelmissa on muun muassa lumetusjärjestelmän kolminkertaistaminen, vuokraamotilojen laajentaminen sekä lastenalueiden remontointi. Kauden uudistuksiin tukea tulee myös ELY-keskukselta. Lumetusjärjestelmän parantaminen takaa aikaisemman kauden aloituksen. Lumilautailuopiskelijoille se tarkoittaa aikaisempaa siirtymistä sisähalfpipestä ulko-olosuhteisiin. Vuokatin rinnealueen toimintaympäristön kehittämishanke Sotkamon kunta ,5 miljoonaa EAKR-ohjelmasta, Sotkamon kunta Biojäte ja hepolanta -hankkeeseen. Saman hankkeen nimissä MTT:n Elina Virkkunen selvittää myös, miten hevosenlanta käyttäytyy tuubikompostoinnissa. Olemme testanneet erilliskerätyn biojätteen ja seula-alitteen biokaasutusta. Seula-alite on seulottu sekajätteestä. Lisäksi testaamme biokaasutuksessa syntyvän käsittelyjäännöksen sekä muovituubeissa kompostoidun hevosenlannan arvoa lannoitekäytössä, kertoo vanhempi tutkija Elina Virkkunen. Biokaasua syntyy, kun hapettomissa oloissa viihtyvät pieneliöt mädättävät eloperäistä ainesta. Muun muassa eläinten suolistossa, soilla ja kaato-paikoilla on ideaalit olosuhteet biokaasun syntymiselle. Sotkamon biokaasureaktori onkin saanut lehmän nimen, sillä reaktori jäljittelee pötsin toimintaa. Raaka-aineenaan se voi käyttää esimerkiksi lantaa, energiakasveja ja biojätettä. Käsittelyjäännös lannoitteeksi Tutkimustulokset kuten biokaasulukemat analysoidaan tarkasti, mutta käytännön osalta on jo saatu mielenkiintoisia havaintoja. Jätteiden lajittelussa olisi edelleen parantamisen varaa. Melkoinen määrä biojätteeksi luokittelematonta materiaalia kertyi reaktorin pohjalle ja jopa tukkeutti putkistoa. Yleensä käsittelyjäännöstä käytetään lannoitteena, mutta tätä ei voi pelloille levittää juuri muovien ja muiden jätteissä olleiden materiaalien takia, Virkkunen kertoo. Esimerkiksi lannasta käsittelyjäännöksenä saatu aines toimii erinomaisesti lannoitteena. Typpi on biokaasutuksen myötä muuntunut liukoiseen muotoon, jolloin kasvit pystyvät käyttämään sitä nopeammin. Lisäksi käsittelyjäännös ei haise lietteen tavoin, ja suurin osa rikkaruohojen siemenistä kuolee käsittelyn aikana, Virkkunen listaa. Tuubista maanparannusainetta Hevosenlannan tuubikompostoinnin onnistuminen selviää vuoden päästä keväällä. Lanta sopii kompostoinnin jälkeen maanparannusaineeksi. Tuubimenetelmä käy esimerkiksi urakoitsijalle, joka kompostoi useamman tallin lannat. Talli maksaa urakoitsijalle lannan käsittelystä. Tuubikompostointi onnistuu tasaisella pellolla ilman mittavaa kompostointikenttäinvestointia, Virkkunen kertoo. Ideoita jatkokäsittelyyn Kainuussa syntyy biojätettä tonnia vuodessa, ja kainuulaiset hevoset tuottavat yhteensä noin tonnia lantaa vuodessa. Jos talleilla ei ole omaa peltoalaa levitykselle ja jos lanta sekoittuu puupohjaisiin kuivikkeisiin, on lannan jatkokäsittely ongelmallista. Molemmilta jätteiltä puuttuukin tällä hetkellä kestävä käsittelyratkaisu Kainuussa. Majasaarenkankaan jätekeskuksessa biojäte kompostoidaan alkeellisesti aumoissa ja hevosenlantaa sekoitetaan öljyiseen maa-ainekseen nopeuttamaan sen kompostointia. Siksi molempien osalta haluttiin selvittää muita vaihtoehtoja käsittelyyn ja hyödyntämiseen. MTT Sotkamon hankkeen tuottamasta tiedosta hyötyvät muun muassa jätehuolto ja biohajoavien jätteiden tuottajat, kuten päivittäistavarakauppa ja elintarviketeollisuus. Äpyli tuottaa biokaasua ja tietoa Biokaasun eduista nautitaan Kainuussa jo muutamalla maatilalla. Biokaasua voi hyödyntää lämmön- ja sähköntuotannossa sekä auton polttoaineena. MTT:n tutkimusaseman pienen reaktorin biokaasu poltetaan ilmaan. Äpylin tehtävänä on tuottaa etenkin tietoa, jotta maatilojen ja muiden biokaasulaitoksia rakentavien ei tarvitsisi oppia prosessia ja kikkoja kantapään kautta. Äpyli on innostanut myös yrityksiä tuomaan omaa tutkimustoimintaansa tutkimusasemalle. Lisäksi yritykset, ryhmät ja koululaiset ovat käyneet tutustumassa Äpyliin. Biokaasun tuotanto kiinnostaa, Elina Virkkunen iloitsee. Biokaasulaitos on investointina vielä melko mittava, isolla tilalla noin euron luokkaa. Monet uudet maatilat ovat rakentamisen yhteydessä tehneet rakenteisiin varauksia, jotka mahdollistavat biokaasulaitoksen toteuttamisen myöhemmin. Esimerkiksi investointitukien korotus kannustaisi jalostamaan lantaa biokaasuksi. Nykyisellään investointitukea biokaasureaktorin rakentamiseen myönnetään avustuksena enintään 15 prosenttia ja korkotukena enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Biojäte ja hepolanta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kainuun ELY-keskus Itä-Suomen EAKR-ohjelmasta, Ekokymppi, Metso Automation Oy, Aimo Kortteen Konepaja Oy, Sotkamon kunta, Pölkky Oy, Agrimarket, Suomen Ratsastajainliitto, Kainuun maa- ja metsäsäätiö, MTT, MTK-Sotkamo ja Maatalouskoneiden Tutkimussäätiö

5 8 Biometrisillä mittauksilla huippupelejä Silmänliikkeet, aivojen sähköinen aktiivisuus, syke ja ilmeet kertovat tärkeää tietoa pelitestaajille. Kajaanin ammattikorkeakoulun pelitestaushankkeessa hyödynnetään biometrisiä mittauksia. Kajaanin ammattikorkeakoulun CSE-ajosimulaatiokeskuksessa kehitetään nyt myös uusia biometrisiä pelitestausmenetelmiä. Pelitestaushankkeessa kehitettävien menetelmien avulla voidaan nykyistä tehokkaammin kehittää esimerkiksi pelien käyttöliittymiä, käytettävyyttä ja vetovoimaisuutta. Jos katse harhailee paljon ruudulla, se näkyy silmänliikemittauksessa, ja kertoo käyttöliittymässä mahdollisesti olevan vielä parantamisen varaa. Sykemittauksella saadaan pelikehittäjille tärkeää tietoa esimerkiksi siitä, nostavatko jännittäväksi suunnitellut kohdat oikeasti pelaajan stressitasoa ja sydämen sykettä, projektipäällikkö Veli-Matti Nurkkala kertoo. Biometristen mittausten tukena käytetään perinteisiä pelitestausmenetelmiä, kuten ilmeiden videointia ja haastatteluja. SkilLabin tutkimusperintö Biometrisiä mittauksia hyödynnetään jo muutamien suurempien peliyritysten kehitystyössä, mutta silmänliikemittauksiin on erikoistunut vain harva yritys. Kajaanin ammattikorkeakoulussa hyödynnettävä biometristen mittausten tietous pohjautuu SkilLabin tutkimuksiin ja testauksiin. SkilLab oli Oulun yliopiston psykologian tutkimusyksikkö, joka toimi vuosina Kajaanissa professori Timo Järvilehdon johtamana. SkilLabissa tutkimme muun muassa lukemista, jalkapalloilun rangaistuspotkutilannetta, pesäpalloilun lyöntitilannetta ja koululaisten sykkeitä. Tutkimukset keskittyivät taitojen kehittymiseen ja hallinnan tutkimiseen erityisesti kokemuksen, oppimisen ja ennakoinnin näkökulmista. SkilLabissa kertynyttä osaamista sovellamme nyt uusien pelien testausmenetelmien kehittämiseen, Nurkkala kertoo. Remedy ja Rovio mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu sai Tekesiltä rahoitusta reilu puoli miljoonaa euroa pelitestausmenetelmien kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Hankkeeseen osallistuu 17 pelialan yritystä, kuten Remedy Entertainment, Rovio Entertainment, Cmune, Kukouri Mobile Entertainment ja Tuotantoyhtiö Tuokio. Peliyritykset ovat sitoutuneet toimittamaan valmisteilla olevia pelejään uusien biometristen pelitestausmenetelmien kehittämiseen. Hankkeen tuloksena syntyy spin off -yritys, joka tarjoaa pelitestauspalveluja kansalliselle ja kansainvälisille markkinoille, Nurkkala Hanke tukee ja vahvistaa Kajaanin ammattikorkeakoulun pelialan koulutusta. ESR-hankehaku (Euroopan sosiaalirahasto) Kainuussa toteutetaan Euroopan unionin ohjelmakaudella Manner- Suomen ESR-ohjelman Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta. Kainuun ELY-keskuksessa on käynnissä jatkuva ESR-hankehaku. Saapuneita hakemuksia otetaan käsittelyyn seuraavan kerran ESR-rahoitusta suunnataan työllisyyden edistämiseen, työvoiman, työorganisaatioiden ja yritysten osaamisen kehittämiseen sekä rakennemuutoksiin liittyvien työllisyysongelmien hoitamiseen. ESR-varoilla tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä, edistetään maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä. ESR-rahoitusta suunnataan myös työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämiseen sekä hyvien käytäntöjen kansainväliseen levittämiseen. Rahoitusta voivat hakea julkiset ja yksityiset yhteisöt, yritykset sekä säätiöt ja yhdistykset. Hakemus jätetään EU- RA2007-järjestelmässä ( ja toimitetaan lisäksi kirjallisesti allekirjoitettuna ELY-keskukseen. Lisätietoja antavat rahoituspäällikkö Anne Huotari puh ja ESR-koordinaattori Verna Mustonen puh , EAKR-hankehaku (Euroopan aluekehitysrahasto) Kainuussa toteutetaan vuosina Euroopan unionin Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmalla. Kainuun ELY-keskuksessa on haettavana EAKRrahoitusta toimintalinjoista 1 3, joissa on käynnissä jatkuva haku. Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on haettavana EAKR-rahoitusta toimintalinjasta 2, jossa on käynnissä jatkuva haku. Toimintalinjasta 1 (Yritystoiminnan edistäminen) voidaan rahoittaa yritysten investointi- ja kehittämishankkeita. Yrityksen kehittämisavustusta voi saada yrityksen kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jolla on merkittävä vaikutus yrityksen toiminnan kehittämiseen (rahoittajana ELY-keskus). ELY-keskuksen verkkopalvelusta www. ely-keskus.fi/kainuu -> Yritystoiminta, teknologia ja innovaatiot löytyy tarkempia tietoja rahoituslinjauksista, tukimuodoista (kohdasta Rahoitus) ja hakemisesta sivun sähköisen asioinnin linkistä. Lisätietoja antavat rahoituspäällikkö Tapani Laitinen puh sekä EAKR-koordinaattori Sanna Karjalainen puh , etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi. Toimintalinjasta 2 (Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) avustusta voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöiden hankkeisiin, joiden tarkoituksena on alueen pk-yritysten toimintaympäristön tai yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantaminen (rahoittajina ELY-keskus ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä). lle osoitettu hakemus tulee jättää viranomaiskäsittelyyn EURA2007-järjestelmässä ( sekä allekirjoitettu hakemus maakunta- kuntayhtymän kirjaamoon, osoite PL 400, KAINUU. Lisätietoja antavat kehittämisjohtaja Jorma Teittinen puh ja EU-hankekoordinaattori Heikki Immonen puh , etunimi.sukunimi@kainuu.fi Toimintalinjasta 3 (Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen) voidaan rahoittaa toimintaympäristöjen parantamista, luonnon- ja kulttuuriympäristöjen hoitoa sekä kestävän kehityksen edistämistä. Tuettavia toimia ovat muun muassa uusien ympäristöteknologioiden kehittäminen ja ympäristöriskien hallinnan suunnittelu, ympäristönsuojelun, vesistöjen kunnostuksen ja vesihuollon edistäminen, luonnon- ja kulttuuriperinnön kannalta arvokkaiden kulttuurikohteiden, ympäristöjen ja rakennusten kunnostaminen sekä luonto- ja kulttuurimatkailun edellytysten parantaminen (rahoittajana ELY-keskus). Tuensaajia voivat olla kunnat ja kuntayhtymät, kehittämisorganisaatiot, osuuskunnat, säätiöt ja yhdistykset. Hakemus jätetään EURA2007-järjestelmässä (www. eura2007.fi) ja toimitetaan lisäksi kirjallisesti allekirjoitettuna ELY-keskukseen. Lisätietoja: EAKR-suunnittelija Tatu Turunen puh , tatu.turunen@ ely-keskus.fi. Ota yhteyttä ennen hakua Hakijoita pyydetään tutustumaan ennen hakemuksen jättämistä Manner- Suomen ESR-ohjelma-asiakirjaan tai Itä-Suomen EAKR-ohjelma-asiakirjaan ( Kainuun maakuntaohjelmaan ( sekä uusiin kustannusmalleihin ja tarkempiin hakuohjeisiin, jotka löytyvät Kainuun ELY-keskuksen internetsivuilta ( -> EU-rahoitus) tai Kainuun maakunta -kuntayhtymän sivuilta ( Hakijoita pyydetään olemaan yhteydessä rahoittajaviranomaiseen ennen hakemuksen jättämistä. Pelitestauspalveluiden kehityshanke (Pelitys) Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekes, yksityinen rahoitus ANNA PALAUTETTA! Otamme mielellämme vastaan palautetta Idea Kainuusta -lehden kehittämiseksi. Palauteviestit voi lähettää osoitteeseen: hankejarahoitus@kainuu.fi.