Liikunnan EU-rahoitusmahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikunnan EU-rahoitusmahdollisuudet"

Transkriptio

1 Liikunnan EU-rahoitusmahdollisuudet 1

2 SLU-julkaisusarja 3/2012 ISBN: Taitto: Pirta Mikkola 2

3 Liikunnan EU-rahoitusmahdollisuudet Alkusanat...4 Tiivistelmä hankerahoitussuunnista ja -mahdollisuuksista...5 Yleisiä periaatteita EU-rahoitusohjelmissa...6 Kansallisesti toteutettavat ohjelmat 1. EU:n rakennerahastot (ESR, EAKR) Maaseudun ja maaseutumaisen alueen kehittäminen (LEADER)...8 Kansainvälisyyttä edellyttävät ohjelmat 3. Urheilun valmistelevat toimet EU:n nuorisotoimintaohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Terveysohjelma Ympäristöalan Life+ -ohjelma Työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeva Progress-ohjelma Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua Social dialogue -ohjelma Tutkimuksen 7. puiteohjelma Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskeva Daphne-ohjelma Kehitysyhteistyö-ohjelmat Käytännön neuvoja suunniteltaessa EU-hanketta Hankehakuaikojen vuosikello

4 Alkusanat Tämän EU-rahoituskoosteen tavoitteena oli koota liikunnan ja urheilun toimijoiden kannalta keskeiset rahoitusmahdollisuudet. Julkaisu luo yleiskuvan eri rahoitusohjelmien käyttökohteista ja EU-rahoituksen toimintaperiaatteista sekä antaa yleisohjeita EU-hankkeen suunnitteluun. Tarkempaa perehtymistä varten eri ohjelmasuunnista kerrotaan lisätietolinkkejä. Pääasiallisina tietolähteinä on käytetty Euroopan Olympiakomiteoiden EU-toimiston julkaisua Funding for Sports in the European Union (2009) sekä kirjoittajan kokemuksia EU-hankkeista vuodesta EU-rahoitus muuttuu ohjelmakausittain. Julkaisuhetkellä ohjelmakausi ( ) on lähenemässä loppuaan. Esimerkiksi rakennerahastojen kehitystä tulevalla ohjelmakaudella emme tiedä, todennäköisesti jossakin muodossa ja jollakin tasolla ne tulevat säilymään. Globaalin ja Euroopan talouden ongelmat ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan osaltaan hankerahoituksen tulevaisuuteen. Mahdollisuudet saada liikunnallisille hankkeille EU-rahoitusta lienevät paranemassa lähivuosien aikana. Tähän keskeisesti vaikuttaa Lissabonin sopimuksen ratifiointi syksyllä EU on kehittämässä liikunnan eurooppalaista ulottuvuutta. Artikla 165 antoi laillisen perustan urheilun omalle rahoitukselle (Urheilun valmistelevat toimet ja urheiluohjelman perustaminen) sekä urheilun ja liikunnan valtavirtaistamiseen eri EU-politiikoissa ja EU-rahoitusohjelmissa. Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että urheilun oma alaohjelma käynnistyy 2014 Erasmus for All -ohjelman osana. Tämä avaa mielenkiintoisia näkyjä tulevaan. Timo Hämäläinen erityisasiantuntija, SLU-alueet 4

5 tiivistelmä hankerahoitussuunnista ja -mahdollisuuksista VÄRIKOODIT kussakin ohjelmassa: SININEN = kansallisesti toteuttava, SYAANI = kansainvälisyyttä edellyttävä, VIHREÄ = joko kansallisesti toteutettava TAI joskus kansainvälisyyttä mahdollistava hankeidea mahdollisuudet ohjelma Vuosittain vaihtuvat teemat urheiluun liittyen Nuorisovaihdot Vapaaehtoiset suurtapahtumiin Koulutukselliset hankkeet Aktiivinen kansalaisuus Työllistäminen, sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy, työmarkkinavalmiuksien kehittäminen Uudisrakennukset tai korjausrakentaminen Aktiivisen elämäntyylin aktivointi Urheilu ja ympäristö-teema Syrjimisen ehkäisy, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu urheilusektorilla Rasismin ja väkivallan ehkäisy urheilussa Urheilututkimus Urheilu- ja kehitysyhteistyö Kilpailujen ja kansainvälisten tapahtumien järjestäminen pelkästään urheilussa Hyvät Hyvät Hyvät Hyvät Hyvät Rajalliset, joskus hyvät Rajalliset, joskus hyvät Rajalliset Rajalliset Rajalliset Rajalliset Hyvin rajalliset Hyvin rajalliset Ei ole Urheilun valmistelevat toimet Nuorisotoimintaohjelma Nuorisotoimintaohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma Euroopan sosiaalirahasto (ESR) LEADER maaseutumaisilla alueilla Kansalaisten Eurooppa LEADER maaseutumaisilla alueilla Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan aluekehitysrahasto, Maaseudun kehittämisohjelma, LEADER EU:n terveysohjelma LEADER maaseutumaisilla alueilla Life+ Progress, Social Dialogue Daphne 7. tutkimuksen puiteohjelma Ulkoisen avun ja yhteistyön ohjelma Ei ole 5

6 Yleisiä periaatteita EU-rahoitusohjelmissa Osarahoitus (Co-financing) ja tukikelpoiset kustannukset EU-rahoitus ei (juuri) koskaan kata kaikkia hankkeesta aiheutuvia kustannuksia. Rahoitustaso vaihtelee n %:n välillä, ja aina tarvitaan organisaatioiden omaa rahallista panostusta. Joissakin ohjelmissa osa omarahoituksesta voi olla ns. luontaissuoritusta eli vastikkeetonta työpanoksen, tilojen tms. luovutusta. Tukikelpoiset kustannukset vaihtelevat ohjelmittain, ne tulee tarkistaa aina ohjelma-asiakirjoista. Kansainvälisyyttä edellytetään (Transnationality) Kun hanketta haetaan kansainvälisistä EU-rahoituksista, edellytetään aitoa kumppanuutta kansainvälisten hankekumppaneiden kanssa. HUOM! Kansallisista EU-rahoituksista rahoitusta haettaessa kansainvälisyyttä ei useimmiten edellytetä. Eurooppalainen ulottuvuus (European dimension) Myös kansallisesti toteutetuissa hankkeissa edellytetään selkeää yhteyttä EU:ssa yleisesti hyväksyttyihin periaatteisiin: esim. sosiaaliseen integraatioon, kulttuurien väliseen vuoropuheluun, aktiiviseen kansalaisuuteen ja elinikäiseen oppimiseen. Vaikka kaikkia em. asioita ei yhdessä hankkeessa tarvitsekaan huomioida, asia on hyvä tiedostaa. Eurooppalainen lisäarvo (European added value) Kaikilta hankkeilta edellytetään, että ne tuovat oikeaa lisäarvoa EU-politiikassa koettuihin kehityskohteisiin. Verkostoituminen (Networking) Hankkeiden edellytetään hakevan kumppaneita myös urheilun ulkopuolisilta tahoilta, hankkeesta riippuen esim. yliopistoista, tutkimusinstituuteista, ajatushautomoista (think-tank), muista vapaaehtoisorganisaatioista (non-governmental organisations), paikallisista tai alueellisista viranomaisista, yrityksistä, matkailun edistäjistä jne. Jatkuvuus (Sustainability) Projektin tulee tavoitella sellaisten pysyvien rakenteiden/ toimintamallien luomista projektin aikana, mitkä jatkavat projektin sisällön tekemistä sen loputtuakin. Ehdotuspyynnöt ja kiinnostuksen ilmaisut (Call for Proposals and Call for Tenders) Normaalit kansainväliset projektirahoitukset haetaan ehdotuspyyntöjen, Call for Proposals, kautta. Ehdotuspyynnössä määritellään haluttujen projektien sisältöalueet ja painopisteet sekä kerrotaan myös hakemusprosessista. Kansallisissa EU-rahoituksissa on rahoittajan toimintatavan mukaisesti joko jatkuva haku tai teemakohtaisesti päätetyt hakukilpailut rahoittajan itsensä päättämällä aikataulutuksella. Kiinnostuksen ilmaisu (Call for Tenders) on periaattessa jonkin tehtäväksi haluttavan asian kilpailuttamisprosessi. Usein erilaiset tukitoimet, esim. jotakin teemaa koskeva viestintä, kilpailutetaan tätä kautta. Hakuajat (deadlines) Useimpia kansainvälisiä hankerahoituksia ei voi hakea jatkuvasti, vaan määrättyjen hakuaikojen puitteissa. Silloin kun ohjelma on vakiintunut, aikaisempien vuosien hakuajat antavat useimmiten hyvää suuntaa myös seuraavalle vuodelle. Monissa kv. rahoituksissa hakuaika on vain kerran vuodessa, mutta joissakin useita kertoja vuodessa (esim. EU:n nuorisotoimintaohjelman useissa alaohjelmissa). Kansallisen tason EU-rahoituksissa on hakuja rahoitustilanteesta riippuen useita kertoja vuodessa osa rahoittajista ottaa hakemuksia jatkuvasti, mutta käsittelee ne kootusti. Osa kansallisen tason rahoittajista ottaa hakemuksia taas vain määrättyinä, suhteellisen lyhyinä hakuaikoina (4 6 viikkoa). Ennen hakemuksen täyttämisen aloittamista kannattaa selvittää hakuajat. Edunsaajat (benefiaries) Useimmiten ohjelmat ovat avoimia myös ry-pohjaisille toimijoille. Kuitenkin ohjelmat voivat poiketa toisistaan, kuten painotukset ohjelmien sisällä. Osa rahoitusohjelmista on suunnattu suoraan yritysverkostojen tms. kehittämiseen. Hyvä on huomata, että osa ohjelmista sopii paremmin Euroopan tasoisille verkostoille (esim. EU:n terveysohjelma), jotkut pienemmille organisaatioille kuten järjestöille ja jopa seuroille (esim. EU:n nuoristoimintaohjelma). Rahoitusohjelmien hallinnointi Eri rahoitukset voivat olla joko keskitetysti hallinnoituja tai hallinnoltaan hajautettuja. Keskitetysti haettavat ohjelmat, esim. EU:n terveysohjelma tai Urheilun valmistelevat toimet on hallinnoitu keskitetysti EU-tasolla tai toimeenpanoviraston toimesta. Hajautetusti hallinnoidut ohjelmat, esim. EU:n nuorisotoimintaohjelma tai kansalliset EU-rahoitukset on hajautettu kansallisen tason tai aluetason hallinnoitavaksi. 6

7 Kansallisesti toteutettavat ohjelmat 1. EU:n rakennerahastot (ESR, EAKR) EU:n rakennepolitiikka on tarkoitettu pienentämään taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta EU:n 27 jäsenmaan ja niiden 268 alueen (suuralueen) välillä. 1. Konvergenssi-rahoitusohjelma (Convergence) Konvergenssirahoitusta käytetään erityisesti niiden alueiden kasvuhakuiseen tukemiseen, mitkä ovat taloudellisesti heikoimmassa asemassa verrattuna EU:n keskiarvokansantuotteeseen. Suomi ei kuulu konvergenssirahoituksen kohdealueisiin. EU:n jäsenmaista 17 jäsenmaata omaa konvergenssirahaston piiriin kuuluvia alueita, joita on yhteensä 84. Konvergenssirahoitus vie suurimman osan rakennerahastoista (81,5%) eli n. 282,8 miljardia euroa. Osarahoitustaso on korkein konvergenssirahoitusalueilla. 2. Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyysohjelma (Regional Competitiveness and Employment) Tämän ohjelman kautta pyritään edistämään alueiden kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta, ja työllisyyttä. Toisaalta pyritään lisäämään yrittäjyyttä, innovoivuutta ja taloudellista kehitystä, toisaalta pyritään parantamaan ihmisten (työvoiman) ja työorganisaatioiden osaamista uudelle, entistä paremmalle tasolle. Lukumääräisesti suurin osa EU:n alueesta (168 aluetta) kuuluu tämän ohjelman piiriin, ja budjetti kilpailukyky- ja työllisyysohjelmalle on n. 55 miljardia euroa. 3. Euroopan rajat ylittävä yhteistyöohjelma Euroopan rajat ylittävä yhteistyöohjelma pyrkii edistämään rajojen toiminnallista poistumista lisäämällä eri kansakuntien kanssakäymistä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja muutenkin yhteistyötä erityisesti valtioiden raja-alueilla. Päärahoituslähteet Eri ohjelmien hankerahoitus tulee kolmesta eri tyyppisesti rahoituslähteestä. Ne ovat Euroopan aluekehitysrahoitus (EAKR, European Regional Development Fund ERDF), Euroopan sosiaalirahasto (ESR, European Social Fund ESF) ja kehittyvillä alueilla (ei Suomessa) käytettävä Koheesiorahoitus (Cohesion Fund). Suomessa rakennerahastojen päätöksenteko perustuu ohjelmapohjaiseen kehittämiseen, ja rahoitusten myöntäminen on annettu lukuisille ministeriöille (esim. OKM, TEM, Ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö) ja vielä lukuisammille aluehallintoviranomaisille (ELY-keskukset, maakunnalliset liitot). Kullakin rahoituksella (EAKR, ESR) on valtakunnalliset kehittämisohjelmat, joista maakuntaliittojen johtamassa työssä on tehty maakunnalliset sovellutukset ohjelmakaudelle sekä toteuttamissuunnitelmat lyhyemmille ajanjaksoille. Kannattaa huomata, että ainakaan vielä urheilu ei ole kirjattu näihin kehittämisrahoituksiin kovin vahvasti (maakuntakohtaisesti voi olla), mutta se ei estä rahoitusten hyödyntämistä. Uusi ohjelmakausi tuo uusia näkökulmia tähän. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla EAKR aluekehitysrahoituksella pyritään kehittämään kehitettävää asiaa kaikilla muilla keinoilla kuin koulutuksella. EAKR -rahoitteiset hankkeet voivat olla esim. investointihankkeita (esim. Vierumäen ampumaurheilukeskus, Lappi-areena, Rukan matkailuinvestointihankkeet) tai kehittämistyyppisiä hankkeita ilman koulutusta (esim. Potkua Etelä-Pohjanmaalle -hanke tai Kumppanuushankkeet useilla SLU-alueilla). Tätä rahoitusta on käytetty esim. liikunta- ja terveysmatkailuun liittyvien kehittämishankkeiden tekemiseen, liikuntamatkailuun tai niihin liittyviin erilaisiin liikuntaolosuhteiden tekemiseen eri puolilla Eurooppaa. ESR Euroopan sosiaalirahastolla pyritään kehittämään asioita lähinnä koulutuksellisten tai työllistävien hankkeiden kautta, investointeja tätä kautta ei toteuteta. Palloliiton, Jääkiekkoliiton ja SLU-alueiden isot kehittämishankkeet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana -teemassa ovat ESR-rahoitteisia. ESR-rahoitteisia koulutuksellisia hankkeita on toteutettu muuallakin Euroopassa liikunnan saralla. Kansainväliset elementit voivat olla osa ESRrahoitteista hanketta (esim. hyvien käytänteiden siirtäminen muualta tänne tai päinvastoin). 7

8 2. Maaseudun ja maaseutumaisen alueen kehittäminen Yli puolet EU:n väestöstä asuu maaseutumaisilla alueilla (rural areas). Tästä syystä maaseudun, ei pelkän maatalouden, kehittäminen on tärkeä osa EU:n tukipolitiikkaa. Rahoituslähteenä on Euroopan maatalouden kehittämisrahasto (European Agricultural Fund for Rural Development), minkä tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä maaseutumaisilla alueilla sekä edistää alueiden taloudellista kehittymistä ja elämänlaadun parantamista. Suomessa maaseutumaisen alueen kehittämistä ohjaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, mistä on tehty maakunnallisia ohjelmia. Lisäksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on toiminut osaltaan paikallisten toimintaryhmien omista lähtökohdistaan laatimien ohjelmien pohjana. Seutukunnallisia toimintaryhmiä on Suomessa kaikkiaan 55 kpl + Ahvenanmaa, ja ne toimivat LEADER -rahoituksen kautta erityisesti pienempien kehittämis- ja investointihankkeiden rahoittajina. Vain suurimpien kaupunkien taajama-alue on ulkona kehittämisryhmien toiminnasta. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Maaseutuohjelmassa on ELY-keskusten kautta mahdollisuus käynnistää myös isompia kehittämis- tai investointihankkeita. Tätä kautta on maaseutualueella toteutettu melko mittavia investointihankkeita, esim. reitistöjä, ampumaratojen uudistamisia, moottoriurheilun eri toimintojen kehittämistä jne. LEADER -rahoitus on erityisen toimiva maaseutualueella toimiville seuroille. Esimerkiksi nämä teemat ovat monessa paikallisessa toimintaryhmäohjelmassa hyvin edustettuna: kylien ja niiden toimijoiden aktiivisena pitäminen maaseutumatkailun kehittäminen lasten ja nuorten aktivointi nuorten perheiden aktivointi erilaisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen eri kohderyhmille, esim. seniorit elinkeinotoiminnan kehittäminen maaseutualueelle, esim. pienimuotoiset investoinnit reitistöihin, laavuihin, uimarantoihin jne. jne. 8

9 Kansainvälisyyttä edellyttävät ohjelmat 3. Urheilun valmistelevat toimet Urheilun valmistelevat toimet -tukea jaettiin ensimmäisen kerran vuonna Urheilun valmistelevat toimet on tulevaa urheilun ohjelmaa valmisteleva prosessi, ja jaettava rahoitus on ollut summaltaan pienehkö. Uutta ohjelmakautta kaavaillaan käynnistettäväksi varsinaisen urheiluohjelman kautta vuodesta 2014 eteenpäin. Uudelle ohjelmakaudelle ( ) on ehdotettu käynnistettäväksi koulutuksen, nuorison ja urheilun Yhteinen Erasmus -ohjelma (Erasmus for All), jossa urheilu on omana alaohjelmanaan. Vuonna 2009 valmistelevien toimien painopisteinä olivat: terveyttä edistävä liikunta urheilukoulutus (koulutuksen ja harjoittelun yhdistäminen) vammaisurheilu sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen hakemuksia oli 207, ja jaettava raha valituille 18 projektille oli 4 M. Lisäksi eri tapahtumiin annettiin 3,5 M. Vuonna 2010 valmistelevien toimien painopisteinä olivat: dopingin torjunta sosiaalisen osallisuuden edistäminen urheilussa ja urheilun kautta vapaaehtoistyön edistäminen urheilun alalla jaettava raha hankkeille oli 2,5 M, lisäksi tapahtumiin 8M ja 0,5 M tutkimuksille ja selvityksille. Vuonna 2011 valmistelevien toimien painopisteinä olivat: väkivallan ja suvaitsemattomuuden ehkäisy urheilussa, sis. rasismin ehkäisy innovatiiviset ratkaisut urheilun rakenteen vahvistamiseksi Euroopassa, hyvä hallinto urheilun saralla jaettava raha hankkeille oli 3,9M, lisäksi tapahtumiin 4M. Vuonna 2012 valmistelevien toimien painopisteinä olivat: sopupelien torjuminen aktiivista ikääntymistä tukevan liikunnan edistäminen tietoisuuden lisääminen tehokkaista tavoista edistää urheilua kuntatasolla kansainväliset ruohonjuuritason urheilukilpailut naapurialueiden tai -jäsenvaltioiden kesken. Jaettava raha hankkeille yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa 9

10 4. EU:n nuorisotoimintaohjelma EU:n nuorisotoimintaohjelman toiminta-aika on , ja sen budjetti on 885 M. Ohjelma keskittyy nuorten ja nuorten parissa toimivien liikkuvuuteen sekä non-formaaliin koulutukseen. Kohderyhmänä ohjelmassa on vuotiaat nuoret sekä heidän kanssa työskentelevät. Ohjelmassa on 5 alaohjelmaa: Alaohjelma 1: Nuorten Eurooppa (Youth for Europe) nuorten ryhmävaihdot, nuorisoaloitteet Alaohjelma 2: Eurooppalainen vapaaehtoispalvelut (European Voluntary Service) ohjelma, minkä kautta nuori voi päästä vapaaehtoistyöhön non-profit organisaatioon johon kin EU-maahan Alaohjelma 3: Nuoret maailmassa (Youth in World) yhteistyö EU:n naapurimaiden ja myös muiden maiden nuorten kanssa Alaohjelma 4: Nuorisoalan tukijärjestelmät tukitoimet nuorten parissa työskenteleville ja nuorisotyöorganisaatioille heidän toimintansa laadun parantamiseksi. Pitää sisällään mm. Euroopan tasolla toimivien nuorisojärjestöjen tukeminen, nuorten parissa toimivien koulutus ja verkostoituminen, innovaatioiden ja laadun edistämishankkeet, nuorille sekä nuorten parissa toimiville henkilöille suunnatut tiedotustoimet, kumppanuudet Alaohjelma 5: Tuki nuorisoalan yhteisöille Euroopassa nuorten ja nuorisopolitiikasta vastaavien väliset tapaamiset Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla toteuttaa kahden välisinä, kolmen välisinä tai monenvälisinä. Nuorisovaihdon pituus on 6 21 päivää, lisäksi matkapäivät. kannattaa huomata, että kilpailu- ja turnausmatkoihin eri tätä rahaa voi saada. Ei myöskään kielikursseille, festivaaleille, harjoitusleireille tms. Nuorisoaloite pienimuotoisten kehittämis- ja/tai investointihankkeiden toteuttamiseen haettava raha. Nuorisoaloitteen idean ja pitkälti myös toteutuksen täytyy tulla nuorilta itseltään. Hanke voi olla ihan paikallinen, kansallisella tasolla toimiva tai kansainvälinen. Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS) tämä on aktiivisille nuorille hyvä mahdollisuus tutustua kansainvälisyyteen vapaaehtoistyön merkeissä jopa 12 kk. EU:n tuen avulla voi saada matkakuluihin sekä ylläpitokuluihin helpotusta. EVS:n voi järjestää myös ryhmäkuviona siten, että esim. jossakin suuressa urheilutapahtumassa olisi nuoria työstämässä tiettyjä osioita (maksimimäärä yhteen kuvioon on 100 henkeä) Tuki nuorten parissa työtä tekeville tuki voi olla samantyylistä kuin Elinikäisen oppimisen liikkuvuusavustukset. Tarjolla on siis opintovierailuja, job shadowingiä, seminaareja jne. Valmistelevat vierailut myös tässä ohjelmassa voi saada 1( 2) hengen valmistelevalle vierailulle jopa 100%:n tuen projektin valmistelevan vierailun matkakustannuksiin EU:n nuorisotoimintaohjelma on kohtuullisen helppo rahoitusohjelma, jonka projektien byrokratiasta ovat selviytyneet tähän asti hyvin pienet yhteisöt ja toimijat. Summat ovat kohtuullisen pieniä, mutta jos toiminnallisesti asia on tärkeä > tästä suunnasta voi saada siihen lisätukea. Palkkakustannuksiin ei rahaa käytännössä riitä. Nuorisovaihdot ja nuorisoaloitteet: nuorisoryhmien vaihdot tietyn, yhdessä kumppaneiden kanssa valitun teeman merkeissä. Vaihdot voidaan 10

11 5. Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppisen ohjelma tukee oppimismahdollisuuksia lapsuudesta seniori-ikään asti. Budjetti ohjelmalle vuosina on yhteensä n. 7 mrd euroa. Ohjelma on jaettu seuraaviin osiin: Comenius: peruskoulutus (16% rahoituksesta) esikoulusta toisen asteen kouluihin kohde: oppilaat, opettajat, muu koulutusorganisaatioiden henkilöstö, mutta myös paikalliset viranomaiset, vanhempainyhdistykset, vapaaehtoisjärjestöt Erasmus: korkea-asteen koulutus (46% rahoituksesta) korkea-asteen opiskelijoille, opettajille, professoireille suunnattu ohjelma Leonardo da Vinci: ammatillinen koulutus (26% rahoituksesta) kohteena ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja opettajat, mutta myös töissä olevat työntekijät ja heidän organisaationsa Grundtvig: non-formaali aikuisopiskelu (5% rahoituksesta) kohteena non-formaalissa aikuiskoulutuksessa mukana olevat aikuiset sekä aikuiskoulutusorganisaatiot. Käytännössä kaikki liikuntajärjestöt ja heidän jäsenjärjestönsä toteuttavat aikuiskoulutusta jossakin muodossa. Poikkileikkaava ohjelma (Tranversal Programme, 5% rahoituksesta) eri elinikäisen ohjelma alaohjelmien yhdistelmähankkeet Jean Monnet: tutkijat (2% rahoituksesta) kohteena tutkijaorganisaatiot Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Liikkuvuushankkeet: työntekijöiden, johdon tai kouluttajien liikkuvuushankkeet parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi sekä osaamisen lisäämiseksi. Tämä voi tarkoittaa osallistumista johonkin teemaa käsittelevään työpajaan jossakin päin Eurooppaa, job-shadowing -jaksoa jossakin aikuiskoulutusta järjestävässä urheiluorganisaatiossa jossakin EU-maassa tms. Tuet kattavat matka-, majoitus- ja osallistumiskustannuksista ainakin ison osan, mutta ei työpanoksen käyttöä. Valmistelevat vierailut: eri hankkeita valmisteleviin vierailuihin voidaan saada rahoitusta 1( 2) hengelle. Valmisteleva vierailu voi kestää korkeintaan 5 päiväksi toisessa maassa. Käyttökelpoinen ensimmäinen askel projektin valmistelussa. Max. tuki valmistelevalle vierailulle on Toki täytettävä nivaska on paksu, ja hankkeen idearunko pitää olla valmiina jo valmistelevaa vierailua haettaessa. Oppimiskumppanuushankkeet hankkeessa käsitellään osapuolia kiinnostavia, hanke hakemuksessa hyväksyttyjä teemoja. Sopii ensi askeleiksi, kun opetellaan Euroopan tason hanketoimintaosaamista pienessä mittakaavassa. Ei edellytetä massiivisia tuloksia, vaan itse prosessi on tärkein. Tuet euroa riippuen liikkuvuuksien määrästä, tuki saadaan könttäsummana ja se riittää käytännössä matkakustannuksiin. Monenväliset projektit isoja, innovaatioiden kehittämiseen ja siirtämiseen saatavaa projektirahoitusta. Tuki , projektisuunnitelman mukaiseen toiminnan toteutukseen. EU-tuen osuus voi olla jopa 75%, ja hankkeen sisällä voi olla myös palkkakustannuksia. Minimimäärä osallistujia on 3 partneria 3:sta eri maasta (siis EU-maat, täydennettynä ETA-ym. mailla). Teemaverkostot teemaverkostoja voi perustaa ohjelmassa määritellyissä teemoissa, edunsaajana asiantuntijat sekä heidän organisaationsa. Minimimäärä 5 10 partneria 5 10 eri maassa ohjelmasta riippuen. Tukitaso , tukitasot kuten edellä. ohjelma 11

12 6. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Ohjelman tavoitteena on innostaa eurooppalaisia osallistumaan aktiivisesti Euroopan yhdentymiseen. Liikunta voi olla yksi hyvä tapa toteuttaa ohjelmaa. Alaohjelma 1: Aktiivisten kansalaisten Eurooppa ystävyyskuntatoiminta ja kansalaishankkeet Alaohjelma 2: Aktiivinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta Alaohjelma 3: Yhteinen Eurooppa EU-komission järjestämät tapahtumat, tilaisuudet ja kampanjat, joilla tuodaan EU:ta lähemmäksi kansalaisia Alaohjelma 4: Euroopan aktiivinen muistiperintö natsismin ja stalinismin muistiperinnön vaaliminen, ettei ko. asiat enää koskaan tulisi ihmiskunnan tulevaisuutta tuhoamaan. Alaohjelma 2: esimerkiksi Euroopan Paralympiakomitea sai euron tuen vuonna 2008, joka kattoi ko. vuoden kustannuksista 67%. esim. ENGSO sai euron tuen tiettyjen, hankesuunnitelmassa määriteltyjen asioiden pyörittämiseen. Nämä olivat Urheilu ja Lissabonin sopimus, Urheilun valkoinen kirja, Terveys ja Vapaaehtoistoiminta. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Alaohjelma 1: ystävyyskuntatoiminta: hakijana täytyy olla kunta tai kaupunki, mutta liikunta voi olla sisällössä hyvin isossa roolissa. Tuki voi olla , ja haku 5 kertaa vuodessa. kansalaishankkeet: hakijana voi olla myös liikuntaorganisaatio. Tätä kautta tuetaan erityyppisiä maiden rajat ja myös sektorirajat ylittäviä EU-projekteja. Mukana tulee olla vähintään 5:n eri maan organisaatioita mukana, joista vähintään 1:n tulee olla EU-maa. Erityisen hyvin suhtaudutaan projekteihin, missä halutaan aktivoida paikallisen tason osallistumista ohjelman mukaiseen toimintaan = aktiiviseen kansalaisuuteen. Tuki voi olla , ja haku on yhden kerran vuodessa (heinäkuun alku). 12

13 7. Terveysohjelma Toinen Euroopan Unionin terveyden edistämisen ohjelma on laitettu liikkeelle vuonna 2008., ja se kestää vuoden 2013 loppuun. Ohjelman budjetti ko. ajalle on 321,5 M. Terveysohjelman painopisteinä ovat: kansalaisten terveydellisen turvallisuuden edistäminen potilasturvallisuuden edistäminen, tapaturmien vähentäminen ja yhteisön tason lainsäädäntö tiettyihin teemoihin liittyen terveyden edistäminen ja terveyserojen pienentäminen hyvien terveystottumusten kuten hyvän ravitsemuksen, tupakoimattomuuden, vähäisen alkoholinkäytön ja huumeettoman elämän edistäminen terveellisen vanhuuden edistäminen jne. terveystietoisuuden lisääminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen informaation levittäminen kaikissa jäsenmaissa erityispainopisteinä hyvien käytäntöjen vaihtaminen lasten terveyden edistämisessä, tasa-arvoon liittyvissä asioissa tai harvinaisissa sairauksissa Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Periaatteessa liikuntaväki voi olla toimijana ja jopa hakijana EU:n terveysohjelmassa. Projektien tulee keskittyä kulloisenkin ohjelman painopisteisiin, esim. terveellisen elämäntavan levittämiseen, terveysriskien pienentämiseen tai liikalihavuuden ja liikunnallisen passiivisuuden ehkäisemiseen. EU:n terveysohjelmassa painotukset ovat suuria organisaatioita suosivia, ja suurin osa hankkeista on suurten organisaatioiden (esim. yliopistot, tutkimuslaitokset tms.) toteuttamia. Rahoitustaso on keskimäärin 50 60%:n välillä, eli omarahoitusta tarvitaan myös merkittävästi. terveysalan_toimintaohjelma 13

14 8. Ympäristöalan Life+ -ohjelma LIFE+ -ohjelma on EU:n ympäristöasioihin keskittyvä ohjelma. Ohjelmakaudella LIFE -ohjelman rahoitus on 1,7 miljardia euroa, joilla edistetään ympäristöteknologian kehittämistä, luonnonympäristön säilyttämistä ja kunnostamista sekä viestintää ympäristöasioissa. Noin puolet rahoituksesta on korvamerkitty luonto- ja bioversideetti -projekteihin. LIFE+ -ohjelman yleistavoite on EU:n ympäristöpolitiikan toteuttaminen ja kehittäminen sekä kestävän kehityksen edistäminen. LIFE+ -ohjelman toteutuksessa tukeudeutaan 6. ympäristön kehittämisen ohjelmaan (6th Environment Action Plan) ja EU:n ympäristöpolitiikan linjausten puiteohjaukseen ympäristöasioissa. Painopisteinä LIFE +:ssa ovat: luonto ja biodiversiteetti ympäristöpolitiikka ja -hallinto viestintä ja tiedotus ympäristöasioissa Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla 2004 Olympialaisissa hyödynnettiin tätä rahoitusta luotaessa ympäristönsuojelua huomioivia toimintalinjoja isoja tapahtumia järjestettäessä. Yleisurheilun MM-kilpailujen yhteydessä (Helsinki 2005) toteutetussa ECOmass (Eco-Efficient Mass Event) -hankkeessa kehitettiin ja testattiin ekotehokkaan massatapahtuman käsikirja. Vuosina toteutettu 2-vuotinen hanke oli TKK Dipolin koordinoima ja EU:n komission rahoittama (LIFE Environment). n=fi&clan=fi 14

15 9. Työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeva Progress-ohjelma EU:n ohjelma työllisyyden ja sosiaalisen solidaarisuuden kehittämiseksi eli PROGRESS -ohjelma painottuu EU:n toimenpiteisiin sosiaalipolitiikan alueella. Ohjelmakaudella Progress-ohjelman kokonaisrahoitus on 657, 59 miljoonaa euroa. Rahoituksen maksimitaso on 80%, ja hankkeilta edellytetään vahvaa kansainvälistä verkottumista sekä sektorirajat ylittävää tekemistä. Progress -ohjelma jaetaan viiteen eri painopisteeseen: työllisyys syrjäytymisen ehkäisy työskentelyolosuhteiden kehittäminen syrjinnän ehkäisy sukupuolten tasa-arvo Rahoituksen saaneilta hankkeilta edellytetään vahvaa eurooppalaista ulottuvuutta. Rahoitusta myönnetään esimerkiksi painopistealueiden analysointiin, verkottumiseen sekä hyvien käytäntöjen vaihtamiseen em. teemojen alueella. 15

16 10. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskeva Social Dialogue -ohjelma Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu -rahoitukseen hyväksyttäviltä hankkeilta edellytetään vahvaa eurooppalaista verkottumista. Eurooppalaisella tasolla hankerahoitukseen piiriin kuuluvaa voi olla esim. työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välinen vuoropuhelu Euroopan tasolla sekä kolmikantainen vuoropuhelu työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä viranomaisten välillä. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Urheilun alalla on rahoitettu viime vuosina useita Euroopan laajuisia Social dialogue -hankkeita. 16

17 11. Tutkimuksen 7. puiteohjelma (Seventh Framework Programme) Tutkimuksen 7. puiteohjelma on keskeinen rahoitusinstrumentti rahoitettaessa EU-tason tutkimusta. Rahoitus ohjelmakaudella on noin 54 miljardia euroa, ja tukiprosentti vaihtelee 50 75%:n välillä. Tutkimuksen 7. puiteohjelma sitoo kaikki EU:n aloitteesta tehdyt tutkimuksen yhteisen sateenvarjon alle. Tutkimuksen 7. puiteohjelma on jaettu neljään päälinjaan: yhteistyö -teema. Tämän teeman alla on 10 kärkiteemaa, esimerkiksi terveys, energia tai ympäristö ideat -teema. Perustutkimus sopii tämän alle. Ihmiset -teema tukee tutkijoiden liikkuvuutta sekä Euroopan sisällä että sen ulkopuolelle. capacities -teeman tarkoituksen kehittää eurooppalaisten kapasiteettia, esim. tutkimukseen liittyvien rakenteiden kehittämisen kautta. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Tähän asti urheilussa ei kovin laajasti ole käytetty tutkimuksen 7. puiteohjelmaa hyödyksi, ainoastaan anti-dopingtutkimuksessa sitä on käytetty. Kun urheilulle on hyväksytty virallinen asema Lissabonin sopimuksen myötä, tilanne voi muuttua jo lähitulevaisuudessa. valisyys_/eurooppalainen-tutkimusalue/eun-tutkimuksen- 7-puiteohjelma/ 17

18 12. Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskeva Daphne-ohjelma Daphne-ohjelma on EU:n oikeusasioiden edistämisen sisälle sijoittuva ohjelma, jonka tavoitteena ehkäistä väkivaltaa esim. lapsia, nuoria tai naisia kohtaan sekä suojella väkivallan uhreja tai riskivyöhykkeellä olevia ihmisiä. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Edelleen puuttuu lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä liikunnallisia projekteja ja tutkimustietoa liikunnan käyttämisestä välineenä ilmiön ennaltaehkäisyssä. 18

19 13. Kehitysyhteistyö-ohjelmat EU:lla on useita eri kehitysyhteistyöhön liittyviä ohjelmia jo kuluvalla ohjelmakaudella. Tuleva rahoitusohjelma saattaa avata uusia mahdollisuuksia, koska Pierre de Coubertin Action Plan (toimintasuunnitelma) on nostettu esille liikunta kehitysyhteistyön välineenä. Ohjelmia: ENPI (European Neighbourhood and Partnership Instrument) Algeria, Armenia, Azerbaijan, Valko-Venäjä, Egypti, Georgia, Israel, Jordan, Libanon, Libya, Moldova, Marokko, Palestiinalaisalueet, Venäjä, Syyria, Tunisia ja Ukraina. Kehitysyhteistyö: index_fi.htm ENPI: IPA (Instrument for Pre-accession Assistance) Länsi-Balkanin maat ja Turkki EDF 78 EU:n partnerimaata ja ultraperifeeriset alueet DCI Latinalainen Amerikka, Aasia, Keski-Aasia, Keski-Itä ja Etelä-Afrikka EIDHR demokratiakehityksen vauhdittaminen 19

20 Käytännön neuvoja suunniteltaessa EU-hanketta 1. Yleisneuvot Kilpailu EU-rahoituksista kovenee jatkuvasti. Tämä tarkoittaa, että rahoituksen saavien hankeideoiden tulee olla entistä paremmin valmisteltuja ja laadukkaampia. Suunnitteluvaihe ja tarvittava aika Suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa, keskimäärin 6 12 kuukautta (ja jopa enemmän) koko hankkeen suunnittelu- ja kehittelyvaiheeseen ideasta rahoituksen saamiseen. Tämän takia on tärkeää tietää dead-linet hyvissä ajoin ja lähteä työstämään hankeideaa mahdollisimman hyvissä ajoin. Henkilöresurssit EU-hankkeissa on itse hankkeen toteuttamisen lisäksi hankebyrokratiaa niin paljon, että hankkeen hoitaminen ns. sivutoimena (oto) tai toisella kädellä on hyvin vaikeaa. Yleensä kannattaa laskea, että EU-hankkeen hoitamiseen tarvitaan päätoiminen henkilö ja lisäksi erinäisiä tukipalveluja esim. taloushallinnosta. Kannattaa huomata, että nämä projektin toteuttamiseen liittyvät henkilöstökustannukset ovat tukikelpoisia ja ne tulee kirjata hankkeen projektisuunnitelmaan ja hankebudjettiin. Tarvittavat kassavarat EU-rahoituksen pääperiaate on, että EU-rahoitus on aina täydentävä rahoitus hankkeen hallinnoijan tulee rahoittaa itse osa kustannuksista joko itse tai yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Monessa rahoituksessa joko kaiken rahoituksen tai ainakin osan rahoituksesta saa vasta jälkikäteen todennettujen maksatushakemusten kautta. Isoissa rahoituksissa (esim. ESR) tulee varautua jopa 8 20 kk:n viiveeseen ulkopuolisen hankerahan saamisessa. Kansainvälinen yhteistyö Osa hankerahoituksista edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Tämä edellyttää luotettavien hankekumppanien hakemista ja saamista omaan hankeideaan ja -rahoitukseen. Voi sanoa, että luotettavien kumppanien merkitys kansainvälisissä hankkeissa on vielä ratkaisevampi kuin kansallisella tasolla hoidettavissa hankkeissa. Jos ja kun luotettavia hankepartnereita löydetään, käytäntö on osoittanut, että monet hankekonsortiot jatkavat lähes samalla koostumuksella moniin muihinkin hankkeisiin. Byrokratia Kaikki EU-hanketoiminta tuo mukanaan erilaisia hallinnollisia toimintatapoja ja -pakkoja. Kuitenkin hankebyrokratian kanssa voi elää hyvinkin, jos projektin toteuttaminen on organisaation tavoitteiden saavuttamiselle tärkeää. Jos hanketta toteutetaan muista motiiveista esim. rahan takia, byrokratia muodostuu helposti hyvin raskaaksi. EU-hanketoiminnassa erityisen hankala ajanjakso on ohjelmakauden alku, kun mahdollisesti muuttuneet säädökset ovat voimassa, mutta niiden tulkinta rahoittajille itsellekin on vielä epäselvä tällöin myös hankkeen hallinnoijalta vaaditaan pitkää pinnaa. Käytäntö on osoittanut, että hankebyrokratian hyvää haltuunottoon kannattaa heti projektin alusta alkaen panostaa myöhemmässä vaiheessa otteen tiukentaminen on paljon vaikeampaa, ja vaikeudet kasaantuvat helposti. 2. Projekti-idea avain menestykseen Kannattaa aina lähteä liikkeelle projekti-ideasta sen jälkeen vasta kannattaa etsiä sille rahoitussuuntaa. Innovatiivinen projekti-idea on tärkein hankkeen menestymiseen kovassa rahoituskilpailussa. Jo rahoituksen saaneisiin hankkeisiin kustakin rahoitusohjelmasta tulee tutustua, ettei vahingossa yritä saada rahoitusta jo toteutetulla projekti-idealle. EU-hankkeen tulisi sopia organisaation strategisiin tavoitteisiin, että rahoitusta väistämättä seuraava byrokratia ei tuntuisi ylivoimaiselta. (vrt. edellä oleva teksti byrokratiasta) 3. Mistä tietoa mahdollisuuksista? Kun hyvä projekti-idea on olemassa, on useita mahdollisia suuntia suuntia selvittää sen rahoitusmahdollisuuksia. Jos tiedät, mistä ohjelmasta olisit ehkä hakemassa rahoitusta, kannattaa tutustua myös ko. ohjelman sivuilta löytyviin osoitelinkkeihin. Useissa ohjelmissa on kussakin jäsenmaassa jokin vastuuorganisaatio ja -henkilö antamassa ko. ohjelmaan liittyvää neuvontaa. Monessa ainakin koulutukseen liittyvässä kv. ohjelmassa vastuuorganisaationa Suomessa on CIMO eli Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Helsingissä. Lue ajattelemasi EU-ohjelman Hakijan opas Programme Guide for Applicants 20

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS 13.2.2014 Rahoituslähteitä kehittämishankkeisiin ja toiminnan toteuttamiseen Kansalliset

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

Seuratuki ja EU-tuet

Seuratuki ja EU-tuet Seuratuki ja EU-tuet Case Piili Seuratukea vuonna 2014 Seuratuki eli seuratoiminnan kehittämistuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita Verkkotiedotus 17.1.2013 CIMO Perusfaktaa Perusvaatimukset Vähintään 3 kumppania 3 maasta Hakuaika päättyy 21.2.2013 Yhteinen hakemus, työstetään koordinaattorin

Lisätiedot

Nykyisten LLP- ja YiA-toimintojen jatkuvuus Erasmus+ -ohjelmassa

Nykyisten LLP- ja YiA-toimintojen jatkuvuus Erasmus+ -ohjelmassa Nykyisten LLP- ja YiA-toimintojen jatkuvuus + -ohjelmassa Tämä esitys pyrkii antamaan käsityksen siitä, miten nykyisten EU-ohjelmien toiminnot jatkuvat uudessa ohjelmassa. Päälinjana on, että nykyiset

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ERASMUS+ YOUTH IN ACTION

ERASMUS+ YOUTH IN ACTION ERASMUS+ YOUTH IN ACTION 2014-2020 13.11.2013 2/2009 Alustava Erasmus + -ohjelmasäädöksen käsittelyaikataulu 19.11 Äänestys EP:n täysistunnossa 5.11. Äänestys EP:n CULT valiokunnassa Marraskuun loppu Neuvoston

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät

EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät 1 EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät 23.9.2008 Terhi Heinilä Kansainvälisten asioiden päällikkö Suomen Liikunta ja Urheilu 2 EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Lissabonin sopimuksen

Lisätiedot

Youth in Action. Euroopan unionin. nuorisotoimintaohjelma

Youth in Action. Euroopan unionin. nuorisotoimintaohjelma Youth in Action Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelma Youth in Action on matka eurooppalaisuuteen ja omaan itseesi. Haluatko hankkia kansainvälisiä kokemuksia, vaikuttaa omaan elinympäristöösi, saada

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot

Twinning ja TAIEX Sisäasiainministeriön hallinnonalan oppilaitosten seminaari 27.9.2013

Twinning ja TAIEX Sisäasiainministeriön hallinnonalan oppilaitosten seminaari 27.9.2013 Twinning ja TAIEX Sisäasiainministeriön hallinnonalan oppilaitosten seminaari Twinnning tiimi /2013 1 Esityksen sisältö Twinning pähkinänkuoressa Suomen Twinning-menestys TAIEXin mahdollisuudet Twinnning

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

ERASMUS+ YOUTH IN ACTION

ERASMUS+ YOUTH IN ACTION ERASMUS+ YOUTH IN ACTION 2014-2020 20.2.2014 2/2009 Yksi ohjelma, kolme avainaluetta AVAINTOIMI 1 LIIKKUVUUS AVAINTOIMI 2 YHTEISTYÖHANKKEET AVAINTOIMI 3 NUORISOPOLITIIKAN UUDISTAMINEN Erasmus+ Youth in

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Kansainvälisen hankeyhteistyön kehittäminen. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO

Kansainvälisen hankeyhteistyön kehittäminen. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Kansainvälisen hankeyhteistyön kehittäminen Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG Hanketyypit: Oppimiskumppanuudet Senioreiden vapaaehtoistyö Monenväliset

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Youth in Action Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelma selkokielellä

Youth in Action Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelma selkokielellä Youth in Action Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelma selkokielellä Youth in Action Euroopan unionin Youth in Action yhteistä toimintaa nuorille Haluatko matkustaa tapaamaan muita nuoria toiseen maahan?

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Kohti EU-ohjelmakautta

Kohti EU-ohjelmakautta Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020 Leonardo da Vinci -kesäpäivät 3.6.2013 2/2009 Suomi ja nykyiset ohjelmat Elinikäisen oppimisen ohjelma: 15 000 liikkuvuusjaksoa (v. 2012) Nuorisotoimintaohjelma: 3 500

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk)

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Timo Hämäläinen Project coordinator Valo/Liikunnan aluejärjestöt 1 SCFORH PROJECT PÄHKINÄNKUORESSA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Youth in Action. Euroopan unionin. nuorisotoimintaohjelma

Youth in Action. Euroopan unionin. nuorisotoimintaohjelma Youth in Action Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelma Youth in Action on matka eurooppalaisuuteen ja omaan itseesi. Haluatko hankkia kansainvälisiä kokemuksia, vaikuttaa omaan elinympäristöösi, saada

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM)

CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM) CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS 2007-2012 Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM) jenni.patari @vsy.fi 16.4.2013 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Tarkastelukohde CIMOn hallinnoima aikuiskoulutus yli ohjelmarajojen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma

Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Liikkuvuustoiminnot 2013 Grundtvig-liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat Vierailut ja vaihdot Asiantuntijavaihdot (Assistantships)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä

Kestävää kasvua ja työtä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) -tavoitteena työllisyyden ja osaamisen kehittäminen, heikommassa asemassa olevien ryhmien tukeminen sekä tasa-arvoisuuden edistäminen ja

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot