Liikunnan EU-rahoitusmahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikunnan EU-rahoitusmahdollisuudet"

Transkriptio

1 Liikunnan EU-rahoitusmahdollisuudet 1

2 SLU-julkaisusarja 3/2012 ISBN: Taitto: Pirta Mikkola 2

3 Liikunnan EU-rahoitusmahdollisuudet Alkusanat...4 Tiivistelmä hankerahoitussuunnista ja -mahdollisuuksista...5 Yleisiä periaatteita EU-rahoitusohjelmissa...6 Kansallisesti toteutettavat ohjelmat 1. EU:n rakennerahastot (ESR, EAKR) Maaseudun ja maaseutumaisen alueen kehittäminen (LEADER)...8 Kansainvälisyyttä edellyttävät ohjelmat 3. Urheilun valmistelevat toimet EU:n nuorisotoimintaohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Terveysohjelma Ympäristöalan Life+ -ohjelma Työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeva Progress-ohjelma Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua Social dialogue -ohjelma Tutkimuksen 7. puiteohjelma Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskeva Daphne-ohjelma Kehitysyhteistyö-ohjelmat Käytännön neuvoja suunniteltaessa EU-hanketta Hankehakuaikojen vuosikello

4 Alkusanat Tämän EU-rahoituskoosteen tavoitteena oli koota liikunnan ja urheilun toimijoiden kannalta keskeiset rahoitusmahdollisuudet. Julkaisu luo yleiskuvan eri rahoitusohjelmien käyttökohteista ja EU-rahoituksen toimintaperiaatteista sekä antaa yleisohjeita EU-hankkeen suunnitteluun. Tarkempaa perehtymistä varten eri ohjelmasuunnista kerrotaan lisätietolinkkejä. Pääasiallisina tietolähteinä on käytetty Euroopan Olympiakomiteoiden EU-toimiston julkaisua Funding for Sports in the European Union (2009) sekä kirjoittajan kokemuksia EU-hankkeista vuodesta EU-rahoitus muuttuu ohjelmakausittain. Julkaisuhetkellä ohjelmakausi ( ) on lähenemässä loppuaan. Esimerkiksi rakennerahastojen kehitystä tulevalla ohjelmakaudella emme tiedä, todennäköisesti jossakin muodossa ja jollakin tasolla ne tulevat säilymään. Globaalin ja Euroopan talouden ongelmat ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan osaltaan hankerahoituksen tulevaisuuteen. Mahdollisuudet saada liikunnallisille hankkeille EU-rahoitusta lienevät paranemassa lähivuosien aikana. Tähän keskeisesti vaikuttaa Lissabonin sopimuksen ratifiointi syksyllä EU on kehittämässä liikunnan eurooppalaista ulottuvuutta. Artikla 165 antoi laillisen perustan urheilun omalle rahoitukselle (Urheilun valmistelevat toimet ja urheiluohjelman perustaminen) sekä urheilun ja liikunnan valtavirtaistamiseen eri EU-politiikoissa ja EU-rahoitusohjelmissa. Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että urheilun oma alaohjelma käynnistyy 2014 Erasmus for All -ohjelman osana. Tämä avaa mielenkiintoisia näkyjä tulevaan. Timo Hämäläinen erityisasiantuntija, SLU-alueet 4

5 tiivistelmä hankerahoitussuunnista ja -mahdollisuuksista VÄRIKOODIT kussakin ohjelmassa: SININEN = kansallisesti toteuttava, SYAANI = kansainvälisyyttä edellyttävä, VIHREÄ = joko kansallisesti toteutettava TAI joskus kansainvälisyyttä mahdollistava hankeidea mahdollisuudet ohjelma Vuosittain vaihtuvat teemat urheiluun liittyen Nuorisovaihdot Vapaaehtoiset suurtapahtumiin Koulutukselliset hankkeet Aktiivinen kansalaisuus Työllistäminen, sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy, työmarkkinavalmiuksien kehittäminen Uudisrakennukset tai korjausrakentaminen Aktiivisen elämäntyylin aktivointi Urheilu ja ympäristö-teema Syrjimisen ehkäisy, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu urheilusektorilla Rasismin ja väkivallan ehkäisy urheilussa Urheilututkimus Urheilu- ja kehitysyhteistyö Kilpailujen ja kansainvälisten tapahtumien järjestäminen pelkästään urheilussa Hyvät Hyvät Hyvät Hyvät Hyvät Rajalliset, joskus hyvät Rajalliset, joskus hyvät Rajalliset Rajalliset Rajalliset Rajalliset Hyvin rajalliset Hyvin rajalliset Ei ole Urheilun valmistelevat toimet Nuorisotoimintaohjelma Nuorisotoimintaohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma Euroopan sosiaalirahasto (ESR) LEADER maaseutumaisilla alueilla Kansalaisten Eurooppa LEADER maaseutumaisilla alueilla Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan aluekehitysrahasto, Maaseudun kehittämisohjelma, LEADER EU:n terveysohjelma LEADER maaseutumaisilla alueilla Life+ Progress, Social Dialogue Daphne 7. tutkimuksen puiteohjelma Ulkoisen avun ja yhteistyön ohjelma Ei ole 5

6 Yleisiä periaatteita EU-rahoitusohjelmissa Osarahoitus (Co-financing) ja tukikelpoiset kustannukset EU-rahoitus ei (juuri) koskaan kata kaikkia hankkeesta aiheutuvia kustannuksia. Rahoitustaso vaihtelee n %:n välillä, ja aina tarvitaan organisaatioiden omaa rahallista panostusta. Joissakin ohjelmissa osa omarahoituksesta voi olla ns. luontaissuoritusta eli vastikkeetonta työpanoksen, tilojen tms. luovutusta. Tukikelpoiset kustannukset vaihtelevat ohjelmittain, ne tulee tarkistaa aina ohjelma-asiakirjoista. Kansainvälisyyttä edellytetään (Transnationality) Kun hanketta haetaan kansainvälisistä EU-rahoituksista, edellytetään aitoa kumppanuutta kansainvälisten hankekumppaneiden kanssa. HUOM! Kansallisista EU-rahoituksista rahoitusta haettaessa kansainvälisyyttä ei useimmiten edellytetä. Eurooppalainen ulottuvuus (European dimension) Myös kansallisesti toteutetuissa hankkeissa edellytetään selkeää yhteyttä EU:ssa yleisesti hyväksyttyihin periaatteisiin: esim. sosiaaliseen integraatioon, kulttuurien väliseen vuoropuheluun, aktiiviseen kansalaisuuteen ja elinikäiseen oppimiseen. Vaikka kaikkia em. asioita ei yhdessä hankkeessa tarvitsekaan huomioida, asia on hyvä tiedostaa. Eurooppalainen lisäarvo (European added value) Kaikilta hankkeilta edellytetään, että ne tuovat oikeaa lisäarvoa EU-politiikassa koettuihin kehityskohteisiin. Verkostoituminen (Networking) Hankkeiden edellytetään hakevan kumppaneita myös urheilun ulkopuolisilta tahoilta, hankkeesta riippuen esim. yliopistoista, tutkimusinstituuteista, ajatushautomoista (think-tank), muista vapaaehtoisorganisaatioista (non-governmental organisations), paikallisista tai alueellisista viranomaisista, yrityksistä, matkailun edistäjistä jne. Jatkuvuus (Sustainability) Projektin tulee tavoitella sellaisten pysyvien rakenteiden/ toimintamallien luomista projektin aikana, mitkä jatkavat projektin sisällön tekemistä sen loputtuakin. Ehdotuspyynnöt ja kiinnostuksen ilmaisut (Call for Proposals and Call for Tenders) Normaalit kansainväliset projektirahoitukset haetaan ehdotuspyyntöjen, Call for Proposals, kautta. Ehdotuspyynnössä määritellään haluttujen projektien sisältöalueet ja painopisteet sekä kerrotaan myös hakemusprosessista. Kansallisissa EU-rahoituksissa on rahoittajan toimintatavan mukaisesti joko jatkuva haku tai teemakohtaisesti päätetyt hakukilpailut rahoittajan itsensä päättämällä aikataulutuksella. Kiinnostuksen ilmaisu (Call for Tenders) on periaattessa jonkin tehtäväksi haluttavan asian kilpailuttamisprosessi. Usein erilaiset tukitoimet, esim. jotakin teemaa koskeva viestintä, kilpailutetaan tätä kautta. Hakuajat (deadlines) Useimpia kansainvälisiä hankerahoituksia ei voi hakea jatkuvasti, vaan määrättyjen hakuaikojen puitteissa. Silloin kun ohjelma on vakiintunut, aikaisempien vuosien hakuajat antavat useimmiten hyvää suuntaa myös seuraavalle vuodelle. Monissa kv. rahoituksissa hakuaika on vain kerran vuodessa, mutta joissakin useita kertoja vuodessa (esim. EU:n nuorisotoimintaohjelman useissa alaohjelmissa). Kansallisen tason EU-rahoituksissa on hakuja rahoitustilanteesta riippuen useita kertoja vuodessa osa rahoittajista ottaa hakemuksia jatkuvasti, mutta käsittelee ne kootusti. Osa kansallisen tason rahoittajista ottaa hakemuksia taas vain määrättyinä, suhteellisen lyhyinä hakuaikoina (4 6 viikkoa). Ennen hakemuksen täyttämisen aloittamista kannattaa selvittää hakuajat. Edunsaajat (benefiaries) Useimmiten ohjelmat ovat avoimia myös ry-pohjaisille toimijoille. Kuitenkin ohjelmat voivat poiketa toisistaan, kuten painotukset ohjelmien sisällä. Osa rahoitusohjelmista on suunnattu suoraan yritysverkostojen tms. kehittämiseen. Hyvä on huomata, että osa ohjelmista sopii paremmin Euroopan tasoisille verkostoille (esim. EU:n terveysohjelma), jotkut pienemmille organisaatioille kuten järjestöille ja jopa seuroille (esim. EU:n nuoristoimintaohjelma). Rahoitusohjelmien hallinnointi Eri rahoitukset voivat olla joko keskitetysti hallinnoituja tai hallinnoltaan hajautettuja. Keskitetysti haettavat ohjelmat, esim. EU:n terveysohjelma tai Urheilun valmistelevat toimet on hallinnoitu keskitetysti EU-tasolla tai toimeenpanoviraston toimesta. Hajautetusti hallinnoidut ohjelmat, esim. EU:n nuorisotoimintaohjelma tai kansalliset EU-rahoitukset on hajautettu kansallisen tason tai aluetason hallinnoitavaksi. 6

7 Kansallisesti toteutettavat ohjelmat 1. EU:n rakennerahastot (ESR, EAKR) EU:n rakennepolitiikka on tarkoitettu pienentämään taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta EU:n 27 jäsenmaan ja niiden 268 alueen (suuralueen) välillä. 1. Konvergenssi-rahoitusohjelma (Convergence) Konvergenssirahoitusta käytetään erityisesti niiden alueiden kasvuhakuiseen tukemiseen, mitkä ovat taloudellisesti heikoimmassa asemassa verrattuna EU:n keskiarvokansantuotteeseen. Suomi ei kuulu konvergenssirahoituksen kohdealueisiin. EU:n jäsenmaista 17 jäsenmaata omaa konvergenssirahaston piiriin kuuluvia alueita, joita on yhteensä 84. Konvergenssirahoitus vie suurimman osan rakennerahastoista (81,5%) eli n. 282,8 miljardia euroa. Osarahoitustaso on korkein konvergenssirahoitusalueilla. 2. Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyysohjelma (Regional Competitiveness and Employment) Tämän ohjelman kautta pyritään edistämään alueiden kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta, ja työllisyyttä. Toisaalta pyritään lisäämään yrittäjyyttä, innovoivuutta ja taloudellista kehitystä, toisaalta pyritään parantamaan ihmisten (työvoiman) ja työorganisaatioiden osaamista uudelle, entistä paremmalle tasolle. Lukumääräisesti suurin osa EU:n alueesta (168 aluetta) kuuluu tämän ohjelman piiriin, ja budjetti kilpailukyky- ja työllisyysohjelmalle on n. 55 miljardia euroa. 3. Euroopan rajat ylittävä yhteistyöohjelma Euroopan rajat ylittävä yhteistyöohjelma pyrkii edistämään rajojen toiminnallista poistumista lisäämällä eri kansakuntien kanssakäymistä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja muutenkin yhteistyötä erityisesti valtioiden raja-alueilla. Päärahoituslähteet Eri ohjelmien hankerahoitus tulee kolmesta eri tyyppisesti rahoituslähteestä. Ne ovat Euroopan aluekehitysrahoitus (EAKR, European Regional Development Fund ERDF), Euroopan sosiaalirahasto (ESR, European Social Fund ESF) ja kehittyvillä alueilla (ei Suomessa) käytettävä Koheesiorahoitus (Cohesion Fund). Suomessa rakennerahastojen päätöksenteko perustuu ohjelmapohjaiseen kehittämiseen, ja rahoitusten myöntäminen on annettu lukuisille ministeriöille (esim. OKM, TEM, Ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö) ja vielä lukuisammille aluehallintoviranomaisille (ELY-keskukset, maakunnalliset liitot). Kullakin rahoituksella (EAKR, ESR) on valtakunnalliset kehittämisohjelmat, joista maakuntaliittojen johtamassa työssä on tehty maakunnalliset sovellutukset ohjelmakaudelle sekä toteuttamissuunnitelmat lyhyemmille ajanjaksoille. Kannattaa huomata, että ainakaan vielä urheilu ei ole kirjattu näihin kehittämisrahoituksiin kovin vahvasti (maakuntakohtaisesti voi olla), mutta se ei estä rahoitusten hyödyntämistä. Uusi ohjelmakausi tuo uusia näkökulmia tähän. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla EAKR aluekehitysrahoituksella pyritään kehittämään kehitettävää asiaa kaikilla muilla keinoilla kuin koulutuksella. EAKR -rahoitteiset hankkeet voivat olla esim. investointihankkeita (esim. Vierumäen ampumaurheilukeskus, Lappi-areena, Rukan matkailuinvestointihankkeet) tai kehittämistyyppisiä hankkeita ilman koulutusta (esim. Potkua Etelä-Pohjanmaalle -hanke tai Kumppanuushankkeet useilla SLU-alueilla). Tätä rahoitusta on käytetty esim. liikunta- ja terveysmatkailuun liittyvien kehittämishankkeiden tekemiseen, liikuntamatkailuun tai niihin liittyviin erilaisiin liikuntaolosuhteiden tekemiseen eri puolilla Eurooppaa. ESR Euroopan sosiaalirahastolla pyritään kehittämään asioita lähinnä koulutuksellisten tai työllistävien hankkeiden kautta, investointeja tätä kautta ei toteuteta. Palloliiton, Jääkiekkoliiton ja SLU-alueiden isot kehittämishankkeet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana -teemassa ovat ESR-rahoitteisia. ESR-rahoitteisia koulutuksellisia hankkeita on toteutettu muuallakin Euroopassa liikunnan saralla. Kansainväliset elementit voivat olla osa ESRrahoitteista hanketta (esim. hyvien käytänteiden siirtäminen muualta tänne tai päinvastoin). 7

8 2. Maaseudun ja maaseutumaisen alueen kehittäminen Yli puolet EU:n väestöstä asuu maaseutumaisilla alueilla (rural areas). Tästä syystä maaseudun, ei pelkän maatalouden, kehittäminen on tärkeä osa EU:n tukipolitiikkaa. Rahoituslähteenä on Euroopan maatalouden kehittämisrahasto (European Agricultural Fund for Rural Development), minkä tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä maaseutumaisilla alueilla sekä edistää alueiden taloudellista kehittymistä ja elämänlaadun parantamista. Suomessa maaseutumaisen alueen kehittämistä ohjaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, mistä on tehty maakunnallisia ohjelmia. Lisäksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on toiminut osaltaan paikallisten toimintaryhmien omista lähtökohdistaan laatimien ohjelmien pohjana. Seutukunnallisia toimintaryhmiä on Suomessa kaikkiaan 55 kpl + Ahvenanmaa, ja ne toimivat LEADER -rahoituksen kautta erityisesti pienempien kehittämis- ja investointihankkeiden rahoittajina. Vain suurimpien kaupunkien taajama-alue on ulkona kehittämisryhmien toiminnasta. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Maaseutuohjelmassa on ELY-keskusten kautta mahdollisuus käynnistää myös isompia kehittämis- tai investointihankkeita. Tätä kautta on maaseutualueella toteutettu melko mittavia investointihankkeita, esim. reitistöjä, ampumaratojen uudistamisia, moottoriurheilun eri toimintojen kehittämistä jne. LEADER -rahoitus on erityisen toimiva maaseutualueella toimiville seuroille. Esimerkiksi nämä teemat ovat monessa paikallisessa toimintaryhmäohjelmassa hyvin edustettuna: kylien ja niiden toimijoiden aktiivisena pitäminen maaseutumatkailun kehittäminen lasten ja nuorten aktivointi nuorten perheiden aktivointi erilaisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen eri kohderyhmille, esim. seniorit elinkeinotoiminnan kehittäminen maaseutualueelle, esim. pienimuotoiset investoinnit reitistöihin, laavuihin, uimarantoihin jne. jne. 8

9 Kansainvälisyyttä edellyttävät ohjelmat 3. Urheilun valmistelevat toimet Urheilun valmistelevat toimet -tukea jaettiin ensimmäisen kerran vuonna Urheilun valmistelevat toimet on tulevaa urheilun ohjelmaa valmisteleva prosessi, ja jaettava rahoitus on ollut summaltaan pienehkö. Uutta ohjelmakautta kaavaillaan käynnistettäväksi varsinaisen urheiluohjelman kautta vuodesta 2014 eteenpäin. Uudelle ohjelmakaudelle ( ) on ehdotettu käynnistettäväksi koulutuksen, nuorison ja urheilun Yhteinen Erasmus -ohjelma (Erasmus for All), jossa urheilu on omana alaohjelmanaan. Vuonna 2009 valmistelevien toimien painopisteinä olivat: terveyttä edistävä liikunta urheilukoulutus (koulutuksen ja harjoittelun yhdistäminen) vammaisurheilu sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen hakemuksia oli 207, ja jaettava raha valituille 18 projektille oli 4 M. Lisäksi eri tapahtumiin annettiin 3,5 M. Vuonna 2010 valmistelevien toimien painopisteinä olivat: dopingin torjunta sosiaalisen osallisuuden edistäminen urheilussa ja urheilun kautta vapaaehtoistyön edistäminen urheilun alalla jaettava raha hankkeille oli 2,5 M, lisäksi tapahtumiin 8M ja 0,5 M tutkimuksille ja selvityksille. Vuonna 2011 valmistelevien toimien painopisteinä olivat: väkivallan ja suvaitsemattomuuden ehkäisy urheilussa, sis. rasismin ehkäisy innovatiiviset ratkaisut urheilun rakenteen vahvistamiseksi Euroopassa, hyvä hallinto urheilun saralla jaettava raha hankkeille oli 3,9M, lisäksi tapahtumiin 4M. Vuonna 2012 valmistelevien toimien painopisteinä olivat: sopupelien torjuminen aktiivista ikääntymistä tukevan liikunnan edistäminen tietoisuuden lisääminen tehokkaista tavoista edistää urheilua kuntatasolla kansainväliset ruohonjuuritason urheilukilpailut naapurialueiden tai -jäsenvaltioiden kesken. Jaettava raha hankkeille yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa 9

10 4. EU:n nuorisotoimintaohjelma EU:n nuorisotoimintaohjelman toiminta-aika on , ja sen budjetti on 885 M. Ohjelma keskittyy nuorten ja nuorten parissa toimivien liikkuvuuteen sekä non-formaaliin koulutukseen. Kohderyhmänä ohjelmassa on vuotiaat nuoret sekä heidän kanssa työskentelevät. Ohjelmassa on 5 alaohjelmaa: Alaohjelma 1: Nuorten Eurooppa (Youth for Europe) nuorten ryhmävaihdot, nuorisoaloitteet Alaohjelma 2: Eurooppalainen vapaaehtoispalvelut (European Voluntary Service) ohjelma, minkä kautta nuori voi päästä vapaaehtoistyöhön non-profit organisaatioon johon kin EU-maahan Alaohjelma 3: Nuoret maailmassa (Youth in World) yhteistyö EU:n naapurimaiden ja myös muiden maiden nuorten kanssa Alaohjelma 4: Nuorisoalan tukijärjestelmät tukitoimet nuorten parissa työskenteleville ja nuorisotyöorganisaatioille heidän toimintansa laadun parantamiseksi. Pitää sisällään mm. Euroopan tasolla toimivien nuorisojärjestöjen tukeminen, nuorten parissa toimivien koulutus ja verkostoituminen, innovaatioiden ja laadun edistämishankkeet, nuorille sekä nuorten parissa toimiville henkilöille suunnatut tiedotustoimet, kumppanuudet Alaohjelma 5: Tuki nuorisoalan yhteisöille Euroopassa nuorten ja nuorisopolitiikasta vastaavien väliset tapaamiset Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla toteuttaa kahden välisinä, kolmen välisinä tai monenvälisinä. Nuorisovaihdon pituus on 6 21 päivää, lisäksi matkapäivät. kannattaa huomata, että kilpailu- ja turnausmatkoihin eri tätä rahaa voi saada. Ei myöskään kielikursseille, festivaaleille, harjoitusleireille tms. Nuorisoaloite pienimuotoisten kehittämis- ja/tai investointihankkeiden toteuttamiseen haettava raha. Nuorisoaloitteen idean ja pitkälti myös toteutuksen täytyy tulla nuorilta itseltään. Hanke voi olla ihan paikallinen, kansallisella tasolla toimiva tai kansainvälinen. Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS) tämä on aktiivisille nuorille hyvä mahdollisuus tutustua kansainvälisyyteen vapaaehtoistyön merkeissä jopa 12 kk. EU:n tuen avulla voi saada matkakuluihin sekä ylläpitokuluihin helpotusta. EVS:n voi järjestää myös ryhmäkuviona siten, että esim. jossakin suuressa urheilutapahtumassa olisi nuoria työstämässä tiettyjä osioita (maksimimäärä yhteen kuvioon on 100 henkeä) Tuki nuorten parissa työtä tekeville tuki voi olla samantyylistä kuin Elinikäisen oppimisen liikkuvuusavustukset. Tarjolla on siis opintovierailuja, job shadowingiä, seminaareja jne. Valmistelevat vierailut myös tässä ohjelmassa voi saada 1( 2) hengen valmistelevalle vierailulle jopa 100%:n tuen projektin valmistelevan vierailun matkakustannuksiin EU:n nuorisotoimintaohjelma on kohtuullisen helppo rahoitusohjelma, jonka projektien byrokratiasta ovat selviytyneet tähän asti hyvin pienet yhteisöt ja toimijat. Summat ovat kohtuullisen pieniä, mutta jos toiminnallisesti asia on tärkeä > tästä suunnasta voi saada siihen lisätukea. Palkkakustannuksiin ei rahaa käytännössä riitä. Nuorisovaihdot ja nuorisoaloitteet: nuorisoryhmien vaihdot tietyn, yhdessä kumppaneiden kanssa valitun teeman merkeissä. Vaihdot voidaan 10

11 5. Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppisen ohjelma tukee oppimismahdollisuuksia lapsuudesta seniori-ikään asti. Budjetti ohjelmalle vuosina on yhteensä n. 7 mrd euroa. Ohjelma on jaettu seuraaviin osiin: Comenius: peruskoulutus (16% rahoituksesta) esikoulusta toisen asteen kouluihin kohde: oppilaat, opettajat, muu koulutusorganisaatioiden henkilöstö, mutta myös paikalliset viranomaiset, vanhempainyhdistykset, vapaaehtoisjärjestöt Erasmus: korkea-asteen koulutus (46% rahoituksesta) korkea-asteen opiskelijoille, opettajille, professoireille suunnattu ohjelma Leonardo da Vinci: ammatillinen koulutus (26% rahoituksesta) kohteena ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja opettajat, mutta myös töissä olevat työntekijät ja heidän organisaationsa Grundtvig: non-formaali aikuisopiskelu (5% rahoituksesta) kohteena non-formaalissa aikuiskoulutuksessa mukana olevat aikuiset sekä aikuiskoulutusorganisaatiot. Käytännössä kaikki liikuntajärjestöt ja heidän jäsenjärjestönsä toteuttavat aikuiskoulutusta jossakin muodossa. Poikkileikkaava ohjelma (Tranversal Programme, 5% rahoituksesta) eri elinikäisen ohjelma alaohjelmien yhdistelmähankkeet Jean Monnet: tutkijat (2% rahoituksesta) kohteena tutkijaorganisaatiot Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Liikkuvuushankkeet: työntekijöiden, johdon tai kouluttajien liikkuvuushankkeet parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi sekä osaamisen lisäämiseksi. Tämä voi tarkoittaa osallistumista johonkin teemaa käsittelevään työpajaan jossakin päin Eurooppaa, job-shadowing -jaksoa jossakin aikuiskoulutusta järjestävässä urheiluorganisaatiossa jossakin EU-maassa tms. Tuet kattavat matka-, majoitus- ja osallistumiskustannuksista ainakin ison osan, mutta ei työpanoksen käyttöä. Valmistelevat vierailut: eri hankkeita valmisteleviin vierailuihin voidaan saada rahoitusta 1( 2) hengelle. Valmisteleva vierailu voi kestää korkeintaan 5 päiväksi toisessa maassa. Käyttökelpoinen ensimmäinen askel projektin valmistelussa. Max. tuki valmistelevalle vierailulle on Toki täytettävä nivaska on paksu, ja hankkeen idearunko pitää olla valmiina jo valmistelevaa vierailua haettaessa. Oppimiskumppanuushankkeet hankkeessa käsitellään osapuolia kiinnostavia, hanke hakemuksessa hyväksyttyjä teemoja. Sopii ensi askeleiksi, kun opetellaan Euroopan tason hanketoimintaosaamista pienessä mittakaavassa. Ei edellytetä massiivisia tuloksia, vaan itse prosessi on tärkein. Tuet euroa riippuen liikkuvuuksien määrästä, tuki saadaan könttäsummana ja se riittää käytännössä matkakustannuksiin. Monenväliset projektit isoja, innovaatioiden kehittämiseen ja siirtämiseen saatavaa projektirahoitusta. Tuki , projektisuunnitelman mukaiseen toiminnan toteutukseen. EU-tuen osuus voi olla jopa 75%, ja hankkeen sisällä voi olla myös palkkakustannuksia. Minimimäärä osallistujia on 3 partneria 3:sta eri maasta (siis EU-maat, täydennettynä ETA-ym. mailla). Teemaverkostot teemaverkostoja voi perustaa ohjelmassa määritellyissä teemoissa, edunsaajana asiantuntijat sekä heidän organisaationsa. Minimimäärä 5 10 partneria 5 10 eri maassa ohjelmasta riippuen. Tukitaso , tukitasot kuten edellä. ohjelma 11

12 6. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Ohjelman tavoitteena on innostaa eurooppalaisia osallistumaan aktiivisesti Euroopan yhdentymiseen. Liikunta voi olla yksi hyvä tapa toteuttaa ohjelmaa. Alaohjelma 1: Aktiivisten kansalaisten Eurooppa ystävyyskuntatoiminta ja kansalaishankkeet Alaohjelma 2: Aktiivinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta Alaohjelma 3: Yhteinen Eurooppa EU-komission järjestämät tapahtumat, tilaisuudet ja kampanjat, joilla tuodaan EU:ta lähemmäksi kansalaisia Alaohjelma 4: Euroopan aktiivinen muistiperintö natsismin ja stalinismin muistiperinnön vaaliminen, ettei ko. asiat enää koskaan tulisi ihmiskunnan tulevaisuutta tuhoamaan. Alaohjelma 2: esimerkiksi Euroopan Paralympiakomitea sai euron tuen vuonna 2008, joka kattoi ko. vuoden kustannuksista 67%. esim. ENGSO sai euron tuen tiettyjen, hankesuunnitelmassa määriteltyjen asioiden pyörittämiseen. Nämä olivat Urheilu ja Lissabonin sopimus, Urheilun valkoinen kirja, Terveys ja Vapaaehtoistoiminta. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Alaohjelma 1: ystävyyskuntatoiminta: hakijana täytyy olla kunta tai kaupunki, mutta liikunta voi olla sisällössä hyvin isossa roolissa. Tuki voi olla , ja haku 5 kertaa vuodessa. kansalaishankkeet: hakijana voi olla myös liikuntaorganisaatio. Tätä kautta tuetaan erityyppisiä maiden rajat ja myös sektorirajat ylittäviä EU-projekteja. Mukana tulee olla vähintään 5:n eri maan organisaatioita mukana, joista vähintään 1:n tulee olla EU-maa. Erityisen hyvin suhtaudutaan projekteihin, missä halutaan aktivoida paikallisen tason osallistumista ohjelman mukaiseen toimintaan = aktiiviseen kansalaisuuteen. Tuki voi olla , ja haku on yhden kerran vuodessa (heinäkuun alku). 12

13 7. Terveysohjelma Toinen Euroopan Unionin terveyden edistämisen ohjelma on laitettu liikkeelle vuonna 2008., ja se kestää vuoden 2013 loppuun. Ohjelman budjetti ko. ajalle on 321,5 M. Terveysohjelman painopisteinä ovat: kansalaisten terveydellisen turvallisuuden edistäminen potilasturvallisuuden edistäminen, tapaturmien vähentäminen ja yhteisön tason lainsäädäntö tiettyihin teemoihin liittyen terveyden edistäminen ja terveyserojen pienentäminen hyvien terveystottumusten kuten hyvän ravitsemuksen, tupakoimattomuuden, vähäisen alkoholinkäytön ja huumeettoman elämän edistäminen terveellisen vanhuuden edistäminen jne. terveystietoisuuden lisääminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen informaation levittäminen kaikissa jäsenmaissa erityispainopisteinä hyvien käytäntöjen vaihtaminen lasten terveyden edistämisessä, tasa-arvoon liittyvissä asioissa tai harvinaisissa sairauksissa Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Periaatteessa liikuntaväki voi olla toimijana ja jopa hakijana EU:n terveysohjelmassa. Projektien tulee keskittyä kulloisenkin ohjelman painopisteisiin, esim. terveellisen elämäntavan levittämiseen, terveysriskien pienentämiseen tai liikalihavuuden ja liikunnallisen passiivisuuden ehkäisemiseen. EU:n terveysohjelmassa painotukset ovat suuria organisaatioita suosivia, ja suurin osa hankkeista on suurten organisaatioiden (esim. yliopistot, tutkimuslaitokset tms.) toteuttamia. Rahoitustaso on keskimäärin 50 60%:n välillä, eli omarahoitusta tarvitaan myös merkittävästi. terveysalan_toimintaohjelma 13

14 8. Ympäristöalan Life+ -ohjelma LIFE+ -ohjelma on EU:n ympäristöasioihin keskittyvä ohjelma. Ohjelmakaudella LIFE -ohjelman rahoitus on 1,7 miljardia euroa, joilla edistetään ympäristöteknologian kehittämistä, luonnonympäristön säilyttämistä ja kunnostamista sekä viestintää ympäristöasioissa. Noin puolet rahoituksesta on korvamerkitty luonto- ja bioversideetti -projekteihin. LIFE+ -ohjelman yleistavoite on EU:n ympäristöpolitiikan toteuttaminen ja kehittäminen sekä kestävän kehityksen edistäminen. LIFE+ -ohjelman toteutuksessa tukeudeutaan 6. ympäristön kehittämisen ohjelmaan (6th Environment Action Plan) ja EU:n ympäristöpolitiikan linjausten puiteohjaukseen ympäristöasioissa. Painopisteinä LIFE +:ssa ovat: luonto ja biodiversiteetti ympäristöpolitiikka ja -hallinto viestintä ja tiedotus ympäristöasioissa Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla 2004 Olympialaisissa hyödynnettiin tätä rahoitusta luotaessa ympäristönsuojelua huomioivia toimintalinjoja isoja tapahtumia järjestettäessä. Yleisurheilun MM-kilpailujen yhteydessä (Helsinki 2005) toteutetussa ECOmass (Eco-Efficient Mass Event) -hankkeessa kehitettiin ja testattiin ekotehokkaan massatapahtuman käsikirja. Vuosina toteutettu 2-vuotinen hanke oli TKK Dipolin koordinoima ja EU:n komission rahoittama (LIFE Environment). n=fi&clan=fi 14

15 9. Työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeva Progress-ohjelma EU:n ohjelma työllisyyden ja sosiaalisen solidaarisuuden kehittämiseksi eli PROGRESS -ohjelma painottuu EU:n toimenpiteisiin sosiaalipolitiikan alueella. Ohjelmakaudella Progress-ohjelman kokonaisrahoitus on 657, 59 miljoonaa euroa. Rahoituksen maksimitaso on 80%, ja hankkeilta edellytetään vahvaa kansainvälistä verkottumista sekä sektorirajat ylittävää tekemistä. Progress -ohjelma jaetaan viiteen eri painopisteeseen: työllisyys syrjäytymisen ehkäisy työskentelyolosuhteiden kehittäminen syrjinnän ehkäisy sukupuolten tasa-arvo Rahoituksen saaneilta hankkeilta edellytetään vahvaa eurooppalaista ulottuvuutta. Rahoitusta myönnetään esimerkiksi painopistealueiden analysointiin, verkottumiseen sekä hyvien käytäntöjen vaihtamiseen em. teemojen alueella. 15

16 10. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskeva Social Dialogue -ohjelma Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu -rahoitukseen hyväksyttäviltä hankkeilta edellytetään vahvaa eurooppalaista verkottumista. Eurooppalaisella tasolla hankerahoitukseen piiriin kuuluvaa voi olla esim. työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välinen vuoropuhelu Euroopan tasolla sekä kolmikantainen vuoropuhelu työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä viranomaisten välillä. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Urheilun alalla on rahoitettu viime vuosina useita Euroopan laajuisia Social dialogue -hankkeita. 16

17 11. Tutkimuksen 7. puiteohjelma (Seventh Framework Programme) Tutkimuksen 7. puiteohjelma on keskeinen rahoitusinstrumentti rahoitettaessa EU-tason tutkimusta. Rahoitus ohjelmakaudella on noin 54 miljardia euroa, ja tukiprosentti vaihtelee 50 75%:n välillä. Tutkimuksen 7. puiteohjelma sitoo kaikki EU:n aloitteesta tehdyt tutkimuksen yhteisen sateenvarjon alle. Tutkimuksen 7. puiteohjelma on jaettu neljään päälinjaan: yhteistyö -teema. Tämän teeman alla on 10 kärkiteemaa, esimerkiksi terveys, energia tai ympäristö ideat -teema. Perustutkimus sopii tämän alle. Ihmiset -teema tukee tutkijoiden liikkuvuutta sekä Euroopan sisällä että sen ulkopuolelle. capacities -teeman tarkoituksen kehittää eurooppalaisten kapasiteettia, esim. tutkimukseen liittyvien rakenteiden kehittämisen kautta. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Tähän asti urheilussa ei kovin laajasti ole käytetty tutkimuksen 7. puiteohjelmaa hyödyksi, ainoastaan anti-dopingtutkimuksessa sitä on käytetty. Kun urheilulle on hyväksytty virallinen asema Lissabonin sopimuksen myötä, tilanne voi muuttua jo lähitulevaisuudessa. valisyys_/eurooppalainen-tutkimusalue/eun-tutkimuksen- 7-puiteohjelma/ 17

18 12. Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskeva Daphne-ohjelma Daphne-ohjelma on EU:n oikeusasioiden edistämisen sisälle sijoittuva ohjelma, jonka tavoitteena ehkäistä väkivaltaa esim. lapsia, nuoria tai naisia kohtaan sekä suojella väkivallan uhreja tai riskivyöhykkeellä olevia ihmisiä. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Edelleen puuttuu lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä liikunnallisia projekteja ja tutkimustietoa liikunnan käyttämisestä välineenä ilmiön ennaltaehkäisyssä. 18

19 13. Kehitysyhteistyö-ohjelmat EU:lla on useita eri kehitysyhteistyöhön liittyviä ohjelmia jo kuluvalla ohjelmakaudella. Tuleva rahoitusohjelma saattaa avata uusia mahdollisuuksia, koska Pierre de Coubertin Action Plan (toimintasuunnitelma) on nostettu esille liikunta kehitysyhteistyön välineenä. Ohjelmia: ENPI (European Neighbourhood and Partnership Instrument) Algeria, Armenia, Azerbaijan, Valko-Venäjä, Egypti, Georgia, Israel, Jordan, Libanon, Libya, Moldova, Marokko, Palestiinalaisalueet, Venäjä, Syyria, Tunisia ja Ukraina. Kehitysyhteistyö: index_fi.htm ENPI: IPA (Instrument for Pre-accession Assistance) Länsi-Balkanin maat ja Turkki EDF 78 EU:n partnerimaata ja ultraperifeeriset alueet DCI Latinalainen Amerikka, Aasia, Keski-Aasia, Keski-Itä ja Etelä-Afrikka EIDHR demokratiakehityksen vauhdittaminen 19

20 Käytännön neuvoja suunniteltaessa EU-hanketta 1. Yleisneuvot Kilpailu EU-rahoituksista kovenee jatkuvasti. Tämä tarkoittaa, että rahoituksen saavien hankeideoiden tulee olla entistä paremmin valmisteltuja ja laadukkaampia. Suunnitteluvaihe ja tarvittava aika Suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa, keskimäärin 6 12 kuukautta (ja jopa enemmän) koko hankkeen suunnittelu- ja kehittelyvaiheeseen ideasta rahoituksen saamiseen. Tämän takia on tärkeää tietää dead-linet hyvissä ajoin ja lähteä työstämään hankeideaa mahdollisimman hyvissä ajoin. Henkilöresurssit EU-hankkeissa on itse hankkeen toteuttamisen lisäksi hankebyrokratiaa niin paljon, että hankkeen hoitaminen ns. sivutoimena (oto) tai toisella kädellä on hyvin vaikeaa. Yleensä kannattaa laskea, että EU-hankkeen hoitamiseen tarvitaan päätoiminen henkilö ja lisäksi erinäisiä tukipalveluja esim. taloushallinnosta. Kannattaa huomata, että nämä projektin toteuttamiseen liittyvät henkilöstökustannukset ovat tukikelpoisia ja ne tulee kirjata hankkeen projektisuunnitelmaan ja hankebudjettiin. Tarvittavat kassavarat EU-rahoituksen pääperiaate on, että EU-rahoitus on aina täydentävä rahoitus hankkeen hallinnoijan tulee rahoittaa itse osa kustannuksista joko itse tai yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Monessa rahoituksessa joko kaiken rahoituksen tai ainakin osan rahoituksesta saa vasta jälkikäteen todennettujen maksatushakemusten kautta. Isoissa rahoituksissa (esim. ESR) tulee varautua jopa 8 20 kk:n viiveeseen ulkopuolisen hankerahan saamisessa. Kansainvälinen yhteistyö Osa hankerahoituksista edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Tämä edellyttää luotettavien hankekumppanien hakemista ja saamista omaan hankeideaan ja -rahoitukseen. Voi sanoa, että luotettavien kumppanien merkitys kansainvälisissä hankkeissa on vielä ratkaisevampi kuin kansallisella tasolla hoidettavissa hankkeissa. Jos ja kun luotettavia hankepartnereita löydetään, käytäntö on osoittanut, että monet hankekonsortiot jatkavat lähes samalla koostumuksella moniin muihinkin hankkeisiin. Byrokratia Kaikki EU-hanketoiminta tuo mukanaan erilaisia hallinnollisia toimintatapoja ja -pakkoja. Kuitenkin hankebyrokratian kanssa voi elää hyvinkin, jos projektin toteuttaminen on organisaation tavoitteiden saavuttamiselle tärkeää. Jos hanketta toteutetaan muista motiiveista esim. rahan takia, byrokratia muodostuu helposti hyvin raskaaksi. EU-hanketoiminnassa erityisen hankala ajanjakso on ohjelmakauden alku, kun mahdollisesti muuttuneet säädökset ovat voimassa, mutta niiden tulkinta rahoittajille itsellekin on vielä epäselvä tällöin myös hankkeen hallinnoijalta vaaditaan pitkää pinnaa. Käytäntö on osoittanut, että hankebyrokratian hyvää haltuunottoon kannattaa heti projektin alusta alkaen panostaa myöhemmässä vaiheessa otteen tiukentaminen on paljon vaikeampaa, ja vaikeudet kasaantuvat helposti. 2. Projekti-idea avain menestykseen Kannattaa aina lähteä liikkeelle projekti-ideasta sen jälkeen vasta kannattaa etsiä sille rahoitussuuntaa. Innovatiivinen projekti-idea on tärkein hankkeen menestymiseen kovassa rahoituskilpailussa. Jo rahoituksen saaneisiin hankkeisiin kustakin rahoitusohjelmasta tulee tutustua, ettei vahingossa yritä saada rahoitusta jo toteutetulla projekti-idealle. EU-hankkeen tulisi sopia organisaation strategisiin tavoitteisiin, että rahoitusta väistämättä seuraava byrokratia ei tuntuisi ylivoimaiselta. (vrt. edellä oleva teksti byrokratiasta) 3. Mistä tietoa mahdollisuuksista? Kun hyvä projekti-idea on olemassa, on useita mahdollisia suuntia suuntia selvittää sen rahoitusmahdollisuuksia. Jos tiedät, mistä ohjelmasta olisit ehkä hakemassa rahoitusta, kannattaa tutustua myös ko. ohjelman sivuilta löytyviin osoitelinkkeihin. Useissa ohjelmissa on kussakin jäsenmaassa jokin vastuuorganisaatio ja -henkilö antamassa ko. ohjelmaan liittyvää neuvontaa. Monessa ainakin koulutukseen liittyvässä kv. ohjelmassa vastuuorganisaationa Suomessa on CIMO eli Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Helsingissä. Lue ajattelemasi EU-ohjelman Hakijan opas Programme Guide for Applicants 20

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ tarjoaa Mahdollisuuden pienimuotoisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa opitaan liikunnasta ja urheilusta nuorisotyön

Lisätiedot

Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014

Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014 Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014 Tilanne tällä hetkellä Ohjelmasta Euroopan parlamentin päätös19.11.2013, ministerineuvoston päätös lähipäivinä?

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi 15.11.2012 Mikko Nupponen CIMO 2/2009 EU-ohjelmat ja Suomi 3/2010 Tilastoja 2011 Elinikäisen oppimisen ohjelma: 14 000 liikkuvuusjaksoa rahoitettiin Nuorisotoimintaohjelma

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020. Asiantuntijaryhmien yhteisseminaari 28.5.2013

Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020. Asiantuntijaryhmien yhteisseminaari 28.5.2013 Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020 Asiantuntijaryhmien yhteisseminaari 28.5.2013 2/2009 Suomi ja nykyiset ohjelmat Elinikäisen oppimisen ohjelma: 15 000 liikkuvuusjaksoa (v. 2012) Nuorisotoimintaohjelma:

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita Verkkotiedotus 17.1.2013 CIMO Perusfaktaa Perusvaatimukset Vähintään 3 kumppania 3 maasta Hakuaika päättyy 21.2.2013 Yhteinen hakemus, työstetään koordinaattorin

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelman päämäärät Edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä pohjoismais-balttilaista

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action

Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Erasmus+ Youth in Action koulutukselle Kansainvälinen nuorisotyö on kiinnostusta maailman moninaisiin kysymyksiin. Se herättää uteliaisuuden uusia asioita

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ FAKTAA EXPRESS /2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 1/20 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ Tuloksia aikuiskoulutuksen kansainvälisyysselvityksestä

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Youth in Action. Euroopan unionin. nuorisotoimintaohjelma

Youth in Action. Euroopan unionin. nuorisotoimintaohjelma Youth in Action Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelma Youth in Action on matka eurooppalaisuuteen ja omaan itseesi. Haluatko hankkia kansainvälisiä kokemuksia, vaikuttaa omaan elinympäristöösi, saada

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Pieksämäki 6.10.2009 Sivu 1 6.10.2009 Kantri ry Esityksen rakenne Miksi ja miten kv-toimintaa Leader kv-hankkeen suunnittelu Leader kv-hankkeen toteuttaminen Sivu

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009. www.cimo.fi/grundtvig

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009. www.cimo.fi/grundtvig GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009 www.cimo.fi/grundtvig Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä ja lisätä liikkuvuuksien määrää kehittää

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%) 3/2010

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Kohti EU-ohjelmakautta

Kohti EU-ohjelmakautta Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020 Leonardo da Vinci -kesäpäivät 3.6.2013 2/2009 Suomi ja nykyiset ohjelmat Elinikäisen oppimisen ohjelma: 15 000 liikkuvuusjaksoa (v. 2012) Nuorisotoimintaohjelma: 3 500

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Puiteohjelma - rakenne Puiteohjelma koostuu neljästä alaohjelmasta:

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen

Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Päivi Pihlaja, CIMO Erasmus Mundus-infopäivä 21.11.2011 Nov- 11 Muita mahdollisuuksia (jos emme ole vielä valmiita Mundukseen)? CIMOssa

Lisätiedot

Twinning ja TAIEX Sisäasiainministeriön hallinnonalan oppilaitosten seminaari 27.9.2013

Twinning ja TAIEX Sisäasiainministeriön hallinnonalan oppilaitosten seminaari 27.9.2013 Twinning ja TAIEX Sisäasiainministeriön hallinnonalan oppilaitosten seminaari Twinnning tiimi /2013 1 Esityksen sisältö Twinning pähkinänkuoressa Suomen Twinning-menestys TAIEXin mahdollisuudet Twinnning

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Kansainvälisen hankeyhteistyön kehittäminen. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO

Kansainvälisen hankeyhteistyön kehittäminen. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Kansainvälisen hankeyhteistyön kehittäminen Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG Hanketyypit: Oppimiskumppanuudet Senioreiden vapaaehtoistyö Monenväliset

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk)

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Timo Hämäläinen Project coordinator Valo/Liikunnan aluejärjestöt 1 SCFORH PROJECT PÄHKINÄNKUORESSA

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO

Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Grundtvig -liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

EU- ja pohjoismaiset ohjelmat vapaaehtoistoiminnan tukena. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU- ja pohjoismaiset ohjelmat vapaaehtoistoiminnan tukena. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU- ja pohjoismaiset ohjelmat vapaaehtoistoiminnan tukena Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Menu EU:n Erasmus+ - ja Kansalaisten Eurooppa ohjelmat sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston koulutusohjelma

Lisätiedot

Youth in Action antaa nuorille mahdollisuuksia

Youth in Action antaa nuorille mahdollisuuksia Youth in Action antaa nuorille mahdollisuuksia Aktiivisen kansalaisen aamupala pe 6.2.2015 6 toimintoa Näistä paloista koostuu Erasmus+ Korkeakoulutuksen Erasmus Yleissivistävän Comenius Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot