EU tarjoaa. mahdollisuuksia pk-yritystoiminnan. kehittämiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU tarjoaa. mahdollisuuksia pk-yritystoiminnan. kehittämiseen"

Transkriptio

1 EU tarjoaa mahdollisuuksia pk-yritystoiminnan kehittämiseen

2 EU tarjoaa mahdollisuuksia pk-yritystoiminnan kehittämiseen SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Mitä ovat EU:n rakennerahasto-ohjelmat? 4 Mitä EU:n rakennerahasto-ohjelmat tarjoavat pk-yrityksille? 5 Usein kysytyt kysymykset 6 EU:n rakennerahasto-ohjelmat pähkinänkuoressa 8 Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma 8 Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma 11 Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma 13 Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma 15 Tavoite 3 -ohjelma 18 Interreg III A -ohjelmat 20 Tulokset 22 Tulevaisuus 25 Ota yhteys asiantuntijaan 26 2

3 LUKIJALLE Tämä tietopaketti kertoo EU:n rakennerahasto-ohjelmien tarjoamista mahdollisuuksista kehittää pk-yrityksiä ja niiden toimintaympäristöä. Esite keskittyy kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan toimintaan EU:n rakennerahasto-ohjelmissa eli työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskusten), Tekesin sekä Finnvera Oyj:n tarjoamiin rahoitus- ja kehittämismahdollisuuksiin. Toivomme, että esitteestä on apua miettiessäsi yrityksesi mahdollisuuksia ja edellytyksiä rahoituksen hakemiseen tai oman alueesi yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Seuraavilla sivuilla esittelemme yritystoiminnan kannalta keskeiset EU:n rakennerahasto-ohjelmat, rahoitusmahdollisuudet sekä esimerkkejä jo toteutetuista hankkeista. Kerromme myös, mitä EU:n rakennerahasto-ohjelmilla on tähän mennessä saatu aikaan ja millaiselta ohjelmien tulevaisuus näyttää erityisesti yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Jos sinulla on hankeidea oman yrityksesi tai alueesi yritystoiminnan kehittämiseksi, ota yhteyttä työvoima- ja elinkeinokeskukseen, Tekesiin tai Finnveraan. Yhteystiedot löydät esitteen lopusta. SUOMEN EU-OHJELMIEN TAVOITEALUEET OHJELMA-ALUEITTAIN Tavoite 1 -alue Siirtymäkauden alue Tavoite 2 -alue Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaan Suomessa tavoite 1 -alueen ja Ahvenanmaan ulkopuolella. Tavoite 3 -alue TE-keskusraja TE-KESKUKSET: 1. Uudenmaan 2. Varsinais-Suomen 3. Satakunnan 4. Hämeen 5. Pirkanmaan 6. Kaakkois-Suomen 7. Etelä-Savon 8. Pohjois-Savon 9. Pohjois-Karjalan 10. Keski-Suomen 11. Etelä-Pohjanmaan 12. Pohjanmaan 13. Pohjois-Pohjanmaan 14. Kainuun 15. Lapin 3

4 Rakennerahastoista myönnettävän EU-tuen tavoitteena kaikkien EU:n alueiden hyvinvointi EU:n rakennerahastot osa EU:n yhteistä budjettia ovat eräs keino tasata jäsenmaiden sosiaalisia ja taloudellisia eroja. Jäsenvaltioiden maksamista osuuksista osa siirretään rakennerahastoihin, joista rahoitetaan mm. unionin heikommin kehittyneiden tai rakennemuutoksesta kärsivien alueiden kehittämisohjelmia. Rakennerahastoja on neljä: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR) Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR). EU-tukeen oikeutettujen alueiden yhteiset kriteerit Alueiden välisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroja mitataan yhteisesti sovituilla EU-tason mittareilla. Keskeinen mittari on bruttokansantuote. EU:n rakennerahastojen tukeen oikeutetut alueet määritellään aina määräajaksi, nk. ohjelmakaudeksi. Nykyinen ohjelmakausi kattaa vuodet Mitä ovat EU:n rakennerahasto-ohjelmat? Ohjelmakaudella EU-tukeen oikeutettuja ovat: Tavoite 1 -alueet: heikommin kehittyneet alueet, joiden BKT on alle 75 % unionin keskiarvosta. Alueilla on alhainen investointiaste, työttömyys on korkeampaa ja yrityksille tarjottavat palvelut ovat puutteellisia. Suomesta tavoite 1 -alueisiin kuuluvat Itä- ja Pohjois-Suomi. Tavoite 2 -alueet: rakenteellisista vaikeuksista tai muutoksista, esimerkiksi perinteisten toimialojen taantumisesta, kärsivät alueet. Suomessa tavoite 2 -alueita on Etelä- ja Länsi-Suomessa. Lisäksi tavoite 3 keskittyy työllisyyden edistämiseen ja osaamisen kehittämiseen muilla kuin tavoite 1 -alueilla. Tavoitteiden 1, 2 ja 3 ohella toteutetaan nk. yhteisöaloitteita, joiden tarkoituksena on auttaa jäsenmaita ratkaisemaan yhteisiä ongelmia. Esimerkiksi sopii Interreg-yhteisöaloite, jolla edistetään yhteistyötä valtioiden välisillä raja-alueilla. EU-tuki suunnataan ohjelmien avulla Kun EU-tukeen oikeutetut alueet on valittu, niiden kehittämiseksi laaditaan kehittämisohjelmat koko ohjelmakaudeksi. Nykyisiä ohjelmia toteutetaan vuosina Ohjelmat pohjautuvat kunkin alueen omiin kehittämistarpeisiin. Ohjelmissa määritellään strategia, toimenpiteet ja niihin kohdistettava rahoitus sekä toiminnan tulosten mittarit. Ohjelmien tavoitteet ja strategiat ohjaavat rahoituspäätöksiä ja auttavat kohdentamaan EU-tukea tehokkaasti. Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella seuraavia ohjelmia: Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma Tavoite 3 -ohjelma Yhteisöaloitteet: Interreg III, Equal, Leader+, Urban. 4

5 Mitä EU:n rakennerahasto-ohjelmat tarjoavat pk-yrityksille? Pk-yritykset avainasemassa Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tavoitteena EU:n rakennerahasto-ohjelmissa on monipuolistaa alueiden elinkeinorakennetta ja parantaa työllisyyttä tukemalla pk-yritysten perustamista, kehittämistä ja laajentamista. Pk-yritysten lisäksi rahoitusta myönnetään yrityksiä palveleville oppilaitoksille ja muille organisaatioille. Tärkeimmät rahastot: Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto Yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta tärkeimmät rakennerahastot ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). TE-keskukset rahoittavat pk-yritysten investointija kehittämishankkeita TE-keskukset myöntävät valtaosan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksesta. Investointituki ja pk-yritysten kehittämistuki ovat yrityskohtaisia tukia. Investointitukea myönnetään yritystoiminnan käynnistämisinvestointeihin, kuten koneiden, laitteiden, rakennusten tai maa-alueiden hankintaan. Toimivien yritysten on mahdollista saada investointitukea laajennuksiin tai käyttöomaisuuden uudistamiseen. Kehittämistukea voidaan myöntää yrityksen tuotteiden, tuotannon, liikkeenjohdon tai markkinoinnin kehittämiseen, kansainvälistymishankkeisiin sekä yrityksen perustamis- tai toimintaedellytysten selvittämiseen. Yrityskohtaisten tukien lisäksi myönnetään toimintaympäristötukea yritysten toimintaympäristöä kehittäviin hankkeisiin. Esimerkiksi alueen pkyrityksille tarpeellisten uusien palveluiden luominen tai palveluiden saatavuuden parantaminen ovat tällaisia hankkeita. Energiatukea voidaan myöntää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä edistäviin investointihankkeisiin. TE-keskuksista tukea myös liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen Osaava ja monitaitoinen henkilöstö on yritysten keskeinen kilpailukykytekijä. TE-keskukset tarjoavat yrityksille monipuolisen valikoiman pk-yritysten elinkaaren eri vaiheisiin kehitettyjä asiantuntija- ja konsultointipal- KTM:n hallinnonala EU-ohjelmissa TE-keskukset Finnvera Oyj / EAKR Tekes / EAKR Yritystuet / EAKR Kehittämispalvelut / ESR - investointi- ja käyttöpääomalainat - pienlainat, naisyrittäjälainat - yrittäjälainat - takaukset - yritysten tuotekehitystuet - tutkimushankkeet - investoinnit - kehittäminen - yritysten toimintaympäristö - energiahankkeet - koulutus - kehittämisprojektit - neuvonta - konsultointi 5

6 veluja sekä koulutus- ja kehittämisprojekteja. Yritysten johdolle ja henkilöstölle suunnatut koulutus- ja kehittämistoimenpiteet räätälöidään koulutustarpeiden mukaan. Osaamisen kehittämiseen liittyvät projektit voivat saada EU-tukea Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Teknologian kehittämiskeskus Tekes rahoittaa t&k-hankkeita Tekes rahoittaa yritysten ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteja. Rahoitusta voivat saada Suomessa toimivat yritykset ja yhteisöt, jotka haluavat kasvattaa liiketoimintaansa ja vientiään teknologian kehittämisen avulla. EU-tavoiteohjelmien toteutukseen Tekes osallistuu myöntämällä EAKRrahoitusta tukialueilla toimivien yritysten ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Finnvera Oyj myöntää lainoja ja takauksia Finnvera myöntää yrityksille lainoja ja takauksia. EAKR-tuki alentaa yritysten lainoistaan maksamaa korkoa. Vuodesta 2005 EAKR-tukea käytetään myös investointi- ja käyttöpääomalainoille myönnettyjen takausten takausprovisioiden alentamiseen tavoite 1 -ohjelmissa. EAKR-tukea voidaan myöntää investointi- ja käyttöpääomalainoihin sekä pien-, yrittäjä- ja naisyrittäjälainoihin. Investointi- ja käyttöpääomalaina on tarkoitettu uusien rakennus-, kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseen. Pienlainaa ja naisyrittäjälainaa myönnetään enintään viisi henkilöä työllistävien, aloittavien tai toimivien yritysten rahoittamiseen. Yrittäjälaina on tarkoitettu yrityksen perustamiseen, jo toimivan yrityksen ostamiseen esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa sekä toimivan yrityksen osakepääoman korottamiseen. USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET? Mitä EU-tuki käytännössä tarkoittaa? EU-tuki tarkoittaa käytännössä sitä, että myönnettävästä julkisesta tuesta osa on valtion rahoitusta ja osa EU:n rakennerahaston rahoitusta. KTM:n hallinnonalan yrityshankkeissa tulee aina olla myös hakijan omaa rahoitusta.? Kuva: Kuvatoimisto Comma Pictures Mistä EU-tukea voi hakea ja mistä saa lisätietoja? Mikäli harkitset tuen hakemista hankkeellesi, ota ensin yhteyttä alueellasi toimivaan julkiseen rahoittajaan. Yritystukea (investointituki, kehittämistuki, toimintaympäristötuki, energiatuki) myöntävät TE-keskukset. T&k-hankkeisiin rahoitusta voi hakea Tekesin teknologiayksiköistä. Finnvera Oyj:n aluekonttorit myöntävät lainamuotoista rahoitusta ja takauksia. Jokaisessa TE-keskuksessa toimii Yrityspalvelupiste, joka neuvoo julkisiin palveluihin ja rahoitukseen liittyvissä asioissa. Se ohjaa tarvittaessa eteenpäin alueen muulle julkiselle rahoittajalle. 6

7 ? Milloin EU-tukea voi hakea? TE-keskusten myöntämää yritystukea, Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysavustusta sekä Finnvera Oyj:n lainoja ja takauksia voi hakea jatkuvasti ilman erillisiä hakuaikoja. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamia koulutus- ja kehittämisprojekteja varten on olemassa erilliset hakumenettelyt ja -ajat, joista saa lisätietoa mm. TE-keskusten ja kauppa- ja teollisuusministeriön internetsivuilta. Miten hakemus- ja hankeprosessi etenee???? Tuki myönnetään ajallisesti ja sisällöllisesti rajatulle hankkeelle. Varsinaisen hakemuksen lisäksi tehdään aina hankesuunnitelma, joka sisältää mm. hankkeen sisällön ja vaiheet, rahoitussuunnitelman ja toteutusaikataulun. Hakemuksen käsittelyyn sisältyy usein tuen myöntäjän ja hakijan tapaaminen. Hakemuksen jättämisen jälkeen tuen myöntäjä tekee hankkeista yritys- ja hankearvioinnin, jossa arvioidaan mm. hankkeen toteutuskelpoisuutta ja sen vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan. Arvioinnin perusteella päätetään tuen myöntämisestä. Päätöksestä ilmoitetaan aina kirjallisesti.? Milloin tuki maksetaan? Tuki maksetaan aina jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella. EAKR-hankkeissa tehdään maksatushakemus, jossa eritellään hankkeen toteutuneet kustannukset. Finnveran rahoitustuotteiden EAKR-tukien maksatusta ei tarvitse erikseen hakea, sillä tuet otetaan huomioon jo rahoituksen hinnoittelussa. ESR-projekteissa maksatukset perustuvat projektilaskutukseen. Miten hankkeiden toteutumista seurataan? Käytettäessä julkisia varoja seurataan aina niiden käytön tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Mm. työllisyysvaikutukset, liikevaihdon kehittyminen ja viennin kasvu ovat asioita, joista tuen saaja raportoi ennen hankkeen aloittamista, toteutuksen aikana sekä hankkeen jälkeen. Miten pk-yritys määritellään? Euroopan komission suosituksen tarkoituksena on varmistaa yhtenäinen käytäntö pk-yritysten määrittelemiseksi. Suositusta tarkistetaan aika ajoin. Viimeksi Euroopan komission suositus tarkistettiin vuonna 2003 ja sen mukainen pk-yrityksen määritelmä tuli voimaan Kuva: Kuvatoimisto Comma Pictures Pk-yrityksen määritelmä alkaen: Pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyä pientä ja keskisuurta yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää, jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut komission suositukseen sisältyvät pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkit. Pienellä yrityksellä tarkoitetaan 1 momentissa mainitussa komission suosituksessa määriteltyä pientä yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää, jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät tunnusmerkit. 7

8 EU:n rakennerahasto-ohjelmat pähkinänkuoressa Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma kattaa Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun maakunnat. Ohjelman visio vuodelle 2006 on Itä-Suomen maakuntien aluetaloudet ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja voimakkaassa kasvussa. Kansainvälisen tason työkalutehdas Pohjois-Karjalaan Greenfox Oy on yrityshautomotuote, joka aloitti kahden hengen yrityksenä Joensuussa. Nyt yritys työllistää 40 työntekijää ja liudan alihankkijoita. Alkuaika oli todellisuudessa kokeilua ja yrittäjäksi oppimista. Nyt olemme kansainvälisen tason työkalutehdas, jolla Suomessa ei ole kilpailijaa, toimitusjohtaja Jyrki Gröhn kiteyttää yrityksensä lyhyen historian. Itä-Suomen ohjelmassa tavoitteena on vahvistaa toimivien yritysten kansallisesti ja kansainvälisesti menestyvää yritystoimintaa sekä synnyttää kasvualoille uusia yrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Kasvualoja ovat esimerkiksi informaatioteknologia, elektroniikka, hyvinvointiklusterin toimialat sekä ympäristöteknologia. Painopisteitä ovat myös pk-yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja pk-yritysten kansainvälistymisen edistäminen. Yritystoiminnan kehittämistoimenpiteissä on maakuntakohtaisia eroja. Lisätietoja oman maakuntasi painotuksista antavat alueesi julkiset rahoittajat. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmassa myönnetään sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea pkyritystoiminnan kehittämiseen. Ohjelmassa ovat käytössä kaikki KTM:n hallinnonalan eri tukimuodot. Kuva: E-P Saramo 8

9 TE-keskus ja Tekes ovat tarjonneet sekä taloudellista että henkistä tukea. Uusin laajennus tietää mittavaa mahdollisuutta liikevaihdon kasvattamiseen. Pelkästään henkilöstön määrä on kasvanut 14 työntekijällä viimeisen vuoden aikana. Greenfoxin kaikki asiakkaat ovat Suomessa, mutta asiakkaiden tuotteet valmistetaan eri puolilla maailmaa. Kännykkäkuoria valmistavan Perloksen osuus liikevaihdosta on 70 prosenttia. Tästä osuudesta Greenfox kilpailee pienimpänä noin kymmenen toimittajan ryppäässä. Kilpailevia toimittajia löytyy niin Euroopasta, Yhdysvalloista kuin Kiinastakin. Suurimmat toimittajat työllistävät useita satoja henkilöitä. Meille Kiina-ilmiö on haaste. Jos pärjäämme heille, pärjäämme silloin saksalaisille ja italialaisillekin, Gröhn sanoo. Koneet ja laitteet ovat kaikkialla kalliita. Siksi Greenfoxissa ei suostuta syyttämään työvoimakustannuksia. Voittaja on vain tehnyt asiat paremmin. Kaikessa tekemisissämme meitä verrataan kansainvälisiin osaajiin. Laatu, hinta ja toimitusaika ratkaisevat. Gröhnin mukaan Greenfox keskittyykin projektien hallintaan ja niiden myymiseen. Meillä on toimihenkilöitä yli puolet koko henkilökunnasta, mikä on poikkeuksellista työkaluteollisuudessa, samoin se, että suurin osa työntekijöistämme on insinöörejä. Tuotekehitys on Ounevan kasvun tae Investointiavustukset ovat meille yhteiskunnan viesti siitä, että se on jakamassa yrityksen kasvun kustannuksia ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntymisen kustannuksia, tuupovaaralaisen Ouneva Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Nevalainen sanoo. Sähköteknisiä tuotteita valmistava Ouneva Group on Tuupovaaran suurin työllistäjä. Lisäksi se tarjoaa työtä neljälle alihankintayritykselle. Olemme koko 30-vuotisen olemassaolomme aikana panostaneet tuotekehitykseen. Mitä nyt ensi vuosina keskityttiin hengissä selviämiseen, Nevalainen korostaa tuotekehitystä menestystekijänä. Jatkuvan tuotekehityksen puolesta puhuvat myös luvut: parikymmentä vuotta sitten yritys teki 3,4 miljoonan markan liikevaihtoa, joka nyt on kivunnut jo 22 miljoonaan euroon. Ounevan markkinoista viidesosa on Suomen rajojen ulkopuolella. Uuden, suunnitteilla olevan tuoteryhmän avulla Nevalainen uskoo kansainvälisten markkinoiden avautuvan entisestään. Ennen markkinoille pääsyä on Ounevan saatava tuotteilleen viranomaishyväksyntä. VTT:n hyväksynnän lisäksi useilla tuotteilla on myös ranskalainen ELCI-hyväksyntä. Tarvitaan aikaa, osaamista ja rahaa ennen kuin uusi tuote on läpäissyt viranomaisprosessin. Heikki Nevalainen uskoo Ounevan jatkavan tuotekehityksen tiellä yrityksessä tapahtuneen sukupolvenvaihdoksenkin jälkeen. Harkiten tehty vaihto on merkinnyt sekä uuden että vanhan johtajan vahvuuksien hyödyntämistä. Kuva: Ouneva Oy Keskustelemme paljon, suurista linjauksista olemme saamaa mieltä. Mikko Nevalaisen hyvällä kielitaidolla on todella käyttöä. 9

10 Yliopistoyhteistyö lisää korkean teknologiayrityksen osaamista Tekesiltä saamamme tuotekehitysavustus on nopeuttanut kasvuamme ja erityisesti uusien tuotteiden ja tuotesovellusten kehittämistä, sanoo savonlinnalaisen Wetend Technologies Oy:n toimitusjohtaja Jouni Matula. Pelkästään omalla rahoituksella emme olisi pystyneet tällaiseen kehitykseen. Olisimme edenneet samaan suuntaan, mutta hitaammin. Nyt käytämme tuotekehitykseen 12 prosenttia 1,6 miljoonan euron liikevaihdosta. Ennen kuin Matula meni ideansa kanssa Tekesiin, hän testasi sitä metsäteollisuusyrityksillä eli tuotteen tulevilla käyttäjillä. Kun näiltä tuli selkeä tuki, Tekesin oli helppo ottaa myönteinen kanta kehityshankkeeseen. Wetendillä on selkeä toimintakonsepti, jonka kulmakivenä on verkottuminen. Yliopistoyhteistyö Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston kanssa ja siihen liittyvä perustutkimus takaavat vahvan tiedollisen osaamisen. Kaksi osaavaa konepajaa ja suunnittelutoimisto täydentävät yrityksen omaa, kuuden henkilön osaamista. Kansainväliset markkinat ovat avautuneet oman pitkäaikaisen kansainvälisen liiketoimintakokemuksen ja TE-keskuksen kehittämistuen turvin. Vuonna 2001 perustetun Wetend Oy:n tuotteita on jo 15 eri maassa. Viennin osuus onkin 90 prosenttia liikevaihdosta. Yrityksen hyvin alkanut menestystarina on huomattu kotimaassa. Yrityksen avaintuote TrumpJet, kemikaalisekoitusjärjestelmä paperiteollisuudelle, voitti vuonna 2003 valtakunnallisen Innosuomi-palkinnon. Jouni Matula vertaa Tekesin ja TE-keskusten kanssa toimimista myyntityöhön. Itsellä on ensin oltava selkeä käsitys siitä, mitä tekee. Vasta sitten voi ajatusta kaupata rahoittajalle. Kuva: Wetend Technologies Oy 10

11 Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa toteutetaan Lapissa sekä osissa Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntia. Ohjelma-alue on EU:n pohjoisin ja harvimmin asuttu alue. Ohjelman visio vuodelle 2006 on Pohjois-Suomi on lähtökohdistaan ja osaamisestaan ylpeiden ihmisten, omiin luonnonolosuhteisiin perustuvien ja luonnonvarojaan pitkälti jalostavien yritysverkostojen, nopeiden yhteyksien ja hyvän ympäristön EU:n pohjoisin yhteistyöalue. Pohjois-Suomen ohjelmassa keskeisenä painopisteenä on yritysverkostojen eli klustereiden kehittäminen alueen kannalta keskeisillä toimialoilla kuten puunjalostus, elektroniikka, matkailu ja kaivostoiminta. Lisäksi tuetaan klustereita täydentävien ja muiden alueen elinkeinorakennetta parantavien yritysten perustamista. Yrityskohtaisen tuen lisäksi rahoitusta myönnetään pk-yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Yritystoiminnan kehittämistoimenpiteissä on maakuntakohtaisia eroja. Lisätietoja oman maakuntasi painotuksista antavat alueesi julkiset rahoittajat. Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmassa myönnetään sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea pk-yritystoiminnan kehittämiseen. Ohjelmassa ovat käytössä kaikki KTM:n hallinnonalan eri tukimuodot. Verkottumisesta menestystä monelle yritykselle Ilman investointitukea emme toimisi tässä laajuudessa, sanoo muoniolainen matkailuyrittäjä Kyösti Pietikäinen. Hänen luotsaamansa Harrinivan Lomakeskus Oy on kasvanut 50 henkilön yritykseksi, joka on vetänyt kasvuunsa ohjelma- ja oheispalveluja tarjoavia yrityksiä. Investointituki mahdollisti Harrinivan hotellilaajennuksen ja laajamittaisen ulkomaanmyynnin. Nyt 80 prosenttia 4,5 miljoonan euron liikevaihdosta tulee pääosin Saksasta ja Ranskasta. Seinillä ei myydä, vaan ohjelmilla, Pietikäinen sanoo. Siksi ohjelmia tarjoavat alihankkijat osallistuvat Harrinivan kumppanina EU:n rahoittamiin tuotekehitysprojekteihin. Tuote on meidän, vaikka se ostetaan ulkopuolelta. Rakennusten lisäksi investointitukea on käytetty tietokonepohjaiseen varausjärjestelmään. Pystymme hoitamaan isoja asiakasmääriä kerralla. Ilman yhtään puhelinsoittoa myynti tietää jopa koiravaljakoiden sijainnin, Pietikäinen kehuu uutta järjestelmää. Harrinivan toimitusjohtaja osallistuu EU:n tukemaan liikkeenjohdon kehittämisohjelmaan, World Class Service Laplandiin. Lappilaisyrittäjille se merkitsee verkottumista ja yhteistyötä, josta hyötyvät kaikki. Ennen kaikkea ohjelma kohottaa tuotteiden laatua ja antaa sysäyksen uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Kyösti Pietikäisen mukaan Lapin TE-keskus uskoo Harrinivan tuotekehitykseen. Tuoreimpana hankkeena yritys on kehittänyt palkinto- ja kannustuslomatuotetta kotimaan markkinoille. Kuva: Harrinivan Lomakeskus Oy 11

12 Nordlift tekee pikkuisen parempaa kuin muut TE-keskuksen koulutushankkeet ovat auttaneet meitä kehittymään kansainväliseksi metalliteollisuusyritykseksi Lapissa, sodankyläläisen Nordlift Oy:n toimitusjohtaja Matti Ranttila sanoo. Nordlift tuottaa autonostureita Euroopan, Amerikan ja Aasian markkinoille. Matti Ranttila pelasti entisen työpaikkansa ostamalla sen konkurssipesän. Nyt yritys työllistää 22 henkilöä ja tekee reilun 2 miljoonan euron liikevaihtoa. Korjauslaitteita nopeasti kehittyvälle autoteollisuudelle tuottava Nordlift panostaa jatkuvaan tuotekehitykseen. Nordlift käytti kaksi vuotta aivan uudenlaisen nostolaitteen kehittämiseen. Ilman TEkeskuksen ja Finnveran rahoitusta näitä tuotteita ei olisi. Jos ei olisi hyvää tuotetta, ei olisi yritystäkään, Ranttila sanoo. TE-keskuksen tuki avasi ovet kansainvälisille messuille ja maailmanmarkkinoille. Nyt peräti viidesosa nostolaitekapasiteetista menee Pohjois-Amerikkaan. Vuonna 2003 Nordlift sai uutuudellaan Innosuomi-palkinnon. Kansainvälisesti menestyneen nostolaitteen kehitys jatkuu. Nyt ovat valmistumassa ensimmäiset junien vetureiden nostolaitteet. Matti Ranttila uskoo Euroopan pohjoislaidalla sijaitsevan yrityksensä pysyvän kansainvälisesti kilpailukykyisenä vain jatkuvalla tuotekehityksellä. Toinen tärkeä tekijä on huolehtia omasta osaamisestaan. Ranttilalle TE-keskuksen tarjoama vientikoulutus ja Hallittu Kasvu -koulutus ovat olleet oman yrityksen kasvun perusta. Kuva: Tarja Väänänen Kehittymisessä ja kasvussa tarvitaan ulkopuolista näkökulmaa Kuva: Lappli-Talot Oy 12 TE-keskuksen asiantuntemus on auttanut meitä oivaltamaan asioita uudella tavalla, sanoo Torniossa toimivan Lappli-Talot Oy:n toimitusjohtaja Pentti Vaara. Hän pitää tärkeänä puolueettoman, ulkopuolisen asiantuntijan antamaa palautetta ja alan tuntemusta. Ne ovat olleet ehkäisemässä resurssien käyttämistä hankkeen kannalta toisarvoisiin asioihin. Investointi- ja kehittämistuki on merkinnyt, että olemme pystyneet tekemään hankkeemme tyylikkäämmin, laajemmin ja kattavammin kuin jos olisimme jääneet oman tulo- tai pankkirahoituksen varaan. Tuki mahdollisti ulkopuolelta ostettujen, hyvien asiantuntijoiden käytön kehitystyössä. Oma ja ulkopuolelta hankittu monipuolinen tuoteosaaminen on Lappli-Taloissa jalostunut lähes kolminkertaiseksi liikevaihdoksi ja useaksi uudeksi työpaikaksi. Vaikka ulkomaanmyyntimme on euromääräisesti kasvanut, on sen suhteellinen osuus pienentynyt vahvan kotimaan kysynnän vuoksi. Tulevaisuudessa Lappli-Talot Oy aikoo laajentua länteen. Tämä tietää hyvinvointia myös lappilaisille alihankintayrityksille. Monille niistä Lappli-Talot on päähankkija.

13 Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaa toteutetaan Satakunnan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Osa alueista on nk. siirtymäkauden alueita, jotka kuuluivat EU-tuen piiriin ohjelmakaudella , mutta eivät enää ohjelmakaudella Siirtymäkauden alueet saavat tukea vuoden 2005 loppuun saakka. Länsi-Suomen visio vuodelle 2006 on Länsi-Suomen yhteistyöalue on Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Länsi-Suomessa kehitetään yritystoimintaa ja uudistetaan tuotantorakennetta edistämällä uusien yritysten syntymistä ja toimivien yritysten kilpailukyvyn parantamista. Uutta yritystoimintaa pyritään luomaan erityisesti kasvualoille, joita ovat mm. informaatioteknologia, elektroniikkaja kulttuuriteollisuus, huipputeknologiaa vaativat alat sekä liike-elämän ja muut palvelut. Myös alueiden avaintoimialat voivat olla kehittämistoimenpiteiden kohteena. Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen on myös keskeisellä sijalla. Yritystoiminnan kehittämistoimenpiteissä on maakuntakohtaisia eroja. Lisätietoja oman maakuntasi painotuksista antavat alueesi julkiset rahoittajat. Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa myönnetään sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea pk-yritystoiminnan kehittämiseen. Ohjelmassa ovat käytössä kaikki KTM:n hallinnonalan eri tukimuodot lukuun ottamatta Finnvera Oyj:n takausprovisiotukea. Satakunnan ammattikorkeakoulu kiinnostaa energiatekniikan opiskelupaikkana Tekniikan alalla t&k-toiminta on välttämätöntä kehityksessä mukana pysymiseksi. Ammattikorkeakoulut eivät omin resurssein siihen pysty, yliopettaja Jukka Yrjölä O Sata tutkimus ja kehityksestä sanoo. Hänen mukaansa Tekesin ja TE-keskuksen kehityshankkeet tuovat opetustyöhön välttämätöntä tietoa oman ammattialan uusimmasta kehityksestä ja käytännöistä. Myös opiskelijat hyötyvät hankeyhteistyössä aktiivisesti toimivasta ammattikorkeakoulusta. Yrjölän mukaan oppimisen ohella se avaa heille yritysyhteyksiä. Se myös edistää korkeakoulun tunnettuutta haluttuna energiatekniikan opiskelupaikkana. Jukka Yrjölä näkee O Sadan tulkkina tiedeyhteisön ja konepajojen tai suunnittelutoimistojen välimaastossa. Olemme mallittaneet osuuskuntatyyppistä lämpöyrittäjyyttä ja pilotoineet sitä pitkään Perhon kunnassa. Nykyään vastaavia yrityksiä on kymmenittäin. Nyt O Sata tutkii muun muassa mahdollisuuksia tuottaa kuivattua ja seulottua haketta sekä kehittää kattiloiden polttotekniikkaa. Tekes ja TE-keskukset ovat Yrjölän näkemyksen mukaan tietokeskuksia, joista saa omaa toimialaa koskevaa valtakunnallista tietoa ja yhteyksiä. Kehityshankkeet ovat myös keino tutustua muiden yritysten toimintaan. Parhaimmillaan yhteistyö on avointa, uutta luovaa ja tuloksellista. Syntyy parempaa lopputulosta kuin oman työpöydän ääressä osaa kuvitellakaan. 13 Kuva: Marko Mikkola

14 Monipuolinen ydinosaajien verkosto Suolahteen keväällä 2004 perustettu ohutlevytuotteiden tuotesuunnitteluun ja prototyyppien valmistukseen keskittyvä Sheet Metal Innovations SMI Oy Ltd aikoo kolminkertaistaa ensi vuodeksi budjetoidun liikevaihtonsa jo seuraavalla tilikaudella. Haaste on kova, mutta realistinen, sanoo toimitusjohtaja Olavi Rahkonen, joka luotsaa myös yrityksen pääomistajaa Relicomp Oy:tä. TE-keskus oli vahvasti mukana, kun selvitettiin ohutlevyteknologian tuotekehityspalveluiden kysyntää ennen Sheet Metal Innovations SMI Oy Ltd:n perustamista. Ajatuksena oli levymateriaalista valmistettavien ratkaisujen kehittämiseen erikoistuva yritys, jonka toiminta perustuu vahvaan kumppanuuteen kansainvälisillä markkinoilla toimivien asiakasyritysten kanssa. Ohutlevyteknologian edelläkävijyyden ohella Sheet Metal Innovations tuo uudenlaista ajattelua toimintojen ulkoistamiseen. Samalla kun se vapauttaa yhteistyökumppanit niiden omiin ydinosaamisiin, se keskittyy itse omaan ydinosaamiseensa rakentamalla laajan yhteistyöverkoston. Siinä on suunnittelu- ja muotoilutoimistoja sekä työkaluvalmistajia. Lisänä tulevat uutta teknologiaa tutkivat korkeakoulut sekä uudenlaisia osaajia kouluttavat korkeakoulut ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus. Sheet Metal Innovations onkin Keski-Suomen Liiton ykköshanke. Rahkonen korostaa TE-keskuksen investointitukien merkitystä. Paljon pääomaa sitova toiminta tarvitsee sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Saadun rahoituksen turvin Sheet Metal Innovations on pystynyt hankkimaan Euroopassa harvinaisen numeerisen painomuovauskoneen, mikä mahdollistaa liiketoiminnan laajentumisen myös EU-markkinoille. Kansainvälistyminenkin tapahtuu verkottumalla. Kuva: SMI Oy Ltd 14

15 Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan kuuluu alueita Varsinais-Suomen, Kanta- Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan, Uudenmaan ja Etelä- Karjalan maakunnista. Osa alueista on nk. siirtymäkauden alueita. Ne kuuluivat EU-tuen piiriin ohjelmakaudella , mutta eivät enää ohjelmakaudella Siirtymäkauden alueet saavat tukea vuoden 2005 loppuun saakka. Etelä-Suomen visio vuodelle 2006 on Etelä-Suomi on korkeatasoinen Itämeren alueen keskus. Etelä-Suomen ohjelmassa keskitytään Etelä-Suomen vetovoimaisuuden ja yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen. Osaamisen tason nostaminen on yksi painopisteala. Keskeistä on uusien yritysten aikaansaaminen erityisesti kasvualoille. Myös olemassa olevien yritysten toimintaa ja toimintaedellytyksiä kehitetään. Kasvualoja ohjelmassa ovat mm. korkean teknologian palvelut, ympäristöteknologia, liike-elämän palvelut, logistiikkapalvelut, hyvinvointipalvelut, teemamatkailu ja kulttuuriteollisuus. Yritystoiminnan kehittämistoimenpiteissä on maakuntakohtaisia eroja. Lisätietoja oman maakuntasi painotuksista antavat alueesi julkiset rahoittajat. Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa myönnetään sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea pk-yritystoiminnan kehittämiseen. Ohjelmassa ovat käytössä kaikki KTM:n hallinnonalan tukimuodot lukuun ottamatta Finnvera Oyj:n takausprovisiotukea. Innovaatiosta kansainväliseksi merkkituotteeksi Spiraalikuljettimia elintarviketeollisuudelle valmistavan nastolalaisen Vulganus Oy:n menestys alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun yritys rohkeasti päätti päästä vientimarkkinoille. Vientiponnistelut aloitettiin osittain TEkeskuksen vienninedistämistuen turvin. Nyt 5 miljoonan euron liikevaihdosta 80 prosenttia tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Aloitimme viennin aivan nollasta kymmenen vuotta sitten, sanoo toimitusjohtaja Lassi Lehtinen. Vulganus työllistää 27 henkilöä. Tekesin tarjoama kehittämislaina auttoi kehittämään kapean alan merkkituotetta. Vahvuutemme on sen tason hygieniassa, ettei siihen moni kilpailijamme pysty. Alalla, jossa käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita, juuri hygieenisyys on tärkein argumentti, Lehtinen kuvaa kansainvälistä kilpailua. Vulganuksen tuotteet suunnitellaan niin, että selkeät osat voidaan toteuttaa alihankintana. Yritys käyttää tuotekehitykseen viitisen prosenttia liikevaihdosta. Nyt se on uusimassa toiminnanohjausjärjestelmäänsä, johon se saa tuotekehitystukea TE-keskukselta. Investointitukihanke tietää tuotantotilojen laajentamista. Lassi Lehtinen on tyytyväinen sekä Tekesin että TE-keskuksen palveluihin. Viranomaistenkin on hyvä toimia, kun he näkevät, miten niiden rahoittamat hankkeet onnistuvat. Lehtinen korostaakin seuranta- ja raportointijärjestelmien merkitystä tuloksen ja kasvun työvälineinä. Kuva: Vulganus Oy 15

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto

Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta 29.11.2017 Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto Yrityksen kehittämisavustus Myönnetään lähinnä pk-yrityksille kasvua, kansainvälistymistä,

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

YRITYSRAHOITUSKATSAUS

YRITYSRAHOITUSKATSAUS YRITYSRAHOITUSKATSAUS Maakuntavaltuuston seminaari 4.5.2018 Eija Pihlaja ELY-KESKUS Avustuksia pk-yritysten kehittämiseen Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2014), asetus 716/2014

Lisätiedot

Rahoitus ja kehittäminen

Rahoitus ja kehittäminen Rahoitus ja kehittäminen Pohjois-Savon ELY-keskus, Jari Vitikainen 5.4.2018 1 Yritysten kehittämispalvelut 2 Analyysi Tavoitteena on aktivoida pk-yritystä suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämistoimintaan.

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2017 TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto Vuonna 2017 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty Kpl Yrityksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2016 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä Vuonna 2016 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj.

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta? Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta? Maakunnan yhteistyöryhmä 15.12.217 Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Esityksen sisältöä

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 9.5.2018 Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 (EAKR, ESR) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Tavoitteena: - Parantaa työllisyyttä, lisätä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Leaderrahoituksen. yritystuet

Leaderrahoituksen. yritystuet Leaderrahoituksen yritystuet Millainen yritys voi saada leader - tukea Yrityksellä on oltava edellytykset kannattavaan liiketoimintaan Yritystoiminta on päätoimista ja ammattimaista yrityksen on annettava

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 17.3.2015 ELY:n keskeisimmät tukijärjestelmät (elintarvikeala) Maataloustuotteet (jalostusprosessin

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto

Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2019, suomalaisia naisia edustavalla otoksella

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

ELY-keskukset kasvua rakentamassa Kalevi Pölönen

ELY-keskukset kasvua rakentamassa Kalevi Pölönen ELY-keskukset kasvua rakentamassa 2015 26.1.2016 ELY-keskus vuoden 2015 tulokset Ohjelma 1. Avaus, Pekka Häkkinen 2. Suomi/Itä-Suomi yritysrahoitus ja kehittämisrahoitus, 3. Maakunnalliset osuudet Joensuu,

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Aura 21.10.2016 Jyrki Isotalo 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 Finnvera pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

HE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 24/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritystuesta annettua lakia. Ehdotuksen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitusinstrumentit

ELY-keskuksen rahoitusinstrumentit ELY-keskuksen rahoitusinstrumentit Mikseri 30.10.2018 Kristiina Laatikainen Tavoitteet Kannustaa yrityksiä Kehittämään toimintaansa Hakemaan kasvua liikevaihdon ja työpaikkojen myötä Uudistamaan toimintaansa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta! Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta! 17.5.2018 Kaustinen Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö: Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot