EU tarjoaa. mahdollisuuksia pk-yritystoiminnan. kehittämiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU tarjoaa. mahdollisuuksia pk-yritystoiminnan. kehittämiseen"

Transkriptio

1 EU tarjoaa mahdollisuuksia pk-yritystoiminnan kehittämiseen

2 EU tarjoaa mahdollisuuksia pk-yritystoiminnan kehittämiseen SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Mitä ovat EU:n rakennerahasto-ohjelmat? 4 Mitä EU:n rakennerahasto-ohjelmat tarjoavat pk-yrityksille? 5 Usein kysytyt kysymykset 6 EU:n rakennerahasto-ohjelmat pähkinänkuoressa 8 Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma 8 Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma 11 Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma 13 Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma 15 Tavoite 3 -ohjelma 18 Interreg III A -ohjelmat 20 Tulokset 22 Tulevaisuus 25 Ota yhteys asiantuntijaan 26 2

3 LUKIJALLE Tämä tietopaketti kertoo EU:n rakennerahasto-ohjelmien tarjoamista mahdollisuuksista kehittää pk-yrityksiä ja niiden toimintaympäristöä. Esite keskittyy kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan toimintaan EU:n rakennerahasto-ohjelmissa eli työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskusten), Tekesin sekä Finnvera Oyj:n tarjoamiin rahoitus- ja kehittämismahdollisuuksiin. Toivomme, että esitteestä on apua miettiessäsi yrityksesi mahdollisuuksia ja edellytyksiä rahoituksen hakemiseen tai oman alueesi yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Seuraavilla sivuilla esittelemme yritystoiminnan kannalta keskeiset EU:n rakennerahasto-ohjelmat, rahoitusmahdollisuudet sekä esimerkkejä jo toteutetuista hankkeista. Kerromme myös, mitä EU:n rakennerahasto-ohjelmilla on tähän mennessä saatu aikaan ja millaiselta ohjelmien tulevaisuus näyttää erityisesti yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Jos sinulla on hankeidea oman yrityksesi tai alueesi yritystoiminnan kehittämiseksi, ota yhteyttä työvoima- ja elinkeinokeskukseen, Tekesiin tai Finnveraan. Yhteystiedot löydät esitteen lopusta. SUOMEN EU-OHJELMIEN TAVOITEALUEET OHJELMA-ALUEITTAIN Tavoite 1 -alue Siirtymäkauden alue Tavoite 2 -alue Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaan Suomessa tavoite 1 -alueen ja Ahvenanmaan ulkopuolella. Tavoite 3 -alue TE-keskusraja TE-KESKUKSET: 1. Uudenmaan 2. Varsinais-Suomen 3. Satakunnan 4. Hämeen 5. Pirkanmaan 6. Kaakkois-Suomen 7. Etelä-Savon 8. Pohjois-Savon 9. Pohjois-Karjalan 10. Keski-Suomen 11. Etelä-Pohjanmaan 12. Pohjanmaan 13. Pohjois-Pohjanmaan 14. Kainuun 15. Lapin 3

4 Rakennerahastoista myönnettävän EU-tuen tavoitteena kaikkien EU:n alueiden hyvinvointi EU:n rakennerahastot osa EU:n yhteistä budjettia ovat eräs keino tasata jäsenmaiden sosiaalisia ja taloudellisia eroja. Jäsenvaltioiden maksamista osuuksista osa siirretään rakennerahastoihin, joista rahoitetaan mm. unionin heikommin kehittyneiden tai rakennemuutoksesta kärsivien alueiden kehittämisohjelmia. Rakennerahastoja on neljä: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR) Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR). EU-tukeen oikeutettujen alueiden yhteiset kriteerit Alueiden välisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroja mitataan yhteisesti sovituilla EU-tason mittareilla. Keskeinen mittari on bruttokansantuote. EU:n rakennerahastojen tukeen oikeutetut alueet määritellään aina määräajaksi, nk. ohjelmakaudeksi. Nykyinen ohjelmakausi kattaa vuodet Mitä ovat EU:n rakennerahasto-ohjelmat? Ohjelmakaudella EU-tukeen oikeutettuja ovat: Tavoite 1 -alueet: heikommin kehittyneet alueet, joiden BKT on alle 75 % unionin keskiarvosta. Alueilla on alhainen investointiaste, työttömyys on korkeampaa ja yrityksille tarjottavat palvelut ovat puutteellisia. Suomesta tavoite 1 -alueisiin kuuluvat Itä- ja Pohjois-Suomi. Tavoite 2 -alueet: rakenteellisista vaikeuksista tai muutoksista, esimerkiksi perinteisten toimialojen taantumisesta, kärsivät alueet. Suomessa tavoite 2 -alueita on Etelä- ja Länsi-Suomessa. Lisäksi tavoite 3 keskittyy työllisyyden edistämiseen ja osaamisen kehittämiseen muilla kuin tavoite 1 -alueilla. Tavoitteiden 1, 2 ja 3 ohella toteutetaan nk. yhteisöaloitteita, joiden tarkoituksena on auttaa jäsenmaita ratkaisemaan yhteisiä ongelmia. Esimerkiksi sopii Interreg-yhteisöaloite, jolla edistetään yhteistyötä valtioiden välisillä raja-alueilla. EU-tuki suunnataan ohjelmien avulla Kun EU-tukeen oikeutetut alueet on valittu, niiden kehittämiseksi laaditaan kehittämisohjelmat koko ohjelmakaudeksi. Nykyisiä ohjelmia toteutetaan vuosina Ohjelmat pohjautuvat kunkin alueen omiin kehittämistarpeisiin. Ohjelmissa määritellään strategia, toimenpiteet ja niihin kohdistettava rahoitus sekä toiminnan tulosten mittarit. Ohjelmien tavoitteet ja strategiat ohjaavat rahoituspäätöksiä ja auttavat kohdentamaan EU-tukea tehokkaasti. Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella seuraavia ohjelmia: Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma Tavoite 3 -ohjelma Yhteisöaloitteet: Interreg III, Equal, Leader+, Urban. 4

5 Mitä EU:n rakennerahasto-ohjelmat tarjoavat pk-yrityksille? Pk-yritykset avainasemassa Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tavoitteena EU:n rakennerahasto-ohjelmissa on monipuolistaa alueiden elinkeinorakennetta ja parantaa työllisyyttä tukemalla pk-yritysten perustamista, kehittämistä ja laajentamista. Pk-yritysten lisäksi rahoitusta myönnetään yrityksiä palveleville oppilaitoksille ja muille organisaatioille. Tärkeimmät rahastot: Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto Yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta tärkeimmät rakennerahastot ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). TE-keskukset rahoittavat pk-yritysten investointija kehittämishankkeita TE-keskukset myöntävät valtaosan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksesta. Investointituki ja pk-yritysten kehittämistuki ovat yrityskohtaisia tukia. Investointitukea myönnetään yritystoiminnan käynnistämisinvestointeihin, kuten koneiden, laitteiden, rakennusten tai maa-alueiden hankintaan. Toimivien yritysten on mahdollista saada investointitukea laajennuksiin tai käyttöomaisuuden uudistamiseen. Kehittämistukea voidaan myöntää yrityksen tuotteiden, tuotannon, liikkeenjohdon tai markkinoinnin kehittämiseen, kansainvälistymishankkeisiin sekä yrityksen perustamis- tai toimintaedellytysten selvittämiseen. Yrityskohtaisten tukien lisäksi myönnetään toimintaympäristötukea yritysten toimintaympäristöä kehittäviin hankkeisiin. Esimerkiksi alueen pkyrityksille tarpeellisten uusien palveluiden luominen tai palveluiden saatavuuden parantaminen ovat tällaisia hankkeita. Energiatukea voidaan myöntää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä edistäviin investointihankkeisiin. TE-keskuksista tukea myös liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen Osaava ja monitaitoinen henkilöstö on yritysten keskeinen kilpailukykytekijä. TE-keskukset tarjoavat yrityksille monipuolisen valikoiman pk-yritysten elinkaaren eri vaiheisiin kehitettyjä asiantuntija- ja konsultointipal- KTM:n hallinnonala EU-ohjelmissa TE-keskukset Finnvera Oyj / EAKR Tekes / EAKR Yritystuet / EAKR Kehittämispalvelut / ESR - investointi- ja käyttöpääomalainat - pienlainat, naisyrittäjälainat - yrittäjälainat - takaukset - yritysten tuotekehitystuet - tutkimushankkeet - investoinnit - kehittäminen - yritysten toimintaympäristö - energiahankkeet - koulutus - kehittämisprojektit - neuvonta - konsultointi 5

6 veluja sekä koulutus- ja kehittämisprojekteja. Yritysten johdolle ja henkilöstölle suunnatut koulutus- ja kehittämistoimenpiteet räätälöidään koulutustarpeiden mukaan. Osaamisen kehittämiseen liittyvät projektit voivat saada EU-tukea Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Teknologian kehittämiskeskus Tekes rahoittaa t&k-hankkeita Tekes rahoittaa yritysten ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteja. Rahoitusta voivat saada Suomessa toimivat yritykset ja yhteisöt, jotka haluavat kasvattaa liiketoimintaansa ja vientiään teknologian kehittämisen avulla. EU-tavoiteohjelmien toteutukseen Tekes osallistuu myöntämällä EAKRrahoitusta tukialueilla toimivien yritysten ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Finnvera Oyj myöntää lainoja ja takauksia Finnvera myöntää yrityksille lainoja ja takauksia. EAKR-tuki alentaa yritysten lainoistaan maksamaa korkoa. Vuodesta 2005 EAKR-tukea käytetään myös investointi- ja käyttöpääomalainoille myönnettyjen takausten takausprovisioiden alentamiseen tavoite 1 -ohjelmissa. EAKR-tukea voidaan myöntää investointi- ja käyttöpääomalainoihin sekä pien-, yrittäjä- ja naisyrittäjälainoihin. Investointi- ja käyttöpääomalaina on tarkoitettu uusien rakennus-, kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseen. Pienlainaa ja naisyrittäjälainaa myönnetään enintään viisi henkilöä työllistävien, aloittavien tai toimivien yritysten rahoittamiseen. Yrittäjälaina on tarkoitettu yrityksen perustamiseen, jo toimivan yrityksen ostamiseen esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa sekä toimivan yrityksen osakepääoman korottamiseen. USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET? Mitä EU-tuki käytännössä tarkoittaa? EU-tuki tarkoittaa käytännössä sitä, että myönnettävästä julkisesta tuesta osa on valtion rahoitusta ja osa EU:n rakennerahaston rahoitusta. KTM:n hallinnonalan yrityshankkeissa tulee aina olla myös hakijan omaa rahoitusta.? Kuva: Kuvatoimisto Comma Pictures Mistä EU-tukea voi hakea ja mistä saa lisätietoja? Mikäli harkitset tuen hakemista hankkeellesi, ota ensin yhteyttä alueellasi toimivaan julkiseen rahoittajaan. Yritystukea (investointituki, kehittämistuki, toimintaympäristötuki, energiatuki) myöntävät TE-keskukset. T&k-hankkeisiin rahoitusta voi hakea Tekesin teknologiayksiköistä. Finnvera Oyj:n aluekonttorit myöntävät lainamuotoista rahoitusta ja takauksia. Jokaisessa TE-keskuksessa toimii Yrityspalvelupiste, joka neuvoo julkisiin palveluihin ja rahoitukseen liittyvissä asioissa. Se ohjaa tarvittaessa eteenpäin alueen muulle julkiselle rahoittajalle. 6

7 ? Milloin EU-tukea voi hakea? TE-keskusten myöntämää yritystukea, Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysavustusta sekä Finnvera Oyj:n lainoja ja takauksia voi hakea jatkuvasti ilman erillisiä hakuaikoja. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamia koulutus- ja kehittämisprojekteja varten on olemassa erilliset hakumenettelyt ja -ajat, joista saa lisätietoa mm. TE-keskusten ja kauppa- ja teollisuusministeriön internetsivuilta. Miten hakemus- ja hankeprosessi etenee???? Tuki myönnetään ajallisesti ja sisällöllisesti rajatulle hankkeelle. Varsinaisen hakemuksen lisäksi tehdään aina hankesuunnitelma, joka sisältää mm. hankkeen sisällön ja vaiheet, rahoitussuunnitelman ja toteutusaikataulun. Hakemuksen käsittelyyn sisältyy usein tuen myöntäjän ja hakijan tapaaminen. Hakemuksen jättämisen jälkeen tuen myöntäjä tekee hankkeista yritys- ja hankearvioinnin, jossa arvioidaan mm. hankkeen toteutuskelpoisuutta ja sen vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan. Arvioinnin perusteella päätetään tuen myöntämisestä. Päätöksestä ilmoitetaan aina kirjallisesti.? Milloin tuki maksetaan? Tuki maksetaan aina jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella. EAKR-hankkeissa tehdään maksatushakemus, jossa eritellään hankkeen toteutuneet kustannukset. Finnveran rahoitustuotteiden EAKR-tukien maksatusta ei tarvitse erikseen hakea, sillä tuet otetaan huomioon jo rahoituksen hinnoittelussa. ESR-projekteissa maksatukset perustuvat projektilaskutukseen. Miten hankkeiden toteutumista seurataan? Käytettäessä julkisia varoja seurataan aina niiden käytön tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Mm. työllisyysvaikutukset, liikevaihdon kehittyminen ja viennin kasvu ovat asioita, joista tuen saaja raportoi ennen hankkeen aloittamista, toteutuksen aikana sekä hankkeen jälkeen. Miten pk-yritys määritellään? Euroopan komission suosituksen tarkoituksena on varmistaa yhtenäinen käytäntö pk-yritysten määrittelemiseksi. Suositusta tarkistetaan aika ajoin. Viimeksi Euroopan komission suositus tarkistettiin vuonna 2003 ja sen mukainen pk-yrityksen määritelmä tuli voimaan Kuva: Kuvatoimisto Comma Pictures Pk-yrityksen määritelmä alkaen: Pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyä pientä ja keskisuurta yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää, jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut komission suositukseen sisältyvät pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkit. Pienellä yrityksellä tarkoitetaan 1 momentissa mainitussa komission suosituksessa määriteltyä pientä yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää, jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät tunnusmerkit. 7

8 EU:n rakennerahasto-ohjelmat pähkinänkuoressa Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma kattaa Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun maakunnat. Ohjelman visio vuodelle 2006 on Itä-Suomen maakuntien aluetaloudet ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja voimakkaassa kasvussa. Kansainvälisen tason työkalutehdas Pohjois-Karjalaan Greenfox Oy on yrityshautomotuote, joka aloitti kahden hengen yrityksenä Joensuussa. Nyt yritys työllistää 40 työntekijää ja liudan alihankkijoita. Alkuaika oli todellisuudessa kokeilua ja yrittäjäksi oppimista. Nyt olemme kansainvälisen tason työkalutehdas, jolla Suomessa ei ole kilpailijaa, toimitusjohtaja Jyrki Gröhn kiteyttää yrityksensä lyhyen historian. Itä-Suomen ohjelmassa tavoitteena on vahvistaa toimivien yritysten kansallisesti ja kansainvälisesti menestyvää yritystoimintaa sekä synnyttää kasvualoille uusia yrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Kasvualoja ovat esimerkiksi informaatioteknologia, elektroniikka, hyvinvointiklusterin toimialat sekä ympäristöteknologia. Painopisteitä ovat myös pk-yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja pk-yritysten kansainvälistymisen edistäminen. Yritystoiminnan kehittämistoimenpiteissä on maakuntakohtaisia eroja. Lisätietoja oman maakuntasi painotuksista antavat alueesi julkiset rahoittajat. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmassa myönnetään sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea pkyritystoiminnan kehittämiseen. Ohjelmassa ovat käytössä kaikki KTM:n hallinnonalan eri tukimuodot. Kuva: E-P Saramo 8

9 TE-keskus ja Tekes ovat tarjonneet sekä taloudellista että henkistä tukea. Uusin laajennus tietää mittavaa mahdollisuutta liikevaihdon kasvattamiseen. Pelkästään henkilöstön määrä on kasvanut 14 työntekijällä viimeisen vuoden aikana. Greenfoxin kaikki asiakkaat ovat Suomessa, mutta asiakkaiden tuotteet valmistetaan eri puolilla maailmaa. Kännykkäkuoria valmistavan Perloksen osuus liikevaihdosta on 70 prosenttia. Tästä osuudesta Greenfox kilpailee pienimpänä noin kymmenen toimittajan ryppäässä. Kilpailevia toimittajia löytyy niin Euroopasta, Yhdysvalloista kuin Kiinastakin. Suurimmat toimittajat työllistävät useita satoja henkilöitä. Meille Kiina-ilmiö on haaste. Jos pärjäämme heille, pärjäämme silloin saksalaisille ja italialaisillekin, Gröhn sanoo. Koneet ja laitteet ovat kaikkialla kalliita. Siksi Greenfoxissa ei suostuta syyttämään työvoimakustannuksia. Voittaja on vain tehnyt asiat paremmin. Kaikessa tekemisissämme meitä verrataan kansainvälisiin osaajiin. Laatu, hinta ja toimitusaika ratkaisevat. Gröhnin mukaan Greenfox keskittyykin projektien hallintaan ja niiden myymiseen. Meillä on toimihenkilöitä yli puolet koko henkilökunnasta, mikä on poikkeuksellista työkaluteollisuudessa, samoin se, että suurin osa työntekijöistämme on insinöörejä. Tuotekehitys on Ounevan kasvun tae Investointiavustukset ovat meille yhteiskunnan viesti siitä, että se on jakamassa yrityksen kasvun kustannuksia ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntymisen kustannuksia, tuupovaaralaisen Ouneva Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Nevalainen sanoo. Sähköteknisiä tuotteita valmistava Ouneva Group on Tuupovaaran suurin työllistäjä. Lisäksi se tarjoaa työtä neljälle alihankintayritykselle. Olemme koko 30-vuotisen olemassaolomme aikana panostaneet tuotekehitykseen. Mitä nyt ensi vuosina keskityttiin hengissä selviämiseen, Nevalainen korostaa tuotekehitystä menestystekijänä. Jatkuvan tuotekehityksen puolesta puhuvat myös luvut: parikymmentä vuotta sitten yritys teki 3,4 miljoonan markan liikevaihtoa, joka nyt on kivunnut jo 22 miljoonaan euroon. Ounevan markkinoista viidesosa on Suomen rajojen ulkopuolella. Uuden, suunnitteilla olevan tuoteryhmän avulla Nevalainen uskoo kansainvälisten markkinoiden avautuvan entisestään. Ennen markkinoille pääsyä on Ounevan saatava tuotteilleen viranomaishyväksyntä. VTT:n hyväksynnän lisäksi useilla tuotteilla on myös ranskalainen ELCI-hyväksyntä. Tarvitaan aikaa, osaamista ja rahaa ennen kuin uusi tuote on läpäissyt viranomaisprosessin. Heikki Nevalainen uskoo Ounevan jatkavan tuotekehityksen tiellä yrityksessä tapahtuneen sukupolvenvaihdoksenkin jälkeen. Harkiten tehty vaihto on merkinnyt sekä uuden että vanhan johtajan vahvuuksien hyödyntämistä. Kuva: Ouneva Oy Keskustelemme paljon, suurista linjauksista olemme saamaa mieltä. Mikko Nevalaisen hyvällä kielitaidolla on todella käyttöä. 9

10 Yliopistoyhteistyö lisää korkean teknologiayrityksen osaamista Tekesiltä saamamme tuotekehitysavustus on nopeuttanut kasvuamme ja erityisesti uusien tuotteiden ja tuotesovellusten kehittämistä, sanoo savonlinnalaisen Wetend Technologies Oy:n toimitusjohtaja Jouni Matula. Pelkästään omalla rahoituksella emme olisi pystyneet tällaiseen kehitykseen. Olisimme edenneet samaan suuntaan, mutta hitaammin. Nyt käytämme tuotekehitykseen 12 prosenttia 1,6 miljoonan euron liikevaihdosta. Ennen kuin Matula meni ideansa kanssa Tekesiin, hän testasi sitä metsäteollisuusyrityksillä eli tuotteen tulevilla käyttäjillä. Kun näiltä tuli selkeä tuki, Tekesin oli helppo ottaa myönteinen kanta kehityshankkeeseen. Wetendillä on selkeä toimintakonsepti, jonka kulmakivenä on verkottuminen. Yliopistoyhteistyö Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston kanssa ja siihen liittyvä perustutkimus takaavat vahvan tiedollisen osaamisen. Kaksi osaavaa konepajaa ja suunnittelutoimisto täydentävät yrityksen omaa, kuuden henkilön osaamista. Kansainväliset markkinat ovat avautuneet oman pitkäaikaisen kansainvälisen liiketoimintakokemuksen ja TE-keskuksen kehittämistuen turvin. Vuonna 2001 perustetun Wetend Oy:n tuotteita on jo 15 eri maassa. Viennin osuus onkin 90 prosenttia liikevaihdosta. Yrityksen hyvin alkanut menestystarina on huomattu kotimaassa. Yrityksen avaintuote TrumpJet, kemikaalisekoitusjärjestelmä paperiteollisuudelle, voitti vuonna 2003 valtakunnallisen Innosuomi-palkinnon. Jouni Matula vertaa Tekesin ja TE-keskusten kanssa toimimista myyntityöhön. Itsellä on ensin oltava selkeä käsitys siitä, mitä tekee. Vasta sitten voi ajatusta kaupata rahoittajalle. Kuva: Wetend Technologies Oy 10

11 Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa toteutetaan Lapissa sekä osissa Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntia. Ohjelma-alue on EU:n pohjoisin ja harvimmin asuttu alue. Ohjelman visio vuodelle 2006 on Pohjois-Suomi on lähtökohdistaan ja osaamisestaan ylpeiden ihmisten, omiin luonnonolosuhteisiin perustuvien ja luonnonvarojaan pitkälti jalostavien yritysverkostojen, nopeiden yhteyksien ja hyvän ympäristön EU:n pohjoisin yhteistyöalue. Pohjois-Suomen ohjelmassa keskeisenä painopisteenä on yritysverkostojen eli klustereiden kehittäminen alueen kannalta keskeisillä toimialoilla kuten puunjalostus, elektroniikka, matkailu ja kaivostoiminta. Lisäksi tuetaan klustereita täydentävien ja muiden alueen elinkeinorakennetta parantavien yritysten perustamista. Yrityskohtaisen tuen lisäksi rahoitusta myönnetään pk-yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Yritystoiminnan kehittämistoimenpiteissä on maakuntakohtaisia eroja. Lisätietoja oman maakuntasi painotuksista antavat alueesi julkiset rahoittajat. Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmassa myönnetään sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea pk-yritystoiminnan kehittämiseen. Ohjelmassa ovat käytössä kaikki KTM:n hallinnonalan eri tukimuodot. Verkottumisesta menestystä monelle yritykselle Ilman investointitukea emme toimisi tässä laajuudessa, sanoo muoniolainen matkailuyrittäjä Kyösti Pietikäinen. Hänen luotsaamansa Harrinivan Lomakeskus Oy on kasvanut 50 henkilön yritykseksi, joka on vetänyt kasvuunsa ohjelma- ja oheispalveluja tarjoavia yrityksiä. Investointituki mahdollisti Harrinivan hotellilaajennuksen ja laajamittaisen ulkomaanmyynnin. Nyt 80 prosenttia 4,5 miljoonan euron liikevaihdosta tulee pääosin Saksasta ja Ranskasta. Seinillä ei myydä, vaan ohjelmilla, Pietikäinen sanoo. Siksi ohjelmia tarjoavat alihankkijat osallistuvat Harrinivan kumppanina EU:n rahoittamiin tuotekehitysprojekteihin. Tuote on meidän, vaikka se ostetaan ulkopuolelta. Rakennusten lisäksi investointitukea on käytetty tietokonepohjaiseen varausjärjestelmään. Pystymme hoitamaan isoja asiakasmääriä kerralla. Ilman yhtään puhelinsoittoa myynti tietää jopa koiravaljakoiden sijainnin, Pietikäinen kehuu uutta järjestelmää. Harrinivan toimitusjohtaja osallistuu EU:n tukemaan liikkeenjohdon kehittämisohjelmaan, World Class Service Laplandiin. Lappilaisyrittäjille se merkitsee verkottumista ja yhteistyötä, josta hyötyvät kaikki. Ennen kaikkea ohjelma kohottaa tuotteiden laatua ja antaa sysäyksen uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Kyösti Pietikäisen mukaan Lapin TE-keskus uskoo Harrinivan tuotekehitykseen. Tuoreimpana hankkeena yritys on kehittänyt palkinto- ja kannustuslomatuotetta kotimaan markkinoille. Kuva: Harrinivan Lomakeskus Oy 11

12 Nordlift tekee pikkuisen parempaa kuin muut TE-keskuksen koulutushankkeet ovat auttaneet meitä kehittymään kansainväliseksi metalliteollisuusyritykseksi Lapissa, sodankyläläisen Nordlift Oy:n toimitusjohtaja Matti Ranttila sanoo. Nordlift tuottaa autonostureita Euroopan, Amerikan ja Aasian markkinoille. Matti Ranttila pelasti entisen työpaikkansa ostamalla sen konkurssipesän. Nyt yritys työllistää 22 henkilöä ja tekee reilun 2 miljoonan euron liikevaihtoa. Korjauslaitteita nopeasti kehittyvälle autoteollisuudelle tuottava Nordlift panostaa jatkuvaan tuotekehitykseen. Nordlift käytti kaksi vuotta aivan uudenlaisen nostolaitteen kehittämiseen. Ilman TEkeskuksen ja Finnveran rahoitusta näitä tuotteita ei olisi. Jos ei olisi hyvää tuotetta, ei olisi yritystäkään, Ranttila sanoo. TE-keskuksen tuki avasi ovet kansainvälisille messuille ja maailmanmarkkinoille. Nyt peräti viidesosa nostolaitekapasiteetista menee Pohjois-Amerikkaan. Vuonna 2003 Nordlift sai uutuudellaan Innosuomi-palkinnon. Kansainvälisesti menestyneen nostolaitteen kehitys jatkuu. Nyt ovat valmistumassa ensimmäiset junien vetureiden nostolaitteet. Matti Ranttila uskoo Euroopan pohjoislaidalla sijaitsevan yrityksensä pysyvän kansainvälisesti kilpailukykyisenä vain jatkuvalla tuotekehityksellä. Toinen tärkeä tekijä on huolehtia omasta osaamisestaan. Ranttilalle TE-keskuksen tarjoama vientikoulutus ja Hallittu Kasvu -koulutus ovat olleet oman yrityksen kasvun perusta. Kuva: Tarja Väänänen Kehittymisessä ja kasvussa tarvitaan ulkopuolista näkökulmaa Kuva: Lappli-Talot Oy 12 TE-keskuksen asiantuntemus on auttanut meitä oivaltamaan asioita uudella tavalla, sanoo Torniossa toimivan Lappli-Talot Oy:n toimitusjohtaja Pentti Vaara. Hän pitää tärkeänä puolueettoman, ulkopuolisen asiantuntijan antamaa palautetta ja alan tuntemusta. Ne ovat olleet ehkäisemässä resurssien käyttämistä hankkeen kannalta toisarvoisiin asioihin. Investointi- ja kehittämistuki on merkinnyt, että olemme pystyneet tekemään hankkeemme tyylikkäämmin, laajemmin ja kattavammin kuin jos olisimme jääneet oman tulo- tai pankkirahoituksen varaan. Tuki mahdollisti ulkopuolelta ostettujen, hyvien asiantuntijoiden käytön kehitystyössä. Oma ja ulkopuolelta hankittu monipuolinen tuoteosaaminen on Lappli-Taloissa jalostunut lähes kolminkertaiseksi liikevaihdoksi ja useaksi uudeksi työpaikaksi. Vaikka ulkomaanmyyntimme on euromääräisesti kasvanut, on sen suhteellinen osuus pienentynyt vahvan kotimaan kysynnän vuoksi. Tulevaisuudessa Lappli-Talot Oy aikoo laajentua länteen. Tämä tietää hyvinvointia myös lappilaisille alihankintayrityksille. Monille niistä Lappli-Talot on päähankkija.

13 Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaa toteutetaan Satakunnan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Osa alueista on nk. siirtymäkauden alueita, jotka kuuluivat EU-tuen piiriin ohjelmakaudella , mutta eivät enää ohjelmakaudella Siirtymäkauden alueet saavat tukea vuoden 2005 loppuun saakka. Länsi-Suomen visio vuodelle 2006 on Länsi-Suomen yhteistyöalue on Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Länsi-Suomessa kehitetään yritystoimintaa ja uudistetaan tuotantorakennetta edistämällä uusien yritysten syntymistä ja toimivien yritysten kilpailukyvyn parantamista. Uutta yritystoimintaa pyritään luomaan erityisesti kasvualoille, joita ovat mm. informaatioteknologia, elektroniikkaja kulttuuriteollisuus, huipputeknologiaa vaativat alat sekä liike-elämän ja muut palvelut. Myös alueiden avaintoimialat voivat olla kehittämistoimenpiteiden kohteena. Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen on myös keskeisellä sijalla. Yritystoiminnan kehittämistoimenpiteissä on maakuntakohtaisia eroja. Lisätietoja oman maakuntasi painotuksista antavat alueesi julkiset rahoittajat. Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa myönnetään sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea pk-yritystoiminnan kehittämiseen. Ohjelmassa ovat käytössä kaikki KTM:n hallinnonalan eri tukimuodot lukuun ottamatta Finnvera Oyj:n takausprovisiotukea. Satakunnan ammattikorkeakoulu kiinnostaa energiatekniikan opiskelupaikkana Tekniikan alalla t&k-toiminta on välttämätöntä kehityksessä mukana pysymiseksi. Ammattikorkeakoulut eivät omin resurssein siihen pysty, yliopettaja Jukka Yrjölä O Sata tutkimus ja kehityksestä sanoo. Hänen mukaansa Tekesin ja TE-keskuksen kehityshankkeet tuovat opetustyöhön välttämätöntä tietoa oman ammattialan uusimmasta kehityksestä ja käytännöistä. Myös opiskelijat hyötyvät hankeyhteistyössä aktiivisesti toimivasta ammattikorkeakoulusta. Yrjölän mukaan oppimisen ohella se avaa heille yritysyhteyksiä. Se myös edistää korkeakoulun tunnettuutta haluttuna energiatekniikan opiskelupaikkana. Jukka Yrjölä näkee O Sadan tulkkina tiedeyhteisön ja konepajojen tai suunnittelutoimistojen välimaastossa. Olemme mallittaneet osuuskuntatyyppistä lämpöyrittäjyyttä ja pilotoineet sitä pitkään Perhon kunnassa. Nykyään vastaavia yrityksiä on kymmenittäin. Nyt O Sata tutkii muun muassa mahdollisuuksia tuottaa kuivattua ja seulottua haketta sekä kehittää kattiloiden polttotekniikkaa. Tekes ja TE-keskukset ovat Yrjölän näkemyksen mukaan tietokeskuksia, joista saa omaa toimialaa koskevaa valtakunnallista tietoa ja yhteyksiä. Kehityshankkeet ovat myös keino tutustua muiden yritysten toimintaan. Parhaimmillaan yhteistyö on avointa, uutta luovaa ja tuloksellista. Syntyy parempaa lopputulosta kuin oman työpöydän ääressä osaa kuvitellakaan. 13 Kuva: Marko Mikkola

14 Monipuolinen ydinosaajien verkosto Suolahteen keväällä 2004 perustettu ohutlevytuotteiden tuotesuunnitteluun ja prototyyppien valmistukseen keskittyvä Sheet Metal Innovations SMI Oy Ltd aikoo kolminkertaistaa ensi vuodeksi budjetoidun liikevaihtonsa jo seuraavalla tilikaudella. Haaste on kova, mutta realistinen, sanoo toimitusjohtaja Olavi Rahkonen, joka luotsaa myös yrityksen pääomistajaa Relicomp Oy:tä. TE-keskus oli vahvasti mukana, kun selvitettiin ohutlevyteknologian tuotekehityspalveluiden kysyntää ennen Sheet Metal Innovations SMI Oy Ltd:n perustamista. Ajatuksena oli levymateriaalista valmistettavien ratkaisujen kehittämiseen erikoistuva yritys, jonka toiminta perustuu vahvaan kumppanuuteen kansainvälisillä markkinoilla toimivien asiakasyritysten kanssa. Ohutlevyteknologian edelläkävijyyden ohella Sheet Metal Innovations tuo uudenlaista ajattelua toimintojen ulkoistamiseen. Samalla kun se vapauttaa yhteistyökumppanit niiden omiin ydinosaamisiin, se keskittyy itse omaan ydinosaamiseensa rakentamalla laajan yhteistyöverkoston. Siinä on suunnittelu- ja muotoilutoimistoja sekä työkaluvalmistajia. Lisänä tulevat uutta teknologiaa tutkivat korkeakoulut sekä uudenlaisia osaajia kouluttavat korkeakoulut ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus. Sheet Metal Innovations onkin Keski-Suomen Liiton ykköshanke. Rahkonen korostaa TE-keskuksen investointitukien merkitystä. Paljon pääomaa sitova toiminta tarvitsee sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Saadun rahoituksen turvin Sheet Metal Innovations on pystynyt hankkimaan Euroopassa harvinaisen numeerisen painomuovauskoneen, mikä mahdollistaa liiketoiminnan laajentumisen myös EU-markkinoille. Kansainvälistyminenkin tapahtuu verkottumalla. Kuva: SMI Oy Ltd 14

15 Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan kuuluu alueita Varsinais-Suomen, Kanta- Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan, Uudenmaan ja Etelä- Karjalan maakunnista. Osa alueista on nk. siirtymäkauden alueita. Ne kuuluivat EU-tuen piiriin ohjelmakaudella , mutta eivät enää ohjelmakaudella Siirtymäkauden alueet saavat tukea vuoden 2005 loppuun saakka. Etelä-Suomen visio vuodelle 2006 on Etelä-Suomi on korkeatasoinen Itämeren alueen keskus. Etelä-Suomen ohjelmassa keskitytään Etelä-Suomen vetovoimaisuuden ja yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen. Osaamisen tason nostaminen on yksi painopisteala. Keskeistä on uusien yritysten aikaansaaminen erityisesti kasvualoille. Myös olemassa olevien yritysten toimintaa ja toimintaedellytyksiä kehitetään. Kasvualoja ohjelmassa ovat mm. korkean teknologian palvelut, ympäristöteknologia, liike-elämän palvelut, logistiikkapalvelut, hyvinvointipalvelut, teemamatkailu ja kulttuuriteollisuus. Yritystoiminnan kehittämistoimenpiteissä on maakuntakohtaisia eroja. Lisätietoja oman maakuntasi painotuksista antavat alueesi julkiset rahoittajat. Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa myönnetään sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea pk-yritystoiminnan kehittämiseen. Ohjelmassa ovat käytössä kaikki KTM:n hallinnonalan tukimuodot lukuun ottamatta Finnvera Oyj:n takausprovisiotukea. Innovaatiosta kansainväliseksi merkkituotteeksi Spiraalikuljettimia elintarviketeollisuudelle valmistavan nastolalaisen Vulganus Oy:n menestys alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun yritys rohkeasti päätti päästä vientimarkkinoille. Vientiponnistelut aloitettiin osittain TEkeskuksen vienninedistämistuen turvin. Nyt 5 miljoonan euron liikevaihdosta 80 prosenttia tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Aloitimme viennin aivan nollasta kymmenen vuotta sitten, sanoo toimitusjohtaja Lassi Lehtinen. Vulganus työllistää 27 henkilöä. Tekesin tarjoama kehittämislaina auttoi kehittämään kapean alan merkkituotetta. Vahvuutemme on sen tason hygieniassa, ettei siihen moni kilpailijamme pysty. Alalla, jossa käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita, juuri hygieenisyys on tärkein argumentti, Lehtinen kuvaa kansainvälistä kilpailua. Vulganuksen tuotteet suunnitellaan niin, että selkeät osat voidaan toteuttaa alihankintana. Yritys käyttää tuotekehitykseen viitisen prosenttia liikevaihdosta. Nyt se on uusimassa toiminnanohjausjärjestelmäänsä, johon se saa tuotekehitystukea TE-keskukselta. Investointitukihanke tietää tuotantotilojen laajentamista. Lassi Lehtinen on tyytyväinen sekä Tekesin että TE-keskuksen palveluihin. Viranomaistenkin on hyvä toimia, kun he näkevät, miten niiden rahoittamat hankkeet onnistuvat. Lehtinen korostaakin seuranta- ja raportointijärjestelmien merkitystä tuloksen ja kasvun työvälineinä. Kuva: Vulganus Oy 15

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

HE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 24/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritystuesta annettua lakia. Ehdotuksen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

ELY-keskukset kasvua rakentamassa Kalevi Pölönen

ELY-keskukset kasvua rakentamassa Kalevi Pölönen ELY-keskukset kasvua rakentamassa 2015 26.1.2016 ELY-keskus vuoden 2015 tulokset Ohjelma 1. Avaus, Pekka Häkkinen 2. Suomi/Itä-Suomi yritysrahoitus ja kehittämisrahoitus, 3. Maakunnalliset osuudet Joensuu,

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus 16.2.2015 Muutoksia 2014 à Säädösmuutokset Aluekehityslainsäädäntö Yritystukisäädökset Maaseudun

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa

Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 1 Yritystoimintajulkaisut Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa PARASTA VASTINETTA EUROOPAN UNIONIN RAHOILLE EU:n rakennerahastot pienille ja keskisuurille

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot