Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, , faksi ,

Transkriptio

1 RAHOITUS/EU-OHJELMAT EU-tukia matkailun kehittämiseen voi hakea lukuisista rahoituslähteistä. Niitä myöntävät sekä Suomen viranomaiset että Euroopan Unioni. EU-tukien tavoitteena on koko Euroopan Unionin alueen tasapainoinen kehittäminen. Kansallinen politiikka ja EU-politiikka muodostavat kokonaisuuden, jolla edistetään alueen omista lähtökohdista tapahtuvaa kehitystä ja tuetaan kehitykseltään heikoimpia alueita. Matkailun edistämiskeskus MEK on työstänyt EU:n komission Internet-hakuteoksesta EU Support for Tourism Enterprises and Tourism Destinations suomenkielisen Mahdollisia EU-rahoitusmuotoja matkailun kehittämiseen -oppaan, johon tämän artikkelin tiedot perustuvat. Yhteenvetoon on koottu EU:n rahoituslähteistä ne, joista MEK:n näkemyksen mukaan on hyötyä suomalaisille toimijoille. Useampien anomusten laadintaan ja käsittelyyn kuluu helposti puolikin vuotta, joten aikaa hakemusmenettelyyn on varattava riittävästi. Useat rahoituslähteet vaativat hankkeilta uusia innovaatioita ja useammat projektit edellyttävät yhteistyökumppaneita vähintään kahdesta jäsenvaltiosta. Tietyt ohjelmat antavat etusijan ohjelmaehdotuksille, joissa on yhteistyökumppaneita useasta jäsenvaltiosta tai jotka keskittyvät yhteen erityissektoriin kahden jäsenvaltion piirissä. Tarkempaa tietoa em. rahastoista sekä myös muista EU:n rahastoista on saatavilla Internet-osoitteesta: Suomessa toteutettavat EU-ohjelmat Suomen viranomaiset myöntävät EU-rahoitusta tavoiteohjelmista ja yhteisöaloitteista. Kuluvalla rakennerahastokaudella Suomeen suuntautuvan EU-tuen määrä on 2,1 miljardia euroa (edellisellä kaudella n. 1,68 miljardia euroa). Matkailua rahoitetaan tällä ohjelmakaudella kaikkien tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteista Interregin ja Leaderin kautta. Matkailutoimialan painoarvo rahoituksessa määräytyy maakuntien omien strategioiden ja TE-keskusten toimintasuunnitelmien ja painotusten mukaan. Arvioiden mukaan matkailun kehittämiseen suuntautuva julkinen rahoitus ei ole vähentynyt rahastokauden aikana. Jatkossa kuitenkin niin viranomaisten kuin rahoitusta matkailullisin perustein hakevienkin on määritettävä aikaisempaa selkeämmin mikä on todellista matkailuelinkeinon kehittämistä. Vielä ei ole tiedossa miten EU:n tukipolitiikka muuttuu uusien jäsenmaiden myötä. Muutoksia on joka tapauksessa tulossa nykyisen rahastokauden päättyessä vuonna Tämän vuoksi viranomaisten ja matkailuelinkeinon on tehtävä kauaskantoisia päätöksiä matkailuelinkeinon kehittämisen suunnasta. Tähän velvoittaa myös Suomen matkailupoliittisten linjausten tavoite tilanteesta, jossa matkailuelinkeinon toiminta ja toiminnan kehittäminen on itsekannattavaa. Suomessa merkittävimmät kansallisen aluepolitiikan avulla toteutettavat edistämiskohteet ovat tavoite 1, 2 ja 3 sekä siirtymäkauden alueet. Rakennerahastoista lisätietoa saa maakuntien liitoista ja TE-keskuksista. Euroopan aluekehitysrahasto EAKR EAKR:n tavoitteena on tasoittaa alueiden välisiä kehitys- ja elintasoeroja osallistumalla kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämiseen ja rakenteelliseen sopeutumiseen sekä alueiden sosiaalis-taloudelliseen uudistamiseen.

2 EAKR-rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti pk-yritysten tukemiseen, tuottavien investointien edistämiseen, infrastruktuurien parantamiseen ja paikalliskehityksen kannustamiseen. Tuen perustavoitteena on luoda työpaikkoja kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. EAKR:n vastuutaho Suomessa on sisäasiainministeriö, Euroopan sosiaalirahasto ESR ESR:n tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa ja tasa-arvoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahaston tavoitteena on myös lisätä valmiuksia tutkimuksen, tieteen ja teknologian ESR:n vastuutaho Suomessa on työministeriö, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto EMOTR EMOTR:n tavoitteena on parantaa maaseutualueiden keskeisen elinkeinon, maatalouden kilpailukykyä, edistää maaseudun toimintojen monipuolistamista sekä tukea maaseutualueiden asuttuina säilyttämistä ja maaseudun ympäristön, maisemien ja maaseutuperinnön vahvistamista. EMOTR:n vastuutaho Suomessa on maa- ja metsätalousministeriö, EMOTR:n tukiosastosta EMOTR-T rahoitetaan alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa ALMAA. ALMA-ohjelmaa toteutetaan vuosina tavoite 1-ohjelman ulkopuolisilla alueilla Etelä- ja Länsi-Suomessa lukuun ottamatta 12 suurimman kaupungin asemakaava-alueita. Ohjelma sisältää EU-osarahoitteiset yritystoiminnan monipuolistamiseen tarkoitetut investointi-, aloittamis- ja kehittämistuet sekä maaseudun kehittämishankkeiden rahoittamisen. Kehittämisohjelmaa toteutetaan kolmella toimintalinjalla: 1. Alueen maa- ja metsätalouden vahvistaminen 2. Maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen 3. Maaseutuyhteisöjen kehittäminen Kauden julkinen rahoitus on noin 388 milj. euroa, josta EMOTR-T:n osuus on noin 116 milj. euroa. Loppu jakautuu valtion, kuntien ja muiden julkisten tahojen kesken. Yksityisen rahoituksen osuudeksi on arvioitu noin 40 prosenttia kokonais-rahoituksesta. ALMA-ohjelman hallinto- ja maksuviranomaisena toimii maa- ja metsätalousministeriö. Ohjelman käytännön toimeenpanosta vastaavat TE-keskusten maaseutuosastot. Esimerkki EMOTR-rahoitusta saaneesta hankkeesta Pyöräillen Suomessa Kuvaus hankkeesta: Pyöräillen Suomessa hanke on aloittanut helmikuun alussa Hankkeen tavoitteena on tuotteistaa ja markkinoida eri pituisia, erilaisilla teemoilla olevia pyöräilymatkailupaketteja ulkomaisille kohderyhmille jälleenmyyntiä ajatellen sekä tuottaa muuta pyöräilymatkailua edistävää materiaalia. Näin syntyvät valtakunnalliset pyöräilyreitit sekä alueellisia reittejä. Lisäksi saadaan aikaan ns. pyöräily-ystävällisten majoittajien verkosto, tavoitteena koko hankealueella 200 majoitusyritystä, joiden ympärille rakennetaan voucher-ohjelma.

3 Rahoitus: Hanke on aluksi toiminut viiden TE-keskuksen alueella: Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Uusimaa. Vuoden 2002 alusta hanke toimii koko ALMA-alueella. Hanketta rahoitetaan EMOTR:n ylimaakunnallisista reservirahoista. EMOTR:n rahoitusosuus on 80 % hankkeen kokonaisbudjetista, kuntien rahoitusosuus on 10 % ja yritysten 10 %. Pohjanmaan TE-keskus on hankkeessa rahoittajan edustajana. Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline KOR KOR:n tavoitteena on edistää kalavarojen ja niiden hyödyntämisen välistä kestävää tasapainoa, uudistaa kalatalouden rakenteita alan tulevaisuuden turvaamiseksi, edistää kalatalouden säilymistä dynaamisena ja kilpailukykyisenä, elvyttää kalastuksesta riippuvaisia alueita sekä parantaa kalastustuotteiden tarjontaa ja niiden arvostusta. KOR:n vastuutaho Suomessa on maa- ja metsätalousministeriö, Yhteisöaloitteet Yhteisöaloitteita ovat: Interreg III, Leader +, Urban ja Equal. Yhteisöaloitteilla EU tukee pyrkimyksiä ratkaista Euroopan laajuisia aluepoliittisia ongelmia. Yhteisöaloitteiden erityispiirteenä on kansallisuuksien, valtioiden ja alueiden rajat ylittävän yhteistyön korostaminen. Interreg III Interregin keskeisenä osana on toimia EU:n sisä- ja ulkorajoilla sekä niiden raja-alueilla. Aloitteen johtavana periaatteena on, että kansalliset rajat eivät saa olla esteenä Euroopan alueen tasapainoiselle kehitykselle ja yhdentymiselle. Erityisesti painotetaan toiminnan innovatiivisuutta sekä kokemusten ja hyvien toimintatapojen levittämistä. Kuluvalla kaudella Suomea koskevien Interreg-hankkeiden osuus on 130 miljoonaa euroa. Interreg III -ohjelman hallintovastuu Suomessa on sisäasiainministeriöllä, Interreg III -aloite jakautuu kolmeen ohjelmalohkoon: A) Rajat ylittävä yhteistyö B) Valtioiden välinen yhteistyö ja C) Alueiden välinen yhteistyö.

4 Suomi on osallisena seuraavissa Interreg III ohjelmissa: Interreg III A -ohjelmat Saaristo Merenkurkku/MittSkandia Pohjoinen Karjala Kaakkois-Suomi Etelä-Suomen rannikkoseutu Interreg III B -ohjelmat Itämeri Pohjoinen Periferia Interreg III C ohjelma Pohjoisvyöhyke Yhteistyömaat Suomi ja Ruotsi Suomi, Ruotsi ja Norja Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä Suomi ja Venäjä Suomi ja Venäjä Suomi ja Viro Yhteistyömaat Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa Norja, Puola, Viro, Latvia, Liettua Valkovenäjä, Venäjä Suomi, Ruotsi, Skotlanti, Norja Färsaaret ja Grönlanti, myös Islanti ja Venäjä omalla rahoituksella Yhteistyömaat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa Interreg III C -ohjelma koskee koko unionin alueella ja sen naapurimaissa toteutettavia yhteistyötoimia. Ohjelmaa on tarkoitus toteuttaa koko EU:n kattavilla hakukierroksilla. Matkailuun liittyvät hankkeet ovat saaneet hyvin rahoitusta Interreg-ohjelmista. Tietoa rahoitetuista hankkeista saa ohjelmien kotisivuilta: Ajankohtaiset Interreg IIIA projektit Hyväksytyt hankkeet Rahoitetut hankkeet Rahoitetut hankkeet Rahoitetut toimet All Projects Current Projects ESIMERKKEJÄ INTERREG HANKKEISTA: Esimerkkitapaus Interreg III A Karjala -ohjelmasta Kannustematkailusta tuote venäläisille Kuvaus hankkeesta: Kohderyhmänä ovat alueen maaseutumatkailuyritykset. Lähtökohtana on maakunnan kasvuhakuisten maaseutumatkailuyritysten tukeminen tuotekehityksessä ja markkinoinnissa Venäjän matkailumarkkinointia silmälläpitäen sekä matkailua tukevassa tilojen ja ympäristön kehittämis- ja rakentamistietoudessa. Rahoitus: Hankkeen kokonaiskustannukset (EAKR , Valtio , Kunta , Yksityinen )

5 Hakijana on Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, venäläisinä yhteistyökumppaneina mm. Prostor Plus, Travel Agency ja vastuuviranomaisena Pohjois-Karjalan TE-keskus, maaseutuosasto. Esimerkkitapaus Interreg III B Itämeri -ohjelmasta Via Baltica Nordica Development Zone Kuvaus hankkeesta: Via Baltica Nordica muodostaa yhtenäisen kehittämisvyöhykkeen Berliinistä Norjan Mo i Ranaan. Kyseessä ei ole tienrakentamishanke, vaan ajatuksena on kehittää yhteistyössä vyöhykkeen varrella sijaitsevia alueita. Projektiin osallistuu maakuntia, kuntia ja kehittämisorganisaatioita Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Lisäksi Kaliningradin alue on mukana tarkkailijana. Matkailun kehittäminen Via Baltica Nordica -vyöhykkeellä on yksi pilottihankkeista. Rahoitus: Interreg III B -rahoitus yhteensä 2 milj. euroa vuosille Hakijamaiden Phare CBC ja kansallinen rahoitus mukaan lukien kokonaisbudjetti 3,5 milj. euroa. Projektipäällikkö Matti Lipsanen, matti.lipsanen@hameenliitto.fi Leader+ Leader+ rahoittaa paikallisia maaseudun kehittämishankkeita. Toimien suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaavat paikalliset toimintaryhmät, jotka muodostuvat maaseudun paikallisista yhteisöistä ja kuntien edustajista. Suomessa Leader+ toteuttaa 25 paikallista toimintaryhmää. Suomen Leader+ -ohjelman kokonaisbudjetti kuluvalla ohjelmakaudella on n. 167 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 55 miljoonaa euroa. Leader+ -ohjelman hallintovastuu Suomessa on maa- ja metsätalousministeriöllä, Aloitteen rahoitus on pääsääntöisesti pienimuotoista ja kehittämishankkeiden on liityttävä uuden tietotaidon ja teknologian hyväksikäyttöön, maaseudun asukkaiden elämänlaadun kohentamiseen, paikallisten tuotteiden jatkojalostukseen ja toimintaalueen luonnon ja kulttuuristen voimavarojen hyödyntämiseen, maaseudulta kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen hidastamiseen sekä maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen lisäämiseen. Leaderin kautta rahoitettavia toimia ovat esimerkiksi pienyritysten perustaminen tai kehittäminen, kurssien järjestäminen, kylien kehittäminen, pienimuotoinen tuotekehittely tai pienyritysten tuotteiden yhteismarkkinointi sekä maatiloilla tapahtuva yritys- tai muu toiminta.

6 ESIMERKKI Leader+ -ohjelmasta RaJuPuSu Kuvaus hankkeesta: RaJuPuSu-seudulla (Rantasalmi, Juva, Puumala, Sulkava, Joroinen ja Virtasalmi) matkailuun on Leader-ohjelmien myötä panostettu merkittävästi. RAJUPUSU LEADER II -ohjelmassa matkailuun panostettiin voimakkaasti: 150 hankkeesta kolmasosa liittyi jollain tavoin matkailuun. Erilaisia matkailuun liittyviä kehittämishankkeita toteutettiin lähes kolmekymmentä sekä tuettiin parinkymmenen matkailuyrityksen investointi- ja kehittämishankkeita. Meneillään olevasta Leader+ -ohjelmasta on tavoitteena kehittää uusia yritysten kulttuuriin ja luontoon liittyviä yhteistuotteita, testata uusia ja olemassa olevia tuotteita sekä kiinnittää erityistä huomiota matkailun markkinointiin ja laatuun. Paikallisten elintarvikkeiden ja matkailun yhdistäminen uusien yhteistyöverkkojen luomiseksi on myös tavoitteena. Kilpailukykyä haetaan alueellisesta identiteetistä ja paikallisuudesta. Tavoiteohjelmat Tavoite 1-ohjelmat Hallintovastuuministeriö SM Tavoite 1 -ohjelma on suunnattu EU:n kaikkein köyhimmille alueille (alueen BKT tulee olla alle 75 % EU:n keskiarvosta, yhteensä ko. alueita kymmenessä jäsenvaltiossa). Suomessa tavoite 1-ohjelmia on kaksi: Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Lisätietoja sisäasiainministeriön sivuilta: Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma (BKT EU:n keskiarvosta 74,2%) Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma käsittää Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Ohjelman kokonaisrahoitus vuosille on 2,6 miljardia euroa, josta EU-rahoitus on 24 %, kansallinen julkinen rahoitus (valtio ja kunnat) myös 24 % ja yli puolet (51%) odotetaan tulevan yksityiseltä sektorilta. EU-rahoitusosuus (626,6 milj. euroa) jakautuu seuraavasti: EAKR 50 %, ESR 29 %, EMOTR 20 % ja KOR 1 %. Ohjelman strategiset painopisteet ovat: 1) menestyvän yritystoiminnan vahvistaminen olemassa olevissa yrityksissä, 2) yritystoiminnan monipuolistaminen osaamispohjaisilla kasvualoilla ja 3) kehityksen esteiden poistaminen. Itä-Suomen kehittämisstrategiassa on keskeistä maakuntien aluetalouksien vahvistaminen, työllisyyden parantaminen, osaamistason kohentaminen ja vuorovaikutteisuus. Lisäksi kestävä kehitys ja tasa-arvo ovat ohjelman toteutuksen tärkeitä perusperiaatteita. Ohjelmaa toteutetaan neljällä toimintalinjalla, jotka ovat: 1. Yritystoiminnan kehittäminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen - EAKR 2. Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen - ESR 3. Maaseudun kehittäminen - EMOTR 4. Rakenteiden ja hyvän ympäristön kehittäminen - EAKR Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman tavoitteena on luoda uutta työpaikkaa, 3100 uutta yritystä kaudella

7 Esimerkkitapaus Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmasta Kestävää kalastusmatkailua Kainuusta -kalastusmatkailun kehittämishanke (Kainuun Etu Oy) Kuvaus hankkeesta: Ekokoskikierroksesta Kainuuseen kehitetään ja tuotteistetaan kansainväliseen markkinointiin soveltuvia kestävän kalastusmatkailun kohteita. Hanketta varten järjestetään koulutusta kalavesien omistajille, oppaille ja yrittäjille. Hankeen tavoitteena on edistää verkostoitumista toimijoiden kesken, kehittää uusia tuoteideoita sekä kehittää markkinointi- ja myyntiverkostoa. Hankkeen kesto: Rahoitus: Kokonaiskustannukset euroa. Rahoittajina EMOTR, TE-keskus, Kainuun Etu ja joukko yksityisrahoittajia. Kainuun Etu, Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma (BKT EU:n keskiarvosta 74,4 %) Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sekä osia Keski-Pohjanmaasta ja Keski- Suomesta. Ohjelman kokonaisrahoitus vuosille on 1,1 miljardia euroa, josta EU-rahoitus on 30 %, kansallinen julkinen rahoitus (valtio ja kunnat) on 31 % ja yksityinen rahoitus 39 % ohjelman kokonaiskustannusarviosta. EUrahoitusosuus (321,4 milj. euroa) jakautuu seuraavasti: EAKR 50 %, ESR 28 %, EMOTR 21 % ja KOR 1%. Ohjelman tavoitteena on lisätä Pohjois-Suomen taloudellista kasvua ja synnyttää uutta yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Ohjelmaa toteutetaan kolmella toimintalinjalla, jotka ovat 1) Yritystoiminnan toimintalinja 2) Maaseudun toimintalinja ja 3) Osaamisen ja työllisyyden toimintalinja. Ohjelman vaikutuksesta odotetaan syntyvän työpaikkaa yritystoimintaan, tämän lisäksi arvioidaan uudistettavan tai turvattavan työpaikkaa. Uusia yrityksiä arvioidaan syntyvän 1000 kappaletta. Tavoite 2-ohjelmat Hallintovastuuministeriö SM Tavoite 2-ohjelma käsittää alueet, joilla kärsitään taantuvien elinkeinojen aiheuttamista ongelmista. Tyypillistä ko. alueille on suuri työttömyys, joka on syntynyt, kun alueen eniten työllistävät alat ovat rakennemuutoksen vuoksi joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Ohjelmalla tuetaan alueiden taloudellista ja sosiaalista uudistumista. Suomessa tavoite 2-ohjelmia on kaksi: Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi.

8 Etelä-Suomen 2 -ohjelma Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma käsittää alueita Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Itä- Uusimaan, Uusimaan ja Etelä-Karjalan maakunnista. Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman kokonaisrahoitus vuosille on noin miljardi euroa, josta EU-rahoitus on 22 %, kansallinen julkinen rahoitus (valtio ja kunnat) 33 % ja yksityinen rahoitus 45 %. EU-rahoitusosuus jakautuu seuraavasti: EAKR 83 % ja ESR 17 %. Rahoitus painottuu vahvasti yritystoimintaa ja sitä tukevan osaamisen kehittämiseen. Ohjelman strategiset painopisteet ovat: - Kansainvälistynyt ja kilpailukykyinen yritystoiminta - Vetovoimainen elinympäristö - Voimakas osaamiskeskittymä - Toimivat yhteydet Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelmaa toteutetaan kolmella toimintalinjalla, jotka ovat: 1. Etelä-Suomen vetovoimaisuuden ja yritysten kilpailukyvyn lisääminen 2. Osaamisen tason ja inhimillisten resurssien kehittäminen 3. Yhdyskuntien toimivuuden ja viihtyvyyden turvaaminen Määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu uutta yritystä ja uutta työpaikkaa kaudella Esimerkkitapaus Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelmasta Tapahtumien Lahti Kuvaus hankkeesta: Hankkeen tehtävä on tuottaa tapahtumien yhteismarkkinointia ja lisätä niiden keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on myös saada seudulle lisää matkailijoita ja matkailumarkkoja, varmistaa tapahtumien jatkuvuus, uusien tapahtumien saanti sekä kehittää tapahtumien omaa tulonhankintaa. Tapahtumia on tarkoitus tuotteistaa kokonaisvaltaisemmiksi matkailutuotteiksi sekä kehittää niiden lipunmyyntiä. Hankkeen kesto: Hankkeen rahoitus: Kokonaisbudjetti on euroa. Rahoittajat: EAKR, Päijät-Hämeen liitto, Lahden kaupunki ja tapahtumien järjestäjät Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma käsittää alueita Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista. Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman kokonaisrahoitus vuosille on noin 1,3 miljardia euroa, josta EU-rahoitus on 22 %, julkinen kansallinen rahoitus (valtio ja kunnat) 32 % ja yksityinen rahoitus 46 %. EU-rahoitusosuus (284,1 milj. euroa)

9 jakautuu seuraavasti: EAKR 77 % ja ESR 23 %. Rahoitus painottuu vahvasti yritystoimintaan ja sitä tukevan osaamisen kehittämiseen. Kehittämisstrategiana on lisätä yrittäjyyttä ja työpaikkoja sekä parantaa yritystoiminnan ja maatilatalouden kilpailukykyä osaamisen tasoa nostamalla. Länsi-Suomen tavoiteohjelmaa toteutetaan kolmella toimintalinjalla, jotka ovat: 1. Yritystoiminnan kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen 2. Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen 3. Aluerakenteen ja elinympäristön kehittäminen Yleistavoitteena on uutta yritystä, uutta työpaikkaa, tasapainoisen väestönkasvun alue sekä bkt/asukas koko maan tasolla vuoteen 2006 mennessä. Esimerkkitapaus Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmasta Jyväskylän seudun matkailun kärkituotteet Kuvaus hankkeesta: Hanke on osa Jyväskylän seudun kesä 2003 hankekokonaisuutta, ja tämä on yksi kolmesta päähankkeesta. Sen tavoitteena on kasvattaa yritysten asiakasvirtaa, kanta-asiakkuuksia ja taloudellista tulosta, kehittää seudullisia perhematkailun vetonauloja sekä kehittää matkailualan yritysten tuotekehityksen ja palvelutarjonnan yhteistyömallia. Tuloksena on matkailualan avainyritysten tarjonnan kehittäminen, toimiva jakelu, tiivis avainyritysten verkosto ja yritysten henkilöstön osaamisen kehittyminen. Vuosille 2003 ja 2004 pyritään luomaan kaksi valtakunnallisesti vetovoimaista yrittäjävetoista tapahtumaa. Tavoitteena on kanavoida hiljaiselle keskikesälle matkailijavirtoja ja synnyttää pysyviä matkailutoimialan kärkituotteita. Hankkeen kesto: Rahoitus: euroa Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö (JYKES) Oy, Siirtymäkauden alueet Hallintovastuuministeriö SM Siirtymäkauden alueet ovat alueita, jotka nykyisen rahastokauden alussa eivät enää päässeet varsinaiseen 2 -ohjelmaan. Em. syynä oli se, että varsinaiseen 2 -ohjelmaan kuuluvien alueiden väestömäärä sai olla 30,66 % koko maan väestöstä. Näin ollen osa aiemmin kuuluneista alueista jouduttiin pudottamaan siirtymäkauden alueiden piiriin (2 -ohjelmaan tuli mukaan mm. Oulu). Siirtymäkauden alueet saavat vuosina (vuoden lyhyempi kuin rahastokausi) EAKR:sta siirtymäkauden tukea, joka on noin neljännes varsinaisen tavoite 2 -ohjelman tukitasosta.

10 Tavoite 3 -ohjelma Hallintovastuuministeriö TM Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaan kaikkialla Suomessa lukuun ottamatta tavoite 1 -alueita ja Ahvenanmaata. Ohjelman kokonaiskustannusarvio on 1 597,5 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 415,8 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen osuus kokonaiskustannusarviosta on 31 %. Ohjelman tavoitteena ovat seuraavat kokonaisuudet: - Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllisyyden edistäminen - Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä - Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen - Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä Innovatiiviset toimet EU:n Innovatiiviset toimet -ohjelma on EU:n Aluekehitysrahaston tukema ohjelma, jota toteutetaan yli 80:llä Euroopan unionin alueella vuosina Kullakin alueella on oma alueen erityispiirteisiin sovitettu ohjelma, jota toteutetaan rahoitettavien hankkeiden kautta. Innovatiivisilla toimilla pyritään täydentämään EU:n rakennerahasto-ohjelmia ja siten vähentämään alueiden välisiä kehittyneisyyseroja. Komission tavoitteena on luoda Innovatiiviset toimet -ohjelman kautta Euroopan aluekehitystä koskeva kokeilulaboratorio, jossa keskitytään aidosti innovatiivisiin toimiin. Suomessa Innovatiivisten toimien ohjelmaa toteutetaan kolmella alueella; Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Itä-Suomen innovatiiviset toimet Itä-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelmaa (Modern Networked Periphery MONEP) toteutetaan Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Itä-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelman strateginen aihe on eeuroperegio, tietoyhteiskunta aluekehityksen palvelussa. Itä-Suomen alueellista ohjelmaa toteutetaan vuosina erillisten toimenpiteiden kautta (pilottiprojektit). Ohjelman kokonaiskustannukset ovat 3,75 milj. euroa, josta komission myöntämän rahoituksen osuus on 80 %. Itä-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelman hallinto- ja maksuviranomaisena toimii Pohjois-Karjalan liitto. Itä-Suomen innovatiiviset toimet- ohjelma jakaantuu kahteen toimintalinjaan, jotka ovat: 1. Luonnonvarapohjainen talous tietoyhteiskunnassa ja 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittyvät tietoverkot

11 Etelä-Suomen InnoELLI -ohjelma Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, InnoELLI on Etelä-Suomen innovatiivisten toimien ohjelma, jonka strateginen aihe on eeuroperegio, tietoyhteiskunta aluekehityksen palveluksessa. Ohjelman on valmistellut Etelä-Suomen maakuntien liittouma. Ohjelma-alue käsittää Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat. InnoELLI -ohjelma on kaksivuotinen ja kestää v loppuun. Ohjelman kokonaisrahoitus on neljä miljoonaa euroa. Ohjelmasta on päätetty rahoittaa kolmea ylimaakunnallista logistiikkaan ja kahta ympäristöteknologiaan liittyvää hanketta. Pohjois-Suomen innovatiiviset toimet Pohjois-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelma Pohjoisen ulottuvuuden uusi vaihe on vuosina toteutettava tietoyhteiskunnan palvelutuotannon edistämiseen tarkoitettu ohjelma. Ohjelmasta tuetaan sähköisten palvelujen kehittämistä ja jakelua, painopisteinä ovat erityisesti matkailun ja hyvinvoinnin langattomat sovellutukset. Tavoitteena on tukea sovellutuksia, joita on mahdollista levittää myös kansainvälisesti. Ohjelma-alueena ovat Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat. Ohjelman kolme toimintalinjaa ovat: 1. Verkostojen kehittäminen ja innovaatioiden levittäminen 2. Uudet langattomat ja muut sähköiset palvelut 3. Palvelujen logistiikka Esimerkkitapaus Pohjois-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelmasta Aurora Borealis testausympäristö matkailun ja vapaa-ajan mobiilipalveluille ja -tuotteille Kuvaus hankkeesta: Hankkeessa luodaan toimintamalli ja käynnistetään sen mukaisesti toiminta uusien mobiilipalveluiden ja -tuotteiden käyttäjä- ja liiketoiminnan testaukselle sekä tuote- ja sovelluskehitykselle. Hanke painottaa matkailun ja vapaa-ajan mobiilipalveluiden käyttö- ja käytettävyystestausta autenttisessa ja aidosta kansainvälisistä käyttäjistä koostuvassa luontoja matkailuympäristössä ja muodostaa tärkeän osan Multipolis-teknologiakeskusverkostossa toimivista mobiilisovellutusten testauspalveluista. Hankkeen rahoitus: Yhteensä euroa (EAKR , valtio , kunta ja yksityinen ) Rovaseutu kuntayhtymä,

12 Maakuntien yhteistyöryhmät - MYR Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, Maakuntien yhteistyöryhmät huolehtivat alueellisten ohjelmien toteutuksesta ohjelma-asiakirjoissa määriteltyjen strategioiden mukaisesti. Ne sovittavat yhteen EU-rahoituksen ja vastaavan kansallisen rahoituksen sekä kohdentavat varat maakunnissa eri viranomaisten päätettäviksi. MYRien tasapuolisia osapuolia ovat maakuntien liitot ja niiden jäsenkunnat sekä ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset (TE-keskukset, ympäristökeskukset ja lääninhallitukset) ja muut valtion hallintoon kuuluvat organisaatiot sekä alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Rahoittajatahot selviävät oman kunnan elinkeinotoimistosta tai oman alueen TE-keskuksesta. Kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoima verkkopalvelu Yritys-Suomi auttaa löytämään julkiset palvelut, jotka liittyvät yrityksen perustamiseen, kasvuun, kehittämiseen ja kansainvälistämiseen. Edellä mainituista asioista ja yksityiskohtaisista tukimuodoista saa tarkempaa tietoa seuraavilta www-sivuilta: Kauppa- ja teollisuusministeriö: Yritys-Suomi: Sisäasiainministeriö: Maa- ja metsätalousministeriö: ja Maakuntien liitot: TE-keskukset: Ympäristökeskukset: Lääninhallitukset: Eurooppa-tiedotus: Kulttuuri ja ympäristö Kulttuuri ohjelma ( ) Matkailun edistämiseen kulttuurin suojelulla Kulttuuritapahtumien organisaatiot ja kulttuuriperinnön suojelu tai edistäminen liittyvät läheisesti matkailuun. Matkailu voi hyötyä tästä ohjelmasta, jos matkailun kehitys tai matkailun edistäminen ja kulttuuri tai kulttuuriperinnön suojelu liittyy läheisesti alueelliseen suunnitteluun tai yleiskaavaan. Tukea eri toimijoiden yhteistyöhankkeisiin Euroopan yhteisön Kulttuuri ohjelma on ensimmäinen kulttuurin puiteohjelma, josta tuetaan useista maista olevien toimijoiden yhteistyöhankkeita. Ohjelman piiriin kuuluvat kaikki taiteen alat sekä kulttuuriperintö. Ohjelma tukee taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan toimijoiden, yksityisten ja julkisten järjestäjien ja kulttuurilaitosten yhteistyötä sekä verkostojen toimintaa. Yhteistyötä voi tehdä lähes 30 maan kanssa. Tuettavia toimia ovat: 1) Kulttuuriyhteistyön erityiset, innovatiiviset ja/tai kokeilevat toimet, joihin osallistuu toimijoita vähintään kolmesta maasta 2) Monivuotisten yhteistyösopimusten perusteella toteutettava monikansallinen yhteistyö, joihin osallistuu toimijoita vähintään viidestä maasta ja

13 3) Erityiset eurooppalaiset ja/tai kansainväliset kulttuuritapahtumat Pääalana kulttuuriperintö Vuotta 2004 koskeva hakukierros avautui keväällä Kullekin hakukierrokselle on kuitenkin valittu yksi pääala, jolle näin taataan suurempi näkyvyys Euroopassa. Vuonna 2004 pääalana on kulttuuriperintö. Kaikilla hakukierroksilla tuetaan, pääalan lisäksi, myös muita ohjelmaan kuuluvia aloja. Ohjelman rahoitus Ohjelman rahoitus on 167 milj. euroa vuosille Ohjelman kautta rahoitusta myönnetään suurille projekteille milj. euroa. Erityisille useamman jäsenmaan yhteisprojekteille euroa. Innovatiivisille ja kokeellisille toimille yhteisön tuki on enintään 50 prosenttia kokonaiskustannuksista: vähintään euroa ja enintään euroa. Monikansalliselle yhteistyölle yhteisön tuki on enintään 60 prosenttia kokonaisbudjetista, ollen enintään euroa. Suomessa ohjelmasta vastaa CIMO: Ulla Holmlund, puh. (09) Esimerkkitapauksia EU:n Kulttuuri ohjelmasta: EU:n Kulttuuri ohjelmasta vuonna 2002 tuettuja hankkeita, joissa mukana on suomalainen kulttuuriorganisaatio: Pääjärjestäjänä (6 hanketta). Esimerkiksi Tampereella toimiva Valokuvakeskus Nykyaika ry. on saanut rahoitusta Backlight 2002 valokuvatapahtumaan, - Yhteisjärjestäjänä (16 hanketta). Mukana useita suomalaisia museoita, oppilaitoksia jne. - Suomalaiset muina yhteistyökumppaneina, ei virallisena hankeosapuolena. Tästä esimerkkinä Helsingin juhlaviikot ja Academie Europeenne de Musique. Media Plus Media Plus on viisivuotinen ( ) audiovisuaalisen alan tukiohjelma, jolla tuetaan eurooppalaisten elokuvien, televisio-ohjelmien ja uusmediatuotantojen tekemistä, levittämistä ja markkinointia sekä audiovisuaalisen alan tutkimusta ja koulutusta. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan audiovisuaalisen alan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Merkitys matkailulle tulee panostamalla draama-, dokumentti- ja animaatiotuotannossa matkailukohteiden esiintuomista. Esimerkiksi televisiotukea voidaan myöntää eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä kertoville ohjelmille. Lyhyt kuvaus tukimuodosta Media Plus tukee seuraavia av-teollisuuden osa-alueita: - Koulutus (50 milj. euroa): Ammattilaisille suunnattua jatkokoulutusta Kehittely (n. 70 milj. euroa): Tukea eurooppalaisille markkinoille suunnattujen audiovisuaalisten projektien kehittelyyn - Levitys (n. 210 milj. euroa): Tukee eurooppalaisten av-töiden teatteri-, tv-, video-, dvd- ja online-levitystä - Myynninedistäminen (n. 29,75 milj. euroa): Tukea festivaaleihin ym. promootiotapahtumiin osallistumiseen sekä muuhun markkinoille pääsyä edistävään toimintaan.

14 Lisäksi rahoitetaan kokeiluhankkeita. Suomen Media Desk tiedottaa Media-ohjelmasta ja neuvoo kaikkia siitä kiinnostuneita. Tarkempia tietoja hakuajoista löytyy Media Deskin kotisivuilta: Viisivuotisen ( ) Media Plus -ohjelman budjetti on 400 miljoonaa euroa. Lisätietoja ohjelmasta vastaavalta Media Deskiltä, joka on EU:n Media-ohjelman tiedotustoimisto: c/o Suomen elokuvasäätiö, Kerstin Degerman, puh. (09) Ympäristöalan rahoitusväline Life-tuki EU rahoittaa ympäristöhankkeita Life-tuen kautta. Rahoitusvälineessä on useita osia, joista suomalaiset hankkeet ovat saaneet Luonnon Life-tukea ja Ympäristön Life-tukea. Life-rahoitusväline sisältää kolme rahoitusjärjestelmää: Luonnon Life (Life Nature) rahoittaa luonnonsuojeluhankkeita (eivät erityisesti liity matkailuun), erityisesti Natura verkostoon tarvittavia toimia. Ympäristön Life (Life Environment) rahoittaa ympäristöinnovaatioita, joiden tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä. Rahoituksen piirin kuuluvat mm. puhtaammat teknologiat, ympäristömerkit, yritysten ympäristöjärjestelmät, kaupunkiympäristön kehittäminen, kokonaisvaltainen rannikon hoito ja kestävän kehityksen mukainen matkailu - Life Kolmannet maat koskee Itämereen ja Välimereen rajoittuvia maita, jotka eivät ole EU:n jäsenmaita. Luonto- ja maaseutumatkailuhankkeisiin Ympäristöasioiden huomioiminen on erittäin tärkeää matkailun kehittämisessä. Tuki soveltuu varsin hyvin esim. luonnonsuojelualueiden matkailun kehittämiseen, maaseutumatkailuhankkeisiin ja saaristomatkailuhankkeisiin. Suomi on osallistunut Life Environment -hakuun seitsemänä vuonna. Tänä aikana 40 suomalaista ympäristöhanketta on saanut rahoitusta yhteensä n. 16,3 miljoonaa euroa, mikä kertoo hyvästä menestyksestä rahoituskilpailussa. Tällä hetkellä kymmenen suomalaista hanketta hakee Luonnon Life-tukea. EU:n rahoitusosuutta haetaan yhteensä 8,7 miljoonaa euroa. Innovatiivisuus esiin Life Environment -hanke on tyypillisesti innovatiivinen demonstraatioprojekti, jonka soveltuvuus laajamittaisempaan hyödyntämiseen tulee testatuksi. Innovatiivisuutta suhteessa alan tämänhetkiseen tilaan on kuvattava selkeästi, mielellään vertaillen muihin saman alan menetelmiin/käytäntöihin. Useammasta maasta olevien tahojen osallistuminen hankkeeseen on hyvin suositeltavaa. Hankkeen kesto on yleensä 2-3 vuotta.

15 Ympäristön säästämiseen Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, Vuoden 2002 Ympäristön Life -rahoitusta sai 8 suomalaista hanketta, rahoitusta on myönnetty ympäristön hallinnan toimintamalliin, alueelliseen ekotehokkuuteen, ympäristöarvioinnin järjestelmän rakentamiseen, jätteiden synnyn rajoittamiseen, käsittelyyn ja kierrätykseen. Tuen rahoituspuitteet vuosille on 640 miljoonaa euroa. Lisätietoja ohjelmasta ympäristöministeriöstä: Pekka Harju-Autti, puh. (09) , pekka.harju-autti@vyh.fi Esimerkkitapaus Life Ympäristöstä Rokuan ekologinen matkailuympäristö - Rokua Life Ecologically Sound Tourism in Rokua Area Kuvaus hankkeesta: Rokualla toteutetaan demonstraatiohanke, jonka päätavoite on ekologisen matkailukohteen luominen. Ohjelman pääosat ovat ekologisen matkailukeskuksen toteutusjärjestelmän kehittäminen sekä kestävän ja terapeuttisen matkailuympäristön demonstroiminen. Projektin tavoitteena on kokonaisvaltaisesti kehittää kestävää luontomatkailua. Matkailun ja herkän luonnon ristiriidan poistamiseen ja ympäristövaurioiden korjaamiseen suunnitellaan menetelmiä. Hallinto-osiossa luodaan ympäristösertifikaatin mukaisia hallintotapoja, rakentamisen ohjausjärjestelmiä ja arkirutiinien hoitokäytäntöjä. Matkailuyrityksille laaditaan ympäristötietoiset toimintasuunnitelmat ja alueelle tehdään tarvittavat ekologiset ympäristörakennelmat. Saatujen tulosten pohjalta tehdään koulutussuunnitelmat ja tiedotusaineisto, jonka avulla tieto-taito voidaan siirtää muiden luontomatkailualueiden käyttöön. Rahoitus: Kokonaiskustannukset n euroa, Life-rahoitus euroa Hankkeen kesto: Energia, tutkimus ja kehitys Euroopan älykäs energiahuolto Energia-alan edellinen puiteohjelma samoin kuin useimmat muut energiapoliittiset ohjelmat päättyivät joulukuussa Tulossa on uusi monivuotinen energia-alan toimenpiteitä koskeva ohjelma Euroopan älykäs energiahuolto. Ohjelman kolme päätavoitetta tulevat olemaan: toimitusvarmuus, Euroopan markkinoiden kilpailukyky ja ympäristön suojelu. Pääpaino pannaan etupäässä energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen. Ohjelma koostuu neljästä toiminta-alueesta, jotka vastaavat osittain aiempia ohjelmia:

16 - Energian järkevä käyttö ja kysynnän hallinta (Save -erityisalue) - Uudet ja uusiutuvat energialähteet (Altener -erityisalue) - Liikenteen energianäkökohdat (Steer -erityisalue) - Uusiutuvien energialähteiden käytön ja energiatehokkuuden edistäminen kansainvälisellä tasolla kehitysmaissa (Coopener -erityisalue) ALTENER Ohjelman tavoitteena on edistää yksityisiä ja julkisia investointeja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energian tuotantoon ja käyttöön. Ohjelmalla rahoitetaan seuraavia toimia ja toimenpiteitä: - Selvitykset, joiden tavoitteena on tukea uusiutuvien energialähteiden toimenpiteitä - Pilottiprojekteja, jotka luovat menetelmiä ja työvälineitä uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen - Kohdennettuja toimenpiteitä, jotka lisäävät uusiutuvien energialähteiden markkinoille pääsyä ja vauhdittavat investointeja Uusiutuviin energialähteisiin Altener-ohjelma voidaan hyödyntää matkailukeskusten, vapaa-ajan palvelujen ja matkailua palvelevien laitteiden (esim. hiihtohissit, huvipuistolaitteet) energian käytön uudistamisessa. Ohjelma kohdentuu yksityisten investointien käynnistämiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen helpompaan markkinoille pääsyyn sekä kannustaa yrityksiä käyttämään uusiutuvia energiamuotoja. Tukea myönnetään mm. seuraaviin kokonaisuuksiin: - Eri lähteiden uusien luonnonvarojen potentiaalitutkimukset (esim. tuulienergia) - yhdenmukaiset laite- ja tuotestandardit - Kilpailukyvyn lisääminen uusin rahoitusjärjestelmin eli kolmannen osapuolen osallistuminen rahoitukseen ja rahoitusvälineiden monipuolistaminen - Paikallisten ja alueellisten infrastruktuurirakenteiden pilottiohjelmat (suunnittelu, informaatio ja koulutus) Altener-ohjelman aikataulut Euroopan komission Energia-sivuilla: Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat yhteensä 86 miljoonaa euroa vuosina Lisätietoja EU:n komission Energia-sivuilta: tai kauppa- ja teollisuusministeriöstä: Aimo Aalto, puh. (09) , aimo.aalto@ktm.fi

17 Esimerkkitapaus ALTENER II-ohjelmasta REST - Renewable Energy and Sustainable Tourism Kuvaus hankkeesta: REST on energian säästökampanja hotelleille. Hankkeessa on mukana partnereita kuudesta Euroopan maasta eli Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Portugalista, Iso-Britanniasta ja Espanjasta. REST-kampanja tukee hotelleja tavoitteissaan energian säästämisessä ja uusiutuvien energialähteiden käytössä. Tavoitteena on, että näiden organisaatioiden toiminta tulisi hiili-neutraaliksi. Kesto: REST projekti käynnistyi SAVE Ohjelman yleistavoitteena on edistää energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä, edistää yksityisten ja julkisten kuluttajien sekä elinkeinoelämän energiansäästöön tähtääviä investointeja. Energian säästö ja toiminta-alueen ympäristön parantaminen on erityisen tärkeätä matkailualan yrityksille. Kustannusten alentamisen ohella huolehditaan myös ympäristöystävällisestä ja kestävän kehityksen mukaisen matkailun kehittymisestä. Ohjelman puitteissa kehitetään työkaluja ja menetelmiä energiasäästön edistämiseksi. Energiatehokkuutta koskevia toimia ja toimenpiteitä rahoitetaan mm. seuraavien yleislinjausten mukaisesti: - Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen alhaisempien energiakustannusten myötä - Energiakulutuksen vähentämiseen liittyvät suunnitelmat ja niiden toteutus - Pk-yritysten energiatarpeen arviointi ja tulevaisuuden kehityksen arviointi Ympäristön suojelun varmistaminen energiasäästöön tähtäävien toimenpiteiden myötä Save-ohjelman aikataulut Euroopan komission Energia-sivuilla Rahoituspuitteet Save-ohjelman toteuttamiseksi ovat yhteensä 75 miljoonaa euroa vuosina Lisätietoa EU:n komission Energia-sivuilta: Suomessa lisätietoja saa Internet-sivustosta:

18 Esimerkkitapauksia SAVE-ohjelmasta vuodelta 1998: - Energy Savings by CHP plants in the Hotel Sector (SA/036/98/SWE). Hakijana AF - Energikonsult Stockholm AB - Energy Efficiency and Hotels: CHP Systems (SA/129/98/ITA). Hakijana FederTurismo - Assessment of CHP - Implementation possibilities in the Tourist Sector (SA/203/98/GR). Hakijana NTUA- National Technical University of Athens EU:n tutkimuksen kuudes puiteohjelma Euroopan unioni rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa usealla miljardilla eurolla vuosittain. Tutkimus- ja kehitysohjelmat on niputettu noin viiden vuoden mittaiseksi puiteohjelmaksi. Kuudes puiteohjelma kattaa vuodet ja se on jatkoa viidennelle puiteohjelmalle. Puiteohjelman budjetti on 17,5 miljardia euroa. Ohjelma keskittyy seitsemään painopisteeseen. Kestävä kehitys ja ekosysteemien tasapaino Suomalaisen matkailuelinkeinon kannalta suurinta merkitystä voisi olla Kuudennen puiteohjelman painopistealueella Kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen avulla kestävän kehityksen periaatetta Euroopassa, yhdistää ympäristöön liittyvät, taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet ja huomioida uusiutuvat energialähteet sekä liikenteen ja Euroopan maa- ja merivarojen kestävän hallinnan. Euroopan yhteisön puiteohjelma muodostuu kolmesta suuresta toimikokonaisuudesta: Tutkimuksen kohdentaminen ja integrointi, jossa ensisijaiset tutkimusalueet ovat 1 biotieteet, genomitutkimus ja terveysalan bioteknologia 2 tietoyhteiskunnan teknologiat 3 nanoteknologia ja nanotieteet, älykkäät materiaalit ja uudet tuotantomenetelmät ja -laitteet 4 ilmailu ja avaruus 5 elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus 6 kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit sekä 7 kansalaiset ja hallinto osaamisyhteiskunnassa. Useita tutkimusaloja kattavat erityistoimet ovat 1 politiikkojen tukeminen 2 tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi 2 pk-yrityksille suunnattu horisontaalinen tutkimustoiminta sekä 3 kansainvälinen yhteistyö 1. Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen, jossa toimia ovat 1 tutkimus ja innovointi 2 tutkijavoimavarat ja liikkuvuus 3 tutkimusinfrastruktuurit sekä 4 tieteen ja yhteiskunnan väliset suhteet Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen, jolla pyritään lisäämään koordinointia ja tukemaan Euroopan tutkimuspolitiikkojen ja -toimien johdonmukaista kehittämistä.

19 Lisäksi puiteohjelmaan kuuluu erityisohjelma Euratom ja JRC. Kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit jakautuu kolmeen työohjelmaan: 1) Kestävät energiajärjestelmät 2) Kestävä pintaliikenne 3) Globaalimuutos ja ekosysteemit EU rahoittaa vain hankkeita, joihin osallistuu useita kumppaneita eri maista. Ensimmäiset hakukierrokset avautuivat joulukuussa 2002 ja haut ovat pääsääntöisesti avoinna maalis- tai huhtikuulle puiteohjelman budjetti on yhteensä 17,5 miljardia euroa. Lisätietoja 6. puiteohjelmasta: Esimerkkitapauksia kuudennesta puiteohjelmasta ei siis vielä ole saatavilla, mutta edellisestä 5. puiteohjelmasta löytyi lukuisia matkailuelinkeinoa sivuavia hankkeita. Esimerkkitapaus 5. puiteohjelmasta: CRUMPET - Creation of User-friendly Mobile services Personalised for Tourism. Kuvaus hankkeesta: CRUMPETin tavoitteena on toteuttaa, vahvistaa ja kokeilla lisäarvoa tuottavia palveluja liikkuville käyttäjille kiinteissä ja mobiiliverkoissa. Suomalaisista tahoista mukana ovat olleet Sonera ja Helsingin yliopisto. PK-yritykset Monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden (PK-yritykset) hyväksi Ohjelman tavoitteena on parantaa yritysten kasvua ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä ja tietoon perustuvassa taloudessa, edistää yrittäjyyttä, yksinkertaistaa yritysten perustamista ja parantaa yritysten rahoitusympäristöä. Lisätietoja kauppa- ja teollisuusministeriöstä: Annukka Lehtonen, puh. (09) , annukka.lehtonen@ktm.fi Ohjelma jakautuu mm. seuraaviin rahoitusvälineisiin: Euroopan teknologiaohjelman käynnistämisjärjestelmä Käynnistämisjärjestelmän tavoitteena on auttaa innovatiivisten pk-yritysten perustamista ja kasvua parantamalla riskipääoman saantia. Järjestelmää hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR).

20 Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, Pk-yritysten takausjärjestelmä Lainatakausjärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa pienten ja vastaperustettujen yritysten lainansaantimahdollisuuksia jakamalla riskiä kansallisten takausjärjestelmien ja keskinäisten takausjärjestelmien kanssa. Järjestelmää hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR). Siemenpääomatoimi Toimen tavoitteena on tukea sellaisen oman pääoman tarjontaa, jota tarvitaan uusien kasvukykyisten ja uusia työpaikkoja tarjoamaan pystyvien innovatiivisten yritysten perustamisessa. Järjestelmää hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR). JEV, Joint European Venture Initiative, eurooppalainen yhteisyritys Eurooppalainen yhteisyritys ohjelmalla edistetään kansalliset rajat ylittävien yhteisyritysten perustamista ETA-alueella. Hyväksyttyjä kuluja ovat yhteisyrityksen suunnitteluun ja perustamiseen liittyvät menot, tutkimustyöhön liittyvät kulut sekä ulkopuolisista tai sisäisistä toimeksisaajista aiheutuvat kulut. JEV-ohjelmaan hyväksyttäviä hankkeita ovat yhteistyöhankkeet teollisuuden, kaupan, käsityön ja palveluiden aloilta. Suomessa Finnvera Oyj toimii rahoituksen välittäjänä Euroopan Unionin ja rahoituksen saajan välillä. Finnveran kautta toteutetaan neuvonta, rahoituksen hakeminen, hankkeiden arviointi, rahoituksen maksatus sekä raportointi. Finnvera Oyj, Pauli Tiainen, puh , EU:n myöntämät lainat ja lainatakuut Euroopan investointipankki (EIP) myöntää pk-yrityksille lainoja kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti toimivien rahoituksen välittäjien kautta. Euroopan investointirahasto (EIR) antaa lainatakuita suurhankkeiden lisäksi myös pkyritysten investoinneille erityisesti taantuvilla teollisuusalueilla ja maaseudulla. Finnveran kautta on myönnetty lainoja ja lainatakuita myös matkailulle. Finnvera Oyj, Pauli Tiainen, puh , Tietoa saa kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoimasta verkkopalvelusta Yritys-Suomesta Export Promotion Programme to Japan (EXPROM) Euroopan komissio on tämän ohjelman avulla rohkaissut eurooppalaisia yrityksiä penetroitumaan Japanin markkinoille. EXPROM-ohjelma jakautuu 3 osaan: EU Gateway to Japan, Executive Training Programme ja ad hoc -toimenpiteet.