Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, , faksi ,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, 00043 EDITA, 020 450 2896, faksi 020 450 2853, www.edita.fi"

Transkriptio

1 RAHOITUS/EU-OHJELMAT EU-tukia matkailun kehittämiseen voi hakea lukuisista rahoituslähteistä. Niitä myöntävät sekä Suomen viranomaiset että Euroopan Unioni. EU-tukien tavoitteena on koko Euroopan Unionin alueen tasapainoinen kehittäminen. Kansallinen politiikka ja EU-politiikka muodostavat kokonaisuuden, jolla edistetään alueen omista lähtökohdista tapahtuvaa kehitystä ja tuetaan kehitykseltään heikoimpia alueita. Matkailun edistämiskeskus MEK on työstänyt EU:n komission Internet-hakuteoksesta EU Support for Tourism Enterprises and Tourism Destinations suomenkielisen Mahdollisia EU-rahoitusmuotoja matkailun kehittämiseen -oppaan, johon tämän artikkelin tiedot perustuvat. Yhteenvetoon on koottu EU:n rahoituslähteistä ne, joista MEK:n näkemyksen mukaan on hyötyä suomalaisille toimijoille. Useampien anomusten laadintaan ja käsittelyyn kuluu helposti puolikin vuotta, joten aikaa hakemusmenettelyyn on varattava riittävästi. Useat rahoituslähteet vaativat hankkeilta uusia innovaatioita ja useammat projektit edellyttävät yhteistyökumppaneita vähintään kahdesta jäsenvaltiosta. Tietyt ohjelmat antavat etusijan ohjelmaehdotuksille, joissa on yhteistyökumppaneita useasta jäsenvaltiosta tai jotka keskittyvät yhteen erityissektoriin kahden jäsenvaltion piirissä. Tarkempaa tietoa em. rahastoista sekä myös muista EU:n rahastoista on saatavilla Internet-osoitteesta: Suomessa toteutettavat EU-ohjelmat Suomen viranomaiset myöntävät EU-rahoitusta tavoiteohjelmista ja yhteisöaloitteista. Kuluvalla rakennerahastokaudella Suomeen suuntautuvan EU-tuen määrä on 2,1 miljardia euroa (edellisellä kaudella n. 1,68 miljardia euroa). Matkailua rahoitetaan tällä ohjelmakaudella kaikkien tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteista Interregin ja Leaderin kautta. Matkailutoimialan painoarvo rahoituksessa määräytyy maakuntien omien strategioiden ja TE-keskusten toimintasuunnitelmien ja painotusten mukaan. Arvioiden mukaan matkailun kehittämiseen suuntautuva julkinen rahoitus ei ole vähentynyt rahastokauden aikana. Jatkossa kuitenkin niin viranomaisten kuin rahoitusta matkailullisin perustein hakevienkin on määritettävä aikaisempaa selkeämmin mikä on todellista matkailuelinkeinon kehittämistä. Vielä ei ole tiedossa miten EU:n tukipolitiikka muuttuu uusien jäsenmaiden myötä. Muutoksia on joka tapauksessa tulossa nykyisen rahastokauden päättyessä vuonna Tämän vuoksi viranomaisten ja matkailuelinkeinon on tehtävä kauaskantoisia päätöksiä matkailuelinkeinon kehittämisen suunnasta. Tähän velvoittaa myös Suomen matkailupoliittisten linjausten tavoite tilanteesta, jossa matkailuelinkeinon toiminta ja toiminnan kehittäminen on itsekannattavaa. Suomessa merkittävimmät kansallisen aluepolitiikan avulla toteutettavat edistämiskohteet ovat tavoite 1, 2 ja 3 sekä siirtymäkauden alueet. Rakennerahastoista lisätietoa saa maakuntien liitoista ja TE-keskuksista. Euroopan aluekehitysrahasto EAKR EAKR:n tavoitteena on tasoittaa alueiden välisiä kehitys- ja elintasoeroja osallistumalla kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämiseen ja rakenteelliseen sopeutumiseen sekä alueiden sosiaalis-taloudelliseen uudistamiseen.

2 EAKR-rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti pk-yritysten tukemiseen, tuottavien investointien edistämiseen, infrastruktuurien parantamiseen ja paikalliskehityksen kannustamiseen. Tuen perustavoitteena on luoda työpaikkoja kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. EAKR:n vastuutaho Suomessa on sisäasiainministeriö, Euroopan sosiaalirahasto ESR ESR:n tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa ja tasa-arvoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahaston tavoitteena on myös lisätä valmiuksia tutkimuksen, tieteen ja teknologian ESR:n vastuutaho Suomessa on työministeriö, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto EMOTR EMOTR:n tavoitteena on parantaa maaseutualueiden keskeisen elinkeinon, maatalouden kilpailukykyä, edistää maaseudun toimintojen monipuolistamista sekä tukea maaseutualueiden asuttuina säilyttämistä ja maaseudun ympäristön, maisemien ja maaseutuperinnön vahvistamista. EMOTR:n vastuutaho Suomessa on maa- ja metsätalousministeriö, EMOTR:n tukiosastosta EMOTR-T rahoitetaan alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa ALMAA. ALMA-ohjelmaa toteutetaan vuosina tavoite 1-ohjelman ulkopuolisilla alueilla Etelä- ja Länsi-Suomessa lukuun ottamatta 12 suurimman kaupungin asemakaava-alueita. Ohjelma sisältää EU-osarahoitteiset yritystoiminnan monipuolistamiseen tarkoitetut investointi-, aloittamis- ja kehittämistuet sekä maaseudun kehittämishankkeiden rahoittamisen. Kehittämisohjelmaa toteutetaan kolmella toimintalinjalla: 1. Alueen maa- ja metsätalouden vahvistaminen 2. Maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen 3. Maaseutuyhteisöjen kehittäminen Kauden julkinen rahoitus on noin 388 milj. euroa, josta EMOTR-T:n osuus on noin 116 milj. euroa. Loppu jakautuu valtion, kuntien ja muiden julkisten tahojen kesken. Yksityisen rahoituksen osuudeksi on arvioitu noin 40 prosenttia kokonais-rahoituksesta. ALMA-ohjelman hallinto- ja maksuviranomaisena toimii maa- ja metsätalousministeriö. Ohjelman käytännön toimeenpanosta vastaavat TE-keskusten maaseutuosastot. Esimerkki EMOTR-rahoitusta saaneesta hankkeesta Pyöräillen Suomessa Kuvaus hankkeesta: Pyöräillen Suomessa hanke on aloittanut helmikuun alussa Hankkeen tavoitteena on tuotteistaa ja markkinoida eri pituisia, erilaisilla teemoilla olevia pyöräilymatkailupaketteja ulkomaisille kohderyhmille jälleenmyyntiä ajatellen sekä tuottaa muuta pyöräilymatkailua edistävää materiaalia. Näin syntyvät valtakunnalliset pyöräilyreitit sekä alueellisia reittejä. Lisäksi saadaan aikaan ns. pyöräily-ystävällisten majoittajien verkosto, tavoitteena koko hankealueella 200 majoitusyritystä, joiden ympärille rakennetaan voucher-ohjelma.

3 Rahoitus: Hanke on aluksi toiminut viiden TE-keskuksen alueella: Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Uusimaa. Vuoden 2002 alusta hanke toimii koko ALMA-alueella. Hanketta rahoitetaan EMOTR:n ylimaakunnallisista reservirahoista. EMOTR:n rahoitusosuus on 80 % hankkeen kokonaisbudjetista, kuntien rahoitusosuus on 10 % ja yritysten 10 %. Pohjanmaan TE-keskus on hankkeessa rahoittajan edustajana. Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline KOR KOR:n tavoitteena on edistää kalavarojen ja niiden hyödyntämisen välistä kestävää tasapainoa, uudistaa kalatalouden rakenteita alan tulevaisuuden turvaamiseksi, edistää kalatalouden säilymistä dynaamisena ja kilpailukykyisenä, elvyttää kalastuksesta riippuvaisia alueita sekä parantaa kalastustuotteiden tarjontaa ja niiden arvostusta. KOR:n vastuutaho Suomessa on maa- ja metsätalousministeriö, Yhteisöaloitteet Yhteisöaloitteita ovat: Interreg III, Leader +, Urban ja Equal. Yhteisöaloitteilla EU tukee pyrkimyksiä ratkaista Euroopan laajuisia aluepoliittisia ongelmia. Yhteisöaloitteiden erityispiirteenä on kansallisuuksien, valtioiden ja alueiden rajat ylittävän yhteistyön korostaminen. Interreg III Interregin keskeisenä osana on toimia EU:n sisä- ja ulkorajoilla sekä niiden raja-alueilla. Aloitteen johtavana periaatteena on, että kansalliset rajat eivät saa olla esteenä Euroopan alueen tasapainoiselle kehitykselle ja yhdentymiselle. Erityisesti painotetaan toiminnan innovatiivisuutta sekä kokemusten ja hyvien toimintatapojen levittämistä. Kuluvalla kaudella Suomea koskevien Interreg-hankkeiden osuus on 130 miljoonaa euroa. Interreg III -ohjelman hallintovastuu Suomessa on sisäasiainministeriöllä, Interreg III -aloite jakautuu kolmeen ohjelmalohkoon: A) Rajat ylittävä yhteistyö B) Valtioiden välinen yhteistyö ja C) Alueiden välinen yhteistyö.

4 Suomi on osallisena seuraavissa Interreg III ohjelmissa: Interreg III A -ohjelmat Saaristo Merenkurkku/MittSkandia Pohjoinen Karjala Kaakkois-Suomi Etelä-Suomen rannikkoseutu Interreg III B -ohjelmat Itämeri Pohjoinen Periferia Interreg III C ohjelma Pohjoisvyöhyke Yhteistyömaat Suomi ja Ruotsi Suomi, Ruotsi ja Norja Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä Suomi ja Venäjä Suomi ja Venäjä Suomi ja Viro Yhteistyömaat Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa Norja, Puola, Viro, Latvia, Liettua Valkovenäjä, Venäjä Suomi, Ruotsi, Skotlanti, Norja Färsaaret ja Grönlanti, myös Islanti ja Venäjä omalla rahoituksella Yhteistyömaat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa Interreg III C -ohjelma koskee koko unionin alueella ja sen naapurimaissa toteutettavia yhteistyötoimia. Ohjelmaa on tarkoitus toteuttaa koko EU:n kattavilla hakukierroksilla. Matkailuun liittyvät hankkeet ovat saaneet hyvin rahoitusta Interreg-ohjelmista. Tietoa rahoitetuista hankkeista saa ohjelmien kotisivuilta: Ajankohtaiset Interreg IIIA projektit Hyväksytyt hankkeet Rahoitetut hankkeet Rahoitetut hankkeet Rahoitetut toimet All Projects Current Projects ESIMERKKEJÄ INTERREG HANKKEISTA: Esimerkkitapaus Interreg III A Karjala -ohjelmasta Kannustematkailusta tuote venäläisille Kuvaus hankkeesta: Kohderyhmänä ovat alueen maaseutumatkailuyritykset. Lähtökohtana on maakunnan kasvuhakuisten maaseutumatkailuyritysten tukeminen tuotekehityksessä ja markkinoinnissa Venäjän matkailumarkkinointia silmälläpitäen sekä matkailua tukevassa tilojen ja ympäristön kehittämis- ja rakentamistietoudessa. Rahoitus: Hankkeen kokonaiskustannukset (EAKR , Valtio , Kunta , Yksityinen )

5 Hakijana on Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, venäläisinä yhteistyökumppaneina mm. Prostor Plus, Travel Agency ja vastuuviranomaisena Pohjois-Karjalan TE-keskus, maaseutuosasto. Esimerkkitapaus Interreg III B Itämeri -ohjelmasta Via Baltica Nordica Development Zone Kuvaus hankkeesta: Via Baltica Nordica muodostaa yhtenäisen kehittämisvyöhykkeen Berliinistä Norjan Mo i Ranaan. Kyseessä ei ole tienrakentamishanke, vaan ajatuksena on kehittää yhteistyössä vyöhykkeen varrella sijaitsevia alueita. Projektiin osallistuu maakuntia, kuntia ja kehittämisorganisaatioita Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Lisäksi Kaliningradin alue on mukana tarkkailijana. Matkailun kehittäminen Via Baltica Nordica -vyöhykkeellä on yksi pilottihankkeista. Rahoitus: Interreg III B -rahoitus yhteensä 2 milj. euroa vuosille Hakijamaiden Phare CBC ja kansallinen rahoitus mukaan lukien kokonaisbudjetti 3,5 milj. euroa. Projektipäällikkö Matti Lipsanen, Leader+ Leader+ rahoittaa paikallisia maaseudun kehittämishankkeita. Toimien suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaavat paikalliset toimintaryhmät, jotka muodostuvat maaseudun paikallisista yhteisöistä ja kuntien edustajista. Suomessa Leader+ toteuttaa 25 paikallista toimintaryhmää. Suomen Leader+ -ohjelman kokonaisbudjetti kuluvalla ohjelmakaudella on n. 167 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 55 miljoonaa euroa. Leader+ -ohjelman hallintovastuu Suomessa on maa- ja metsätalousministeriöllä, Aloitteen rahoitus on pääsääntöisesti pienimuotoista ja kehittämishankkeiden on liityttävä uuden tietotaidon ja teknologian hyväksikäyttöön, maaseudun asukkaiden elämänlaadun kohentamiseen, paikallisten tuotteiden jatkojalostukseen ja toimintaalueen luonnon ja kulttuuristen voimavarojen hyödyntämiseen, maaseudulta kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen hidastamiseen sekä maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen lisäämiseen. Leaderin kautta rahoitettavia toimia ovat esimerkiksi pienyritysten perustaminen tai kehittäminen, kurssien järjestäminen, kylien kehittäminen, pienimuotoinen tuotekehittely tai pienyritysten tuotteiden yhteismarkkinointi sekä maatiloilla tapahtuva yritys- tai muu toiminta.

6 ESIMERKKI Leader+ -ohjelmasta RaJuPuSu Kuvaus hankkeesta: RaJuPuSu-seudulla (Rantasalmi, Juva, Puumala, Sulkava, Joroinen ja Virtasalmi) matkailuun on Leader-ohjelmien myötä panostettu merkittävästi. RAJUPUSU LEADER II -ohjelmassa matkailuun panostettiin voimakkaasti: 150 hankkeesta kolmasosa liittyi jollain tavoin matkailuun. Erilaisia matkailuun liittyviä kehittämishankkeita toteutettiin lähes kolmekymmentä sekä tuettiin parinkymmenen matkailuyrityksen investointi- ja kehittämishankkeita. Meneillään olevasta Leader+ -ohjelmasta on tavoitteena kehittää uusia yritysten kulttuuriin ja luontoon liittyviä yhteistuotteita, testata uusia ja olemassa olevia tuotteita sekä kiinnittää erityistä huomiota matkailun markkinointiin ja laatuun. Paikallisten elintarvikkeiden ja matkailun yhdistäminen uusien yhteistyöverkkojen luomiseksi on myös tavoitteena. Kilpailukykyä haetaan alueellisesta identiteetistä ja paikallisuudesta. Tavoiteohjelmat Tavoite 1-ohjelmat Hallintovastuuministeriö SM Tavoite 1 -ohjelma on suunnattu EU:n kaikkein köyhimmille alueille (alueen BKT tulee olla alle 75 % EU:n keskiarvosta, yhteensä ko. alueita kymmenessä jäsenvaltiossa). Suomessa tavoite 1-ohjelmia on kaksi: Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Lisätietoja sisäasiainministeriön sivuilta: Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma (BKT EU:n keskiarvosta 74,2%) Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma käsittää Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Ohjelman kokonaisrahoitus vuosille on 2,6 miljardia euroa, josta EU-rahoitus on 24 %, kansallinen julkinen rahoitus (valtio ja kunnat) myös 24 % ja yli puolet (51%) odotetaan tulevan yksityiseltä sektorilta. EU-rahoitusosuus (626,6 milj. euroa) jakautuu seuraavasti: EAKR 50 %, ESR 29 %, EMOTR 20 % ja KOR 1 %. Ohjelman strategiset painopisteet ovat: 1) menestyvän yritystoiminnan vahvistaminen olemassa olevissa yrityksissä, 2) yritystoiminnan monipuolistaminen osaamispohjaisilla kasvualoilla ja 3) kehityksen esteiden poistaminen. Itä-Suomen kehittämisstrategiassa on keskeistä maakuntien aluetalouksien vahvistaminen, työllisyyden parantaminen, osaamistason kohentaminen ja vuorovaikutteisuus. Lisäksi kestävä kehitys ja tasa-arvo ovat ohjelman toteutuksen tärkeitä perusperiaatteita. Ohjelmaa toteutetaan neljällä toimintalinjalla, jotka ovat: 1. Yritystoiminnan kehittäminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen - EAKR 2. Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen - ESR 3. Maaseudun kehittäminen - EMOTR 4. Rakenteiden ja hyvän ympäristön kehittäminen - EAKR Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman tavoitteena on luoda uutta työpaikkaa, 3100 uutta yritystä kaudella

7 Esimerkkitapaus Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmasta Kestävää kalastusmatkailua Kainuusta -kalastusmatkailun kehittämishanke (Kainuun Etu Oy) Kuvaus hankkeesta: Ekokoskikierroksesta Kainuuseen kehitetään ja tuotteistetaan kansainväliseen markkinointiin soveltuvia kestävän kalastusmatkailun kohteita. Hanketta varten järjestetään koulutusta kalavesien omistajille, oppaille ja yrittäjille. Hankeen tavoitteena on edistää verkostoitumista toimijoiden kesken, kehittää uusia tuoteideoita sekä kehittää markkinointi- ja myyntiverkostoa. Hankkeen kesto: Rahoitus: Kokonaiskustannukset euroa. Rahoittajina EMOTR, TE-keskus, Kainuun Etu ja joukko yksityisrahoittajia. Kainuun Etu, Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma (BKT EU:n keskiarvosta 74,4 %) Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sekä osia Keski-Pohjanmaasta ja Keski- Suomesta. Ohjelman kokonaisrahoitus vuosille on 1,1 miljardia euroa, josta EU-rahoitus on 30 %, kansallinen julkinen rahoitus (valtio ja kunnat) on 31 % ja yksityinen rahoitus 39 % ohjelman kokonaiskustannusarviosta. EUrahoitusosuus (321,4 milj. euroa) jakautuu seuraavasti: EAKR 50 %, ESR 28 %, EMOTR 21 % ja KOR 1%. Ohjelman tavoitteena on lisätä Pohjois-Suomen taloudellista kasvua ja synnyttää uutta yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Ohjelmaa toteutetaan kolmella toimintalinjalla, jotka ovat 1) Yritystoiminnan toimintalinja 2) Maaseudun toimintalinja ja 3) Osaamisen ja työllisyyden toimintalinja. Ohjelman vaikutuksesta odotetaan syntyvän työpaikkaa yritystoimintaan, tämän lisäksi arvioidaan uudistettavan tai turvattavan työpaikkaa. Uusia yrityksiä arvioidaan syntyvän 1000 kappaletta. Tavoite 2-ohjelmat Hallintovastuuministeriö SM Tavoite 2-ohjelma käsittää alueet, joilla kärsitään taantuvien elinkeinojen aiheuttamista ongelmista. Tyypillistä ko. alueille on suuri työttömyys, joka on syntynyt, kun alueen eniten työllistävät alat ovat rakennemuutoksen vuoksi joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Ohjelmalla tuetaan alueiden taloudellista ja sosiaalista uudistumista. Suomessa tavoite 2-ohjelmia on kaksi: Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi.

8 Etelä-Suomen 2 -ohjelma Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma käsittää alueita Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Itä- Uusimaan, Uusimaan ja Etelä-Karjalan maakunnista. Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman kokonaisrahoitus vuosille on noin miljardi euroa, josta EU-rahoitus on 22 %, kansallinen julkinen rahoitus (valtio ja kunnat) 33 % ja yksityinen rahoitus 45 %. EU-rahoitusosuus jakautuu seuraavasti: EAKR 83 % ja ESR 17 %. Rahoitus painottuu vahvasti yritystoimintaa ja sitä tukevan osaamisen kehittämiseen. Ohjelman strategiset painopisteet ovat: - Kansainvälistynyt ja kilpailukykyinen yritystoiminta - Vetovoimainen elinympäristö - Voimakas osaamiskeskittymä - Toimivat yhteydet Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelmaa toteutetaan kolmella toimintalinjalla, jotka ovat: 1. Etelä-Suomen vetovoimaisuuden ja yritysten kilpailukyvyn lisääminen 2. Osaamisen tason ja inhimillisten resurssien kehittäminen 3. Yhdyskuntien toimivuuden ja viihtyvyyden turvaaminen Määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu uutta yritystä ja uutta työpaikkaa kaudella Esimerkkitapaus Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelmasta Tapahtumien Lahti Kuvaus hankkeesta: Hankkeen tehtävä on tuottaa tapahtumien yhteismarkkinointia ja lisätä niiden keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on myös saada seudulle lisää matkailijoita ja matkailumarkkoja, varmistaa tapahtumien jatkuvuus, uusien tapahtumien saanti sekä kehittää tapahtumien omaa tulonhankintaa. Tapahtumia on tarkoitus tuotteistaa kokonaisvaltaisemmiksi matkailutuotteiksi sekä kehittää niiden lipunmyyntiä. Hankkeen kesto: Hankkeen rahoitus: Kokonaisbudjetti on euroa. Rahoittajat: EAKR, Päijät-Hämeen liitto, Lahden kaupunki ja tapahtumien järjestäjät Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma käsittää alueita Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista. Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman kokonaisrahoitus vuosille on noin 1,3 miljardia euroa, josta EU-rahoitus on 22 %, julkinen kansallinen rahoitus (valtio ja kunnat) 32 % ja yksityinen rahoitus 46 %. EU-rahoitusosuus (284,1 milj. euroa)

9 jakautuu seuraavasti: EAKR 77 % ja ESR 23 %. Rahoitus painottuu vahvasti yritystoimintaan ja sitä tukevan osaamisen kehittämiseen. Kehittämisstrategiana on lisätä yrittäjyyttä ja työpaikkoja sekä parantaa yritystoiminnan ja maatilatalouden kilpailukykyä osaamisen tasoa nostamalla. Länsi-Suomen tavoiteohjelmaa toteutetaan kolmella toimintalinjalla, jotka ovat: 1. Yritystoiminnan kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen 2. Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen 3. Aluerakenteen ja elinympäristön kehittäminen Yleistavoitteena on uutta yritystä, uutta työpaikkaa, tasapainoisen väestönkasvun alue sekä bkt/asukas koko maan tasolla vuoteen 2006 mennessä. Esimerkkitapaus Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmasta Jyväskylän seudun matkailun kärkituotteet Kuvaus hankkeesta: Hanke on osa Jyväskylän seudun kesä 2003 hankekokonaisuutta, ja tämä on yksi kolmesta päähankkeesta. Sen tavoitteena on kasvattaa yritysten asiakasvirtaa, kanta-asiakkuuksia ja taloudellista tulosta, kehittää seudullisia perhematkailun vetonauloja sekä kehittää matkailualan yritysten tuotekehityksen ja palvelutarjonnan yhteistyömallia. Tuloksena on matkailualan avainyritysten tarjonnan kehittäminen, toimiva jakelu, tiivis avainyritysten verkosto ja yritysten henkilöstön osaamisen kehittyminen. Vuosille 2003 ja 2004 pyritään luomaan kaksi valtakunnallisesti vetovoimaista yrittäjävetoista tapahtumaa. Tavoitteena on kanavoida hiljaiselle keskikesälle matkailijavirtoja ja synnyttää pysyviä matkailutoimialan kärkituotteita. Hankkeen kesto: Rahoitus: euroa Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö (JYKES) Oy, Siirtymäkauden alueet Hallintovastuuministeriö SM Siirtymäkauden alueet ovat alueita, jotka nykyisen rahastokauden alussa eivät enää päässeet varsinaiseen 2 -ohjelmaan. Em. syynä oli se, että varsinaiseen 2 -ohjelmaan kuuluvien alueiden väestömäärä sai olla 30,66 % koko maan väestöstä. Näin ollen osa aiemmin kuuluneista alueista jouduttiin pudottamaan siirtymäkauden alueiden piiriin (2 -ohjelmaan tuli mukaan mm. Oulu). Siirtymäkauden alueet saavat vuosina (vuoden lyhyempi kuin rahastokausi) EAKR:sta siirtymäkauden tukea, joka on noin neljännes varsinaisen tavoite 2 -ohjelman tukitasosta.

10 Tavoite 3 -ohjelma Hallintovastuuministeriö TM Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaan kaikkialla Suomessa lukuun ottamatta tavoite 1 -alueita ja Ahvenanmaata. Ohjelman kokonaiskustannusarvio on 1 597,5 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 415,8 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen osuus kokonaiskustannusarviosta on 31 %. Ohjelman tavoitteena ovat seuraavat kokonaisuudet: - Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllisyyden edistäminen - Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä - Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen - Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä Innovatiiviset toimet EU:n Innovatiiviset toimet -ohjelma on EU:n Aluekehitysrahaston tukema ohjelma, jota toteutetaan yli 80:llä Euroopan unionin alueella vuosina Kullakin alueella on oma alueen erityispiirteisiin sovitettu ohjelma, jota toteutetaan rahoitettavien hankkeiden kautta. Innovatiivisilla toimilla pyritään täydentämään EU:n rakennerahasto-ohjelmia ja siten vähentämään alueiden välisiä kehittyneisyyseroja. Komission tavoitteena on luoda Innovatiiviset toimet -ohjelman kautta Euroopan aluekehitystä koskeva kokeilulaboratorio, jossa keskitytään aidosti innovatiivisiin toimiin. Suomessa Innovatiivisten toimien ohjelmaa toteutetaan kolmella alueella; Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Itä-Suomen innovatiiviset toimet Itä-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelmaa (Modern Networked Periphery MONEP) toteutetaan Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Itä-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelman strateginen aihe on eeuroperegio, tietoyhteiskunta aluekehityksen palvelussa. Itä-Suomen alueellista ohjelmaa toteutetaan vuosina erillisten toimenpiteiden kautta (pilottiprojektit). Ohjelman kokonaiskustannukset ovat 3,75 milj. euroa, josta komission myöntämän rahoituksen osuus on 80 %. Itä-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelman hallinto- ja maksuviranomaisena toimii Pohjois-Karjalan liitto. Itä-Suomen innovatiiviset toimet- ohjelma jakaantuu kahteen toimintalinjaan, jotka ovat: 1. Luonnonvarapohjainen talous tietoyhteiskunnassa ja 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittyvät tietoverkot

11 Etelä-Suomen InnoELLI -ohjelma Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, InnoELLI on Etelä-Suomen innovatiivisten toimien ohjelma, jonka strateginen aihe on eeuroperegio, tietoyhteiskunta aluekehityksen palveluksessa. Ohjelman on valmistellut Etelä-Suomen maakuntien liittouma. Ohjelma-alue käsittää Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat. InnoELLI -ohjelma on kaksivuotinen ja kestää v loppuun. Ohjelman kokonaisrahoitus on neljä miljoonaa euroa. Ohjelmasta on päätetty rahoittaa kolmea ylimaakunnallista logistiikkaan ja kahta ympäristöteknologiaan liittyvää hanketta. Pohjois-Suomen innovatiiviset toimet Pohjois-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelma Pohjoisen ulottuvuuden uusi vaihe on vuosina toteutettava tietoyhteiskunnan palvelutuotannon edistämiseen tarkoitettu ohjelma. Ohjelmasta tuetaan sähköisten palvelujen kehittämistä ja jakelua, painopisteinä ovat erityisesti matkailun ja hyvinvoinnin langattomat sovellutukset. Tavoitteena on tukea sovellutuksia, joita on mahdollista levittää myös kansainvälisesti. Ohjelma-alueena ovat Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat. Ohjelman kolme toimintalinjaa ovat: 1. Verkostojen kehittäminen ja innovaatioiden levittäminen 2. Uudet langattomat ja muut sähköiset palvelut 3. Palvelujen logistiikka Esimerkkitapaus Pohjois-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelmasta Aurora Borealis testausympäristö matkailun ja vapaa-ajan mobiilipalveluille ja -tuotteille Kuvaus hankkeesta: Hankkeessa luodaan toimintamalli ja käynnistetään sen mukaisesti toiminta uusien mobiilipalveluiden ja -tuotteiden käyttäjä- ja liiketoiminnan testaukselle sekä tuote- ja sovelluskehitykselle. Hanke painottaa matkailun ja vapaa-ajan mobiilipalveluiden käyttö- ja käytettävyystestausta autenttisessa ja aidosta kansainvälisistä käyttäjistä koostuvassa luontoja matkailuympäristössä ja muodostaa tärkeän osan Multipolis-teknologiakeskusverkostossa toimivista mobiilisovellutusten testauspalveluista. Hankkeen rahoitus: Yhteensä euroa (EAKR , valtio , kunta ja yksityinen ) Rovaseutu kuntayhtymä,

12 Maakuntien yhteistyöryhmät - MYR Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, Maakuntien yhteistyöryhmät huolehtivat alueellisten ohjelmien toteutuksesta ohjelma-asiakirjoissa määriteltyjen strategioiden mukaisesti. Ne sovittavat yhteen EU-rahoituksen ja vastaavan kansallisen rahoituksen sekä kohdentavat varat maakunnissa eri viranomaisten päätettäviksi. MYRien tasapuolisia osapuolia ovat maakuntien liitot ja niiden jäsenkunnat sekä ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset (TE-keskukset, ympäristökeskukset ja lääninhallitukset) ja muut valtion hallintoon kuuluvat organisaatiot sekä alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Rahoittajatahot selviävät oman kunnan elinkeinotoimistosta tai oman alueen TE-keskuksesta. Kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoima verkkopalvelu Yritys-Suomi auttaa löytämään julkiset palvelut, jotka liittyvät yrityksen perustamiseen, kasvuun, kehittämiseen ja kansainvälistämiseen. Edellä mainituista asioista ja yksityiskohtaisista tukimuodoista saa tarkempaa tietoa seuraavilta www-sivuilta: Kauppa- ja teollisuusministeriö: Yritys-Suomi: Sisäasiainministeriö: Maa- ja metsätalousministeriö: ja Maakuntien liitot: TE-keskukset: Ympäristökeskukset: Lääninhallitukset: Eurooppa-tiedotus: Kulttuuri ja ympäristö Kulttuuri ohjelma ( ) Matkailun edistämiseen kulttuurin suojelulla Kulttuuritapahtumien organisaatiot ja kulttuuriperinnön suojelu tai edistäminen liittyvät läheisesti matkailuun. Matkailu voi hyötyä tästä ohjelmasta, jos matkailun kehitys tai matkailun edistäminen ja kulttuuri tai kulttuuriperinnön suojelu liittyy läheisesti alueelliseen suunnitteluun tai yleiskaavaan. Tukea eri toimijoiden yhteistyöhankkeisiin Euroopan yhteisön Kulttuuri ohjelma on ensimmäinen kulttuurin puiteohjelma, josta tuetaan useista maista olevien toimijoiden yhteistyöhankkeita. Ohjelman piiriin kuuluvat kaikki taiteen alat sekä kulttuuriperintö. Ohjelma tukee taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan toimijoiden, yksityisten ja julkisten järjestäjien ja kulttuurilaitosten yhteistyötä sekä verkostojen toimintaa. Yhteistyötä voi tehdä lähes 30 maan kanssa. Tuettavia toimia ovat: 1) Kulttuuriyhteistyön erityiset, innovatiiviset ja/tai kokeilevat toimet, joihin osallistuu toimijoita vähintään kolmesta maasta 2) Monivuotisten yhteistyösopimusten perusteella toteutettava monikansallinen yhteistyö, joihin osallistuu toimijoita vähintään viidestä maasta ja

13 3) Erityiset eurooppalaiset ja/tai kansainväliset kulttuuritapahtumat Pääalana kulttuuriperintö Vuotta 2004 koskeva hakukierros avautui keväällä Kullekin hakukierrokselle on kuitenkin valittu yksi pääala, jolle näin taataan suurempi näkyvyys Euroopassa. Vuonna 2004 pääalana on kulttuuriperintö. Kaikilla hakukierroksilla tuetaan, pääalan lisäksi, myös muita ohjelmaan kuuluvia aloja. Ohjelman rahoitus Ohjelman rahoitus on 167 milj. euroa vuosille Ohjelman kautta rahoitusta myönnetään suurille projekteille milj. euroa. Erityisille useamman jäsenmaan yhteisprojekteille euroa. Innovatiivisille ja kokeellisille toimille yhteisön tuki on enintään 50 prosenttia kokonaiskustannuksista: vähintään euroa ja enintään euroa. Monikansalliselle yhteistyölle yhteisön tuki on enintään 60 prosenttia kokonaisbudjetista, ollen enintään euroa. Suomessa ohjelmasta vastaa CIMO: Ulla Holmlund, puh. (09) Esimerkkitapauksia EU:n Kulttuuri ohjelmasta: EU:n Kulttuuri ohjelmasta vuonna 2002 tuettuja hankkeita, joissa mukana on suomalainen kulttuuriorganisaatio: Pääjärjestäjänä (6 hanketta). Esimerkiksi Tampereella toimiva Valokuvakeskus Nykyaika ry. on saanut rahoitusta Backlight 2002 valokuvatapahtumaan, - Yhteisjärjestäjänä (16 hanketta). Mukana useita suomalaisia museoita, oppilaitoksia jne. - Suomalaiset muina yhteistyökumppaneina, ei virallisena hankeosapuolena. Tästä esimerkkinä Helsingin juhlaviikot ja Academie Europeenne de Musique. Media Plus Media Plus on viisivuotinen ( ) audiovisuaalisen alan tukiohjelma, jolla tuetaan eurooppalaisten elokuvien, televisio-ohjelmien ja uusmediatuotantojen tekemistä, levittämistä ja markkinointia sekä audiovisuaalisen alan tutkimusta ja koulutusta. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan audiovisuaalisen alan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Merkitys matkailulle tulee panostamalla draama-, dokumentti- ja animaatiotuotannossa matkailukohteiden esiintuomista. Esimerkiksi televisiotukea voidaan myöntää eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä kertoville ohjelmille. Lyhyt kuvaus tukimuodosta Media Plus tukee seuraavia av-teollisuuden osa-alueita: - Koulutus (50 milj. euroa): Ammattilaisille suunnattua jatkokoulutusta Kehittely (n. 70 milj. euroa): Tukea eurooppalaisille markkinoille suunnattujen audiovisuaalisten projektien kehittelyyn - Levitys (n. 210 milj. euroa): Tukee eurooppalaisten av-töiden teatteri-, tv-, video-, dvd- ja online-levitystä - Myynninedistäminen (n. 29,75 milj. euroa): Tukea festivaaleihin ym. promootiotapahtumiin osallistumiseen sekä muuhun markkinoille pääsyä edistävään toimintaan.

14 Lisäksi rahoitetaan kokeiluhankkeita. Suomen Media Desk tiedottaa Media-ohjelmasta ja neuvoo kaikkia siitä kiinnostuneita. Tarkempia tietoja hakuajoista löytyy Media Deskin kotisivuilta: Viisivuotisen ( ) Media Plus -ohjelman budjetti on 400 miljoonaa euroa. Lisätietoja ohjelmasta vastaavalta Media Deskiltä, joka on EU:n Media-ohjelman tiedotustoimisto: c/o Suomen elokuvasäätiö, Kerstin Degerman, puh. (09) Ympäristöalan rahoitusväline Life-tuki EU rahoittaa ympäristöhankkeita Life-tuen kautta. Rahoitusvälineessä on useita osia, joista suomalaiset hankkeet ovat saaneet Luonnon Life-tukea ja Ympäristön Life-tukea. Life-rahoitusväline sisältää kolme rahoitusjärjestelmää: Luonnon Life (Life Nature) rahoittaa luonnonsuojeluhankkeita (eivät erityisesti liity matkailuun), erityisesti Natura verkostoon tarvittavia toimia. Ympäristön Life (Life Environment) rahoittaa ympäristöinnovaatioita, joiden tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä. Rahoituksen piirin kuuluvat mm. puhtaammat teknologiat, ympäristömerkit, yritysten ympäristöjärjestelmät, kaupunkiympäristön kehittäminen, kokonaisvaltainen rannikon hoito ja kestävän kehityksen mukainen matkailu - Life Kolmannet maat koskee Itämereen ja Välimereen rajoittuvia maita, jotka eivät ole EU:n jäsenmaita. Luonto- ja maaseutumatkailuhankkeisiin Ympäristöasioiden huomioiminen on erittäin tärkeää matkailun kehittämisessä. Tuki soveltuu varsin hyvin esim. luonnonsuojelualueiden matkailun kehittämiseen, maaseutumatkailuhankkeisiin ja saaristomatkailuhankkeisiin. Suomi on osallistunut Life Environment -hakuun seitsemänä vuonna. Tänä aikana 40 suomalaista ympäristöhanketta on saanut rahoitusta yhteensä n. 16,3 miljoonaa euroa, mikä kertoo hyvästä menestyksestä rahoituskilpailussa. Tällä hetkellä kymmenen suomalaista hanketta hakee Luonnon Life-tukea. EU:n rahoitusosuutta haetaan yhteensä 8,7 miljoonaa euroa. Innovatiivisuus esiin Life Environment -hanke on tyypillisesti innovatiivinen demonstraatioprojekti, jonka soveltuvuus laajamittaisempaan hyödyntämiseen tulee testatuksi. Innovatiivisuutta suhteessa alan tämänhetkiseen tilaan on kuvattava selkeästi, mielellään vertaillen muihin saman alan menetelmiin/käytäntöihin. Useammasta maasta olevien tahojen osallistuminen hankkeeseen on hyvin suositeltavaa. Hankkeen kesto on yleensä 2-3 vuotta.

15 Ympäristön säästämiseen Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, Vuoden 2002 Ympäristön Life -rahoitusta sai 8 suomalaista hanketta, rahoitusta on myönnetty ympäristön hallinnan toimintamalliin, alueelliseen ekotehokkuuteen, ympäristöarvioinnin järjestelmän rakentamiseen, jätteiden synnyn rajoittamiseen, käsittelyyn ja kierrätykseen. Tuen rahoituspuitteet vuosille on 640 miljoonaa euroa. Lisätietoja ohjelmasta ympäristöministeriöstä: Pekka Harju-Autti, puh. (09) , Esimerkkitapaus Life Ympäristöstä Rokuan ekologinen matkailuympäristö - Rokua Life Ecologically Sound Tourism in Rokua Area Kuvaus hankkeesta: Rokualla toteutetaan demonstraatiohanke, jonka päätavoite on ekologisen matkailukohteen luominen. Ohjelman pääosat ovat ekologisen matkailukeskuksen toteutusjärjestelmän kehittäminen sekä kestävän ja terapeuttisen matkailuympäristön demonstroiminen. Projektin tavoitteena on kokonaisvaltaisesti kehittää kestävää luontomatkailua. Matkailun ja herkän luonnon ristiriidan poistamiseen ja ympäristövaurioiden korjaamiseen suunnitellaan menetelmiä. Hallinto-osiossa luodaan ympäristösertifikaatin mukaisia hallintotapoja, rakentamisen ohjausjärjestelmiä ja arkirutiinien hoitokäytäntöjä. Matkailuyrityksille laaditaan ympäristötietoiset toimintasuunnitelmat ja alueelle tehdään tarvittavat ekologiset ympäristörakennelmat. Saatujen tulosten pohjalta tehdään koulutussuunnitelmat ja tiedotusaineisto, jonka avulla tieto-taito voidaan siirtää muiden luontomatkailualueiden käyttöön. Rahoitus: Kokonaiskustannukset n euroa, Life-rahoitus euroa Hankkeen kesto: Energia, tutkimus ja kehitys Euroopan älykäs energiahuolto Energia-alan edellinen puiteohjelma samoin kuin useimmat muut energiapoliittiset ohjelmat päättyivät joulukuussa Tulossa on uusi monivuotinen energia-alan toimenpiteitä koskeva ohjelma Euroopan älykäs energiahuolto. Ohjelman kolme päätavoitetta tulevat olemaan: toimitusvarmuus, Euroopan markkinoiden kilpailukyky ja ympäristön suojelu. Pääpaino pannaan etupäässä energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen. Ohjelma koostuu neljästä toiminta-alueesta, jotka vastaavat osittain aiempia ohjelmia:

16 - Energian järkevä käyttö ja kysynnän hallinta (Save -erityisalue) - Uudet ja uusiutuvat energialähteet (Altener -erityisalue) - Liikenteen energianäkökohdat (Steer -erityisalue) - Uusiutuvien energialähteiden käytön ja energiatehokkuuden edistäminen kansainvälisellä tasolla kehitysmaissa (Coopener -erityisalue) ALTENER Ohjelman tavoitteena on edistää yksityisiä ja julkisia investointeja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energian tuotantoon ja käyttöön. Ohjelmalla rahoitetaan seuraavia toimia ja toimenpiteitä: - Selvitykset, joiden tavoitteena on tukea uusiutuvien energialähteiden toimenpiteitä - Pilottiprojekteja, jotka luovat menetelmiä ja työvälineitä uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen - Kohdennettuja toimenpiteitä, jotka lisäävät uusiutuvien energialähteiden markkinoille pääsyä ja vauhdittavat investointeja Uusiutuviin energialähteisiin Altener-ohjelma voidaan hyödyntää matkailukeskusten, vapaa-ajan palvelujen ja matkailua palvelevien laitteiden (esim. hiihtohissit, huvipuistolaitteet) energian käytön uudistamisessa. Ohjelma kohdentuu yksityisten investointien käynnistämiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen helpompaan markkinoille pääsyyn sekä kannustaa yrityksiä käyttämään uusiutuvia energiamuotoja. Tukea myönnetään mm. seuraaviin kokonaisuuksiin: - Eri lähteiden uusien luonnonvarojen potentiaalitutkimukset (esim. tuulienergia) - yhdenmukaiset laite- ja tuotestandardit - Kilpailukyvyn lisääminen uusin rahoitusjärjestelmin eli kolmannen osapuolen osallistuminen rahoitukseen ja rahoitusvälineiden monipuolistaminen - Paikallisten ja alueellisten infrastruktuurirakenteiden pilottiohjelmat (suunnittelu, informaatio ja koulutus) Altener-ohjelman aikataulut Euroopan komission Energia-sivuilla: Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat yhteensä 86 miljoonaa euroa vuosina Lisätietoja EU:n komission Energia-sivuilta: tai kauppa- ja teollisuusministeriöstä: Aimo Aalto, puh. (09) ,

17 Esimerkkitapaus ALTENER II-ohjelmasta REST - Renewable Energy and Sustainable Tourism Kuvaus hankkeesta: REST on energian säästökampanja hotelleille. Hankkeessa on mukana partnereita kuudesta Euroopan maasta eli Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Portugalista, Iso-Britanniasta ja Espanjasta. REST-kampanja tukee hotelleja tavoitteissaan energian säästämisessä ja uusiutuvien energialähteiden käytössä. Tavoitteena on, että näiden organisaatioiden toiminta tulisi hiili-neutraaliksi. Kesto: REST projekti käynnistyi SAVE Ohjelman yleistavoitteena on edistää energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä, edistää yksityisten ja julkisten kuluttajien sekä elinkeinoelämän energiansäästöön tähtääviä investointeja. Energian säästö ja toiminta-alueen ympäristön parantaminen on erityisen tärkeätä matkailualan yrityksille. Kustannusten alentamisen ohella huolehditaan myös ympäristöystävällisestä ja kestävän kehityksen mukaisen matkailun kehittymisestä. Ohjelman puitteissa kehitetään työkaluja ja menetelmiä energiasäästön edistämiseksi. Energiatehokkuutta koskevia toimia ja toimenpiteitä rahoitetaan mm. seuraavien yleislinjausten mukaisesti: - Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen alhaisempien energiakustannusten myötä - Energiakulutuksen vähentämiseen liittyvät suunnitelmat ja niiden toteutus - Pk-yritysten energiatarpeen arviointi ja tulevaisuuden kehityksen arviointi Ympäristön suojelun varmistaminen energiasäästöön tähtäävien toimenpiteiden myötä Save-ohjelman aikataulut Euroopan komission Energia-sivuilla Rahoituspuitteet Save-ohjelman toteuttamiseksi ovat yhteensä 75 miljoonaa euroa vuosina Lisätietoa EU:n komission Energia-sivuilta: Suomessa lisätietoja saa Internet-sivustosta:

18 Esimerkkitapauksia SAVE-ohjelmasta vuodelta 1998: - Energy Savings by CHP plants in the Hotel Sector (SA/036/98/SWE). Hakijana AF - Energikonsult Stockholm AB - Energy Efficiency and Hotels: CHP Systems (SA/129/98/ITA). Hakijana FederTurismo - Assessment of CHP - Implementation possibilities in the Tourist Sector (SA/203/98/GR). Hakijana NTUA- National Technical University of Athens EU:n tutkimuksen kuudes puiteohjelma Euroopan unioni rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa usealla miljardilla eurolla vuosittain. Tutkimus- ja kehitysohjelmat on niputettu noin viiden vuoden mittaiseksi puiteohjelmaksi. Kuudes puiteohjelma kattaa vuodet ja se on jatkoa viidennelle puiteohjelmalle. Puiteohjelman budjetti on 17,5 miljardia euroa. Ohjelma keskittyy seitsemään painopisteeseen. Kestävä kehitys ja ekosysteemien tasapaino Suomalaisen matkailuelinkeinon kannalta suurinta merkitystä voisi olla Kuudennen puiteohjelman painopistealueella Kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen avulla kestävän kehityksen periaatetta Euroopassa, yhdistää ympäristöön liittyvät, taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet ja huomioida uusiutuvat energialähteet sekä liikenteen ja Euroopan maa- ja merivarojen kestävän hallinnan. Euroopan yhteisön puiteohjelma muodostuu kolmesta suuresta toimikokonaisuudesta: Tutkimuksen kohdentaminen ja integrointi, jossa ensisijaiset tutkimusalueet ovat 1 biotieteet, genomitutkimus ja terveysalan bioteknologia 2 tietoyhteiskunnan teknologiat 3 nanoteknologia ja nanotieteet, älykkäät materiaalit ja uudet tuotantomenetelmät ja -laitteet 4 ilmailu ja avaruus 5 elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus 6 kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit sekä 7 kansalaiset ja hallinto osaamisyhteiskunnassa. Useita tutkimusaloja kattavat erityistoimet ovat 1 politiikkojen tukeminen 2 tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi 2 pk-yrityksille suunnattu horisontaalinen tutkimustoiminta sekä 3 kansainvälinen yhteistyö 1. Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen, jossa toimia ovat 1 tutkimus ja innovointi 2 tutkijavoimavarat ja liikkuvuus 3 tutkimusinfrastruktuurit sekä 4 tieteen ja yhteiskunnan väliset suhteet Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen, jolla pyritään lisäämään koordinointia ja tukemaan Euroopan tutkimuspolitiikkojen ja -toimien johdonmukaista kehittämistä.

19 Lisäksi puiteohjelmaan kuuluu erityisohjelma Euratom ja JRC. Kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit jakautuu kolmeen työohjelmaan: 1) Kestävät energiajärjestelmät 2) Kestävä pintaliikenne 3) Globaalimuutos ja ekosysteemit EU rahoittaa vain hankkeita, joihin osallistuu useita kumppaneita eri maista. Ensimmäiset hakukierrokset avautuivat joulukuussa 2002 ja haut ovat pääsääntöisesti avoinna maalis- tai huhtikuulle puiteohjelman budjetti on yhteensä 17,5 miljardia euroa. Lisätietoja 6. puiteohjelmasta: Esimerkkitapauksia kuudennesta puiteohjelmasta ei siis vielä ole saatavilla, mutta edellisestä 5. puiteohjelmasta löytyi lukuisia matkailuelinkeinoa sivuavia hankkeita. Esimerkkitapaus 5. puiteohjelmasta: CRUMPET - Creation of User-friendly Mobile services Personalised for Tourism. Kuvaus hankkeesta: CRUMPETin tavoitteena on toteuttaa, vahvistaa ja kokeilla lisäarvoa tuottavia palveluja liikkuville käyttäjille kiinteissä ja mobiiliverkoissa. Suomalaisista tahoista mukana ovat olleet Sonera ja Helsingin yliopisto. PK-yritykset Monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden (PK-yritykset) hyväksi Ohjelman tavoitteena on parantaa yritysten kasvua ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä ja tietoon perustuvassa taloudessa, edistää yrittäjyyttä, yksinkertaistaa yritysten perustamista ja parantaa yritysten rahoitusympäristöä. Lisätietoja kauppa- ja teollisuusministeriöstä: Annukka Lehtonen, puh. (09) , Ohjelma jakautuu mm. seuraaviin rahoitusvälineisiin: Euroopan teknologiaohjelman käynnistämisjärjestelmä Käynnistämisjärjestelmän tavoitteena on auttaa innovatiivisten pk-yritysten perustamista ja kasvua parantamalla riskipääoman saantia. Järjestelmää hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR).

20 Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, Pk-yritysten takausjärjestelmä Lainatakausjärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa pienten ja vastaperustettujen yritysten lainansaantimahdollisuuksia jakamalla riskiä kansallisten takausjärjestelmien ja keskinäisten takausjärjestelmien kanssa. Järjestelmää hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR). Siemenpääomatoimi Toimen tavoitteena on tukea sellaisen oman pääoman tarjontaa, jota tarvitaan uusien kasvukykyisten ja uusia työpaikkoja tarjoamaan pystyvien innovatiivisten yritysten perustamisessa. Järjestelmää hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR). JEV, Joint European Venture Initiative, eurooppalainen yhteisyritys Eurooppalainen yhteisyritys ohjelmalla edistetään kansalliset rajat ylittävien yhteisyritysten perustamista ETA-alueella. Hyväksyttyjä kuluja ovat yhteisyrityksen suunnitteluun ja perustamiseen liittyvät menot, tutkimustyöhön liittyvät kulut sekä ulkopuolisista tai sisäisistä toimeksisaajista aiheutuvat kulut. JEV-ohjelmaan hyväksyttäviä hankkeita ovat yhteistyöhankkeet teollisuuden, kaupan, käsityön ja palveluiden aloilta. Suomessa Finnvera Oyj toimii rahoituksen välittäjänä Euroopan Unionin ja rahoituksen saajan välillä. Finnveran kautta toteutetaan neuvonta, rahoituksen hakeminen, hankkeiden arviointi, rahoituksen maksatus sekä raportointi. Finnvera Oyj, Pauli Tiainen, puh , EU:n myöntämät lainat ja lainatakuut Euroopan investointipankki (EIP) myöntää pk-yrityksille lainoja kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti toimivien rahoituksen välittäjien kautta. Euroopan investointirahasto (EIR) antaa lainatakuita suurhankkeiden lisäksi myös pkyritysten investoinneille erityisesti taantuvilla teollisuusalueilla ja maaseudulla. Finnveran kautta on myönnetty lainoja ja lainatakuita myös matkailulle. Finnvera Oyj, Pauli Tiainen, puh , Tietoa saa kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoimasta verkkopalvelusta Yritys-Suomesta Export Promotion Programme to Japan (EXPROM) Euroopan komissio on tämän ohjelman avulla rohkaissut eurooppalaisia yrityksiä penetroitumaan Japanin markkinoille. EXPROM-ohjelma jakautuu 3 osaan: EU Gateway to Japan, Executive Training Programme ja ad hoc -toimenpiteet.

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia ja

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa

Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 1 Yritystoimintajulkaisut Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa PARASTA VASTINETTA EUROOPAN UNIONIN RAHOILLE EU:n rakennerahastot pienille ja keskisuurille

Lisätiedot

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Developing the Pinus Sylvestris L resource Developing the Pinus Sylvestris L resource Jukka Malinen, Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Northern Periphery Programme

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari SYKE 27.10.2016 Harry Ekestam, TEM/YAO Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY)

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot