Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, , faksi ,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, 00043 EDITA, 020 450 2896, faksi 020 450 2853, www.edita.fi"

Transkriptio

1 RAHOITUS/EU-OHJELMAT EU-tukia matkailun kehittämiseen voi hakea lukuisista rahoituslähteistä. Niitä myöntävät sekä Suomen viranomaiset että Euroopan Unioni. EU-tukien tavoitteena on koko Euroopan Unionin alueen tasapainoinen kehittäminen. Kansallinen politiikka ja EU-politiikka muodostavat kokonaisuuden, jolla edistetään alueen omista lähtökohdista tapahtuvaa kehitystä ja tuetaan kehitykseltään heikoimpia alueita. Matkailun edistämiskeskus MEK on työstänyt EU:n komission Internet-hakuteoksesta EU Support for Tourism Enterprises and Tourism Destinations suomenkielisen Mahdollisia EU-rahoitusmuotoja matkailun kehittämiseen -oppaan, johon tämän artikkelin tiedot perustuvat. Yhteenvetoon on koottu EU:n rahoituslähteistä ne, joista MEK:n näkemyksen mukaan on hyötyä suomalaisille toimijoille. Useampien anomusten laadintaan ja käsittelyyn kuluu helposti puolikin vuotta, joten aikaa hakemusmenettelyyn on varattava riittävästi. Useat rahoituslähteet vaativat hankkeilta uusia innovaatioita ja useammat projektit edellyttävät yhteistyökumppaneita vähintään kahdesta jäsenvaltiosta. Tietyt ohjelmat antavat etusijan ohjelmaehdotuksille, joissa on yhteistyökumppaneita useasta jäsenvaltiosta tai jotka keskittyvät yhteen erityissektoriin kahden jäsenvaltion piirissä. Tarkempaa tietoa em. rahastoista sekä myös muista EU:n rahastoista on saatavilla Internet-osoitteesta: Suomessa toteutettavat EU-ohjelmat Suomen viranomaiset myöntävät EU-rahoitusta tavoiteohjelmista ja yhteisöaloitteista. Kuluvalla rakennerahastokaudella Suomeen suuntautuvan EU-tuen määrä on 2,1 miljardia euroa (edellisellä kaudella n. 1,68 miljardia euroa). Matkailua rahoitetaan tällä ohjelmakaudella kaikkien tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteista Interregin ja Leaderin kautta. Matkailutoimialan painoarvo rahoituksessa määräytyy maakuntien omien strategioiden ja TE-keskusten toimintasuunnitelmien ja painotusten mukaan. Arvioiden mukaan matkailun kehittämiseen suuntautuva julkinen rahoitus ei ole vähentynyt rahastokauden aikana. Jatkossa kuitenkin niin viranomaisten kuin rahoitusta matkailullisin perustein hakevienkin on määritettävä aikaisempaa selkeämmin mikä on todellista matkailuelinkeinon kehittämistä. Vielä ei ole tiedossa miten EU:n tukipolitiikka muuttuu uusien jäsenmaiden myötä. Muutoksia on joka tapauksessa tulossa nykyisen rahastokauden päättyessä vuonna Tämän vuoksi viranomaisten ja matkailuelinkeinon on tehtävä kauaskantoisia päätöksiä matkailuelinkeinon kehittämisen suunnasta. Tähän velvoittaa myös Suomen matkailupoliittisten linjausten tavoite tilanteesta, jossa matkailuelinkeinon toiminta ja toiminnan kehittäminen on itsekannattavaa. Suomessa merkittävimmät kansallisen aluepolitiikan avulla toteutettavat edistämiskohteet ovat tavoite 1, 2 ja 3 sekä siirtymäkauden alueet. Rakennerahastoista lisätietoa saa maakuntien liitoista ja TE-keskuksista. Euroopan aluekehitysrahasto EAKR EAKR:n tavoitteena on tasoittaa alueiden välisiä kehitys- ja elintasoeroja osallistumalla kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämiseen ja rakenteelliseen sopeutumiseen sekä alueiden sosiaalis-taloudelliseen uudistamiseen.

2 EAKR-rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti pk-yritysten tukemiseen, tuottavien investointien edistämiseen, infrastruktuurien parantamiseen ja paikalliskehityksen kannustamiseen. Tuen perustavoitteena on luoda työpaikkoja kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. EAKR:n vastuutaho Suomessa on sisäasiainministeriö, Euroopan sosiaalirahasto ESR ESR:n tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa ja tasa-arvoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahaston tavoitteena on myös lisätä valmiuksia tutkimuksen, tieteen ja teknologian ESR:n vastuutaho Suomessa on työministeriö, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto EMOTR EMOTR:n tavoitteena on parantaa maaseutualueiden keskeisen elinkeinon, maatalouden kilpailukykyä, edistää maaseudun toimintojen monipuolistamista sekä tukea maaseutualueiden asuttuina säilyttämistä ja maaseudun ympäristön, maisemien ja maaseutuperinnön vahvistamista. EMOTR:n vastuutaho Suomessa on maa- ja metsätalousministeriö, EMOTR:n tukiosastosta EMOTR-T rahoitetaan alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa ALMAA. ALMA-ohjelmaa toteutetaan vuosina tavoite 1-ohjelman ulkopuolisilla alueilla Etelä- ja Länsi-Suomessa lukuun ottamatta 12 suurimman kaupungin asemakaava-alueita. Ohjelma sisältää EU-osarahoitteiset yritystoiminnan monipuolistamiseen tarkoitetut investointi-, aloittamis- ja kehittämistuet sekä maaseudun kehittämishankkeiden rahoittamisen. Kehittämisohjelmaa toteutetaan kolmella toimintalinjalla: 1. Alueen maa- ja metsätalouden vahvistaminen 2. Maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen 3. Maaseutuyhteisöjen kehittäminen Kauden julkinen rahoitus on noin 388 milj. euroa, josta EMOTR-T:n osuus on noin 116 milj. euroa. Loppu jakautuu valtion, kuntien ja muiden julkisten tahojen kesken. Yksityisen rahoituksen osuudeksi on arvioitu noin 40 prosenttia kokonais-rahoituksesta. ALMA-ohjelman hallinto- ja maksuviranomaisena toimii maa- ja metsätalousministeriö. Ohjelman käytännön toimeenpanosta vastaavat TE-keskusten maaseutuosastot. Esimerkki EMOTR-rahoitusta saaneesta hankkeesta Pyöräillen Suomessa Kuvaus hankkeesta: Pyöräillen Suomessa hanke on aloittanut helmikuun alussa Hankkeen tavoitteena on tuotteistaa ja markkinoida eri pituisia, erilaisilla teemoilla olevia pyöräilymatkailupaketteja ulkomaisille kohderyhmille jälleenmyyntiä ajatellen sekä tuottaa muuta pyöräilymatkailua edistävää materiaalia. Näin syntyvät valtakunnalliset pyöräilyreitit sekä alueellisia reittejä. Lisäksi saadaan aikaan ns. pyöräily-ystävällisten majoittajien verkosto, tavoitteena koko hankealueella 200 majoitusyritystä, joiden ympärille rakennetaan voucher-ohjelma.

3 Rahoitus: Hanke on aluksi toiminut viiden TE-keskuksen alueella: Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Uusimaa. Vuoden 2002 alusta hanke toimii koko ALMA-alueella. Hanketta rahoitetaan EMOTR:n ylimaakunnallisista reservirahoista. EMOTR:n rahoitusosuus on 80 % hankkeen kokonaisbudjetista, kuntien rahoitusosuus on 10 % ja yritysten 10 %. Pohjanmaan TE-keskus on hankkeessa rahoittajan edustajana. Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline KOR KOR:n tavoitteena on edistää kalavarojen ja niiden hyödyntämisen välistä kestävää tasapainoa, uudistaa kalatalouden rakenteita alan tulevaisuuden turvaamiseksi, edistää kalatalouden säilymistä dynaamisena ja kilpailukykyisenä, elvyttää kalastuksesta riippuvaisia alueita sekä parantaa kalastustuotteiden tarjontaa ja niiden arvostusta. KOR:n vastuutaho Suomessa on maa- ja metsätalousministeriö, Yhteisöaloitteet Yhteisöaloitteita ovat: Interreg III, Leader +, Urban ja Equal. Yhteisöaloitteilla EU tukee pyrkimyksiä ratkaista Euroopan laajuisia aluepoliittisia ongelmia. Yhteisöaloitteiden erityispiirteenä on kansallisuuksien, valtioiden ja alueiden rajat ylittävän yhteistyön korostaminen. Interreg III Interregin keskeisenä osana on toimia EU:n sisä- ja ulkorajoilla sekä niiden raja-alueilla. Aloitteen johtavana periaatteena on, että kansalliset rajat eivät saa olla esteenä Euroopan alueen tasapainoiselle kehitykselle ja yhdentymiselle. Erityisesti painotetaan toiminnan innovatiivisuutta sekä kokemusten ja hyvien toimintatapojen levittämistä. Kuluvalla kaudella Suomea koskevien Interreg-hankkeiden osuus on 130 miljoonaa euroa. Interreg III -ohjelman hallintovastuu Suomessa on sisäasiainministeriöllä, Interreg III -aloite jakautuu kolmeen ohjelmalohkoon: A) Rajat ylittävä yhteistyö B) Valtioiden välinen yhteistyö ja C) Alueiden välinen yhteistyö.

4 Suomi on osallisena seuraavissa Interreg III ohjelmissa: Interreg III A -ohjelmat Saaristo Merenkurkku/MittSkandia Pohjoinen Karjala Kaakkois-Suomi Etelä-Suomen rannikkoseutu Interreg III B -ohjelmat Itämeri Pohjoinen Periferia Interreg III C ohjelma Pohjoisvyöhyke Yhteistyömaat Suomi ja Ruotsi Suomi, Ruotsi ja Norja Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä Suomi ja Venäjä Suomi ja Venäjä Suomi ja Viro Yhteistyömaat Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa Norja, Puola, Viro, Latvia, Liettua Valkovenäjä, Venäjä Suomi, Ruotsi, Skotlanti, Norja Färsaaret ja Grönlanti, myös Islanti ja Venäjä omalla rahoituksella Yhteistyömaat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa Interreg III C -ohjelma koskee koko unionin alueella ja sen naapurimaissa toteutettavia yhteistyötoimia. Ohjelmaa on tarkoitus toteuttaa koko EU:n kattavilla hakukierroksilla. Matkailuun liittyvät hankkeet ovat saaneet hyvin rahoitusta Interreg-ohjelmista. Tietoa rahoitetuista hankkeista saa ohjelmien kotisivuilta: Ajankohtaiset Interreg IIIA projektit Hyväksytyt hankkeet Rahoitetut hankkeet Rahoitetut hankkeet Rahoitetut toimet All Projects Current Projects ESIMERKKEJÄ INTERREG HANKKEISTA: Esimerkkitapaus Interreg III A Karjala -ohjelmasta Kannustematkailusta tuote venäläisille Kuvaus hankkeesta: Kohderyhmänä ovat alueen maaseutumatkailuyritykset. Lähtökohtana on maakunnan kasvuhakuisten maaseutumatkailuyritysten tukeminen tuotekehityksessä ja markkinoinnissa Venäjän matkailumarkkinointia silmälläpitäen sekä matkailua tukevassa tilojen ja ympäristön kehittämis- ja rakentamistietoudessa. Rahoitus: Hankkeen kokonaiskustannukset (EAKR , Valtio , Kunta , Yksityinen )

5 Hakijana on Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, venäläisinä yhteistyökumppaneina mm. Prostor Plus, Travel Agency ja vastuuviranomaisena Pohjois-Karjalan TE-keskus, maaseutuosasto. Esimerkkitapaus Interreg III B Itämeri -ohjelmasta Via Baltica Nordica Development Zone Kuvaus hankkeesta: Via Baltica Nordica muodostaa yhtenäisen kehittämisvyöhykkeen Berliinistä Norjan Mo i Ranaan. Kyseessä ei ole tienrakentamishanke, vaan ajatuksena on kehittää yhteistyössä vyöhykkeen varrella sijaitsevia alueita. Projektiin osallistuu maakuntia, kuntia ja kehittämisorganisaatioita Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Lisäksi Kaliningradin alue on mukana tarkkailijana. Matkailun kehittäminen Via Baltica Nordica -vyöhykkeellä on yksi pilottihankkeista. Rahoitus: Interreg III B -rahoitus yhteensä 2 milj. euroa vuosille Hakijamaiden Phare CBC ja kansallinen rahoitus mukaan lukien kokonaisbudjetti 3,5 milj. euroa. Projektipäällikkö Matti Lipsanen, Leader+ Leader+ rahoittaa paikallisia maaseudun kehittämishankkeita. Toimien suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaavat paikalliset toimintaryhmät, jotka muodostuvat maaseudun paikallisista yhteisöistä ja kuntien edustajista. Suomessa Leader+ toteuttaa 25 paikallista toimintaryhmää. Suomen Leader+ -ohjelman kokonaisbudjetti kuluvalla ohjelmakaudella on n. 167 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 55 miljoonaa euroa. Leader+ -ohjelman hallintovastuu Suomessa on maa- ja metsätalousministeriöllä, Aloitteen rahoitus on pääsääntöisesti pienimuotoista ja kehittämishankkeiden on liityttävä uuden tietotaidon ja teknologian hyväksikäyttöön, maaseudun asukkaiden elämänlaadun kohentamiseen, paikallisten tuotteiden jatkojalostukseen ja toimintaalueen luonnon ja kulttuuristen voimavarojen hyödyntämiseen, maaseudulta kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen hidastamiseen sekä maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen lisäämiseen. Leaderin kautta rahoitettavia toimia ovat esimerkiksi pienyritysten perustaminen tai kehittäminen, kurssien järjestäminen, kylien kehittäminen, pienimuotoinen tuotekehittely tai pienyritysten tuotteiden yhteismarkkinointi sekä maatiloilla tapahtuva yritys- tai muu toiminta.

6 ESIMERKKI Leader+ -ohjelmasta RaJuPuSu Kuvaus hankkeesta: RaJuPuSu-seudulla (Rantasalmi, Juva, Puumala, Sulkava, Joroinen ja Virtasalmi) matkailuun on Leader-ohjelmien myötä panostettu merkittävästi. RAJUPUSU LEADER II -ohjelmassa matkailuun panostettiin voimakkaasti: 150 hankkeesta kolmasosa liittyi jollain tavoin matkailuun. Erilaisia matkailuun liittyviä kehittämishankkeita toteutettiin lähes kolmekymmentä sekä tuettiin parinkymmenen matkailuyrityksen investointi- ja kehittämishankkeita. Meneillään olevasta Leader+ -ohjelmasta on tavoitteena kehittää uusia yritysten kulttuuriin ja luontoon liittyviä yhteistuotteita, testata uusia ja olemassa olevia tuotteita sekä kiinnittää erityistä huomiota matkailun markkinointiin ja laatuun. Paikallisten elintarvikkeiden ja matkailun yhdistäminen uusien yhteistyöverkkojen luomiseksi on myös tavoitteena. Kilpailukykyä haetaan alueellisesta identiteetistä ja paikallisuudesta. Tavoiteohjelmat Tavoite 1-ohjelmat Hallintovastuuministeriö SM Tavoite 1 -ohjelma on suunnattu EU:n kaikkein köyhimmille alueille (alueen BKT tulee olla alle 75 % EU:n keskiarvosta, yhteensä ko. alueita kymmenessä jäsenvaltiossa). Suomessa tavoite 1-ohjelmia on kaksi: Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Lisätietoja sisäasiainministeriön sivuilta: Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma (BKT EU:n keskiarvosta 74,2%) Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma käsittää Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Ohjelman kokonaisrahoitus vuosille on 2,6 miljardia euroa, josta EU-rahoitus on 24 %, kansallinen julkinen rahoitus (valtio ja kunnat) myös 24 % ja yli puolet (51%) odotetaan tulevan yksityiseltä sektorilta. EU-rahoitusosuus (626,6 milj. euroa) jakautuu seuraavasti: EAKR 50 %, ESR 29 %, EMOTR 20 % ja KOR 1 %. Ohjelman strategiset painopisteet ovat: 1) menestyvän yritystoiminnan vahvistaminen olemassa olevissa yrityksissä, 2) yritystoiminnan monipuolistaminen osaamispohjaisilla kasvualoilla ja 3) kehityksen esteiden poistaminen. Itä-Suomen kehittämisstrategiassa on keskeistä maakuntien aluetalouksien vahvistaminen, työllisyyden parantaminen, osaamistason kohentaminen ja vuorovaikutteisuus. Lisäksi kestävä kehitys ja tasa-arvo ovat ohjelman toteutuksen tärkeitä perusperiaatteita. Ohjelmaa toteutetaan neljällä toimintalinjalla, jotka ovat: 1. Yritystoiminnan kehittäminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen - EAKR 2. Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen - ESR 3. Maaseudun kehittäminen - EMOTR 4. Rakenteiden ja hyvän ympäristön kehittäminen - EAKR Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman tavoitteena on luoda uutta työpaikkaa, 3100 uutta yritystä kaudella

7 Esimerkkitapaus Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmasta Kestävää kalastusmatkailua Kainuusta -kalastusmatkailun kehittämishanke (Kainuun Etu Oy) Kuvaus hankkeesta: Ekokoskikierroksesta Kainuuseen kehitetään ja tuotteistetaan kansainväliseen markkinointiin soveltuvia kestävän kalastusmatkailun kohteita. Hanketta varten järjestetään koulutusta kalavesien omistajille, oppaille ja yrittäjille. Hankeen tavoitteena on edistää verkostoitumista toimijoiden kesken, kehittää uusia tuoteideoita sekä kehittää markkinointi- ja myyntiverkostoa. Hankkeen kesto: Rahoitus: Kokonaiskustannukset euroa. Rahoittajina EMOTR, TE-keskus, Kainuun Etu ja joukko yksityisrahoittajia. Kainuun Etu, Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma (BKT EU:n keskiarvosta 74,4 %) Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sekä osia Keski-Pohjanmaasta ja Keski- Suomesta. Ohjelman kokonaisrahoitus vuosille on 1,1 miljardia euroa, josta EU-rahoitus on 30 %, kansallinen julkinen rahoitus (valtio ja kunnat) on 31 % ja yksityinen rahoitus 39 % ohjelman kokonaiskustannusarviosta. EUrahoitusosuus (321,4 milj. euroa) jakautuu seuraavasti: EAKR 50 %, ESR 28 %, EMOTR 21 % ja KOR 1%. Ohjelman tavoitteena on lisätä Pohjois-Suomen taloudellista kasvua ja synnyttää uutta yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Ohjelmaa toteutetaan kolmella toimintalinjalla, jotka ovat 1) Yritystoiminnan toimintalinja 2) Maaseudun toimintalinja ja 3) Osaamisen ja työllisyyden toimintalinja. Ohjelman vaikutuksesta odotetaan syntyvän työpaikkaa yritystoimintaan, tämän lisäksi arvioidaan uudistettavan tai turvattavan työpaikkaa. Uusia yrityksiä arvioidaan syntyvän 1000 kappaletta. Tavoite 2-ohjelmat Hallintovastuuministeriö SM Tavoite 2-ohjelma käsittää alueet, joilla kärsitään taantuvien elinkeinojen aiheuttamista ongelmista. Tyypillistä ko. alueille on suuri työttömyys, joka on syntynyt, kun alueen eniten työllistävät alat ovat rakennemuutoksen vuoksi joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Ohjelmalla tuetaan alueiden taloudellista ja sosiaalista uudistumista. Suomessa tavoite 2-ohjelmia on kaksi: Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi.

8 Etelä-Suomen 2 -ohjelma Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelma käsittää alueita Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Itä- Uusimaan, Uusimaan ja Etelä-Karjalan maakunnista. Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman kokonaisrahoitus vuosille on noin miljardi euroa, josta EU-rahoitus on 22 %, kansallinen julkinen rahoitus (valtio ja kunnat) 33 % ja yksityinen rahoitus 45 %. EU-rahoitusosuus jakautuu seuraavasti: EAKR 83 % ja ESR 17 %. Rahoitus painottuu vahvasti yritystoimintaa ja sitä tukevan osaamisen kehittämiseen. Ohjelman strategiset painopisteet ovat: - Kansainvälistynyt ja kilpailukykyinen yritystoiminta - Vetovoimainen elinympäristö - Voimakas osaamiskeskittymä - Toimivat yhteydet Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelmaa toteutetaan kolmella toimintalinjalla, jotka ovat: 1. Etelä-Suomen vetovoimaisuuden ja yritysten kilpailukyvyn lisääminen 2. Osaamisen tason ja inhimillisten resurssien kehittäminen 3. Yhdyskuntien toimivuuden ja viihtyvyyden turvaaminen Määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu uutta yritystä ja uutta työpaikkaa kaudella Esimerkkitapaus Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelmasta Tapahtumien Lahti Kuvaus hankkeesta: Hankkeen tehtävä on tuottaa tapahtumien yhteismarkkinointia ja lisätä niiden keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on myös saada seudulle lisää matkailijoita ja matkailumarkkoja, varmistaa tapahtumien jatkuvuus, uusien tapahtumien saanti sekä kehittää tapahtumien omaa tulonhankintaa. Tapahtumia on tarkoitus tuotteistaa kokonaisvaltaisemmiksi matkailutuotteiksi sekä kehittää niiden lipunmyyntiä. Hankkeen kesto: Hankkeen rahoitus: Kokonaisbudjetti on euroa. Rahoittajat: EAKR, Päijät-Hämeen liitto, Lahden kaupunki ja tapahtumien järjestäjät Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma käsittää alueita Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista. Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman kokonaisrahoitus vuosille on noin 1,3 miljardia euroa, josta EU-rahoitus on 22 %, julkinen kansallinen rahoitus (valtio ja kunnat) 32 % ja yksityinen rahoitus 46 %. EU-rahoitusosuus (284,1 milj. euroa)

9 jakautuu seuraavasti: EAKR 77 % ja ESR 23 %. Rahoitus painottuu vahvasti yritystoimintaan ja sitä tukevan osaamisen kehittämiseen. Kehittämisstrategiana on lisätä yrittäjyyttä ja työpaikkoja sekä parantaa yritystoiminnan ja maatilatalouden kilpailukykyä osaamisen tasoa nostamalla. Länsi-Suomen tavoiteohjelmaa toteutetaan kolmella toimintalinjalla, jotka ovat: 1. Yritystoiminnan kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen 2. Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen 3. Aluerakenteen ja elinympäristön kehittäminen Yleistavoitteena on uutta yritystä, uutta työpaikkaa, tasapainoisen väestönkasvun alue sekä bkt/asukas koko maan tasolla vuoteen 2006 mennessä. Esimerkkitapaus Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmasta Jyväskylän seudun matkailun kärkituotteet Kuvaus hankkeesta: Hanke on osa Jyväskylän seudun kesä 2003 hankekokonaisuutta, ja tämä on yksi kolmesta päähankkeesta. Sen tavoitteena on kasvattaa yritysten asiakasvirtaa, kanta-asiakkuuksia ja taloudellista tulosta, kehittää seudullisia perhematkailun vetonauloja sekä kehittää matkailualan yritysten tuotekehityksen ja palvelutarjonnan yhteistyömallia. Tuloksena on matkailualan avainyritysten tarjonnan kehittäminen, toimiva jakelu, tiivis avainyritysten verkosto ja yritysten henkilöstön osaamisen kehittyminen. Vuosille 2003 ja 2004 pyritään luomaan kaksi valtakunnallisesti vetovoimaista yrittäjävetoista tapahtumaa. Tavoitteena on kanavoida hiljaiselle keskikesälle matkailijavirtoja ja synnyttää pysyviä matkailutoimialan kärkituotteita. Hankkeen kesto: Rahoitus: euroa Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö (JYKES) Oy, Siirtymäkauden alueet Hallintovastuuministeriö SM Siirtymäkauden alueet ovat alueita, jotka nykyisen rahastokauden alussa eivät enää päässeet varsinaiseen 2 -ohjelmaan. Em. syynä oli se, että varsinaiseen 2 -ohjelmaan kuuluvien alueiden väestömäärä sai olla 30,66 % koko maan väestöstä. Näin ollen osa aiemmin kuuluneista alueista jouduttiin pudottamaan siirtymäkauden alueiden piiriin (2 -ohjelmaan tuli mukaan mm. Oulu). Siirtymäkauden alueet saavat vuosina (vuoden lyhyempi kuin rahastokausi) EAKR:sta siirtymäkauden tukea, joka on noin neljännes varsinaisen tavoite 2 -ohjelman tukitasosta.

10 Tavoite 3 -ohjelma Hallintovastuuministeriö TM Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaan kaikkialla Suomessa lukuun ottamatta tavoite 1 -alueita ja Ahvenanmaata. Ohjelman kokonaiskustannusarvio on 1 597,5 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 415,8 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen osuus kokonaiskustannusarviosta on 31 %. Ohjelman tavoitteena ovat seuraavat kokonaisuudet: - Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllisyyden edistäminen - Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä - Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen - Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä Innovatiiviset toimet EU:n Innovatiiviset toimet -ohjelma on EU:n Aluekehitysrahaston tukema ohjelma, jota toteutetaan yli 80:llä Euroopan unionin alueella vuosina Kullakin alueella on oma alueen erityispiirteisiin sovitettu ohjelma, jota toteutetaan rahoitettavien hankkeiden kautta. Innovatiivisilla toimilla pyritään täydentämään EU:n rakennerahasto-ohjelmia ja siten vähentämään alueiden välisiä kehittyneisyyseroja. Komission tavoitteena on luoda Innovatiiviset toimet -ohjelman kautta Euroopan aluekehitystä koskeva kokeilulaboratorio, jossa keskitytään aidosti innovatiivisiin toimiin. Suomessa Innovatiivisten toimien ohjelmaa toteutetaan kolmella alueella; Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Itä-Suomen innovatiiviset toimet Itä-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelmaa (Modern Networked Periphery MONEP) toteutetaan Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Itä-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelman strateginen aihe on eeuroperegio, tietoyhteiskunta aluekehityksen palvelussa. Itä-Suomen alueellista ohjelmaa toteutetaan vuosina erillisten toimenpiteiden kautta (pilottiprojektit). Ohjelman kokonaiskustannukset ovat 3,75 milj. euroa, josta komission myöntämän rahoituksen osuus on 80 %. Itä-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelman hallinto- ja maksuviranomaisena toimii Pohjois-Karjalan liitto. Itä-Suomen innovatiiviset toimet- ohjelma jakaantuu kahteen toimintalinjaan, jotka ovat: 1. Luonnonvarapohjainen talous tietoyhteiskunnassa ja 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittyvät tietoverkot

11 Etelä-Suomen InnoELLI -ohjelma Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, InnoELLI on Etelä-Suomen innovatiivisten toimien ohjelma, jonka strateginen aihe on eeuroperegio, tietoyhteiskunta aluekehityksen palveluksessa. Ohjelman on valmistellut Etelä-Suomen maakuntien liittouma. Ohjelma-alue käsittää Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat. InnoELLI -ohjelma on kaksivuotinen ja kestää v loppuun. Ohjelman kokonaisrahoitus on neljä miljoonaa euroa. Ohjelmasta on päätetty rahoittaa kolmea ylimaakunnallista logistiikkaan ja kahta ympäristöteknologiaan liittyvää hanketta. Pohjois-Suomen innovatiiviset toimet Pohjois-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelma Pohjoisen ulottuvuuden uusi vaihe on vuosina toteutettava tietoyhteiskunnan palvelutuotannon edistämiseen tarkoitettu ohjelma. Ohjelmasta tuetaan sähköisten palvelujen kehittämistä ja jakelua, painopisteinä ovat erityisesti matkailun ja hyvinvoinnin langattomat sovellutukset. Tavoitteena on tukea sovellutuksia, joita on mahdollista levittää myös kansainvälisesti. Ohjelma-alueena ovat Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat. Ohjelman kolme toimintalinjaa ovat: 1. Verkostojen kehittäminen ja innovaatioiden levittäminen 2. Uudet langattomat ja muut sähköiset palvelut 3. Palvelujen logistiikka Esimerkkitapaus Pohjois-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelmasta Aurora Borealis testausympäristö matkailun ja vapaa-ajan mobiilipalveluille ja -tuotteille Kuvaus hankkeesta: Hankkeessa luodaan toimintamalli ja käynnistetään sen mukaisesti toiminta uusien mobiilipalveluiden ja -tuotteiden käyttäjä- ja liiketoiminnan testaukselle sekä tuote- ja sovelluskehitykselle. Hanke painottaa matkailun ja vapaa-ajan mobiilipalveluiden käyttö- ja käytettävyystestausta autenttisessa ja aidosta kansainvälisistä käyttäjistä koostuvassa luontoja matkailuympäristössä ja muodostaa tärkeän osan Multipolis-teknologiakeskusverkostossa toimivista mobiilisovellutusten testauspalveluista. Hankkeen rahoitus: Yhteensä euroa (EAKR , valtio , kunta ja yksityinen ) Rovaseutu kuntayhtymä,

12 Maakuntien yhteistyöryhmät - MYR Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, Maakuntien yhteistyöryhmät huolehtivat alueellisten ohjelmien toteutuksesta ohjelma-asiakirjoissa määriteltyjen strategioiden mukaisesti. Ne sovittavat yhteen EU-rahoituksen ja vastaavan kansallisen rahoituksen sekä kohdentavat varat maakunnissa eri viranomaisten päätettäviksi. MYRien tasapuolisia osapuolia ovat maakuntien liitot ja niiden jäsenkunnat sekä ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset (TE-keskukset, ympäristökeskukset ja lääninhallitukset) ja muut valtion hallintoon kuuluvat organisaatiot sekä alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Rahoittajatahot selviävät oman kunnan elinkeinotoimistosta tai oman alueen TE-keskuksesta. Kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoima verkkopalvelu Yritys-Suomi auttaa löytämään julkiset palvelut, jotka liittyvät yrityksen perustamiseen, kasvuun, kehittämiseen ja kansainvälistämiseen. Edellä mainituista asioista ja yksityiskohtaisista tukimuodoista saa tarkempaa tietoa seuraavilta www-sivuilta: Kauppa- ja teollisuusministeriö: Yritys-Suomi: Sisäasiainministeriö: Maa- ja metsätalousministeriö: ja Maakuntien liitot: TE-keskukset: Ympäristökeskukset: Lääninhallitukset: Eurooppa-tiedotus: Kulttuuri ja ympäristö Kulttuuri ohjelma ( ) Matkailun edistämiseen kulttuurin suojelulla Kulttuuritapahtumien organisaatiot ja kulttuuriperinnön suojelu tai edistäminen liittyvät läheisesti matkailuun. Matkailu voi hyötyä tästä ohjelmasta, jos matkailun kehitys tai matkailun edistäminen ja kulttuuri tai kulttuuriperinnön suojelu liittyy läheisesti alueelliseen suunnitteluun tai yleiskaavaan. Tukea eri toimijoiden yhteistyöhankkeisiin Euroopan yhteisön Kulttuuri ohjelma on ensimmäinen kulttuurin puiteohjelma, josta tuetaan useista maista olevien toimijoiden yhteistyöhankkeita. Ohjelman piiriin kuuluvat kaikki taiteen alat sekä kulttuuriperintö. Ohjelma tukee taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan toimijoiden, yksityisten ja julkisten järjestäjien ja kulttuurilaitosten yhteistyötä sekä verkostojen toimintaa. Yhteistyötä voi tehdä lähes 30 maan kanssa. Tuettavia toimia ovat: 1) Kulttuuriyhteistyön erityiset, innovatiiviset ja/tai kokeilevat toimet, joihin osallistuu toimijoita vähintään kolmesta maasta 2) Monivuotisten yhteistyösopimusten perusteella toteutettava monikansallinen yhteistyö, joihin osallistuu toimijoita vähintään viidestä maasta ja

13 3) Erityiset eurooppalaiset ja/tai kansainväliset kulttuuritapahtumat Pääalana kulttuuriperintö Vuotta 2004 koskeva hakukierros avautui keväällä Kullekin hakukierrokselle on kuitenkin valittu yksi pääala, jolle näin taataan suurempi näkyvyys Euroopassa. Vuonna 2004 pääalana on kulttuuriperintö. Kaikilla hakukierroksilla tuetaan, pääalan lisäksi, myös muita ohjelmaan kuuluvia aloja. Ohjelman rahoitus Ohjelman rahoitus on 167 milj. euroa vuosille Ohjelman kautta rahoitusta myönnetään suurille projekteille milj. euroa. Erityisille useamman jäsenmaan yhteisprojekteille euroa. Innovatiivisille ja kokeellisille toimille yhteisön tuki on enintään 50 prosenttia kokonaiskustannuksista: vähintään euroa ja enintään euroa. Monikansalliselle yhteistyölle yhteisön tuki on enintään 60 prosenttia kokonaisbudjetista, ollen enintään euroa. Suomessa ohjelmasta vastaa CIMO: Ulla Holmlund, puh. (09) Esimerkkitapauksia EU:n Kulttuuri ohjelmasta: EU:n Kulttuuri ohjelmasta vuonna 2002 tuettuja hankkeita, joissa mukana on suomalainen kulttuuriorganisaatio: Pääjärjestäjänä (6 hanketta). Esimerkiksi Tampereella toimiva Valokuvakeskus Nykyaika ry. on saanut rahoitusta Backlight 2002 valokuvatapahtumaan, - Yhteisjärjestäjänä (16 hanketta). Mukana useita suomalaisia museoita, oppilaitoksia jne. - Suomalaiset muina yhteistyökumppaneina, ei virallisena hankeosapuolena. Tästä esimerkkinä Helsingin juhlaviikot ja Academie Europeenne de Musique. Media Plus Media Plus on viisivuotinen ( ) audiovisuaalisen alan tukiohjelma, jolla tuetaan eurooppalaisten elokuvien, televisio-ohjelmien ja uusmediatuotantojen tekemistä, levittämistä ja markkinointia sekä audiovisuaalisen alan tutkimusta ja koulutusta. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan audiovisuaalisen alan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Merkitys matkailulle tulee panostamalla draama-, dokumentti- ja animaatiotuotannossa matkailukohteiden esiintuomista. Esimerkiksi televisiotukea voidaan myöntää eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä kertoville ohjelmille. Lyhyt kuvaus tukimuodosta Media Plus tukee seuraavia av-teollisuuden osa-alueita: - Koulutus (50 milj. euroa): Ammattilaisille suunnattua jatkokoulutusta Kehittely (n. 70 milj. euroa): Tukea eurooppalaisille markkinoille suunnattujen audiovisuaalisten projektien kehittelyyn - Levitys (n. 210 milj. euroa): Tukee eurooppalaisten av-töiden teatteri-, tv-, video-, dvd- ja online-levitystä - Myynninedistäminen (n. 29,75 milj. euroa): Tukea festivaaleihin ym. promootiotapahtumiin osallistumiseen sekä muuhun markkinoille pääsyä edistävään toimintaan.

14 Lisäksi rahoitetaan kokeiluhankkeita. Suomen Media Desk tiedottaa Media-ohjelmasta ja neuvoo kaikkia siitä kiinnostuneita. Tarkempia tietoja hakuajoista löytyy Media Deskin kotisivuilta: Viisivuotisen ( ) Media Plus -ohjelman budjetti on 400 miljoonaa euroa. Lisätietoja ohjelmasta vastaavalta Media Deskiltä, joka on EU:n Media-ohjelman tiedotustoimisto: c/o Suomen elokuvasäätiö, Kerstin Degerman, puh. (09) Ympäristöalan rahoitusväline Life-tuki EU rahoittaa ympäristöhankkeita Life-tuen kautta. Rahoitusvälineessä on useita osia, joista suomalaiset hankkeet ovat saaneet Luonnon Life-tukea ja Ympäristön Life-tukea. Life-rahoitusväline sisältää kolme rahoitusjärjestelmää: Luonnon Life (Life Nature) rahoittaa luonnonsuojeluhankkeita (eivät erityisesti liity matkailuun), erityisesti Natura verkostoon tarvittavia toimia. Ympäristön Life (Life Environment) rahoittaa ympäristöinnovaatioita, joiden tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä. Rahoituksen piirin kuuluvat mm. puhtaammat teknologiat, ympäristömerkit, yritysten ympäristöjärjestelmät, kaupunkiympäristön kehittäminen, kokonaisvaltainen rannikon hoito ja kestävän kehityksen mukainen matkailu - Life Kolmannet maat koskee Itämereen ja Välimereen rajoittuvia maita, jotka eivät ole EU:n jäsenmaita. Luonto- ja maaseutumatkailuhankkeisiin Ympäristöasioiden huomioiminen on erittäin tärkeää matkailun kehittämisessä. Tuki soveltuu varsin hyvin esim. luonnonsuojelualueiden matkailun kehittämiseen, maaseutumatkailuhankkeisiin ja saaristomatkailuhankkeisiin. Suomi on osallistunut Life Environment -hakuun seitsemänä vuonna. Tänä aikana 40 suomalaista ympäristöhanketta on saanut rahoitusta yhteensä n. 16,3 miljoonaa euroa, mikä kertoo hyvästä menestyksestä rahoituskilpailussa. Tällä hetkellä kymmenen suomalaista hanketta hakee Luonnon Life-tukea. EU:n rahoitusosuutta haetaan yhteensä 8,7 miljoonaa euroa. Innovatiivisuus esiin Life Environment -hanke on tyypillisesti innovatiivinen demonstraatioprojekti, jonka soveltuvuus laajamittaisempaan hyödyntämiseen tulee testatuksi. Innovatiivisuutta suhteessa alan tämänhetkiseen tilaan on kuvattava selkeästi, mielellään vertaillen muihin saman alan menetelmiin/käytäntöihin. Useammasta maasta olevien tahojen osallistuminen hankkeeseen on hyvin suositeltavaa. Hankkeen kesto on yleensä 2-3 vuotta.

15 Ympäristön säästämiseen Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, Vuoden 2002 Ympäristön Life -rahoitusta sai 8 suomalaista hanketta, rahoitusta on myönnetty ympäristön hallinnan toimintamalliin, alueelliseen ekotehokkuuteen, ympäristöarvioinnin järjestelmän rakentamiseen, jätteiden synnyn rajoittamiseen, käsittelyyn ja kierrätykseen. Tuen rahoituspuitteet vuosille on 640 miljoonaa euroa. Lisätietoja ohjelmasta ympäristöministeriöstä: Pekka Harju-Autti, puh. (09) , Esimerkkitapaus Life Ympäristöstä Rokuan ekologinen matkailuympäristö - Rokua Life Ecologically Sound Tourism in Rokua Area Kuvaus hankkeesta: Rokualla toteutetaan demonstraatiohanke, jonka päätavoite on ekologisen matkailukohteen luominen. Ohjelman pääosat ovat ekologisen matkailukeskuksen toteutusjärjestelmän kehittäminen sekä kestävän ja terapeuttisen matkailuympäristön demonstroiminen. Projektin tavoitteena on kokonaisvaltaisesti kehittää kestävää luontomatkailua. Matkailun ja herkän luonnon ristiriidan poistamiseen ja ympäristövaurioiden korjaamiseen suunnitellaan menetelmiä. Hallinto-osiossa luodaan ympäristösertifikaatin mukaisia hallintotapoja, rakentamisen ohjausjärjestelmiä ja arkirutiinien hoitokäytäntöjä. Matkailuyrityksille laaditaan ympäristötietoiset toimintasuunnitelmat ja alueelle tehdään tarvittavat ekologiset ympäristörakennelmat. Saatujen tulosten pohjalta tehdään koulutussuunnitelmat ja tiedotusaineisto, jonka avulla tieto-taito voidaan siirtää muiden luontomatkailualueiden käyttöön. Rahoitus: Kokonaiskustannukset n euroa, Life-rahoitus euroa Hankkeen kesto: Energia, tutkimus ja kehitys Euroopan älykäs energiahuolto Energia-alan edellinen puiteohjelma samoin kuin useimmat muut energiapoliittiset ohjelmat päättyivät joulukuussa Tulossa on uusi monivuotinen energia-alan toimenpiteitä koskeva ohjelma Euroopan älykäs energiahuolto. Ohjelman kolme päätavoitetta tulevat olemaan: toimitusvarmuus, Euroopan markkinoiden kilpailukyky ja ympäristön suojelu. Pääpaino pannaan etupäässä energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen. Ohjelma koostuu neljästä toiminta-alueesta, jotka vastaavat osittain aiempia ohjelmia:

16 - Energian järkevä käyttö ja kysynnän hallinta (Save -erityisalue) - Uudet ja uusiutuvat energialähteet (Altener -erityisalue) - Liikenteen energianäkökohdat (Steer -erityisalue) - Uusiutuvien energialähteiden käytön ja energiatehokkuuden edistäminen kansainvälisellä tasolla kehitysmaissa (Coopener -erityisalue) ALTENER Ohjelman tavoitteena on edistää yksityisiä ja julkisia investointeja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energian tuotantoon ja käyttöön. Ohjelmalla rahoitetaan seuraavia toimia ja toimenpiteitä: - Selvitykset, joiden tavoitteena on tukea uusiutuvien energialähteiden toimenpiteitä - Pilottiprojekteja, jotka luovat menetelmiä ja työvälineitä uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen - Kohdennettuja toimenpiteitä, jotka lisäävät uusiutuvien energialähteiden markkinoille pääsyä ja vauhdittavat investointeja Uusiutuviin energialähteisiin Altener-ohjelma voidaan hyödyntää matkailukeskusten, vapaa-ajan palvelujen ja matkailua palvelevien laitteiden (esim. hiihtohissit, huvipuistolaitteet) energian käytön uudistamisessa. Ohjelma kohdentuu yksityisten investointien käynnistämiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen helpompaan markkinoille pääsyyn sekä kannustaa yrityksiä käyttämään uusiutuvia energiamuotoja. Tukea myönnetään mm. seuraaviin kokonaisuuksiin: - Eri lähteiden uusien luonnonvarojen potentiaalitutkimukset (esim. tuulienergia) - yhdenmukaiset laite- ja tuotestandardit - Kilpailukyvyn lisääminen uusin rahoitusjärjestelmin eli kolmannen osapuolen osallistuminen rahoitukseen ja rahoitusvälineiden monipuolistaminen - Paikallisten ja alueellisten infrastruktuurirakenteiden pilottiohjelmat (suunnittelu, informaatio ja koulutus) Altener-ohjelman aikataulut Euroopan komission Energia-sivuilla: Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat yhteensä 86 miljoonaa euroa vuosina Lisätietoja EU:n komission Energia-sivuilta: tai kauppa- ja teollisuusministeriöstä: Aimo Aalto, puh. (09) ,

17 Esimerkkitapaus ALTENER II-ohjelmasta REST - Renewable Energy and Sustainable Tourism Kuvaus hankkeesta: REST on energian säästökampanja hotelleille. Hankkeessa on mukana partnereita kuudesta Euroopan maasta eli Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Portugalista, Iso-Britanniasta ja Espanjasta. REST-kampanja tukee hotelleja tavoitteissaan energian säästämisessä ja uusiutuvien energialähteiden käytössä. Tavoitteena on, että näiden organisaatioiden toiminta tulisi hiili-neutraaliksi. Kesto: REST projekti käynnistyi SAVE Ohjelman yleistavoitteena on edistää energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä, edistää yksityisten ja julkisten kuluttajien sekä elinkeinoelämän energiansäästöön tähtääviä investointeja. Energian säästö ja toiminta-alueen ympäristön parantaminen on erityisen tärkeätä matkailualan yrityksille. Kustannusten alentamisen ohella huolehditaan myös ympäristöystävällisestä ja kestävän kehityksen mukaisen matkailun kehittymisestä. Ohjelman puitteissa kehitetään työkaluja ja menetelmiä energiasäästön edistämiseksi. Energiatehokkuutta koskevia toimia ja toimenpiteitä rahoitetaan mm. seuraavien yleislinjausten mukaisesti: - Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen alhaisempien energiakustannusten myötä - Energiakulutuksen vähentämiseen liittyvät suunnitelmat ja niiden toteutus - Pk-yritysten energiatarpeen arviointi ja tulevaisuuden kehityksen arviointi Ympäristön suojelun varmistaminen energiasäästöön tähtäävien toimenpiteiden myötä Save-ohjelman aikataulut Euroopan komission Energia-sivuilla Rahoituspuitteet Save-ohjelman toteuttamiseksi ovat yhteensä 75 miljoonaa euroa vuosina Lisätietoa EU:n komission Energia-sivuilta: Suomessa lisätietoja saa Internet-sivustosta:

18 Esimerkkitapauksia SAVE-ohjelmasta vuodelta 1998: - Energy Savings by CHP plants in the Hotel Sector (SA/036/98/SWE). Hakijana AF - Energikonsult Stockholm AB - Energy Efficiency and Hotels: CHP Systems (SA/129/98/ITA). Hakijana FederTurismo - Assessment of CHP - Implementation possibilities in the Tourist Sector (SA/203/98/GR). Hakijana NTUA- National Technical University of Athens EU:n tutkimuksen kuudes puiteohjelma Euroopan unioni rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa usealla miljardilla eurolla vuosittain. Tutkimus- ja kehitysohjelmat on niputettu noin viiden vuoden mittaiseksi puiteohjelmaksi. Kuudes puiteohjelma kattaa vuodet ja se on jatkoa viidennelle puiteohjelmalle. Puiteohjelman budjetti on 17,5 miljardia euroa. Ohjelma keskittyy seitsemään painopisteeseen. Kestävä kehitys ja ekosysteemien tasapaino Suomalaisen matkailuelinkeinon kannalta suurinta merkitystä voisi olla Kuudennen puiteohjelman painopistealueella Kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen avulla kestävän kehityksen periaatetta Euroopassa, yhdistää ympäristöön liittyvät, taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet ja huomioida uusiutuvat energialähteet sekä liikenteen ja Euroopan maa- ja merivarojen kestävän hallinnan. Euroopan yhteisön puiteohjelma muodostuu kolmesta suuresta toimikokonaisuudesta: Tutkimuksen kohdentaminen ja integrointi, jossa ensisijaiset tutkimusalueet ovat 1 biotieteet, genomitutkimus ja terveysalan bioteknologia 2 tietoyhteiskunnan teknologiat 3 nanoteknologia ja nanotieteet, älykkäät materiaalit ja uudet tuotantomenetelmät ja -laitteet 4 ilmailu ja avaruus 5 elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus 6 kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit sekä 7 kansalaiset ja hallinto osaamisyhteiskunnassa. Useita tutkimusaloja kattavat erityistoimet ovat 1 politiikkojen tukeminen 2 tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi 2 pk-yrityksille suunnattu horisontaalinen tutkimustoiminta sekä 3 kansainvälinen yhteistyö 1. Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen, jossa toimia ovat 1 tutkimus ja innovointi 2 tutkijavoimavarat ja liikkuvuus 3 tutkimusinfrastruktuurit sekä 4 tieteen ja yhteiskunnan väliset suhteet Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen, jolla pyritään lisäämään koordinointia ja tukemaan Euroopan tutkimuspolitiikkojen ja -toimien johdonmukaista kehittämistä.

19 Lisäksi puiteohjelmaan kuuluu erityisohjelma Euratom ja JRC. Kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit jakautuu kolmeen työohjelmaan: 1) Kestävät energiajärjestelmät 2) Kestävä pintaliikenne 3) Globaalimuutos ja ekosysteemit EU rahoittaa vain hankkeita, joihin osallistuu useita kumppaneita eri maista. Ensimmäiset hakukierrokset avautuivat joulukuussa 2002 ja haut ovat pääsääntöisesti avoinna maalis- tai huhtikuulle puiteohjelman budjetti on yhteensä 17,5 miljardia euroa. Lisätietoja 6. puiteohjelmasta: Esimerkkitapauksia kuudennesta puiteohjelmasta ei siis vielä ole saatavilla, mutta edellisestä 5. puiteohjelmasta löytyi lukuisia matkailuelinkeinoa sivuavia hankkeita. Esimerkkitapaus 5. puiteohjelmasta: CRUMPET - Creation of User-friendly Mobile services Personalised for Tourism. Kuvaus hankkeesta: CRUMPETin tavoitteena on toteuttaa, vahvistaa ja kokeilla lisäarvoa tuottavia palveluja liikkuville käyttäjille kiinteissä ja mobiiliverkoissa. Suomalaisista tahoista mukana ovat olleet Sonera ja Helsingin yliopisto. PK-yritykset Monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden (PK-yritykset) hyväksi Ohjelman tavoitteena on parantaa yritysten kasvua ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä ja tietoon perustuvassa taloudessa, edistää yrittäjyyttä, yksinkertaistaa yritysten perustamista ja parantaa yritysten rahoitusympäristöä. Lisätietoja kauppa- ja teollisuusministeriöstä: Annukka Lehtonen, puh. (09) , Ohjelma jakautuu mm. seuraaviin rahoitusvälineisiin: Euroopan teknologiaohjelman käynnistämisjärjestelmä Käynnistämisjärjestelmän tavoitteena on auttaa innovatiivisten pk-yritysten perustamista ja kasvua parantamalla riskipääoman saantia. Järjestelmää hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR).

20 Edita Publishing Oy/Matkailu, Siltasaarenkatu 14, 4. krs, PL 710, EDITA, Pk-yritysten takausjärjestelmä Lainatakausjärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa pienten ja vastaperustettujen yritysten lainansaantimahdollisuuksia jakamalla riskiä kansallisten takausjärjestelmien ja keskinäisten takausjärjestelmien kanssa. Järjestelmää hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR). Siemenpääomatoimi Toimen tavoitteena on tukea sellaisen oman pääoman tarjontaa, jota tarvitaan uusien kasvukykyisten ja uusia työpaikkoja tarjoamaan pystyvien innovatiivisten yritysten perustamisessa. Järjestelmää hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR). JEV, Joint European Venture Initiative, eurooppalainen yhteisyritys Eurooppalainen yhteisyritys ohjelmalla edistetään kansalliset rajat ylittävien yhteisyritysten perustamista ETA-alueella. Hyväksyttyjä kuluja ovat yhteisyrityksen suunnitteluun ja perustamiseen liittyvät menot, tutkimustyöhön liittyvät kulut sekä ulkopuolisista tai sisäisistä toimeksisaajista aiheutuvat kulut. JEV-ohjelmaan hyväksyttäviä hankkeita ovat yhteistyöhankkeet teollisuuden, kaupan, käsityön ja palveluiden aloilta. Suomessa Finnvera Oyj toimii rahoituksen välittäjänä Euroopan Unionin ja rahoituksen saajan välillä. Finnveran kautta toteutetaan neuvonta, rahoituksen hakeminen, hankkeiden arviointi, rahoituksen maksatus sekä raportointi. Finnvera Oyj, Pauli Tiainen, puh , EU:n myöntämät lainat ja lainatakuut Euroopan investointipankki (EIP) myöntää pk-yrityksille lainoja kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti toimivien rahoituksen välittäjien kautta. Euroopan investointirahasto (EIR) antaa lainatakuita suurhankkeiden lisäksi myös pkyritysten investoinneille erityisesti taantuvilla teollisuusalueilla ja maaseudulla. Finnveran kautta on myönnetty lainoja ja lainatakuita myös matkailulle. Finnvera Oyj, Pauli Tiainen, puh , Tietoa saa kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoimasta verkkopalvelusta Yritys-Suomesta Export Promotion Programme to Japan (EXPROM) Euroopan komissio on tämän ohjelman avulla rohkaissut eurooppalaisia yrityksiä penetroitumaan Japanin markkinoille. EXPROM-ohjelma jakautuu 3 osaan: EU Gateway to Japan, Executive Training Programme ja ad hoc -toimenpiteet.

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006. Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi

SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006. Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006 Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi Mikä Euroopan sosiaalirahasto on? Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa

Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 1 Yritystoimintajulkaisut Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa PARASTA VASTINETTA EUROOPAN UNIONIN RAHOILLE EU:n rakennerahastot pienille ja keskisuurille

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA)

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Kajaani 14.12.2015 Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Jouni Ponnikas Kainuun liitto www.interreg-npa.eu Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1. Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006

TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006 TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006 Työpaja 4.5.2006 EU-hankkeet terveyskeskusten koulutuksessa ja kehittämisessä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot