Esipuhe. Rahoitusinstrumenttikooste: Hanna-Miina Sihvonen, Anna Kaikkonen, Tiina Männikkö / SM.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe. Rahoitusinstrumenttikooste: Hanna-Miina Sihvonen, Anna Kaikkonen, Tiina Männikkö / SM."

Transkriptio

1

2 2 Esipuhe Kansainvälisen, yhteiskunnallisen ja luonnonympäristön kehitys asettavat kasvavia vaatimuksia pelastustoimelle kuten myös koko turvallisuussektorille, sen politiikka- ja säädösvalmistelulle, strategiselle suunnittelulle ja käytännön pelastus- ja turvallisuustoiminnoille. Tarvitaan sekä perinteisten pelastus- ja turvallisuustoimintojen kehittämistä että uusiin uhka- ja riski-ilmiöihin vastaamista. Tekniikan kehitys tarjoaa tähän myös uusia mahdollisuuksia. Tämä edellyttää luotettavaa tutkimusta, jonka tulisi kattaa keskeisimmät ongelma-alueet ja arvioida uudet mahdollisuudet. Alan kehittäminen tarvitsee kasvavassa määrin tutkimustukea nykyistä laajemmilla aihealueilla. Kasvava osa pelastus- ja turvallisuusalalle tulevista haasteista määräytyy Suomen ulkopuolelta. Siksi kansainvälistä tutkimusyhteistyötä on tehostettava ja monipuolistettava muun muassa Pohjoismaiden kesken ja EU:n tutkimusohjelmiin osallistumalla. Tässä koosteessa esitellään rahoitusinstrumentteja, joita voidaan hyödyntää pelastustoimen kehittämisessä ja haasteisiin vastaamisessa. Jokaisesta rahoitusinstrumentista on esitelty instrumentin nimi, lyhyt kuvaus sisällöstä, minkälaisiin asioihin/teemoihin instrumenttia voidaan käyttää, mitkä tahot instrumenttia voivat käyttää, instrumenttia hallinnoiva viranomainen sekä linkki lisätietoihin instrumentista. Rahoitusinstrumenttikooste: Hanna-Miina Sihvonen, Anna Kaikkonen, Tiina Männikkö / SM.

3 3 Hankesuunnittelun lähtökohdaksi tukea seuraavista määritelmistä Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (t&k) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö. Perustutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ei ensisijaisesti tähtää käytännön sovellukseen. Esim. ominaisuuksien, rakenteiden ja riippuvuuksien analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien muodostaminen ja testaaminen. Soveltavalla tutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ensisijaisesti tähtää tiettyyn käytännön sovellutukseen. Esim. sovellusten etsiminen perustutkimuksen tuloksille tai uusien menetelmien ja keinojen luominen tietyn ongelman ratkaisemiseksi. Tuote- ja prosessikehityksellä (kehittämistyöllä) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tutkimuksen tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämiseksi uusien aineiden, tuotteiden, tuotantoprosessien, menetelmien ja järjestelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen. (Lähde: online: viitattu )

4 4 Sisällys Esipuhe... 2 Hankesuunnittelun lähtökohdaksi tukea seuraavista määritelmistä Kansainväliset rahoitusinstrumentit Pelastuspalvelun rahoitusväline - Civil Protection Financial instrument ENI CBC ISF - Internal Security Fund Suomen rakennerahasto-ohjelma Baltic Sea Region Programme EU Horisontti 2020 Tutkimus- ja kehittämisrahoitus H2020 Turvalliset yhteiskunnat - Secure Societies NordForsk - Nordic Centre of Excellence in Societal Security Kansalliset rahoitusinstrumentit Palosuojelurahasto Palosuojelun edistämissäätiö Valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva selvitys- ja tutkimustoiminta Työsuojelurahasto IBA (Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön rahoitus) Tekes / Julkiset innovatiiviset hankinnat Matine - Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Öljysuojarahasto... 24

5 5 1. Kansainväliset rahoitusinstrumentit 1.1. Pelastuspalvelun rahoitusväline - Civil Protection Financial instrument Pelastuspalvelun rahoitusvälineellä tuetaan ja täydennetään EU:n jäsenvaltioiden sekä pelastuspalvelumekanismiin osallistuvien valtioiden (tällä hetkellä Norja, Liechtenstein ja Islanti) toimia ensisijaisesti ihmisten, mutta myös ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi (mukaan lukien kulttuuriperintö), luonnonmullistuksissa ja ihmisen aiheuttamissa suuronnettomuuksissa, terroriteoissa sekä teknologian aiheuttamissa onnettomuuksissa ja säteilyonnettomuuksissa tai ympäristökatastrofeissa, sekä helpottamaan jäsenvaltioiden välistä tiiviimpää yhteistyötä pelastuspalvelun alalla. Mihin voidaan käyttää: Pelastuspalvelun rahoitusvälineestä voi hakea rahoitusta komission vuotuisen työohjelman mukaisiin ennaltaehkäisy- ja valmiustoimiin. Vuotuisissa työohjelmissa esitetään rahoitettavan toiminnan tavoitteet, odotetut tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy myös kuvaus rahoitettavista toimista, kullekin toimelle osoitettava ohjeellinen määrä ja alustava toteutusaikataulu. Vuoden 2014 rahoitusvälineestä voi hakea rahoitusta sekä projekteihin että harjoituksiin ja yksittäinen hakemus voi kohdistua vain toiseen näistä. I. Projektihaku jakautuu kahteen osioon, ja yksittäinen hakemus voi kohdistua vain toiseen näistä: A. Valmiussuunnitteluprojektit (Preparedness projects). Rahoitusta voi käyttää valmiussuunnittelun/työohjelman prioriteettien mukaisiin hankkeisiin. B. Ennaltaehkäisyyn tähtäävät projektit (Prevention projects) Ennaltaehkäisyyn tähtäävissä projekteissa rahoitusta voi käyttää työohjelman prioriteettien mukaisiin hankkeisiin. C. Muut ennaltaehkäisytoimet (other prevention acitivities) tutkimukset, kokoukset, työpajat II. Harjoitukset 1. Pelastuspalvelumekanismin harjoitukset 2. Pelastuspalveluyksiköiden, TAST-tiimien ja EUCP-tiimien harjoitukset

6 6 III. Harjoituksiin voi hakea yksittäisellä hakemuksella rahoitusta vain yhdentyyppiseen harjoitukseen, esim. Table Top (TTX) tai Command Post (CPX), yhteen hakemukseen ei tule sisällyttää useita eri harjoitustyyppejä. Harjoituksissa muodostetaan testausympäristö olemassa olevien tai uusien pelastuspalvelumekanismin proseduurien tai operatiivisten mallien testaukselle. Harjoituksissa tarjotaan oppimismahdollisuus toimijoille, jotka ovat mukana pelastuspalvelumekanismissa. Projektien ja harjoitusten lisäksi rahoitusvälineestä rahoitetaan pelastuspalvelumekanismin toimintaa. pelastuslaitokset, järjestöt, yliopistot, tutkimuslaitokset, pelastuspalvelumekanismiin eri tavoin osallistuvat toimijat Hallinnoiva viranomainen: DG ECHO - Humanitarian Aid and Civil Protection ENI CBC ENI CBC -ohjelmilla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä EU:n ulkorajoilla. ENI CBC -ohjelmat ovat jatkoa kaudella toteutetuille ENPI CBC ohjelmille. Ohjelmakausi tulee jatkamaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa (European Neighbourhood Policy, ENP) ja osoittamaan taloudellista tukea EU:n ulkosuhdetoiminnalle suhteessa Unionin eteläisiin ja itäisiin naapurimaihin. Tavoitteet pohjaavat mahdollisuuksiin parantaa yleistä kiinnostusta lakien, demokratian, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen yhtenäisyyden kehittämiseen. Suomessa toteutettavat kolme ohjelmaa jatkavat toimintaansa nykyisten ENPI CBC-ohjelmien pohjalta. ENI CBC -ohjelmien valmistelu on parhaillaan käynnissä ja etenee kolmessa vaiheessa: käynnistäminen, toinen vaihe ja viimeistelyvaihe. CBC ohjelmien valmistelua Suomessa koordinoivat nykyisten ENPI CBC ohjelmien hallintovi-

7 7 ranomaiset: Lapin liitto, Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois- Pohjanmaan liitto. Tavoitteena on jättää ohjelmaesitykset komissiolle alkusyksystä 2014, jolloin komissio voisi hyväksyä ne vuoden 2014 loppuun mennessä. Ohjelmien toteuttaminen pyritään aloittamaan keväällä Ohjelmointia koskevassa puiteasiakirjassa määritellään mm. ulkorajayhteistyön yleiset tavoitteet, ohjelma-alueet sekä ohjelmakohtainen rahoitus. Ohjelma-asiakirjat ovat valmistelussa osallistuvien maiden yhteisissä valmistelutyöryhmissä. Suomi osallistuu kolmen ENI CBC -ohjelman valmisteluun ja toteuttamiseen: Kolarctic (Suomi-Ruotsi-Norja-Venäjä) Karelia (Suomi ja Venäjä) Kaakkois-Suomi Venäjä (Suomi ja Venäjä) Tavoitteena on jättää ohjelmaesitykset komissiolle alkusyksystä 2014, jolloin komissio voisi hyväksyä ne vuoden 2014 loppuun mennessä. Ohjelmien toteuttaminen pyritään aloittamaan keväällä Budjetti ENI CBC ohjelmassa kaudelle on n. 240 milj. euroa. Mihin voidaan käyttää: Uusilla CBC -ohjelmilla tulee olemaan temaattiset painopisteet joista johdetaan ohjelman toimintalinjat. Rahoitusta voidaan periaatteessa suunnata esimerkiksi yritystoimintaan, koulutukseen ja tutkimukseen, teknologisen kehityksen sekä innovaatioiden edistämiseen, kulttuurin ja kulttuuriperintötyön edistämiseen, ympäristönsuojeluun, ilmaston muutokseen sopeutumiseen, liikenteen sujuvoittamiseen, tiedonsiirtoverkkoihin sekä rajatoimintojen ja - turvallisuuden parantamiseen. Strategiset päätavoitteet ENI-CBC -ohjelmassa: A. Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen rajaalueilla, B. Yhteisiin haasteisiin vastaaminen (esim. ympäristökysymykset, terveys, rikollisuuden torjunta), C. Ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuuden turvaaminen ja edistäminen Ohjelmiin kuuluvilla hankkeilla edistetään ohjelma-alueiden kehitystä, ympäristö- ja energiayhteistyötä, rajanylitysten sujuvuutta sekä koulutus- ja kulttuuriyhteistyötä. Kehittämishankkeiden lisäksi ohjelmista rahoitetaan investointihankkeita, jotka liittyvät eri-

8 8 tyisesti rajanylityspaikkojen toimivuuden parantamiseen. Pelastustoimen näkökulmasta työohjelmaan tulevista teemoista voidaan soveltaen hakea rahoitusta myös pelastustointa hyödyttäviin hankkeisiin, esimerkiksi koulutus- ja tutkimusyhteistyöhankkeisiin ja toimintamallien kehittämiseen esimerkiksi ympäristöonnettomuuksiin varautumisessa. Viranomaiset, julkishallinnon toimijat, elinkeinoelämä, tutkimus- ja oppilaitokset. Vaatii alueellisten toimijoiden aktivoinnin ja osallistumisen. Komission laatimien ENI-sääntöjen mukaan hankkeen päätoteuttajan on oltava varsinaiselta ohjelma-alueelta ja kaikissa hankkeissa tulee olla vähintään yksi hankekumppani Suomesta ja yksi Venäjältä. Rahoitettavan toiminnan tulee ensisijaisesti hyödyntää ydinohjelma-aluetta. Hallinnoiva viranomainen: Kolarctic, Lapin liitto Kaakkois-Suomi Venäjä, Etelä-Karjalan liitto Karelia, Pohjois-Pohjanmaan liitto 1.3.ISF - Internal Security Fund Euroopan unionin rahoitusohjelmakaudelle tullaan perustamaan sisäasioiden alalle kaksi uutta rahastoa, turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto (AMF) sekä sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), joista jälkimmäinen jakaantuu ulkoraja- ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen (ISFB) sekä poliisiyhteistyötä, rikollisuuden torjuntaa ja ehkäisemistä sekä kriisinhallintaa koskevaan rahoitusvälineeseen (ISF-P). Pelastustoimen asiat kuuluvat ISF- P-rahoitusvälineen piiriin. ISF-P -rahoituksella parannetaan jäsenvaltioiden ja unionin valmiuksia hallita tehokkaasti turvallisuuteen liittyviä riskejä ja kriisejä sekä varaudutaan terrorihyökkäyksiin ja muihin turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin ja suojataan kansalaisia ja elintärkeää infrastruktuuria niiltä. Poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskevan rahoitusvälineen tavoitteet: jäsenvaltioiden toimintakyvyn vahvistaminen todistajien ja rikosten uhrien suojelu- ja tukitoimien kehittäminen yhteistyön ja koordinaation edistäminen tiedonvaihdon osalta

9 9 eurooppalaisen lainvalvontaviranomaiskulttuurin edistäminen riskien ja uhkien perusteellisen kartoittamisen vahvistaminen jäsenvaltioissa tehokas koordinaatio EU- ja kansallisella tasolla kriisien osalta jäsenvaltioiden kriittisten infrastruktuurien suojelukapasiteetin vahvistaminen. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet maalishuhtikuussa 2014 EU:n sisäasioiden rahastoja koskevat asetukset. Jäsenvaltioille ohjattava rahoitus toimeenpannaan jäsenvaltioiden laatimien kansallisten ohjelmien kautta. Kansallisten ohjelmien tavoitteena on toteuttaa sisäasioiden rahastojen tavoitteita jäsenvaltioiden kansalliset tarpeet huomioon ottaen. Rahastojen kansallisten ohjelmien valmistelu on Suomessa parhaillaan käynnissä. Sisäasioiden alan rahastojen ohjelmakauden kansallista valmistelua koordinoi sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö yhteistyössä rahastojen toimialaan kuuluvien tahojen kanssa. Meneillään on myös rahastoja koskeva kansallinen lainsäädäntöhanke, jossa valmistellaan ehdotukset uusia sisäasioiden EU-rahastoja koskevaksi laiksi sekä valtioneuvoston asetukseksi. Vuonna 2014 on tarkoitus järjestää uuteen ohjelmakauteen liittyviä infotilaisuuksia sekä koulutusta. Tilaisuuksista tullaan tiedottamaan sisäministeriön nettisivuilla. ISF-P -rahoitusvälineen kokonaismäärärahat ohjelmakaudella ovat milj. euroa, josta Suomen kansallisen ohjelman määräraha on 15,68 milj. euroa. Mihin voidaan käyttää: Kansallisen ohjelmien perusteella rahastolle laaditaan myöhemmin erilliset kansalliset toimeenpano-ohjelmat, joissa määritellään mm. rahastosta tuettavien hankkeiden ja toiminnan valintaperiaatteet sekä kuvataan tarkemmin rahastosta toteutettavia toimia. Alustavan suunnitelman mukaan rahastosta on tarkoitus rahoittaa toimia, joilla kehitetään viranomaisyhteistyötä ja viranomaisten kriisitilannevalmiutta, turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien hallintaa ja niihin varautumista, ml. terrorismin ja CBRNE-uhkien torjunta ja CBRNE-turvallisuutta koskevan EU:n toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyviä toimia, viranomaisten operatiivisen toimintakyvyn ja toimintavalmiuden turvaamista ml. kalusto- ja varustehankinnat, tietojärjestelmien ja analyysitoiminnan kehittämistä, viranomaisten koulutusta, harjoituksia ja seminaareja, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihdon edistämistä kansallisesti ja kansainvälisesti, kriittisten infrastruktuurien ja CBRNE-uhkien tunnistamista ja yhteiskunnan suojautumista ja varautumista sekä sietokyvyn parantamista uhka-arvioiden mukaisissa kriisi- ja poikkeustilanteissa, riskienhallinta- ja uhka-arviotyökalujen, prosessien

10 10 ja menetelmien kehittämistä ja hyödyntämistä, tilannekeskusten ja tilannekuvajärjestelmien kehittämistä ja kriisiviestinnän kehittämistä laajojen onnettomuustilanteiden tai kriisien varalta, toimia, joilla edistetään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, tietyiltä osin myös jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä yhteistyötä edistäviä toimia Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahastojen kaudelle laaditaan yksi ohjelma-asiakirja, joka kattaa sekä EAKR- että ESR-rahaston toimet. Asiakirjan valmistelu on parhaillaan käynnissä. Valmistelua johtaa työ- ja elinkeinoministeriön Alueosasto. Alueellinen suunnitelma valmistellaan kahdella alueella: Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Etelä- ja Länsi-Suomi. Suunnitelmat muodostavat pohjan toimenpideohjelman alueelliselle toiminnalle. Alueellisesta valmistelusta vastaavat maakunnan liitot yhdessä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien sekä alueiden kehittämisen kannalta merkittävien tahojen kanssa. Valtakunnallisen toiminnan valmistelusta vastaavat ministeriöt. HALKE linjasi syyskuussa 2012 rakennerahasto-ohjelman painopisteet ja kesäkuussa 2013 ohjelman toimintalinjojen temaattiset tavoitteet, erityistavoitteet ja pääasiallisen tuettavan toiminnan. Valtioneuvosto on hyväksynyt kumppanuussopimuksen ja Suomen rakennerahasto-ohjelman toimitettavaksi komission käsittelyyn. Hallitus hyväksyi uudet alueiden kehittämiseen ja EU:n rakennerahastotoimintaan ohjelmakaudella sovellettavat asetukset. Asetukset tulivat voimaan Päätöksen myötä hankkeiden haut käynnistyvät maanantaina , jolloin hakemuksia voi täyttää uudessa EURA järjestelmässä.

11 11 Suomen rakennerahasto-ohjelman kokonaisrahoitus on n. 2,6 mrd. euroa, josta EU-rahoituksen osuus 1,3 mrd. euroa ja loput 1,3 mrd. kansallista julkista rahoitusta. Kansallisesta julkisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muiden julkisten tahojen osuus on 25 %. Kunnilta ja muilta julkisilta toimijoilta odotetaan ohjelmaan vuosittain n. 50 milj. euron panostusta kehittämistoimintaan. Mihin voidaan käyttää: Ohjelma sisältää viisi toimintalinjaa (suluissa EU-rahoituksen osuus): 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR 328 milj. euroa) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR 435 milj. euroa) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR 234 milj. euroa) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR 164 milj. euroa) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR 99 milj. euroa) Ohjelman eri toimintalinjoista johdetut teema-alueet voivat antaa pelastustoimelle mahdollisuuksia kehittämishankkeisiin. Ainakin uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppinen voivat sisältää sopivia aiheita. Myös sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta voi sisältää esimerkiksi varautumiseen ja valmiussuunnitteluun soveltuvia aiheita. Viranomaiset, julkishallinnon toimijat, elinkeinoelämä, tutkimus- ja oppilaitokset. Vaatii alueellisten toimijoiden aktivoinnin ja osallistumisen. Rakennerahastot.fi on verkkopalvelu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen hakijoille, viranomaisille ja kaikille EU-rahoituksesta kiinnostuneille. Hakemusten valmistelusta ja hauista lisätietoa löytyy verkkopalvelusta. Haut ovat alueellisia ja hakualueet ovat seuraavat:

12 12 https://www.rakennerahastot.fi/ https://www.tem.fi/index.phtml?s= Baltic Sea Region Programme Baltic Sea Region Programme rahoitetaan kansainvälisenä yhteistyöohjelmana Euroopan Aluekehitys Rahastosta. Ohjelmakomitea on hyväksynyt yhteistyöohjelman ja se on lähetetty osallistuville maille hyväksyttäväksi. Lopulliseen hyväksyntään ohjelma menee Euroopan komissiolle heinäkuun 2014 loppuun mennessä. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Itämeren alueellista integraatiota tukien yhteistyötä EU-maiden Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi sekä partnerimaiden Valko-Venäjä, Norja ja Venäjä välillä. Ohjelman käynnistymisestä tiedotetaan ohjelman Varsovassa pidettävässä konferenssissa, jossa käydään läpi ohjelman teemoja, rahoituksen toimintamallia ja hakuprosessia. Ohjelman pohjana strategiset tavoitteet (Article 9 of Regulation (EU) No 1303/2013): 1) tutkimuksen, teknologisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen 2) ympäristön suojeleminen ja resurssitehokkuuden edistäminen 3) ympäristöä säästävä liikennöinti ja verkoston infrastruktuurin avainkohtien pullonkaulojen poistaminen Mihin voidaan käyttää:

13 13 Liikennöintitapojen yhteensovittaminen, tavaroiden ja ihmisten liikkuvuuden kehittäminen pohjois-etelä ja itä-länsi suunnissa Meri-, rautatie, tie- ja ilmailuliikenteen kapasiteetin kehittäminen eri toimijoiden yhteistyönä, ml. viranomaisten, julkisten ja yksityisten logistiikka- ja liikennetoimijoiden, tutkimuslaitosten ja hallinnontoimijoiden välillä. Meriturvallisuuden kehittäminen eri toimijoiden yhteistyönä, ml. merenkulkuviranomaiset, pelastuspalvelut, viranomaiset. Meriliikennöintiin liittyvien riskien vähentäminen Pelastuspalveluihin teemoja mahdollista soveltaa Viranomaiset, julkishallinnon toimijat, elinkeinoelämä, tutkimus- ja oppilaitokset. Vaatii alueellisten toimijoiden aktivoinnin ja osallistumisen. Vähintään kolme partneria kolmesta eri ohjelmaan osallistuvasta maasta EU Horisontti 2020 Tutkimus- ja kehittämisrahoitus EU:n Horisontti 2020 puiteohjelmasta rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita vuosina yhteensä n. 77 miljardilla eurolla. Komission tavoitteena on luoda Horisontin avulla Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa. Horisontti 2020 koostuu kolmesta osa-alueesta: 1) Huipputason tiede, 2) Teollisuuden johtoasema ja 3) Yhteiskunnalliset haasteet. Horisontti 2020 ohjelman avulla komissio ja jäsenmaat yhdessä toteuttavat Innovaatiounionia, joka on yksi Eurooppa strategian lippulaiva-aloitteesta.

14 14 Euroopalla on lähivuosina edessään suuria yhteiskunnallisia haasteita, joiden ratkaisemisessa Horisontti ohjelmalla ja Yhteiskunnalliset haasteet osa-alueessa varsinkin on keskeinen osa. Erityisesti loppukäyttäjien ja hyödyntäjien odotetaan osallistuvan näihin toimiin. Osa-alueeseen on määritetty seitsemän työohjelmaosuutta: 1) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi, 2) Euroopan biotalouden haasteet, 3) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia, 4) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne, 5) Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet, 6) Eurooppa muuttuvassa maailmassa - osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat ja 7) Turvalliset yhteiskunnat. Varsinkin Turvalliset yhteiskunnat työohjelmaosio voisi tarjota mahdollisuuksia pelastustoimen tutkimus- ja kehittämisaiheisiin. Jo avautuneissa hauissa työohjelmassa voisi olla soveltuvia aiheita, liittyen esimerkiksi varautumiseen ja valmiussuunnitteluun. Jatkossa myös ohjelmiin vaikuttamista voisi tehostaa. Eri osapuolien kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti voisi panostaa aiheiden valmisteluun työohjelmaan, tarkastella yhdessä mitä EU:n kannalta keskeisiä toteutettavia tutkimus- ja kehittämistarpeita olisi. Keskeisin työohjelman osa pelastustoimen kannalta on Turvalliset yhteiskunnat ja tämän ohjelman kansallinen koordinaatiovastuu on sisäministeriössä (sisäministeriön Horisontti 2020 Turvalliset yhteiskunnat sivulta lisätietoja) H2020 Turvalliset yhteiskunnat - Secure Societies Turvallisuuden ja vapauden takaaminen sekä luottamus niin demokraattisiin rakenteisiin kuin muihin kansalaisiin ovat Euroopan vakauden edellytys. Monenlaisten turvallisuusuhkien kohtaamiseksi Euroopan unionin tulisi kehittää uusia ratkaisuja, ennakointivälineitä ja osaamista. Yhteentoimivat järjestelmät tehostavat kriisien ja katastrofien parempaa hallintaa. Turvallisuus on Euroopan ja sen kansalaisten oikeutettu huolenaihe ja tässä suhteessa merkittävä haaste yhteiskunnalle. Euroopan unioniin, sen kansalaisiin, sen teollisuuteen ja sen kansainvälisiin kumppaneihin kohdistuu monenlaisia turvallisuusuhkia, kuten rikollisuutta, terrorismia, laitonta kauppaa ja ihmisen tai luonnon aiheuttamista onnettomuuksista johtuvia suuren luokan hätätilanteita. Nämä uhat voivat ylittää maiden rajat, ja niiden kohteet voivat olla fyysisiä tai kyberavaruudessa, ja hyökkäykset voivat tulla eri lähteistä. Ohjelmasta rahoitetaan erityisesti seuraavia toimia:

15 15 rikollisuuden, laittoman kaupan ja terrorismin torjunta, mukaan lukien terrorismiin liittyvien ajatusten ja uskomusten ymmärtäminen ja torjunta; kriittisten infrastruktuurien, toimitusketjujen ja liikennemuotojen sietokyvyn suojaaminen ja parantaminen; turvallisuuden parantaminen rajavalvonnan avulla; tietoverkkojen turvallisuuden parantaminen; Euroopan selviytymiskyvyn parantamien kriiseissä ja katastrofeissa; yksityisyyden ja vapauden turvaaminen, myös Internetissä, ja kaikkien turvallisuus-, riski- ja hallintoalojen yhteiskunnallisen, oikeudellisen ja eettisen ymmärtämyksen parantaminen; standardoinnin ja järjestelmien yhteentoimivuuden parantaminen, myös hätätapauksia varten. Mihin voidaan käyttää: Kansainvälisiin EU-tasoisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin Viranomaiset, julkiset toimijat, yritykset, tutkimustahot, järjestöt. Ohjelma on loppukäyttäjälähtöinen, joten turvallisuuspuolen viranomaistahojen osallistuminen on erittäin toivottua. H2020 Secure Socities työohjelmaan : wp1415-security_en.pdf Secure Societies ohjelman kotisivulle: %E2%80%93-protecting-freedom-and-security-europe-and-its-citizens Suomen komiteajäsen: Sisäministeriö Kansallinen yhteyshenkilö: Tekes 1.7. NordForsk - Nordic Centre of Excellence in Societal Security Nordic Societal Security Programme on monitieteinen tutkimusohjelma, joka on suunnattu erilaisten pohjoismaisten yhteiskunnallisen turvallisuuden näkökulmien tutkimukseen. Ohjelman taustalla on vuosikymmenien aikana toteutettu yhteiskunnalliseen turvallisuuteen liittyvä tutkimusyhteistyö pohjoismaissa. Ohjelman rahoitus tulee NordForskin partnereilta ja NordForsk hallinnoi oh-

16 16 jelmaa yhdessä ohjelmakomitean kanssa, jossa ovat edustettuina rahoittavat organisaatiot. Mihin voidaan käyttää: Societal Security ohjelman tutkimuksien tavoitteena on tuottaa tietoa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tarkastelusta kriisitilanteissa, miten väestön elinolosuhteet, terveys, tarpeet ja perusarvot turvataan erilaisissa häiriötilanteissa. Ohjelman teemoissa ovat mm. haavoittuvuuksien tarkastelu ja miten häiriötilanteen elinkaaren vaiheissa ennaltaehkäisystä toipumiseen voidaan kehittää sietokykyä ja kyvykkyyksiä toimia tilanteissa. Hallinnoiva viranomainen: NordForsk Ohjelman kautta toteuttavilla hankkeilla on tavoitteena tuottaa uutta tietoa ja ratkaisuja yhteiskunnallisten turvallisuushaasteiden ratkaisemiseen. ikkerhet

17 17 2. Kansalliset rahoitusinstrumentit 2.1. Palosuojelurahasto Mihin voidaan käyttää: Palosuojelurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka toimii sisäministeriön hoidossa ja valvonnassa. Rahasto myöntää vuosittain avustuksia noin 9 milj. euroa tulipalon ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämistä koskeviin hankkeisiin. Keskeisimpiä avustuskohteita ovat olleet pelastusalan järjestöjen koulutus- ja valistustoiminta, alaa tukevat tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kaluston hankinta ja paloasemien rakentaminen. Rahastosta voidaan myöntää harkinnanvaraisia yleis- ja erityisavustuksia tulipalon ehkäisyä ja pelastustoiminnan edistämistä koskeviin hankkeisiin. Erityisavustukset ovat yleensä suuruudeltaan enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Erityisavustuksia myönnetään muun muassa: oppimateriaalin tuotantoon ja hankintaan, tietojen käsittelyn kehittämiseen ja laitteiden hankintaan, kokeilu-, käynnistämis-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan, valistukseen ja neuvontaan sekä standardisointiin. Erityisavustuksia mm. tutkimus- ja kehittämistoimintaa, valistukseen ja neuvontaan sekä oppimateriaalin tuotantoon ja hankintaan voi hakea yksityinen henkilö, yritys tai julkinen organisaatio.

18 Palosuojelun edistämissäätiö Säätiön tarkoituksena on edistää palosuojelun kehittämistä maassamme tukemalla sitä edistäviä toimintoja, erikoisesti huolehtien alan julkaisutoiminnasta. Mihin voidaan käyttää: Palosuojelun edistämissäätiö myöntää enintään apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: Palo- ja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastus- ja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitus- ja koulutusmateriaalien yms. tuottamiseen. pelastusalan tutkimus- ja opinnäytetöihin alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotus- ja valistustoimintaan vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutus- ja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutus- ja harjoitusvälineistön hankintaan sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Henkilöt, yhteisöt. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase). Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. yhteisön nimenkirjoitus-oikeus Valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva selvitys- ja tutkimustoiminta Valtioneuvosto on hyväksynyt yleisistunnossaan Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman Suunnitelman tavoitteena on synnyttää systemaattinen toimintamalli, jolla varmistetaan vahva ja horisontaalinen tie-

19 19 topohja yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Suunnitelmalla ohjataan selvitys- ja tutkimustoimintaa hallituksen valitsemille painopistealueille, jotka vastaavat hallituksen ja ministeriöiden toiminnan tietotarpeisiin. Mihin voidaan käyttää: Selvitys- ja tutkimustoiminnan painopisteet ja niiden kärkiteemat ovat seuraavat: I Sivistys, yhteisöllisyys ja osallisuus hyvinvoinnin perustana II Työn, osaamisen ja yrittämisen liitto III Kestävä julkinen talous IV Turvallinen yhteiskunta (yhteensä euroa) Kärkiteemat: 1) Turvallisesti arjessa, yksilöiden turvallinen arki ( euroa): Mitä ovat ne toimet, joilla edistämme hallinnonalarajat ylittävää sekä hyvää ja vastuullista turvallisuuskulttuuria eri väestöryhmissä parhaalla mahdollisella tavalla? 2) Turvallinen yhteiskunta menestyksen ja hyvinvoinnin mahdollistajana ( euroa): Millainen on suomalaisen yhteiskunnan muutosdynamiikka ja sen eri toimijoiden kyky vastata muuttuviin tarpeisiin useilla eri sektoreilla (elinkeino- ja aluerakenne, huoltovarmuus, osaaminen, hallintorakenteet jne.) 3) Uudet teknologiat mahdollisuutena ja uhkana ( euroa): Mitkä ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeiset kyberturvallisuuden osaamisalueet ja painopisteet, miten tämä vaikuttaa toimijoiden profiloitumistarpeeseen ja miten osaamista kehittämällä varmistetaan Suomen kannalta kriittisen tietoteknisen infrastruktuurin toimintavarmuus ja käytettävyys sekä tietojen luotettavuus, eheys ja saatavuus, mukaan lukien kulttuurin ja tutkimuksen digitaalisten tietovarantojen hallinta ja pitkäaikaissäilytys? V Hallinto mahdollistajana Määrärahoja voi anoa yksityinen henkilö, yritys tai julkinen organisaatio. _ja_tutkimusrahoituksen_hakeminen/fi

20 Työsuojelurahasto Työsuojelurahasto rahoittaa työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta. Mihin voidaan käyttää: Haettavissa olevat rahoitukset ovat (hakuaikataulut vaihtelevat vuosittain): Tutkimus- ja kehitystyöhön Teollisuuden turvallisuuden parantamiseksi Tutkimusperusteiseen työyhteisöjen kehittämiseen Kehittämisavustukset jatkuvana hakuna Tutkimustiedon levittämiseen ja hyödyntämiseen Tiedotus- ja koulutushankkeet Henkilökohtaiseen pätevöitymiseen Kunkin rahoitusmuodon rahoitusehdot ja hakumenettely löytyvät sivustolta IBA (Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön rahoitus) IBA-rahoitusta käytetään Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaiseen Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön. Lisäksi rahoituksella tuetaan hallituksen Venäjä-toimintaohjelman toimeenpanoa, Suomen ja Venäjän välistä modernisaatiokumppanuutta sekä arktista kumppanuutta. Ensisijaisesti rahoitusta käytetään Suomen ja Venäjän viranomaisyhteistyön kehittämiseen. IBA-yhteistyö rahoitetaan ulkoasiainministeriön pääluokkaan osoitetuista määrärahoista ja päätökset rahoitettavista hankkeista tekee ulkoasiainministeriö.

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014 2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa. Sisäasioiden EU-rahastot Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Yleistä rahastoista Euroopan sisäasioiden rahastoihin kuuluvat: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

Rahoituslähteet, EU. Ajankohtaiset asiat Kuopio 27.9.2013

Rahoituslähteet, EU. Ajankohtaiset asiat Kuopio 27.9.2013 Rahoituslähteet, EU Ajankohtaiset asiat Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Ulkopuolisen rahoituksen koordinointi Ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämistä lisättävä Hankkeita ei pääsääntöisesti toteuteta ministeriöstä,

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT 2007-2013 Total financing* in regions (NUTS II) 5 186 M South 19,3% (1 003 M ) West

Lisätiedot

Neljä askelta Horisonttiin

Neljä askelta Horisonttiin Neljä askelta Horisonttiin Startti 2020 Kuopio 27.3.2014 EU-rahoitusmahdollisuudet Pohjois-Savossa Heini Günther, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Horisontti 2020 (2014 2020) - rahoitusta

Lisätiedot

HYVÄ HANKE koulutus. Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014. Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi

HYVÄ HANKE koulutus. Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014. Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi HYVÄ HANKE koulutus Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014 Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Mitä aiheita rahoitetaan? 7 suurta teemaa: 1. Terveys, väestönmuutos, hyvinvointi

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 9.00 9.30 Aamukahvi ja sämpylä 9.30 9.45 Avaussanat, Mikko Utriainen, Tekes 9.45 10.15 Alustukset, Case: Tupaturva

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt

Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt Timo Taskinen 22.8.2013 Tutkimuspalvelupäivät EU National contact point (NCP) Kansallinen yhteyshenkilö tutkimuksen ohjelmissa NCP:n rooli ja tehtävät

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020. Horisontti 2020 Roadshow Lahti, 14.5.2013 Elina Holmberg EUTI, Tekes

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020. Horisontti 2020 Roadshow Lahti, 14.5.2013 Elina Holmberg EUTI, Tekes Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020 Horisontti 2020 Roadshow Lahti, 14.5.2013 Elina Holmberg EUTI, Tekes 1 Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin EU:lta rahoitusta

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 ENI = European Neighbourhood Instrument Viitekehys ja säännöstö uudelle EU:n ulkorajoilla toteutettavalle ohjelmalle Venäjän

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman lanseeraustilaisuus 7.3.2014 Sisältö Lainsäädäntö ja sujuva hallinto

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TIETOHALLINNON ASIANTUNTIJAPALVELUISTA

TARJOUSPYYNTÖ TIETOHALLINNON ASIANTUNTIJAPALVELUISTA TARJOUSPYYNTÖ TIETOHALLINNON ASIANTUNTIJAPALVELUISTA Julkaistu 8.9.2015 Taustaa Rajat ylittävä yhteistyö Euroopan unionin ulkorajoilla, ja siten myös Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän välillä, siirtyy

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot