Esipuhe. Rahoitusinstrumenttikooste: Hanna-Miina Sihvonen, Anna Kaikkonen, Tiina Männikkö / SM.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe. Rahoitusinstrumenttikooste: Hanna-Miina Sihvonen, Anna Kaikkonen, Tiina Männikkö / SM."

Transkriptio

1

2 2 Esipuhe Kansainvälisen, yhteiskunnallisen ja luonnonympäristön kehitys asettavat kasvavia vaatimuksia pelastustoimelle kuten myös koko turvallisuussektorille, sen politiikka- ja säädösvalmistelulle, strategiselle suunnittelulle ja käytännön pelastus- ja turvallisuustoiminnoille. Tarvitaan sekä perinteisten pelastus- ja turvallisuustoimintojen kehittämistä että uusiin uhka- ja riski-ilmiöihin vastaamista. Tekniikan kehitys tarjoaa tähän myös uusia mahdollisuuksia. Tämä edellyttää luotettavaa tutkimusta, jonka tulisi kattaa keskeisimmät ongelma-alueet ja arvioida uudet mahdollisuudet. Alan kehittäminen tarvitsee kasvavassa määrin tutkimustukea nykyistä laajemmilla aihealueilla. Kasvava osa pelastus- ja turvallisuusalalle tulevista haasteista määräytyy Suomen ulkopuolelta. Siksi kansainvälistä tutkimusyhteistyötä on tehostettava ja monipuolistettava muun muassa Pohjoismaiden kesken ja EU:n tutkimusohjelmiin osallistumalla. Tässä koosteessa esitellään rahoitusinstrumentteja, joita voidaan hyödyntää pelastustoimen kehittämisessä ja haasteisiin vastaamisessa. Jokaisesta rahoitusinstrumentista on esitelty instrumentin nimi, lyhyt kuvaus sisällöstä, minkälaisiin asioihin/teemoihin instrumenttia voidaan käyttää, mitkä tahot instrumenttia voivat käyttää, instrumenttia hallinnoiva viranomainen sekä linkki lisätietoihin instrumentista. Rahoitusinstrumenttikooste: Hanna-Miina Sihvonen, Anna Kaikkonen, Tiina Männikkö / SM.

3 3 Hankesuunnittelun lähtökohdaksi tukea seuraavista määritelmistä Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (t&k) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö. Perustutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ei ensisijaisesti tähtää käytännön sovellukseen. Esim. ominaisuuksien, rakenteiden ja riippuvuuksien analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien muodostaminen ja testaaminen. Soveltavalla tutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ensisijaisesti tähtää tiettyyn käytännön sovellutukseen. Esim. sovellusten etsiminen perustutkimuksen tuloksille tai uusien menetelmien ja keinojen luominen tietyn ongelman ratkaisemiseksi. Tuote- ja prosessikehityksellä (kehittämistyöllä) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tutkimuksen tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämiseksi uusien aineiden, tuotteiden, tuotantoprosessien, menetelmien ja järjestelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen. (Lähde: online: viitattu )

4 4 Sisällys Esipuhe... 2 Hankesuunnittelun lähtökohdaksi tukea seuraavista määritelmistä Kansainväliset rahoitusinstrumentit Pelastuspalvelun rahoitusväline - Civil Protection Financial instrument ENI CBC ISF - Internal Security Fund Suomen rakennerahasto-ohjelma Baltic Sea Region Programme EU Horisontti 2020 Tutkimus- ja kehittämisrahoitus H2020 Turvalliset yhteiskunnat - Secure Societies NordForsk - Nordic Centre of Excellence in Societal Security Kansalliset rahoitusinstrumentit Palosuojelurahasto Palosuojelun edistämissäätiö Valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva selvitys- ja tutkimustoiminta Työsuojelurahasto IBA (Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön rahoitus) Tekes / Julkiset innovatiiviset hankinnat Matine - Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Öljysuojarahasto... 24

5 5 1. Kansainväliset rahoitusinstrumentit 1.1. Pelastuspalvelun rahoitusväline - Civil Protection Financial instrument Pelastuspalvelun rahoitusvälineellä tuetaan ja täydennetään EU:n jäsenvaltioiden sekä pelastuspalvelumekanismiin osallistuvien valtioiden (tällä hetkellä Norja, Liechtenstein ja Islanti) toimia ensisijaisesti ihmisten, mutta myös ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi (mukaan lukien kulttuuriperintö), luonnonmullistuksissa ja ihmisen aiheuttamissa suuronnettomuuksissa, terroriteoissa sekä teknologian aiheuttamissa onnettomuuksissa ja säteilyonnettomuuksissa tai ympäristökatastrofeissa, sekä helpottamaan jäsenvaltioiden välistä tiiviimpää yhteistyötä pelastuspalvelun alalla. Mihin voidaan käyttää: Pelastuspalvelun rahoitusvälineestä voi hakea rahoitusta komission vuotuisen työohjelman mukaisiin ennaltaehkäisy- ja valmiustoimiin. Vuotuisissa työohjelmissa esitetään rahoitettavan toiminnan tavoitteet, odotetut tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy myös kuvaus rahoitettavista toimista, kullekin toimelle osoitettava ohjeellinen määrä ja alustava toteutusaikataulu. Vuoden 2014 rahoitusvälineestä voi hakea rahoitusta sekä projekteihin että harjoituksiin ja yksittäinen hakemus voi kohdistua vain toiseen näistä. I. Projektihaku jakautuu kahteen osioon, ja yksittäinen hakemus voi kohdistua vain toiseen näistä: A. Valmiussuunnitteluprojektit (Preparedness projects). Rahoitusta voi käyttää valmiussuunnittelun/työohjelman prioriteettien mukaisiin hankkeisiin. B. Ennaltaehkäisyyn tähtäävät projektit (Prevention projects) Ennaltaehkäisyyn tähtäävissä projekteissa rahoitusta voi käyttää työohjelman prioriteettien mukaisiin hankkeisiin. C. Muut ennaltaehkäisytoimet (other prevention acitivities) tutkimukset, kokoukset, työpajat II. Harjoitukset 1. Pelastuspalvelumekanismin harjoitukset 2. Pelastuspalveluyksiköiden, TAST-tiimien ja EUCP-tiimien harjoitukset

6 6 III. Harjoituksiin voi hakea yksittäisellä hakemuksella rahoitusta vain yhdentyyppiseen harjoitukseen, esim. Table Top (TTX) tai Command Post (CPX), yhteen hakemukseen ei tule sisällyttää useita eri harjoitustyyppejä. Harjoituksissa muodostetaan testausympäristö olemassa olevien tai uusien pelastuspalvelumekanismin proseduurien tai operatiivisten mallien testaukselle. Harjoituksissa tarjotaan oppimismahdollisuus toimijoille, jotka ovat mukana pelastuspalvelumekanismissa. Projektien ja harjoitusten lisäksi rahoitusvälineestä rahoitetaan pelastuspalvelumekanismin toimintaa. pelastuslaitokset, järjestöt, yliopistot, tutkimuslaitokset, pelastuspalvelumekanismiin eri tavoin osallistuvat toimijat Hallinnoiva viranomainen: DG ECHO - Humanitarian Aid and Civil Protection ENI CBC ENI CBC -ohjelmilla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä EU:n ulkorajoilla. ENI CBC -ohjelmat ovat jatkoa kaudella toteutetuille ENPI CBC ohjelmille. Ohjelmakausi tulee jatkamaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa (European Neighbourhood Policy, ENP) ja osoittamaan taloudellista tukea EU:n ulkosuhdetoiminnalle suhteessa Unionin eteläisiin ja itäisiin naapurimaihin. Tavoitteet pohjaavat mahdollisuuksiin parantaa yleistä kiinnostusta lakien, demokratian, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen yhtenäisyyden kehittämiseen. Suomessa toteutettavat kolme ohjelmaa jatkavat toimintaansa nykyisten ENPI CBC-ohjelmien pohjalta. ENI CBC -ohjelmien valmistelu on parhaillaan käynnissä ja etenee kolmessa vaiheessa: käynnistäminen, toinen vaihe ja viimeistelyvaihe. CBC ohjelmien valmistelua Suomessa koordinoivat nykyisten ENPI CBC ohjelmien hallintovi-

7 7 ranomaiset: Lapin liitto, Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois- Pohjanmaan liitto. Tavoitteena on jättää ohjelmaesitykset komissiolle alkusyksystä 2014, jolloin komissio voisi hyväksyä ne vuoden 2014 loppuun mennessä. Ohjelmien toteuttaminen pyritään aloittamaan keväällä Ohjelmointia koskevassa puiteasiakirjassa määritellään mm. ulkorajayhteistyön yleiset tavoitteet, ohjelma-alueet sekä ohjelmakohtainen rahoitus. Ohjelma-asiakirjat ovat valmistelussa osallistuvien maiden yhteisissä valmistelutyöryhmissä. Suomi osallistuu kolmen ENI CBC -ohjelman valmisteluun ja toteuttamiseen: Kolarctic (Suomi-Ruotsi-Norja-Venäjä) Karelia (Suomi ja Venäjä) Kaakkois-Suomi Venäjä (Suomi ja Venäjä) Tavoitteena on jättää ohjelmaesitykset komissiolle alkusyksystä 2014, jolloin komissio voisi hyväksyä ne vuoden 2014 loppuun mennessä. Ohjelmien toteuttaminen pyritään aloittamaan keväällä Budjetti ENI CBC ohjelmassa kaudelle on n. 240 milj. euroa. Mihin voidaan käyttää: Uusilla CBC -ohjelmilla tulee olemaan temaattiset painopisteet joista johdetaan ohjelman toimintalinjat. Rahoitusta voidaan periaatteessa suunnata esimerkiksi yritystoimintaan, koulutukseen ja tutkimukseen, teknologisen kehityksen sekä innovaatioiden edistämiseen, kulttuurin ja kulttuuriperintötyön edistämiseen, ympäristönsuojeluun, ilmaston muutokseen sopeutumiseen, liikenteen sujuvoittamiseen, tiedonsiirtoverkkoihin sekä rajatoimintojen ja - turvallisuuden parantamiseen. Strategiset päätavoitteet ENI-CBC -ohjelmassa: A. Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen rajaalueilla, B. Yhteisiin haasteisiin vastaaminen (esim. ympäristökysymykset, terveys, rikollisuuden torjunta), C. Ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuuden turvaaminen ja edistäminen Ohjelmiin kuuluvilla hankkeilla edistetään ohjelma-alueiden kehitystä, ympäristö- ja energiayhteistyötä, rajanylitysten sujuvuutta sekä koulutus- ja kulttuuriyhteistyötä. Kehittämishankkeiden lisäksi ohjelmista rahoitetaan investointihankkeita, jotka liittyvät eri-

8 8 tyisesti rajanylityspaikkojen toimivuuden parantamiseen. Pelastustoimen näkökulmasta työohjelmaan tulevista teemoista voidaan soveltaen hakea rahoitusta myös pelastustointa hyödyttäviin hankkeisiin, esimerkiksi koulutus- ja tutkimusyhteistyöhankkeisiin ja toimintamallien kehittämiseen esimerkiksi ympäristöonnettomuuksiin varautumisessa. Viranomaiset, julkishallinnon toimijat, elinkeinoelämä, tutkimus- ja oppilaitokset. Vaatii alueellisten toimijoiden aktivoinnin ja osallistumisen. Komission laatimien ENI-sääntöjen mukaan hankkeen päätoteuttajan on oltava varsinaiselta ohjelma-alueelta ja kaikissa hankkeissa tulee olla vähintään yksi hankekumppani Suomesta ja yksi Venäjältä. Rahoitettavan toiminnan tulee ensisijaisesti hyödyntää ydinohjelma-aluetta. Hallinnoiva viranomainen: Kolarctic, Lapin liitto Kaakkois-Suomi Venäjä, Etelä-Karjalan liitto Karelia, Pohjois-Pohjanmaan liitto 1.3.ISF - Internal Security Fund Euroopan unionin rahoitusohjelmakaudelle tullaan perustamaan sisäasioiden alalle kaksi uutta rahastoa, turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto (AMF) sekä sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), joista jälkimmäinen jakaantuu ulkoraja- ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen (ISFB) sekä poliisiyhteistyötä, rikollisuuden torjuntaa ja ehkäisemistä sekä kriisinhallintaa koskevaan rahoitusvälineeseen (ISF-P). Pelastustoimen asiat kuuluvat ISF- P-rahoitusvälineen piiriin. ISF-P -rahoituksella parannetaan jäsenvaltioiden ja unionin valmiuksia hallita tehokkaasti turvallisuuteen liittyviä riskejä ja kriisejä sekä varaudutaan terrorihyökkäyksiin ja muihin turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin ja suojataan kansalaisia ja elintärkeää infrastruktuuria niiltä. Poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskevan rahoitusvälineen tavoitteet: jäsenvaltioiden toimintakyvyn vahvistaminen todistajien ja rikosten uhrien suojelu- ja tukitoimien kehittäminen yhteistyön ja koordinaation edistäminen tiedonvaihdon osalta

9 9 eurooppalaisen lainvalvontaviranomaiskulttuurin edistäminen riskien ja uhkien perusteellisen kartoittamisen vahvistaminen jäsenvaltioissa tehokas koordinaatio EU- ja kansallisella tasolla kriisien osalta jäsenvaltioiden kriittisten infrastruktuurien suojelukapasiteetin vahvistaminen. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet maalishuhtikuussa 2014 EU:n sisäasioiden rahastoja koskevat asetukset. Jäsenvaltioille ohjattava rahoitus toimeenpannaan jäsenvaltioiden laatimien kansallisten ohjelmien kautta. Kansallisten ohjelmien tavoitteena on toteuttaa sisäasioiden rahastojen tavoitteita jäsenvaltioiden kansalliset tarpeet huomioon ottaen. Rahastojen kansallisten ohjelmien valmistelu on Suomessa parhaillaan käynnissä. Sisäasioiden alan rahastojen ohjelmakauden kansallista valmistelua koordinoi sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö yhteistyössä rahastojen toimialaan kuuluvien tahojen kanssa. Meneillään on myös rahastoja koskeva kansallinen lainsäädäntöhanke, jossa valmistellaan ehdotukset uusia sisäasioiden EU-rahastoja koskevaksi laiksi sekä valtioneuvoston asetukseksi. Vuonna 2014 on tarkoitus järjestää uuteen ohjelmakauteen liittyviä infotilaisuuksia sekä koulutusta. Tilaisuuksista tullaan tiedottamaan sisäministeriön nettisivuilla. ISF-P -rahoitusvälineen kokonaismäärärahat ohjelmakaudella ovat milj. euroa, josta Suomen kansallisen ohjelman määräraha on 15,68 milj. euroa. Mihin voidaan käyttää: Kansallisen ohjelmien perusteella rahastolle laaditaan myöhemmin erilliset kansalliset toimeenpano-ohjelmat, joissa määritellään mm. rahastosta tuettavien hankkeiden ja toiminnan valintaperiaatteet sekä kuvataan tarkemmin rahastosta toteutettavia toimia. Alustavan suunnitelman mukaan rahastosta on tarkoitus rahoittaa toimia, joilla kehitetään viranomaisyhteistyötä ja viranomaisten kriisitilannevalmiutta, turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien hallintaa ja niihin varautumista, ml. terrorismin ja CBRNE-uhkien torjunta ja CBRNE-turvallisuutta koskevan EU:n toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyviä toimia, viranomaisten operatiivisen toimintakyvyn ja toimintavalmiuden turvaamista ml. kalusto- ja varustehankinnat, tietojärjestelmien ja analyysitoiminnan kehittämistä, viranomaisten koulutusta, harjoituksia ja seminaareja, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihdon edistämistä kansallisesti ja kansainvälisesti, kriittisten infrastruktuurien ja CBRNE-uhkien tunnistamista ja yhteiskunnan suojautumista ja varautumista sekä sietokyvyn parantamista uhka-arvioiden mukaisissa kriisi- ja poikkeustilanteissa, riskienhallinta- ja uhka-arviotyökalujen, prosessien

10 10 ja menetelmien kehittämistä ja hyödyntämistä, tilannekeskusten ja tilannekuvajärjestelmien kehittämistä ja kriisiviestinnän kehittämistä laajojen onnettomuustilanteiden tai kriisien varalta, toimia, joilla edistetään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, tietyiltä osin myös jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä yhteistyötä edistäviä toimia Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahastojen kaudelle laaditaan yksi ohjelma-asiakirja, joka kattaa sekä EAKR- että ESR-rahaston toimet. Asiakirjan valmistelu on parhaillaan käynnissä. Valmistelua johtaa työ- ja elinkeinoministeriön Alueosasto. Alueellinen suunnitelma valmistellaan kahdella alueella: Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Etelä- ja Länsi-Suomi. Suunnitelmat muodostavat pohjan toimenpideohjelman alueelliselle toiminnalle. Alueellisesta valmistelusta vastaavat maakunnan liitot yhdessä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien sekä alueiden kehittämisen kannalta merkittävien tahojen kanssa. Valtakunnallisen toiminnan valmistelusta vastaavat ministeriöt. HALKE linjasi syyskuussa 2012 rakennerahasto-ohjelman painopisteet ja kesäkuussa 2013 ohjelman toimintalinjojen temaattiset tavoitteet, erityistavoitteet ja pääasiallisen tuettavan toiminnan. Valtioneuvosto on hyväksynyt kumppanuussopimuksen ja Suomen rakennerahasto-ohjelman toimitettavaksi komission käsittelyyn. Hallitus hyväksyi uudet alueiden kehittämiseen ja EU:n rakennerahastotoimintaan ohjelmakaudella sovellettavat asetukset. Asetukset tulivat voimaan Päätöksen myötä hankkeiden haut käynnistyvät maanantaina , jolloin hakemuksia voi täyttää uudessa EURA järjestelmässä.

11 11 Suomen rakennerahasto-ohjelman kokonaisrahoitus on n. 2,6 mrd. euroa, josta EU-rahoituksen osuus 1,3 mrd. euroa ja loput 1,3 mrd. kansallista julkista rahoitusta. Kansallisesta julkisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muiden julkisten tahojen osuus on 25 %. Kunnilta ja muilta julkisilta toimijoilta odotetaan ohjelmaan vuosittain n. 50 milj. euron panostusta kehittämistoimintaan. Mihin voidaan käyttää: Ohjelma sisältää viisi toimintalinjaa (suluissa EU-rahoituksen osuus): 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR 328 milj. euroa) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR 435 milj. euroa) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR 234 milj. euroa) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR 164 milj. euroa) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR 99 milj. euroa) Ohjelman eri toimintalinjoista johdetut teema-alueet voivat antaa pelastustoimelle mahdollisuuksia kehittämishankkeisiin. Ainakin uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppinen voivat sisältää sopivia aiheita. Myös sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta voi sisältää esimerkiksi varautumiseen ja valmiussuunnitteluun soveltuvia aiheita. Viranomaiset, julkishallinnon toimijat, elinkeinoelämä, tutkimus- ja oppilaitokset. Vaatii alueellisten toimijoiden aktivoinnin ja osallistumisen. Rakennerahastot.fi on verkkopalvelu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen hakijoille, viranomaisille ja kaikille EU-rahoituksesta kiinnostuneille. Hakemusten valmistelusta ja hauista lisätietoa löytyy verkkopalvelusta. Haut ovat alueellisia ja hakualueet ovat seuraavat:

12 12 https://www.rakennerahastot.fi/ https://www.tem.fi/index.phtml?s= Baltic Sea Region Programme Baltic Sea Region Programme rahoitetaan kansainvälisenä yhteistyöohjelmana Euroopan Aluekehitys Rahastosta. Ohjelmakomitea on hyväksynyt yhteistyöohjelman ja se on lähetetty osallistuville maille hyväksyttäväksi. Lopulliseen hyväksyntään ohjelma menee Euroopan komissiolle heinäkuun 2014 loppuun mennessä. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Itämeren alueellista integraatiota tukien yhteistyötä EU-maiden Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi sekä partnerimaiden Valko-Venäjä, Norja ja Venäjä välillä. Ohjelman käynnistymisestä tiedotetaan ohjelman Varsovassa pidettävässä konferenssissa, jossa käydään läpi ohjelman teemoja, rahoituksen toimintamallia ja hakuprosessia. Ohjelman pohjana strategiset tavoitteet (Article 9 of Regulation (EU) No 1303/2013): 1) tutkimuksen, teknologisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen 2) ympäristön suojeleminen ja resurssitehokkuuden edistäminen 3) ympäristöä säästävä liikennöinti ja verkoston infrastruktuurin avainkohtien pullonkaulojen poistaminen Mihin voidaan käyttää:

13 13 Liikennöintitapojen yhteensovittaminen, tavaroiden ja ihmisten liikkuvuuden kehittäminen pohjois-etelä ja itä-länsi suunnissa Meri-, rautatie, tie- ja ilmailuliikenteen kapasiteetin kehittäminen eri toimijoiden yhteistyönä, ml. viranomaisten, julkisten ja yksityisten logistiikka- ja liikennetoimijoiden, tutkimuslaitosten ja hallinnontoimijoiden välillä. Meriturvallisuuden kehittäminen eri toimijoiden yhteistyönä, ml. merenkulkuviranomaiset, pelastuspalvelut, viranomaiset. Meriliikennöintiin liittyvien riskien vähentäminen Pelastuspalveluihin teemoja mahdollista soveltaa Viranomaiset, julkishallinnon toimijat, elinkeinoelämä, tutkimus- ja oppilaitokset. Vaatii alueellisten toimijoiden aktivoinnin ja osallistumisen. Vähintään kolme partneria kolmesta eri ohjelmaan osallistuvasta maasta EU Horisontti 2020 Tutkimus- ja kehittämisrahoitus EU:n Horisontti 2020 puiteohjelmasta rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita vuosina yhteensä n. 77 miljardilla eurolla. Komission tavoitteena on luoda Horisontin avulla Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa. Horisontti 2020 koostuu kolmesta osa-alueesta: 1) Huipputason tiede, 2) Teollisuuden johtoasema ja 3) Yhteiskunnalliset haasteet. Horisontti 2020 ohjelman avulla komissio ja jäsenmaat yhdessä toteuttavat Innovaatiounionia, joka on yksi Eurooppa strategian lippulaiva-aloitteesta.

14 14 Euroopalla on lähivuosina edessään suuria yhteiskunnallisia haasteita, joiden ratkaisemisessa Horisontti ohjelmalla ja Yhteiskunnalliset haasteet osa-alueessa varsinkin on keskeinen osa. Erityisesti loppukäyttäjien ja hyödyntäjien odotetaan osallistuvan näihin toimiin. Osa-alueeseen on määritetty seitsemän työohjelmaosuutta: 1) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi, 2) Euroopan biotalouden haasteet, 3) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia, 4) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne, 5) Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet, 6) Eurooppa muuttuvassa maailmassa - osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat ja 7) Turvalliset yhteiskunnat. Varsinkin Turvalliset yhteiskunnat työohjelmaosio voisi tarjota mahdollisuuksia pelastustoimen tutkimus- ja kehittämisaiheisiin. Jo avautuneissa hauissa työohjelmassa voisi olla soveltuvia aiheita, liittyen esimerkiksi varautumiseen ja valmiussuunnitteluun. Jatkossa myös ohjelmiin vaikuttamista voisi tehostaa. Eri osapuolien kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti voisi panostaa aiheiden valmisteluun työohjelmaan, tarkastella yhdessä mitä EU:n kannalta keskeisiä toteutettavia tutkimus- ja kehittämistarpeita olisi. Keskeisin työohjelman osa pelastustoimen kannalta on Turvalliset yhteiskunnat ja tämän ohjelman kansallinen koordinaatiovastuu on sisäministeriössä (sisäministeriön Horisontti 2020 Turvalliset yhteiskunnat sivulta lisätietoja) H2020 Turvalliset yhteiskunnat - Secure Societies Turvallisuuden ja vapauden takaaminen sekä luottamus niin demokraattisiin rakenteisiin kuin muihin kansalaisiin ovat Euroopan vakauden edellytys. Monenlaisten turvallisuusuhkien kohtaamiseksi Euroopan unionin tulisi kehittää uusia ratkaisuja, ennakointivälineitä ja osaamista. Yhteentoimivat järjestelmät tehostavat kriisien ja katastrofien parempaa hallintaa. Turvallisuus on Euroopan ja sen kansalaisten oikeutettu huolenaihe ja tässä suhteessa merkittävä haaste yhteiskunnalle. Euroopan unioniin, sen kansalaisiin, sen teollisuuteen ja sen kansainvälisiin kumppaneihin kohdistuu monenlaisia turvallisuusuhkia, kuten rikollisuutta, terrorismia, laitonta kauppaa ja ihmisen tai luonnon aiheuttamista onnettomuuksista johtuvia suuren luokan hätätilanteita. Nämä uhat voivat ylittää maiden rajat, ja niiden kohteet voivat olla fyysisiä tai kyberavaruudessa, ja hyökkäykset voivat tulla eri lähteistä. Ohjelmasta rahoitetaan erityisesti seuraavia toimia:

15 15 rikollisuuden, laittoman kaupan ja terrorismin torjunta, mukaan lukien terrorismiin liittyvien ajatusten ja uskomusten ymmärtäminen ja torjunta; kriittisten infrastruktuurien, toimitusketjujen ja liikennemuotojen sietokyvyn suojaaminen ja parantaminen; turvallisuuden parantaminen rajavalvonnan avulla; tietoverkkojen turvallisuuden parantaminen; Euroopan selviytymiskyvyn parantamien kriiseissä ja katastrofeissa; yksityisyyden ja vapauden turvaaminen, myös Internetissä, ja kaikkien turvallisuus-, riski- ja hallintoalojen yhteiskunnallisen, oikeudellisen ja eettisen ymmärtämyksen parantaminen; standardoinnin ja järjestelmien yhteentoimivuuden parantaminen, myös hätätapauksia varten. Mihin voidaan käyttää: Kansainvälisiin EU-tasoisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin Viranomaiset, julkiset toimijat, yritykset, tutkimustahot, järjestöt. Ohjelma on loppukäyttäjälähtöinen, joten turvallisuuspuolen viranomaistahojen osallistuminen on erittäin toivottua. H2020 Secure Socities työohjelmaan : wp1415-security_en.pdf Secure Societies ohjelman kotisivulle: %E2%80%93-protecting-freedom-and-security-europe-and-its-citizens Suomen komiteajäsen: Sisäministeriö Kansallinen yhteyshenkilö: Tekes 1.7. NordForsk - Nordic Centre of Excellence in Societal Security Nordic Societal Security Programme on monitieteinen tutkimusohjelma, joka on suunnattu erilaisten pohjoismaisten yhteiskunnallisen turvallisuuden näkökulmien tutkimukseen. Ohjelman taustalla on vuosikymmenien aikana toteutettu yhteiskunnalliseen turvallisuuteen liittyvä tutkimusyhteistyö pohjoismaissa. Ohjelman rahoitus tulee NordForskin partnereilta ja NordForsk hallinnoi oh-

16 16 jelmaa yhdessä ohjelmakomitean kanssa, jossa ovat edustettuina rahoittavat organisaatiot. Mihin voidaan käyttää: Societal Security ohjelman tutkimuksien tavoitteena on tuottaa tietoa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tarkastelusta kriisitilanteissa, miten väestön elinolosuhteet, terveys, tarpeet ja perusarvot turvataan erilaisissa häiriötilanteissa. Ohjelman teemoissa ovat mm. haavoittuvuuksien tarkastelu ja miten häiriötilanteen elinkaaren vaiheissa ennaltaehkäisystä toipumiseen voidaan kehittää sietokykyä ja kyvykkyyksiä toimia tilanteissa. Hallinnoiva viranomainen: NordForsk Ohjelman kautta toteuttavilla hankkeilla on tavoitteena tuottaa uutta tietoa ja ratkaisuja yhteiskunnallisten turvallisuushaasteiden ratkaisemiseen. ikkerhet

17 17 2. Kansalliset rahoitusinstrumentit 2.1. Palosuojelurahasto Mihin voidaan käyttää: Palosuojelurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka toimii sisäministeriön hoidossa ja valvonnassa. Rahasto myöntää vuosittain avustuksia noin 9 milj. euroa tulipalon ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämistä koskeviin hankkeisiin. Keskeisimpiä avustuskohteita ovat olleet pelastusalan järjestöjen koulutus- ja valistustoiminta, alaa tukevat tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kaluston hankinta ja paloasemien rakentaminen. Rahastosta voidaan myöntää harkinnanvaraisia yleis- ja erityisavustuksia tulipalon ehkäisyä ja pelastustoiminnan edistämistä koskeviin hankkeisiin. Erityisavustukset ovat yleensä suuruudeltaan enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Erityisavustuksia myönnetään muun muassa: oppimateriaalin tuotantoon ja hankintaan, tietojen käsittelyn kehittämiseen ja laitteiden hankintaan, kokeilu-, käynnistämis-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan, valistukseen ja neuvontaan sekä standardisointiin. Erityisavustuksia mm. tutkimus- ja kehittämistoimintaa, valistukseen ja neuvontaan sekä oppimateriaalin tuotantoon ja hankintaan voi hakea yksityinen henkilö, yritys tai julkinen organisaatio.

18 Palosuojelun edistämissäätiö Säätiön tarkoituksena on edistää palosuojelun kehittämistä maassamme tukemalla sitä edistäviä toimintoja, erikoisesti huolehtien alan julkaisutoiminnasta. Mihin voidaan käyttää: Palosuojelun edistämissäätiö myöntää enintään apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: Palo- ja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastus- ja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitus- ja koulutusmateriaalien yms. tuottamiseen. pelastusalan tutkimus- ja opinnäytetöihin alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotus- ja valistustoimintaan vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutus- ja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutus- ja harjoitusvälineistön hankintaan sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Henkilöt, yhteisöt. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase). Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. yhteisön nimenkirjoitus-oikeus Valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva selvitys- ja tutkimustoiminta Valtioneuvosto on hyväksynyt yleisistunnossaan Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman Suunnitelman tavoitteena on synnyttää systemaattinen toimintamalli, jolla varmistetaan vahva ja horisontaalinen tie-

19 19 topohja yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Suunnitelmalla ohjataan selvitys- ja tutkimustoimintaa hallituksen valitsemille painopistealueille, jotka vastaavat hallituksen ja ministeriöiden toiminnan tietotarpeisiin. Mihin voidaan käyttää: Selvitys- ja tutkimustoiminnan painopisteet ja niiden kärkiteemat ovat seuraavat: I Sivistys, yhteisöllisyys ja osallisuus hyvinvoinnin perustana II Työn, osaamisen ja yrittämisen liitto III Kestävä julkinen talous IV Turvallinen yhteiskunta (yhteensä euroa) Kärkiteemat: 1) Turvallisesti arjessa, yksilöiden turvallinen arki ( euroa): Mitä ovat ne toimet, joilla edistämme hallinnonalarajat ylittävää sekä hyvää ja vastuullista turvallisuuskulttuuria eri väestöryhmissä parhaalla mahdollisella tavalla? 2) Turvallinen yhteiskunta menestyksen ja hyvinvoinnin mahdollistajana ( euroa): Millainen on suomalaisen yhteiskunnan muutosdynamiikka ja sen eri toimijoiden kyky vastata muuttuviin tarpeisiin useilla eri sektoreilla (elinkeino- ja aluerakenne, huoltovarmuus, osaaminen, hallintorakenteet jne.) 3) Uudet teknologiat mahdollisuutena ja uhkana ( euroa): Mitkä ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeiset kyberturvallisuuden osaamisalueet ja painopisteet, miten tämä vaikuttaa toimijoiden profiloitumistarpeeseen ja miten osaamista kehittämällä varmistetaan Suomen kannalta kriittisen tietoteknisen infrastruktuurin toimintavarmuus ja käytettävyys sekä tietojen luotettavuus, eheys ja saatavuus, mukaan lukien kulttuurin ja tutkimuksen digitaalisten tietovarantojen hallinta ja pitkäaikaissäilytys? V Hallinto mahdollistajana Määrärahoja voi anoa yksityinen henkilö, yritys tai julkinen organisaatio. _ja_tutkimusrahoituksen_hakeminen/fi

20 Työsuojelurahasto Työsuojelurahasto rahoittaa työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta. Mihin voidaan käyttää: Haettavissa olevat rahoitukset ovat (hakuaikataulut vaihtelevat vuosittain): Tutkimus- ja kehitystyöhön Teollisuuden turvallisuuden parantamiseksi Tutkimusperusteiseen työyhteisöjen kehittämiseen Kehittämisavustukset jatkuvana hakuna Tutkimustiedon levittämiseen ja hyödyntämiseen Tiedotus- ja koulutushankkeet Henkilökohtaiseen pätevöitymiseen Kunkin rahoitusmuodon rahoitusehdot ja hakumenettely löytyvät sivustolta IBA (Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön rahoitus) IBA-rahoitusta käytetään Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaiseen Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön. Lisäksi rahoituksella tuetaan hallituksen Venäjä-toimintaohjelman toimeenpanoa, Suomen ja Venäjän välistä modernisaatiokumppanuutta sekä arktista kumppanuutta. Ensisijaisesti rahoitusta käytetään Suomen ja Venäjän viranomaisyhteistyön kehittämiseen. IBA-yhteistyö rahoitetaan ulkoasiainministeriön pääluokkaan osoitetuista määrärahoista ja päätökset rahoitettavista hankkeista tekee ulkoasiainministeriö.

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 16.9.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ on dynaaminen pelastustoimen TKI-toimintaa ohjaava asiakirja PETU10+:n teemat määritellään 10 vuoden perspektiivillä,

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku Outi Kauppinen

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku Outi Kauppinen Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku 9.4.2014 Outi Kauppinen Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 ohjelma on Euroopan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Mitä siintää Horisontissa? Mikä Horisontti? Osallistumissäännöt Työohjelma Apua ja tietoa tarjolla

Mitä siintää Horisontissa? Mikä Horisontti? Osallistumissäännöt Työohjelma Apua ja tietoa tarjolla Mitä siintää Horisontissa? Mikä Horisontti? Osallistumissäännöt Työohjelma Apua ja tietoa tarjolla Horisontti 2020 Roadshow Seinäjoki, 23.4.2013 Eija Auranen DM # 1114915 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Enterprise Europe Network maksuttomia kansainvälistymispalveluja PK-yrityksille: kontakteja, tietoa ja neuvontaa Yli 50 maata Yli

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Kansainvälisen TKI-rahoitusosaamisen nostaminen (KATKI) Rahoitus: Kustannukset yht. 260 806, mistä EAKR-tuki: 182

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Neljä askelta Horisonttiin

Neljä askelta Horisonttiin Neljä askelta Horisonttiin Startti 2020 Kuopio 27.3.2014 EU-rahoitusmahdollisuudet Pohjois-Savossa Heini Günther, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Horisontti 2020 (2014 2020) - rahoitusta

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari SYKE 27.10.2016 Harry Ekestam, TEM/YAO Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY)

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK 10.6.2015 Alken organisaatio 1.3.2014- Kehittämisryhmä - makera, myr, asiantuntijaryhmät, tietopalvelu Rakennerahastoryhmä - Etelä-Suomen EAKR, kaupunki -ITI

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kolarctic CBC ohjelma

Kolarctic CBC ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot