Sisällys. Johdon katsaus Kyberturvallisuus haasteiden edessä. Sähköverkkoyhtiöille varautumisvelvoite

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Johdon katsaus Kyberturvallisuus haasteiden edessä. Sähköverkkoyhtiöille varautumisvelvoite"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2013

2 Sisällys Johdon katsaus Kyberturvallisuus haasteiden edessä Sähköverkkoyhtiöille varautumisvelvoite Öljyhuollon kriittisen kuljetuskapasiteetin turvaaminen Ruutituotannon säilyttäminen Siemenpulan torjunta Huoltovarmuustavoitteiden uudistaminen Jatkuvuudenhallinnan edistäminen Muutoksia huoltovarmuusorganisaaatiossa Toiminta-ajatus Tavoitteet Energiahuolto Kaasun huoltovarmuus Sähkön tuotanto ja käyttö Kotimaiset ja uusiutuvat energialähteet Valtion öljyvarastot Kansainvälinen yhteistyö Kriittinen infrastruktuuri Tietoyhteiskuntasektori Kuljetus- ja logistiikka-ala Finanssiala Perustuotanto Elintarvikehuoltosektori Terveydenhuoltosektori Teollisuussektori Puolustusvälinetuotanto HUOVI-portaali

3 Hallitus Hallituksen jäsenet 1 2 Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuusneuvoston jäsenet Huoltovarmuusorganisaatio Hallinto, henkilöstö ja viestintä Huoltovarmuuskeskuksen organisaatio 6 7 Talous Tulos - budjetti -vertailu 2013 Tuloslaskelma Tase Ledningens översikt Försörjningsberedskapsorganisationen FBC's organisation Management's Review National Emergency Supply Organisation NESA's Organisation

4 1 Yleiskatsaus Taantuma jatkuu Suomen bruttokansantuote ja teollisuustuotanto supistuivat vuonna 2013 vastoin ennusteita jo toisena vuotena peräkkäin ensi kertaa sitten 1990-luvun laman. Talouskasvun ennustetaan jatkuvan niin hitaana, että finanssikriisiä 2008 edeltäneen kokonaistuotannon tason saavuttaminen kestää jopa yhdeksän vuotta. Nykyisestä laskusuhdanteesta on näin tulossa rauhanajan pisin. Vaikka kansainvälinen talous, lähinnä Yhdysvallat, osoittaa kasvun merkkejä, Suomen investointitavaroita tuottava vientiteollisuus ei ole vielä toipunut romahduksesta viennin elpyessä ennakoitua hitaammin. Työttömyysaste pysyi vielä siedettävällä tasolla, mikä johtui lähinnä työikäisen väestön eläkkeelle siirtymisestä. Yritysten liikevaihdon ja tuottavuuskehityksen heikentyminen loppuvuonna lisäävät kuitenkin riskiä työttömyyden kasvusta. Reaaliansiotason lasku jatkuu. Laskevat verotulot ja lisääntyvät menopaineet taas uhkaavat julkisen talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Hidas toipuminen nostaa kysymyksen ylipäänsä Suomen talouden kyvystä menestyä finanssikriisin jälkeisessä maailmassa. Kilpailukykyinen kasvava kansantalous ja vahva valtiontalous muodostavat viime kädessä myös kansallisen huoltovarmuuden perustan

5 2 Kyberturvallisuus haasteiden edessä Vuonna 2013 Yhdysvaltojen massiivinen verkkovakoilu nousi maailmanlaajuisen huomion kohteeksi. Suomalaisen yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin kohdistui yksi havaittu vakava tietoturvaloukkaus, jonka vaikutukset heijastuivat kaikkiin toimijoihin. Aalto-yliopiston tutkimus paljasti, että Suomessa on huomattavan runsaasti kyberhyökkäyksille avoimia automaatiojärjestelmiä. Kyberturvallisuutta on kuitenkin mahdollista parantaa, sillä suomalaisille tietoturvayrityksille ja tutkimuslaitoksille on kertynyt maailmanluokan osaamista. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen kyberturvallisuusstrategiaa koskevan periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2016 edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa. Turvallisuuskomitea koordinoi strategian toimeenpanoa. Kansallista kyberturvallisuutta kehitetään kymmenen strategisen linjauksen mukaisesti. Viestintäviraston osaksi on perustettu Kyberturvallisuuskeskus, joka kerää ajantasaista ja analysoitua tilannetietoa ja välittää sitä eri toimijoille. Strategian mukaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta keskeisten yritysten ja organisaatioiden tulee ottaa jatkuvuuden hallinnassaan huomioon kyberuhat ja pitää yllä tarvittavaa suojautumiskykyä. Huoltovarmuusorganisaation tehtävänä on tukea toimintaa selvityksin, ohjeistuksin ja koulutuksella. HVK ja poolit osallistuivat vuoden aikana kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman valmisteluun, joka julkaistaan keväällä ICT-pooli järjesti huoltovarmuusorganisaation pooleissa kyberturvallisuuskoulutusta. Tuotettiin myös oppaat pk-yrityksille sekä automaatiota hyödyntävälle teollisuudelle kyberturvallisuuden kehittämiseksi. Valtakunnallisen varautumisen ja myös kyberturvallisuuden testaamiseksi järjestettiin valtionhallinnon valmiusharjoitus VALHA13, josta saatujen havaintojen avulla kehitetään valtioneuvoston tilannekuvatoimintaa, valmiuslain käyttöönottovalmiutta ja kriisiviestintää. Valmiusharjoituksen rinnalla syys-marraskuussa toteutettiin Riihimäellä perinteikäs laajapohjainen tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus T13TO, puolustusvoimien, liikenne- ja viestintäministeriön, FiCom ry:n sekä Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyönä.

6 3 Sähköverkkoyhtiöille varautumisvelvoite Uusi sähkömarkkinalaki tuli voimaan Sääntely lisääntyy ja sen yhtenä tavoitteena on mm. sähkön jakeluverkkoyhtiöiden teknisen toimitusvarmuuden parantaminen, kriisiviestinnän tehostaminen sekä häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen kehittäminen. Huoltovarmuuskeskus sai uuden tehtävän valvoa verkonhaltijoiden varautumissuunnittelua. Muilta osin lain toimeenpanon valvonta kuuluu Energiavirastolle. Verkonhaltijoiden varautumisen kehittämissuunnittelu suoritetaan Huovi-portaaliin rakennetun kypsyysanalyysin avulla. Portaalia tullaan käyttämään myös varautumissuunnitelmien toimittamiseen Huoltovarmuuskeskukselle ja niiden vaatimustenmukaisuuden arviointiin. Tätä varten luodaan valvontamalli ja ohjeistus. HVK järjesti yhdessä voimatalouspoolin kanssa varautumiskoulutusta ja seminaareja eri puolilla maata. Ensimmäinen valtakunnallinen varautumisseminaari asiasta järjestettiin

7 4 Öljyhuollon kriittisen kuljetuskapasiteetin turvaaminen Neste Oil Oyj on päättänyt järjestellä uudelleen Neste Shippingin liiketoiminnan ja keskittyä yhtiön pääliiketoimintaan. Yhtiö ulkoistaa alustensa liikennöinnistä, miehityksestä ja kunnossapidosta huolehtivan hoitovarustamotoiminnan. Rahtaustoiminto jatkaa osana Neste Oilin organisaatiota. Osana tätä järjestelyä Neste Oil myi Huoltovarmuuskeskuksen ja Ilmarisen yhteisyrityksille öljy- ja öljytuotekuljetusten huoltovarmuuskriittisen aluskannan (säiliöalukset Mastera, Futura, Neste, Kiista ja Suula sekä hinaajat Ukko, Ahti ja Esko), jotka se vuokraa käyttöönsä pitkäaikaisilla sopimuksilla. Huoltovarmuuskeskus omistaa 50 %:n osuuden tästä aluskannasta. Hanke hyväksyttiin hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Järjestelyt on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana. Järjestelyn taustalla on tarve turvata energiahuollon kriittiset kuljetukset kotimaisessa omistuksessa ja Suomen lipun alla olevalla aluskalustolla. Hankittava strateginen merikuljetuskapasiteetti on energiahuollon kriittinen infrastruktuuri, joka varmistaa yhteiskunnan perustoimintojen jatkuvuutta. Laivaston avulla voidaan turvata kotimainen öljyhuolto riittävällä, tavoitteiden mukaisella huoltovarmuustasolla.

8 5 Ruutituotannon säilyttäminen Sodan ajan ampumatarvikehuollon ja erityisesti kotimaisen ruutituotannon turvaaminen on perinteisesti ollut sotilaallisen huoltovarmuuden keskeisintä ydintä. Ruudin merkitys on uudelleen noussut tärkeäksi Suomen tekemien puolustusratkaisujen johdosta. Näitä ovat olleet jalkaväkimiinoista luopuminen ja lykkäykset tykkikaluston korvaamisessa nykyaikaisemmilla asejärjestelmillä. Ruudin keskeisyys liittyy siihen, että maamme kenttätykistön koko on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen suuri. Kun Suomessa toimivan, ranskalaisomisteisen Eurenco Vihtavuori Oy:n tuotannon lopettamisuhka tuli julkisuuteen, Huoltovarmuuskeskus pohti yhdessä puolustusvoimien ja puolustusministeriön kanssa ruutituotannon säilyttämisen tarvetta ja mahdollisuuksia Suomessa. Ruutituotannon kotimaista omistusta ei nähty toimivana vaihtoehtona, sillä se vaatisi jatkuvia suuria valtion tukitoimia. Ainoaksi vaihtoehdoksi osoittautui ruutitehtaan myyminen sellaiselle merkittävälle teolliselle toimijalle, joka sitoutuu jatkamaan kilpailukykyistä tuotantoa Suomessa. Tämä toteutui norjalaisen Nammon päästyä Eurencon kanssa sopimukseen Eurenco Vihtavuori Oy:n ruutitehtaan ostamisesta. Osapuolet vahvistivat lopullisesti kaupan Helsingissä Yhtiön uudeksi nimeksi tulee Nammo Vihtavuori Oy ja sen omistaa 100 %:sti Nammo Lapua Oy, jonka taas omistaa 100 %:sti Nammo AS. Nammo Vihtavuori Oy tulee jatkamaan ruutien valmistusta sekä siviili- että sotilaskäyttöön. Huoltovarmuuskeskus osallistuu yhdessä puolustusvoimien kanssa järjestelyihin, joilla varmistetaan sotilasruutien tuotantovalmiuden säilyminen.

9 6 Siemenpulan torjunta Viljojen kylvösiementen riittävyys nousi siemenalan toimijoiden, tuottajien ja viranomaisten huolenaiheeksi keväällä Suurin ongelma oli edellisen syksyn rankkasateista johtunut tilojen oman kylvösiemenen heikko laatu, joka lisäsi painetta sertifioidun kylvösiemenen markkinoilla. Paine kohdistui erityisesti maidontuotantoon keskittyneelle pohjoiselle viljelyvyöhykkeelle. Tilannetta helpotettiin alkuvuodesta tehdyllä väliaikaisella muutoksella sertifioidun kylvösiemenen laatuvaatimuksiin. Kylvösiementen markkinatilanteen seurantaa jatkettiin ja samalla varauduttiin tarjonnan lisäämiseen varmuusvarastoista. Huoltovarmuuskeskus teki maaliskuussa esityksen varmuusvarastojen käyttöönotosta siemenhuollon turvaamiseksi ja toteutti valtioneuvoston huhtikuussa tekemän purkupäätöksen. Suhteellisen pieni purkumäärä turvasi kuitenkin kylvöille tarvittavan hyvälaatuisen kylvösiemenen saatavuuden kaikkein kriittisimmillä alueilla. Edellisen kerran siementen varmuusvarastoja jouduttiin purkamaan vuosina 1999 ja 2005.

10 7 Huoltovarmuustavoitteiden uudistaminen Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi huoltovarmuusorganisaatiota valmistelemaan ehdotuksen uusiksi huoltovarmuustavoitteiksi. Huoltovarmuusneuvosto käynnisti työn Huoltovarmuusorganisaation laajan valmistelun pohjalta Huoltovarmuuskeskuksessa laadittiin alkuvuoden 2013 aikana ehdotus tavoitepäätökseksi perustelumuistioineen, joka käsiteltiin huoltovarmuusorganisaation toimielimissä ja tärkeimpien vastuuministeriöiden kanssa. Ehdotus jätettiin työ- ja elinkeinoministeriölle, jossa se viimeisteltiin kuulemiskierroksen perusteella. Valtioneuvosto päätti huoltovarmuuden uusista tavoitteista. Päätöksessä korostuu, että yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeät järjestelmät ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Huoltovarmuuden painopiste siirtyy yhä enemmän niiden toiminnan varmistamiseen. Tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä energian lisäksi häiriötilanteissa on tärkeää turvata finanssialan palvelut, liikenne ja logistiikka, vesihuolto, rakentaminen ja kunnossapito, jätehuolto, elintarvikehuolto, terveydenhuolto, teollisuuden toiminta ja sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto. Nykyisiä raaka-aineiden varmuusvarastoja pienennetään. Jatkossa viljaa varastoidaan kuuden kuukauden tarve verrattuna nykyiseen vuoden tarpeeseen. Öljytuotteissa keskitisleiden varmuusvarastointi pienenee jonkin verran, sillä maakaasun varapolttoaineen varastoinnissa ei enää oteta huomioon teollisuuden osuutta ja varastojen määrää voidaan väliaikaisesti laskea tuotevaihtojen yhteydessä. Öljytuotteita varastoidaan edelleen viiden kuukauden tarpeen verran. Päätöksessä painotetaan yritysten ja niiden muodostamien verkostojen jatkuvuudenhallinnan roolia kriiseihin varautumisessa. Niiden tulee tunnistaa ja analysoida toimintansa kannalta ratkaisevat riskit, esimerkiksi tietojärjestelmien kyberuhat. Huoltovarmuuskeskus tukee yrityksiä selvityksillä, ohjeistuksilla ja koulutuksella. Kansainvälisten markkinoiden ja verkottumisen merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle kasvaa. Tämän vuoksi huoltovarmuustyössä on yhä voimakkaammin panostettava kansallisesti verkottuneeseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten riippuvuuksien ymmärtämiseen ja tähän perustuvaan varautumiskeinojen kehittämiseen. Huoltovarmuuskeskus vastaa tämän yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Myös alueellinen ja paikallinen huoltovarmuusyhteistyö eri viranomaisten, yritysten ja järjestöjen välillä on otettu päätöksessä huomioon aiempaa selkeämmin. Kuntien rooli kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa on tärkeä. Kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa tullaan parantamaan. Väestöä tuetaan ja ohjeistetaan viestinnän avulla vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuusorganisaation, eri ministeriöiden, virastojen ja muun hallinnon tehtävänä on nyt ryhtyä toteuttamaan näitä uusia tavoitteita Huoltovarmuuskeskuksen antamien erillisten ohjeiden mukaisesti.

11 8 Jatkuvuudenhallinnan edistäminen Elinkeinoelämän jatkuvuudenhal lintaa tukevien työkalujen käyttö on laajentunut huoltovarmuuskriittisissä yrityksissä ja poolitoiminnassa. Työkaluja ovat mm. HUOVI-portaalin kypsyysanalyysi-sovellus, jatkuvuudenhallinnan ohjeet, suositukset ja sopimusmallit (SOPIVA). Huovi-portaaliin oli vuoden 2013 loppuun mennessä rekisteröitynyt noin käyttäjää. Jatkuvuudenhallintaa ja portaalin käyttöönottoa tukevaa koulutusta järjestettiin kevään ja syksyn mittaan sekä pooli- että yrityskohtaisina tilaisuuksina. Huovin kypsyysanalyysiin perustuva varautumisen tilannekuvaraportti tuotettiin kolmannen kerran. Portaaliin kehitettiin uusia toiminnallisuuksia, kuten poolien toimintaympäristön arviointia sekä oman toiminnan aktiivisuutta ja vaikuttavuutta koskevat kypsyysanalyysiosiot. Käynnistettiin Huovi-portaalin palvelujen käytön laajentaminen valtionhallinnossa mm. pilotoimalla sitä kyberturvallisuusstrategian toimeenpanon ja seurannan apuvälineenä. Huovin käyttöä myös kuntakentässä pyrittiin edistämään (ns. Kunta-Huovi). Huovi-portaalille myönnettiin Turvallisuuskomitean päätöksellä vuoden 2013 Timanttiteko-palkinto kokonaisturvallisuuden tavoitteita edistävästä esimerkillisestä toiminnasta.

12 9 Muutoksia huoltovarmuusorganisaaatiossa Huoltovarmuuden turvaamisesta annettua lakia muutettiin Valtioneuvosto nimittää jatkossa Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet sekä toimitusjohtajan. Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen toimikausi pitenee kolmeksi vuodeksi. Huoltovarmuusneuvoston toimikausi on nyt neljän sijasta enintään kolme vuotta. Huoltovarmuusorganisaatiossa tapahtui tärkeitä muutoksia. Tietoverkko- ja tietotekniikkapoolit yhdistyivät ICT-pooliksi, jonka yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi määriteltiin kyberturvallisuuteen liittyvä valistus- ja koulutustoiminta. Puolustusvälineteollisuus erkani teknologiapoolista ja järjestäytyi alan huoltovarmuuskysymyksiin erikoistuneeksi MIL-pooliksi. Aluepoolin organisaatio uudistettiin perustamalla tietoyhteiskuntasektorilla aikaisempaa laaja-alaisemmin toimivat ALVAR-toimikunnat viiden ELYkeskuksen yhteyteen. Käynnistettiin myös valmistelut graafisen poolin ja joukkoviestintäpoolin yhdistämisestä mediapooliksi, joka paremmin vastaa viestintäalan muutoksiin. Erilaisiin seminaareihin, harjoituksiin ja koulutustilaisuuksiin osallistui vuoden aikana kaikkiaan yli 2000 henkilöä huoltovarmuusorganisaation ja sidosryhmien piiristä. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia ansiokkaasta toiminnasta kuluneena vuonna huoltovarmuuden hyväksi.

13 10 Toiminta-ajatus Huoltovarmuus on yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen turvaamista vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen varalta. Tähän toimintaan osallistuvat hallinto ja elinkeinoelämä yhdessä huoltovarmuusorganisaation toimielimissä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden pohjalta. Huoltovarmuuskeskus analysoi maan huoltovarmuutta sekä suunnittelee ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä kumppaneinaan hallintoa ja elinkeinoelämää edustavat sektorit ja poolit. Visio Kansallista huoltovarmuutta väestön elinmahdollisuuksien ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi ylläpidetään ja kehitetään globaalissa toimintaympäristössä. Huoltovarmuuskeskus on arvostettu osaaja, joka koordinoi laajaa yhteistyöverkostoa, analysoi uhkia ja tuottaa tilannekuvaa huoltovarmuudesta sekä kehittää ja ylläpitää huoltovarmuuspalveluja, jotka vastaavat ennakoivasti globaalin toimintaympäristön muutoksiin. Arvot Huoltovarmuuskeskuksessa arvostetaan laaja-alaista osaamista, modernin yhteiskunnan riskien ymmärtämistä, sitoutumista, luotettavuutta, avoimuutta sekä kykyä ymmärtää monimutkaisen verkostoyhteiskunnan riskejä ja häiriöherkkyyttä.

14 11 Huoltovarmuuden tavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi huoltovarmuusorganisaatiota valmistelemaan ehdotuksen uusiksi huoltovarmuustavoitteiksi. Huoltovarmuusneuvosto käynnisti työn Uudistustyön pohjaksi syksyn aikana laadittiin yleiset huoltovarmuuden skenaariot, joiden avulla tarkasteltiin mahdollisia tulevaisuuden riskejä, kehityspiirteitä ja toimintaympäristöjä sekä niiden vaikutuksia huoltovarmuuteen. Toimialakohtaisten työpajojen avulla syvennettiin laadittuja ylätason skenaarioita ja tarkasteltiin eri kehityskulkujen vaikutuksia toimialojen huoltovarmuudelle, mistä laadittiin erillinen julkaisu. Työpajoihin osallistui kaikkiaan lähes 200 henkeä. Tulosten perusteella Huoltovarmuuskeskuksessa valmisteltiin alkuvuoden 2013 aikana ehdotus tavoitepäätökseksi perusteluineen, joka käsiteltiin huoltovarmuusorganisaation toimielimissä ja tärkeimpien vastuuministeriöiden kanssa. Ehdotus jätettiin työ- ja elinkeinoministeriölle, jossa se viimeisteltiin kuulemiskierroksen perusteella. Hallitus päätti huoltovarmuuden uusista tavoitteista. Päätöksessä korostuu, että yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeät järjestelmät ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Huoltovarmuuden painopiste siirtyy yhä enemmän niiden toiminnan varmistamiseen. Tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä energian lisäksi häiriötilanteissa on tärkeää turvata finanssialan palvelut, liikenne ja logistiikka, vesihuolto, rakentaminen ja kunnossapito, jätehuolto, elintarvikehuolto, terveydenhuolto, teollisuuden toiminta ja sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto. Nykyisiä raaka-aineiden varmuusvarastoja pienennetään. Jatkossa viljaa varastoidaan kuuden kuukauden tarve verrattuna nykyiseen vuoden tarpeeseen. Öljytuotteissa keskitisleiden varmuusvarastointi pienenee jonkin verran, sillä maakaasun varapolttoaineen varastoinnissa ei enää oteta huomioon teollisuuden osuutta ja varastojen määrää voidaan väliaikaisesti laskea tuotevaihtojen yhteydessä. Öljytuotteita varastoidaan edelleen viiden kuukauden tarpeen verran. Päätöksessä painotetaan yritysten ja niiden muodostamien verkostojen jatkuvuudenhallinnan roolia kriiseihin varautumisessa. Niiden tulee tunnistaa ja analysoida toimintansa kannalta ratkaisevat riskit, esimerkiksi tietojärjestelmien kyberuhat. Huoltovarmuuskeskus tukee yrityksiä selvityksillä, ohjeistuksilla ja koulutuksella. Kansainvälisten markkinoiden ja verkottumisen merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle kasvaa. Tämän vuoksi huoltovarmuustyössä on yhä voimakkaammin panostettava kansallisesti verkottuneeseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten riippuvuuksien ymmärtämiseen ja tähän perustuvaan varautumiskeinojen kehittämiseen. Huoltovarmuuskeskus vastaa tämän yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Myös alueellinen ja paikallinen yhteistyö huoltovarmuuden turvaamiseksi eri viranomaisten, yritysten ja järjestöjen välillä on otettu päätöksessä huomioon aiempaa selkeämmin. Kuntien rooli kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten toiminnan turvaamisessa on keskeinen. Kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa tullaan parantamaan. Väestöä tuetaan ja ohjeistetaan viestinnän avulla vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuusorganisaation, eri ministeriöiden, virastojen ja muun hallinnon tehtävänä on nyt ryhtyä toteuttamaan näitä uusia tavoitteita Huoltovarmuuskeskuksen antamien erillisten ohjeiden mukaisesti.

15 12 Markkinakatsaukset Öljymarkkinat Vuonna 2013 raakaöljyn hinta vaihteli vähemmän kuin edellisvuonna. Hinta oli korkeimmillaan helmikuussa 119 USD/bbl ja alimmillaan huhti-toukokuussa 99 USD/bbl. Kotimaan markkinahinnat seurasivat pääsääntöisesti raakaöljyn hinnan muutoksia. Öljytuotteiden kulutus väheni prosenttiyksikön verran. Liikennepolttoaineiden tuonti Suomeen kasvoi merkittävästi. Samalla Suomesta vietiin ennätysmäärä polttoaineita ulkomaille. Tuotelaaduissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaasumarkkinat Maakaasua myytiin vuonna 2013 yhteensä 33,2 TWh. Tämä oli 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Keskeisinä syinä maakaasun käytön vähenemiseen olivat keskimääräistä lämpimämpi sää ja alhainen hintataso sähkömarkkinoilla. Biopolttoaineiden käytön lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa vaikutti myös maakaasun myyntiä vähentävästi. Suomessa maakaasusta käytetään noin 70 % yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, kaukolämmityksessä ja teollisuudessa. Kiinteistökohtaisen maakaasulämmityksen osuus on vain 2 3 % maakaasun käytöstä. Maakaasuverkoston toiminnassa ei ollut häiriöitä tai katkoksia vuonna Maakaasu menetti käytetyimmän polttoaineen aseman kaukolämmön tuotannossa biopolttoaineille. Maakaasun osuus laski lähes 9 prosenttiyksikköä energiamäärässä edellisvuodesta. Maakaasulla tuotettiin 26 % kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Maakaasun kilpailukykyä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, ennen kaikkea kivihiileen, nähden heikensi päästökaupassa ja sähkömarkkinoilla vallinnut alhainen hintataso. Sähkömarkkinat Suomessa käytettiin sähköä 84 TWh, eli vähennystä edelliseen vuoteen oli 1,5 %. Kulunut vuosi oli poikkeuksellisen lämmin, mikä vähensi kokonaisenergian käyttöä.

16 13 LNG-hanke ja kaasun huoltovarmuus Gasum Oy jatkoi suunnittelua nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnista. Yhtiö selvittää mahdollisuutta rakentaa tuontiterminaali Etelä-Suomeen ensisijaisesti Inkoon Joddböleen tai Porvoon Tolkkisiin. Molemmat sijaintivaihtoehdot kattava ympäristövaikutusten arviointi valmistui vuonna Gasum Oy käynnisti Suomen ja Viron välisen Baltic Connector -maakaasuputken ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Kouvolassa pidettiin ensimmäinen EU:n maakaasun toimitusvarmuusasetuksen jälkeinen harjoitus Maakaasukatko 2013.

17 14 Sähkön tuotanto ja käyttö Sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä häiriöitä tapahtui marras-joulukuussa. Pahimmillaan myrskyjen aiheuttamat toimituskatkokset koskettivat yli sähköasiakasta. Mitään huomattavia sähkön tuotantoon liittyviä katkoksia ei esiintynyt. Sähkön toimituskatkoksista johtuen Huoltovarmuuskeskus teetti selvityksen sään ääri-ilmiöiden vaikutuksesta kriittiseen infrastruktuuriin. Selvitys on nähtävissä Huoltovarmuuskeskuksen nettisivustolla kohdassa Julkaisut. Syksyllä Fortum Oyj ilmoitti lakkauttavansa Inkoon hiililauhdelaitoksen helmikuussa Uusia merkittäviä voimalaitoksia ei otettu käyttöön. Fennovoima Oy:n Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimahankkeen omistuspohjassa ja laitoskoossa tapahtui merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena saksalainen omistaja on vaihtunut venäläiseksi. Fortum ilmoitti joulukuussa myyvänsä Suomen jakeluverkot. Myynti koskee noin verkkoliittymää. Suomen ja Viron välinen 650 MW merikaapeli Estlink-2 otettiin käyttöön joulukuussa. Energiavirasto (entinen Energiamarkkinavirasto EMV) päätti pienentää tehoreservimäärää 600 MW:sta 365 MW:iin. Uusi sähkömarkkinalaki (588/2013) astui voimaan Verkkoyhtiöiden varautumissuunnitteluun liittyvät valvontatehtävät määrättiin Huoltovarmuuskeskuksen tehtäviksi. Voimatalouspooli järjesti ensimmäisen yhteisen seminaarin vesihuoltopoolin kanssa. Seminaarissa esiteltiin uusi varautumisohje vesihuoltolaitoksille sähkökatkosten varalle. Varautumissuunnitelma on luettavissa HVK:n kotisivulta kohdasta Julkaisut.

18 15 Kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttö Energiaturvetta saatiin tuotettua 21 miljoonan kuutiometrin verran, mikä energiamääränä vastaa 19 TWh. Huonoon turvetuotantokesään 2012 verrattuna turvetuotannossa päästiin lähelle tuotannolle ennakkoon asetettua tavoitetta. Aikaisempien huonojen turvevuosien vuoksi useille voimalaitoksille hankittiin huomattavia määriä kivihiiltä sekä tehtiin polttoaineiden käsittelyyn ja polttoon liittyviä laitosteknisiä muutoksia. Puuperäisten polttoaineiden vuosikäytön arvioidaan kasvavan 10 % edellisestä vuodesta sekä muodostavan 25 % osuuden vuotuisesta energiakäytöstä. Niiden saatavuus riitti kattamaan vuotuisen kysynnän vaihteluineen.

19 16 Valtion öljyvarastojen hoito ja varastoitujen tuotteiden kierrätys Valtion varmuusvarastoissa jatkettiin vuonna 2009 käynnistynyttä ja vuoteen 2016 ulottuvaa investointiohjelmaa ja öljytuotteiden kierrätystä. Investointeihin käytettiin 3,4 M. Varastojen hoitoon, vuokriin ja muihin kierrätyksestä aiheutuviin kuluihin käytettiin 10,3 M. Öljytuotteiden kierrätyksestä muodostunut liikevaihto oli 307 M. Varastomäärät alenivat hieman ja uudesta HUOVA päätöksestä johtuen alenevat jatkossakin. Öljytuotteiden vakaasta hintakehityksestä johtuen valtion varmuusvarastoissa tehdyille tuotevaihdoille saatiin hyvä liiketaloudellinen tulos. Raakaöljyn hinnankehitys vuonna ,50 115,00 112,50 110,00 107,50 105,00 102,50 100,00 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu USD/BBL Keskiarvo

20 17 Kansainvälinen yhteistyö EU:n öljyvarastodirektiivi (2009/119/EY) astui voimaan vuoden alussa. Se muutti raportointia ja toimintaperiaatteita. Osa velvoitevarastoista voi sijaita muualla EU-alueella. HUOVA-päätöksessä määritellään enimmäisosuudeksi 30 %. Huoltovarmuuskeskus kutsuttiin mukaan Baltian maiden ja Suomen yhteiseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on laatia alueellinen kaasun toimitusvarmuuden riskeihin liittyvä ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelma. Hankkeessa ovat HVK:n lisäksi mukana Latvian, Liettuan ja Viron kaasun toimitusvarmuudesta vastaavat viranomaiset sekä EU-komissio.

21 18 Kriittisen infrastruktuurin merkitys korostuu Kriittinen infrastruktuuri muodostaa yhteiskuntamme toiminnalle välttämättömän kivijalkarakenteen. Energian tuotanto ja jakelu, tietoyhteiskunta palveluineen, kuljetukset ja logistiikka sekä finanssiala kietoutuvat toisiinsa voimakkaan keskinäisriippuvuuden verkostoksi. Yhteiskunnan toimivuus edellyttää kaikkien näiden toimivuutta ja toisaalta häiriö yhteenkin heijastuu laajalti koko yhteiskuntaan. Kriittinen infrastruktuuri on pääosin yksityisten yritysten omistamaa ja hallinnoimaa. Hyvin monissa tapauksissa yritykset ovat kansainvälisesti omistettuja, ohjattuja ja verkostoituneita. Tästä johtuen hyvinvointimme saattaa olla altis maamme ulkopuolisille häiriöille. Huoltovarmuuden näkökulmasta hyvinvoinnillemme kriittinen infrastruktuuri tulee suojata sille tasolle, että ainakin minimitoimeentulo voidaan kaikissa oloissa taata. Toisaalta kriittisen infrastruktuurin tulee mahdollistaa yhä laajaalaisemmin kehittyneen teknologian turvallinen hyödyntäminen hyvinvointiyhteiskuntamme kehittämiseksi pidemmällä aikajänteellä. Kriittisestä infrastruktuurista osaa voidaan kehittää asettamalla toimijoille velvollisuuksia. Valtaosiltaan kehittämisen tulee kuitenkin perustua yritysten liiketoimintaintressien ja yhteiskunnan huoltovarmuuden yhteisiin etuihin ja niiden edistämiseen. Tämä edellyttää aktiivista, syvää ja luottamuksellista yhteistoimintaa viranomaisten, yritysten ja huoltovarmuudesta vastaavien välillä. Tälle onkin erinomaiset edellytykset poolitoiminnassa. Erityistapauksissa tietyt yritykset ja huoltovarmuudesta vastaavat voivat sopia toimenpiteistä, joilla suojaamista ja toiminnan jatkuvuutta parannetaan. Näissä tapauksissa edetään strategisten kumppanuuksien tasolla. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista korostaa kriittisen infrastruktuurin merkitystä entisestään ja tämä ohjaakin huoltovarmuuden kehittämistä. Voimavarojen suuntaaminen tarkasti oikean kohteeseen ja parhaan mahdollisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaaminen on taloudellisessa tilanteessamme välttämätöntä. Tämä korostaa tutkimuksen, toimenpiteiden valinnan ja vaikuttavuuden seurannan merkitystä.

22 19 Tietoyhteiskunnan palveluja turvataan Tietoyhteiskunta pyrkii hyödyntämään täysimääräisesti tietoteknisiä palveluja saavuttaakseen kilpailukykyä ja julkistalouden tuottavuutta. Avainkysymykseksi on noussut näiden hyödynnettyjen tietoteknisten palvelujen turvallisuus. Turvallisuus on ollut myös rajoitteena uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä muun muassa terveydenhoidon alalla. Tietoteknisiin palveluihin kohdistettujen hyökkäysten määrä jatkaa kasvuaan ja hyökkäyksien joukkoon ovat ilmestyneet sitkeät ja teknisesti edistyneet hyökkäysmuodot (APT-hyökkäykset). Hyökkääjien ammattimaisesta toimintatavasta voidaan päätellä niiden tähtäävän määrätietoiseen hyödyn saamiseen, olipa hyöty rahallinen tai esimerkiksi poliittinen. Toistaiseksi ei ole voitu päätellä näiden hyökkäysten tähtäävään valtiolliseen vaikuttamiseen, mutta tätä ei voida mahdollisuutena sulkea pois. Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuusorganisaatio osallistuivat vuonna 2013 valmistuneen kyberturvallisuusstrategian valmisteluun. Strategia linjaa keskeiset vaikuttamiskeinot, joilla Suomen kyberturvallisuus saatetaan sellaiseen tasoon, joka täyttää myös huoltovarmuuden tarpeet. Vuoden aikana valmisteltiin strategian toteuttamisohjelma, joka pyritään suuntaamaan siten, että se mahdollisimman hyvin tukee kriittisen elinkeinoelämän toimintaa. Huoltovarmuuskeskus on jo pidemmällä aikavälillä edistänyt toimintoja, jotka nyt kiinnittyvät kyberturvallisuusstrategian tavoitteisiin. Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyö Viestintäviraston kanssa on jatkanut laajentumistaan ja ulottuu myös vuoden 2014 perustetun Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaan. CERT-toiminta tuottaa kohdennettua tietoturvatiedottamista kriittisille yrityksille. Molemminpuolista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa täydennetään toimialakohtaisten ja lähinnä elinkeinoelämän toimijoista koostuvien CIP-ryhmien toiminnalla. CERT-toiminnan yhteyteen perustettu HAVARO-järjestelmä kerää näytteenomaisesti tietoturvaan liittyviä poikkeamatietoja yhteiskunnan keskeisimmiltä sektoreilta valituista yrityksistä. Tietojen perusteella voidaan arvioida mahdollisia sektoreihin ja toimintoihin kohdistettuja hyökkäysyrityksiä sekä varoittaa toimijoita. HAVARO-toimintaa tullaan laajentamaan ja siten kattavuutta parantamaan. Myös valtiohallinto on liittynyt yhteistoimintaan omalla panoksellaan. Automaatiojärjestelmien kehitys etenee kovalla vauhdilla. Niiden tietoturvallisuus pyritään kehittämään sellaiselle tasolle, että automaation kautta ei toiminnalle seuraisi riskejä. Teollisuusautomaation tutkimus, jota Huoltovarmuuskeskus on tehnyt vuosia yhteistyössä VTT:n kanssa, on jatkunut ja tuottanut yritysten toiminnan tueksi joukon hyviä käytänteitä toimijoille. Näiden käytänteiden käyttöä kriittisissä yrityksissä edistetään ja tutkimusta jatketaan uusilla aloilla. Automaation tutkimus uusilla aloilla on välttämätöntä ja soveltamisen aikataulujen vuoksi kiireellistä. Tutkimusta kaipaavia automaation aloja ovat muun muassa kiinteistö-, liikenne- ja sairaala-automaatio. Viranomaisverkon sähkönsaannin varmistaminen jatkui ja tavoitteena on toteuttaa varmistukset yhteistoiminnassa matkaviestinoperaattoreiden kanssa parhaan kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Kriittisen infrastruktuurin valvomoiden yhteistyön kehittäminen KRIVAT-hankkeessa pilotoitiin ja tehtiin päätökset rakentaa tuotantojärjestelmä vuodesta 2014 lähtien. Valvomoiden yhteistoiminnan malleja laajavaikutteisissa häiriötilanteissa kehitettiin ja testattiin.

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN VIRVE-päivä 19.3.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan?

Lisätiedot

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Huomisen huoltovarmuus 22.1.2014 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1 HUOLTOVARMUUS häiriöiden ja kriisien vaikutukset Varaudutaan mahdollisimman laaja-alaisesti

Lisätiedot

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA MATINE-seminaari 17.3.2015 VTT, Tampere Logistiikkapäällikkö Raija Viljanen Infrastruktuuriosasto HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE

Lisätiedot

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

CERT-CIP seminaari 20.11.2008

CERT-CIP seminaari 20.11.2008 CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä

Lisätiedot

SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA

SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen ENERGIAN SAATAVUUS KANSALLISEEN TURVALLISUUDEN VÄLTTÄMÄTÖN EHTO 2 Ilkka Kananen YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Sisällys. Johdon katsaus Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen. Sähkön jakelun varmistaminen. Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen

Sisällys. Johdon katsaus Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen. Sähkön jakelun varmistaminen. Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen VUOSIKERTOMUS 2014 Sisällys Johdon katsaus Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen Sähkön jakelun varmistaminen Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen Huoltovarmuuskriittinen öljylaivasto

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON

Lisätiedot

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN 8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN HUOLTOVARMUUSTAVOITTEET- JA ORGANISAATIO LÄHTÖKOHDAT Huoltovarmuuden turvaaminen eri muodoissaan on aina ollut maamme yleisen turvallisuuspolitiikan osa, jonka avulla on

Lisätiedot

PTS:n uusi organisaatio ja suunnittelutavoitteet 2004-2008 Ilkka Kananen PTS:n suunnitteluseminaari 6. 7.10.2005 Sannäs Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimintamalli Toimintaympäristö Uhkat Tärkeysluokitellut

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA. Sotataloudellinen Seura 25.11.2013 Ilkka Kananen

HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA. Sotataloudellinen Seura 25.11.2013 Ilkka Kananen HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Sotataloudellinen Seura 25.11.2013 Ilkka Kananen HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Huoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen

Huoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen Huoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen Jyrki Hakola, johtaja, perustuotanto-osasto Huoltovarmuustilaisuus, Agronomiliitto 14.4.2015 2 HUOLTOVARMUUDEN LÄHTÖKOHDAT HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE

Lisätiedot

Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa

Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa Varmistamme, että yhteiskunta toimii myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että arkipäiväiset asiat toimivat.

Lisätiedot

Yhteiskunnan varautuminen

Yhteiskunnan varautuminen Yhteiskunnan varautuminen VIRVE -päivä 20.3.2012 Marina Congress Center, Helsinki Toimitusjohtaja Helena Vänskä Öljyalan Keskusliitto Huoltovarmuuskeskuksen hallitus 21.3.2012 1 Mihin varaudutaan? Huoltovarmuusuhkakuvat

Lisätiedot

Panu Ruotsalo ja Supercharged Paintings

Panu Ruotsalo ja Supercharged Paintings Vuosikertomus 2012 Sisällys Toiminta-ajatus...3 Huoltovarmuuden tavoitteet...3 Johdon katsaus 2012...4 Energiahuolto...7 Kriittinen infrastruktuuri...9 Perustuotanto... 11 Hallitus... 13 Huoltovarmuusneuvosto...

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

HUOVI verkoston sähköinen työympäristö. Sähköinen työpöytä -seminaari 29.04.2010 Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen

HUOVI verkoston sähköinen työympäristö. Sähköinen työpöytä -seminaari 29.04.2010 Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen HUOVI verkoston sähköinen työympäristö Sähköinen työpöytä -seminaari 29.04.2010 Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen 1 Esityksen sisältö Huoltovarmuus Huoltovarmuusorganisaatio HUOVI-portaali, huoltovarmuusorganisaation

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä

Luottamusta lisäämässä Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.

Lisätiedot

Valmistautunut on varautunut. Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa

Valmistautunut on varautunut. Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa Valmistautunut on varautunut Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa Toiminnan jatkuvuudenhallinta: HUOVI-portaali jatkuvuussuunnittelun

Lisätiedot

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen erityisesti sähköisen infrastruktuurin turvaaminen CIP-seminaari 22.11.2007 Ilkka Kananen 1 UHKAT JA RISKIT (Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

KUNTALIITTO 11.6.2013 HUOVI-PORTAALI: TYÖKALUJA JATKUVUUDENHALLINNAN PARANTAMISEKSI. Johtaja Tuija KyröläTuija Kyrölä, KTL

KUNTALIITTO 11.6.2013 HUOVI-PORTAALI: TYÖKALUJA JATKUVUUDENHALLINNAN PARANTAMISEKSI. Johtaja Tuija KyröläTuija Kyrölä, KTL KUNTALIITTO 11.6.2013 HUOVI-PORTAALI: TYÖKALUJA JATKUVUUDENHALLINNAN PARANTAMISEKSI Johtaja Tuija KyröläTuija Kyrölä, KTL 1 HVO Mikä on HUOVI-portaali? Esimerkkejä kypsyysanalyysin kysymyksistä Miten eteenpäin?

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUS VERKOSTO- JA SOPIMUSTALOUDESSA

HUOLTOVARMUUS VERKOSTO- JA SOPIMUSTALOUDESSA HUOLTOVARMUUS VERKOSTO- JA SOPIMUSTALOUDESSA Johtaja Hannu Pelttari Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Espoo HAURAS NYKY-YHTEISKUNTA Kaupungistuminen Sähköistyminen Verkottuminen

Lisätiedot

Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet. Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren

Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet. Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren 1 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Entäs jos ja kun kuitenkin Väestön toimeentulo, välttämättömän

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA Seminaari huoltovarmuusorganisaatiolle ja sidosryhmille 11.02.2014 Kansallismuseon auditorio UUSI HUOLTOVARMUUSPÄÄTÖS MIKÄ MUUTTUU? Toimitusjohtaja Ilkka

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Valmistautunut on varautunut. Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa

Valmistautunut on varautunut. Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa Valmistautunut on varautunut Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa Toiminnan jatkuvuudenhallinta: Huoltovarmuusorganisaation uudet

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ROOLI VARAUTUMISESSA. Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen

HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ROOLI VARAUTUMISESSA. Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ROOLI VARAUTUMISESSA Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen HÄIRIÖHERKKÄ JA HAAVOITTUVA NYKY YHTEISKUNTA Kaupungistuminen Sähköistyminen Verkottuminen Digitalisoituminen Globalisaatio

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE Johtava analyy+kko Hannu Hernesniemi Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari Helsinki 14.3.2013 1 14.3.2013 HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET (VNP 539/21.8.2008,

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU Kimmo Manni SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N PERINTEISET TOIMINNOT - Viranomaisradioverkko VIRVEn operaattori - Yksittäisten turvallisuusviranomaisten erillisjärjestelmien

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

LAUSUNTO KYBERTURVALLISUUSSTRATEGIAN TOIMEENPANO-OHJELMAN LUONNOKSEEN

LAUSUNTO KYBERTURVALLISUUSSTRATEGIAN TOIMEENPANO-OHJELMAN LUONNOKSEEN Lausunto 1 (3) 31.1.2014 Mika Linna Turvallisuus ja Infra TURVALLISUUSKOMITEA Sihteeristö Eteläinen Makasiinikatu 8 00130 HELSINKI tk@turvallisuuskomitea.fi LAUSUNTO KYBERTURVALLISUUSSTRATEGIAN TOIMEENPANO-OHJELMAN

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö TIETO2007-OPIT Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Pääesikunta, Johtamisjärjestelmäosasto TIETO 2007 TIETO 2007 Valtakunnallinen tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus Turvallisuustilanteiden yhteistoimintaa

Lisätiedot

Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä. Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys. 6.10.2005 Gilbert Appelgren

Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä. Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys. 6.10.2005 Gilbert Appelgren Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys 6.10.2005 Gilbert Appelgren 1 Esityksen pääkohdat Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Logistiikan toimintavarmuus osana huoltovarmuutta

Logistiikan toimintavarmuus osana huoltovarmuutta Logistiikan toimintavarmuus osana huoltovarmuutta Tuija Kyrölä Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari 25.10.2010 Esityksen tavoite käsitellä asiaa yhteiskunnan toimintavarmuuden ja

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1909/07.01.00/2015 Kaupunginhallitus 189 25.5.2015 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander,

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari 24.9.2009 Rovaniemi JVP:n ohje valmius-suunnitelman

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN TOIMINTA-AJATUS SISÄLLYS. Luotan alitajuntaan parhaana kertojana ja haluan jättää tilaa katsojalle.

TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN TOIMINTA-AJATUS SISÄLLYS. Luotan alitajuntaan parhaana kertojana ja haluan jättää tilaa katsojalle. VUOSIKERTOMUS 2011 TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN Syntynyt 1980 Espoossa Asuu Vantaalla KOULUTUS Visualisti, FBC Prakticum 2011 Taidemaalari, Pekka Halosen akatemia 2002 Ylioppilas, Helsingin Kuvataidelukio

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA

PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA Varautumisen opintopäivät 2013: Kansanhuollosta päivittäistavarahuoltoon Varautuminen elintarvikehuollon häiriöihin Hämeenlinna 3.-4.10.2013 Johtaja Taina Rautio

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa. Johtaja Kirsi Karlamaa

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa. Johtaja Kirsi Karlamaa Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa Tietoturvaloukkausten käsittelyn tukeminen Kyberturvallisuuskeskus toimii kansallisena tietoturvaloukkausilmoitusten ja vika- ja häiriöilmoitusten

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot