uusliberalismi ja kestävyysvaje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "uusliberalismi ja kestävyysvaje"

Transkriptio

1 071 perusteluja Eläkerahastot, uusliberalismi ja kestävyysvaje Eläkerahastot vaikuttaisivat olevan nykyjärjestelmässä pikemminkin investointien rahanlähde ja talouskasvun turvaaja kuin eläketurvan takaaja. Rahastoja pyritään kasvattamaan suurelta osin osake- ja arvopaperimarkkinoilla tapahtuvalla kriisejä ruokkivalla sijoitustoiminnalla. Paljon puhuttua kestävyysvajetta voisi helpottaa käyttämällä eläkerahastoja eläkkeiden maksamiseen finanssikeinottelun sijaan. pertti honkanen

2 072 Peruste # vatkohan eläkerahamme turvassa niissä rahastoissa? Tämä on nykyisin varsin usein kuuluva puheenparsi. Huoli tuntuu aiheelliselta, kun finanssimarkkinoiden heilahtelut heijastuvat rajusti myös työeläkerahastojen arvoon ja kun aikaisempaa suurempi osa rahastojen sijoituksista on erilaisissa arvopapereissa globaaleilla finanssimarkkinoilla. Kysymys perustuu oletukseen, että rahastoilla on merkittävä rooli eläkkeiden rahoituk sessa ja että tulevaisuudessa me saamme eläkkeitä, jotka maksetaan meille rahastoista. Ennen kuin kysymystä pohditaan, onko kuitenkin selvitettävä mielestäni tärkeämpi kysymys: mikä rooli rahastoilla oikein on eläketurvassamme? Eläkerahastot perustuvat vakuutustoiminnan ideaan ja periaatteisiin. Yksityisessä va kuutustoiminnassa, olipa kyse sitten eläkevakuutuksista tai muista vakuutuksista, rahastojen syntyminen, kartuttaminen ja ylläpitäminen ovat luonnollinen osa toimintaa. Asiakkaat maksavat vakuutusmaksuja jo ennen Lakisääteisessä eläketurvassa, kuten muussakaan sosiaaliturvassa, rahastoja ei välttämättä tarvita. Eläkemenojen kehitys on varsin pitkälle ennakoitavissa, ja eläkkeiden maksaminen voidaan turvata perimällä riittävän suuria sosiaaliturvamaksuja tai muita veroja kansalaisilta, työnantajilta ja yrityksiltä. kuin korvauksia on ryhdyttävä maksamaan, ja näin syntyvän ylijäämän yhtiöt haluavat luonnollisesti sijoittaa tuottavasti. Va kuutustoiminnassa on varauduttava erilaisiin riskeihin, kuten normaalia suurempiin vahinkoi hin tai korvausvaatimuksiin, suhdanteiden vaihteluun ja siihenkin, että maksavat asiakkaat kaikkoavat toisen yhtiön asiakkaiksi. Lakisääteisessä eläketurvassa, kuten muussakaan sosiaaliturvassa, rahastoja ei välttä mättä tarvita. Eläkemenojen kehitys on varsin pitkälle ennakoitavissa, ja eläkkeiden maksa minen voidaan turvata perimällä riittävän suuria sosiaaliturvamaksuja tai muita veroja kansa laisilta, työnantajilta ja yrityksiltä. Tietenkin myös lakisääteiseen, julkisen vallan ylläpitämään eläketurvaan liittyy erilaisia taloudellisia riskejä, joiden varalta joudutaan miettimään vaihtoehtoisia keinoja eläkkeiden rahoittamiseen. Voidaan esimerkiksi luoda puskurirahastoja eläkemaksujen vaihtelun tasoittamiseksi. Suomessa yksityisen sektorin työeläkevakuutus on järjestetty monista muista maista poikkeavalla tavalla. Vaikka eläke-etuudet on tarkkaan määritelty laissa ja eläkemaksuista päättää valtio, maksujen perimisestä ja eläkkeiden maksamisesta huolehtivat vakuutusyhtiöt, jotka ovat periaatteessa edelleen yksityisoikeudellisia subjekteja. Yksityisen sektorin eläketurvasta huolehtivat myös yksittäiset eläkekassat ja eläkesäätiöt. Ajatus eläkkeiden rahastoinnista on alun perin kuulunut yksityiseen työeläkejärjestelmään luonnollisena osana. Sitä koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina laajennettu ja tarkennettu muun muas-

3 073 sa erityisellä lailla työeläkelaitosten vakavaraisuuden turvaamisesta. Lakeja lukemalla ei löydetä kuitenkaan selvää vastausta siihen, mikä näiden rahastojen rooli on eläketurvassa nyt ja tulevina vuosina. Rahastoja on kartutettu 1960-luvun alusta läh tien toisaalta perimällä suurempia vakuutusmaksuja kuin juoksevat eläkemenot ovat ja toi saalta käyttämällä myös rahastojen tuottoa rahastojen kartuttamiseen ja 1990-luvun vaihteesta lähtien rahastoja on muodostettu myös julkisen sektorin eläkejärjestelmissä. Kuntien eläkevakuutuksessa rahastojen muodostaminen aloitettiin vuonna 1988 ja valtion eläkerahasto perustettiin vuonna eläkerahastot ja uusliberalismi Länsimaiden talous- ja sosiaalipoliittiseen ajatteluun on viime vuosikymmeninä vai kuttanut vahvasti uusliberalismiksi kutsuttu yhteiskuntateoreettinen ja ideologinen virtaus. Julkisen sektorin supistaminen, verojen vähentäminen ja julkisten toimintojen yksityistäminen ovat uusliberalististen ohjelmien keskeisimpiä piirteitä. Uusliberaalista ideologiasta voidaan johtaa eläkepolitiikkaan muutama selvä periaate. Ensin näkin yksityiset ja vapaaehtoiset järjestelyt ovat suositeltavampia kuin julkiset tai lakisäätei set. Toisaalta rahastoivat järjestelmät ovat parempia kuin juokseviin maksuihin perustuvat jo senkin vuoksi, että näin voidaan todennäköisesti vähentää veroja. Tässä ajattelussa suositaan myös eläkkeiden maksuperusteisuutta sen asemesta, että rahoitus johdettaisiin eläkeetuuksista. 1 Tämä on looginen seuraus uusliberalistisista ohjelmista: on korostettava kansalaisten omaa vastuuta eläk keidensä rahoittamisesta ja pyrittävä verorahoituksen vähentämiseen. Jos tämä ajattelu viedään äärimmilleen, kuten joissakin USA:n uusliberalistien ohjelmissa sosiaaliturvan yksityistämisestä, jäljelle jää loppujen lopuksi vain yksityinen eläkevakuutus, jossa jokainen kansalainen vastaa itse eläketurvastaan. Ajatus eläkkeestä osana kollektiivista sosiaaliturvaa katoaa, ja jäljelle jää idea eläkesäästämisestä yksilöllisenä finanssisijoituksena. Eläkkeet muuttuvat sosiaaliturvasta finanssituotteiksi. Useimmiten nämä tavoitteet toteutuvat jonkinlaisena kompromissina. Jopa Yhdysvalloissa sosiaaliturvan yksityistämisen innokkaana kannattajana tunnettu Martin Feldstein (Feldstein 1995, Feldstein 2005) suo tietyn roolin valtiolliselle eläketurvalle toisin kuin Milton Jos tämä ajattelu viedään äärimmilleen, kuten joissakin USA:n uusliberalistien ohjelmissa sosiaaliturvan yksityistämisestä, jäljelle jää loppujen lopuksi vain yksityinen eläkevakuutus, jossa jokainen kansalainen vastaa itse eläketurvastaan. 1 Maksuperusteisuudella tarkoitetaan sitä, että eläke-etuudet riippuvat suoraan yksilöllisistä eläkemaksuista ja mahdollisesti myös rahastojen tuotosta. Etuusperusteisissa eläkejärjestelmissä, joita lakisääteiset eläkkeet yleensä ovat, etuudet on määritelty etukäteen laissa ja rahoitus johdetaan maksettavista etuuksista.

4 074 Peruste # Friedman, jonka mukaan lakisääteinen eläketurva on kaiken kaikkiaan pahasta (Friedman 1982). Eläkerahastoja suositaan myös muista syistä. Eläkerahastot lisäävät finanssimarkkinoiden volyymia ja ovat tältäkin kannalta suositeltavia uusliberalistisessa ajattelussa. Kun valtionyh tiöitä on monessa maassa yksityistetty ja muutettu pörssiyhtiöiksi, eläkerahastoilla on usein tärkeä rooli tässä prosessissa. Yksi esimerkki on Islanti, jossa 1970-luvun lopun uudistusten jälkeen eläkerahastot kasvoivat suhteessa maan bruttokansantuotteeseen kansainvälisesti katsoen hyvin korkealle tasolle. Islannin suuret eläkerahastot olivat tärkeä finanssimarkkinoiden katalysaattori, joka paisutti osaltaan pankkien yksityistämisen jälkeen syntynyttä finanssikuplaa. Se johti lopulta vuonna 2008 maan pankkijärjestelmän romahtamiseen (Aliber & Zoega 2011; Macheda 2012). Uusliberalistinen eläkeajattelu tai ainakin sen elementtejä löydetään monista kansain välisen valuuttarahaston IMF:n sekä OECD:n eläkepoliittisis- Eläkerahastot lisäävät finanssimarkkinoiden volyymia ja ovat tältäkin kannalta suositeltavia uusliberalistisessa ajattelussa. ta suosituksista. 2 Tällaiset painotukset ovat olleet näkyvissä myös Suomen eläkepoliittisessa kes kustelussa ainakin 1990-luvulta lähtien. Esimerkiksi vuonna 1994 valtiovarainministeriön selvityksessä ehdotettiin eläketurvan leikkausten ohella harkittavaksi asteittaista siirtymistä etuusorientoituneesta maksuorientoituneeseen ansioeläkejärjestelmään. Tavoitteeksi asetettiin muun muassa tilan luominen omaehtoisille säästämismuodoille (Valtiovarainministeriö 1994). Rakenteelliset muutokset Suomen eläkejärjestelmässä ja 2000-luvuilla eivät ole ehkä kovin radikaaleja, mutta periaatteellisia muutoksia täälläkin on nähtävissä. Vuoden 1996 muutokset vähensivät universaalin eläketurvan painoarvoa, kun kansaneläkkeen pohjaosan maksamisesta kaikille eläkeläisille luovuttiin. Kun eläke-etuja on leikattu, yksityisten eläkevakuutusten suosio on kasvanut, ja niitä usein avoimesti mainostetaan lakisääteisen eläketurvan epävarmuuteen vedoten. Tällaista kehitystä voidaan kutsua implisiittiseksi yksityistämiseksi. Viime aikoina käyttöön otettu pitkäaikaisen eläkesäästämisen veroetu sekä taannoin julkaistu esitys yksityisiin vakuutuksiin perustuvasta viimeisten elinvuosien eläkkeestä ovat esimerkkejä ajattelutapojen muutoksista (Hautala 2010) Yksityisten työeläkevakuutusyhtiöiden aseman kyseenalaistaminen on nykyisin harvinaista. 3 Rahamarkkinoiden globaalit muutokset ovat johtaneet eläkeyhtiöiden sijoi- 2 OECD = Organisation for Economic Co-operation and Development. 34 teollistuneen maan talouspoliittinen järjestö. 3 Jos palataan 1990-luvulle, voidaan viitata Lehdon (1993) kirjoitukseen, jossa tällainen kyseenalaistaminen tapahtuu.

5 075 Nykyisin rahastot on sijoitettu suurelta osin osakeja arvopaperimarkkinoille Suomessa ja ulkomailla. Lainsäädännön muutoksin on pyritty helpottamaan entistä riskialttiiimpaa sijoitustoimintaa, mikä myös istuu uusliberalistiseen kehityskuvaan. tustoiminnan luonteen muuttumiseen. Aikaisemmin sijoitukset olivat pääosin työnantajien takaisinlainausta: osa eläkemaksuista kirjattiin työnantajien velaksi, ja näin työnantajat saivat edullista rahoitusta. Nykyisin rahastot on sijoitettu suurelta osin osake- ja arvopaperimarkkinoille Suomessa ja ulkomailla. Lainsäädännön muutoksin on pyritty helpottamaan entistä riskialttiiimpaa sijoitustoimintaa, mikä myös istuu uusliberalistiseen kehityskuvaan. rahastojen rooli eri talousteorioissa Eläkerahastojen merkitystä koskevan keskustelun ja erilaisten arvioiden taustalla voi daan nähdä taloustieteellisten ajatussuuntien ero. Näitä taloustieteellisiä lähtökohtia harvoin kylläkään puetaan eksplisiittiseen muotoon ne esitetään pikemminkin arkipäiväisinä itsestäänselvyyksinä. Vallitsevassa neoklassisessa talousajattelussa pääoma nähdään itsenäisenä arvon lähteenä. Tästä seuraa ajatus, että eläkerahastojen pääoma voi sinänsä tuottaa lisää arvoa eläkkeinä maksettavaksi. Tässä ajattelukuviossa ei pahemmin erotella sitä, onko kyse sijoituksista niin sanottuun reaalipääomaan vai puhtaasti finanssisijoituksista. Finanssisijoitusten itse-ekspansio nähdään yhtä arvokkaaksi kuin reaalipääoman kasautuminen. Uusliberalismin kaudella on lisäksi korostettu vapaiden finanssimarkkinoiden merkitystä innovaatioiden ja talouskasvun lähteenä. Kun eläkerahastoja kasvatetaan ja samalla autetaan finanssimarkkinoi den laajentumista, lyödään tavallaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tämä on ajatuskuvio, johon 2000-luvun finanssikuplien ja kriisien jälkeen voidaan liittää paljon kysymysmerkkejä. Jos sen sijaan ongelmakenttää lähestytään vaihtoehtoisista, lähinnä keynesiläisistä ja marxilaisista näkökohdista, rahastojen rooli nähdään reaalisessa tuotannossa luodun arvon uudelleenjakamisessa. Rahastot eivät tuota uutta arvoa eläkkeiden rahoittamiseen, vaan ne ovat pikemminkin vain yksi vaihtoehtoinen tapa jakaa tuotettua arvoa uudestaan. Rahastojen avulla luvatut eläkkeet ovat oikeuksia osuuteen tulevasta tuotannosta, mutta ne eivät sinänsä luo tätä tuotantoa eivätkä ole tae siitä, että tarvittava tuotanto syntyisi ja olisi jaet-

6 076 Peruste # Hieman ironista on, että neoklassisen talousteorian suosiosta ja rahastojen korostami Sesta huolimatta pitkän aikavälin laskelmat eläkkeiden rahoitusmahdollisuuksista perustuvat miltei yksinomaan tai ainakin pääosin arvioihin työn tuottavuuden ja työpanoksen kehit Tymisestä suhteessa eläkeläisväestön määrään. tavissa eri väestöryhmille. Tämä näkökanta on kriittinen suhteessa rahafetisismiin, ajattelutapaan, että raha itsessään tuottaisi lisää arvoa ilman työn ja tuotantoprosessien vaikutusta. Niinpä Keynes huomautti pääteoksessaan, että yhteiskunnan tulevaisuuden kulutusta ei voida turvata finanssioperaatioilla, vaan ainoastaan kunkin ajankohdan fyysisellä tuotannolla (Keynes 1973, 104). Rahastojen roolia ja merkitystä mietittäessä onkin syytä paneutua arvonmuodostuksen ja pääoman kiertokulun teoreettisiin perusteisiin. Hieman yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että eläkeläiset voivat kuluttaa vain osuuden siitä tuotannosta, joka kulloisenakin vuonna tuotetaan. Vuonna 2040 ei voi kuluttaa sitä, mitä vuonna 2010 on tuotettu. Vuonna 2010 voidaan luoda korkeintaan vaateita, jotka kohdistuvat tulevaan, vuoden 2040 tuotantoon. Eläkkeiden erilaisten rahoitustapojen etuja ja haittoja on toki syytä punnita (vrt. Eatwell 1999). Rahastoi vien järjestelmien keskeinen haitta on niiden alttius finanssikriiseille. Jos finanssikuplan puh keaminen romahduttaa eläkerahastojen arvon ja maksettavat eläkkeet on tehty riippuvaisiksi rahastojen suuruudesta tai tuotoista, seuraukset voivat olla tuhoisia laajoille ihmisryhmille, jotka itse eivät ole lainkaan osallistuneet kuplan synnyttämiseen. Tästä on jo nähty paljon esimerkkejä viime vuo sien finanssikriisissä. Toinen haitta on, että rahastoivien ja maksuperusteisten järjestelmien hallintokustannukset ovat yleensä korkeammat kuin juokseviin maksuihin perustuvissa jär jestelmissä. Sijoituspäätöksiä tekevät ammattilaiset ovat korkeasti palkattua rahamaailman eliittiä. Tästä kertoo esimerkiksi viime aikojen keskustelu eläkeyhtiöiden johtajien bonuksista. Myös päällekkäisten toimintojen vuoksi hajautettu yksityinen vakuutus tulee kalliimmaksi kuin keskitetty valtiollinen järjestelmä. Hieman ironista on, että neoklassisen talousteorian suosiosta ja rahastojen korostami sesta huolimatta pitkän aikavälin laskelmat eläkkeiden rahoitusmahdollisuuksista perustuvat miltei yksinomaan tai ainakin pääosin arvioihin työn tuottavuuden ja työpanoksen kehit tymisestä suhteessa eläkeläis-

7 077 väestön määrään. Etenkin populaarissa kirjoittelussa työnteon määrä ratkaisee tulevien eläkkeiden rahoittamisen, eikä rahastojen tuotolle tai muille taloudellisille prosesseille nähdä mitään roolia. Viime aikojen työurakeskustelussa on väitetty tavan takaa, että tulevat eläkkeet voidaan rahoittaa vain tekemällä lisää työtä. Tätä näkö kulmaa voisi sanoa jopa työarvoteoreettiseksi : ennustelaskelmissa tulevien eläkkeiden arvo on työllä tuotettua ei mitään subjektiivista arvoa eikä myöskään jotakin finanssimarkkinoi den uumenista salaperäisellä tavalla syntyvää arvoa. Eräässä OECD:n selvityksessä todetaan, että siitä riippumatta, ovatko eläkkeet julkisia tai yksityisiä, rahastoituja tai ei-rahastoituja, eläkeläisten kulutus on johdettu tulevien työläisten ja tulevaisuuden pääomakannan tuotan nosta ja että talouskasvun hidastumisen vaikutukset ovat samat, olivatpa eläkkeet julkisia tai yksityisiä (Minns 2001, 198). Näin tunnustetaan, että eläkkeiden rahoitustapa ei ratkaise sitä, miten eläkkeitä voidaan tulevaisuudessa maksaa. Työn merkitystä korostetta essa on kuitenkin syytä muistaa, että työn tuottavuuden kasvulla on ollut hyvinvoinnin li sääntymisessä suurempi osuus kuin työn määrän lisääntymisellä. Työn tuottavuuden kasvu voi parhaimmillaan mahdollistaa sekä vapaa-ajan että kulutuksen kasvun, vaikka työn määrä vähenisi. kirjanpidollinen rahastointi Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmään liittyy laissa tarkasti määritelty niin sanottu rahastoin titekniikka, joka nojautuu osin varsin vaikeaselkoisiin määritelmiin ja laskelmiin. Lyhyesti sanottuna osa eläkemaksuista rahastoidaan vanhuuseläkkeitä varten ja osa vanhuuseläkkeistä maksetaan näistä rahastoista. Työkyvyttömyyseläkkeitä rahastointi ei koske. Tätä voidaan sanoa tekniseksi tai kirjanpidolliseksi ra hastoinniksi ja rahastojen käytöksi. Se ei kerro vielä mitään siitä, miten rahastoja kansantalouden mitassa käytetään, sillä viime vuosiin asti eläkemaksuilla on kerätty enemmän varoja kuin eläkkeisiin on käytetty. Yksittäisen eläkeyhtiön kohdalla siirrot rahastoihin ja rahastoista voivat kumota toisensa. Kuntien ja valtion eläkerahastojen rooli on toisenlainen. Rahastojen kartuttamisella ja rahastojen mahdollisella käytöllä ei ole mitään suoraa lainsäädännöllistä yhteyttä yksilöllisiin eläkevastuisiin. Rahastot on tarkoitettu vain eläkemenojen puskurointiin. Lain (1297/2006) mukaan valtion eläkerahastosta siirretään vuo sittain budjettiin Työn merkitystä korostettaessa on kuitenkin syytä muistaa, että työn tuottavuuden kasvulla on ollut hyvinvoinnin lisääntymisessä suurempi osuus kuin työn määrän lisääntymisellä. Työn tuottavuuden kasvu voi parhaimmillaan mahdollistaa sekä vapaa-ajan että kulutuksen kasvun, vaikka työn määrä vähenisi.

8 078 Peruste # Pykälässä määrätään, että sijoitusten varmuudesta, tuotosta, rahaksi muutettavuudesta ja hajauttamisesta on huolehdittava. Rahastojen kartuttamisnopeus ja MAH dollinen tuleva käyttö jäävät siten poliittisten päätösten varaan. määrä, joka on 40 prosenttia maksettavista eläkkeistä. Rahastoa kartutetaan siihen asti, kun rahasto on saavuttanut 25 prosenttia eläkevastuista. Sen jälkeen budjettiin siirrettävistä määristä päätetään erikseen. Laissa ei määrätä mitään eläkerahastojen mahdolli sesta tulevasta käytöstä. Kuntien eläkerahastoista laki kertoo vielä vähemmän. Kunnallisessa eläkelaissa (549/2003) on vain yksi eläkevastuurahastoa koskeva pykälä, jonka mukaan eläkeme nojen tasoittamiseksi perustettuun eläkevastuurahastoon tehtävistä siirroista päättää eläkelaitoksen valtuuskunta. Pykälässä määrätään, että sijoitusten varmuudesta, tuotosta, rahaksi muutettavuudesta ja hajauttamisesta on huolehdittava. Rahastojen kartuttamisnopeus ja mahdollinen tuleva käyttö jäävät siten poliittisten päätösten varaan. Merkittävää on, että valtion ja kuntien budjettien avulla on muodostettu yhteensä lähes 50 miljardin euron rahastot, jotka ovat normaalin budjettikäytännön ulkopuo lella, joita ei mitenkään oteta lukuun esimerkiksi niin sanottua EMU-velkaa laskettaessa ja joiden tuleva käyttö on paljolti hämärän peitossa. Rahastot on suurelta osin muodostettu budjettivaroin valtion ja kuntien talousarvioissa. eläkerahastojen kehitys ja käyttö Yksinkertaisin näkökulma eläkerahastointiin on vakuutusmaksujen ja maksettujen eläkkeiden vertaaminen. Vakuutusyhtiötilaston avulla on mahdollista selvittää vakuutusmaksujen ja maksettujen eläkkeiden suhde pitkältä ajalta. Muutamaa 1990-luvun ja 2000-luvun kriisivuotta lukuun ottamatta vakuutusmaksujen tuotto on ollut maksettuja eläk keitä ja eläkeyhtiöiden liikekuluja suurempi. Tämä ylijäämä yksin on noin 19 mil jardia euroa vuodesta 1962 vuoteen Reaalinen ylijäämä vuoden 2012 rahana on koko ajanjaksolla yli 34 miljardia euroa. 4 Todellisuudessa rahastot ovat pal- 4 Laskelma koskee varsinaisia työeläkevakuutusyhtiöitä sekä LEL-työeläkekassaa, joka nyttemmin on muuttunut eläkevakuutusyhtiö Eteraksi. Vakuutusyhtiötilaston avulla on laskettu vuodesta 1962 vuoteen 2012 yhtiöiden saamien eläkevakuutusmaksujen ja niiden maksamien eläke-etuuksien erotus. Lisäksi on vähennetty kunkin vuoden liikekulut. Nimelliset summat on muutettu reaaliseksi korottamalla kunkin vuoden rahaerät kuluttajahintaindeksin avulla vuoden 2012 tasoon.

9 079 Merkittävää on, että valtion ja kuntien budjettien avulla on muodostettu yhteensä lähes 50 miljardin euron rahastot, jotka ovat normaalin budjettikäytännön ulkopuo lella, joita ei mitenkään oteta lukuun esimerkiksi niin sanottua EMU-velkaa laskettaessa ja joiden tuleva käyttö on paljolti hämärän peitossa. jon suuremmat, koska myös rahastojen tuottoa on rahastoitu eli sijoitettu erilaisiin vaateisiin ja omaisuuseriin. Eräissä aikaisemmissa selvityksissä on annettu ymmärtää, että rahastojen purkaminen voi alkaa vuoden 2010 tienoilla tai viimeistään vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa vuodelta 1993 todetaan menohuipun tasoittamisen merkitsevän sitä, että pyritään rahastointiasteen selvään nostamiseen lähimmän vuoden aikana, jonka jälkeen rahastot puretaan. Samassa julkaisussa arvioidaan, että rahastojen purkamisvaihe [on] vuo den 2020 jälkeen. (Ar hippainen 1993, ) Valtiovarainministeriön selvitys vuodelta 1994 kertoo, että ennakkoarvioiden mukaan eläkerahastoja olisi tarkoitus purkaa eläkkeiden maksamiseen vuodesta 2010 alkaen, jolloin suurista ikäluokista aiheutuva eläkemenojen lisäys on suurimmillaan (Valtiovarainministeriö 1994, 8). Kuitenkin erilaisten ennustelaskelmien mukaan eläkerahastot kasvavat edelleen pitkällä aikavälillä suhteessa palkkasummaan. Eläketurvakeskuksen (ETK) selvityksessä vuodelta 2004 rahastojen laske taan kasvavan perusvaihtoehdossa siten, että niiden suhde palkkasum maan on 1,9-kertainen vuonna 2015 ja 2,6-kertainen vuonna 2075 (Biström ym. 2004). Sa mankaltaisia luvut ovat ETK:n uudemmassa selvityksessä vuodelta 2011, jossa laskelmia on jatkettu vuoteen 2080 (Risku ym. 2011). Vuonna 2080 rahastot olisivat pessimistisenkin laskelman mukaan yli kaksinkertaiset vuoteen 2010 verrattuna. Vain rahastojen tuottoa käytettäisiin osittain eläkkeiden maksamiseen mutta ei itse rahastoja. Keskeisten virkamiesten ja talouspolitiikan vaikuttajien puheenvuoroissa on annettu ymmärtää, että rahastoja ei pitäisi osittainkaan purkaa. Esimerkiksi Raimo Sailas ja Jorma Tuukkainen kirjoittivat vuonna 1997: Työeläkkeitä rahastoimalla on voitu osittain korvata sitä yksityisen säästämisen supistumista, mikä on aiheutunut annetuista eläkelupauksista. Ilman työeläkkeiden osittaista rahastointia kansantalouden säästämisaste olisikin jäänyt toteutunutta matalammaksi. Rahastojen purkaminen tai rahastoinnin vähentäminen olisi tämän vuoksi ongelmallista: se saattaisi vaikeuttaa investointien ra hoitusta ja näin ollen

10 080 Peruste # myös talouden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia. (Sailas & Tuukkanen 1997.) Tässä näkökulmassa eläkerahastot ovat enemmänkin investointien ja talouskasvun turvaamisen rahanlähde kuin eläketurvan keskeinen pilari. Valtionvarainministeriön kestävyysvajeraporteissa on myös otettu selvästi kantaa ra hastojen purkamista eli itse asiassa rahastojen käyttöä vastaan. Vuoteen 2060 yltävien kestävyysvajelaskelmien yksi lähtökohta on, että eläkejärjestelmän rahoitusaste pidetään lähivuosikymmeninä ennallaan ja että eläkerahastot pysyvät suhteessa bruttokansantuotteeseen 60 prosentin tuntumassa. Jos bruttokansantuote kasvaa, tämä merkitsee eläkerahastojen absoluuttista kasvamista. Kielteistä suhtautumista rahastojen käyttöön perustellaan sillä, että tarkoituksena on tulevaisuudessa tarvittavan eläkkeiden maksupohjan kartuttaminen ja sen estäminen, että joidenkin myöhempien sukupolvien eläkemaksuja jouduttaisiin korottamaan. (Valtiovarainministeriö 2010). Sitä, mistä tulevista sukupolvista on kyse, ei täsmennetä kenties 2100-luvulla elävistä? Tällaisista arvioista voi tehdä johto päätöksen, että eläkerahastoja ei ole ilmeisesti koskaan tarkoituskaan käyttää eläkkeiden maksamiseen. Viime vuosien finanssikriisin aikana on nähty, että eläkerahastot eivät ole kaikissa maissa pyhää eläkeläisten omaisuutta. Dramaattisin esimerkki on Unkari, jossa vuoden 2010 lopulla osa pakollisista eläkerahastoista takavarikoitiin valtion budjettivajeen kattamiseksi. Lievemmässä muodossa tätä on nähty muuallakin. Islannissa yksityiset eläkerahastot joutuivat kotiuttamaan ulkomaisia sijoituksia maan maksutaseen turvaamiseksi vuoden 2008 kriisissä. Myös Kyproksen kriisissä eläkerahastot ovat olleet uhattuna, mutta suunnitelmasta tukea pankkeja eläkerahastojen avulla luovuttiin kevään 2013 kriisissä. Tällainen eläkerahastojen käyttö ei ole toivottavaa. Sen sijaan voisi kysyä, eikö Suomen eläkerahastojen avulla sittenkin voida helpottaa eläkkeiden rahoitusta ja paljon puhuttua kestävyysvajetta? Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja johtava tutkija Kansaneläkelaitoksen tutkimusosastolla. Tällaisista arvioista voi tehdä johtopäätöksen, että eläkerahastoja ei ole ilmeisesti koskaan tarkoituskaan käyttää eläkkeiden maksamiseen.

11 081 lähteet: Aliber, Robert Z. & Zoega, Gylfi (toim.) (2011) Preludes to the Icelandic Financial Crisis. Palgrave Macmillan, Houndmills. Arhippainen, Max (1993) Eläkkeet ja kansantalous. Katsaus eräisiin eläkekysymyksiin. Teok sessa Eläketurvan rahoituspaineita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1993:5. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Biström, Peter; Tapio Klaavo, Ismo Risku & Hannu Sihvonen (2004) Eläkemenot, -maksut ja -rahastot vuoteen Eläketurvakeskuksen raportteja 36, Helsinki. Eatwell, John (1999) The Anatomy of the Pensions Crisis. Economic Survey of Europe 1999:3, Etzxezarreta, Miren & Festic, Mejra (2009) Privatisation of Pensions. Teoksessa Marica Frangakis ym. (toim.) Privatisation against the European Social Model. A Critique of European Policies and Proposals for Alter natives. Palgrave Macmillan, Houndmills. Feldstein, Martin (2005) Rethinking Social Insurance. American Economic Review 2005(95):1, Feldstein, Martin (1995) Would Privatizing Social Security Raise Economic Welfare? NBER Working Paper Series. Working Paper National Bureau of Eco nomic Research, Cambridge, Mass. Friedman, Milton (1982) Capitalism and Freedom. The Unversity of Chicago Press, Chicago. (alkuteos 1962) Hautala, Urpo (2010) Ikääntyvä Suomi yksilöllisen varautumisen mahdollisuudet. Teoksessa Hyvinvointia kestävästi. Valtiovarainministeriö, Helsinki. Keynes, John Maynard (1973) The General Theory of Employment, Interest and Money. The Collected Writings of John Maynard Keynes, Vol. VII. The Macmillan Press Ltd, Lontoo. (alkuteos 1936) Lehto, Eero (1993) Näkökohtia työeläkkeiden rahoituksen pitkän aikavälin ongelmaan. Teok sessa Eläketurvan rahoituspaineita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1993:5. Macheda, Francesco (2012) The role of pension funds in the financialisation of the Icelandic economy. Capital & Class 2012(36):3, Risku, Ismo ym. (2011) Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2011. Eläketurvakeskus, Helsinki. Minns, Richard (2010) The Cold War in Welfare. Stock Markets versus Pensions. Verso, Lontoo. Valtiovarainministeriö (2010) Julkinen talous tienhaarassa. Finanssipolitiikan suunta 2010-luvulla. Valtiovarainmi nisteriön julkaisuja 8/2010. Helsinki. Valtiovarainministeriö (1994) Suomen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys, oikeudenmukaisuus ja taloudelliset kannustimet. Valtiovarainministeriön työryhmämuistioista 1994:7 Helsinki.

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

ELÄKERAHASTOJA EI KANNATA PURKAA

ELÄKERAHASTOJA EI KANNATA PURKAA Eläkerahastoja ei kannata purkaa 067 perusteluja ELÄKERAHASTOJA EI KANNATA PURKAA Pertti Honkanen ehdotti Perusteessa, että eläkerahastojen tuottoja käytettäisiin eläkkeiden maksamiseen ja kestävyysvajeen

Lisätiedot

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p.

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. 1 Tässä esityksessä tarkastellaan yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää rahoitusteknisestä

Lisätiedot

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet StratMark-seminaari, Hanken Satu Huber, Eläke-Tapiola 1 Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet 1. Eläkeyhtiöiden yhteiskunnallisia tavoitteita 2. Eläkeyhtiöiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Ville-Pekka Sorsa SoGE, University of Oxford Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Esitelmä Työeläkepäivällä 2010 Helsingin

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma 4038 N:o 1413 TULOSLASKELMA Liite 1 Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden jäsenmaksut Vastuun siirrot Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK Taloudellisen turvallisuuden markkinat Lainsäädännön takaaman järjestyksen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius Yleistä kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksesta / 1 Puhdas jakojärjestelmä vuosina 1964 1987 Rahastointi

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

Valtion Eläkerahasto sijoittajana

Valtion Eläkerahasto sijoittajana Valtion Eläkerahasto sijoittajana Toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi Valtion Eläkerahasto (VER) 13.11.2007 Valtion omistajapolitiikka -seminaari Valtion Eläkerahasto (VER) Väestön ikääntyminen Suomen osittain

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloitteen otsikko Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos TELA:n seminaari Suomi ylös suosta 23.01.2015 Tässä esityksessä Eläketurvan tavoitteista

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä

Lisätiedot

Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä. Bo Lundqvist Eläketurvakeskus 22.9.2005

Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä. Bo Lundqvist Eläketurvakeskus 22.9.2005 Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä Bo Lundqvist Eläketurvakeskus Toiminta-ajatus 2 - eläketurvaa yhteistyössä - Eläketurvakeskus on yksityisten alojen työeläkejärjestelmän

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Hoitavatko yksityiset eläkesäätiöt sijoituksiaan toisin Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry // 2.4.2014 Pasi Strömberg Eläkesäätiöt ja eläkekassat Eläkesäätiö on yhden työnantajan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12.

Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12. Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12.2012 Yleistä Hieno juttu, että työeläkkeiden rahoituskysymyksiä tutkitaan

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen

Lisätiedot

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2012

Tilinpäätöskalvot 2012 Tilinpäätöskalvot 2012 Tuloslaskelma milj. euroa 2012 2011 Maksutulo 4 825 4 545 Eläkemeno -3 827-3 524 RAHOITUSKATE 999 1 021 Sijoitusten nettotuotto 3 897-466 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

PS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta

PS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta PS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta Vero2013, Helsinki 13.3.2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.3.2013 Antti Lampinen 0 Tausta Vakuutusvalvontaviraston

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Suomen eläkejärjestelmä: Instituutiorakenne ja hallinto. Keith Ambachtsheer. Suomen eläkkeiden rahoitus

TIIVISTELMÄ. Suomen eläkejärjestelmä: Instituutiorakenne ja hallinto. Keith Ambachtsheer. Suomen eläkkeiden rahoitus SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄN ARVIO / OSA 2 TIIVISTELMÄ Keith Ambachtsheer Suomen eläkejärjestelmä: Instituutiorakenne ja hallinto Suomen eläkejärjestelmä on sekä kattava että vankka. Se perustuu konsensukseen,

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS VAKUUTUSTUTKINTO 169. SUORITUSTILAISUUS VAKUUTUSTALOUS 13.1.2014 Kysymyksiin 2-4 edellytetään essee-tyyppisiä vastauksia. Tilinpäätöstehtävä 5 tehdään

Lisätiedot

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien

Lisätiedot

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

Mitä kautta työkyvyttömyys

Mitä kautta työkyvyttömyys Mitä työkyvyttömyys maksaa? Allan Paldanius / Kuntien eläkevakuutus k Mitä kautta työkyvyttömyys maksaa? Työkyvyttömyyden eri vaiheet työkyvyn menetys alkaa näkyä satunnaiset sairaslomat, sijaisten palkat,

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin MAKSUSSA OLEVIEN LAKISÄÄTEISTEN ELÄKKEIDEN TARKISTUS ERÄISSÄ MAISSA Alankomaat x Kansaneläkkeitä tarkistetaan tammi- ja heinäkuun alussa nettomääräisen vähimmäispalkan muutoksen. Alankomaissa ei ole lakisääteistä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 554/2012 Laki. kunnallisen eläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 554/2012 Laki. kunnallisen eläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2012 554/2012 Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.214 Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016 Sivu 1 / 6 Liittokokous 23. 24.11.2012 Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Tampere 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2014-2016

Lisätiedot

Laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa 27.3.2009/173

Laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa 27.3.2009/173 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2009» 27.3.2009/173 27.3.2009/173 Seurattu SDK 919/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1 LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2 FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua

Lisätiedot

TYÖELÄKKEIDEN RAHOITTAMINEN

TYÖELÄKKEIDEN RAHOITTAMINEN 1/19 TYÖELÄKKEIDEN RAHOITTAMINEN TEL-ELÄKETURVA Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ja heidän edunsaajilleen työntekijäin eläkelain (jäljempänä TEL) mukainen vähimmäiseläketurva. Pakollista vähimmäiseläketurvaa

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7. Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO

TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO Asiantuntevia, mutkattomia ihmisiä, joiden kanssa on mukava tehdä töitä. Tilastopuoli on Suomessa omaa luokkaansa. Luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani. Asiakastyytyväisyystutkimus

Lisätiedot

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Ikääntymispolii-set näköalat Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Teemat Eläkeasiat Hoiva- asiat Tapahtumat - eurovaalit 5/2014 - eduskuntavaalit 4/2015 - edustajakokous ja kesäpäivät 2015

Lisätiedot

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa 1 Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa 1 Perustiedot Telan tekemästä sijoitustilastoinnista Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöt hoitavat lakisääteisten

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS VAKUUTUSTUTKINTO 171. SUORITUSTILAISUUS VAKUUTUSTALOUS 15.9.2015 Kunkin tehtävän maksimipistemäärä on 4 pistettä. Kokeen läpäisemiseksi vaaditaan vähintään

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012

YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012 YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012 1 YKSITYISSEKTORISTA SANOTTUA: Kuorii kermat! Tuottaa vain sellaisia palveluja, joille on kysyntää Kahmii parhaat osaajat! Vapaus valita

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Pyydetty kommenttipuheenvuoro. Aktuaaritoimen kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jukka Rantala

Pyydetty kommenttipuheenvuoro. Aktuaaritoimen kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jukka Rantala 1 Pyydetty kommenttipuheenvuoro Aktuaaritoimen kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jukka Rantala Pitkän aikavälin laskelmien luonteesta 2 Eivät ennusteita, eivät varsinkaan kymmenien vuosien päähän

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Yrittäjän Oikea Turva kartoitus Yrittäjyys on taitoa, tahtoa ja myös riskejä. Nämä kaikki huomioi yrittäjän ja yrityksen kokonaisvaltainen

Lisätiedot