uusliberalismi ja kestävyysvaje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "uusliberalismi ja kestävyysvaje"

Transkriptio

1 071 perusteluja Eläkerahastot, uusliberalismi ja kestävyysvaje Eläkerahastot vaikuttaisivat olevan nykyjärjestelmässä pikemminkin investointien rahanlähde ja talouskasvun turvaaja kuin eläketurvan takaaja. Rahastoja pyritään kasvattamaan suurelta osin osake- ja arvopaperimarkkinoilla tapahtuvalla kriisejä ruokkivalla sijoitustoiminnalla. Paljon puhuttua kestävyysvajetta voisi helpottaa käyttämällä eläkerahastoja eläkkeiden maksamiseen finanssikeinottelun sijaan. pertti honkanen

2 072 Peruste # vatkohan eläkerahamme turvassa niissä rahastoissa? Tämä on nykyisin varsin usein kuuluva puheenparsi. Huoli tuntuu aiheelliselta, kun finanssimarkkinoiden heilahtelut heijastuvat rajusti myös työeläkerahastojen arvoon ja kun aikaisempaa suurempi osa rahastojen sijoituksista on erilaisissa arvopapereissa globaaleilla finanssimarkkinoilla. Kysymys perustuu oletukseen, että rahastoilla on merkittävä rooli eläkkeiden rahoituk sessa ja että tulevaisuudessa me saamme eläkkeitä, jotka maksetaan meille rahastoista. Ennen kuin kysymystä pohditaan, onko kuitenkin selvitettävä mielestäni tärkeämpi kysymys: mikä rooli rahastoilla oikein on eläketurvassamme? Eläkerahastot perustuvat vakuutustoiminnan ideaan ja periaatteisiin. Yksityisessä va kuutustoiminnassa, olipa kyse sitten eläkevakuutuksista tai muista vakuutuksista, rahastojen syntyminen, kartuttaminen ja ylläpitäminen ovat luonnollinen osa toimintaa. Asiakkaat maksavat vakuutusmaksuja jo ennen Lakisääteisessä eläketurvassa, kuten muussakaan sosiaaliturvassa, rahastoja ei välttämättä tarvita. Eläkemenojen kehitys on varsin pitkälle ennakoitavissa, ja eläkkeiden maksaminen voidaan turvata perimällä riittävän suuria sosiaaliturvamaksuja tai muita veroja kansalaisilta, työnantajilta ja yrityksiltä. kuin korvauksia on ryhdyttävä maksamaan, ja näin syntyvän ylijäämän yhtiöt haluavat luonnollisesti sijoittaa tuottavasti. Va kuutustoiminnassa on varauduttava erilaisiin riskeihin, kuten normaalia suurempiin vahinkoi hin tai korvausvaatimuksiin, suhdanteiden vaihteluun ja siihenkin, että maksavat asiakkaat kaikkoavat toisen yhtiön asiakkaiksi. Lakisääteisessä eläketurvassa, kuten muussakaan sosiaaliturvassa, rahastoja ei välttä mättä tarvita. Eläkemenojen kehitys on varsin pitkälle ennakoitavissa, ja eläkkeiden maksa minen voidaan turvata perimällä riittävän suuria sosiaaliturvamaksuja tai muita veroja kansa laisilta, työnantajilta ja yrityksiltä. Tietenkin myös lakisääteiseen, julkisen vallan ylläpitämään eläketurvaan liittyy erilaisia taloudellisia riskejä, joiden varalta joudutaan miettimään vaihtoehtoisia keinoja eläkkeiden rahoittamiseen. Voidaan esimerkiksi luoda puskurirahastoja eläkemaksujen vaihtelun tasoittamiseksi. Suomessa yksityisen sektorin työeläkevakuutus on järjestetty monista muista maista poikkeavalla tavalla. Vaikka eläke-etuudet on tarkkaan määritelty laissa ja eläkemaksuista päättää valtio, maksujen perimisestä ja eläkkeiden maksamisesta huolehtivat vakuutusyhtiöt, jotka ovat periaatteessa edelleen yksityisoikeudellisia subjekteja. Yksityisen sektorin eläketurvasta huolehtivat myös yksittäiset eläkekassat ja eläkesäätiöt. Ajatus eläkkeiden rahastoinnista on alun perin kuulunut yksityiseen työeläkejärjestelmään luonnollisena osana. Sitä koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina laajennettu ja tarkennettu muun muas-

3 073 sa erityisellä lailla työeläkelaitosten vakavaraisuuden turvaamisesta. Lakeja lukemalla ei löydetä kuitenkaan selvää vastausta siihen, mikä näiden rahastojen rooli on eläketurvassa nyt ja tulevina vuosina. Rahastoja on kartutettu 1960-luvun alusta läh tien toisaalta perimällä suurempia vakuutusmaksuja kuin juoksevat eläkemenot ovat ja toi saalta käyttämällä myös rahastojen tuottoa rahastojen kartuttamiseen ja 1990-luvun vaihteesta lähtien rahastoja on muodostettu myös julkisen sektorin eläkejärjestelmissä. Kuntien eläkevakuutuksessa rahastojen muodostaminen aloitettiin vuonna 1988 ja valtion eläkerahasto perustettiin vuonna eläkerahastot ja uusliberalismi Länsimaiden talous- ja sosiaalipoliittiseen ajatteluun on viime vuosikymmeninä vai kuttanut vahvasti uusliberalismiksi kutsuttu yhteiskuntateoreettinen ja ideologinen virtaus. Julkisen sektorin supistaminen, verojen vähentäminen ja julkisten toimintojen yksityistäminen ovat uusliberalististen ohjelmien keskeisimpiä piirteitä. Uusliberaalista ideologiasta voidaan johtaa eläkepolitiikkaan muutama selvä periaate. Ensin näkin yksityiset ja vapaaehtoiset järjestelyt ovat suositeltavampia kuin julkiset tai lakisäätei set. Toisaalta rahastoivat järjestelmät ovat parempia kuin juokseviin maksuihin perustuvat jo senkin vuoksi, että näin voidaan todennäköisesti vähentää veroja. Tässä ajattelussa suositaan myös eläkkeiden maksuperusteisuutta sen asemesta, että rahoitus johdettaisiin eläkeetuuksista. 1 Tämä on looginen seuraus uusliberalistisista ohjelmista: on korostettava kansalaisten omaa vastuuta eläk keidensä rahoittamisesta ja pyrittävä verorahoituksen vähentämiseen. Jos tämä ajattelu viedään äärimmilleen, kuten joissakin USA:n uusliberalistien ohjelmissa sosiaaliturvan yksityistämisestä, jäljelle jää loppujen lopuksi vain yksityinen eläkevakuutus, jossa jokainen kansalainen vastaa itse eläketurvastaan. Ajatus eläkkeestä osana kollektiivista sosiaaliturvaa katoaa, ja jäljelle jää idea eläkesäästämisestä yksilöllisenä finanssisijoituksena. Eläkkeet muuttuvat sosiaaliturvasta finanssituotteiksi. Useimmiten nämä tavoitteet toteutuvat jonkinlaisena kompromissina. Jopa Yhdysvalloissa sosiaaliturvan yksityistämisen innokkaana kannattajana tunnettu Martin Feldstein (Feldstein 1995, Feldstein 2005) suo tietyn roolin valtiolliselle eläketurvalle toisin kuin Milton Jos tämä ajattelu viedään äärimmilleen, kuten joissakin USA:n uusliberalistien ohjelmissa sosiaaliturvan yksityistämisestä, jäljelle jää loppujen lopuksi vain yksityinen eläkevakuutus, jossa jokainen kansalainen vastaa itse eläketurvastaan. 1 Maksuperusteisuudella tarkoitetaan sitä, että eläke-etuudet riippuvat suoraan yksilöllisistä eläkemaksuista ja mahdollisesti myös rahastojen tuotosta. Etuusperusteisissa eläkejärjestelmissä, joita lakisääteiset eläkkeet yleensä ovat, etuudet on määritelty etukäteen laissa ja rahoitus johdetaan maksettavista etuuksista.

4 074 Peruste # Friedman, jonka mukaan lakisääteinen eläketurva on kaiken kaikkiaan pahasta (Friedman 1982). Eläkerahastoja suositaan myös muista syistä. Eläkerahastot lisäävät finanssimarkkinoiden volyymia ja ovat tältäkin kannalta suositeltavia uusliberalistisessa ajattelussa. Kun valtionyh tiöitä on monessa maassa yksityistetty ja muutettu pörssiyhtiöiksi, eläkerahastoilla on usein tärkeä rooli tässä prosessissa. Yksi esimerkki on Islanti, jossa 1970-luvun lopun uudistusten jälkeen eläkerahastot kasvoivat suhteessa maan bruttokansantuotteeseen kansainvälisesti katsoen hyvin korkealle tasolle. Islannin suuret eläkerahastot olivat tärkeä finanssimarkkinoiden katalysaattori, joka paisutti osaltaan pankkien yksityistämisen jälkeen syntynyttä finanssikuplaa. Se johti lopulta vuonna 2008 maan pankkijärjestelmän romahtamiseen (Aliber & Zoega 2011; Macheda 2012). Uusliberalistinen eläkeajattelu tai ainakin sen elementtejä löydetään monista kansain välisen valuuttarahaston IMF:n sekä OECD:n eläkepoliittisis- Eläkerahastot lisäävät finanssimarkkinoiden volyymia ja ovat tältäkin kannalta suositeltavia uusliberalistisessa ajattelussa. ta suosituksista. 2 Tällaiset painotukset ovat olleet näkyvissä myös Suomen eläkepoliittisessa kes kustelussa ainakin 1990-luvulta lähtien. Esimerkiksi vuonna 1994 valtiovarainministeriön selvityksessä ehdotettiin eläketurvan leikkausten ohella harkittavaksi asteittaista siirtymistä etuusorientoituneesta maksuorientoituneeseen ansioeläkejärjestelmään. Tavoitteeksi asetettiin muun muassa tilan luominen omaehtoisille säästämismuodoille (Valtiovarainministeriö 1994). Rakenteelliset muutokset Suomen eläkejärjestelmässä ja 2000-luvuilla eivät ole ehkä kovin radikaaleja, mutta periaatteellisia muutoksia täälläkin on nähtävissä. Vuoden 1996 muutokset vähensivät universaalin eläketurvan painoarvoa, kun kansaneläkkeen pohjaosan maksamisesta kaikille eläkeläisille luovuttiin. Kun eläke-etuja on leikattu, yksityisten eläkevakuutusten suosio on kasvanut, ja niitä usein avoimesti mainostetaan lakisääteisen eläketurvan epävarmuuteen vedoten. Tällaista kehitystä voidaan kutsua implisiittiseksi yksityistämiseksi. Viime aikoina käyttöön otettu pitkäaikaisen eläkesäästämisen veroetu sekä taannoin julkaistu esitys yksityisiin vakuutuksiin perustuvasta viimeisten elinvuosien eläkkeestä ovat esimerkkejä ajattelutapojen muutoksista (Hautala 2010) Yksityisten työeläkevakuutusyhtiöiden aseman kyseenalaistaminen on nykyisin harvinaista. 3 Rahamarkkinoiden globaalit muutokset ovat johtaneet eläkeyhtiöiden sijoi- 2 OECD = Organisation for Economic Co-operation and Development. 34 teollistuneen maan talouspoliittinen järjestö. 3 Jos palataan 1990-luvulle, voidaan viitata Lehdon (1993) kirjoitukseen, jossa tällainen kyseenalaistaminen tapahtuu.

5 075 Nykyisin rahastot on sijoitettu suurelta osin osakeja arvopaperimarkkinoille Suomessa ja ulkomailla. Lainsäädännön muutoksin on pyritty helpottamaan entistä riskialttiiimpaa sijoitustoimintaa, mikä myös istuu uusliberalistiseen kehityskuvaan. tustoiminnan luonteen muuttumiseen. Aikaisemmin sijoitukset olivat pääosin työnantajien takaisinlainausta: osa eläkemaksuista kirjattiin työnantajien velaksi, ja näin työnantajat saivat edullista rahoitusta. Nykyisin rahastot on sijoitettu suurelta osin osake- ja arvopaperimarkkinoille Suomessa ja ulkomailla. Lainsäädännön muutoksin on pyritty helpottamaan entistä riskialttiiimpaa sijoitustoimintaa, mikä myös istuu uusliberalistiseen kehityskuvaan. rahastojen rooli eri talousteorioissa Eläkerahastojen merkitystä koskevan keskustelun ja erilaisten arvioiden taustalla voi daan nähdä taloustieteellisten ajatussuuntien ero. Näitä taloustieteellisiä lähtökohtia harvoin kylläkään puetaan eksplisiittiseen muotoon ne esitetään pikemminkin arkipäiväisinä itsestäänselvyyksinä. Vallitsevassa neoklassisessa talousajattelussa pääoma nähdään itsenäisenä arvon lähteenä. Tästä seuraa ajatus, että eläkerahastojen pääoma voi sinänsä tuottaa lisää arvoa eläkkeinä maksettavaksi. Tässä ajattelukuviossa ei pahemmin erotella sitä, onko kyse sijoituksista niin sanottuun reaalipääomaan vai puhtaasti finanssisijoituksista. Finanssisijoitusten itse-ekspansio nähdään yhtä arvokkaaksi kuin reaalipääoman kasautuminen. Uusliberalismin kaudella on lisäksi korostettu vapaiden finanssimarkkinoiden merkitystä innovaatioiden ja talouskasvun lähteenä. Kun eläkerahastoja kasvatetaan ja samalla autetaan finanssimarkkinoi den laajentumista, lyödään tavallaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tämä on ajatuskuvio, johon 2000-luvun finanssikuplien ja kriisien jälkeen voidaan liittää paljon kysymysmerkkejä. Jos sen sijaan ongelmakenttää lähestytään vaihtoehtoisista, lähinnä keynesiläisistä ja marxilaisista näkökohdista, rahastojen rooli nähdään reaalisessa tuotannossa luodun arvon uudelleenjakamisessa. Rahastot eivät tuota uutta arvoa eläkkeiden rahoittamiseen, vaan ne ovat pikemminkin vain yksi vaihtoehtoinen tapa jakaa tuotettua arvoa uudestaan. Rahastojen avulla luvatut eläkkeet ovat oikeuksia osuuteen tulevasta tuotannosta, mutta ne eivät sinänsä luo tätä tuotantoa eivätkä ole tae siitä, että tarvittava tuotanto syntyisi ja olisi jaet-

6 076 Peruste # Hieman ironista on, että neoklassisen talousteorian suosiosta ja rahastojen korostami Sesta huolimatta pitkän aikavälin laskelmat eläkkeiden rahoitusmahdollisuuksista perustuvat miltei yksinomaan tai ainakin pääosin arvioihin työn tuottavuuden ja työpanoksen kehit Tymisestä suhteessa eläkeläisväestön määrään. tavissa eri väestöryhmille. Tämä näkökanta on kriittinen suhteessa rahafetisismiin, ajattelutapaan, että raha itsessään tuottaisi lisää arvoa ilman työn ja tuotantoprosessien vaikutusta. Niinpä Keynes huomautti pääteoksessaan, että yhteiskunnan tulevaisuuden kulutusta ei voida turvata finanssioperaatioilla, vaan ainoastaan kunkin ajankohdan fyysisellä tuotannolla (Keynes 1973, 104). Rahastojen roolia ja merkitystä mietittäessä onkin syytä paneutua arvonmuodostuksen ja pääoman kiertokulun teoreettisiin perusteisiin. Hieman yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että eläkeläiset voivat kuluttaa vain osuuden siitä tuotannosta, joka kulloisenakin vuonna tuotetaan. Vuonna 2040 ei voi kuluttaa sitä, mitä vuonna 2010 on tuotettu. Vuonna 2010 voidaan luoda korkeintaan vaateita, jotka kohdistuvat tulevaan, vuoden 2040 tuotantoon. Eläkkeiden erilaisten rahoitustapojen etuja ja haittoja on toki syytä punnita (vrt. Eatwell 1999). Rahastoi vien järjestelmien keskeinen haitta on niiden alttius finanssikriiseille. Jos finanssikuplan puh keaminen romahduttaa eläkerahastojen arvon ja maksettavat eläkkeet on tehty riippuvaisiksi rahastojen suuruudesta tai tuotoista, seuraukset voivat olla tuhoisia laajoille ihmisryhmille, jotka itse eivät ole lainkaan osallistuneet kuplan synnyttämiseen. Tästä on jo nähty paljon esimerkkejä viime vuo sien finanssikriisissä. Toinen haitta on, että rahastoivien ja maksuperusteisten järjestelmien hallintokustannukset ovat yleensä korkeammat kuin juokseviin maksuihin perustuvissa jär jestelmissä. Sijoituspäätöksiä tekevät ammattilaiset ovat korkeasti palkattua rahamaailman eliittiä. Tästä kertoo esimerkiksi viime aikojen keskustelu eläkeyhtiöiden johtajien bonuksista. Myös päällekkäisten toimintojen vuoksi hajautettu yksityinen vakuutus tulee kalliimmaksi kuin keskitetty valtiollinen järjestelmä. Hieman ironista on, että neoklassisen talousteorian suosiosta ja rahastojen korostami sesta huolimatta pitkän aikavälin laskelmat eläkkeiden rahoitusmahdollisuuksista perustuvat miltei yksinomaan tai ainakin pääosin arvioihin työn tuottavuuden ja työpanoksen kehit tymisestä suhteessa eläkeläis-

7 077 väestön määrään. Etenkin populaarissa kirjoittelussa työnteon määrä ratkaisee tulevien eläkkeiden rahoittamisen, eikä rahastojen tuotolle tai muille taloudellisille prosesseille nähdä mitään roolia. Viime aikojen työurakeskustelussa on väitetty tavan takaa, että tulevat eläkkeet voidaan rahoittaa vain tekemällä lisää työtä. Tätä näkö kulmaa voisi sanoa jopa työarvoteoreettiseksi : ennustelaskelmissa tulevien eläkkeiden arvo on työllä tuotettua ei mitään subjektiivista arvoa eikä myöskään jotakin finanssimarkkinoi den uumenista salaperäisellä tavalla syntyvää arvoa. Eräässä OECD:n selvityksessä todetaan, että siitä riippumatta, ovatko eläkkeet julkisia tai yksityisiä, rahastoituja tai ei-rahastoituja, eläkeläisten kulutus on johdettu tulevien työläisten ja tulevaisuuden pääomakannan tuotan nosta ja että talouskasvun hidastumisen vaikutukset ovat samat, olivatpa eläkkeet julkisia tai yksityisiä (Minns 2001, 198). Näin tunnustetaan, että eläkkeiden rahoitustapa ei ratkaise sitä, miten eläkkeitä voidaan tulevaisuudessa maksaa. Työn merkitystä korostetta essa on kuitenkin syytä muistaa, että työn tuottavuuden kasvulla on ollut hyvinvoinnin li sääntymisessä suurempi osuus kuin työn määrän lisääntymisellä. Työn tuottavuuden kasvu voi parhaimmillaan mahdollistaa sekä vapaa-ajan että kulutuksen kasvun, vaikka työn määrä vähenisi. kirjanpidollinen rahastointi Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmään liittyy laissa tarkasti määritelty niin sanottu rahastoin titekniikka, joka nojautuu osin varsin vaikeaselkoisiin määritelmiin ja laskelmiin. Lyhyesti sanottuna osa eläkemaksuista rahastoidaan vanhuuseläkkeitä varten ja osa vanhuuseläkkeistä maksetaan näistä rahastoista. Työkyvyttömyyseläkkeitä rahastointi ei koske. Tätä voidaan sanoa tekniseksi tai kirjanpidolliseksi ra hastoinniksi ja rahastojen käytöksi. Se ei kerro vielä mitään siitä, miten rahastoja kansantalouden mitassa käytetään, sillä viime vuosiin asti eläkemaksuilla on kerätty enemmän varoja kuin eläkkeisiin on käytetty. Yksittäisen eläkeyhtiön kohdalla siirrot rahastoihin ja rahastoista voivat kumota toisensa. Kuntien ja valtion eläkerahastojen rooli on toisenlainen. Rahastojen kartuttamisella ja rahastojen mahdollisella käytöllä ei ole mitään suoraa lainsäädännöllistä yhteyttä yksilöllisiin eläkevastuisiin. Rahastot on tarkoitettu vain eläkemenojen puskurointiin. Lain (1297/2006) mukaan valtion eläkerahastosta siirretään vuo sittain budjettiin Työn merkitystä korostettaessa on kuitenkin syytä muistaa, että työn tuottavuuden kasvulla on ollut hyvinvoinnin lisääntymisessä suurempi osuus kuin työn määrän lisääntymisellä. Työn tuottavuuden kasvu voi parhaimmillaan mahdollistaa sekä vapaa-ajan että kulutuksen kasvun, vaikka työn määrä vähenisi.

8 078 Peruste # Pykälässä määrätään, että sijoitusten varmuudesta, tuotosta, rahaksi muutettavuudesta ja hajauttamisesta on huolehdittava. Rahastojen kartuttamisnopeus ja MAH dollinen tuleva käyttö jäävät siten poliittisten päätösten varaan. määrä, joka on 40 prosenttia maksettavista eläkkeistä. Rahastoa kartutetaan siihen asti, kun rahasto on saavuttanut 25 prosenttia eläkevastuista. Sen jälkeen budjettiin siirrettävistä määristä päätetään erikseen. Laissa ei määrätä mitään eläkerahastojen mahdolli sesta tulevasta käytöstä. Kuntien eläkerahastoista laki kertoo vielä vähemmän. Kunnallisessa eläkelaissa (549/2003) on vain yksi eläkevastuurahastoa koskeva pykälä, jonka mukaan eläkeme nojen tasoittamiseksi perustettuun eläkevastuurahastoon tehtävistä siirroista päättää eläkelaitoksen valtuuskunta. Pykälässä määrätään, että sijoitusten varmuudesta, tuotosta, rahaksi muutettavuudesta ja hajauttamisesta on huolehdittava. Rahastojen kartuttamisnopeus ja mahdollinen tuleva käyttö jäävät siten poliittisten päätösten varaan. Merkittävää on, että valtion ja kuntien budjettien avulla on muodostettu yhteensä lähes 50 miljardin euron rahastot, jotka ovat normaalin budjettikäytännön ulkopuo lella, joita ei mitenkään oteta lukuun esimerkiksi niin sanottua EMU-velkaa laskettaessa ja joiden tuleva käyttö on paljolti hämärän peitossa. Rahastot on suurelta osin muodostettu budjettivaroin valtion ja kuntien talousarvioissa. eläkerahastojen kehitys ja käyttö Yksinkertaisin näkökulma eläkerahastointiin on vakuutusmaksujen ja maksettujen eläkkeiden vertaaminen. Vakuutusyhtiötilaston avulla on mahdollista selvittää vakuutusmaksujen ja maksettujen eläkkeiden suhde pitkältä ajalta. Muutamaa 1990-luvun ja 2000-luvun kriisivuotta lukuun ottamatta vakuutusmaksujen tuotto on ollut maksettuja eläk keitä ja eläkeyhtiöiden liikekuluja suurempi. Tämä ylijäämä yksin on noin 19 mil jardia euroa vuodesta 1962 vuoteen Reaalinen ylijäämä vuoden 2012 rahana on koko ajanjaksolla yli 34 miljardia euroa. 4 Todellisuudessa rahastot ovat pal- 4 Laskelma koskee varsinaisia työeläkevakuutusyhtiöitä sekä LEL-työeläkekassaa, joka nyttemmin on muuttunut eläkevakuutusyhtiö Eteraksi. Vakuutusyhtiötilaston avulla on laskettu vuodesta 1962 vuoteen 2012 yhtiöiden saamien eläkevakuutusmaksujen ja niiden maksamien eläke-etuuksien erotus. Lisäksi on vähennetty kunkin vuoden liikekulut. Nimelliset summat on muutettu reaaliseksi korottamalla kunkin vuoden rahaerät kuluttajahintaindeksin avulla vuoden 2012 tasoon.

9 079 Merkittävää on, että valtion ja kuntien budjettien avulla on muodostettu yhteensä lähes 50 miljardin euron rahastot, jotka ovat normaalin budjettikäytännön ulkopuo lella, joita ei mitenkään oteta lukuun esimerkiksi niin sanottua EMU-velkaa laskettaessa ja joiden tuleva käyttö on paljolti hämärän peitossa. jon suuremmat, koska myös rahastojen tuottoa on rahastoitu eli sijoitettu erilaisiin vaateisiin ja omaisuuseriin. Eräissä aikaisemmissa selvityksissä on annettu ymmärtää, että rahastojen purkaminen voi alkaa vuoden 2010 tienoilla tai viimeistään vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa vuodelta 1993 todetaan menohuipun tasoittamisen merkitsevän sitä, että pyritään rahastointiasteen selvään nostamiseen lähimmän vuoden aikana, jonka jälkeen rahastot puretaan. Samassa julkaisussa arvioidaan, että rahastojen purkamisvaihe [on] vuo den 2020 jälkeen. (Ar hippainen 1993, ) Valtiovarainministeriön selvitys vuodelta 1994 kertoo, että ennakkoarvioiden mukaan eläkerahastoja olisi tarkoitus purkaa eläkkeiden maksamiseen vuodesta 2010 alkaen, jolloin suurista ikäluokista aiheutuva eläkemenojen lisäys on suurimmillaan (Valtiovarainministeriö 1994, 8). Kuitenkin erilaisten ennustelaskelmien mukaan eläkerahastot kasvavat edelleen pitkällä aikavälillä suhteessa palkkasummaan. Eläketurvakeskuksen (ETK) selvityksessä vuodelta 2004 rahastojen laske taan kasvavan perusvaihtoehdossa siten, että niiden suhde palkkasum maan on 1,9-kertainen vuonna 2015 ja 2,6-kertainen vuonna 2075 (Biström ym. 2004). Sa mankaltaisia luvut ovat ETK:n uudemmassa selvityksessä vuodelta 2011, jossa laskelmia on jatkettu vuoteen 2080 (Risku ym. 2011). Vuonna 2080 rahastot olisivat pessimistisenkin laskelman mukaan yli kaksinkertaiset vuoteen 2010 verrattuna. Vain rahastojen tuottoa käytettäisiin osittain eläkkeiden maksamiseen mutta ei itse rahastoja. Keskeisten virkamiesten ja talouspolitiikan vaikuttajien puheenvuoroissa on annettu ymmärtää, että rahastoja ei pitäisi osittainkaan purkaa. Esimerkiksi Raimo Sailas ja Jorma Tuukkainen kirjoittivat vuonna 1997: Työeläkkeitä rahastoimalla on voitu osittain korvata sitä yksityisen säästämisen supistumista, mikä on aiheutunut annetuista eläkelupauksista. Ilman työeläkkeiden osittaista rahastointia kansantalouden säästämisaste olisikin jäänyt toteutunutta matalammaksi. Rahastojen purkaminen tai rahastoinnin vähentäminen olisi tämän vuoksi ongelmallista: se saattaisi vaikeuttaa investointien ra hoitusta ja näin ollen

10 080 Peruste # myös talouden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia. (Sailas & Tuukkanen 1997.) Tässä näkökulmassa eläkerahastot ovat enemmänkin investointien ja talouskasvun turvaamisen rahanlähde kuin eläketurvan keskeinen pilari. Valtionvarainministeriön kestävyysvajeraporteissa on myös otettu selvästi kantaa ra hastojen purkamista eli itse asiassa rahastojen käyttöä vastaan. Vuoteen 2060 yltävien kestävyysvajelaskelmien yksi lähtökohta on, että eläkejärjestelmän rahoitusaste pidetään lähivuosikymmeninä ennallaan ja että eläkerahastot pysyvät suhteessa bruttokansantuotteeseen 60 prosentin tuntumassa. Jos bruttokansantuote kasvaa, tämä merkitsee eläkerahastojen absoluuttista kasvamista. Kielteistä suhtautumista rahastojen käyttöön perustellaan sillä, että tarkoituksena on tulevaisuudessa tarvittavan eläkkeiden maksupohjan kartuttaminen ja sen estäminen, että joidenkin myöhempien sukupolvien eläkemaksuja jouduttaisiin korottamaan. (Valtiovarainministeriö 2010). Sitä, mistä tulevista sukupolvista on kyse, ei täsmennetä kenties 2100-luvulla elävistä? Tällaisista arvioista voi tehdä johto päätöksen, että eläkerahastoja ei ole ilmeisesti koskaan tarkoituskaan käyttää eläkkeiden maksamiseen. Viime vuosien finanssikriisin aikana on nähty, että eläkerahastot eivät ole kaikissa maissa pyhää eläkeläisten omaisuutta. Dramaattisin esimerkki on Unkari, jossa vuoden 2010 lopulla osa pakollisista eläkerahastoista takavarikoitiin valtion budjettivajeen kattamiseksi. Lievemmässä muodossa tätä on nähty muuallakin. Islannissa yksityiset eläkerahastot joutuivat kotiuttamaan ulkomaisia sijoituksia maan maksutaseen turvaamiseksi vuoden 2008 kriisissä. Myös Kyproksen kriisissä eläkerahastot ovat olleet uhattuna, mutta suunnitelmasta tukea pankkeja eläkerahastojen avulla luovuttiin kevään 2013 kriisissä. Tällainen eläkerahastojen käyttö ei ole toivottavaa. Sen sijaan voisi kysyä, eikö Suomen eläkerahastojen avulla sittenkin voida helpottaa eläkkeiden rahoitusta ja paljon puhuttua kestävyysvajetta? Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja johtava tutkija Kansaneläkelaitoksen tutkimusosastolla. Tällaisista arvioista voi tehdä johtopäätöksen, että eläkerahastoja ei ole ilmeisesti koskaan tarkoituskaan käyttää eläkkeiden maksamiseen.

11 081 lähteet: Aliber, Robert Z. & Zoega, Gylfi (toim.) (2011) Preludes to the Icelandic Financial Crisis. Palgrave Macmillan, Houndmills. Arhippainen, Max (1993) Eläkkeet ja kansantalous. Katsaus eräisiin eläkekysymyksiin. Teok sessa Eläketurvan rahoituspaineita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1993:5. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Biström, Peter; Tapio Klaavo, Ismo Risku & Hannu Sihvonen (2004) Eläkemenot, -maksut ja -rahastot vuoteen Eläketurvakeskuksen raportteja 36, Helsinki. Eatwell, John (1999) The Anatomy of the Pensions Crisis. Economic Survey of Europe 1999:3, Etzxezarreta, Miren & Festic, Mejra (2009) Privatisation of Pensions. Teoksessa Marica Frangakis ym. (toim.) Privatisation against the European Social Model. A Critique of European Policies and Proposals for Alter natives. Palgrave Macmillan, Houndmills. Feldstein, Martin (2005) Rethinking Social Insurance. American Economic Review 2005(95):1, Feldstein, Martin (1995) Would Privatizing Social Security Raise Economic Welfare? NBER Working Paper Series. Working Paper National Bureau of Eco nomic Research, Cambridge, Mass. Friedman, Milton (1982) Capitalism and Freedom. The Unversity of Chicago Press, Chicago. (alkuteos 1962) Hautala, Urpo (2010) Ikääntyvä Suomi yksilöllisen varautumisen mahdollisuudet. Teoksessa Hyvinvointia kestävästi. Valtiovarainministeriö, Helsinki. Keynes, John Maynard (1973) The General Theory of Employment, Interest and Money. The Collected Writings of John Maynard Keynes, Vol. VII. The Macmillan Press Ltd, Lontoo. (alkuteos 1936) Lehto, Eero (1993) Näkökohtia työeläkkeiden rahoituksen pitkän aikavälin ongelmaan. Teok sessa Eläketurvan rahoituspaineita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1993:5. Macheda, Francesco (2012) The role of pension funds in the financialisation of the Icelandic economy. Capital & Class 2012(36):3, Risku, Ismo ym. (2011) Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2011. Eläketurvakeskus, Helsinki. Minns, Richard (2010) The Cold War in Welfare. Stock Markets versus Pensions. Verso, Lontoo. Valtiovarainministeriö (2010) Julkinen talous tienhaarassa. Finanssipolitiikan suunta 2010-luvulla. Valtiovarainmi nisteriön julkaisuja 8/2010. Helsinki. Valtiovarainministeriö (1994) Suomen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys, oikeudenmukaisuus ja taloudelliset kannustimet. Valtiovarainministeriön työryhmämuistioista 1994:7 Helsinki.

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

36 Eläkevelvoitteet - TILINPÄÄTÖS

36 Eläkevelvoitteet - TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2012 1 36 Eläkevelvoitteet Lataa Excel Konserniyhtiöillä on erilaisia etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Kyseiset

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista ja

Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista ja Palautelomake 1 (5) Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista 31.12.2016 ja 1.1.2017 Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12.

Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12. Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12.2012 Yleistä Hieno juttu, että työeläkkeiden rahoituskysymyksiä tutkitaan

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 20.12.2004. Voimassa 1.1.20 Perusteen 13.6.2003 voimaantulosäännös Voimaantulo

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016 Sivu 1 / 6 Liittokokous 23. 24.11.2012 Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Tampere 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2014-2016

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA Liite 1

TULOSLASKELMA Liite 1 N:o 203 623 TULOSLASKELMA Liite 1 Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden jäsenmaksut Vastuun siirrot Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

VILRA-SOPIMUS

VILRA-SOPIMUS VILRA-SOPIMUS Vilra-sopimus, sopimus viimeisen laitoksen periaatteesta johtuvan eläkeselvittelyn tekemisestä Valtiokonttorin, Kuntien eläkevakuutuksen, Kansaneläkelaitoksen, Kirkon keskusrahaston ja Eläketurvakeskuksen

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 119/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia. Muutos

Lisätiedot

Aikasarjoista

Aikasarjoista Reijo Laatunen Aikasarjoista 1970-1999 Eläketurvakeskuksen katsauksia 2000:5 TIIVISTELMÄ Katsaus aikasarjoihin 1970-1999 on osittain jatkoa edellisen kerran vuonna 1997 julkaistulle katsaukselle. Sarjojen

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN

LIITE TUTKIMUKSEEN ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN MITEN KÄY TYÖURIEN JA TULONJAON?" LIITTYVÄÄN OIKAISUUN (Eläketurvakeskuksen raportteja 0/3, B 2) Jukka Lassila..3 Tutkimuksessa Eläkeiän sitominen elinaikaan

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2010 7.2.2011 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa. Pentti Meklin emeritusprofessori

Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa. Pentti Meklin emeritusprofessori Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa Pentti Meklin emeritusprofessori Miten talous on kehittynyt ja miten kunnat ovat sopeuttaneet? I. Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTU2-kunnissa

Lisätiedot

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 98/2002 vp valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle annetun lain kumoamisesta sekä kansaneläkelain 59 :n ja sairausvakuutuslain 59 :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/2027(INI) Lausuntoluonnos Ashley Fox (PE v02-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/2027(INI) Lausuntoluonnos Ashley Fox (PE v02-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/2027(INI) 9.6.2010 TARKISTUKSET 1-30 Ashley Fox (PE441.298v02-00) väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1992 vp - HE 55 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoituksena

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Mistä investoitien vaimeus johtuu?

Mistä investoitien vaimeus johtuu? Kommenttipuheenvuoro esitykseen Mistä investoitien vaimeus johtuu? Talousneuvoston kokouksessa 19.10.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, j, Palkansaajien tutkimuslaitos Tässä ä puheenvuorossa Julkinen valta

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN

METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN Tässä esityksessä oleva veroinformaatio sisältää yleistä informaatiota 1.1.2016 voimassaolevasta Suomen lainsäädännöstä sekä oikeus- ja verotuskäytännöstä. Se ei ole täydellinen

Lisätiedot

pitkän aikavälin laskelmat 2016

pitkän aikavälin laskelmat 2016 Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016 Arviointiraportti Petri Hilli 2. joulukuuta 2016 Johdanto Eläketurvakeskuksen pyynnöstä Suomen Aktuaariyhdistys ry valitsi kaksi henkilöä arvioimaan

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot

Tilinpäätöskalvot Tilinpäätöskalvot 2014 26.2.2014 Tuloslaskelma milj. euroa 2014 2013 Maksutulo 5 171 5 050 Eläkemeno -4 361-4 141 RAHOITUSKATE 811 908 Sijoitusten nettotuotto 3 376 2 629 Lakisääteiset nettomaksut -7-7

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista

Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Palautelomake 1 (6) Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus Yleiset kommentit Innova Palvelut Oy: Laskuperusteisiin

Lisätiedot