VAJAAKUNTOISUUS JA TARVE TYÖELÄKEKUNTOUTUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAJAAKUNTOISUUS JA TARVE TYÖELÄKEKUNTOUTUKSEEN"

Transkriptio

1 VAJAAKUNTOISUUS JA TARVE TYÖELÄKEKUNTOUTUKSEEN Lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevien sekä siivous- ja laitostyöntekijänaisten vajaakuntoisuuden kokeminen ja tarve työeläkekuntoutukseen. Tiina Holappa Saga Krantz Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Holappa, Tiina & Krantz, Saga. Vajaakuntoisten osallistuminen ja tarve työeläkekuntoutukseen. Tutkimus, jossa verrataan lyhyt aikaisissa työsuhteissa työskentelevien naisten sekä siivoojien ja laitostyöntekijöiden vajaakuntoisuutta ja kokemuksia työeläkekuntoutuksesta. Helsinki s. 49, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyömme tarkoitus oli analysoida ja verrata lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (LEL) mukaan vakuutettujen naisten sekä työntekijäin eläkelain (TEL) mukaan vakuutettujen naissiivoojien ja laitostyöntekijöiden vajaakuntoisuutta ja kokemuksia työeläkekuntoutuksesta. Tutkimusaineisto saatiin Keskinäiseltä Eläkevakuutusyhtiö Eteralta. Se on osa aikaisempaa Tilastokeskuksen vuonna 2002 toteuttamaa työvoimatutkimusta, jossa kyseisenä vuonna tutkittiin työikäisten vajaakuntoisuutta. Meidän osuudessamme tutkimme kaiken kaikkiaan 154:n LEL-aloilla työskentelevän naistyöntekijän ja 739:n siivous- ja laitostyöntekijän vajaakuntoisuutta ja kokemuksia työeläkekuntoutuksesta. Kvantitatiivisen tutkimuksemme vastaukset tarkasteltiin ristiintaulukoimalla ja logistisen regressioanalyysin avulla. Tutkimuksesta käy ilmi, että siivous- ja laitostyöntekijät olivat hieman LEL-naisia vajaakuntoisempia. Kuitenkin vajaakuntoisuus ammattiryhmien välillä tasoittui kun vertailtiin kahta samaa ikäryhmää keskenään. Täten iällä näytti olevan enemmän merkitystä kuin ammattiryhmällä. Lisäksi tutkimuksesta käy ilmi, että LEL-naisten sekä siivoojien ja laitostyöntekijöiden kuntoutukseen osallistuminen ei eronnut toisistaan. Molemmilla ammattiryhmillä ikääntyminen ja terveydentilan heikkeneminen lisäsi osallistumista kuntoutukseen. LEL-naiset ilmaisivat vähemmän kuin siivoojat ja laitostyöntekijät tarvetta kuntoutukseen. Tarve kuntoutukseen kasvoi selvästi iän myötä, jolloin myös ammattiryhmien erot tasoittuivat. Tuloksista voidaan päätellä, että ammattiryhmien työn sisältö ei vaikuttanut kuntoutukseen osallistumiseen tai siihen haluttiinko kuntoutusta. Sen sijaan ikä ja terveyden tila vaikuttivat eniten kuntoutuksen tarpeeseen. Asiasanat: vajaakuntoisuus; työeläkekuntoutus; työntekijäin eläkelaki (TEL); lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki (LEL); kvantitatiivinen tutkimus

3 3 ABSTRACT Holappa, Tiina and Krantz Saga. Earnings-related Pension Rehabilitation: Experiences of Short-and Long-term Female Employees. Helsinki pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health and Education; Bachelor of Social Services. The purpose of our thesis was to analyze and compare the physical disabilities and experiences of rehabilitations of women insured by LEL (pension insurance scheme for short-term employment) with cleaners and industrial cleaners insured by a different pension act TEL (pension insurance scheme for long-term employment). The research material was obtained from the insurance company Etera. The material was part of a work labour study conducted by Statistics Finland in The main theme at that specific year was to research disabilities among the employees. Our task was to study 154 LEL insured female workers and 739 cleaners and industrial cleaners health, disability and need of rehabilitation. As for methods, cross tabs and logistic regression were used. The results suggested that cleaners and industrial cleaners had more disabilities than LEL workers. It seemed that all the subjects thought the most important disability factor was the age, not the profession. In both professions, both age and health increased the participation in rehabilitation. To conclude, the profession as such had insignificant meaning whether rehabilitation was requested or not. Age and health status influenced the most as to disability, rehabilitation and its requirements. Keywords: disability; earnings-related pension rehabilitation; pension insurance scheme for long-term employment (TEL); pension insurance scheme for short-term employment (LEL)

4 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 3 1. JOHDANTO 6 2. VAJAAKUNTOISUUS TYÖELÄMÄSSÄ Käsitteiden määrittelyä Työeläkelainsäädäntö Vajaakuntoisuus LEL:in mukaan vakuutetuilla aloilla KUNTOUTUKSEN TARKASTELUA Kuntoutuksen määrittelyä Kuntoutustoiminnan lainsäädäntö Työeläkekuntoutus Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Eteran ammatillinen 15 kuntoutustoiminta 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoitteet Haastattelulomake Aineiston keruu ja kohdejoukko Aineiston tilastollinen analyysi Tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti TULOKSET Vastaajien taustatiedot Koettu terveys Kuntoutustoiminta Kuntoutukseen osallistuminen Ilmoitettu kuntoutuksen tarve 34

5 5 6. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten yhteenveto ja pohdinta Ammatilliset haasteet Luotettavuus ja yleistettävyys Eettisyys Loppupohdinta 43 LÄHTEET 47 LIITTEET Liite 1. Työvoimatutkimuksen haastattelulomake Liite 2. Työvoimatutkimuksen ad hoc 2002: Vajaakuntoiset työelämässä haastattelulomake

6 6 JOHDANTO Työeläkekuntoutuksen merkitys on viime vuosina korostunut ja odotukset sitä kohtaan kasvaneet. Kuntoutustoiminta on yksi avaintekijöitä, jotta tulevaisuuden työvoimatarpeisiin voidaan vastata luvulla työeläkekuntoutuksen haasteena on työikäisten ja erityisesti ikääntyvän työvoiman työkyvyn ylläpitäminen. Erityisen tärkeinä kehittämisen kohteina nähdään nyt etenkin henkilöstön elämäntapa ja terveyskäyttäytyminen sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 11.) Innostus tämän opinnäytetyön aiheeseen syntyi syksyllä 2003 Osallisuus ja sosiaalinen tuki opintokokonaisuuden työharjoittelun aikana. Keskinäisessä Eläkevakuutusyhtiö Eterassa kiinnostuksemme työeläkkeisiin ja erityisesti työeläkekuntoutukseen kasvoi ja löysimme molemmat oman ammatillisen suuntautuneisuutemme ja tulevaisuuden alan, jossa haluamme jatkossa työskennellä. Vakuutusyhtiöt eivät ole tähän mennessä olleet yleisesti kovin tunnettu työympäristö sosionomien ammattiryhmälle, mutta tosiasiassa se tarjoaa kuitenkin sosionomin ammatilliselle osaamiselle haasteita ja mielenkiintoa. Lopulta aiheen työelämälähtöisyys, ajankohtaisuus ja henkilökohtainen kiinnostus motivoi meidät tämän opinnäytetyön pariin. Diakonia-ammattikorkeakoulun opintoihin liittyvä opinnäytetyömme on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Eteran tutkimusyksikölle tehty tutkimus vajaakuntoisuudesta ja kuntoutuksen tarpeesta rakennus-, metsä-, maatalous- ja satama-aloilla työskentelevien naisten keskuudessa. Tutkimuksella on tarkoitus selvittää lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (LEL) mukaan vakuutettujen naistyöntekijöiden sekä työntekijäin eläkelain (TEL) mukaan vakuutettujen siivous- ja laitostyöntekijöiden sosiodemografiset taustat ja eroavaisuudet terveydentilan, sairastavuuden ja työkyvyn mukaan. Lisäksi tarkastelemme eroavatko näiden ammattiryhmien kuntoutukseen osallistuminen ja tarve toisistaan.

7 7 Lähtökohtana oli Eteran, entisen LEL Työeläkekassan toive tutkia Tilastokeskuksen vuonna 2002 toteuttaman Euroopan Unionin Tilastotoimen Eurostatin organisoimasta vuosittaisesta työvoimatutkimuksesta analysoimatta jäänyt LEL-vakuutettujen naisten osuus. Vaikka opinnäytetyömme pohjana oli valmis aineisto ja Eteran toive, rajasimme itse tutkimuskysymykset. Mukaan otimme saadusta aineistosta sellaiset kysymykset, joiden avulla löysimme vastauksia opinnäytetyömme aiheeseen: Vajaakuntoisuus ja tarve työeläkekuntoutukseen. Työeläkevakuutuksen piirissä olevien työntekijöiden kuntoutuksen ja työssä jaksamisen kehittäminen ovat tärkeitä asioita Opinnäytetyössä tarkastelemme miten LEL-naiset sekä siivous- ja laitostyöntekijät jakautuvat iän mukaan eri vajaakuntoisuusryhmiin. Käytämme ryhmistä nimiä vajaakuntoiset, sairaat ja terveet. Vajaakuntoisten ryhmään kuuluivat ne henkilöt, joilla oli jokin lääkärin toteama sairaus ja tämä sairaus rajoitti joko sitä, minkä tyyppistä työtä he pystyivät tekemään ja kuinka paljon. Sairaiden ryhmässä olivat henkilöt, joilla sairaus ei rajoittanut työntekoa. Tämän lisäksi tarkastelemme näiden kolmen ryhmän tarvetta ja osallistumista kuntoutukseen. Lopuksi haluamme kiittää Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Eteran tutkimusyksikköä ja erityisesti tutkija Helena Rytköstä asiantuntevista ja tarkoista kommenteista työmme eri vaiheiden aikana. Yhteistyö osaavien ammattilaisten kanssa on ollut opettavaista ja antoisaa. Kiitos.

8 8 2 VAJAAKUNTOISUUS TYÖELÄMÄSSÄ 2.1 Käsitteiden määrittelyä Työkyky määritellään kokonaisuudeksi, joka koostuu työntekijän työssä jaksamisesta, työnhallinnasta sekä työyhteisön toimintaan osallistumisesta. Näitä osatekijöitä voidaan tarkastella niin yksilön näkökulmasta kuin työn ja työolosuhteiden näkökulmasta. Työyhteisön toimivuus, eli sellaiset asiat kuten työjärjestelyt, ilmapiiri ja tiedonkulku vaikuttavat kaikki työntekijän henkilökohtaisiin työoloihin ja siihen, millaiseksi hänen työkykyisyytensä muokkaantuu. (Kukkonen, Mikkola, Siitonen & Vuorinen 2003, 15.) Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on koko henkilöstölle suunnattuja työkyvyn edistämiseen ja ylläpitoon tähtääviä toimenpiteitä ja ne eivät kuulu esimerkiksi työeläkekuntoutukseen. Silloin kun ongelmat johtuvat työntekijän sairaudesta, viasta tai vammasta, kysymykseen tulevat erilaiset kuntoutuksen keinot, jotka ovat aina yksilöllisiä toimenpiteitä. (Kukkonen ym. 2003, 15.) Toimintakyvyn heikentyminen vamman tai sairauden vuoksi on työkyvyn alentumista laajempi käsite. Sen määrittely yleisellä tasolla on yhtä ongelmallista, kuin työkyvyn määrittely. Voidaan kuitenkin sanoa, että toimintakykyä käytetään erilaisten toiminnan vajavuuksien ja haittojen yläkäsitteenä. (Kukkonen ym. 2003, 16.) Vajaakuntoisuuden käsite yhdistetään usein henkilöihin, joilla on YK:ssa hyväksytyn määritelmän mukaan toiminnallisia rajoituksia fyysisen ja psyykkisen vajavuuden tai aistivamman, lääketieteellisten seikkojen tai mielisairauden vuoksi (Lappalainen & Soininen 1998, 7-8). Sairaus ja vammaisuus on laillistettu vajaakuntoisuuden ja työkyvyttömyyden syyksi, joka laukaisee yksilöllisen kuntoutustarpeen. Ihminen voi kuitenkin tuntea monia sairauden oireita ja kokea olevansa vajaakuntoinen, vaikka varsinaista tautia ei ole todettukaan. Vajaakuntoisuudessa on kyse ihmisen psyykkisten

9 9 ja fyysisten voimien riittämättömyydestä kaikkeen siihen, mitä häneltä odotetaan hänen sosiaalisten rooliensa perusteella. (Tossavainen 1992, 27.) Suomessa vajaakuntoisuus määritellään virallisesti kahdella tavoin, työhallinnon määritelmällä sekä Kansaneläkelaitoksen määritelmällä, joista jälkimmäinen on lähellä myös työeläkelaitosten vajaakuntoisuusmääritelmää. Molemmille määritelmille on yhteistä, että vajaakuntoisuus nähdään suhteeksi ihmisen työkykyyn ja toisaalta näiden määritelmien perusteella päätetään vajaakuntoisille annettavista tukitoimista. (Rytkönen, Juntunen, Kaipainen & Notkola 2003b, 9-10.) Kansaneläkelaitoksen/työeläkelaitosten vajaakuntoisuusmääritelmä: Henkilö on vajaakuntoinen, jos hänen työ- ja ansiokykynsä on vamman, vian tai sairauden vuoksi olennaisesti alentunut, mutta alentunutta työkykyä pyritään kohentamaan kuntoutusteitse. Kansaneläkelaitoksen kuntoutukseen ovat oikeutettuja henkilöt, joiden vajaakuntoisuus on selvitetty lääketieteellisesti. (Kansaneläkelaitoksen määritelmä, Vatesin kotisivut 2004). Pitkäaikaissairaus ja vammaisuus ovat kaksi eri käsitettä, sillä vain jotkut pitkäaikaissairaista ovat vammaisia ja kaikki vammaiset eivät suinkaan ole pitkäaikaissairaita. Monet pitkäaikaissairaista kokevat sairauden rajoittavan toimintakykyään tai työkykyään. Toisaalta monet vammaiset ovat työkykyisiä ellei heitä ole todettu työkyvyttömiksi, vaikka usein he tarvitsevat ainakin tilapäisesti tukea osallistuakseen työelämään. Näissä tapauksissa Suomen työhallinnon kielenkäytössä, ja laajemminkin, puhutaan vajakuntoisuudesta. (Mannila, Notkola, Kaipainen, Juntunen & Rytkönen 2003, 4.) Erot psyykkisesti ja fyysisesti vajaakuntoisten työmarkkina-asemassa ja ammattitaidossa ovat suuret. Psyykkisesti vajakuntoisten koulutus on jäänyt usein muita heikommaksi tai heidän hankkimaansa koulutusta ei ole päästy hyödyntämään työelämässä, minkä vuoksi heidän ammattitaitonsa on vähäisempää fyysisesti vajaakuntoisiin henkilöihin verrattuna. Psyykkisesti vajakuntoisten työmarkkinaasemassa näkyy sosiaalisen syrjäytymisen tunnusmerkkejä fyysisesti vajakuntoisia enemmän. Heidän työssäkäyntinsä on vähäisempää kuin fyysisesti vajaakuntoisilla, tunnusomaista on myös työmarkkinoiden ulkopuolisuus sekä ammatillinen järjestäytymättömyys. (Eronen, Mannila & Tynkkynen 1992, 98.)

10 Työeläkelainsäädäntö Lakisääteisen työeläketurvan merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on poikkeuksellisen suuri sekä sosiaalipoliittisesti että taloudellisesti. Työeläkkeet ja kansaneläkkeet muodostavat yli kolmanneksen kaikista sosiaalimenoista ja kaksi kolmannesta sosiaalisista tulonsiirroista. ( Suomen Työeläkejärjestelmä 2003, 7.) Työeläke on suomalaisen hyvinvointivaltion tärkeimpiä, ellei tärkein turvajärjestelmä, joka kattaa lähes koko väestön. Suomalaisella työeläkejärjestelmällä tarkoitetaan niitä lakien ja toimeenpanojärjestelmien kokonaisuutta, jolla toteutetaan työ- ja palvelussuhteisten sekä yrittäjien lakisääteinen eläketurva. Työeläke turvaa ansiotyössä tai yrittäjänä toimineen henkilön toimeentulon, kun ansiotyö lakkaa vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden tai perheen huoltajan kuoleman takia. Työeläkevakuutuksen rinnalla eläkevakuutusjärjestelmässä on kaikkia kansalaisia koskeva kansaneläke. Kansaneläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo niille kansalaisille, joilla ei ole lainkaan karttunut työeläkettä tai joiden työeläke jää pieneksi esimerkiksi lyhyen työhistorian vuoksi. (Kukkonen ym. 2003, 61.) Suomessa työntekijät vakuutetaan eri työeläkevakuutuksien piiriin. Erityisaloilla, kuten maataloudessa, rakennus- ja metsäalalla sekä merenkulussa on omat eläkelaitoksensa. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (LEL) mukaan vakuutetaan kaikki rakennus-, metsä-, maatalous- ja satama-aloilla olevat työntekijät. Muut kuin yllämainitut erityisalat kuuluvat työntekijäin eläkelain (TEL) piiriin. (Toimeentuloturva 2003, 213.) 2.3 Vajaakuntoisuus LEL:in mukaan vakuutetuilla aloilla LEL Työeläkekassa, nykyiseltä nimeltään Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, hoitaa maatalous-, metsä-, rakennus- ja satama-aloilla työskentelevien työeläkevakuuttamisen. Vuonna 2002 näiden alojen osuus oli 7 % koko Suomen työvoimasta. (Eteran vuosikertomus 2003, 7 & Suomen tilastollinen vuosikirja 2002). Samana vuonna naisten osuus LEL-työntekijöistä oli 16 %. (Suomen tilastollinen vuosikirja 2002).

11 11 LEL-aloilla tehtävää työtä voidaan kuvata fyysisesti hyvin raskaaksi ja sen on todettu rasittavan erityisesti tuki- ja liikuntaelimiä ergonomisesti vaikeiden työvaiheiden takia. LEL-alojen työympäristö on usein vaativa ja sen pahimpia haittatekijöitä ovat mm. pöly, melu, kuumuus ja kylmyys. (Juntunen, Rytkönen, Ahola, Hänninen & Lindborg 2002, 8.) Vainionpään (2004) mukaan LEL-työntekijöiden sosioekonominen asema ja koulutus ovat alempia, kuin TEL:ssa keskimäärin. LEL-vakuutetut ovat työntekijöitä, jotka tekevät raskasta ruumiillista työtä, kun TEL-vakuutettujen työ on keskimäärin kevyempää ja siihen vakuutetaan sekä työntekijät että toimihenkilöt. (Vainionpää 2004.) Etera myönsi vuonna 2002 yhteensä LEL-eläkettä. Vuonna 2002 yhtiö myönsi eniten vanhuuseläkkeitä (47,1 prosenttia kaikista vuodessa myönnetyistä eläkkeistä), joita seurasivat perhe-eläkkeet (24,9 prosenttia kaikista vuodessa myönnetyistä eläkkeistä). Työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin 23,8 prosenttia kaikista eläkkeistä. Kuitenkin suhteessa eläkkeiden lukumäärään, olivat työkyvyttömyyseläkkeiden eläkemenot suurimmat vuonna ( Similä 2004.) LEL-eläkkeiden määrä eläkelajeittain vuonna 2002 Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke KUVIO 1. LEL-eläkkeiden määrä eläkelajeittain vuonna 2002.

12 12 3 KUNTOUTUKSEN TARKASTELUA 3.1 Kuntoutuksen määrittelyä Järvikoski ja Härkäpää (1995, 12, 15) kuvaavat kuntoutusta yhteiskunnalliseksi sääntelyjärjestelmäksi, jonka avulla kansakunnat pyrkivät takaamaan kansalaistensa yhteiskuntakelpoisuuden. Kuntoutuksen keinot ovat lääkinnällisiä, hoidollisia, liikunnallisia, kasvatuksellisia, koulutuksellisia, psykologisia, ammatillisia ja sosiaalisia. Kuntoutus on toimintaa, jota on yleensä perusteltu samanaikaisesti sekä yhteiskunnan hyödyllä että yksilön hyvällä. Kuntoutustoiminnan määritelmissä on otettu kantaa toiminnan tavoitteisiin ja sisältöihin sekä toiminnan käynnistämisperusteisiin ja sovellusalueeseen kuntoutuksen valikoinnin kriteereihin. Tavoitteissa heijastuu usein pyrkimys normaalisuuteen: yksilö pyritään kuntoutuksen keinoin palauttamaan normaaliksi katsottuun elämään, integroimaan hänet yhteiskuntaan. Kuntoutus ymmärretään silloin toimintana, jolla pyritään parantamaan yksilön selviytymismahdollisuuksia hänen omassa asuin- ja elinympäristössään. (Härkäpää, Järvikoski, Kallanranta, Piirainen, Repo, Suikkanen & Wikström 1995.) Kuntoutus on suunnitelmallista ja usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilannettaan. Se eroaa tavanomaisesta hoidosta ja huollosta monialaisuutensa ja menetelmiensä vuoksi. Erityisen tärkeää on kuntoutujan oma osallisuus kuntoutusprosessissa ja mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön. Näin kuntoutus on saamassa yhä enemmän psykososiaalisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. (Kuntoutusselonteko 2002, 6.) Lähtökohtana on aina kuntoutujan oma elämäntilanne; hänen merkityksensä, tarpeensa, roolinsa, voimavaransa ja identiteettinsä. Niistä muodostuvat kuntoutumisen yksilölliset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista eli kuntoutumisen tuloksia mittaavat ensisijaisesti kuntoutujan oma subjektiivinen kokemus sekä kuntoutustyöntekijöiden ja

13 13 asiantuntijoiden arviointi. (Ihalainen, Kettunen, Kähäri-Wiik & Vuori-Kemilä 2002, 19.) Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja laajalti käytännössäkin yleistyneen ihmiskäsityksen mukaan ihminen ymmärretään ensisijaisesti aktiiviseksi toimijaksi, yksilöksi, jolla on tietyt oikeudet ja velvollisuudet. Näin ollen myös kuntoutuksessa asiakasta tulee pitää aktiivisena toimijana, itseään koskevien päätösten tekijänä ja oman kuntoutumisensa päähenkilönä eli subjektina, eikä siis pelkkänä kuntoutustoiminnan kohteena. (Ihalainen ym. 2002, 19.) 3.2 Kuntoutustoiminnan lainsäädäntö Kuntoutustoimintaa säätelevät Suomessa useat erilaiset lait, joissa muun muassa määritellään kenellä on oikeus kuntoutuspalveluihin. Lisäksi lait antavat erilaisia ohjeita ja määräyksiä kuntoutuksen toiminnallisesta toteuttamisesta ja sisällöistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kuntoutuslakipaketti kattaa vain osan koko kuntoutuksesta. (Kähäri- Wiik, Niemi & Rantanen, 1998, 19.) Kuntoutuslainsäädäntöä uudistettiin voimaan tulleilla laeilla ja asetuksilla. Uudistuksen taustalla oli tarve saattaa lainsäädäntö paremmin vastaamaan ajan tarpeita. Voimassa oleva laki pyrkii edistämään ikääntyvien työntekijöiden mahdollisuuksia työmarkkinoilla, parantamaan vajaakuntoisten ja vaikeavammaisten mahdollisuuksia selviytyä jokapäiväisestä elämästä, mukaan lukien myös työelämästä. Lisäksi laki selkeyttää kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden ja järjestelmien keskinäistä työnjakoa ja lisää yhteistyötä eri tahojen välillä. Lailla on haluttu myös parantaa kuntoutuspalvelujen saatavuutta ja kuntoutujan omaa asemaa, sekä turvata kuntoutujan toimeentuloturva kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen. Kuntoutusprosessissa painotetaan kuntoutujan omaa roolia; hänen motivaationsa ja aktiivisen osallistumisen merkitystä ja hänen mahdollisuuksiensa parantamista kuntoutuksen suunnittelun ja asioiden käsittelyyn osallistumisessa. (Kähäri-Wiik ym. 1998, 19.) Viimeisin työeläkekuntoutusta koskeva lainsäädännön uudistus tapahtui vuoden 2004 alussa. Uusi kuntoutusuudistus koskee kaikkia työeläkkeitä ja Kansaneläkelaitoksen

14 14 järjestämää kuntoutusta. Kuntoutusuudistus painottaa ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisuutta ja varhaisuutta. (Järvi 2003.) Avainasemassa ovat kaikki ne tahot, jotka kohtaavat asiakkaita ja heidän ongelmiaan. Jokaisella kuntoutusta järjestävällä taholla on nyt laissa säädetty velvollisuus ohjata asiakkaat oikeiden palvelujen piiriin, mikäli kyseinen taho ei voi oman järjestelmän kautta auttaa. (Kähäri-Wiik ym. 1998, 19.) Vuoden 2004 kuntoutuslain voimaantulon jälkeen työeläkekuntoutus ei ole myöskään enää työeläkelaitosten harkinnanvarainen etuus, vaan hakijalle annetaan nyt valituskelpoinen päätös oikeudestaan ammatilliseen kuntoutukseen. (Järvi 2003.) Uusi kuntoutusuudistus painottaa työeläkekuntoutuksen ensisijaisuutta työkyvyttömyyseläkkeisiin nähden. Kuntoutuksen ensisijaisuus näkyy mm. siinä, että työeläkekuntoutus on säädetty työntekijän oikeudeksi. Täten kuntoutus on muuttunut samanlaiseksi oikeudeksi kuin eläke. Oikeus kuntoutukseen syntyy aina, kun hakijalla todetaan sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva työkyvyttömyyden uhka. Lisäksi edellytetään, että ammatillisella kuntoutuksella voidaan todennäköisesti vähentää tätä uhkaa ja kuntoutuksella on eläkemenoa säästävä vaikutus. (Kukkonen ym. 2003, 241.) Uuden kuntoutusuudistuksen sisältävien muutosten tarkoitus on edesauttaa ammatillisen kuntoutuksen aloittamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (Kukkonen ym. 2003, 241). Mahdollista työkyvyttömyyden uhkaa pyritään nykyisin ennustamaan viiden vuoden sisällä, jolloin työkyvyttömyyden uhkaa voitaisiin vähentää tai vastaavasti työhön paluuta edistää ammatillisen kuntoutuksen keinoin (Järvi 2003). Tavoitteena on työkyvyttömyyseläkkeensaajien työkyvyn palauttaminen ammatillisen kuntoutuksen toimenpitein silloin, kun se on mahdollista (Kukkonen ym. 2003, 242). 3.3 Työeläkekuntoutus Työeläkelakien mukaan työeläkelaitos voi antaa ammatillista kuntoutusta työntekijälle työkyvyttömyyden ennalta ehkäisemiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi. Eläkelakeihin perustuvan kuntoutuksen työssä oleville henkilöille kustantavat sekä julkiset että yksityiset työeläkelaitokset. Kuntoutus on pääasiassa ammatillista ja kuntoutusta ja sen eri muotoja ovat mm. neuvonta, kuntoutustutkimukset, työhön ja ammattiin johtava koulutus, työkokeilut ja elinkeinotuki. Lääkinnällistä kuntoutusta

15 15 voidaan antaa henkilölle, jolle se on tarpeen ammatillisen kuntoutuksen tukena. Kuntoutuksen onnistumisen kannalta on myös ensisijaisen tärkeää kuntoutujan oma halu pysyä työelämässä tai palata sinne. (Kukkonen ym. 2003, 162.) Työeläkekuntoutus on yksilöllistä jolloin asiakasta tuetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Pääsääntöisesti kuntoutusta annetaan niille työelämässä oleville henkilöille, joilla on sairaudesta johtuvista syistä vaikeuksia jatkaa nykyisessä ammatissaan. Mikäli eläkelaitos ei myönnä hakijalle työkyvyttömyyseläkettä, eläkelaitoksen on ohjattava hakija tarpeen mukaan hänen kuntoutustarvettaan vastaavan kuntoutuksen tai muiden palveluiden piiriin. (Kukkonen ym. 2003, 162.) Vuoden 2004 alusta astui voimaan uudistettu työeläkekuntoutuslaki. Uuden lain tavoitteena on, että kuntoutuksella voitaisiin aikaisempaa paremmin ehkäistä henkilön työkyvyttömyyttä. Uusilla säännöksillä pyritään myös omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että entistä useampi henkilö pysyisi työelämässä aikaisempaa pidempään, jolloin myös keskimääräinen eläkeikä nousisi ja paine työeläkemaksujen nostamiseen vähenisi. (Kukkonen ym. 2003, 241) Työeläkekuntoutus uudistuksen jälkeen työeläkekuntoutus on osittain lakisääteistä ja vain osittain enää harkinnanvaraista. Työntekijällä ja yrittäjällä on nyt oikeus tarkoituksen mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen, mikäli asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa hänelle uhkan tulla työkyvyttömäksi. (Kukkonen ym. 2003, 242.) 3.4 Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Eteran ammatillinen kuntoutustoiminta Työntekijällä ja yrittäjällä on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa uhkan tulla työkyvyttömäksi TEL:n 4 :n 3 momentin tarkoittamalla tavalla. Mikäli eläkevakuutusyhtiön arvion mukaan työpaikan järjestelyt eivät ole riittäviä, jotta henkilö voisi terveydellisistä rajoitteista huolimatta jatkaa entisessä tai entisen kaltaisissa työtehtävissä tai järjestelyihin ei ole mahdollisuutta, tuetaan ammatillista koulutusta uuteen työhön. Uuden koulutus- ja ammattialan tulee olla sairauden kannalta sopiva sekä mahdollistaa työelämässä

16 16 jatkamista mahdollisimman pitkään ja vähentää työkyvyttömyyden riskiä. (Eläketurvakeskus 2003, 9, 25.) Tyypillistä ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä ovat ammatinvalinnanohjaus, työkokeilu ja ammatillinen uudelleenkoulutus. Työeläkelaitokset tukevat pääasiassa työssä olevien henkilöiden ammatillista kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea työntekijää jatkamaan työelämässä ja ehkäistä ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä ja työkyvyttömyyden uhkaa. ( Kukkonen ym. 2003, 14.) Kuntoutujan toimeentuloa voidaan tukea kuntoutusrahalla aktiivisen kuntoutuksen aikana. Kuntoutusrahan pohjana on eläke, jonka hakija saisi työkyvyttömänä. Tuen määrä on laskennallinen eläke korotettuna 33 prosentilla. Kuntoutujan ollessa jo työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella voi hän hakea ns. kuntoutuskorotusta. Molempien sekä kuntoutustuen että työkyvyttömyyseläkkeen kuntoutuskorotus ovat saman suuruisia. (Työkykyä Eteran ammatillisella kuntoutuksella 2004.)

17 17 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Tutkimuksen tavoitteet Opinnäytetyössämme tarkastelemme kahden eri ammattiryhmän naistyöntekijöiden kokemuksia vajaakuntoisuudesta ja heidän kuntoutukselle antamastaan merkityksestä. Tutkimuksen kohderyhmät ovat LEL:in mukaan vakuutetut naiset sekä siivous- ja laitostyötä tekevät naiset, jotka kuuluivat työntekijäin eläkelain (TEL) piiriin. LELammattiryhmät määriteltiin ammatin ja toimialan mukaan. Käytämme tuloksia analysoitaessa ja taulukoissa kyseisestä ryhmästä nimitystä LEL-naiset, koska termi lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaan vakuutetut naistyöntekijät on hyvin pitkä. Opinnäytetyömme tutkimusongelmat ovat: 1. Millaiset ovat LEL-aloilla työskentelevien naisten sekä muilla aloilla työskentelevien siivoojien ja laitostyöntekijöiden sosiodemografiset taustat? 2. Millaisia sairauksia tutkittavilla ilmenee ja miten ammattiryhmät jakautuvat määrittelemiimme vajaakuntoisuusryhmiin? 3. Miten eroavat LEL-aloilla työskentelevät naiset terveydentilansa, sairastuvuutensa ja työkykynsä puolesta muilla aloilla työskentelevistä siivousja laitostyöntekijöistä? 4. Miten eroavat LEL-työntekijöiden sekä muilla aloilla työskentelevät siivous- ja laitostyöntekijöiden kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutuksen tarve toisistaan?

18 Haastattelulomake Opinnäytetyömme pohjana on Eteralta saamamme valmis analysoimaton aineisto. Emme siis itse ole voineet vaikuttaa haastattelulomakkeen kysymysten asetteluun tai aineiston keruuseen. Tutkimuksessa käytetyt haastattelulomakkeet (LIITE 1 ja 2) käsittävät pääasiassa strukturoituja monivalintakysymyksiä. Tällaisissa suljetuissa kysymyksissä on valmiit vastausvaihtoehdot, joista ympyröidään tai rastitetaan sopiva tai sopivat vaihtoehdot. Lisäksi joukossa oli muutama niin sanottu sekamuotoinen kysymys, jossa osa vastausvaihtoehdoista oli valmiiksi annettu ja yksi vaihtoehdoista oli avoin. (vrt. Heikkilä 1998, 49, 51.) Haastattelulomakkeissa on mielestämme huomioitu suljettujen kysymysten tyypilliset ominaisuudet: vaihtoehtojen lukumäärä on riittävä ja vastausvaihtoehdot ovat toisensa poissulkevia. Kysymykset ovat myös ryhmitelty väliotsikoin helpottamaan haastattelijaa pitämään kiinni kokonaisuuksista ja asiayhteyden hahmottamisesta. (vrt. Heikkilä 1998, 50.) Tutkimuksessa käytettiin kahta haastattelulomaketta. Työvoimatutkimuksen haastattelulomake (LIITE 1) on joka kerta samanlainen ja tämän tarkoituksena on kartoittaa haastateltavan työssäoloa. Toinen haastattelulomake, jota kutsutaan ad hocosioksi (LIITE 2) muuttuu joka vuosi sen mukaan mihin työelämästä esiinnousseeseen ajankohtaiseen aiheeseen halutaan saada lisäselvitystä. Vuonna 2002 kyseisen haastattelulomakkeen avulla haluttiin selvittää vajaakuntoisten määrää, heidän selviytymistään työelämässä, osallistumista kuntoutukseen sekä kuntoutustarvetta. Haastattelulomakkeen suunnitteli Tilastokeskus yhteistyössä Kuntoutussäätiön ja Eteran kanssa. (Mannila ym ) Opinnäytetyömme tutkimusta varten valitsimme valmiista ad hoc-osion haastattelulomakkeesta (LIITE 2) aihettamme, eli vajaakuntoisuutta ja kuntoutusta tarkentavat kysymykset. Näillä kysymyksillä kartoitettiin vastanneiden terveydentila, sairastavuus ja työkyky. Lisäksi käytimme haastattelulomakkeesta kysymyksiä, joilla saatiin selville vastanneiden osallistuminen kuntoutukseen, tyytyväisyys kuntoutukseen

19 19 ja kuntoutuksen tarve. Haastattelulomakkeesta emme analysoineet kysymyksiä, joissa kaikkien vastaajien lukumäärä (n=21) oli mielestämme pieni antaakseen vertailukelpoisia tutkimustuloksia. Näitä kysymyksiä haastattelulomakkeessa olivat kysymykset 5, 6b, 8, 13, 14, 15, 16 ja Aineiston keruu ja kohdejoukko Tilastokeskus toteutti vuonna 2002 Euroopan Unionin tilastotoimen Eurostatin organisoiman vuosittaisen työvoimatutkimuksen, jonka yhteydessä selvitettiin ns. ad hoc-osiossa vajaakuntoisten työssä selviytymistä. EU-tutkimuksen aineistoon saatiin haastattelun tulokset vuotiaalta suomalaiselta. Tutkimuksen kohderyhmän valinta tapahtui yksinkertaisella satunnaisotannalla väestön keskusrekisteristä. Satunnaisuuteen perustuvan otantamenetelmän perusteella voidaan tehdä tieteellisesti päteviä johtopäätöksiä perusjoukon ominaisuuksista. (Rytkönen, Juntunen, Kaipainen & Notkola 2003a, 9.) Aineiston kokosi Tilastokeskuksen puhelinhaastattelupalvelu, jolla oli tietokonepohjainen strukturoitu haastattelulomake apuna haastattelutilanteessa. Toisin sanoen tämä tapahtui siten, että haastattelija soitti otokseen kuuluvalle henkilölle ja haastatteli valmiiksi laaditun lomakkeen (LIITE 1) mukaisesti normaalit työvoimatutkimuksen kysymykset (koulutus, ammatti, onko työssä vai työttömänä jne.) sekä lisäksi ad hoc-osion (LIITE 2) kysymykset, jotka koskivat terveyttä, sairautta ja kuntoutusta. (Rytkönen ym. 2003a, 9.) Kokonaisotannasta Etera rajasi oman tutkimuksensa koskemaan vuotiaita LEL:iin kuuluvien ammattiryhmien miehiä. Tutkimuksessa käsiteltiin vajaakuntoisten miestyöntekijöiden työssä selviytymistä ja kuntoutusta LEL-aloilla. Tämän tutkimuksen ulkopuolelle jäivät naiset heidän vähäisen lukumääränsä vuoksi (noin 10 prosenttia LEL-työntekijöistä). Meidän mielenkiintomme kohdistui LEL-aloilla työskenteleviin naisiin ja päätimme ottaa heidät opinnäytetyömme ja tutkimuksemme tarkasteluryhmäksi.

20 20 Tässä tutkimuksessa kaikki vastaajat olivat naisia. Analysoitavasta aineistosta (n=884) 739 henkilöä edusti siivoojien ja laitostyöntekijöiden ammattiryhmää. Vastaavasti LELammattiryhmissä työskenteleviä naisia oli tutkimuksessa mukana kaiken kaikkiaan 145 henkilöä, joka on noin 1, 2% koko Suomen LEL-naisten perusjoukosta. Perusjoukon kuuluvat aina kaikki ne, joita koskevia päätelmiä halutaan tehdä. Vertailuryhmän valinnassa koimme tärkeäksi, että ammattiryhmän tekemä työ oli fyysisiltä vaatimuksiltaan samankaltainen kuin LEL-aloilla tehty työ. Halusimme myös tarkastella mahdollisemman suurta joukkoa, jotta saatuja tuloksia voitaisiin myöhemmin yleistää. Siivoojien ja laitostyöntekijöiden työ vastasi mielestämme asettamaamme kriteeriä, joten valitsimme tämän ammattiryhmän LEL-naisten vertailuryhmäksi. 4.4 Aineiston tilastollinen analyysi Kvantitatiivisessa tutkimuksessa aineiston keruu, käsittely ja analysointi ovat erillisiä työvaiheita (Heikkilä 1998, 121). Tässä tutkimuksessa valmis, sekundaariaineisto ajettiin SPSS- ohjelman avulla strukturoitujen kysymysten osalta. Vastaukset sijoitettiin SPSS- tilastointiohjelmaan, jonka avulla vastauksia tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin LEL-työntekijöitä sekä siivous- ja laitostyöntekijöitä koskevia sairastavuus- ja kuntoutustietoja ristiintaulukoimalla. Avointen kysymysten osalta vastauksia käytettiin lähinnä tukemassa ja täydentämässä strukturoiduista kysymyksistä tehtyjä päätelmiä. Lisäksi vertailtavien ammattiryhmien välisiä eroja kuntoutukseen osallistumisessa ja ilmoitetussa kuntoutustarpeessa testattiin logistisen regressioanalyysin avulla. Logistinen regressioanalyysi ei pyri ennustamaan määriä, vaan todennäköisyyksiä. Kyse on siis siitä millä todennäköisyydellä tarkasteltavana oleva asia tapahtuu. (vrt. Metsämuuronen 2001, 59.) Logistisessa regressioanalyysissa selitettävä kriteerinmuuttuja, kuten tässä tutkimuksessa kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutuksen tarve, saa aina arvon yksi tai nolla. Tässä tutkimuksessa vastaaja sai silloin arvon yksi, kun hän oli osallistunut

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1 TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 1 Työeläke - osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta SOSIAALIVAKUUTUS Eläkevakuutus Sairausvakuutus Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus 2 Suomen

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela Kela kuntouttaa Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Lakimies Heidi Giss Kela Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Osatyökykyiset työssä -ohjelma, OSKU Osku-tiimi, STM Päivi Mattila-Wiro, ohjelmajohtaja

Lisätiedot

Työtä vai työelämäosallisuutta?

Työtä vai työelämäosallisuutta? Työtä vai työelämäosallisuutta? Ajankohtaista osatyökykyisten työllistymisen toimintaohjelmasta. Työharjoittelu portti työelämään -projektin verkostoseminaari Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus 13.3.2013

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot