VAJAAKUNTOISUUS JA TARVE TYÖELÄKEKUNTOUTUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAJAAKUNTOISUUS JA TARVE TYÖELÄKEKUNTOUTUKSEEN"

Transkriptio

1 VAJAAKUNTOISUUS JA TARVE TYÖELÄKEKUNTOUTUKSEEN Lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevien sekä siivous- ja laitostyöntekijänaisten vajaakuntoisuuden kokeminen ja tarve työeläkekuntoutukseen. Tiina Holappa Saga Krantz Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Holappa, Tiina & Krantz, Saga. Vajaakuntoisten osallistuminen ja tarve työeläkekuntoutukseen. Tutkimus, jossa verrataan lyhyt aikaisissa työsuhteissa työskentelevien naisten sekä siivoojien ja laitostyöntekijöiden vajaakuntoisuutta ja kokemuksia työeläkekuntoutuksesta. Helsinki s. 49, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyömme tarkoitus oli analysoida ja verrata lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (LEL) mukaan vakuutettujen naisten sekä työntekijäin eläkelain (TEL) mukaan vakuutettujen naissiivoojien ja laitostyöntekijöiden vajaakuntoisuutta ja kokemuksia työeläkekuntoutuksesta. Tutkimusaineisto saatiin Keskinäiseltä Eläkevakuutusyhtiö Eteralta. Se on osa aikaisempaa Tilastokeskuksen vuonna 2002 toteuttamaa työvoimatutkimusta, jossa kyseisenä vuonna tutkittiin työikäisten vajaakuntoisuutta. Meidän osuudessamme tutkimme kaiken kaikkiaan 154:n LEL-aloilla työskentelevän naistyöntekijän ja 739:n siivous- ja laitostyöntekijän vajaakuntoisuutta ja kokemuksia työeläkekuntoutuksesta. Kvantitatiivisen tutkimuksemme vastaukset tarkasteltiin ristiintaulukoimalla ja logistisen regressioanalyysin avulla. Tutkimuksesta käy ilmi, että siivous- ja laitostyöntekijät olivat hieman LEL-naisia vajaakuntoisempia. Kuitenkin vajaakuntoisuus ammattiryhmien välillä tasoittui kun vertailtiin kahta samaa ikäryhmää keskenään. Täten iällä näytti olevan enemmän merkitystä kuin ammattiryhmällä. Lisäksi tutkimuksesta käy ilmi, että LEL-naisten sekä siivoojien ja laitostyöntekijöiden kuntoutukseen osallistuminen ei eronnut toisistaan. Molemmilla ammattiryhmillä ikääntyminen ja terveydentilan heikkeneminen lisäsi osallistumista kuntoutukseen. LEL-naiset ilmaisivat vähemmän kuin siivoojat ja laitostyöntekijät tarvetta kuntoutukseen. Tarve kuntoutukseen kasvoi selvästi iän myötä, jolloin myös ammattiryhmien erot tasoittuivat. Tuloksista voidaan päätellä, että ammattiryhmien työn sisältö ei vaikuttanut kuntoutukseen osallistumiseen tai siihen haluttiinko kuntoutusta. Sen sijaan ikä ja terveyden tila vaikuttivat eniten kuntoutuksen tarpeeseen. Asiasanat: vajaakuntoisuus; työeläkekuntoutus; työntekijäin eläkelaki (TEL); lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki (LEL); kvantitatiivinen tutkimus

3 3 ABSTRACT Holappa, Tiina and Krantz Saga. Earnings-related Pension Rehabilitation: Experiences of Short-and Long-term Female Employees. Helsinki pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health and Education; Bachelor of Social Services. The purpose of our thesis was to analyze and compare the physical disabilities and experiences of rehabilitations of women insured by LEL (pension insurance scheme for short-term employment) with cleaners and industrial cleaners insured by a different pension act TEL (pension insurance scheme for long-term employment). The research material was obtained from the insurance company Etera. The material was part of a work labour study conducted by Statistics Finland in The main theme at that specific year was to research disabilities among the employees. Our task was to study 154 LEL insured female workers and 739 cleaners and industrial cleaners health, disability and need of rehabilitation. As for methods, cross tabs and logistic regression were used. The results suggested that cleaners and industrial cleaners had more disabilities than LEL workers. It seemed that all the subjects thought the most important disability factor was the age, not the profession. In both professions, both age and health increased the participation in rehabilitation. To conclude, the profession as such had insignificant meaning whether rehabilitation was requested or not. Age and health status influenced the most as to disability, rehabilitation and its requirements. Keywords: disability; earnings-related pension rehabilitation; pension insurance scheme for long-term employment (TEL); pension insurance scheme for short-term employment (LEL)

4 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 3 1. JOHDANTO 6 2. VAJAAKUNTOISUUS TYÖELÄMÄSSÄ Käsitteiden määrittelyä Työeläkelainsäädäntö Vajaakuntoisuus LEL:in mukaan vakuutetuilla aloilla KUNTOUTUKSEN TARKASTELUA Kuntoutuksen määrittelyä Kuntoutustoiminnan lainsäädäntö Työeläkekuntoutus Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Eteran ammatillinen 15 kuntoutustoiminta 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoitteet Haastattelulomake Aineiston keruu ja kohdejoukko Aineiston tilastollinen analyysi Tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti TULOKSET Vastaajien taustatiedot Koettu terveys Kuntoutustoiminta Kuntoutukseen osallistuminen Ilmoitettu kuntoutuksen tarve 34

5 5 6. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten yhteenveto ja pohdinta Ammatilliset haasteet Luotettavuus ja yleistettävyys Eettisyys Loppupohdinta 43 LÄHTEET 47 LIITTEET Liite 1. Työvoimatutkimuksen haastattelulomake Liite 2. Työvoimatutkimuksen ad hoc 2002: Vajaakuntoiset työelämässä haastattelulomake

6 6 JOHDANTO Työeläkekuntoutuksen merkitys on viime vuosina korostunut ja odotukset sitä kohtaan kasvaneet. Kuntoutustoiminta on yksi avaintekijöitä, jotta tulevaisuuden työvoimatarpeisiin voidaan vastata luvulla työeläkekuntoutuksen haasteena on työikäisten ja erityisesti ikääntyvän työvoiman työkyvyn ylläpitäminen. Erityisen tärkeinä kehittämisen kohteina nähdään nyt etenkin henkilöstön elämäntapa ja terveyskäyttäytyminen sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 11.) Innostus tämän opinnäytetyön aiheeseen syntyi syksyllä 2003 Osallisuus ja sosiaalinen tuki opintokokonaisuuden työharjoittelun aikana. Keskinäisessä Eläkevakuutusyhtiö Eterassa kiinnostuksemme työeläkkeisiin ja erityisesti työeläkekuntoutukseen kasvoi ja löysimme molemmat oman ammatillisen suuntautuneisuutemme ja tulevaisuuden alan, jossa haluamme jatkossa työskennellä. Vakuutusyhtiöt eivät ole tähän mennessä olleet yleisesti kovin tunnettu työympäristö sosionomien ammattiryhmälle, mutta tosiasiassa se tarjoaa kuitenkin sosionomin ammatilliselle osaamiselle haasteita ja mielenkiintoa. Lopulta aiheen työelämälähtöisyys, ajankohtaisuus ja henkilökohtainen kiinnostus motivoi meidät tämän opinnäytetyön pariin. Diakonia-ammattikorkeakoulun opintoihin liittyvä opinnäytetyömme on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Eteran tutkimusyksikölle tehty tutkimus vajaakuntoisuudesta ja kuntoutuksen tarpeesta rakennus-, metsä-, maatalous- ja satama-aloilla työskentelevien naisten keskuudessa. Tutkimuksella on tarkoitus selvittää lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (LEL) mukaan vakuutettujen naistyöntekijöiden sekä työntekijäin eläkelain (TEL) mukaan vakuutettujen siivous- ja laitostyöntekijöiden sosiodemografiset taustat ja eroavaisuudet terveydentilan, sairastavuuden ja työkyvyn mukaan. Lisäksi tarkastelemme eroavatko näiden ammattiryhmien kuntoutukseen osallistuminen ja tarve toisistaan.

7 7 Lähtökohtana oli Eteran, entisen LEL Työeläkekassan toive tutkia Tilastokeskuksen vuonna 2002 toteuttaman Euroopan Unionin Tilastotoimen Eurostatin organisoimasta vuosittaisesta työvoimatutkimuksesta analysoimatta jäänyt LEL-vakuutettujen naisten osuus. Vaikka opinnäytetyömme pohjana oli valmis aineisto ja Eteran toive, rajasimme itse tutkimuskysymykset. Mukaan otimme saadusta aineistosta sellaiset kysymykset, joiden avulla löysimme vastauksia opinnäytetyömme aiheeseen: Vajaakuntoisuus ja tarve työeläkekuntoutukseen. Työeläkevakuutuksen piirissä olevien työntekijöiden kuntoutuksen ja työssä jaksamisen kehittäminen ovat tärkeitä asioita Opinnäytetyössä tarkastelemme miten LEL-naiset sekä siivous- ja laitostyöntekijät jakautuvat iän mukaan eri vajaakuntoisuusryhmiin. Käytämme ryhmistä nimiä vajaakuntoiset, sairaat ja terveet. Vajaakuntoisten ryhmään kuuluivat ne henkilöt, joilla oli jokin lääkärin toteama sairaus ja tämä sairaus rajoitti joko sitä, minkä tyyppistä työtä he pystyivät tekemään ja kuinka paljon. Sairaiden ryhmässä olivat henkilöt, joilla sairaus ei rajoittanut työntekoa. Tämän lisäksi tarkastelemme näiden kolmen ryhmän tarvetta ja osallistumista kuntoutukseen. Lopuksi haluamme kiittää Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Eteran tutkimusyksikköä ja erityisesti tutkija Helena Rytköstä asiantuntevista ja tarkoista kommenteista työmme eri vaiheiden aikana. Yhteistyö osaavien ammattilaisten kanssa on ollut opettavaista ja antoisaa. Kiitos.

8 8 2 VAJAAKUNTOISUUS TYÖELÄMÄSSÄ 2.1 Käsitteiden määrittelyä Työkyky määritellään kokonaisuudeksi, joka koostuu työntekijän työssä jaksamisesta, työnhallinnasta sekä työyhteisön toimintaan osallistumisesta. Näitä osatekijöitä voidaan tarkastella niin yksilön näkökulmasta kuin työn ja työolosuhteiden näkökulmasta. Työyhteisön toimivuus, eli sellaiset asiat kuten työjärjestelyt, ilmapiiri ja tiedonkulku vaikuttavat kaikki työntekijän henkilökohtaisiin työoloihin ja siihen, millaiseksi hänen työkykyisyytensä muokkaantuu. (Kukkonen, Mikkola, Siitonen & Vuorinen 2003, 15.) Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on koko henkilöstölle suunnattuja työkyvyn edistämiseen ja ylläpitoon tähtääviä toimenpiteitä ja ne eivät kuulu esimerkiksi työeläkekuntoutukseen. Silloin kun ongelmat johtuvat työntekijän sairaudesta, viasta tai vammasta, kysymykseen tulevat erilaiset kuntoutuksen keinot, jotka ovat aina yksilöllisiä toimenpiteitä. (Kukkonen ym. 2003, 15.) Toimintakyvyn heikentyminen vamman tai sairauden vuoksi on työkyvyn alentumista laajempi käsite. Sen määrittely yleisellä tasolla on yhtä ongelmallista, kuin työkyvyn määrittely. Voidaan kuitenkin sanoa, että toimintakykyä käytetään erilaisten toiminnan vajavuuksien ja haittojen yläkäsitteenä. (Kukkonen ym. 2003, 16.) Vajaakuntoisuuden käsite yhdistetään usein henkilöihin, joilla on YK:ssa hyväksytyn määritelmän mukaan toiminnallisia rajoituksia fyysisen ja psyykkisen vajavuuden tai aistivamman, lääketieteellisten seikkojen tai mielisairauden vuoksi (Lappalainen & Soininen 1998, 7-8). Sairaus ja vammaisuus on laillistettu vajaakuntoisuuden ja työkyvyttömyyden syyksi, joka laukaisee yksilöllisen kuntoutustarpeen. Ihminen voi kuitenkin tuntea monia sairauden oireita ja kokea olevansa vajaakuntoinen, vaikka varsinaista tautia ei ole todettukaan. Vajaakuntoisuudessa on kyse ihmisen psyykkisten

9 9 ja fyysisten voimien riittämättömyydestä kaikkeen siihen, mitä häneltä odotetaan hänen sosiaalisten rooliensa perusteella. (Tossavainen 1992, 27.) Suomessa vajaakuntoisuus määritellään virallisesti kahdella tavoin, työhallinnon määritelmällä sekä Kansaneläkelaitoksen määritelmällä, joista jälkimmäinen on lähellä myös työeläkelaitosten vajaakuntoisuusmääritelmää. Molemmille määritelmille on yhteistä, että vajaakuntoisuus nähdään suhteeksi ihmisen työkykyyn ja toisaalta näiden määritelmien perusteella päätetään vajaakuntoisille annettavista tukitoimista. (Rytkönen, Juntunen, Kaipainen & Notkola 2003b, 9-10.) Kansaneläkelaitoksen/työeläkelaitosten vajaakuntoisuusmääritelmä: Henkilö on vajaakuntoinen, jos hänen työ- ja ansiokykynsä on vamman, vian tai sairauden vuoksi olennaisesti alentunut, mutta alentunutta työkykyä pyritään kohentamaan kuntoutusteitse. Kansaneläkelaitoksen kuntoutukseen ovat oikeutettuja henkilöt, joiden vajaakuntoisuus on selvitetty lääketieteellisesti. (Kansaneläkelaitoksen määritelmä, Vatesin kotisivut 2004). Pitkäaikaissairaus ja vammaisuus ovat kaksi eri käsitettä, sillä vain jotkut pitkäaikaissairaista ovat vammaisia ja kaikki vammaiset eivät suinkaan ole pitkäaikaissairaita. Monet pitkäaikaissairaista kokevat sairauden rajoittavan toimintakykyään tai työkykyään. Toisaalta monet vammaiset ovat työkykyisiä ellei heitä ole todettu työkyvyttömiksi, vaikka usein he tarvitsevat ainakin tilapäisesti tukea osallistuakseen työelämään. Näissä tapauksissa Suomen työhallinnon kielenkäytössä, ja laajemminkin, puhutaan vajakuntoisuudesta. (Mannila, Notkola, Kaipainen, Juntunen & Rytkönen 2003, 4.) Erot psyykkisesti ja fyysisesti vajaakuntoisten työmarkkina-asemassa ja ammattitaidossa ovat suuret. Psyykkisesti vajakuntoisten koulutus on jäänyt usein muita heikommaksi tai heidän hankkimaansa koulutusta ei ole päästy hyödyntämään työelämässä, minkä vuoksi heidän ammattitaitonsa on vähäisempää fyysisesti vajaakuntoisiin henkilöihin verrattuna. Psyykkisesti vajakuntoisten työmarkkinaasemassa näkyy sosiaalisen syrjäytymisen tunnusmerkkejä fyysisesti vajakuntoisia enemmän. Heidän työssäkäyntinsä on vähäisempää kuin fyysisesti vajaakuntoisilla, tunnusomaista on myös työmarkkinoiden ulkopuolisuus sekä ammatillinen järjestäytymättömyys. (Eronen, Mannila & Tynkkynen 1992, 98.)

10 Työeläkelainsäädäntö Lakisääteisen työeläketurvan merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on poikkeuksellisen suuri sekä sosiaalipoliittisesti että taloudellisesti. Työeläkkeet ja kansaneläkkeet muodostavat yli kolmanneksen kaikista sosiaalimenoista ja kaksi kolmannesta sosiaalisista tulonsiirroista. ( Suomen Työeläkejärjestelmä 2003, 7.) Työeläke on suomalaisen hyvinvointivaltion tärkeimpiä, ellei tärkein turvajärjestelmä, joka kattaa lähes koko väestön. Suomalaisella työeläkejärjestelmällä tarkoitetaan niitä lakien ja toimeenpanojärjestelmien kokonaisuutta, jolla toteutetaan työ- ja palvelussuhteisten sekä yrittäjien lakisääteinen eläketurva. Työeläke turvaa ansiotyössä tai yrittäjänä toimineen henkilön toimeentulon, kun ansiotyö lakkaa vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden tai perheen huoltajan kuoleman takia. Työeläkevakuutuksen rinnalla eläkevakuutusjärjestelmässä on kaikkia kansalaisia koskeva kansaneläke. Kansaneläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo niille kansalaisille, joilla ei ole lainkaan karttunut työeläkettä tai joiden työeläke jää pieneksi esimerkiksi lyhyen työhistorian vuoksi. (Kukkonen ym. 2003, 61.) Suomessa työntekijät vakuutetaan eri työeläkevakuutuksien piiriin. Erityisaloilla, kuten maataloudessa, rakennus- ja metsäalalla sekä merenkulussa on omat eläkelaitoksensa. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (LEL) mukaan vakuutetaan kaikki rakennus-, metsä-, maatalous- ja satama-aloilla olevat työntekijät. Muut kuin yllämainitut erityisalat kuuluvat työntekijäin eläkelain (TEL) piiriin. (Toimeentuloturva 2003, 213.) 2.3 Vajaakuntoisuus LEL:in mukaan vakuutetuilla aloilla LEL Työeläkekassa, nykyiseltä nimeltään Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, hoitaa maatalous-, metsä-, rakennus- ja satama-aloilla työskentelevien työeläkevakuuttamisen. Vuonna 2002 näiden alojen osuus oli 7 % koko Suomen työvoimasta. (Eteran vuosikertomus 2003, 7 & Suomen tilastollinen vuosikirja 2002). Samana vuonna naisten osuus LEL-työntekijöistä oli 16 %. (Suomen tilastollinen vuosikirja 2002).

11 11 LEL-aloilla tehtävää työtä voidaan kuvata fyysisesti hyvin raskaaksi ja sen on todettu rasittavan erityisesti tuki- ja liikuntaelimiä ergonomisesti vaikeiden työvaiheiden takia. LEL-alojen työympäristö on usein vaativa ja sen pahimpia haittatekijöitä ovat mm. pöly, melu, kuumuus ja kylmyys. (Juntunen, Rytkönen, Ahola, Hänninen & Lindborg 2002, 8.) Vainionpään (2004) mukaan LEL-työntekijöiden sosioekonominen asema ja koulutus ovat alempia, kuin TEL:ssa keskimäärin. LEL-vakuutetut ovat työntekijöitä, jotka tekevät raskasta ruumiillista työtä, kun TEL-vakuutettujen työ on keskimäärin kevyempää ja siihen vakuutetaan sekä työntekijät että toimihenkilöt. (Vainionpää 2004.) Etera myönsi vuonna 2002 yhteensä LEL-eläkettä. Vuonna 2002 yhtiö myönsi eniten vanhuuseläkkeitä (47,1 prosenttia kaikista vuodessa myönnetyistä eläkkeistä), joita seurasivat perhe-eläkkeet (24,9 prosenttia kaikista vuodessa myönnetyistä eläkkeistä). Työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin 23,8 prosenttia kaikista eläkkeistä. Kuitenkin suhteessa eläkkeiden lukumäärään, olivat työkyvyttömyyseläkkeiden eläkemenot suurimmat vuonna ( Similä 2004.) LEL-eläkkeiden määrä eläkelajeittain vuonna 2002 Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke KUVIO 1. LEL-eläkkeiden määrä eläkelajeittain vuonna 2002.

12 12 3 KUNTOUTUKSEN TARKASTELUA 3.1 Kuntoutuksen määrittelyä Järvikoski ja Härkäpää (1995, 12, 15) kuvaavat kuntoutusta yhteiskunnalliseksi sääntelyjärjestelmäksi, jonka avulla kansakunnat pyrkivät takaamaan kansalaistensa yhteiskuntakelpoisuuden. Kuntoutuksen keinot ovat lääkinnällisiä, hoidollisia, liikunnallisia, kasvatuksellisia, koulutuksellisia, psykologisia, ammatillisia ja sosiaalisia. Kuntoutus on toimintaa, jota on yleensä perusteltu samanaikaisesti sekä yhteiskunnan hyödyllä että yksilön hyvällä. Kuntoutustoiminnan määritelmissä on otettu kantaa toiminnan tavoitteisiin ja sisältöihin sekä toiminnan käynnistämisperusteisiin ja sovellusalueeseen kuntoutuksen valikoinnin kriteereihin. Tavoitteissa heijastuu usein pyrkimys normaalisuuteen: yksilö pyritään kuntoutuksen keinoin palauttamaan normaaliksi katsottuun elämään, integroimaan hänet yhteiskuntaan. Kuntoutus ymmärretään silloin toimintana, jolla pyritään parantamaan yksilön selviytymismahdollisuuksia hänen omassa asuin- ja elinympäristössään. (Härkäpää, Järvikoski, Kallanranta, Piirainen, Repo, Suikkanen & Wikström 1995.) Kuntoutus on suunnitelmallista ja usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilannettaan. Se eroaa tavanomaisesta hoidosta ja huollosta monialaisuutensa ja menetelmiensä vuoksi. Erityisen tärkeää on kuntoutujan oma osallisuus kuntoutusprosessissa ja mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön. Näin kuntoutus on saamassa yhä enemmän psykososiaalisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. (Kuntoutusselonteko 2002, 6.) Lähtökohtana on aina kuntoutujan oma elämäntilanne; hänen merkityksensä, tarpeensa, roolinsa, voimavaransa ja identiteettinsä. Niistä muodostuvat kuntoutumisen yksilölliset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista eli kuntoutumisen tuloksia mittaavat ensisijaisesti kuntoutujan oma subjektiivinen kokemus sekä kuntoutustyöntekijöiden ja

13 13 asiantuntijoiden arviointi. (Ihalainen, Kettunen, Kähäri-Wiik & Vuori-Kemilä 2002, 19.) Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja laajalti käytännössäkin yleistyneen ihmiskäsityksen mukaan ihminen ymmärretään ensisijaisesti aktiiviseksi toimijaksi, yksilöksi, jolla on tietyt oikeudet ja velvollisuudet. Näin ollen myös kuntoutuksessa asiakasta tulee pitää aktiivisena toimijana, itseään koskevien päätösten tekijänä ja oman kuntoutumisensa päähenkilönä eli subjektina, eikä siis pelkkänä kuntoutustoiminnan kohteena. (Ihalainen ym. 2002, 19.) 3.2 Kuntoutustoiminnan lainsäädäntö Kuntoutustoimintaa säätelevät Suomessa useat erilaiset lait, joissa muun muassa määritellään kenellä on oikeus kuntoutuspalveluihin. Lisäksi lait antavat erilaisia ohjeita ja määräyksiä kuntoutuksen toiminnallisesta toteuttamisesta ja sisällöistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kuntoutuslakipaketti kattaa vain osan koko kuntoutuksesta. (Kähäri- Wiik, Niemi & Rantanen, 1998, 19.) Kuntoutuslainsäädäntöä uudistettiin voimaan tulleilla laeilla ja asetuksilla. Uudistuksen taustalla oli tarve saattaa lainsäädäntö paremmin vastaamaan ajan tarpeita. Voimassa oleva laki pyrkii edistämään ikääntyvien työntekijöiden mahdollisuuksia työmarkkinoilla, parantamaan vajaakuntoisten ja vaikeavammaisten mahdollisuuksia selviytyä jokapäiväisestä elämästä, mukaan lukien myös työelämästä. Lisäksi laki selkeyttää kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden ja järjestelmien keskinäistä työnjakoa ja lisää yhteistyötä eri tahojen välillä. Lailla on haluttu myös parantaa kuntoutuspalvelujen saatavuutta ja kuntoutujan omaa asemaa, sekä turvata kuntoutujan toimeentuloturva kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen. Kuntoutusprosessissa painotetaan kuntoutujan omaa roolia; hänen motivaationsa ja aktiivisen osallistumisen merkitystä ja hänen mahdollisuuksiensa parantamista kuntoutuksen suunnittelun ja asioiden käsittelyyn osallistumisessa. (Kähäri-Wiik ym. 1998, 19.) Viimeisin työeläkekuntoutusta koskeva lainsäädännön uudistus tapahtui vuoden 2004 alussa. Uusi kuntoutusuudistus koskee kaikkia työeläkkeitä ja Kansaneläkelaitoksen

14 14 järjestämää kuntoutusta. Kuntoutusuudistus painottaa ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisuutta ja varhaisuutta. (Järvi 2003.) Avainasemassa ovat kaikki ne tahot, jotka kohtaavat asiakkaita ja heidän ongelmiaan. Jokaisella kuntoutusta järjestävällä taholla on nyt laissa säädetty velvollisuus ohjata asiakkaat oikeiden palvelujen piiriin, mikäli kyseinen taho ei voi oman järjestelmän kautta auttaa. (Kähäri-Wiik ym. 1998, 19.) Vuoden 2004 kuntoutuslain voimaantulon jälkeen työeläkekuntoutus ei ole myöskään enää työeläkelaitosten harkinnanvarainen etuus, vaan hakijalle annetaan nyt valituskelpoinen päätös oikeudestaan ammatilliseen kuntoutukseen. (Järvi 2003.) Uusi kuntoutusuudistus painottaa työeläkekuntoutuksen ensisijaisuutta työkyvyttömyyseläkkeisiin nähden. Kuntoutuksen ensisijaisuus näkyy mm. siinä, että työeläkekuntoutus on säädetty työntekijän oikeudeksi. Täten kuntoutus on muuttunut samanlaiseksi oikeudeksi kuin eläke. Oikeus kuntoutukseen syntyy aina, kun hakijalla todetaan sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva työkyvyttömyyden uhka. Lisäksi edellytetään, että ammatillisella kuntoutuksella voidaan todennäköisesti vähentää tätä uhkaa ja kuntoutuksella on eläkemenoa säästävä vaikutus. (Kukkonen ym. 2003, 241.) Uuden kuntoutusuudistuksen sisältävien muutosten tarkoitus on edesauttaa ammatillisen kuntoutuksen aloittamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (Kukkonen ym. 2003, 241). Mahdollista työkyvyttömyyden uhkaa pyritään nykyisin ennustamaan viiden vuoden sisällä, jolloin työkyvyttömyyden uhkaa voitaisiin vähentää tai vastaavasti työhön paluuta edistää ammatillisen kuntoutuksen keinoin (Järvi 2003). Tavoitteena on työkyvyttömyyseläkkeensaajien työkyvyn palauttaminen ammatillisen kuntoutuksen toimenpitein silloin, kun se on mahdollista (Kukkonen ym. 2003, 242). 3.3 Työeläkekuntoutus Työeläkelakien mukaan työeläkelaitos voi antaa ammatillista kuntoutusta työntekijälle työkyvyttömyyden ennalta ehkäisemiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi. Eläkelakeihin perustuvan kuntoutuksen työssä oleville henkilöille kustantavat sekä julkiset että yksityiset työeläkelaitokset. Kuntoutus on pääasiassa ammatillista ja kuntoutusta ja sen eri muotoja ovat mm. neuvonta, kuntoutustutkimukset, työhön ja ammattiin johtava koulutus, työkokeilut ja elinkeinotuki. Lääkinnällistä kuntoutusta

15 15 voidaan antaa henkilölle, jolle se on tarpeen ammatillisen kuntoutuksen tukena. Kuntoutuksen onnistumisen kannalta on myös ensisijaisen tärkeää kuntoutujan oma halu pysyä työelämässä tai palata sinne. (Kukkonen ym. 2003, 162.) Työeläkekuntoutus on yksilöllistä jolloin asiakasta tuetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Pääsääntöisesti kuntoutusta annetaan niille työelämässä oleville henkilöille, joilla on sairaudesta johtuvista syistä vaikeuksia jatkaa nykyisessä ammatissaan. Mikäli eläkelaitos ei myönnä hakijalle työkyvyttömyyseläkettä, eläkelaitoksen on ohjattava hakija tarpeen mukaan hänen kuntoutustarvettaan vastaavan kuntoutuksen tai muiden palveluiden piiriin. (Kukkonen ym. 2003, 162.) Vuoden 2004 alusta astui voimaan uudistettu työeläkekuntoutuslaki. Uuden lain tavoitteena on, että kuntoutuksella voitaisiin aikaisempaa paremmin ehkäistä henkilön työkyvyttömyyttä. Uusilla säännöksillä pyritään myös omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että entistä useampi henkilö pysyisi työelämässä aikaisempaa pidempään, jolloin myös keskimääräinen eläkeikä nousisi ja paine työeläkemaksujen nostamiseen vähenisi. (Kukkonen ym. 2003, 241) Työeläkekuntoutus uudistuksen jälkeen työeläkekuntoutus on osittain lakisääteistä ja vain osittain enää harkinnanvaraista. Työntekijällä ja yrittäjällä on nyt oikeus tarkoituksen mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen, mikäli asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa hänelle uhkan tulla työkyvyttömäksi. (Kukkonen ym. 2003, 242.) 3.4 Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Eteran ammatillinen kuntoutustoiminta Työntekijällä ja yrittäjällä on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa uhkan tulla työkyvyttömäksi TEL:n 4 :n 3 momentin tarkoittamalla tavalla. Mikäli eläkevakuutusyhtiön arvion mukaan työpaikan järjestelyt eivät ole riittäviä, jotta henkilö voisi terveydellisistä rajoitteista huolimatta jatkaa entisessä tai entisen kaltaisissa työtehtävissä tai järjestelyihin ei ole mahdollisuutta, tuetaan ammatillista koulutusta uuteen työhön. Uuden koulutus- ja ammattialan tulee olla sairauden kannalta sopiva sekä mahdollistaa työelämässä

16 16 jatkamista mahdollisimman pitkään ja vähentää työkyvyttömyyden riskiä. (Eläketurvakeskus 2003, 9, 25.) Tyypillistä ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä ovat ammatinvalinnanohjaus, työkokeilu ja ammatillinen uudelleenkoulutus. Työeläkelaitokset tukevat pääasiassa työssä olevien henkilöiden ammatillista kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea työntekijää jatkamaan työelämässä ja ehkäistä ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä ja työkyvyttömyyden uhkaa. ( Kukkonen ym. 2003, 14.) Kuntoutujan toimeentuloa voidaan tukea kuntoutusrahalla aktiivisen kuntoutuksen aikana. Kuntoutusrahan pohjana on eläke, jonka hakija saisi työkyvyttömänä. Tuen määrä on laskennallinen eläke korotettuna 33 prosentilla. Kuntoutujan ollessa jo työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella voi hän hakea ns. kuntoutuskorotusta. Molempien sekä kuntoutustuen että työkyvyttömyyseläkkeen kuntoutuskorotus ovat saman suuruisia. (Työkykyä Eteran ammatillisella kuntoutuksella 2004.)

17 17 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Tutkimuksen tavoitteet Opinnäytetyössämme tarkastelemme kahden eri ammattiryhmän naistyöntekijöiden kokemuksia vajaakuntoisuudesta ja heidän kuntoutukselle antamastaan merkityksestä. Tutkimuksen kohderyhmät ovat LEL:in mukaan vakuutetut naiset sekä siivous- ja laitostyötä tekevät naiset, jotka kuuluivat työntekijäin eläkelain (TEL) piiriin. LELammattiryhmät määriteltiin ammatin ja toimialan mukaan. Käytämme tuloksia analysoitaessa ja taulukoissa kyseisestä ryhmästä nimitystä LEL-naiset, koska termi lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaan vakuutetut naistyöntekijät on hyvin pitkä. Opinnäytetyömme tutkimusongelmat ovat: 1. Millaiset ovat LEL-aloilla työskentelevien naisten sekä muilla aloilla työskentelevien siivoojien ja laitostyöntekijöiden sosiodemografiset taustat? 2. Millaisia sairauksia tutkittavilla ilmenee ja miten ammattiryhmät jakautuvat määrittelemiimme vajaakuntoisuusryhmiin? 3. Miten eroavat LEL-aloilla työskentelevät naiset terveydentilansa, sairastuvuutensa ja työkykynsä puolesta muilla aloilla työskentelevistä siivousja laitostyöntekijöistä? 4. Miten eroavat LEL-työntekijöiden sekä muilla aloilla työskentelevät siivous- ja laitostyöntekijöiden kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutuksen tarve toisistaan?

18 Haastattelulomake Opinnäytetyömme pohjana on Eteralta saamamme valmis analysoimaton aineisto. Emme siis itse ole voineet vaikuttaa haastattelulomakkeen kysymysten asetteluun tai aineiston keruuseen. Tutkimuksessa käytetyt haastattelulomakkeet (LIITE 1 ja 2) käsittävät pääasiassa strukturoituja monivalintakysymyksiä. Tällaisissa suljetuissa kysymyksissä on valmiit vastausvaihtoehdot, joista ympyröidään tai rastitetaan sopiva tai sopivat vaihtoehdot. Lisäksi joukossa oli muutama niin sanottu sekamuotoinen kysymys, jossa osa vastausvaihtoehdoista oli valmiiksi annettu ja yksi vaihtoehdoista oli avoin. (vrt. Heikkilä 1998, 49, 51.) Haastattelulomakkeissa on mielestämme huomioitu suljettujen kysymysten tyypilliset ominaisuudet: vaihtoehtojen lukumäärä on riittävä ja vastausvaihtoehdot ovat toisensa poissulkevia. Kysymykset ovat myös ryhmitelty väliotsikoin helpottamaan haastattelijaa pitämään kiinni kokonaisuuksista ja asiayhteyden hahmottamisesta. (vrt. Heikkilä 1998, 50.) Tutkimuksessa käytettiin kahta haastattelulomaketta. Työvoimatutkimuksen haastattelulomake (LIITE 1) on joka kerta samanlainen ja tämän tarkoituksena on kartoittaa haastateltavan työssäoloa. Toinen haastattelulomake, jota kutsutaan ad hocosioksi (LIITE 2) muuttuu joka vuosi sen mukaan mihin työelämästä esiinnousseeseen ajankohtaiseen aiheeseen halutaan saada lisäselvitystä. Vuonna 2002 kyseisen haastattelulomakkeen avulla haluttiin selvittää vajaakuntoisten määrää, heidän selviytymistään työelämässä, osallistumista kuntoutukseen sekä kuntoutustarvetta. Haastattelulomakkeen suunnitteli Tilastokeskus yhteistyössä Kuntoutussäätiön ja Eteran kanssa. (Mannila ym ) Opinnäytetyömme tutkimusta varten valitsimme valmiista ad hoc-osion haastattelulomakkeesta (LIITE 2) aihettamme, eli vajaakuntoisuutta ja kuntoutusta tarkentavat kysymykset. Näillä kysymyksillä kartoitettiin vastanneiden terveydentila, sairastavuus ja työkyky. Lisäksi käytimme haastattelulomakkeesta kysymyksiä, joilla saatiin selville vastanneiden osallistuminen kuntoutukseen, tyytyväisyys kuntoutukseen

19 19 ja kuntoutuksen tarve. Haastattelulomakkeesta emme analysoineet kysymyksiä, joissa kaikkien vastaajien lukumäärä (n=21) oli mielestämme pieni antaakseen vertailukelpoisia tutkimustuloksia. Näitä kysymyksiä haastattelulomakkeessa olivat kysymykset 5, 6b, 8, 13, 14, 15, 16 ja Aineiston keruu ja kohdejoukko Tilastokeskus toteutti vuonna 2002 Euroopan Unionin tilastotoimen Eurostatin organisoiman vuosittaisen työvoimatutkimuksen, jonka yhteydessä selvitettiin ns. ad hoc-osiossa vajaakuntoisten työssä selviytymistä. EU-tutkimuksen aineistoon saatiin haastattelun tulokset vuotiaalta suomalaiselta. Tutkimuksen kohderyhmän valinta tapahtui yksinkertaisella satunnaisotannalla väestön keskusrekisteristä. Satunnaisuuteen perustuvan otantamenetelmän perusteella voidaan tehdä tieteellisesti päteviä johtopäätöksiä perusjoukon ominaisuuksista. (Rytkönen, Juntunen, Kaipainen & Notkola 2003a, 9.) Aineiston kokosi Tilastokeskuksen puhelinhaastattelupalvelu, jolla oli tietokonepohjainen strukturoitu haastattelulomake apuna haastattelutilanteessa. Toisin sanoen tämä tapahtui siten, että haastattelija soitti otokseen kuuluvalle henkilölle ja haastatteli valmiiksi laaditun lomakkeen (LIITE 1) mukaisesti normaalit työvoimatutkimuksen kysymykset (koulutus, ammatti, onko työssä vai työttömänä jne.) sekä lisäksi ad hoc-osion (LIITE 2) kysymykset, jotka koskivat terveyttä, sairautta ja kuntoutusta. (Rytkönen ym. 2003a, 9.) Kokonaisotannasta Etera rajasi oman tutkimuksensa koskemaan vuotiaita LEL:iin kuuluvien ammattiryhmien miehiä. Tutkimuksessa käsiteltiin vajaakuntoisten miestyöntekijöiden työssä selviytymistä ja kuntoutusta LEL-aloilla. Tämän tutkimuksen ulkopuolelle jäivät naiset heidän vähäisen lukumääränsä vuoksi (noin 10 prosenttia LEL-työntekijöistä). Meidän mielenkiintomme kohdistui LEL-aloilla työskenteleviin naisiin ja päätimme ottaa heidät opinnäytetyömme ja tutkimuksemme tarkasteluryhmäksi.

20 20 Tässä tutkimuksessa kaikki vastaajat olivat naisia. Analysoitavasta aineistosta (n=884) 739 henkilöä edusti siivoojien ja laitostyöntekijöiden ammattiryhmää. Vastaavasti LELammattiryhmissä työskenteleviä naisia oli tutkimuksessa mukana kaiken kaikkiaan 145 henkilöä, joka on noin 1, 2% koko Suomen LEL-naisten perusjoukosta. Perusjoukon kuuluvat aina kaikki ne, joita koskevia päätelmiä halutaan tehdä. Vertailuryhmän valinnassa koimme tärkeäksi, että ammattiryhmän tekemä työ oli fyysisiltä vaatimuksiltaan samankaltainen kuin LEL-aloilla tehty työ. Halusimme myös tarkastella mahdollisemman suurta joukkoa, jotta saatuja tuloksia voitaisiin myöhemmin yleistää. Siivoojien ja laitostyöntekijöiden työ vastasi mielestämme asettamaamme kriteeriä, joten valitsimme tämän ammattiryhmän LEL-naisten vertailuryhmäksi. 4.4 Aineiston tilastollinen analyysi Kvantitatiivisessa tutkimuksessa aineiston keruu, käsittely ja analysointi ovat erillisiä työvaiheita (Heikkilä 1998, 121). Tässä tutkimuksessa valmis, sekundaariaineisto ajettiin SPSS- ohjelman avulla strukturoitujen kysymysten osalta. Vastaukset sijoitettiin SPSS- tilastointiohjelmaan, jonka avulla vastauksia tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin LEL-työntekijöitä sekä siivous- ja laitostyöntekijöitä koskevia sairastavuus- ja kuntoutustietoja ristiintaulukoimalla. Avointen kysymysten osalta vastauksia käytettiin lähinnä tukemassa ja täydentämässä strukturoiduista kysymyksistä tehtyjä päätelmiä. Lisäksi vertailtavien ammattiryhmien välisiä eroja kuntoutukseen osallistumisessa ja ilmoitetussa kuntoutustarpeessa testattiin logistisen regressioanalyysin avulla. Logistinen regressioanalyysi ei pyri ennustamaan määriä, vaan todennäköisyyksiä. Kyse on siis siitä millä todennäköisyydellä tarkasteltavana oleva asia tapahtuu. (vrt. Metsämuuronen 2001, 59.) Logistisessa regressioanalyysissa selitettävä kriteerinmuuttuja, kuten tässä tutkimuksessa kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutuksen tarve, saa aina arvon yksi tai nolla. Tässä tutkimuksessa vastaaja sai silloin arvon yksi, kun hän oli osallistunut

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina

Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina Nettityöpapereita 17/2010 Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina 2003 2006 Kirjoittaja Jouko Lind, VTT, johtava tutkija,

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot