Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Transkriptio

1 1 (19) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Keskeneräinen 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Rauman kaupunki Organisaatiotyyppi Kunta Jakeluosoite Kalliokatu 1 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Kivelä Marianne Yhteyshenkilön sähköpostiosoite marianne.kivela@rauma.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka RAUMA BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Projektipäällikkö Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Ammatillinen oppilaitos

2 Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Rauman kaupungilla (kumppaninaan Euran ja Eurajoen kunnilla) ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNovalla on selkeä tarve yhteistyön ja palveluohjauksen kehittämiseen. Nykyisillä resursseilla ja palvelumalleilla siihen ei ole edellytyksiä. Rauman työllisyyden äkillisen rakennemuutoksen vuoksi siihen on nyt erityinen tarve. Projekti toteutetaan yhteishankkeena, koska näin on mahdollista ammattitaidon ja työkyvyn arvioinnin sekä ammatillisen kuntotuksen elementtien yhdistäminen työnhakijan työllistymissuunnitelman eteenpäinviemiseksi. Yhteishankkeella tarjotaan työnhakija-asiakkaille matalan kynnyksen moniammatillista palvelua ja edistetään organisaatioiden yhteistä oppimista ja kehittymistä. WinNova tarjoaa osallistujille laaja-alaiset ammattitaidon ja työkyvyn kartoitukset ja osaamisen vahvistamista, joiden avulla edesautetaan projektiin osallistuvien työnhakijoiden työelämään paluuta. Rauman kaupunki taas tarjoaa kokonaisvaltaista sosiaalisen tilanteen kartoitusta ja tukea sekä ammatillisen kuntoutuksen - työkykykykoordinaattorin palvelua. Yhteishankkeella kehitään myös uudenlaisia rekrytointimuotoja; Rauman kaupungin (kumppanien Euran ja Eurajoen kunnan) hankkeessa kehittämä palkkatuen siirtomalli (ent. edelleensijoituspalvelu) sekä WinNovan ammattitaidon- ja työkyvynkartoitusryhmien kautta aktiiviset "sillat" työelämään. 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi PALUU TYÖHÖN - Palveluohjauksen alueellinen malli Alkamispäivämäärä Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Päättymispäivämäärä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä PALUU TYÖHÖN Palveluohjauksen alueellinen malli (BACK TO WORK Case management) 2 (19) Keskeinen tavoite: Ammattitaidon ja työkyvyn arviointi, osaamisen tunnistaminen ja henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelmien laatiminen Kohderyhmä: Hiljattain työttömäksi jääneet puutteellisen koulutuksen ja/tai ammattitaidon suhteessa työelämän vaatimuksiin omaavat tai osatyökykyiset, joilla on vielä mahdollisuus työmarkkinoille paluuseen osaamiskartoitusten ja lisäkoulutuksen avulla ja/tai työeläkekuntoutuksen mahdollisuuden selvittelyyn ja uudelleenkoulutukseen. Toteutusalue: Rauman seutukunta, Eura ja Eurajoki PALUU TYÖHÖN -hankkeessa kehitetään alueellinen palveluohjauksen malli, jossa yhdistyvät ammattitaidon -ja työkyvyn arvioinnin, ammatillisen kuntoutuksen, koulutuksen sekä uudelleen- ja edelleensijoituksen palvelut. Hanke tarjoaa palvelua erityisesti äkillisen rakennemuutoksen tähden työttömäksi jääneille työnhakijoille, joilla on vielä mahdollisuus työmarkkinoille paluuseen, työeläkekuntoutuksen mahdollisuuden selvittelyyn ja uudelleenkoulutukseen. Palveluohjauksen saavutettavuutta ja asiakaslähtöisyyttä edistää fyysinen matalan kynnyksen palvelupiste, joka sijoittuu Rauman Seudun Työttömien Yhteen hitsatut toiminnan KIPINÄ monipalvelukeskuksen yhteyteen. Rauman Seudun Mielenterveysseura (hankehallinnoija) on Yhteistyössä Rauman Seudun työttömät ry:n kanssa hakemassa monipalvelukeskuksen perustamiselle ESR-rahoitusta. Rauman kaupunki hallinnoi ja koordinoi kokonaishanketta. Kaupunki vastaa hankkeessa alueellisen palveluohjauksen kehittämisestä ja suurtyöttömyysalueen työttömille suunnatun työkykykoordinaattoripalvelun pilotoinnista yhteistyössä WinNovan ja Työeläkeyhtiö Varman kanssa. Työeläkeyhtiö Varma on lupautunut nimeämään Raumalle toimintaan nimetyn kuntoutusasiantuntijan, mikäli hanke saadaan Raumalle. Lisäksi kaupungin vastuulla on hankkeessa pilotoida kaupungin omaa rekry-/edelleensijoituspalvelua ja edistää mahdollisten uusyritysten ja osuuskuntien perustamista

3 3 (19) yhteistyössä Rauman kaupungin yrityspalveluyksikön kanssa. Tämä on täysin uusi toimintamalli Rauman kaupungille, mutta voisi edesauttaa vaikeimmin työllistyviä työnhakijoita työllistymään. Palkkatuen siirron (edelleensijoituspalvelun) avulla edistetään kohderyhmän työllistyvyyttä avoimille työmarkkinoille. Tälle palvelulle on jo nyt olemassa suuri tilaus, koska palkkatuen siirtomalli (edelleensijoitus) on vastaanottavalle työnantajalle riskitön työllistämisen vaihtoehto. WinNova vastaa hankkeessa kehitettävästä ammattitaidon ja työkyvyn arvioinnin yhdistävästä arviointimallin kehittämisestä ja toteutuksesta sekä työnhakijoiden henkilökohtaisen koulutussuunnitelman tekemisestä ja olemassa olevaan koulutukseen ohjaamisesta. Lisäksi WinNova tuo ammatilliseen koulutukseen ja osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen liittyvän asiantuntemuksensa osaksi palveluohjausverkostoa ja matalan kynnyksen palvelupistettä. PALUU TYÖHÖN -hankkeen konkreettiset toimenpiteet: 1. Alueellisen palveluohjauksen malli kehittämisvastuu yhdessä Rauman kaupunki, kumppanin Eurajoki, WinNovan ammatillinen oppilaitos sekä kumppanin Työeläkeyhtiö Varman kanssa. Toiminta sisältää myös yhteistyön Kipinä - hankkeen kanssa ja matalan kynnyksen palvelupiste toimii Kipinä -monipalvelukeskuksen tiloissa. 2. Ammattitaidon ja työkyvyn arviointimallin kehittäminen ja kokeilu 3. Kokonaisvaltainen arviointi ja henkilökohtainen koulutussuunnitelma työhönsijoittumisen tueksi 4. Rauman kaupungin palkkatuen siirtomallin (edelleensijoituksen) pilotointi ja mallintaminen 5. Uusyritysten ja osuuskuntien perustamisen aktivointi yhteistyössä Rauman kaupungin (ja kumppanin Eurajoen kunnan) yrityspalveluyksiköiden kanssa Kipinä -Palvelupisteessä asiakas saa henkilökohtaista palveluneuvontaa liittyen työnhakuun, ammatilliseen kuntoutukseen, koulutukseen hakeutumiseen ja ammatilliseen kehittymiseensä liittyen. Palvelupisteessä järjestetään myös yhteistyössä mm. Kipinä hankkeen, WinNovan, Työeläkeyhtiö Varman ja Rauman kaupungin/eurajoen kunnan yrityspalvelun/yrittäjien ym. toimijoiden kanssa alakohtaisia koulutusinfopäiviä, oppisopimusinfoja ja tutustumismahdollisuuksia WinNovan koulutuksiin. Palvelupisteen kautta asiakkaalla on mahdollisuus ohjautua WinNovaan pienryhmässä (4-8 henkilöä) toteutettavaan ammattitaidon ja työkyvyn arviointiin sekä yksilölliseen psykologin arvioon. Arviointijakson kesto on kaksi viikkoa. Arvioinnista asiakas saa kirjallisen työnhaussa käytettävän arvion ammattitaidostaan sekä henkilökohtaisen työkykyarvion, psykologin lausunnon ja koulutussuunnitelman. Ammatillinen opettaja tunnistaa ja todentaa haastatteluin ja työkokein asiakkaan tämänhetkisen ammatillisen osaamisen ja valmiudet suhteessa alan ammattitaitovaatimuksiin ja alueen työmarkkinatilanteeseen. Arviointiin yhdistyy työkyvyn arviointi, jossa työkykyyn liittyviä tekijöitä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti suhteessa osaamiseen. Menetelminä käytetään haastattelua ja käytännön tilanteita oppilaitosympäristössä. Ammatillinen opettaja ja työkyvyn arvioinnista vastaava opettaja tekevät tiivistä työparityötä asiakkaan kokonaistilanteen, työmarkkinamahdollisuuksien ja mahdollisen uudelleen- tai lisäkoulutustarpeen selvittämiseksi. Työkyvyn arviota täydentää yksilöllisesti laadittu psykologin tekemä arvio. Yhteisen palvelupisteen kautta asiakkaan on mahdollista osallistua Rauman kaupungin järjestämiin työnhaun teemaryhmiin, jolla pyritään tukemaan osallistujien paluuta työelämään ryhmämuotoisin menetelmin (esim. 2 h/teema/tapaamiskerta) esim. työnhakijan ammattitaidon ja työkyvyn kartoituksen jälkeen. Teemaryhmissä tutustutaan mm. kestävään kehitykseen, työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen tarjoamiin vaihtoehtoihin, osuuskunta- ja uusyritystoimintaan, tehdään yrityskäyntejä, laaditaan tarvittaessa osallistujille työnhaun asiakirjat ja tuetaan heitä konkreettisesti työpaikan etsinnässä ja tukitoimien räätälöinnissä. Ryhmämuotoista toimintaa järjestetään projektiin osallistuvien tarpeista lähtien.

4 4 (19) Rauman kaupungin pilotoima ja mallinnettava palkkatuen siirtomalli (ent. edelleensijoitus) avaa uusia työllistymisen mahdollisuuksia. Muun muassa meriteollisuudesta työttömäksi jääneet tarvitsevat erityistoimia työllistymisensä tueksi. Toiminnan toteutuksessa oleellisessa osassa on tiivis verkostoyhteistyö ja yhteisen suunnitelman tekeminen yhdessä työnhakijan ja viranomaistahojen (TE -toimisto, Työvoiman palvelukeskus, kuntoutustahot jne.) kanssa. Tavoitteena on rakentaa toteuttamiskelpoinen työllistymis- ja kuntoutussuunnitelma. Suunnitteluyhteistyö ja aiempien projektin kokemusten hyödyntäminen Äkillisen rakennemuutosalueen työttömille suunnattua kokonaishanketta on valmisteltu laajamittaisesti yhteistyössä TE -toimiston, WinNovan, Rauman Seudun Työttömät ry:n, Rauman Mielenterveysseura ry:n, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n, Rauman Seudun Katulähetyksen ja Työeläkevakuutusyhtiö Varman ammatillisen kuntoutuksen henkilöstön kanssa. Hankevalmistelusta on nuossut kaksi hankeaihiota, jotka kohdentuvat ESR-toimintalinjojen mukaan järjestöjen osalta sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjuntaan ja Rauman kaupungin (kumppanin Eurajoen kunnan) ja WinNovan osalta työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden parantamiseen. Hankkeet muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jotka antavat toisilleen synergiaetua. Tarve on myös noussut Rauman kaupungin työllisyydenhoidon koordinaatiotyöryhmästä. Hankesuunnittelussa on hyödynnetty mm. ESR-rahoitteisten ELY-keskuksen hallinnoiman Turussa toteutetun TROOLI -hankkeen ja Kuntoutussäätiön hallinnoiman JAMIT -projektin kokemuksia. JAMIT (Työurien jatkamisen tuki) - hankkeen kohderyhmänä ovat olleet työssäolevat osatyökykyiset, eri työyhteisöt ja työterveyshuolto. JAMIT-hankkeen tavoitteena on ollut mm. työpaikkojen ja työkyvyn tukikäytäntöjen ja johtamisen kehittäminen, työkulttuurin kehittäminen osatyökykyisten työllistämistä tukevaksi, työluotsin roolin ja toimintasektorin hahmottaminen sekä tietoisuuden ja osaamisen lisääminen yrittäjille, työpaikoille ja työterveyshuolloille. TROOLI -hankkeessa mallinnettiin Turussa meriteollisuudesta työttömäksi jääneille palveluja. Turun työntekijä on ottanut Raumalle yhteyttä ja tuonut esille toiminnan kehittämisen tarpeen ja kehittämisajatuksia Rauman nykyisessä tilanteessa. Salon kaupungin Capulus -projektin henkilöstön kanssa on tehty VATES-Säätiön ProProjektit koulutusten, molemminpuolisten tutustumiskäyntien ja bencmarkkauksen kautta yhteistyötä. Yhteyttä (tietojen ja osaamisen vaihtoa) on pidetty myös uuden ESR-ohjelmakauden hankesuunnittelussa. PALUU TYÖHÖN -projekti on suunnattu etenkin työttömien terveydenhuollon, työkyvyn- ja osaamisen arvioinnin kehittämiseen ja osallistujien opiskelemaan ja/tai työelämään palaamisen tukemiseksi. Mm. Rauman telakalta työttömäksi jääneiden keski-ikä on yli 50 vuotta ja heillä on monilla osaamisvajeita ja työkyvyn alenemaa. Rauman äkillisen rakennemuutoksen suurtyöttömyysalueella osatyökykyisten työkyvynarvio- ja työkykykoordinaattoripalvelulle tulee olemaan valtava tarve. Oleellisessa osassa on matalan kynnyksen toiminta ja henkilökohtainen tiivis palvelu. TE -toimiston palvelu-uudistuksen myötä osatyökyisten palvelut TE -hallinnossa vähenevät, joten oletettavasti palvelua ei ole riittävästi saatavissa. Kaikki työnhakijat eivät kykene eivätkä halua käyttää esim. TE -toimiston tai Kelan sähköisiä palveluja, vaan toivovat saavansa nimenomaan henkilökohtaista palvelua. Ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat myös niin hajallaan ja pirstaleisena, että yksittäisen kuntoutujan on lähes mahdotonta tietää mistä suunnalta hänen tulisi alkaa omia palvelujaan ja mahdollisuuksiaan selvittelemään. Palveluista neuvotteleminen ja mm. kuntoutushakemusten täyttäminen vaatii usein ammattilaisen apua. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä BACK TO WORK - Case management 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä BACK TO WORK Case management project abstract ESF project application for Satakunta region (Ely Centre Central Finland)

5 5 (19) Operational strategy 3: Employment and mobility (ESF), special objective 6.1. Promoting the employment of youths and others in a disadvantaged labour market position Applicant: Rauma town Other applicants: co-beneficiary Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Oy and partner Varma Mutual Pension Insurance Company Project area: Rauma town and the municipalities of Eura and Eurajoki BACK TO WORK Case management Central objective: Assessing of skills and work ability, identifying competence, preparing a personal plan for improving a jobseeker s skills, and developing Rauma town s transfer of pay subsidy model (hiring an employee forward to another company) Target group: Recently unemployed persons whose training/education is insufficient in relation to the requirements of working life, persons with partial work ability for whom returning to the labour market is still possible with the aid of skill assessments and additional training, and/or persons with partial work ability who may be eligible for vocational rehabilitation and retraining Areas in which project will be implemented: Rauma town and the municipalities of Eura and Eurajoki The BACK TO WORK project will develop a regional case management model, which will combine the services of vocational rehabilitation (including retraining provided by for example Varma or Kela), education and training, and the process of hiring an employee forward to another company. The project will offer its services especially to jobseekers who have become unemployed due to abrupt structural change but who still have the possibility either of returning to working life or having their eligibility for vocational rehabilitation and retraining assessed. The accessibility and client orientation of case management will be improved by a physical low-threshold service point which will be located at the Spark Multi-service centre that is planned to have joint premises with the Welded together project (Rauman Seudun Työttömät ry). Rauman Seudun Mielenterveysseura ry (project administrator), together with Rauman Seudun Työttömät ry, is seeking funding from the ESF for founding the Spark Multi-service centre. The overall project is administered and coordinated by Rauma town. In the project, Rauma town in cooperation with WinNova and Varma Mutual Pension Insurance Company - is responsible for the development of regional case management and for piloting a work ability coordinator service that targets the unemployed in an area of abrupt structural change. The Varma Insurance Company has committed to appointing a vocational rehabilitation specialist designated to the Rauma region, providing that the project will start in Rauma. Additionally, Rauma town is responsible for piloting the town s own recruitment and transferring of pay subsidies services, and promoting the possible founding of new enterprises and cooperatives in cooperation with Rauma town s entrepreneur service unit. This is a completely new approach for Rauma town, but it could promote the employment of the jobseekers that are most difficult to employ. With the aid of the transferring of pay subsidies service, the target group s employability in the open labour marked is enhanced. There is already a great demand for this form of service because the transferring of pay subsidies service is a risk free employing alternative for the receiving employer. Länsirannikon koulutus Oy WinNova is responsible for the development and implementation of the assessment model that will be developed in the project, and for making a personal education/training plan for the clients, and for providing the clients guidance about already existing training options. The assessment model will combine assessment of vocational skills with assessment of work ability. The work ability assessment includes a purchased psychological testing and assessment service. In addition to this, WinNova will contribute their expertise in the fields of vocational training and identification and development of skills into the case management network and low-threshold service

6 point. 6 (19) BACK TO WORK project s concrete measures: 1. Regional case management model responsibility for the development of the model shared by Rauma town with its partners Eura and Eurajoki, WinNova, and partner Varma Mutual Pension Insurance Company. The project also cooperates with the Spark project and the project s low-threshold service point is located at the premises of the Spark Multi-service centre. 2. Development and testing of the skill and work ability assessment model 3. A comprehensive assessment and a personal education/training plan to support employment 4. Piloting and modelling Rauma town s transferring of pay subsidies service 5. Promoting the founding of new enterprises and cooperatives in cooperation with Rauma town s (and the municipalities of Eura and Eurajoki) entrepreneur service unit The Spark service point provides the client personal case management services regarding job seeking, vocational rehabilitation, seeking a place to study/train, and the client s own vocational development. At the service point, the project will organize - in cooperation with the Welded together project, Varma Mutual Pension Insurance Company, Rauma town s own entrepreneur services/entrepreneurs, and others - trade specific training info days, events to provide information concerning apprenticeship, and opportunities for the clients to get acquainted with WinNova s education/training options. Through the service point, the client has the possibility of participating in a skill and work ability assessment group i.e. a small group (4 to 8 persons) implemented by WinNova and receiving a personal psychologist s assessment. The duration of the assessment period is two weeks. The client receives a written evaluation of his/her skills which can be used in job seeking, and a personal work ability assessment, a statement from the psychologist, and a training plan. A teacher of the relevant trade will identify and verify - through interviews and work trials - the client s current vocational skills and capabilities in relation to the skill requirements of the field in question and the local labour market situation. This assessment is combined with a work ability assessment in which factors relating to work ability are surveyed comprehensively in relation to the person s skills/competence. The methods employed in the process are interviews and practical situations at a vocational establishment environment. A vocational teacher and the teacher responsible for the work ability assessments will work closely together as a team to explore the client s overall situation, his/her labour market opportunities, and the client s possible need for additional training or retraining. The work ability assessment will be complemented by a personal assessment by a psychologist. Through the shared service point, the client has the possibility of taking part in job seeking theme groups organized by Rauma town. These theme groups aim to support the participants return to working life in a group setting (for example 2 hours/theme/session), for example after the job-seekers skills and work ability have been assessed. In the theme groups, the jobseekers are introduced to the various options provided by working life, visits are made to local businesses, the documents needed for job seeking are drawn up, and the participants are given concrete support in their search for work and in tailoring the relevant support measures. These group-formed activities area tailored to suit the needs of the participants. The transfer of pay subsidy service, which is piloted and modelled by Rauma town, is opening up new opportunities for employment. For example, persons that have become unemployed from the maritime industry need special measures to support their employment. In the implementation of these measures, a crucial role is played by the close network cooperation and making a joint plan in agreement both with the jobseeker and the authorities (TE Office, Työvoiman palvelukeskus, various parties that provide vocational rehabilitation etc). The aim is to put together a

7 feasible plan for employment and rehabilitation. 7 (19) Cooperation in planning and making use of the experiences of preceding projects The overall project, which is targeting the unemployed in an area of abrupt structural change, has been prepared extensively in cooperation with the TE Office, WinNova, Rauman Seudun Työttömät ry, Rauman Mielenterveysseura ry, Preventive substance abuse work Ehyt ry, Rauman Seudun Katulähetys, and the vocational rehabilitation personnel at the Varma Mutual Pension Insurance Company. In the course of preparing the project, two project proposals have emerged: a project that is administered by the associations which targets the ESF strategy of combating social exclusion and poverty, and the other project that Rauma town (and partnering municipalities of Eura and Eurajoki) and WinNova are responsible for which targets employment and mobility. Both projects together form a functional entity in which each part benefits the other. The need for this kind of project has also arisen in the discussions of Rauma town s coordination team that manages issues concerning employment in the area. Experiences from other comparable ESF funded projects, such as the TROOLI project administered by Turku city and the JAMIT project administered by the Rehabilitation Foundation, have been used in planning this project. The target group of the JAMIT project has been people with partial work ability who are currently in working life, various work communities, and occupational health care services. The TROOLI project was developing services for people who had become unemployed from the Turku maritime industry. A project worker from Turku has contacted Rauma town and drawn attention to the need of developing such services in the challenging circumstances that Rauma town is now facing, and the project worker has also provided suggestions as to what areas or issues need developing. The BACK TO WORK project is targeted primarily at improving unemployed people s health care and work ability and skill assessment, and supporting their return to working life and/or participation in some form of education/training. As an example, the average age of the people laid off from the Rauma shipyard is over 50 years, and many of them have insufficient or outdated skills and some decline in their work ability. There will be a great demand for work ability assessments for people with partial work ability and for the services of a work ability coordinator in the Rauma region due to high unemployment rates as a result of abrupt structural change. A crucial role is played by close personal lowthreshold services. The service reform of the TE Office reduces their services for people with partial work ability and thus, presumably, there are not enough services available. Not all job-seekers are able or willing to use for example the TE Office s or Kela s electronic/on-line services, and they specifically hope to receive their services in person. The services of vocational rehabilitation are also so scattered and fragmented that for the individual person seeking rehabilitation it can be almost impossible to know from where to start looking for services and how to find out about his/her own options. Negotiations about the various services and, for example, filling in the applications for rehabilitation often require professional assistance. Duration of the BACK TO WORK project, number of participants, and resources Duration of project: 3 years starting from to Participants in the project on a yearly basis: 1.year 50 individual clients, 2. year 60 individual clients, 3. year 70 individual clients; all together 180 for the entire project period. In addition to this there will be so called narrower or less comprehensive information service customers and contacts approximately 2000 customers a year. Personnel: Rauma town: Project manager (work ability coordinator) and project worker (case manager), Länsirannikon

8 8 (19) Koulutus Oy WinNova: 3 1 part-time project workers: project coordinator, case manager, instructors/teachers, financial secretary 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Haemme hankkeen avulla ratkaisuja siihen miten voidaan varhaisen puuttumisen, ammattitaidon ja työkyvyn arvioinnin sekä ammatillisen kuntoutuksen, avulla ratkaista/ehkäistä työttömyyden pitkittyminen ja työnhakijan mahdollinen syrjäytyminen erityisesti Rauman kaltaisessa rakennemuutoksen aiheuttamassa suurtyöttömyystilanteessa. PALUU TYÖHÖN -hankkeella haetaan toimivaa palveluohjauksen alueellista mallia suurtyöttömyysalueen osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden käytännönläheiseen ammattitaidon-, osaamisen -ja työkyvyn arviointiin, työttömien työkykykoordinaattoritoimintaan ja erityistä tukea työllistämiseen (mm. työeläkekuntoutujat) tarvitsevien työnhakijoiden yksilöllisten ammatillisten kuntoutussuunnitelmien tekemiseen ja eteenpäinviemiseen. Lisäksi sen avulla kehitetään terveydenhuollon tietoutta ja osaamista erityisesti työttömien ammatillisen kuntoutuksen ja työeläkekuntoutuksen mahdollisuuksista. Tässä Työeläkeyhtiö Varma on tärkeässä roolissa. Lisäksi projektissa pilotoidaan Rauman kaupungin (ja kumppanin Eurajoen kunnan) palkkatuen siirtomallia (ent. edelleensijoittamismallia), joka edesauttaisi kohderyhmän työllistämistä. Äkillisestä rakennemuutoksesta ja tavoista hoitaa sitä hallitusti on useita tutkimuksia: MariTime Hubs Meriteollisuuden rakennemuutoksen hyvät käytännöt EU:ssa -hanke käynnistyi kesäkuussa Hankkeen tavoitteena on ollut perehtyä niihin Euroopan unionin alueisiin, joille meriteollisuudella on ollut tai on yhä edelleen merkittävä vaikutus, ja selvittää kansainvälisen yhteistyön avulla, kuinka näillä alueilla rakennemuutosta on hallittu. Lehman Brothersin subprime-kriisistä vuonna 2007 käynnistynyt globaali taantuma heijastui laivateollisuuteen vuosina Meriteollisuus on aina ollut altis rakennemuutoksille, ja ala on joutunut toistuvasti sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja ala käy parhaillaan läpi viimeisintä rakennemuutostaan. Monelle alueelle, kuten Rauman seudullekin, meriteollisuus on yksi tärkeimmistä työllistäjistä. Telakkateollisuuden haasteet heijastuvat sen alihankkijoiden kautta koko yhteiskuntaan monella Euroopan meriteollisuusalueella. Siksi onkin tärkeää, että alueiden päättäjät yhdessä alan yritysten kanssa varautuvat meriteollisuuden rakennemuutoksen vaikutuksiin. Tarvitaan sekä meriteollisuuden liiketoiminnan kehittämisstrategia että rakennemuutoksen hallinnan strategia. Foredata Oy on myös tutkinut äkillistä rakennemuutosta. He ovat kehittäneet ns. Työttömyysmittarin. Heidän tutkimuksessaan todetaan, että korkea työttömyys on etenkin pitkän aikavälin resilienssiä tarkastellessa negatiivinen asia. Työttömyys ei tietenkään vaikuta äkillisen rakennemuutoksen riskiin mutta etenkin äkillisestä rakennemuutoksesta toipumiseen sillä on voi olla suurikin vaikutus. Tämä vaikutus tulee esim. sitä kautta, että korkean työttömyyden alue ei vaikuta houkuttelevalta yritystoimintaa suunnittelevien silmissä. Toisaalta korkea työttömyys myös yleensä kasvattaa pitkään työttömänä olleiden määriä, jolloin myös työttömien osaamistaso saattaa heikentyä. He jäävät ilman työssäoppimista ja saattavat jopa jäädä pitkällä aikavälillä ilman muuttuvassa työelämässä tarvittavia taitoja. Tällä on myös seurauksensa heidän työ- ja toimintakykynsä säilymiseen. PALUU TYÖHÖN -hanketta on valmisteltu laajamittaisesti yhteistyössä TE-toimiston, WinNovan, Euran ja Eurajoen kunnan, Rauman Seudun Mielenterveysseura ry:n (Kriisikeskus Ankkurpaikan), Rauman Seudun Työttömät ry:n EHYT ry:n ja Työeläkevakuutusyhtiö Varman ammatillisen kuntoutuksen henkilöstön kanssa. Hankesuunnittelussa on hyödynnetty myös ESR-rahoitteisen Kuntoutussäätiön hallinnoiman JAMIT (Työurien jatkamisen tuki) -hankkeen kokemuksia; sen kohderyhmänä ovat olleet työssäolevat osatyökykyiset, eri työyhteisöt ja työterveyshuolto. JAMIT-hankkeen tavoitteena on ollut mm. työpaikkojen ja työkyvyn tukikäytäntöjen ja johtamisen kehittäminen, työkulttuurin kehittäminen osatyökykyisten työllistämistä tukevaksi, työluotsin roolin ja toimintasektorin

9 9 (19) hahmottaminen sekä tietoisuuden ja osaamisen lisääminen yrittäjille, työpaikoille ja työterveyshuolloille. PALUU TYÖHÖN -projekti on sensijaan suunnattu nimenomaan työttömien henkilökohtaisen palvelupisteen kehittämiseen ja sille sekä työkykykoordinaattoripalvelulle tulee alueella olemaan valtava tarve. TE-toimiston palvelu-uudistuksen myötä osatyökyisten palvelut TE-hallinnossa heikkenivät huomattavasti, joten sieltä ei ole riittävästi palvelua saatavissa. Kaikki työnhakijat eivät kykene/halua käyttää esim. TE-toimiston tai Kelan sähköisiä palveluja, vaan toivovat saavansa nimenomaan henkilökohtaista palvelua. Ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat myös niin hajallaan ja pirstaloituna, että yksittäisen kuntoutajan on lähes mahdotonta tietää mistä suunnalta hänen tulisi alkaa omia palvelujaan/mahdollisuuksiaan lähteä selvittelemään. RaUMA -projektin STX Finland Oy:ltä irtisanottuihin kohdistuneet palvelut toimivat hyvin lyhytkestoisen ajan (v.2014) ja sen avulla tavoitettiin vasta pieni murto-osa telakalta irtisanotuista työnhakijoista. Rauman kaupungin hallinnoiman ESR-rahoitteisen RaUMA-projektin palveluista Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijan Kelan työkykyneuvojan, Rauman työvoiman palvelukeskuksen Kela-työntekijän Carita Virtasen tekemä opinnäytetyö "Uudenlaisia menetelmiä ammatilliseen kuntoutukseen" osoitti, että ammatillisen kuntoutuksen palvelut tarvitsevat uudistumista yhteiskunnan nopeassa muutostilanteessa. Hänen arvionsa mukaan hankkeen käytännönläheinen, moniammatillinen, kokonaisvaltainen, ratkaisukeskeinen ja palveluohjauksellinen työskentelymalli tarjoaa ammatilliseen kuntoutukseen ajankohtaisen ja toimivan työskentelymallin, jota voisi laajemmin hyödyntää, levittää ja juurruttaa. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? PALUU TYÖHÖN -projektin tavoitteena on ammatillisen kuntoutuksen "matalan kynnyksen" palvelupisteen kehittäminen, jossa asiakkaan on mahdollista saada henkilökohtaista palvelua. Ammatillisen kuntoutuksen neuvontaa ja ohjausta antava palvelupiste toimii tiettyinä päivinä myös päivystysluonteisesti, joten sinne voi asiakas saapua myös ilman aikavarausta ja ilman, että välttämättä vielä on kirjautunut projektin asiakkaaksi. Palvelupiste tarjoaa palvelua erityisesti osatyökykyisille ja vaikeasti työllistyville äkillisen rakennemuutoksen takia työttömäksi jääneille työnhakijoille, joilla on vielä mahdollisuus työelämään paluuseen ja mm. työeläkekuntoutuksen mahdollisuuden selvittelyyn. Palvelu tarjoaa työnhakijoille paikallista ja käytännönläheistä työ- ja toimintakyvynarviopalvelua, ammatillisen kuntoutuksen neuvontaa, tukea ja palveluohjausta sekä rinnalla kulkevaa tukea osallistujien yksilöllisten kuntoutumispolkujen rakentamiseen ja työ- tai opiskelupaikan etsimiseen. Tarvittaessa projektiin osallistujaa autetaan myös mahdollisten työllistymisen esteiden poistamisessa mm. tarvittaessa hoitoon ohjaus ja velkajärjestelyt. Palveluohjauksessa hyödynnetään myös monipalvelukeskus Kipinän jalkautuvan talousneuvojan ammattitaitoa ja työpanosta. Projektissa pilotoidaan suurtyöttömyysalueella työttömille suunnattua työkykykoordinaattoripalvelua. Työkykykoordinaattori omaa vahvan ammatillisen kuntoutuksen osaamisen (Kelan ja Työeläkevakuutuksen kuntoutuspalvelut) sekä työllistämisen erilaiset työkalut ja vahvat työelämäkontaktit. WinNovan tavoitteena on hankkeessa kehittää psykologin arvion sisältävä ammattitaidon ja työkyvyn arvioinnit yhdistävä laajamittainen arviointi tuleviin TE-toimiston tarpeisiin sekä tuoda ammatilliseen koulutukseen ja osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen liittyvän asiantuntemuksensa osaksi palveluohjausverkostoa. Tavoitteena on myös projektin yhteistyössä Rauman kaupungin, WinNovan ja Työeläkeyhtiö Varman kanssa toteutettavien koulutustapahtumien avulla vahvistaa terveydenhuollon (lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat) osaamista työttömien työkyvynarvioinnin, ammatillisen kuntoutuksen ja työeläkekuntoutuksen tarjoamista mahdollisuuksista. Varmalla on keskeinen rooli työeläkekuntoutustietouden lisäämisessä yhdessä järjestettävän koulutuksen muodossa. Lisäksi projektissa tavoitteena on pilotoida ja kehittää Rauman kaupungin/euran ja Eurajoen kunnan palkkatuen siirtomallia (ent. edelleensijoituspalvelua), jonka avulla edistetään kohderyhmän työllistyvyyttä. Pitkän työuran omaavilla työnhakijoilla kynnys lähteä esim. työkokeiluun saattaa olla hyvin korkea. Rauman kaupunki/euran ja

10 10 (19) Eurajoen kunta hakee pilotissa palkkatuen, tekee työnhakijan kanssa työsopimuksen ja jatkosijoittaa työnhakijan esim. 1-3 kuukaudeksi soveltuvaan yritykseen, joka voi jakson aikana varmistua työnhakijan työhön soveltuvuudesta riskittömäksi ennen kuin tekevät varsinaisen palkkaamispäätöksen. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Alueellista poikkihallinnollista palveluohjauksen mallia ei ole Rauman seutukunnassa/eurassa ja Eurajoella tarpeesta huolimatta pystytty nykyresursseilla kehittämään ja siihen on olemassa selkeä tarve ja tilaus. Myöskään vastaavaa työttömille suunnattua palvelupistettä/palvelutarjontaa ei tiettävästi vielä muualla ole. Pitkän työelämäkokemuksen omaavien työttömäksi jäävien henkilöiden asioiminen ns. viranomaisissa saattaa olla heille hyvin haastavaa. Projektissa kehitettävässä palvelupisteessä tarjotaan moniammatillista "matalan kynnyksen" palvelua, jossa asiakas voi saada tietoa mm. erilaisista työnhaun, ammatillisen kuntoutuksen, työllistymisen, koulutuksen ja talouden hallinnan tukimuodoista. Hankkeessa kehitetään ammattitaidon-, osaamisen -ja työkyvyn arvioinnin sekä ammatillisen kuntoutuksen elementtien yhdistämistä. Varhaisen puuttumisen mallin avulla ammatillisen kuntoutuksen onnistumisen edellytykset paranevat ja hiljattain työelämästä työttömäksi jäänelle turvataan työeläkekuntoutuksen mahdollisuuden selvittely (noin kahden vuoden työttömyysaika aiheuttaa työeläkekuntoutuksen oikeuden menetyksen), joka usein on työnhakijalle se taloudellisesti edullisin ammatillisen kuntoutuksen tukimuoto. PALUU TYÖHÖN -hankkeessa kehitettävä Rauman kaupungin/euran ja Eurajoen kunnan palkkatuen siirtomalli (ent.edelleensijoitus) on uudenlainen työllistämisen malli, jolla on jo nyt selkeä tarve ja tilaus. Hyvin toimiessaan sillä saadaan kehitettyä kuntien ja yritysten yhteistyötä ja parhaimmillaan se johtaa työnhakijan pysyvään työllistämiseen ko. sijoitusyritykseen. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat äkillisen rakennemuutoksen takia työttömäksi joutuneet osatyökykyiset työnhakijat (mm. STX Finland Oy:ltä ja alinhankintafirmoista irtisanotut työnhakijat). Lisäksi muut osatyökykyiset työnhakijat, jotka hyötyvät työkykykoordinaattorin palvelusta. Hankkeessa kehitettävä palvelupiste on matalan kynnyksen piste, jonka palvelujen piiriin voi hakeutua myös muut neuvontaa, apua tai tukea tarvitsevat työnhakija-asiakkaat (muut työttömät ja myös nuoret neuvontaa tai muuta tukea tarvitsevat) tai ammattia vaihtavat. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat sosiaali- ja terveysalan henkilöstö, WinNovan henkilöstö, Euran ja Eurajoen kunnan henkilöstö, Työeläkevakuutusyhtiö Varman (kumppanuussopimus), Kelan ja TE-toimiston ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat kuntoutusasiantuntijat, kolmas sektori, välityömarkkinatoimijat, muut hanketoimijat ja elinkeinoelämä. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? 1. Alueellisen palveluohjauksen malli kehittämisvastuu yhdessä Rauman kaupunki, kumppanit Euran ja Eurajoen kunnat, WinNovan ammatillinen oppilaitos sekä kumppanin Työeläkeyhtiö Varman kanssa (matalan kynnyksen palvelupiste Kipinä -monipalvelukeskuksen tiloissa) 2. Ammattitaidon ja työkyvyn arviointimallin kehittäminen ja kokeilu 3. Kokonaisvaltainen arviointi ja henkilökohtainen koulutussuunnitelma työhönsijoittumisen tueksi 4. Rauman kaupungin/eurajoen ja Euran kunnan palkkatuen siirtomallin (edelleensijoituksen) pilotointi ja

11 11 (19) mallintaminen 5. Osuuskuntien ja uusyritysten perustamisen aktivointi yhteistyössä Rauman kaupungin/euran ja Eurajoen kunnan yrityspalveluyksiköiden kanssa PALUU TYÖHÖN Palveluohjauksen alueellisen poikkihallinnollisen mallin avulla kehitetään ammatillisen kynnyksen "matalan kynnyksen" palvelupistettä, jossa asiakkaan on mahdollista saada henkilökohtaista palvelua. Ammatillisen kuntoutuksen neuvontaa ja ohjausta antava palvelupiste toimii päivystysluonteisesti, joten sinne voi asiakas saapua myös ilman aikavarausta ja ilman, että välttämättä vielä on kirjautunut projektin asiakkaaksi (ns. kevyempää ohjaus- ja neuvontapalvelua). Palvelupiste tarjoaa palvelua erityisesti osatyökykyisille ja vaikeasti työllistyville äkillisen rakennemuutoksen takia työttömäksi jääneille työnhakijoille, joilla on vielä mahdollisuus työelämään paluuseen ja esim. työeläkekuntoutuksen mahdollisuuden selvittelyyn (kumppanina Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma). Palvelupiste tarjoaa työnhakijoille paikallista ja käytännönläheistä ammattitaidon -ja työkyvyn arviopalvelua, ammatillisen kuntoutuksen neuvontaa, tukea ja palveluohjausta sekä rinnalla kulkevaa tukea osallistujien yksilöllisten kuntoutumispolkujen rakentamiseen ja työ- tai opiskelupaikan etsimiseen. Hankkeessa pilotoidaan suurtyöttömyysalueella työttömille suunnattua työkykykoordinaattoripalvelua. Hankkeen koulutustapahtumien avulla vahvistetaan myös terveydenhuollon (lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat) osaamista työttömien työkyvynarvioinnin, ammatillisen kuntoutuksen ja työeläkekuntoutuksen tarjoamista mahdollisuuksista. Hankkeessa kehitetään erityisesti tarvelähtöistä kaupungin palkkatuen siirtomallia (ent. edelleensijoituspalvelua), jonka avulla edistetään kohderyhmän riskitöntä työllistyvyyttä. Mallin kehittämistä on aiemmin mietitty mm. kuntakokeilussa, mutta se ei ole siellä vielä käynnistynyt, vaikka selkeä tarve sen kehittämiselle on. Erityisesti meriteollisuuden aluelle sijoittuvat uudet yritykset voivat kokeilun avulla lähteä riskittömästi kokeilemaan työnhakijan ko. työhön soveltuvuutta ja työnhakija taas hyötyy, kun saa Rauman kaupungin kautta palkkauksen ko. kokeilun ajalle. Näin autetaan työnhakijan ja työnantajan aidossa kohtaamisessa. Parhaimmillaan se johtaa ko. sijoitusyritykseen pysyvään työllistymiseen. Moniammatillinen tiimi valitsee projektiin osallistujat lähetteiden ja henkilökohtaisen haastattelun perusteella Rauman kaupungin projektiasiakkaiksi tai WinNovan ammattitaidon -ja työkyvyn kartoitusryhmiin sekä yksilölliseen psykologin arvioon ja/tai yksilöasiakkaiksi. Myös kaikilla arviointiryhmään tulijoilla palveluun sisältyy yksilöohjauspalvelua sekä ryhmän aikana että sen päätyttyä. Arviointi on kokonaisvaltainen; siihen sisältyy työhakijan sosiaalisen tilanteen kartoitus, ammattitaidon- ja työkyvyn arviointi, yksilöllinen psykologinen testaus ja tarvittaessa terveydenhoitajan ja/tai lääkärin konsultaatio, tutkimus ja lausunto esim. ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä varten. Moniammatillisen arvioinnin perusteella osallistujalle tehdään suunnitelma, joka sisältää tarvittavat tukimuodot ja palveluohjauksen. Projektiin osallistuvalle voidaan hankkia tarvittaessa myös koulutuskokeilu, myös erilaisten passien (hygieniapassi, työturvallisuuspassi, anniskelupassi, tulityökortti) hankinta osallistujalle on hankkeen kautta mahdollista. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeessa kehitetään alueellista ja poikkihallinnollista palveluohjauksen mallia, johon nyt Rauman seutukunnan (koskien osaltaan myös kumppanien Euran ja Eurajoen kuntia) äkillisessä rakennemuutostilanteessa on erityinen tarve. Erityistukea tarvitsevat työnhakijat saavat neuvontaa, apua ja tukea uuteen ammattiin opiskelun kautta siirtyäkseen ja/tai työllistyäkseen. Osallistujien ammattitaito ja työkyky kartoitetaan jatkosuunnitelmien teon helpottamiseksi. Työnhakija-asiakkaiden osaaminen myös karttuu hankkeessa ja jatko-opintoihin/työhön pääsy helpottuu. Hankkeen keskeisenä tuloksena on se, että hiljattain työttömäksi jääneiden ei anneta jäädä kotiin, kun työttömän tilanteeseen puuttuminen on riittävän varhaista. PALUU TYÖHÖN- ja Kipinä -hankkeet mahdollistavat kokonaisvaltaisen tuen tuoreeltaan työttömäksi jääneille. Myös viranomaissektorin ja vapaaehtoissektorin keskinäinen osaaminen ja yhteistyö lisääntyy hankkeen myötä. Ammatillisen kuntoutuksen palvelut paranevat äkillisen rakennemuutokseen suurtyöttömyysaluella ja myös ammatillisen kuntoutuksen tietous lisääntyy koko hanke-alueella (ml. terveydenhuollon yksityissektori ja

12 12 (19) työterveyshuollot). Pitkällä tähtäimellä hankkeessa kehitettävän palvelun vakiinnuttaminen kunnan työllisyydenhoidonja SOTE-rakenteisiin. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Luodut yhteistyömallit ja palvelumallirakenteet juurtuvat hankeaikana pysyvästi. Tavoitteena on työttömille työnhakijoille suunnatun työkykykoordinaattorin ja ammatillisen kuntoutuksen palvelun vakiinnuttaminen kunnan työllisyydenhoidon- ja sote-rakenteisiin hankekauden aikana. Lähitulevaisuudessa kunnan rooli työttömien työllisyydenhoidossa ja terveydenhuollossa lisääntyy koko ajan, joten hankkeet ovat tärkeä väline työskentelymallien, prosessien ja verkostojen kehittämisessä. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Rauman kaupunki (kumppaninaan Euran ja Eurajoen kunnat) ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova tekevät sitovan yhteistyö-/aiesopimuksen hankkeen toteutukseen liittyvän budjetin mukaisesti. Rauman kaupungin ja Winnovan omarahoitusosuus hankkeessa on molempien organisaatioiden todellisen budjetin mukainen. Työeläkeyhtiö Varman kanssa tehdään kumppanuussopimus, mutta se ei sinällään sisällä varsinaista rahaliikennettä. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty?

13 Hankkeeseen ei haeta rahoitusta muilta rahoittajilta. 13 (19) 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Rauman Seudun Mielenterveysseura ry on yhteistyössä Rauman Seudun Työttömät ry:n ja Ehyt ry:n sekä Rauman Katulähetyksen kanssa hakemassa myös ESR-rahoitusta Kipinä -hankkeelle (hakemusnumero: ) sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjuntaan (toimintalinja 5). Hankesuunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä ja heidän hankeaihionsa liittyy kiinteästi PALUU TYÖHÖN -projektiin. Nämä kaksi hanketta muodostavat kokonaisuuden, joilla työnhakijan kokonaisvaltainen tuki varmistuu. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Ei yhteyttä muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin. 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Satakunta Seutukunnat Rauman Kunnat Rauma, Eurajoki, Eura Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Rauman kaupungilla on pitkä kokemus alueen työllisyydenhoidosta ja TYP-kokemus äkillisen rakennemuutosalueen tilanteista. Länsirannikon Koulutus Oy WinNovalla taas on pitkä ja laaja-alainen kouluttaja- ja projektikokemus. Rauman kaupungilla ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNovalla on vankka kokemus omista ESR-hankkeistaan sekä muiden toimijoiden hankkeissa yhteistyökumppanuudesta (mm. eri ohjausryhmien osallisuudet) sekä ESR:n että muiden rahoittajien hanketoiminnasta. PALUU TYÖHÖN -hanketta on valmisteltu Rauman kaupungin työllisyydenhoidon koordinaatiotyöryhmässä ja siellä alueen vaikuttajilla on vahva näkemys hankkeen tarpeesta. Rauman kaupungilla on hyvät edellytykset hoitaa PALUU TYÖHÖN -hankehallinnointi Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan?

14 14 (19) Riski Kaikkia tarvittavia palveluja ei ole tarjolla Huono asiakasohjautuvuus Projektin kohderyhmä ei ole hyväksytyn projektisuunnitelman mukainen Projektin resurssit eivät riitä Projektin toteutus ei ole kokonaistaloudellista ja kustannustehokasta Yhteiskunnallinen taantuma vaikeuttaa osallistujien työllistymistä Osallistuvalla työnhakijalla ei motivaatiota, kotivetoisuus Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Palvelujen kehittäminen/rakentaminen tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa. Riittävä tiedottaminen projektin palveluista sekä lähettäjätahoille että työnhakijoille. Aktiivinen oma asiakashankinta yhteistyössä mm. Kipinä-hankkeen kanssa. Riittävä tiedottaminen projektin palveluista sekä lähettäjätahoille että työnhakijoille. Tuodaan päättäjille ja rahoittajille tietoa puuttuvista resursseista tilanteen korjaamiseksi. Riittävä seuranta ja valvonta (esimies, projektin tukiryhmä, ohjausryhmä ja Rauman kaupungin työllisyydenhoidon koordinaatiotyöryhmä) Osallistujat ohjataan esim. koulutustoimenpiteisiin, mikäli suora työllistyminen ei onnistu. Tiivis yhteistyö matalan kynnyksen Kipinä-hankkeen kanssa ja sieltä asiakkaan motivoiminen PALUU TYÖHÖN - hankkeeseen 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Yhteinen ohjausryhmä Rauman Seudun Mielenterveysseura ry:n hallinnoiman Kipinä-hankkeen kanssa, mikäli molemmille projekteille myönnetään ESR-rahoitus. Ohjausryhmässä suunnitelman mukaan osallistujina ELY-keskus valvojan roolissa, maakuntajohtaja Pertti Rajala, Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski tai suunnittelujohtaja Asko Aro- Heinilä puheenjohtajan/varapuheenjohtajan roolissa, jäsenet Euran ja Eurajoen kunnista, TE-hallinnosta palveluesimies Päivi Laine ja/tai palvelujohtaja Pauli Pohjola, Rauman kaupungilta kuntoutuksen vastaava ylilääkäri Hannu Nordqvist sekä aikuis- ja perhetyön päällikkö Saila Hohtari sekä hanketoimijat (Rauman kaupungin, Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan, Rauman Seudun Mielenterveysseura ry:n ja Rauman Seudun Työttömät ry:n edustajat). PALUU TYÖHÖN ja KIPINÄ -hankkeilla on yhteinen ohjausryhmä, jossa sekä projektien yhteiset osiot ja erikseen omat osiot. Molemmille hankkeille perustetaan lisäksi omat tiiviisti kokoontuvat tukiryhmät, joissa voidaan keskittyä oman projektin kehittämistarpeisiin. Projektien tukiryhmillä on keskeinen rooli hanketoiminnan ohjaamisessa oikeaan suuntaan. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai yli 1 Yhteensä Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä

15 15 (19) Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita vuotiaita vuotiaita Yli 54-vuotiaita Yhteensä Joista naisia 0 Yhteensä Lähiopetuspäiviä 750 Etäopetuspäiviä 50 Tukityöllistämispäiviä Ohjaus- tai konsultointipäiviä 200 Muita henkilötyöpäiviä Yhteensä Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, vuotiainden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Yhteensä Alle 30-vuotiaita vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä joista naisia 0 Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo

16 16 (19) Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Kyllä Ei Perustelu Telakalta on saatu henkilöstöluetteloita ja STX:n infopisteen kautta on saatu informaatiota mm. irtisanottujen sukupuolijakaumasta. Irtisanotuista enemmistö on miespuolisia telakkatyöntekijöitä. Tutkimusten mukaan miehet ovat yleensä naisia vakavammassa syrjäytymisvaarassa työttömyystilanteissa (mm. päihteiden käyttö, itsemurhat). Työttömien työkykykoordinaattoripalvelut ja erilaiset ammattitaidon-, osaamisen- ja työkyvyn kartoitukset ovat suunnattu sekä miehille että naisille. Hankkeessa haetaan osallistujille jatkoratkaisuja sukupuolineutraalisti. Lähtökohdallisesti hankkeeseen otetaan tasapuolisesti miehiä ja naisia. Matalankynnyksen palvelupisteeseen ei mitään rajoituksia eli siellä voi asioida työttömien työnhakijoiden lisäksi työssäoleva ammatinvaihtajat - niin miehet kuin naisetkin sekä nuoret jotka tarvitsevat ko. palvelua.

17 17 (19) Vaikutuksen kohde Ekologinen kestävyys Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Perustelu Luonnonvarojen kestävä käyttö. Hankeryhmissä käsitellään myös ko. aihetta. Kestävä kehitys edellyttää, että kansalaiset ja yritykset tekevät sitä tukevia valintoja. Hankkeessa yhteiset toimitilat & Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 toimistovarusteet Kipinä -hankkeen kanssa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä vähennetään myös asioita käsittelemällä hankeryhmissä. Kestävä kehitys edellyttää, että yritykset ja kansalaiset tekevät sitä tukevia valintoja. Hankkeen paikallinen palvelu säästää Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien ilmastoa ja ympäristöä (ml. joukkoliikenteen ja vähentäminen 5 kimppakyytien käyttö). Projektissa lisätään tietoutta ja vastuutetaan osallistujia luonnonsuojeluun, edistetään Kasvillisuus, eliöt ja luonnon vastuullista toimintaa, jonka avulla pyritään monimuotoisuus 5 olemaan luontoa vahingoittamatta. Paikallinen palvelu säästää kasvihuonekaasujen Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma lisääntymiseltä. Myös tätä aihetta käsitellään (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 osallistujaryhmien kanssa. Egologinen ajattelumalli kaikessa toiminnassa haittojen minimoimiseksi: mm. asennekasvatus, energian säästö, joukkoliikenteen käyttö, Natura ohjelman kohteet 5 jätteiden lajittelu ja kierrätys. Taloudellinen kestävyys Hankkeessa syntyvien jätteiden lajittelu, jolla myös lisätään osallistujien kierrätysintoa. Kierrätysmateriaalin käyttö sekä projektihenkilöstön tarvikkeissa että mahdollisissa ryhmämuotoisissa työtoiminnoissa (vahva yhteistyö mm. SPR:n Rauman yksikön kanssa). Asennekasvatuksella vaikutetaan osallistujien kulutustottumuksiin, arvostuksiin ja elämäntapaan. Tietoa jakamalla lievitetään vaikeuksia, joita muuttuvassa taloudessa voi Materiaalit ja jätteet 7 syntyä. Asennekasvatuksella ja tiedottamisella edistetään osallistujien vastuunkantoa uusiutuvien energialähteiden käyttämiseksi: Egologinen ajattelumalli kaikessa toiminnassa haittojen minimoimiseksi: mm. asennekasvatus, Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 energian säästö, jätteiden lajittelu ja kierrätys. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 Yritysten toimintaedellytysten parantaminen tietoutta lisäämällä mm. työeläkekuntoutuksen tarjoamat mahdollisuudet ja erilaiset palkkatuen muodot, erityisesti hankkeessa kehitettävä palkkatuen siirtomalli (ent. edelleensijoitus). Osallistujille tehtävät ammattitaidon, osaamisen ja työkyvyn kartoitukset auttavat työnantajan ja työnhakijan aidossa kohtaamisessa. Yhdessä räätälöidyt työllistämismallit (palkkatuen siirtomalli ym) ja yrityspalveluyhteistyö edistävät paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 Hankkeessa kehitetään uudenlaista alueellista palveluohjauksen mallia, johon tällä hetkellä selkeä tarve. Ammattitaidon ja työkyvyn kartoitukset sekä työkykykoordinaattorin palvelut edistävät osallistujien työhön ja/tai koulutukseen pääsyä jopa taloudellisesti tuetusti. Hankkeen avulla parannetaan osallistujien elämän perusedellytyksiä sekä koulutukseen tai työhön pääsyä. Hankkeessa kehitettävä palvelu lisää perheiden ja yksilöiden hyvinvointia ja ehkäisee

18 18 (19) mm. sosiaali- ja terveysmenoja (mukaanlukien lasten huostaanotot), koska palvelu on kokonaisvaltaista koko perhettä tukevaa palvelutoimintaa. Matalankynnyksen palvelutarjonta samoissa tiloissa/yhteistyössä Kipinä -hankkeen kanssa tarjoaa työnhakijoille ennaltaehkäisevää, varhain puuttuvaa moniammatillista ja kokonaisvaltaista palvelua "saman katon alla". Logistisesti helppo, paikallinen palvelu, joka edistää projektiin osallistuvien taloutta, yhteiskunnan kestävää kehitystä ja ehkäisee luonnon ja ilmastonmuutoksen haittavaikutuksilta. Hankeryhmien hyötyliikunta, liikuntaan ja kimppakyyteihin kannustaminen edistävät myös pienempien hiilijalanjälkien jättämistä. Liikkuminen ja logistiikka 5 Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 9 Tasa-arvon edistäminen 8 Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 Kulttuuriympäristö 7 Ympäristöosaaminen 6 Osallistuja saa PALUU TYÖHÖN -hankkeen matalan kynnyksen palvelut Kipinä - monipalvelukeskuksen tiloissa. Hanke edistää yksilöiden ja perheiden yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia; palvelu on suunnattu sitä erityisesti tarvitseville. Hankkeessa mm. osallistujan kokonaistilanne/terveydentilanne/ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet selkiytyvät, taloudellinen tilanne paranee, osaaminen lisääntyy, koulutustarpeet ja - mahdollisuudet selvitetään ja sosiaalinen verkosto kasvaa. Hanke tarjoaa siihen osallistuville ohjattua muutostyötä eri elämänalueilla (PALUU TYÖHÖN ja Kipinä-projektien saumaton yhteistyö!). Hankkeen palvelu kohdentuu erityisesti ko. palvelua tarvitseville ja tarjoamme myös matalan kynnyksen palvelua, jonne asiakkaan on helppo tulla. Hankkeessa edistetään tasa-arvoa erityisesti osatyökykyisten työnhakijoiden opiskelemaan ja työelämään takaisin pääsyn tukemiseksi. Hankkeen palvelu on suunnattu kaikkiin eri ammatti- ja ikäryhmiin sekä eri kulttuureihin (ml. maahanmuuttajat, nuoret), joten tarjoamme kaikille kansalaisille yhdenvertaista palvelua. Ratkaisuja haetaan sukupuolineutraalisti. Verkostoituva ja ratkaisukeskeinen työote, jolla edistetään sekä yhteiskunnallista että kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hanke tarjoaa osallisuutta ja toimintaa monimuotoisessa kultturiympäristössä. Hankkeella on myös vahva yhteistyö Rauman kaupungin kulttuuritoimen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen avulla lisätään osallistujien kulttuuritietoutta ja edistetään sen käyttämistä osallistujien itsetunnon ja esiintymistaidon parantamiseksi. Hanke edistää egologista ajattelumallia kaikessa toiminnassa haittojen minimoimiseksi: mm. tiedottamisen, asennekasvatuksen, ympäristön suojelun, oikeiden valintojen/hankintojen, energiansäästämisen, joukkoliikenteen käytön, jätteiden lajittelun ja kierrätyksen avulla. 14 Liitteet Pakolliset liitteet

19 Yhteishankkeen sopimus Muut liitteet 19 (19) Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Lomake jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn Katso-tunnistautuneena roolilla EURA asiointi/nimenkirjoittaja. Tämä korvaa perinteisen allekirjoituksen. Paperilomaketta ei allekirjoiteta käsin eikä sitä lähetetä postitse viranomaiselle

20 Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake 1 (7) Hakijan (päätoteuttajan) nimi Rauman kaupunki Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite Kalliokatu 1 Hakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö Kivelä Marianne Y-tunnus Postinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero Organisaatiotyyppi Kunta Postitoimipaikka RAUMA Yhteyshenkilön sähköpostiosoite marianne.kivela@rauma.fi Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Hankkeen avulla kehitetään yhteistyössä Rauman kaupunki (kumppaninaan Eura ja Eurajoen kunta), Länsirannikon Koulutus Oy WinNova ja Työeläkeyhtiö Varma alueellisen palveluohjauksen mallia ja työttömille suunnattua työkykykoordinaattoripalvelua sekä uusien kaupungin/kuntien työllistämisen keinoja (palkkatuen siirto, ent. edelleensijoitus), jotka palvelut puuttuvat ja rakennemuutostilanteessa erityinen tarve. Lisäksi hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen palvelupiste, jossa asiakas saa moniammatillista neuvontaa liittyen mm. ammatillisen kuntoutuksen palveluihin, koulutukseen ja työhön ohjautumiseen. Rauman kaupunki vastaa hankkeen kokonaiskoordinoinnista, työttömien työkykykoordinaattoripalvelun ja ns. edelleensijoittamismallin kehittämisestä. Yhteistyössä WinNovan kanssa vastaamme yhteisen matalan kynnyksen palvelupisteen kehittämisestä ja palvelujen tuottamisesta. Asiakaskunta ja tarjottava palvelu on sensuuntaista, että se vaatikin henkilökohtaisen face to face -kontaktin. Hankkeen toimitila/matalan kynnyksen palvelu on Kipinä -monipalvelukeskuksen kanssa samoissa toimitiloissa, jossa työnhakijan on mahdollista saada kokonaisvaltaista ja moniammatillista palvelua/palveluohjausta "saman katon alla". Vastaavaa työnhakijoille suunnattua palvelupistettä/palvelutarjontaa ei Rauman seudulla eikä lähialueilla vielä ole. Pitkän työelämäkokeumuksen omaavien työttömäksi jäävien henkilöiden asioiminen ns. viranomaisessa (erityisesti sähköinen asiointi) saattaa olla heille hyvin haastavaa. Hankkeessa kehitettävässä palvelupisteessä asiakas saa henkilökohtaista palvelua, joka usein tarpeen isoissa muutostilanteissa. Palvelu on sekä syrjäytymistä ennaltaehkäisevää että varhain puuttuvaa. WinNovan osaprojektissa kehitetään laajempaa työnhakijan ammattitaidon ja työkyvyn kartoitustuotetta (sis. yksilöllisen psykologin testauksen/arvion), jonka avulla helpotetaan/edistetään osallistujan opiskelemaan pääsyä ja/tai työelämään paluuta. Toteutus ja tulokset Tulostettu :15:16