Insinööriperhe tasaa vastuun. Projektityö sujumaan. Palopäällystö uhan alla. Nenäpäivä lasten apuna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööriperhe tasaa vastuun. Projektityö sujumaan. Palopäällystö uhan alla. Nenäpäivä lasten apuna"

Transkriptio

1 Insinööriperhe tasaa vastuun Palopäällystö uhan alla Projektityö sujumaan Nenäpäivä lasten apuna

2 Sisällys 7/ Laatua ja työviihtyvyyttä 14 Kaivosalaa kansainvälisesti 16 Monipuolinen kupari 18 Kenttäkierros käynnissä 19 Työsuojelupalkinto Ouluun 20 Perheystävällisiä tapoja 22 Työhön paluu sujuvaksi 24 Työhyvinvointia voi johtaa 26 Akava hylkäsi eläkeratkaisun 28 Läpinäkyviä näyttöjä 30 Palopäällystökoulutuksen uhat 38 Liitto tarjoaa esimiesvalmennusta 39 Nenäpäivän haasteita 43 Voimistelusalilta vastapainoa VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 19 Kolumni 32 Tutkittua 34 Oikeutta 36 Opiskelijat 42 Jäsenpiste Beneq valmistaa läpinäkyviä näyttöjä. s. 28 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää TOIMITTAJA Kirsi Tamminen TIEDOTTAJA Päivi-Maria Isokääntä VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Suomi sai muistutuksen Lokakuun puolivälissä tapahtui se, mitä osattiin odottaa. Luottoluokittajista ensimmäinen, Standard & Poor s, päätyi arviossaan siihen, että Suomen valtion pitkäaikaisten lainojen luokitusta on syytä pudottaa kolmesta A:sta pykälä alaspäin. Reittauksen heikentyminen ei lyhyellä aikavälillä ole katastrofi Suomelle on luvassa lainarahaa kohtuuhintaan mutta luottoluokittajan viesti on selvä; maan talous kaipaa käännettä parempaan ennemmin tai myöhemmin. On mielenkiintoista, millaiseen asemaan luokitusyhtiöiden tekemät arviot ovat nousseet suomalaisessa politiikassa. Niillä on valtionlainojen korkojen kautta kiistatonta merkitystä talouspolitiikkaan ja valtiontalouden liikkumavaraan, mutta voiko luottoluokituksen säilyminen parhaassa AAA-ryhmässä olla talouspolitiikan määräävin tavoite? Tai pitääkö puolueiden eduskuntavaalikannatusta saati yksittäisten puolueiden henkilövalintoja edes puolivakavissaan arvioida etukäteen sen mukaan, miten arvon luottoluokittajat vaalin tulokseen mahdollisesti reagoivat? Valitettavasti näin tapahtuu; muutamasta keskeisestä luokitusyhtiöstä on tullut globaalissa rahataloudessa demokratian ylituomareita, joiden sanomiset ajavat kaiken muun ohi. Lainarahaa kaipaavan valtion on toki oltava harkitseva, jopa nöyrä, mutta kyllä aidossa kansanvallassa politiikan onnistumista pitää arvioida muidenkin kriteerien, esimerkiksi kansalaisten arjen näkökulmasta. S&P:n tekemä luottoluokituksen lasku on eräänlainen välitodistus talouspolitiikan päättäjille. Vaikeassa kansainvälisessä tilanteessa talouspolitiikan hoitaminen ei ole ollut helppoa. Suomi on kuluttanut enemmän kuin pystynyt tienaamaan, valtio on velkaantunut huolestuttavaa vauhtia. S&P antoi oman muistutuksensa siitä, mihin se johtaa; jos suunta ei muutu; vaarana on valtion kipeästi tarvitseman lainarahan kallistuminen. Muistutus on saatu ja kuitattu. Talouspoliittisten päättäjien tehtävä on arvioida, miten siihen suhtaudutaan. Korjausliikkeitä tarvitaan, mutta millaisia? Yhtälössä valtion velkaantuminen ja valtionlainojen korot ovat yksi tärkeä, mutta ei suinkaan ainoa muuttuja. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Opi uutta kehityskeskustelusta Insinööriliitto järjestää maanantaina 17. marraskuuta kello 9 10 webinaarin aiheesta Kehityskeskusteluissa onnistumisen avaimet miten saan keskusteluista eniten irti. Kunnolla toteutettuna kehityskeskustelut ovat erinomainen kanava johdon ja työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen syventämiseen. Keskustelun pitää olla dialogi, johon kumpikin osapuoli panostaa, webinaarin kouluttaja Tommi Lindholm painottaa. Tiiviissä tunnin koulutuspaketissa pureudutaan siihen, miten tarvittava dialogi mahdollistuu, miten siihen voi valmistautua ja miten osapuolien on mahdollista saada keskusteluista eniten hyötyä työhön ja tulevaisuuteen. Koulutukseen ilmoittaudutaan liiton nettisivuilla osoitteessa urawebinaari1. Webinaarin teknisestä toteutuksesta vastaa TJS Opintokeskus. Kehityskeskustelu-koulutus toimii myös pilottina, sillä se on Insinööriliiton ensimmäinen webinaari. Samalla kun jäsenet saavat koulutusta kehityskeskustelusta, me saamme kokemusta ja tietoa siitä, miten webinaarit soveltuvat osaksi koulutustarjontaamme, urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen sanoo Ammattikorkeakoulujen kustannukset viime vuonna olivat keskimäärin euroa opiskelijaa kohden. Kalleimmat opiskelijakohtaiset käyttökustannukset olivat kulttuurialalla ja edullisimmat yhteiskuntakuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Palkankorotuksia tänä vuonna Insinööriliiton lokakuun uutiskirjeessä kysyttiin, ovatko lukijat saaneet tänä vuonna työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen, vähintään 20 euron palkankorotuksen. Kolme viidestä vastaajasta on saanut korotuksen. Vastaajia oli yhteensä 1 363, ja heistä 14 prosenttia ei ole saanut, koska ei ole työskennellyt tänä vuonna. Neljännes vastaajista ei ole saanut palkankorotusta, vaikka onkin töissä. Heistä iso osa on oletettavasti yksityissektorin alalla, jossa ei ole työehtosopimusta. Näitä aloja on muun muassa metsä- ja rakennusteollisuus sekä kauppa. Kaupan alalla on meneillään Käynkö minä kaupaksi -kampanja. Lue lisää: 24 % En ole saanut korotusta, vaikka olen töissä 14 % En ole saanut korotusta, sillä en ole töissä 62 % Kyllä, olen saanut palkankorotuksen 4

5 BITTIKATTAUS Kunniamaininnat yritysyhdistyksille Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysryhmä on palkinnut kunniamaininnalla kaksi yhdistystä Vuoden yritysyhdistys -kilpailussa. Ansioituneet yhdistykset olivat Yleisradion Päällikköyhdistys YPY ry ja Stockmann Oyj Abp:n Ylemmät Toimihenkilöt SYT ry. YPY:n toiminnassa nähtiin linjakkuutta ja taitoa sekä kokemuksen tuomia tuloksia edunvalvonnassa. Perinteikkäällä vaikuttajalla on myös selkeä, jäsenistönsä keskuudessa hyvin tunnistettava identiteetti. Tulevaisuuden lupaus SYT toimii haastavassa kaupan alan ympäristössä ja on tehokkaasti aktivoitunut sekä jäsenistön että työnantajan suuntaan. Pitkään hiljaiseloa viettänyt yhdistys on uusiutunut onnistuneesti ja pystynyt palauttamaan myös jäsenistön luottamuksen edunvalvontaa kohtaan. Varsinaista palkintoa ei tänä vuonna jaettu, koska halusimme nostaa esille kaksi hyvää, tasaisen vahvaa ehdokasta, sanoo yritysyhdistysryhmän puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen. Jatkossa haluamme panostaa erityisesti yhdistysten uuteen sukupolveen, joka tekee edunvalvontaa modernilla otteella ja toimii maineikkaana yhdistyksenä tunnistettavalla identiteetillä ja brändillä, Saarinen jatkaa. Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa? Jos olet Insinööriliiton jäsen ja ehdokkaana ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa, ilmoittaudu Insinööri-lehdelle heti, kun ehdokkuutesi on varmistunut. Alkuvuoden Insinööri-lehdissä esittelemme ehdokkaat. Tavoitteena on saada tekniikan alan ammattilaisille riittävän suuri äänisaalis edustajapaikan saavuttamiseksi. Lähetä sähköpostisi, puhelinnumerosi, vaalipiirisi ja puolueesi osoitteeseen Ennaltaehkäisyä työpaikoilla Työpaikkaselvityksestä on tullut yhä tärkeämpi osa työterveyshuoltoa. Selvitysten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Työpaikkaselvitysten kustannukset vuonna 2012 olivat noin 40 miljoonaa euroa, mikä oli lähes 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan työterveyshuollon korvaamat sairaanhoidon kustannukset kasvoivat vain vajaa kuusi prosenttia. Vuoden 2011 alusta voimaan tullut sairausvakuutuslain muutos lisäsi merkittävästi työpaikkaselvitysten määrää. Muutos sai aikaan Shutterstock sen, että työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön laadinnasta aiheutuneet kustannukset oikeuttivat 60 prosentin korvaukseen. Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Selvitysten avulla tunnistetaan henkilöstön työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät työympäristössä, työyhteisössä ja itse työssä. Samalla arvioidaan näiden tekijöiden terveydellistä merkitystä. Työpaikoista lähes 90 prosenttia teki toimenpide-ehdotuksia työpaikkaselvitysten perusteella. Korkeakoulutetut miehet jyräävät naiset työelämässä Korkeakoulutetuille naisille työelämään sijoittuminen on hankalampaa kuin korkeakoulutetuille miehille. Lisäksi naisten työsuhteet ovat epävakaampia kuin miesten. Valmistumisen hetkellä 60 prosentilla naisista ja 74 prosentilla miehistä oli koulutustansa vastaava työ. Kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta naisista 78 prosentilla oli vakituinen työ, miehistä jopa 88 prosentilla. Naiset olivat olleet työttömänä huomattavasti miehiä useammin; naisista kolmannes oli ollut työttömänä kolmen vuoden sisällä valmistumisesta, miehistä vain viidennes. Lisäksi miehillä oli naisia todennäköisemmin kokoaikainen työ, he olivat korkeammissa sekä asiantuntija-asemissa naisia useammin ja työllistyivät naisia nopeammin. He myös saavuttivat paremman vastaavuuden työn ja koulutuksen välillä. Myös saman tutkinnon suorittaneiden naisten ja miesten sijoittumisessa työelämään on selvä ero miesten hyväksi. Tämä ero on samanlainen sekä mies- (insinöörit) että naisvaltaisilla (tradenomit) aloilla. Tilanne on hyvin ristiriitainen. Tytöt peittoavat pojat oppimistuloksissa jo alakoulusta lähtien, mutta työelämään siirryttäessä tilanne kääntyy päinvastaiseksi, tutkija Päivi Vuorinen-Lampila Koulutuksen tutkimuslaitokselta ihmettelee. Tutkimuksessa mukana olleet valmistuneet olivat teknilliseltä (AMK-insinöörit, diplomi-insinöörit) ja kaupalliselta (tradenomit sekä kauppatieteiden maisterit) alalta. 5

6 BITTIKATTAUS ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja Hyvinvointi edellyttää monipuolista vientiä Suomi on Euroopan ja maailman mittakaavassa pieni kansantalous, mikä näkyy nykyisessä tilanteessa. Kotimarkkinamme ovat rajalliset, taloudellinen menestys ja sitä kautta hyvinvointi on pitkälle tavara- ja palveluviennin varassa. Kun ne sakkaavat, vaikeuksia alkaa oitis ilmetä. Tilannetta ei helpota se, että vienti suuntautuu enemmän Eurooppaan. Tullin tilastojen mukaan vuonna 2013 vienti EU:n ulkopuolisiin maihin väheni, mutta EU-maihin kasvoi. Tämä on pitkällä ajanjaksolla huolestuttavaa, koska kasvavat talouden ja markkinat ovat pääosin Euroopan ulkopuolella. Jos haluamme taloudellista kasvua, meidän on pärjättävä myös siellä, ei vain Euroopassa. Viennin maantieteellisen epätasapainon lisäksi huolta aiheuttaa viennin teollisuusala- ja yrityskohtainen keskittyminen. Tällä hetkellä ainoa kasvava vientiala on kemianteollisuus, menneiden vuosikymmenien mahtialat metsä ja teknologia ovat pääosin vaikeuksissa. Kun vielä kymmenen suurinta yritystä kuittaa viennin 56 miljardin kokoisarvosta (2013) kolmanneksen, olemme erinomaisen alttiita suhdannevaihteluille. Vaikka toisin väitetään, ay-liikettä kiinnostavat yhteiskunnan kokonaisetu ja yritystemme menestys maailmalla, ei vain hyväpalkkaisten palkansaajien palkankorotukset. Ammattiliitot jos ketkä tietävät, mikä merkitys vientiyrityksillä on maan talouteen ja sitä kautta esimerkiksi työllisyyteen. Olemme huolemme ja kykymme vastuunkantoon myös osoittaneet. Työllisyys- ja kasvusopimus tarjosi palkansaajille rahalla mitattuna vain ropoja laskien ostovoimaa. Myös eläkeratkaisu leikkaa palkansaajien tulevien vuosien hyvinvointia. Olemme asettaneet yhteiskunnan menestyksen oman etumme edelle. Samaa asennetta meillä on oikeus edellyttää työnantajilta, yrityksiltä, valtiovallalta, tarvittaessa myös itseltämme. IAET-kassan maksu nousee IAET-kassaan kuuluvien korkeasti koulutettujen työllisyys on heikentynyt ja korvauksien maksaminen vastaavasti kasvanut niin paljon, että kassan jäsenmaksun korottaminen on viranomaisten määräämien vakavaraisuussäännösten takia välttämätöntä. IAET-kassan hallitus on päättänyt kassan jäsenmaksun korottamisesta 27 eurolla;vuoden 2015 kassamaksu on 105 euroa. Palkansaaja-asemassa olevien Insinööriliiton jäsenten työttömyyskassamaksu laskutetaan liiton jäsenmaksun yhteydessä vuoden 2015 alussa. Insinööriliiton jäsenistä työtöntä sai syyskuussa IAET-kassasta ansiosidonnaista päivärahaa. Kassamaksulla katetaan myös vuorotteluvapaan korvaukset. Työeläkemaksuista sopimus Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet vuoden 2015 yksityisalojen työeläkevakuutusmaksusta. Vuonna 2015 perittävä maksu on keskimäärin 24 prosenttia palkasta. Ensi vuoden työeläkemaksun lähtökohtana on työmarkkinakeskusjärjestöjen solmima työllisyys- ja kasvusopimus, jossa sovittiin maksun korottamisesta 0,4 prosenttiyksiköllä vuosina 2015 ja Korotukset jaetaan puoliksi työnantajien ja työntekijöiden kesken. Ensi vuonna työntekijän maksu on 5,7 prosenttia alle 53-vuotiailla ja 7,2 prosenttia 53 vuotta täyttäneillä. Työnantajan maksu on keskimäärin 18 prosenttia palkoista. Yrittäjien eläkemaksu eli YEL-maksu on alle 53-vuotiailla 23,7 prosenttia ja vähintään 53-vuotiailla 25,2 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta. Patentteja entistä vähemmän Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten yritysten ja yhteisöjen saamat patentit vähenivät vuonna 2013 noin yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta. Yhteensä suomalaisille yrityksille ja yhteisöille myönnettiin 573 patenttia; määrä laski alimmalle tasolleen kuuteen vuoteen. Erityisesti metalliteollisuuden saamat patentit vähenivät jatkaen vuodesta 2010 alkanutta laskutrendiään. Metalliteollisuudelle myönnetyt patentit laskivat 13 prosenttia edellisvuodesta, ja 32 prosenttia vuodesta Myös elektroniikan toimialalle myönnettyjen patenttien määrä jatkoi loivaa laskuaan. Suomalaiset yritykset ja yhteisöt myös hakivat patentteja edellisvuosiin nähden niukemmin. Vuonna 2013 suomalaiset yritykset ja yhteisöt hakivat yhteensä patenttia; määrä laski kolme prosenttia edellisvuodesta. Myös suomalaisten yritysten ja yhteisöjen hakemat hyödyllisyysmallit vähenivät kolmella prosentilla vuodesta Metalliteollisuuteen kohdistuneiden hakemusten määrän vähentyi noin viidenneksellä. 6

7 BITTIKATTAUS Kuluttajista on tullut energian yhteistuottajia Shutterstock Passiiviset energian kuluttajat ovat muuttuneet energiamarkkinoilla aktiivisiksi yhteistuottajiksi. Muutoksen taustalla ovat energian pientuotantoteknologiat, jotka muuttavat kotitalouksien roolia energiajärjestelmässä. Jouni K. Juntunen on tutkinut energian tuottajakuluttajien ja pientuotantoteknologioiden välistä vuorovaikutusta sekä järjestelmien ympärille rakentuneita uudenlaisia yhteistyömuotoja. Uudet pientuotantoteknologiat tulevat usein lisälähteiksi vanhojen rinnalle. Yhden uusiutuvan energiantuotantoteknologian käyttö johtaa helposti muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon, Juntunen sanoo. Tutkimuksen mukaan uudenlaisten yhteisöjä syntyy käyttäjätukea tarjoavien internetin keskusteluryhmien pohjalta. Yhteisöt tukevat pientuotantoteknologian käyttöönottoa ja päivittäistä käyttöä sekä käyttäjien innovatiivisia projekteja. Osa käyttäjien tekemistä keksinnöistä on edennyt kaupallisiksi tuotteiksi. Esimerkiksi pellettipoltinratkaisu voidaan helposti ja kustannustehokkaasti asentaa olemassa oleviin öljykattiloihin, mikä edistää kotitalouksissa siirtymistä öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan. Tukea työnhakuun Korkeakoulutetut työttömät eivät saa tällä hetkellä tarpeeksi apua työnhakuunsa TE-toimistoista. Uudellamaalla korkeakoulutettujen työnhaun apuna toimii Työnhakuveturi, jonka takana on kahdeksan akavalaisen liiton muodostama Omaehtoisen Työllistymisen Tuki OTTY ry. Osallistua voi sekä Työnhakuboosteri-nimellä kulkevaan noin kaksi kuukautta kestävään intensiiviseen vertaisryhmävalmennukseen että kuukausittaisille asiantuntijaluennoille. Luennoille on tänä vuonna osallistunut yli tuhat kävijää, vertaisryhmiin noin sata. Osallistujamäärät ovat viime vuodesta kasvaneet 40 prosenttia. Työllistymistavoitteiseen vertaisryhmävalmennukseen osallistuneista lähes kaksi kolmasosaa on löytänyt ratkaisun työttömyyteensä. Suurin osa työllistyy palkansaajana. Toiminta keskittyy erityisesti yli 50-vuotiaiden, pitkäaikaistyöttömien sekä vastavalmistuneiden, joiden työllistyminen on pitkittynyt, auttamiseen. Osallistuneista yli kolmannes on ollut yli 50-vuotiaita ja puolet pitkäaikaistyöttömiä. Mukana olevat akavalaiset jäsenliitot rahoittavat Työnhakuveturin asiantuntijaluennot, joten ne on suunnattu näiden liittojen jäsenille. Insinööriliiton jäsenjärjestö Helsingin Insinöörit on OTTY:n jäsen. Olen ollut perhevapaalla alle 1 kk 47 % 2 % 1 kk 3 kk 42 % 6 % yli 3 kk 6 kk 6 % 6 % yli 6 kk 1 v 3 % 25 % yli 1 v 3 v 1 % 48 % yli 3 v 13 % miehet naiset 7

8 Vain Lapsen

9 Neuvoteltavaa riittää PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Eläkeratkaisu syntyi, vaikka koko Akava, neljä SAK:n ja kaksi STTK:n liittoa sen hyväksymistä vastusti. Voidaan siis perustellusti sanoa, että ratkaisu ei syntynyt laajassa yhteisymmärryksessä. Akava on mukana lakien jatkovalmistelussa, vaikka jäi pois ratkaisusta. Lopputuloksesta sen verran, että kaikkien vuonna 1962 jälkeen syntyneiden eläkkeitä leikattiin kahdella vuodella. Vuoden 1955 jälkeen syntyneet osallistuvat leikkaukseen kolmen kuukauden vuosivauhtia. Eniten häviävät ja 1970-luvuilla syntyneet. Ratkaisu ei näin ollen ollut tasapuolinen. Kun eläkeneuvottelut ovat ohi, huomio kääntyy työllisyys- Ja kasvusopimuksen häntiin. Ratkaisematta on ensi keväänä neuvoteltava palkankorotus ja mahdollinen optiovuosi, vuoden jatko sopimukselle. Jos keskitetylle ratkaisulle ei tule jatkoa, siitä seuraa automaattisesti liittokierros. YTN:n sopimustoiminta on ollut liittokierroksilla tuottoisampaa kuin keskitetyillä kierroksilla. Valmistaudumme molempiin. Jos työllisyys- ja kasvusopimus saa jatkon, on todennäköistä, että myös sen jälkeen tehdään maltillinen keskitetty ratkaisu. Se olisi varmasti järkevää tässä talouden vaikeassa tilanteessa. Toisaalta, kun seuraa nyt julkaistavia yritysten osavuosikatsauksia, ei ainakaan yrityksillä mene huonosti. Voitot ovat hulppeita, etunenässä Nordea, jonka liikevoitto nousi heinä elokuussa 1,1 miljardiin euroon. Viimeksi tästä seurasi massiiviset väen vähennykset. Työttömien määrä on nyt ennätyksellisen korkea, mikä näkyy työttömyyskassojen jäsenmaksun nousuna. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa on mahdollista neuvotella neuvottelujärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Siitä ei taida tulla mitään, kun työnantajaleiri on poteroitunut yhden asian taakse. He haluavat nostaa merkittävästi ulosmarsseista langetettavia lakkosakkoja ja kutsuvat näitä toimenpiteitä laittomiksi lakoiksi. Vastuuta halutaan sälyttää jopa henkilökohtaisesti luottamusmiehelle. En näe tästä saavutettavan mitään etua kenellekään. Jos työelämässä on häiriöitä, pitää tutkia häiriöön johtavat syyt ja puuttua niihin. Henkilöstön mielenilmaukset johtuvat lähes täysin työnantajien toimista. Yritys joko rikkoo jotain lakia, työehtosopimuksen kohtaa, paikallista sopimusta tai käynnistää yt-neuvottelut väen vähentämiseksi juuri, kun on tehty miljardin tulos. Tällaisissa tilanteissa henkilöstö saattaa kokea tulleensa niin vakavasti laiminlyödyksi ja loukatuksi, että ryhtyy mielenilmauksella ajamaan asiaa kuntoon. Kaikkien etu on mahdollistaa Ruotsista ja Saksasta tuttu liittojen kanneoikeus ennalta ehkäiseväksi lääkkeeksi kaikkiin näihin ongelmiin. 9

10 Laatua ja työviihtyvyyttä kehityshankkeilla TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jouni Matilainen Pienyrittäjä ei itse pysty leivän hankkimisen rinnalla jatkuvaan kehittämiseen, vaan tarvitsee avukseen tehokkaan projekti-insinöörin. 10

11 Henkilökunta siivoaa itse viikoittain hallin tilat. Jokaisella on oma lohko vastuullaan, sanovat Anneli Miettinen ja Pertti Tarkiainen. 11

12 Pieksämäen Kanavatarvike Oy on eteläsavolainen perheyritys, jossa Jokaisen työkalun kohdalla on jo kolmas sukupolvi töissä. mietittiin, miten usein sitä Vetäjänä on hallinnollinen johtaja käytetään. Sen perusteella Anneli Miettinen, jonka isä perusti päätettiin tavaroiden yrityksen 1970-luvulla. Vuonna vakiopaikat, kertoo Anneli Miettinen yrityksen nimi muutettiin nykyiseksi; samalla muuttui liikeidea. Kanavatarvike keskittyi valmistamaan tuotteita ja jätti asentamisen muille. Yritys valmistaa ilmanvaihtokanavia, rakennuspeltilistoja sekä konehuoneiden runkoja ja kehikkoja. Asiakkaina ovat eri puolella Suomea olevat urakointi- ja asennusliikkeet. Vuosittainen liikevaihto on yli miljoona euroa, josta lähes 80 prosenttia tulee ilmanvaihtokanavista. Kun on käsistään taitavia miehiä töissä ja hyvät laitteet, olemme valmiita kokeilemaan mitä vain pellistä, vaikka sisustustarvikkeita, Miettinen sanoo. Hän on työskennellyt talossa neljännesvuosisadan ja sukupolven vaihdos tehtiin 10 vuotta sitten. Yrityksen kehittäminen on ollut kulmakivi kaiken aikaa. Koska yritys on pieni, erilaiset kehityshankkeet ovat vaativia muun työn ohessa. Sen tähden 14 vakituisen työntekijän joukkoon palkataan tarvittaessa projektiväkeä. Lisäksi vuosittain on paikallisen ammattioppilaitoksen opiskelijoita harjoittelijoina. Alkusyksystä päättyi runsaan vuoden mittainen projekti-insinöörin määräaikaisuus. Sinä aikana Kanavatarvikkeessa muutettiin tuotannonohjausjärjestelmä, otettiin käyttöön 5S-laatujärjestelmä ja remontoitiin yrityksen tilat. Projekti-insinööri veti hankkeet; toki hän tarvitsi kannustusta ja ohjausta. PUHEISTA TEKOIHIN Laatujärjestelmästä oli puhetta monta vuotta, kertoo tekninen johtaja, insinööri Pertti Tarkiainen. Viime vuonna kaikki napsahti kohdalleen. Paikkakuntalainen yrittäjä oli tilannut omaan yrityksensä 5S-kurssin, johon Kanavatarvikkeen koko henkilöstö mahtui mukaan. Pekka Parviainen oli valmistunut vastikään insinööriksi, ja hänet palkattiin vetämään projektia. Toki hän teki muutakin, esimerkiksi toimi sijaisena yrityksen kahden insinöörien kesälomien aikana. Parviainen oli talossa jo aiemmalta tuttu. Hän oli ollut työharjoittelussa, kun opiskeli paikkakunnan ammattikoulun metallilinjalla. Sittemmin hän jatkoi opintojaan ammattikorkeakoulussa. Kuka olisi ollut parempi: Pekalla oli kokemusta meiltä, tuoreen tutkinnon kautta uutta tietoa ja halu päästä ensimmäiseen koulutusta vastaavaan työpaikkaan, Miettinen hehkuttaa. 12

13 HALLIIN YLEISSIISTEYTTÄ Laatujärjestelmän tarkoitus oli luoda viihtyisämpi työympäristö siistissä hallissa ja säästää työaikaa, kun työkalut ja muut tarvikkeet löytyvät nopeasti omilta paikoiltaan. Aiemmin Kanavatarvikkeen halli oli kuin monen muun pikkuyrityksen tuotantotilat. Työkaluja etsittiin välillä ärräpäiden saattelemana. Seinän vierustavat olivat täynnä pellinpalasia, joita säilytettiin, jos niitä joskus tarvittaisiin. Hallin lattialla pyöri villan palasia, joita jäi yli eristettyjen osien valmistuksessa. Jos niitä ei siivota ajoissa pois, ne tallaantuvat lattialle ja aiheuttavat enemmän pölyä, Tarkiainen selventää. Pieksämäen Kanavatarvike sai jonkin verran taloudellista tukea Etelä-Savon ely-keskuksesta. Anneli Miettinen sanoo, että ilman tukea he eivät olisi rekrytoineet projekti-insinööriä. Tosin hänen mielestään jälkikäteen katsottuna lopputulos oli niin hyvä, että olisi kannattanut lähteä ilman tukeakin. Nuorilla on niin paljon energiaa ja uutta tietoa, jota he pääsevät kokeilemaan. Saan itsekin nuorilta virtaa, sen takia pidän heitä projektitöissä. Projektista hyötyi myös määräaikaisena työskennellyt insinööri. Hän sai arvokasta työkokemusta, jonka turvin oli helpompi saada seuraava työ. Pelti-Arvo vastaanottaa vierailijat Pieksämäen Kanavatarvikkeen ovella. Yrityksessä on tiivis ja hyvä yhteishenki. Nyt kaikki on siivottu eikä mitään turhaa varastoida. Romulavalle vietiin muutama sata kilo peltiä. Niin hallissa kuin varastoissa jokaisella tarvikkeella on oma paikkansa. Kun henkilökunta ja projektivetäjä pohtivat eri tavaroiden tarkoituksenmukaisia säilytyspaikkoja, jouduttiin tekemään jonkin verran kompromisseja. Tarkiainen hämmästyi, miten helposti henkilöstö omaksui järjestelmän. He ymmärsivät, että siitä on itsellekin hyötyä. Osa kavereista tekee urakkaa, joten tilipussissa näkyy, ettei työaikaa enää mene tavaroiden etsimiseen. Järjestelmän käyttöön oton jälkeen esimerkiksi läpimenoajat ja valmistus ovat nopeutuneet, työturvallisuus on parantunut sekä pölyn määrä on vähentynyt. MYÖNTEISET MUUTOKSET KANNUSTAVAT Pertti Tarkiainen suosittelee 5S-järjestelmää lämpimästi. Jos vähäänkään näyttää siltä, että muutoksista on myönteisiä seurauksia, olen aina niiden puolella. Projekti eteni joustavasti. Pienyritykselle on kuitenkin iso kynnys ottaa uusia järjestelmiä käyttöön. Oma työaika ei välttämättä riitä projektinhallintaan ja ulkopuolisen palkkaaminen voi olla rahasta kiinni. 13

14 Länsimaissa kaivostoiminta on pitkälti koneistettu ja automatisoitu. Suomi ja Chile jakavat kaivosalan osaamistaan TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Juho Torvi /Kajaanin ammmattikorkeakoulu ja Freeimages Kaivosalan koulutus- ja tutkimusyhteistyö Suomen ja Chilen välillä tiivistyi, kun Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut solmivat yhteistyösopimuksen chileläisen Santa Marian teknillisen yliopiston kanssa. 14

15 Valparaisossa Tyynen meren rannalla sijaitsevalla Santa Marian teknillisellä yliopistolla on pitkät perinteet kaivosalan opetuksessa ja tutkimisessa. Kaivosteollisuus on Chilessä merkittävä työllistäjä ja kaivosalan insinööriosaamiselle on kysyntää. Chile on maailman suurin kuparintuottaja. Kokeneita ja osaavia kaivosalankouluttajia ovat myös suomalaiset yhteistyökumppanit Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut. Ne ovat kehittäneet kaivostekniikkaan suuntautuvaa täydennys-, lyhytkestoista ja tutkintoon johtavan insinöörikoulutuksen kaivosalalle suuntautuvia opintosisältöjä ja ammattiaineita jo vuodesta 2006 lähtien. Kajaanin ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtaja Jari Kähkönen kertoo, että aloite kaivososaamisen kehittämisestä Chilen kanssa tuli valtionjohdosta. Viime vuonna silloisen pääministerin mukana Chileen matkusti muun muassa kaivos-, energia- ja metsäalan yritysten edustajista koostuva delegaatio. Kun chileläiset tekivät vastavierailun Suomeen, Kähkönen esitteli vieraille suomalaisen ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujärjestelmän kaivostekniikan opetuksesta ja tutkimuksesta. Vierailun aikana syntyivät ensimmäiset kontaktit Chileen. Viime keväänä suomalaisdelegaatio vieraili Chilessä ja tutustui muun muassa Santa Marian teknilliseen yliopistoon. Vierailun aikana kävi selväksi, että kaivosalan opetus on korkeatasoista ja yliopistolla on laajat verkostot ympäri maailmaa. Viisivuotinen yhteistyösopimus Santa Marian teknillisen yliopiston sekä Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulujen välillä solmittiin syyskuussa. Yhteistyösopimus sisältää opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa sekä tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä. YMPÄRISTÖTIETOISUUS KASVANUT Muun muassa vedenpuute ja energiantarpeen kasvaminen sekä hinnan Kaivostyönjohtajaopiskelijat tutustuivat Tulikiven vuolukivilouhoksen louhintamenetelmiin. kallistuminen asettavat haasteita chileläiselle kaivosteollisuudelle. Kähkösen mukaan vedestä on pulaa varsinkin aavikoilla ja vuorilla sijaitsevilla kaivoksilla, jonne vesi on kuljetettava kymmenien kilometrien takaa. Ympäristötietoisuus on kasvanut myös Chilessä. Kähkönen arvioi, että chileläiset ovat kiinnostuneita suomalaisten osaamisesta uusiutuvien energiaratkaisujen hyödyntämisessä teknologioissa sekä vihreän, kestävän kaivosteollisuuden kehittämisessä. Tutkimuksen kansainvälinen kehittäminen sisältyy Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelmaan, joka tukee käynnistyvää yhteistyötä. Chileläiset arvostavat suomalaisen koulutusjärjestelmän korkeaa tasoa. Vaikka kaivosalan insinöörikoulutus on korkeatasoista Santa Marian teknillisellä yliopistolla, suomalaisten osaamista voidaan hyödyntää erityisesti kaivoksien työnjohtajakoulutuksessa. Suomalaisilta toivotaan erityisesti apua ammatillisen työnjohtajakoulutuksen opetussisällön ja opettajien pedagogisten tietojen ja taitojen kasvattamisen suunnittelussa. VAIHTOA MOLEMPIIN MAIHIN Kähkösen mukaan opiskelijavaihto realisoituu mahdollisesti jo ensi syksynä. Neljä Kajaanin ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijaa on jo ilmoittanut olevansa kiinnostunut lähtemään vaihtoopiskelijaksi Chileen. Vaikka espanja on Chilen virallinen kieli, Santa Marian teknillisellä yliopistolla voi suorittaa kursseja myös englannin kielellä. Kähkönen toivoo, että Chilestä tulee myös vaihto-opiskelijoita niin Kajaanin kuin Lapin ammattikorkeakouluihin. Hän ideoi, että Chilestä voisi tulla opiskelija tekemään lopputyötään Suomessa toimivaan kansainväliseen kaivosalan yritykseen. Vaikka yhteistyösopimuksen solmiminen chileläisen yliopiston kanssa on merkittävä asia Kajaanin ammattikorkeakoululle, sillä on jo entuudestaan kokemusta kansainvälisestä koulutusyhteistyöstä. Ammattikorkeakoulu on jo pitkään tehnyt yhteistyötä niin espanjalaisen kuin ruotsalaisen yliopiston kanssa. Esimerkiksi Luulajan yliopistosta on tullut vierailevia opettajia kasvattamaan kotimaista alan ammattiosaamista, Kähkönen sanoo. 15

16 Pori on Suomen kuparipääkaupunki. Täällä on tehty kuparituotteita 1940-luvulta lähtien, Tero Horttana kertoo. Kuparista on moneksi TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Jussi Partanen Luvatan Porin tehtaan kuparisia erikoistuotteita käytetään niin energiantuotannossa, liikennevälineissä kuin elektroniikkateollisuudessakin. 16

17 Kupari on punaruskeaa ja vihreää. Sähkömoottorit, autot, autoteollisuuden hitsauselektrodit, kännykät, tietokoneet, sairaaloiden kuvantamislaitteet, suprajohteet, tuulivoimalat, aurinkopaneelit Muun muassa näissä kaikissa on kuparia. Modernissa maailmassa on vaikea ottaa montakaan askelta kohtaamatta punaruskeaa, pehmeää, mutta hyvin sitkeää metallia. Tuotantotalouden insinööri, tuoteryhmäpäällikkö Tero Horttana Luvatan Porin tehtaalta muistuttaa, että kuparin valtteja ovat erinomainen lämmön- ja sähkönjohtavuus sekä hyvä korroosion kesto. Luvata tekee kuparista erikoistuotteita kaikkiin mainittuihin kohteisiin. Toimintamme on vakaalla pohjalla, sillä jos yhdellä sektorilla menee joskus huonommin, niin joku toinen vetää taatusti hyvin. KUNNIAKKAAT KUPARIPERINTEET Luvata jatkaa osaltaan Outokummun tarinaa. Se osti kupariliiketoiminnan, josta Outokumpu luopui 2000-luvun alussa. Porin tehdas sijaitsee samassa kupariteollisuuspuistossa kuin myös esimerkiksi Outotec, Cupori, Boliden, Upcast sekä Aurubis, Luvatan entinen valssaamo. Horttanan mukaan Pori on Suomen ehdoton kuparipääkaupunki: Porissa on tehty kuparituotteita 40-luvulta lähtien. Meillä on kupariin liittyvää erikoisosaamista sekä huippuunsa viritettyä tuotantotekniikkaa. Luvata on tehnyt esimerkiksi kuparin kylmämuovaukseen, -puristukseen ja vetotekniikkaan liittyviä keksintöjä. Käytämme myös Outokummun aikana kehitettyä hapetonta, erittäin puhdasta ja hyvin sähköä johtavaa kuparia. Porin tehtaalla työskentelee tällä hetkellä noin 300 henkeä. Kaikkiaan ruotsalaisen Nordic Capitalsin omistama Luvata toimii 17 maassa. Sillä on 36 tehdasta ja palveluksessaan yli 6300 työntekijää. Erikoistuotteiden lisäksi Luvatakonserniin kuuluvat myös kupariputkia sekä lämmönvaihtimia valmistavat divisioonat. AURINKONAUHA VENYY, EI PAUKU Tero Horttana myy ja markkinoi aurinkokennoihin tarkoitettuja Sunwiretuotteita. Hän toimii myös tuoteryhmän kansainvälisten asiakkuuksien johtajana. Sunwiren tuotantolinja on kehitetty Porissa. Sunwire on tinaseoksella päällystetty kuparinauha, joka yhdistää piikennot sähköisesti toisiinsa. Piin ja kuparin lämpölaajenemiskertoimissa on valtava ero, mutta Sunwire antaa myöten, palautuu sitten entiselleen ja kestää koko aurinkopaneelin käyttöiän. Horttana vierailee työnsä puolesta esimerkiksi Euroopassa järjestettävissä myynti- ja markkinointitapahtumissa sekä osallistuu erilaisiin asiakaspalavereihin. Hän on valmistunut tuotantotalouden insinööriksi Kotkan teknisestä oppilaitoksesta vuonna 1993 ja on suorittanut kursseja myös Saksassa. Työuraan mahtuvat pestit Vaasassa Wärtsilällä ja Köyliössä kuljetinketjuja valmistavalla FB-ketjutekniikalla; Luvatalla hän on työskennellyt vuodesta Tinaseoksella päällystetty Sunwire-kuparinauha yhdistää aurinkopaneelissa piikennot toisiinsa. Työssäni korostuvat ihmissuhdetaidot, teknisen osaamisen ohella. Parasta on vaihtelevuus ja erilaisten ihmisten kanssa työskentely kansainvälisessä ympäristössä. Haastavinta on runsas matkustelu ja lentokoneissa istuskelu. EI KUPARI IHAN KAIKKEEN KÄY Kupari on punaruskeaa mutta myös vihreää. Kuparia käytetään aurinkokennojen lisäksi esimerkiksi sähköautoissa. Porissa valmistetaan kuparisia sähkömoottorin profiilitankoja muun muassa Teslan sähköautoihin. Kuten aurinkokennojen myös sähköautojen markkinoiden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi. Ja todella ekologista sähköautojen käyttö on silloin, kun niiden tuottama sähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla. Kupari on myös sataprosenttisen kierrätettävää. Poikkeamme kierroksellamme vielä Sunwire-osaston taukotiloihin. Koko huone on maalattu, ei punaruskeilla, vaan Porin Ässien punamustilla väreillä. Käy ilmi, että Horttana kuten muutkin osaston miehet ovat armoitettuja patajoukkueen faneja. Hmm, Ässien takavuosien kapteeni oli vankka, fyysinen asennepelaaja Matti Kuparinen. Ja joukkue on tänäkin vuonna rikkonut kuparisen lähes joka pelissä. Kelpaisiko siis kauden päätteeksi vaikkapa pronssi metalliseos, jonka pääkomponenttina on kupari? Ei, lätkässä kelpaa ainoastaan kulta, Horttana naurahtaa. 17

18 YTN:n teknologiateollisuuden kenttäkierros käynnistyi Tampereelta. Teknologiateollisuuden kenttäkierros käynnissä TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki Ammatillisen järjestäytymisen tärkeys ja jäsenyyden edut olivat keskeisesti esillä lokakuun puolivälissä Tampereella käynnistyneellä YTN:n teknologiateollisuuden syksyn kenttäkierroksella. Perinteisen kenttäkierroksen toteuttamistapa poikkeaa tänä vuonna hieman totutusta. Kiertueen kohteina ovat korostetusti paikkakunnat, eivät yksittäiset yritykset. Toki tilaisuuksien osanotto edelleen nojaa kunkin alueen suuriin yrityksiin, mutta yksi ajatus on koota eri yritysten ylempiä toimihenkilöitä vaihtamaan ajatuksia ja tutustumaan toisiinsa, teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies Hannu Takala kertoo. Syyskiertueen teemana on ammatillisen järjestäytymisen tärkeys otsikolla Yksin et pärjää. Takalan mukaan jäsenyydestä puhuminen ei ole valikoitunut aiheeksi sattumalta. Siitä, miten luottamusmiesten pitää suhtautua työpaikalla niin sanottuihin villeihin eli järjestäytymättömiin, puhutaan jokaisessa luottamusmiesseminaarissa. Puhe on välillä aika kovaakin, tarjotut keinot myös. Ilmeisesti teknologiateollisuudessa työskentelevien ylempien enemmistö on tässä suhteessa eräänlaista hard rock-osastoa, hän sanoo. Takalan mukaan kenttäkierroksella painotetaan ennen muuta jäsenyyden tuomia etuja. Hänen mielestään ne eivät ole vain yksilöllisiä vaan kollektiivisia. Joku voi pitää ajatusta vanhanaikaisena, mutta jokainen jäsen parantaa kaikkien hyvinvointia työpaikalla. Reilut työelämän pelisäännöt syntyvät yhdessä, ei sooloilemalla, hän jatkaa. Kolmentoista tilaisuuden kiertue päättyy 19. marraskuuta Helsinkiin. PALKKARATKAISU PUHUTTAA Kenttäkierroksen Tampereen tilaisuudessa puhuttiin myös työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen vuoden palkkaratkaisusta. Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei tehdä, teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus tuo 0,4 prosentin korotuksen ensi vuoden maaliskuussa. Nyt on aika arvioida kevään palkkaratkaisua sen suhteen, mikä on viisasta. Sopimuksessa on perälauta, mutta jos korotuksista halutaan sopia paikallisella palkkaratkaisulla, sen aika on nyt. Takaraja on lokakuun loppu, Takala sanoo. Tampereella pohdittiin muun muassa sitä, kannattaako yrityksessä tarttua työnantajan tarjoamaan esitykseen lykätä korotusta, mikä tietäisi hieman isompaa korotusprosenttia. Paikallisesti voidaan toki myös sopia korotuksen aikaistamisesta. Takalalla ei ollut yhtä ja oikeaa vastausta kysymykseen. Hänen mukaansa hyvä tapa on selvittää edustettavien mielipidettä asiaan etukäteen ja sen pohjalta ratkaista, mikä on kaikille parasta. Työnantajalla on toki kova halu näyttää, että palkoista voidaan sopia myös paikallisesti. Tällä kierroksella se on ainakin halpaa, Takala pohtii. 18

19 Työsuojelupalkinto Ouluun TEKSTI ja KUVA: Ilona Mäenpää Työsuojeluvaltuutettu Seppo Karjalainen ja työsuojelupäällikkö Kimmo Leskinen Oulun teknisestä liikelaitoksesta ovat saaneet valtakunnallisen työsuojelupalkinnon ansiokkaasta yhteistyöstä työsuojelun ja työterveyden edistämiseksi. Työparina toimivat Karjalainen ja Leskinen ovat yhdessä parantaneet työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta Oulun kaupungin liikelaitosten työpaikoilla. Viimeisten viiden vuoden ajan Oulun kaupungin työtapaturmapoissaolot ovat laskeneet vuosittain keskimäärin 7,9 prosenttia. Oulun teknisen liikelaitoksen Teklin osalta työtapaturmat ovat laskeneet keskimäärin 15 prosenttia. Tekli on kasvanut 550 hengen organisaatioksi lyhyessä ajassa palveluiden yhdistämisen ja kuntien yhdistymisenkin kautta. RISKIEN ARVIOINTIA Leskinen on vastannut siitä, että kaikille Teklin työpaikkasektoreille on tehty vaarojen ja riskien arviointi, jota pidetään ajan tasalla. Hän on toiminut päätoimisena työsuojelupäällikkönä vuodesta 2008 lähtien. Pääkeino tapaturmien laskemiseen oli riskien kartoitus, joka kohdistui kaikkiin 550 työntekijään, Leskinen kertoo. Hänen mukaansa työn tuottavuus on viiden vuoden aikana kasvanut lähes miljoonalla eurolla. Karjalainen on toiminut päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna teknisessä liikelaitoksessa vuodesta 2003 lähtien. Hänen mukaan tärkeintä on yhteistyö kaikkien eri tahojen työntekijöiden, esimiesten ja työterveyshuollon kanssa. Kimmo Leskinen (vas.) ja Seppo Karjalainen saivat työsuojelupalkinnon Työsuojelupäivillä lokakuussa. KOLUMNI Teppo Valtonen kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos Keskusyksikkönä aivot Ihminen on monimutkaisin tuntemamme automaatiojärjestelmä. Sen keskusyksikkö ovat aivot, joiden merkittävin osa on aivokuori, korteksi. Aivokuoren ajatellaan olevan vastuussa tietoisista kokemuksista, muistista ja kyvystä suunnitella tulevaa. Aivot havainnoivat jatkuvasti sekä kehon sisäistä tilaa ja toimintaa että aistien kautta ulkomaailmaa. Havaintojen avulla aivot ohjaavat kehon prosesseja automaattisesti. Osaan prosesseista, kuten hengittämiseen, voimme kuitenkin vaikuttaa myös tietoisesti. Ulkomaailmassakin toimintamme on osin automaattista, osin tahdonalaista. Välillä kuvittelemme tekevämme samanaikaisesti montaa keskittymistä vaativaa tehtävää. Todellisuudessa keskitymme vuoroin esimerkiksi kirjoittamiseen, vuoroin puhelinkeskusteluun suoriutumisen kärsiessä molemmissa. Tehtävät, jotka osaamme hyvin, automatisoituvat; pystymme tekemään niitä yhtä aikaa vaativankin tehtävän kanssa. Vaativa tehtävä voi kuitenkin varata resursseja, joita automatisoitunut tehtävä saattaisi tarvita. Vaikka ajaisimme tuttua reittiä autolla, mutta keskitymme puhelinkeskusteluun, saatamme reagoida liian hitaasti edessä ajavan äkkijarrutukseen. Ajattelua vaativat tehtävät kuormittavat myös jäädessään kesken. Muistamme keskeytyneen tehtävän yksityiskohdat paremmin kuin päättyneen, jolloin keskeytynyt tehtävä häiritsee muita muistia vaativia tehtäviä. Esimerkiksi keskeytetty kirjoitustehtävä heikentää sanalistojen muistamista. Useimmiten olisikin hyödyllistä tehdä tehtävä valmiiksi ennen siirtymistä seuraavaan. Toisaalta, vaikeaa ja tärkeää päätöstä kannattaa joskus hauduttaa. Muistamisen lisäksi myös tiedostamattamme työstämme kesken jäänyttä tehtävää. Kun palaamme tehtävään uudestaan, ratkaisu saattaa löytyä helpommin kuin jos olisimme koittaneet saada sen kerralla valmiiksi. Keskusyksikön suurin haaste lieneekin prosessin säätäminen tehtävän vaihtamisen ja loppuun tekemisen välillä. 19

20 Kaikki hyötyvät perheystävällisistä käytännöistä TEKSTI: Minna Virolainen Jatkuva ristiriita työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa aiheuttaa stressiä ja nakertaa työhyvinvointia. Kun yhtälö saadaan toimimaan tasapainossa, työ ja perhe voivat olla toistensa voimavaroja. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteiden katsotaan helposti kuuluvan nimenomaan pikkulapsivaiheeseen. Ongelmat eivät koske kuitenkaan vain lapsiperheitä tai tiettyä vaihetta. Työn ohessa hoidettavana saattavat olla lasten sijaan ikääntyneet vanhemmat tai sairastunut puoliso. Perhe-elämä onkin ymmärrettävä tässä yhteydessä laajasti. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen koskee oikeastaan kaikkia työntekijöitä koko uran ajan, sanoo ohjelmakoordinaattori Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitokselta. Jotta vaativista elämäntilanteista on mahdollista selvitä ehjänä, tarvitaan työelämältäkin joustoa. Toppinen-Tanner luotsaa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa, jolla pyritään löytämään ja edistämään perheystävällisiä käytäntöjä työpaikoilla. Erilaiset työaikajärjestelyt ja mahdollisuus etätöiden tekemiseen ovat arkea helpottavista keinoista käytetyimpiä. Liukumat, työaikapankit ja muut työaikajoustot antavat työntekijälle liikkumatilaa. Työntekijä ja työnantaja voivat myös keskenään sopia työajan lyhentämisestä määräajaksi. Tämä mahdollisuus ei ole mitenkään rajattu vain hoitovapaaseen tai -rahaan. Osalla aloista työ on vahvasti sidoksissa työpaikkaan ja tiettyihin työaikoihin, tällöin etätyö ja perinteiset työaikajoustot eivät onnistu. Toppinen-Tanner haluaa herätellä ihmisiä huomaamaan, että näilläkin työpaikoilla on yleensä mahdollista toimia perheystävällisemmin. On vain kehitettävä juuri kyseiselle työpaikalle sopivia keinoja. 20

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen UUTISKIRJE lokakuu 2016 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelu

Fokusryhmäkeskustelu Fokusryhmäkeskustelu alkukartoituksen menetelmänä Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Perheystävällisyyden nykytilan arviointi (2016) Fokusryhmäkeskustelu tiedonkeruun menetelmänä pohjautuu laadullisen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työ on. muuttunut. Digitalisoimme työajanhallinnan.

Työ on. muuttunut. Digitalisoimme työajanhallinnan. Työ on muuttunut Digitalisoimme työajanhallinnan. Työn tulos ei synny sen tekemiseen käytetystä ajasta vaan sen tuottavuudesta. Työ on muuttunut. Digitalisaatio sekä muutokset ympäristössä, yhteiskunnassa

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot