Insinööriperhe tasaa vastuun. Projektityö sujumaan. Palopäällystö uhan alla. Nenäpäivä lasten apuna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööriperhe tasaa vastuun. Projektityö sujumaan. Palopäällystö uhan alla. Nenäpäivä lasten apuna"

Transkriptio

1 Insinööriperhe tasaa vastuun Palopäällystö uhan alla Projektityö sujumaan Nenäpäivä lasten apuna

2 Sisällys 7/ Laatua ja työviihtyvyyttä 14 Kaivosalaa kansainvälisesti 16 Monipuolinen kupari 18 Kenttäkierros käynnissä 19 Työsuojelupalkinto Ouluun 20 Perheystävällisiä tapoja 22 Työhön paluu sujuvaksi 24 Työhyvinvointia voi johtaa 26 Akava hylkäsi eläkeratkaisun 28 Läpinäkyviä näyttöjä 30 Palopäällystökoulutuksen uhat 38 Liitto tarjoaa esimiesvalmennusta 39 Nenäpäivän haasteita 43 Voimistelusalilta vastapainoa VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 19 Kolumni 32 Tutkittua 34 Oikeutta 36 Opiskelijat 42 Jäsenpiste Beneq valmistaa läpinäkyviä näyttöjä. s. 28 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää TOIMITTAJA Kirsi Tamminen TIEDOTTAJA Päivi-Maria Isokääntä VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Suomi sai muistutuksen Lokakuun puolivälissä tapahtui se, mitä osattiin odottaa. Luottoluokittajista ensimmäinen, Standard & Poor s, päätyi arviossaan siihen, että Suomen valtion pitkäaikaisten lainojen luokitusta on syytä pudottaa kolmesta A:sta pykälä alaspäin. Reittauksen heikentyminen ei lyhyellä aikavälillä ole katastrofi Suomelle on luvassa lainarahaa kohtuuhintaan mutta luottoluokittajan viesti on selvä; maan talous kaipaa käännettä parempaan ennemmin tai myöhemmin. On mielenkiintoista, millaiseen asemaan luokitusyhtiöiden tekemät arviot ovat nousseet suomalaisessa politiikassa. Niillä on valtionlainojen korkojen kautta kiistatonta merkitystä talouspolitiikkaan ja valtiontalouden liikkumavaraan, mutta voiko luottoluokituksen säilyminen parhaassa AAA-ryhmässä olla talouspolitiikan määräävin tavoite? Tai pitääkö puolueiden eduskuntavaalikannatusta saati yksittäisten puolueiden henkilövalintoja edes puolivakavissaan arvioida etukäteen sen mukaan, miten arvon luottoluokittajat vaalin tulokseen mahdollisesti reagoivat? Valitettavasti näin tapahtuu; muutamasta keskeisestä luokitusyhtiöstä on tullut globaalissa rahataloudessa demokratian ylituomareita, joiden sanomiset ajavat kaiken muun ohi. Lainarahaa kaipaavan valtion on toki oltava harkitseva, jopa nöyrä, mutta kyllä aidossa kansanvallassa politiikan onnistumista pitää arvioida muidenkin kriteerien, esimerkiksi kansalaisten arjen näkökulmasta. S&P:n tekemä luottoluokituksen lasku on eräänlainen välitodistus talouspolitiikan päättäjille. Vaikeassa kansainvälisessä tilanteessa talouspolitiikan hoitaminen ei ole ollut helppoa. Suomi on kuluttanut enemmän kuin pystynyt tienaamaan, valtio on velkaantunut huolestuttavaa vauhtia. S&P antoi oman muistutuksensa siitä, mihin se johtaa; jos suunta ei muutu; vaarana on valtion kipeästi tarvitseman lainarahan kallistuminen. Muistutus on saatu ja kuitattu. Talouspoliittisten päättäjien tehtävä on arvioida, miten siihen suhtaudutaan. Korjausliikkeitä tarvitaan, mutta millaisia? Yhtälössä valtion velkaantuminen ja valtionlainojen korot ovat yksi tärkeä, mutta ei suinkaan ainoa muuttuja. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Opi uutta kehityskeskustelusta Insinööriliitto järjestää maanantaina 17. marraskuuta kello 9 10 webinaarin aiheesta Kehityskeskusteluissa onnistumisen avaimet miten saan keskusteluista eniten irti. Kunnolla toteutettuna kehityskeskustelut ovat erinomainen kanava johdon ja työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen syventämiseen. Keskustelun pitää olla dialogi, johon kumpikin osapuoli panostaa, webinaarin kouluttaja Tommi Lindholm painottaa. Tiiviissä tunnin koulutuspaketissa pureudutaan siihen, miten tarvittava dialogi mahdollistuu, miten siihen voi valmistautua ja miten osapuolien on mahdollista saada keskusteluista eniten hyötyä työhön ja tulevaisuuteen. Koulutukseen ilmoittaudutaan liiton nettisivuilla osoitteessa urawebinaari1. Webinaarin teknisestä toteutuksesta vastaa TJS Opintokeskus. Kehityskeskustelu-koulutus toimii myös pilottina, sillä se on Insinööriliiton ensimmäinen webinaari. Samalla kun jäsenet saavat koulutusta kehityskeskustelusta, me saamme kokemusta ja tietoa siitä, miten webinaarit soveltuvat osaksi koulutustarjontaamme, urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen sanoo Ammattikorkeakoulujen kustannukset viime vuonna olivat keskimäärin euroa opiskelijaa kohden. Kalleimmat opiskelijakohtaiset käyttökustannukset olivat kulttuurialalla ja edullisimmat yhteiskuntakuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Palkankorotuksia tänä vuonna Insinööriliiton lokakuun uutiskirjeessä kysyttiin, ovatko lukijat saaneet tänä vuonna työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen, vähintään 20 euron palkankorotuksen. Kolme viidestä vastaajasta on saanut korotuksen. Vastaajia oli yhteensä 1 363, ja heistä 14 prosenttia ei ole saanut, koska ei ole työskennellyt tänä vuonna. Neljännes vastaajista ei ole saanut palkankorotusta, vaikka onkin töissä. Heistä iso osa on oletettavasti yksityissektorin alalla, jossa ei ole työehtosopimusta. Näitä aloja on muun muassa metsä- ja rakennusteollisuus sekä kauppa. Kaupan alalla on meneillään Käynkö minä kaupaksi -kampanja. Lue lisää: 24 % En ole saanut korotusta, vaikka olen töissä 14 % En ole saanut korotusta, sillä en ole töissä 62 % Kyllä, olen saanut palkankorotuksen 4

5 BITTIKATTAUS Kunniamaininnat yritysyhdistyksille Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysryhmä on palkinnut kunniamaininnalla kaksi yhdistystä Vuoden yritysyhdistys -kilpailussa. Ansioituneet yhdistykset olivat Yleisradion Päällikköyhdistys YPY ry ja Stockmann Oyj Abp:n Ylemmät Toimihenkilöt SYT ry. YPY:n toiminnassa nähtiin linjakkuutta ja taitoa sekä kokemuksen tuomia tuloksia edunvalvonnassa. Perinteikkäällä vaikuttajalla on myös selkeä, jäsenistönsä keskuudessa hyvin tunnistettava identiteetti. Tulevaisuuden lupaus SYT toimii haastavassa kaupan alan ympäristössä ja on tehokkaasti aktivoitunut sekä jäsenistön että työnantajan suuntaan. Pitkään hiljaiseloa viettänyt yhdistys on uusiutunut onnistuneesti ja pystynyt palauttamaan myös jäsenistön luottamuksen edunvalvontaa kohtaan. Varsinaista palkintoa ei tänä vuonna jaettu, koska halusimme nostaa esille kaksi hyvää, tasaisen vahvaa ehdokasta, sanoo yritysyhdistysryhmän puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen. Jatkossa haluamme panostaa erityisesti yhdistysten uuteen sukupolveen, joka tekee edunvalvontaa modernilla otteella ja toimii maineikkaana yhdistyksenä tunnistettavalla identiteetillä ja brändillä, Saarinen jatkaa. Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa? Jos olet Insinööriliiton jäsen ja ehdokkaana ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa, ilmoittaudu Insinööri-lehdelle heti, kun ehdokkuutesi on varmistunut. Alkuvuoden Insinööri-lehdissä esittelemme ehdokkaat. Tavoitteena on saada tekniikan alan ammattilaisille riittävän suuri äänisaalis edustajapaikan saavuttamiseksi. Lähetä sähköpostisi, puhelinnumerosi, vaalipiirisi ja puolueesi osoitteeseen Ennaltaehkäisyä työpaikoilla Työpaikkaselvityksestä on tullut yhä tärkeämpi osa työterveyshuoltoa. Selvitysten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Työpaikkaselvitysten kustannukset vuonna 2012 olivat noin 40 miljoonaa euroa, mikä oli lähes 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan työterveyshuollon korvaamat sairaanhoidon kustannukset kasvoivat vain vajaa kuusi prosenttia. Vuoden 2011 alusta voimaan tullut sairausvakuutuslain muutos lisäsi merkittävästi työpaikkaselvitysten määrää. Muutos sai aikaan Shutterstock sen, että työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön laadinnasta aiheutuneet kustannukset oikeuttivat 60 prosentin korvaukseen. Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Selvitysten avulla tunnistetaan henkilöstön työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät työympäristössä, työyhteisössä ja itse työssä. Samalla arvioidaan näiden tekijöiden terveydellistä merkitystä. Työpaikoista lähes 90 prosenttia teki toimenpide-ehdotuksia työpaikkaselvitysten perusteella. Korkeakoulutetut miehet jyräävät naiset työelämässä Korkeakoulutetuille naisille työelämään sijoittuminen on hankalampaa kuin korkeakoulutetuille miehille. Lisäksi naisten työsuhteet ovat epävakaampia kuin miesten. Valmistumisen hetkellä 60 prosentilla naisista ja 74 prosentilla miehistä oli koulutustansa vastaava työ. Kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta naisista 78 prosentilla oli vakituinen työ, miehistä jopa 88 prosentilla. Naiset olivat olleet työttömänä huomattavasti miehiä useammin; naisista kolmannes oli ollut työttömänä kolmen vuoden sisällä valmistumisesta, miehistä vain viidennes. Lisäksi miehillä oli naisia todennäköisemmin kokoaikainen työ, he olivat korkeammissa sekä asiantuntija-asemissa naisia useammin ja työllistyivät naisia nopeammin. He myös saavuttivat paremman vastaavuuden työn ja koulutuksen välillä. Myös saman tutkinnon suorittaneiden naisten ja miesten sijoittumisessa työelämään on selvä ero miesten hyväksi. Tämä ero on samanlainen sekä mies- (insinöörit) että naisvaltaisilla (tradenomit) aloilla. Tilanne on hyvin ristiriitainen. Tytöt peittoavat pojat oppimistuloksissa jo alakoulusta lähtien, mutta työelämään siirryttäessä tilanne kääntyy päinvastaiseksi, tutkija Päivi Vuorinen-Lampila Koulutuksen tutkimuslaitokselta ihmettelee. Tutkimuksessa mukana olleet valmistuneet olivat teknilliseltä (AMK-insinöörit, diplomi-insinöörit) ja kaupalliselta (tradenomit sekä kauppatieteiden maisterit) alalta. 5

6 BITTIKATTAUS ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja Hyvinvointi edellyttää monipuolista vientiä Suomi on Euroopan ja maailman mittakaavassa pieni kansantalous, mikä näkyy nykyisessä tilanteessa. Kotimarkkinamme ovat rajalliset, taloudellinen menestys ja sitä kautta hyvinvointi on pitkälle tavara- ja palveluviennin varassa. Kun ne sakkaavat, vaikeuksia alkaa oitis ilmetä. Tilannetta ei helpota se, että vienti suuntautuu enemmän Eurooppaan. Tullin tilastojen mukaan vuonna 2013 vienti EU:n ulkopuolisiin maihin väheni, mutta EU-maihin kasvoi. Tämä on pitkällä ajanjaksolla huolestuttavaa, koska kasvavat talouden ja markkinat ovat pääosin Euroopan ulkopuolella. Jos haluamme taloudellista kasvua, meidän on pärjättävä myös siellä, ei vain Euroopassa. Viennin maantieteellisen epätasapainon lisäksi huolta aiheuttaa viennin teollisuusala- ja yrityskohtainen keskittyminen. Tällä hetkellä ainoa kasvava vientiala on kemianteollisuus, menneiden vuosikymmenien mahtialat metsä ja teknologia ovat pääosin vaikeuksissa. Kun vielä kymmenen suurinta yritystä kuittaa viennin 56 miljardin kokoisarvosta (2013) kolmanneksen, olemme erinomaisen alttiita suhdannevaihteluille. Vaikka toisin väitetään, ay-liikettä kiinnostavat yhteiskunnan kokonaisetu ja yritystemme menestys maailmalla, ei vain hyväpalkkaisten palkansaajien palkankorotukset. Ammattiliitot jos ketkä tietävät, mikä merkitys vientiyrityksillä on maan talouteen ja sitä kautta esimerkiksi työllisyyteen. Olemme huolemme ja kykymme vastuunkantoon myös osoittaneet. Työllisyys- ja kasvusopimus tarjosi palkansaajille rahalla mitattuna vain ropoja laskien ostovoimaa. Myös eläkeratkaisu leikkaa palkansaajien tulevien vuosien hyvinvointia. Olemme asettaneet yhteiskunnan menestyksen oman etumme edelle. Samaa asennetta meillä on oikeus edellyttää työnantajilta, yrityksiltä, valtiovallalta, tarvittaessa myös itseltämme. IAET-kassan maksu nousee IAET-kassaan kuuluvien korkeasti koulutettujen työllisyys on heikentynyt ja korvauksien maksaminen vastaavasti kasvanut niin paljon, että kassan jäsenmaksun korottaminen on viranomaisten määräämien vakavaraisuussäännösten takia välttämätöntä. IAET-kassan hallitus on päättänyt kassan jäsenmaksun korottamisesta 27 eurolla;vuoden 2015 kassamaksu on 105 euroa. Palkansaaja-asemassa olevien Insinööriliiton jäsenten työttömyyskassamaksu laskutetaan liiton jäsenmaksun yhteydessä vuoden 2015 alussa. Insinööriliiton jäsenistä työtöntä sai syyskuussa IAET-kassasta ansiosidonnaista päivärahaa. Kassamaksulla katetaan myös vuorotteluvapaan korvaukset. Työeläkemaksuista sopimus Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet vuoden 2015 yksityisalojen työeläkevakuutusmaksusta. Vuonna 2015 perittävä maksu on keskimäärin 24 prosenttia palkasta. Ensi vuoden työeläkemaksun lähtökohtana on työmarkkinakeskusjärjestöjen solmima työllisyys- ja kasvusopimus, jossa sovittiin maksun korottamisesta 0,4 prosenttiyksiköllä vuosina 2015 ja Korotukset jaetaan puoliksi työnantajien ja työntekijöiden kesken. Ensi vuonna työntekijän maksu on 5,7 prosenttia alle 53-vuotiailla ja 7,2 prosenttia 53 vuotta täyttäneillä. Työnantajan maksu on keskimäärin 18 prosenttia palkoista. Yrittäjien eläkemaksu eli YEL-maksu on alle 53-vuotiailla 23,7 prosenttia ja vähintään 53-vuotiailla 25,2 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta. Patentteja entistä vähemmän Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten yritysten ja yhteisöjen saamat patentit vähenivät vuonna 2013 noin yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta. Yhteensä suomalaisille yrityksille ja yhteisöille myönnettiin 573 patenttia; määrä laski alimmalle tasolleen kuuteen vuoteen. Erityisesti metalliteollisuuden saamat patentit vähenivät jatkaen vuodesta 2010 alkanutta laskutrendiään. Metalliteollisuudelle myönnetyt patentit laskivat 13 prosenttia edellisvuodesta, ja 32 prosenttia vuodesta Myös elektroniikan toimialalle myönnettyjen patenttien määrä jatkoi loivaa laskuaan. Suomalaiset yritykset ja yhteisöt myös hakivat patentteja edellisvuosiin nähden niukemmin. Vuonna 2013 suomalaiset yritykset ja yhteisöt hakivat yhteensä patenttia; määrä laski kolme prosenttia edellisvuodesta. Myös suomalaisten yritysten ja yhteisöjen hakemat hyödyllisyysmallit vähenivät kolmella prosentilla vuodesta Metalliteollisuuteen kohdistuneiden hakemusten määrän vähentyi noin viidenneksellä. 6

7 BITTIKATTAUS Kuluttajista on tullut energian yhteistuottajia Shutterstock Passiiviset energian kuluttajat ovat muuttuneet energiamarkkinoilla aktiivisiksi yhteistuottajiksi. Muutoksen taustalla ovat energian pientuotantoteknologiat, jotka muuttavat kotitalouksien roolia energiajärjestelmässä. Jouni K. Juntunen on tutkinut energian tuottajakuluttajien ja pientuotantoteknologioiden välistä vuorovaikutusta sekä järjestelmien ympärille rakentuneita uudenlaisia yhteistyömuotoja. Uudet pientuotantoteknologiat tulevat usein lisälähteiksi vanhojen rinnalle. Yhden uusiutuvan energiantuotantoteknologian käyttö johtaa helposti muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon, Juntunen sanoo. Tutkimuksen mukaan uudenlaisten yhteisöjä syntyy käyttäjätukea tarjoavien internetin keskusteluryhmien pohjalta. Yhteisöt tukevat pientuotantoteknologian käyttöönottoa ja päivittäistä käyttöä sekä käyttäjien innovatiivisia projekteja. Osa käyttäjien tekemistä keksinnöistä on edennyt kaupallisiksi tuotteiksi. Esimerkiksi pellettipoltinratkaisu voidaan helposti ja kustannustehokkaasti asentaa olemassa oleviin öljykattiloihin, mikä edistää kotitalouksissa siirtymistä öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan. Tukea työnhakuun Korkeakoulutetut työttömät eivät saa tällä hetkellä tarpeeksi apua työnhakuunsa TE-toimistoista. Uudellamaalla korkeakoulutettujen työnhaun apuna toimii Työnhakuveturi, jonka takana on kahdeksan akavalaisen liiton muodostama Omaehtoisen Työllistymisen Tuki OTTY ry. Osallistua voi sekä Työnhakuboosteri-nimellä kulkevaan noin kaksi kuukautta kestävään intensiiviseen vertaisryhmävalmennukseen että kuukausittaisille asiantuntijaluennoille. Luennoille on tänä vuonna osallistunut yli tuhat kävijää, vertaisryhmiin noin sata. Osallistujamäärät ovat viime vuodesta kasvaneet 40 prosenttia. Työllistymistavoitteiseen vertaisryhmävalmennukseen osallistuneista lähes kaksi kolmasosaa on löytänyt ratkaisun työttömyyteensä. Suurin osa työllistyy palkansaajana. Toiminta keskittyy erityisesti yli 50-vuotiaiden, pitkäaikaistyöttömien sekä vastavalmistuneiden, joiden työllistyminen on pitkittynyt, auttamiseen. Osallistuneista yli kolmannes on ollut yli 50-vuotiaita ja puolet pitkäaikaistyöttömiä. Mukana olevat akavalaiset jäsenliitot rahoittavat Työnhakuveturin asiantuntijaluennot, joten ne on suunnattu näiden liittojen jäsenille. Insinööriliiton jäsenjärjestö Helsingin Insinöörit on OTTY:n jäsen. Olen ollut perhevapaalla alle 1 kk 47 % 2 % 1 kk 3 kk 42 % 6 % yli 3 kk 6 kk 6 % 6 % yli 6 kk 1 v 3 % 25 % yli 1 v 3 v 1 % 48 % yli 3 v 13 % miehet naiset 7

8 Vain Lapsen

9 Neuvoteltavaa riittää PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Eläkeratkaisu syntyi, vaikka koko Akava, neljä SAK:n ja kaksi STTK:n liittoa sen hyväksymistä vastusti. Voidaan siis perustellusti sanoa, että ratkaisu ei syntynyt laajassa yhteisymmärryksessä. Akava on mukana lakien jatkovalmistelussa, vaikka jäi pois ratkaisusta. Lopputuloksesta sen verran, että kaikkien vuonna 1962 jälkeen syntyneiden eläkkeitä leikattiin kahdella vuodella. Vuoden 1955 jälkeen syntyneet osallistuvat leikkaukseen kolmen kuukauden vuosivauhtia. Eniten häviävät ja 1970-luvuilla syntyneet. Ratkaisu ei näin ollen ollut tasapuolinen. Kun eläkeneuvottelut ovat ohi, huomio kääntyy työllisyys- Ja kasvusopimuksen häntiin. Ratkaisematta on ensi keväänä neuvoteltava palkankorotus ja mahdollinen optiovuosi, vuoden jatko sopimukselle. Jos keskitetylle ratkaisulle ei tule jatkoa, siitä seuraa automaattisesti liittokierros. YTN:n sopimustoiminta on ollut liittokierroksilla tuottoisampaa kuin keskitetyillä kierroksilla. Valmistaudumme molempiin. Jos työllisyys- ja kasvusopimus saa jatkon, on todennäköistä, että myös sen jälkeen tehdään maltillinen keskitetty ratkaisu. Se olisi varmasti järkevää tässä talouden vaikeassa tilanteessa. Toisaalta, kun seuraa nyt julkaistavia yritysten osavuosikatsauksia, ei ainakaan yrityksillä mene huonosti. Voitot ovat hulppeita, etunenässä Nordea, jonka liikevoitto nousi heinä elokuussa 1,1 miljardiin euroon. Viimeksi tästä seurasi massiiviset väen vähennykset. Työttömien määrä on nyt ennätyksellisen korkea, mikä näkyy työttömyyskassojen jäsenmaksun nousuna. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa on mahdollista neuvotella neuvottelujärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Siitä ei taida tulla mitään, kun työnantajaleiri on poteroitunut yhden asian taakse. He haluavat nostaa merkittävästi ulosmarsseista langetettavia lakkosakkoja ja kutsuvat näitä toimenpiteitä laittomiksi lakoiksi. Vastuuta halutaan sälyttää jopa henkilökohtaisesti luottamusmiehelle. En näe tästä saavutettavan mitään etua kenellekään. Jos työelämässä on häiriöitä, pitää tutkia häiriöön johtavat syyt ja puuttua niihin. Henkilöstön mielenilmaukset johtuvat lähes täysin työnantajien toimista. Yritys joko rikkoo jotain lakia, työehtosopimuksen kohtaa, paikallista sopimusta tai käynnistää yt-neuvottelut väen vähentämiseksi juuri, kun on tehty miljardin tulos. Tällaisissa tilanteissa henkilöstö saattaa kokea tulleensa niin vakavasti laiminlyödyksi ja loukatuksi, että ryhtyy mielenilmauksella ajamaan asiaa kuntoon. Kaikkien etu on mahdollistaa Ruotsista ja Saksasta tuttu liittojen kanneoikeus ennalta ehkäiseväksi lääkkeeksi kaikkiin näihin ongelmiin. 9

10 Laatua ja työviihtyvyyttä kehityshankkeilla TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jouni Matilainen Pienyrittäjä ei itse pysty leivän hankkimisen rinnalla jatkuvaan kehittämiseen, vaan tarvitsee avukseen tehokkaan projekti-insinöörin. 10

11 Henkilökunta siivoaa itse viikoittain hallin tilat. Jokaisella on oma lohko vastuullaan, sanovat Anneli Miettinen ja Pertti Tarkiainen. 11

12 Pieksämäen Kanavatarvike Oy on eteläsavolainen perheyritys, jossa Jokaisen työkalun kohdalla on jo kolmas sukupolvi töissä. mietittiin, miten usein sitä Vetäjänä on hallinnollinen johtaja käytetään. Sen perusteella Anneli Miettinen, jonka isä perusti päätettiin tavaroiden yrityksen 1970-luvulla. Vuonna vakiopaikat, kertoo Anneli Miettinen yrityksen nimi muutettiin nykyiseksi; samalla muuttui liikeidea. Kanavatarvike keskittyi valmistamaan tuotteita ja jätti asentamisen muille. Yritys valmistaa ilmanvaihtokanavia, rakennuspeltilistoja sekä konehuoneiden runkoja ja kehikkoja. Asiakkaina ovat eri puolella Suomea olevat urakointi- ja asennusliikkeet. Vuosittainen liikevaihto on yli miljoona euroa, josta lähes 80 prosenttia tulee ilmanvaihtokanavista. Kun on käsistään taitavia miehiä töissä ja hyvät laitteet, olemme valmiita kokeilemaan mitä vain pellistä, vaikka sisustustarvikkeita, Miettinen sanoo. Hän on työskennellyt talossa neljännesvuosisadan ja sukupolven vaihdos tehtiin 10 vuotta sitten. Yrityksen kehittäminen on ollut kulmakivi kaiken aikaa. Koska yritys on pieni, erilaiset kehityshankkeet ovat vaativia muun työn ohessa. Sen tähden 14 vakituisen työntekijän joukkoon palkataan tarvittaessa projektiväkeä. Lisäksi vuosittain on paikallisen ammattioppilaitoksen opiskelijoita harjoittelijoina. Alkusyksystä päättyi runsaan vuoden mittainen projekti-insinöörin määräaikaisuus. Sinä aikana Kanavatarvikkeessa muutettiin tuotannonohjausjärjestelmä, otettiin käyttöön 5S-laatujärjestelmä ja remontoitiin yrityksen tilat. Projekti-insinööri veti hankkeet; toki hän tarvitsi kannustusta ja ohjausta. PUHEISTA TEKOIHIN Laatujärjestelmästä oli puhetta monta vuotta, kertoo tekninen johtaja, insinööri Pertti Tarkiainen. Viime vuonna kaikki napsahti kohdalleen. Paikkakuntalainen yrittäjä oli tilannut omaan yrityksensä 5S-kurssin, johon Kanavatarvikkeen koko henkilöstö mahtui mukaan. Pekka Parviainen oli valmistunut vastikään insinööriksi, ja hänet palkattiin vetämään projektia. Toki hän teki muutakin, esimerkiksi toimi sijaisena yrityksen kahden insinöörien kesälomien aikana. Parviainen oli talossa jo aiemmalta tuttu. Hän oli ollut työharjoittelussa, kun opiskeli paikkakunnan ammattikoulun metallilinjalla. Sittemmin hän jatkoi opintojaan ammattikorkeakoulussa. Kuka olisi ollut parempi: Pekalla oli kokemusta meiltä, tuoreen tutkinnon kautta uutta tietoa ja halu päästä ensimmäiseen koulutusta vastaavaan työpaikkaan, Miettinen hehkuttaa. 12

13 HALLIIN YLEISSIISTEYTTÄ Laatujärjestelmän tarkoitus oli luoda viihtyisämpi työympäristö siistissä hallissa ja säästää työaikaa, kun työkalut ja muut tarvikkeet löytyvät nopeasti omilta paikoiltaan. Aiemmin Kanavatarvikkeen halli oli kuin monen muun pikkuyrityksen tuotantotilat. Työkaluja etsittiin välillä ärräpäiden saattelemana. Seinän vierustavat olivat täynnä pellinpalasia, joita säilytettiin, jos niitä joskus tarvittaisiin. Hallin lattialla pyöri villan palasia, joita jäi yli eristettyjen osien valmistuksessa. Jos niitä ei siivota ajoissa pois, ne tallaantuvat lattialle ja aiheuttavat enemmän pölyä, Tarkiainen selventää. Pieksämäen Kanavatarvike sai jonkin verran taloudellista tukea Etelä-Savon ely-keskuksesta. Anneli Miettinen sanoo, että ilman tukea he eivät olisi rekrytoineet projekti-insinööriä. Tosin hänen mielestään jälkikäteen katsottuna lopputulos oli niin hyvä, että olisi kannattanut lähteä ilman tukeakin. Nuorilla on niin paljon energiaa ja uutta tietoa, jota he pääsevät kokeilemaan. Saan itsekin nuorilta virtaa, sen takia pidän heitä projektitöissä. Projektista hyötyi myös määräaikaisena työskennellyt insinööri. Hän sai arvokasta työkokemusta, jonka turvin oli helpompi saada seuraava työ. Pelti-Arvo vastaanottaa vierailijat Pieksämäen Kanavatarvikkeen ovella. Yrityksessä on tiivis ja hyvä yhteishenki. Nyt kaikki on siivottu eikä mitään turhaa varastoida. Romulavalle vietiin muutama sata kilo peltiä. Niin hallissa kuin varastoissa jokaisella tarvikkeella on oma paikkansa. Kun henkilökunta ja projektivetäjä pohtivat eri tavaroiden tarkoituksenmukaisia säilytyspaikkoja, jouduttiin tekemään jonkin verran kompromisseja. Tarkiainen hämmästyi, miten helposti henkilöstö omaksui järjestelmän. He ymmärsivät, että siitä on itsellekin hyötyä. Osa kavereista tekee urakkaa, joten tilipussissa näkyy, ettei työaikaa enää mene tavaroiden etsimiseen. Järjestelmän käyttöön oton jälkeen esimerkiksi läpimenoajat ja valmistus ovat nopeutuneet, työturvallisuus on parantunut sekä pölyn määrä on vähentynyt. MYÖNTEISET MUUTOKSET KANNUSTAVAT Pertti Tarkiainen suosittelee 5S-järjestelmää lämpimästi. Jos vähäänkään näyttää siltä, että muutoksista on myönteisiä seurauksia, olen aina niiden puolella. Projekti eteni joustavasti. Pienyritykselle on kuitenkin iso kynnys ottaa uusia järjestelmiä käyttöön. Oma työaika ei välttämättä riitä projektinhallintaan ja ulkopuolisen palkkaaminen voi olla rahasta kiinni. 13

14 Länsimaissa kaivostoiminta on pitkälti koneistettu ja automatisoitu. Suomi ja Chile jakavat kaivosalan osaamistaan TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Juho Torvi /Kajaanin ammmattikorkeakoulu ja Freeimages Kaivosalan koulutus- ja tutkimusyhteistyö Suomen ja Chilen välillä tiivistyi, kun Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut solmivat yhteistyösopimuksen chileläisen Santa Marian teknillisen yliopiston kanssa. 14

15 Valparaisossa Tyynen meren rannalla sijaitsevalla Santa Marian teknillisellä yliopistolla on pitkät perinteet kaivosalan opetuksessa ja tutkimisessa. Kaivosteollisuus on Chilessä merkittävä työllistäjä ja kaivosalan insinööriosaamiselle on kysyntää. Chile on maailman suurin kuparintuottaja. Kokeneita ja osaavia kaivosalankouluttajia ovat myös suomalaiset yhteistyökumppanit Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut. Ne ovat kehittäneet kaivostekniikkaan suuntautuvaa täydennys-, lyhytkestoista ja tutkintoon johtavan insinöörikoulutuksen kaivosalalle suuntautuvia opintosisältöjä ja ammattiaineita jo vuodesta 2006 lähtien. Kajaanin ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtaja Jari Kähkönen kertoo, että aloite kaivososaamisen kehittämisestä Chilen kanssa tuli valtionjohdosta. Viime vuonna silloisen pääministerin mukana Chileen matkusti muun muassa kaivos-, energia- ja metsäalan yritysten edustajista koostuva delegaatio. Kun chileläiset tekivät vastavierailun Suomeen, Kähkönen esitteli vieraille suomalaisen ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujärjestelmän kaivostekniikan opetuksesta ja tutkimuksesta. Vierailun aikana syntyivät ensimmäiset kontaktit Chileen. Viime keväänä suomalaisdelegaatio vieraili Chilessä ja tutustui muun muassa Santa Marian teknilliseen yliopistoon. Vierailun aikana kävi selväksi, että kaivosalan opetus on korkeatasoista ja yliopistolla on laajat verkostot ympäri maailmaa. Viisivuotinen yhteistyösopimus Santa Marian teknillisen yliopiston sekä Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulujen välillä solmittiin syyskuussa. Yhteistyösopimus sisältää opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa sekä tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä. YMPÄRISTÖTIETOISUUS KASVANUT Muun muassa vedenpuute ja energiantarpeen kasvaminen sekä hinnan Kaivostyönjohtajaopiskelijat tutustuivat Tulikiven vuolukivilouhoksen louhintamenetelmiin. kallistuminen asettavat haasteita chileläiselle kaivosteollisuudelle. Kähkösen mukaan vedestä on pulaa varsinkin aavikoilla ja vuorilla sijaitsevilla kaivoksilla, jonne vesi on kuljetettava kymmenien kilometrien takaa. Ympäristötietoisuus on kasvanut myös Chilessä. Kähkönen arvioi, että chileläiset ovat kiinnostuneita suomalaisten osaamisesta uusiutuvien energiaratkaisujen hyödyntämisessä teknologioissa sekä vihreän, kestävän kaivosteollisuuden kehittämisessä. Tutkimuksen kansainvälinen kehittäminen sisältyy Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelmaan, joka tukee käynnistyvää yhteistyötä. Chileläiset arvostavat suomalaisen koulutusjärjestelmän korkeaa tasoa. Vaikka kaivosalan insinöörikoulutus on korkeatasoista Santa Marian teknillisellä yliopistolla, suomalaisten osaamista voidaan hyödyntää erityisesti kaivoksien työnjohtajakoulutuksessa. Suomalaisilta toivotaan erityisesti apua ammatillisen työnjohtajakoulutuksen opetussisällön ja opettajien pedagogisten tietojen ja taitojen kasvattamisen suunnittelussa. VAIHTOA MOLEMPIIN MAIHIN Kähkösen mukaan opiskelijavaihto realisoituu mahdollisesti jo ensi syksynä. Neljä Kajaanin ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijaa on jo ilmoittanut olevansa kiinnostunut lähtemään vaihtoopiskelijaksi Chileen. Vaikka espanja on Chilen virallinen kieli, Santa Marian teknillisellä yliopistolla voi suorittaa kursseja myös englannin kielellä. Kähkönen toivoo, että Chilestä tulee myös vaihto-opiskelijoita niin Kajaanin kuin Lapin ammattikorkeakouluihin. Hän ideoi, että Chilestä voisi tulla opiskelija tekemään lopputyötään Suomessa toimivaan kansainväliseen kaivosalan yritykseen. Vaikka yhteistyösopimuksen solmiminen chileläisen yliopiston kanssa on merkittävä asia Kajaanin ammattikorkeakoululle, sillä on jo entuudestaan kokemusta kansainvälisestä koulutusyhteistyöstä. Ammattikorkeakoulu on jo pitkään tehnyt yhteistyötä niin espanjalaisen kuin ruotsalaisen yliopiston kanssa. Esimerkiksi Luulajan yliopistosta on tullut vierailevia opettajia kasvattamaan kotimaista alan ammattiosaamista, Kähkönen sanoo. 15

16 Pori on Suomen kuparipääkaupunki. Täällä on tehty kuparituotteita 1940-luvulta lähtien, Tero Horttana kertoo. Kuparista on moneksi TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Jussi Partanen Luvatan Porin tehtaan kuparisia erikoistuotteita käytetään niin energiantuotannossa, liikennevälineissä kuin elektroniikkateollisuudessakin. 16

17 Kupari on punaruskeaa ja vihreää. Sähkömoottorit, autot, autoteollisuuden hitsauselektrodit, kännykät, tietokoneet, sairaaloiden kuvantamislaitteet, suprajohteet, tuulivoimalat, aurinkopaneelit Muun muassa näissä kaikissa on kuparia. Modernissa maailmassa on vaikea ottaa montakaan askelta kohtaamatta punaruskeaa, pehmeää, mutta hyvin sitkeää metallia. Tuotantotalouden insinööri, tuoteryhmäpäällikkö Tero Horttana Luvatan Porin tehtaalta muistuttaa, että kuparin valtteja ovat erinomainen lämmön- ja sähkönjohtavuus sekä hyvä korroosion kesto. Luvata tekee kuparista erikoistuotteita kaikkiin mainittuihin kohteisiin. Toimintamme on vakaalla pohjalla, sillä jos yhdellä sektorilla menee joskus huonommin, niin joku toinen vetää taatusti hyvin. KUNNIAKKAAT KUPARIPERINTEET Luvata jatkaa osaltaan Outokummun tarinaa. Se osti kupariliiketoiminnan, josta Outokumpu luopui 2000-luvun alussa. Porin tehdas sijaitsee samassa kupariteollisuuspuistossa kuin myös esimerkiksi Outotec, Cupori, Boliden, Upcast sekä Aurubis, Luvatan entinen valssaamo. Horttanan mukaan Pori on Suomen ehdoton kuparipääkaupunki: Porissa on tehty kuparituotteita 40-luvulta lähtien. Meillä on kupariin liittyvää erikoisosaamista sekä huippuunsa viritettyä tuotantotekniikkaa. Luvata on tehnyt esimerkiksi kuparin kylmämuovaukseen, -puristukseen ja vetotekniikkaan liittyviä keksintöjä. Käytämme myös Outokummun aikana kehitettyä hapetonta, erittäin puhdasta ja hyvin sähköä johtavaa kuparia. Porin tehtaalla työskentelee tällä hetkellä noin 300 henkeä. Kaikkiaan ruotsalaisen Nordic Capitalsin omistama Luvata toimii 17 maassa. Sillä on 36 tehdasta ja palveluksessaan yli 6300 työntekijää. Erikoistuotteiden lisäksi Luvatakonserniin kuuluvat myös kupariputkia sekä lämmönvaihtimia valmistavat divisioonat. AURINKONAUHA VENYY, EI PAUKU Tero Horttana myy ja markkinoi aurinkokennoihin tarkoitettuja Sunwiretuotteita. Hän toimii myös tuoteryhmän kansainvälisten asiakkuuksien johtajana. Sunwiren tuotantolinja on kehitetty Porissa. Sunwire on tinaseoksella päällystetty kuparinauha, joka yhdistää piikennot sähköisesti toisiinsa. Piin ja kuparin lämpölaajenemiskertoimissa on valtava ero, mutta Sunwire antaa myöten, palautuu sitten entiselleen ja kestää koko aurinkopaneelin käyttöiän. Horttana vierailee työnsä puolesta esimerkiksi Euroopassa järjestettävissä myynti- ja markkinointitapahtumissa sekä osallistuu erilaisiin asiakaspalavereihin. Hän on valmistunut tuotantotalouden insinööriksi Kotkan teknisestä oppilaitoksesta vuonna 1993 ja on suorittanut kursseja myös Saksassa. Työuraan mahtuvat pestit Vaasassa Wärtsilällä ja Köyliössä kuljetinketjuja valmistavalla FB-ketjutekniikalla; Luvatalla hän on työskennellyt vuodesta Tinaseoksella päällystetty Sunwire-kuparinauha yhdistää aurinkopaneelissa piikennot toisiinsa. Työssäni korostuvat ihmissuhdetaidot, teknisen osaamisen ohella. Parasta on vaihtelevuus ja erilaisten ihmisten kanssa työskentely kansainvälisessä ympäristössä. Haastavinta on runsas matkustelu ja lentokoneissa istuskelu. EI KUPARI IHAN KAIKKEEN KÄY Kupari on punaruskeaa mutta myös vihreää. Kuparia käytetään aurinkokennojen lisäksi esimerkiksi sähköautoissa. Porissa valmistetaan kuparisia sähkömoottorin profiilitankoja muun muassa Teslan sähköautoihin. Kuten aurinkokennojen myös sähköautojen markkinoiden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi. Ja todella ekologista sähköautojen käyttö on silloin, kun niiden tuottama sähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla. Kupari on myös sataprosenttisen kierrätettävää. Poikkeamme kierroksellamme vielä Sunwire-osaston taukotiloihin. Koko huone on maalattu, ei punaruskeilla, vaan Porin Ässien punamustilla väreillä. Käy ilmi, että Horttana kuten muutkin osaston miehet ovat armoitettuja patajoukkueen faneja. Hmm, Ässien takavuosien kapteeni oli vankka, fyysinen asennepelaaja Matti Kuparinen. Ja joukkue on tänäkin vuonna rikkonut kuparisen lähes joka pelissä. Kelpaisiko siis kauden päätteeksi vaikkapa pronssi metalliseos, jonka pääkomponenttina on kupari? Ei, lätkässä kelpaa ainoastaan kulta, Horttana naurahtaa. 17

18 YTN:n teknologiateollisuuden kenttäkierros käynnistyi Tampereelta. Teknologiateollisuuden kenttäkierros käynnissä TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki Ammatillisen järjestäytymisen tärkeys ja jäsenyyden edut olivat keskeisesti esillä lokakuun puolivälissä Tampereella käynnistyneellä YTN:n teknologiateollisuuden syksyn kenttäkierroksella. Perinteisen kenttäkierroksen toteuttamistapa poikkeaa tänä vuonna hieman totutusta. Kiertueen kohteina ovat korostetusti paikkakunnat, eivät yksittäiset yritykset. Toki tilaisuuksien osanotto edelleen nojaa kunkin alueen suuriin yrityksiin, mutta yksi ajatus on koota eri yritysten ylempiä toimihenkilöitä vaihtamaan ajatuksia ja tutustumaan toisiinsa, teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies Hannu Takala kertoo. Syyskiertueen teemana on ammatillisen järjestäytymisen tärkeys otsikolla Yksin et pärjää. Takalan mukaan jäsenyydestä puhuminen ei ole valikoitunut aiheeksi sattumalta. Siitä, miten luottamusmiesten pitää suhtautua työpaikalla niin sanottuihin villeihin eli järjestäytymättömiin, puhutaan jokaisessa luottamusmiesseminaarissa. Puhe on välillä aika kovaakin, tarjotut keinot myös. Ilmeisesti teknologiateollisuudessa työskentelevien ylempien enemmistö on tässä suhteessa eräänlaista hard rock-osastoa, hän sanoo. Takalan mukaan kenttäkierroksella painotetaan ennen muuta jäsenyyden tuomia etuja. Hänen mielestään ne eivät ole vain yksilöllisiä vaan kollektiivisia. Joku voi pitää ajatusta vanhanaikaisena, mutta jokainen jäsen parantaa kaikkien hyvinvointia työpaikalla. Reilut työelämän pelisäännöt syntyvät yhdessä, ei sooloilemalla, hän jatkaa. Kolmentoista tilaisuuden kiertue päättyy 19. marraskuuta Helsinkiin. PALKKARATKAISU PUHUTTAA Kenttäkierroksen Tampereen tilaisuudessa puhuttiin myös työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen vuoden palkkaratkaisusta. Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei tehdä, teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus tuo 0,4 prosentin korotuksen ensi vuoden maaliskuussa. Nyt on aika arvioida kevään palkkaratkaisua sen suhteen, mikä on viisasta. Sopimuksessa on perälauta, mutta jos korotuksista halutaan sopia paikallisella palkkaratkaisulla, sen aika on nyt. Takaraja on lokakuun loppu, Takala sanoo. Tampereella pohdittiin muun muassa sitä, kannattaako yrityksessä tarttua työnantajan tarjoamaan esitykseen lykätä korotusta, mikä tietäisi hieman isompaa korotusprosenttia. Paikallisesti voidaan toki myös sopia korotuksen aikaistamisesta. Takalalla ei ollut yhtä ja oikeaa vastausta kysymykseen. Hänen mukaansa hyvä tapa on selvittää edustettavien mielipidettä asiaan etukäteen ja sen pohjalta ratkaista, mikä on kaikille parasta. Työnantajalla on toki kova halu näyttää, että palkoista voidaan sopia myös paikallisesti. Tällä kierroksella se on ainakin halpaa, Takala pohtii. 18

19 Työsuojelupalkinto Ouluun TEKSTI ja KUVA: Ilona Mäenpää Työsuojeluvaltuutettu Seppo Karjalainen ja työsuojelupäällikkö Kimmo Leskinen Oulun teknisestä liikelaitoksesta ovat saaneet valtakunnallisen työsuojelupalkinnon ansiokkaasta yhteistyöstä työsuojelun ja työterveyden edistämiseksi. Työparina toimivat Karjalainen ja Leskinen ovat yhdessä parantaneet työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta Oulun kaupungin liikelaitosten työpaikoilla. Viimeisten viiden vuoden ajan Oulun kaupungin työtapaturmapoissaolot ovat laskeneet vuosittain keskimäärin 7,9 prosenttia. Oulun teknisen liikelaitoksen Teklin osalta työtapaturmat ovat laskeneet keskimäärin 15 prosenttia. Tekli on kasvanut 550 hengen organisaatioksi lyhyessä ajassa palveluiden yhdistämisen ja kuntien yhdistymisenkin kautta. RISKIEN ARVIOINTIA Leskinen on vastannut siitä, että kaikille Teklin työpaikkasektoreille on tehty vaarojen ja riskien arviointi, jota pidetään ajan tasalla. Hän on toiminut päätoimisena työsuojelupäällikkönä vuodesta 2008 lähtien. Pääkeino tapaturmien laskemiseen oli riskien kartoitus, joka kohdistui kaikkiin 550 työntekijään, Leskinen kertoo. Hänen mukaansa työn tuottavuus on viiden vuoden aikana kasvanut lähes miljoonalla eurolla. Karjalainen on toiminut päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna teknisessä liikelaitoksessa vuodesta 2003 lähtien. Hänen mukaan tärkeintä on yhteistyö kaikkien eri tahojen työntekijöiden, esimiesten ja työterveyshuollon kanssa. Kimmo Leskinen (vas.) ja Seppo Karjalainen saivat työsuojelupalkinnon Työsuojelupäivillä lokakuussa. KOLUMNI Teppo Valtonen kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos Keskusyksikkönä aivot Ihminen on monimutkaisin tuntemamme automaatiojärjestelmä. Sen keskusyksikkö ovat aivot, joiden merkittävin osa on aivokuori, korteksi. Aivokuoren ajatellaan olevan vastuussa tietoisista kokemuksista, muistista ja kyvystä suunnitella tulevaa. Aivot havainnoivat jatkuvasti sekä kehon sisäistä tilaa ja toimintaa että aistien kautta ulkomaailmaa. Havaintojen avulla aivot ohjaavat kehon prosesseja automaattisesti. Osaan prosesseista, kuten hengittämiseen, voimme kuitenkin vaikuttaa myös tietoisesti. Ulkomaailmassakin toimintamme on osin automaattista, osin tahdonalaista. Välillä kuvittelemme tekevämme samanaikaisesti montaa keskittymistä vaativaa tehtävää. Todellisuudessa keskitymme vuoroin esimerkiksi kirjoittamiseen, vuoroin puhelinkeskusteluun suoriutumisen kärsiessä molemmissa. Tehtävät, jotka osaamme hyvin, automatisoituvat; pystymme tekemään niitä yhtä aikaa vaativankin tehtävän kanssa. Vaativa tehtävä voi kuitenkin varata resursseja, joita automatisoitunut tehtävä saattaisi tarvita. Vaikka ajaisimme tuttua reittiä autolla, mutta keskitymme puhelinkeskusteluun, saatamme reagoida liian hitaasti edessä ajavan äkkijarrutukseen. Ajattelua vaativat tehtävät kuormittavat myös jäädessään kesken. Muistamme keskeytyneen tehtävän yksityiskohdat paremmin kuin päättyneen, jolloin keskeytynyt tehtävä häiritsee muita muistia vaativia tehtäviä. Esimerkiksi keskeytetty kirjoitustehtävä heikentää sanalistojen muistamista. Useimmiten olisikin hyödyllistä tehdä tehtävä valmiiksi ennen siirtymistä seuraavaan. Toisaalta, vaikeaa ja tärkeää päätöstä kannattaa joskus hauduttaa. Muistamisen lisäksi myös tiedostamattamme työstämme kesken jäänyttä tehtävää. Kun palaamme tehtävään uudestaan, ratkaisu saattaa löytyä helpommin kuin jos olisimme koittaneet saada sen kerralla valmiiksi. Keskusyksikön suurin haaste lieneekin prosessin säätäminen tehtävän vaihtamisen ja loppuun tekemisen välillä. 19

20 Kaikki hyötyvät perheystävällisistä käytännöistä TEKSTI: Minna Virolainen Jatkuva ristiriita työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa aiheuttaa stressiä ja nakertaa työhyvinvointia. Kun yhtälö saadaan toimimaan tasapainossa, työ ja perhe voivat olla toistensa voimavaroja. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteiden katsotaan helposti kuuluvan nimenomaan pikkulapsivaiheeseen. Ongelmat eivät koske kuitenkaan vain lapsiperheitä tai tiettyä vaihetta. Työn ohessa hoidettavana saattavat olla lasten sijaan ikääntyneet vanhemmat tai sairastunut puoliso. Perhe-elämä onkin ymmärrettävä tässä yhteydessä laajasti. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen koskee oikeastaan kaikkia työntekijöitä koko uran ajan, sanoo ohjelmakoordinaattori Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitokselta. Jotta vaativista elämäntilanteista on mahdollista selvitä ehjänä, tarvitaan työelämältäkin joustoa. Toppinen-Tanner luotsaa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa, jolla pyritään löytämään ja edistämään perheystävällisiä käytäntöjä työpaikoilla. Erilaiset työaikajärjestelyt ja mahdollisuus etätöiden tekemiseen ovat arkea helpottavista keinoista käytetyimpiä. Liukumat, työaikapankit ja muut työaikajoustot antavat työntekijälle liikkumatilaa. Työntekijä ja työnantaja voivat myös keskenään sopia työajan lyhentämisestä määräajaksi. Tämä mahdollisuus ei ole mitenkään rajattu vain hoitovapaaseen tai -rahaan. Osalla aloista työ on vahvasti sidoksissa työpaikkaan ja tiettyihin työaikoihin, tällöin etätyö ja perinteiset työaikajoustot eivät onnistu. Toppinen-Tanner haluaa herätellä ihmisiä huomaamaan, että näilläkin työpaikoilla on yleensä mahdollista toimia perheystävällisemmin. On vain kehitettävä juuri kyseiselle työpaikalle sopivia keinoja. 20

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

monien makujen maustaja

monien makujen maustaja monien makujen maustaja Maustaja Oy Elintarvikkeiden sopimusvalmistuskumppani 70 työntekijää Liikevaihto v. 2013 n. 16,0 milj. euroa Vienti noin 23 % liikevaihdosta Tuotanto ja toimistotilat, 6600 neliömetriä,

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Aija Rytioja syntynyt Kokkolassa 1972 opiskellut Oulussa prosessitekniikan diplomiinsinööriksi valmistunut vuonna v. 1999 työskennellyt Suomen ainoassa sinkkitehtaassa vuodesta

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot