Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma"

Transkriptio

1 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma

2 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Tilaaja Sipoon kunta, Kehitys- ja kaavoituskeskus Tekijä Arkkitehtitoimisto Livady Oy Valmistunut Pohjakartat ja viistoilmakuvat Sipoon kunta, ellei toisin mainittu. Muu kuvamateriaali Livady Oy, ellei toisin mainittu. 2

3 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady, 2015 Tiivistelmä Nikkilän vanha sairaala-alue nykyinen Itäinen Jokipuisto on koko Nikkilän kehittämisen tärkeä voimavara. Konseptisuunnitelman ydin on se, että kehittäminen keskittyy alueen reunoille, keskiosan jäädessä näitä rauhallisemmaksi asuma-alueeksi. Vista ja Keidas ovat muuttuvan alueen kahdet kasvot. Vanha sairaala-alue tarjoaa hyvät lähtökohdat paikan tekemiselle eli vähittäiselle, toimijalähtöiselle alueen toimintojen ja imagon kehittämiselle ja arvon nostamiselle. Paikan tekemisen kaksi päätekijää ovat houkutteleva miljöö ja vahva konsepti. Muutos kannattaa aloittaa toiminnasta, ei seinistä. Kehittämisen kärkinä ovat Vistassa Juhlatalo ja Konttiaukio, Keitaassa Artborg ja sen eteläpuolinen aukio. Näistä ytimistä uudet käytöt laajentuvat ja ottavat haltuun muita rakennuksia ja alueita. Vanhan miljöön historiallista lähtökohtaa kunnioittava kehittäminen, paikan tekeminen, antaa ainekset myös täydennysrakentamiselle sairaalan mäen etelä- ja itäpuolella. Sairaala-alue säteilee laatua ympäristöönsä. Itäinen Jokipuisto on hyvä koealue ympäristöstä ja ihmisistä huolta pitävälle tulevien vuosikymmenien kaupunkirakentamiselle. Hyvä julkisen tilan verkosto linkittää tulevaisuudessa sairaala-alueen Nikkilän muihin merkittäviin kohteisiin. Alueen kehittäjänä avainasemassa on Sipoon kunta. Kunnan omistama mutta itsenäisesti visiota ja sovittuja tavoitteita toteuttava kiinteistöyhtiö on yksi vahva organisaatiomalli. Maa on jo kunnan omistuksessa. Kiinteistöyhtiön perustaminen edellyttää sitä, että kunta hankkii myös rakennukset omistukseensa. Taloudellisesti sairaala-alueen paikkalähtöiseen kehittämiseen on hyvät mahdollisuudet. Ympäristöön sopiva pientalovaltainen täydennysrakentaminen antaa tuottoja enemmän kuin mitä kuluu nyt vajaakäytössä olevien rakennusten perusteelliseen korjaamiseen sisältä. On huomattava, että Uusi hallintorakennus ei ollut mukana tässä tarkastelussa. Täydelliseen saneeraamiseen tuotot eivät riitä, eikä saneeraus olisi toivottavaakaan. Täydennysrakentamisen tuotoilla voidaan siis kattaa tärkeät korjaukset sekä katu- ja ympäristötyöt. Taloudellista marginaalia on sen verran, että yllätyksiin voidaan varautua. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

4 Sisällys 1 Esipuhe 5 2 Suunnitelman lähtökohtia 6 3 Sairaala-alueen historiasta ja rakentumisesta 9 4 Paikan tekeminen alueiden kehittämisen strategiana 15 5 Konseptisuunnitelma: Vista ja Keidas vanhan sairaala-alueen kahdet kasvot 23 6 Toteutumisen kysymyksiä 41 7 Yhteenveto ja jatkotoimet: Uusi vetovoimainen paikka Uudellamaalla 46 8 Lähteet ja liitteet 50 4 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

5 1 Esipuhe Kaisa Yli-Jama Yleiskaavapäällikkö, Sipoon kunta Sipoon kunnan tavoitteena on kasvaa voimakkaasti ja ohjata kaupunkirakenteen kasvu tiiviisiin keskuksiin Nikkilään, Talmaan ja Söderkullaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tavoite on yksinkertainen, mutta keinot sen saavuttamiseksi eivät ole. Tarvitaan itseään voimistavia myönteisiä kehitysprosesseja, joiden tuloksena taajamakeskuksiin saadaan lisää asukkaita, hyviä palveluja, yrityksiä ja työpaikkoja, elävää kaupunkikulttuuria ja kaiken kaikkiaan laadukasta paikallista elämää. Nikkilän kehityskuvan laatimisen yhteydessä kysymme, miten toivottu kehitysprosessi käynnistetään. Nyt käsillä oleva Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma antaa tähän kysymykseen vastauksia. Nikkilän vanha sairaala-alue eli Itäinen Jokipuisto on ainutlaatuinen ja kiinnostava paikka. Kaunis rakennuskanta, aktiivinen asukasyhdistystoiminta, kiehtova historia ja arvokas puistomiljöö tekevät alueesta kutkuttavan näyttämön uusille tapahtumille ja toiminnoille jo nykyisen arvostetun asuinalueen lisäksi. Vastaavia mahdollisuuksia muille kaupungeille ovat tarjonneet esimerkiksi vanhat varuskunta- tai tehdasalueet, joilla rakennusten kunnostamisella uuteen käyttöön ja historian piirteiden säilyttämisellä on luotu keitaita monipuoliselle toiminnalle ja kaupunkikulttuurille. Nikkilä on muodostunut vanhan kirkonkylän ympärille ja historia on monin tavoin osana elinympäristöä, rakennuksissa ja viljelymaisemassa. Historian tulee jatkossakin säilyä näkyvänä osana elinympäristöä, jotta paikkaan voi tuntea juurtuvansa. Uusi rakentaminen täydentää vanhaa ja nostaa esille maiseman arvokkaita piirteitä. Kulttuuristen erityispiirteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen ovat avaimia vanhan sairaala-alueen kehittämisessä ja Itäisen Jokipuiston sisältämät mahdollisuudet ovat merkittävät koko Nikkilän taajaman vetovoimaisuuden lisäämisessä. Nikkilän suunnittelussa suositaan vuorovaikutteisuutta lisääviä käytäntöjä ja kulttuuristen resurssien tuomista osaksi kaupunkikehitystä pidetään suunnittelutyön lähtökohtana. Samanaikaisesti ja vuoropuhelussa Nikkilän sairaala-alueen konseptisuunnitelman kanssa on laadittu Nikkilän Kulttuurikäytävä -hankkeeseen sisältyvä Nikkilän Taideohjelma. Molemmat työt sisältävät konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joilla tulevaisuuden houkuttelevaa ja kiinnostavaa Nikkilää rakennetaan kulttuurisiin resursseihin tukeutuen. Laajaalainen yhteistyö kunnan eri toimialojen välillä sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken on entistä tärkeämpää kun suunnitelmia ryhdytään toteuttamaan. Yhteistyössä toimiva sidosryhmien verkosto on välttämätön edellytys vision toteutumisessa, kuten työssä esitellyistä kansainvälisistä esimerkkikohteista voidaan päätellä. Vaikka vanhan rakennuskannan ottaminen käyttöön vaatii erityisiä ja poikkeuksellisiakin ratkaisuja ja sisältää monia haasteita, myönteinen kehityskulku käynnistyy onneksi pienillä askeleilla ja on toteutettavissa vaiheittain. Juhlatalon kunnostaminen ja avaaminen kulttuuritapahtumien tilaksi on jo merkittävä etappi alueen kehityksessä. Väliaikaiskäyttö, tapahtumat ja kokeilut alueella lisäävät vähitellen Itäisen Jokipuiston kiinnostavuutta. Rakennusten kunnostaminen, uudet toimijat ja hienovarainen täydennysrakentaminen sitovat arvokkaan miljöön tiiviimmin osaksi Nikkilän keskustaa. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

6 2 Suunnitelman lähtökohtia Arkkitehtitoimisto Livady teki Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelman Sipoon kunnan tilauksesta keväällä Työ on osa laajempaa kehityskuvatyötä, joka tähtää Nikkilän taajaman merkittävään väkiluvun kasvuun ja henkilöjunaliikenteen avaamiseen. Sairaala-alue eli nykyinen Itäinen Jokipuisto on koko Nikkilän kehittämisen tärkeä voimavara. Tehtävänanto Sipoon kunnan lähettämän tarjouspyynnön ja työohjelman ( ) mukaan vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma keskittyy nyt tyhjillään olevien rakennusten käytön ideointiin, Itäisen Jokipuiston julkisen ulkotilan parantamiseen ja täydennysrakentamisen hahmotteluun. Kyseessä on ensisijaisesti ennakkoluuloton kokonaistarkastelu. Sairaala-alueen suunnitelma kytkeytyy koko Nikkilän käsittävään maankäytön kehityskuvaan. Kunnan tavoitteena on vahvistaa Nikkilän taajamakeskusta, tiivistää ja täydentää taajamarakennetta sekä houkutella lisää asukkaita ja yrittäjiä. Tähtäimessä on myös käynnistää uudelleen henkilöraideliikenne Nikkilä-Kerava radalla. Vanhan sairaala-alueen kehittämisellä tarkoitetaan rakennusten ottamista käyttöön, toiminnan suunnittelua, asuntojen määrän lisäämistä, lisärakentamista, toiminnan ja palvelujen monipuolistamista ja lisäämistä sekä alueen kytkemistä tiiviimmin muuhun taajamarakenteeseen. Työohjelman mukaan konseptisuunnitelma toimii pohjana alueelle kohdistuvien tavoitteiden yhteensovittamiselle ja erilaisille toimenpide-ehdotuksille. Työn pohjalta voidaan arvioida sairaalaympäristön kehittämismahdollisuuksia, mahdollisia uusia rakentamispaikkoja ja rakentamisen määrää Nikkilän muuttuvassa kokonaisuudessa ja kehityksen eri aikajänteillä noin vuoteen 2040 asti. Työryhmä TkT, arkkitehti SAFA, professori Panu Lehtovuori Arkkitehti SAFA, TaM Mikko Mälkki Arkkitehti SAFA, puuseppä Lars-Erik Mattila VTT, tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila HT, yliopistonlehtori Markus Laine DI Antti Kurvinen ja DI Jaakko Vihola / Majatec Oy Yhteystiedot: Panu Lehtovuori, , Arkkitehtitoimisto Livady Oy, Hämeentie 4 C 11, Helsinki, puh Työn ohjaamiseen Sipoon kunnan toimesta ovat osallistuneet Kehitys- ja kaavoituskeskus sekä Kulttuuripalvelut. Ohjausryhmään ja työprosessin aikaisiin työpajoihin osallistuneet henkilöt on mainittu liitteessä 4. Työohjelman mainitsemat suunnittelutehtävään kuuluvat rakennukset on korostettu kartassa punaisella, työn kuluessa tarkasteluun mukaan otetut rakennukset violetilla. 6 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

7 Työprosessi Arkkitehtitoimisto Livady toteutti Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnittelun yhteistyössä Sipoon kunnan Kehitys- ja kaavoituskeskuksen, asukkaiden ja valikoitujen asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena oli vuorovaikutteinen ja eri tahojen ideoita yhteen kokoava työtapa. Samalla jo suunnitelman teko antoi mahdollisuuden tehdä Nikkilän vanhaa sairaalaaluetta tunnetuksi siitä mahdollisesti kiinnostuneiden toimijoiden keskuudessa. Konseptisuunnitelmaa kehitettiin vaiheittain helmikuusta kesäkuuhun Suunnitelmaan koottiin aineksia mm. perehtymällä alueeseen ja rakennuksiin, tutustumalla sairaalan historiaan ja edeltäviin uusiokäyttösuunnitelmiin sekä kartoittamalla nykyiset toiminnot ja toimijat. Työn kuluessa Livadyn työryhmä teki benchmarkingin eli vertailuanalyysin paikkalähtöisen kehittämisen koti- ja ulkomaisista esimerkeistä, hahmotteli entisen sairaala-alueen rakennusten ja ulkotilojen ohjelmointia sekä rakensi tulevaisuusskenaarioita vuosille 2020, 2030 ja Ideoita ja tarkentuvia suunnitelmia jalostettiin kahdessa työpajassa asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Työn sisällöstä keskusteltiin myös alueen maanomistajien ja Porvoon museon kanssa. Museo tuki ajatusta rakennusten vähittäisestä käyttöönotosta ja korosti RKY-alueen vaalimisen tärkeyttä. Yhtä aikaa konseptisuunnitelman kanssa viimeistelty Nikkilän Taideohjelma on antanut ideoita ja lähtökohtia. Konseptisuunnitelma jakaa Taideohjelman kanssa kiinnostuksen paikka- ja toimijalähtöiseen kehittämisajatteluun, kulttuurisuunnitteluun. Asiantuntijatyöpaja Juhlatalossa Kuvat: Eveliina Harsia. Työpajojen menetelmistä Työpajojen yhteisenä tavoitteena oli kehittää alueen kokonaisideaa. Ensimmäisiä suunnitteluajatuksia esiteltiin asukastyöpajassa ( ). Suunnitelmaa vietiin asukkaiden kanssa eteenpäin learning café -keskustelujen avulla. Asukastyöpajan erityisenä tavoitteena oli saada alueen asukkaiden tieto ja kokemus alueesta käyttöön. Livady jatkoi konseptisuunnitelman tekoa asukkailta saatujen ideoiden pohjalta. Suunnitelman seuraava vaihe esiteltiin valikoiduille asiantuntijoille toisessa työpajassa ( ). Työpajassa oli myös asukasedustus. Niin ikään learning caféna toteutetun asiantuntijatyöpajan erityisenä tavoitteena oli selkiyttää sitä, mitä toimintoja alueelle olisi perusteltua saada ja miten toiminnot voisivat toteutua. Maanomistajille esiteltiin melko pitkälle kehiteltyä suunnitelmaluonnosta toukokuun puolivälin jälkeen ( ). Tavoitteena oli vielä keskustella erilaisten aluetta koskevien ideoiden toteutusmahdollisuuksista maanomistajien näkökulmasta. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitteluun työpajoissa käytetty learning café -menetelmä tunnetaan suomeksi myös nimellä oppimiskahvila. Työpajoissa kerrottiin ensin konseptisuunnitelman lähtökohdista, toiseksi jakaannuttiin kolmeen pöytään, joissa kussakin oli kysymys tai kysymyksiä pohdittavaksi. Ideana oli, että kaikki ryhmät pohtivat työpajan eri vaiheissa kaikkia esillä olleita kysymyksiä ja pääsevät myös kommentoimaan kaikkien eri pöytien ajatuksia. Lopuksi pidettiin yhteenvetokeskustelu, jossa käytiin keskustelun tulokset läpi ja haettiin vielä täydentäviä näkökulmia. Työpajojen tuloksista kerrotaan tarkemmin luvun 5 kappaleessa Työpajojen antia. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

8 Kuva 8 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

9 3 Sairaala-alueen historiasta ja rakentumisesta Nikkilän sairaala perustettiin vuonna 1914 historiallisen kirkonkylän lähistölle, Porvoon Keravan -radan vaikutuspiiriin. Toisen maailmansodan lopulta 1960-luvulle sairaalassa oli yli 1000 potilasta. Sairaalan toiminta loppui vuonna 1999, minkä jälkeen suurin osa potilasrakennuksista on muutettu asunnoiksi. Sairaalan mäki on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Nikkilän entinen sairaala-alue eli nykyinen Sipoon Itäinen Jokipuisto sijaitsee Nikkilän taajaman kaakkoisreunalla, Sipoonjoen jokilaakson maisemassa, joen itäpuolella. Sairaala toteutettiin 1910-luvulla metsäiselle kumpareelle, joka oli jo tuohon aikaan eri suunnilta viljelysmaiseman ympäröimä. Nikkilä keskiaikaisine kirkkoineen on ollut yksi historiallisen Turku Viipuri-maantien kiinnekohdista; tie on tunnettu mm. nimillä Suuri Rantatie ja Kuninkaantie. Sairaala-aluetta pohjoissivulla rajaava nykyinen Uudensillantie noudattaa linjausta, jota tuo historiallinen maantie on seurannut viimeistään 1870-luvulta lähtien. (vrt. Senaatin kartasto.) Sairaalan mäki, joka kohoaa noin kolmenkymmenen metriin korkeuteen merenpinnasta, erottuu edelleen maisemassa omana kokonaisuutenaan, osittain topografian ja kasvillisuuden, osittain ympäristöstä poikkeavan rakennuskantansa vaikutuksesta. Mäki viettää lännessä loivasti kohti Sipoonjokilaaksoa, ja pohjoisessa ja etelässä se laskeutuu kohti avointa peltomaisemaa. Koillissuunnalla entinen sairaala-alue rajautuu vanhaan tilakeskukseen ja alueen itäreunalla on 1960-luvulla sairaalan henkilökunnan tarpeisiin toteutettuja kerrostaloja. Myös pohjois- ja eteläreunoille on rakentunut usean vuosikymmenen mittaan erilaista sairaala-aluetta palvelevaa rakennuskantaa. Sairaalan rakennettu alue on näin laajentunut alkuperäisestä 1910-luvun toteutuksesta; alueen reunavyöhykkeet ovat pohjoisessa, etelässä ja idässä saaneet nykyisen ilmeensä vähitellen. Lännessä entinen sairaala-alue liittyy kiinteästi Sipoonjokilaaksoon. Alueen läntisin rakennus, entinen ylilääkärin talo, on vuodelta 1914 ja se on vain muutaman kymmenen metrin päässä Sipoonjoesta, näkyvänä osana jokilaakson maisemaa. Nikkilän sairaalan aika 1910-luvulta 1990-luvulle Helsingin kaupungin mielisairaala toimi suunnittelualueella vuodesta 1914 lähtien aina vuoteen Sairaalan tarpeisiin rakennettiin eri vaiheissa yhteensä kuutisenkymmentä rakennusta. Niistä on jäljellä noin 30. Alueella on myös runsaasti sairaala-ajalta periytyvää kasvillisuutta ja tiestöä. Kaupungin mielisairaalan sijoittamiseen maaseudulle olivat aikanaan vaikuttamassa sairaanhoidolliset näkökohdat luvun alun uudet ajatukset mielisairaiden hoidosta tukivat sitä, että jokaisella sairaalla olisi mahdollisimman suuri vapaus, josta voisi nauttia tuottamatta vaaraa itselleen tai muille. Potilaita varten voitiin kaupungin ulkopuolella järjestää enemmän tilaa. (www.rky.fi; Sipoon kunta 2003.) Nikkilä oli Helsingin uudelle mielisairaalalle sikäli sopiva sijainti, että se sijaitsi rautatieyhteyden päässä kaupungista, Porvoon-Keravan radan varressa. Helsingin kaupunki osti sairaalaa varten Nickbyn kartanolta noin 60 hehtaarin maa-alueen, joka sijaitsi vajaan kahden kilometrin päässä Nikkilän asemasta (Tuovinen 2009, 11). Sairaalan sijoittaminen Sipooseen oli siinäkin mielessä luontevaa, että Helsingin mielisairaaloiden potilaita oli jo tätä ennen ollut sijoitettuina Sipooseen perhehoitopotilaiksi (Tuovinen 2009, 212). Alkuperäiset piirustukset laati arkkitehti E.A. Kranck, joka työskenteli Nikkilän sairaalan suunnittelun parissa vuodesta 1909 alkaen. Alue suunniteltiin niin sanotuksi paviljonkisairaalaksi, jossa yksittäiset rakennukset on sijoitettu puistomaiseen ympäristöön suhteellisen väljästi luvun aikana toteutettujen rakennusten sijoittelu perustui Kranckin vuonna 1912 tekemään asemapiirrokseen. Rakennusten perustamistyöt aloitettiin talvella , ja sairaalan ensimmäinen rakennusvaihe valmistui Koko alueelle edelleen leimaa-antavat, myöhäisjugendiksi luonnehditut rakennukset ovat peräisin tältä ajanjaksolta. (Tuovinen 2009, 15; rky.fi; Sipoon kunta 2003). Sairaala-alue on myöhempinä vuosikymmeninä täydentynyt ja muokkautunut useassa vaiheessa, mutta Kranckin laatima alueen alkuperäinen perusjäsennys on edelleen hyvin tunnistettavissa ja 1930-lukujen ja niitä myöhempi rakentaminen ovat kuitenkin luoneet alueen rakennettuun ympäristöön uusia kerrostumia ja 1930-luvuilla rakennuksia alueelle suunnitteli Helsingin kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher. Hänen suunnitelmiinsa perustuen rakennettiin muun muassa kolme suurta potilasrakennusta, hoitajien asuinrakennus, alueen pohjoisreunassa sijaitseva monumentaalinen Juhlatalo sekä alueen eteläosan Pesularakennus, joka tunnetaan nykyään Artborgina. (rky.fi; Sipoon kunta 2003.) Sairaala suunniteltiin 1910-luvulla alun pitäen 300 potilaalle, mutta alusta alkaen varauduttiin siihen, että laitos laajenisi. Arvioitiin, että sairaala kasvaisi vähitellen 900-paikkaiseksi. Kranckin vuonna 1912 laatimassa asemapiirroksessa on varauduttu lukuisien, tuolloin toteuttamatta jääneiden rakennusten sijoittamiseen osaksi kokonaisuutta. Muutaman rakennuksen osalta on myöhempien vuosikymmenten täydentävä rakentaminen seurannut melko tarkasti alkuperäistä suunnitelmaa, mutta muilta osin alueen täydentyminen on tapahtunut uudempien suunnitteluideologioiden mukaisesti. Vuoteen 1945 mennessä sairaansijojen määrä oli noussut jo 1100:aan, ja luku pysyi suunnilleen samana aina 1960-luvun jälkipuoliskolle asti luvun jälkeen sairaansijojen määrä alkoi vähitellen laskea. Potilaiden lisäksi alueella toimi päivittäin tietysti satoja työntekijöitä, joten kaiken kaikkiaan sairaala-alueesta muodostui sekä toimintojensa että rakennustensa osalta huomattavan mittava kokonaisuus, erityisesti suhteessa siihen, miten pieni Nikkilän kirkonkylä oli ollut 1900-luvun alkupuolella. Sairaalasta muodostui hyvin itsenäinen yksikkö, eräänlainen pikkukaupunki Sipoon keskelle. Toisaalta sillä on koko ajan ollut sidos Nikkilän kirkonkylään, ja kirkonkylän kehitys on ollut monella tavalla kytkeytynyt sairaalan vaiheisiin. (Tuovinen 2009, 13, , 111, ) Sairaalan alueeseen kuuluneet laajat maa-alueet mahdollistivat sairaalan oman maanviljelyn, karjatalouden ja sikalan ylläpidon, ja näitä toimintoja jatkettiin aina 1960-luvulle asti. Sairaala-alue oli siis tälläkin tavalla omavarainen suhteessa lähiympäristöönsä. Sairaalan puutarhat, joita varten rakennettiin kasvihuoneet jo 1920-luvulla, tuottivat vihanneksia ja kukkia sekä sairaalan omiin tarpeisiin että laajemmin mm. Helsingin kaupungin tarpeisiin. Sairaalalla oli myös oma vaatehuolto pesuloineen, korjausverstaat sekä jopa oma palokunta. Viljelyyn liittyvillä toiminnoilla oli merkitystä myös osana sairaalan työterapiaa. Puutarhan toiminta jatkui aina 1990-luvulle asti. (Enbom et al. 2005, 116; Tuovinen 2009, ) Nikkilän vanhaa sairaala-aluetta ja Sipoonjoen laaksomaisemaa 2000-luvulla. Taustalla Nikkillän taajamaa. Kuva: Sipoon kunta. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

10 1930-luku oli merkittävää aikaa Nikkilän sairaalan toiminnan laajentamisessa, ja sairaalan maa-alueita kasvatettiin edelleen ostamalla lisää maata. Laajimmillaan sairaala-alueeseen liittyvien viljely- ja metsämaiden ala oli noin 100 hehtaaria. (Tuovinen 2009, 111.) Toisen maailmansodan jälkeen alkoi uusi aikakausi mielisairaanhoidossa. Käyttöön tuli sekä uusia lääkkeitä että terapiamuotoja, ja voidaan puhua jopa hoitoideologian käännekohdasta. Vuosina Nikkilän sairaalan alueella sijaitsi myös mielisairaanhoitajakoulu. (Tuovinen 2009, 71-81, 196.) Taiteen tekemisen hyödyntämisestä potilaiden kuntoutuksessa sairaalassa oli kiinnostuttu jo 1930-luvulla, ja ohjattu taideterapia käynnistyi vuonna Sairaalan potilastöitä on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä vuodesta 1948 alkaen. Järjestelmällinen musiikkiterapiatoiminta kehittyi ja vakiintui Nikkilässä 1960-luvun aikana. Avohoitotoiminta laajeni ja oli laajimmillaan 1960-luvun aikana. Varsinaisten sairaansijojen määrä pysyi Nikkilässä silti lähes koko 1960-luvun ajan yli tuhannessa, joten potilaiden kokonaismäärä (varsinaiset sairaansijat ja avohoito yhteensä) oli siis erityisesti tuolloin varsin suuri. (Tuovinen 2009, , , ) Toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta olevista rakennuksista ympäristön kannalta merkittävin ja hallitsevin rakennus lienee sisääntuloakselin varteen vuonna 1956 valmistunut viisikerroksinen uusi hallinto- ja asuntolarakennus, ns. Uusi hallintorakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Claus Tandefeld. Rakennukseen sijoitettiin myös luentosali sekä hoitotiloja. (Tuovinen 2009, 72.) 1960-luvulla rakennettiin lisää asuintaloja sairaala-alueen yhteyteen: alueen itäosaan toteutettiin asuinkerrostaloja (Asuinrakennukset A ja B, eli Kutuharju ) ja eteläosiin, peltojen toiselle puolelle perheellisten asuintaloja (alueet Kiina ja Rux ) luvun aikana sairaalan henkilökunnan asuminen siirtyi kuitenkin yhä laajemmin koko Nikkilän kirkonkylän alueelle, pois itse sairaala-alueelta. Henkilökunnan asuntopula vaikeuttaessa edelleen työvoiman saantia 1970-luvulla jatkettiin työsuhdeasuntojen hankkimista eri puolilta Nikkilää. Alkujaan omaksi saarekkeekseen rakentunut sairaala-alue oli 1980-luvulle mennessä integroitunut muuhun taajamaan ainakin henkilökunnan asumisen osalta. (Tuovinen 2009, ) Integroitumista vahvisti luonnollisestikin potilaiden perhehoito, jonka juuret ulottuvat vuosisadan alkuun, ajalle ennen sairaalan perustamista. (Vrt luvulla viranomaiset kiinnittivät huomioita Nikkilän sairaalan rakennusten huonoon kuntoon ja osastojen tilanahtauteen luvun aikana sairaansijojen määrä Nikkilässä melkein puolittui. Suuntaus mielisairaanhoidossa oli yhä vahvemmin kohti käytäntöjä, joissa sairaalahoitoa korvaavia hoitomuotoja kytkettiin avohoitoon. (Tuovinen 2009, ) 1990-luvun alussa Helsingin kaupunki ja Sipoon kunta ja ryhtyivät yhteistyöhön sairaala-alueen uuden käytön pohdinnassa. Maan suurin mielisairaala ajettiin alas lopulta seitsemässä vuodessa luvun aikana Nikkilän sairaalan toiminnot siirrettiin Helsingin kaupungin puolelle, osa Hesperian sairaalaan, osa Auroraan. Sairaalan toiminta Nikkilässä loppui vuonna (Tuovinen 2009, ) Nikkilän sairaalan historiaa tutkinut Sirkka Liisa Tuovinen on nähnyt Nikkilän sairaalan toiminnan lopettamiselle useampia syitä. Mielenterveyslaki uudistui ja aluepsykiatrinen toimintamalli muutti rakenteita ja asenteita. Toisaalta asiaan vaikutti se, että kaupungin sisäisessä laskutuksessa ryhdyttiin 1990-luvulla perimään vuokria virastoilta ja laitoksilta, minkä vuoksi käytössä olevien kiinteistöjen määrää ja volyymia haluttiin karsia. (Tuovinen 2009, 318.) Helsingin kaupungin tavoitteeksi muodostui 1990-luvun aikana, että kaupunki haluaa luopua koko alueesta rakennuksineen. Tämä haluttiin kuitenkin tehdä niin, että alueelle löydettäisiin sellainen uusi käyttö ja hallintomalli, jotka turvaisivat sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen. Alueen muutoksen suunnittelu 1990-luvun lopulta eteenpäin Vuonna 1997 sairaala-alueen rakennuksista oli tyhjillään jo kymmenkunta (Tuovinen 2009, 321). Helsingin kaupunki tutki mm. sairaalaalueen kehittämistä EU:n idänkaupan osaamiskeskukseksi (vrt. International Introcraft 1997). Nikkilän sairaalan uudelleenkäytöstä laadittiin myös yleisemmän tason selvitys ja toimenpideohjelma (Maakanta Oy & Profi Realpro Oy 1997), jossa esitettiin skenaarioita alueen kehittymisestä, pohdittiin hallinto-, omistus- ja rahoitusmalleja ja verrattiin kohdetta ulkomaisiin esimerkkeihin. Selvityksessä pidettiin luontevimpana ja suositeltavimpana sitä, että alueelle etsittäisiin sekä suuria että pieniä toimijoita sen sijaan, että sille pyrittäisiin löytämään vain yksi suuri käyttäjätaho. Selvitys toi myös esiin alueen potentiaalia; sairaala-aluetta luonnehditaan raportissa jugendhenkiseksi puistokaupungiksi. Alueelle kaavailtiin yritys- ja harrastustoimintaa, majoitustiloja, ravintolatoimintaa sekä asuntoja ja ekumeenista hiljentymiskeskusta. (Maakanta Oy & Profi Realpro Oy 1997; Tuovinen 2009, 321.) Samoihin aikoihin esitettiin muissakin yhteyksissä ideoita alueelle sijoittettavista toiminnoista. Ideoita olivat mm. siviilipalvelun koulutuskeskus, siirtolapuutarha, kavioeläinpuisto, puutaidenäyttely, Nikkilän sairaalamuseo, pakolaiskeskus, uimahalli, jousiammuntarata, liikuntatilat, näyttelytilat, kesäteatteri, majatalo, teehuone, päiväkodit, leikkipuistot sekä kyläkauppa. (Tuovinen 2009, 321, 323.) Vuonna 1998 valmistunut selvitys Eastern Riverpark Sipoo / Östanåparken Sibbo / Itäinen Jokipuisto Sipoo, hallintomallin suunnittelu ja toteutuksen valmistelu (Maakanta Oy, ) esitti idean hallintomallista, jossa alueen kehitystä edistämään perustetaan erillinen kehitysyhtiö, jonka omistajana olisi ainakin aluksi Helsingin kaupunki. Helsingin kaupunginmuseo piti puolestaan erittäin tärkeänä, että sairaala-alueen yhtenäisyys säilytetään vaikka toiminnot ja käyttö muuttuisivat (Tuovinen 2009, 322). Muutaman vuoden pohdinnan myötä viranomaistahot päätyivät siihen, että aluetta kehitetään pääasiassa asuinalueena. Alueen kehittäjäksi lähti rakennusyhtiö NCC. (Korhonen 2004, ) Tehtäväkenttänä nähtiin paitsi uuden käytön tilallinen ja tekninen mahdollistaminen myös aluetta koskevien mielikuvien muuttaminen (Korhonen 2004, 36, 44). Syyskuussa 1998 alueen virallinen nimi muutettiin nykyiseen muotoon: Itäinen Jokipuisto Östanåparken (Tuovinen 2009, 322). Vuoden 1999 aikana valmistui selvitys siitä, mikä voisi olla kussakin rakennuksessa asuntojen enimmäismäärä ja millaisia muita käyttömahdollisuuksia sairaala-alueen rakennuksilla olisi (Arkkitehtitoimisto Heikkilä & Kauppinen Oy, ). Vuosituhannen vaihteessa oli käynnissä sairaala-alueen rakennusten muutossuunnittelu. Sen rinnalla laadittiin sekä asemakaavaa Itäisen Jokipuiston alueelle että osayleiskaavaa koko Nikkilän alueelle. Osayleis- 10 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

11 kaavatyöhön liittyen tehtiin mm. maankäytön kehityskuvaa, jossa pohdittiin useista näkökulmista millainen rooli sairaala-alueella voisi olla osana tulevaisuuden Nikkilää (Jaakko Pöyry Infra / Maa ja Vesi Oy 2000). Ensimmäiset uudet asukkaat muuttivat asuintaloiksi kunnostettuihin rakennuksiin marraskuussa 2002 (Tuovinen 2009, 324). Asemakaava, jolla mahdollistettiin alueen useimpien rakennusten muuttaminen asuintaloiksi, tuli virallisesti voimaan Kaavassa esitettiin alueen rakennusten muuttamista myös liike- ja toimistotiloiksi. Näitä toimintoja ajateltiin erityisesti alueen keskellä sijaitsevalle hallinto- ja huoltorakennusten akselille. Jo vuonna 2006 ryhdyttiin kuitenkin valmistelemaan juuri voimaan tulleen asemakaavan muutosta. Perusteluina esitettiin yhtäältä se, että toimi-, liike- ja palvelutilojen kysyntä alueella on vähäistä, toisaalta se, että alueella toimineet siihen mennessä yritysten koettiin aiheuttaneen melu- ja liikennehäiriöitä asukkaille. Kaavamuutoksen tavoitteina oli lisätä asuintilojen osuutta alueella ja vähentää liikennettä alueen keskiosassa. (Sipoon kunta 2008a.) Muutetussa asemakaavassa mahdollistettiin merkinnöillä nyt myös se, että sairaalan rakennus nro 31 (Uusi hallintorakennus) voitaisiin muuttaa kunnan virastotaloksi. Tätä mahdollisuutta koskeva hankesuunnitelma valmistui huhtikuussa Suunnitelman yhteydessä tutkittiin myös sairaalan Juhlatalon (rakennus 29) kunnostamista kulttuuri- ja kokoontumiskäyttöön sekä kunnanvaltuuston istuntosalin sijoituspaikaksi. Suunnitelmassa todettiin lisäksi, että sairaalan Vedenpuhdistamo (rakennus 26) voisi täydentää kokonaisuutta toimimalla työtiloina ja kunnan keskusarkiston päätearkistona. (Arkkitehtitoimisto Heikkilä & Kauppinen Oy 2011.) Juhlatalon kunnostus on tätä raporttia kirjoitettaessa valmis, ja avajaiset pidetään Uusi hallintorakennus ja Vedenpuhdistamo odottavat alueen monien muiden rakennusten tavoin ratkaisuja, päätöksiä ja konkreettisia toimia. Nikkilän taajama kokonaisuutena on todennäköisesti laajan muutoksen kynnyksellä. Joulukuussa 2008 hyväksyttiin Sipoon valtuustossa Yleiskaava 2025, jossa kunta varautuu vuoteen 2025 mennessä jopa uuteen asukkaaseen. Yleiskaava, joka sai lainvoiman tammikuussa 2012, on luonteeltaan strateginen, toisin sanoen sitä ei ole laadittu ns. aluevarauskaavaksi. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että kaavassa on varauduttu Nikkilän taajaman asukasluvun huomattavaan kasvuun. Jos kasvu toteutuu kaavan mukaan, taajama-asutus levittäytyy tulevaisuudessa myös pitkälle sairaala-alueen itä- ja kaakkoispuolelle sulkien sairaalan näin kiinteäksi osaksi taajamaa. Sipoonjokilaakson aluekokonaisuus nähdään yleiskaavassa yhdyskuntarakenteen kulttuurisena ja ympäristöllisenä selkärankana, ja sairaala-alueen suhdetta Sipoonjokeen, kuten koko entistä sairaala-aluettakin itsessään, pidetään vaalittavana arvoina. (Sipoon kunta 2008b ja 2008c.) Sairaala-alueen asema erillisenä maaseutumaisen maiseman ympäröimänä saarekkeena näyttäisi kuitenkin olevan muuttumassa. Nikkilän sairaala-alueen piirteitä Sairaalan rakennukset sijoitettiin 1910-luvulla metsäiselle kumpareelle, joka oli tuolloin hieman Nikkilän kirkonkylän ulkopuolelle. Kuten edellä on todettu, sairaala haluttiin toteuttaa ns. paviljonkisairaalana, mikä tarkoitti erillisiä, suhteelliseen väljästi puistomaiseen ympäristöön sijoitettuja itsenäisiä rakennuksia. Toteutuksen pohjana on ollut E. A. Kranckin vuonna 1912 laatima asemapiirros (ks. kuva), josta hahmottuu rakennusten sijoitteluperiaate: rakennusten symmetrinen sijoittelu molemmin puolin suunnilleen pohjois-eteläsuuntaista keskusakselia siten, että muodostuu keskusakseliin nähden poikittainen, loivasti kaartuva rakennusrivistö. Sisääntulo sairaala-alueelle suunniteltiin tapahtuvaksi keskiakselin pohjoispäästä. Sinne sijoitettavan porttivahdin asunnon eteläpuolelta alkoi hallintorakennukselle johtava puistovyöhyke puukujanteineen. Hallintorakennuksen edustalle suunniteltiin aukio ja sen molemmin puolin paviljonkimaiset potilasrakennukset. Sommitelmassa keskeiseen asemaan nostetun hallintorakennuksen eteläpuolelle, osaksi keskiakselin vyöhykettä, sijoitettiin mittava keittiörakennus sekä pienempiä alueen huoltoon ja ylläpitoon liittyviä rakennuksia. Potilasrakennukset sijoitettiin loivasti kaartuvalle poikittaiselle vyöhykkeelle. Keskiakselin itäpuolelle sijoitettiin miesten ja länsipuolelle naisten hoitopaviljongit. Potilaat oli toisaalta luokiteltu myös hoidon ja valvonnan tarpeen mukaan erilaisiin kategorioihin, ja heidän sijoituksena rakennuksiin määräytyi luokituksen mukaan. Sairaala- alueen eteläosaan oli jo alunperin sijoitettu erikokoisia huolto- ja maatalousrakennuksia suurpiirteisesti keskiakselin varaan. Asemapiirroksen vasempaan alareunaan, lounaaseen, oli sijoitettu ylilääkärin asunto. Sairaala-alueen ydinosa ilmentää edelleen hyvin alkuperäistä vuoden 1912 asemakaavallista periaatetta (vrt. kuva: vuoden 1912 asemapiirroksen ja 2000-luvulla otetun ilmakuvan yhdistelmä). Ylilääkärin asunto toteutettiin tosin hieman pohjoisemmaksi kuin Kranckin asemapiirroksessa, mutta muilta osin vuoteen 1915 mennessä toteutettu rakennuskanta on sijoittelultaan ja massoiltaan varsin tarkasti suunnitelman mukainen. Alueen ytimen ympärille on myöhemmin, 1920-luvulta lähtien, toteutettu lisää rakennuksia, osittain alkuperäistä konseptia seuraillen mutta pääosin uusin periaattein. Kaartuvan vyöhykkeen molempiin päihin luvuilla toteutetut potilasrakennukset numero 9 ja 10 toivat alueen rakentamiseen uutta mittakaavaa ja myös pelkistetympää tyyliltään klassistista arkkitehtuuria. Rakennukset kuitenkin sijoitettiin maastoon vielä vuoden 1912 suunnitelmaan mukaisesti. Alueen pohjoisosa, johon Kranck oli vaalealla laveerauksella luonnostellut lisää hoitopaviljonkeja ja niiden välisiä säännöllisiä pihoja, alkoi sen sijaan rakentua uusin periaattein. Keskiakselin itäpuolelle toteutettu hoitajien asuintalo (rakennus no. 32, v ) kasvatti rakennusten mittakaavaa edelleen. Vaikka se sijoitettiin siten, että Kranckin ideoiden mukainen symmetrinen keskiakseli siihen liittyvine puistosommitelmineen olisi väljästi ottaen ollut edelleen toteuttavissa, se ei enää noudattanut alkuperäistä suunnitelmaa. Viimeistään Juhlatalon ( Juhla- ja voimistelusalirakennus, rakennus 29, v ) ja Uuden hallintorakennuksen (rakennus 31, 1955) sijoittelussa luovuttiin E. A. Kranckin symmetrisen sommitelman logiikasta. Juhlatalon lounaispuolelle sijoitettujen Vesitornin (purettu) sekä Vedenpuhdistamon (rakennus 26, v. 1957) sijoitteluun lienevät puolestaan vaikuttaneet vahvasti mm. alueen topografia ja myös tekniset kysymykset (vrt. Tuovinen 2009, 49-56, 70.) Alueen pohjoisen ja luoteisen julkisivun Nikkilän taajaman suuntaan muodostavat tällä hetkellä yhtäältä eri vuosikymmenten rakentamista- Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

12 E. A. Kranckin laatima Nikkilän sairaalan aluesuunnitelma vuodelta Helsingin kaupungin rakennusviraston arkisto. Kuvan lähde: Sipoon kunta & MA-arkkitehdit 2003 / liite. Alueen ilmakuva vuodelta Ilmakuvan päälle on asemoitu punaisina E. A. Kranckin vuoden 1912 suunnitelman ensimmäisen vaiheen toteutetuksen suunnitellut rakennusmassat (vrt. asemapiirros ylempänä.) Lisäksi kuvassa on korostettu violetilla värillä ne 1930-luvulla toteutuneet rakennukset, jotka noudattavat Kranckin aluesuunnitelman logiikkaa melko tarkasti. Ilmakuvan lähde: maanmittauslaitos.fi, avoin data. (http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_ ) poja ja tarpeita kuvastava rakennuskanta, toisaalta metsäinen rinne ja sen edustalla oleva kasvillisuus. Maisemallisesti merkittävänä voi pitää esimerkiksi Uudensillantieltä Ylilääkärin talolle johtava puukujannetta. Sairaala-alueen pohjoisreunan rakennukset, Juhlataloa lukuun ottamatta, odottavat tällä hetkellä uusia käyttöjä ja niitä mahdollistavia toimenpiteitä sekä yleisiä kunnostustöitä. Sama tuntuu jossain määrin koskevan myös tämän pohjoisosan ulkotiloja. Uudet liikennejärjestelyt ovat muuttaneet rakennusten välisten tilojen luonnetta ja esimerkiksi Uuden hallintorakennuksen ja Juhlatalon välinen (ennen) puistomainen alue tenniskenttineen on muuttunut pysäköintikentiksi ja tavallaan tien lievealueiksi. Kauempaa tarkasteltuna rakennukset rajaavat aluetta toki edelleen komeasti. Ulkotilojen laatuunkin on toki panostettu monin paikoin; esimerkiksi vanhalle hallintorakennukselle johtavan puukujanteen uudistaminen on antaa hyvällä tavalla signaalin alueen kunnossapidosta. Alueen keskiosissa, eli sen eheimmällä ydinalueella, on suurin osa rakennuksista jo muutettu asunnoiksi, ja rakennuskanta on tätä myötä yleisesti ottaen hyvässä kunnossa. Ulkoalueiden luonne on alueen historialle ominaisesti edelleen puistomainen, vaikka toiminnan vaihtuminen onkin tuottanut muutoksia pihajärjestelyihin. Suurilta liikennejärjestelyiltä on tällä osa-alueella vältytty, mikä on todennäköisesti ollut perusteltua, vaikkakin se on johtanut laajoihin pysäköintikenttiin toisaalla. Ydinalueella keskiakselille sijoittuville Vanhalle hallintorakennukselle ja Keittiörakennukselle ei ole kuitenkaan toistaiseksi onnistuttu löytämään uutta käyttöä, ja myös hallintorakennuksen luoteispuolella sijaitseva entinen potilasrakennus (numero 8) toimii väliaikaisessa käyttötarkoituksessa varastona. Käytön väliaikaisuus ei sinänsä ole ongelma, mutta rakennusten seisominen tyhjillään heikentää mm. sosiaalisen kontrollin tuntua alueella. Sairaala-alueen vanha hallintorakennus. Kuva: Helsingin kaupungin rakennusviraston arkisto. 12 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

13 Alueen eteläosassa, johon sijoitettiin alun perin sairaalan huoltoa ja ylläpitoa palvelevia rakennuksia ja jossa rakentamista on koko ajan leimannut mittakaavan vaihtelevuus, rakennuskanta on niinikään pääosin 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Vuonna 1937 toteutettu monumentaalinen pesularakennus on ollut jo usean vuoden ajan erilaisten kulttuuritoimintojen käytössä (kulttuurikeskus Artborg). Keskiakselin eteläpäähän sijoittuvat pienimittakaavaisemmat rakennukset levittäytyvät puolestaan osaksi peltomaisemaa. Sairaalaalueen eteläosan ja siihen rajautuvien peltojen välillä on alusta asti ollut myös toiminnallinen yhteys; sairaalan omavaraisuus ruokatuotannon suhteen oli parhaimmillaan suhteellisen korkea. Tämä maisemallinen yhteys on edelleen aistittavissa. Uusina elementteinä eteläosan miljöössä ovat kuitenkin nyt kenties vielä vahvemmin kuin pohjoisessa mittavat pysäköintikentät ja tiet. Toisaalta ne tietysti mahdollistavat alueelle sijoittuvaa toimintaa. Sairaala-alueen eteläpuolelle sijoittuu esimerkiksi ahkerasti käytetty ja hyvänä pidetty jalkapallokenttä, ja kauempana lounaassa, peltojen keskellä, on 1960-luvulla toteutettu sikalarakennus, jossa toimii tällä hetkellä muun muassa Sipoon kansalaisopisto. Valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevassa listauksessa todetaan, että Nikkilän sairaala-alueesta, että [m]onesta rakennusvaiheesta ja tyylisuuntauksesta huolimatta alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. (www.rky.fi.) Tähän ovat osaltaan varmasti vaikuttamassa muun muassa alkuperäisen toteutuksen jugend-arkkitehtuurin kohtuullisen suuri määrä ja hyvä säilyneisyys, koko alueen asemakaavallisen jäsennyksen selkeys, topografia ja sijoittuminen suurmaisemaan, myöhemmän rakentamisen materiaali- ja värivalinnat sekä alueen puistomainen yleisilme. Sairaala-alueen sisällä miljöötyypeissä on kuitenkin selkeitä eroja. Sairaala-alueen keskeinen alue eli ydinosa ilmentää havainnollisesti suhteellisen tiiviin ajanjakso aikana toteutetun paviljonkisairaalan miljööperiaatteita. Eteläosassa on puolestaan peltomaisemaan levittäytyvää, mittakaavaltaan vaihtelevaa ja monenlaisia toimintoja palvelevaa (historiallista) rakennuskantaa. Pohjoisosaa määrittä- Nikkilän sairaala-alue, Sipoonjoen laaksoa ja Nikkilän taajamaa vuoden 1952 peruskartassa. Kartan lähde: vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi (lisenssi: fi/avoindata_lisenssi_versio1_ ) Vuoden 1952 peruskartta, jonka päälle on asemoitu kartan laatimisen jälkeen vuoteen 2014 mennessä toteutunutta uutta rakentamista sekä alueen nykyistä tiestöä. Vuosina toteutettu Juhlatalo. Kuva: Helsingin kaupungin rakennusviraston arkisto. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

14 vät pitkälle maisemassa näkyvät, jopa monumentaaliset rakennusmassat sekä rinnemaasto. Täälläkin rakennuskanta on moninaista, ja toisaalta puistomaisuus on osittain joutunut väistymään liikennejärjestelyjen tieltä, varsinkin jos pohjoista osaa vertaa eheänä toteutuneeseen ja sellaisena pysyneeseen ydinosaan. Käynnissä olevaa suunnittelua Nikkilässä on käynnissä useita asemakaavahankkeita. Käynnissä on myös mm. Nikkilän kehityskuvan laatiminen. Nikkilän Taideohjelmaa on valmisteltu laajapohjaisesti. Käytössä on ollut kulttuurisuunnittelun menetelmä, joka kokoaa olevia toimijoita ja resursseja yhteen. Itäinen Jokipuisto, erityisesti Juhlatalo ja Artborg, tunnistetaan Taideohjelmassa merkittävinä kohteina. Ohjelma osoittaa hyvin, että Nikkilässä on jo nykyisin kulttuuritoimintaa. Tältä osin konseptisuunnitelma ei lähde tyhjästä liikkeelle. Ote ajankohtaisten asemakaavahankkeiden illustraatioiden yhdistelmästä. Artborgin toimintaa. Kuvat: Sipoon kunta / Kulttuuri. 14 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

15 4 Paikan tekeminen alueiden kehittämisen strategiana Vanha sairaala-alue tarjoaa hyvät lähtökohdat paikan tekemiselle eli vähittäiselle, toimijalähtöiselle alueen toimintojen ja imagon kehittämiselle ja arvon nostamiselle. Paikan tekemisen kaksi päätekijää ovat houkutteleva miljöö ja vahva konsepti. Muutos kannattaa aloittaa toiminnasta, ei seinistä. Erityiset paikat uusiutuvien alueiden vetovoimatekijänä Paikan tekemisellä tarkoitetaan prosessia, jolla uudistetaan käsitykset tietyn paikan luonteesta, siihen liittyvistä toiminnoista ja käytöistä sekä samalla paikan statuksesta. Paikan tekemisen seurauksena miljöö nähdään uusin silmin ja sitä arvostetaan uudesta näkökulmasta. Paikan tekemisestä puhutaan esimerkiksi silloin, kuin aiemmin rajallisiin toimintoihin käytettyjä ja rajallisesti likipäästäviä tiloja avataan yleisölle erilaisten positiivista kuhinaa synnyttävien toimintojen ja palveluiden sekä uusien houkuttelevien julkisten tilojen avulla. Houkuttelevuuteen on tärkeää panostaa, koska erityiset paikat syntyvät vain sosiaalisesti, jaettujen kokemusten seurauksena. Paikkojen tekemisessä kyse on suotuisten elementtien luomisesta kohtaamisille ja sosiaaliselle kanssakäymiselle, joka kuitenkin on viime kädessä spontaania ja pakottamatonta. Vetovoimaiset paikat ovat itseään huomattavasti laajempien alueiden keskeinen vetovoimatekijä. Ne ovat kohteita, joihin alueet paikallistuvat, ja joihin niitä hakeudutaan kokemaan ikään kuin ikonisia kuvia, joista kerätyt kokemukset leimaavat kokemusta laajemmasta alueesta. Paikan tekemisestä on tullut kaupunkitutkimuksen ja suunnittelun piirissä suuren kiinnostuksen kohde, koska muun muassa tuotantorakenteen muutokset ovat vauhdittaneet erilaisten alueiden uusiokäyttöjä. Paikan tekemisen on katsottu kasvattavan suotuisalla tavalla uusien tai muutoksessa olevien alueiden tunnettuutta, kiinnostavuutta, kysyntää ja kiinteistöjen arvoa. Paikan tekemisen prosessin keskiössä on laajemman esteettisiä ja/tai toiminnallisia arvostuksia sisältävän kiinteistömassan tai maa-alueen siirtäminen uusiin käyttöihin uskottavan kokonaiskonseptin puitteissa. Prosessi vaatii yhtäältä selvän tulevaisuusvision ja sen mukaiset kiinteistön tai kiinteistöjen käytöille asetetut tavoitteet. Toisaalta se vaatii prosessin, jolla tilat luovutetaan (myymällä tai vuokraamalla) uuteen käyttöön sekä lisäksi resursseja, joita osoitetaan riittävästi julkisten tilojen ja muiden kokonaisuuden kannalta oleellisten tilojen tai toimintojen kehittämiseen. Alueen omistaja on tavallisesti avainasemassa prosessin käynnistämisessä. Omistaja antaa raamit ja huolehtii osaltaan kehittämisen toimintaedellytyksistä. Kiinteistöjen kehittämisprosessilla tulee olla vakituinen vetäjä, joka pystyy koordinoimaan kokonaisuutta asetettujen tavoitteiden raameissa. Tärkeässä roolissa ovat niin ikään yritykset, yhdistykset ja muut toimijat, joille tiloja vuokrataan, ja joiden tulisi luoda tai tuoda niihin uuden kokonaisuuden rakentumisen kannalta oleellista ja toinen toistaan tukevaa toimintaa. Kehittäjäkoordinaattorin reflektoiva näkemys kokonaisuudesta ja erilaisten toiminnallisten elementtien suhteesta on oleellinen sekä kokonaisuuden että sen osien toimivuuden kannalta. Visionääristä näkemyksellisyyttä tarvitaan. Miten luodaan vetovoimaisia paikkoja Paikan tekemisessä yhdistyvät usko tiettyjen paikkojen usein esteettiseen, mutta toisinaan myös toiminnalliseen laatuun, joka antaa niille tiettyä itseisarvoa, ja toisaalta ajatus tuon paikan kehittämisestä, koska sillä on positiivisia kerrannaisvaikutuksia liiketoiminnan tai muun toiminnan ja imagon kehittämiselle laajemmalla alueella. Kehittämisen ohjelmallisuus ja siihen liittyvät investointipäätökset ja viestintä lisäävät uskottavuutta ja parantavat sen mukaisen uuden toiminnan ja toimijoiden pitkäjänteistä sitoutumista. Vetovoimaisten paikkojen luomiselle on kaksi yleistä ehtoa: 1) Ensinnäkin niiden miljöön on oltava tavalla tai toisella erityinen. Sen on sisällettävä elementtejä, jotka ovat esteettisesti tai toiminnallisesti arvostettavia uusien käyttöjen näkökulmasta. Toimijat ja toiminta luovat itse paikan tulkinnan uudelleen, mutta miljöötä tulee kunnioittaa. Ei olekaan suositeltavaa aloittaa saneerauksesta, vaan toiminnasta, joka hiljalleen muovaa tilaa. 2) Toiseksi tarvitaan kokonaiskonsepti, jonka puitteissa yhtäältä valitaan ne, joille tilaa luovutetaan (yleensä vuokrataan) sekä toisaalta huolehditaan yleisten alueiden kehittämisestä, esimerkiksi parantamalla alueen saavutettavuutta. Toimintojen tulee tukea toisiaan ja parantaa kokonaisuuden vetovoimaa. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

16 Referenssikohteita Toiminnan täsmällinen sisältö tulee kuitenkin jättää itse toimijoiden määriteltäväksi ja kehitettäväksi. Mikäli muutos tapahtuu toimintavetoisesti, eli uusien vuokralaisten myötävaikuttamana tilassa tai alueella, jossa ei ole valmista kysyntää, pioneeritilanteeseen uskaltautuvien toimijoiden näkökulmasta keskeisiä tekijöitä ovat poikkeuksellisen miljöön ja uskottavan kokonaiskonseptin lisäksi usein huokean ja muokattavissa olevan tilan saatavuus. Alueen tai kiinteistöjen omistajan kannattaa ottaa huomioon tämä, etenkin mikäli kysymys on paikan tekemisen alkuvaiheesta ja käytettävissä oleva resurssi on etupäässä itse kiinteistö tai alue. Keskeisin kysymys onkin silloin, miten saadaan sopivat toimijat kiinnostumaan alueesta. Monipuolinen ja vähintään osittain myös edullinen tilatarjonta on edellytys toiminnan monipuolisuudelle ja usein myös uudelle tekemisen meiningille. Onkin suositeltavaa aloittaa muutosprosessi toiminnasta, ei seinistä, kysynnän testaamiseksi ja luomiseksi. Ainakin paikan tekemisen alkuvaiheessa on suositeltavaa pitää rakennetun ympäristön ratkaisut mahdollisimman yksinkertaisina ja vuokrat matalina. Tilan tarjonnan monipuolisuudesta on suositeltavaa huolehtia myöhemminkin, jotta tarjonta ja potentiaalisten vuokralaisten kirjo voidaan pitää monipuolisina. Julkisten oleskelun tilojen kehittäminen on oleellista, mikäli kokonaisuuden mukaiset toiminnot ovat sellaisia, että ne hyötyvät laajempien ihmisvirtojen houkuttelusta. Houkutteleva miljöö Vahva konsepti toimijat vuokralaiset kuratointi kävijät Paikan tekemisen elementit. Paikan tekeminen Nikkilän lähtötilanne huomioiden alla on esitetty neljä paikan luomisen menestystarinaa tilanteessa, jossa omistajan keskeisin resurssi on ollut itse kiinteistö (tilat). Esimerkit perustuvat Sampo Ruoppilan johtamaan tutkimusprojektiin ( ), jossa tutkittiin kulttuurituotannon keskuksia ympäri Eurooppaa. Jokaisessa neljästä esimerkistä operatiivinen toiminta on toteutettu ilman julkista tukea. Kaapelitehdas (Helsinki) Kaapelitehdas on Suomen suurin kulttuurikeskus, jonka tehtävänä on tarjota esitys- ja näyttämötiloja, näyttely- ja museotiloja, liikunta- ja koulutustiloja sekä työ- ja toimistotiloja lyhyt- sekä pitkäaikaisesti. Kiinteistö Oy Kaapelitalon tavoitteena on tyydyttää kulttuuritilojen tarvetta Helsingissä ja toteuttaa omistajan eli Helsingin kaupungin laajempaa strategiaa vetovoimaisesta innovaatiokaupungista. Tämä tapahtuu peruskorjaamalla ja vuokraamalla vanhoja teollisuusrakennuksia taiteen, kulttuurin, käsityön ja niitä tukevien liiketoimintojen tarpeisiin. Kaapelitehtaalla on vuokralaisina taiteilijoita, bändejä, kouluja, teattereita, yhdistyksiä, yrityksiä ja museoita. Yhteensä vuokrasopimuksia on noin 400, joista pitkäaikaisia vuokralaisia noin 250. Kaapelitehtaan pidempiaikaisesti vuokrattavat tilat, kuten toimisto-, musiikki- ja työtilat sekä varastot, ovat käytännössä jatkuvasti täynnä. Lyhytaikaisesti vuokrattavia tapahtuma- ja esitystiloja on viisi: Merikaapelihalli, Puristamo, Valssaamo, Pannuhalli ja Turbiinisali. Lyhytaikaisesti vuokrattavissa tiloissa voidaan järjestää esimerkiksi konsertteja, näyttelyitä, festivaaleja ja messuja. Lisäksi keskuksessa on kolme vuokrattavaa neuvottelu- ja seminaaritilaa. Tilojen vuokraamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo, jonka omistaa Helsingin kaupunki. Kiinteistö Oy Kaapelitalon ja Helsingin kaupungin väliset maanvuokrasopimukset ovat voimassa 30 vuotta kerrallaan. Kaapelitehdas pysyy tiukasti omalla tontillaan ; keskuksella ei ole taiteellista johtajaa ja eikä se organisaationa tuota sisältöjä. Entinen 16 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

17 toimitusjohtaja Stuba Nikula on todennut, että Kaapelitehtaalla on sekä asiakkaita että asiakkaiden asiakkaita. Kiinteistöyhtiön asiakkaita ovat vuokralaiset ja vuokralaisten asiakkaat taas ovat yhtiön kävijöitä ja samalla myös sen asiakkaita. Kaapelitehdas ei halua olla koko kansan olohuone, vaan se haluaa olla jotakin muuta, kuten vaihtoehtoisempaa, kokeilevampaa ja marginaalisempaa. Kaapelitehdas tavoittelee pitkäaikaisiksi vuokralaisiksi muiden vuokralaisten kanssa avoimeen yhteistyöhön kykeneviä toimijoita, joilla on jokin kansallinen tai kansainvälinen ulottuvuus. Tavoitteena on, että tiloihin valitaan vuokralaiset, jotka tukevat kokonaisuuden kehittymistä sekä toistensa toimintaa. Osalla toimijoista ja tapahtumista voi olla hyvinkin kapea yleisöpohja, toisilla se taas on laajempi. Pitkäaikaisten tilojen kysynnän ylittäessä selvästi tarjonnan on keskuksen mahdollista valita vuokralaisensa suuresta hakijajoukosta. Pitkäaikaisten vuokralaisten vaihtuvuus on melko vähäistä, vain noin 10 tällaista vuokralaista vaihtuu vuodessa. Talon sisällä eri toimijat sen sijaan muuttavat huomattavasti useammin ja yleensä jonkun muuttaessa ulos tapahtuu talon sisällä muuttoketjuja. Vasta näiden muuttojen jälkeen uusi ulkopuolinen vuokralainen muuttaa vapaaksi jääneeseen tilaan. Suurin osa Kaapelitehtaan tiloista vuokrataan hintaan, joka vastaa niiden todellisia ylläpitokustannuksia. Suurempien remontointitöiden kustannusten kattamiseksi osa tiloista on vuokrattu markkinahintaan luovien alojen yrityksille. Kaupallisten markkinahintaisten tilojen osuus on noin 10 prosenttia kaikista Kaapelitehtaan tiloista. Kiinteistö Oy Kaapelitalo ei saa kaupungilta tukea operatiiviseen toimintaan tai kiinteistön ylläpitoon. Kiinteistö Oy Kaapelitalo on hallinnoinut vuodesta 2008 lähtien Ruoholahdessa sijaitsevan Kaapelitehtaan lisäksi myös Sörnäisten Suvilahden vanhan energiantuotantoalueen rakennuksia. Sekä Kaapelitehtaan että Suvilahden etäisyys Helsingin ydinkeskustasta on noin 2 km. Helsingin kaupunki ei hyödyntänyt Kaapelitehdasta lainkaan Ruoholahden alueen kehittämisessä. Suvilahden kulttuuritapahtumat ovat sen sijaan tiiviisti kytkeytyneet pitkään suljettuina olleiden satama-alueiden esittelyyn kaupunkilaisille. Viereiselle Kalasataman alueelle rakennetaan 2030-luvun alkuun mennessä asunnot helsinkiläiselle. Kuva: Kaapelitehdas. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

18 Het Paleis (Groningen, Hollanti) Het Paleis on Groningenin Ebbingekwartier-kaupunginosassa, noin kilometrin etäisyydellä kaupungin keskusaukiosta, sijaitseva kulttuurisen toiminnan ja työn hautomo, jossa taiteilijat, suunnittelijat, akateemiset ihmiset, yrittäjät ja kulttuurinharrastajat voivat tavata, inspiroitua ja työskennellä yhdessä. Kiinteistössä on asuntoja, taiteilijastudioita ja -residenssejä, työtiloja ja pieni hotelli. Keskus tarjoaa myös toimi- ja työtiloja nuorille ja nouseville taiteilijoille sekä innovatiivisille aloitteleville luovien alojen yrityksille. Vuokrat ovat erittäin edulliset, mutta tiloissa voi toimia enintään kaksi vuotta. Vuokralaiset valitaan tarkasti. Tavoitteena on kehittää aloittelevien taiteilijoiden ja luovien alojen yritysten toimintaedellytyksiä sekä Groningenin kaupungissa että valtakunnallisella tasolla. Keskus järjestää vuosittain kahdeksan Kulttuurisunnuntai - tapahtumaa sekä lukuisia muita juhlia ja festivaaleja. Rakennuksessa toimi aiemmin Groningenin yliopiston kemianlaboratorio. Rakennuskokonaisuuden vanhimmat osat on rakennettu Rakennuskokonaisuus on luokiteltu kansalliseksi rakennusperintökohteeksi (rijksmonument). Rakennuksessa on viisi tilaa, joissa voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia kuten esimerkiksi konsertteja, näyttelyitä, seminaareja ja illallisia. Keskuksen sydän on entinen luentosali, Erlenmeyerzaal, johon mahtuu jopa 150 henkilöä (200 m2). Tämän lisäksi keskuksessa on neljä pienempää näyttely-, esitys- tai kokoushuonetta. Keskuksen yhteydessä toimivassa hotellissa on 10 huonetta. Kaikki huoneet ovat paikallisten suunnittelijoiden ja taiteilijoiden toteuttamia ja ne ovat saaneet vaikutteensa eri taidesuuntauksista. Rakennuskokonaisuuteen kuuluu lisäksi 30 taiteilijoiden itsensä omistamaa studiota, 24 työskentelytilaa aloitteleville tai vastavalmistuneille taiteilijoille ja suunnittelijoille, 8 alhaisen kustannustason tilaa luovien alojen yrityksille ja 28 asuinhuoneistoa. Lisäksi osana kokonaisuutta toimii ravintola. Groningenin yliopiston muuton jälkeen suunnitelmissa oli purkaa koko rakennus. Joukko taiteilijoita ja kulttuurialan yrittäjiä kehitti taiteilija Petra Koonstran johdolla kuitenkin idean historiallisen rakennuksen muuttamisesta kulttuurikeskukseksi, jossa olisi sekä asuin- että työtiloja. Hankkeen johtoajatuksena oli erilaisten toimintojen yhdistäminen ainutlaatuisen ja houkuttelevan elin- ja työympäristön luomiseksi niin taiteilijoille, kulttuurialojen yrittäjille kuin kulttuurin harrastajille. Idea esiteltiin kaupunginvaltuustolle, joka teki yksimielisen päätöksen siitä, että rakennusta ei saanut purkaa ja se voitaisiin muuttaa kulttuurikeskukseksi. Het Paleis on yksi osa Ebbingekwartierin kehittämistä luovana kaupunginosana. Keskuksen synnyttämisestä ja remontoinnista vastasivat yhdessä sen hallinnoimiseksi perustettu COB10 -säätiö, sosiaalisen asuntotuotannon yhtiö Woningscorporatie Nijestee ja KUUB Centrum Particuliere Bouw. Jälkimmäisin on riippumaton voittoa tavoittelematon yritys, jonka tavoitteena oli ohjata, yhteistyössä tulevien asukkaiden kanssa, kotien rakentamista sekä samalla varmistaa rakentamisen korkea laatu ja kohtuullinen hintataso. KUUB Centrum Particuliere Bouwin perustivat Vereniging van Eigenaren Oosterpoort (VHO), Groningenin kaupunki ja Nijestee. Woningscorporatie Nijestee on suuri toimija, joka omistaa noin asuntoa eri puolilla Groningenia. Hanke käynnistyi marraskuussa 2003 kampanjalla Doe mee, koop een atelier (Liity meihin, osta ateljee). Se suunnattiin taiteilijoille, jotka voisivat olla kiinnostuneita ostamaan työskentelytilan keskuksesta. Kun selvisi, että halukkaita oli riittävästi, perustettiin COB10 -säätiö. Keskus avattiin virallisesti syyskuussa 2009 koko rakennushankkeen valmistuttua. Hankkeen taloudellisen riskin kantoi Woningscorporatie Nijestee, joka osti kiinteistön Groningenin kaupungilta. Yhtiö vastasi myös kaikista rakennus- ja remontointitöistä. Hankkeen kokonaisinvestointi oli noin 14 miljoonaa euroa, josta noin puolet, eli 6 7 miljoonaa euroa, katettiin myymällä rakennuskokonaisuuteen kuuluvat 28 asuinhuoneistoa ja 30 taiteilijoiden työskentelytilaa, jotka myytiin taiteilijoille alennettuun hintaan. Tämä oli mahdollista, koska niistä saaduilla maksuilla katettiin osa rakennuskokonaisuuden kunnostustöiden kustannuksista. Vastaavasti työskentelytiloja koskee niin sanottu hankintatakuusopimus, joka tarkoittaa että kun työskentelytila myydään, huomattava osa (60 70 %) mahdollisesta myyntivoitosta sijoitetaan takaisin kiinteistöön. Tilan myyjä saa siis vain osan mahdollisesta myyntivoitosta itselleen. Tällä järjestelyllä on pois suljettu keinottelu ja varmistettu, että työskentelytilojen hintataso pysyy alkuperäisen kohderyhmän ulottu- Kuva: Het Paleis. 18 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

19 Hvide Kødby (Kööpenhamina, Tanska) villa. Loput Woningscorporatie Nijesteen investoinnista (7 8 miljoonaa euroa) saadaan näin takaisin noin viidenkymmenen vuoden aikana vuokrina ja kohteeseen ohjautuvina myyntivoittoina. Pidemmän ajan kuluttua Woningscorporatie Nijestee saa myös jonkin verran voittoa. Keskuksen toiminnasta vastaava COB10 -säätiö on tehnyt erityisen ketjutetun sopimuksen Nijesteen kanssa siten, että kulttuurikeskuksen toiminnan perustana oleva alkuperäinen ideologia voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Ketjutettu sopimus tarkoittaa, että nykyisen sopimuksen kaikki ehdot sitovat myös mahdollista uutta omistajaa, jos Nijestee tai myöhemmät omistajat haluavat myydä osansa rakennuskokonaisuudesta. Kiinteistön omistaa omistajien yhdistys (Vereniging voor Algemene) Bloemsingel 10, Cultuurlab, johon kuuluvat sosiaaliseen rakentamiseen erikoistunut yritys Woningscorporatie Nijestee sekä kaikki 30 taiteilijastudion omistajaa sekä 28 asuinhuoneiston omistajaa. Het Paleis en julkisemmista toiminnoista huolehtii COB10 -säätiö (Cultureel Ontwikkelen Bloemsingel 10), joka vastaa keskuksen kulttuurituotannoista ja -sisällöstä, taiteilijoiden ja yritysten valinnasta vuokrattaviin tiloihin, hotellin toiminnasta sekä erilaisten esitys-, kokous- ja projektitilojen vuokrauksesta. Lisäksi säätiö järjestää keskuksen tiloissa ohjelmaa monella eri kulttuurin osa-alueella sekä vastaa taiteilijaresidenssitoiminnasta. COB10 -säätiö rahoittaa toimintansa tilojen vuokratuotoin. Het Paleis ei saa julkista tukea. Riippumattomuus julkisesta tuesta on ollut tietoinen päätös keskuksen suunnittelun aloittamisesta lähtien. Hvide Kødby on Kööpenhaminan kaupungin omistama entinen teurastamoalue, joka sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta, päärautatieaseman takana Vesterbron kaupunginosan kyljessä. Teurastamon on annettu muuttua puoliksi luovan talouden alueeksi. Kööpenhaminan kaupunginvaltuusto teki vuonna 2006 päätöksen, jonka mukaan vapautuvia tiloja vuokrataan nimenomaan luovien alojen ja niille sidonnaisten alojen kuten esimerkiksi ravintoloiden käyttöön. Muissa tiloissa sijaitsee edelleen lihanjalostukseen ja suurtalouskeittiöihin ja niiden varusteisiin liittyviä toimintoja. Päätöksen mukaan luovat alat voivat kattaa puolet alueesta. Vuonna 2011 tuo kiintiö ( puolet ) oli tulossa täyteen, sen jälkeisistä päätöksistä ei ole tässä yhteydessä ollut käytettävissä tietoa. Kiinteistön omistaa ja tiloja vuokraa Kööpenhaminan kaupunki (Københavns Ejendomme). Tanskan laki edellyttää, että kaupunki vuokraa tiloja markkinahintaan. Vuokrat ovat kuitenkin olleet maltilliset, koska monet tilat ovat olleet nykystandardin näkökulmasta huonossa kunnossa. Vuokralaiset ovat kunnostaneet tiloja itse, mikä on huomioitu vuokrissa. Toimistotilojen vuokra on samantasoinen kuin viereisessä Vesterbron kaupunginosassa. Alueen tilojen vuokrausta hoitavat kaupungin kiinteistöyhtiössä tietyt virkamiehet, joilla on näppituntuma tilanteeseen ja jotka arvioivat vuokralaistarjokkaat. Tiloja vuokrattaessa ei ole ollut mielessä ennalta määriteltyä vuokralaisportfoliota. Nykyinen yhdistelmä on syntynyt niin, että potentiaaliset vuokralaiset ovat esittäneet käyttöjä ja niistä on osa valittu. Vuokralaisia valittaessa kiinnitetään runsaasti huomiota esitetyn toiminnan konseptiin ja yhteensopivuuteen jo olemassa olevan toiminnan kanssa. Lisäksi arvioidaan taloudellisia toimintaedellytyksiä. Käytännössä tasapainoillaan esimerkiksi niin, että kun alueelle Hvide Kødby. Kuva: Sampo Ruoppila. tuli yhdessä vaiheessa paljon ravintoloita, baareja ja muuta yöelämää, pyrittiin uusia vuokralaisia valittaessa suosimaan päivällä tapahtuvaa toimintaa. Asiaa hoitavien virkamiesten arvio konseptin laadusta kuitenkin lopulta ratkaisee mikä vuokralainen valitaan. Hvide Kødbyn muutos on osaltaan vauhdittanut Vesterbron kaupunginosan keskiluokkaistumista. Kaupunginosan muutos on kuitenkin ollut jo käynnissä ennen Hvide Kødbyn muuntumista luovan talouden alueeksi. Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

20 LX Factory (Lissabon, Portugali) LX Factory on Lissabonin muuttuvalla esikaupunkialueella Alcântarassa, noin neljän kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta, sijaitseva entinen tehdasalue, josta on kehittynyt vireä luovien alojen keskus. Kiinteistö oli teollisuuskäytössä, viimeiseksi kirjapainona, vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen siitä kehittyi muutamassa vuodessa luovien alojen keskus. Alueella toimii mm. toistakymmentä ravintolaa ja kahvilaa, erilaisia kauppoja ja putiikkeja, mainosja markkinointiviestintätoimistoja, arkkitehti- ja sisustussuunnittelutoimistoja, uusmediayrityksiä, graafisen suunnittelun toimistoja, designtoimistoja, taideateljeita, muotialan yrityksiä, roolituspalveluja tarjoavia yrityksiä, teatterikoulu, tanssistudio ja kirjakauppa. Kaikkiaan keskuksessa toimii noin yritystä. LX Factory tunnetaan myös erilaisista festivaaleista ja kulttuuritoiminnasta sekä muotinäytöksistä, juhlista, näyttelyistä ja konserteista. Puolivuosittain järjestetään avointen ovien päivä, joka avaa keskuksen ovet suurelle yleisölle ja esittelee siellä toimivien taiteilijoiden ja yritysten töitä. Kiinteistö oli siirtynyt kiinteistösijoitusyhtiön omistukseen jo vuonna Alkuperäinen suunnitelma oli purkaa teollisuusrakennukset ja rakentaa niiden tilalle uusia asuin- ja liikerakennuksia sekä hotelli osana laajempaa alueen uudistamissuunnitelmaa. Lissabonin kaupunki luopui kuitenkin 2006 alueen kehittämissuunnitelmasta, minkä seurauksena yhtiön edustajat alkoivat pohtia omistamansa kiinteistön hyödyntämistä mahdollisimman pienillä investoinneilla. Omistajat päättivät säilyttää tehtaan vanhan ulkomuodon, mutta käyttäjille annettiin mahdollisuus tehdä vapaasti haluamiaan muutoksia vuokraamissaan tiloissa. Alueen päärakennus on vuonna 1849 valmistunut entinen tekstiilitehdas. Rakennuksia ei ole suojeltu. Ajatus luovien alojen alueesta esiteltiin yrityksille ja muille toimijoille vuonna Hanketta ei varsinaisesti markkinoitu mitenkään, vaan keskusteluja käytiin muutamien alan ihmisten kanssa, jotka vuorostaan kertoivat ideasta eteenpäin muille luovilla aloilla toimiville. Jonkin ajan kuluttua useat yritykset ja muut toimijat ilmaisivat halukkuutensa muuttaa alueelle. Vuonna 2008 ensimmäisten vuokralaisten muuttaessa rakennukseen vanha teollisuuskiinteistö alkoi muuntua kulttuurikeskukseksi. Rakennus- ja kunnostustöiden alkaessa päärakennuksen kaikki neljä kerrosta olivat avointa tilaa. Kaikki tilat on suunniteltu ja rakennettu vuokralaisten tarpeisiin perustuen. Jos vuokralainen on esimerkiksi halunnut 50 neliömetrin tilan, niin rakennuksen omistaja on järjestänyt tarvittavan kokoisen raakatilan. Vuokralainen itse on vastannut vuokraamansa tilan lopullisesta ulkoasusta ja sisustuksesta. Toimimalla näin erilaiset vuokralaiset ovat voineet luoda tiloja, jotka ovat juuri heille parhaat mahdolliset. Kaikki tilat on toteutettu kevytrakenteisilla väliseinillä siten, että ne voidaan tarpeen mukaan muuttaa helposti joko suuremmiksi tai pienemmiksi tiloiksi. Hanke on täysin yritysvetoinen ja julkinen sektori ei ole osallistunut siihen. Keskuksen omistaa ja tiloja vuokraa kiinteistöyhtiö. Vuokralaisvalinnoilla pyritään mahdollisimman monipuoliseen erilaisten luovien alojen yritysten, taiteilijoiden ja muiden toimijoiden kokonaisuuteen, joka kasvattaa edelleen keskuksen vetovoimaa. Vuokra määräytyy yleensä kiinteällä hinnoittelulla neliömetrien mukaan, mutta kokonaisuuden rikastamisen kannalta oleellisissa tapauksissa tietyn yrityksen tai taiteilijan maksama vuokra voi olla myös tavallista alempi. Yksi esimerkki on alueelle perustettu suuri kirjakauppa, jossa järjestetään myös erilaisia kulttuuritapahtumia, konsertteja, kirjailijavierailuja jne. Ylipäätään suuremmista tiloista saatetaan periä alhaisempia neliövuokria. Tällaiset päätökset tehdään kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Kuva: LX Factory. 20 Nikkilän vanhan sairaala-alueen konseptisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Livady

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa 07.04.2014 Sivu 1 / 1 1147/10.03.02/2014 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut.

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut. Hindsbyn ent. koulu salkku Toimenpide Hindsbyntie 301 1903 rakennusvuosi toimenpide Myynti 04130 Sipoo 1973 korjaus vuosi Entinen kyläkoulurakennus jossa erilaista toimintaa ollut vuosien varrella ja talon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2004/ 28.3.2006 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. kaupunginosan (Keskus) urheilualue (liikuntakeskus ja golfkenttä) 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 214005183 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 17.12.2015 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) korttelia 303 (tontit 1 ja

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 1(6) LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 PROJ.NRO XXX Asemakaavan muutos Keskustie 1 ja-3, korttelit 304 ja 306, OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavamuutos laaditaan Kitulanniemeen, noin 2,5

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Sipoon Jokilaakson ja Nikkilän sijainti Helsingin keskustaan 35 km, Porvooseen noin 25 km ja Keravalle noin 10 km Kerava-Porvoo radan varrella Joukkoliikenneyhteydet Nikkilästä

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011 Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 Marraskuu 2011 LE ISEVIL M U H KÄÄN HYVIN LE NOUSEE IL LUE HARJU JAN ASUINA A UUDEN HYVINKÄÄ Hyvinkää maalattiin maailmankartalle vuonna 1917. Tuohon aikaan kunnan katuja

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA UUSI KAUPUNKI ON NUORTEN ARKKITEHTITOIMISTOJEN MUODOSTAMA KOLLEKTIIVI + uudet jäsenet

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden

Lisätiedot

Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan

Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan Neljän Tuulen Tupa De Fyra Vindarnas Hus Hangon kaupunki tarjoaa yrittäjän vuokrattavaksi ja ylläpidettäväksi Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan Hangon kaupunki omistaa vanhan ravintolarakennuksen,

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot