EDUSKUNTAVAALIT JOHANNA. Lappilaisella sydämellä. OJALA-NIEMELÄ Kansanedustaja, varatuomari. Lappilaisella sydämellä Johanna Ojala-Niemelä s.

Transkriptio

1 EDUSKUNTAVAALIT Ennakkoäänestys JOHANNA OJALA-NIEMELÄ Kansanedustaja, varatuomari Lappilaisella sydämellä Johanna Ojala-Niemelä s. 2 Saavutuksia Lapissa hallituskaudella s Bongaa Johannan vaaliauto ja osallistu kilpailuun! s. 9 Lappilaisella sydämellä 1 johannaojala-niemela.fi

2 Jos kansa suo, niin työ Lapin puolesta jatkuu. Arvoisa Lappilainen, Neljän vuoden työrupeama on päättymässä. Poliitikkona on tilinpäätöksen aika ja kansalaiset aivan oikeutetusti kysyvät, mitä olet saanut aikaan? Kysymys on tuttu jokaiselle poliitikolle vaalien alla. Politiikka on tietysti joukkuelaji, joten on aina uskaliasta väittää tuloksia omiksi saavutuksiksi. Tosiasia on kuitenkin, että ilman äänestäjien, puolueen ja edustajakumppanien luottamusta ei voi menestyä kansanedustajan työssä. Työssäni olen pyrkinyt toimimaan jokaisen Lapin seutukunnan eteen ja SDP:n ministerien myötävaikutuksella monia asioita on saatu eteenpäin. Itä-Lapissa teollisen murroksen jälkeen puhaltaa uudet tuulet. Keitele Group on löytänyt oman kotipesän Kemijärveltä, Pallaskylmä Oy on laajenemassa ja Soklin kaivoksen liikenneinvestoinnit nytkähtivät askeleen eteenpäin, kun valtio osoitti liikenneinfraan 140 miljoonaa euroa. Nyt pallo asiassa on Yaralla. Kaivoksen myötä luvassa on työtä ja toimeliaisuutta koko Itä-Lappiin. Kerrannaisvaikutukset ulottuvat koko Suomeen. Kemin Ajoksen satama on avainasemassa myös Soklin rikasteen kuljetuksissa. Tornion Röyttän satama on yksi LNG-hankkeiden pioneeri. Tornioon nousee Pohjoismaiden suurin LNG-terminaali. Tukea terminaalille on myönnetty 33 miljoonaa euroa valtion varoista osana 100 miljoonan euron pakettia LNG-infran kehittämiseen koko Suomessa. LNG on nesteytettyä maakaasua, mikä on ympäristöystävällinen polttoaine laivaliikenteeseen. Todellista cleantechiä eli puhdasta teknologiaa siis. Terminaalin rakennusvaihe työllistää 240 henkilötyövuotta ja vakituisia työpaikkoja tulee kymmenkunta. Isojen hankkeiden lisäksi työttömyyttä suitsitaan myös kuntakokeiluilla, johon Lapista pääsivät mukaan Kemi, Rovaniemi ja Ranua. Myös synnytykset saatiin säilytettyä Meri-Lapin alueella ministeri Huovisen päätöksellä. Edustajan pestiä aloittaessani en arvannut, että taloudessa seuraa kahdeksan laihaa vuotta. Jokaisesta eurosta ja centistä on pitänyt taistella. Saavutettavuus on lappilaisten ja Lapin yritysten kannalta elinehto. Onnistumisiakin on tullut: Kaukosen silta on vihitty käyttöön, VT4 parannustyöt Rovaniemen kohdalla on aloitettu, Kemin Isohaaran sillan korjaukseen on myönnetty rahat, Ivalon, Kittilän ja Rovaniemen lentokenttiin investoidaan sekä Kemijärven rautatien loppupätkä sähköistetään. Merkittävää oli, että myös kuljetustuki saatiin säilytettyä, se kompensoi yrittäjien pitkiä etäisyyksiä. Matkailun osalta edustuskulujen verovähennysoikeus saatiin palautettua ja kansallispuistojen vetovoimaa on kasvatettu investoinneilla. Kouluja on korjattu ja mm. lappilaisista työpaikoista oli kyse myös silloin, kun SDP asettui jyrkästi vastustamaan Metsähallituksen metsätaloustoimintojen yhtiöittämistä. Näistä lisää tämän lehden sivuilla. Nämä hankkeet ovat lujittaneet uskoa siihen, että Lapille tärkeitä asioida voidaan edistää. Se vaatii jatkossakin Lapin vahvuuksien esiintuontia sekä kovaa työtä ja tahtoa. Kiitän lappilaisia kuluneesta neljästä vuodesta, niistä lukemattomista viesteistä ja puheluista, joilla olette evästäneet edustajaanne Arkadianmäellä ja jos kansa suo huhtivaaleissa, niin työ Lapin puolesta jatkuu. Johanna Ojala-Niemelä SDP:n eduskuntaryhmän I vpj. kansanedustaja

3 Lappilaisella sydämellä JOHANNA OJALA-NIEMELÄ Olen 40-vuotias perheenäiti Rovaniemeltä. Toimin toista kautta SDP:n kansanedustajana Lapista. Koulutukseltani olen ulkomaankaupan merkonomi ja varatuomari Lapin yliopiston kasvatteja. Perheeseeni kuuluu aviomieheni lisäksi 5-vuotias Aava-tyttö ja 9-vuotias Veetipoika. Asumme Rovaniemellä Ounasvaaran juurella. Syntyisin olen Muoniosta, jossa kirjoitin ylioppilaaksi. Eduskuntatyön kautta olen mukana valmistelemassa lainsäädäntöä laki- ja talousvaliokunnassa sekä varajäsenenä perustuslaki- ja tulevaisuusvaliokunnassa. SDP:n eduskuntaryhmässä olen 1. varapuheenjohtaja. Olen toiminut Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä vuodesta 2011 ja kuulun myös Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskuntaan. Minut on valittu Rovaniemen kaupunginvaltuustoon ja olen Lapin liiton valtuuston jäsen. Kuulun Kemijoki Oy:n hallintoneuvostoon, JHL:n ja Tradekan edustajistoon ja olen mukana 4-H-liiton toiminnassa. SDP:n kansanedustaja Lapista varatuomari ulkomaankaupan merkonomi 40-vuotias perheenäiti Asuu Rovaniemellä Perhe: Mies Esa, lapset Veeti 9 v. ja Aava 5 v. Työura: kansanedustaja vuodesta 2007 ministeri Luhtasen erityisavustaja v ministeri Koskisen erityisavustaja v kansanedustaja Koskisen eduskunta-avustaja SDP:n eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Tuen voi osoittaa kampanjatililleni: Osuuspankki FI Vastaanottaja Johanna Ojala-Niemelä. Voit lahjoittaa myös nettikaupan kautta Kuva: Uusi Rovaniemen arkistokuva Design ja taitto: Mainosmankeli Kuvat: Jukka-Pekka Flander ja Antti Rokka Paino: UPC Print, Vaasa Painos: kpl Jakeluaika:

4 SUOMI TARVITSEE TYÖTÄ JA OIKEUDENMUKAISUUTTA Lauri Ihalainen Työministeri, kansanedustaja Heikon taloustilanteen heijastuminen työllisyyteen koskettaa monien ihmisten elämää läheltä. Eri puolilla maata on koettu suuria irtisanomisia ja niiden seurauksena turvattomuutta ja toimeentulohuolia. Harvaan asutuilla alueilla tilanne on kasvukeskuksia vakavampi. Lapissa työttömiä oli viime vuonna 16,5 prosenttia työvoimasta. Pitkittyneeseen työttömyyteen oli joutunut yli ihmistä, eli alueen työttömistä lähes joka viides. Lapissa on tapahtumassa myös monia myönteisiä asioita. Hallitus on tukenut Lapin alueen elinkeinopolitiikan ja työllistämisen kasvun hankkeita, kuten Kemijärven radan rakentamisesta uuden tehdastoiminnan käynnistämiseen. Hallitus on auttanut Lapin alueen kaivostoiminnan kehittämistä, tästä uusimpana päätöksenä osallistunut rahoituksellisesti Soklin kaivoksen tarvitseman tieyhteyden rakentamiseen. Lapin merkitys arktisen alueen kehittämisessä tulee olemaan erittäin tärkeä. Näihin hankkeisiin tulee myös aktiivisesti tarttua. Lapissa mahdollisuuksia on muun muassa matkailussa. Lappi muodostaa myös tulevaisuudessa maamme keskeisen matkailualueen ja luo merkittävästi myös työpaikkoja naisille. Taloudellisesti vaikeat ajat vaativat poliittisia arvovalintoja. Sosialidemokraateille kaksi arvoa nousee ylitse muiden: työllisyys ja oikeudenmukaisuus. Työ paitsi takaa toimeen- tulon, myös kiinnittää ihmisen osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa. On selvää, että jokaisella työkykyisellä ja -haluisella tulee olla oikeus työhön koko maassa. Työllisyyden kohentamiseksi ja etenkin pitkittyvän työttömyyden katkaisemiseksi ja nuorten työllistämiseksi on tällä hallituskaudella tehty jo paljon, mutta lisätoimia tarvitaan. Kunnianhimon tasoa tulee tästä nostaa. Työmarkkinamme ovat mittavassa rakennemuutoksessa. Suomella on edelleen kaikki edellytykset uuteen menestykseen, mutta sen eteen on tehtävä hartiavoimin töitä. Iltaruskon tunnelmiin ei pidä tuudittautua. Tulevaisuuteen tulee katsoa rohkeasti. Mittavaan muutokseen sopeutuminen ei ole helppoa tai yksinkertaista. Valtion pitää tukea ihmisiä ja elinkeinoja murroksessa siten, että muutos on kaikille turvallisempaa kuin paikallaan pysyminen. Oikeudenmukaisuus ja työ ovat arvot, joille turvallinen tulevaisuus pohjautuu. Lappi tarvitsee Lapin asioita ajavia toimijoita eduskuntaan. Johanna on tehnyt erittäin merkittävää työtä lappilaisten työn ja elinehtojen hyväksi. NUORISOTAKUU Nuorisotakuun aikana Työvoima- ja elinkeinotoimistoissa on panostettu merkittävästi siihen, että nuoret ohjataan palveluihin. Useilla paikkakunnilla on kehitetty nuorille yhden luukun palvelupiste nuorten ohjaamo. Rovaniemellä se aloittaa toimintansa huhtikuun alussa Pienteollisuustalolla. Kaupungin panostuksen lisäksi, hanke saa huomattavaa tukea EU:n sosiaalirahastolta. Monet nuorisotakuun toimenpiteistä astuivat voimaan vuonna 2013, niiden toteuttaminen pääsi vauhtiin yleensä seuraavana vuonna. SOTE-UUDISTUS SEURAA HALLITUSTA KUIN HAI LAIVAA Sote-uudistus ei kaikista tarpeista ja toiveista huolimatta edennyt maaliin tällä kaudella. Tiesimme kaikki, että perustuslakivaliokunta on pitkälti ratkaisijan roolissa. Lähtöruutuun ei missään nimessä palata. Virkavalmistelussa on jo lähdetty etsimään tapoja, joilla perustuslakivaliokunnan kannat voidaan uudistuksessa huomioida. On muistettava, että tämä oli ensimmäisen kerta, kun sote-uudistus eteni eduskunnan käsittelyyn. Aiemmin on ollut paljon puhetta, mutta vähemmän konkreettisia esityksiä. Eikä tulevakaan hallitus Susanna Huovinen Peruspalveluministeri säästy sote-uudistukselta. Se on välttämättömyys ja tämän kaikki puolueet tietävät. Vaikka osassa maata palvelut pelaavat, on liian monessa paikassa isoja ongelmia. Esimerkiksi terveyseromme ovat vain kasvaneet 2000-luvulla. Liian usein ihminen ei saa apua ongelmiinsa ajoissa. Liian usein ihminen joutuu pompoteltavaksi luukulta toiselle ja asiat pitkittyessään myös mutkistuvat. Painopistettä on saatava korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn. Jotta saamme palveluketjut kuntoon, palvelurakenne on uudistettava. Sote-uudistus on siis väline parempiin palveluihin. Kun vastuu koko ketjusta aina peruspalvelusta erikoistasoon asti katsotaan saman johdon ja budjetin alla, syntyy varmuudella tarve varmistaa ihmisille oikea-aikainen, kokonaisvaltainen apu. Muuten taloudellinen lasku on liian suuri - inhimillisestä laskusta puhumattakaan. Kun olen saanut kiertää ministerinä pitkin Suomea, viesti on ollut selkeä: tehkää jo päätöksiä, kukaan ei jaksa tätä edistämisen kehittämistä ja sote-vatkaamista. Kannattaa muistaa, ettei nytkään otettu aikalisä tule tipauttamaan taivaasta sellaista mallia, jolle kaikki hurraisivat. Suurin pelkoni on, että tämä nyt otettu tuumaustauko saattaa laittaa liikkeelle osin hallitsematonta yksityistämistä ja ulkoistamista. Näin edessä voi olla julkisten palvelujen näivettymiskierre. Moni on kysynyt, miksi ohjausryhmä ei tehnyt kerralla perustuslain mukaista esitystä eduskunnalle. Lähdimme liikkeelle puolueiden puheenjohtajien toimeksiannosta viime keväältä. Siinä maahan tuli muodostua viisi vahvaa sote-aluetta ja palveluiden järjestäminen ja tuottaminen piti erottaa toisistaan. Näille tavoitteille oli myös vahva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden tuki olemassa. Tiesimme ohjausryhmässä, että malli sisältää perustuslain ja kuntien itsehallinnon näkökulmasta haasteita. Mutta ohjausryhmä ei ole eikä voi olla perustuslakivaliokunta. Perustuslakiasiantuntijatkin ottavat lopullisen kantansa vasta perustuslakivaliokunnassa ja näin ollen ennakkotulkinnan saaminen ei ollut mahdollista. Kaikki sote-mallit sisältävät perustuslakihaasteita, koska sekä kansalaisen peruspalvelut että kunnallinen itsehallinto nauttivat perustuslain suojaa. Kyse on tasapainon hakemisesta näiden kahden välillä. Ohjausryhmä lähti tietenkin hakemaan parasta mallia kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta. Sen pitäisi olla tulevienkin ratkaisujen tavoite, sillä kansalaiset ansaitsevat tasa-arvoiset ja laadukkaat hyvinvointipalvelut. Koulutustakuuta lähdettiin toteuttamaan toden teolla kevään 2014 yhteishaussa. Sen avulla entistä useampi peruskoulun päättänyt nuori on siirtynyt peruskoulusta joko toiselle asteelle, peruskoulun lisäopetukseen tai valmentavaan opetukseen. Nuorten aikuisten osaamisohjelma sai täyden rahoituksen Koulutuksen aloittaneiden joukossa on huomattavasti sellaisia vuotiaita, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta tai työpaikkaa. Työllistyminen ilman ammatillista tutkintoa on vaikeaa. Nuorisotakuun lisärahoituksen myötä etsivää nuorisotyötä tehdään nyt kaikkialla Suomessa. Tavoitettujen nuorten määrä on kasvanut ja yhä useampi saa apua. Nuorten työpajatoimintaan osallistuneiden alle 29-vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti. Nuorisotakuun toimeenpanoa on haitannut vaikea taloudellinen tilanne. Saavutukset ovat niin rohkaisevia, että sitä on jatkettava myös seuraavalla hallituskaudella. 4

5 OSAAMISTA LAPISTA KOKO SUOMEN HYVÄKSI Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, SDP Kansanedustaja oon rakenteilla oleva LNG-terminaali sekä biotalous tuovat kasvun mahdollisuuksia. Suomella on todellista potentiaalia hyödyntää teknologinen osaamisensa uusiutuvissa energialähteissä ja energiatehokkuudessa. Meiltä löytyy tarvittavia raaka-aineita ja vahva teollinen pohja. Uusiutuvien energialähteiden ja niihin liittyvien innovaatioiden edistäminen tuovat työpaikkoja koko Suomen alueelle. Myös ympäristönäkökohtien huomioiminen on tärkeää, erityisesti arktisella alueella. Vaikkapa kylmätestauksissa olisi enemmänkin tehtävää, eihän arkikuluttajakäyttöön tarkoitetut laitteet voi sammua pikkupakkasen yllättäessä. Täällä Brysselissä tulee mietittyä sitä, kuinka kauas sitä saamelaista sukujuurta olevana suomalaisena on päässyt. Suomen asialla täällä ollaan, vaikka meitä onkin vain 13 meppiä 751:stä tai kuten omassa demariryhmässäni, kaksi 191:stä. Samalla tavalla Lappiakin edustetaan eduskunnassa vain seitsemän kansanedustajan voimin. Johanna on osoittanut olevansa tehokas ja aikaansaava edustaja, juuri sellainen siis kuin lappilaiset ansaitsevatkin. Koko Suomen kasvua, korkeampaa työllisyyttä ja paremman ympäristön luomista tavoitellaan kunkin alueen vahvuudet ja osaamisen huomioon ottavalla politiikalla. Juuri tästä Johannalla on Lapin osalta vahvaa osaamista ja kokemusta, unohtamatta tietenkään hänen juridista asiantuntemustaan. Epävarmoinakin aikoina haluan todeta, että maailmaa voidaan muuttaa! Tarvitaan vain rohkeita ja osaavia ihmisiä. VIESTI MENI VIHDOIN PERILLE Vihdoinkin saatiin kuntoon asiani labra-ajan etukäteisvarauksesta. Se voidaan tehdä nyt myös puhelimella. Tätä tarvitsevat ennen kaikkea iäkkäät ja sairaat ihmiset. Olen joutunut ajamaan asiaa puolitoista vuotta, Jouduin käymään kaikki virkaportaat läpi ministeriötä myöten eikä asia korjaantunut. Uhkailin ottaa yhteyttä eduskunnan oikeusasiamieheen, koska tässä rikottiin perustuslain yhdenvertaisuuspykälää. Asian selvittely olisi kuulunut Nordlab-yhtymän kunnan lakimiehelle. Viime lokakuussa tapasin kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelän ja pyysin häntä viemään lehtikirjoitukseni asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle Luettuaan kirjoitukseni hän oli samaa mieltä labratoiminnan perustuslaillisuudesta. Muutaman viikon kuluttua Nordlab ilmoitti uudistavansa etukäteen tehtävät aikavaraukset niin, että myös puhelimella voidaan tehdä varaus. Aikaisemmin oli vastustettu. Viesti oli mennyt perille. Uudistuksesta saamme kiittää Johannaa, sillä hänen mukaantulo antoi lisää painoarvoa asian ratkaisemiseen. Onhan hän varatuomari koulutukseltaan. Tässä on esimerkki siitä, kun tehdään suuria yksiköitä kuntatasolla. Laittomuuksienkin oikaisu on monen mutkan takana, jos löytyy joku, joka jaksaa yrittää oikaista. Ahti Marjeta, Tornio Lappi tarvitsee kansanedustajan, jolle Lapin kehittäminen on tärkeää koko maakunnassa, Meri-Lapista aina pohjoisinta Lappia myöten. On luotava edellytyksiä alueen elinkeinoelämän vahvistamiseksi ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntymiselle. Kaivosteollisuus, Risto Myyry, Kemi matkailu ja metsäteollisuus ovat tässäkin avainasemassa. On myöskin toimittava vahvasti sen puolesta, että alueella turvataan koulutuspaikkojen säilyminen ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Tätä työtä Johanna Ojala-Niemelä on mielestäni lappilaisena kansanedustajana maakunnassa vahvasti tehnyt. Seuraavan hallituksen taival ei tule olemaan helppo. Tiedämme Suomen suuren velkataakan, ja siitä aiheutuvat säästöpaineet valtiontaloudessa. Kun sopeuttamista joudutaan tekemään, on tärkeää muistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus. On todella tärkeää, että saisimme kansanedustajia, jotka aidosti puolustavat maamme vähäosaisten ihmisten perusoikeuksia ihmisarvoiseen elämään. Johanna on aito lappilainen sosiaalidemokraattisen arvomaailman omaava ihminen ja on valmis toimimaan niiden arvojen puolesta. Siksi valintani kohdistuu edelleen häneen. Finanssialan Keskusliitto (FK) on etujärjestö, jonka jäseninä on pankkeja, vakuutusyhtiöitä, työeläkeyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteisiä sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia. f Euroopan parlamentista katsoen on ollut mielenkiintoista seurata Suomessa käytävää vaalikeskustelua. Sanomattakin on selvää, että kulunut vaalikausi on ollut sosiaalidemokraateille vaikea. Hallituksen ainoana jäljellä olevana vasemmistopuolueena SDP on ollut yksin vastuussa oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman politiikan edistämisestä ja puolustamisesta. Vaalien lähestyessä katseet on menneiden sijasta nyt kuitenkin käännettävä tulevaan. Oleellista on, miten saamme Suomeen lisää kasvua ja uusia työpaikkoja, jotta pitkään kestänyt taloudellinen taantuma saadaan selätettyä. Kasvun edistämiseen on keksittävä uusia keinoja ja innovaatioita. Muun muassa Torniwww.fkl.fi 5

6 Saavutuksia Lapissa HALLITUSKAUDELLA PAIKKAKUNTIIN KOHDISTUVAT TEOT MAAKUNTAAN KOHDISTUVAT TEOT YLEISPOLIITTISIA SAAVUTUKSIA 1. Soklin kaivoshanke liikenneinfraan 140 MEUR. 2. LNG-terminaali Tornion Röyttän satamaan 33 MEUR. Työllistää rakennusaikana 240 htv ja vakituisesti kymmenen työntekijää. 3. VT 4 Rovaniemen kohdan perusparannus 25 MEUR. 4. Kaukosen silta vihitty käyttöön syyskuussa MEUR. 5. Ivalon lentoasemalla Finavian investointi yli 10 MEUR. Kiitotien, rullaustien ja asematason kunnostaminen sekä terminaalin laajennus. Palvelutaso paranee. Myös Kittilän ja Rovaniemen lentokenttiä kehitetään 6. Kemin biodiesellaitokselle 10 MEUR. 7. Suhangon kaivoksen tiejärjestelyihin 5,3 MEUR. 8. Kemijärven aseman ja Stora Enson tehdasalueen välisen radan kunnostamiseen ja sähköistämiseen 3,17 MEUR. 9. Enontekiön Sähkö Oy:n Kilpisjärven verkostoinvestointeihin ja Utsjoen alueella tehtäviin korvausinvestointeihin 1,5 MEUR. 10. VT 4 Kemin Isohaaran vanhan sillan korjaamiseen 0,5 MEUR. Pohjoiseen menevien raskaiden kuljetusten ja erikoiskuljetusten sujuvoittamiseksi 11. Vuosina 2013 ja 2014 Enontekiön lentokentän reittilentojen ostoon Lisman masto VT 4 Kemi-Oulu väli suunnittelua ohjaavassa II korissa. (myönnetty suunnitteluraha) 14. Korjausavustukset Ylitornion Ainiovaaran koululle ja Kittilän Sirkan koululle. 15. Ranuan alakoulun perusparannus ja muutostyöt sekä Ounasvaaran yläasteen ja lukion home- ja kosteusvauriokorjaukset 16. Työllisyyden kuntakokeilu Rovaniemellä, Ranualla ja Kemissä. 17. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta vuosina yhteensä 1,8 MEUR. 18. Rovaniemen hovioikeuden vahvistaminen asetusmuutoksella. 19. Keskusrikospoliisin säilyminen Rovaniemen yksikössä. Partion palautuminen Pelloon ja Enontekiölle. 20. Kuljetustuen säilyminen vuoteen 2017 asti nykyisellä tasolla 5 miljoonaa euroa 21. Lapin kansallispuistojen matkailun kehittämiseen myönnetty vuosina yhteensä 8 MEUR. Rahoitus käytetty kansallispuistojen matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevan infrastruktuurin kuten luontokeskusten, reittien, taukopaikkojen ja opasteiden rakentamiseen. Varoja kohdistettu Pallas- Ylläs- ja Ounastunturien kansallispuistoihin. 22. Suurin yksittäinen investointi on ollut Pyhä-Luoston kansallispuistoa palvelevan luontokeskus Naavan rakentaminen. 23. Poronhoitajien sijaisavun vakinaistaminen Edustuskulujen verovähennysoikeuden palauttaminen keväällä Joulupukkisäätiölle on matkailun edistämiskampanjaan Aasiassa vuosille Puolustusvoimien Rovaniemen sotilassoittokunnan vahvistaminen. 27. Hornettien siirto Pirkkalasta Siilinjärvelle ja Rovaniemelle 28. Lapin ELY-keskus sai lisää työttömyyden torjuntaan. Lisäksi työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen myöntämisvaltuuteen tuli Lappiin Tammikuussa 2015 myönnettiin pitkittyvän työttömyyden torjuntaan ELYkeskuksille, joista Lappiin 22,9 MEUR. 30. Kilometrikorvausten leikkausten peruminen osana työmarkkinaratkaisun tukemista hallitus linjasi, että vuodelle 2014 aiottu lisäkiristys perutaan. 31. OKM esitti leikattavaksi ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaa Lapista. Kohtuullistettiin lähes puolella (46 %). Ikäluokan pienentyessä yli 20 % vähenevät opiskelupaikat Lapissa 14 prosenttia. Kohtuullistamiseen vaikutti Lapin positiiviset elinkeinoelämän kehitysnäkymät niin matkailun, kaivos-, energia-alan kuin metsäteollisuuden osalta 32. Ammattikorkeakoulupaikkojen leikkausten loiventaminen ja 20 uutta kaivosalan koulutuspaikkaa sijoitettiin Kemiin. 33. Lappiin 1,58 MEUR ryhmäkokojen pienentämiseen vuonna Lapin Yliopisto: , vuonna 2014 toteutuneen 14 opiskelupaikan lisäyksestä aiheutuneet kustannukset. 35. Lapin ammattikorkeakoulu vihittiin syyskuussa Yhdistettiin hallinnollisesti Kemin, Tornion ja Rovaniemen yksiköt toiminnan kehittämiseksi myönnetty rahaa 3 MEUR. 36. Ryhmäkokojen pienentämiseen on suunnattu erillisavustus, viime vuonna ennätykselliset 75 MEUR. koko maassa. Lapin kunnat ovat saaneet keväällä 2014 varsinaisessa jaossa ja lisätalousarviosta Lisäksi koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin myönnettiin noin 22,5 MEUR keväällä 2014 valtionavustusta vuosille koko maassa. Lapin osuus Metsähallituksen metsätaloustoimintojen yhtiöittäminen estettiin. 39. Vuoden 2015 lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan 3,7 MEUR lisää suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Suurpetojen aiheuttamat vahingot korvataan täysimääräisenä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Laajakaistan rakentamiseen osoitetut rahat eri puolille Lappia. 41. Neca-hakemuksen torppaaminen eli hakemusta Itämeren nimeämiseksi typpipäästöjen erityisalueeksi lykättiin. 42. Matkailulle myönnetty elinkeinotukia Lappiin eri kohteisiin yhteensä 1 MEUR. 43. Yritystukia matkailualalle Lappiin eri kohteisiin 10 MEUR. 44. Kulttuuripuolelle mm. Lapin kansantanssiyhtye Rimpparemmin avustaminen. 45. Yhteispohjoismaiseen kirjastoautotoimintaan kohdistetut avustukset (Muonion ja Utsjoen kunnat). Köyhyysastetta alennettiin korottamalla työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa 100 eurolla kuukaudessa sekä asumistukiperusteiden keventämisellä. Perusturvaa vaalikaudella korotettu 10 prosentilla. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitettiin vuonna Yhteiskuntatakuun ansiosta vuonna 2011 oli nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä Lapissa 2100 ja vuonna nuorta, joten nuorisotakuu purrut, vaikka nuorisotyöttömyydessä edelleen petrattavaa. Yhteiskuntatakuun ansiosta jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Toimilla suitsitaan nuorisotyöttömyyden uhkaa. Opintotuki sidottiin indeksiin. Opintolainan maksimimäärä ja valtiontakauksen määrät nousivat 100 /kk. Opintolainan korkoa ei makseta lainkaan opiskeluaikana. Sosiaalihuoltolain uudistaminen tuo matalankynnyksen kotiavun lapsiperheille takaisin ilman lastensuojelun asiakkuutta. Varhaiskasvatuslakia uudistettiin ja laissa säädetään ryhmien enimmäiskoosta päiväkodeissa. Kolme vuotta täyttäneiden kokopäivähoidossa olevien lasten ryhmässä saisi olla yhtä aikaa läsnä enintään 21 lasta ja alle kolmevuotiaiden ryhmässä enintään 12. Hallitus on sopinut vuoden 2015 budjetissa Lapsiperheiden verovähennysoikeudesta, joka otettiin käyttöön pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi. Joustava hoitoraha tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Sen ansiosta perheiden, joissa on alle 3-vuotias lapsi, on taloudellisesti helpompaa sovittaa yhteen perhe- ja työelämä. Lyhyenkin osa-aikaisen työn vastaanottaminen on joustavan hoitorahan ansiosta entistä kannattavampaa. Vanhuspalvelulaki voimaan SDP:n tavoitteena on hoitajamitoituksesta säätäminen lain tasolla. Lapissa reilut 10 hoitolaitosta, jotka eivät täytä minimiä 0,5. Vanhuspalvelulakiin vuonna ,5 MEUR. Vuoden 2015 talousarviossa on 4,8 MEUR määrärahalisäys omaishoidon kehittämiseen. Se on tarkoitettu omaishoitajien hyvinvointija terveystarkastuksiin 6

7 PAIKKAKUNTIIN KOHDISTUVAT TEOT MAAKUNTAAN KOHDISTUVAT TEOT YLEISPOLIITTISIA SAAVUTUKSIA Utsjoki 9 9 Inari 5 12 Enontekiö POHJOIS-LAPIN SEUTUKUNTA SUOMALAISET TARVITSEVAT LISÄÄ TYÖPAIKKOJA: Pätkätyön vastaanottamista helpotettiin työttömyysturvan ja asumistuen suojaosan korottamisen myötä jatkossa työtön voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman etuuden pienentymistä. Työttömyyspäivärahan omavastuuaikaa lyhennettiin 7 päivästä 5 päivään, TUNTURI-LAPIN SEUTUKUNTA Muonio Kittilä Sodankylä 22 Savukoski 1 Kehysriihessä 2014 taloutta vauhditetaan 600 miljoonan euron kasvupaketilla tarvitaan koska kaikki viennin kivijalat murroksessa. Yhteisöveron alentaminen 20 prosenttiin kannustaa työllistämään ja investoimaan. Toteutetaan ansiotuloverotuksen inflaatiotarkastukset, jolloin pieni- ja keskituloisten ostovoima kasvaa (tarkoittaa ko. kohderyhmälle veronalennuksia). TORNIOLAAKSON SEUTUKUNTA Kolari Pello Rovaniemi Pelkosenniemi Kemijärvi 8 Salla 43 ITÄ-LAPIN SEUTUKUNTA Huom! 1 euron sijoitus valtiolta kansallispuistoihin tuo 10 euroa lisää paikallistalouteen. 10 miljoonan euron tiehanke työllistää 150 HTV. 1 miljoonan euron sijoitus teihin työllistää 15 HTV:tä. 14 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA Ylitornio Tornio 2 15 Tervola Keminmaa Simo Kemi Ranua ROVANIEMEN SEUTUKUNTA Posio 20

8 Gallup 1. MIKSI PUOLUEVALINTASI ON SDP? 2. MIKSI ÄÄNESTÄT JOHANNAA KEVÄÄN EDUSKUNTAVAALEISSA? Katriina Sieppi, Muonio Sairaanhoitaja (ylempi amk) Kirkkovaltuutettu Kirkkoneuvoston jäsen 1. Puoluevalintani on SDP, koska olen lapsuudesta lähtien ollut mukana puolueen toiminnassa sekä siksi, että SDP on lähimpänä omaa suuntausta ja arvomaailmaa. 2. Johannaa äänestän siksi, koska tunnen Johannan henkilökohtaisesti lapsuudesta lähtien. Johannaa on helppo lähestyä ja hän osaa ottaa kantaa kaikkiin päivän tärkeisiin asioihin. Lisäksi Johanna on luotettava ja osaa kuunnella ihmisiä. Yksinkertaisesti paras valinta. Mikko Rapo, Rovaniemi Insinööri (AMK) Kaupunginvaltuuston jäsen 1. SDP on työn ja oikeudenmukaisuuden puolue, joka huolehtii yhteiskunnan kaikista jäsenistä. Historian saatossa SDP on varmasti eniten aikaan saanut puolue Suomalaisen hyvinvointivaltion synnyssä. Tässä ajassa ja myös tulevaisuudessa tarvitaan jämerää hyvinvointivaltion rakenteiden puolustamista ja niiden järkevää uudistamista. Työllisyyden parantaminen on oltava seuraavan vaalikauden tärkein asia. 2. Johanna on ollut hyvin asioihin perehtynyt, yhteistyökykyinen ja vaikutusvaltainen kansanedustaja. Hän on tehnyt Lapin hyväksi paljon sellaisia asioita, joilla on ollut suuri työllisyys vaikutus mm. matkailu-, teollisuus- ja infrahankkeille. Marjo Rundgren, Rovaniemi diakonianviranhaltija Kaupunginvaltuuston jäsen Perusturvalautakunnan jäsen 1. SDP on vahvasti vaikuttanut hyvinvointiyhteiskuntamme syntyyn ja haluaa edelleen puolustaa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden arvoja. Lähimmäisyys ja Ihminen Ihmiselle -periaatteet palveluissa ja kohtaamisissa ovat tärkeitä - heikoimmista pi ethän huolta! 2. Johanna on toisen kauden kansanedustajana ajanut Lapin ihmisen asioita ponnekkaasti. Hänen tapansa toimia on ihmisläheinen ja asioihin paneutuva. Häneen voi luottaa ja häntä on helppo lähestyä asiasta riippumatta. Saara Koikkalainen, Rovaniemi tutkijatohtori Koulutuslautakunnan jäsen varavaltuutettu 1. Tämä vaalikausi on ollut vaikea ja hallitusta on helppo haukkua viime metrien epäonnistumisista. Tästä huolimatta en heitä hanskoja tiskiin SDP:n suhteen, sillä se on kuitenkin työn, tasa-arvon ja solidaarisuuden puolue, jonka tavoitteet ja arvot vastaavat hyvin omiani. SDP ei esimerkiksi lobbaa verovähennyksiä rikkaille, haikaile menneen maaseutuyhteiskunnan perään tai halua sulkea rajoja vapaalta liikkuvuudelta, kuten eräät muut puolueet tekevät. 2. Johanna on koulutettu, kokenut ja sanavalmis nainen, joka ei anna katteettomia lupauksia toimimisesta Lapin pelastajana, vaan osaa katsoa koko yhteiskunnan etua Lapin näkövinkkelistä käsin. Erityisesti Johanna saa minulta kiitosta tasa-arvoisen avioliittolain kannattamisesta sekä halusta puolustaa myös muualta Suomeen muuttaneiden oikeuksia tasa-arvoiseen kohteluun. Iiris Satamo, Rovaniemi yrittäjä, opiskelija varavaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen Rovaniemen Nuorisoasunnot pj. 1. Olen ollut mukana SDP:n toiminnassa noin kymmenen vuotta. Puolueen valinta oli minulle helppoa sosialidemokraattien edustamien arvojen vuoksi. Työ vapauden, solidaarisuuden ja tasa-arvon eteen on edelleen kesken, vaikka meillä Suomessa asiat ovatkin verrattain hyvin. 2. Olen seurannut Johannan työtä kansanedustajana, ja hän on mielestäni nainen paikallaan. Johanna on asiantunteva ja asioihin perehtyvä. Syntyperäisen lappilaisuutensa vuoksi hän tietää, mitkä tekijät edesauttavat lappilaista hyvinvointia. Hän myös tietää omakohtaisesti, millaista lapsiperheen arki on. Arvostan hänen maanläheisyyttään ja perusteellista työtään. Kimmo Niukkanen, Rovaniemi sairaanhoitaja Kaupunginvaltuuston jäsen Tehyn valtuuston jäsen, Rovaniemen Reippaan pj.n 1. SDP:llä on pitkät perinteet valtion talouden hoitajana ja luotan, että Suomen etua ajetaan niin, että talous lähtee tälläkin kertaa nousuun. Puolue on ihmisten ja yrittäjien asialla ja pitää huolta heikoimmista, niin etteivät he jää yhteiskunnan jalkoihin. 2. Olemme Johannan kanssa tulleet valituksi yhtä aikaa Rovaniemen kaupunginvaltuustoon syksyn 1996 vaaleissa. Johanna näkee kokonaisuudet ja ajattelee koko Suomen hyvinvointia, mutta samalla ajaa tasapuolisesti koko Lapin etua. Johanna ei ole unohtanut juuriaan ja toimii aidosti koko Lapin ja lappilaisten asialla. Martti Koivuranta, Rovaniemi Eläkeläisten neuvottelukunnan pj. 1. Suurperheen jäsenenä näki, mitä on palkkatyöläisen arki, joten ei ollut kovinkaan monta vaihtoehtoa. Liityttyäni ammattiyhdistysliikkeeseen, siellä vahvistui poliittinen näkemykseni. 2. Tuen Johanna Ojala-Niemelää, koska katson, että nyt vaikeana talouspoliittisena aikana kaikki kokemus on hyödynnettävä. TAISTELU KEMIJOKI OY:N PUOLESTA EI KANTANUT Kemijoki Oy:n hallitus teki syyskuussa 2013 päätöksen uuteen toimintamalliin siirtymisestä, jossa tarvittavat palvelut hankittaisiin yhtiön ulkopuolisilta palvelutoimittajilta. Uudessa toimintamallissa Kemijoki Oy:n rooliksi jäi olla tilaaja- ja asiantuntijaorganisaatio. Samalla aloitettiin yhtiötä koskeva yhteistoimintamenettely. Asiaa perusteltiin sillä, että investointitarpeet olivat vähentyneet ja kustannussäästöjä oli tavoiteltava. Olen toiminut Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 2007 alkaen. Hallintoneuvostolla on mahdollisuus antaa ohjeita hallitukselle asiassa, joka on laajakantoinen ja periaatteellisesti tärkeä. Esitin hallintoneuvostossa, että asia palautetaan hallitukselle uudelleen valmisteltavaksi, eikä Yt-menettelyä aloiteta. Äänestysratkaisu oli äärimmäisen tiukka. Esitykseni puolesta äänestivät allekirjoittaneen lisäksi Halonen (sd.), Pirinen (Ps.) ja henkilöstön edustajat. Käytännössä Suomessa ainoan vesivoiman rakentamiseen kykenevän yhtiön alasajon puolesta äänestivät mm. Lehtomäki (kesk.), Grahn-Laasonen (kok) ja Jaskari (kok). (LK ) Me vähemmistöön jääneet emme nähneet asiallisia perusteita yhtiön pilkkomiselle. Kemijoki Oy tuotti voittoa ja oli benchmarkingissa (yhtiöiden välisessä vertailussa) kustannustehokkain yhtiö Pohjoismaissa. Meille ei myöskään prosessin aikana osoitettu kustannuslaskelmia, joissa verrataan oman työn ja ulkopuolelta ostetun työn hintaa. Ratkaisu 8 Kuva: Lapin Kansan kuva-arkisto oli puhtaasti ideologinen ja oikeistopuolueet näkivät ratkaisussa syntyvän uusia liiketoimintamahdollisuuksia ulkopuolisille. Yhtiön palvelukseen jäi noin 40 henkilöä ja muut työllistettiin kumppaneille, kuten Caverionille, Katille, Addministerille ja Lakiasiat Fondialle. Valvomon siirrosta Keilaniemeen päätti Kemijoki Oy:n hallitus. Asiaa perusteltiin käytönvalvonnan uusimisen tarpeella, henki- lökunnan eläköitymisillä ja synenergialla, joka syntyisi kun toimintaa hoidettaisiin Fortumin toimesta. Kaikki väitteet olivat tuulesta temmattuja. Kun riittävä tahto olisi löytynyt, olisi joen ajo tullut lappilaisten toimesta hoidetuksi, kuten tähänkin asti. On selvää, että vesivoima osakkaiden intressit poikkeavat toisistaan ja osakkaiden edut jaetaan voimalaitosten ajossa. Pienosakkaiden intressissä on saada hyvä hinta myytävästä sähköstä kun taas pelkona on, että Fortum maksimoisi oman voiton pienosakkaiden kustannuksella. Mielestäni pienosakkaiden on saatava samat edut kuin pääosakas ja tämä olisi säilynyt parhaiten siten, että tuotannon ohjaus olisi tapahtunut erillään Fortumista. Nyt muuttuneessa tilanteessa on kuitenkin huolehdittava siitä, että prosessit ovat läpinäkyviä. Noin 30 prosenttia vesivoimalla tuotetusta säätövoimasta tuotetaan Kemijoki Oy:ssä. Operaation taustalla oli Fortumin halu maksimoida voitot sähköpörssissä käytävässä kaupankäynnissä. Tässä casessa Fortum ja vihreä liike solmivat epäpyhän allianssin, joka johti Kemijoki Oy:n pilkkoontumiseen. Suomen ainoan vesivoiman rakentamiseen kykenevän yhtiön alasajo oli itselleni katkera tappio. Poliittisella kentällä jäin asian kanssa valitettavan yksin.