OLEMME ERILAISIA VENÄLÄISET MAAHANMUUTTAJANAISET TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTOLLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OLEMME ERILAISIA VENÄLÄISET MAAHANMUUTTAJANAISET TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTOLLA"

Transkriptio

1 OLEMME ERILAISIA VENÄLÄISET MAAHANMUUTTAJANAISET TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTOLLA Olga Kaplina -Väliahdet Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kaplina-Väliahdet, Olga. OLEMME ERILAISIA Venäläiset maahanmuuttajanaiset terveydenhoitajan vastaanotolla. Helsinki, kevät 2006, 44 sivua ja 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää maahanmuuttajien kokemuksia suomalaisen terveysjärjestelmän terveydenhoitajan palveluista. Tavoitteena on kuvata, miten venäläiset naiset kokevat asiakkaana terveydenhoitajan vastaanotolla saamansa palvelun. Tutkimus on tehty kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä. Kvalitatiivinen menetelmä auttaa muodostamaan syvemmän, moniulotteisemman kuvan kohderyhmän kokemuksista. Aineisto on kerätty haastattelemalla viittä pääkaupunkiseudun terveysasemilla asioivaa venäläistaustaista naista. Tutkimuksen perusteella Venäjältä tulleet naiset käyvät terveydenhoitajalle ja käyttävät terveydenhoitajien palveluja vähän. Tulokset osoittavat, että tieto terveydenhoitajan tarjoamista palveluista ei ole ollut riittävää. Lisäksi monet vaativat palveluita äidinkielellään ja tasa-arvoisuutta hoidossa. Terveydenhoitajan vastaanotolla yleisesti maahanmuuttajanaisille oli aina annettu neuvoja ja hoitoa, mutta kommunikointi ei aina ollut onnistunut ja joskus hoitosuhde ei noussut hyvälle tasolle, siihen asiakkaat eivät olleet tyytyväisiä. Asiasanat: Maahanmuuttaja, kulttuuri, kieli, terveydenhuolto, kokemukset, terveys.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MAAHANMUUTTAJA Maahanmuutto Kotoutuminen Maahanmuuttajien selviytyminen ja sopeutuminen VENÄLÄISYYS Kulttuuri ja kieli TERVEYS Terveys Terveyden edistäminen Potilaan oikeudet Kulttuuri ja terveys TERVEYDENHOITO Perusterveydenhoito Suomessa Terveydenhoitajan vastaanotto Terveyspalveluiden käyttö Transkulttuurinen hoitotyö Maahanmuuttajien terveydentila Maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen Tulkkipalvelu Terveydenhuollon aikaisemmat tutkimukset henkilöstön näkökulmasta TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimustehtävä Tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmät ja aineiston keruu Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Aineiston analyysi...22

4 7 TULOKSET Taustatiedot Käynti terveysasemalla Asiakkuus Kokemukset terveydenhoitajan vastaanotolla Kommunikaatio ja kulttuuritausta Terveydenhoitajan tarjoamien palveluiden käyttö Odotuksia Kehitysehdotuksia terveydenhoitajan palvelusta POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulosten tarkastelua Terveydenhoitajan vastaanotolla käyminen Tulkkipalvelun käyttö Naisten selviytyminen ja sopeutuminen Suomeen Terveys Asiakkaan kohtaaminen Oma ammatillinen kasvu...33 LÄHTEET...34 LIITTEET...38 Liite Liite Liite

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tekemisen tarkoitus oli saada tietoa siitä, millaisia kokemuksia saivat venäläiset maahanmuuttajanaiset terveydenhoitajan vastaanotolla, ja miten toimii terveydenhoitajan vastaanotto venäläisen maahanmuuttajan näkökulmasta. Minun mielestäni aiheen valinta oli ajankohtainen, kun nykyisin Suomessa asuu paljon maahanmuuttajia, joiden kulttuuri on suomalaisille työntekijöille uusi. Olen rajannut tutkimukseni koskemaan yhtä etnistä ryhmää, venäläisiä maahanmuuttajanaisia. Lähtökohtani oli tutkia heidän näkökulmastaan terveydenhoitajan vastaanottoa ja sitä, miten he sen kokevat. Jorosen (2005) mukaan Suomessa suuri osa maahanmuuttajista on Venäjältä tulleita ihmisiä. Kun Suomessa elää nykyisin suuri joukko Venäjältä tulleita ihmisiä, on heidän kotoutumisensa erityisen kiinnostavaa terveydenhoidon näkökulmasta. Heidän kotimaassaan ei ole samanlaista terveydenhuoltojärjestelmää ja terveydenhoitajan palvelua. Venäjällä järjestelmä on vahvasti lääkärivetoinen. Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen vaikuttaa yhteiskuntaan ja sen järjestelmiin. Kun ihminen muuttaa Suomeen toisesta maasta vieraan kulttuurin, kielen ja erilaisten elämäntapojen piiristä, muuttaa hän sopeutuessaan myös osaltaan uudessa kotimaassaan yhteiskuntaa ja sen rytmiä. Olennainen osa tämän sopeutumisen onnistumista on maahanmuuttajien terveydenedistämisen onnistuminen, jonka takaa hyvin suunniteltu, tiedotettu ja toimiva hoito. Maahanmuuttajista on tehty joitakin tutkimuksia, mutta heidän kokemuksiaan suomalaisessa perusterveydenhuollossa on selvitetty vähän. Näistä esimerkkinä Padarian (2003) on tutkinut maahanmuuttaja äitien kokemuksia neuvolapalvelusta ja Takalo (1994) Inkerinsuomalaisia paluumuuttajia, mutta kokonaisuudessaan maahanmuuttajien terveyskysymysten tutkimus on Suomessa vasta alkamassa. Minä itse olen maahanmuuttaja ja halusin tämän tutkimukseni avulla ymmärtää paremmin maahanmuuttajien kokemuksia. Lisäksi opiskelen terveydenhoitajaksi ja ajattelen, että työstäni olisi hyötyä itselleni ammattilaisena myös muiden

6 2 maahanmuuttajan kanssa työskennellessä ja myös muut työntekijät voivat poimivat tästä jotain omaan työhönsä. Uskon, että työstäni on hyötyä sekä maahanmuuttajien kanssa työskenteleville terveydenhoitajille että muille terveydenhoitoalalla toimiville, sillä esimerkiksi Tossavaisen (1998, 61) mukaan terveydenhoitajatyön lähtökohtana ovat yhteisön, väestön, asiakkaan ja potilaan sekä elin- ja toimintaympäristöntarpeet. Viimeaikaiset yhteiskunnalliset muutokset, kuten väestön etnisen pohjan muutos, luovat uusia ammattitaitovaatimuksia kansainvälistyvässä ympäristössä, sekä edellyttävät koulutuksen tuottaman ammattitaidon parantamista. 2. MAAHANMUUTTAJA Maahanmuuttaja on vakiintunut käsitteeksi, joka tarkoittaa kaikkia Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia. Maahanmuuttaja on siis voinut tulla Suomeen esimerkiksi töihin, avioliiton vuoksi, pakolaisena tai paluumuuttajana (Räty 2002, 11). Hän on henkilö, joka elää pysyvästi Suomessa, jossa hän ei ole syntynyt, mutta jossa hän on muodostanut elämän siteitä. "Tilanteessa, jolloin yhtäkkiä siteet läheisiin, sukulaisiin ja ystäviin katkeavat, kun tutut yhteydet katoavat, kun et voi enää käyttää äidinkieltä, jonka avulla kommunikoit ympäristösi kanssa, kun arvojärjestelmä, joka sinulle on muotoutunut ja johon kuuluit, katoaa, kun lopulta kaikki sinulle tuttu ja arvokas, jonka osa sinä olit ja joka oli osa sinua, katoaa, kohtaat kuoleman... siirtolaisuuden" (Andri Satsevskij, ukrainalainen taiteilija, asuu Suomessa) 2.1 Maahanmuutto Maahanmuuttajien lukumäärä Suomessa kasvoi merkittävästi 1990-luvulla. Tuolloin heidän määränsä nelinkertaistui pääasiassa turvapaikanhakijoiden ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulevien inkerinsuomalaisten ja muiden etniseltä taustaltaan suomalaisten paluumuuttajien ansiosta. Maahanmuuttajia on tullut Suomeen yhä enemmän myös avioitumisen ja muiden perhesyiden vuoksi. (Joronen 2005, 7.)

7 3 Eri maahanmuuttajaryhmien muutto Suomeen on ajoittunut eri ajanjaksolle. Myös olosuhteet, joihin he ovat tulleet, ovat vaihdelleet. Ensimmäisinä saapuneilla on ollut vastassaan varsin monokulttuurinen Suomi, joissa maahanmuuttajien vastaanottoon liittyvät palvelut ovat olleet vasta kehitteillä luvun lopulla ja luvulla muuttaneet sen sijaan ovat ainakin pääkaupunkiseudulla saapuneet jo varsin kansainväliseen ilmapiiriin. Viimeisille tulijoille on ollut tarjoilla myös erilaista neuvontapalvelua, ja muutenkin maahanmuuttajien eritystarpeet on otettu aiempaa paremmin huomioon palvelujärjestelmässä. (Joronen 2005, 7.) Ulkomaalaisten lukumäärä alkoi lisääntyä luvun alkupuoliskon laman aikana. Tuolloin maailmalla ja varsinkin lähialueilla tapahtui suuria muutoksia: Baltian maat itsenäistyvät ja Neuvostoliitto hajosi. Vuoden 2004 alkuun menneissä ulkomaalaisten osuus maamme väestöstä oli nousut henkeen. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisia asui noin ja korkein ulkomaalaisten osuus oli Helsingissä. (Joronen 2005, ) Ylivoimaisesti suuri maahanmuuttajien ryhmä on lähtöisin Venäjältä ja Virosta. Vuoden 2002 lopun tilastojen mukaan Suomessa asui kaiken kaikkiaan Venäjän kansalaista. (Liebkind 2004, 18.) 2.2 Kotoutuminen Kotouttamisesta säädetään voimaantulleessa laissa (L 493/1999), johon on tehty sittemmin tarkennuksia vuonna Lailla on haluttu edistää maahanmuuttajien tasavertaisia mahdollisuuksia elää suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotoutumisella tarkoitetaan sitä, että maahanmuuttaja hankkii itselleen sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän selviää Suomessa ja voi osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan tasavertaisena jäsenenä. (Liebkind 2004, 31.) Kotoutumisella ei tarkoiteta yksinomaan suomalaisten tapojen omaksumista. Oma kieli ja kulttuuri, aikaisemmat opinnot ja työkokemus ovat merkittävää pääomaa, jolle tulisi löytää käyttöä myös uuteen maahan asetuttaessa. Koska ei ole olemassa yhtä ainoaa

8 4 oikeaa tapaa kotoutua, kotouttamislaissakin on määritelty vain ne kehykset, joiden puitteissa kukin asettumisensa Suomeen suunnittelee. Maahanmuuttajalta odotetaan ennen kaikkea aktiivisuutta ja vastuunottoa omasta tilanteestaan. (Maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen 2006). 2.3 Maahanmuuttajien selviytyminen ja sopeutuminen Sopeutuminen suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi on vain yksi osa maahanmuuttajan elämää. Samalla kun hän tutustuu uuteen ympäristöön ja yhteiskuntaan, jatkuu hänen elämänsä. Siteet entiseen eivät katkea muuttohetkellä: elämä on monimutkainen yhtälö menneisyyttä ja nykyisyyttä. Maahanmuuttaja ei myöskään sopeudu suoraan yhdeksi suomalaiseksi suomalaisen joukkoon, vaan sopeutuu yleensä omaan vähemmistöryhmänsä ja vähitellen tätä kautta osaksi suomalaisista yhteiskuntaa. (Räty 2002, 108.) Maahanmuuttaja elää tavallaan kolmessa eri maailmassa yhtä aikaa. Hänellä on omassa henkilökohtaisessa elämässään kiinteä yhteys kotimaahansa. Toisaalta hän elää maahanmuuttajayhteisössä, joka on muodostanut oman elämäntapansa vähemmistönä Suomessa. Kolmantena maahanmuuttaja on osa suomalaista yhteiskuntaa. Näillä kolmella maailmalla saattaa olla hyvin erilaiset arvot ja odotukset koskien maahanmuuttajan toimintaa ja elämää. Se miten maahanmuuttaja arki on sitoutunut näihin maailmoihin, vaihtelee ihmisten ja elämäntilanteiden mukaan. (Räty 2002, 108.) Maahanmuuttajan psyykkisen kriisin saattaa laukaista juuri muutto vieraaseen maahan ja uuden kulttuurin kohtaaminen. Tällöin maahanmuuttaja on joutunut elämäntilanteeseen, joissa hänen aikaisemmat kokemuksensa ja opitut käyttäytymismallinsa eivät enää riitä. (Alitolppa- Niitamo 1993, 24.) Maahanmuuttajan sopeutumiskyvystä riippuu, miten tämä sopeutuminen etenee. Sopeutumiskykyyn vaikuttavat maahanmuuttajan luonteenpiirteet ja demografiset ominaisuudet (esim. ikä) sekä hänen oman maansa kulttuurin samanlaisuus uuden maan kulttuurin kanssa. Myös uuden maan suhtautuminen maahanmuuttajiin ja heidän

9 5 erilaiseen kulttuuriinsa vaikuttaa siihen, miten maahanmuuttaja sopeutuu uuden maan kulttuuriin (Alitolppa- Niitamo 1993, 30). Kotouttamislain toimeenpanoa koskevan valtioneuvoston selonteon (2002, 53) mukaan maahanmuuttajille tarjolla olevaa kotoutumista koskevaa selkokielistä tai omankielistä materiaalia ei ole kaikkialla saatavissa, esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotolla oli niukasti tietoja tarjolla, venäjänkielellä painettujen esitteiden muodossa. Eri hallinnonalojen ja palveluiden tuottajien palveluista ei ole ymmärrettävässä muodossa olevaa materiaalia riittävästi. Maahanmuuttoa, maahanmuuttajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa tietoa tulisi levittää myös muille kuin maahanmuuttajille ja viranomaisille. Myös venäjänkielisille järjestöille tätä selvitystä varten tehdyssä kyselyssä tuli esiin yleinen tiedon puute. Myös esimerkiksi julkisten palvelujen venäjänkielisiä Internet-sivustoja tarvitaan lisää. (Laakkonen 2003, 33.) 3 VENÄLÄISYYS Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueelta muuttuneet ihmiset muodostavat nykyään suurimman maahanmuuttajaryhmän Suomessa. Suomen venäjänkielinen vähemmistö on kasvanut eri aikoina eri syistä, ja sen voi jakaa historiallisesti ja kulttuurisesti erilaisiin ryhmiin. Uusin venäjänkielisten ryhmä on tullut Suomeen viimeisen kymmenen vuoden aikana Neuvostoliiton romahdettua ja sen rajojen avauduttua. Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet eivät muodosta myöskään yhtenäistä kulttuurista ryhmää, vaan eroavat toisistaan etnisen taustansa, kulttuurinsa, kielensä ja uskontonsa suhteen. Tällä hetkellä Suomessa asuu noin Venäjän kansalaista, joista enemmistö on naisia. Yleisimmät muuton syyt ovat avioituminen Suomen kansalaisen kanssa ja inkerinsuomalaisten paluumuutto (Kanervo & Saarinen, 2006).

10 6 3.1 Kulttuuri ja kieli Kielen ja kulttuurin suhde ei ole yksiselitteinen, pikemminkin erittäin monitahoinen. Kulttuuri on kielen ilmentymä, siis kielen tuote. Ilman kieltä ei olisi kulttuuria. (Kaikkonen 1994, 67.) Kulttuuri saa käsitteenä voimansa sekä ihmisten välisestä viestintä- ja interaktiotilanteesta että tämän toiminnan seurauksena syntyneistä yhteisöistä, joista valtion muotoon järjestyneinä käytetään yhteiskunnan nimitystä. Mutta myös omat ja vieraat kulttuurikuvat ja sitä kautta ennakkoluulot sekä stereotyyppiset ja kliseenomaiset vieraskuvat tulevat mukaan tähän yhteyteen yhteisöllisenä, yhteiskunnallisena todellisuutena. (Kaikkonen 1994, 67.) Yleisin äidinkielenä puhuttu vieras kieli maassamme on venäjä, jota puhuu 28 prosenttia vieraskielisistä. Joka kymmenes vieraskielinen puhuu äidinkielenään viroa ja englanti on äidinkielenä noin seitsemän prosentilla vieraskielistä. Somalikielisiä on hieman yli kuusi prosenttia vieraskielistä. (Joronen 2005, 11.) Tästä huolimatta saatavilla oleva venäjänkielinen informaatio on tällä hetkellä riittämätöntä (Laakkonen 2003, 24). Venäjää äidinkielenään puhuvien osuus oli pääkaupunkiseudulla hieman alhaisempi kuin koko maassa. Eniten venäjäkielisiä oli Helsingissä asuvissa vieraskielisissä, joista joka neljäs puhui äidinkielenään venäjää. Venäjäkielisten määrä Helsingissä on (Joronen 2005, 12.) Kielitaidon tarve lisääntyy yleensä maahanmuuton jälkeen, koska tulomaassa puhutaan useimmiten eri kieltä kuin lähtömaassa. Kun valtakunnan raja ylitetään, maahanmuuttajien äidinkieli menettää tavallisesti virallisen asemansa ja sitä voidaan uudessa ympäristössä käyttää vain epävirallisissa yhteyksissä kuten kotona ja samasta maasta muuttaneiden kanssa. Valtakielen taidon puute on vielä suurempi ongelma monikielisissä yhteiskunnissa, joissa jotkut eivät hallitse valtakieltä lainkaan. Tällöin ei ole kysymys vain kielten erilaista statuksista vaan myös niiden väline- ja kommunikaatioarvosta. Maahanmuuttajat, jotka eivät osaa tarpeeksi hyvin vastaanottavan maan kieltä, eivät voi osallistua riittävästi yhteiskuntaelämään. He

11 7 joutuvat seurustelemaan vain omaan ryhmäänsä kuuluvien ihmisten kanssa ja he ovat riippuvaisia muista ihmisistä hankkiessaan tietoa heille tärkeistä asioista (Liebkind 2004, 79-80). 4 TERVEYS 4.1 Terveys Terveys on elämän yksi tärkeä voimavara ja täysipainoisen elämän yksi edellytys, mutta se on myös hyvin suhteellinen käsite, johon vaikuttavat maahanmuuttajia tutkittaessa monet lähtö- ja tulomaan kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät yksilön omien elämäntapojen rinnalla. Rakenteellisia terveyden voimavaroihin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa lähtö- ja tulomaan sukupuolijärjestelmä, yhteiskunnallinen infrastruktuuri ja hallinto, väestön koulutustaso, asumistaso, saniteettijärjestelmät, puhtaan veden saatavuus, ravinnon saanti ja sen laatu, asuinolot, työolot, ympäristötekijät, ehkäisevän terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluiden saatavuus sekä niiden laatu. Elinoloihin vaikuttavien sosiaalisten, kulttuurillisten ja materiaalisten tekijöiden vaikutuksen yksilön elämään ja terveyteen on todettu olevan merkittävämpi kuin hänen perimänsä tai elämäntapojensa vaikutus. Elämisen mahdollisuudet lähtömaassa ja uudessa asuinmaassa, yksilölliset sopeutumiskeinot ja -kyvyt sekä erilaiset syrjinnän muodot vaikuttavat moniulotteisesti eri sukupuolta olevien, eriikäisten ja eri etnisiin ryhmiin kuuluvien terveyteen, hoitoon hakeutumiseen, siihen pääsyyn sekä saadun hoidon laatuun. Kokemus terveydestä on suhteellinen käsite siinä mielessä, että käsitykset terveydestä, sairaudesta ja parantamisesta vaihtelevat kulttuureittain, sillä niille annetaan merkitykset kulttuuripiirin, kokemustiedon, olemassa olevien hoitomahdollisuuksien, mutta myös omien ja perheen taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Muun muassa näistä syistä terveys on moniulotteinen ja suhteellinen käsite (Gissler, Malin, Matveinen 2006, 8-9).

12 8 4.2 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ovat ratkaisevasti vaikuttaneet väestön terveyden parantumiseen. Terveyden edistämisen näkökulmasta terveys syntyy, sitä turvataan ja se voi heikentyä ihmisten arjen olosuhteiden, vuorovaikutuksen, elintapojen ja valintojen tuloksena. Terveyteen vaikuttavat arkiympäristöt. Ihmisten keskinäinen sosiaalinen tuki, yhteenkuuluvuus ja huolenpito sekä elämänhallintataidot vaikuttavat terveyteen. Pelkästään terveydenhuollon keinoin terveyteen ei voida vaikuttaa riittävästi. Terveyden edistäminen korostaa yhteiskunnan kaikkien sektoreiden merkitystä terveyden tuottajina ja ylläpitäjinä. Terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kaikissa politiikoissa (Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa 2004, 28-30). Terveyden edistämisen sisältönä ovat sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus sekä terveyden ylläpitäminen terveellisten elämäntapojen avulla. Terveyden edistämisen toimintamuotoja ovat yksilöä korostavan näkemyksen mukaan terveyskasvatus ja - neuvonta, terveystarkastukset, seulonnat, ja terveyden suojelu. Yksilötasolla terveyden edistämisen tavoitteena on tiedon lisääminen, taitojen tunnistaminen ja käyttäytymiseen liittyvien riskitekijöiden vähentäminen. Tämä näkemys on riittämätön laaja-alaisen terveyden edistämisen perustana (Savola & Koskinen - Ollonqvist 2005, 15). Terveyden edistämisen määrittely muotoutuu yksilötasolla sen mukaan, nähdäänkö yksilö toimijana vai toiminnan kohteena. Yksilön ollessa toimija terveyden edistäminen määrittyy ihmisten omana vastuuna ja valintana. Ihmisille tarjotaan tietoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisuuksia terveellisiin valintoihin. Terveyden edistäminen on terveystiedon välittämistä esim. joukkotiedotuksen avulla, terveellisten tuotteiden ja palvelujen tarjontaa. Yksilö ollessa toiminnan kohde, terveyden edistäminen on tietoista vaikuttamista ja pyrkimystä muuttaa hänen asenteitaan ja käyttäytymistään (terveyskasvatus, terveysneuvonta, opetus) (Perttilä 1999, 72). Terveyden edistäminen, terveyden vaaliminen ja korkealaatuinen perusterveydenhuolto - ja siten kalliiden lääketieteellisten hoitojen välttäminen - on taloudellisesti kannattavinta terveydenhuoltopolitiikkaa. Tämän periaatteen toteutumiseksi kaikkien väestöryhmien kohdalla tarvitaan kattavaa, kulttuurisesti asiantuntevaa tiedottamista ja

13 9 toimintaa terveyden edistämiseksi. Ehkäisevä terveydenhoitotyö ja -politiikka ovat tehokkainta silloin, kun toimijoilla on riittävästi tietoa käytettävissään kohdeyhteisön odotuksista ja tarpeista (Clarke 2002). 4.3 Potilaan oikeudet Suomessa on voimassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista ( /785). Laki koskee koko terveydenhuoltoa sekä sosiaalihuollon laitoksissa annettavia terveydenhuollon palveluja. Laissa säädetään mm. seuraavista asioista: Hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Potilaalle on annettava tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja hoidon vaihtoehdoista. Potilaalla on oikeus tarkistaa hänestä potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ja oikaista ne. Hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen hoitolaitokselle (Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa 2004, 28-30). 4.4 Kulttuuri ja terveys Jokaisessa kulttuurissa on omat käsityksensä siitä, mitä pidetään sairautena ja mitä normaalina. Kulttuuriset sairausluokitukset voivat sisältää sairauksia, joita länsimainen lääketiede ei osaa nimetä eikä hoitaa ja päinvastoin. Yhteisen käsitteiden puute voi vaikeuttaa oireiden ilmaisua. Kulttuuriset käsitykset terveydestä ja sairaudesta vaikuttavat myös oireiden havaitsemiseen ja tulkitsemiseen. Sairauskäsitykset selittävät myös, miksi ja miten sairastuminen tapahtuu. (Viialainen 1995, 17.) Eri kulttuureista kotoisin olevien asiakkaiden hoitaminen moderneissa suomalaisissa sairaaloissa, terveyskeskuksissa, neuvoloissa jne. voi aiheuttaa monenlaisia väärinkäsityksiä. Henkilökunnalla ja asiakkaalla voi olla erilaisia käsityksiä asiakkaan tilasta, käyttäytymissäännöistä, ajasta, häveliäisyydestä. Nämä voivat vaikeuttaa yhteisymmärryksen saavuttamista. Kielimuurin ylittäminen on tärkeä ensiaskel

14 10 kulttuurien välisessä viestinnässä. Ilmeisin ja suurimmaksi koettu vaikeus on juuri yhteisen kielen puute. Sanat ja kieli ovat kuitenkin vain osa kanssakäymistä. Tärkeä osa viestintää on ei-sanallinen ruumiinkieli: ilmeet, eleet, asennot ja pukeutuminen. Monet kirjoittamattomat säännöt ohjaavat keskustelun etenemistä, sopivien puheenaiheiden valintaa ja kohteliaisuutta. (Viialainen 1995, 18.) Maahanmuuttajille Suomessa on tarjolla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Maahanmuuttajapalveluiden tarkoitus on tukea maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja pyrkiä edesauttaa yhteiskunnan kehittymistä monikulttuurisuutta ja erilaisuutta hyväksyväksi. Maahanmuuttajien kannalta on tärkeää, että he voivat ylläpitää omaa kulttuuriaan ja sen mukana lujittaa uusissa oloissa omaa identiteettiään. Äidinkielellä on tässä luonnollisesti merkittävä osansa. Samalla maahanmuuttajat pyritään tutustumaan ja sopeuttamaan uuteen kotikotimaahansa mahdollisimman hyvin. Usein juuri sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä on tärkeä rooli tässä työssä (Taipale & Lahti 2004, 173). 5 TERVEYDENHOITO 5.1 Perusterveydenhoito Suomessa Porrastetussa terveydenhuollossa perusterveydenhuolto vastaa sairauksien ennaltaehkäisystä ja väestön terveyden edistämisestä. Se hoitaa myös yleiset terveysongelmat, tarjoaa ensiapua vaikeisiinkin sairauksiin ja lähettää potilaat jatkotutkimuksiin ja -hoitoon tarpeen vaatiessa. (Taipale & Lahti 2004, 141.) Kunta järjestää asukkailleen perusterveydenhuollon palvelut terveyskeskuksessa. Terveyskeskukset perustettiin kansanterveyslailla vuona 1972, jolloin niihin koottiin siihen asti hajallaan toimineet kunnanlääkäri, äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä tartunnantorjunnan palvelut. Lisäksi korostettiin kansantautien ennaltaehkäisyn merkitystä ja parannettiin kansantautien ennaltaehkäisyn merkitystä ja parannettiin muun muassa hammashuollon ja kuntoutuspalvelujen saantia. (Taipale & Lahti 2004, 141.)

15 11 Terveyskeskus on organisaatio, joilla voi olla monta toimipistettä, esimerkiksi erillisiä neuvoloita tai terveysasemia. Useimmilla terveyskeskuksilla on myös oma vuodeosasto eli terveyskeskuksen sairaala tavallisten sairauksien ja pitkäaikaissairaiden hoitoa ja hoivaa varten. (Taipale & Lahti 2004, 141.) Pääsäännön mukaan Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla on samat oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin suomalaisillakin. Asumiseen perustuvassa sosiaaliturvalainsäädännössä tarkoitetun asumisen määrittelyn pääsääntö on kirjattu ns. soveltamislakiin. (Laine 2001, 89.) Suomessa kunnan tehtävänä on järjestää terveyspalvelut. Suomessa asuvalla on kansalaisuudesta riippumatta oikeus sekä julkisen terveydenhuollon palveluihin. Suomessa asuvalla on oikeus käyttää asuinkuntansa terveyskeskuspalveluja. (Laine 2001, 95.) Terveydenhuollon perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavissa olevat terveyspalvelut. Tavoitteena on psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen - terveydelle on luotava pohja riittävän varhain. Perusterveydenhuollon tavoite on väestön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Terveydenhoitaja osallistuu eri-ikäisten ihmisten terveystarkastuksiin tukemalla, ohjaamalla ja auttamalla heitä säilyttämään terveytensä ja antamalla sairauksia ennaltaehkäisevää hoitoa. Terveydenhoitajan työ on kokonaisvaltaista yksilön ja perheen tarpeisiin vastaamista. Perusterveydenhuollon palvelut toteutetaan välittömässä vuorovaikutussuhteessa työntekijöiden ja asiakkaiden välillä. (Kosonen 1995, 2-3.) 5.2 Terveydenhoitajan vastaanotto Terveydenhoitajan vastaanotto sijaitsee terveysasemalla. Hänen asiakkainaan ovat terveet, sairaat, vammaiset ja erityispalvelujen tarpeessa olevat ihmiset sekä heidän perheensä kaikista ikäryhmistä. Terveydenhoitaja ottaa työssään huomioon ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden sekä hänen elinympäristönsä

16 12 Terveydenhoitajan avovastaanotto palvelee äkillisesti sairastuneita tai pienemmistä tapaturmista kärsiviä, joiden sairaus ei vaadi välitöntä lääkärin vastaanotolla käyntiä ilman ajanvaraustakin. Asiakas voi myös varata arkipäivisin, puhelimessa tai käymällä terveysasemalla, ajan omalle terveydenhoitajalle. (Tossavainen 1998, 61). Tossavaisen (1998, 54-55) mukaan terveydenhoitajan palveluihin kuuluu terveyttä edistävä neuvonta, terveystarkastukset, rokotukset ja terveydentilan seuranta ja arviointi eri elämän vaiheissa. Terveydenhoitajat voivat antaa lyhytaikaisesta poissaolosta virallisen todistuksen. He voivat laatia myös lähetteen laboratorioon tai antaa ehkäisyneuvontaa. Lisäksi terveydenhoitajat tekevät pieniä toimenpiteitä (korvahuuhtelua, haavahoitoja, ompeleiden poistoja jne.) Terveydenhoitajan terveyspalvelut ovat maksutonta peruspalvelua. 5.3 Terveyspalveluiden käyttö Sukupuolten terveyskäyttäytymisestä tiedetään se, että naiset käyttävät terveyspalveluita enemmän kuin miehet, kokevat terveytensä yleensä heikommaksi kuin miehet ja sairastavat enemmän kuin miehet, mutta elävät kauemmin kuin miehet. Etnisen ryhmän sukupuolijärjestelmä vaikuttaa kaikkien jäsentensä elämään, mutta erityisen voimakkaasti se vaikuttaa naisten ja tyttöjen hyvinvointiin ja terveyteen. Etnisen ryhmän sukupuolijärjestelmä määrää yleensä sen, miten nainen voi elämänsä elää. Naisen asema vaihtelee hänen siviilisäätynsä ja ikänsä mukaan sekä sen mukaan, onko hänellä lapsia vai ei. Samojen elämää määrittävien tekijöiden mukaan myös hänen terveytensä ja terveystarpeensa vaihtelevat. Mikään sukupuolikulttuuri ei ole koskematon ja muuttumaton, vaan ne elävät vuorovaikutuksessa elinpiirin eri kulttuurien kanssa. (Gissler, Malin, Matveinen 2006, 11.) Terveyspalveluiden käyttöön vaikuttavat tekijät voidaan käsitteellisesti jaotella yksilöja järjestelmätason tekijöihin, vaikka käytännössä ne liittyvät toisiinsa. Yksilön terveyspalvelun käytön tarve syntyy silloin, kun hän kokee tarvitsevansa apua terveysongelmaansa tai kokee itsensä sairaaksi, jonka seurauksena hän hakee lääketieteellistä apua vaivaansa. Lisäksi hänellä täytyy olla käsitys siitä, millä tavoin

17 13 terveysongelmaa tai sairautta voidaan yrittää parantaa hänen elinpiirissään. Usein hoitoon pääsyä hankaloittavat erilaiset terveydenhuoltojärjestelmään liittyvät rakenteelliset esteet, kuten lääkäri- ja hoitajapula, puuttuvat hoitolaitteet. Muita hoitoon pääsyn esteitä ovat kommunikaatio-ongelmat hoidon antajan ja saajan välillä. Nämä vuorovaikutuksen ongelmat voivat johtua hoidon osapuolten kielteisistä asenteista toisiaan kohtaan ja kielitaidottomuudesta. (Gissler, Malin, Matveinen 2006, 13.) 5.4 Transkulttuurinen hoitotyö Transkulttuurinen hoitotyö on tärkeä hoitotyön alue, joka keskittyy maailman eri kulttuurien ja alakulttuurien vertailevaan tutkimiseen ja analysointiin erityisesti hoitamiskäyttäytymisen, hoitotyön sekä terveyttä ja sairautta koskevien arvojen, uskomusten ja käyttäytymismallien osalta ja jonka päämääränä on muodostaa tieteellinen ja humanistinen tietoperusta eri kulttuureille ominaisten ja kaikille kulttuureille yhteisten hoitotyön käytäntöjen tuottamiseksi. (Marriner-Tomey 1994, 413.) Transkulttuurisen hoitotyön päämääränä ei ole pelkästään tulla tietoiseksi eri kulttuureista tai oppia ymmärtämään niitä. Tavoitteena on tehdä kulttuurista ammatillisen hoitotiedon ja hoitokäytännön perusta, joka antaa lähtökohdan käsitteiden muodostamiselle sekä hoidon suunnittelulle ja toteuttamiselle. (Marriner-Tomey 1994, 414.) Hoitotyön teoriassa täytyy pyrkiä luovasti selvittämään yksilöiden, perheiden ja ryhmien kulttuurisiin elämäntapoihin perustuvaa hoitamiskäyttäytymistä, arvoja ja uskomuksia, jotta pystyttäisiin toteuttamaan tehokasta, tyydyttävää ja kulttuurinmukaista hoitotyötä. Ellei käytännön hoitotyössä oteta huomioon inhimillisten tarpeiden kulttuurisia aspekteja, hoitotyön tehokkuus heikkenee. (Marriner-Tomey 1994, 414.) Leininger pitää hoitoteoriansa päämääränä kulttuurinmukaisen hoidon antamista. Hänen mukaansa sairaanhoitajien täytyy pyrkiä selvittämään hoidon käyttötapoja ja

18 14 merkityksiä, niin että kunkin kulttuurin hoitokäytäntö, arvot, uskomukset ja elämäntavat antavat täsmällisen ja luotettavan lähtökohdan kulttuurinmukaisen hoidon suunnittelulle ja tehokkaalle toteuttamiselle, sekä tunnistamaan hoidon yleismaailmallisia piirteitä. Hän korostaa, etteivät hoitajat pysty eri kulttuureissa työskennellessään erottamaan maailmankatsomuksia, sosiaalista rakennetta ja kulttuurisidonnaisia (kansanomaisia tai ammatillisia) uskomuksia terveydestä, hyvinvoinnista, sairaudesta eivätkä hoidosta, koska nämä tekijät liittyvät tiiviisti yhteen. Sellaiset yhteiskuntarakenteen piirteet kuin uskonto, politiikka, kulttuuri, talouselämä ja sukulaisuus ovat tärkeitä voimia, jotka vaikuttavat hoitoon sekä hyvinvointiin ja sairastamiseen. (Marriner-Tomey 1994, 416.) Leininger väittää, että hoitajien kulttuurisokeus, kulttuurisokki vaikeuttavat suuresti uuden tiedon löytämistä ja heikentävät viime kädessä asiakkaille annetun hoidonlaatua. Hänen mielestään juuri kulttuurimukainen hoito saa asiakkaat tuntemaan, että he saavat hyvää hoitoa, ja se toimii siten tehokkaana tervehdyttävänä voimana. (Marriner- Tomey 1994, 416.) Hoidolla on biofyysinen, kulttuurinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen ulottuvuus, ja kulttuurin käsite tarjoaa kaikkein laajimmat keinot hoidon tuntemiseen ja ymmärtämiseen. Hoitotyö on transkulttuurinen ilmiö, koska hoitajat ovat vuorovaikutuksessa asiakkaiden, henkilökunnan ja muiden ryhmien kanssa, ja hoitajien täytyy tunnistaa ja käyttää eri kulttuureista peräisin olevaa tietoa hoitajapotilassuhteesta. Hoitotoiminnot ja hoidon päämäärät ja tehtävät vaihtelevat kulttuurista toiseen, koska eri kulttuureja edustavilla ihmisillä on erilainen maailmankatsomus ja erilaiset kulttuuriarvot. (Marriner-Tomey 1994, 417.) Yhä useammat hoitajat ovat alkaneet oivaltaa transkulttuurisen hoitotyön käsitteen ja erilaisten kulttuurien ymmärtämisen tärkeyden. Leininger toteaa: Olemme astumassa uuteen vaiheeseen terveyden korostamisessa tutkiessamme kulttuuritekijöiden vaikutusta ihmisten hoito-, terveys- ja sairauskäyttäytymiseen. Kuluttajien kulttuuriidentiteetin vahvistuessa kasvaa myös kulttuuritietoisen ja kulttuurinmukainen hoidon tarve erilaisista kulttuureista tulevien asiakkaiden auttamiseksi. Yhteiskuntien kulttuurikirjo laajenee, ja terveydenhenkilöstön odotetaan vastaavan asiakkaiden moninaisiin kulttuurisiin tarpeisiin. Siirtolaiset ja vieraista kulttuureista tulevat ihmiset

19 15 odottavat yleensä, että hoitajat kunnioittavat heidän kulttuuriarvojaan, uskomuksiaan ja elämäntapojaan (Marriner-Tomey 1994, 422). 5.5 Maahanmuuttajien terveydentila Suomessa ei vielä ole kovin paljon ja systemaattisesti tutkittu maahanmuuttajien terveyskysymyksiä. Tutkimusta on sitä vastoin kyllä tehty etnisistä suhteista, rasismista, maahanmuuttajien identiteettistä, perheistä ja työelämän kysymyksistä, joihin terveyskysymykset laajasti ottaen liittyvät. Usein maahanmuuttajat kuuluvat alempiin sosioekonomisiin ryhmiin, minkä on todettu terveyden eriarvoisuustutkimuksissa merkitsevän usein heikompaa terveyttä, korkeampaa sairastavuutta ja kuolleisuutta, minkä olettaisi näkyvän lisääntyneenä terveydenhuollon palveluiden käyttönä (Gissler, Malin, Matveinen 2006, 9-10). Tutkimukset ovat osoittaneet, että terveydentilaan vaikuttavat yksilön ominaisuuksien lisäksi monet yhteiskunnalliset ja kulttuuriset seikat. Iän ja sukupuolen merkitys on ilmeinen, samoin on usein todettu mm. sosioekonomisen aseman sekä ammattiaseman, koulutuksen, siviilisäädyn ja asuinalueen vaikutus terveyteen. (Pohjanpää, Paananen & Nieminen 2003, 101.) Maasta toiseen muuttavat ovat yleensä keskimääräistä terveempiä, sillä jo maasta lähteminen ja siihen liittyvä asioiden järjestäminen edellyttävät, että lähtijällä on tahtoa, mahdollisuuksia sekä henkisiä, taloudellisia ja sosiaalisia voimavaroja tehdä muuttopäätös ja toteuttaa se. Aina maahanmuuttajiksi ei valikoidu vain terveimpiä ihmisiä. Maahan saapuu myös sairaita, vanhuksia ja vammaisia, joilla ei olisi ollut mahdollisuuksia itse järjestää ja selviytyä pitkästä muuttomatkasta. (Pohjanpää, Paananen & Nieminen 2003, )

20 Maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen Maahanmuuttajia on kaikista ikä- ja sosiaaliluokista ja heidän koulutuksensa, kansallisuutensa ja kokemuksensa ovat erittäin vaihtelevia, heitä yhdistää ainoistaan vieraassa maassa oleminen. Tästä syystä on vaikea antaa mitään yleispätevätekniikkaa ulkomaalaisten kanssa työskentelyyn. (Viialainen 1995, 24.) Asiakkaaseen ja hoitosuhteeseen vaikuttaa kulttuurin lisäksi myös ulkomaalaisuus tai pakolaisuus. Valtakulttuuri saattaa suhtautua ulkomaalaiseen vihamielisesti tai pakolaisuuteen liittyvät traumaattiset kokemukset aiheuttaa ongelmia ja vaikeuttaa sopeutumista. Niin ikään elintason lasku ja työttömyys voivat tehdä maahanmuuttajan elämän vaikeaksi. (Viialainen 1995, 24.) Ulkomaalaisuudesta ja vieraasta kulttuuritaustasta ei tarvitse tehdä hoitosuhdetta hallitsevaa tekijää. Vieras kieli ja erilaiset tavat saattavat estää näkemästä asiakasta yksilönä, jota hoidetaan samalla tavalla kuin ketä tahansa muuta potilasta. Ihmiset toimivat yksilöllisesti eikä kulttuurilla voi selittää kaikkea. (Viialainen 1995, ) Asiakkaan ulkomaalaisuus ei sinänsä vaadi työntekijältä mitään erityistä ammattitaitoa, vaan työ vieraasta kulttuurista tulevan asiakkaan kanssa perustuu samalle ammattitaidolle kuin omasta kulttuureista tulevan asiakkaan kanssa. Työntekijän on hyvä muistaa oma ammattiroolinsa tuntiessaan itsensä avuttomaksi ja tietämättömäksi. Maahanmuuttajan tutkimus- ja hoitoperiaatteet eivät poikkea suomalaisten potilaiden hoidosta ja tutkimisesta. (Viialainen 1995, 25.) Kulttuurien kohtaamistilanteessa työntekijän on hyvä tulla ajatelleeksi omien käsitystensä ja käytöksensä kulttuurisidonnaisuutta. Työntekijöitä vaaditaan myös herkkyyttä oivaltaa, mistä vuorovaikutustilanteissa ja asiakkaan käyttäytymisessä on kysymys. Vaikka työntekijällä ja asiakkaalla on yhteinen kieli vaikkapa tulkin välityksellä, on oltava tietoinen ei-sanallisen viestinnän merkityksistä ja kulttuurisidonnaisuudesta. On hyvä muistaa, että myös työntekijän persoona, sukupuoli, puhe-, pukeutumis- ja käyttäytymistavat vaikuttavat siihen, miten asiakas häntä tulkitsee. (Viialainen 1995, 25.)

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Esityksen rakenne Maahanmuuttajan käsite Maahanmuuttajien kuntoutusta sivunneiden tutkimusten tuloksia

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy Venäläinen asiakkaana Imatra 20.11..2013 Virve Obolgogiani Mimino Oy Venäläinen on erilainen kuin suomalainen? eurooppalainen? aasialainen?...? Koulutuksen sisältö kulttuurierojen merkitys asiakaspalvelussa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 9.6.2015 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Maahanmuuttajien mielenterveystyö haasteiden

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot