OLEMME ERILAISIA VENÄLÄISET MAAHANMUUTTAJANAISET TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTOLLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OLEMME ERILAISIA VENÄLÄISET MAAHANMUUTTAJANAISET TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTOLLA"

Transkriptio

1 OLEMME ERILAISIA VENÄLÄISET MAAHANMUUTTAJANAISET TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTOLLA Olga Kaplina -Väliahdet Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kaplina-Väliahdet, Olga. OLEMME ERILAISIA Venäläiset maahanmuuttajanaiset terveydenhoitajan vastaanotolla. Helsinki, kevät 2006, 44 sivua ja 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää maahanmuuttajien kokemuksia suomalaisen terveysjärjestelmän terveydenhoitajan palveluista. Tavoitteena on kuvata, miten venäläiset naiset kokevat asiakkaana terveydenhoitajan vastaanotolla saamansa palvelun. Tutkimus on tehty kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä. Kvalitatiivinen menetelmä auttaa muodostamaan syvemmän, moniulotteisemman kuvan kohderyhmän kokemuksista. Aineisto on kerätty haastattelemalla viittä pääkaupunkiseudun terveysasemilla asioivaa venäläistaustaista naista. Tutkimuksen perusteella Venäjältä tulleet naiset käyvät terveydenhoitajalle ja käyttävät terveydenhoitajien palveluja vähän. Tulokset osoittavat, että tieto terveydenhoitajan tarjoamista palveluista ei ole ollut riittävää. Lisäksi monet vaativat palveluita äidinkielellään ja tasa-arvoisuutta hoidossa. Terveydenhoitajan vastaanotolla yleisesti maahanmuuttajanaisille oli aina annettu neuvoja ja hoitoa, mutta kommunikointi ei aina ollut onnistunut ja joskus hoitosuhde ei noussut hyvälle tasolle, siihen asiakkaat eivät olleet tyytyväisiä. Asiasanat: Maahanmuuttaja, kulttuuri, kieli, terveydenhuolto, kokemukset, terveys.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MAAHANMUUTTAJA Maahanmuutto Kotoutuminen Maahanmuuttajien selviytyminen ja sopeutuminen VENÄLÄISYYS Kulttuuri ja kieli TERVEYS Terveys Terveyden edistäminen Potilaan oikeudet Kulttuuri ja terveys TERVEYDENHOITO Perusterveydenhoito Suomessa Terveydenhoitajan vastaanotto Terveyspalveluiden käyttö Transkulttuurinen hoitotyö Maahanmuuttajien terveydentila Maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen Tulkkipalvelu Terveydenhuollon aikaisemmat tutkimukset henkilöstön näkökulmasta TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimustehtävä Tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmät ja aineiston keruu Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Aineiston analyysi...22

4 7 TULOKSET Taustatiedot Käynti terveysasemalla Asiakkuus Kokemukset terveydenhoitajan vastaanotolla Kommunikaatio ja kulttuuritausta Terveydenhoitajan tarjoamien palveluiden käyttö Odotuksia Kehitysehdotuksia terveydenhoitajan palvelusta POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulosten tarkastelua Terveydenhoitajan vastaanotolla käyminen Tulkkipalvelun käyttö Naisten selviytyminen ja sopeutuminen Suomeen Terveys Asiakkaan kohtaaminen Oma ammatillinen kasvu...33 LÄHTEET...34 LIITTEET...38 Liite Liite Liite

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tekemisen tarkoitus oli saada tietoa siitä, millaisia kokemuksia saivat venäläiset maahanmuuttajanaiset terveydenhoitajan vastaanotolla, ja miten toimii terveydenhoitajan vastaanotto venäläisen maahanmuuttajan näkökulmasta. Minun mielestäni aiheen valinta oli ajankohtainen, kun nykyisin Suomessa asuu paljon maahanmuuttajia, joiden kulttuuri on suomalaisille työntekijöille uusi. Olen rajannut tutkimukseni koskemaan yhtä etnistä ryhmää, venäläisiä maahanmuuttajanaisia. Lähtökohtani oli tutkia heidän näkökulmastaan terveydenhoitajan vastaanottoa ja sitä, miten he sen kokevat. Jorosen (2005) mukaan Suomessa suuri osa maahanmuuttajista on Venäjältä tulleita ihmisiä. Kun Suomessa elää nykyisin suuri joukko Venäjältä tulleita ihmisiä, on heidän kotoutumisensa erityisen kiinnostavaa terveydenhoidon näkökulmasta. Heidän kotimaassaan ei ole samanlaista terveydenhuoltojärjestelmää ja terveydenhoitajan palvelua. Venäjällä järjestelmä on vahvasti lääkärivetoinen. Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen vaikuttaa yhteiskuntaan ja sen järjestelmiin. Kun ihminen muuttaa Suomeen toisesta maasta vieraan kulttuurin, kielen ja erilaisten elämäntapojen piiristä, muuttaa hän sopeutuessaan myös osaltaan uudessa kotimaassaan yhteiskuntaa ja sen rytmiä. Olennainen osa tämän sopeutumisen onnistumista on maahanmuuttajien terveydenedistämisen onnistuminen, jonka takaa hyvin suunniteltu, tiedotettu ja toimiva hoito. Maahanmuuttajista on tehty joitakin tutkimuksia, mutta heidän kokemuksiaan suomalaisessa perusterveydenhuollossa on selvitetty vähän. Näistä esimerkkinä Padarian (2003) on tutkinut maahanmuuttaja äitien kokemuksia neuvolapalvelusta ja Takalo (1994) Inkerinsuomalaisia paluumuuttajia, mutta kokonaisuudessaan maahanmuuttajien terveyskysymysten tutkimus on Suomessa vasta alkamassa. Minä itse olen maahanmuuttaja ja halusin tämän tutkimukseni avulla ymmärtää paremmin maahanmuuttajien kokemuksia. Lisäksi opiskelen terveydenhoitajaksi ja ajattelen, että työstäni olisi hyötyä itselleni ammattilaisena myös muiden

6 2 maahanmuuttajan kanssa työskennellessä ja myös muut työntekijät voivat poimivat tästä jotain omaan työhönsä. Uskon, että työstäni on hyötyä sekä maahanmuuttajien kanssa työskenteleville terveydenhoitajille että muille terveydenhoitoalalla toimiville, sillä esimerkiksi Tossavaisen (1998, 61) mukaan terveydenhoitajatyön lähtökohtana ovat yhteisön, väestön, asiakkaan ja potilaan sekä elin- ja toimintaympäristöntarpeet. Viimeaikaiset yhteiskunnalliset muutokset, kuten väestön etnisen pohjan muutos, luovat uusia ammattitaitovaatimuksia kansainvälistyvässä ympäristössä, sekä edellyttävät koulutuksen tuottaman ammattitaidon parantamista. 2. MAAHANMUUTTAJA Maahanmuuttaja on vakiintunut käsitteeksi, joka tarkoittaa kaikkia Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia. Maahanmuuttaja on siis voinut tulla Suomeen esimerkiksi töihin, avioliiton vuoksi, pakolaisena tai paluumuuttajana (Räty 2002, 11). Hän on henkilö, joka elää pysyvästi Suomessa, jossa hän ei ole syntynyt, mutta jossa hän on muodostanut elämän siteitä. "Tilanteessa, jolloin yhtäkkiä siteet läheisiin, sukulaisiin ja ystäviin katkeavat, kun tutut yhteydet katoavat, kun et voi enää käyttää äidinkieltä, jonka avulla kommunikoit ympäristösi kanssa, kun arvojärjestelmä, joka sinulle on muotoutunut ja johon kuuluit, katoaa, kun lopulta kaikki sinulle tuttu ja arvokas, jonka osa sinä olit ja joka oli osa sinua, katoaa, kohtaat kuoleman... siirtolaisuuden" (Andri Satsevskij, ukrainalainen taiteilija, asuu Suomessa) 2.1 Maahanmuutto Maahanmuuttajien lukumäärä Suomessa kasvoi merkittävästi 1990-luvulla. Tuolloin heidän määränsä nelinkertaistui pääasiassa turvapaikanhakijoiden ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulevien inkerinsuomalaisten ja muiden etniseltä taustaltaan suomalaisten paluumuuttajien ansiosta. Maahanmuuttajia on tullut Suomeen yhä enemmän myös avioitumisen ja muiden perhesyiden vuoksi. (Joronen 2005, 7.)

7 3 Eri maahanmuuttajaryhmien muutto Suomeen on ajoittunut eri ajanjaksolle. Myös olosuhteet, joihin he ovat tulleet, ovat vaihdelleet. Ensimmäisinä saapuneilla on ollut vastassaan varsin monokulttuurinen Suomi, joissa maahanmuuttajien vastaanottoon liittyvät palvelut ovat olleet vasta kehitteillä luvun lopulla ja luvulla muuttaneet sen sijaan ovat ainakin pääkaupunkiseudulla saapuneet jo varsin kansainväliseen ilmapiiriin. Viimeisille tulijoille on ollut tarjoilla myös erilaista neuvontapalvelua, ja muutenkin maahanmuuttajien eritystarpeet on otettu aiempaa paremmin huomioon palvelujärjestelmässä. (Joronen 2005, 7.) Ulkomaalaisten lukumäärä alkoi lisääntyä luvun alkupuoliskon laman aikana. Tuolloin maailmalla ja varsinkin lähialueilla tapahtui suuria muutoksia: Baltian maat itsenäistyvät ja Neuvostoliitto hajosi. Vuoden 2004 alkuun menneissä ulkomaalaisten osuus maamme väestöstä oli nousut henkeen. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisia asui noin ja korkein ulkomaalaisten osuus oli Helsingissä. (Joronen 2005, ) Ylivoimaisesti suuri maahanmuuttajien ryhmä on lähtöisin Venäjältä ja Virosta. Vuoden 2002 lopun tilastojen mukaan Suomessa asui kaiken kaikkiaan Venäjän kansalaista. (Liebkind 2004, 18.) 2.2 Kotoutuminen Kotouttamisesta säädetään voimaantulleessa laissa (L 493/1999), johon on tehty sittemmin tarkennuksia vuonna Lailla on haluttu edistää maahanmuuttajien tasavertaisia mahdollisuuksia elää suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotoutumisella tarkoitetaan sitä, että maahanmuuttaja hankkii itselleen sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän selviää Suomessa ja voi osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan tasavertaisena jäsenenä. (Liebkind 2004, 31.) Kotoutumisella ei tarkoiteta yksinomaan suomalaisten tapojen omaksumista. Oma kieli ja kulttuuri, aikaisemmat opinnot ja työkokemus ovat merkittävää pääomaa, jolle tulisi löytää käyttöä myös uuteen maahan asetuttaessa. Koska ei ole olemassa yhtä ainoaa

8 4 oikeaa tapaa kotoutua, kotouttamislaissakin on määritelty vain ne kehykset, joiden puitteissa kukin asettumisensa Suomeen suunnittelee. Maahanmuuttajalta odotetaan ennen kaikkea aktiivisuutta ja vastuunottoa omasta tilanteestaan. (Maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen 2006). 2.3 Maahanmuuttajien selviytyminen ja sopeutuminen Sopeutuminen suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi on vain yksi osa maahanmuuttajan elämää. Samalla kun hän tutustuu uuteen ympäristöön ja yhteiskuntaan, jatkuu hänen elämänsä. Siteet entiseen eivät katkea muuttohetkellä: elämä on monimutkainen yhtälö menneisyyttä ja nykyisyyttä. Maahanmuuttaja ei myöskään sopeudu suoraan yhdeksi suomalaiseksi suomalaisen joukkoon, vaan sopeutuu yleensä omaan vähemmistöryhmänsä ja vähitellen tätä kautta osaksi suomalaisista yhteiskuntaa. (Räty 2002, 108.) Maahanmuuttaja elää tavallaan kolmessa eri maailmassa yhtä aikaa. Hänellä on omassa henkilökohtaisessa elämässään kiinteä yhteys kotimaahansa. Toisaalta hän elää maahanmuuttajayhteisössä, joka on muodostanut oman elämäntapansa vähemmistönä Suomessa. Kolmantena maahanmuuttaja on osa suomalaista yhteiskuntaa. Näillä kolmella maailmalla saattaa olla hyvin erilaiset arvot ja odotukset koskien maahanmuuttajan toimintaa ja elämää. Se miten maahanmuuttaja arki on sitoutunut näihin maailmoihin, vaihtelee ihmisten ja elämäntilanteiden mukaan. (Räty 2002, 108.) Maahanmuuttajan psyykkisen kriisin saattaa laukaista juuri muutto vieraaseen maahan ja uuden kulttuurin kohtaaminen. Tällöin maahanmuuttaja on joutunut elämäntilanteeseen, joissa hänen aikaisemmat kokemuksensa ja opitut käyttäytymismallinsa eivät enää riitä. (Alitolppa- Niitamo 1993, 24.) Maahanmuuttajan sopeutumiskyvystä riippuu, miten tämä sopeutuminen etenee. Sopeutumiskykyyn vaikuttavat maahanmuuttajan luonteenpiirteet ja demografiset ominaisuudet (esim. ikä) sekä hänen oman maansa kulttuurin samanlaisuus uuden maan kulttuurin kanssa. Myös uuden maan suhtautuminen maahanmuuttajiin ja heidän

9 5 erilaiseen kulttuuriinsa vaikuttaa siihen, miten maahanmuuttaja sopeutuu uuden maan kulttuuriin (Alitolppa- Niitamo 1993, 30). Kotouttamislain toimeenpanoa koskevan valtioneuvoston selonteon (2002, 53) mukaan maahanmuuttajille tarjolla olevaa kotoutumista koskevaa selkokielistä tai omankielistä materiaalia ei ole kaikkialla saatavissa, esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotolla oli niukasti tietoja tarjolla, venäjänkielellä painettujen esitteiden muodossa. Eri hallinnonalojen ja palveluiden tuottajien palveluista ei ole ymmärrettävässä muodossa olevaa materiaalia riittävästi. Maahanmuuttoa, maahanmuuttajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa tietoa tulisi levittää myös muille kuin maahanmuuttajille ja viranomaisille. Myös venäjänkielisille järjestöille tätä selvitystä varten tehdyssä kyselyssä tuli esiin yleinen tiedon puute. Myös esimerkiksi julkisten palvelujen venäjänkielisiä Internet-sivustoja tarvitaan lisää. (Laakkonen 2003, 33.) 3 VENÄLÄISYYS Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueelta muuttuneet ihmiset muodostavat nykyään suurimman maahanmuuttajaryhmän Suomessa. Suomen venäjänkielinen vähemmistö on kasvanut eri aikoina eri syistä, ja sen voi jakaa historiallisesti ja kulttuurisesti erilaisiin ryhmiin. Uusin venäjänkielisten ryhmä on tullut Suomeen viimeisen kymmenen vuoden aikana Neuvostoliiton romahdettua ja sen rajojen avauduttua. Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet eivät muodosta myöskään yhtenäistä kulttuurista ryhmää, vaan eroavat toisistaan etnisen taustansa, kulttuurinsa, kielensä ja uskontonsa suhteen. Tällä hetkellä Suomessa asuu noin Venäjän kansalaista, joista enemmistö on naisia. Yleisimmät muuton syyt ovat avioituminen Suomen kansalaisen kanssa ja inkerinsuomalaisten paluumuutto (Kanervo & Saarinen, 2006).

10 6 3.1 Kulttuuri ja kieli Kielen ja kulttuurin suhde ei ole yksiselitteinen, pikemminkin erittäin monitahoinen. Kulttuuri on kielen ilmentymä, siis kielen tuote. Ilman kieltä ei olisi kulttuuria. (Kaikkonen 1994, 67.) Kulttuuri saa käsitteenä voimansa sekä ihmisten välisestä viestintä- ja interaktiotilanteesta että tämän toiminnan seurauksena syntyneistä yhteisöistä, joista valtion muotoon järjestyneinä käytetään yhteiskunnan nimitystä. Mutta myös omat ja vieraat kulttuurikuvat ja sitä kautta ennakkoluulot sekä stereotyyppiset ja kliseenomaiset vieraskuvat tulevat mukaan tähän yhteyteen yhteisöllisenä, yhteiskunnallisena todellisuutena. (Kaikkonen 1994, 67.) Yleisin äidinkielenä puhuttu vieras kieli maassamme on venäjä, jota puhuu 28 prosenttia vieraskielisistä. Joka kymmenes vieraskielinen puhuu äidinkielenään viroa ja englanti on äidinkielenä noin seitsemän prosentilla vieraskielistä. Somalikielisiä on hieman yli kuusi prosenttia vieraskielistä. (Joronen 2005, 11.) Tästä huolimatta saatavilla oleva venäjänkielinen informaatio on tällä hetkellä riittämätöntä (Laakkonen 2003, 24). Venäjää äidinkielenään puhuvien osuus oli pääkaupunkiseudulla hieman alhaisempi kuin koko maassa. Eniten venäjäkielisiä oli Helsingissä asuvissa vieraskielisissä, joista joka neljäs puhui äidinkielenään venäjää. Venäjäkielisten määrä Helsingissä on (Joronen 2005, 12.) Kielitaidon tarve lisääntyy yleensä maahanmuuton jälkeen, koska tulomaassa puhutaan useimmiten eri kieltä kuin lähtömaassa. Kun valtakunnan raja ylitetään, maahanmuuttajien äidinkieli menettää tavallisesti virallisen asemansa ja sitä voidaan uudessa ympäristössä käyttää vain epävirallisissa yhteyksissä kuten kotona ja samasta maasta muuttaneiden kanssa. Valtakielen taidon puute on vielä suurempi ongelma monikielisissä yhteiskunnissa, joissa jotkut eivät hallitse valtakieltä lainkaan. Tällöin ei ole kysymys vain kielten erilaista statuksista vaan myös niiden väline- ja kommunikaatioarvosta. Maahanmuuttajat, jotka eivät osaa tarpeeksi hyvin vastaanottavan maan kieltä, eivät voi osallistua riittävästi yhteiskuntaelämään. He

11 7 joutuvat seurustelemaan vain omaan ryhmäänsä kuuluvien ihmisten kanssa ja he ovat riippuvaisia muista ihmisistä hankkiessaan tietoa heille tärkeistä asioista (Liebkind 2004, 79-80). 4 TERVEYS 4.1 Terveys Terveys on elämän yksi tärkeä voimavara ja täysipainoisen elämän yksi edellytys, mutta se on myös hyvin suhteellinen käsite, johon vaikuttavat maahanmuuttajia tutkittaessa monet lähtö- ja tulomaan kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät yksilön omien elämäntapojen rinnalla. Rakenteellisia terveyden voimavaroihin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa lähtö- ja tulomaan sukupuolijärjestelmä, yhteiskunnallinen infrastruktuuri ja hallinto, väestön koulutustaso, asumistaso, saniteettijärjestelmät, puhtaan veden saatavuus, ravinnon saanti ja sen laatu, asuinolot, työolot, ympäristötekijät, ehkäisevän terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluiden saatavuus sekä niiden laatu. Elinoloihin vaikuttavien sosiaalisten, kulttuurillisten ja materiaalisten tekijöiden vaikutuksen yksilön elämään ja terveyteen on todettu olevan merkittävämpi kuin hänen perimänsä tai elämäntapojensa vaikutus. Elämisen mahdollisuudet lähtömaassa ja uudessa asuinmaassa, yksilölliset sopeutumiskeinot ja -kyvyt sekä erilaiset syrjinnän muodot vaikuttavat moniulotteisesti eri sukupuolta olevien, eriikäisten ja eri etnisiin ryhmiin kuuluvien terveyteen, hoitoon hakeutumiseen, siihen pääsyyn sekä saadun hoidon laatuun. Kokemus terveydestä on suhteellinen käsite siinä mielessä, että käsitykset terveydestä, sairaudesta ja parantamisesta vaihtelevat kulttuureittain, sillä niille annetaan merkitykset kulttuuripiirin, kokemustiedon, olemassa olevien hoitomahdollisuuksien, mutta myös omien ja perheen taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Muun muassa näistä syistä terveys on moniulotteinen ja suhteellinen käsite (Gissler, Malin, Matveinen 2006, 8-9).

12 8 4.2 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ovat ratkaisevasti vaikuttaneet väestön terveyden parantumiseen. Terveyden edistämisen näkökulmasta terveys syntyy, sitä turvataan ja se voi heikentyä ihmisten arjen olosuhteiden, vuorovaikutuksen, elintapojen ja valintojen tuloksena. Terveyteen vaikuttavat arkiympäristöt. Ihmisten keskinäinen sosiaalinen tuki, yhteenkuuluvuus ja huolenpito sekä elämänhallintataidot vaikuttavat terveyteen. Pelkästään terveydenhuollon keinoin terveyteen ei voida vaikuttaa riittävästi. Terveyden edistäminen korostaa yhteiskunnan kaikkien sektoreiden merkitystä terveyden tuottajina ja ylläpitäjinä. Terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kaikissa politiikoissa (Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa 2004, 28-30). Terveyden edistämisen sisältönä ovat sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus sekä terveyden ylläpitäminen terveellisten elämäntapojen avulla. Terveyden edistämisen toimintamuotoja ovat yksilöä korostavan näkemyksen mukaan terveyskasvatus ja - neuvonta, terveystarkastukset, seulonnat, ja terveyden suojelu. Yksilötasolla terveyden edistämisen tavoitteena on tiedon lisääminen, taitojen tunnistaminen ja käyttäytymiseen liittyvien riskitekijöiden vähentäminen. Tämä näkemys on riittämätön laaja-alaisen terveyden edistämisen perustana (Savola & Koskinen - Ollonqvist 2005, 15). Terveyden edistämisen määrittely muotoutuu yksilötasolla sen mukaan, nähdäänkö yksilö toimijana vai toiminnan kohteena. Yksilön ollessa toimija terveyden edistäminen määrittyy ihmisten omana vastuuna ja valintana. Ihmisille tarjotaan tietoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisuuksia terveellisiin valintoihin. Terveyden edistäminen on terveystiedon välittämistä esim. joukkotiedotuksen avulla, terveellisten tuotteiden ja palvelujen tarjontaa. Yksilö ollessa toiminnan kohde, terveyden edistäminen on tietoista vaikuttamista ja pyrkimystä muuttaa hänen asenteitaan ja käyttäytymistään (terveyskasvatus, terveysneuvonta, opetus) (Perttilä 1999, 72). Terveyden edistäminen, terveyden vaaliminen ja korkealaatuinen perusterveydenhuolto - ja siten kalliiden lääketieteellisten hoitojen välttäminen - on taloudellisesti kannattavinta terveydenhuoltopolitiikkaa. Tämän periaatteen toteutumiseksi kaikkien väestöryhmien kohdalla tarvitaan kattavaa, kulttuurisesti asiantuntevaa tiedottamista ja

13 9 toimintaa terveyden edistämiseksi. Ehkäisevä terveydenhoitotyö ja -politiikka ovat tehokkainta silloin, kun toimijoilla on riittävästi tietoa käytettävissään kohdeyhteisön odotuksista ja tarpeista (Clarke 2002). 4.3 Potilaan oikeudet Suomessa on voimassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista ( /785). Laki koskee koko terveydenhuoltoa sekä sosiaalihuollon laitoksissa annettavia terveydenhuollon palveluja. Laissa säädetään mm. seuraavista asioista: Hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Potilaalle on annettava tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja hoidon vaihtoehdoista. Potilaalla on oikeus tarkistaa hänestä potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ja oikaista ne. Hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen hoitolaitokselle (Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa 2004, 28-30). 4.4 Kulttuuri ja terveys Jokaisessa kulttuurissa on omat käsityksensä siitä, mitä pidetään sairautena ja mitä normaalina. Kulttuuriset sairausluokitukset voivat sisältää sairauksia, joita länsimainen lääketiede ei osaa nimetä eikä hoitaa ja päinvastoin. Yhteisen käsitteiden puute voi vaikeuttaa oireiden ilmaisua. Kulttuuriset käsitykset terveydestä ja sairaudesta vaikuttavat myös oireiden havaitsemiseen ja tulkitsemiseen. Sairauskäsitykset selittävät myös, miksi ja miten sairastuminen tapahtuu. (Viialainen 1995, 17.) Eri kulttuureista kotoisin olevien asiakkaiden hoitaminen moderneissa suomalaisissa sairaaloissa, terveyskeskuksissa, neuvoloissa jne. voi aiheuttaa monenlaisia väärinkäsityksiä. Henkilökunnalla ja asiakkaalla voi olla erilaisia käsityksiä asiakkaan tilasta, käyttäytymissäännöistä, ajasta, häveliäisyydestä. Nämä voivat vaikeuttaa yhteisymmärryksen saavuttamista. Kielimuurin ylittäminen on tärkeä ensiaskel

14 10 kulttuurien välisessä viestinnässä. Ilmeisin ja suurimmaksi koettu vaikeus on juuri yhteisen kielen puute. Sanat ja kieli ovat kuitenkin vain osa kanssakäymistä. Tärkeä osa viestintää on ei-sanallinen ruumiinkieli: ilmeet, eleet, asennot ja pukeutuminen. Monet kirjoittamattomat säännöt ohjaavat keskustelun etenemistä, sopivien puheenaiheiden valintaa ja kohteliaisuutta. (Viialainen 1995, 18.) Maahanmuuttajille Suomessa on tarjolla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Maahanmuuttajapalveluiden tarkoitus on tukea maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja pyrkiä edesauttaa yhteiskunnan kehittymistä monikulttuurisuutta ja erilaisuutta hyväksyväksi. Maahanmuuttajien kannalta on tärkeää, että he voivat ylläpitää omaa kulttuuriaan ja sen mukana lujittaa uusissa oloissa omaa identiteettiään. Äidinkielellä on tässä luonnollisesti merkittävä osansa. Samalla maahanmuuttajat pyritään tutustumaan ja sopeuttamaan uuteen kotikotimaahansa mahdollisimman hyvin. Usein juuri sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä on tärkeä rooli tässä työssä (Taipale & Lahti 2004, 173). 5 TERVEYDENHOITO 5.1 Perusterveydenhoito Suomessa Porrastetussa terveydenhuollossa perusterveydenhuolto vastaa sairauksien ennaltaehkäisystä ja väestön terveyden edistämisestä. Se hoitaa myös yleiset terveysongelmat, tarjoaa ensiapua vaikeisiinkin sairauksiin ja lähettää potilaat jatkotutkimuksiin ja -hoitoon tarpeen vaatiessa. (Taipale & Lahti 2004, 141.) Kunta järjestää asukkailleen perusterveydenhuollon palvelut terveyskeskuksessa. Terveyskeskukset perustettiin kansanterveyslailla vuona 1972, jolloin niihin koottiin siihen asti hajallaan toimineet kunnanlääkäri, äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä tartunnantorjunnan palvelut. Lisäksi korostettiin kansantautien ennaltaehkäisyn merkitystä ja parannettiin kansantautien ennaltaehkäisyn merkitystä ja parannettiin muun muassa hammashuollon ja kuntoutuspalvelujen saantia. (Taipale & Lahti 2004, 141.)

15 11 Terveyskeskus on organisaatio, joilla voi olla monta toimipistettä, esimerkiksi erillisiä neuvoloita tai terveysasemia. Useimmilla terveyskeskuksilla on myös oma vuodeosasto eli terveyskeskuksen sairaala tavallisten sairauksien ja pitkäaikaissairaiden hoitoa ja hoivaa varten. (Taipale & Lahti 2004, 141.) Pääsäännön mukaan Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla on samat oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin suomalaisillakin. Asumiseen perustuvassa sosiaaliturvalainsäädännössä tarkoitetun asumisen määrittelyn pääsääntö on kirjattu ns. soveltamislakiin. (Laine 2001, 89.) Suomessa kunnan tehtävänä on järjestää terveyspalvelut. Suomessa asuvalla on kansalaisuudesta riippumatta oikeus sekä julkisen terveydenhuollon palveluihin. Suomessa asuvalla on oikeus käyttää asuinkuntansa terveyskeskuspalveluja. (Laine 2001, 95.) Terveydenhuollon perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavissa olevat terveyspalvelut. Tavoitteena on psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen - terveydelle on luotava pohja riittävän varhain. Perusterveydenhuollon tavoite on väestön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Terveydenhoitaja osallistuu eri-ikäisten ihmisten terveystarkastuksiin tukemalla, ohjaamalla ja auttamalla heitä säilyttämään terveytensä ja antamalla sairauksia ennaltaehkäisevää hoitoa. Terveydenhoitajan työ on kokonaisvaltaista yksilön ja perheen tarpeisiin vastaamista. Perusterveydenhuollon palvelut toteutetaan välittömässä vuorovaikutussuhteessa työntekijöiden ja asiakkaiden välillä. (Kosonen 1995, 2-3.) 5.2 Terveydenhoitajan vastaanotto Terveydenhoitajan vastaanotto sijaitsee terveysasemalla. Hänen asiakkainaan ovat terveet, sairaat, vammaiset ja erityispalvelujen tarpeessa olevat ihmiset sekä heidän perheensä kaikista ikäryhmistä. Terveydenhoitaja ottaa työssään huomioon ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden sekä hänen elinympäristönsä

16 12 Terveydenhoitajan avovastaanotto palvelee äkillisesti sairastuneita tai pienemmistä tapaturmista kärsiviä, joiden sairaus ei vaadi välitöntä lääkärin vastaanotolla käyntiä ilman ajanvaraustakin. Asiakas voi myös varata arkipäivisin, puhelimessa tai käymällä terveysasemalla, ajan omalle terveydenhoitajalle. (Tossavainen 1998, 61). Tossavaisen (1998, 54-55) mukaan terveydenhoitajan palveluihin kuuluu terveyttä edistävä neuvonta, terveystarkastukset, rokotukset ja terveydentilan seuranta ja arviointi eri elämän vaiheissa. Terveydenhoitajat voivat antaa lyhytaikaisesta poissaolosta virallisen todistuksen. He voivat laatia myös lähetteen laboratorioon tai antaa ehkäisyneuvontaa. Lisäksi terveydenhoitajat tekevät pieniä toimenpiteitä (korvahuuhtelua, haavahoitoja, ompeleiden poistoja jne.) Terveydenhoitajan terveyspalvelut ovat maksutonta peruspalvelua. 5.3 Terveyspalveluiden käyttö Sukupuolten terveyskäyttäytymisestä tiedetään se, että naiset käyttävät terveyspalveluita enemmän kuin miehet, kokevat terveytensä yleensä heikommaksi kuin miehet ja sairastavat enemmän kuin miehet, mutta elävät kauemmin kuin miehet. Etnisen ryhmän sukupuolijärjestelmä vaikuttaa kaikkien jäsentensä elämään, mutta erityisen voimakkaasti se vaikuttaa naisten ja tyttöjen hyvinvointiin ja terveyteen. Etnisen ryhmän sukupuolijärjestelmä määrää yleensä sen, miten nainen voi elämänsä elää. Naisen asema vaihtelee hänen siviilisäätynsä ja ikänsä mukaan sekä sen mukaan, onko hänellä lapsia vai ei. Samojen elämää määrittävien tekijöiden mukaan myös hänen terveytensä ja terveystarpeensa vaihtelevat. Mikään sukupuolikulttuuri ei ole koskematon ja muuttumaton, vaan ne elävät vuorovaikutuksessa elinpiirin eri kulttuurien kanssa. (Gissler, Malin, Matveinen 2006, 11.) Terveyspalveluiden käyttöön vaikuttavat tekijät voidaan käsitteellisesti jaotella yksilöja järjestelmätason tekijöihin, vaikka käytännössä ne liittyvät toisiinsa. Yksilön terveyspalvelun käytön tarve syntyy silloin, kun hän kokee tarvitsevansa apua terveysongelmaansa tai kokee itsensä sairaaksi, jonka seurauksena hän hakee lääketieteellistä apua vaivaansa. Lisäksi hänellä täytyy olla käsitys siitä, millä tavoin

17 13 terveysongelmaa tai sairautta voidaan yrittää parantaa hänen elinpiirissään. Usein hoitoon pääsyä hankaloittavat erilaiset terveydenhuoltojärjestelmään liittyvät rakenteelliset esteet, kuten lääkäri- ja hoitajapula, puuttuvat hoitolaitteet. Muita hoitoon pääsyn esteitä ovat kommunikaatio-ongelmat hoidon antajan ja saajan välillä. Nämä vuorovaikutuksen ongelmat voivat johtua hoidon osapuolten kielteisistä asenteista toisiaan kohtaan ja kielitaidottomuudesta. (Gissler, Malin, Matveinen 2006, 13.) 5.4 Transkulttuurinen hoitotyö Transkulttuurinen hoitotyö on tärkeä hoitotyön alue, joka keskittyy maailman eri kulttuurien ja alakulttuurien vertailevaan tutkimiseen ja analysointiin erityisesti hoitamiskäyttäytymisen, hoitotyön sekä terveyttä ja sairautta koskevien arvojen, uskomusten ja käyttäytymismallien osalta ja jonka päämääränä on muodostaa tieteellinen ja humanistinen tietoperusta eri kulttuureille ominaisten ja kaikille kulttuureille yhteisten hoitotyön käytäntöjen tuottamiseksi. (Marriner-Tomey 1994, 413.) Transkulttuurisen hoitotyön päämääränä ei ole pelkästään tulla tietoiseksi eri kulttuureista tai oppia ymmärtämään niitä. Tavoitteena on tehdä kulttuurista ammatillisen hoitotiedon ja hoitokäytännön perusta, joka antaa lähtökohdan käsitteiden muodostamiselle sekä hoidon suunnittelulle ja toteuttamiselle. (Marriner-Tomey 1994, 414.) Hoitotyön teoriassa täytyy pyrkiä luovasti selvittämään yksilöiden, perheiden ja ryhmien kulttuurisiin elämäntapoihin perustuvaa hoitamiskäyttäytymistä, arvoja ja uskomuksia, jotta pystyttäisiin toteuttamaan tehokasta, tyydyttävää ja kulttuurinmukaista hoitotyötä. Ellei käytännön hoitotyössä oteta huomioon inhimillisten tarpeiden kulttuurisia aspekteja, hoitotyön tehokkuus heikkenee. (Marriner-Tomey 1994, 414.) Leininger pitää hoitoteoriansa päämääränä kulttuurinmukaisen hoidon antamista. Hänen mukaansa sairaanhoitajien täytyy pyrkiä selvittämään hoidon käyttötapoja ja

18 14 merkityksiä, niin että kunkin kulttuurin hoitokäytäntö, arvot, uskomukset ja elämäntavat antavat täsmällisen ja luotettavan lähtökohdan kulttuurinmukaisen hoidon suunnittelulle ja tehokkaalle toteuttamiselle, sekä tunnistamaan hoidon yleismaailmallisia piirteitä. Hän korostaa, etteivät hoitajat pysty eri kulttuureissa työskennellessään erottamaan maailmankatsomuksia, sosiaalista rakennetta ja kulttuurisidonnaisia (kansanomaisia tai ammatillisia) uskomuksia terveydestä, hyvinvoinnista, sairaudesta eivätkä hoidosta, koska nämä tekijät liittyvät tiiviisti yhteen. Sellaiset yhteiskuntarakenteen piirteet kuin uskonto, politiikka, kulttuuri, talouselämä ja sukulaisuus ovat tärkeitä voimia, jotka vaikuttavat hoitoon sekä hyvinvointiin ja sairastamiseen. (Marriner-Tomey 1994, 416.) Leininger väittää, että hoitajien kulttuurisokeus, kulttuurisokki vaikeuttavat suuresti uuden tiedon löytämistä ja heikentävät viime kädessä asiakkaille annetun hoidonlaatua. Hänen mielestään juuri kulttuurimukainen hoito saa asiakkaat tuntemaan, että he saavat hyvää hoitoa, ja se toimii siten tehokkaana tervehdyttävänä voimana. (Marriner- Tomey 1994, 416.) Hoidolla on biofyysinen, kulttuurinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen ulottuvuus, ja kulttuurin käsite tarjoaa kaikkein laajimmat keinot hoidon tuntemiseen ja ymmärtämiseen. Hoitotyö on transkulttuurinen ilmiö, koska hoitajat ovat vuorovaikutuksessa asiakkaiden, henkilökunnan ja muiden ryhmien kanssa, ja hoitajien täytyy tunnistaa ja käyttää eri kulttuureista peräisin olevaa tietoa hoitajapotilassuhteesta. Hoitotoiminnot ja hoidon päämäärät ja tehtävät vaihtelevat kulttuurista toiseen, koska eri kulttuureja edustavilla ihmisillä on erilainen maailmankatsomus ja erilaiset kulttuuriarvot. (Marriner-Tomey 1994, 417.) Yhä useammat hoitajat ovat alkaneet oivaltaa transkulttuurisen hoitotyön käsitteen ja erilaisten kulttuurien ymmärtämisen tärkeyden. Leininger toteaa: Olemme astumassa uuteen vaiheeseen terveyden korostamisessa tutkiessamme kulttuuritekijöiden vaikutusta ihmisten hoito-, terveys- ja sairauskäyttäytymiseen. Kuluttajien kulttuuriidentiteetin vahvistuessa kasvaa myös kulttuuritietoisen ja kulttuurinmukainen hoidon tarve erilaisista kulttuureista tulevien asiakkaiden auttamiseksi. Yhteiskuntien kulttuurikirjo laajenee, ja terveydenhenkilöstön odotetaan vastaavan asiakkaiden moninaisiin kulttuurisiin tarpeisiin. Siirtolaiset ja vieraista kulttuureista tulevat ihmiset

19 15 odottavat yleensä, että hoitajat kunnioittavat heidän kulttuuriarvojaan, uskomuksiaan ja elämäntapojaan (Marriner-Tomey 1994, 422). 5.5 Maahanmuuttajien terveydentila Suomessa ei vielä ole kovin paljon ja systemaattisesti tutkittu maahanmuuttajien terveyskysymyksiä. Tutkimusta on sitä vastoin kyllä tehty etnisistä suhteista, rasismista, maahanmuuttajien identiteettistä, perheistä ja työelämän kysymyksistä, joihin terveyskysymykset laajasti ottaen liittyvät. Usein maahanmuuttajat kuuluvat alempiin sosioekonomisiin ryhmiin, minkä on todettu terveyden eriarvoisuustutkimuksissa merkitsevän usein heikompaa terveyttä, korkeampaa sairastavuutta ja kuolleisuutta, minkä olettaisi näkyvän lisääntyneenä terveydenhuollon palveluiden käyttönä (Gissler, Malin, Matveinen 2006, 9-10). Tutkimukset ovat osoittaneet, että terveydentilaan vaikuttavat yksilön ominaisuuksien lisäksi monet yhteiskunnalliset ja kulttuuriset seikat. Iän ja sukupuolen merkitys on ilmeinen, samoin on usein todettu mm. sosioekonomisen aseman sekä ammattiaseman, koulutuksen, siviilisäädyn ja asuinalueen vaikutus terveyteen. (Pohjanpää, Paananen & Nieminen 2003, 101.) Maasta toiseen muuttavat ovat yleensä keskimääräistä terveempiä, sillä jo maasta lähteminen ja siihen liittyvä asioiden järjestäminen edellyttävät, että lähtijällä on tahtoa, mahdollisuuksia sekä henkisiä, taloudellisia ja sosiaalisia voimavaroja tehdä muuttopäätös ja toteuttaa se. Aina maahanmuuttajiksi ei valikoidu vain terveimpiä ihmisiä. Maahan saapuu myös sairaita, vanhuksia ja vammaisia, joilla ei olisi ollut mahdollisuuksia itse järjestää ja selviytyä pitkästä muuttomatkasta. (Pohjanpää, Paananen & Nieminen 2003, )

20 Maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen Maahanmuuttajia on kaikista ikä- ja sosiaaliluokista ja heidän koulutuksensa, kansallisuutensa ja kokemuksensa ovat erittäin vaihtelevia, heitä yhdistää ainoistaan vieraassa maassa oleminen. Tästä syystä on vaikea antaa mitään yleispätevätekniikkaa ulkomaalaisten kanssa työskentelyyn. (Viialainen 1995, 24.) Asiakkaaseen ja hoitosuhteeseen vaikuttaa kulttuurin lisäksi myös ulkomaalaisuus tai pakolaisuus. Valtakulttuuri saattaa suhtautua ulkomaalaiseen vihamielisesti tai pakolaisuuteen liittyvät traumaattiset kokemukset aiheuttaa ongelmia ja vaikeuttaa sopeutumista. Niin ikään elintason lasku ja työttömyys voivat tehdä maahanmuuttajan elämän vaikeaksi. (Viialainen 1995, 24.) Ulkomaalaisuudesta ja vieraasta kulttuuritaustasta ei tarvitse tehdä hoitosuhdetta hallitsevaa tekijää. Vieras kieli ja erilaiset tavat saattavat estää näkemästä asiakasta yksilönä, jota hoidetaan samalla tavalla kuin ketä tahansa muuta potilasta. Ihmiset toimivat yksilöllisesti eikä kulttuurilla voi selittää kaikkea. (Viialainen 1995, ) Asiakkaan ulkomaalaisuus ei sinänsä vaadi työntekijältä mitään erityistä ammattitaitoa, vaan työ vieraasta kulttuurista tulevan asiakkaan kanssa perustuu samalle ammattitaidolle kuin omasta kulttuureista tulevan asiakkaan kanssa. Työntekijän on hyvä muistaa oma ammattiroolinsa tuntiessaan itsensä avuttomaksi ja tietämättömäksi. Maahanmuuttajan tutkimus- ja hoitoperiaatteet eivät poikkea suomalaisten potilaiden hoidosta ja tutkimisesta. (Viialainen 1995, 25.) Kulttuurien kohtaamistilanteessa työntekijän on hyvä tulla ajatelleeksi omien käsitystensä ja käytöksensä kulttuurisidonnaisuutta. Työntekijöitä vaaditaan myös herkkyyttä oivaltaa, mistä vuorovaikutustilanteissa ja asiakkaan käyttäytymisessä on kysymys. Vaikka työntekijällä ja asiakkaalla on yhteinen kieli vaikkapa tulkin välityksellä, on oltava tietoinen ei-sanallisen viestinnän merkityksistä ja kulttuurisidonnaisuudesta. On hyvä muistaa, että myös työntekijän persoona, sukupuoli, puhe-, pukeutumis- ja käyttäytymistavat vaikuttavat siihen, miten asiakas häntä tulkitsee. (Viialainen 1995, 25.)

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään seuraavista asioista: Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Hoidon on tapahduttava

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 13.5.2014 Väestöstä vastaaminen on velvoite Suomessa on asumispohjainen sote-perusratkaisu Perustoimijoina

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot