OLEMME ERILAISIA VENÄLÄISET MAAHANMUUTTAJANAISET TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTOLLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OLEMME ERILAISIA VENÄLÄISET MAAHANMUUTTAJANAISET TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTOLLA"

Transkriptio

1 OLEMME ERILAISIA VENÄLÄISET MAAHANMUUTTAJANAISET TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTOLLA Olga Kaplina -Väliahdet Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kaplina-Väliahdet, Olga. OLEMME ERILAISIA Venäläiset maahanmuuttajanaiset terveydenhoitajan vastaanotolla. Helsinki, kevät 2006, 44 sivua ja 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää maahanmuuttajien kokemuksia suomalaisen terveysjärjestelmän terveydenhoitajan palveluista. Tavoitteena on kuvata, miten venäläiset naiset kokevat asiakkaana terveydenhoitajan vastaanotolla saamansa palvelun. Tutkimus on tehty kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä. Kvalitatiivinen menetelmä auttaa muodostamaan syvemmän, moniulotteisemman kuvan kohderyhmän kokemuksista. Aineisto on kerätty haastattelemalla viittä pääkaupunkiseudun terveysasemilla asioivaa venäläistaustaista naista. Tutkimuksen perusteella Venäjältä tulleet naiset käyvät terveydenhoitajalle ja käyttävät terveydenhoitajien palveluja vähän. Tulokset osoittavat, että tieto terveydenhoitajan tarjoamista palveluista ei ole ollut riittävää. Lisäksi monet vaativat palveluita äidinkielellään ja tasa-arvoisuutta hoidossa. Terveydenhoitajan vastaanotolla yleisesti maahanmuuttajanaisille oli aina annettu neuvoja ja hoitoa, mutta kommunikointi ei aina ollut onnistunut ja joskus hoitosuhde ei noussut hyvälle tasolle, siihen asiakkaat eivät olleet tyytyväisiä. Asiasanat: Maahanmuuttaja, kulttuuri, kieli, terveydenhuolto, kokemukset, terveys.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MAAHANMUUTTAJA Maahanmuutto Kotoutuminen Maahanmuuttajien selviytyminen ja sopeutuminen VENÄLÄISYYS Kulttuuri ja kieli TERVEYS Terveys Terveyden edistäminen Potilaan oikeudet Kulttuuri ja terveys TERVEYDENHOITO Perusterveydenhoito Suomessa Terveydenhoitajan vastaanotto Terveyspalveluiden käyttö Transkulttuurinen hoitotyö Maahanmuuttajien terveydentila Maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen Tulkkipalvelu Terveydenhuollon aikaisemmat tutkimukset henkilöstön näkökulmasta TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimustehtävä Tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmät ja aineiston keruu Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Aineiston analyysi...22

4 7 TULOKSET Taustatiedot Käynti terveysasemalla Asiakkuus Kokemukset terveydenhoitajan vastaanotolla Kommunikaatio ja kulttuuritausta Terveydenhoitajan tarjoamien palveluiden käyttö Odotuksia Kehitysehdotuksia terveydenhoitajan palvelusta POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulosten tarkastelua Terveydenhoitajan vastaanotolla käyminen Tulkkipalvelun käyttö Naisten selviytyminen ja sopeutuminen Suomeen Terveys Asiakkaan kohtaaminen Oma ammatillinen kasvu...33 LÄHTEET...34 LIITTEET...38 Liite Liite Liite

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tekemisen tarkoitus oli saada tietoa siitä, millaisia kokemuksia saivat venäläiset maahanmuuttajanaiset terveydenhoitajan vastaanotolla, ja miten toimii terveydenhoitajan vastaanotto venäläisen maahanmuuttajan näkökulmasta. Minun mielestäni aiheen valinta oli ajankohtainen, kun nykyisin Suomessa asuu paljon maahanmuuttajia, joiden kulttuuri on suomalaisille työntekijöille uusi. Olen rajannut tutkimukseni koskemaan yhtä etnistä ryhmää, venäläisiä maahanmuuttajanaisia. Lähtökohtani oli tutkia heidän näkökulmastaan terveydenhoitajan vastaanottoa ja sitä, miten he sen kokevat. Jorosen (2005) mukaan Suomessa suuri osa maahanmuuttajista on Venäjältä tulleita ihmisiä. Kun Suomessa elää nykyisin suuri joukko Venäjältä tulleita ihmisiä, on heidän kotoutumisensa erityisen kiinnostavaa terveydenhoidon näkökulmasta. Heidän kotimaassaan ei ole samanlaista terveydenhuoltojärjestelmää ja terveydenhoitajan palvelua. Venäjällä järjestelmä on vahvasti lääkärivetoinen. Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen vaikuttaa yhteiskuntaan ja sen järjestelmiin. Kun ihminen muuttaa Suomeen toisesta maasta vieraan kulttuurin, kielen ja erilaisten elämäntapojen piiristä, muuttaa hän sopeutuessaan myös osaltaan uudessa kotimaassaan yhteiskuntaa ja sen rytmiä. Olennainen osa tämän sopeutumisen onnistumista on maahanmuuttajien terveydenedistämisen onnistuminen, jonka takaa hyvin suunniteltu, tiedotettu ja toimiva hoito. Maahanmuuttajista on tehty joitakin tutkimuksia, mutta heidän kokemuksiaan suomalaisessa perusterveydenhuollossa on selvitetty vähän. Näistä esimerkkinä Padarian (2003) on tutkinut maahanmuuttaja äitien kokemuksia neuvolapalvelusta ja Takalo (1994) Inkerinsuomalaisia paluumuuttajia, mutta kokonaisuudessaan maahanmuuttajien terveyskysymysten tutkimus on Suomessa vasta alkamassa. Minä itse olen maahanmuuttaja ja halusin tämän tutkimukseni avulla ymmärtää paremmin maahanmuuttajien kokemuksia. Lisäksi opiskelen terveydenhoitajaksi ja ajattelen, että työstäni olisi hyötyä itselleni ammattilaisena myös muiden

6 2 maahanmuuttajan kanssa työskennellessä ja myös muut työntekijät voivat poimivat tästä jotain omaan työhönsä. Uskon, että työstäni on hyötyä sekä maahanmuuttajien kanssa työskenteleville terveydenhoitajille että muille terveydenhoitoalalla toimiville, sillä esimerkiksi Tossavaisen (1998, 61) mukaan terveydenhoitajatyön lähtökohtana ovat yhteisön, väestön, asiakkaan ja potilaan sekä elin- ja toimintaympäristöntarpeet. Viimeaikaiset yhteiskunnalliset muutokset, kuten väestön etnisen pohjan muutos, luovat uusia ammattitaitovaatimuksia kansainvälistyvässä ympäristössä, sekä edellyttävät koulutuksen tuottaman ammattitaidon parantamista. 2. MAAHANMUUTTAJA Maahanmuuttaja on vakiintunut käsitteeksi, joka tarkoittaa kaikkia Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia. Maahanmuuttaja on siis voinut tulla Suomeen esimerkiksi töihin, avioliiton vuoksi, pakolaisena tai paluumuuttajana (Räty 2002, 11). Hän on henkilö, joka elää pysyvästi Suomessa, jossa hän ei ole syntynyt, mutta jossa hän on muodostanut elämän siteitä. "Tilanteessa, jolloin yhtäkkiä siteet läheisiin, sukulaisiin ja ystäviin katkeavat, kun tutut yhteydet katoavat, kun et voi enää käyttää äidinkieltä, jonka avulla kommunikoit ympäristösi kanssa, kun arvojärjestelmä, joka sinulle on muotoutunut ja johon kuuluit, katoaa, kun lopulta kaikki sinulle tuttu ja arvokas, jonka osa sinä olit ja joka oli osa sinua, katoaa, kohtaat kuoleman... siirtolaisuuden" (Andri Satsevskij, ukrainalainen taiteilija, asuu Suomessa) 2.1 Maahanmuutto Maahanmuuttajien lukumäärä Suomessa kasvoi merkittävästi 1990-luvulla. Tuolloin heidän määränsä nelinkertaistui pääasiassa turvapaikanhakijoiden ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulevien inkerinsuomalaisten ja muiden etniseltä taustaltaan suomalaisten paluumuuttajien ansiosta. Maahanmuuttajia on tullut Suomeen yhä enemmän myös avioitumisen ja muiden perhesyiden vuoksi. (Joronen 2005, 7.)

7 3 Eri maahanmuuttajaryhmien muutto Suomeen on ajoittunut eri ajanjaksolle. Myös olosuhteet, joihin he ovat tulleet, ovat vaihdelleet. Ensimmäisinä saapuneilla on ollut vastassaan varsin monokulttuurinen Suomi, joissa maahanmuuttajien vastaanottoon liittyvät palvelut ovat olleet vasta kehitteillä luvun lopulla ja luvulla muuttaneet sen sijaan ovat ainakin pääkaupunkiseudulla saapuneet jo varsin kansainväliseen ilmapiiriin. Viimeisille tulijoille on ollut tarjoilla myös erilaista neuvontapalvelua, ja muutenkin maahanmuuttajien eritystarpeet on otettu aiempaa paremmin huomioon palvelujärjestelmässä. (Joronen 2005, 7.) Ulkomaalaisten lukumäärä alkoi lisääntyä luvun alkupuoliskon laman aikana. Tuolloin maailmalla ja varsinkin lähialueilla tapahtui suuria muutoksia: Baltian maat itsenäistyvät ja Neuvostoliitto hajosi. Vuoden 2004 alkuun menneissä ulkomaalaisten osuus maamme väestöstä oli nousut henkeen. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisia asui noin ja korkein ulkomaalaisten osuus oli Helsingissä. (Joronen 2005, ) Ylivoimaisesti suuri maahanmuuttajien ryhmä on lähtöisin Venäjältä ja Virosta. Vuoden 2002 lopun tilastojen mukaan Suomessa asui kaiken kaikkiaan Venäjän kansalaista. (Liebkind 2004, 18.) 2.2 Kotoutuminen Kotouttamisesta säädetään voimaantulleessa laissa (L 493/1999), johon on tehty sittemmin tarkennuksia vuonna Lailla on haluttu edistää maahanmuuttajien tasavertaisia mahdollisuuksia elää suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotoutumisella tarkoitetaan sitä, että maahanmuuttaja hankkii itselleen sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän selviää Suomessa ja voi osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan tasavertaisena jäsenenä. (Liebkind 2004, 31.) Kotoutumisella ei tarkoiteta yksinomaan suomalaisten tapojen omaksumista. Oma kieli ja kulttuuri, aikaisemmat opinnot ja työkokemus ovat merkittävää pääomaa, jolle tulisi löytää käyttöä myös uuteen maahan asetuttaessa. Koska ei ole olemassa yhtä ainoaa

8 4 oikeaa tapaa kotoutua, kotouttamislaissakin on määritelty vain ne kehykset, joiden puitteissa kukin asettumisensa Suomeen suunnittelee. Maahanmuuttajalta odotetaan ennen kaikkea aktiivisuutta ja vastuunottoa omasta tilanteestaan. (Maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen 2006). 2.3 Maahanmuuttajien selviytyminen ja sopeutuminen Sopeutuminen suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi on vain yksi osa maahanmuuttajan elämää. Samalla kun hän tutustuu uuteen ympäristöön ja yhteiskuntaan, jatkuu hänen elämänsä. Siteet entiseen eivät katkea muuttohetkellä: elämä on monimutkainen yhtälö menneisyyttä ja nykyisyyttä. Maahanmuuttaja ei myöskään sopeudu suoraan yhdeksi suomalaiseksi suomalaisen joukkoon, vaan sopeutuu yleensä omaan vähemmistöryhmänsä ja vähitellen tätä kautta osaksi suomalaisista yhteiskuntaa. (Räty 2002, 108.) Maahanmuuttaja elää tavallaan kolmessa eri maailmassa yhtä aikaa. Hänellä on omassa henkilökohtaisessa elämässään kiinteä yhteys kotimaahansa. Toisaalta hän elää maahanmuuttajayhteisössä, joka on muodostanut oman elämäntapansa vähemmistönä Suomessa. Kolmantena maahanmuuttaja on osa suomalaista yhteiskuntaa. Näillä kolmella maailmalla saattaa olla hyvin erilaiset arvot ja odotukset koskien maahanmuuttajan toimintaa ja elämää. Se miten maahanmuuttaja arki on sitoutunut näihin maailmoihin, vaihtelee ihmisten ja elämäntilanteiden mukaan. (Räty 2002, 108.) Maahanmuuttajan psyykkisen kriisin saattaa laukaista juuri muutto vieraaseen maahan ja uuden kulttuurin kohtaaminen. Tällöin maahanmuuttaja on joutunut elämäntilanteeseen, joissa hänen aikaisemmat kokemuksensa ja opitut käyttäytymismallinsa eivät enää riitä. (Alitolppa- Niitamo 1993, 24.) Maahanmuuttajan sopeutumiskyvystä riippuu, miten tämä sopeutuminen etenee. Sopeutumiskykyyn vaikuttavat maahanmuuttajan luonteenpiirteet ja demografiset ominaisuudet (esim. ikä) sekä hänen oman maansa kulttuurin samanlaisuus uuden maan kulttuurin kanssa. Myös uuden maan suhtautuminen maahanmuuttajiin ja heidän

9 5 erilaiseen kulttuuriinsa vaikuttaa siihen, miten maahanmuuttaja sopeutuu uuden maan kulttuuriin (Alitolppa- Niitamo 1993, 30). Kotouttamislain toimeenpanoa koskevan valtioneuvoston selonteon (2002, 53) mukaan maahanmuuttajille tarjolla olevaa kotoutumista koskevaa selkokielistä tai omankielistä materiaalia ei ole kaikkialla saatavissa, esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotolla oli niukasti tietoja tarjolla, venäjänkielellä painettujen esitteiden muodossa. Eri hallinnonalojen ja palveluiden tuottajien palveluista ei ole ymmärrettävässä muodossa olevaa materiaalia riittävästi. Maahanmuuttoa, maahanmuuttajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa tietoa tulisi levittää myös muille kuin maahanmuuttajille ja viranomaisille. Myös venäjänkielisille järjestöille tätä selvitystä varten tehdyssä kyselyssä tuli esiin yleinen tiedon puute. Myös esimerkiksi julkisten palvelujen venäjänkielisiä Internet-sivustoja tarvitaan lisää. (Laakkonen 2003, 33.) 3 VENÄLÄISYYS Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueelta muuttuneet ihmiset muodostavat nykyään suurimman maahanmuuttajaryhmän Suomessa. Suomen venäjänkielinen vähemmistö on kasvanut eri aikoina eri syistä, ja sen voi jakaa historiallisesti ja kulttuurisesti erilaisiin ryhmiin. Uusin venäjänkielisten ryhmä on tullut Suomeen viimeisen kymmenen vuoden aikana Neuvostoliiton romahdettua ja sen rajojen avauduttua. Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet eivät muodosta myöskään yhtenäistä kulttuurista ryhmää, vaan eroavat toisistaan etnisen taustansa, kulttuurinsa, kielensä ja uskontonsa suhteen. Tällä hetkellä Suomessa asuu noin Venäjän kansalaista, joista enemmistö on naisia. Yleisimmät muuton syyt ovat avioituminen Suomen kansalaisen kanssa ja inkerinsuomalaisten paluumuutto (Kanervo & Saarinen, 2006).

10 6 3.1 Kulttuuri ja kieli Kielen ja kulttuurin suhde ei ole yksiselitteinen, pikemminkin erittäin monitahoinen. Kulttuuri on kielen ilmentymä, siis kielen tuote. Ilman kieltä ei olisi kulttuuria. (Kaikkonen 1994, 67.) Kulttuuri saa käsitteenä voimansa sekä ihmisten välisestä viestintä- ja interaktiotilanteesta että tämän toiminnan seurauksena syntyneistä yhteisöistä, joista valtion muotoon järjestyneinä käytetään yhteiskunnan nimitystä. Mutta myös omat ja vieraat kulttuurikuvat ja sitä kautta ennakkoluulot sekä stereotyyppiset ja kliseenomaiset vieraskuvat tulevat mukaan tähän yhteyteen yhteisöllisenä, yhteiskunnallisena todellisuutena. (Kaikkonen 1994, 67.) Yleisin äidinkielenä puhuttu vieras kieli maassamme on venäjä, jota puhuu 28 prosenttia vieraskielisistä. Joka kymmenes vieraskielinen puhuu äidinkielenään viroa ja englanti on äidinkielenä noin seitsemän prosentilla vieraskielistä. Somalikielisiä on hieman yli kuusi prosenttia vieraskielistä. (Joronen 2005, 11.) Tästä huolimatta saatavilla oleva venäjänkielinen informaatio on tällä hetkellä riittämätöntä (Laakkonen 2003, 24). Venäjää äidinkielenään puhuvien osuus oli pääkaupunkiseudulla hieman alhaisempi kuin koko maassa. Eniten venäjäkielisiä oli Helsingissä asuvissa vieraskielisissä, joista joka neljäs puhui äidinkielenään venäjää. Venäjäkielisten määrä Helsingissä on (Joronen 2005, 12.) Kielitaidon tarve lisääntyy yleensä maahanmuuton jälkeen, koska tulomaassa puhutaan useimmiten eri kieltä kuin lähtömaassa. Kun valtakunnan raja ylitetään, maahanmuuttajien äidinkieli menettää tavallisesti virallisen asemansa ja sitä voidaan uudessa ympäristössä käyttää vain epävirallisissa yhteyksissä kuten kotona ja samasta maasta muuttaneiden kanssa. Valtakielen taidon puute on vielä suurempi ongelma monikielisissä yhteiskunnissa, joissa jotkut eivät hallitse valtakieltä lainkaan. Tällöin ei ole kysymys vain kielten erilaista statuksista vaan myös niiden väline- ja kommunikaatioarvosta. Maahanmuuttajat, jotka eivät osaa tarpeeksi hyvin vastaanottavan maan kieltä, eivät voi osallistua riittävästi yhteiskuntaelämään. He

11 7 joutuvat seurustelemaan vain omaan ryhmäänsä kuuluvien ihmisten kanssa ja he ovat riippuvaisia muista ihmisistä hankkiessaan tietoa heille tärkeistä asioista (Liebkind 2004, 79-80). 4 TERVEYS 4.1 Terveys Terveys on elämän yksi tärkeä voimavara ja täysipainoisen elämän yksi edellytys, mutta se on myös hyvin suhteellinen käsite, johon vaikuttavat maahanmuuttajia tutkittaessa monet lähtö- ja tulomaan kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät yksilön omien elämäntapojen rinnalla. Rakenteellisia terveyden voimavaroihin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa lähtö- ja tulomaan sukupuolijärjestelmä, yhteiskunnallinen infrastruktuuri ja hallinto, väestön koulutustaso, asumistaso, saniteettijärjestelmät, puhtaan veden saatavuus, ravinnon saanti ja sen laatu, asuinolot, työolot, ympäristötekijät, ehkäisevän terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluiden saatavuus sekä niiden laatu. Elinoloihin vaikuttavien sosiaalisten, kulttuurillisten ja materiaalisten tekijöiden vaikutuksen yksilön elämään ja terveyteen on todettu olevan merkittävämpi kuin hänen perimänsä tai elämäntapojensa vaikutus. Elämisen mahdollisuudet lähtömaassa ja uudessa asuinmaassa, yksilölliset sopeutumiskeinot ja -kyvyt sekä erilaiset syrjinnän muodot vaikuttavat moniulotteisesti eri sukupuolta olevien, eriikäisten ja eri etnisiin ryhmiin kuuluvien terveyteen, hoitoon hakeutumiseen, siihen pääsyyn sekä saadun hoidon laatuun. Kokemus terveydestä on suhteellinen käsite siinä mielessä, että käsitykset terveydestä, sairaudesta ja parantamisesta vaihtelevat kulttuureittain, sillä niille annetaan merkitykset kulttuuripiirin, kokemustiedon, olemassa olevien hoitomahdollisuuksien, mutta myös omien ja perheen taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Muun muassa näistä syistä terveys on moniulotteinen ja suhteellinen käsite (Gissler, Malin, Matveinen 2006, 8-9).

12 8 4.2 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ovat ratkaisevasti vaikuttaneet väestön terveyden parantumiseen. Terveyden edistämisen näkökulmasta terveys syntyy, sitä turvataan ja se voi heikentyä ihmisten arjen olosuhteiden, vuorovaikutuksen, elintapojen ja valintojen tuloksena. Terveyteen vaikuttavat arkiympäristöt. Ihmisten keskinäinen sosiaalinen tuki, yhteenkuuluvuus ja huolenpito sekä elämänhallintataidot vaikuttavat terveyteen. Pelkästään terveydenhuollon keinoin terveyteen ei voida vaikuttaa riittävästi. Terveyden edistäminen korostaa yhteiskunnan kaikkien sektoreiden merkitystä terveyden tuottajina ja ylläpitäjinä. Terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kaikissa politiikoissa (Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa 2004, 28-30). Terveyden edistämisen sisältönä ovat sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus sekä terveyden ylläpitäminen terveellisten elämäntapojen avulla. Terveyden edistämisen toimintamuotoja ovat yksilöä korostavan näkemyksen mukaan terveyskasvatus ja - neuvonta, terveystarkastukset, seulonnat, ja terveyden suojelu. Yksilötasolla terveyden edistämisen tavoitteena on tiedon lisääminen, taitojen tunnistaminen ja käyttäytymiseen liittyvien riskitekijöiden vähentäminen. Tämä näkemys on riittämätön laaja-alaisen terveyden edistämisen perustana (Savola & Koskinen - Ollonqvist 2005, 15). Terveyden edistämisen määrittely muotoutuu yksilötasolla sen mukaan, nähdäänkö yksilö toimijana vai toiminnan kohteena. Yksilön ollessa toimija terveyden edistäminen määrittyy ihmisten omana vastuuna ja valintana. Ihmisille tarjotaan tietoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisuuksia terveellisiin valintoihin. Terveyden edistäminen on terveystiedon välittämistä esim. joukkotiedotuksen avulla, terveellisten tuotteiden ja palvelujen tarjontaa. Yksilö ollessa toiminnan kohde, terveyden edistäminen on tietoista vaikuttamista ja pyrkimystä muuttaa hänen asenteitaan ja käyttäytymistään (terveyskasvatus, terveysneuvonta, opetus) (Perttilä 1999, 72). Terveyden edistäminen, terveyden vaaliminen ja korkealaatuinen perusterveydenhuolto - ja siten kalliiden lääketieteellisten hoitojen välttäminen - on taloudellisesti kannattavinta terveydenhuoltopolitiikkaa. Tämän periaatteen toteutumiseksi kaikkien väestöryhmien kohdalla tarvitaan kattavaa, kulttuurisesti asiantuntevaa tiedottamista ja

13 9 toimintaa terveyden edistämiseksi. Ehkäisevä terveydenhoitotyö ja -politiikka ovat tehokkainta silloin, kun toimijoilla on riittävästi tietoa käytettävissään kohdeyhteisön odotuksista ja tarpeista (Clarke 2002). 4.3 Potilaan oikeudet Suomessa on voimassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista ( /785). Laki koskee koko terveydenhuoltoa sekä sosiaalihuollon laitoksissa annettavia terveydenhuollon palveluja. Laissa säädetään mm. seuraavista asioista: Hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Potilaalle on annettava tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja hoidon vaihtoehdoista. Potilaalla on oikeus tarkistaa hänestä potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ja oikaista ne. Hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen hoitolaitokselle (Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa 2004, 28-30). 4.4 Kulttuuri ja terveys Jokaisessa kulttuurissa on omat käsityksensä siitä, mitä pidetään sairautena ja mitä normaalina. Kulttuuriset sairausluokitukset voivat sisältää sairauksia, joita länsimainen lääketiede ei osaa nimetä eikä hoitaa ja päinvastoin. Yhteisen käsitteiden puute voi vaikeuttaa oireiden ilmaisua. Kulttuuriset käsitykset terveydestä ja sairaudesta vaikuttavat myös oireiden havaitsemiseen ja tulkitsemiseen. Sairauskäsitykset selittävät myös, miksi ja miten sairastuminen tapahtuu. (Viialainen 1995, 17.) Eri kulttuureista kotoisin olevien asiakkaiden hoitaminen moderneissa suomalaisissa sairaaloissa, terveyskeskuksissa, neuvoloissa jne. voi aiheuttaa monenlaisia väärinkäsityksiä. Henkilökunnalla ja asiakkaalla voi olla erilaisia käsityksiä asiakkaan tilasta, käyttäytymissäännöistä, ajasta, häveliäisyydestä. Nämä voivat vaikeuttaa yhteisymmärryksen saavuttamista. Kielimuurin ylittäminen on tärkeä ensiaskel

14 10 kulttuurien välisessä viestinnässä. Ilmeisin ja suurimmaksi koettu vaikeus on juuri yhteisen kielen puute. Sanat ja kieli ovat kuitenkin vain osa kanssakäymistä. Tärkeä osa viestintää on ei-sanallinen ruumiinkieli: ilmeet, eleet, asennot ja pukeutuminen. Monet kirjoittamattomat säännöt ohjaavat keskustelun etenemistä, sopivien puheenaiheiden valintaa ja kohteliaisuutta. (Viialainen 1995, 18.) Maahanmuuttajille Suomessa on tarjolla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Maahanmuuttajapalveluiden tarkoitus on tukea maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja pyrkiä edesauttaa yhteiskunnan kehittymistä monikulttuurisuutta ja erilaisuutta hyväksyväksi. Maahanmuuttajien kannalta on tärkeää, että he voivat ylläpitää omaa kulttuuriaan ja sen mukana lujittaa uusissa oloissa omaa identiteettiään. Äidinkielellä on tässä luonnollisesti merkittävä osansa. Samalla maahanmuuttajat pyritään tutustumaan ja sopeuttamaan uuteen kotikotimaahansa mahdollisimman hyvin. Usein juuri sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä on tärkeä rooli tässä työssä (Taipale & Lahti 2004, 173). 5 TERVEYDENHOITO 5.1 Perusterveydenhoito Suomessa Porrastetussa terveydenhuollossa perusterveydenhuolto vastaa sairauksien ennaltaehkäisystä ja väestön terveyden edistämisestä. Se hoitaa myös yleiset terveysongelmat, tarjoaa ensiapua vaikeisiinkin sairauksiin ja lähettää potilaat jatkotutkimuksiin ja -hoitoon tarpeen vaatiessa. (Taipale & Lahti 2004, 141.) Kunta järjestää asukkailleen perusterveydenhuollon palvelut terveyskeskuksessa. Terveyskeskukset perustettiin kansanterveyslailla vuona 1972, jolloin niihin koottiin siihen asti hajallaan toimineet kunnanlääkäri, äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä tartunnantorjunnan palvelut. Lisäksi korostettiin kansantautien ennaltaehkäisyn merkitystä ja parannettiin kansantautien ennaltaehkäisyn merkitystä ja parannettiin muun muassa hammashuollon ja kuntoutuspalvelujen saantia. (Taipale & Lahti 2004, 141.)

15 11 Terveyskeskus on organisaatio, joilla voi olla monta toimipistettä, esimerkiksi erillisiä neuvoloita tai terveysasemia. Useimmilla terveyskeskuksilla on myös oma vuodeosasto eli terveyskeskuksen sairaala tavallisten sairauksien ja pitkäaikaissairaiden hoitoa ja hoivaa varten. (Taipale & Lahti 2004, 141.) Pääsäännön mukaan Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla on samat oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin suomalaisillakin. Asumiseen perustuvassa sosiaaliturvalainsäädännössä tarkoitetun asumisen määrittelyn pääsääntö on kirjattu ns. soveltamislakiin. (Laine 2001, 89.) Suomessa kunnan tehtävänä on järjestää terveyspalvelut. Suomessa asuvalla on kansalaisuudesta riippumatta oikeus sekä julkisen terveydenhuollon palveluihin. Suomessa asuvalla on oikeus käyttää asuinkuntansa terveyskeskuspalveluja. (Laine 2001, 95.) Terveydenhuollon perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavissa olevat terveyspalvelut. Tavoitteena on psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen - terveydelle on luotava pohja riittävän varhain. Perusterveydenhuollon tavoite on väestön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Terveydenhoitaja osallistuu eri-ikäisten ihmisten terveystarkastuksiin tukemalla, ohjaamalla ja auttamalla heitä säilyttämään terveytensä ja antamalla sairauksia ennaltaehkäisevää hoitoa. Terveydenhoitajan työ on kokonaisvaltaista yksilön ja perheen tarpeisiin vastaamista. Perusterveydenhuollon palvelut toteutetaan välittömässä vuorovaikutussuhteessa työntekijöiden ja asiakkaiden välillä. (Kosonen 1995, 2-3.) 5.2 Terveydenhoitajan vastaanotto Terveydenhoitajan vastaanotto sijaitsee terveysasemalla. Hänen asiakkainaan ovat terveet, sairaat, vammaiset ja erityispalvelujen tarpeessa olevat ihmiset sekä heidän perheensä kaikista ikäryhmistä. Terveydenhoitaja ottaa työssään huomioon ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden sekä hänen elinympäristönsä

16 12 Terveydenhoitajan avovastaanotto palvelee äkillisesti sairastuneita tai pienemmistä tapaturmista kärsiviä, joiden sairaus ei vaadi välitöntä lääkärin vastaanotolla käyntiä ilman ajanvaraustakin. Asiakas voi myös varata arkipäivisin, puhelimessa tai käymällä terveysasemalla, ajan omalle terveydenhoitajalle. (Tossavainen 1998, 61). Tossavaisen (1998, 54-55) mukaan terveydenhoitajan palveluihin kuuluu terveyttä edistävä neuvonta, terveystarkastukset, rokotukset ja terveydentilan seuranta ja arviointi eri elämän vaiheissa. Terveydenhoitajat voivat antaa lyhytaikaisesta poissaolosta virallisen todistuksen. He voivat laatia myös lähetteen laboratorioon tai antaa ehkäisyneuvontaa. Lisäksi terveydenhoitajat tekevät pieniä toimenpiteitä (korvahuuhtelua, haavahoitoja, ompeleiden poistoja jne.) Terveydenhoitajan terveyspalvelut ovat maksutonta peruspalvelua. 5.3 Terveyspalveluiden käyttö Sukupuolten terveyskäyttäytymisestä tiedetään se, että naiset käyttävät terveyspalveluita enemmän kuin miehet, kokevat terveytensä yleensä heikommaksi kuin miehet ja sairastavat enemmän kuin miehet, mutta elävät kauemmin kuin miehet. Etnisen ryhmän sukupuolijärjestelmä vaikuttaa kaikkien jäsentensä elämään, mutta erityisen voimakkaasti se vaikuttaa naisten ja tyttöjen hyvinvointiin ja terveyteen. Etnisen ryhmän sukupuolijärjestelmä määrää yleensä sen, miten nainen voi elämänsä elää. Naisen asema vaihtelee hänen siviilisäätynsä ja ikänsä mukaan sekä sen mukaan, onko hänellä lapsia vai ei. Samojen elämää määrittävien tekijöiden mukaan myös hänen terveytensä ja terveystarpeensa vaihtelevat. Mikään sukupuolikulttuuri ei ole koskematon ja muuttumaton, vaan ne elävät vuorovaikutuksessa elinpiirin eri kulttuurien kanssa. (Gissler, Malin, Matveinen 2006, 11.) Terveyspalveluiden käyttöön vaikuttavat tekijät voidaan käsitteellisesti jaotella yksilöja järjestelmätason tekijöihin, vaikka käytännössä ne liittyvät toisiinsa. Yksilön terveyspalvelun käytön tarve syntyy silloin, kun hän kokee tarvitsevansa apua terveysongelmaansa tai kokee itsensä sairaaksi, jonka seurauksena hän hakee lääketieteellistä apua vaivaansa. Lisäksi hänellä täytyy olla käsitys siitä, millä tavoin

17 13 terveysongelmaa tai sairautta voidaan yrittää parantaa hänen elinpiirissään. Usein hoitoon pääsyä hankaloittavat erilaiset terveydenhuoltojärjestelmään liittyvät rakenteelliset esteet, kuten lääkäri- ja hoitajapula, puuttuvat hoitolaitteet. Muita hoitoon pääsyn esteitä ovat kommunikaatio-ongelmat hoidon antajan ja saajan välillä. Nämä vuorovaikutuksen ongelmat voivat johtua hoidon osapuolten kielteisistä asenteista toisiaan kohtaan ja kielitaidottomuudesta. (Gissler, Malin, Matveinen 2006, 13.) 5.4 Transkulttuurinen hoitotyö Transkulttuurinen hoitotyö on tärkeä hoitotyön alue, joka keskittyy maailman eri kulttuurien ja alakulttuurien vertailevaan tutkimiseen ja analysointiin erityisesti hoitamiskäyttäytymisen, hoitotyön sekä terveyttä ja sairautta koskevien arvojen, uskomusten ja käyttäytymismallien osalta ja jonka päämääränä on muodostaa tieteellinen ja humanistinen tietoperusta eri kulttuureille ominaisten ja kaikille kulttuureille yhteisten hoitotyön käytäntöjen tuottamiseksi. (Marriner-Tomey 1994, 413.) Transkulttuurisen hoitotyön päämääränä ei ole pelkästään tulla tietoiseksi eri kulttuureista tai oppia ymmärtämään niitä. Tavoitteena on tehdä kulttuurista ammatillisen hoitotiedon ja hoitokäytännön perusta, joka antaa lähtökohdan käsitteiden muodostamiselle sekä hoidon suunnittelulle ja toteuttamiselle. (Marriner-Tomey 1994, 414.) Hoitotyön teoriassa täytyy pyrkiä luovasti selvittämään yksilöiden, perheiden ja ryhmien kulttuurisiin elämäntapoihin perustuvaa hoitamiskäyttäytymistä, arvoja ja uskomuksia, jotta pystyttäisiin toteuttamaan tehokasta, tyydyttävää ja kulttuurinmukaista hoitotyötä. Ellei käytännön hoitotyössä oteta huomioon inhimillisten tarpeiden kulttuurisia aspekteja, hoitotyön tehokkuus heikkenee. (Marriner-Tomey 1994, 414.) Leininger pitää hoitoteoriansa päämääränä kulttuurinmukaisen hoidon antamista. Hänen mukaansa sairaanhoitajien täytyy pyrkiä selvittämään hoidon käyttötapoja ja

18 14 merkityksiä, niin että kunkin kulttuurin hoitokäytäntö, arvot, uskomukset ja elämäntavat antavat täsmällisen ja luotettavan lähtökohdan kulttuurinmukaisen hoidon suunnittelulle ja tehokkaalle toteuttamiselle, sekä tunnistamaan hoidon yleismaailmallisia piirteitä. Hän korostaa, etteivät hoitajat pysty eri kulttuureissa työskennellessään erottamaan maailmankatsomuksia, sosiaalista rakennetta ja kulttuurisidonnaisia (kansanomaisia tai ammatillisia) uskomuksia terveydestä, hyvinvoinnista, sairaudesta eivätkä hoidosta, koska nämä tekijät liittyvät tiiviisti yhteen. Sellaiset yhteiskuntarakenteen piirteet kuin uskonto, politiikka, kulttuuri, talouselämä ja sukulaisuus ovat tärkeitä voimia, jotka vaikuttavat hoitoon sekä hyvinvointiin ja sairastamiseen. (Marriner-Tomey 1994, 416.) Leininger väittää, että hoitajien kulttuurisokeus, kulttuurisokki vaikeuttavat suuresti uuden tiedon löytämistä ja heikentävät viime kädessä asiakkaille annetun hoidonlaatua. Hänen mielestään juuri kulttuurimukainen hoito saa asiakkaat tuntemaan, että he saavat hyvää hoitoa, ja se toimii siten tehokkaana tervehdyttävänä voimana. (Marriner- Tomey 1994, 416.) Hoidolla on biofyysinen, kulttuurinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen ulottuvuus, ja kulttuurin käsite tarjoaa kaikkein laajimmat keinot hoidon tuntemiseen ja ymmärtämiseen. Hoitotyö on transkulttuurinen ilmiö, koska hoitajat ovat vuorovaikutuksessa asiakkaiden, henkilökunnan ja muiden ryhmien kanssa, ja hoitajien täytyy tunnistaa ja käyttää eri kulttuureista peräisin olevaa tietoa hoitajapotilassuhteesta. Hoitotoiminnot ja hoidon päämäärät ja tehtävät vaihtelevat kulttuurista toiseen, koska eri kulttuureja edustavilla ihmisillä on erilainen maailmankatsomus ja erilaiset kulttuuriarvot. (Marriner-Tomey 1994, 417.) Yhä useammat hoitajat ovat alkaneet oivaltaa transkulttuurisen hoitotyön käsitteen ja erilaisten kulttuurien ymmärtämisen tärkeyden. Leininger toteaa: Olemme astumassa uuteen vaiheeseen terveyden korostamisessa tutkiessamme kulttuuritekijöiden vaikutusta ihmisten hoito-, terveys- ja sairauskäyttäytymiseen. Kuluttajien kulttuuriidentiteetin vahvistuessa kasvaa myös kulttuuritietoisen ja kulttuurinmukainen hoidon tarve erilaisista kulttuureista tulevien asiakkaiden auttamiseksi. Yhteiskuntien kulttuurikirjo laajenee, ja terveydenhenkilöstön odotetaan vastaavan asiakkaiden moninaisiin kulttuurisiin tarpeisiin. Siirtolaiset ja vieraista kulttuureista tulevat ihmiset

19 15 odottavat yleensä, että hoitajat kunnioittavat heidän kulttuuriarvojaan, uskomuksiaan ja elämäntapojaan (Marriner-Tomey 1994, 422). 5.5 Maahanmuuttajien terveydentila Suomessa ei vielä ole kovin paljon ja systemaattisesti tutkittu maahanmuuttajien terveyskysymyksiä. Tutkimusta on sitä vastoin kyllä tehty etnisistä suhteista, rasismista, maahanmuuttajien identiteettistä, perheistä ja työelämän kysymyksistä, joihin terveyskysymykset laajasti ottaen liittyvät. Usein maahanmuuttajat kuuluvat alempiin sosioekonomisiin ryhmiin, minkä on todettu terveyden eriarvoisuustutkimuksissa merkitsevän usein heikompaa terveyttä, korkeampaa sairastavuutta ja kuolleisuutta, minkä olettaisi näkyvän lisääntyneenä terveydenhuollon palveluiden käyttönä (Gissler, Malin, Matveinen 2006, 9-10). Tutkimukset ovat osoittaneet, että terveydentilaan vaikuttavat yksilön ominaisuuksien lisäksi monet yhteiskunnalliset ja kulttuuriset seikat. Iän ja sukupuolen merkitys on ilmeinen, samoin on usein todettu mm. sosioekonomisen aseman sekä ammattiaseman, koulutuksen, siviilisäädyn ja asuinalueen vaikutus terveyteen. (Pohjanpää, Paananen & Nieminen 2003, 101.) Maasta toiseen muuttavat ovat yleensä keskimääräistä terveempiä, sillä jo maasta lähteminen ja siihen liittyvä asioiden järjestäminen edellyttävät, että lähtijällä on tahtoa, mahdollisuuksia sekä henkisiä, taloudellisia ja sosiaalisia voimavaroja tehdä muuttopäätös ja toteuttaa se. Aina maahanmuuttajiksi ei valikoidu vain terveimpiä ihmisiä. Maahan saapuu myös sairaita, vanhuksia ja vammaisia, joilla ei olisi ollut mahdollisuuksia itse järjestää ja selviytyä pitkästä muuttomatkasta. (Pohjanpää, Paananen & Nieminen 2003, )

20 Maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen Maahanmuuttajia on kaikista ikä- ja sosiaaliluokista ja heidän koulutuksensa, kansallisuutensa ja kokemuksensa ovat erittäin vaihtelevia, heitä yhdistää ainoistaan vieraassa maassa oleminen. Tästä syystä on vaikea antaa mitään yleispätevätekniikkaa ulkomaalaisten kanssa työskentelyyn. (Viialainen 1995, 24.) Asiakkaaseen ja hoitosuhteeseen vaikuttaa kulttuurin lisäksi myös ulkomaalaisuus tai pakolaisuus. Valtakulttuuri saattaa suhtautua ulkomaalaiseen vihamielisesti tai pakolaisuuteen liittyvät traumaattiset kokemukset aiheuttaa ongelmia ja vaikeuttaa sopeutumista. Niin ikään elintason lasku ja työttömyys voivat tehdä maahanmuuttajan elämän vaikeaksi. (Viialainen 1995, 24.) Ulkomaalaisuudesta ja vieraasta kulttuuritaustasta ei tarvitse tehdä hoitosuhdetta hallitsevaa tekijää. Vieras kieli ja erilaiset tavat saattavat estää näkemästä asiakasta yksilönä, jota hoidetaan samalla tavalla kuin ketä tahansa muuta potilasta. Ihmiset toimivat yksilöllisesti eikä kulttuurilla voi selittää kaikkea. (Viialainen 1995, ) Asiakkaan ulkomaalaisuus ei sinänsä vaadi työntekijältä mitään erityistä ammattitaitoa, vaan työ vieraasta kulttuurista tulevan asiakkaan kanssa perustuu samalle ammattitaidolle kuin omasta kulttuureista tulevan asiakkaan kanssa. Työntekijän on hyvä muistaa oma ammattiroolinsa tuntiessaan itsensä avuttomaksi ja tietämättömäksi. Maahanmuuttajan tutkimus- ja hoitoperiaatteet eivät poikkea suomalaisten potilaiden hoidosta ja tutkimisesta. (Viialainen 1995, 25.) Kulttuurien kohtaamistilanteessa työntekijän on hyvä tulla ajatelleeksi omien käsitystensä ja käytöksensä kulttuurisidonnaisuutta. Työntekijöitä vaaditaan myös herkkyyttä oivaltaa, mistä vuorovaikutustilanteissa ja asiakkaan käyttäytymisessä on kysymys. Vaikka työntekijällä ja asiakkaalla on yhteinen kieli vaikkapa tulkin välityksellä, on oltava tietoinen ei-sanallisen viestinnän merkityksistä ja kulttuurisidonnaisuudesta. On hyvä muistaa, että myös työntekijän persoona, sukupuoli, puhe-, pukeutumis- ja käyttäytymistavat vaikuttavat siihen, miten asiakas häntä tulkitsee. (Viialainen 1995, 25.)

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Esityksen rakenne Maahanmuuttajan käsite Maahanmuuttajien kuntoutusta sivunneiden tutkimusten tuloksia

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa

Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa 1 Esittely & sidonnaisuudet Kuka minä olen? Psykologian dosentti, psykologi Valtiotieteiden maisteri (sosiaalipsykologia, etniset suhteet) Psykoterapeutti,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Hoitotyö terveysasemalla

Hoitotyö terveysasemalla Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

FINSOTE KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA

FINSOTE KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA FINSOTE 2018- KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA Asiakkaat ja Sote-seminaari Anna-Mari Aalto Tutkimuspäällikkö, THL 25.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 MIKSI VÄESTÖN KOKEMUKSILLA PALVELUJÄREJSTELMÄSTÄ

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Sanastoa. Kotopaikka-hanke

Sanastoa. Kotopaikka-hanke Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Taloustutkimus Oy Pasi Holm 1 Yhteenveto seniorikansalaisten kotihoidosta Kotihoidon piirissä vajaat 60.000 seniorikansalaista Yli 74-vuotiaita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Maahanmuuton prosessi ja stressi

Maahanmuuton prosessi ja stressi Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.

Lisätiedot

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Tere tulemast, tervetuloa!

Tere tulemast, tervetuloa! Reacting to Growing Immigration Strengthening social inclusion of Estonian migrant families in Finland and Estonia REGI projekti 2015-2107 Tere tulemast, tervetuloa! REGI-projekti Kaksivuotista projektia

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa? Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Potilaan asema ja oikeudet

Potilaan asema ja oikeudet Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot