Katsaus Hämeenlinnan ympäristön tilaan. Ympäristöosaston julkaisuja 34 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus Hämeenlinnan ympäristön tilaan. Ympäristöosaston julkaisuja 34 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä"

Transkriptio

1 Katsaus Hämeenlinnan ympäristön tilaan Ympäristöosaston julkaisuja 34 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä

2 Lähdeviite: Susanna Kiijärvi (toim.) Katsaus Hämeenlinnan ympäristön tilaan. Ympäristöosaston julkaisuja 34. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. Tekstit: Kartat: Kannen valokuvat: Taitto ja painatus: Kustannus: Reijo Hemilä, Heli Jutila, Karri Jutila, Susanna Kiijärvi ja Sirpa Viholainen Marja Kokko Hämeen linna (Marjukka Välimaa), Ahvenistonharju (Karri Jutila), Katumajärvi (Heli Jutila), Vanajavesi (Timo Viinanen) OffsetKolmio Oy, Hämeenlinna Interreg IIIA -hanke Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa ISBN ISSN Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS

3 Esipuhe Aluksi Hämeenlinnan ensimmäisen ympäristöntila-katsauksen tavoitteena on tarjota hämeenlinnalaisille ajankohtaista tietoa heidän ympäristönsä nykytilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Riittävä tieto on kaiken päätöksenteon ja osallistumisen perusedellytys. Kuntalaiset kaipaavat jatkuvasti tietoa elinympäristöstään. Ympäristötietoa tarvitaan erityisesti arvioitaessa erilaisten suojelutoimenpiteiden vaikuttavuutta ja etsittäessä ratkaisuja ympäristöämme koskeviin ongelmiin. Hämeenlinnan ympäristöntila -katsaus ei ole tyhjentävä kuvaus kaupunkimme ympäristön tilasta, vaan tarjoaa näkökulmia keskeisimpiin ympäristömme asioihin. Ympäristö on laaja käsite. Se pitää sisällään luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön ja sillä viitataan usein myös ihmisen sosiaaliseen ja kulttuuriseen toimintaympäristöön. Luonnonympäristö käsittää kallio- ja maaperän, kasvi- ja eläinlajiston ja vesistöt. Rakennettua ympäristöä ovat mm. puistot, kadut, pihat ja rakennukset. Tässä katsauksessa painopiste on luonnonympäristössä ja siihen vaikuttavien ihmistoimintojen kuvauksessa. Tiukka rajanveto on kuitenkin mahdotonta. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus alueella on jatkunut vuosituhansia. Monet arvokkaat elinympäristöt ovat syntyneet ihmistoiminnan tuloksena ja vaativat säilyäkseen jatkuvaa hoitoa. Toisaalta ihmisen vaikutus ulottuu kaikkialle eikä alkuperäistä luontoa sanan varsinaisessa merkityksessä enää ole. Hämeenlinnan ympäristön tilaa käsitellään kolmen luonnon peruselementin - maan, veden ja ilmankautta. Ympäristön tilan seuraaminen on tärkeää, paitsi luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta, myös ihmisen terveyden ja luonnonvarojen riittävyyden näkökulmasta. Luonto tarjoaa meille ruuan jota syömme, veden jota juomme ja ilman jota hengitämme, raaka-aineita, energiaa, kauniita maisemia ja paikan virkistäytyä. Kunnan velvollisuuksiin kuuluu alueensa ympäristön tilan seuranta ja siitä tiedottaminen. Tämä katsaus on koottu Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston ympäristönsuojelun henkilökunnan yhteistyönä. Katsaus on laadittu osana EU:n Interreg IIIA -rahoitteista hanketta Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa. Ympäristön säilyminen edellyttää ympäristökuormituksen vähentämistä, riskitekijöiden hallintaa, negatiivisten muutosten ennaltaehkäisyä ja tiedon lisäämistä. Ympäristöongelmien ennakointi on erityisen tärkeää, sillä monet vaikutukset näkyvät viiveellä ja säilyvät luonnossa pitkään, vaikka aiheuttaja saataisiinkin kuriin. Hyvän ympäristön vaaliminen on kaikkien yhteinen asia: virkamiesten, asukkaiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen. 3

4 Sisältö Sisältö ALUKSI... 3 HÄMEENLINNA TÄNÄÄN... 5 Kaupunki Vanajaveden rannalla... 6 Ympäristöä suojellaan monin keinoin... 7 Maankäytön kokonaisvaltainen suunnittelu avainasemassa... 8 MAA... 9 Pienellä alueella laaja luonnonkirjo Monipuolisia suojelualueita ja -kohteita Hämeenlinnan kasvilajisto tunnetaan hyvin Puistojen verkosto toimii ekologisena käytävänä Kansallinen kaupunkipuisto - ikkuna suomalaiseen historiaan ja luontoon Kokonaisjätemäärä kasvaa, yhdyskuntajätteen määrä laskussa Kaatopaikoille tiukemmat vaatimukset Vanhat kaatopaikat riski maaperälle VESI Runsaat pohjavesivarat takaavat puhdasta juomavettä hämeenlinnalaisille Pintavesien tila vaihtelee välttävästä erinomaiseen Hämeenlinnan järviä Hajakuormitus rehevöittää Vanajavettä - pistekuormitus saatu kuriin Katumajärveä kunnostamaan ILMA Ilmanlaatua seurataan päivittäin Liikenne ja energiantuotanto kuormittavat Ilmastonmuutos koskee kaikkia Ilma kuljettaa myös melusaastetta HÄMEENLINNA HUOMENNA LÄHTEET

5 Hämeenlinna tänään Hämeenlinnassa yhdistyvät rikas luonto, kulttuurihistoria ja kasvava elinvoimainen kaupunki. Ainutkertaiset ominaispiirteet asettavat haasteita kaupungin kehittämiselle. Luonnonympäristö, historia ja kehitys tulee sovittaa yhteen niin, että myös tulevat hämeenlinnalaiset voivat nauttia kaupunkinsa monipuolisesta ympäristöstä. 5

6 Hämeenlinna tänään Kaupunki Vanajaveden rannalla Hämeenlinnan kaupunki on syntynyt pienilmastoltaan edulliseen ja maaperältään hedelmälliseen Vanajaveden laaksoon. Maisemalle tyypillisiä ovat kaupunkia halkovat vesistöt, harjuselänteet sekä rehevät lehdot. Kaupungin maamerkkeinä tunnetaan Hämeen keskiaikainen linna sekä Aulangon puistometsä. KUVA KARRI JUTILA Luonnonympäristön elementit ovat tarjonneet edellytykset maanviljelyyn, helppoihin kulkureitteihin ja puolustusasemiin. Alueen asutuksen historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. Keskiaikaisen kivilinnan rakennustyöt on aloitettu todennäköisesti jo 1300-luvun lopulla. Hämeenlinna on Suomen vanhin sisämaakaupunki. Varsinaiset kaupunkioikeudet Hämeenlinnalle myönnettiin vuonna 1639 ja vuodesta 1775 Hämeenlinna on toiminut läänin pääkaupunkina. Vuonna 1862 valmistui rautatieyhteys Helsingistä ja samoihin aikoihin alkoi vilkas höyrylaivaliikenne Vanajaveden reitillä. Hämeenlinna säilyi pitkään pienenä idyllisenä kaupunkina. Varsinainen kasvukausi ajoittuu toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Siirtoväki, teollistuminen ja suuri maaltamuutto kasvattivat kaupungin väkiluvun muutamassa vuosikymmenessä moninkertaiseksi. Sodan jälkeisen kasvun perusedellytyksenä on ollut kaupungin edullinen sijainti. Tänä päivänä Hämeenlinna on edelleen Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, monipuolinen hallinto- ja kulttuurikaupunki ja liikenteen risteyskohta. Hämeenlinnassa kietoutuvat yhteen rikas luonnonympäristö, kulttuurihistoria ja kasvavan kaupungin elinvoimaisuus. Hämeenlinnan asukasmäärä on lisääntynyt jatkuvasti 1980-luvun loppupuolelta alkaen lähinnä muuttoliikkeen seurauksena. Vuonna 2003 kaupungin väkiluku oli lähes , ja vuosittainen kasvu on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut keskimäärin 270 henkeä. Väestön ennustetaan kasvavan myös jatkossa. Suurin osa hämeenlinnalaisista työskentelee palveluammateissa ja teollisuuden piirissä. Jokaisen elinvoimaisen kaupungin tavoitteena on ylläpitää elinympäristöä, jossa ihmiset haluavat asua ja työskennellä. Yksi Hämeenlinnan menestystekijöistä on kaunis luonnonympäristö, joka tarjoaa asukkaille mittavat ulkoilu- ja virkistäytymismahdollisuudet. Luonnolla on merkitystä myös kaupungin matkailuvalttina. Hämeenlinnan haasteena onkin alkuperäisen luonnon suojelun, kulttuurihistoriallisten ympäristöjen säilyttämisen sekä kaupungin kasvun aiheuttaman laajentumispaineen yhteensovittaminen. Hämeenlinna lukuina Perustettu 1639 Pinta-ala km 2 Vesistöjä 18.5 km 2, 10 % kaupungin pinta-alasta Väkiluku Väestönmuutos henkeä, kasvu 0.4 % Väestöntiheys henkeä / maa-km 2 Työttömyysaste % Elinkeinorakenne 2002 palvelut 71.2 %, teollisuus 26.5 %, muut 2.3 % 6

7 Hämeenlinna tänään Ympäristöä suojellaan monin keinoin Lainsäädäntö asettaa vaatimuksia ympäristönsuojelulle. Ympäristönsuojelun ohjauskeinoilla tarkoitetaan yleensä viranomaisten toimia, joilla ihmisten ja yritysten ympäristölle haitallista käyttäytymistä pyritään rajoittamaan tai muuten ohjaamaan lainsäädännön mukaisesti. Näiden rinnalla keskeistä on kaikkien toimijoiden yhteinen vastuu ympäristön tilasta. Maankäytön suunnittelulla ohjataan erilaisten toimintojen sijoittamista ja rakentamista kaupungin alueella: mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Maankäytön suunnittelu on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Suunnittelujärjestelmä kulkee portaittain yleispiirteisestä maankäytön suunnittelusta yksityiskohtaisempiin asemakaavoihin. Hämeenlinnan kaupungin kaavoitustoimisto vastaa kaupungin yleis- ja asemakaavojen laatimisesta ja Hämeen liitto maakuntakaavasta. Kaavoitettavista alueista tehdään erilaisia ympäristöselvityksiä esimerkiksi alueen luontoarvoista, melukysymyksistä, ilmanlaadusta, maaperän pilaantumisesta sekä maisema- ja kulttuuriarvoista. Lupa- ja ilmoitusmenettelyt sekä tarkkailu ja valvonta perustuvat lukuisiin eri lakeihin ja kunnassa niistä huolehtivat kunnan ympäristöviranomainen sekä valtiohallinnon alueelliset ympäristöviranomaiset. Luvat koskevat esimerkiksi terveyden-, ilman-, vesistöjen- ja alkuperäisen luonnon suojelua, meluntorjuntaa ja jätehuoltoa. Tyypillisiä luvitettavia toimintoja ovat polttonesteiden jakeluasemat ja teollisuuslaitokset. Hämeenlinnassa luvat myöntää Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston ympäristölautakunta ja laajemmissa hankkeissa Hämeen ympäristökeskus tai Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Alkuperäisen luonnon suojelulla pyritään turvaamaan eläin- ja kasvilajiston sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuus. Keskeisiä suojelukeinoja ovat eriasteiset suojelualueet ja -ohjelmat sekä lajien uhanalaisluokitukset ja rauhoittaminen. Luonnon monimuotoisuuden suojelu käsittää kuitenkin paljon muutakin kuin alueiden koskemattomuuteen tähtääviä ehdottomia suojelukeinoja. Monimuotoisuutta ylläpidetään myös talousmetsissä sekä kaupunki- ja kulttuuriympäristöissä. Tällöin suojelukeinot sovitetaan yhteen alueiden muun käytön kanssa. Luonnonvarojen kestävä käytöllä pyritään sopeuttamaan ihmistoiminta hyödynnettävien luonnonvarojen määrään. Luonnonvaroiksi ymmärretään yleensä tuotteet tai ilmiöt, joita ihminen voi hyödyntää raaka-aineena tai energiana. Laajasti ajateltuna luonnonvaroja ovat myös puhdas ilma, kaunis maisema ja vapaasti käytettävissä oleva järven ranta. Lainsäädäntö määrittelee, milloin luonnonvarojen käyttö on luvanvaraista ja milloin käytön vaikutuksista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Tyypillistä luvanvaraista luonnonvarojen hyödyntämistä ovat pohjaveden pumppaaminen talousvedeksi ja maa- ja kiviaineisten otto. Ympäristöasioista tiedottaminen, ympäristökasvatus ja -valistus ovat keskeisimmät tiedollisen ohjauksen keinot. Ympäristön tilan seuranta ja siitä tiedottaminen sekä tutkimus, koulutus ja ympäristötietoisuuden lisääminen tarjoavat niin päättäjille, viranomaisille kuin asukkaille perustan ympäristön kannalta vastuullisten valintojen tekemiseen. 7

8 Hämeenlinna tänään Maankäytön kokonaisvaltainen suunnittelu avainasemassa Hämeenlinna on selkeästi kaupunkiympäristö. Taajama-aste on 98,5 % eli lähes kaikki hämeenlinnalaiset asuvat taajama-alueilla. Kaupungin sydän on historiallinen ruutukaavakeskusta, jonka ympärille on rakentunut lähiöiden kehä. Harjut, Vanajavesi ja moottoritie pirstovat kaupunkirakennetta, ja kaupungin kasvaessa yhdyskuntarakenne on pyrkinyt hajaantumaan. Vuonna 2002 kaupungin alueesta 34,4 km 2 eli 19 % oli asemakaavoitettua aluetta. Uusia asemakaavoja laaditaan niin täydennysrakennusalueille kuin uusille alueille. Viimeaikaisena esimerkkinä täydennysrakentamisesta on Keinusaaren asemakaava ja uuden alueen käyttöön otosta vuoden 2007 asuntomessujen alue Harvoilanmäessä. Hämeenlinnassa on voimassa pääosin vuonna 1984 hyväksytty yleiskaava, jota on päivitetty tarpeen mukaan. Tällä hetkellä valmisteilla on Katumajärven itäpuolen osayleiskaava. Neljä vuotta valmisteilla ollut maakuntakaava hyväksyttiin Hämeen liiton maakuntavaltuustossa marraskuussa 2004 ja se odottaa ympäristöministeriön vahvistusta. Voimassa oleva seutukaava muodostuu vaiheittain laadittujen seutukaavojen yhdistelmästä ja sitä on viimeksi päivitetty vuonna Maankäytön ratkaisut vaikuttavat pysyvästi ympäristöön eivätkä ne aina ole ristiriidattomia. Maankäytön suunnittelussa tyypillistä keskustelua käydään kaupunkirakenteen tiivistämis- ja hajautumisnäkökulmien ympärillä. Yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan asutuksen ja toimintojen levittäytymistä siten, että työssäkäynti- ja asiointietäisyydet kasvavat, mikä puolestaan lisää liikenneverkoston rakentamis- ja ylläpitokustannuksia, liikennemääriä sekä rakennetun maa-alan osuutta. Toisaalta yhdyskuntarakenteen tiivistäminenkään ei aina ole ainoa oikea vaihtoehto, kun halutaan säilyttää luonnonarvoiltaan, historiallisesti tai maisemallisesti tärkeitä ympäristöjä. Kaupungin kehitys asettaa haasteita maankäytön suunnittelulle ja erilaisten toimintojen sijoittamiselle kaupungin alueella. Hämeenlinnassa käynnistyi vuonna 2001 kaupunkirakenteen strategiatyö, jossa linjataan kokonaisvaltaisesti Hämeenlinnan kehityksen suuntaa. Strategiatyössä pyritään kytkemään yhteen merkittävät elinkeinopoliittiset, seudulliset ja useiden toimijoiden yhteishankkeet sekä muu maankäytön suunnittelu. Toinen maankäytön strategian keskeinen tavoite on määritellä, minkälaista Hämeenlinnan kehitys tulisi olla pitkällä aikavälillä ja miten hämeenlinnalaisille luodaan hyvä ja viihtyisä elinympäristö. Hämeenlinnan maankäyttöluokkien jakauma (%) 10,0 % 1,5 % 3,3 % 0,1 % 12,4 % Asuin- ja vapaa-ajan alueet Liiketoiminnan, hallinnon ja teollisuuden alueet Liikennealueet ja yhdyskuntatekniikka Kallio- ja maa-ainesten ottoalueet Maatalousmaat 62,8 % 9,9 % Vesistöt Luokittelemattomat metsätalousmaat Lähde: Ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Kuva 1. Hämeenlinnan maankäyttö 8

9 Maa Geologinen monimuotoisuus on elollisen luonnon perusta. Kallio- ja maaperä vaikuttavat alueen kasvillisuuteen ja muuhun eliöstöön. Lisäksi kallio- ja maaperämuodostumat ovat oleellinen osa maisemaa ja niillä on tärkeä virkistykseen ja kulttuuriperintöön liittyvä merkitys. Maaperän tehtävänä on toimia aineiden kierrossa suodattajana, puskurina ja muuntajana sekä toimia elinympäristönä monille eliölajeille. Maaperällä on tärkeä merkitys myös pohjaveden muodostajana ja suojana sekä ravinnon tuottajana. 9

10 Maa Pienellä alueella laaja luonnonkirjo Hämeenlinna sijaitsee Etelä-Hämeen lehtokeskuksen alueella, joka kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Vesistöreitit ja järvet, harjut ja reunamuodostumat sekä hedelmällinen maaperä tarjoavat monipuolisen elinympäristön eri eliölajeille. Pakkaspäivien, lumipeiteajan, auringonpaistetuntien sekä kasvukauden pituuden perusteella Kanta-Häme kuuluu maamme edullisimpiin alueisiin. KUVA KARRI JUTILA Hämeenlinnan kallioperä on etelässä mikrokliinigraniittia ja keski- ja pohjoisosassa granodioriittia. Tammelan-Kalvolan uraliittiporfyriittimuodostuma ulottuu kaupungin luoteisosaan saakka. Hämeenlinna on maastomuodoiltaan melko tasainen. Kalliopaljastumia on eniten kaupungin pohjoisja itäosissa. Vanajaveden rannoilla kohoaa korkeita kalliomäkiä ja Aulangon alueella sijaitseva Käärmekallio on luokiteltu valtakunnallisessa inventoinnissa hyvin arvokkaaksi kallioalueeksi. Kanta-Hämeen maaperä on pääosin moreenia sekä harjumuodostumissa hiekkaa ja soraa. Viljelysalueet ovat savimaata. Maisemaa halkoo luode-kaakko -suuntainen harjujakso, jonka eteläosa tunnetaan Hattelmalan- ja pohjoisosa Ahvenistonharjuna. Harjut ovat osa III Salpausselkään liittyvää pitkittäisharjujaksoa, joka alkaa Hausjärven Hikiältä jatkuen aina Tampereen Pyhäjärvelle saakka. Hämeenlinnasta löytyy pienellä alueella monipuolinen kirjo merkittäviä luontotyyppejä. Ahveniston- ja Hattelmalanharjut ovat tunnettuja edustavasta harjukasvillisuudestaan. Hattelmalanharjulla sijaitsee merkittävä pähkinäpensaslehto ja Ahvenistonharjulla tavataan harvinainen ja erittäin uhanalainen hämeenkylmänkukka. Hämeenlinnan metsät ovat pääosin reheviä ja havupuuvaltaisia. Kaupungin alueella on runsaasti arvokkaita lehtoja sekä muutamia jalopuumetsiä ja vanhojen metsien suojelukohteita, kuten Karittainmäen- Ahvenistonlammin Natura-alue Hämeenlinnan koillisosassa. Vähäiset jäljellä olevat luonnontilaisimmat suot, Heinisuo ja Raimansuo, ovat suojelukohteita. Koko Suomesta häviämässä olevat perinnemaisemat ovat käyneet harvinaisiksi myös Hämeenlinnassa. Viimeisimmässä inventoinnissa jäljellä oli enää kaksi paikallisesti arvokasta kohdetta. Uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja Hämeenlinnassa tunnetaan yli 80. Kasvilajisto tunnetaan hyvin, mutta tiedot eläinlajistosta eivät ole yhtä kattavia. Eläimistöstä nisäkkäät tunnetaan parhaiten, linnustoa ja kalastoa jonkin verran. Julkaistua tietoa selkärangattomista ei juuri ole. Näytteinä eläimistöstä voidaan luetella vaarantunut liito-orava ja Varikon- ja Alangonniemellä tavatut harvinaiset lepakkolajit. Valtakunnallisesti erittäin uhanalaiseksi luokiteltu susi vierailee kaupungissa harvakseltaan. Uhanalaisista lintulajeista Hämeenlinnassa on havaittu mm. selkälokki ja pikkutikka, jotka luokitellaan vaarantuneiksi lajeiksi. Valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokitelluista selkärangattomista Hämeenlinnassa tavataan jumiloisikka. KUVA KARRI JUTILA 10

11 Maa Alkuperäisen luonnon suojelukeinoja Luonnonsuojelualueiden perustamisen tavoitteena on kaikkien Suomessa tavattavien luontotyyppien säilyttäminen. Samalla ylläpidetään niille tyypillistä eläin- ja kasvilajistoa ja turvataan uhanalaisia lajien säilyminen. Luonnonsuojelualue voidaan perustaa joko valtion tai maanomistajan suostumuksella yksityiselle maalle. Valtioneuvoston hyväksymillä valtakunnallisilla suojeluohjelmilla pyritään suojelemaan ekologisesti edustavia näytteitä erilaisista luontotyypeistä ja luonnonympäristöistä. Valtioneuvosto on hyväksynyt seitsemän suojeluohjelmaa: kansallis- ja luonnonpuisto-, soiden-, lintuvesien-, harjujen-, lehtojen-, rantojen- ja vanhojen metsien suojeluohjelmat. Natura verkostosuojeluohjelma perustuu EU:n luonto- ja lintudirektiiveihin, jotka edellyttävät että lajeja ja niiden elinympäristöjä suojellaan. Kohteet valitaan koko EU-alueen näkökulmasta. Natura-alueiden toteuttamiskeinoja ovat mm. luonnonsuojelulaki, vesilaki, erämaalaki, maa-aineslaki, koskiensuojelulaki ja metsälaki. Luontotyypit ovat ympäristöstään erottuvia maa- tai vesialueita, joilla kullakin on tietyt, melko yhdenmukaiset ympäristöolot sekä niille luonteenomainen eliölajisto. Luonnonsuojelulaissa nimetään suojelukohteina yhdeksän luontotyyppiä: jalopuumetsiköt, pähkinäpensaslehdot, tervaleppäkorvet, hiekkarannat, merenrantaniityt, hiekkadyynit, katajakedot, lehdesniityt ja yksittäiset suuret maisemapuut. Metsälaissa luokitellaan metsäiset erityisen arvokkaat elinympäristöt eli avainbiotoopit harvinaisten tai vaateliaiden eläin- tai kasvilajien perusteella. Nämä erottuvat selvästi muusta ympäristöstä ja ovat usein pienialaisia ja lähellä luonnontilaista metsää. Metsälaki suojelee seitsemän erityisen tärkeää elinympäristöä. Luonnonmuistomerkki on puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella. Lajien suojelun tavoite on säilyttää alkuperäisten ja vakiintuneiden lajien elinvoimaiset kannat ja levinneisyysalueet. Harvinaisia ja häviämisvaarassa olevia lajeja suojellaan rauhoittamalla ja uhanalaisluokituksen avulla. 11

12 Maa Monipuolisia suojelualueita ja -kohteita Hämeenlinnassa pinta-alasta 871,7 hehtaaria eli noin 4,7 % on luonnonsuojelulain mukaista luonnonsuojelualuetta tai kuuluu Natura verkostoon. Luonnonsuojelualueita on 11 ja Natura-kohteita kahdeksan. Suhteessa kaupungin pinta-alaan suojelualueita on enemmän kuin monissa muissa kaupungeissa, mutta kokonaispinta-alaltaan alueiden määrä ei kuitenkaan ole riittävä turvaamaan alkuperäisen luonnon monimuotoisuuden säilymistä kaupungin alueella. Rakennettu ympäristö on pirstonut alkuperäistä luonnonympäristöä ja vaikuttanut esimerkiksi lajistoon. Valtaosa luonnonsuojelualueista on kaupungin tai valtion omistuksessa. Yksityisten maaomistajien suostumuksella rauhoitettuja alueita on kolme ja julkisyhteisöjen mailla sijaitsee kahdeksan kohdetta. Hämeenlinnan tunnetuimmat luonnonsuojelukohteet ovat Aulangon puistometsä sekä Hattelmalan ja Ahveniston harjut. KUVA KARRI KUUSELA 12

13 Maa Kartta 1. Hämeenlinnan luonnonsuojelu- ja Natura alueet Taulukko 1. Hämeenlinnan luonnonsuojelualueiden ja Natura kohteiden pinta-alat Luonnonsuojelualueet Pinta-ala (ha) Natura alueet Pinta-ala (ha) Ahveniston luonnonsuojelualue 85,2 Ahvenistonharju-Vuorenharju 130,0 Aulangon luonnonsuojelualue 150,9 Aulangon alue 353,0 Aulangon luonnonsuojelualue, Lusikkaniemi 2,4 Hattelmalanharju 39,0 Hattelmalan luonnonsuojelualue 5,3 Hattelmalanjärvi 62,0 Hattelmalanharjun luonnonsuojelualue 24,5 Heinisuo 320,0 Helgelidin tilan vanhapuustoinen piha-alue 0,4 Karittainmäki-Ahvenistonlampi 134,0 Katisten tilan jykevä lehtikuusikko 0,3 Matinsilta 14,0 Kukkolansuon luonnonsuojelualue 5,2 Raimansuo-Miemalanharju 131,0 Miemalanharjun luonnonsuojelualue 25,5 Norjanmäki 6,6 Raimansuon luonnonsuojelualue 30,0 Yhteensä 336,3 ha 1183,0 ha Huom. Osa kohteista sijaitsee osittain muiden kuntien alueella ja lähes kaikki luonnonsuojelualueet sisältyvät Natura kohteisiin. 13

14 Maa KUVA KARRI JUTILA KUVA MATTI HUTTUNEN 14

15 Maa Aulangon alue on maisemallisesti ja luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti arvokas kokonaisuus. Aulangon luonnonsuojelualue perustettiin jo vuonna 1930 ja vuonna 1991 Lusikkaniemi liitettiin suojelukohteeseen. Aulangon Natura alue muodostuu luonnonsuojelualueesta ja sen reunavyöhykkeestä sekä Aulangonjärven itäpuolisesta metsäalueesta. Aulanko on olennainen osa Vanajaveden laakson kansallismaisemaa sekä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Lisäksi alue kuuluu Hämeenlinnan kansalliseen kaupunkipuistoon. Aulangon alueen omaleimaisuus perustuu 1800-luvun loppupuolen tyypilliseen tapaan yhdistää erilaisia puistoalueita. Eversti Hugo Standertskjöld rakennutti Karlbergin entisten kartanorakennusten läheisyyteen saksalaistyyppisen koristeellisen maisemapuiston ja Aulangonjärven läheisyyteen englantilaistyylisen maisemapuiston tekojärvineen. Perustamisvaiheessa alueelle istutettiin lukuisia ulkomaisia puu- ja pensaslajeja. Alun perin varsin tarkasti hoidettu alue on vuosien saatossa muuttunut luonnontilaisemmaksi. Kokonaisuuteen kuuluu vanhaa metsää, rehevää, pääosin lehtomaista tai tuoretta kangasmetsää sekä yksittäisiä metsälaissa ja luonnonsuojelulaissa suojeltuja arvokkaita elinympäristöjä. Näyttävät kalliot kohoavat yli 30 metriä Aulangonjärven yläpuolelle. Näistä Käärmekalliot on luokiteltu valtakunnallisessa kallioinventoinnissa hyvin arvokkaaksi kallioalueeksi. Aulangolla käy karkeasti arvioiden ulkoilijaa ja vierailijaa vuodessa ja alueen virkistysmerkitys on valtava. Aulangosta on lähdetty aktiivisesti kehittämään monipuolista matkailukohdetta alueen yritysten ja Hämeenlinnan kaupungin yhteistyönä. Aulangon alueen suojelussa joudutaankin sovittamaan yhteen runsaan virkistyskäytön vaatima kulutuskestävyys sekä herkät ja arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt. Aulangon luonnonsuojelu- ja Natura alueille sekä kansallisen kaupunkipuiston alueelle on laadittu kattavat hoito- ja käyttösuunnitelmat. KUVA KARRI JUTILA 15

16 Maa KUVA KARRI JUTILA Hattelmalan- ja Ahvenisto-Vuorenharjun suojelualueet ovat tunnettuja runsaasta ja monipuolisesta harjukasvillisuudestaan. Hattelmalanharju on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas harju- ja lehtokokonaisuus. Harju kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan ja Natura verkostoon sekä osittain valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Hattelmalan harjun koillis- ja lounaisrinteellä esiintyy harvinainen, lähes luonnontilaisena säilynyt harjulehto, jolle tyypillistä on erityisesti pähkinäpensaiden peittävyys pensaskerroksessa. Ahveniston alue muodostuu useista rinnakkaisista harjunselistä, joiden väliin jää syvä harjujärvi Ahvenistonjärvi. Ahveniston-Vuorenharjun alue on Natura kohde ja kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Ahvenistonharjun geomorfologisen monimuotoisuuden ja runsasravinteisen maaperän myötä alueelta löytyy poikkeuksellisen rikas harjukasvillisuus. Alueen herkimpiä asukkeja ovat erittäin uhanalainen ja rauhoitettu hämeenkylmänkukka sekä erittäin uhanalainen vanakeltto. Ahvenistonjärven eteläpuolella sijaitsee aarnimetsäalue. Aulangon tapaan Hattelmalan ja Ahveniston harjualueet ovat ahkerassa virkistyskäytössä. Vuosittain alueilla vierailee arviolta puoli miljoonaa ulkoilijaa. Harjualueille on laadittu vuonna 1996 kattava hoito- ja käyttösuunnitelma Harjujen huominen. Muista Hämeenlinnan monipuolisista suojelualuekohteista voidaan mainita Heinisuo kaupungin eteläosassa ja Raimansuo Miemalassa. Molemmat kuuluvat valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja Natura verkostoon ja edustavat kaupungin harvoja ojittamattomina säilyneitä suoalueita. Hattelmalanharjun kupeessa sijaitseva Hattelmalanjärvi kuuluu puolestaan Natura-verkoston ohella valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Järvellä on tavattu pesimässä 80 lintulajia. 16

17 Maa Kartta 2. Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit ja luonnonmuistomerkit Hämeenlinnassa Suojelualueiden lisäksi Hämeenlinnassa sijaitsee viisi luonnonsuojelulain mukaista luontotyyppiä, kaksi pähkinälehtoa ja kolme jalopuumetsikköä. Metsälakikohteita on Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen kartoituksissa löytynyt yksityismetsistä kymmenen. Kohteiden yhteispinta-ala on 3,8 hehtaaria ja ne edustavat kaikkia metsälain suojelemia seitsemää erityisen tärkeää elinympäristöä. Vuoden 2004 lopussa Hämeenlinnassa sijaitsi 12 rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä. Kuten koko Suomessa, myös Hämeenlinnassa perinnemaisemat ovat katoava luonnonvara. Perinnemaisemat ovat syntyneet lähinnä perinteisen maatalouden, kuten laidunnuksen, niiton ja kaskeamisen seurauksena. Kaupungistuminen ja maaseudun rakennemuutos ovat johtaneet perinnemaisemien määrän romahdukseen ja niiden säilyttäminen vaatii jatkuvaa hoitoa. Kanta-Hämeen perinnemaisemat on inventoitu vuosina sekä Vuonna 1995 Hämeenlinnassa löydettiin kolme kohdetta, joista kaksi luokiteltiin maakunnallisesti ja yksi paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Vuonna 2002 jäljellä oli enää kaksi paikallisesti arvokasta kohdetta, Kalmanmäki ja Metsäkylän laitumet. Kohteiden yhteispinta-ala on 3,6 ha, lähes puolet vähemmän kuin vuonna

18 Maa Hämeenlinnan kasvilajisto tunnetaan hyvin Hämeen kasvisto on runsaampaa kuin millään muulla sisämaaseudulla Suomessa ja alueella tavataan kolmanneksi eniten putkilokasvilajeja. Tyypillistä alueella on lehtokasvillisuuden runsaus, joka on paikoitellen vallannut myös harjualueet. Hämeenlinnan kasvisto tunnetaan hyvin. Ensimmäinen lajiluettelo on peräisin jo 1800-luvun loppupuolelta. Tiedot eläimistöstä sekä itiökasvista ja sienistä ovat suppeammat. Hämeenlinnassa esiintyy joukko valtakunnallisesti uhanalaisiksi luokiteltuja kasvi-, sieni- ja eläinlajeja. Näiden ohella alueella tavataan runsas joukko alueellisesti vaarantuneita lajeja. Valtakunnallisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäväksi luettavia putkilokasvilajeja on tavattu kaikkiaan 31. Valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokiteltujen lajien määrissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia lähimmän kolmenkymmenen vuoden aikana. Sen sijaan viimeisen sadan vuoden aikana alueelta on hävinnyt lukuisia lajeja. Hämeenlinnan lajistoon kuuluu seitsemän valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokiteltua putkilokasvilajia. Näistä erittäin uhanalaisiksi luokitellaan hämeenkylmänkukka ja vanakeltto. Kylmänkukan pääesiintymisalueet ovat Siperian aroilla ja Pohjois-Amerikan preerioilla, mutta EU:n alueella lajia tavataan Kanta-Hämeen ulkopuolella ainoastaan kolmessa muussa kunnassa. Vanakelttoa tavataan Hämeenlinnan lisäksi ainoastaan Ahvenanmaan Hammarlandissa ja Pohjan pitäjässä. Kylmänkukka on Hämeenlinnan tunnuslaji Hämeenlinnan kasvilajistosta erityismaininnan ansaitsee harvinainen ja kaunis hämeenkylmänkukka (Anemone patens). Kylmänkukka on harjujen ja valoisien metsäkumpareiden koriste ja kasvaa suppeilla alueilla Hämeenlinnassa ja ympäryskunnissa. Hämeenlinnassa esiintymiä on useita kymmeniä esimerkiksi Ahveniston ja Ruununmyllyn alueilla. KUVA KARRI JUTILA Kylmänkukka kukkii keväällä huhti-toukokuussa. Karvaisen varren päässä oleva sinipunainen kukka on vaikuttava näky, mutta kukinta kestää vain muutaman päivän. Lehdet kasvavat vasta kukinnan päätyttyä ja kuihtuvat syksyllä. Kylmänkukkayksilöt ovat pitkäikäisiä, mutta uudistuvat huonosti siemenestä. Viime vuosina kylmänkukkakanta on taantunut. Monet kasvupaikoista ovat jääneet asutuksen ja muun rakentamisen alle. Lisäksi metsänhoidosta on ollut sekä hyötyä että haittaa: harvennushakkuut parantavat kasvuoloja, mutta hakkuiden jälkeinen tiheä taimikko on kylmänkukalle liian varjoisa kasvuympäristö. Hämeenkylmänkukka on rauhoitettu laji ja se luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Hämeenlinnan kylmänkukkaesiintymiä seurataan tarkasti ja kasvupaikkoja pyritään merkitsemään niiden tuhoutumisen estämiseksi. 18

19 Maa Taulukko 2. Hämeenlinnan valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja Laji Luokka Putkilokasvit Hämeenkylmänkukka Anemone patens erittäin uhanalainen Vanakeltto Crepis praemorsa erittäin uhanalainen Keltamatara Galium verum vaarantunut Ketoraunikki Gypsophila muralis vaarantunut Kynäjalava Ulmus laevis vaarantunut Lettohernesara Carex viridula var. bergrothii vaarantunut Vuorijalava Ulmus glabra vaarantunut Sienet Tuoksukääpä Trametes suaveolens erittäin uhanalainen Nisäkkäät Ripsisiippa Myotis nattereri erittäin uhanalainen Liito-orava Pteromys volans vaarantunut Linnut Käenpiika Jynx torquilla vaarantunut Naurulokki Larus ridibundus vaarantunut Pikkutikka Dendrocopos minor vaarantunut Selkälokki Larus fuscus vaarantunut Tiltaltti Phylloscopus trochilus vaarantunut Selkärangattomat Jumiloisikka Pelecotoma fennica vaarantunut 19

20 Maa Puistojen verkosto toimii ekologisena käytävänä Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa oleviksi viheralueiksi luetaan maa- ja metsätalousalueet, luonnonsuojelualueet, puistot ja virkistysalueet, liikenteen viheralueet ja kaupungin omistamien kiinteistöjen piha-alueet. Viheralueet tarjoavat hämeenlinnalaisille virkistysmahdollisuuksia ja kauniimman ja viihtyisämmän ympäristön, mutta toimivat myös luonnon monimuotoisuuden säilyttäjinä ja ekologisina käytävinä lajistolle. Viheralueita hoidetaan eri tavalla riippuen alueen luonnonominaisuuksista, käyttötarkoituksesta, rakentamisasteesta ja tavoitteista. Valtakunnallisesti viheralueet jaetaan kolmeen pääluokkaan: rakennetut viheralueet, avoimet viheralueet ja taajamametsät. Hämeenlinnan viheralueita hoidetaan vuonna 1998 laaditun ja vuonna 2004 päivitetyn viheralueohjelman mukaisesti. Ohjelman painopistealueita ovat mm. kansallisen kaupunkipuiston kehittäminen, historiallisten puistojen arvojen säilyttäminen peruskorjaamalla ja rantojen säilyttäminen yleisessä virkistyskäytössä. Hämeenlinnassa on poikkeuksellisen rikas ja vanha puistokulttuuri. Puistot ovat suunnitelmallisesti rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja pitkäaikaisen hoidon tulosta. Erityisesti historialliset puistot ovat merkittävä osa kaupunkikuvaa. Esimerkiksi Kaupunginpuisto on Suomen vanhimpia kaupunkilaisia varten perustettuja maisemapuistoja. Vuonna 2003 Hämeenlinnassa oli asemakaavoitettuja puisto- ja lähivirkistysalueita 793 hehtaaria, josta 160 hehtaaria oli rakennettuja puistoja. Taulukko 3. Hämeenlinnan puistot ja viherpalvelut Asemakaavoitettuja puistoja 767 ha 793 ha Rakennettuja puistoja 140 ha 160 ha Leikkipaikkoja 84 kpl 85 kpl Pienkenttiä 44 kpl 48 kpl Lähde: Hämeenlinnan kaupunki 20

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä Lakimies Marko Nurmikolu Selvilläolovelvollisuus YSL 6 : Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Maakuntakaava ja maankäytön muutos vesien huomioon ottaminen ja paikkatietoaineistot Lasse Rekola ympäristöasiantuntija Yhteen sovittaa

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa. Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa. Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden

Lisätiedot

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Ympäristöhallinnon tietovarannot

Ympäristöhallinnon tietovarannot Ympäristöhallinnon tietovarannot Väinö Malin 15.2.2008 Esityksen sisältö Taustaa Ympäristöhallinnon tietojärjestelmät ja -aineistot Ympäristötiedon hallintajärjestelmä (Hertta) Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavatilanne Liite 3 Vaihtoehto A Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö ja rakennuslaki) Yleiskaava

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Sidosryhmätilaisuus 12.8.2015 Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI MAKKARAMÄKI, ns. Karusellin alue Ak 5169 16.8.2011 ASEMAKAAVA Kankaanpään 10. kaupunginosan (Makkaramäki) osa aluetta, ns. Karusellin aluetta

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot