TIETOA, TAITOA, KOKEMUSTA JA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOA, TAITOA, KOKEMUSTA JA"

Transkriptio

1 marraskuu 2008 KUOKKANEN KUOKKALAN ASUKKAAT RY:N KULTTUURI- JA TIEDOTUSLEHTI, 22. VUOSIKERTA TIETOA, TAITOA, KOKEMUSTA JA NÄKEMYSTÄ A Kuokkalan kirjasto s.4-5 Hyvää isänpäivää s Valo 60-vuotias s Kauko Tuupainen Kauko Tuupainen Puh A

2 2 PÄÄKIRJOITUS Työ tekijäänsä kiittää Sillä on puolensa, että jouluvalot syttyvät ikkunoihin ja parvekkeille, vaikka adventtiin on vielä kuukausi aikaa. Mutta kun se kuukausi on pimeä ja kolea marraskuu Ainakin iltaisin, nyt maanantaina aamupäivällä aurinko heleästi paistaa. Lehti toivottaa isänpäivää Sivutaskun päiväkodin lasten ja Kuokkalan yläkoulun oppilaiden välityksellä. Uudet kuokkalalaiset valtuutetut esittäytyvät. Toivotaan että jatkossakin saadaan paikallisilta kuntapäättäjiltä tietoa ja kommentteja uuden kaupungin toimista, Kuokkalaa koskien ja laajemminkin. Asukasyhdistys tekee pikkujouluretken Tuuriin. Bussi on tilattu, tervetuloa mukaan! Ilmoittautumistiedot sivulla 19. Asukasyhdistyksen vuosikokousta Ainolassa edeltää kahvikutsut, johon on pyydetty paikalle kaikki omat valtuutetut. Tule sinäkin. Siitä voit sitten halutessasi jatkaa vuosikokoukseen, jossa asukasyhdistykselle valitaan hallitus vuodelle Puheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan. Sääntömuutos siitä, että vuosikokous valitsee puheenjohtajan, ei vielä ehtinyt tähän kokoukseen, mutta vuoden päästä Lehden toimittaminen asukasyhdistyksen vapaaehtoistyönä on mielenkiintoinen ja haastava työsarka. Palkkana hyvä mieli - työ tekijäänsä kiittää. Olisitko kiinnostunut? Tämän lehden toimittamiseen kirjoituksillaan ovat osallistuneet mm. Leo Turunen, Leena Ruotonen, Marja-Leena Koppinen, Helena Niemeläinen, Juhani Starczewski ja Anja Sotikov. Kiitos teille! Tack för alla! (Svenska dag 6.11.) Kiitos yhteistyöstä, Kirsti Leskinen KUOKKALAN ASUKKAAT RY Hallitus Kirsti Leskinen, Puheenjohtaja, päätoimittaja: Aarre Mäkelä, varapuheenjohtaja: Kauko Järvinen, sihteeri: Päivi Sallinen, taloudenhoitaja: Pirjo Jämsen-Ahonen Marko Kauppinen Laila Koivunen Gloria Lapitan-Ashtiani Erkki Metsä Eini Tuupainen Sähköpostit: Jäsenmaksut 2008: 5 Tili: Huom! Uusi tilinumero! Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille ja ilmoittamalla yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, ) tilisiirron viestikentässä. KUOKKANEN-LEHTI Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin asukasyhdistyksen toimialueelle Kuokkalaan. Levikki kpl. Painopaikka: Kisapaino oy, Kiuruvesi. Jakeluhäiriöt: puh Leskinen Design taitto ja mainosvalmistus puh Mainosaineiston jättöpäivät: * Painovalmiit: 20. päivä * Vedostettavat: 15. päivä > Kuokkasen toimitus: Kirsti Leskinen päätoimittaja puh Valmiit jutut ja materiaali toimitukselle viimeistään kuukauden 20 päivä. Kauko Järvinen laskutus puh Erkki Metsä mainosmyynti ja jakelu puh Seuraava Kuokkanen ilmestyy joulukuun ensimmäisellä viikolla alkaen. Kuokkalan Asukkaat ry Vuosikokous Tiistaina klo Ainolan kahvila, Ainolantie 7 Sääntöjen 7 mukaiset asiat. Kahvitarjoilu klo alkaen Hallitus Hallituksen kokous klo 17. Sanakirja Mikä ihmeen marras? MIKÄ on salaperäiseltä tuntuvan marraskuun mieli ja merkitys? Marraskuu on sananmukaisesti kuoleman ja vainajien henkien liikkumisen kuukausi. Marraskuussa maa makaa martaana eli lähes kuolleena asettuakseen talviuneen. Marraskuun ja kuoleman yhteys näkyy myös sanassa marraskesi, joka puolestaan tarkoittaa kuollutta solukkoa ihomme pinnassa. Sana marras onkin alun alkaen tarkoittanut kielessämme kuolemaisillaan olevaa, raihnasta, kuollutta ja vainajaa. Latinan kielen kuolemaa tarkoittava sana mors ranskan kielen mort tulevat samasta ikivanhasta indoeurooppalaisesta kuollutta merkitsevästä sanaperheestä. Marraskuu muistuttaa meitä luonnonlaista, jonka latinaa puhuvat pukevat muotoon Memento mori! Muista olevasi kuolevainen! Onkin luonnollista, että marraskuu alkaa Pyhäinpäivästä (1.11.), jota on sanottu myös Vainajien ja Pyhäin miesten päiväksi. Kristillinen kirkkomme on viettänyt marraskuun ensimmäistä vuodesta 835 kaikkien marttyyrien ja veritodistajien muistopäivänä. Päivän kirkollinen sisältö näkyy kansan keskuudessa ennen kaikkea henkien vierailussa ja työkielloissa: ei Koppari Vaalit meni jo Uuden Jyväskylän valtuutetut , jotka asuvat Kuokkanen-lehden jakelualueella, Kuokkalassa ja Lutakossa tai käyvät töissä täällä: Paloma Hannonen (vihr), uusi Matti Kangas (vas) Jenny Lindborg (sd), uusi Asmo Maanselkä (kd), uusi Juhani Starczewski (kd) Kauko Tuupainen (Ps) Eino Nissinen (kesk), uusi Mervi Hovikoski (sd), uusi saanut puita hakata eikä muitakaan äänekkäitä töitä tehdä. Uskottiin, että pyhäinpäivän aattoyönä pyhät miehet, autuaat marttyyrivainajat, ovat joukolla liikkeellä. Näille vainajien hengille oli osoitettava parasta supisuomalaista vieraanvaraisuutta: oli lämmitettävä sauna, haudottava idässä vastat ja lännessä vihdat ja kannettava pöytään talon parhaat syysherkut. Kun pyhät miehet lähtivät hyvin kohdeltuina talosta hyvillä mielin, saattoi talonväki olla varma koko seuraavan vuoden karjaonnesta. Muita tärkeitä marraskuun päiviä ovat muun muassa Martin (10.11.), Liisan (19.11.), Kaisan (25.11.) ja Antin (30.11.) päivä. Martin päivänä juhlitaan Marttipaavia (k. 655), Martti Lutheria (s.1483) ja Ranskassa 300-luvulla elänyttä Martti-piispaa, joka perusti ensimmäisen järjestäytyneen luostarin. Marttia on aina maassamme juhlittu miehisin eväin: Pohjanmaalla Martin päivä tunnetaankin makkarajuhlana, jolloin pöydässä piti olla rasvamakkaroita sekä juuri paistettuja rasvarieskoja olutta ja sahtia unohtamatta. Hienommat ihmiset söivät Marttina etenkin Keski-Euroopassa Martin hanhea ja joivat viiniä. Martti maita vahvistaapi -sanonta kertoi maan jäätymisestä, KÄVELEMME illalla Kuokkalan keskustaan. Siellä seisoo nuorisoporukka. Tai oikeammin parikymmentä lasta. Havahduimme. Joukossa on kymmenenvuotiaita, sätkä suussa, olutpägi on vieressä. On arki-ilta. Meinaamme tehdä lastensuojeluilmoituksen. Niinhän se pitää tehdä. Minne. Hätänumerosta nauretaan. Kävelemme pois. Toivoisi, että Kuokkalan kansalaisjärjestöt soisivat pienen ajatuksen, mitä Kuokkalan katulapsille tehdään, mitä tehdään Kuokkalan keskustalle. Ainakin seurakunta, asukasyhdistys, miksei poliittiset järjestötkin, onhan niitä kaikennäköisiä talkoitakin. Entä järjestöt, jotka sanovat hoitavansa juuri tätä asiaa, missä ne todellisuudessa ovat. Vai riittääkö kun kuittaa rahat. Palaamme keskustaan seuraavana iltana. Nyt joukon keskellä on vanhempi pariskunta. He ovat narkomaaneja. Tyttö, aivan lapsi, potkii nurin kaiken tieltään pyörät, mainoskyltit. Voisimmeko mennä kysymään, kerro nimesi, teemme sinusta lastensuojeluilmoituksen. Kirjailija Pirjo Hassinen kertoi lehtihaastattelussaan, että hän pelkää Kuokkalan keskustaa iltaisin. Silloin ihmettelin lausuntoa, nyt en. Juttelin vanhempien naisten kanssa. He sanoivat, etteivät he uskalla mennä illalla Kuokkalan keskustaan. Pelottaa ja hävettää lasten puolesta. Miten tämä kuuluu vaaleihin. Minulle juuri tämä on kuntavaalien tärkein tulos. Ovatko nuoret neljän vuoden päästä samassa paikassa, onko heitä tullut lisää. Vai onko kunta antanut heille jonkun mahdollisuuden viettää aikaa muutenkin. Tai mahdollisuuden käydä kouluja omalla tasollaan. Tarvitsen valtuustoon henkilöitä, jotka hoitavat asian. Tarvitsemme valtuustoon henkilöitä, jotka pitävät huolta lapsista. Miksei muistakin, mutta ainakin lapsista. Henkilöitä, jotka eivät anna periksi Kuokkalan kirjastosta. Henkilöitä, jotka pitävät Kuokkalan koulujen asiat kunnossa. Ja auttavat perheitä, jos perheet itse eivät jaksa. Kuntapäätöksillä. En ollenkaan välitä näistä puheautomaateista, jotka puhuvat sitä ja Veijo Koskinen (sd) Mauri Pekkarinen (kesk) Anna-Leena Kärkkäinen (sd), uusi, Lutakko Marika Visakorpi (kd), Lutakko Juha Venäläinen, (kok), uusi, Kuokkalan nuoriso-orkesteri, Pohjanlammen koulu Tuija Mäkinen (vihr), Kuokkalan koulu Kuokkalan Asukkaat ry on kutsunut valtuutetut kahville Ainolaan tiistaina klo , os. Ainolan kahvila, Ainolantie 7. Tervetuloa tutustumaan! jolloin päästiin varoittelemaan Liisan liukkaista ja Kaisan kaljamista. Antin päivää puolestaan vietämme Apostoli Andreaksen, kalastajien suojelijan, muistopäivänä. Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja hokema palautuu siis Andreakseen ja hänen veljeensä Pietariin, jonka nimi tietysti kääntyy suomalaisittain Pekaksi. Työkalenterissa marraskuu on ollut kiireistä verkkolankojen kehruuaikaa ja pyydysten kunnostusaikaa. Suuret talvinuotat oli saatava Antin päiväksi kuntoon. Uskottiinhan, että vain marraskuussa kudotut pyydykset olivat lujia ja tuottoisia, vaikkakin mertojen, rysien ja nuotan peräverkkojen valmistus saattoi jatkua joskus joulurauhaan saakka. Marraskuun alkaessa säät ovat vuoden syksyisimmät. Taivas on usein pilvessä ja maa märkää, sataakin usein, on sumuista, tiet ovat rapaisia ja puut paljaina. Talvea odotetaan, mutta sen tuloon ei uskota. Marraskuun talvi ei kestä, tulee leuto talvi, jos marraskuussa on pakkasia, sanottiin. Antista sen sijaan alkutalvi kallistuu yhä lähemmäksi joulua. Antilla on vanhan uskomuksen mukaan aitan avaimet kädessä sen merkiksi, että ruuan ja juoman valmisteluun on ryhdyttävä. Onhan joulun tuleminen varmaa: Antti joulut alottaa, Tuomas tupaan taluttaa sanotaan yhä edelleen eri puolilla Suomea. Antin ja Tuomaan päivää odoteltaessa voimme nauttia nykypäivinäkin syysherkuista, vaikkapa vihanneshaudikkaista kohtuullisesti vähärasvaista makkaraa haukaten. Eikä saunan lämmittäminenkään vastoja tai vihtoja haudutellen huonolta tuntuisi säiden viiletessä. Siinä saunan lauteilla voisimme pohdiskella marraskuun syvintä olemusta ja muistaa olevamme kuolevaisia. Kokemuksesta tiedän, miten saunan vaikutus pohdiskelusta vain paranee, onhan kuolema kuin huutomerkki lopussa lauseen, joka kehottaa meitä elämään. Kukaan kun ei taida tietää, onko tuonpuoleisessa saunaakaan tarjolla. Hyvää marraskuuta Kuokkasen lukijoille toivottaen Marja-Leena Koppinen tekevät tätä, kun talous niin vaatii. Kuokkalaisia valtuustoon meni keskimäärin yksi ehdokas per puolue. Kaikkia en ihan tunne, mutta näin pikaisesti laskettuna. Suurin joukko oli vanhoja konkareita. Pystyvätkö he hoitamaan Kuokkalan asioita, sitä en tiedä. Tähän asti se on ollut vähäistä, mutta ainahan sitä toivoa voi. Ja voihan sitä ihminen aina kasvaa. Muuttuakin. Valtuutettukin. Koppari

3 KUOKKANEN KUOKKALAN ASUKKAAT RY:N KULTTUURI- JA TIEDOTUSLEHTI 22. VUOSIKERTA MARRASKUU 2008 YLE 1:n MOT-ohjelmassa tullaan lähiaikoina käsittelemään asumisoikeusasukkaiden tyytymättömyyttä rakennuttajayhtiöiden omistamien osakeyhtiöiden tapaan käsitellä yhtiöidensä asumisoikeuden haltijoita. Laki asumisoikeusasunnoista tuli voimaan vuonna 1990 ja sen perusteella rakennuttajayhtiöt ovat perustaneet osakeyhtiöitä ja rakennuttaneet niille valtion lainoin tai korkotuin asuntoja, joita asunnontarvitsijat ovat voineet saada asunnon hallintaansa maksamalla 15 %:n suuruisen asumisoikeusmaksun. Monet ovat sitä mieltä, että asumisoikeuden haltijoiden asema useissa yhtiöissä on huono: heille ei mm. kerrota Mikä oli todistettava KUVA: Jaakko Leskinen Jyväskylän seudun asumisoikeusyhdistyksen rakennuttama Ainolantien Valkoinen talo valmistui Reijo Pesonen KUVA: Kirsti Leskinen talon taloudellisia tietoja esimerkiksi lainojen lyhentymisestä, vaikka laki sitä selkeästi edellyttää. Tiistaina YLE 1:n MOT-ohjelman toimittaja oli Ainolantien talolla haastattelemassa JYSASin perustajiin kuuluneita Saija Kyllöstä ja Reijo Pesosta. Kyllönen on asunut Ainolantiellä talon valmistumisesta lähtien ja on hallituksen puheenjohtaja. Pesonen on ollut perustamisen taustalla ja myös ollut koko ajan hallituksen jäsen. Haastattelujen jälkeen talon asukkaita kokoontui hämärtyvään iltaan yhteiseen lämminhenkiseen grillitapahtumaan, jossa toimittaja oli myös mukana. Vuonna 1995 tuli voimaan laki asumisoikeusyhdistyksistä. Yksityishenkilöillä on oikeus perustaa asumisoikeusyhdistys, joka taloudellisena yhdistyksenä merkitään kaupparekisteriin muista yhdistyksistä poiketen. Heti lain tultua voimaan syntyi maahamme muutamia asumisoikeusyhdistyksiä, Jyväskylän seudun asumisoikeusyhdistys, JYSAS, Jyväskylään. Perustajina oli asiasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. JYSASilla on Kuokkalassa kaksi taloa, toinen vuonna 1998 valmistunut 18 asuntoa käsittävä kerrostalo Ainolantiellä ja toinen 2000-luvun alussa valmistunut 8 asunnon pienker- KUVA: Kirsti Leskinen rostalo Nenäinniemessä. JYSASin on todettu olevan esimerkillinen ja hyvin hoidettu asumisoikeustaloyhteisö. Asukkaat ovat saaneet olla mukana jo talon suunnittelusta lähtien. Talo koetaan omaksi. Asumisoikeusyhdistyslain mukaisesti JYSASin taloissa kummankin talon oma asukastoimikunta ja asukaskokous päättävät miten taloa hoidetaan ja tekevät oman hoitobudjetin. Asumisoikeusyhdistyksen hallitus vastaa suoraan rahoitusvastikebudjetista. Tiedonkulku mm. taloudellisista asioista jokaiselle asumisoikeudenhaltijalle on suoraa ja mutkatonta. Vastikkeina peritään todelliset talon kulut. Vastikkeet ovat halvemmat kuin osakeyhtiöiden taloissa, kertoo Reijo Pesonen. JYSASin toimintaperiaatteita ovat asukaslähtöisyys ja yhteisöllisyys. Talojemme asukkaat vaikuttavat asumiskustannuksiinsa hoitovastikkeella katettavien palveluiden että kulutustottumustensa kautta. Todellisiin asumiskustannuksiin perustuva laskutus ohjaa taloudellisuuteen veden, sähkön ja lämpöenergian käytössä. Samalla pyritään ympäristömyötäisyyteen. Asukkaamme ovat hyvin vastuuntuntoisia myös talon kunnossapidon suhteen. Yhteisöllisyyttä rakentavat mm. aidot vaikuttamismahdollisuudet, yhteiset tilaisuudet kuten jokavuotiset jouluglögit ja talkoot sekä jatkuva kanssakäyminen naapureiden kanssa. Pienen yhdistyksemme voimavara ovat sen sitoutuneet jäsenet eli meidän talojemme väki, Saija Kyllönen kuvailee yhdistyksen toimintaperiaatteita ja elämää Ainolantien talossa. KL KUVA: Kirsti Leskinen Talon nuorimmainen, Kaisa Kylmälahti äitinsä Elina Niekan kanssa. Talossa asuu tällä hetkellä kahdeksan alle kouluikäistä lasta, joten Kaisalla on kavereita. KUVA: Kirsti Leskinen Nina Juhonen Karkki? Kepponen? En minä tiedä. Taru Mäkinen Karkki. Nina Nieminen Karkki. Karkki vai kepponen? Antti Kotalampi Vaikka molemmat. Anna Koivistoinen Karkki. Jorma Ruhtila, Saija Kyllönen ja toimittaja Martti Backman. Pihan grilli on talon väen ahkerassa käytössä ympäri vuoden. Yhdysvalloissa halloweenia (31.10.) vietettäessä ovelle saattaa ilmestyä joukko kummitusasuihin pukeutuneita lapsia, jotka huutavat: Trick or treat! eli Karkki vai kepponen. Teoriassa ovenavaajilla on oikeus vastata kepponen jos he vastaavat itse seurauksista. Yleensä lapset saavat karkkinsa ja aikuiset hyvän mielen. Lähde:

4 4 Kuokkalan pienkirjasto JYVÄSKYLÄN ensimmäinen pienkirjasto avattiin Kuokkalassa liikekeskuksen laidalla , osana kaupungin uutta monitoimitilaa. Pienkirjaston toimintamalli on Suomessa uusi ja Jyväskylä on mallin edelläkävijä. Samoissa Polttolinja ysin tiloissa toimivat myös Kuokkalan Yhteispalvelu, nuorisotoimi, koululaisten jälkkäri ja 4H-kerho. Pienestä kirjastosta myös ison kirjaston aineistoa KUOKKALAN pienkirjastossa aikuisten aineisto koostuu kertomakirjallisuudesta eli lukuromaaneista sekä dekkareista. Lisäksi on jonkin verran elämäkertoja ja tietokirjoja. Lapsille on tarjolla kirjojen lisäksi äänikirjoja, musiikkia ja videoita. Erityisesti paksulehtiset kuvakirjat ja videot ovat suosittuja. Pienkirjasto toimii myös aineiston noutopaikkana: kaupunginkirjaston varaukset voi pyytää Kuokkalasta noudettaviksi. Pienkirjaston palvelut tarjotaan yhden kirjastovirkailijan voimin. Hän auttaa aineiston etsimisessä ja tiedonhaussa sekä tilaamisessa ja varaamisessa. Pienkirjastossa on itsepalvelulainaus, jonka käytössä kir- Kuokkalan monitoimitalo Kari Lehtinen Kuokkalaan on saatu monitoimitalo. Tiloissa on myös kauan kaivattu pienkirjasto. Kirjastovirkailija Tiina Ohra-aho kertoo, että nidemäärä on nyt runsaat 6000 kappaletta. Tarkoitus on kasvattaa nidemäärä noin 7000 kappaleeseen. Pienkirjastossa on lainattavissa myös ääniteoksia sekä videoita. Lainauksia on mahdollista tehdä internetissä kaupungin kotisivuilla, jossa lainattavan materiaalin noutopaikaksi voi valita Kuokkalan pienkirjaston. Pienkirjaston aineiston hankinnassa panostetaan lapsiin. Kuva ja teksti Kari Lehtinen Kirjastovirkailija Tiina Ohra-aho auttaa aineiston etsinnässä ja opastaa itsepalvelulainauksen käyttämisessä. KUOKKANEN Kuokkalan kauan odotettu uusi palvelu: Pienkirjastolle avattiin yhteiset tilat Yhteispalvelun kanssa jastovirkailija opastaa. Kuten muissakin kaupunginkirjaston toimipisteissä, pienkirjastossa käytetään Aalto-kirjastoverkon kirjastokorttia. Rajatun kokoinen kokoelma johtuu pienestä tilasta, mutta kokoelma on myös ajantasainen ja oman alueensa näköinen. Ylimääräistä ohjelmaa, kuten lasten satutunteja pienkirjastossa ei ole mahdollista järjestää. Lehtilukusali edelleen Yhteispalvelun yhteydessä YHTEISPALVELUN osalta uusissa tiloissa vanhat palvelut säilyvät lähes ennallaan: maksuton nettipiste toimii edelleen ajanvarauksella ja kopiointi- Kommentti ON hieno asia, että Kuokkalaan saadaan kirjasto. Pienihän se tulee olemaan kuudentoistatuhannen asukkaan kaupunginosan tarpeisiin. Tiettävästi uuden kirjaston yksi painopiste on lasten ja nuorten kirjallisuus. Parhaillaan Kuokkalan kouluissa on meneillään opetustoimien koulukirjastoprojekti, joka kestää ensi vuoden lop- KUVA: Kai Kumpulainen sekä faksipalvelu ovat asiakkaiden käytössä Yhteispalvelun aukioloaikoina. Monitoimitilan asiakkaiden yhteiskäytössä on tietokoneita, joita voi käyttää mm. tekstinkäsittelyyn ja tiedonhakuun. Saatavana on myös Kelan lomakkeita. Yhteispalvelun suosittu lehtilukusali on yhteinen pienkirjaston kanssa. Lehtiä pääsee lukemaan aina Yhteispalvelun aukioloaikoina, vaikka kirjasto olisi suljettu. Lehtilukusalissa on tarjolla sanomalehtiä, lasten- ja nuortenlehtiä sekä runsas valikoima aikakauslehtiä. Yhteispalvelun henkilökuntaan kuuluu yksi palvelusihteeri ja palvelu on asiakkaille avoinna maanantaista perjantaihin. Pienkirjasto on auki maanantaina ja tiistaina klo sekä keskiviikkona klo Kirjastoautolla on edelleen pysäkkejä Kuokkalan keskustan lisäksi Tikassa, Kuokkalanpellolla, Ristikivessä, Nenäinniemessä ja Ristonmaalla. kuokkala Elina Gråsten Tiedottaja, Jyväskylän kaupunginkirjasto p. (014) sähköposti puun asti. Kokeilu haluttiin toteuttaa nimenomaan täällä Kuokkalassa, kun syksyllä 2006 projektin käynnistämisen aikoihin ei ollut minkäänlaista tietoa kirjaston saamisesta alueellemme. Projekti on edennyt hyvin. Kuokkalan, Tikkaan ja Pohjanlammelle on saatu opetusta palvelevaa aineistoa ja kirjastoa hoitaville resurssia tehdä työtään. Uusi kirjasto tulee osaltaan palvelemaan kouluajan ulkopuolisia lukutarpeita. Joka tapauksessa koululla pitää olla koulukohtaisesti riittävä aineisto opetuksen tarpeisiin. Nämä kaksi asiaa eivät syö toisiaan vaan täydentävät. Raimo Lapiolahti KUVA: Jaakko Leskinen

5 Koska pienkirjasto on tiloiltaan rajallinen, on kokoelman suunnittelun lähtökohdaksi otettu muutama periaate: kokoelma on noin nidettä, aineiston pääpainotus lasten, nuorten ja aikuisten kertomakirjallisuudessa. Tietokirjallisuutta on suppea valikoima. Kuokkalan pienkirjastoon on hankittu myös äänikirjoja sekä lasten dvd-tallenteita. Asiakkaat voivat tilata Kuokkalaan haluamaansa aineistoa kaupunginkirjaston muista toimipisteistä pienkirjasto on nimestään huolimatta normaaleja kirjastopalveluja tarjoava toimipiste. Se, että pienkirjaston hyllyt ovat tyhjenneet ensimmäisten toimintaviikkojensa aikana, on merkki siitä, että asiakkaat ovat löytäneet kirjastosta mieluisaa lainattavaa etenkin kun Kuokkalaan hankittu aineisto on pääsääntöisesti uutta ja vast ikään ilmestynyttä. Kuokkalan pienkirjastosta on myös ollut oiva tilaisuus saada käsiinsä sellaista kirjallisuutta, mikä muissa toimipisteissä on ollut varausjonotettua. Kuokkalasta lainattu aineisto kyllä aikanaan palautuu takaisin kirjastoon ja on taas seuraavien lainaajien käytettävissä kuten kirjastoaineiston kuuluukin olla. Mainittakoon vielä, että Jyväskylän kaupunki on mukana kolmivuotisessa Suomen Kulttuurirahaston Kirjatalkoot -hankkeessa, jonka tarkoitus on lisätä kirja-aineiston hankintamäärärahaa: hankkeeseen mukaan lähtenyt kunta saa Suomen Kulttuurirahastolta kirjojen hankintaan euroja, kun kunta voi osoittaa lisänneensä kirja-aineiston määrärahaa. Suomalaiset ovat edelleen maailman ahkerimpia kirjaston käyttäjiä. Siitä osoituksena oli viime vuonna yli 57 miljoonaa fyysistä käyntikertaa Suomen kirjastoissa. Tosiasia kuitenkin on, että lähes joka toinen kirjastovierailu tehdään sähköisesti kirjastojen verkkopalvelujen kautta, vuonna 2007 tehtiin peräti 38 miljoonaa verkkokirjastovierailua koko maassa. Siksi on tärkeää, että kehitämme fyysisiä kirjastopalvelujamme rinnan sähköisten palvelujemme kanssa. Ne tukevat toisiaan ja antavat asiakkaalle mahdollisuuden käyttää sitä palvelumuotoa, mikä hänelle kulloinkin parhaiten sopii. Siksi meillä täällä Jyväskylässä on monipuolinen ja toiminen kirjastoverkko. Kirjastotoimenjohtajan vastine VASTINE KUOKKANEN- LEHDEN LOKAKUUN 2008 NUMEROSSA JULKAISTUUN NIMIMERKKI KOPPARIN KIR- JOITUKSEEN - EI TULLUT KIRJASTOA, MUTTA TULIPA KIRJAKELLARI JYVÄSKYLÄN ensimmäinen pienkirjasto avattiin Kuokkalassa, osoitteessa Polttolinja 9. Samassa tilassa toimivat myös kaupungin nuorisotoimen nuorisotila, yhteispalvelupiste, Jälkkäri ja 4Hyhdistys. Mainittakoon, että 4H on vuokrannut käytössään olevat tilat, jotka eivät muutoin olisi soveltuneet muiden toimijoiden avoimiksi asiakastiloiksi. Pari vuotta sitten Jyväskylän kaupungissa käytiin aika ajoin kiivastakin keskustelua lähikirjastoverkon supistamisesta. Lakkauttamisen sijaan ryhdyttiin kehittelemään uutta pienkirjastomallia ja tuolloin tehtiin päätös Kypärämäen ja Lohikosken kirjastojen toiminnan jatkumisesta ja muuttumisesta pienkirjastoiksi (Kypärämäki vuonna 2009, Lohikoski vuonna 2010). Kuokkalaan nyt perustettu pienkirjasto on uusi toimipiste Jyväskylän kirjastopalvelujen kartalla. Jyväskylän pienkirjastomalli on herättänyt laajaa kiinnostusta eritoten niissä kaupungeissa, missä mietitään kirjastoverkon kohtaloa tulevaisuudessa. Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja nuorisolautakunta hyväksyi kokouksessaan Kuokkalan monitoimikeskuksen hankesuunnitelman (pöytäkirja , 96 ). Monitoimikeskuksen suunnittelun lähtökohtana oli vapaana ollut, alun perin kirjastoa varten hankittu huoneisto. Koska lähikirjastoa ei alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ollut edellytyksiä toteuttaa, lähdettiin hanketta viemään eteenpäin uudenlaisena monen toimijan yhteishankkeena. Samalla nähtiin, että yhteishankkeella oli saavutettavissa selkeitä etuja: Kuokkalan alueen palvelut paranivat ja toimijoiden yhteistyö tiivistyi, kirjastolle saatiin kiinteä toimipaikka - erityisesti lasten ja nuorten kirjastopalvelut turvattiin. Useista vuokratiloista päästiin omiin tiloihin, jolloin toiminnan jatkuvuus tilojen osalta turvattiin. Suunnitelma toteutti myös kaupungin tavoitetta palvelujen keskittämisestä ja yhteistyöstä. Kulttuuri- ja nuorisolautakunta piti Kuokkalan monitoimikeskuksen hankesuunnitelmaa perusteltuna ja erinomaisena mahdollisuutena tarjota sivistystoimen palvelut yhtenä kokonaisuutena. Johanna Vesterinen kirjastotoimenjohtaja Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto MARRASKUU 2008 Reipasta ruojakuuta! - lokakuun sanakirja RAKKAALLA lapsella on monta nimeä: lokakuuta on kielessämme sanottu aiemmin myös lika- ja ruojakuuksi. Nimitykset ilmaisevat osuvasti kuukauden yleisluonteen ja samalla sen tunnepohjan, jolla otamme tämän kuukauden vastaan. Kielellemme ja sen puhujille on ominaista uskollisuus pohjimmaisille tunteille: olemme omaperäisesti säilyttäneet ilmeikkään nimen tällekin kuukaudelle. Useissa Euroopan sivistyskielissä lokakuu on vain oktober, kahdeksas kuukausi. Tämä tulee värittömästi vanhasta roomalaisesta ajanlaskusta, jonka mukaan vuosi alkoi maaliskuusta. Lokakuu on toki paljon ilmeikkäämpi kuin pelkkä oktober eikös vain? Vielä ilmeikkäämmin kansanrunoutemme kuvailee lokakuun luonnetta, tässä yksi luonnehdinta maaninkalaiseen tapaan: Lokakuu ei ole joka kuu:/ Päivät pienet pilvelliset/ yöt pitkät ja pimeät./ Halla hanhen siiven alla,/ talvi joutsenen takana. Kun syyspäiväntasaus on sivuutettu, alkaa öiden pituus ja pimeys todella tuntua, sää vaihtelee: alituiset sumut ja pilvet pimentävät päivää, sateet tuovat rapaa ja lokaa tielle, joinakin aamuina päivä saattaa hetkeksi kirkastua ja valaista lehtipuista varisevia kirkkaita lehtiä. Lokakuun säistä onkin vanha kansa arvaillut sydäntalven luonnetta ja kevään tulon aikaa: Jos lokakuussa akkunat ovat jäässä, niin tammikuussa vettä sataa tai Lämmin lokakuu, kylmä helmikuu tai Milloin lehti lähtee lokakuussa, silloin lumi lähtee toukokuussa. Jos puut ovat paljaina jo syyskuussa, silloin lumet lähtevät huhtikuussa. Jäät puolestaan lähtevät sinä päivänä toukokuussa, kun jäänhile on ensimmäisen kerran kaislan juuressa lokakuussa. Minä päivänä metsä on kuurassa lokakuussa, sinä päivänä toukokuussa lehti vihoittaa, sanottiin. Lumen tuloa lehden läpi on pidetty huonona enteenä. Sota tulloo, isoäitini huokaili ja vähintään ainakin tautinen talvi ja huono kevät oli edessä muidenkin mielestä. Lehdenkin ennustettiin tulevan puuhun vasta juhannuksen kynnyksellä. Pihlajaa, pyhää puuta, on aina tarkkailtu erityisesti: Pihlaja ei kanna kahta taakkaa, siis marjoja ja lunta. Jos pihlajassa on paljon marjoja, tulee sateinen syksy ja sen seurauksena vähäluminen talvi. Nykyisin katson kaupunkien ja tienvarsien kauniisti marjojaan kantavia pihlajia hiukan surullisin silmin: ovat puuparat marjoineen niin lyijyisiä, etteivät marjat enää linnuille kelpaa. Jos säitä aikoo vanhan kansan tapaan pihlajanmarjoista ennustella, on parasta kävellä metsään ja järvien rannoille kauas liikenteen päästöistä. Lokakuun talvea ei ole koskaan otettu todesta: Lokakuun lumet ja jäät menevät mereen, on Pohjanmaalla todettu. Toisaalta on myös huomattu, että ellei lumihiutalettakaan lokakuun aikana nähdä, ei lunta nähdä marraskuussakaan. Nähtäväksi jää, miten tänä vuonna käy Ennen varsinaista jakoaikaa eli loka- ja marraskuun vaihdetta tärkeitä lokakuun päiviä olivat muun muassa mikkelin eli Mikonpäivän jälkeinen Pokrovan eli Pyhän Äidin suojelusjuhla ja Pirkko eli Pyhän Birgitan päivä. Pohjolan lujatahtoinen näkijänainen ja Vadstenan luostarin perustaja julistettiin pyhimykseksi 7.lokakuuta 1391, minkä jälkeen hänen nimensä näkyy kielessämme mm. pienen punasiipisen pilkkuja kantavan kovakuoriaisen nimessä: leppäpirkko, piimäpirkko, linnanpirkko ovat tuttuja nimityksiä monelle. Onhan leppäkerttu ollut ikivanhojen kansanuskomusten mukaan iästä ikään Jumalan ja ihmisten välimies Pyhän Birgitan tapaan. Tälle pienelle verenväriselle elämänkantajalle on sitten lueteltu toivomuksia Lennä, lennä leppäkerttu -tapaan ja lähetetty sitten toiveet lentämään Jumalan luo. Säätä, sulhasta, morsianta, pitkää elämää, karjanantia ja kauniita vaatteitakin on toivottu eli kaikkea sitä, mitä jumalten on voitu kuvitella kuolevaiselle lahjoittavan. 5 Ensimmäisenä talvipäivänä vanha kansa on pitänyt lokakuun 14. päivää. Tällöin oli maa roudassa ja elämä siirtyi sisätiloihin. Usein myös ensimmäiset rannat ovat jäätyneet viimeistään Simonpäivänä. Simo siltaa tekee, millä Martti(10.11.) maalle pääsee ja Antti (30.11.) aisoilla ajaa, sanottiin. Nyt siis vain talvea odottelemaan ja luontoa havainnoimaan vanhan kansan tapaan, hyvät Kuokkasen lukijat! Muistetaan lämpimät tunteet ja toisemme, ilmaistaan ilomme ja surumme rehellisesti ilmeikkäällä kielellämme, joka on äidinkieleksemme muotoutunut muualta tänne tulleitten äidinkieltä unohtamatta. Reipasta ruojakuuta teille jokaiselle erikseen ja kaikille yhdessä toivottaa Marja-Leena Koppinen Syyskuun sanakirja julkaistiin myös lokakuussa, joten tässä lehdessä saat nauttia marraskuun sanakirjan lisäksi näistä lokakuun sanoista. Pahoittelemme virhettä. KUVA: Jaakko Leskinen Mummojani muistellen KERRON yhden kesän tapahtumista jatko-sodan aikana, mitkä ovat jääneet mieleeni pysyvästi. Äitini oli kuollut joulukuussa vuonna Äidinäiti, meijän mummo kuten sanoimme häntä, hoiti huusholliamme. Perheeseemme kuului isän lisäksi neljä lasta. Isä ei joutunut sotahommiin terveydellisistä syistä. Hän kävi tehtaalla töissä, rahaa oli, mutta ruoka oli joskus vähissä. Mummo kehräsi talvella emännille villoista lankaa ja otti palkan jauhoina, lihana ym. tuotteina. Isä maksoi mummolle niistä mustan pörssin hinnan mukaan. Toinen mummo, isän äiti, asui samassa pihassa toisessa talossa. Nämä olivat tehtaan työläisten asuntoja. Mummo asui yksin, sillä hänen nuorin poikansa oli rintamalla niin talvi- kuin jatkosodankin ajan. Olin mummon luona usein yötsyssä. Muistan hänen tekemän, maistuvan kullankeltaisen sianlihakastikkeen. Kirjoitin sedälle rintamalle kirjeitä mummon sanelun mukaan. Hän ei osannut kirjoittaa kuin oman nimensä. Luki hän kyllä sujuvasti. Nyt niihin kesän tapahtumiin. Kun kerran tulimme mummon kanssa marjametsästä, oli radan sivuraiteella tavaravaunuja. Sieltä oviaukosta sotilas huusi: Myökää meille noita mustikoita! Minä en olisi raskinut luopua, mutta mummo Hups! sanoi: Kuule, sotilaat tarvitsevat nyt, myö voijaan männä huomenna keräämään lisää. Niin me möimme kaikki mustikat ja menimme rahojen ja tyhjien astioiden kanssa kotiin. Mummo tunsi sääliä sotilaita kohtaan, olihan hänen oma poikansakin rintamalla. Seuraava tapaus vahvistaa vielä hänen luonteensa. Meidän pihapiirissä oli venäläinen sotavanki töissä. Mummo sanoi: Tuokin vanki on jonkun äidin poika. Minua säälittää, vien hänelle voileipiä. Ja niin hän teki. Mummo ei tuntenut vihaa vihollismaan sotilasta kohtaan. Muistikohan tuo mies sodan loputtua, kotiin päästyään, minun mummoani? Molemmat isoäitini olivat siihen aikaan vähän vajaa 70-vuotiaita. Nyt heidän kuolemastaan on pitkästi yli 50 vuotta. Aikuisena vasta olen ymmärtänyt miten paljon he tekivät meidän hyväksemme ja olivat tärkeitä meille. Nyt osaisin antaa heille kuuluvan arvon ja kiittää. Olen itsekin 6 lapsen isoäiti. Anja Sotikov

6 6 Yhteispalvelun kehittämisprojekti , Jyväskylän osaprojekti Tietoa ja palveluja yhdestä paikasta! Jyväskylässä selvitetään parhaillaan, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt voisivat olla mukana julkishallinnon yhteispalvelussa. Vaajakosken yhteispalvelupisteessä yhteistyö alkaa lokakuussa, ja Kuokkalassa yhteistyön mahdollisuuksista neuvotellaan. YHTEISPALVELUN kehittämisprojekti on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) valtakunnallinen kokeilu- ja kehittämishanke Jyväskylässä, Joensuussa, Kuusankoskella ja Oulussa. Jyväskylässä yhteistyökumppaneina on kaupunki, eri viranomaisia kuten Kela ja verotoimisto, seurakunta sekä alueellisia järjestöjä, paikallisyhdistyksiä ja hankkeita. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Käytännössä tavoitteena on kokeilla ja selvittää, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt voivat olla kumppanina julkishallinnon yhteispalvelussa. Jyväskylässä tavoitteena on pitää julkishallinnon yhteispalvelupisteissä järjestölähtöisiä ohjaus- ja neuvontapäivystyksiä, tiedottaa järjestöjen toiminnasta ja järjestää tapahtumia ja teemapäiviä. Erityisesti tiedotetaan järjestöjen vapaaehtois- ja vertaistoiminnasta. Järjestöihin liittyvien tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalvelujen lisäksi projektin palvelusihteeri opastaa viranomaisten kanssa asioimisessa kuten lomakkeiden täyttämisessä ja sähköisessä asioinnissa. Ohjaus ja neuvonta on kaikille avointa ja maksutonta. Järjestöyhteistyö ja asiakkaiden ohjaus ja neuvonta alkaa lokakuussa Vaajakosken yhteispalvelupisteessä. Myös Kuokkalan yhteispalvelupisteen kanssa neuvotellaan mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä. STKL:n vuosina 2003 ja 2007 tekemien selvitysten mukaan julkishallinnon yhteispalvelupisteet ja asiakkaat hyötyvät järjestöyhteistyöstä. Yhteistyö lisää ja täydentää pisteen palveluvalikoimaa, eli ihmiset saavat enemmän palveluita yhdestä paikasta. Palvelupiste voi tavoittaa uusia asiakasryhmiä, ja ihmisten kynnys hakea tarvitsemaansa apua ja tukea voi madaltua. Järjestöyhteistyön myötä myös pisteen tunnettuus voi lisääntyä. Kiinnostuitko projektista tai haluatko lisätietoja? Ota yhteyttä palvelusihteeri Anu Kariin, tai p Monumentti Polttolinjan risteykseen SILTAKADUN ja Polttolin- li jan risteyksen liikenneympyrä odottaa - tai suorastaan vaatii monumenttia. Onhan viereisessä Survontien kiertoliittymässä jo komea kiviveistos. Sopiva monumentti olisi Valtion tykkitehtaan valmistama tykki. Se olisi hyvä huomionosoitus Jyväskylän metalliteollisuudelle ja komea kunnianosoitus Talvija jatkosodan mainehikkaille miehille, joiden ansiosta Suomen lippu liehuu. En tiedä, valmistettiinko tykkitehtaalla ittykkejä? Jos niitä valmistettiin, niin sellainen olisi tässä paikallaan, onhan aivan vierellä Tykkikallio, jossa niitä käytettiin. ttii Jos tykkitehtaalla ei valmistettu it-tykkejä, niin sitten laitetaan ympyrään kenttätykki. Paavo Kontinen Ainolanranta KUOKKANEN KUVA: Kirsti Leskinen KUVA: Jaakko Leskinen JYVÄSKYLÄN kansainvälinen koiranäyttely järjestetään marraskuuta Jyväskylä Paviljongissa, osoitteessa Messukatu 10. Tapahtumaan osallistuu kaikkien aikojen ennätysmäärä koiria. Näyttelyyn on ilmoitettu yli 6000 koiraa lähes 300:sta eri rodusta, mukana niin runsaslukuisia suosikkirotuja kuin todellisia harvinaisuuksiakin. Mukana on koiria ympäri Suomen ja myös ulkomailta. Ulkomaisia koiria näyttelyyn on ilmoitettu lähes 90 kappaletta. Tuomarivieraita saapuu arvostelemaan koiria mm. Australiasta, Alankomaista, Portugalista ja Israelista. Näyttelyn kauneimman koiran eli Best In Show n valitsee sunnuntaina venäläinen Revaz Khomasuridze. Näyttelyn järjestää talkoovoimin kymmenen paikallista koiraharrastusseuraa. Näyttely on Suomen toiseksi suurin koiranäyttely tänä vuonna. Koiranäyttelyiden perimmäinen tarkoitus on palvella koirien jalostus- ja kasvatustyötä. Ne ovat myös tilaisuuksia, joissa samanhenkiset koiraharrastajat tapaavat toisiaan. Koiranäyttelyt ovat erinomaisia paikkoja uusille ja vanhoille koiraharrastajille tai vasta koiran hankintaa suunnitteleville nähdä erilaisia koirarotuja. Lauantaina arvostellaan seuraavat kansainvälisen kennelliitto FCI:n roturyhmät: lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat), mäyräkoirat, ajavat ja jäljestävät koirat, noutajat, ylösajavat Jyväskylän kansainvälinen koiranäyttely Pohjanlammen koirapuisto koirat ja vesikoirat sekä seurakoirat ja kääpiökoirat. Sunnuntaina arvostellaan FCI:n roturyhmistä pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat, terrierit, pystykorvat ja alkukantaiset koirat, kanakoirat ja vinttikoirat. Sunnuntaina Paviljongissa järjestetään myös cavalier kingcharlesinspanieleiden erikoisnäyttely. Junior handler kilpailu, jossa vuotiaat nuoret kilpailevat taidoistaan koirien esittäjinä järjestetään molempina päivinä. Lauantain kilpailu on Keski-Suomen Kennelpiirin piirinmestaruuskilpailu ja sunnuntain kilpailu SM-osakilpailu. Näyttelyssä on myös runsaasti oheisohjelmaa kaikenikäisille. Tänä vuonna esillä on muun muassa vauhdikasta agilityä ja flyballia, poliisikoiria toiminnassa sekä koirien muotinäytös. Vauhdin lisäksi tarjolla on myös tietoa: ulkomuototuomari Markku Mähönen myös demonstroi yleisölle mitä tuomari katsoo ja tekee arvostellessaan koiria näyttelyssä. Jyväskylän kaverikoirat ovat paikalla näyttelyviikonloppuna yleisön rapsuteltavina ja esittelemässä toimintaansa. Näyttelyn yhteydessä järjestetään lauantaiaamuna myös leikkimielinen lelukoirakilpailu. Lisäksi lapsille on tarjolla kasvomaalausta koko viikonlopun ajan. Näyttelytoimikunnan ylläpitämässä, Koiranäyttelyyn! blogissa, sanomalehti Keskisuomalaisen verkkosivuilla, voi seurata Paavo -afgaaninvinttikoiran valmistautumista marraskuiseen näyttelyyn. Lisätietoja: Mirva Kakko p tai , www. jkldogshow.com KUVA: Jaakko Leskinen Jyväskylän toinen koirapuisto on avattu Kuokkalassa. Koirapuisto sijaitsee Pohjanlahdentien itäpuolella Pohjanlammen päiväkodin ja Kuokkalan lämpövoimalan välisellä entisellä pellolla. Työt aloitettiin toukokuussa. Koirapuisto on jaettu kahteen osastoon, isoille ja pienille koirille. Koko alue on aidattu 1,5 metriä korkealla teräsverkkoaidalla, samoin osastot on eristetty aidalla toisistaan. Aidatun alueen kokonaispintaala on m2. Aitauksen sisäpuoli on katettu 150 mm kerroksella puuhaketta, jotta maanpinta pysyisi mahdollisimman kuivana ja siistinä käyttäjille sekä helpommin siivottavana. Kummallekin osastolla on sadekatokset ja penkit. Jätepiste ja opastaulu on sijoitettu paikoitusalueelle porttien lähistölle. Koko alueella myös perusvalaistus. Suora yhteys vieressä kulkevalle kevyen liikenteen väylälle estetään istuttamalla puiston reunamille havupuita sekä lehtipensasryhmiä. Jyväskylän kaupunki, Katu- ja puisto-osasto

7 Marraskuu voi olla moni-ilmeinen. Vanha sanonta: Jos talvi ei tule lokakuussa se ei tule marraskuussakaan, ei enää taida päteä. Anopiltani opin talven tulon odottelua laituriin muodostuneista jääpuikoista. Vasta kolmannet ns. puraat olivat merkki pysyvästä lumesta. Asuimme rannassa ja merkkien seuraaminen oli helppoa aamu-uinnilla käydessä. Vielä muutama vuosikymmen sitten merkit pitivät paikkansa. Lumettomia jouluja oli silloinkin. Paksut jäät osasivat lähteä vielä uudenvuoden jälkeen, vieden jään alle lasketut verkot mennessään. Ihmisen muisti on lyhyt. Kulunut syksy oli mielestäni ennen näkemättömän värikäs, vaikka ihan tarkkaan uskon ennenkin ihailleeni karmiininpunaisia pihlajia ja hehkuvia aroniapensaita. Luulin saaneeni rauhallisen asuinpaikan, mutta se luulo kariutui roskakatoksemme joutuessa ilkivallan kohteeksi. Oli unenomaista herätä näkemään paloautojen ja ambulanssin valojen läiskettä. Katselemaan tulen tuhoa ja palomiesten hyörinää pimeässä yössä. Ensimmäisenä tuli mieleen, oliko joku asunnoton kulkija jäänyt liekkeihin. MARRASKUU 2008 Marraskuu pukeutui surupukuisen naisen viittaan Marraskuu pukeutui surupukuisen naisen viittaan Aloitti syyssiivouksen Pesi puut, pensaat, ruohot perusteellisesti Seisahtui rantakivelle Katseli vettä valuvana alastomia tervaleppiä miettien tehtäväänsä Lähettäisikö tuulen tai pakkasen Kuivattaisi. Antaisi talven tulla Siinä se seisoi surupukuinen marraskuu Luotaantyöntävässä asussaan Odottava lämpö sisällään Kuka olet, mistä tulet? Olen Leo Turunen. Syntyisin Pohjois Karjalasta. Opiskellut Tampereella ja 70 luvulla tullut Jyväskylään sosiaalialan töihin. Missä asut, kuinka kauan? Muutin 1985 Messualueelle Kuokkalaan Tuulenkylään. Välillä asuin Vastatuulessa ja nykyisin asun Tuulenkylässä. Vastatuuli ja Tuulenkylä ovat yhteisasumistaloyhtiöitä Perheesi? Perhe alkaa olla maailmalla. Yksi poika asuu kanssani. Lapsia on yhteensä viisi Työ? Olen vuodesta 1981 ollut kuntoutustyössä. Kohderyhmä on kuurosokeat. Nykyisin olen työskennellyt projektipäällikkönä. Ai niin työtä voi katsella sivustoilla. Harrastukset, luottamustehtävät? Harrastuksia löytyy. Kirjoittaminen on läheisin. Turunen esiintyy Keski-Suomen Viikon sivuilla ja parissa muussa lehdessä on vakipalsta. Tämä on siis harrastus, ei esimerkiksi sivutyö. Luottamustehtäviäkin on olen valtakunnallisesti erityistoimihenkilöiden yhteiskuntavaikuttamisen puheenjohtaja, STTK:n aton tiedottaja. Kunnan puolella Yksilöhuoltojaoston puheenjohtaja, se on ollut vaikea pesti. Jaosto käsittelee sosiaalitoimen valitukset. Viimeinen on ollut Ensi-ja turvakotiyhdistyksen hallituksen jäsenyys. Sieltä löytyi uusi maailma. Siis tässä meidän lähellä on tosi tärkeä paikka, joka auttaa jyväskyläläisiä. Olin 70 luvulla töissä lastensuojelussa, joten se oli paluuta juurille. Vesijuoksua ja jokailtaisia lebkkejä yritellään pitää yllä ja poitiikkaa ja lukemista, mikäli aikaa jää. Niin ja kesät kansanmusiikin parissa ja Ruotsin Lapissa. Mikä Kuokkalassa parasta, mikä kaipaisi kohennusta? Siis Kuokkalan keskusta illalla on aivan puusta. En voi ymmärtää, mitä siellä tekevät kymmenvuotiaat röökillä. Se pitää saada rempattua ja heti. Muuten Kuokkala on kaunis ja hoidettukin alue. Ihailemme usein näkymää Ainolanrannasta kaupunkiin. Kuokkala kaupunkilaistuu edelleen. Toivottavsti Monia ajatuksia tuli mieleen tuota tulipaloa seuratessa. Jos esimerkiksi omassa kodissa, taikka vain asuintalossa, syttyisi tulipalo ja joutuisi ykskaks lähtemään yönselkään. Mitä sitä ottaisi mukaansa? Mitä löytäisi päälleen siinä paniikissa, kun on tottunut melkein nakuna nukkumaan. Eräs tuttu palomies-sairaankuljettaja opasti meitä, kun naisten kanssa keskustelimme nautinnosta nukkua Chanel 5 yöasuna. Pitäkää yöpaita päällänne. On inhottavaa kannella alastomia akkoja asunnoista ambulanssiin. Tulipalot ovat paljon yleisempiä nykyisin, kuin öljylamppujen, päreiden ja puuhellojen aikakaudella. Olivatko ihmiset silloin huolellisempia? Ainakin lapsia kiellettiin koskemasta tulitikkuihin, mutta koskaan ei opastettu miten se tuli sammutetaan. Tapana oli kutsua koivuniemenherra vierailulle, jos jonkun oli tiedetty sytyttäneen jotain tahallaan. Silloin ei yksin omat vanhemmat huolehtinut lapsistaan, vaan myös naapurit osallistuivat kasvatukseen. Oliko se sitä yhteisvastuuta ja turvallisuutta, jotka tuntuvat nyt puuttuvan. Nythän ei saa edes puhua piiskaamisesta, tukkapöllyistä ja luunapeista vielä vähemmän. Eikä naapurin lapsia ainakaan saa kieltää tai opastaa. Kuokkalalainen suunnittelu pysyy mukana liikenteen ja puistojenkin osalta. Kirkko, kirjasto, Ainola? Kaikki. Kirjasto on aivan liian pieni ja aukioloajat ihmeelliset. Se on tulevan lautakunnan asia saada aikaiseksi kunnon kirjasto, Ainolassa en ymmärrä, miksi jonkun pitää juuri siihen saada tönönsä rakennettua, tilaahan olisi sen vierelläkin ja muuallakin.onhan näitä muitakin, kuten Survo-Korpelan tilanne. Kirkosta toivoisi monipuolista kulttuuritoimijaa, saisivat uusia jäseniäkin siten. Ajatuksia uudesta kunnasta? Olen vähän kahdenvaiheilla. Kunta yhdistyy. Vanhassa Jyväskylässä oli14% työttömyys, Taantuma häämöttää. Rakentajien mukaan kesällä ei seiso juurikaan nostureita. Velkaa jäi omiksi tarpeiksi kunnalle ja sitä otetaan surutta lisää, jos jostain saadaan. Entisellä kaudella säästöt kohdistuivat köyhiin, sensijaan rahat hupuloitiin vähän niin ja näin. Niin näyttää nytkin käyvän, ensi töikseen valtuusto lahjoitteli puolen miljoonaa juhlien kunniaksi ja ottaa siis lainaa itselleen. Ei taideta uskoa, että juhlat on nyt Vanhojen kasvatustapojen aikana pojat joutuivat jälki-istuntoon poistamaan omakätisesti pienemmätkin ripsipiirakan kuvat kansakoulun huussin seinistä, samalla häpeillen tunnustamaan tekosensa vääräksi. Nyt ovat rantaraitillakin useimmat valopylväät töhritty, ja tuskin kukaan on joutunut vastuuseen piirroksistaan. Lapset ovat hyvin erilaisia. Siinä missä joku uskoo suullista komentoa, toinen voi tarvita myös tukevampia otteita. Olin lapsena kepposille altis, olivathan melkein kaikki kaverini poikia. Minusta olisi voinut tulla vaikka minkälainen liiterinpolttaja ja pikkurikollinen, ellei olisi pienenä piiskattu. Ei jäänyt mitään traumoja, vaikka joskus sain syyttömästikin kirvelyä kintuilleni. Päinvastoin. Tunnen kiitollisuutta oikean ja väärän tiedostamisen, sekä oman ja vieraan omaisuuden erottamisen ohjauksesta. Ei suotta Jyväskylää kutsuta Suomen Ateenaksi. Yliopistolla jouduin kaikkien muiden Martti Ahtisaari-luennolle saapuvien tavoin turvatarkastukseen, kuten tullissa konsanaan. Vieläpä metallinpaljastimella varmistettiin, ettei vain viedä mitään vahingoittavaa saliin, jonne Turkin Presidentti tuli luennoimaan. Luennon loputtua kaupunginjohtaja Andersson teki enteellisen kömmähdyksen ojentaessaan kaupungin onnitteluadressia Martti Ahtisaaren saaman edellisen tunnustuksen johdosta. Siinä Unescon rauhanpalkinto muuttui sanaan rahapalkinto. Sehän toteutui seuraavana päivänä, kun Ahtisaari sai huomattavan Nobelin rauhanpalkinnon joka on yli miljoonan euron rahapalkinto. Presidentti Ahtisaaren radiohaastattelua kuunnellessani hämmästelin, taas kerran, rahan arvon merkitystä. Siinä missä jo kymmenesosa tuosta Nobelin miljoonasta olisi monelle sekoilun paikka, ei Ahtisaarelle tuntunut olevan kuin vaatimaton summa, josta saadun tiedon hän kyynelehtien vastaanotti. Tuli mieleeni edesmenneen appeni vakio lausahdus: Ahneen silmät eivät täyty kuin mullalla. Vaikka rahalla sanotaan olevan taivaallinen voima, en vaihtaisi hyviä ihmissuhteitani mihinkään hintaan. Ihmiset - tutut ja tuntemattomat - ovat auringon lisäksi minulle luovuuden ja toiminnan lähteitä. Sienimetsään en ole uskaltautunut karhujen ja eksymisen pelossa. Onneksi on heitä, jotka ovat uskaltautuneet, ja osan saaliistaan jakaneet kanssani, joten tunnen itseni Raamatun Eliaksi, jolle kaarneenpojat kantoivat ruokaa. On syksy. On aika kiittää. Vanhusten viikon tunnus oli perhonen ja Nathaniel Hawthornen ajatelma: Onni on kuin perhonen juuri kun olemme aikeissa tavoittaa sen, se livahtaa pois. Mutta jos istutaan hiljaa paikoillamme, se saattaa laskeutua päällemme. Perhosten kosketusta toivoen Ainolan mummo ohi Mitä isä? Kasvatusperiaatteita, joita haluaisit jakaa ja jatkaa... En tiedä, nyt tekisi kaiken toisin. Olen nyt lähempänä kuuttakymmpiä vain onnellinen, kun minulla on lapsia. Kommunikaatio on tärkeintä, että se säilyy läpi elämän. Ja jokainen saisi sellaiset saappaat, joilla on hyvä kävellä, ei puristais eikä lompsuisi. Se aika joka täällä siis elämässä ollaan on lyhyt ja arvaamaton.äkkiä kaikki voi ollakin toisin. i Miksi i sitä tuhlata turhaan.elämä ei kannata tuhlata, se on mukavaa sellaisenaan. KL 7 KUVA: Jaakko Leskinen

8 8 Uutta ja vanhaa Jyväskylää KUOKKANEN Valtuustokaudella tapahtunutta KULUVA valtuustokausi on urani neljäs ja ehdottomasti tapahtumarikkain ja merkittävin nelivuotiskausi. Tärkeimpiä päätöksiä oli mm. Keljonlahden voimalan rakentaminen. Olin mukana estämässä JE:n myynnin 1990-luvun lopulla. Joku viikko sitten JE osti Fortumin 60% osuuden Jyväskylän Energiatuotanto Oy:stä, näin ympyrä sulkeutuu. JE:n omistuksen myötä saadaan raha pysymään omassa maakunnassa, joka saa työtä ja toimeentuloa laajalti näiden hankkeiden myötä. Valtuusto päätti myös valtakunnallisestikin katsoen suurimmasta kuntaliitoksesta, kun Jyväskylä, Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta yhteenliittyvät. Uuden Jyväskylän pinta-ala kasvaa 137:sta 1466:een neliökilometriin ja asukasluku 48% eli on lähes Syksyllä 2004 valtuustoon valittiin 59 valtuutettua, joista on 18 sosialidemokraattia, yksi loikkasi kesken kauden omaksi ryhmäkseen ja lopulta siirtyi perussuomalaisiin, 12 kokoomuslaista, 12 keskustalaista, 7 vihreää, 5 vasemmistoliittolaista, joista yksi siirtyi kesken kauden kahden kommunistin seuraksi, kommunisteista myös yksi loikkasi loppukaudesta vasureihin, kristillisdemokraatteja on kolme. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on ollut Henna Virkkunen (KOK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jukka Juusela (KESK) , Katja Sorri (KESK) ja toisena varapuheenjohtajana Hilkka Illman (SDP) Valtuusto piti vuoden 2005 aikana 13 kokousta ja käsitteli 211 asiaa. Kokousten lisäksi pidettiin viisi valtuustoseminaaria. Keskeisiä asioita ja päätöksiä valtuuston työskentelyssä olivat hallinnon uudistuksen loppuunsaattaminen, kaupungin uusien strategioiden valmistelu ja hyväksyminen, peruspalvelut, kaupunkisuunnittelu ja talous sekä verkostokaupunkiyhteistyö ja siihen liittyen kunta- ja palvelurakenneuudistus. Valtuusto antoi lausunnon kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeesta. Valtuusto päätti Tanssisali Lutakon toimitiloista ja Cygnaeus-lukion toiminnan siirrosta Wilhelm Schildtin katu 2 koulukiinteistöön. Valtuusto päätti uuden voimalaitoksen sijoituspaikasta, Jyväskylän Veden liiketoiminnan ja omaisuuden myynnistä Jyväskylän Energia Oy:lle sekä uimahallin ja Hipposhallin lunastamisesta kaupungille. Valtuusto hyväksyi Kinkomaan sairaalan muutostöiden rahoituksen ja Kyllön terveysaseman peruskorjauksen hankesuunnitelman. Valtuusto hyväksyi myös vesihuollon kehittämissuunnitelman sekä asunto-ohjelman vuosille Kaupunginhallitus asetti taloustoimikunnan euro per sekuntti velkakierteen katkaisemiseksi ja 2007 maksettiin jopa velkoja pois, vaikka edelleen lisälainaa joudutaan KUVA: Jaakko Leskinen ottamaan voimakkaan investointiohjelman vuoksi. Valtuusto piti vuoden 2006 aikana 11 kokousta ja käsitteli 183 asiaa. Kokousten lisäksi pidettiin viisi valtuustoseminaaria ja yksi tiedotustilaisuus voimalaitosasiasta. Valtuustoseminaarien aiheina olivat mm. kunta- ja palvelurakenneuudistus ja vuoden 2007 talousarvion kehys, strategiat ja toimintamalli sekä työllisyys ja elinkeinopolitiikka. Keskeisiä asioita valtuuston työskentelyssä olivat hyväksyttyjen kaupungin strategioiden toteuttaminen, kunta- ja palvelurakenneuudistus, peruspalvelut, kaupunkisuunnittelu, uuden voimalaitoksen rakentaminen ja talous. Valtuusto hyväksyi Korpilahden kunnan liittämisen Jyväskylän kaupunkiin vuoden 2009 alusta lukien. Valtuusto hyväksyi kaupungin asunto-ohjelman vuosille ja kaavoitusohjelman vuosille Lisäksi valtuusto hyväksyi Lutakon kulmauksen yleissuunnitelman, Keljonlahden lämpövoimalan asemakaavan ja antoi lausunnon Kuokkalan kehäväylän tiesuunnitelmasta. Lisäksi valtuusto merkitsi tiedoksi Kymppi R2006 ohjelman ja Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelman vuosille Kaupunginvaltuusto kokoontui 2007 useammin kuin edellisenä vuonna eli 14 kertaa (11) ja käsitteli 191 asiaa (183). Vuoden aikana järjestettiin neljä valtuustoseminaaria, joiden teemoina oli mm. voimalaitoshanke, vuoden 2008 talousarvion lähtökohdat, kuntajako ja elinkeinopolitiikka. Valtuutetut jättivät vuoden aikana yhteensä 36 valtuustoaloitetta. Merkittäviä valtuustossa käsiteltäviä asioita toimintavuonna olivat muun muassa kuntaja palvelurakenneuudistuksen mukaisen toimenpideohjelman hyväksyminen: - esitys sisäasiainministeriölle Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan muodostaman uuden kunnan perustamista koskevan esiselvityksen tekemisestä ja kuntajakoselvittäjän asettamisesta hankkeeseen - Kymppi R 2007 Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelma vuosille ja sen liitteenä oleva asunto-ohjelma vuosille Kuluvana vuonna 2008 on valtuusto kokoustanut 7 kertaa 157 asian verran ja vielä vanha valtuusto jäähdyttelee kahden kokouksen verran. Vanhan Jyväskylän valtuusto pitää viimeisen kokouksensa ma Valtuustokauden tärkein päätös oli, kun kolmen kunnan valtuustot päättivät Uuden Jyväskylän perustamisesta Valtuustoseminaaritkin käsittelivät lähinnä kuntajakoon liittyviä asioita. Elokuussa kaikkien kolmen kunnan valtuustot pitivät kahden päivän laivaseminaarin. Tätä kirjoittaessani on kunnallisvaalit käyty ja Uuden Jyväskylän ensimmäisen uuden valtuuston kokouksen PAKSU kirjekuori odottaa tutustumista kv.htm. Uusi valtuusto astuu valtaan 75 valtuutetun voimin ma , mutta siitä tarkemmin ensi kuussa. Tutustu: Juhani Starczewski, kd. Uuden ja Vanhan Jyväskylän kaupunginvaltuutettu 1. Kuka olet, mitä teet, missä asut? 2. Miksi halusit valtuutetuksi? 3. Mikä sinulle on tärkeää? 4. Asioita, joihin haluaisit vaikuttaa, muuttaa, säilyttää.. 5. Miten sinuun saa yhteyden? KL 1. Olen Juha Venäläinen, opettajana Pohjanlammen koulussa, Kuokkalassa. Asun Mattilanpellolla kahden pojan ja vaimon kanssa. Ikä: 48 v. 2. Haluan tehdä hyviä päätöksiä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Lapsille pitää antaa juuret ja siivet! Ikäihmiset 1. Olen Asmo Maanselkä, 27-vuotias jyväskyläläinen yhteiskuntatieteiden maisteri. Opiskelen vielä Jyväskylän yliopistossa kauppatieteen tutkintoa tavoitteena valmistua ensi keväällä. Asun Kuokkalassa Saarikonkadulla. Perheeseen kuuluu vaimo Tina Maanselkä. Teen työtä politiikassa Kristillisdemokraattien varapuheenjohtajana. Olen työskennellyt eduskunnassa neljä vuotta avustajana. Marraskuusta pitäisi taas palata sorvin ääneen eduskuntaan avustajaksi. Kirjallisuus on se perimmäinen intohimoni. Uskon solidaariseen yhteiskuntaan ja konservatiiviseen, perhekeskeiseen elämäntapaan. Avioliitto on ihmisen parasta aikaa. 2. Motivaatiota löytyi kampanjointiin kovasti, kun pikkuhiljaa rupesi kypsymään Jyväskylän kaupungin työnantajapolitiikkaan. Läheisiäni koskettanut pätkätyökierre on jatkunut jo useita vuosia, eikä loppua ole näköpiirissä. Haluan viedä suoran viestin sosiaalija terveyspuolen virkamiehille niiltä sadoilta ellei tuhansilta nuorilta, jotka ovat samassa pätkätyöketjukierteessä erityisesti kaupungin sosiaali- ja terveyspuolen työsuhteissa. Haluan oikeasti penkoa asiat auki. 3. Opiskelijoiden, nuorten ja perheiden asiat. 4. Kaupungin on päästävä eroon erityisesti nuorilla teetetyistä pätkätöistä, sijaistyövoimalle on luotava vakinaistamistakuu. Työttömille yksilöllisiä polkuja, joilla päästään takaisin työnsyrjään kiinni. Opiskelijakaupungissa on huolehdittava opiskelijoiden palveluista ja alennuksista. Kaupungin on tiivistettävä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja opiskelijarekrytointia tehostettava. 5. Pyörin yliopistolla päivittäin. Sähköposti kulkee ja toisaalta Facebook on hyvä kanava, klikkaa minut ystäväksi, jos haluat tietää kuulumisia. net Asmo Maanselkä, kd. kunniaan! 3. Koti, uskonto ja isänmaa ovat perusarvoni! Perheille lisää yhdessäoloaikaa! 4. Koulut ja kouluasiat. Lähikoulut ovat tärkeitä. Ryhmäkoot pienemmiksi! Kerhot takaisin kouluihin. Lasten ja nuorten pulmiin apu ajoissa! Turvallisuus on taattava kaikille! Kotiapua tarvitsijoille! Palvelut kotiin itsenäisen asumisen turvaamiseksi! Omaishoidon tukeminen! Viihtyisä ja virikkeellinen kaupunki! Sukupolvien kohtaamispaikkoja! Juha Venäläinen, kok.

9 MARRASKUU Kysytään uusilta valtuutetuilta 1. Olen Jenny Lindborg, 29-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri ja SDP:n uusi kaupunginvaltuutettu. Työskentelen tällä hetkellä Riitta Myllerin erityisavustajana ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa Euroopan parlamentissa Brysselissä. Olen siis toistaiseksi Suomesta ulkomaille lähetetty työntekijä. Kotiosoitteeni Suomessa on Kuokkalassa. Valtuustotyöskentelyn ensi kuukausina työni asettaakin osallistumiselleni tiettyjä haasteita. Suomeen palaan kuitenkin jo keväällä, jolloin pääsen täysipainoisesti osallistumaan kokouksiin. 2. Olen toiminut Jyväskylässä pitkään kunnallispolitiikassa. Vuodesta 2003 alkaen olen osallistunut kunnallisjärjestömme toimintaan ja vuonna 2004 olin ensimmäistä kertaa ehdolla valtuustoon. Olen toiminut aiemmin varavaltuutettuna ja kulttuuri- ja nuorisolautakunnan jäsenenä. Halusin valtuutetuksi, sillä Jyväskylässä kuntaliitos tuo mukanaan uudenlaisen mahdollisuuden palveluiden järjestämiseen. Vasemmiston on Jyväskylässä onnistuttava peittoamaan oikeistolaisten luovaan ja innovatiiviseen kuntaretoriikkaan käärimä hyvinvointiyhteiskunnan pohjan murentaminen. Halusin valtuutetuksi, jotta omalla toiminnallani voisin olla mukana varmistamassa että heikoimpien ääni kaupungissamme kuullaan, ja jotta laadukkaat lähipalvelut taataan kaikille kaupunkilaisille. 3. Minulle on tärkeää, että kaupunkilaiset ymmärtävät sen, että turvaverkkoja on rakennettava ennen kaikkea turvallisuuden tunteen vuoksi. Tärkeämpää on tieto yhteiskunnallisten turvaverkkojen olemassaolosta kuin niiden olemassaolo itsessään. Tätä ei oikeisto ymmärrä syyttäessään vasemmistoa holhoamisesta. Minulle tärkeää on ennaltaehkäisevä sosiaalityö, nuorisotyö, kouluverkkokysymykset, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet sekä yksinäisistä ikääntyvistä huolehtiminen. Kaikki asiat, joilla pystymme vaikuttamaan siihen, että syrjäytyminen Jyväskylässä minimoidaan. Ruuvin kiristämisen sijaan on jaettava oikeudenmukaisuutta. Raha saattaa loppua, mutta oikeudenmukaisuutta meissä pitää riittää loputtomiin. 4. Lisää sosiaalityöntekijöitä, jotta lakisääteiset velvoitteet Jyväskylän sosiaalityössä toteutuisi. Joskus pitäisi olla mahdollisuus myös myöntää ennaltaehkäisevää tukea sitä tarvitseville. Omat lautakunnat nuoriso-, kulttuuri- ja liikunta-asioille. Haluan säilyttää lähikirjastot ja yhdistää niihin mahdollisuuksien mukaan nuoriso- ja kerhotilat. Haluan tukea aktiivista kansalaisuutta järjestötoiminnan mahdollisuuksia parantamalla. Haluan olla vaikuttamassa siihen, että lähikouluperiaate toteutuisi ja että Jyväskylässä siirryttäisiin uuteen ilmastoaikaan. 5. Minuun saa yhteyden puhelimitse numerosta ja sähköpostilla osoitteesta fi. Lisäksi nettisivuillani osoitteessa on palsta kysyttyä ja vastattua, jonka kautta minulle voi jättää terveisiä. Jenny Lindborg, sd. 1. Olen Mervi Hovikoski ja asun Ristonmaalla perheeni kanssa johon kuuluu mies ja viisi lasta, neljä tyttöä (9v, 7v, 6v, ja 2v) sekä yksi poika (4v). Työskentelen anestesiasairaanhoitajana Keski-Suomen keskussairaalan leikkausosastoilla. Tällä hetkellä täällä meillä eletään varsin onnellisissa, erittäin yllättyneissä ja osin jännittyneissäkin tunnelmissa. Koko perheen voimin osallistuimme vaalityöhön ja erittäin hienoa on, että se myös tuotti tulosta. 2. Olen ollut kiinnostunut täällä kunnan tasolla tehtävistä ja siten suoraan meitä kuntalaisia koskevista päätöksistä. Uuden Jyväskylän peruspalvelut pitää saada tasapuolisiksi ja oikeudenmukaisiksi kaikille kuntalaisille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Minua mietityttää myös terveydenhuollon tulevaisuus, miten hoitohenkilökunnan saatavuus turvataan sekä vanhustyöhön, että myös koko hoitotyön alueelle. Nämä olivat asioita, joiden vuoksi lähdin ehdokkaaksi ja joihin toivon voivani olla omalta osaltani vaikuttamassa. 3. Minulle monet tärkeät tulevaisuuden haasteet liittyvät luonnollisesti työni ja perheeni kautta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Haluaisin korostaa ennaltaehkäisevän ja terveyttä edistävän työn tärkeyttä kaikissa ikäryhmissä. Tämä pitää sisällään mm. kotiapuasiat, suositusten mukaiset neuvolakäynnit, terveydenhuoltohenkilöstön määrän lisäämisen kouluissa, terveystarkastukset myös työttömille ja senioreille sekä erityispalvelut. Ennaltaehkäisevyyden merkitystä korostetaan puheissa, mutta teoissa se valitettavan usein kuitenkin unohtuu. Vanhustenhoidon laatua on ehdottomasti voitava parantaa. Henkilöstön määrään ja jaksamiseen pitää kiinnittää huomiota tämän hetkistä tilannetta, mutta myös tulevaisuutta ajatellen. Kotihoitoa ja palveluasumista täytyy edelleen kehittää vanhusten yksilöllisistä tarpeista lähtien. Omaishoitajien erittäin tärkeää työpanosta on arvostettava enemmän sekä rahallisesti että lisäämällä vuorohoitopaikkojen määrää. Tärkeänä pidän myös lähikoulujen ja lähipäiväkotien turvallisuutta ja terveyttä, johon sisältyy homeettomuus, inhimilliset luokka- ja ryhmäkoot, oppilashuollon resurssit, erityisopetus ja riittävä henkilökuntamäärä. 4. Tulevaisuus on varmasti lukuisia haasteita täynnä tässä tiukkenevassa taloustilanteessa. Toivon kuitenkin että uutta Jyväskylää voidaan luoda hyvässä yhteistyössä sekä päättäjien että kuntalaisten kesken. 5. Toivon, että ihmiset pitävät yhteyttä myös vaalien jälkeen sähköpostilla mervi. tai kotisivujeni com kautta, soittaakin toki voi. Lämpimät kiitokset kaikille äänestäjilla ja muutenkin tukeneille. Mukavaa loppusyksyä! Mervi Hovikoski, sd. 1. Olen Paloma Hannonen, 25-vuotias ekologian ja ympäristönhoidon opiskelija ja uuden Jyväskylän valtuutettu. Opintoni alkavat olla loppusuoralla ja elämääni värittää aktiivinen toiminta Jyväskylän vihreissä nuorissa ja opiskelijoissa sekä yliopiston edustajistossa. Asun Kuokkalassa avopuolison Aapon ja leppoisan kissamme Rontin kanssa. Kuokkalassa viehättää luonnonläheisyys, lähellä olevat palvelut sekä nopea pääsy Ylistölle, jossa opintojani suoritan. 2. Valtuustoon pyrin, koska mielestäni kunnallistason vaikuttaminen on konkreettista, antoisaa ja palkitsevaa. Asiat, joita valtuustossa ja lautakunnissa käsitellään koskettavat suoraan monia ihmisiä ja heidän elämäänsä. Järjestelmän tulee olla ihmisiä varten eikä toisin päin. Minulle tärkeää on se, ettei päätöksen tekoon vaikuta vanhat tavat ja pinttyneet ennakkoluulot, vaan että asioita tarkkaillaan tutkimusten ja faktatiedon valossa. Uusiakaan toimintatapoja tai ideoita ei tule tyrmätä vain siksi, että kukaan ei ole aiemmin uskaltanut ideaa kokeilla. Aina tarvitaan se ensimäinen ja rohkea, joka avaa uusia ovia ja laajentaa näkökulmaa. Toivoisinkin, että Jyväskylästä tulee avoin, tasa-arvoinen, ennakkoluuloton ja rohkea kaupunki. Toivon vielä näkeväni kaupungin, jossa ongelmista uskalletaan puhua ja niihin uskalletaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toivon eläväni kaupungissa, jossa erilaisilla ihmisillä on tilaa olla ja hengittää ja että kaupunkilaisille on tilaa ja aikaa toteuttaa itseään. Ihmisillä tulee olla oikeus omaan tyylinsä elää ja onnistua. 3. Jyväskylässä rakastan sen luontoa ja maiseman monipuolisuutta. Vaikka pyöräillessä monesti manaa Jyväskelän lukemattomia mäkiä, tuovat ne eloisuutta kaupunkikuvaan. Jyväskyläläisten kannattaa myös uskaltaa laajentaa kaupunkikuvaansa keskustan ulkopuolelle, kaupungin ulkopuolelle ja harrastaa kotiseutumatkailua Jyväskylän seudun kauniissa luontokohteissa. Jyväskylässä on myös rikas kulttuurianti, jota kaupunkilaiset tuottavat ilmaiseksi muiden ja itsensä iloksi ja onneksi. Tälle kulttuurille tulee tarjota tilaa ja mahdollisuuksia. Myös erilaisilla järjestöillä tulee olla mahdollisuus kokoontua yhteen ilman, että heidän tarvitsee ostaa olemisen oikeutta. 4. Uskon ennaltaehkäisevään toimintaan niin terveuspalveluissa kuin kouluissakin; voitaisiin puhua jonkinlaisesta sijoituksesta hyvinvointiin. Jos nyt ymmärretään investoida siihen, ettei suuria ongelmia pääse syntymään ja etteivät ihmiset syrjäydy, on tämä pitkällä aikavälillä kannattavaa ja tuo konkreettisia sääsötjäkin. Tällä hetkellä tilanne on se, että paikkaillaan haavoja eikä mietitä sitä, miksi niin monet ihmiset loukkaantuvat ja haavoittuvat elämän varrella. On vain opittava näkemään asiat pidemmällä aikavälillä kuin seuraava valtuustokausi tai vuosineljännes. 5. Keskustelen mielelläni kaupunkia koskevista asioista kaupunkilaisten kanssa. Parhaat mielipiteet syntyvät tietoon perustuen ja muiden kanssa asioita pohdiskellen. Minuun saa siis ottaa yhteyttä ja esittää kommentteja, kysymyksiä tai kertoa mikä Kuokkalassa tai Jyväskylässä on tärkeää. Iloista talven odotusta toivottaen Paloma Hannonen, vihr. com 1. Olen Eino Nissinen 29-vuotias perheenisä Nenäinniemestä. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteen maisteri ja työskentelen Kelan opintotukikeskuksessa. 2. Olen ollut mukana valtuustotyössä yhden kauden. Aluksi ryhmämme ensimmäisenä varavaltuutettuna ja vuoden verran varsinaisena. Lisäksi olen toiminut tarkastuslautakunnassa, viimeisen vuoden puheenjohtajana. Näiden kokemusten perusteella tiesin kunnalliset luottamustehtävät mielenkiintoiseksi vaikuttamisen paikaksi. 3. Uuden Jyväskylän haasteena ovat merkittävät investoinnit ja samaan aikaan palveluiden turvaaminen tasapuolisesti kaupungin eri osissa, jotka ovat hyvin erilaisia keskenään. Erityisesti lasten, perheiden ja ikääntyvän väestön palvelut ja tukimuodot ovat tärkeitä. Täytyy huolella miettiä, millaisin toimin ennaltaehkäistään ongelmia tulevaisuudessa ja säästytään paitsi ongelmilta, mutta myös niistä aiheutuvilta kustannuksilta. 4. Edellä mainitut asiat. Lisäksi haluaisin edistää Uuden Jyväskylän rakentumista eheäksi ja tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, jossa vanhat kunta- tai kyläkuntarajat eivät muodostuisi eturistiriitojen raja-aidoiksi, vaan puhallettaisiin yhteen hiileen. 5. Sähköpostilla (sp-osoite saattaa muuttua, joten katso ajantasainen osoite kaupungin nettisivuilta), puhelimitse ( ) ja nykäisemällä hihasta, jos satutaan jossain tapaamaan. Eino Nissinen, kesk.

10 10 fader KUOKKANEN HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ! Kuokkalan koulun 7. ja 8. luokan oppilaita opettajiensa Jari Juutisen ja Tuija Niemisen ohjauksella riimitti ja kuvitti isänpäivätervehdyksiä, joiden joukosta löytyy sekä isän käyttöohjeita että selviytymispaketteja isälle. far daddy iskä félicitations Maligayang bati, tatay sa araw ng mga ama! papá συγχαρητήρια Tchestit den na bashtata! congratulazioni отец pop Glückwünsch zum Vatertag! папа papi pappa nice mutlu yıllara buena suerte Ko hai po mee kam suk!

11 Sivutaskun päiväkodin runokone on tuottanut nämä runot Sinulle, Isä! Isi Kivalta näyttää, opiskelee ja joskus hassuttelee. Silmälaseista ja vaatteista tunnen sen, Isin. tyttö 6 v. Iskä Iskä pitkä on ja kiireinen. Käy töissä. Sillä on tummat hiukset, siitä tunnen sen. Iskän. tyttö 6 v. Pappa Han är lite sjuk. Han tittar på TV. Han har svarta tröja, svarta byxor, bruna skor, så känner jag igen honom. Min pappa! flcka 5 år Iskä Ihan kivalta näyttää. Vähän vaalee hiuksinen. Ihan vähän. Tekee ruokaa. En tiiä mistä tunnen iskän. Mun iskän. poika 5v. удачи MARRASKUU 2008 Onnea, Isä! Pappa, vi gratulerar DIG! Isi Kiva on. Pelaa välillä vaikka mitä. No, sillä on silmälasit, siitä tunnen sen, mun iskän. tyttö 5 v. Isi On hassu. Kivalta näyttää. Se kuvaa tähtiä. Silmälaseista sen tunnen. Isin. tyttö 5 v. 11 Min pappa Han är stor som snögubbe. Han flären mat. Jag vet inte hur jag känner igen honom. Pappan min. pojke 3 år Isä Isä oli sen ajan ja nykyajan tyypillinen Työisä. Ei sitä paljon näkyny. Mummolassa kesät oltiin. Isän kanssa. poika 46v. Iskä Hauska! Kiltiltä näyttää. Oleeee kotona. Ei-silmälaseista sen tunnen. Iskän! tyttö 6 v. õnne Congratulations, father! isukki Isänpäivää vietetään Maaliskuun 19.päivä: Italia, Espanja Kesäkuun kolmas sunnuntai: Alankomaat, Argentiina, Bangladesh, Bulgaria, Kanada, Chile, Kiina, Kolumbia, Costa Rica, Kuuba, Kypros, Ranska, Kreikka, Hongkong, Intia, Jamaika, Japani, Malesia, Malta, Mauritius, Meksiko, Panama, Pakistan, Peru, Filippiinit, Puerto Rico, Irlanti, Singapore, Slovakia, Etelä-Afrikka, Sri Lanka, Trinidad ja Tobago, Turkki, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Venezuela, Zimbabwe Helatorstai: Saksa Kesäkuun 23. Nicaragua, Puola, Uganda Heinäkuun 7. Vietnam Heinäkuun kolmas sunnuntai Uruguay Heinäkuun viimeinen sunnuntai Dominikaaninen tasavalta Mordadin (5.kuukausi)23. Iran Elokuun toinen sunnuntai Brasilia Elokuun 8. Taiwan Syyskuun ensimmäinen sunnuntai Australia, Uusi-Seelanti Marraskuun toinen sunnuntai Norja, Ruotsi, Suomi, Viro Joulukuun 5. Thaimaa père viel Glück πατέρας İyi şanslar Vati

12 12 KIRSTI LESKINEN KUOKKANEN Kiinnostaako nukenteko? Arja Jäppinen TUTUSTUESSANI Arja ja Jussi Jäppisen näyttelyyn Keski-Suomen museolla ja ihastellessani Arja Jäppisen tummapukuisia aikamiesnukkeja ja plastisen keveitä paperihahmoja, tuli puheeksi Arja Jäppisen toimittama nukkekirja, joka syksyllä ilmestyi. Hankin kirjan. Se osoittautui mielenkiintoiseksi kirjaksi vaikka ei nukentekoon ryhtyisikään. Semminkin jos haluaisi, kirja antaa innostavasti selkeitä ja havainnollisia ohjeita. Nuoruudessani valmistin paperimassasta päitä, jotka vesiväreillä maalasin. Teon edetessä kasvot saivat hahmonsa. Istutin ne pullon nokkaan. Viittamaiset vaatteet olivat viitteellisiä, mutta hiuksiin ja hattuihin sai paneutua. Muutamia räsynukkeja tein myöhemmin. Kansallispukuisia, vaalealettisiä Suomi-neitoja. Näihin neitoihin syttyi tekemisen kaipuu uudelleen Oma nukke-kirjaa tutkiessani. Kirjan tekijä on nukkealan yrittäjä ja kouluttaja Sirpa Ala-Louko ja Arja Jäppinen sen toimittaja. Hänkin nukkealan erityisosaaja. Molemmat ovat valmistuneet Petäjävedeltä artesaaneiksi. Kirjan ulkoasun on suunnitellut ja valokuvat on ottanut vastikään palkittu tietokirjailija Jussi Jäppinen. Kirjan esipuheessa Arja Jäppinen painottaa kirjan tarkoituksen olevan perehdyttää lukija yksittäisen nuken valmistukseen alkaen nuken kasvojen muotoilusta ja päätyen valmiiseen vaatetettuun nukkeen. Jotta olisi helppo aloittaa, kirja alkaa kangasnuken valmistuksella. Ja jatkuu vaativampaan muotoiltuun nukkeen. Kirja sisältää niin nuken kuin vaatetuksen ja muun rekvisiitan yksityiskohtaiset teko-ohjeet kaavoineen ja ompeluohjeineen. Oma nukentekijätaustasi? Olin tehnyt tilauksesta kymmenkunta ihmisen kokoista nukkea Keski-Suomen museon perusnäyttelyihin. Myöhemmin Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos ilmoitti alkavansa kouluttaa aikuisosastolla nukketaiteilijoita. Koska olin aiemmin työskennellyt itseoppineena tekijänä, innostuin hakemaan lisätietoa koulutuksen kautta. Minä valmistuin sittemmin Suomen ensimmäiseksi nukkealan artesaaniksi ja myöhemmin suoritin myös erikoisammattitutkinnon. Oma nukke -kirjan tekijä Sirpa Ala-Louko oli samalla kurssilla kanssani Petäjävedellä ja hänkin suoritti myöhemmin artesaanitutkinnon. Mistä kirjan teko sai kimmokkeen? Olin tekemässä vuonna 2004 ilmestynyttä nukketaiteen kirjaa Unelmia kesäyössä. Kirja oli Minerva Kustannuksen silloisen toimitusjohtaja Matti Kaarlejärven tilaama Suomen Nukketaiteiljat ry:ltä. Jo silloin oli puhetta nukenteon oppikirjasta, mutta hanke raukesi. Myöhemmin Kaarlejärvi perusti oman Mäntykustannus Oy:n Ranualle ja hän pyysi minua pohtimaan taas kirjaa nukenteosta. Suomeksi ei ollut ilmestynyt oppikirjaa, missä laajasti ja perusteellisesti olisi käsitelty yksittäisen nuken valmistamistaminen. Miten sinä lähdit siihen mukaan? Matti Kaarlejärvihän pyysi kirjaa minulta, mutta tiesin Sirpan järjestelmällisyyden ja selkeät ohjepiirustukset t sekä sen, että Sirpa oli kouluttanut tanut ja tanut nukentekijöitä jo vuosia. kurssit- Eli Sirpa oli paras vaihtoehto. Me olimme tehneet emminkin yhteistyötä, kun ai- teimme Napuan taistelun rekonstruktion Helsingin yliopiston tilaukseesta Isokyröön. Siinä sä minä rakensin ja työs- muotoilin 7 normaalikokoista sotilasta, vastasin kokonaissuunnittelusta ja dramatoinnista ja Sirpa puvusti koko porukan. Kun tiesin yhteistyömme sujuvuuden ehdotin Sirpalle kirjantekoa. Hän sanoi, ettei hän taas hallitse tekstipuolta ja niin minä lupasin toimittaa hänen raakatekstinsä ja samalla toimia ohjeiden tarkastajana. Ja niin tehtiin. Valtavasta aineistokaaoksesta sai Jussi Jäppinen sitten taittamalla selkeän oppikirjan. Oletko tyytyväinen? Kirjan tekeminen oli tosi iso urakka ja olemme tyytyväisiä tulokseen. OMA NUKKE Ohjeita ja kaavoja nukentekijöille Tekijä Sirpa Ala-Louko Kustantaja Mäntykustannus Oy OMA NUKKE Laajin suomenkielinen nukenvalmistukseen perehdyttävä kirja. Nukkeharrastajien määrä Suomessa on viime vuosina kasvanut nopeasti. Ongelmana on ollut kattavan suomenkielisen oppikirjan puute. Nyt ilmestynyt Mäntykustannus Oy:n kustantama ja Sirpa Ala-Loukon tekemä Oma Nukke ohjeita ja kaavoja nukentekijöille paikkaa tämän puutteen. Kirjan tekijä toimii nukkealalla yrittäjänä ja kouluttajana. Kirjan monipuolinen kuvamateriaali 144-sivuisessa kirjassa on yli 500 selkeää piirrosta, kaava-arkkia sekä valokuvaa ja selkeät ohjeet rohkaisevat lukijaa jatkamaan eteenpäin yksinkertaisen mollamaijan tekemisestä vaativampaan, muotoilemalla valmistettavaan nukkeen saakka. Kirja sopii niin alan harrastajille kuin vasta-alkajillekin sekä kaikille käsitöistä ja muotoilusta kiinnostuneille. Siihen on myös koottu esimerkkejä Suomen nukketaiteilijat ry:n jäsenten korkeatasoisista nukeista. Oma nukke kirjan ovh on 39 euroa. Lisätietoja Kirjan tekijä Sirpa Ala-Louko puh Kirjan toimittaja Arja Jäppinen puh Kuvia teoksesta Tietokirjailijapalkinto Jussi Jäppiselle KUVA: Kari Lehtinen Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämistä viidestä tietokirjailijapalkinnosta yksi osui kuokkalalaiselle Jussi Jäppiselle, FT. Jäppisen laaja tietokirjatuotanto sai näin ansaitsemansa tunnustuksen. Palkinnon arvo on 6000 euroa. Palkinnot myönnettiin nyt kahdeksatta kertaa. Muut palkinnon saajat olivat FT Lena Huldén, biologi, ornitologi, fil.kand. Lasse J. Laine, professori Pertti Mustajoki ja journalisti Maarit Niiniluoto. Aikuiskoulutuksen kunniakirja Ziya Karalle KUVA: Kirsti Leskinen Jyväseudun aikuiskouluttajat palkitsivat aikuisopiskelijan kunniakirjalla Jyväskylän kristillisellä opistolla opiskelevan Ziya Karan ja Jyväskylän aikuislukiossa ylioppilastutkinnon suorittaneen Paula Paanasen. Valintaa perusteltiin mm. sillä että molemmat ovat olleet ahkeria ja tunnollisia aikuisopiskelijoita. Ziya Karan opiskelee tällähetkellä Jyväskylän kristillisen opiston Oppimista yli rajojen -koulutusohjelmassa, jossa tavoitteena on löytää hänelle sopiva jatko-opiskelu- tai työpaikka. Palkinto myönnettiin aikuisopiskelijoiden viikkolla, jota vietetään Unescon aloitteesta yli 50 maassa. Tänä vuonna viikon teemana on "Oppien hyvä elämä". Ziya Kara esiintymässä viime marraskuussa opiston monikulttuurisuusjuhlassa.

13 ANDREAS Alariesto syntyi Sodankylän pitäjän pienessä ja syrjäisessä Rieston kylässä, jossa elettiin vaatimattomasti ankarien luonnonolosuhteiden armoilla. Alarieston vaiherikas elämä ulottui moniin paikkoihin ympäri Lappia ja hän tallensi ainutlaatuista kulttuuriperintöä monin eri tavoin. Alarieston tie suosituksi julkisuuden henkilöksi ja menestyväksi taiteilijaksi ei ollut helppo: ketään ei tuntunut kiinnostavan taiteilijan omaperäiset työt eikä omiin näyttelyihin ollut mahdollisuuksia. Lopulta Andreas Alarieston ollessa jo 75-vuotias hän sai näyttelyn Helsingin taidehalliin. Taiteilijan elämäntyö Lapin luonnon ja elämäntavan tallentajana oli mittaamattoman arvokas ja Andreas Alarieston pensseli heitti lopullisesti heilumasta Sodankylässä. Andreas Alariesto oli enemmän kuin lapin kuvaaja- hän oli näkijä ja kokija, jolla oli paljon kerrottavaa pohjoisen elämäntavan sisältä. Alarieston taide ja kerronta rakentuivat hänen omille kokemuksilleen ja taiteilija olisi voinut astua sisään omiin maalauksiinsa. Hän oli aikaansa edellä tallentaessaan menneisyyttä tuleville sukupolville. Siellä missä poro liikkuu -näyttelyn keskeinen teema on pohjoisen ihminen ja yhteisöllisyys. Näyttelyyn valitut teokset voisivat olla niissä esiintyvien henkilöiden päiväkirjamerkintöjä. Teoksissa elämän ilot ja surut kuvataan sellaisina kun eteen tulevat. saamelaiseen värimaailmaan viittaavat räiskyvät värit luovat kehykset eri tapahtumille. Seikkailut ja selviytymistarinat ovat koko kylän tai kotakunnan elämäntarinaa. Maamme tunnetuimpiin naivisteihin kuuluvan taiteilijan työt liittyvät kiinteästi Lapin historiaan ja arvokkaaseen kulttuuriperintöön. Näin kertoo vuotsolainen taiteilija, kasvatustieteen maisteri Tuula-Maija Magga-Hetta näyttelyluettelon esipuheessa. Alariesto oli Magga- Hettan kummisetä. MARRASKUU 2008 Siellä missä poro liikkuu Andreas Alarieston taidetta Näyttely Kuokkalan kartanolla, avoinna asti ti-pe 10-17, la-su Tauluihin liittyviä lauluja ja tarinoita voi katsoa ja kuunnella dvd-esityksenä. Muuttuva kotalappi. Suomalainen tavallisesti rakensi heti hirsimökin itselleen. Sillä lailla alako näitä hirsimökkejä ilmestyä yks toisensa perhän. Kun lappalaiset näkivät, että tuollakin lailla voipi asua ja se on ehkä parempi vielä kuin se heiän kota, niin ne sitten alakovat lappalaiset itekin rakentaa niitä. Mutta se leviäminen kävi hirmuisen hitaasti - se on kestäny monta sataa vuotta. Kotalappia ihastelemassa KATSO mikä upea kohta!, huudahti Anja Santala- Rosala löytäessään pienen hienosti maalatun kelon Karhut kalamiehinä -taulun alalaidasta. On kyllä niin hyvät linnutkin, jatkoi hän katsellessaan riekkoja Ensilumi Lapissa taulua. Kävimme katsomassa Alarieston näyttelyä yhdessä Anja Santala-Rosalan ja kanssa. Anja on kuokkalalainen naivistimaalari ja Reino-puolisolla on muusan ja työmuurahaisen rooli, mikä hänelle istuu hyvin. Asiantuntemusta hänelle on yhteisten vuosien aikana kertynyt. Kiersimme näyttelyn, pysähdyimme kirjojen äärelle, josta Anjaa oli vaikea saada pois. Eiköhän minua voisi jättää tänne kirjojen äärelle. Jatkoimme keskustelua lauantai-iltapäivän rauhassa kahvikupin äärellä kartanon kahvilassa. Anja oli käynyt Andreas Alarieston näyttelyssä Oulussa 70-luvulla. Hänelle olivat jääneet lähtemättömästi mieleen Alarieston taulujen yksityiskohtaiset sisäkuvat kota- elämästä. Oulun näyttelyssä oli erityisen tiukat turvajärjestelyt. Tauluja sai katsoa metrin päästä. Kuitenkin ne oli sellaisia että teki mieli katsoa läheltä. Katselimme kuvia vähän sillä silmin, missä voisimme elää, asua. Reinoa miellytti taulu Erämaan koski, jossa voisi kosken partaalla elää lohia kalastellen. Muuttuva kotalappi taulua katsellessaan Anja kommentoi, että siellä näyttäisi olevan nila-aittoja tarpeeksi, kylä oli kalaisan järven rannalla. Kylässä oli elon hyörinää, siellä tarvitsisi olla yksin. Siellä mahdollisesti naapuruksina eläisimme. Mahtava porojen ja kelohonkien kuvaaja, hehkutti Anja Alariestoa. Reino totesi vielä poistuessamme, että kartanon pihanäreet ovat kuin tauluista. Toden totta, niin ovatkin. Teksti ja kuvat Kirsti Leskinen Erämaan koski. Metsä Lapissa ja lappalaisperhe kotansa edustalla. Karhut kalamiehinä. Luonnon rauha lepää tässä kuvassa kaikkialla.. Ihmisen käsi ei ole täällä vielä mihinkään puuttunut, luonto on kaiken tehnyt ja luonto on myös murjonut minkä murjonut. Ihmistä ei ole tänne kaivattu. Täällä on karhut ryhtyneet kalamiehiksi. Porot ovat vähän peloissaan. Haluaisivat olla karhujen kanssa samaa perhettä, mutta kun karhun ja poron ruokavalio on erilainen. Se tekee ystävyyden arveluttavaksi. 13

14 14 Jyväskylän Valo 60-vuotta KUOKKANEN Valo Kuokkalan alueen kuntoliikuttaja edelleen Jyväskylän Valo 60-vuotta Jyväskylän Valo ry:n Juhlatilaisuus Jyväskylän Valo juhlii 60-vuotistaivaltaan kello alkaen. Kuokkalan yläkoululla, osoitteessa Liitukuja 4. Vastaanotto Muistamiset: OP Tikan valo osallistui 1952 Olympiasoihdun kuljettamiseen Keljossa. Soihtua oli kuljettamassa Vas.rivi. Toivo Pumperi, Heino Kuoljonen, Eino Koljonen, Pauli Matilainen, Oik.riv vas. Olavi Ahonen, Toivo Heimonen, Olavi Jaatinen, Mauri Tarvainen ja soihtu kädessä Urho Ottelin. Valo on ottanut soihdun vastaan Keljon NS:n Urheilijoilta. 60-VUOTIAS Jyväskylän Valo liikuttaa lentopallossa, pesäpallossa, kaukalopallossa ja veteraanien petanquessa. Alunperin Tikan alueella perustettu seura sai alkunsa perustamiskokouksessa Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Huugo Lingvist. Aluksi toiminta oli yhdessäoloa Tikan Majalla. Siellä pidettiin näytelmäkerhoja ja pelattiin shakkia sekä järjestettiin ohjelmailtoja ja tansseja. Majalla pelattiin 1950-luvun alussa myös pöytätennistä. Seurassa aloitettiin painiharrastus jo vuonna Ensimmäisiä painijota seurassa olivat Topi Pumperi ja Urho Ottelin. Järjestömiehenä toimi Huugo Lingvist ja naisten vetäjänä puolestaan Martta Könönen luvun alussa seurassa aloitettiin lentopallo ja pesäpallo. Niitä pelattiin Pumperin kentällä. Alkuaikoina seurassa harrastettiin myös hiihtoa. Suomen ja maailman huippuhiihtäjät hakivat Jyväskylästä Halisen voiteita. Näitä voiteita teki Eemil Halinen ulkovarastossaan olevassa voidetehtaassa. Uskollisin voiteiden käyttäjä oli Veikko Hakulinen luvulla harrastettiin myös uintia kilpailumielessä Tikan uimalaitoksella. Seuran miehet ovat pelanneet lentopalloa 1950-luvun alusta lähtien kolmossarjassa. Valolla oli 1960-luvulla monta joukkuetta. Naiset alkoivat pelata lentopalloa 1970-luvulla kakkossarjassa. Lentopalloa pelasi tuolloin kaiken kaikkiaan kuusi joukkuetta, kun juniorit lasketaan mukaan luvulla naiset pelasivat kakkossarjassa, miesten pelatessa kolmossarjassa. Naisten pelaaminen hiipui muutamaksi vuodeksi, kunnes nousi jälleen 1990-luvun puolivälissä takaisin Teuvo Virtasen ja Kari Loukiaisen valmentamana naisten ykkössarjaan. Tällä hetkellä Valossa pelataan harrastusmielessä veteraanilentopalloa. Pesäpallo on tullut seuran lajivalikoimaan seuran alkutaipaleella 1950-luvulla luvulla saavutettiin useita poikien piirimestaruuksia. Vuonna 1970 Tikan Valo nousi piirisarjaan ja 1980-luvun alussa noustiin liiton sarjoihin. Nykyään miehet pelaavat maakuntasarjassa. Valolla on myös useita nuorisojoukkueita, joiden toiminta alkaa pesiskoulusta. Tulevalle kesälle ollaan kaavailemassa naisjoukkuetta vuoden tauon jälkeen. Vuonna 1970 seurassa alettiin pelata kaukalopalloa, joka aloitettiin puulaakisarjassa luvulla pojat pelasivat SM-sarjassa B- ja C- junioreissa. Miesten kilpailutoiminta alkoi 1990-luvun alussa ja he pelasivat 3.divisioonassa. Tällä hetkellä miehet pelaavat 2.divisioonassa. Viitisen vuotta sitten seurassa aloitettiin petanquen pelaaminen, kun veteraanit halusivat viettää iltaisn aikaa yhdessä. Muutamassa vuodessa lajista on tullut hyvin suosittu kilpailumuoto seuran ikäihmisten keskuudessa. Erkki Metsä Teuvo Virtanen Jyväskylän Valo:n pesäpallomiesten joukkue uudella Yrttisuon kentällä TUL:n mestaruusturnauksessa Eturivi vas. Jarmo Silvennoinen, Risto Malinen, Erkki Metsä, Kari Vatanen, Marko Uotila Takarivi vas. Arto Lavia, pelinjohtaja Pertti Pietarinen, Pekka Lähteelä, Kari Mänttinen, Jari Simoinen, Mika Maahi, Jukka Pollari ja Markku Taipale. Tikan Valon jäsenten painikilpailijoiden osanottajat Tikan Majalla

15 MARRASKUU Valon lentopalloilijoita vuodelta Kuvassa Mauri Hyvönen, Veikko Hiironen, Jorma Surakka, Eino Tiainen, Urho Ottelin, Pentti Pumperi ja Matti Puumalainen. TUL VI liittojuhla Takana Urho Ottelin, Kauko Veijanen, Martti Puumalainen ja Eino Tiainen. Edessä Matti Puumalainen, Jouko Kakkonen, Mauri Hyvönen ja Markku Hyvönen. Kuvassa mm. Kerttu Pulli, Erja Hyvönen, Sari Tanskanen, Maaret Möttönen ja Tarja Ruuska. Kerta kaikkiaan hieno kokemus Jyväskylän Valon 12 hengen petankkijoukkue oli yksimielinen CSIT:n Maailman kisoista ja viikosta Riminillä. - Kerta kaikkiaan hieno kokemus. Pelit ja täällä oleminen ovat olleet jokaisen euron arvoisia, joukkueenjohtaja Pertti Sarja puki yh- teisen mielipiteen sanoiksi. Valossa on petankkikuulia heitetty vasta kolmisen vuotta, joten CSIT: n mestaruuskilpailu oli myös oiva paikka saada oppia. Ja oppia jyväskyläläiset Sarjan mukaan saivatkin. - Me haluamme kehittyä Pertti Sarja heitti hyvin läpi kolmipäiväisen kilpailun, mutta Riitta-vaimo laittoi paremmaksi. Kotiin Jyväskylään tuli hopeamitali. petankissa ja ottelut täällä auttavat valtavasti. Saimme loistavaa oppia muun muassa heittotekniikoissa. Pallotkin vastustajilla olivat eri luokkaa kuin meillä, Sarja sanoi. Syksyllä valolaisetkin heittävät aikaisempaa paremmilla palloilla. Muut seurat eivät halunneet osallistua Valolaiset innostuivat mahdollisuudesta lähteä Italiaan TUL:n entisen puheenjohtajan ja CSIT:n puheenjohtaja Kalevi Olinin tiedustelun pohjalta. Loppujen lopuksi Jyväskylän Valo oli ainoa TUL:n petankkiseura, joka halusi osallistua CSIT:n mestaruuskilpailuun. Sarja myöntää, ettei TUL:n petankin parasta osaamista nähty Riminillä, mutta ei ole valolaisten vika, jos esimerkiksi Kotkassa tai Turussa ei matkasta innostuttu. - TUL:n parhaat petankkijoukkueet taistelisivat kärkipaikoista CSIT:n mestaruuskilpailuissa. Kolmisen vuotta lajia harrastaneena emme todellakaan ole liiton ykkösseura, Sarja sanoi. Valon petankistit ovat kiinnostuneita osallistumaan jatkossakin CSIT:n mestaruuskilpailuihin. Samaan hengenvetoon Sarja esittää toivomuksen, että kilpailuissa olisi tilaa muillekin kuin huipuille. - Kansainvälisen työväen urheiluliikkeen arvoihin kuuluu saada massat liikkeelle. Jyväskylän Valon petankkipelaajat saivat sylikaupalla oppia muun muassa heittotekniikassa. Pelaamme petankkia lauantaisin Yrttisuolla kello 14 jouluun asti. Terveisin Eki , Pera Tervetuloa mukaan! Ismo Alhoniemi, TUL-lehti 05/08. Kansainvälisen työväen urheiluliiton (CSIT) Maailmankisat järjestettiin Riminissä, Italian Rivieralla. Petankkia heittelee kuvassa (oik.) Pentti Kauppinen.

16 16 SDP:n varapuheenjohtaja Ilkka Kantola vieraili Kuokkalassa Keski-Suomen Marttoihin uusi johtaja MARTTALIITTO ry on nimittänyt kehitysjohtajaksi MMM Kati-Erika Timperin. Hänen tehtäviinsä kuuluvat K-S:n piirin toiminnanjohtajan tehtävät. Hän vastaa myös alueellisesta kehitystyöstä sekä viestinnän ja markkinoinnin kehittämisestä. Martat on avoin, poliittisista puolueista riippumaton kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta. Järjestö toimii aktiivisesti yhteiskunnallisena ja alueellisena vaikuttajana sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Keski-Suomen Marttojen kehitysjohtaja Kati-Erika Timperi näkee että tänä päivänä kotien hyvinvointi ilmenee KUOKKANEN Sinustako Martta? esimerkiksi taitona selvitä rajallisin resurssein arjesta. Kädentaitojen, säästäväisyyden ja kestävän kehityksen arvostaminen, kuten myös sosiaalisen vastuun kantaminen, hyvien tapojen arvostaminen ja edistäminen on järjestömme arvojen mukaista Timperi toteaa. Keski-Suomen Martat järjestää monenlaisia kursseja tilauskursseista Marttaliiton valtakunnallisiin teemakursseihin. Vuokrattavana on astioiden lisäksi Marttalan kokous- ja juhlatila ja piirin tiloissa Väinönkadulla toimii myös pitopalvelu. Timperin mukaan tärkein painopiste toiminnan kehittämisessä onkin kurssien ja kotitalousneuvonnan tuominen kaikkien keskisuomalaisten tietoisuuteen. Isoja haasteita on uusien jäsenten saaminen mukaan toimintaan, sekä se että pystymme mahdollisimman tasapuolisesti koko maakunnassa tarjoamaan laadukkaita palveluja ja toimintaa. On selvää että se mikä vielä kymmenen vuotta sitten sai ihmiset mukaan toimintaan ei välttämättä tänä päivänä kiinnosta ihmisiä. Toki meillä edelleenkin järjestetään esimerkiksi säilöntä- tai perinneruokakursseja mutta suuntaus on kuitenkin yhä enenevässä määrin muun muassa eri ruokakulttuureihin painottuviin kursseihin ja hyvin kysyttyjä ovat myös juhlien järjestämiseen liittyvät kurssit, kertoo kehitysjohtaja Kati-Erika Timperi. Asukasyhdistyksen tiedusteluun Kuokkalan Martta toiminnasta Timperi vastasi, että suunnitelmissa on saada toiminta vauhtiin myös Kuokkalassa. Valmista yhdistystähän ei ole, mutta jos onnistutte siellä Kirkko näinä päivinä keräämään kokoon innostuneen porukan, niin mielellämme tulemme esittelemään Marttojen toimintaa ja kertomaan lisää. Tai asiasta kiinnostuneet voisivat laittaa sähköpostia toimistollemme (keski-suomen. vaikkapa otsikolla Kuokkalan Martat ja voisimme siitä keräillä porukan kokoon ja kutsua esim. tänne Marttalaan kuulemaan toiminnasta ja pohtimaan yhdistyksen perustamista. Lisätietoja: Keski-Suomen Martat ry kehitysjohtaja Kati-Erika Timperi p tai Ristikivi - Peruskivi KUVA: Kauko Järvinen Ilkka Kantola (keskellä) tutustumassa Kuokkalan kirkon rakennukseen. Kirkon rakentamista esittelee alueneuvoston varapuheenjohtaja Leena Ruotonen. Ilkka Kantola pistäytyi ennen vaaleja Kuoson vieraana. Alustuksessaan hän kertoi, että ihmiset puhuvat turuilla ja toreilla omista pettymyksistään ja niihin odotuksiin tulee vastata. REILU Suomi kampanjan kolme pääteemaa ovat terveys, sivistys ja menestys. Terveysteema on ihmisille läheinen. Ilkka Kantola on ollut Diakonissalaitoksen johtaja, ja hän tutustui terveydenhoitoon, kun Helsingin kaupunki osti palveluita laitokselta. Terveyskeskuskissa tulisi olla hyvät työolosuhteet, niin että työvoimavaje saataisiin täytettyä. Sivistys on ajankohtainen teema. Homekoulut, Jokelan ja Kauhajoen murhenäytelmät ja muu kouluun liittyvä puhuttaa. Aikaisemminhan Ilkka Kantola toimi piispana, joten henkinen puoli tuli hyvin tutuksi hänelle. Menestys on teemoista oudoin. Se tarkoittaa sitä, että jokaisella meillä tulisi olla mahdollisuus menestyä. Kunkin tulee saada sellaista tukea, että on mahdollisuus löytää oma polku. Jokaisella tulisi olla pitävät jalansijat, joilta pystyy ponnistamaan elämään ja siten tuntisi itsensä tarpeelliseksi. Poliitisten puolueiden tulisi lisätä yhteistyöpolitiikkaa taloudellisen kriisin takia. Demarit ovat tehneet varjobudjetin, joka on 1,3 miljardia enemmän kuin hallituksen budjetti. Varjobudjettia Ilkka Kantola piti realistisena. Se voidaan rahoittaa mm. tekemällä veronkevennykset eri tavalla kuin mitä hallitus aikoo tehdä. Kuoson puheenjohtaja Aila Kruus esitteli, että Kuokkalasta olisi mahdollisuus tehdä unelmien Kuokkala. Paljon on saatu aikaan, kuten kirjasto ja Ainolan suojeleminen, mutta vielä on kuitenkin paljon tekemätöntä työtä ja siihen tehtävään valitaan uudet valtuutetut. Toivon mukaan Kuokkalassa asuvat valtuutetut yhteistuumin ryhtyvät toimeen. Leo Turunen Aluekappalainen Pekka Mustonen otti vastaan asukasyhdistyksen lahjoittaman kivimaalauksen, jonka luovuttivat Kirsti Leskinen ja Aarre Mäkelä. TAITEILIJA Anja Santala- Rosalan kotikonnuiltaan Ristikivestä poimima ja maalaama kivi lahjoitettiin seurakunnalle asukasyhdistyksen hallituksen kokouksen yhteydessä Tikan seurakuntakodilla Aluekappalainen Pekka Mustonen otti kiven vastaa. Kiveen on maalattu suuri joukko pieniä lampaita, jotka käyskentelevät vihreällä nurmella. Taivaalla loistaa ristinmuotoinen tähti. Symboliikka on selkeä. Kuokkalan kirkko kokoaa seurakuntalaiset yhteen. KL

17 MARRASKUU 2008 "Tuolta ne tulevat poneillansa..." KUVAT: Leena Ruotonen Jyväskylän Kaupunkiseurakuntakunta TOIMINTAA MARRASKUUSSA Tervetuloa Tikan seurakuntakotiin, Toritie 24: Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la klo 16, Antti Toivio, Eija Väisänen Messu su klo 10, Riku Bucht, Sirpa Lampinen, Marjo Nieminen Messu su klo 10, Minna Korhonen, Eija Väisänen, Ulla-Maija Grönholm Isänpäivän kirkkohetki su klo 16, Minna Korhonen, Sirpa Lampinen, Susanna Jormakka, Anneli Tuomaala Sanan ja rukouksen ilta to klo 18.30, Sirpa ja Tapio Lampinen: Elävä seurakunta Messu su klo 10, Antti Toivio, Sirpa Lampinen, Ulla-Maija Grönholm Vaimon kaa ilta su klo 17, iltapala, lapsille omaa ohjelmaa. Messu su klo 10, Pekka Mustonen, Sirpa Lampinen, Pekka Niinivirta, Toivon siivet orkesteri Jouluaskarteluilta ti klo 18-20, (kortit 0,10e ja koristeet 2e ja 4 e/kpl), ilmoittautumiset mennessä p (ma-pe 9-15) tai Sanan ja rukouksen ilta to klo 18.30, Minna Rissanen: Narsistin uhrista selviytyjäksi Messu su klo 10, Riku Bucht, Eija Väisänen, Päivi Heikkilä, kirkkokahvit SEURAKUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS ma-ti klo Kuokkalan liikekeskuksessa. SEURAKUNTAVAALIT Tikan srk-kodilla su klo ja ma klo Välillä lauletaan hengellisiä lauluja punaisesta laulukirjasta. LEENA RUOTONEN KUOKKALAN alueen seurakunnan nuortenilta Polttolinja 37:ssä keskiviikkoiltana kello seitsemän. Vauhtia, iloa, elämää. Koko reilun parinkymmenen hengen vuotias joukko tanssii yhdessä villisti svengaten. "Tuolta ne tulevat poneillansa pienillä lihavilla poneillansa..." Ilta nuorille Nuoriso-ohjaaja Marjo Nieminen on iltaa vetävä työntekijä. Toinen illan työntekijöistä nuoriso-ohjaajaharjoittelija Jaakko Hyvönen, tuleva kirkon nuorisotyöntekijä, myhäilee ja soittelee kitaraansa. Matti Kosonen, yksi nuorista, on loistava tanssin aloittaja. Hän saa reippaalla aloituksellaan kaikki muutkin mukaan lauluun ja tanssin keikutukseen. Ensin kuitenkin toinen nuori mies, Joona Koskimies on antanut meille asiallisen ja erittäin perusteellisen ja tarkan selvityksen laulun sanoista. Tästä pikkulaulusta, missä tanssitaan svengaillen pyllyt, kyljet, jalat toisia vasten, on olemassa Joonan mukaan ainakin 17 versiota ja nyt tulee selvitys, miten sanat oikein menevät. Näin vauhdikkaasti tämä keskiviikon nuortenilta pääsee alkuun. Isoskoulutus Tulin nuorten kokoontumispaikkaan jo puoli tuntia ennen ohjelman alkua. Kahlasin kymmenien kenkäparien yli ovesta ja törmäsin suoraan Kuokkalan alueen isoskoulutukseen. Seinät suorastaan pullistelivat, kun reilut 60 nuorta oli ahtautunut opiskelemaan isosille kuuluvia asioita. - Täällä pohdiskellaan kaikkea mikä liittyy uskoon. Ja sitten myös käydään läpi rippileirin pitämiseen liittyviä asioita, kertoo Maria Nurmesjärvi. Sohvan nurkassa istuvat juttelemaan jääneet perusisoskoulutuksessa olevat, viime kesänä riparin käyneet nuoret naiset Maria ja Juuli Immonen Tytöt ovat hyvin innostuneita isoskoulutuksesta ja halukkaita lähtemään ensi kesänä leirille isosiksi. Myös muu seurakunnan toiminta kiinnostaa, - Nuorten illat ovat ovat kivoja, niissä todella viihtyy. Siellä tapaa myös uusia ihmisiä. Näin juttelee Maria, joka rippikoulussa oli saanut varmuuden siitä, että haluaa olla mukana isoskoulutuksessa ja seurakunnan toiminnassa. Monenlaista toimintaa - Nuorille järjestetään näitä nuorten iltoja keskiviikkoisin, isoskoulutusta ja sitten on uusi pappi Riku Buchtin järjestämä "Vedetään tunteella" -ilta. Siellä on Raamatun tutkiskelua, mutta myös pohditaan erilaisia tunteita. Lisäksi järjestetään nuorten leirejä.. - Keskiviikkoiltana aloitetaan vartin yli 7 järjestetty yhteinen ohjelma ja sen jälkeen on vapaata hengailua Näin kertoo Marjo nuorten toiminnasta. Elämä ilman kahvia Usko ja epäusko ovat tämän illan teemana. Teemaan liittyen on illan ohjelmaan valittu pari näitä asioita käsittelevää leikkiä. Ensimmäisessä leikissa porukka jaetaan kahteen osaan, joista kumpikin saa miettiä, mihin asioihin ryhmän jäsenet eivät usko. - hammaskeiju, joulupukki, elämä ilman kahvia, Tylypahka, Alma Media Tässä joitakin asioita, joihin Kuokkalan nuoret eivät usko. Ja välillä kuutamolla Sitten leikitään toista leikkiä "Kuutamolla". Siinä esitetään erilaisia väitteitä, joista yksi on väärä, Väärän väitteen tunnistaminen tosien joukosta onkin vaikeampaa, vaikka väitteen esittäjältä saa kysyä asiasta kysymyksiä. Näin joitakin osallistujia onnistutaan huijaamaan muun muassa uskomaan, että eräs tarinoijista on joskus ottanut vahingossa mukaansa linja-auton perästä buddhalaisen munkin kanan. - Ihmisten jutuista on joskus vaikea tietää, mikä on totta, toteaa Marjo leikin päätteeksi. Hyvillä mielin lähdin kotiin ja vielä seuraavana päivänä kehuin nuorteniltaa työpaikallani. Entisenä seurakuntanuorena saatoin keskiviikkoillan perusteella todeta, että nykyäänkin seurakuntanuorissa on kivaa. Ja siellä on tilaa kaikille nuorille. LAPSILLE JA PERHEILLE: Pyhäkoulu SU klo 10 Tikan srk-koti. Puuhapyhäkoulu TI klo Hauhontie 2 C. Päiväkerhot: Tikan srk-koti p (ma-pe), Polttolinja 29 p (ma, ke-pe), Jenkkakuja 1 p (ma, ke-to), Hauhontie 2 C p (ti, ke, pe), Eija Välilehto. Avoin päiväkerho KE klo , tied. ja ilm. Jenkkakuja 1 p Perhekerho TI klo Tikan srk-koti ja Polttolinja 29, TI klo Hauhontie 2 C (tied. ja ilm. p , Eija Välilehto). Vauvaperhepesä KE klo Jenkkakuja 1, PE klo Polttolinja 37. Lapsiparkki 2-6-v. PE klo Polttolinja 29, maksu 2 e (sis. välipalan, materiaalin ja hoidon). Voit tuoda ja hakea lapsen välisenä aikana. Ilmoittautumiset edell. keskiv. menn. p tai (klo ). Iskän kaa! ilta KE klo Polttolinja 29. Muskarit: tied. Sirpa Poikolainen p VARHAISNUORET: Varhaisnuorten (7-12 v) joululeiri Vesalassa. Hinta 20 e (sisarus 15e). Ilm menn. kirkkojyvaskyla.net> Ilmoittaudu TAI puh (ma-pe 9-15). Toimintakerho 3-5-luokkal. MA klo Polttolinja 37. Puuha- ja leikkikerho 1-3-luokkal. MA klo Polttolinja 29. Kuvaamataidekerho TI klo Tikan srk-kodilla. Kokkikerho 4-6-luokkal. TI klo Polttolinja 37. Kokkikerho 1-3-luokkal. KE klo Polttolinja 37 päädyssä. Kippola 3-4-luokkal. KE klo Polttolinja 37. Kuppila 5-6-luokkal. TO klo Polttolinja 37. Sählykerho 1-3-luokkal. TO klo Tikan koululla. NUORET: Nuortenillat KE klo Polttis 37. Vedetään tunteella ilta ke klo Polttiksella, Onni. Adventtiyön messu Taulumäen kirkossa la klo 23. Jatkojen, vanhojen ja tosivanhojen leiri Vesalassa Ilm. marraskuun aikana: kirkkojyvaskyla.net > Ilmoittaudu. RYHMÄTOIMINTAA: Avoin raamattupiiri MA klo 19 Polttolinja 37. Kuokkamiehet, miesten avoin keskustelupiiri TI (parilliset viikot) klo 18 Polttolinja 37, tied. Heikki Hannula p Elämässä eteenpäin ryhmä KE (parittomat viikot) klo 13 Polttolinja 37. Diakonia-lähetyspiiri KE (parilliset viikot) klo 13 Tikan srk-koti. MUSIIKKIRYHMÄT: Koululaisten kuoro KE klo 15 Tikan srk-koti, tied. Eija Väisänen Concretum-kuoro, tied. Eija Väisänen. Orkesteri Toivon siivet harj. TI klo 19 Tikan srk-koti. Kanteleryhmä harj. TI klo 17 Tikan srk-koti. Kehittyvät laulajat: harj. ma klo 18 Krist. opisto. Rumpuryhmään voi ilmoittautua p Mukana rumpalipastori Antti Toivio. Harj. alkavat klo 18 Polttolinja 29. Käsikellot: Polttiksen pulut: harj. MA klo Aikuisten kelloryhmä Kide (täynnä!) TI klo Krist. opisto. Aikuisten alkeisryhmä TI klo , tied. ja ilm. Sirpa Lampinen. Liturgisen tanssin ryhmä: esiintyminen klo 10 Tikan messussa. Hyminäkuoro ja klo 14 Pappilassa. Luovan laulun kurssi Keltinmäen kirkolla (pe alk. klo 17). Kurssimaksuun 40 e sis. opetus, välipalat ja ateria. Tied. Sirpa Lampinen VARTTUNEELLE VÄELLE: Eläkeläisten kerho TO (parittomat viikot) klo 13 Polttolinja 37. MAAHANMUUTTAJATYÖ: tied. Mirja Hytönen ti ja ke klo DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: ma-ke klo 9-11 Polttolinja 37, p Perusisoskoulutuksessa olevat Maria Nurmesjärvi ja Juuli Immonen ovat innoissaan koulutuksesta. Nuoret vauhdissa: "...pienillä lihavilla poneillansa..." Tikan seurakuntakoti p. (014) Toritie 24 Diakonia- ja nuorisotyön toimisto Polttolinja 37

18 18 KUOKKANEN Seurakuntavaalit Jyväskylän seurakun- nan valtuustoon pyrkii 192 ehdokasta Vuodenvaihteessa toimintansa aloittavan Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustoon pyrkii 192 ehdokasta. Varsinaiset vaalipäivät ovat , jolloin äänestetään yhdeksän alueseurakunnan pääkirkoissa Ennakkoäänestys toteutetaan Ennakkoäänestyspaikkoja on esimerkiksi marketeissa, oppilaitoksissa ja palvelutaloissa. Uuteen kirkkovaltuustoon valitaan 39 jäsentä. Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa, Jyväskylän maaseurakunnassa ja Korpilahden seurakunnassa järjestettävissä ylimääräisissä seurakuntavaaleissa on mukana seitsemän valitsijayhdistystä: Kristillisten perusarvojen puolesta (14 ehdokasta), Sydän vasemmalla (4), Kokoomuksen ja sitoutumattomien ehdokaslista (46), Vihreät Niityt (14), Seurakuntaväen valitsijayhdistys ehdokaslista (49), Sosialidemokraattien ja sitoutumattomien ehdokaslista (43) ja Koko seurakunnan puolesta keskusta ja sitoutumattomat (22). Lisätietoja: Äänestäminen Kuokkalalaisen äänioikeutetun äänestyspaikka on Tikan seurakuntakoti. HUOM! Ennakkoon voi äänestää muuallakin kuin omalla alueella, mutta varsinaisina äänestyspäivinä vain oman alueensa pääkirkossa. Kuokkalassa äänestyspaikka on Tikan seurakuntakoti. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi! Suuri seurakuntavaalitilaisuus Maanantaina klo 18 B- salilla, Väinönkatu 7. Puhujana on piispa, sos. dem. puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola. Hän puhuu kirkosta, seurakunnasta ja kristinuskon asemasta Suomessa ja Euroopassa. Mukana Kuokkalan sosialidemokraattiset kirkollisvaaliehdokkaat. Järjestää Keski-Suomen Kristilliset Sosialidemokraatit TSL Ennakkoäänestys Kuokkalassa Maanantaina Kuokkalan liikekeskus klo Tiistai Kuokkalan liikekeskus klo Varsinaiset vaalipäivät Tikan seurakuntakodilla sunnuntaina n.klo (alkaa jumalanpalveluksen jälkeen) maanantaina klo Leivotaan itse Perunajauhelihakierteet (noin 30 kpl) 500 g kypsennettyä jauhoista perunaa 250 g margariinia 8 dl vehnäjauhoja 2 tl suolaa Täyte 250 g jauhelihaa 1/2 purjoa 1 valkosipulinkynsi 1 dl ruokajogurtti 2 rkl tomaattisosetta ripaus cayennenpippuria suolaa kananmuna (voiteluun) 1 Lue lisää: Koff III 24 tlk, 7,92 l (1,68/l) (sis. 13,30 + pantti 3,60) Atria Paistijauheliha 400 g (6,23/kg) 2 49 Valio Gefilus mehut 1 l Hartwall Jaffa appelsiini 2-pack, 3 l (0,73/l) (sis. 2,19 + pantti 0,80) 0 89 Meira Kulta Katriina 500 g (3,38/kg) 1 59 Hinta voimassa Vaasan Valio Maustetut jogurtit 200 g (1,45/kg) Dronnigholm Luumumarmeladi 300 g (2,97/kg) Saarioinen Lasagne 300 g (5,63/kg) Ruispalat 660 g (2,41/kg) 0 99/kg Ingman Voi 500 g (3,90/kg) Satsumat Kuokkala, palvelemme ma pe 7 21, la 7 18, su 12 21

19 Kuokkalan Asukkaat ry Haitarilla Tuuriin Asukasyhdistys järjestää pikkujoulumatkan Tuuriin lauantaina Lähtö Kuokkalan liikekeskustasta klo 8.45, paluu klo 17. Matkan hinta asukasyhdistyksen jäseniltä 5 eur, muut kuokkalalaiset 10 eur. Matkaa viihdyttää haitarin soittaja. Lisäksi asukasyhdistys tarjoaa munkkikahvit. Ilmoittautuminen mennessä /Aarre, /Kirsti, Maksu tilille Nordea , Kuokkalan Asukkaat ry, Tuuri Yritykset ja yhteisöt Asukasyhdistys julkaisee kotisivuillaan Kuokkalan alueen yritysten ja yhteisöjen yhteystietoja. Päivitämme tietoja. Jotta olisimme ajan tasalla pyydämme toimijoita ilmoittamaan muuttuneet tai uudet tiedot yhdistykselle, Kiitos! MLL:n perhekahvilat Tervetuloa MLL:n perhekahvilaan Nuorena äidiksi tiistaisin klo Paikkana ensi- ja turvakoti, Suuruspääntie 11. Ohjelmassa mukavaa yhdessäoloa. Kotikaaren ohjelmaa marraskuussa klo Rauhanyhdistyksen hartaushetki keskiviikoisin klo seniorikahvila torstaisin klo tuolijumppaa Minna Ja Linda /Kotikaaren päiväkeskus puh Taulumäen kirkossa klo 19. Tähtisolistina Anna- Kristiina Kaappola sekä Jukka Saarman, Marja Peura, Turkka Manninen ja Tuija Kiviranta. Bravo!:n kuoro ja orkesteri. Liput 18/16. www. lippu.fi Kuokkalaan rakennetaan pienvenesatama Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osasto rakennuttaa pienvenesatamaa Kuokkalan kartanon ja Samulinniemen väliselle alueelle. Sataman reunapenkereiden rakentaminen aloitettiin viime talvena. Rakentamista jatketaan satama-altaan syventämisen ruoppaustyöllä, joka aloitetaan tällä viikolla. Työt jatkuvat vuodenvaihteeseen tai vähintään jäiden tuloon saakka. Satama saa lopullisen muotonsa keväällä 2009, kun aiemmin rakennettu reunapenger viimeistellään. Alkukesällä 2009 asennetaan venelaiturit noin 170 Oi jouluyö Joulukonsertti Vaali-innostus Kuokkalassa Anna-Kristiina Kaappola on kansainvälisesti tunnettuja oopperalaulajiamme. Hän laulaa kansallisoopperassa, mm. Rigoletton Gildan. Maineeseen hän nousi Mozartin Taikahuilu-oopperan Yön kuningattarena. Tämän roolin hän on laulanut mm. Metropolitanissa. veneelle. Sataman rakentaminen on ajoitettu sopivasti Lutakon satamarakentamisen kanssa siten, että Jyväsjärvellä olleet veneet voivat kesällä 2009 saada paikan Kuokkalan pienvenesatamasta. Ruoppausmassat kuljetetaan Päijänteen syvänteeseen, joten vesilläliikkujia varoitetaan ruoppaustyön aikaisesta proomuliikenteestä. Lisätietoja: Rakennuttajainsinööri Simo Suoja, p Kuokkalassa on kolme äänestysaluetta ja lähellä, Väinölässä, yksi. Äänioikeutetut ja äänestysprosentit: Ristikivi, 4173, 62,7 Kuokkala, 4890, 49,5 Kuokkalanpelto, 4129, 61,3 Väinölä, 1403, 61,4 MARRASKUU 2008 Kartanolla tapahtuu su 9.11 klo Sofia Kayaya, huilu Olli Hirvanen, kitara Avoinna ti-pe klo ja la-su klo Tiedustelut ja varaukset puh. (014) Kuokkalan kartano, Hämeenpohjantie 50 Konserttisarja syksy 2008 su klo Keski-Suomen OP-kvartetti Sotahistorian luennot la 8.11 klo Vaiettu radiotiedustelu Suomen hallitus julisti 1965 puolustusvoimien hallussa olevan sodanaikaisen tiedusteluaineiston sen arkaluontoisuudesta johtuen salaiseksi aina vuoteen 1988 saakka. Tästä syystä tiedustelun eri lohkoilla palvelleet veteraanit- lojaaleina hallituksen päätökselle -ovat olleet puhumatta ja kirjoittamatta tiedusteluasioista, osa jopa näihin päiviin saakka. Luennossa käsitellään pääasiassa radiotiedustelua. Luennoitsija Heikki Ahonen, komentajakapteeni evp. la klo Torjuntavoitto Tolvajärvellä joulukuussa 1939 Suomalaiset saivat ensimmäisen täydellisen torjuntavoiton Talvisodassa Laatokan pohjoispuolella Tolvajärvellä joulukuussa Tämä voitto loi uskoa kykyymme selvitä ylivoimaisesta vihollisesta tulevina sodan päivinä. Luennoitsija Heikki Ahonen, komentajakapteeni evp. Tiedustelut ja varaukset kartanosta puh. (014) Tarinoiden Keski-Suomi Lauantaina päätoimittaja Erkki Laatikainen kertoo kokemuksistaan otsikolla "Maakuntalehden valta ja vaikuttavuus". Tilaisuus alkaa kello 15.00, ja liput siihen maksavat 5 euroa, joka sisältää kahvitarjoilun ja sisäänpääsyn kartanon näyttelyihin. Ilmoittautumiset emännälle puhelimitse numeroon Kirppu ja korppu KIRPPU JA KORPPU TA- PAHTUMA NENÄINNIE- MEN KOULULLA KLO Nenäinniemen koulun ja päiväkodin vanhempaintoimikunta järjestää perinteisen syystapahtuman tällä kertaa Nenäinniemitalon 15-vuotisjuhlan merkeissä. Lauantaina ovet avautuvat yleisölle klo , jolloin tapahtuma käynnistyy monipuolisen ohjelman merkeissä. Pienet ja isot osallistujat pääsevät nauttimaan musiikista: Lumottu metsä laulaa ja soi! konsertissa esiintyvät Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikkipedagogiopiskelijat - siellä yleisökin pääsee välillä mukaan lauluun ja leikkiin. Muuta ohjelmaa: askartelutyöpaja, satuhetki, kasvomaalausta, pihapelejä, kirpputori, arpajaiset, leivontamyyjäiset sekä tietenkin kahvio, josta löytyy suolaista ja makeaa pikkunälkään. Tavoitteenamme on järjestää mukava koko perheen yhteinen lauantaipäivä. Tapahtumasta saadut tulot menevät suoraan päiväkotilasten ja koululaisten retkitoimintaan. Tervetuloa mukaan meininkiin läheltä ja kaukaa! Yhteyksiä... Koulutettu Hieroja Eija Levänen Isokuja 10 A, Jyväskylä. Puh Ompelimo Irina Telegey Mittatilausompelu, korjausompelu ja tekstiiliompelu. Polttolinja 19 E, käynti pihan puolelta. Puh: Hierontapalvelu Sari Hokkanen Koulutettu hieroja. Lehtorannantie 24 1 krs., Jyväskylä. Puh Leskinen Design Kotisivut ja mainostoimiston palvelut. Puh Arvonlisävero Yhteyksiä -palstan ilmoituksen hinta 15 / kerta, 120 / vuosi. Ilmoitus logon kanssa 25 / kerta, 200 / vuosi. Marraskuun elokuvat MYTTÖ JA VUODENAJAT Elokuvan kesto 40 min.. Kinovuoden päätteeksi vaellamme Myttö-tytön kanssa läpi vuodenaikojen ja muistelemme, miten neljä vuodenaikaamme poikkeaa toisistaan. Vaellusta siivittää Antonio Vivaldin musiikki. Toimittaja: Ulpu Tolonen. Piirrokset: Tiina Haonen. Tuotanto: YLE TV1/lasten ja nuorten ohjelmien toimitus. Pääkallo 400g jauhelihaa n. puolipussia makaronia 200g hernemaissipaprika sekoitusta 2dl kolmenjuuston ruokakermaa 1. Keitä makaronit ja ruskista jauheliha. 2. Kun makaronit ovat kypsiä lisää ruskistettu jauheliha sekaan sekä hernemaissipaprika pussi. 3. Sekoita ja lisää kerma ja mausteet. 4. Ja eikun syömään! 22% lisätään hintaan. 19 Esitysajat ja paikat Kuokkalassa Suurempien ryhmien toivotaan ilmoittautuvan ennakkoon esityspaikan henkilökunnalle (Pupuhuhdan koulun esityksiin ei tarvitse ilmoittautua), jotta henkilökunta osaa varautua vierailijoita varten ja kaikki mahtuvat varmasti mukaan. Esityksiin on vapaa pääsy! Tiistai klo 9.00 ja Tikan toimintakeskus (Toritie 22) p klo Taikalampun päiväkoti (Isokatu 3) p Torstai klo Nenäinniemen päiväkoti (Naattiantie 15) p

20 Kuokkala palvelee: Ilmalämpöpumppujen esittelypäivät Joulukuun Kuokkanen jakelussa alkaen Joulutervehdykset mennessä. LG Nordic Art Cool Kansainvälisesti palkittu muotovalio, josta löytyy useita värivaihtoehtoja. LG Art Cool Gallery Se on todellakin ilmalämpöpumppu! Kuvan vaihdat helposti ilman työkaluja. LG Premium White Puhtaan valkoinen ja todella ohut ilmalämpöpumppu. Perjantaina klo K-citymarket, Jyväskylä Keljo Maanantaina klo K-citymarket, Jyväskylä Keljo Mikäli et pääse paikalle, varaa ILMAINEN esittely alueesi edustajilta (sis. kattavan tarjouksen): Jari Kivistö - puh Manne Vikki - puh Hannu Mikkola - puh Lämpöä. Sitä saa ilmasta. Valtakunnallinen palvelunumero

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena"

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena" Nuorekas Jyväskylän KaupunkiMartat ry on perustettu vuonna 2003. Jäsenistömme koostuu eri ikäisistä

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Ylöjärven kaupunki Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Tulosten yhteenveto Ylöjärven kaupunki 2 Raportti Ylöjärven kaupunginkirjaston asiakaskyselyn tuloksista Kirjastolaki edellyttää, että kunnat arvioivat

Lisätiedot

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Pirkanmaan CP-yhdistys ry Pirkanmaan CP-yhdistys ry SÄÄNNOT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan CP-yhdistys ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja sen toimialueena on Pirkanmaa. 2 TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta 4.4.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut läsnäolijat maanantai 7.4.2008, kello 10.30 12.30 Jyväskylän kaupunginhallituksen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa viestinnässään? 14.2.2011 Helena Liimatainen Mitä järjestöjen toiminta kohtaamispaikoissa voi olla? Esitteitä, yhteystietoja, oppaita, lomakkeita

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013.

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013. Vallilan vanhemmat-yhdistyksen kokous 02.04.2013 Aika: Tiistai 02.04.2013 klo 18.00 Paikka: Vallilan koulun opettajanhuone 1. Läsnä Opettaja Sami Paavola Annu Kilpeläinen (3A) Anu Vauramo (6A) Kati Lounema

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf 20 v. Luento Koulutuspäivillä Oulussa 1.10.2010 6.10.2010 Riitta Lindelöf 1 YHDISTYS Perustettu 08 12 90 perustamiskokous Tampereella Kotipaikka Tampere

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 Puheenjohtajan palsta Hei kaikille venesjärveläisille ja lehden lukijoille. Nyt se ISOKESÄ vihdoin alkoi. Niin ainakin omat lapset sanoivat

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot