Yhteistyö mahdollisti kasvun paikallisleipomosta valtakunnalliseen jakeluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistyö mahdollisti kasvun paikallisleipomosta valtakunnalliseen jakeluun"

Transkriptio

1 Toimitusjohtaja Juha Salonen, Leipomo Salonen Oy Yhteistyö mahdollisti kasvun paikallisleipomosta valtakunnalliseen jakeluun Turku Science Park Oy:n liiketoiminnan kehittämispäällikkö Teppo Laaksonen houkuttelee investointeja Venäjältä ja Kiinasta Eettisen johtamisen tärkeys korostuu Kestävää johtamista voi mitata Startupit hakevat kasvua joukkorahoituksella manialehti.fi

2 Tilaa Kaupan Maailma -lehti huippuedulliseen hintaan 25 /vuosi! Kaupan Maailma NRO 1 14 MYYMÄLÄ 2014 Suomen suurin kaupan alan ammattitapahtuma Johtaja, tunnista terveysriskisi sivu 14 Maksaminen siirtyy puhelimeen ja tablettiin sivu 32 Pieni meijeri pärjää ketteryydellä sivu 44 Kaupan riippumaton ammattilehti K-Kauppiasliiton toimitusjohtaja Leena Hertsberg: Kauppiasura kiinnostaa nuoria sivu 22 Hintaan lisätään 10 % alv. Tarjous voimassa asti. Kaupan Maailma Tilaukset: on mukana kaikkialla, missä kauppaa tehdään.

3 TÄSSÄ NUMEROSSA Kirjoittajavieras - Teppo Laaksonen 4 Ajankohtaista 5 Muutoksen hallintaa Meriteollisuuden tapahtumassa innovoinnin edistämisestä puhui Wärtsilän innovaatiojohtaja Ilkka Rytkölä Uusiin asemiin 8 Henkilö - Juha Salonen 10 Toimintaympäristön rajutkin muutokset ja niihin sopeutuminen ovat nykyjohtajan arkipäivää. Se on tehnyt johtamisesta koko ajan vaativampaa. Yrityksen sisältä on katsottava entistä enemmän ulospäin, oltava valpas havaitsemaan pieniä muutoksen signaaleja ja pohdittava, mitä ne omassa yrityksessä voivat tarkoittaa. Ilmiselvää on, että kukaan ei kykene siihen yksin. Muutostahti on niin nopea ja suunta usein yllätyksellinen ja lisäksi markkinat reagoivat maailmanlaajuisesti. Tämä aika korostaakin yhä enemmän yhdessä tekemisen taitoa. Sidosryhmät alkavat olla jo useimmissa yrityksissä yhä kiinteämmin mukana toiminnassa, tärkeimpänä niistä asiakkaat, mutta yhä useammin myös muut alalla toimivat yritykset. Yhdessä tekemiseen on herätty myös laajemmin ja esimerkiksi uuden maakuntastrategian lausuntokierrokselle lähteneen luonnoksen avainsanoja ovat avoimuus, yhteistyö ja kumppanuus (Toiminnan aika, s. 5). Myös yritysten sisällä kaivataan uudenlaista johtamista, jossa henkiset etäisyydet pienenevät, autoritäärisyys haalenee ja avoin keskustelu kasvaa (Teema: Johtamisen uudet suuntaukset, s ). Se vaatii kypsyyttä ja uutta asennetta sekä ennen kaikkea inhimillisyyttä. Työyhteisössä kaikki voivat voittaa, mutta muutoksen ei voi odottaa olevan nopea - niin tiukassa asenteet usein istuvat. Myös Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti Mania on muuttunut 10-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Tosin vain nimeltään, sillä halusimme sen kertovan paremmin lehden sisällöstä. Kädessäsi on nyt ensimmäinen Yritys & Talous -lehti, joka säilyttää Manian lukijoiden kiittämän journalistisen ydinsisällön pienin ajankohtaisin vivahtein, mutta tuntuu edelleen tutulta. Juha Salonen kertoo, että suomalaiset haluavat lähellä leivottua leipää ilman lisäaineita. TEEMA: Johtamisen uudet suuntaukset 12 Rahan valtakunta 16 Salkunvartija - Jani Valtonen 17 Ilmiöitä 18 Seminaarit - hyvässä ja pahassa Valtakunnan johtotasoa myöten on jo tuskailtu toimeen tarttumista toinen toisensa perään toistuvien seminaarien sijaan. Samaan patistettiin jo painokkaasti Varsinais-Suomen tulevaisuus -seminaarissakin, joka venyi yli aikarajan. Kun paljon puhutaan, ehkä jotain pian tapahtuukin. Toivotaan niin. Turun Kaupunginteatterissa on alkanut Mikko Koukin ja Arto Valkaman aika ja viimeinen kausi ennen väliaikaista muuttoa Logomoon, kuvassa myös johtaja Maija Kyttä kaupungin konsernihallinnosta. Tunnelmassa 19 ANNE KORTELA, PÄÄTOIMITTAJA 11. VUOSIKERTA Rakentaminen ja sisustaminen houkutteli Turun Messukeskuksen täyteen näytteilleasettajia, mukana myös ensi kertaa Ikea. JULKAISIJA / KUSTANTAJA Business to Business Mediat Oy Piispantilankuja 4, ESPOO TOIMITUS Päätoimittaja Anne Kortela Ydinviesti, PL 188, TURKU Puhelin TAITTO BBM Oy / Rota-Mainos Oy / Mika Ojala JUTTUVINKIT PAINOPAIKKA Botnia Print, Kokkola 2014 PAINOS JA JAKELU Painos kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun MYYNTI Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjien, Mervi Hakala Tarmo Hahto KANSIKUVA Monsuuni Turun Yrittäjänaisten ja varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Yritys & Talous jaetaan kattavan yritytysrekisterimme mukaan alueen yrityspäättäjille ja avainhenkilöille. OSOITEMUUTOKSET TILAUSHINTA Vuosikerta (4 numeroa) 36 ISSN X, verkossa Seuraava Yritys & Talous ilmestyy 22.5., Teema: Logistiikka ja rakentaminen. Varmista ilmoitusnäkyvyys ajoisssa, viimeistään 7.5.! Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: Yritys & Talous 3

4 Invest in -toiminta talouden elvyttäjänä Eri kaupunkien pitäisi enemmän keskittyä omiin erityisosaamisalueisiinsa ja painottaa toimintansa niihin liittyvän ulkomaisen yritystoiminnan houkutteluun alueelleen. Suomeen tarvitaan talouden elvyttämiseksi uutta pääomaa maan rajojen ulkopuolelta paikkaamaan perinteisen teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena heikentynyttä vaihtotasetta. Uusien investointien tai uuden yritystoiminnan käynnistämisen tärkeyttä korostetaan maan korkeinta johtoa myöten. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, sillä investointien houkuttelussa on käynnissä voimakas kansainvälinen kilpailu, jossa kaikki maat eivät pysty olemaan yhtä joustavia. Alkavia yrityksiä houkutellaan esimerkiksi tarjoamalla veroetuja tai julkista tuotekehitysrahoitusta tai kohdistamalla niille maa-alueita tai toimitiloja houkuttelevilla ehdoilla. Myös työvoiman tarjonnan, koulutuksen ja osaamisen tarjonnassa on eroja maiden kesken. Suomessa investointien houkuttelevuutta vaikeuttaa oleellisesti markkinoiden rajallisuus. Suomen houkuttelevuus perustuu korkeaan tietotaitoon, korkeaan koulutukseen ja vahvoihin julkisen ja yksityisen sektorin tutkimus- ja tuotekehitystoimintoihin. Pelkkä sijainti, alueiden ja tuotantotilojen tarjonta, kaunis luonto tai muun pehmeä arvo ei riitä houkutteluun. Suomen tärkein kilpailuetu on vankka erikoisosaaminen useilla erityisalueilla. Niitä markkinoimalla on hyvät mahdollisuudet houkutella kansainvälisiä isoja yrityksiä sijoittamaan toimintojaan maahan tai sijoittamaan suomalaisten yritysten kanssa tehtävään, tuottavaan yhteistyöhön. Tällaisia korkean osaamisen aloja on runsaasti, muun muassa lääkekehitys ja -valmistus, informaatioteknologia, materiaaliteknologinen osaaminen ja laivanrakennus. Markkinoinnin lähtökohta on erottua muista maista ja alueista osaamisperusteisella tarjonnalla. Kansallisella tasolla kansainvälisiä sijoituksia ja yrityksiä pyrkii houkuttelemaan Finpron organisaatioon kuuluva Invest in - yksikkö alueellisten toimijoiden lisäksi. Turussa kansainvälisestä Invest in toiminnasta vastaa Turku Science Park Oy. Alueelliset resurssit ovat pienet, joten toimintaan pitäisi saada lisää tehoa ja tuloksia verkostoitumisen kautta. Kun eri alueet myös ymmärrettävästi kilpailevat keskenään, kunnollista yhteistyötä ei ole. Eri kaupunkien pitäisi enemmän keskittyä omiin erityisosaamisalueisiinsa ja painottaa toimintansa niihin liittyvän ulkomaisen yritystoiminnan houkutteluun alueelleen. Ei ole kansantaloudellisesti järkevää esimerkiksi rakentaa julkisilla varoilla korkean teknologian alojen valmistus- ja koulutusinfrastruktuuria alueille, joilla sitä ei ole, kun samalla on olemassa alueita, joilla tällaista kapasiteettia on yllin kyllin. Kansallista koordinaatiota ehkä tarvittaisiin. Turku Science Parkin painopistealueita ovat terveydenhuoltoon liittyvät lääke-, diagnostiikka- ja biomateriaalialat. Toisaalta alueella olevaa vahvaa informaatioteknologia-osaamista käytetään esimerkiksi pyrkimällä pelialan yritysten kokoamiseen yhteen alueelle. Viime vuosina näillä aloilla on nähty voimakasta liikevaihdon kasvua alueella jo kauan toimineiden yritysten investoidessa ja kehittäessä edelleen liiketoimintaansa. Alueelle on myös jo sijoittautunut tai sijoittautumista harkitsemassa useita ulkomaisia yrityksiä. Lähes yhtä tärkeää kuin investointien saaminen maahan, on sen varmistaminen, että niiden avulla syntyneet yritykset ja liiketoiminta pysyvät maassa ja tuovat näin pitkällä tähtäimellä toivottua hyötyä verotuloina ja lisäämällä työllisyyttä. Tämän niin sanotun after investment service -toiminnan tärkeys ja toimenpiteiden tarve on arvioitava ja otettava huomioon niin paikallisessa kuin kansallisessakin päätöksenteossa. Hyvin onnistuessaan investointien pysyvyyden varmistava toiminta lisää myönteistä viestiä Suomesta ja edistää myös uusien investointien toteutumista. Millaiset maat sitten ovat aktiivisia ja potentiaalisia investoijia yleisesti ottaen? Esimerkiksi Kiinan ennen näkemättömän nopea vaurastuminen on perustunut massatuotantoon ja alhaiseen palkka- ja kustannustasoon, mutta kansainvälisen kilpailukykynsä ylläpitämiseksi ja varmistaakseen kansalaistensa tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin jatkossa, maa tarvitsee korkeampaa teknologiaa kuin siellä on perinteisesti kehitetty ja käytetty. Toisena esimerkkinä vaurastuva Venäjä tarvitsee tietotaitoa ja teknologiaa, jotta se voisi viedä läpi haasteellisia teollisuuteen ja terveydenhuoltoon liittyviä kehitysohjelmiaan. Tätä osaamista ei löydy maan rajojen sisäpuolelta. Turku Science Park Oy on luonut runsaasti verkostoja molempiin maihin potentiaalisiin asiakasyrityksiin ja toimialojen merkittäviin kansallisiin viranomaistahoihin, klustereihin, yrityskeskittymiin sekä rahoittajatahoihin. Turku Science Park Oy TEPPO LAAKSONEN Kirjoittaja on liiketoiminnan kehittämispäällikkö ja vastaa Invest in -toiminnoista 4 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRITYS- JA TALOUSLEHTI

5 Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio on iloinen, että yhteistyötä halutaan kehittää koko maakunnassa. Hän korostaa myös pitkäjänteisyyden tärkeyttä. Elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen vahvisti samoja ajatuksia. Toiminnan aika Johtava markkinapaikka ARVIOINTI Olemme Suomen suurin täyden palvelun kiinteistöarviointiyritys. Kaikki lausunnot tekee yleisauktorisoitu kiinteistöarvioija. Tämä takaa puolueettoman ja luotettavan palvelun. Varsinais-Suomen tulevaisuutta parannetaan työtä tekemällä ja siinä tarvitaan laajaa käytännön yhteistyötä. Suomessa on liikaa tuijotettu erilaisiin kunta-, seutukunta- ja hankerajoihin. Työllistämisestä vastaavat pääosin pk-yritykset, joten ne tulisi entistä paremmin ottaa huomioon myös päätöstenteossa. Näistä asioista oltiin monissa puheenvuoroissa hyvinkin yksimielisiä Varsinais-Suomen Osuuspankkien ja Yrittäjien yhdessä järjestämässä Varsinais-Suomen tulevaisuus -seminaarissa, jossa kuultiin lukuisia sekä elinkeinoelämän että virkamiesten edustajia. Yhteistyön tärkeys korostuu myös juuri valmistuneessa Maakuntastrategian luonnoksessa, joka on lähtenyt lausuntokierrokselle. Maakuntastrategia haluaa mukaan kaikki sidosryhmät mukaan lukien yritykset, järjestöt, asukkaat, oppilaitokset, media, kaikki. Sen pääteemaksi on valittu kumppanuusfoorumi, jossa yhteistyötä tehdään laajasti eri tahoilla. Strategisia tavoitteita ovat muun muassa vastuullisuus, yhteistyötaitojen vahvistaminen, saavutettavuuden, sekä henkisen että fyysisen kehittäminen ja resurssiviisaus, joka edellyttää innovoivaa edelläkävijyyttä, maakuntajohtaja Juho Savo valotti. Loimaalaisen hitsausautomatiikan kokonaistoimituksiin erikoistuneen metalliteollisuuden yrityksen Pemamek Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja Pekka Heikonen puhui pk-yritysten roolista talouskasvun vauhdittajana. Yritys on kasvanut maailmanlaajuiseksi toimijaksi ja saa noin 40 miljoonan euron liikevaihdostaan yli 90 prosenttia ulkomailta. Hän nosti esiin seminaarissa muutenkin paljon keskustelua aiheuttaneen investointien puutteen. Suomi pelastuu vahvuuksia vahvistamalla. Se on ainoa tie. Yrityksen pitää kehittää omaa toimintaansa, paikalleen ei voi jäädä. Suomessa investoidaan aivan liian vähän verrattuna kilpailijamaihin. Investointeja tarvitaan sekä osaamiseen että laitteisiin. Erikoistumalla suomalainen yritys voi päästä vahvaksi globaaliksi toimijaksi ja kasvattaa palveluvientiä, jolla on mahdollista tuottaa asiakkaille lisäarvoa, ja parantaa omaa kilpailukykyään. Automaatiolla voi parantaa tuottavuutta, muuta keinoa siihen ei ole. Verkoston luominen on tärkeää, sillä bisnes on nykyisin verkostobisnestä, myös siihen pitää investoida, Pekka Heikonen kiteyttää. Hän muistuttaa vielä, että juuri taantuman aikana pitää investoida, jotta ollaan valmiita nousukauden alkaessa. Olemme menettäneet työpaikkoja 12,5 prosenttia, kun Saksassa ne ovat vähentyneet vain kaksi prosenttia. Mutta on hyvä muistaa, että meriteollisuuden osuus Suomen viennistä on edelleen yli 10 miljardia euroa ja alalla toimii lukuisia maailmanluokan yrityksiä. Se on aivan toista suuruusluokkaa kuin peliala, josta paljon puhutaan, mutta se ei meitä elätä, Heikonen korostaa. prosenttia TOIMITILAVÄLITYS Myynti, vuokraus ja neuvonanto. Mitä haastavampi kohde, sitä paremmin asiantuntemuksemme tulee esille. Jos yrityksesi haluaa ulkoistaa kiinteistönsä ja jäädä niihin vuokralle, olemme etsimäsi yritys hoitamaan koko prosessin. Sami Matara Myyntipäällikkö KTM, LKV, AKA puh Riku Lehtimäki Myyntipäällikkö KTM, LKV puh Mari Rouvali Arviointiasiantuntija Toimitilajohtamisen Restonomi (AMK), LKV puh Catella Property Oy (LKV) Kauppiaskatu 11C, Turku Katso lisätietoja nettisivuiltamme: VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAENNUSTE 2014 Liikevaihdon odotukset 2014 toimialoittain Orastavaa kasvua Myönteisenä pohjustuksena tälle vuodelle Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Osuuspankit julkaisivat yhteistyössä 15. kertaa Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen, joka enteilee varovaisia kasvuodotuksia. Yrittäjillä on nähtävissä uskoa parempaan tulevaisuuteen ja Maakuntaennusteen tuloksista välittyy orastava toiveikkuus. Pitkäaikainen trendi pk-yrityksistä merkittävinä työllistäjinä korostuu edelleen. Kun ennusteen prosentit muuttaa työpaikoiksi, Varsinais-Suomeen voi odottaa syntyvän tuhansia uusia työpaikkoja tänä vuonna. Nämä ennusteet ovat varsin hyvin pitäneet paikkansa ja olleet jopa alakantissa, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom kommentoi. Isosta vastaajajoukosta, noin varsinaissuomalaisesta yrittäjästä, 40 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvavan tänä vuonna ja 42 prosenttia sen säilyvän ennallaan, kun liikevaihdon laskua ennakoi vain 17 prosenttia vastaajista. Kannattavuusodotukset ovat myös lievästi parantuneet. Kannattavuuden kasvua ennakoi 33 prosenttia vastaajista, sen säilymistä ennallaan 48 prosenttia ja heikkenemistä 19 prosenttia vastaajista. 15 prosenttia maakunnan yrityksistä arvioi myös henkilökuntansa määrän kasvavan tänä vuonna ja noin joka kymmenes yritys arvioi joutuvansa vähentämään henkilökuntaansa tänä vuonna. Toimialoista teollisuuden näkymät 10 0 Kauppa Kuljetus ja tietotekniikka Teollisuuden edustajat ovat pitkään pitäneet yllä keskustelua toimintaedellytystensä heikentymisestä, mutta tälle vuodelle alan yritykset ennakoivat kasvua enemmän kuin muut toimialat. Maa-, kala- ja riistatalouden otos oli tutkimuksessa erittäin pieni. 4 Maa-, kala- ja riistatalous Kasvaa Pysyy ennallaan Vähenee Palvelut Rakentaminen Teollisuus ovat parhaat sekä liikevaihdon (48 prosenttia) että henkilökunnan (27 prosenttia) kasvuodotuksissa. Investointiaikeetkin ovat niukasti plussalla. Myös palvelualoilla on hyvät kasvuodotukset ja 43 prosenttia yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvua. Yrityksen koon mukaan vertailussa isommat yritykset uskovat kasvuun enemmän kuin pienet, alle 50 työntekijän yritykset. Kipupiste ovat edelleen investoinnit, joissa Wibomin mukaan heijastuu markkinoiden epävarmuus. Pk-yrittäjät ovat ennusteen mukaan jopa viime vuotta pessimistisempiä investointiaikeissaan. Maakuntaennusteen mukaan 80 prosenttia yrityksistä ei tarvitse rahoitusta. Tämä on näkynyt suoraan pankissa. Lainakysyntä väheni viime syksynä voimakkaasti. Niistäkin yrityksistä, jotka aikovat investoida, yli puolet käyttää siihen tulorahoitusta, Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario sanoo. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: Yritys & Talous 5

6 Almacolle 40 uutta työpaikkaa tänä vuonna Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta on myöntänyt vuoden 2013 Varsinais-Suomen vientipalkinnon Almaco Group Oy:lle. Vientipalkintoehdokkaat valikoitiin suhteellisen laajan selvityksen perusteella, mutta Almaco oli salaisen äänestyksen ehdoton äänikuningas, Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtaja Juhani Lundén totesi palkinnon luovutustilaisuudessa. Vuonna 1998 perustettu meriteollisuuden kokonaistoimittaja on alusta lähtien toiminut kansainvälisillä markkinoilla ja laajentanut toimintaansa myös offshore- ja rakennusaloille. Almacon liikevaihto oli vuonna 2013 noin 100 miljoonaa euroa. Odotamme tälle vuodelle prosentin kasvua. Tarvitsemme myös lisää henkilökuntaa ja rekrytoimme kevään aikana 40 uutta työntekijää; puolet Turkuun ja toisen puolen ulkomaille. Suomeen tarvitsemme suunnittelijoita ja logistiikka-osaajia. Logistiikka on meille erittäin tärkeä osa-alue, sillä toimitamme asiakkaillemme avaimet käteen -periaatteella kokonaistoimituksia, joiden osat kootaan eri puolilta maailmaa, varatoimitusjohtaja Mikael Hedberg kertoo. Almacolla on toimistot Suomen lisäksi Brasiliassa, Kiinassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Singaporessa ja USA:ssa. 150 työntekijästä 60 on Turussa. Markkinamme ovat ulkomailla, ja käytämme projekteissa myös paikallista työvoimaa, mutta työnjohtaja lähtee Suomesta ja suunnittelu, ostot ja projektinjohto hoidetaan Suomessa. Ei tarvitse olla suuri pärjätäkseen kansainvälisesti, mutta osaamista tarvitaan paljon. Toimintamme perustuu elinkaariajatteluun, johon sisältyy suunnittelu, projektinhallinta, huolto, varaosat ja laitetoimitukset. Aloitimme rakentamalla risteilylaivoihin keittiötiloja ja kunnostamalla vanhoja laivoja, mutta nyt meillä on kaksi muutakin divisioonaa: offshore-alusten hotellirakentaminen ja maapuolen rakennusteollisuus. Erityisesti rakennuspuolella on valtavat markkinat, Hedberg kertoo. Vientipalkinnon otti vastaan Almacon varatoimitusjohtaja Mikael Hedberg (oik.). Luovuttajina kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki (vas.) ja kauppaneuvos Juhani Lundén. Viime vuonna offshore-toimitukset harppasivat ison askeleen eteenpäin, kun brasilialainen EEP -telakka tilasi kuuden porauslaivan kansirakennusten kokonaistoimituksen, arvoltaan yli 100 miljoonaa euroa. Suunnittelu ja projektinhallinta hoidetaan pääasiassa Almacon Suomen ja Brasilian yksiköistä ja tuotanto on hajautettu useaan maahan. Projekti päättyy vuoteen 2019 mennessä. Porauslautat ja hotellit toteutetaan samalla moduuliajattelulla kuin laivat. Parhaillaan on käynnissä yli 20 miljoonan euron ja 320 hotellihuoneen projekti Bahamalla. Toimitamme paikalle täysin varustellut huonemoduulit ja hotellin muut tilat sisustuksineen, yhteensä neliömetriä 169 kontissa. Asentamiseen menee 220 asentajalta neljä-viisi kuukautta, Hedberg toteaa. Turun kauppakamari jakoi Varsinais-Suomen vientipalkinnon nyt kuudetta kertaa. Aiemmin palkittuja yrityksiä ovat Bayer Oy, Vahterus Oy, Treston Oy, Trafotek Oy sekä Ledil Oy. ANNE KORTELA Naantalin Energialle omaa uusiutuvaa energiaa Naantalin Energia ostaa noin 4,3 megawatin tuotanto-osuuden tuuli-, puu- ja turvevoimaa tuottavasta pietarsaarelaisesta Katternö Kraft Oy:stä. Investoinnin hinta on noin miljoona euroa, ja tuotanto-osuus kattaa runsaan kymmenyksen yhtiön myymästä sähköstä. Naantalin Energian toimitusjohtaja Pasi Haarala pitää päätöstä strategisesti merkittävänä, sillä se parantaa yhtiön kannattavuutta ja tuo omavaraisuutta hankintaan ja vakautta sähkön hinnoitteluun. Naantali saa kaupan avulla vuosittain tuulivoimatehoa noin 1,3 megawattia sekä bio- ja turvevoimaa noin 3 megawattia. Naantalin kaupunginhallitus ja Naantalin Energian yhtiökokous ovat hyväksyneet tuotanto-osuuden oston. Turku ja Turunmaa pärjäävät seutukuntien kilpailukykymittauksessa Turku Energia investoi Naantaliin ja Fennovoimaan Turku Energian hallitus vahvisti kokouksessaan maanantaina Turku Energian osallistuvan osakkuusyhtiönsä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) monipolttoainevoimalaitoshankkeeseen Naantalissa.Turku Energia investoi hankkeeseen 31 miljoonaa euroa omaa pääomaa. Fortum on ilmoittanut omasta päätöksestään jo aiemmin. Muutamaa päivää aiemmin, perjantaina Turku Energia vahvisti osallistumisensa Fennovoima-hankkeeseen, josta ehdollinen päätös oli tehty jo marraskuussa. Turku Energian osuus Voimaosakeyhtiö SF:stä on 3,52 prosenttia ja yhtiö investoi omaa pääomaa hankkeeseen 39,2 miljoonaa euroa vuosien välisenä aikana. Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 4-6 miljardia euroa. Fennovoiman ydinvoimalan kokonaisteho on noin 1200 MW, josta Turku Energian osuus on noin 28 MW. Osuus vastaa noin 15 prosenttia Turku Energian sähkönhankinnasta. Molempien hankkeiden eteneminen tukee Turku Energian strategisia tavoitteita lisätä vähäpäästöisten ja hiilidioksidivapaiden energialähteiden osuutta tuotannossa. Fennovoiman ydinvoimahankkeen myötä pystymme kasvattamaan omavaraisuuttamme sähkönhankinnassa ja TSE:n monipolttoainevoimalaitos parantaa toimitusvarmuuttamme. Vuoteen 2020 mennessä pyrimme tuottamaan kaukolämmöstä puolet uusiutuvilla energialähteillä hiilidioksidivapaasti ja uuden laitoksen myötä kivihiilen käyttö vähenee merkittävästi, toimitusjohtaja Risto Vaittinen toteaa. Kolme Suomen kilpailukykyisintä seutukuntaa ovat Porvoo, Vaasa ja Helsinki. Niiden jälkeen tulevat Tampere, Oulu, Turku, Hämeenlinna, Lappeenranta, Turunmaa ja Etelä-Pirkanmaa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön kehittämässä kilpailukykymittaristossa tarkastellaan vuosittain Suomen 70 seutukunnan menestymistä kuuden tekijän avulla. Tuoreimmat, vuoden 2012 tulokset osoittavat, että Seutukuntien kilpailukykyä on seurattu koko 2000-luvun ajan vuosittain kuuden tekijän avulla. Kärkikolmikko oli sama myös vuonna Kilpailukykymittaristossa tarkastellaan työn tuottavuutta, työllisyysastetta, innovatiivisuutta, koulutustasoa, yritysdynamiikkaa ja teollisuusvaltaisuutta. Porvoossa työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat Suomen korkeimmat. Myös työllisyysaste ja koulutustaso ovat kärkiluokkaa. Vaasan seudun vahvuuksia ovat innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso. Helsingin seudun valtteihin taas lukeutuvat yritysdynamiikka, työn tuottavuus ja korkea koulutustaso, projektitutkija Saku Vähäsantanen kertoo. Kymmenen kilpailukykyisimmän seutukunnan listalle nousivat vuonna 2012 Hämeenlinnan ja Lappeenrannan seudut. Hämeenlinna pärjää tasaisuudella eri tarkastelusektoreilla, Lappeenrannan valtti on innovatiivisuus. Selkeästi sijoitustaan on pudottanut Nokian vaikeuksien kanssa kamppaillut Salon seutu. Fortum Naantalin monipolttoainelaitokseen Fortum osallistuu Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) uuteen sähköä ja lämpöä tuottavan voimalaitoksen rakentamiseen Naantalissa. TSE:n omistavat Fortum (49,5 %), Turku Energia (39,5 %), Raision kaupunki (5 %), Kaarinan kaupunki (3 %) ja Naantalin kaupunki (3 %). Investoinnin kokonaiskustannusarvio on 260 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on 40 miljoonaa. Uusi laitos korvaa vanhan kivihiilivoimalan ja käyttää polttoaineina biopolttoaineita, kivihiiltä ja hyvälaatuista kierrätysjätettä. Laitos on tarkoitus suunnitella niin, että tuotannossa voidaan käyttää myös yksinomaan biopolttoaineita, kuten lähiseudulta kuljetettavaa metsähaketta. Aluksi haketta käytettäisi noin 0,7 miljoonaa kiintokuutiometriä, myöhemmin jopa 1,2 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Kotimaisen biopolttoaineen hankinta luo noin 200 pysyvää työpaikkaa laitoksen valmistuttua ja rakennusvaihe tuo työtä noin 500 henkilölle. Uuden laitoksen rakennustyöt on suunniteltu aloitettavan vuoden 2014 lopulla. Valmistuttuaan vuonna 2017 laitos tuottaa 900 GWh sähköä ja GWh lämpöä vuodessa. Laitoksen sähköteho on 142 MW ja lämpöteho 244 MW. 6 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRITYS- JA TALOUSLEHTI

7 Mylly laajenee Raisiolainen kauppakeskus Mylly Turun kupeessa vahvistaa asemiaan investoimalla 50 miljoonaa euroa laajennukseen. Se kasvattaa myyntipinta-alan :sta neliömetriin. Investointipäätöstä on valmisteltu vuosia ja nyt aika oli sille otollinen, yli puolet tiloista on jo vuokrattu. Tähtäämme palvelujen monipuolistamiseen ja tiloihin on suunniteltu myös kokonaan uusia palveluja, kuten kuntokeskus-, hammaslääkäripalvelu- ja hoitolatoimintaa, mahdollisesti myös elokuvateatteria. Pääsemme myös takaisin maan suurimpien kauppakeskusten joukkoon. Rakentaminen alkaa keväällä ja uudet tilat ovat käytössä syksyllä 2015, mutta kauppakeskus toimii normaalisti koko rakennusajan, Kauppakeskus Mylly Oy:n toimitusjohtaja Pertti Vikkula kertoo. Laajennuksen jälkeen Myllyssä on yli 150 liikettä. Uudet tulokkaat vahvistavat kauppakeskuksen asemaa urheilu- ja muotikaupassa ja myös lisää ravintolatarjontaa on suunnitteilla. Ankkuriksi tulee merkkituotteisiin erikoistunut norjalainen vapaa-ajan tavaratalo XXL Sports & Outdoor ja muotitarjontaa lisää muun muassa New Yorker. Kaikki muotiliikkeet keskitetään toiseen kerrokseen. XXL:ään pääsee katutasosta suoraan keskusaukiolta alkavaa käytävää pitkin. Ravintoloita tulee puolet lisää, ne sijoittuvat länsipäätyyn, ja niihin on mahdollista avata myös terassit, Vikkula selvittää. Kauppakeskus Mylly avattiin vuonna Nykyinen kokonaismyynti on noin 183 miljoonaa euroa vuodessa, asiakasmäärä on 4,5 miljoonaa. Laajennuksen jälkeen myyntitavoite nousee Vikkulan mukaan noin miljoonaan euroon. Vuoden Mainos palkinnot MARK Turku jakoi alueelliset vuoden mainospalkinnot 16. kertaa. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa suunnittelun merkitystä ja näkyvyyttä Turun seudulla ja alan yhteistyötä ja arvostusta valtakunnallisesti. Kilpailussa oli mukana 21 markkinointiviestintäalan toimistoa ja 126 työtä yhdeksässä sarjassa. Eniten palkintoja sai mainostoimisto Namutehdas (mainospainotuote-, printtimainonta- sekä suoramainonta -sarjoissa). Mainostoimisto Briiffi palkittiin pakkaus- ja messuosasto -kategorioissa. Parhaimman TV-mainonnan palkinnon nappasi Dirtstudios osk, radiomainonnan OS/G MarCom Oy ja verkkosivujen Mainostoimisto Neljä Ulottuvuutta. Sähköisen toteutuksen ensimmäinen sija meni New Dawn Oy:n. Meriteollisuudelle tarvitaan brändi Varsinais-Suomi edustaa edelleen 40 prosenttia koko meriteollisuuden tuotantomääristä Suomessa. Turun kaupungin isännöimässä, meriteollisuuden yrityksille järjestetyssä tilaisuudessa alan näkymiä valotettiin laajasti. Meriteollisuudessa on enemmän positiivista kuin negatiivista, vaikka telakan omistuksen epäselvyys on iso asia ja se on synkentänyt kuvaa. Ala ei kuitenkaan ole vain telakan varassa ja sillä tarvitaankin useita veturiyrityksiä. Meriteollisuuden pitäisi ottaa rohkeampi etunoja tulevaisuuteen. Siinä auttaisi kokoava kansallinen meristrategia, joka nostaisi kansainvälistä profiilia. Potentiaalia on paljon, mutta myös tekemistä riittää. Olemmeko me tarpeeksi tunnettuja maailmalla, kaupunginjohtaja Aleksi Randell pohtii. Hän pitäisi hyvänä, että Suomen meriteollisuudelle luotaisiin brändi, joka tunnetaan. Hyvä ehdokas voisi olla Blue Growth tai Blue Cleantech, sillä ympäristö- ja energiateknologia ovat Suomen vahvuuksia, joille on kysyntää. Randell toivoo myös yhteistyön alalla lisääntyvän ja muistuttaa, että Turku käy keskusteluja meriteollisuuden kehittämisestä sekä Työ- ja elinkeinoministeriön että Tekesin kanssa ja kaupunki on valmistellut Turku Seas ohjelman. Tukea yritysten kehittämistoimiin on haettavissa esimerkiksi Tekesin Arktiset meret -ohjelmasta Ohjelmaan on varattu 100 miljoonaa euroa jatkuvaan hakuun. Painopiste on ympäristöasioissa ja odotamme erityisesti yritysten yhteishankkeita. Ohjelma tukee kaikkea kestävän liiketoiminnan kehittämistä jääpeitteisille merille. Suomessa on vahvaa potentiaalia erityisesti mittalaitteissa, jotka toimivat ääriolosuhteissa, Tekesin johtava asiantuntija Rauli Hulkkonen toteaa. Jyrki Sjöholm esitteli EU-hankkeiden päättymisen johdosta pienentyneen Yrityssalon organisaation ja valotti Salon näkymiä. Salossa nähdään kasvua Vuoden alussa julkaistun Maakuntaennusteen seutukuntavertailussa yllätti Salo, jossa jopa puolet pk-yrityksistä uskoo liikevaihdon kasvuun. Se on enemmän kuin maakunnassa keskimäärin, vaikka kaupunki kuuluu edelleen äkillisen rakennemuutoksen piiriin. Maakuntaennusteesta näkee, että optimismi on vallannut Salon seudun. Näemme myös päivittäin pieniä, iloisia asioita. Olemme myös kaikissa hankeverkostoissa saaneet yritykset tekemään yhteistyötä ja voimme jo vetäytyä niistä sivummalle, kaupungin elinkeinoyhtiön Yrityssalon kehittämispäällikkö Maija Pirvola sanoo Tekemistä on paljon ja EU-hankkeiden rahakausien päättyminen on aiheuttanut meillä tiettyjen toimintojen ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisiä, mutta teemme kaiken minkä voimme ja toivomme, että meihin edelleen otetaan yhteyttä aktiivisesti. Kannattavasti toimivat yritykset voivat edelleen saada rahoitusta. Painopiste on yritysten vaikuttavuudessa eli työllistävyydessä, kasvussa, kansainvälistymisessä ja teknologioissa, jotka tähtäävät asiakaslähtöiseen liiketoimintaan, toimitusjohtaja Jyrki Sjöholm korostaa. Hänen mukaansa Yrityssalo pyrkii myös proaktiivisuuteen uusien mahdollisuuksien kehittämiseksi. Sellainen on esimerkiksi yhteys Microsoftiin mahdollisen Microsoft-kampuksen muodostamiseksi Saloon. Lisäksi Salossa on yhteistyössä ELY-toimiston kanssa käynnissä Työtä Salossa -kampanja, jossa yritykseen soitetaan mahdollisten työpaikkojen kartoittamiseksi ja yrityksiä autetaan rekrytoinneissa. Boost Turulla peliyritysten kiihdytysohjelma Pääasiassa korkeakouluopiskelijoiden parissa toimiva Boost Turku Entrepreneurship Society järjestää ensi kesänä ensimmäistä kertaa peliyrityksille suunnatun kiihdytysohjelman Turussa. Kiihdytysohjelmaan voi hakea kuka tahansa soveltuvan idean ja tiimin kanssa. Boost Turku tarjoaa työskentelytilaa Boost Turun Startup Farmilla, valmennusta kokeneilta yrittäjiltä ja verkostoja sijoittajien löytämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Ohjelma kestää koko kesän ja tämän intensiivisen ajanjakson aikana tukea saa kellon ympäri, tavoitteena kehittää vauhdilla aloittelevia yrityksiä. Game Journey on osa Boost Turun aiempaa Startup Journey kiihdytysohjelmaa ja ohjelmat järjestetään rinnakkain. Startup Journey on jo muutaman toimintavuotensa aikana synnyttänyt monia lupaavia yrityksen alkuja. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: Yritys & Talous 7

8 Asianajotoimisto Astrea Oy Rosanna Laurikainen-Klami Määräaikaiseksi toimitusjohtajaksi on alkaen nimitetty konsulttiyrittäjä, HTM Kari Kantalainen Kaarinasta. Hän hoitaa osa-aikaisesti kehitysyhtiön toimitusjohtajan ja Kaarinan yritysasiamiehen tehtäviä sekä toimii toimitusjohtaja Elina Lehtilän sijaisena elokuun loppuun asti. Kantalainen on toiminut Tampereen seudulla Lempäälän elinkeinoasiamiehenä, Sampo -yhtiöiden aluejohtajana, kansanedustajana ja Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtajana. Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittouma OTM Rosanna Laurikainen-Klami on nimitetty Asianajotoimisto Astrea Oy:n lakimieheksi alkaen. BCB Medical Oy Olli Mertanen Anne Kärki Diplomi-insinööri Mika Tervonen on nimitetty turkulaisen terveydenhuollon tietojärjestelmätoimittaja BCB Medicalin operatiiviseksi johtajaksi ja varatoimitusjohtajaksi alkaen. Tervonen vastaa BCB:n operatiivisesta toiminnasta sekä erityisesti tuote- ja kokonaispalvelumallien kehittämisestä. Fläkt Woods Oy Rainer Knuts Ins., emba Rainer Knuts on nimitetty Fläkt Woods Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän toimii edelleen myös Turun, Toijalan ja Kihniön tehtaiden tuotantojohtajana. KTM Maria Lehtinen on nimitetty henkilöstöpäälliköksi alkaen. Ekon. Pia Lotila on nimitetty henkilöstöassistentiksi alkaen. Pertti Nurmi on nimitetty henkilöstön kehittämispäälliköksi alkaen. Ins. (AMK) Jan-Peter Wahl on nimitetty tuotantoinsinööriksi Turkuun alkaen. DI Tatu Tanskanen on nimitetty kehitysinsinööriksi Turkuun alkaen. Ins. Petteri Nyholm on nimitetty tuotekehitysinsinööriksi Turkuun alkaen. Fläkt Woods Group Ekon. Ove Blomfelt on nimitetty Kanavat ja Päätelaitteet -liiketoimintayksikön johtajaksi. Hän vastaa yksikön tuotannosta Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Kaarinan Kehitys Oy Mika Tervonen Maria Lehtinen Kari Kantalainen NIMITYSUUTISET Määräaikaiseksi toiminnanjohtajaksi vuosille on valittu Turun AMK:sta yliopettaja Olli Mertanen ja apulaistoiminnanjohtajaksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta tutkimuspäällikkö Anne Kärki. Mertanen on toiminut Turun AMK:n koulutusjohtajana ja vararehtorina. Liittouma perustuu ammattikorkeakoulujen strategiseen yhteistyösopimukseen, ja osapuolet toimivat jatkossakin itsenäisinä, mutta yhdessä. Paikallisvoima ry Naantalin Energian toimitusjohtaja Pasi Haarala on valittu Paikallisvoima ry:n puheenjohtajaksi alkaen. Paikallisvoima ry on paikallisten energiayhtiöiden edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 42 paikallista energiayhtiötä. Paikallisvoiman tavoite on turvata pienten energiayhtiöiden toimintaedellytykset sekä edistää energiamarkkinoiden monipuolisuutta ja aitoa kilpailua. Perjantai Markkinointiviestintä Oy Anna Hillgrén on nimitetty viestinnän asiantuntijaksi alkaen. Hän siirtyi tehtävään Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta, jossa hän työskenteli kaksi vuotta yritysvastuuviestinnän parissa. TDC Juha-Pekka Kettunen on nimitetty myyntija markkinointijohtajaksi. Hänestä tulee myös Suomen TDC:n johtoryhmän jäsen. Kettunen siirtyy TDC:lle Elisan myyntijohtajan tehtävästä. Turun Liikemiesyhdistys ry Uudeksi johtokunnan jäseneksi valittiin Marja-Terttu Rantanen, yrittäjä, toimitusjohtaja, Viestintätoimisto Telegraafi Oy. Yhdistyksen puheenjohtaja Matti Löyttyniemi ja varapuheenjohtaja Heli Marjanen jatkavat tehtävissään, samoin erovuoroisista johtokunnan jäsenistä Heikki Hedman, Heikki Ketonen, Jarkko Ruohola ja Risto Korpela. Paula Palm roth (puheenjohtaja ) on ilmoittanut luopuvansa johtokuntatyöskentelystä 16 vuoden jälkeen. Valmet Automotive konserni Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen on ottanut Valmet Automotive -konsernin johtajan tehtävät takaisin Hän keskittyi viime syksyyn ajoittuneen pitkän sairauslomansa jälkeen Mercedes-Benzin A-sarjan tuotannon ylösajoon Uudessakaupungissa. Staffan Simberg on kutsuttu hallituksen neuvonantajaksi ja Valmet Automotiven johtoryhmän jäseneksi alkaen tukemaan hallitusta ja johtoa yhtiön rakenneuudistuksessa. TSE ry:n uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Heidi Mäkinen Vastavalittu puheenjohtaja Heidi Mäkinen sanoo lähtevänsä hyvillä mielin luotsaamaan Turun Seudun Ekonomit ry:n johtokuntaa uuteen vuoteen ja lupaa jatkossakin pitää kiinni varsinaissuomalaisista perinteistä olla aina kärkikaartissa uudistusten toteuttajana. Yhdistyksemme on aktiivisimpia tapahtumanjärjestäjiä SEFE-yhteisössä, jäsenlehtemme ja uutiskirjeemme sisältö on laadukas näyte vapaaehtoistyöstä ja toimintaamme kuvastaa avoin kehittämisen ilmapiiri. Viimeiset kaksi vuotta olen toiminut johtokunnassa vastuualueena 75-vuotisjuhlavuosi. Lisäksi järjestin seitsemän tapahtumaa vuoden 2013 aikana tapahtumatyöryhmän jäsenenä. Vapaaehtoistyö on ollut mielekästä, erittäin antoisaa ja työ on opettanut tekijäänsä hyvässä porukassa, Mäkinen toteaa. Vuoden 2014 teemaksi on valittu hyvinvointi kattaen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin. Teeman ympärille on perustettu TSE Sport -kerho tuomaan liikunnan iloa ja hyvinvointia jäsenille. Toinen painopiste toiminnassa on aktiivisella jäsenhankinnalla ja -pidolla. Alueellinen yhteistyö on tärkeää ja sen tehostaminen tulee näkymään TSE ry:n ja TuKY ry:n yhteistyössä maisterivaiheen opiskelijoiden aktivointina sekä tiivistyvänä yhteistyönä ruotsinkielisen sisaryhdistyksen Merkur rf:n kanssa. Kaikki painopistealueet tulevat näkymään jäsenistöllemme TSE ry:n eri medioissa sekä medianäkyvyyden kehittämisessä. Jäsenille pyritään tarjoamaan monipuolisia tapahtumia, koulutusta ja verkostoitumista ikään, sukupuoleen, perhestatukseen tai työsuhteen laatuun katsomatta. Johtokuntatyöskentelyssä erilaisuus on vahvuus. Johtokuntalaiset osallistuvat usein tilaisuuksiin pysyäkseen ajan tasalla ja ollakseen paremmin jäsenten tavoitettavissa, puheenjohtaja kiteyttää. Ikä: syntynyt v. 1964,Vaasa Valmistunut: v Turun kauppakorkeakoulu, aikuisopiskelija Perhe: tytär Mira, opiskelee Turun kauppakorkeakoulussa Työ: myynti- ja kehittämispäällikkö, DFC Nordic Oyj/Joustoraha Harrasteet: tanssilliset zumba, nia, itämainen tanssi ja TSE ry Motto: Koskaan ei ole liian vanha oppimaan uutta. TSE ry:n johtokunnan uudet jäsenet ovat: Inka Tähtinen - jäsenvastaava Maria Koponen - jäsenlehden II päätoimittaja Tommi-Juhani Jokinen - opiskelija- ja nuorekonomivastaava, TSE ry Sport-vastaava Turkulaiset ovat myös erinomaisesti edustettuna SEFEn toimikunnissa ja työryhmissä seuraavan kaksivuotiskauden ajan: Työelämätoimikunta: Airi Kapanen (TSE), Aku-Matias Kähkönen (TuKY) Koulutuspoliittinen toimikunta: Helena Nordström (Merkur), Olli Tehikari (TuKY) Yrittäjätyöryhmä: Maija Tähtinen (TSE) Brändityöryhmä: Ringa Masalin (TSE) 8 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRITYS- JA TALOUSLEHTI

9 Olli Rosenberg Kiinteistöpäällikkö Turun Teknologiakiinteistöt Oy Rakennusinsinööri Olli Rosenberg on nimitetty vuoden 2014 alusta kiinteistösijoitusyhtiö Turun Teknologiakiinteistöjen kiinteistöpäälliköksi. Hän vastaa yhtiön omaisuudenhallinnasta ja toimii tytäryhtiöiden KOy BioCityn, KOy DataCityn, KOy ICT-talon ja KOy Datakulman toimitusjohtajana ja isännöitsijänä. Yhtiö omistaa Turku Science Parkin alueelta neliömetriä kiinteistöjä, vuokraa niitä ja vastaa kiinteistöjen ja niihin liittyvien palvelujen kehittämisestä. Olen erittäin innostunut uudesta työtehtävästäni. Työ on kiinnostavaa ja monipuolista ja poikkeaa paljon aiemmasta työstäni, vaikka yhteisiä asioitakin on paljon. Turun Teknologiakiinteistöillä on paljon erilaista toimintaa ja kaikkiaan Turku Science Park -alueen kehitysnäkymät ovat hyvin mielenkiintoiset. Myös kiinteistöjen vuokrausaste on erittäin korkea, käytännössä sata prosenttia. Rosenbergillä on 20 vuoden kokemus kiinteistöalalta, viimeksi Hartela Oy:n asiakkuuspäällikkönä kiinteistökehityksessä. Hän oli mukana muun muassa kauppakeskus Skanssin liiketilojen ja Logomo Byrån vuokraustoiminnassa sekä asiakkaiden tiloihin tehtävien muutostöiden suunnittelussa. Ennen siirtymistään Hartelalle hän työskenteli kuusi vuotta Turun kaupungin tilalaitoksella kiinteistöjen ylläpitoinsinöörinä. Tutuiksi tulivat mitä erilaisimmat kiinteistöt kouluista päiväkoteihin. Minulla on paljon kokemusta asiakkaiden kanssa työskentelystä. Uskon tästä olevan hyötyä myös Turun Teknologiakiinteistöjen hankkeissa. Logomon rakentaminen oli todella mielenkiintoista ja olin siinä mukana kaikkiaan neljä vuotta. Logomo Byrån rakentamisessa opin paljon yritysten tarpeista ja toiveista. Rosenberg pääsi sopivasti mukaan juuri alkaneeseen verottajan muuttoon DataCityyn. Verottajan käyttöön tulee noin neliömetrin tilat, joihin muuttaa noin 400 työntekijää. Tekeillä oleva remontti on iso ja kestää noin puolitoista vuotta, sillä se on tehtävä vaiheittain. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että työnteko muualla kiinteistössä voi jatkua mahdollisimman pienillä häiriöillä. Olli Rosenberg on syntyjään turkulainen. Hän on naimisissa ja hänellä on kaksi aikuista lasta. Vapaa-ajallaan hän mökkeilee Korppoossa ja ulkoilee koiran kanssa. Seija Raesola Organisaatiokonsultti, coach Humap Oy KTM Seija Raesola on aloittanut Humap Oy:n Turun toimistossa organisaatiokonsulttina ja coachina. Työ on jatkumoa hänen uralleen henkilöstön kehittämisen parissa, sillä aikaisemmin MPS:n Turun aluejohtajana hän innostui erityisesti business coachingista, johtoryhmien, esimiesten ja työyhteisöjen valmennuksesta. Hän on johtanut myös mainostoimistoa ja työskennellyt kansainvälisessä markkinoinnissa. Olin aikaisemmin paljon mukana myös johdon rekrytoinneissa, mutta halusin keskittyä enemmän organisaatioiden kehittämiseen. Uudessa työssäni saan paneutua siihen vielä entistä syvemmälle. Työyhteisöissä on pinnan alla paljon sellaista, joka vaikuttaa tapaan toimia, mutta osa on tiedostamatonta ja paljon on sellaista, mistä ei ole tapana puhua. Olisi tärkeää, että yrityksissä olisi luottamuksellinen ilmapiiri ja asioista voisi puhua avoimesti. Humap on valtakunnallisesti toimiva johtamisen ja henkilöstön kehittämisorganisaatio, joka on lähtöisin Jyväskylästä. Lisäksi toimistoja on Turun lisäksi Tampereella ja Helsingissä. Turun toimistossa työskentelee viisi organisaatiokonsulttia. Yrityksellä on toimistot myös Amsterdamissa ja Lontoossa. Kansainväliseen verkostoon kuuluu myös yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Asiakkaina on paljon kansainvälisesti toimivia organisaatioita, samoin myös paikallisia pk-yrityksiä. Seija Raesola kokee löytäneensä itselleen unelmiensa työpaikan ja toivoo pystyvänsä työssään luomaan kipinän sellaisen kehittymiseen myös muille. Uskon siihen, että onnellisuus työssä tuo mukanaan yrityksen menestymisen, koska työntekijät ovat silloin tehokkaampia. Työssä koettu onnellisuus heijastuu tutkimusten mukaan myös työntekijöiden vapaa-aikaan, mutta vapaa-ajalla koettu onnellisuus ei samalla tavalla työhön. Pidän erityisesti Humapin toimintatavoista, jotka ovat ihmisläheisiä ja perustuvat tieteelliseen tutkimukseen. Kun pinnan alla olevia asioita nostetaan vähitellen esiin ja niistä aletaan keskustella, alkaa tapahtua ja organisaatio kehittyy vähän kerrallaan. Usein esimerkiksi käytäväpuheet, uskomukset, tunteet ja asioiden todelliset merkitykset voivat jäädä piiloon, vaikka ne vaikuttavat paljonkin toimintaan. Tämän päivän menestys ratkeaa luottamuksellisissa yhteistyösuhteissa ja verkostoissa. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: Yritys & Talous 9

10 Perheleipomo pärjää Leipomo Salosen yli sata vuotta jatkunut toiminta jatkuu neljännessä omistajasukupolvessa noususuuntaisesti. Se on tiukasti kilpailulla alalla onnistunut jatkuvan kehittämisen, investointien ja yhteistyöverkoston avulla. Tuoreen leivän makua ei voita mikään, sen tietävät suomalaiset hyvin. Syömme leipää keskimäärin 47 kiloa vuodessa ja yksi on ylitse muiden - ruisleipä, joka kuuluu jokapäiväiseen ravintoon 85 prosentilla suomalaisista. Juuri tuoreuden tavoite selittää todennäköisesti leipomoalan rakennetta maassamme. Suomessa on yli 700 leipomoa, joista valtaosa on pieniä lähileipomoita, niistä lähes viisisataa on alle neljän työntekijän yrityksiä, joiden liikevaihto jää alle euron. Näiden lisäksi maaseudulla toimii reilut parisataa pienleipomoa, jotka eivät näy Tilastokeskuksen ja Leipuriliiton luvuissa. Leipomoalan markkinoista noin 80 prosenttia on hallinnut kaksi valtakunnallista suuryritystä, Vaasan ja Fazer, mutta viime vuosina ne ovat sulkeneet osan leipomoistaan. Keskisuurten leipomoiden muodostamat ketjut puolestaan ovat kasvattaneet asemiaan. Alan kolmatta sijaa ja kymmenen prosentin markkinaosuutta pitää hallussaan Perheleipurit-ketju, jonka omistavat neljä eri puolilla Suomea toimivaa keskisuurta leipomoa yhdessä, yksi niistä on turkulainen Salosen leipomo. Kukin alueellisista leipomoista toimii myös omalla alueellaan erillisenä yhtiönä. Juha Saloselle tuli vuonna 2013 kymmenen vuotta täyteen perheensä leipomon toimitusjohtajana ja syksyllä 40 ikävuoden rajapyykki ylittyi. Vuoden aikana tapahtui paljon ja kiireitä riittää tällekin vuodelle, mutta toimitusjohtaja ei näytä yhtään stressaantuneelta, paremmin häntä voisi kuvata innostuneeksi ja energiseksi. Entinen Suomen mestaruuksia voittanut avomeripurjehtija osaa pitää kurssin kohdallaan, sillä kaikki näyttää sujuvan haluttuun suuntaan. Yrityksessä on selvästi tekemisen meininki. Viime vuoden lopussa valmistui leipomon laajennus, joka on yksi Salosen pitkän historian suurimpia investointeja. Siihen upposi reilut neljä miljoonaa euroa. Remontissa kahvila, toimisto ja leipomo saivat lisätilaa noin tuhat neliömetriä. Nyt niitä on yhteensä Laajennus onnistui vielä 1970-luvulla rakennetussa leipomossa Vähäheikkiläntiellä, kun avuksi otettiin vähän kekseliäisyyttä. Suurin osa laajennuksesta on pylväiden päällä, joten pysäköintipaikat säilyivät sen alla. Juha Salonen haluaa katsoa tulevaisuuteen ja kehittää kilpailukykyä. LISÄTILAT PARANSIVAT ERITYISESTI leipien kuljetusta. Leipälaatikoiden pesu, kuivaus ja varastointi automatisoitiin ja pakkaustarvikkeille saatiin oma varastotila, joten hygieniataso parani ja laatikot saatiin pois leipomotiloista. Lisäksi tuli tilaa isommalle kahvileipälinjalle ja pakastevarastolle. Kahvilan tilat kaksinkertaistuivat ja kahvilan yläkertaan tuli henkilökunnalle uudet taukotilat. Tilat olivat käyneet auttamatta ahtaiksi ja tuotantoa pitää kasvattaa. Muutosten taustalla on kilpailukyvyn parantaminen. Kapasiteettimme kasvoi ja varaa jäi myös tulevalle kasvulle. Lisäksi pystymme täyttämään ruoka-alan turvallisuussertifikaatin (FSSC 2200) vaatimukset. Investoinnille

11 Kuva: Leipomo Salonen Juha Salonen s. 1973, Leipomo Salosen toimitusjohtaja ja pääomistaja Työskennellyt Leipomo Salosella Perheleipurit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Turun Seudun Op:n hallituksen varapuheenjohtaja Leipuriliiton valtuuskunnan varapuheenjohtaja Koulutus: yo-merkonomi, Turun kauppaopisto Perhe: vaimo ja kolme lasta (Ella 10v., Eero 8 v., Anna 6 v.) Harrastukset: jääkiekko Turun Jääkarhuissa harrastesarjassa, tennis, kilpapurjehdus klassikkoveneellä, mökkeily Leipomo Salosen suosituin tuote on aamiaissämpylä. on vaikea laskea takaisinmaksua, kysymys on siitä uskaltaako olla tulevaisuuden vahva leipuri. Me uskomme, että tämä toimii ja pääsemme uudestaan kasvu-uralle. Olemme kasvaneet markkinakasvua nopeammin, vaikka viime vuonna kasvu hiukan hiipui. Meillä on hyvät mahdollisuudet 5-6 prosentin vuotuiseen kasvuun, sillä teemme aika pitkäjänteistä työtä leipomoksi, toimitusjohtaja linjaa. HÄNEN MUKAANSA ALALLA on kova kilpailutilanne ja ylikapasiteettia. Käynnissä on toinen murrosvaihe, sillä paistaminen kaupoissa on lisääntynyt ja se on lisännyt tuontia. Näen kuitenkin positiivisena, että kuluttajat arvostavat selvitysten mukaan selvästi ruoan alkuperän läpinäkyvyyttä ja leipien lisäaineettomuutta. Lähiruoka, kotimaisuus ja paikallisuus ovat selvästi nouseva trendi. Pitää pystyä hyvään hinta-laatu-suhteeseen ja tuomaan hyvää lisäarvoa kuluttajille. Elinehto on, että pystyy tekemään massasta erottuvia tuotteitta, siksi tuotekehityksen on oltava jatkuvaa. Leipomomme on pitkälle automatisoitu ja voimme vielä nostaa käyttöastetta. Kahvileipälinjan uusiminen auttaa uusien tuotteiden kehittämisessä ja pakastevalikoimalla haluamme tarjota kaupan paistopisteisiin kotimaisen vaihtoehdon. Ihan kivasti me ollaan pärjätty ja uskon että pärjätään jatkossakin, Salonen toteaa. Leipomon tuotekehitys testaa jatkuvasti uusia tuotteita, joita on kahvipöydälläkin maisteltavana. Osa elää vain hetken, kuten pari vuotta sitten vallinneeseen karppaus-buumiin lanseerattu hiilihydraatiton leipä, mutta noin puolet uusista tuotteista jää pysyvämmin valikoimaan. Liikevaihdosta 75 prosenttia tulee ruokaleivistä ja loput kahvileivästä, käsityövaltaisista konditoriatuotteista on luovuttu. Suosituin tuote on aamiaissämpylä ja kakkosena kestosuosikki reikäleipä. Kuluttajien alkuperätoiveisiin on vastattu esimerkiksi tuomalla valikoimaan perinteiseen taikinajuureen leivottuja ruisleipiä ja maalaisleipiä, joiden taikina saa välillä levätä. Osa leivistä leivotaan pienen kemiöläisen Westankärrin kartanon viljasta jauhetusta jauhoista. Kysymys on siitä, uskaltaako olla tulevaisuuden vahva leipuri LAAJAN TUOTEVALIKOIMAN OHELLA laaja jakeluverkko takaa leipomon tuotteille menekin. Salosen leipomo otti ison askelen vuonna 1997 aloittamalla yhteistyön neljän muun leipomon kanssa Perheleipurit-ketjussa. Se on mahdollistanut Salosen tuotteiden toimittamisen 800 vähittäiskaupan liikkeeseen Rauma-Imatra-Lappeenranta -linjan eteläpuolelle. Yhteistyö on muuttanut toimintaamme ihan oleellisesti ja olemme päässeet kaupan ketjujen valtakunnalliseen jakeluun. Olemme myös päässeet pääkaupunkiseudulle, josta Perheleipurit on ostanut kaksi leipomoa, vuonna 2008 Eho-leipomon ja vuonna 2013 alueella merkittävän Primulan, joka oli mennyt konkurssiin. Primulan todella moderni leipomo on Järvenpäässä ja saimme sinne myös leipomon vanhaa henkilökuntaa, jota on yhteensä 74. Primulassa on tuotantolinjat vaalealle ja tummalle ruokaleivälle ja valikoimassa tulee olemaan myös esipaistettuja tuotteita, joita täydennetään Salosen kahvileivillä. Parhaillaan rakennamme sinne esipaistettujen tuotteiden valikoimaa, Juha Salonen kertoo. Pääkaupunkiseudulla hyvin tunnetun Primulan liittyminen Perheleipureihin tullee vahvistamaan ketjun asemaa, kunhan kaikki toiminta saadaan käyntiin. Salosen mukaan pienemmät leipomot ovat muutenkin parantaneet kilpailukykyään löydettyään yhteistyöstä keinon erottua ja pärjätä kilpailussa isoja leipomoita vastaan. KETJUN MENESTYS KASVATTAA myös Salosen leipomon mahdollisuuksia kasvuun. Into palaa yrittäjän silmissä ja energiaa riittää myös perheelle ja aktiiviseen harrastamiseen. Juha Saloselle selvisi lukioikäisenä, että hän halusi jatkaa perheyrityksessä. Vaikka työpaikka oli valmiina, töitä pitää tehdä kovasti. Tähän pitää olla intohimo. En ota paineita suvun historiasta, vaan teen omalla tavallani. Paljon on jo tehty ja paljon ehdin vielä tekemään. Yrittäjän pitää katsoa eteenpäin, Juha Salonen toteaa. Teksti ANNE KORTELA henkilökuva MONSUUNI Leipomo Salonen Kotipaikka Turku Perustettu 1905, perheyritys, nyt 4. polven omistuksessa Liikevaihto 14 milj. e 2013, tulos 1,4 milj. (LV 2012: 14,2 milj., 2011: 12,6 milj.) Leipomokiinteistön kahvila on erillinen yhtiö, liikevaihto noin 1 milj. e (2013) Oma leipomo myös Kupittaan Citymarketin tiloissa Henkilökuntaa noin 100 Investoinnit yli 4 milj Perheleipurit Oy:n osakas Perheleipurit Oy Paikallisten leipomoiden muodostama leipomoketju 3. suurin leipomoalan toimija, työllistää yli 500 ammattilaista Liikevaihto 24,5 milj. e (2012) Omistajat: Leipomo Salonen (Turku), Leivon Leipomo (Tampere), Moilas Oy (Naarajärvi), Pulla-Pirtti Oy (Oulu/ Rovaniemi/Raahe/ Kauhava) Kukin leipomo vastaa Perheleipurit -tuotevalikoimasta omalla alueellaan, lisäksi jokaisella omat alueelliset tuotteensa Omisti Perheleipurit Eho-leipomon Helsingissä, (toiminta siirretty Primulan tiloihin ja brändin alle) Omistaa Primula leipomon Järvenpäässä Vantaan Jumbon Citymarketissa myös oma leipomo Leipomoala Suomessa yli 700 yritystä, valtaosa pieniä 2 isoa valtakunnallista (Fazer ja Vaasan) 13 keskikokoista, liikevaihtoluokassa 2-20 miljoonaa euroa Leipomotuotteiden kulutus vuodessa: noin 77 kg/henkilö, siitä ruokaleipää 47 kg 85 % suomalaisista syö säännöllisesti ruisleipää Yritys & Talous 11

12 JOHTAMISEN UUDET SUUNTAUKSET Inhimillistä ja eettistä johtajuutta Avoimuus ja totuudellisuus ovat avainsanat johtamisessa. Johtajan tärkein työkalu on hänen oma persoonansa. Muutos on tullut jäädäkseen työelämään ja usein ikävätkin toimenpiteet ovat välttämättömiä, Anne-Liisa Palmu pitää johtamisessa tärkeänä keskustelua alaisten kanssa ja erityisesti herkällä korvalla kuuntelemista. jotta yritys pystyisi jatkamaan toimintaansa. Johtajalta niiden läpi vieminen vaatii paljon sekä konkreettisesti että tunnetasolla. Nokiasta kirjoittamastaan kirjasta tunnettu OTK Anne-Liisa Palmu on itse kokenut johtaja Nokian kasvun ja huipun ajoilta lakiasiainjohtajana, mutta päätyi omasta aloitteestaan vähitellen johtajien kouluttajaksi ja työnohjaajaksi. Hän näki kovan tuloshakuisuuden seuraukset ja kaipasi johtamiseen enemmän inhimillisyyttä ja eettisyyttä. Palmu valmentaa johtajia muun muassa itsetuntemukseen ja sitä kautta parempaan johtajuuteen, jossa pystyy kohtaamaan alaisensa avoimemmin ja oppii ilmaisemaan asioita selkeämmin. Olennaista esimiehille on oppia tuntemaan johtamisen tärkein työkalu eli oma itsensä ihmisenä mahdollisimman hyvin. Meillä on tehdasasetuksena lapsuudessa syntyneet tavat reagoida asioihin ja ne pitäisi päivittää aikuisuuteen. Jotta johtajat osaavat johtaa ihmisiä, heidän on osattava johtaa itseään. Siihen ainoa mahdollisuus on tutustua itseensä ja omiin tapoihinsa reagoida ja toimia. Vastuunsa tunteva esimies hankkii itselleen tukea ihmistuntemustyöskentelyssä, Palmu toteaa. HÄNEN MUKAANSA JOHTAJALTA edellytetään kokonaisuuden hallintaa ja kykyä avata se johdettaville eli hänen on osattava jalkauttaa tavoitteet niin, että jokainen ymmärtää, mitä kokonaisuudessa ollaan tekemässä ja mikä työntekijän oma rooli ja toinen toistensa merkitys on. Tämän pitäminen selkeänä arjessa on mielestäni esimiesten ja johtajien ensisijainen tavoite. Siihen päästään vain riittävällä keskustelulla. Aikaa on varattava niin paljon, että johdettavat todella ymmärtävät arjessa, mistä on kyse. Fortune 500 -ajattelu ja kieli hämärtävät arjen tärkeän tekemisen ja vieraannuttavat esimiehet johdettavistaan, niin myös viestintä sähköisessä muodossa, hän korostaa. ON SIIS OLTAVA läsnä ja uskallettava puhua ja erityisesti kuunnella huolella alaisiaan. Ihmiset pitävät ristiriitaisena sitä, että silloin, kun firmalla menee hyvin, heihin luotetaan ja heiltä edellytetään mahdollisimman itsenäistä osaamista ja tekemistä, mutta kun asiat menevät huonosti, heihin suhtaudutaan helposti, kuin heiltä olisivat aivot kadonneet eikä asioista kerrota juuri mitään. Sitoutuneilla osaajilla on paljon omia ajatuksia ja halua auttaa asioiden kehittämisessä. Heitä pitäisi kuulla mahdollisimman paljon myös kriisivaiheessa. Hiljaa rivissä -asenne on loukkaavaa ja helposti nöyryyttävää, Anne-Liisa Palmu tiivistää. IRTISANOMISPÄÄTÖKSET JA MUUT sopeutustoimet ovat henkisesti johtajalle kova paikka, samoin niiden kertominen työntekijöille. Palmun mielestä tunteita ei pidä piilottaa, sillä ne ovat inhimillisiä, mutta päätökset on tehtävä, jos vaihtoehtoja ei ole. Lisäksi tietoa on annettava riittävästi, sillä liian vähäinen tieto antaa helposti omistajista ja johdosta ylimielisen ja välinpitämättömän kuvan. On myös ymmärrettävä, että elämä on syklistä. Välillä ovat paremmat ajat, välillä menee huonommin. Kovuus ja tunteiden kieltäminen lisäävät ahdistusta tilanteessa, jossa ei voida tehdä muuta. Tunteet on hyvä näyttää, mutta samalla on tehtävä faktat selväksi ja näytettävä, että ei ole muuta vaihtoehtoa. On oltava rehellinen ja herkkä sille, että vaikeat päätökset ilmaistaan työntekijöitä kunnioittavalla tavalla, etteivät ihmiset koe häpeää työpaikkansa menettämisestä. Tietoja on annettava tarpeeksi myös siitä, mitä vaihtoehtoja on pohdittu ja miksi juuri näihin ratkaisuihin on päädytty. On tärkeää järjestää sellainen tiedotustapa, että suorat kysymykset ja vastaukset ovat mahdollisia. Anne-Liisa Palmu sanoo, että esimiesten on siedettävä ja otettava vastaan myös alaisten paha olo ja tunteenpurkaukset, koska tunteissa ei ole mitään hävettävää tai väärää. Aikuisuuteen kuuluu kuitenkin se, että omat tunteet osataan nähdä yhdessä toisten tunteiden kanssa. Irtisanomistilanteissa ahdistusta tuntevat sekä irtisanottavat että ne, joita ei irtisanota ja myös ne, jotka joutuvat irtisanomaan, hän korostaa. ANNE KORTELA KIRJAVINKKI Maailma muuttuu - muuttuuko pankinjohtaja? Kirjan mukaan se käy turhan varovasti eikä miellytä kaikkia. Finanssialan johtajuutta väitöskirjassaan tutkinut johdon konsultti haastatteli kirjaan 65 finanssialan päättäjää, joiden näkemykset ovat sen keskeistä antia, uusia teorioita ei esitetä. Johtopäätöksissä tuuletetaan asenteita. Miksi johtaja valitaan aina alan sisältä, vaikka tarvittaisiin tuoretta näkemystä? Miksi kehitetään vain tuotteita, joita kilpailijan on helppo kopioida? Missä viipyy innovaatio, kilpailu on jo kovaa? Aito yhdessä tekeminen puuttuu, tarvitaan ihmisten kohtaamista ja valmentamista, yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Jukka Saksi: Johtajuus murroksessa finanssialalla (FINVA 2013), 169 s. 12 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRITYS- JA TALOUSLEHTI

13 Yritysvastuu näkyy johtamisessa JOHTAMISEN UUDET SUUNTAUKSET Yrityksen vastuullisuuden osa-alueet ovat sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuu. L & T:lla korostuu sosiaalisen vastuun lisäksi myös ympäristövastuu. Vuonna 2012 yhtiö otti käyttöön hybridijäteauton, jotta jäteautojen päästöt vähenisivät. Vastuullisuudesta puhutaan paljon ja myös sen siirtyminen käytäntöön edistyy vähitellen. Suomessa yritysvastuuverkosto FIBS ry edistää yritysten vastuullisuutta monin tavoin. Viime aikoina erityisesti sosiaalisen vastuun merkitys on korostunut. Yksi osa verkoston toimintaa on monimuotoisuus-verkosto, jonka jäsenyritykset allekirjoittavat monimuotoisuussitoumuksen ja sitoutuvat noudattamaan sitä omassa toiminnassaan. Monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä ominaisuuksia ja piirteitä, jotka erottavat ihmiset toisistaan, esimerkiksi ikä, sukupuoli ja etninen tausta. Monimuotoisuuden johtaminen tarkoittaa oikeudenmukaisen ja tuottavan työ- ja toimintakulttuurin luomista, missä jokainen tuntee olevansa osallinen ja arvostettu. Monimuotoisuussitoumuksen neljä periaatetta ovat: yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoaminen, yksilöllisen osaamisen ja tarpeiden tunnistaminen ja hyödyntäminen, henkilöstön ja asiakkuuksien oikeudenmukainen johtaminen sekä tavoitteista ja saavutuksista viestiminen. MONIMUOTOISUUDELLA KILPAILUETUA Jäseninä on 29 yritystä, jotka ovat pääosin suuria työnantajia. Lassilla & Tikanoja on ollut jäsen jo pitkään ja hengen organisaatiossa monimuotoisuus on ollut osa johtamiskulttuuria jo vuosia Monimuotoisuus on meille strategisesti tärkeä periaate, sillä olemme suuri työllistäjä eikä siivoustyö ole suomalaisten keskuudessa kovin houkuttelevaa. Haluamme henkilökunnan hyvällä kohtelulla varmistaa työvoiman saatavuuden ja vahvistaa näin kilpailukykyämme. Monimuotoisuus on meille hyvin luonnollinen asia ja se on integroitu osaksi kaikkea toimintaamme. Haluamme saada työntekijät viihtymään ja säilyttämään työkykynsä mieluiten eläkeikään saakka, henkilöstöpäällikkö Katarina Cederlöf kertoo. Henkilöstölle monimuotoisuus näkyy tasa-arvoisena kohteluna niin rekrytoinnissa kuin urakehityksessäkin. Yhtiössä työskentelee 79 kansallisuutta. Ulkomaalaistaustaista henkilökuntaa on noin 17 prosenttia. Henkilökunta on muutenkin hyvin heterogeenistä, mikä näkyy esimerkiksi ikä- ja sukupuoli jakautuman tasaisuudessa. Nuoria on paljon, jopa 30 prosenttia henkilöstöstä on alle 30-vuotiaita. Miehiä ja naisia on lähes yhtä paljon. Yhtiö on alkanut rekrytoida työvoimaa Virosta itse. Toistaiseksi vajaa sata henkilöä on työllistynyt tämän toimintamallin kautta. Kaikille työntekijöille on samat perusvaatimukset. Heidän on osattava riittävän hyvin suomea tai englantia, jotta he ymmärtävät työturvallisuusohjeet ja esimies-alaistyöskentely sujuu. Työhön perehdyttäminen ja koulutukset ovat kaikille samat, ainoastaan kielikoulutusta järjestetään erikseen ulkomaalaisille eikä meillä ole mitään erillisiä sääntöjä muista kulttuureista tai maista tuleville. Haluamme myös sitouttaa työntekijöitämme ja kannustamme kaikkia tasapuolisesti koulutukseen ja etenemään työtehtävissään. Monimuotoisuus näkyy myös osatyökykyisten kohdalla. Heille järjestetään hoitoa ja kuntoutusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja koska työ on fyysisesti kuormittavaa, tarvittaessa voidaan järjestää kevyempiä tehtäviä. Toimenkuvaa voidaan tarvittaessa räätälöidä henkilölle paremmin sopivaksi. Tavoitteemme on, että työkyky säilyy eläkeikään asti. Olemme onnistuneet siinä hyvin, sillä keskimääräinen eläköitymisikä on noussut 63,3 vuoteen. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet noin viiteen prosenttiin. Aiemmin niitä oli yli seitsemän prosenttia, Cederlöf sanoo. Näyttää siltä, että Lassila & Tikanojan henkilöstö pitää arvossa työpaikkaansa. Viimeisimmässä ilmapiiritutkimuksessa kolme neljästä suosittelisi työpaikkaa tutuilleen. ANNE KORTELA Johdon on ymmärrettävä henkilöstön sitoutumiseen vaikuttavat tekijät Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa esitetty KTM Marika Parvisen väitöstutkimus toteaa, että suunnittelemattomat johtamiskäytännöt vaikuttavat henkilöstön käyttäytymiseen merkittävästi. Strategisen johtamisen kannalta johdon olisi tärkeää ymmärtää henkilöstön arvomaailma. Usein on sattumanvaraista, tukevatko erilaiset käytännöt strategian toteuttamista, Parvinen sanoo. Marika Parvinen tutki johdon laskentatoimen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan suomalaisen luovan organisaation ohjauskäytäntöjä ja sitä, miten ne kokonaisuutena vaikuttavat työntekijöiden käyttäytymiseen. Hän haastatteli tutkimustaan varten taiteellisesti luovan organisaation johtoa ja henkilöstöä sekä analysoi henkilöstön erilaisten arvomaailmojen, ohjauskäytäntöjen ja strategisten tavoitteiden suhdetta. Parvinen havaitsi, että johto uskoo formaaliin ja suunniteltuun johtamiseen, vaikka työntekijöiden käyttäytyminen perustuu usein käytäntöihin, joiden olemassaoloa organisaatiossa johto ei välttämättä edes tunnista. Parvisen mukaan epätietoisuus henkilöstön käyttäytymisen perusteista hankaloittaa strategista johtamista. Tutkija sanoo, että erityisesti luovilla aloilla, joilla henkilöstön sitoutuminen on strategisten tavoitteiden kannalta kriittistä, on tärkeää ymmärtää, kuinka henkilöstö pystytään sitouttamaan ja motivoimaan. Arvomaailma huomioiden tulisi luoda johtamismalli, jolla henkilöstö voidaan sitouttaa tavoitteisiin. Johtamiskäytäntöjen ei silti tarvitse olla löyhiä, vaan tiukkoja ohjauskäytäntöjä voidaan soveltaa hedelmällisesti luovassakin organisaatiossa, kunhan niiden tarkoitus tulkitaan kaikille ymmärrettäväksi ja varmistetaan ohjauskäytäntöjen mukainen toiminta. Kysymys voi olla todella pienistä asioista. Jos esimerkiksi taiteellisen työntekijän ja liiketoimintaan keskittyvän johtajan välissä on henkilö, joka ymmärtää molempien arvomaailman, kielen ja ajattelulogiikan, hän voi pienellä työpanoksella tukea johtamista merkittävästi. Esimerkiksi budjetin tavoitteiden kääntäminen taiteelliseksi toiminnaksi keskustellen voi tehdä henkilön sitoutumisen mahdolliseksi, tutkija sanoo. Parvinen käytti väitöstutkimuksessaan aiemmin teoreettisesti esitettyä kokonaisohjauspakettimallia, jota hän työssään kehitti edelleen. Mallia soveltamalla selvisi aiemmista tutkimuksista poiketen, että taiteellisesti luovaa organisaatiota voidaan ohjata hyvin yritysmäisesti. Malli toimii hyvänä pohjana, kun organisaation kokonaisohjausta pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään. Malli on kuitenkin keskittynyt pääasiassa formaalin ohjauksen tarkasteluun. Strategista johtamista tarkasteltaessa on tärkeää havaita myös formaalin ohjauksen ulkopuoliset, henkilöstön toimintaan ja sitoutumiseen vaikuttavat ohjauskäytännöt. Marika Parvinen totesi tutkimuksessaan, että johto voi uskoa formaaliin johtamiseen vaikka alaisten toiminta perustuu arvoihin, joita johto ei edes tunnista. Kuva: Anna Dammert Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: Yritys & Talous 13

14 JOHTAMISEN UUDET SUUNTAUKSET Yrityksen vastuullinen toimintatapa etenee käytäntöön johtamisen kautta, mutta miten voi tietää, kuinka hyvin se toimii ja mitä siinä pitäisi muuttaa? Nykyisin puhutaan paljon eettisestä tai kestävästä johtajuudesta ja myös arvojohtamisesta ja vastuullisuudesta, jotka tarkoittavat käytännössä samaa. Kestävä johtajuus perustuu yritysvastuun toteuttamiseen eli kestävän kehityksen periaatteisiin. Yritys vastaa oman toimintansa taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista pitkälle tulevaisuuteen ottamalla nämä asiat huomioon kaikessa arkisessa tekemisessään. Olennaista on käydä jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien niiden sidosryhmien kanssa, joihin yrityksen toiminta vaikuttaa, jotta yrityksessä opitaan ottamaan huomioon eri näkökulmia. Vuoropuhelu on erittäin olennaista Kohti kestävää johtamista Johtamista pitkälle tulevaisuuteen myös yrityksen henkilökunnan kanssa. Kestävässä johtajuudessa kestävän kehityksen periaatteet viedään osaksi organisaation strategiaa ja johtamistapoja ja yrityksellä on sosiaalinen vastuu myös oman henkilökuntansa hyvinvoinnista. Johtaminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ja siinä on selvät pelisäännöt, jotka kaikki tuntevat. Henkilökuntaa ei käskytetä etäältä, vaan asioista keskustellaan yhdessä, ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisina yksilöinä ja heidän osaamistaan kehitetään. Toisaalta henkilökunnalta myös odotetaan aktiivisempaa osallistumista yhtiön päämäärien toteutumiseen kuin autoritäärisessä johtamisessa. Kestävän johtamisen on todettu parantavan yrityksen toimintaa ja se tuo kustannussäästöjä esimerkiksi paremman materiaalien hyödyntämisen ja pienemmän energiankulutuksen kautta. Työntekijöiden motivaatio ja sitoutuminen yritykseen vahvistuvat ja sitä kautta myös tuottavuus ja myynti paranevat. Tulokset näkyvät myös henkilöstön vaihtuvuuden pienentymisenä ja sairauspoissaolojen vähentymisenä. Kestävä johtajuus parantaa myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tyytyväisyyttä sekä yrityksen brändiarvoa ja mainetta. Näitä asioita myös mitataan esimerkiksi ilmapiirimittauksilla ja asiakastyytyväisyysmittauksilla ja niistä raportoidaan usein erillisissä yritysvastuuraporteissa. Vastuullisen liiketoiminnan saaminen näkyväksi ja erityisesti sosiaalisen vastuun mittaaminen on kuitenkin koettu hankalaksi. Ekonomiliitto (SEFE) on kehittänyt siihen verkossa toimivan itsearviointityökalun, joka lanseerattiin 27. helmikuuta. Se auttaa käytännönläheisellä tavalla ymmärtämään, mitkä kestävän kehityksen osa-alueet on hoidettu organisaation arjessa hyvin, missä on parannettavaa tai mitä ei ole lainkaan huomioitu tai kehitetty. Verkossa käydään läpi teemoja, joiden toteutumista voi arvioida kolmella tasolla siirtämällä mittajanaa asteikolla. Meidän jäsenkunnastamme suuri osa työskentelee johto- tai esimiestehtävissä ja järjestämme heille paljon esimieskoulutusta. Siinä on kolme kehityspolkua, joista yksi on kestävä kehitys. Sen toteutuminen on kiinni myös johtamisesta ja olemme huomanneet, että vastuullisen liiketoiminnan tekeminen näkyväksi on ollut hankalaa. Esimies kaipaa siitä tarkempaa tietoa, jotta pystyy kehittämään toimintatapojaan käytännössä. Siksi tuntui luonnolliselta että lähdimme kehittämään heidän avukseen työkalua juuri tähän tarpeeseen. Se työstettiin työpajoissa noin puolen vuoden aikana, SEFE:n kehitysjohtaja Anja Uljas toteaa. Verkkotyökalun tulokulma on hänen mukaansa nimenomaan siinä, mitä mitataan. Kestävä johtajuus toteuttaa jaetun johtajuuden ajattelua. Mittaristo perustuu tuloskortti-ajatteluun, jossa asioita tarkastellaan eli puolilta. Mittaristo on laaja, joten sen läpi käymiseen kannattaa varata aikaa, mitattavia ominaisuuksia on kaikkiaan 70. Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse vastata kuitenkaan samalla kertaa, vaan tiedot voi tallentaa ja jatkaa myöhemmin, Uljas kertoo. Suomen Nuorkauppakamari ry:n kattoteema on kestävä johtajuus, johon jäseniä koulutetaan. Turun Nuorkauppakamari nostaa siitä erityisesti visionäärisen Vuonna 2014 Vesa Halme (vas.) on Turun Nuorkauppakamarin tiedottaja, Jaakko Saari puheenjohtaja ja Jaana Hildén Urapolkutapahtuman projektipäällikkö. johtamisen omaksi painopistealueekseen. Haluamme rohkaista esille rohkeitakin ideoita, jotka tähtäävät tulevaisuuden liiketoimintaan. Pidämme tärkeänä pitkän tähtäimen ajattelua ja ketteryyttä. Muutos on nopeaa ja niukkoja resursseja on pyrittävä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Etsimme uudenlaisia ideoita ja tuomme niitä esiin. Uutena asiana olemme esimerkiksi tiivistämässä yhteistyötä Pietariin, sillä uskomme sen tarjoavan mahdollisuuksia kansainväliseen yritystoimintaan, Turun Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Jaakko Saari kertoo. Yhdistyksen jäsenten johtamistaitoja kehitetään ensi sijassa käytännön työssä omien projektien vetämisessä. Vuosittain yhdistys valitsee muun muassa Turun Kehittäjän ja Turun Tulevaisuuden Kehittäjän. Hyvän vastaanoton saanut Urapolku-tapahtuma järjestetään toisen kerran. Jokaiseen projektiin valitaan johto ja tiimit, joissa kaikilla on omat vastuualueet. Lisäksi laadimme projektisuunnitelman ja budjetin sekä seurannan ja pidemmän tähtäimen suunnitelman, 7-luokkalaisille ammatteja ja koulutuksia esittelevän Urapolku-tapahtuman projektipäällikkö Jaana Hildén kertoo. Turun Nuorkauppakamari on vuotiaiden oppimisorganisaatio, jossa jäseniä on 80. Vastuutehtävät vaihtuvat vuosittain ja projekteittain, jotta jäsenet voivat harjoitella taitojaan. Periaatteet punnitaan YT-neuvotteluissa Vuoden henkilöstöteko kilpailun raati antoi kunniamaininnan sydämellisestä yt-neuvottelujen hoitamisesta ja perustelee sitä ennen kaikkea hankkeen ajankohtaisuudella: Vaikeassa tilanteessakin yritys voi toimia tavalla, joka auttaa työntekijöitä löytämään itselleen uuden Tutkimus: Näin Suomessa irtisanotaan Liki 95 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että irtisanottujen henkisestä jaksamisesta ei huolehdita ja työilmapiirin palautumista ei tueta tai tuetaan liian vähän (82 %). Kyselytutkimukseen vastaajien mielestä henkilöstöllä on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa neuvottelujen lopputuloksiin eikä irtisanotun juuri kannata odottaa, että häntä autettaisiin uuden työpaikan löytämisessä tai yrittäjäksi ryhtymisessä. Reilusti yli puolet (58 %) katsoo myös yt-neuvottelujen tulosten olevan selvillä jo alusta alkaen. Tieturin, Sopranon ja European Business Ethics Networks (EBEN) Finlandin marraskuussa 2013 teettämään kyselyyn vastasi 307 suomalaista työntekijää, joista 86 prosenttia on johtajia, omistajia tai ylempiä toimihenkilöitä. Valtaosa on ollut osallisena tai tse johtanut yt-neuvotteluja viiden viimeisen vuoden aikana. uran ja auttaa vaikean välivaiheen ylitse. Useilla paikkakunnilla, myös Varsinais-Suomessa, Laitilassa, tuulilaseja valmistava Pilkington Automotive Finland Oy joutui ajamaan alas Ylöjärven tehtaansa ja irtisanomaan mittavan määrän työntekijöitään viime vuonna. Yritys lähti jo varhaisessa vaiheessa selvittämään, mitä mahdollisuuksia sillä on edistää henkilöstönsä uudelleentyöllistymistä ja toi monipuoliset palvelut suoraan työntekijöiden luo. Irtisanomisajan päättyessä 71 prosentilla irtisanotuista oli uusi työ- tai opiskelupaikka. Kehuja Pilkington sai siitä, että otti käyttöönsä kaikki mahdolliset tukiverkostot henkilöstön tukemiseen. Teimme kaikkemme työntekijöidemme hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Halusimme näyttää, että pidämme kiinni Kaveria ei jätetä -periaatteesta myös hankalissa tilanteissa, Pilkingtonin toimitusjohtaja Rami Tähtinen kiteyttää. Yhtiö työllistää edelleen 700 työntekijää. TURUN YLIOPISTO SAI kilpailun toisen kunniamaininnan Sovittelumenettelystä varhaisen tuen toimintamuotona -hankkeelleen. Palkintoraati piti sovittelua mielenkiintoisena, ratkaisukeskeisenä ja toimivana konfliktitilanteiden hoitamiseen ja sovittelijoiden kouluttaminen on tuonut uutta osaamista, joka heijastuu organisaatioon laajemminkin. VUODEN HENKILÖSTÖTEKO -PALKINNON sai helsinkiläinen lääkekehitysyhtiö Sanofi Avensis Oy Tarkoituksemme -hankkeesta, joka keskittyi yksittäisten työntekijöiden roolin tekemiseen näkyväksi yrityksen menestyksessä. Tuomariston mukaan johdolla on ollut aito halu kuunnella ja jokaisen työntekijän rooli on ollut tärkeä. Palkinnon jakaa vuosittain henkilöstöjohdon ammattilaisten yhdistys Henry ry, joka pyrkii kehittämään suomalaista henkilöstöjohtamista ja siten suomalaisten yritysten kilpailukykyä. 14 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRITYS- JA TALOUSLEHTI

15 Inflaatio nakertaa myös yrityksen varallisuutta Varaa aika sijoitusasiantuntijallemme ja saat sinulle sopivat sijoitusvinkit. Sanna Palonen ja Olavi Junttila auttavat yrittäjiä ja yrityksiä vaurastumaan apunaan pankin laki- ja muut asiantuntijat Yrittäjän kiireisessä arjessa on tärkeää, että maksuliikenne sujuu hyvin. Turhan suuria kassavaroja ei kuitenkaan kannata unohtaa pitkäksi aikaa pankkitilille, sillä matala korkotaso ja 1,6 prosentin inflaatio nakertavat niitä vauhdilla. Turun Seudun Osuuspankki on panostanut erityisesti yritysasiakkaiden sijoitusasioiden hoitamiseen. Pankilla on kaksi yritysten ja yrittäjien asioihin erikoistunutta sijoituspäällikköä, Olavi Junttila ja Sanna Palonen, jotka auttavat sinua tekemään onnistuneita päätöksiä varallisuutesi hoidossa ja kasvattamisessa. Henkilökohtaisessa tapaamisessa käymme läpi yrityksen tarpeet, tavoitteet ja mahdollisuudet ja teemme yhdessä yksilöllisen sijoitussuunnitelman. Kun yrityksen raha-asiat ovat hyvässä hoidossa, yrittäjä voi huoletta keskittyä omaan liiketoimintaansa. Jatkossa pidämme yhteyttä asiakkaaseen silloin, kun se parhaiten asiakkaalle sopii myös pankin aukioloaikojen ulkopuolella. Sovimme mielellämme tapaamiseen myös yritykseen; niissä kohtaamisissa oppii parhaiten tuntemaan yrityksen toimintaa, Olavi Junttila pohtii. Meiltä saat kaiken palvelun lyhyen aikavälin korkosijoituksista aina Suomen parhaaseen Private banking palveluun asti. Vakuutukset ovat osa tämän päivän varainhoitoa ja siksi kehitimme Yrityksen sijoitusratkaisun, joka varmistaa kassavarojen arvon säilymisen helposti ja verotehokkaasti. Toinen suosittu uutuus on OP-Vuokratuotto-rahasto, joka sijoittaa kotimaisiin 2000-luvulla rakennettuihin asuntoihin. Sijoittajalle se tuo vakaata vuokratuottoa ja arvonnousupotentiaalia vaivattomasti ja hyvin hajautettuna. Yritysasiakkaat saavat kevään aikana myös ainutlaatuisen mahdollisuuden sijoittaa omaan osuuspankkiinsa merkitsemällä pankin tuotto-osuuksia, jotka toimivat sijoitussalkun kivijalkana ja tuottavat vuosittaista kassavirtaa ja vakautta, Sanna Palonen kertoo. ProFundia Ryhmäeläke on viisas tapa säästää yrittäjälle itselleen, avainhenkilöille tai vaikka koko henkilöstölle taloudellista turvaa eläkepäiviin ja yllättäviin tilanteisiin. Vakuutettu voi itse verottajan tuella vaikuttaa näiden säästöjen kertymiseen. MAINOS Yrityspankki Olavi Junttila Sijoituspäällikkö Yritysten varainhoito puhelin: s-posti: Sanna Palonen Sijoituspäällikkö Yrittäjä-asiakkaat puhelin: s-posti: Anna meidän auttaa yrityksesi lyhyen aikavälin sijoituksissa. Markkinoilta on näinä aikoina vaikea löytää vaivattomia ja fi ksuja sijoitustapoja lyhyelle aikavälille. Yrityksen sijoitusratkaisu on juuri oikea valinta: se hajauttaa varasi tehokkaasti, mutta sinun tarvitsee seurata vain yhden sopimuksen arvonmuutoksia. Pyydä tarjous lähimmästä Osuuspankista. Varaa ensin aika numerosta tai osoitteesta op.fi. Lisätietoja tuotteesta annetaan osoitteessa op.fi/yritys Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 /puhelu + 0,07 /min (hinta sis. ALV:n). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 /puhelu + 0,17 /min (hinta sis. ALV:n). Vakuutussopimukset myöntää OP-Henkivakuutus Oy. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: Yritys & Talous 15

16 rahan valtakunta Startupit kasvuun joukkorahoituksella Vauhtia kasvuun joogapelille ja luomujäätelölle. Turkulainen joogaohjaaja Jenny Lauronen kehitti taukoliikunnaksi sopivan työpaikkajoogapelin ja tähtää sillä myös ulkomaille. Turkulainen YogaMe on uudenlainen, sosiaalinen ja pelillinen keino lisätä hyvinvointia työpaikoilla. Hyvinvointiteknologiayritys on myös noteerattu kiinnostavien suomalaisten kasvuyritysten Startup100-listalla.Työpaikkojen taukoliikuntaan kehitetty YogaMe sopii monistettavaksi kansainvälisille markkinoille, mutta se vaatii paikallisiin kulttuureihin soveltavaa räätälöintiä. Kansainvälistymiseen päätettiin hakea rahoitusta joukkosijoittamisella. Joukkosijoittajaksi voi ryhtyä kuka tahansa pienelläkin summalla. YogaMe:n rahoitushakua hoitaa suomalainen rahoitusyhtiö Invesdor, joka on yksi Pohjois-Euroopan johtavista osakepohjaisen joukkorahoituksen palveluista. Invesdor auttaa kasvuyrityksistä kiinnostuneita yksityisiä sijoittajia löytämään pääomaa hakevia yrityksiä verkossa. Yoga- Me:n rahoitushaku on auki yhtiön verkkosivuilla sata päivää alkaen 27. tammikuuta. Tavoite on kerätä euron rahoitus. Pienin sijoitus on 400 euroa. YogaMe on otettu monilla suomalaisilla työpaikoilla hyvin vastaan ja kansainvälistyminen on jo aloitettu. Joukkorahoitus antaa mahdollisuuden tehdä tavoitteista totta, verkossa toimivan palvelun perustaja Jenny Lauronen sanoo. Joogapeli YogaMe tarjoaa helpon tavan katkaista istuminen työpäivän aikana. Pelissä tehdään noin viiden minuutin mittaisia joogaharjoituksia, jotka voi tehdä omalla työpisteellä. Laurosen mukaan jooga helpottaa tehokkaasti stressiä ja kehon jännityksiä ja työntekijöiden työkykyyn ja hyvinvointiin panostaminen kannattaa, koska se lisää työtehoa. Harjoituksia tekemällä pelissä kerätään pisteitä ja edetään vaikeammille tasoille. Palvelussa voi seurata kavereiden edistymistä, kannustaa tai kilpailla positiivisessa hengessä. Verkossa toimivaan peliin kirjaudutaan omilla tunnuksilla ja sitä voi käyttää tietokoneella, älypuhelimella ja tabletilla. Rahoitushaku on lähtenyt hyvin käyntiin. Helmikuun toisella viikolla kolmasosa tavoitteesta oli jo kertynyt Suomesta. Tarkoitus on kerätä rahaa myös ulkomailta, Jenny Lauronen kertoo. LUOMUJÄÄTELÖ KIINNOSTI RAHOITTAJIA Helmikuun alussa toinen suomalainen startup-yritys, helsinkiläinen Goodio, julkisti saaneensa oman euron tavoitteensa kokoon 25 päivässä Funded- ByMe-joukkorahoitusalustalla. Sijoittajia oli 28, joista valtaosa oli suomalaisia. Goodio Cools -kampanja alkoi ja päättyi Goodio Cools on maidoton, sokeriton ja lisäaineeton jäätelö, jonka valmistukseen on käytetty vain muutamaa luomulaatuista raaka-ainetta: kookosmaitoa, taateleita, lähdevettä sekä vaniljaa. Goodio Cools on vaihtoehto perinteiselle jäätelölle ja soveltuu myös allergikoille ja erikoisruokavalioihin (vegaanit, laktoosittomat). Valmistaja näkee Goodio Coolsille myös kansainvälistä potentiaalia. Luotimme tuotteeseen ja läpinäkyvään tapaamme toimia. Se tepsi. Ihmiset ryhtyivät jakamaan infoa meistä sosiaalisessa mediassa, sillä he olivat yhtä innoissaan kuin me siitä mitä olemme tekemässä, Goodion Jukka Peltola kertoo tiedotteessaan. ANNE KORTELA Säästöpankkien yhteenliittymä tehostaa pääomien käyttöä Vuonna 2013 Liedon Säästöpankissa tapahtui paljon. Vuotta leimasivat toimitusjohtaja Jussi Hakalan mukaan kolme merkittävää toimintaympäristön muutosta: pankkisäätelyn tuomat vaatimukset, sähköisten palvelujen käytön voimakas lisääntyminen ja talouden taantuma. Vaikka kustannukset hieman kasvoivat ja pankin korkokate supistui, tulos oli samaa tasoa kuin Pankin tase kasvoi 10 prosenttia, talletukset 3 prosenttia, asuntolainat 2 ja yritys- ja yhteisöluotot 11,3 prosenttia. PANKKISÄÄTELYN hallintaan tulee jatkossa apua Säästöpankkien yhteenliittymästä, johon tammikuussa tehdyllä päätöksellä liittyi 25 Säästöpankkiliiton 29 jäsenpankista. Sille odotetaan virallista toimilupaa syksyyn mennessä. Jussi Hakala on myös Säästöpankkiliiton hallituksen puheenjohtaja ja Liedon Säästöpankki on yhteen liittyvistä pankeista taseeltaan toiseksi suurin. Yhteenliittymä rakentaa pankeille suojakilven, joka helpottaa vakavaraisuussäännösten velvoitteita ja vapauttaa pääomia tehokkaampaan käyttöön. Pankkien omaan toimintaan yhteenliittymä ei vaikuta. Liittymä oli mahdollinen suomalaisen talletuspankeista annetun yhteenliittymälain avulla, joten pystymme toteuttamaan sen suomalaisten viranomaisten kanssa. Syksystä 2014 lähtien pankit toimivat suoraan Euroopan keskuspankin kanssa, Hakala kertoo. HAKALAN mukaan sähköinen asiointi on Liedon Säästöpankissa lisääntynyt voimakkaasti ja kuudessa vuodessa kaikkien kassatapahtumien määrä on puolittunut. Pankki vastasi muutokseen sopeuttamalla toimintaansa eli vähentämällä henkilökuntaa 13 henkilöllä ja sulkemalla kaksi pientä konttoria. Ensi kesäkuussa lisäksi Littoisten konttori sulkeutuu. Pienten konttorien palvelut siirtyvät isompiin keskustakonttoreihin. Lisäksi kassapalveluaikoja rajattiin joissakin konttoreissa. VUONNA 2014 Liedon Säästöpankki lanseeraa Säästöpankkien uuden verkkopalvelun, joka muuntuu kaikille päätelaitteille. Pk-yrityksille tarjotaan uutta lainaohjelmaa, joka perustuu pankin sopimukseen 10 miljoonan euron limiitistä Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) kanssa. Lainaa voi hakea kasvuun tai energia- ja ympäristöhankkeisiin tähtääviin investointeihin enintään puoleen investoinnin suuruudesta normaalein vakuuksin. ANNE KORTELA LähiTapiola lyhentämään hoitoketjuja LähiTapiola luo uudenlaisen toimintamallin vapaaehtoiseen henkilövakuuttamiseen TerveysHelppi-nimisen puhelinpalvelun avulla. Yhtenä päämääränä on terveyspalvelujen hoitoketjujen lyhentäminen ohjaamalla asiakkaat mahdollisimman nopeasti oikeaan hoitoon ja tarvittaessa kuntoutukseen. Uudistus muuttaa vakuutusyhtiön roolia vakuutuskorvausten maksajasta hoitoketjun nopeuttajaksi. Sairastuessaan asiakas ottaa ensin yhteyttä puhelinpalveluun, josta hänet ohjataan oikeaan hoitoon. Vakuutusyhtiöllä on paljon tilastotietoa siitä, miten kauan asiakkaiden parantumiseen kuluu aikaa erilaisten operaatioiden jälkeen. Esimerkiksi olkapääleikkauksesta toipumiseen vaikuttavat muun muassa hoitoon pääsyn nopeus, hoitolaitos sekä hyvin hoidettu kuntoutus. Yhdessä hoitolaitoskumppaneiden kanssa voimme löytää asiakkaalle oikean terveydenhoidon ammattilaisen ja pystymme ohjaamaan asiakkaan nopeasti hoitoon. Hän saa heti tarvitsemaansa apua ja paranee nopeammin. Tässä kaikki voittavat asiakkaamme saa parempaa palvelua ja hyötyy esimerkiksi ansionmenetysten minimoinnin kautta, työnantaja muuan muassa sijaisjärjestelyjen vähentymisenä, LähiTapiola korvauskustannusten alentumisena ja yhteiskunta verotulojen myötä, johtaja Veli-Matti Qvintus LähiTapiolasta toteaa. Palvelua kokeillaan aluksi pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa Pilottiin kuuluvat ne asiakkaat, joilla on lapsivakuutus, lapsi- tai aikuisturva sekä Omavara-vakuutus. 16 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRITYS- JA TALOUSLEHTI

17 Eurooppa on piristymässä, mutta USA:n työpaikkojen luonnissa on ongelmia Euroalueen talous palasi kasvu-uralle parin vuoden tauon jälkeen. Vuoden 2013 viimeisen neljänneksen BKT:n kasvuluvuksi kirjattiin 0,5 % vuodentakaisesta. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että pahin olisi takanapäin myös Välimeren maissa. Atlantin toiselta puolelta viime aikoina saadut talousluvut ovat tuottaneet pettymyksiä. Varsinkin uusien työpaikkojen luonti vuodenvaihteen molemmin puolin on ollut surkeaa. Tähän yhtenä selityksenä on pidetty poikkeuksellisen huonoja sääolosuhteita. Viime aikojen epävarmuus saattaa myös vaikuttaa USA:n keskuspankki Fedin seuraavaan maaliskuun korkokokoukseen. Fed alkoi marraskuussa hidastaa elvytystahtiaan. Ohjauskorko on jo pitkään ollut lähellä nollaa, jossa se pysynee pitkään, mutta tämän lisäksi Fed on harrastanut niin sanottua kvantitatiivista elvytystä ostamalla kuukausittain valtionlainoja enemmän kuin koskaan. Tätä poikkeuksellisen voimakasta elvytystä on nyt vähennetty noin neljänneksellä 85 miljardista 65 miljardiin. Elvytyksen määrään vaikuttavista tekijöistä inflaation ohella työttömyys tuntuu olevan Fedin seurantalistalla korkealla. Odotukset elvytystahdin hidastumisesta syksyllä nostivat keskipitkiä korkoja Atlantin molemmin puolin, mutta nyt USA:n heikot talousluvut ovat jälleen painaneet korot selkeään laskuun. Se on osakemarkkinoita tukeva tekijä samoin kuin mahdollisesti pidempään kestävä elvytysohjelma. Toisaalta pitkällä aikavälillä talouskasvu, työpaikkojen luonti ja muut reaalitalouden tosiasiat nousevat kuitenkin kaikkein tärkeimmiksi. Turvallisuushakuisen sijoittajan tilanne on hieman parantunut euroalueen inflaatiolukujen laskettua alle prosenttiin. Toisin sanoen tässä inflaatioympäristössä edes nollakorkoisilla tileillä makaavat rahat eivät kovin nopeasti menetä reaaliarvoaan. ROHKEA ROKAN SYÖ Tammikuun huonot talousluvut USA:sta saivat osakemarkkinat ottamaan hieman happea pitkän nousun jälkeen. Lisää hermostuneisuutta markkinoille aiheuttivat kehittyvien markkinoiden valuuttojen rajut liikkeet. Joidenkin kehittyvien markkinoiden talouksien, kuten Etelä-Afrikan, Venäjän ja Turkin valuutat ovat heikentyneet niin rajusti, että ko. talouksien selviytymistä on murehdittu ja niiden on väläytelty ajautuvan pankkikriisiin ulkomaisten luottojen vuoksi. Helmikuussa markkinat yleisesti ovat rauhoittuneet. Kansainväliset yhtiöt ovat pääosin ylittäneet odotukset julkaistessaan viimeisen vuosineljänneksen tuloksia. Uskomme osakemarkkinoiden olevan nyt turvallisempia omaisuusluokkia houkuttelevampi sijoituskohde suhteessa riskitasoonsa. Vaihtoehtoisten kohteiden puute tukee edelleen osakemarkkinoita, joten rohkeus kannattanee. Länsi-Euroopan osakemarkkinat näemme Japanin ohella kaikkein houkuttelevimpina. Rohkea pitkän aikavälin sijoittaja suuntaa katseita enenevissä määrin myös huonosti performoineille kehittyville markkinoille, jotka tulevat saamaan kilpailuetua myös heikenneistä valuutoistaan. Turkkiin ei tällä hetkellä kukaan uskalla sijoittaa, mutta rohkeaa voi onni suosia silläkin suunnalla. Jani Valtonen Sijoitusjohtaja Nordea Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean Kauppiaspalvelut* tarjoaa helpotusta MasterCard- ja Visa-korttimaksujen vastaanottoon. Maksujen vastaanottaminen on nyt kätevämpää kuin koskaan. Saat korttimaksujen tilityksen täysimääräisenä ja palkkiot peritään kerran kuukaudessa. Verkkopalvelu helpottaa tapahtumien seuraamista ja raportointia. Valitsemalla Nordean saat kumppanin, jonka kautta voit vastaanottaa maksuja kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltiassa. Yrittäjä, maksavatko asiakkaasi kortilla? Varaa aika ja sovi palvelun käyttöönotosta soittamalla Nordea Yrityspalveluun (pvm/mpm, arkisin klo 8-18). * Kauppiaspalvelut toimii seuraavilla korteilla: Visa, Visa Debit, Visa Electron, MasterCard, Debit MasterCard, Maestro. Teemme sen mahdolliseksi nordea.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: Yritys & Talous 17

18 Uusi Risto Räppääjä vuoden katsotuin ensi-ilta Nelli Nuudelipää (Sanni Paatso) ja Risto Räppääjä (Samuel Shipway) elokuvassa Risto Räppääjä ja liukas Lennart. (Copyright: Artista Filmi Oy) Naantalissa kuvatun lastenelokuvan Risto Räppääjä ja liukas Lennart näki kahden ensimmäisen esitysviikon aikana jo yli katsojaa ja se nousi vuoden katsotuimmaksi ensi-illaksi. Sinikka ja Tiina Nopolan luomaan Risto Räppääjä hahmoon perustuva Timo Koivusalon ohjaama elokuva jatkaa teattereissa katsojatilastojen ykkösenä. Elokuva sai ensi-iltansa 7. helmikuuta. On erittäin hienoa, että kotimaiset elokuvat kiinnostavat ja vetävät katsojia teattereihin kalliiden kansainvälisten tuotantojen kilpaillessa samoista kankaista, elokuvan levittäjäyhtiön The Walt Disney Company Nordicin Suomen johtaja Jussi Mäkelä iloitsee. Kymmenvuotias Risto Räppääjä (Samuel Shipway) ja hänen ystävänsä Nelli Nuudelipää (Sanni Paatso) sukeltavat uusiin seikkailuihin. Aikuisrooleissa nähdään Minttu Mustakallio, Vesa Vierikko ja Riitta Havukainen. Kesä on täynnä uskomattomia kiemuroita ja vauhdikkaita väärinkäsityksiä. KULTTUURIVINKKI TURUN KAUPUNGINTEATTERISSA UUDET TUULET Osakeyhtiönä vuoden alusta aloittaneen Turun Kaupunginteatterin kevätkauden ohjelmisto on viimeinen vanhassa teatteritalossa. Esitystoiminta loppuu toukokuun alussa ja syksyn ensi-illat esitetään väistötiloissa Logomossa. Oulun kaupunginteatterista Turkuun palanneen, entisen Linna-teatterin johtajakaksikon Arto Valkaman ja Mikko Koukin ensimmäisen ohjelmiston perustana ovat kotimaiset menestysnäytelmät. Isolle näyttämölle toteutetaan ensin Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän kirjoittama komedia Päällystakki. Näytelmä on hulvaton ja karnevalistinen uudelleentulkinta Nikolai Gogolin samannimisestä klassikkonovellista ja ensi-ilta oli Sopukassa nähdään Sirkku Peltolan uusin näytelmä Ihmisellinen mies. Se on koskettava ja huumorintajuinen tarina kiltin miehen vastoinkäymisistä ja kertoo kaiken menettävästä kuusikymppisestä Raine Kukkiasta (äkillisesti sairastuneen Jukka Soilan tilalla Lasse Karkjärvi pääroolissa). Näytelmän ohjaa Tuomo Aitta. Ensi-ilta on aiemmista tiedoista poiketen ja esitykset jatkuvat 3.5. tapahtuvaan teatterin muuttoon asti. Molemmat näytelmät, Päällystakki ja Ihmisellinen mies, ovat tarkkanäköisiä tämän päivän, ja vähän eilisenkin, työelämän kuvauksia. Erittäin hyviä tekstejä, paljon oivalluksia, absurdeja tilanteita, mustaa huumoria, maaliskuussa kaupunginteatterissa aloittava Kouki pohjustaa ohjelmistovalintaa. Ylälämpiössä nähdään huhtikuussa musiikkipainotteinen, Mikko Koivusalon käsikirjoittama lauluilta Maailmannainen legendaarisesta iskelmätähti Carolasta. Illan solisti Kirsi Tarvainen esittää Carolan ikuistamia lauluja pienyhtyeen säestämänä. Lavalla muistellaan maailmannaista sekä jutellaan musiikista, tähteydestä ja ihmisyydestä. Toukokuuhun asti ohjelmistossa jatkavat suosikkimusikaalit Jekyll & Hyde ja Rocky Horror Show. Lisäksi Päänäyttämöllä vierailevat Helsingin Kaupunginteatteri, Kom-teatteri sekä Ryhmäteatteri. Sopukassa jatkuvat Yksinen (3.5. asti) ja Persona (14.3. asti). Kuva: Turun kaupunginteatteri Päällystakin harjoituksissa työryhmää vas. Petri Rajala, Karoliina Niskanen, Severi Saarinen, Riitta Salminen, Jukka Aaltonen ja Kirsi Tarvainen. Brändi nostaa talon arvoa Puolalanpuiston vanhat talot ovat tunnettuja ja arvostettuja Turussa. Pitäisikö taloillakin olla brändi ja miten sellaisen voi luoda, pohdittiin Turun Rakentaminen & Sisustaminen messuilla. Brändin käsite on nykyisin laajentunut merkkituotteista lähes kaikkeen muuhunkin, jolla on nimeen yhdistyvä tunnettuus ja sen mukanaan tuoma mielikuva. Brändillä tarkoitetaan positiivista mainetta, joka sisältää lupauksia. Brändiin liittyy tunteita, jotka saavat brändiin mieltyneet sitoutumaan siihen ja brändi aiheuttaa merkkiuskollisuutta. Brändi voi olla varsin hyvin myös talolla tai asuntoalueella - yhdistyyhän esimerkiksi Portsa aivan toisenlaiseen mielikuvaan kuin vaikka Kupittaa. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo näkee brändäämisen hyvänä keinona lisätä kiinteistön houkuttelevuutta ja saada niitä erottumaan muusta tarjonnasta. Brändi voi tuoda mielikuvan esimerkiksi palvelukonseptista, kuten SATO Seniorikoti, YH Kotosalla, Turun Teknologiakiinteistöt tai Prisma ja Citymarket. Brändi tuo positiivista mainetta ja voi nostaa myös hintatasoa. Myös hyvästä maineestaan tunnettu remontintekijä voi nostaa talon arvoa. Se voi liittyä esimerkiksi talon rakentajaan tai alueeseen, esimerkiksi Kupittaan uudet taloyhtiöt on nimetty lintujen mukaan, kuten Kupittaan Kurki, Kupittaan Joutsen, Leiwo sanoo. Brändi voi myös perustua taloon liittyviin, tunnistettaviin asioihin, kuten historiaan, merkittäviin tapahtumiin, ympäristöön, kulttuuriin tai ekologisuuteen. Huoneistokeskuksen myyntijohtaja Mika Räsänen tuntee hyvin Turun arvotalot, joista monista on tullut tunnettuja brändejä. Niillä on hänen mukaansa aina hyvä kysyntä suhdanteista huolimatta ne säilyttävät hyvin arvonsa. Asunnon arvoa nostaa sijainti, jossa arvostetaan hyviä kulkuyhteyksiä, rautatieaseman läheisyyttä, keskustaa, mutta myös kaunista ympäristöä, kuten puistoa, merenrantaa, kauniita maisemia. Turussa esimerkiksi Puolalanpuisto ja Kupittaa sekä Aurajokirannat ovat arvostettuja asuinpaikkoja, lisäksi hyvä suunnittelu ja rakentamisen laatu nostavat arvoa, Räsänen sanoo. Turussa on paljon 1900-luvun alussa rakennettuja arvotaloja, kuten Albatrossi Puolalanpuistossa, mutta myös uudempi talo, kuten Rettiginrinne ja Eteläranta Korppolaismäessä ovat arvostettuja, sillä ne tunnetaan hyvästä rakentamisesta ja uudesta arkkitehtuurista. ANNE KORTELA 18 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRITYS- JA TALOUSLEHTI

19 Kuva: Turku Touring Matkailun Oskari 2013 Kustaville Järjestyksessä 17. matkailupalkinnon vastaanottivat Kustavin kunnanjohtaja Veijo Katara ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Mäntynen. Turku Touring palkitsi vuoden 2013 merkittävimmästä matkailuteosta Kustavin. Perustelujen mukaan Varsinais-Suomen matkailuohjelman pääteemat; saaristo, kulttuuri ja Varsinais-Suomi ruoka-aittana, ovat vahvasti myös Kustavia. Lisäksi valttina ovat monipuolisuus ja matkailuyritysten yhteistyö matkailun kehittämisessä. Alueen yrittäjät ovat yhdessä kunnan toimijoiden kanssa nostaneet esiin Kustavin omimmat piirteet yhteisen Saariston kuningaskunta -ilmeen alla. Matkailupalvelut ovat helposti saavutettavia ja ne kertovat yhteistä tarinaa. Lisäksi Kustavin matkailua on kehitetty pitkäjänteisesti, viimeksi matkailuyrittäjien, Kustavin kunnan ja Turun Ammattikorkeakoulun yhteisellä hankkeella sekä myös tiiviissä yhteistyössä Turku Touringin kanssa. Näistä toimenpiteistä kerrottiin Manian numerossa 3 vuonna Kustavissa on ymmärretty yhteistyön voima ja monipuolisen tarjonnan houkuttavuus, matkailujohtaja Anne-Marget Hellén sanoo. Kiitorata 10 vuotta Ravintola ja viihdekeskus Kiitorata vietti 10-vuotisjuhlaansa Turun keskustassa tiloihin kuuluvassa á la carté Kasino-ravintolassa. Toimitusjohtaja Harri Lehtinen kertoi paikan konseptista, johon kuuluvat muun muassa keilaradat, kokoustilat, saunaosasto, ruokaravintola, hohtominigolf ja viihteelliset show & dinner -illat. Niissä on esiintynyt muun muassa stand-up-koomikkoja Sami Hedbergistä Krisse Salmiseen ja musiikkivieraita Lenni-Kalle Taipaleesta Sami Pitkämöön. Kiitorata vastaa myös Impivaaran uimahallin kahvilasta. Tilaisuudessa julkaistiin myös uusi yhteistyösopimus, joka alkaa Kiitorata vastaa siitä lähtien Liedon Vanhalinnan ravintolatoiminnoista. Vanhalinnan historiallisessa ympäristössä voi järjestää esimerkiksi yritysten ja yksityisten juhlatilaisuuksia. Kiitoradan vierasjoukkoa ravintola Kasinossa, jossa illan esiintyjä oli Elton John (Pete Somer). 30 prosenttia Salossa valmistettavista Saari-keittiöistä myydään ulkomailla, Suomessa omat myymälät ovat Salossa, Turussa ja Helsingissä, Tampereella on jälleenmyyjä. Fennia Prize -kunniamaininta Turun Messukeskuksen rakennusmessuilla oli yli 400 näytteillepanijaa, joten kaikki hallit täyttyivät jälleen ääriään myöten. Keittiöitä oli 15 osastolla. Yksi niistä oli Saari-keittiöitä valmistava salolainen perheyritys Pinjasto Oy, joka sai juuri ennen messuja Design Forum Finlandin Fennia Prize kunniamaininnan Silta-mallistostaan. Sen muotoilusta vastasi Harri Koskinen, jonka kanssa yhteistyö aloitettiin vuonna 2012, ja teknisestä suunnittelusta Saari-keittiöt. Kilpailussa oli mukana kaikkiaan 80 yritystä ja pääpalkinnon sai Ponsse Oy. Saari-keittiöt on alusta alkaen panostanut vahvasti muotoiluun ja korkeaan laatuun ja Saari-keittiöitä on ollut esillä muun muassa Design Museumissa Lontoossa vuonna 2000 ja Design Forumissa Helsingissä vuonna Vuonna 2006 yksi mallisto valittiin ainoana suomalaisena keittiönä Finnish Design Yearbook julkaisuun ja Pinjasto Oy valittiin vuoden yritykseksi puusepänteollisuudessa ja palkittiin Lignum Fennicum palkinnolla, se on päässyt esille myös Lontoon modernin taiteen museoon. Silta -malliston lähtökohta oli keittiön yhdistyminen muihin tiloihin. Olohuoneessa näkyvä kirjahylly voi olla toisella puolella keittiökaluste, joka pitää sisällään vaikkapa uunin, Saari-keittiöiden toimitusjohtaja Johanna Saari kertoo. Tove Janssonin syntymästä 100 vuotta Taiteilija Tove Janssonin ( ) kansainvälinen menestys teki hänestä yhden maailman tunnetuimmista suomalaisista taiteilijoista. Kun vuonna 2014 Janssonin syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta, hänen koko tuotantoonsa tutustumiseen on erinomaiset mahdollisuudet monissa eri tilaisuuksissa ja näyttelyissä eri puolilla maailmaa sekä merkkivuoden kunniaksi avatulla tove100.fi -nettisivustolla, jossa on myös tietoa juhlavuoden tilaisuuksista. Naantalin Muumimaailmassa julkaistiin ystävänpäivänä Tammen kustantama Päivä Muumimaailmassa -kirja ja avattiin Muumimaailman Taikatalvi, joka kirjan ohella on osa Tove100 -juhlavuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan myös Muumiperheen lauluretki -kirja ja cd-levy. Osa niiden ja Päivä Muumimaailmassa -kirjan tuotosta sekä Muumimaailman lipputuloista lahjoitetaan suoraan UNICEFille. Tove Jansson maalasi elämänsä aikana muun muassa useita omakuvia ( Moomin Characters ). Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: Yritys & Talous 19

20 Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti on nyt: Toimitusjohtaja Juha Salonen, Leipomo Salonen Oy Yhteistyö mahdollisti kasvun paikallisleipomosta valtakunnalliseen jakeluun Turku Science Park Oy:n liiketoiminnan kehittämispäällikkö Teppo Laaksonen houkuttelee investointeja Venäjältä ja Kiinasta Eettisen johtamisen tärkeys korostuu Kestävää johtamista voi mitata Startupit hakevat kasvua joukkorahoituksella manialehti.fi manialehti.fi

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA ENNUSTE VUODELLE 2016

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA ENNUSTE VUODELLE 2016 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA ENNUSTE VUODELLE 2016 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA ENNUSTE VUODELLE 2016 Yhteistyössä Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Varsinais-Suomen Osuuspankit Toimitus Eurofacts Oy 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 87,1 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Sisällys. Q2 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. Q2 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys Q2 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Strategian toteutus Uusien palveluiden eteneminen Näkymät vuodelle 2010 2 Q2 2010 keskeiset

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011 Selvitys QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011 Selvitys Sisällys: 1 Palkitsemisen hallinnointi... 1 2 Hallitus... 1 3 Toimitusjohtaja... 2 4 Hallintoneuvosto... 2 5 Johtoryhmä...

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja

Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja Sisältö Paluu kannattavaan kasvuun Vuosi 2010 Näkymät vuodelle 2011 Pitkän tähtäimen kehitysohjelmat ja vuotuiset prioriteetit 2 Paluu

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

FISKARS OYJ ABP Varsinainen yhtiökokous 16.3.2011

FISKARS OYJ ABP Varsinainen yhtiökokous 16.3.2011 FISKARS OYJ ABP Varsinainen yhtiökokous 16.3.2011 FISKARSIN VUOSI 2010 Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas Fiskars vuonna 2010 Liikevaihto 716 miljoonaa euroa 3 600 työntekijää yli 20 maassa Tuotteita myydään

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Päivä pitenee. Talouden rattaat pyörähtävät vauhtiin. Suomi voittaa jääkiekon olympiakultaa Sotshissa. TERVETULOA UPEA VUOSI 2014!

Päivä pitenee. Talouden rattaat pyörähtävät vauhtiin. Suomi voittaa jääkiekon olympiakultaa Sotshissa. TERVETULOA UPEA VUOSI 2014! mutkatonta suoraa uutiskirje 01 / 2014 MailService 01/2014 Päivä pitenee. Talouden rattaat pyörähtävät vauhtiin. Suomi voittaa jääkiekon olympiakultaa Sotshissa. TERVETULOA UPEA VUOSI 2014! MailService

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

PK konepaja digitalisaation pyörteissä

PK konepaja digitalisaation pyörteissä PK konepaja digitalisaation pyörteissä Teollisuus ja digitalisaatio -seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia. Harri Jokinen Toimitusjohtaja Nomet Oy Alihankintakonepaja, liikevaihto 8,2 M, 52 osaajaa ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Hallituspartnerit esittäytyy

Hallituspartnerit esittäytyy Hallituspartnerit esittäytyy Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Seppo Mustonen Pohjoissuomalainen hallitustyön kehittäjä Seppo Mustonen / Hallituspartnerit 2015 OHJELMA 13.00 Kahvit 13.15 Seppo Mustonen,

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Uranus Oy. Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille!

Uranus Oy. Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille! Uranus Oy Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille! Uranus Oy:n liikeidea Uranus Oy on asiakkaidensa kumppani sähköisessä rekrytoinnissa. Toimimme kahdella liiketoiminta-alueella eli osaajien tavoittamisessa

Lisätiedot